Eläinoikeusaktiivit kiipeilivät Särkänniemen delfinaarion katolle osoittamaan mieltä

Oikeutta eläimille -aktivisteja osoittamassa mieltä delfinaarion edustalla

Yhdistys haluaa kiinnittää tempauksellaan huomiota delfinaarion oloihin. Särkänniemi ei aio puuttua rauhanomaiseen mielenosoitukseen.

Oikeutta eläimille -aktivisteja osoittamassa mieltä delfinaarion edustalla

Oikeutta eläimille -yhdistyksen muutaman aktiivit osoittavat mieltä Särkänniemen delfinaarion edustalla. Osa mielenosoittajista on kiivennyt delfinaarion katolle. Kaksi mielenosoittajista on laskeutunut katolta seinälle delfinaarion sulkemista vaativan banderollin kanssa.

Yhdistyksen tavoitteena on kiinnittää huomiota delfiinien oloihin Särkänniemessä. Oikeutta eläimille pitää parhaana vaihtoehtona eläinten siirtämistä delfiinien turvakotiin.

Vartijat seuraavat tilannetta paikan pällä, mutta Särkänniemi ei aio puuttua rauhanomaiseen mielenosoitukseen.

– Antaa kaikkien kukkien kukkia, toteaa Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä.

Tampereella kerätään parhaillaan nimiä kuntalaisaloitteeseen, joka pyytää kaupunkia teettämään selvityksen delfiinien tulevaisuudesta.

Venäjä etsii vaikutusvaltaa EU:ssa Euroopan ääripuolueiden avulla

Vásárosnaményn pikkukaupunkia Itä-Unkarissa.

Toimittaja Risto Majaniemi tutustui äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen vahvaan tukialueeseen Itä-Unkarissa. Rajan takana Ukrainassa elää satojentuhansien unkarilaisten vähemmistö. Itä-Unkarissa Ukrainan kriisin ulottuvuudet heijastuvat selvästi paikallisten mielipiteisiin.

Vásárosnaményn pikkukaupunkia Itä-Unkarissa.

Eurooppalainen äärioikeisto on politiikan tutkijan mukaan avoimen myönteinen Venäjän politiikalle. Tutustuimme tilanteeseen Unkarissa, jossa äärioikeistolainen Jobbik ihailee avoimesti Venäjän toimintaa Ukrainassa. Samalla puolue odottaa myös Unkarilta toimia Ukrainassa elävän unkarilaisvähemmistön autonomian ajamiseksi.

Jobbikin mukaan vähemmistön asia on rauhaa ja naapurisuhteita tärkeämpää. Venäjän puolestaan uskotaan pyrkivän lyömään kiilaa EU-maiden välille eurooppalaisten ääripuolueiden avulla.

Äärioikeiston vahvuus on köyhässä Itä-Unkarissa

Itä-Unkari on äärioikeistolaisen Jobbikin vahvaa tukialuetta ja maan köyhintä seutua. Jobbik on täällä monin paikoin suosituin puolue. Jobbik on Unkarin toiseksi suurin puolue, kannatukseltaan perussuomalaisten luokkaa.

Saavumme pieneen Vásárosnaményn kaupunkiin perjantai-aamupäivällä. Ukrainan rajalle on täältä vain kivenheitto, ja rajan takana elää lähes 200 000 unkarilaisen vähemmistö.

Kaupungintalon edustalla tapaamme äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen aluejohtajan sekä joukon innokkaita naiskannattajia.

– Kadehdin venäläisiä, kun heillä on (presidentti Vladimir) Putinin kaltainen vahva johtaja, joka ajaa oman vähemmistönsä etuja, toteaa yksi naisista, nelissäkymmenissä oleva Piskor Gyöngyi.

Hän sanoo odottavansa Unkarin hallitukselta päättäväisiä toimia Ukrainan unkarilaisten asian puolesta. Vieressä seisovat ystävättäret nyökkäilevät.

Täällä EU on etäinen ja rajan takaisten unkarilaisten asia läheinen. Taustalla kummittelee yhä ensimmäinen maailmansota ja Trianonin rauhansopimus. Siinä Unkari menetti kaksi kolmasosaa alueestaan naapureille.

Samalla rajojen taakse jäi miljoonia unkarilaisia, jotka tänään elävät Unkarin naapureissa.

Jobbikin johto ihailee Venäjän toimintaa

Jobbikin johtavien poliitikkojen keskuudessa ihaillaan avoimesti Venäjän toimintaa Ukrainassa. Englannissa koulutuksensa hankkinut parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marton Gyöngyösi sanoo asian suoraan.

– Mielestäni on ihailtavaa, kun maa puolustaa omia kansallisia intressejään ja tekee sen hyväksyttävin keinoin. Venäjä on oikeassa, kun se astuu kuvaan ja sanoo, ettei Ukrainan politiikka ole hyväksyttävää ja että Ukrainan tulisi kunnioittaa vähemmistöjä. On ikävää, ettei Unkari voi samalla tavoin laskea Brysselin tuen varaan, jos me alkaisimme ajaa unkarilaisten asiaa Karpaateilla, sanoo Gyöngyösi.

Jobbik hakee liittolaisuutta Putinin hallinnon kanssa. Se katsoo Venäjän ja Unkarin olevan samassa tilanteessa; Unkarilla kuten venäjälläkin on suuri kansallinen vähemmistö Ukrainassa, jota Jobbikin mukaan syrjitään. Gyöngyösi viittaa Ukrainan uuden johdon maaliskuussa peruuttamaan kielilakiin.

– Yksi päätavoitteemme on etsiä liittolaisuutta Venäjän kanssa painostaaksemme Ukrainaa kunnioittamaan vähemmistöjä. Krimin kansanäänestys esimerkkinä haluamme kansanäänestyksen autonomiasta Ukrainan unkarilaisalueille. Kaksi viikkoa sitten olin puheenjohtajamme Gabor Vonan kanssa Moskovassa. Ukraina hallitsi virallisen vierailun sisältöä, kertoo Gyöngyösi.

Ilmiötä seurannut politiikan tutkija viittaa yleiseurooppalaiseen trendiin äärioikeiston ja myös äärivasemmiston keskuudessa. Niille Venäjä esittäytyy vaihtoehtona Yhdysvaltojen ja EU:n johtamalle lännelle.

– Jobbikin vahvan Venäjä-myönteinen linja ei ole vain unkarilainen ilmiö. Se on yleinen eurooppalaisten ääripuolueiden keskuudessa, muun muassa Ranskan Front Nationalissa. Venäjän ja Euroopan äärioikeistolaisten puolueiden yhteys on ilmeisen avoin, tutkimusjohtaja Peter Kreko Political Capital -tutkimuskeskuksesta arvioi.

– Tärkeintä Venäjälle näissä ääripuolueissa on se, että ne voivat luoda epävakautta EU:n sisälle ja horjuttaa euro-atlanttista suhdetta, Kreko sanoo.

Nyt Unkarissa on myös paljastunut ensimmäinen tapaus, jossa Jobbikin europarlamentaarikkoa epäillään Venäjän vakoojaksi. Näyttö on tutkijoiden mukaan vahvaa.

Monet toivovat Unkarilta sotilaallista reaktiota

– Venäjä on huolissaan venäläisten kohtalosta Ukrainassa. Myös Unkarin hallituksen tulisi tehdä merkittäviä päätöksiä unkarilaisten asian puolesta. Nämä eivät ehkä olisi suosittuja, mutta välttämättömiä, sanoo Jobbikin paikallinen aluejohtaja Béla Adorján.

Hän ei tarkenna asiaa. Mutta moni täällä toivoo, että Unkari painostaisi Ukrainaa sotilaallisesti, vaikka tätä ei ääneen sanota. Vanha, kukkia keskustassa myyvä Ukrainan unkarilainen rouva kertoo meille monen täkäläisen salaisen toiveen.

– Hartain toiveemme on, että meidät liitettäisiin takaisin Unkariin. Olemme aina kuuluneet Unkariin, ja kaikki vanhempani ja esi-isäni ovat eläneet täällä, hän sanoo.

Mutta nuoremmat Ukrainan unkarilaiset tuntuvat olevan asiasta toista mieltä.

– On hyvä asia, että rajan ylitse pääsee helposti töihin Unkariin, ja tuntuu, että Unkarissa meistä välitetään. Mutta Unkarin ei pitäisi puuttua tilanteeseen Ukrainassa millään lailla. Sillä konflikti siellä ei koske meitä, sanoo kolmissakymmenissä oleva Ukrainan unkarilainen Zsolt Tóth.

Unkarin virallinen linja on pitkään ollut hyvien suhteiden säilyttäminen naapureihin. Mutta Jobbik asettaa rajojen takaisten unkarilaisten asian hyvien naapurisuhteiden edelle.

– Rauha on tietysti tärkeintä maailmassa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Joskus on tärkeämpiäkin asioita, jotka täytyy nostaa pöydälle, kun syy on oikeutettu, toteaa Marton Gyöngyösi.

Risto Majaniemi, Budapest

Lisää aiheesta A-studiossa keskiviikkona 30.7.2014, TV1 kello 21.05

Merimetsot lisääntyivät eniten Suomenlahdella

Merimetso lentää Lupinlahdella Haminassa.

Ympäristökeskuksen mukaan pesien määrä lisääntyi eniten Suomenlahdella Porvoon ja Virolahden välillä. Merimetsokannan kasvu on hidastunut huomattavasti 2000-luvulla.

Merimetso lentää Lupinlahdella Haminassa.

Merimetsojen määrä kasvaa edelleen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan merimetsojen pesiä laskettiin tänä kesänä yhteensä noin 20 350, mikä oli yhdeksän prosenttia enemmän kuin edelliskesänä. Pesimäkanta oli vahvin Suomenlahdella, missä laskettiin noin 8 150 pesää.

Pesämäärät runsastuivat eniten Suomenlahdella Porvoon ja Virolahden välillä, missä lisäys oli yli 1 000 pesää. Saaristomerellä lisäys oli noin 450 pesää, joista suurin osa Uudenkaupungin edustalta.

Ympäristökeskuksen mukaan merimetsokannan kasvu on hidastunut huomattavasti 2000-luvun aikana. Vuosina 2005–2009 vuotuisen kannankasvun keskiarvo oli vielä 41 prosenttia, mutta vuosina 2010–2014 enää viisi prosenttia.

Osa ukrainalaispoimijoista ei uskalla palata kotiinsa

Marjanpoimijoita mansikkaviljelmällä

Varsinkin Itä-Ukrainan alueelta marjoja Suomeen poimimaan tulleet pohtivat turvapaikan hakemista joko Suomesta tai Venäjältä. Ensimmäiset hakemukset viranomaisille on jo jätetty, kertoo Radio Kajaus.

Marjanpoimijoita mansikkaviljelmällä

Ukrainan kriisin syveneminen on saanut Suomeen tulleet marjanpoimijat miettimään kotiin palaamisen turvallisuutta. Jo nyt osa marjanpoimijoista on päätynyt hakemaan turvapaikkaa Suomesta. Esimerkiksi Sotkamossa Antti Kelan palveluksessa olevat 50 ukrainalalaispoimijaa ovat pohtineet yhdessä yrittäjän kanssa vaihtoehtoja.

– Yksi perhe on jo turvapaikkaa hakenut ja saanut asiansa käsiteltäväksi. Myös toinen perhe tulee hakemaan. Semmoinen kutina minulla on, että Itä-Ukrainan sotaiselta alueelta tulleista useimmat tulevat hakemaan turvapaikkaa joko Suomesta tai Venäjältä.

Poimijat saapuivat Suomeen aikana, jolloin levottomuudet eivät olleet vielä karanneet käsistä Itä-Ukrainassa.

– Toki poimijat olivat tullessaan huolissaan tilanteesta. Nyt heidän kotiseuduillaan on muun muassa poltettu taloja, joten huolikin on kasvanut peloksi.

Kelan mukaan myös muut ukrainalaispoimijoita palkanneet yrittäjät ovat kertoneet poimijoiden pelosta palata kotimaahan. Kaikkiaan Suomessa on muutama tuhat lähinnä marjoja poimivia ukrainalaisia kausityöläisiä.

Lehti: Oman ja Qatar maksoivat Jemenissä siepatuista suomalaisista miljoonalunnaat

Yli neljä kuukautta siepattuna olleet Atte ja Leila Kaleva palasivat Suomeen vuoden 2013 toukokuussa. Kuva on otettu välittömästi laskeutumisen jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentällä.

The New York Timesin mukaan Arabian niemimaan al-Qaidalle toimitettiin lähes 16 miljoonaa euroa neljän siepatun vapauttamiseksi.

Yli neljä kuukautta siepattuna olleet Atte ja Leila Kaleva palasivat Suomeen vuoden 2013 toukokuussa. Kuva on otettu välittömästi laskeutumisen jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Jemenissä joulukuussa 2012 siepatuista Atte ja Leila Kalevasta sekä itävaltalaisesta Dominik Neubauerista maksettiin miljoonalunnaat, kirjoittaa sanomalehti The New York Times.

Lehden selvityksen mukaan terroristiverkosto al-Qaidalle on maksettu kaikkiaan vähintään 125 miljoonaa dollaria eli noin 93 miljoonaa euroa lunnasrahoja vuodesta 2008 lähtien.

Arabian niemimaan al-Qaidalle on lehden mukaan maksettu 20,4 miljoonaa dollaria eli liki 16 miljoonaa euroa. Arabian niemimaan al-Qaida sai rahat lehden mukaan Kalevan pariskunnan ja Neubauerin sekä erillisessä sieppaustapauksessa kaapatun sveitsiläisen vapauttamiseksi. Kalevat olivat sieppaajiensa hallussa 140 päivää.

Lehden mukaan Oman ja Qatar maksoivat lunnaat. Kalevat palasivat Suomeen Omanin kautta. Jo aiemmin muun muassa jemeniläismedia kertoi, että juuri Oman olisi maksanut lunnaita.

Amerikkalaislehti arvostelee, että eurooppalaisten sieppauksista on tullut al-Qaidalle tapa rahoittaa toimiaan eri puolilla maailmaa.

Disko, bordelli, vastaanottokeskus – Syvälammen motellin tulipalo poltti palan kulttuurihistoriaa

Palaneen motellin rauniot.

Suomusjärveläisen Syvälammen motellin tuhoutuminen tulipalossa on nostanut muistot pintaan. Motelli oli ensimmäisinä vuosikymmeninään suosittu tanssiravintola, jonka diskoon sai jonottaa tuntikausia, kertoo Syvälammen värikkäimmät vaiheet nähnyt Arto Nieminen.

Palaneen motellin rauniot.

Lahnajärveltä kotoisin olevalle Arto Niemiselle Syvälammen motelli on tuttu jo 70-luvun alkupuolelta. Niihin aikoihin nykyistä rakennusta ei vielä edes ollut, vaan toiminta tapahtui pienemmässä yksikössä Syvälammen rannassa. Silloin paikka oli nimeltään Syvälammen salaisuus.

Arto Nieminen piipahti tiistaina katsomassa, kuinka pahaa jälkeä tulipalo oli Syvälammen motellille tehnyt.

– Nyt täytyy sanoa, että tämä on palannut entiseen muotoonsa. Syvälammen salaisuuden aikana motellia rakennettiin ja rakennus jäi joksikin aikaa siihen vaiheeseen, että siinä oli pelkkä ranka, vain isot elementit pystyssä. Se näytti luurangolta. Ja nyt se näyttää jälleen, kun on palanut kaikki liha ja veri ympäriltä, Nieminen kuvailee.

Ridgekin esiintyi Syvälammella

Syvälammen motelli oli suosittu tanssiravintola 70-luvulta aina 90-luvulle asti. Paikalle saapui satoja ihmisiä, ja sisäänpääsyä joutui joskus jonottamaan useampiakin tunteja.

– Viikolla oli naistentanssit, perjantaina disko ja lauantaina vähän vanhempien ihmisten tanssit. Se oli hyvin viihdyttävä paikka. Myöhemminhän siellä kävi kuuluisuuksia Ridge Forresterista lähtien. Ja kaikki Suomen huiput ovat esiintyneet siellä, motellilla on hieno menneisyys, Nieminen kuvailee.

Syvälammen motelli oli myös suosittu pitoravintola. Moni pari löysi tansseissa toisensa, ja myöhemmin heidän häitään juhlittiin samassa paikassa.

Juppikulttuuri muutti myös Syvälammen

Syvälammen motellin suosio laantui 90-luvulla.

– Tuli juppikulttuuri ja arvot muuttuivat, korpimotellit olivat tulleet matkansa päähän, Nieminen arvelee.

Toiminta Syvälammella muuttui toisenlaiseksi.

– Se oli bordelli ja jäi ikävällä tavalla suomalaisten mieliin, Nieminen sanoo.

Syvälammen motellin tiistainen tulipalo vei mukanaan palan suomalaista historiaa.

– Olen itse sen ikäinen, että olen nähnyt motellin kaikki vaiheet. Bordellissa en kyllä käynyt, mutta ympäri piti silloinkin ajaa ja näyttää kavereille, että meillä on täällä tämmöinenkin, Nieminen sanoo.

Muistojakin löytyy runsaasti, joskin suurin osa niistä on Niemisen mukaan painokelvottomia.

– Kerran sain olla henkilökunnan kesäjuhlissa mukana, ja kalastimme siinä Syvälammen salaisuuden rannassa. Se on jäänyt jotenkin mieleen sellaisena herttaisena aspektina. Mutta muutenhan siellä sitten rällättiin.

Väyrynen varoittaa Natosta ja pyrkii puolueensa sisäpiiriin

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tiedotustilaisuudessaan Helsingissä 30. heinäkuuta 2014.

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoittaa avoimesti haluavansa hallitukseen taistellakseen liittoutumattomuuden puolesta.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tiedotustilaisuudessaan Helsingissä 30. heinäkuuta 2014.

Euroopan parlamenttiin kevään vaaleissa valittu Paavo Väyrynen (kesk.) pyrkii takaisin puolueensa eturiviin.

Väyrynen haluaisi nousta keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ja eduskuntavaalien jälkeen mahdollisesti hallitusneuvottelijaksi. Hän kirjoittaa tavoitteistaan blogissaan.

– Kun haluan vaikuttaa Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuuteen, minun on oltava kiinnostunut puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävästä, Väyrynen sanoo.

Väyrynen sai eurovaaleissa vajaat 70 000 ääntä. Hän kertoi ennen vaaleja asettuvansa ehdolle myös eduskuntavaaleissa.

Väyrynen on sanonut tavoittelevansa ulkoministerin salkkua, jotta voisi varmistaa, että Suomi jatkaa ulkopolitiikassaan Paasikiven linjalla. Hänen mukaansa kokoomus pyrkii suistamaan Suomen sotien jälkeiseltä linjalta ja liittämään sen Natoon.

– (Alexander) Stubbin valinta kokoomuksen puheenjohtajaksi korostaa ulkoministerin paikan tärkeyttä vaalien jälkeen muodostettavassa hallituksessa, Väyrynen kirjoittaa.

Yhdysvallat kadottanut satojatuhansia aseita Afganistaniin

Sotilaat väistivät laskeutuvaa helikopteria Spira-vuorilla Afganistanissa marraskuussa 2009.

Huonosti yhteensopivista tietokannoista löytyy puutteellisia tietoja ja päällekkäisiä merkintöjä. Kadonneiden aseiden pelätään päätyvän islamistien käsiin.

Sotilaat väistivät laskeutuvaa helikopteria Spira-vuorilla Afganistanissa marraskuussa 2009.

Afganistanin kansallisarmeijan aseistaminen ei ole sujunut Yhdysvalloilta ongelmitta. Afganistanin jälleenrakennustoimia valvova virasto SIGAR kertoo tuoreessa raportissaan, että Afganistanin kansallisarmeijalle toimitetuista vajaasta 750 000 aseesta ja varusteesta noin 465 000 kappaletta on kateissa.

Kateissa on pistooleja, kiväärejä, haulikoita, konekiväärejä ja kranaatinheittimiä. SIGAR:in arvio kaikkien Afganistaniin toimitettujen aseiden arvoksi noin 625 miljoonaa dollaria, eli noin 466 miljoonaa euroa.

Taistelukaluston hävikki johtuu siitä, että Yhdysvalloista lähetetyt aseet merkitään eri tietokantaan kuin Afganistaniin saapuvat aseet. Näiden kahden tietokannan välillä ei ole yhteyttä, joten tieto pitää päivittää tietokannasta toiseen manuaalisesti. Tämä on johtanut suuriin eroavaisuuksiin tietokantojen välillä.

Tietokannoista löytyy päällekkäisiä merkintöjä ja puutteellisia tietoja. Yli 200 000 aseesta löytyi ainoastaan puutteelliset tiedot tai aseet oli merkitty tietokantoihin useaan kertaan. Kummastakin tietokannasta löytyi yli 50 000 asetta, joilta puuttuivat lähetys- ja saapumispäivämäärä.

Afgaanijoukkojen omat tietokannat eivät ole sen luotettavampia kuin yhdysvaltalaisten. SIGAR toteaa raportissaan, että afgaaniviranomaisten tietokanta koostuu tulostetuista ja käsinkirjoitetuista papereista ja excel-tiedostoista.

Asiaa ei auta se, että Yhdysvallat on raportin mukaan toimittanut Afganistaniin liikaa aseita ja varusteita. Viime marraskuun jälkeen Afganistaniin on toimitettu 112 000 ylimääräistä asetta.

Raportti varoittaa, että aseet voivat lopulta päätyä Taliban-taistelijoiden käsiin. SIGAR ehdottaakin, että aseet joko palautetaan tai tuhotaan.

Afganistanin kansallisarmeijan on tarkoitus ottaa maan turvallisuus vastuulleen ensi vuodesta lähtien, kun Yhdysvaltain viimeiset joukot poistuvat maasta.

4 vinkkiä: Näin pidät intohimon yllä parisuhteessasi

Psykologi Tony Dunderfelt ja pari-ja psykoterapeutti Heidi Valasti.

Pari- ja psykoterapeutti Heidi Valasti ja psykologi Tony Dunderfelt kävivät aamu-tv:ssä keskustelemassa siitä, miten pitkä ja syvä intohimo toteutuvat parisuhteessa.

Psykologi Tony Dunderfelt ja pari-ja psykoterapeutti Heidi Valasti.

1. Kuuntele kumppaniasi

Kuuntelemisen täytyy olla molemminpuolista. Kerro haavoistasi. Kumppanisi ei muuten voi tietää, mikä laukaisee sinussa pelkoa tai häpeää. Puhukaa, mutta älkää vyöryttäkö ongelmianne toistenne päälle. Terapeutit ovat erikseen.

2. Etsi intohimo ensin itsestäsi

Mieti, mitä olet juuri nyt. Jos odotat, että toinen tuo onnen ja intohimon, petyt varmasti. Kukaan ei voi täyttää kaikkia toiveitasi ja tarpeitasi puolestasi.

3. Ota selvää, miten kumppanisi toimii

Selvitä kysymällä ja kokeilemalla, miten kumppanisi intohimo syttyy. Mitä vaiheita tarvitaan ja mikä on oikea kosketustapa? Eri vaiheet ovat hyvin yksilöllisiä eri partnereille. Arjen keskellä molempien täytyisi osata johdattaa toinen intohimon polulle.

4. Älä mieti liikaa

Arki pyörii välillä liikaa mielessä ja estää intohimon. Ajatteleminen ja analysointi ovat toki tärkeitä, mutta välillä täytyy voida pysäyttää ajatukset ja keskittyä intohimoon. Kun miettii liikaa, alkaa helposti myös ajatella, mitä muut minusta ajattelevat ja toimia sen mukaan. Se tuhoaa läsnäoloa ja kontaktia.

Superharvinainen punahärö havaittu Kuhmoisissa

Punainen kovakuoriainen.

Punahärö elää vanhoissa järeissä haapapuissa, joita on Suomessa hyvin vähän. Kuhmoisten lajilöytö kertoo samalla laajemmin haavan elinympäristön tilasta.

Punainen kovakuoriainen.

Keski-Suomessa, Kuhmoisissa, on tehty havainto äärimmäisen harvinaisesta ja uhanalaisesta kovakuoriaisesta, punahäröstä.

Laji on rauhoitettu. Aiemmin sitä on tavattu laajemmin eteläisessä Suomessa, muun muassa Vantaalla ja Mäntsälässä, mutta tätä nykyä se elää Suomessa ainoastaan kahdella alueella: Kuhmoisten Kärppäjärvellä sekä Hämeenlinnan Evolla.

Molemmat alueet ovat Metsähallituksen hoitamia suojelualueita.

- Punahäröhavainto kertoo, että harvinainen laji on säilynyt alueella ja suojelutoimet ovat tepsineet, iloitsee lajilöydön tehnyt Teemu Rintala Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista.

Punahärö toimii ympäristön tilan kuumemittarina

Punahärö elää vanhoissa järeissä haapapuissa, joita on Suomessa hyvin vähän. Haapojen uusiutumista häiritsevät kuusettuminen ja hirvien taimille aiheuttamat vauriot.

Kuhmoisten alueella on kuitenkin tyvihalkaisijaltaan lähes metriä hipovia jättiläishaapoja, jotka tarjoavat punahärön lisäksi monelle muullekin harvinaisuudelle kodin. Rintalan mukaan Kuhmoisten lajilöytö kertoo, että vaateliaan punahärön elinympäristö voi hyvin.

- Uhanalaisten lajien esiintymien löytymistä ja säilyttämistä ei pidä mieltää koskaan yhden ainoan lajin suojelutyönä. Punahärö toimii ikään kuin kuumemittarina kookasta haapaa kasvaville elinympäristöille ja paljastaa niiden tilan.

Jotta punahärö voisi elää Kuhmoisissa tulevaisuudessakin, tulee haapavanhuksille syntyä jatkoa koko ajan.

Kuhmoisten Kärppäjärven haapajatkumoa on varmistettu EU:n tuella Luonnonhoito-LIFE-hankkeessa, jossa hoidetaan uhanalaista luontoa Natura 2000 -alueilla Saaristomereltä Kuusamoon. Hankkeessa hoidetaan yhteensä lähes 1 000 hehtaaria niittyjä, ketoja, puustoisia perinneympäristöjä, lehtoja ja valkoselkätikan asuttamia vanhoja lehtimetsiä.

Ukkosmyräkän voima tallentui kameralle – metsää lakosi omakotitalon takapihalla

Puuta kaatuu Joensuun Karhunmäen kaupunginosassa.

Joensuulaismies kuvasi kameralle kun ukkosmyräkkä kaatoi metsää omakotitalon takapihalla Karhunmäen kaupunginosassa.

Puuta kaatuu Joensuun Karhunmäen kaupunginosassa.

Raju ukkosmyräkkä pyyhkäisi Joensuun Karhunmäen kaupunginosan yli maanantaina.

Joensuulaismies sai vangittua osan myrskystä kameralle.

- Tuuli puhalsi jatkuvasti toiseen suuntaan eikä taloa päin. Lähettyvillä naapurin katolle kaatui kylläkin joku puu, mies kertoo.

Norja saattaa kieltää ulkomaille sotimaan lähtemisen

Poliiseja Oslon rautatieasemalla 25. heinäkuuta 2014.

Terroriuhka Norjassa on laskenut, mutta viime päivien tilanne saattaa siivittää läpi lain, jolla ehkäistäisiin sotaan lähtö ulkomaille.

Poliiseja Oslon rautatieasemalla 25. heinäkuuta 2014.

Norjassa valmistellaan lakia, jolla ehkäistäisiin sotaan lähtö ulkomaille.

Ylen Aamu-tv:n haastattelussa Suomen Norjan suurlähettilään sijainen Flora Kuparinen kertoi, että Norjassa on viime päivinä keskusteltu radikalisoitumisen estämisestä ja erityisesti lainsäädännöstä, joka kieltäisi ulkomaille sotimaan lähtemisen.

Kuparisen mukaan Norjan hallitus oli jo muutama viikko sitten tehnyt asiasta aloitteen eli vireillä on lakiehdotus, jolla kiellettäisiin osallistuminen sotiin ulkomailla.

Matkustamista toki ei voi estää, mutta laissa tehtäisiin rangaistavaksi sotilaalliseen toimiin osallistuminen ulkomailla.

– Nyt on katsottu tarpeelliseksi, että yksittäisten henkilöiden osallistuminen taisteluihin pyritään lakialoitteella estämään, Kuparinen kertoi.

Kuparinen arvioi, että Norjaan kohdistuva terroriuhka varmasti antaa pontta lakihankkeelle, joka Kuparisen mukaan hyvin todennäköiseksi menee läpi.

Norjaa on viime päivinä kuohuttanut maahan kohdistunut terroriuhka. Norjan turvallisuuspoliisi ilmoitti lauantaina, että sen tietojen mukaan Syyriasta lähtenyt ryhmä suunnittelee terrori-iskua Norjaan.

Valmiutta terroriuhkan vuoksi Norjassa laskettiin tiistaina. Norjan poliisi on jo vähentänyt kadulla liikkuvien poliisien määrää.

Aarnion vangitseminen puntarissa käräjillä – Epäillään nyt myös todistusaineiston vääristelystä

Jari Aarnio.

Aarnion rikoskumppaniksi epäiltyä rikollispomoa epäillään avunannosta todistusaineiston vääristelyyn.

Jari Aarnio.

Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion tutkintavankeuden jatkamista käsitellään tänään keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.

Aarnion lisävangitsemisvaatimus koskee epäiltyä törkeän todistusaineiston vääristelyä ja törkeän virka-aseman väärinkäyttöä.

Lisäksi käräjäoikeudessa käsitellään Aarnion rikoskumppaniksi epäillyn rikollispomon vangitsemisen jatkamista. Häntä epäillään nyt lisäksi avunannosta törkeään todistusaineiston vääristelemiseen.

Helsingin huumepoliisin päällikkönä toiminutta rikosylikomisario Jari Aarnio on ollut vangittuna viime vuoden marraskuusta lähtien. Häntä epäillään esitutkinnassa useista rikoksista.

Aarnion epäillään muun muassa rikkoneen virkavelvollisuuttaan myötävaikuttamalla prostituutioon. Aarnion epäillään myös jättäneen puuttumatta rikoksiin.

Aarnion epäillään toimineen esteellisenä hankkiessaan seurantalaitteita Helsingin poliisilaitoksella samalla, kun hän osallistui seurantalaiteyrityksen toimintaan. Aarnion epäillään saaneen myös lahjuksina useita kymmeniä tuhansia euroja rahaa ja muita etuja yhtiöltä.

Aarnion epäillään olleen osallisena myös mittavien hasiserien salakuljetuksen järjestämisessä Hollannista Suomeen. Aarniota epäillään tältä osin törkeästä huumausainerikoksesta.

Aarnion alkuperältään selvittämättömän omaisuuden kokonaismäärä on tällä hetkellä useita satoja tuhansia euroja. Aarnion lähipiirissä olevia henkilöitä epäillään törkeästä rahanpesusta.

Kaikki rikosvyyhdessä epäillyt kiistävät rikokset.

Korjattu 8.53 Helsingin käräjäoikeus käsittelee vangitsemisten jatkamista keskiviikkona, päätöstä ei ole vielä tehty, toisin kuin jutussa ensin kerrottiin.

EK:n Mykkänen: Ei mahdotonta, että Venäjän luottoluokitusta lasketaan

Bofitin tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen ja EK:n Venäjästä vastaava johtaja Kai Mykkänen.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Iikka Korhosen mukaan olennaista on se, miten sijoittajat näkevät tilanteen.

Bofitin tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen ja EK:n Venäjästä vastaava johtaja Kai Mykkänen.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen pitää EU:n tiistaina asettamia Venäjä-pakotteita merkittävänä kiristystoimena, erityisesti siksi, että ne koskevat myös rahoitussektoria.

– Sitä kautta vaikutus koskee Venäjän kansantaloutta, hän sanoi Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona.

Elinkeinoelämän keskusliiton Venäjästä vastaava johtaja Kai Mykkänen ei pidä mahdottomana, että luottoluokittajat laskisivat Venäjän luokitusta riskien, vaikeuksien ja paineiden takia.

– Se alkaisi tietysti näkyä myös Venäjän valtion mahdollisuuksissa, kuinka pitkään se pystyy tukemaan pankkeja ja suuryrityksiä, jos ne eivät saa suoraan markkinoilta rahaa. Sillä voi olla aika vakavat seuraukset.

Mykkänen korostaa, että kaikki riippuu siitä, ovatko pakotteet pitkään voimassa.

– Kuukausi ei hetkauta mihinkään, mutta syksyn aikana tarvitaan jo paljon rahoitusta ja jos Venäjälle ei sitä kukaan myönnä, niin investointikierre heikkenee.

Korhosen mukaan kaikkein tärkeintä on se, miten sijoittajat ulkomailla ja Venäjällä näkevät tilanteen.

– Jos he ajattelevat, että tämä on pitkäaikainen ja että tilanne ehkä vielä kiristyy, sen vaikutukset voivat näkyä ihan muutamassa kuukaudessa.

Pakotteet kohdistuvat ensi kertaa kokonaisiin toimialoihin: rahoitusmarkkinoille, asekauppaan ja öljyteollisuuteen.

Mykkänen katsoo, että Suomen kannalta pakotteet ovat melko reilut.

– Ne eivät missään nimessä osu sellaisiin alueisiin, joissa Suomi olisi poikkeuksellisen vahva.

Hän kuitenkin huomauttaa, että jos Venäjän talous heikkenee, vaikutukset tuntuvat Suomessa.

Pystyyn kuollut – miten ammattiyhdistysliikkeen pitäisi muuttaa toimintatapojaan?

Tietoliikennejohtoja.

Ay-liike on byrokraattinen organisaatio, jolla on omat hierarkiansa ja eliittinsä. Some-ajan ketteryys, johon nuoret ovat tottuneet, on ay-liikkeelle vierasta. Palkkatyöläiset ovat esimerkiksi it-alalla tai tekevät työtä robotiikan ja digitalisaation parissa. Kuinka ay-liike on ajanut etujasi?

Tietoliikennejohtoja.

Jäykkäliikkeinen ja byrokraattinen ammattiyhdistysliike kaipaa pikaista muutosta, arvioi työelämää ja ay-liikettä tutkinut sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.

Ammattiyhdistysliike syntyi toistasataa vuotta sitten ajamaan palkkasuhteessa olevien työntekijöiden etuja. Vaikka työelämän rakenteet ovat muuttuneet, palkkasuhde on Melinin mukaan säilynyt hämmästyttävän samanlaisena.

– Uudet toimintatavat löytyvät yleensä kriisien kautta ja niin käy varmaan myös ay-liikkeelle.

Miten ammattiyhdistysliikkeen pitäisi muuttaa toimintatapojaan? Kuinka ay-liike on ajanut etujasi?

Kaksi mallia Lähi-idän kriisin ratkaisuun – "Ongelma on se, että jaetaan yksiötä"

Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutiosta ja professori Hannu Juusole Helsingin yliopistosta.

Aamu-tv:n sohvalla etsittiin keskiviikkona ratkaisuja Lähi-idän kriisiin. Professori Hannu Juusola tarjosi Pohjois-Irlannin mallia ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola Suomen ja Ruotsin mallia.

Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutiosta ja professori Hannu Juusole Helsingin yliopistosta.

Keskiviikon Aamu-tv:ssa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola tarjosivat ratkaisuehdotuksensa Lähi-Idän kriisiin.

Molempien asiantuntijoiden mukaan helppoja ratkaisuja ei ole, ja rauhan saavuttamisen kannalta on olennaista, että kriisin osapuolet pakotettaisiin entistä enemmän yhteistyöhön kansainvälisen yhteisön voimin.

Juusola ehdotti Pohjois-Irlannin mallia

Hannu Juusolan mukaan ei riitä, että ratkaistaan vain Gazan tilanne, vaan rauha alueella edellyttäisi kestävää ratkaisua koko palestiinalaiskysymykseen.

Juusolan mukaan kriisi ei ratkea ilman voimakasta kansainvälistä painostusta, eivätkä osapuolet pääse ratkaisuun ilman ulkopuolisia.  Juusola sanoi, että syynä on ennen kaikkea se, että osapuolet eivät ole tasa-arvoisia neuvottelukumppaneja. Neuvottelujen ongelma on, että vahvemman Israelin ei tarvitse tehdä myönnytyksiä.

Juusolan mukaan on hyvin tärkeää, että rauha sidottaisiin siihen, että Israel saa normaalit suhteen kaikkien alueen valtioiden kanssa. Tämä toimisi porkkanana Israelille.

Juusola ehdotti, että kriisin ratkaisussa otettaisiin esimerkkiä Pohjois-Irlannin kriisin lopettamisesta. Ratkaisumallissa pyrittäisiin yhteen valtiorakenteeseen, jonka sisällä tarjottaisiin Israelille ja palestiinalaisille itsehallinto.

– Yksi valtio, jolla on tasan jaettu parlamentti ja muut keskeiset virat, esitteli Juusola malliaan.

Mallin etuna Juusola näki sen, ettei siirtokuntia tarvitsisi yrittää siirtää ja että molemmat osapuolet voisivat säilyttää omat järjestelmänsä ja identiteettinsä yhteisen järjestelmän puitteissa.

Alue muodostaa maantieteellis-taloudellisen kokonaisuuden, jota ei voida jakaa, Juusola arvioi. 

– Ongelma on se, että jaetaan yksiötä, totesi Juusola.

Aaltola tarjosi Suomen ja Ruotsin mallia

Aaltolan mukaan huonontuneeseen tilanteeseen ei ole nopeaa ratkaisua. Aaltola näkee, että koko alue on kaaoksen vallassa.

– Mennään entistä enemmän ongelmiin, ei tässä mistään rauhanprosesista ole voinut puhua, sanoi Aaltola.

Aaltolan mukaan ideaali alueella olisi yksi monikansallinen valtio, mutta hän näkee sen toteutumisen epätodennäköisenä. Hän ehdottikin kahden valtion mallia eli alueen jakamista Israelin ja palestiinalaisten kesken.

– Jos nyt ideaalisti ajatellaan, niin ratkaisu voisi olla Suomen ja Ruotsin malli, jossa rajojen yli liikutaan vapaasti, luonnosteli Aaltola.

 Aaltolan mallissa Israelin pitäisi luovuttaa alueita, Jerusalem jaettaisiin ja alueelle asetettaisiin rauhanturvaajia. Maansa menettäneille Israelilaisille ja palestiinalaisille kompensoitaisiin menetetty omaisuus.

Kriisin osapuolia tulisi Aaltolan mukaan motivoida sekä painostaa rauhaan. Yhdysvallat on tässä Aaltolan mukaan avainasemassa.

– Pitää muistaa, että Yhdysvallat ei ole puolueeton välitystehtävässä, vaan selkeässä suhteessa Israeliin, Aaltola sanoi.

Myös Euroopan unioni Israelin tärkeänä kauppakumppanina voisi painostaa talouspakottein, sillä ratkaisuun tarvittaisiin kansainvälisen yhteisön yhteistä rintamaa. Hamasia tulisi painostaa Qatarin, Turkin ja Egyptin johdolla.

Israelille tulisi luvata turvatakuut ja palestiinalaisalueiden demilitarisointi. Palestiinalaisille taas tulisi turvata arki esimerkiksi tukemalla heidän teollisuuttaan.

Osana Aaltolan ratkaisua olisi erikoistalousalueiden synnyttäminen, sillä Aaltolan mukaan Israel tarvitsee työntekijöitä ja palestiinalaiset ovat halukkaita käymään Israelissa töissä.

Parasta ennen, hyvää myöhemminkin – Suomi on ruokahävikin mallimaa

Ruokaostoksia kaupan liukuhihnalla

Pelkän parasta ennen -päiväyksen perusteella heitetään paljon syömäkelpoista ruokaa hukkaan. Silti tilanne Suomessa on paljon parempi kuin useimmissa länsimaissa.

Ruokaostoksia kaupan liukuhihnalla

Parasta ennen -päiväyksellä varustetut elintarvikkeet ovat usein syömäkelpoisia vielä jonkin aikaa päiväyksen umpeuduttuakin, vaikkei maku olisikaan enää aivan parhaimmillaan. Silti paljon syömäkelpoista ruokaa heitetään pois.

– Ruoan hinta ei tänä päivänä ole useimmille ihmisille hirvittävän korkea. Jos päiväys tulee vastaan, niin sitten vaan hankitaan uutta, jotta se olisi vielä parempaa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri arvioi.

Katajajuuren mielestä ihmisten tulisi tutkia tarkemmin itse ruokaa ja sen kuntoa parasta ennen -päiväyksen sijaan.

– Kyllähän se palautuu meidän keittiötaitoihin, että erotamme milloin parasta ennen -tuotteet eivät haise eivätkä maistu pilaantuneelta, vaan ovat edelleen syömäkelpoisia.

Parasta ennen -merkintä kertoo ajankohdan, mihin asti tuote oikein säilytettynä kattaa valmistajan sille asettamat laatukriteerit. Sitä ei tule sekoittaa viimeiseen käyttöpäivään, joka on normaalisti säilytetylle ruoalle ehdoton takaraja.

Suomella annettavaa maailmalle

Vaikka syömäkelpoista ruokaa haaskataankin edelleen turhan paljon, on tilanne Suomessa paljon parempi kuin useimmissa länsimaissa.

Maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen kertoo, että Suomessa ruokahävikkiä syntyy noin 23 kiloa kotitaloutta kohden, kun EU:n keskiarvo on 76 kiloa.

– Siitä ei ole niin kauhean pitkä aika kun meillä on ollut puutetta ruoasta. Ruokaa kunnioitetaan ja arvostetaan, eikä sitä laiteta roskiin.

Huttusen mukaan Suomella onkin annettavaa kansainvälisessä yhteistyössä, jota tehdään ympäristöä ja ihmiskuntaa uhkaavan ruokahävikin vähentämiseksi.

Suomi on esimerkiksi mukana Pohjoismaiden yhteisessä ruokahävikkiprojektissa. Osana projektia selvitetään, voisiko päiväyskäytäntöjä jotenkin selkeyttää tai muuttaa hukkaruuan vähentämiseksi.

– Yksittäinen maa ei voi tällaista asiaa tietenkään yksin ratkaista. Se, että tehdään alueellista yhteistyötä, on todella tärkeää, koska se lisää meidän painoarvoa kansainvälisellä foorumilla. Saamme todella jotain aikaan, kun meitä on useampi toimija saman asian takana, Pohjoismaiden ministerineuvoston projektin ohjausryhmään kuuluva Huttunen kertoo.

Pohjoismaiden lisäksi ruokahävikkiä pyritään vähentämään yhteistuumin myös EU:n ja YK:n tasolla.

Kaupoille turvallisuus tärkeää

Pohjoismaiden ruokahävikkiprojektin ensimmäisen vuoden tulokset valmistuvat syyskuussa. Vielä ei siis tiedetä, vaikuttaako yhteistyö elintarvikkeiden parasta ennen -merkintöihin.

Päiväysmerkintöjen muuttaminen vähentäisi sekä kauppojen että kuluttajien ruokahävikkiä. Viime vuosina kauppojen hävikkiä ovat pienentäneet mm. lahjoituskäytäntöjen selventäminen sekä entistä kehittyneemmät ennustejärjestelmät, joiden perusteella asiakkaiden ostoksia voidaan ennakoida.

– Nyt selvitetään, pystyisikö parasta ennen -päiväystä mahdollisesti joustamaan jossain vaiheessa lisää. Tietysti kaikessa täytyy olla lähtökohtana elintarviketurvallisuus, joka on kuluttajille todella tärkeä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.

Viimeinen elossa ollut Enola Gayn miehistön jäsen on kuollut

Valokuvassa on Enola Gay -koneen miehistö Theodore Van Kirk (vas.), Paul Tibbets ja Thomas Ferebee 6. elokuuta 1945 Hiroshiman-atomipommin pudottamisen jälkeen.

Pommikoneesta pudotettiin atomipommi Hiroshimaan elokuussa 1945. Koneen lentosuunnistaja Theodore Van Kirk oli kuollessaan 93-vuotias.

Valokuvassa on Enola Gay -koneen miehistö Theodore Van Kirk (vas.), Paul Tibbets ja Thomas Ferebee 6. elokuuta 1945 Hiroshiman-atomipommin pudottamisen jälkeen.

Viimeinen elossa ollut pommikone Enola Gayn miehistön jäsen on kuollut. Lentosuunnistaja Theodore Van Kirk kuoli 93-vuotiaana Georgiassa Yhdysvalloissa maanantaina.

Hän oli 24-vuotias, kun hänestä tuli Enola Gay -pommikoneen lentosuunnistaja. Koneen miehistöön kuului yhteensä 12 miestä. Enola Gaysta pudotettiin atomipommi Japanin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945. Pommi tappoi 350 000 asukkaan kaupungissa ainakin 140 000 ihmistä. Kolme päivää myöhemmin Yhdysvallat pudotti atomipommin Nagasakiin. Siellä kuolleita oli arvioilta 80 000. Japani antautui 15. elokuuta.

Van Kirk kuvaili, ettei hän katunut tehtyä. Aikoinaan hän puolusti atomipommien pudottamisen Japaniin helpottaneen toisen maailmansodan lopettamista ja säästäneen ihmishenkiä: Hän perusteli, että ihmisiä olisi kuollut enemmän, jos liittoutuneet olisivat tehneet maihinnousun Japaniin.

– Tiedän, että häntä pidettiin sotasankarina, mutta me tunsimme hänet mahtavana isänä, kommentoi Van Kirkin poika Tom Van Kirk uutistoimisto AP:lle.

Sodan jälkeen Theodore Van Kirk opiskeli insinööriksi ja teki uran kemianteollisuusyritys DuPontissa.

Theodore Van Kirk haudataan kotikaupunkiinsa Pennsylvanian Northumberlandiin.

Harvinaisen laaja vesikatkos Oulun keskustassa

Putkirikkoa korjataan Oulun keskustassa.

Tuhannet taloudet olivat keskiviikkoaamuna ilman vettä Oulun keskustan alueella. Harvinaisen laaja vesikatkos johtuu runkoputken rikkoutumisesta Pakkahuoneenkadun ja Vaarankadun risteyksessä.

Putkirikkoa korjataan Oulun keskustassa.

Tuhannet taloudet ovat olleet keskiviikkoaamuna ilman vettä Oulun keskustan alueella. Harvinaisen laaja vesikatkos johtuu runkoputken rikkoutumisesta Pakkahuoneenkadun ja Vaarankadun risteyksessä.

Vedet ovat olleet poikki noin aamuviidestä lähtien Heinäpäästä keskikaupungille ulottuvalla alueella.

Muun muassa alueen hotellit ja Stora Enson tehtaat ovat olleet ilman vettä. Oulun Veden mukaan vesiä saadaan palautettua asiakkaille pikkuhiljaa aamupäivän aikana.

Opiskelijajärjestöt huolissaan kesäopintotuen suosion laskusta

Yhä harvempi opiskelija nostaa opintotukea kesällä. Opiskelijajärjestöjen mukaan syyt löytyvät joustamattomasta kurssitarjonnasta ja alati muuttuvasta opintotuesta.

Opiskelijajärjestöt ovat tyytymättömiä korkeakoulujen tarjoamiin kesäopintoihin.

Kesäopiskelu on mahdollista kaikissa Suomen korkeakouluissa. Koulujen opinto-ohjelmat ovat kuitenkin opiskelijajärjestöjen mukaan suppeampia kuin lukuvuoden aikana.

– Opintopisteitä ei aina ole mahdollista saada samaan tahtiin kuin tavallisesti. Kesäkautena ei välttämättä tarjota edes kaikkia pakollisia kursseja, jolloin käytännössä se kesäopintojen hyödyllisyys näin opintojen etenemisen kannalta on tosi marginaalinen, sanoo Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK:n puheenjohtaja Toni Asikainen.

Monet opiskelijat valitsevat työnteon kesäopintojen sijaan voidakseen hyödyntää tukikuukausia mahdollisimman tehokkaaseen opiskeluun.

Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikasta vastaava hallitusjäsen Hilkka Kemppi opiskelee itse täyspäiväisesti kesällä ilman opintotukea.

– Teen gradua nyt kesäaikaan ja opintotuen tulotason takia en pysty nostamaan tukia. Mutta syitä on monia, kaverini opiskelee tavallista vähemmän kesän aikana ja haluaa sen takia säästää opintokuukausia. Hän kokee niiden käyttämisen riskiksi, koska opintotukijärjestelmään tulee jatkuvasti muutoksia.

Tulotasojen ja kurssitarjonnan lisäksi syy kesäopintojen heikkoon suosioon voi myös olla asuminen.

– Kesäopintojen vähyyteen vaikuttaa myös se, että opiskelijat eivät välttämättä ole opiskelupaikkakunnalla ja he joutuvat matkustamaan pidempiä matkoja kirjoittaakseen tenttejä. Tämä ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi nettikursseilla, sanoo SYL:n Hilkka Kemppi.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä