Tämä suomalaismies katkoo kauloja teatterissa – ranskalaiset innoissaan jo ennen ensi-iltaa

Kalle Nio

Sirkustaiteilija Kalle Nio katkoo nyt päitä näyttämöllä. Ohjaaja pysyy itse pois lavalta.

Kalle Nio

Visuaaliseen teatteriin ja nykysirkukseen erikoistuneen suomalaisryhmän WHS:n uusi teos Cutting Edge on herättänyt etukäteen kiinnostusta ulkomailla. Se ei ole ihme. Teos käsittelee päiden katkomista.

– Tuntuu, että kaikki ovat hirveän innoissaan siitä, ohjaaja Kalle Nio sanoo.

Päiden katkominen kuulostaa makaaberilta aiheelta, mutta Nio muistuttaa, että sadasta tunnetuimmasta illuusioon perustuvasta taikatempusta 70:ssä paloitellaan tai sahataan ihmisiä, leikataan päitä tai lävistetään miekalla.

– Vanhin temppu, josta on kirjallisia viitteitä, liittyy muinaisen Egyptin Dedi-nimiseen taikuriin. Hän leikkasi eläimiltä kauloja ja liitti niitä yhteen.

– Halusin ottaa kaikkein vanhimman taikatempun ja tehdä sen perusteella esityksen, Nio sanoo.

Melkoinen palapeli ratkottavaksi

Helsingin juhlaviikoilla ensi-iltansa saava Cutting Edge on kymmenhenkisen työryhmän työn tulos. Teos yhdistelee isoja, liikkuvia näyttämöelementtejä, valoja ja videoita. Lavalla liikkuu kolme esiintyjää.

– Esityksen tekemisestä ehkä 60 prosenttia on ongelmien ratkaisua ja 40 harjoittelua. Joka päivä on uusi palapeli ratkaistavana, Nio selventää.

Nio puhuu uudesta teoksestaan kuin leikekirjasta, joka koostuu kuvista ja sanoista. Päiden katkominen on teoksen teema, mutta sitä tarkastellaan muun muassa taikuuden ja sen katsomisen kautta.

Ohjaaja listaa kaulan katkomisen historiaa: vanhasta taiteesta tutuissa maalauksissa esiintyvät muun muassa Judit ja irtileikattu Holoferneksen pää sekä Johannes Kastaja.

– Ehkä se sitä kautta rupesi kiinnostamaan. Että mikä ihmisiä oikein kiinnostaa päiden leikkauksessa ja miten se on ylipäänsä niin iso osa Euroopan historiaa, Nio toteaa.

Teloitukset siirtyivät nettiin

Päiden leikkaus liittyy myös nykyaikaan, vaikka julkisia teloituksia ei enää järjestetä länsimaissa.

– Masentaa se, että mitä enemmän historiaa lukee, sitä enemmän tajuaa, että mikään ei ole oikeastaan muuttunut.

– Vaikka julkisia teloituksia ei tällä hetkellä ehkä ole, teloitukset ovat julkisia internetissä. Sama meininki oikeastaan jatkuu 1500-luvulta tähän päivään.

Sillä Nio viittaa esimerkiksi Isisin kaulankatkomisvideoihin, joista tulee nettihittejä.

– En pidä tätä teosta varsinaisesti poliittisena tai jollain lailla kantaaottavana. Enemmän minua kiinnostaa se, miksi tämä asia kiinnostaa, Nio sanoo.

– Ja se, mitä se kertoo meille, että ihmiset ovat kiinnostuneita väkivallasta ja irtopäistä.

Cutting Edge on kiertueteos, jota on harjoiteltu eri puolilla Eurooppaa. WHS lähtee sen kanssa Helsingin maailmanensi-illan jälkeen muun muassa Pariisiin, Lissaboniin ja Tallinnaan.

– Teema on kolahtanut moneen varsinkin Ranskassa.  Ranskalaiset ilmeisesti rakastavat päiden katkomista. Heillähän on siihen pitkä historia, Nio hymyilee.

Liian isoja teoksia

WHS:n teoksista tuttu Nio on nyt itse ensi kertaa näyttämön ulkopuolella. Hän on osallistunut ryhmän teoksiin aiemmin aina myös esiintyjänä.

Cutting Edge -teoksen työryhmään kuuluu useita kiinnostavia nimiä, kuten Samuli Kosminen, joka on suunnitellut teoksen äänet. Lavastuksen Nio on tehnyt yhdessä kuvataitelija Taneli Rautiaisen kanssa.

– Tässä on tosi kovatasoinen ryhmä mukana. Olen iloinen saadessani työskennellä heidän kanssaan, Nio sanoo.

Nio pyörittää kiertuetoiminnan ohessa yhdessä sirkustaiteilija Ville Walon ja pukusuunnittelija Anne Jämsän kanssa pientä helsinkiläisteatteria, joka on erikoistunut poikkitaiteellisiin esityksiin, visuaaliseen teatteriin ja eläviin kuviin.

Teatteri Unioniin WHS:n omilla teoksilla ei kuitenkaan ole asiaa.

– Paradoksi tässä on se, etteivät meidän omat esityksemme mahdu sinne. Tila on vaan niin pieni, Nio toteaa.

– Jotenkin aina mittakaava lähtee käsistä. Tästäkin teoksesta tuli vähän tällainen liian suuri, Nio sanoo.

WHS:n Cutting Edge Helsingin juhlaviikoilla Kansallisoopperan Alminsalissa, ensi-ilta keskiviikkona 31.8.

Sosiaaliset tilanteet jännittävät monia – pelko näkyy harvoin ulospäin

Heikki Nikkilä.

Psykiatrian erikoislääkärin mukaan suurin osa ihmisistä jännittää julkista esiintymistä. Häiriötasoisesta oireilusta voidaan puhua silloin, kun pelko aiheuttaa ihmiselle huomattavaa kärsimystä.

Heikki Nikkilä.

Sosiaaliset pelot ovat lievällä tasolla hyvin yleisiä, kertoo Ylen aamu-tv:ssä vieraillut psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilä.  Pelkojen esiintyminen on yleistä myös häiriötasolla. Tilanteista kärsii Nikkilän arvion mukaan noin 10 prosenttia suomalaisista.

Nikkilän mukaan suurin osa ihmisistä jännittää julkista esiintymistä kuten esitelmien, luentojen tai puheenvuoron pitämistä.

– Nämä ovat tilanteita, joissa ikään kuin altistuu toisten ihmisten arvioinnille ja omaa esiintymistä seurataan.

Myös uusiin ihmisiin tutustuminen voi jännittää.

– Joskus se on sitä, että puhelimessa tai vieraalla kielellä puhuminen voi tuottaa epämiellyttävää jännitystä ja ahdistavaa oloa. Näihin tilanteisiin liittyy usein itsetarkkailun lisääntymistä.

Nikkilän mukaan jännitystä ei tarvitse pelätä, sillä se kuuluu elämään satunnaisena ja ohimenevänä ilmiönä. Harva ihminen on täysin jännityksestä vapaa.

Välttäminen voi olla merkki häiriöstä

Häiriötasoisesta oireilusta voidaan Nikkilän mukaan puhua silloin, kun pelko tai jännitys aiheuttaa ihmiselle huomattavaa kärsimystä. Välttämiskäyttäytyminen on usein merkki häiriöstä. Silloin saatetaan esimerkiksi etsiä jokin veruke, jonka varjolla kohtaaminen voidaan välttää. Tällaisella käyttäytymisellä voi olla myös laajempia vaikutuksia.

– Tehdään valintoja elämässä sen mukaan, että hakeudutaan vähän syrjäisempiin rooleihin. Tämä saattaa olla hyvinkin pitkälle menevää ja voi vaikuttaa jopa ammatin tai opiskelusuunnan valintaan. Ihminen ei saa kapasiteettiaan käyttöön jännittämiseen liittyvän välttämisen vuoksi.

Nikkilän mukaan sosiaalisten tilenteiden pelkoa ei yleensä näe ulospäin, toisin kuin ihmiset, joilla pelkoja esiintyy, usein ajattelevat. Häiriötasolla osa kärsii psyykkisistä ennakko-oireista kuten ahdistuksesta ja pelosta. Varsinaisessa tilanteessa oireet ovat fyysisiä.

– Elimistö valmistautuu taisteluun tai pakenemiseen. Silloin sydän hakkaa ja pulssi kiihtyy. Usein on kuristavaa tunnetta kurkussa ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Myös vapinaa voi tulla ja ääni alkaa väristä. Kun ihminen tuntee nämä fysiologiset ilmiöt, se tietysti pahentaa jännitystä.

Jos kyse on laajemmasta häiriöstä, joka koskee kaikkia sosiaalista vuorovaikutusta, on psykoterapia Nikkilän mukaan yksi tehokas apukeino. Myös lääkkeistä voi olla apua. Nikkilän mukaan netistä löytyy kuitenkin runsaasti vinkkejä itsehoitoon.

Ruotsin poliisin rikosten selvitysprosentti ennätysmäisen alhainen: 14

Poliisi tarkastelee räjähdyksen tuhoja heinäkuun 2015 alussa Ruotsin Malmössä.

Sanomalehti Dagens Nyheter tutkii poliisin toimintaa poliisiuudistuksen jälkeen.

Poliisi tarkastelee räjähdyksen tuhoja heinäkuun 2015 alussa Ruotsin Malmössä.

Ruotsin poliisin rikosten selvitysprosentti on alhaisimmillaan 16 vuoteen, osoittaa sanomalehti Dagens Nyheterin tekemä selvitys. Lehden haastattelema tutkija uskoo, että syynä on tammikuussa 2015 tehty poliisiuudistus.

– Valitettavasti en ole yllättänyt. Vanhat tutkintarakenteet on hajotettu, huomauttaa tutkija, poliisikoulun lehtori Rolf Granér Dagens Nyheterissä.

Poliisiuudistuksessa Ruotsin 21 läänin poliisiviranomaiset, poliisihallitus ja oikeuslääketieteen laitos yhdistettiin yhdeksi viranomaiseksi. Alueellisten poliisilaitosten määrä vähennettiin samalla 21:stä seitsemään.

Selvitysprosentteja ei voi verrata suoraan

Ruotsin poliisin rikosten selvitysprosentti lasketaan nostettujen syytteiden ja tuomittujen rikollisten määrän perusteella.

Se ei siis ole suoraan vertailukelpoinen Suomen poliisin selvitysprosenttini, joka lasketaan vertailemalla ilmoitettuja ja selvitettyjä rikoksia. Sillä tavoin laskettuna Suomen poliisi selvittää noin kolme neljästä rikoksesta.

Ruotsin poliisi ei itse kerro selvitysprosenteistaan. Dagens Nyheter on saanut tiedot rikoksia ehkäisevästä neuvostosta Bråsta.

Vahingontekojen selvitysprosentti 2,1

Tiettyjen rikostyyppien selvitysprosentit ovat hyvin alhaisia Ruotsissa, osoittaa Dagens Nyheterin selvitys. Esimerkiksi vahingonteoista selvitettiin 2,1 prosenttia viime vuonna. Asuntomurroista selvitettiin 3,5 prosenttia ja pahoinpitelyistä 12,6 prosenttia.

Dagens Nyheter on haastatellut kymmentä pääsyyttäjää poliisiuudistuksesta. Lehden mukaan he ovat tyytymättömiä uudistukseen, sillä vakavien rikosten tutkimiseen menee kohtuuttoman kauan aikaa.

Poliisin tuottavuus on laskenut

Syyttäjäviranomainen on tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana saanut kahdeksan prosenttia vähemmän tapauksia poliisilta kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

– Olemme huomanneet, että poliisin tuottavuus on laskenut. Se koskee etenkin pikkurikoksia, sanoo apulaispääsyyttäjä Åke Olsson Dagens Nyheterille.

Virkaa tekevä ylipoliisipäällikkö on huolissaan tilanteesta.

– Selvitettyjen rikosten määrä ja kykymme auttaa rikosten uhreja on huonompi kuin oletin vuoden alussa. Tunnen, että meitä ei ole riittävästi. Olen ollut poliisipäällikkö monta vuotta, mutta on tällä hetkellä vaikea tehdä valintoja, joiden takana voisin todella seistä.

Liikaa uudistuksia samanaikaisesti

Tutkijan mielestä poliisiuudistuksen perusvikana on, että poliisi on tehnyt useita uudistuksia samanaikaisesti. Hallinnon virtaviivaistamisen ja poliisilaitosten määrän vähentämisen lisäksi poliisi on purkanut hierarkiaa, vähentänyt päälliköiden määrää ja minimoinut erikoistoiminnot, kuten liikennevalvontaa.

Tutkija kuvailee poliisin tilaa kahdella sanalla.

– Kriisi ja apatia, sanoo Rolf Granér Dagens Nyheterissä.

Pohjois-Korean puhdistukset jatkuvat: "niskuroinut" ministeri teloitettiin

Kim Jong-un

Etelä-Korean mukaan ministeri oli jäänyt kiinni epäkunnioittavasta käytöksestä. Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin epäillään teloituttaneen jopa sata puoluevirkailijaa valtakautensa aikana.

Kim Jong-un

Pohjois-Korea on teloittanut niskuroinnista syytetyn ministerin, sanoo Etelä-Korean yhdistymisministeriö.

Ministeriön mukaan kyseessä on koulutuksesta vastannut varapääministeri Kim Yong-jin. Nimettömänä puhuneen virkamiehen mukaan Kim teloitettiin, koska hän oli käyttäytynyt epäkunnioittavasti tilaisuudessa, jossa maan johtaja Kim Jong-un oli läsnä.

Virkamies kertoo, että Kim Yong-jin oli joutunut silmätikuksi istuttuaan "huonossa asennossa" puhujakorokkeen alla. Hän joutui kuulusteluihin, joissa hänen "muut rikoksensa paljastuivat".

Ministeri teloitettiin ampumalla heinäkuussa, sanoo virkamies. Häntä pidettiin tiettävästi puolueen vastaisena ja vastavallankumouksellisena agitaattorina.

Eteläkorealainen lehti JoongAng Ilbo kertoi jo aiemmin, että Pohjois-Korea oli rankaissut joukkoa korkeita virkamiehiä, joskin koulutusministeri mainittiin jutussa eri nimellä. Lehden mukaan tämä oli nukahtanut kokouksessa ja pidätetty saman tien. 

Vakoilupomo "uudelleenkoulutukseen"

Etelä-Korean mukaan Pohjois-Korea on myös passittanut kaksi muuta viranhaltijaa "uudelleenkoulutukseen".

Toinen heistä on 71-vuotias Kim Yong-choi, joka on vastannut muun muassa Etelä-Korean vastaisesta vakoilusta. Hänen uskotaan määränneen muun muassa Etelä-Koreaan kohdistuneita verkkohyökkäyksiä. Etelä-Korea syyttää häntä myös sotalaivan upottamisesta vuonna 2010.

Eteläkorealaisen virkamiehen mukaan Kim Yong-choi lähetettiin heinäkuussa maatilalle "vallan väärinkäytön" ja "ylimielisyyden" takia. Sittemmin hän on tiettävästi palannut työhönsä.

Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin epäillään tapattaneen, siirtäneen syrjään tai alentaneen useita korkea-arvoisia johtajia noustuaan maan johtoon vuonna 2011. Kimin tulkitaan näin pyrkivän tiukentamaan otettaan vallankahvasta.

Eteläkorealainen Yonhap-uutistoimisto laskee, että puoluevirkailijoita on Kimin kaudella teloitettu ainakin sata.

Pohjois-Koreaa koskevia tietoja on vaikea vahvistaa, ja aiemmin jotkin Etelä-Korean tiedot puhdistuksista ovat osoittautuneet virheellisiksi.

Esimerkiksi toukokuussa kerrottiin entisen sotilasjohtajan teloituksesta. Myöhemmin kuitenkin osoittautui, että tämä oli elossa ja vieläpä uusissa johtotehtävissä.

Kimi Räikkösen motocrossrata ei tarvitse ympäristölupaa – "Muutaman desibelin ylitys ei ole merkittävä"

Spotlight: Kimi Räikkösen motocrossrata Porkkalassa

Monet Kimi Räikkösen naapurit Porkkalanniemessä ovat valittaneet formulatähden motocross-radan melusta. Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan mukaan radasta ei aiheudu naapureille merkittävää haittaa.

Spotlight: Kimi Räikkösen motocrossrata Porkkalassa

Kimi Räikkösen naapurit Porkkalanniemessä ovat suivaantuneet formulatähden omille mailleen rakentamasta yksityisestä motocrossradasta.

Naapureita ärsyttää muun muassa radalta kantautuva melu.

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on kuitenkin päättänyt eilisessä kokouksessaan tiistai-iltana, että Räikkösen motocrossrata ei tarvitse ympäristölupaa. Lautakunnan päätös oli yksimielinen.

– Ei siitä kovinkaan paljon käyty keskustelua. Virkamiehet olivat selvittäneet asiaa monelta eri taholta ja käsitelleet tarkasti valituksia. Sitten todettiin, että mitään lupaa ei radalle tarvita, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Corinna Tammenmaa, (Rkp).

Radalla ajetaan satunnaisesti

Radan ympäristön melutasoja on mitattu, mutta raja-arvot eivät ylittyneet merkittävästi. Läheisen Västerruddin tien varressa melun keskiäänitaso on 46,6 desibeliä, kun motocrossradalla ajetaan.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla sekä taajamien ulkopuolella sijaitsevilla virkistysalueilla melutason ohjearvo on 45 desibeliä.

– Muutaman desibelin ylitys ei ole merkittävä, kun ottaa huomioon, että radalla ajetaan vain satunnaisesti, Tammenmaa sanoo.

Osa naapureista on myös valittanut siitä, että Räikkönen on aidannut rata-alueen. Tämän on koettu loukkaavan jokamiehenoikeuksia.

– Lautakunnassa todettiin, että jokamiehenoikes ei ole semmoinen oikeus, jolla pystytään rajoittamaan omistajan oikeutta käyttää omaisuuttaan.

Porilaistytön murhaajan elinkautistuomio pysyi hovissa

Mies on vetänyt vihreän maiharin hupun kasvojensa suojaksi ja nojaa päätään oikeussalin pöytään.

Porilaisen teinitytön surmanneen Ramin Azimin elinkautistuomio säilyi hovioikeudessa. Azimi raiskasi ja murhasi porilaisen 17-vuotiaan entisen seurustelukumppaninsa tammikuussa 2015.

Mies on vetänyt vihreän maiharin hupun kasvojensa suojaksi ja nojaa päätään oikeussalin pöytään.

Porilaisen teinitytön murhanneen Ramin Azimin elinkautinen vankeusrangaistus säilyy voimassa. Vaasan hovioikeus katsoo, että Azimi on syyllinen murhaan ja useisiin muihin rikoksiin.

Käräjäoikeus tuomitsi Azimin teosta marraskuussa. Azimi raiskasi ja surmasi porilaisen 17-vuotiaan entisen seurustelukumppaninsa vuoden 2015 tammikuussa. Hovioikeuden mukaan aineiston perusteella ei voinut päätyä muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että Azimi on syyllistynyt sekä raiskaukseen että murhaan.

Törkeitä rikoksia

Murha tapahtui Kokemäellä. Viime vuoden tammikuun lopulla Helsingistä lähtenyt Ramin Azimi otti entisen seurustelukumppaninsa kyytiin Porissa ja vei hänet Ulvilan kautta Kokemäelle, jossa poltti tämän ulkorakennuksessa. Tyttö kuoli sidottuna tulipalossa.

Muista tuomioon sisältyneistä rikoksista törkeä raiskaus tapahtui oikeuden mukaan Ulvilan Kullaalla. Lisäksi tuomio tuli törkeästä vahingonteosta ja liikennerikkomuksesta.

Tuomittu mies on asunut Suomessa pitkään, mutta hänellä ei ole ollut Suomen kansalaisuutta vaan pelkkä oleskelulupa.

Hovioikeuden päätöksestä voi vielä hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta.

Tutkimus: Koirasi ymmärtää sinua enemmän kuin arvaatkaan

Ihmisen käsi silittää koiraa. Taustalla kissa makoilee.

Positiivisella äänensävyllä sanotut positiiviset sanat saivat aikaan aktiivisuutta koirien aivojen palkitsemiskeskuksessa.

Ihmisen käsi silittää koiraa. Taustalla kissa makoilee.

Koiranomistajat pitävät lemmikkiään usein älykkäinä – tai täysinä toopeina.

Mutta ymmärtääkö koira ihmisen puhetta? Tai peräti yksittäisiä sanoja? Tätä kysymystä on selvitetty Unkarissa tehdyssä tutkimuksessa. Sen mukaan koirien aivot reagoivat sanojen merkitykseen ja siihen, millä äänensävyllä ne on sanottu, samaan tapaan kuin ihmisten aivot.

Ihmisaivojen lailla koirien aivojen vasen puolisko reagoi sanojen merkitykseen ja oikea puolisko intonaatioon eli äänen tunnesisältöön.

– Se, mitä sanomme sekä se, miten sen sanomme, on merkityksellistä koiralle, toteaa tutkija Attila Andics budapestilaisesta Eotvos Lorand -yliopistosta.

Tutkimuksesta uutisoiva The New York Times. kertoo myös tutkimustavan olleen poikkeuksellinen. Koirat oli koulutettu asettumaan makuulle magneettikuvauslaitteeseen. Ne osasivat pysytellä paikallan tutkimuksen ajan.

Tutkija toisti eläimille unkarinkielisiä ilmaisuja. Koiralle sanottiin "hyvä poika", "hienoa" tai "hyvin tehty". Tutkija käytti myös neutraaleja sanoja, kuten " kuitenkin" ja "huolimatta". Molempia sanaryhmiä toistettiin sekä neutraalilla että positiivisella äänensävyllä.

Positiivisella äänensävyllä sanotut positiiviset sanat saivat aikaan aktiivisuutta aivojen palkitsemiskeskuksessa.

Kaikissa muissa tapauksissa aivoissa näkyi selvästi vähemmän aktiivisuutta, ja aktiivisuus oli kaikissa näissä tapauksissa samalla tasolla. Toisin sanoen "hyvä poika" neutraalisti sanottuna ja "kuitenkin" positiivisesti tai neutraalisti sanottuna aiheuttivat saman reaktion.

Tutkija Andicsin tukitsee tutkimustulosta niin, että koirat kiinnittävät huomiota sanojen tarkoitukseen, ja koiranomistajan kannattaisi tehdä samoin.

Koko tutkimus julkaistaan tällä viikolla Science-lehdessä.

Kauppatase kesäkuussa ylijäämäinen ensi kerran vuoteen – Iso alustoimitus selittää kasvua

Nostureita telakalla Helsingissä.

Suomen viennin arvo laski tammi-kesäkuussa viisi prosenttia.

Nostureita telakalla Helsingissä.

Suomen kauppatase oli kesäkuussa ylijäämäinen ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden kesäkuun, selviää Tullin kuukausittaisesta katsauksesta. Vienti kasvoi kesäkuussa yli viisi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Viennin kasvua selittää pitkälti kesäkuussa tapahtunut alustoimitus, jonka arvo oli 481 miljoonaa euroa. Lisäksi kesäkuussa kasvoi öljyjalosteiden vienti, koska viime vuoden kesäkuussa öljynjalostusteollisuudessa oli huoltoseisokki.

Vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden viennin arvo kuitenkin väheni viisi prosenttia vuodentakaisesta. Tamm–kesäkuussa Suomen kauppataseen alijäämä oli Tullin mukaan miljardi euroa.

"Eiköhän meiltä kaikilta löydy 15 euroa kuussa" – Rahastoasiantuntija kannustaa sijoittamaan lapsilisät tai edes osan niistä

Martin Paasi.

Korkoa korolle -ilmiö voi kasvattaa pienetkin summat suuriksi, jos vain sijoitusaika on tarpeeksi pitkä. Sijoituksesta syntyvien kulujen minimointi on kuitenkin välttämätöntä, jos vaikutuksesta haluaa päästä hyötymään.

Martin Paasi.

Paljon toisteltu fraasi pienistä puroista ja suurista joista pätee myös sijoittamiseen. Nordnetin talousasiantuntijan Martin Paasin mukaan jokaisesta voi tulla miljönääri pelkästään sillä, että lapsilisät sijoitetaan osakkeisiin.

Paasi antaa esimerkin: 15 euron sijoittaminen osakkeisiin kuukaudessa lapsen ensimmäisten 16 ikävuoden ajan tarkoittaisi 67 vuoden jälkeen noin 130 000 euron pottia. Lapsilisän sijoittamisella päästään puolestaan jopa miljoonan omaisuuteen.

Laskelma perustuu siihen, että lapsilisää maksetaan ensimmäisestä lapsesta lähtien hieman alle 96 euroa kuukaudessa siihen asti, että lapsi täyttää 17, ja lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Ensimmäisellekin lapselle tukea kertyy 17-vuotissyntymäpäivään mennessä siis yli 19 000 euroa. Miljoonaan päästään lapsilisälle maksettavan koron ja pitkällä aikavälillä syntyvän, niin sanotun korkoa korolle -ilmiön ansiosta.

– Jos lapsilisärahat esimerkinomaisesti sijoittaisi osakeindeksirahastoon kulut minimoiden, ja näin saa osakemarkkinan keskimääräisen tuoton 67 vuoden ajalta – eli siitä, että lapsi syntyy, siihen, että hän jää eläkkeelle – niin siinä eläkeiän kohdalla hänellä on se miljoonan euron ylimääräinen eläke odottamassa, Paasi sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Molemmat esimerkit perustuvat kuitenkin siihen, että sijoittamisen kulut on minimoitu. Jos kulut ovat liian suuret, ne syövät tuottoa.

Kolmekymppisenä aloittaminen myöhäistä

Mutta onko eettisesti hyväksyttävää sijoittaa lapsilisiä, jotka on tarkoitettu yhteiskunnan tueksi lapsiperheille?

– En itse asiassa ota kantaa siihen, mistä ne sijoitettavat varat tulevat, mutta tämä oli hyvä laskuesimerkki siitä, miten tämä ikään kuin toimii, Martin Paasi toteaa.

Pienikin summa kannattaa siis hänen mukaansa säästää.

– Tämä on ehkä tämä viesti, että eiköhän meiltä kaikilta löydy viidentoista euron edestä jotakin turhaa kulua kuukausittain, Paasi kuittaa.

Kolmekymppisenä tämänkaltaisen säästämisen aloittaminen nimittäin on Paasin mukaan oikeastaan jo liian myöhäistä.

Väitös: Hyväksyntä auttoi evakkolapsia kotoutumaan – sama pätee pakolaislapsiin

Lapsen silhuetti.

Karjalan evakkolasten kokemuksia voidaan hyödyntää pakolaislasten kotouttamisessa. Eeva Riutamaan väitöstutkimuksen mukaan ne evakkolapset, jotka saivat hyväksyntää uudessa asuinpaikassaan kotoutuivat paremmin. Hyväksyntä on tärkeä osa myös pakolaislasten kotouttamista.

Lapsen silhuetti.

Karjalan evakoihin suhtauduttiin uusilla asuinpaikoilla monin tavoin. Eeva Riutamaan väitöstutkimuksen mukaan ne evakkolapset, jotka hyväksyttiin, kotiutuivat uuteen yhteisöönsä ja saivat paremmat elämän eväät.

Toisten evakkolasten kokema kielteinen vastaanotto vaikutti myös myöhemmin elämässä.

– Lapsi, joka on saanut kunnioitusta ja hyväksyntää, kasvaa sellaiseksi, että hänkin hyväksyy, niin omat kuin vieraat, sanoo kasvatustieteiden maisteri Eeva Riutamaa.

Riutamaan mukaan evakkolapsi, joka koki syrjintää tai yksinäisyyttä on vanhetessaan vaarassa syrjäytyä.

– Sellainen vaille jääminen jättää tunteen, että kaikki on minulta pois – se pienikin leipäpala, jonka annan.

Vertaistuki tärkeää

Väitöstutkimuksen tuloksia voi soveltaa pakolaisperheiden kotouttamisessa. Jo se riittää, että ympäristö osoittaa hyväksyntää.

– Pakolaisperhe ei tarvitse kuin yhden toisen vertaisperheen, jossa on vaikka samanikäisiä lapsia. Pakolaisperhe hyväksytään, heistä ei puhuta rumin sanoin, heitä ei haukuta. Kun perhe saa hyväksyntää, se integroituu yhteiskuntaan.

Ensiarvoisen tärkeää olisi tukea pakolaisperheiden osallisuutta ja integroitumista uudessa ympäristössä.

– Hyväksyntä estää nykypäivän radikalisoitumisen. Jos perhe ja lapsi hyväksytään, ei synny katkeruutta eikä halua tuhota muita.

Raskaita muistoja pitää käsitellä

Eeva Riutamaan väitöstutkimuksessa on tarkasteltu luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin.

Tutkimuksen mukaan kodin menetys jättää raskaita tunnemuistoja, mutta niitä pitää käsitellä.

Tutkimustaan varten Riutamaa haastatteli 11 evakkolasta ja sai kyselytutkimukseensa vastauksen 631 evakkolapselta.

Tutkimus lisää ymmärrystä evakkolasten kasvukokemuksista ja tarjoaa uutta tietoa heidän selviytymisestään ja hyvinvoinnistaan.

Selviytymistä ovat tukeneet kotikasvatuksessa omaksuttu tulevaisuuden usko, sosiaalinen kanssakäyminen ja toiminnallisuus elämän eri alueilla. Evakkolapset, joiden kanssa kipeistä kokemuksista ja kodin menetyksestä on puhuttu, voivat ikääntyneinä pääsääntöisesti hyvin.

Eeva Riutamaan väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. syyskuuta 2016.

Salainen ruotsalaisprojekti Hitlerin pysäyttämiseksi: Oja Öölannin saaren poikki

Öölannin kartta.

Niin kutsutun Föran linjan oli määrä kulkea Djupvikistä Öölannin länsirannikolta Vässbyhyn itärannikolle. Viisi kilometriä pitkä kaivanto oli määrä täyttää vedellä, jos saksalaiset olisivat tulleet saarelle.

Öölannin kartta.

Ruotsissa pelättiin toisen maailmansodan aikana, että natsi-Saksa yrittäisi valloittaa maan. Kapteeni Raoul Thörnblad sai tehtäväkseen suunnitella, kuinka Öölannin saarta voitaisiin puolustaa tehokkaasti, kertoo Ruotsin televisio.

Samoihin aikoihin Föran seutu Öölannissa kärsi vetisyydestä, ja maanviljelijät kaivoivat alueelle ojia, jotta vesi voitaisiin johtaa pois pelloilta. Törnblad sai ojituksista ajatuksen: Öölantiin voitaisiin kaivaa syvä oja, joka jakaisi saaren kahtia.

Ojasta piti tulla viisi kilometriä pitkä

Viisi kilometriä pitkä kaivanto täytettäisiin vedellä, mikäli saksalaiset tulisivat saarelle. Salainen sotilasprojekti sai nimen Föralinjen, Föran linja. Törnblad alkoi toteuttaa projektia yhdessä päällikkönsä majuri Nils Hallströmin kanssa.

Joukko maanviljelijöitä palkattiin kaivamaan ojaa keväällä 1940. Samaan aikaan Saksa miehitti Tanskan ja Norjan.

Föran linjan oli määrä kulkea Djupvikistä Öölannin länsirannikolta Vässbyhyn itärannikolle. Projektista voi vieläkin löytää jälkiä Öölannissa. Kaivauksen sulut ja penkereet ovat näkyvissä.

Projektia puitiin sotaoikeudessa

Oja ei kuitenkaan koskaan valmistunut. Majuri Hallström kuoli, ja armeija alkoi tutkia projektia. Sen kustannukset ja toimivuus kyseenalaistettiin.

Thörnblad asetettiin sotaoikeuden eteen. Oikeuden tehtävänä oli selvittää, oliko hän tuhlannut valtion rahoja ja materiaaleja. Hän sai vapauttavan tuomion, koska hän oli totellut ylempää tulleita käskyjä.

Raoul Thörnblad kuoli vuonna 1955. Ruotsin televisio kertoo tapauksessa sarjassa Svenska hemligheter, ruotsalaisia salaisuuksia.

Siilotalojen asukkaat rikostutkinnasta: Harmillista, mutta meillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä

Oulun Toppilansalmen siilotalo

Oulun siilotalojen rakennuttajasta ja rakentajasta Kalevala Rakennuksesta aloitettu rikostutkinta ei tullut täysin puun takaa asukkaille. Asukkaiden edustaja pitää tilannetta kaikin puolin ikävänä, mutta sanoo, että siiloissa asuvat eivät liity sotkuihin millään lailla.

Oulun Toppilansalmen siilotalo

Oulun Toppilan siilotalojen rakennuttajan ja rakentajan eli Kalevala Rakennuksen joutuminen rikostutkinnan kohteeksi ei yllättänyt asukkaiden edustajaa.

Asunto-osakeyhtiö Oulun Tervahovin Siilojen hallituksen puheenjohtajan Martti Haapalan mukaan poliisitutkintaa osattiin tietyllä tapaa odottaa, sillä julkisuudessa on puhuttu Kalevala Rakennuksen konkurssista ja yhtiöön liittyvistä epäselvyyksistä.

Kalevala Rakennuksen vastuuhenkilöitä epäillään törkeästä kirjanpitorikoksesta. Siilotalohankkeesta koitui rahoittajille miljoonatappiot.

Martti Haapala pitää tilannetta harmillisena, mutta haluaa muistuttaa, että siilojen asukkailla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

– Tilanne on rahoittajien kannalta tietysti ikävä. Asukkaina me olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että siilot saatiin valmiiksi ennen kuin Kalevala Rakennus meni konkurssiin ja kaikki tämä tapahtui, Haapala muotoilee.

Oulun poliisin talousrikosyksikön johtajan Kari Pakasen mukaan on syytä epäillä, että Kalevala Rakennus Oy:n kirjanpidossa olisi ollut vääriä tietoja, mikä on voinut vaikuttaa yritystä rahoittaneiden tahojen päätöksiin.

Asukkailla vahva yhteishenki

Martti Haapala kertoo, että siilojen asukkaille on koitunut Kalevala Rakennuksen toiminnasta jonkin verran päänvaivaa.

– Siilojen rakenteissa ei ole ollut perustavaa laatua olevia virheitä, mutta esimerkiksi yhteisissä saunatiloissa on ollut ongelmia, jotka ovat johtaneet vesivahinkoon. Talon ulkopuolella olevassa sadevesi- ja viemärikaivojärjestelmässä on ollut puolestaan painuma, joka on kylläkin saatu jo korjattua.

Martti Haapalan mukaan siilojen haasteet ovat asukkaille kiusallisia, mutta kaikki on kuitenkin ollut hoidettavissa.

– Toisaalta tämä tilanne on myös lähentänyt meitä asukkaita paljon. Olemme selvinneet kaikista haasteista yhdessä. Samaan aikaan näiden murheiden kanssa siilojen arkkitehtuuri on ollut kansainvälisenkin kiinnostuksen kohteena, mikä on meistä tosi hieno juttu.

Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan tilannetta helpottaa se, ettei siilotalojen rakentamisen aikaista vakuutta, 1,5 miljoonaa euroa, vapautettu koskaan. Vakuus asetettiin asuntokauppalain edellyttämänä, ja sillä turvataan asunnonostajien asema ongelmatilanteissa.

– Tällä hetkellä me käymme neuvotteluja vakuudenantajan kanssa siitä, voisimmeko saada vakuuden kertakorvauksena niin, että tekisimme sen avulla tarvittavat korjaukset vaiheittain.

Suomessa jälleen varmoja naalihavaintoja – Koiranmuona auttaisi uhanalaisen lajin elvyttämisessä

Naali tarttui Metsähallituksen riistakameraan Paistunturissa Utsjoella. Meahcceráđđehusa fuođđokamera lea darvvehan govvii njála.

Utsjoen ja Enontekiön tunturialueilla on kuluvan vuoden aikana tehty jälleen paljon naalihavaintoja. Suomen uhanalaista naalikantaa voitaisiin kuitenkin elvyttää vain lisäruokinnalla. Norjassa ja Ruotsissa naalia ruokitaan tavallisella kaupasta saatavalla koiranmuonalla.

Naali tarttui Metsähallituksen riistakameraan Paistunturissa Utsjoella. Meahcceráđđehusa fuođđokamera lea darvvehan govvii njála.

Metsähallitus on tänä vuonna saanut parikymmentä varmaa naalihavaintoa Utsjoen ja Enontekiön tunturialueilta.

Suomen luonnosssa äärimmäisen uhanalaista naalta pääsee harvoin näkemään.

– Emme ole saaneet näin paljon havaintoja 20 vuoteen. Suomen tunturialueilla vaeltaa 5–10 naalta ja naalikanta on yhteinen Norjan ja Ruotsin kanssa. Ei voi sanoa, että kokonaan suomalaisia naaleja olisikaan olemassa. Naalit vaeltavat kolmen valtion alueella, kertoo Metsähalltuksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Poikasia viimeksi 90-luvulla – Nyt pesissä asuttu pidempiä aikoja

Metsähallitus tarkistaa tiedossa olevat naalinpesät vuosittain. Viiimeksi naali on poikinut Suomen tuntureilla 1990-luvulla.

Vaikka tänäkään vuonna pesistä ei poikasia löydetty, ilahduttavaa oli se, että kahdessa pesässä oli asuttu pidempiä aikoja.

– Nyt ollaan toiveikkaampia kuin vielä pari vuotta sitten. Viime vuodet ovat olleet erityisen hyviä sopulivuosia ja se on vaikuttanut naalien pesintöjen onnistumiseen Ruotsissa ja Norjassa. Yksi suuri syy siihen miksi naalihavaintoja on tavallista enemmän on se, että Norjassa ja Ruotsissa ruokitaan naaleja tunturiin. Sitä on tehty siellä jo viisi vuotta, kertoo Tuomo Ollila Metsähalltuksesta.

Vuonna 2015 syntyikin erityisen paljon naalin poikasia Norjan ja Ruotsin tuntureilla ja sen voi huomata nyt myös Suomen puolella.

– Lähin onnistunut pesintä on noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä etelään. Eili eivät naalit kovin kaukana Suomen rajalta pesi, sanoo Tuomo Ollila.

Norjassa ja Ruotsissa naaleja ruokitaan koiranmuonalla

Myös Suomessa on kokeiltu naalien ruokintaa, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa kuin Norjassa ja Ruotsissa.

Metsähalltuksen ylitarkastaja Tuomo Ollilla kertoo, että he ovat rakentaneet Utsjoelle Paistunturin ja Kaldoaivin tuntureille naalien ruokinta-automaatteja. Automaattien luona on myös riistakameroita ja kuvissa on vilahdellut useampikin naali.

– Olemme kokeiilleet ruokintaa kolmena talvena. Ruokinta-automaatteihin malli on haettu Norjasta ja Ruotsissa. Automaatti on rakennettu niin, että vain naali pääsee sen sisälle. Naalin vihollinen, kettu, ei mahdu sinne. Ruoka on ihan tavallista kaupasta ostettavaa koiranmuonaa, kertoo Tuomo Ollila.

Ollilan mielestä lisäruokintaa pitäisi lisätä Suomen tuntureilla.

– Jos me haluamme Suomen naalikantaa elvyttää, lisäruokintaa täytyy lisätä. On selvää, että Norjassa ja Ruotsissa naalikanta on noussut voimakkaan lisäruokinnan avulla. Jos ruokinta-automaatit sijoitetaan pesäkumpujen lähettyville, on suurempi todennäköisyys, että pesintä onnistuu, sanoo Tuomo Ollila.

Miksi naali ei pärjää?

On monia syitä miksi naali on äärimmäisen uhanalainen laji Suomessa. Suosittuna turkiseläimenä naali metsästettiin 1900-luvulla lähes sukupuuttoon.

Naali rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940, mutta siitä huolimatta kanta ei ole toipunut.

Metsähalltuksen ylitarkastaja Tuomo Ollila kertoo, että myös kettujen lisääntyminen on syventänyt naalikannan ahdinkoa.

– Kettu ja naali kilpailevat pesäpaikoista ja ravinnosta. Myös talvet ovat lauhempia ja se edesauttaa kettuja pärjäämään yhä korkeammalla tunturissa. Tehostetulla ketunpyynnillä on pyritty saamaan kettuja vähemmäksi. Poikkeusluvilla on pyydetty viimeisen kymmenen vuoden ajan joka talvi 200–500 kettua ja se auttaa naalikannan elvyttämisessä, kertoo Tuomo Ollila.

Havaintoja otetaan ilolla vastaan

Eniten naalihavainnoista ilmoittavat mestässä liikkujat, kuten poromiehet, riekonpyytäjät ja vaeltajat.

– Jos ihmisillä on havaintoja naaleista, ilolla otetaan vastaan, sanoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Nuorilla on kivempaa koulussa, kun aikuinen tajuaa heitä – nuorisotyöntekijä tietää oppilaiden asiat

Koulunuorisotyöntekijä välitunnilla

Yhä useampi kunta pestaa yläkouluihin nuorisotyöntekijöitä. Lahdessa on koulunuorisotyöntekijä valtaosassa kaupungin kouluista.

Koulunuorisotyöntekijä välitunnilla

Yhdeksäsluokkalainen Wilhelmiina Pekkala on mielissään Kärpäsen koulun kahviautomaatista, jonka hankinta onnistui vain koulun nuorisotyöntekijän avulla. Suhde työntekijään on erilainen kuin opettajaan.

– Kyllä opettajatkin varmaan välitunneilla kuuntelisivat, mutta ei sitä sitten aina tiedä, miten he kertoisivat sitä eteenpäin, Pekkala pohtii.

Tunnelma välituntitilassa on kuin nuorisotalolla. Nuoret istuvat sohvilla juttelemassa, pelailevat pingistä ja täyttävät mukejaan kahvilla.

Vaikka kahviautomaattien hankkiminen ei ole koulunuorisotyöntekijöiden päätehtävä, siinä konkretisoituu kaksi toiminnan päätavoitetta. Nuoret pääsevät vaikuttamaan kouluyhteisöön.

– Minä parannan täällä osallisuutta ja viihtyvyyttä, jotta oppilaiden olisi helpompi saada opiskelua etenemään, kuvailee Kärpäsen koulun koulunuorisotyöntekijä Ulla-Riitta Moilanen.

Tekeminen pysähtyy

Koulunuorisotyöntekijän on myös tarkoitus olla aikuinen, joka varmasti ehtii kuunnella oppilasta missä tahansa asiassa, ja jonka pakeille pääsee helposti ja luontevasti.

– Olen matalan kynnyksen työntekijä. Jos jollain oppilaalla on asiaa ja hän haluaa jutella, pysäytän kaiken muun tekemisen ja annan ajan siihen. Opettajillakin on aikaa välituntisin ja hyvin he käyttävätkin sitä. Opetus on heillä pääsääntöinen tehtävä ja se vie suurimman osan työajasta, Moilanen selittää. 

Koulunuorisotyöntekijä voi olla läsnä myös oppitunneilla. He astuvat kehiin, jos oppilaat eivät tule toimeen keskenään ja riitoja on syytä purkaa aikuisen kanssa.

Nuoriso- ja koulutoimi lyövät kättä

Koulunuorisotyö on Suomessa 2000-luvun aikana lisääntynyt ja muuttunut järjestelmällisemmäksi. Koulunuorisotyötä tutkinut Tomi Kiilakoski kertoo, että nuorisopalvelut ja koulutoimi tekevät yhteistyötä.

Osassa kuntia yhteistyötä tehdään niin, että nuorisotyöntekijät käyvät kouluilla tai viettävät siellä osan työajastaan. Vähimmillään nuorisotyöntekijöitä hyödynnetään yläkouluun siirtyvien nuorten ryhmäyttämisessä.

Lahden yläkouluista valtaosalla on nuorisotyöntekijä, jonka koko työpanos menee oppilaille ja kouluyhteisölle. Nuorisotutkija Kiilakosken mukaan Lahti onkin koulunuorisotyössä todellinen edelläkävijä.

– Vastaavia on ollut koulumentorin tai -psyykkarin nimikkeellä, mutta ehkä tässä on se ero, että Lahdessa ihmiset ovat selkeästi nuorisotyöntekijän identiteetillä ja heillä on nuorisotyöllinen ote kouluun, hän kuvaa.

Kiilakoski uskoo koulunuorisotyön laajentuvan ja kehittyvän edelleen koko maassa. Yksi vauhdittava tekijä voi olla uusi opetussuunnitelma.

– Siinä on aikaisempaa selvempi painotus oppilaiden osallisuuteen, nuorisotutkija toteaa.

Jatko päättäjien käsissä

Lahdessa koulunuorisotyöntekijät työskentelevät nyt neljättä vuotta hankerahoituksella. Puolen vuoden kuluttua rahoitus loppuu. Se, saavatko kaupungin yläkoulut vastaisuudessa pitää nuorisotyöntekijänsä, ratkeaa, kun kaupunki päättää budjetista.

Koulunuorisotyöntekijä Ulla-Riitta Moilanen vetoaa kouluilta ja nuorilta kerättyyn asiakaspalautteeseen, joka on ollut myönteistä. Toiminnan puolesta puhuu myös Kärpäsen koulun rehtori Arto Pippuri.

– Tämä malli tuntuu hyvältä ja sopivalta meille. Toivotaan että se jatkuu.

Vanhainkoti hautautui mutaan Japanissa – useita kuolleita

Avaruudesta otettu kuva taifuunin pyörteestä.

Yleisradioyhtiö NHK on näyttänyt paikalta kuvaa, jossa tulvan saartamia vanhainkodin asukkaita pelastetaan helikopterin avulla.

Avaruudesta otettu kuva taifuunin pyörteestä.

Ainakin yhdeksän ihmistä on kuollut, kun vanhainkoti hautautui puoliksi mutaan ja kivimurikoihin Pohjois-Japanissa. Syynä on Lionrock-taifuuni, jonka rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia ja mutavyöryjä.

Vanhainkoti sijaitsee Iwaizumin kaupungissa, ja yleisradioyhtiö NHK on näyttänyt paikalta kuvaa, jossa tulvan saartamia vanhainkodin asukkaita pelastetaan helikopterin avulla.

Poliisi työskentelee tunnistaakseen ruumiit. Lionrock iski Pohjois-Japaniin tiistai-iltana.

Sun juttu: Helsingin kaupunginosat kantavat nimessään jumalattaria ja taisteluja, mutta mihin katosi etelä Sörnäisistä?

Ilmakuva Helsingin keskustasta.

Sun juttu -sarjassa selvitetään tällä kertaa Helsingin kaupunginosien nimien alkuperää.

Ilmakuva Helsingin keskustasta.

Kokemus tuntui ainutkertaiselta. Sellaista ei Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijan Johanna Lehtosen työuralla toista ehkä tulisi.

Elettiin vuotta 2008. Helsinki oli saamassa viisi uutta kaupunginosaa Lounais-Sipoosta.

Osalla, kuten Östersundomilla, oli jo valmiina satoja vuosia vanha nimi. Toisille, käytännössä Salmenkalliolle ja Ultunalle, sellainen piti keksiä, koska tarkoitukseen sopivaa nimistöä ei ollut käytettävissä.

Ensimmäinen, Salmenkallio sai nimensä korkeasta, kallioisesta seudustaan. Ultuna nimettiin siellä sijaitsevan vanhan tilan mukaan. Sillä taas oli sama nimi kuin uppsalalaisella kaupunginosalla.

Uudet nimet valmisteltiin virkamiestyönä. Viime kädessä niistä päätti kaupunginhallitus.

– Oli hienoa ja merkittävää voida olla mukana. Tiedossa oli, että tällaisia hetkiä ei kovin usein tule, Lehtonen kertaa nyt tuntojaan.

Helsingissä on 59 kaupunginosaa – ja nimien takana 59 tarinaa

Mistä Helsingin kaupunginosat ovat saaneet nimensä?

Tiivistä vastausta tähän – teidän lukijoiden esittämään – kysymykseen on vaikea antaa. Helsingissä on yhteensä 59 kaupunginosaa, Johanna Lehtonen kertoo. Kaikilla niillä on oma tarinansa.

Mutta ainakin yksi yhdistävä tekijä kaupunginosien nimillä on.

– Niitä ei todellakaan ole vetäisty hatusta. Kyllä ne juuret löytyvät paikasta itsestään, Lehtonen sanoo ja naurahtaa.

Lähtökohta on, että kaupunginosa saa sellaisen nimen, jolla se on jo ennestään tullut tunnetuksi. Esimerkiksi Helsinki virallisti kaupunginosiensa nimet vasta vuonna 1959, sitä ennen kaupunginosilla oli pelkät järjestysnumerot, Lehtonen toteaa.

Nimien historia on kuitenkin paljon tätä pidempi. Kaikkien taustoista ei sen takia ole täyttä varmuuttakaan.

Tässä jutussa Lehtonen esittelee kuuden kiinnostavan helsinkiläiskaupunginosan nimen alkuperän. Moni nimi on käännös – tai väännös – ruotsin kielestä. Aina väärinymmärryksiltäkään ei ole vältytty, kuten jutun lopusta käy ilmi.

Kruununhaka. Hallinnollisessa järjestelmässä Helsingin kaupunginosa numero yksi.

Kruununhaan ruotsinkielinen nimi Kronohagen on ollut käytössä jo 1700-luvun puolivälistä, Lehtonen kertoo. Nimi juontuu Kruununhaassa aikoinaan laiduntaneista armeijan tykistön hevosista.

– Se vakiintui pikkuhiljaa koko alueen nimeksi. Vähitellen nimestä häipyi se merkitys, joka sillä alun perin oli: laidunmaa.

Kamppi on tunnettu Kamppina Kruununhakaakin kauemmin – aina 1600-luvulta asti. Armeija käytti Kamppia aikoinaan harjoituspaikkanaan, Lehtonen sanoo.

– Armeija harjoitteli hiekkakentällä. Koulupojatkin ovat käyttäneet sitä leikkipaikkanaan, urheilupaikkanaan, 1600- ja 1700-luvuilla, hän jatkaa.

– Siitä se nimitys, Kampen, on syntynyt. Se on elänyt näihin päiviin asti. Nyt Kampin nimi on tunnettu kaupunginosana ja monena muunakin, esimerkiksi kauppakeskuksena.

Ennen Eiran kaupunginosaa Etelä-Helsingissä sijaitsi Eira-niminen sairaala. Sairaala perustettiin vuonna 1905. Se lainasi nimensä Tukholmassa sijainneelta kaimaltaan.

Eira on perinteisesti tunnettu etunimenä, mutta se on myös lääkintätaidon jumalatar pohjoismaisessa muinaistarustossa, nimistönsuunnittelija Lehtonen tietää.

Vähän kerrassaan koko kaupunginosaa, johon sairaala oli perustettu, alettiin kutsua Eiraksi.

Punavuori, Rödbergen, viittaa nimensä mukaisesti rantakallioiden punertavaan väriin.

– Se ei erotu enää maastossa, koska alue on rakennettu niin täyteen, Johanna Lehtonen kommentoi. Nimi on esiintynyt asiakirjoissa jo 1600-luvulla. Se oli aluksi monikossa: suomeksi Punavuoret.

Suomenkielisen väestön keskuudessa aluetta alettiin kutsua kansanomaisesti Rööperiksi tiettävästi 1800-luvulla.

Sörnäistenkin kaupunginosalla on luonteva paikkaan liittyvä nimi. Se oli alun perin Södernäs, suomeksi eteläniemi. Kansan suussa Södernäsistä tuli Sörnäs.

– Suomenkielisestä nimestä tätä taustaa ei näe, mutta ruotsinkielinen nimi paljastaa, että Södernäsistä on kyse, Lehtonen sanoo.

Alkuperäinen Södernäs mainitaan ensimmäisiä kertoja 1600-luvun asiakirjoissa. Todennäköisesti nimi on kuitenkin paljon vanhempaa perua.

Ullanlinnassa moni paikka kantaa Ulla-nimeä, Ullankadusta Ullanpuistikkoon. Ne tekevät kunniaa Ruotsin kuningattarelle Ulriika Eleonooralle.

Ulriika eli vuosina 1688–1741. Vuonna 1747 nykyiselle Tähtitornin vuorelle rakennettiin pieni linnoitus, Ulricasborg. Ullanlinna.

– Näin tämä 1700-luvun puolella ollut kuningatar elää tässä kaupunginosan nimessä, Lehtonen summaa.

Kolme esimerkkiä siitä, kun suomennos ei ole mennyt nappiin:

Kuten Sörnäisten suomennoksesta voi todeta, kaupunginosan ruotsinkielinen vastine ei ole aina kääntynyt suomenkielisten suuhun sellaisenaan, sanatarkasti.

Lehtonen kertoo kaupunginosien sisäisistä osa-alueista kolme esimerkkiä, joissa paikan suomennos on päätynyt tarkoittamaan jotain muuta kuin sen alkukielinen nimi.

Hanasaari. Toisin kuin voisi luulla, Sörnäisten kaupunginosassa sijaitsevassa Hanasaaressa ei ole kysymys hanoista. Hanasaari on ruotsiksi Hanaholmen. Se viittaa kukkoon.

– Oikea käännös olisi ollut Kukkosaari.

– Siellä ovat olleet rinnakkain Kana- ja Kukko-nimiset saaret. Kukkosaari on ollut isompi ja merkityksellisempi, ja se on antanut aiheen nykyisen osa-alueen nimelle, Lehtonen selittää.

Jätkäsaari. Tästä nimestä liikkuu monenlaista tarinaa.

Jätkäsaari on ruotsin kielellä Busholmen. Vallalla tuntuu olevan teoria, jonka mukaan Busholmen olisikin viitannut vanhaan kauppalaivaan, erääseen laivatyyppiin, Lehtonen sanoo.

– Suomenkieliset ovat ymmärtäneet, että Busholmen viittaisi satamajätkään eli hampuusiin. Se on kuitenkin osoittautunut vääräksi tulkinnaksi.

Sompasaari. Sompasaaren vanha ruotsinkielinen nimi esiintyy jo 1500-luvun kartoissa, Lehtonen kertoo. Nimellä Sumparn ei ole mitään tekemistä hiihtämisen tai sompien kanssa.

– Sumparn viittaa kalastustermiin, se tarkoittaa kalasumppua. Oikea, sanatarkka käännös olisikin Sumppusaari.

Vastaavia väärinymmärryksiä on monia muitakin, Johanna Lehtonen sanoo.

– Sompasaari on tunnettu Sompasaarena jo parisataa vuotta. Sellaisena se saa pysyäkin.

– Ei vakiintuneita nimiä voi ruveta korjaamaan jälkikäteen, kuuluu hänen arvionsa.

Jutun lähteenä on käytetty myös Helsingin kaupungin karttapalvelua.

Sun juttu on sarja, jossa te lukijat voitte ehdottaa meille juttuaiheita Helsingin seudulta ja Uudeltamaalta.

Nälän arvioiminen haaste noutopöytien ruokahävikille

Kuluttajaliitto kampanjoi tällä viikolla ruokahävikin vähentämiseksi. Biojäteastian sisältö on Hävikkiviikolla erityisessä tarkkailussa.

Noin viidennes kaikesta ravintolaruuasta päätyy Suomessa jätteeksi. Mahdollisen ruokahävikin arvioiminen on ravintoloille haastavaa ja vaatii arvailuja ja tarkkailua. Seinäjoella Cafe Mondeossa apuna toimii esimerkiksi ruokapäiväkirja.

Kuluttajaliitto kampanjoi tällä viikolla ruokahävikin vähentämiseksi. Biojäteastian sisältö on Hävikkiviikolla erityisessä tarkkailussa.

Koko Suomen ravintola-alan ruokahävikki on Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n tietojen mukaan 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa. Ravintoloillle hävikki aiheuttaa taloudellista haittaa, mutta myös turhaa työtä. Hävikkiä syntyy keittiöissä ruoan valmistuksen yhteydessä, tarjoilutähteenä sekä asiakkaiden lautastähteenä.

Seinäjoen Cafe Mondeossa päivällisellä on tarjolla kaksi eri vaihtoehtoa. Mahdolliseen ruokahävikkiin pyritään varautumaan ennalta kiinnittämällä huomiota pääruokaparin valintaan.

– Jos ruuaksi on esimerkiksi kalaa, niin pitää valmistaa toiseksi ruuaksi sitten kaikille varmasti mieluisa ruoka. Pitää suunnitella ruokalista niin, ettei laiteta kahta hirveän extreme-ruokalajia samalle päivälle, kertoo toimitusjohtaja Tuija Järvi Cafe Mondeosta.

Haastattelupäivänä Mondeossa tarjolla oli kalamurekepihvejä ja uunifileitä. Järven mukaan erityisesti kalamurekepihvit ovat suosittuja, joiden menekkiin pystyy luottamaan.

– Ne ovat sellaisia, joita harva ryhtyy itse valmistamaan kotona.

Mondeossa menekkiä tarkkaillaan erityisesti iltapäivästä, jolloin ruuan menekkiä pystytään ennustamaan paremmin. Järvi tarkastelee ruokapäiväkirjan avulla, miten mikäkin ruoka on maistunut asiakkaille.

– Päiväkirjaan merkitään, että miten ruoka riitti ja miten paljon jäi ylimääräistä. Tämän avulla on helpompi suunnitella sitten tulevia päiviä, Järvi kertoo.

Aamupuurosta sämpylöiksi

Ylimääräistä ruokaa pyritään hyödyntämään uudelleen lain puitteissa. Mikäli ruoka on ollut tarjolla asiakkaille pöydässä, on sen hyödyntäminen mahdotonta.

– Nykyään on säädetty aika tarkkaan, että miten sitä ylijäänyttä ruokaa voidaan hyödyntää. Kaikki perustuu siihen, että ruoka on mahdollisimman nopeasti jäähdytetty, Järvi kertoo.

Ylimääräisistä perunoista voidaan esimerkiksi valmistaa perunasalaattia tai paistoperunoita ja aamupuurosta sämpylöitä.

– Hyödyntäminen on helpompaa, kun me valmistamme esimerkiksi salaatit itse. Jos käytetään paljon valmisruokia, niin silloin hyödyntäminen on varmasti hankalaa, Järvi kertoo.

Oman nälän arvioiminen haastavaa

Sellaisissa ravintoloissa, joissa ei ole mitään paikkavarausta, ruuan valmistaminen perustuu arvailuun. Se asettaakin haasteita hävikin suhteen. Tämä koskee erityisesti noutopöytäravintoloita.

Oman nälän arvioiminen on monille haastavaa. Ruokaa otetaan vähän enemmän kuin mitä vatsaan mahtuu. Mondeossa pöydät on pyritty asettamaan mahdollisimman lähelle noutopöytää, jolloin asiakkaiden on helppo hakea lisää ruokaa.

– Ilahduttavan paljon tulee tyhjiä lautasia. Erityisesti se lämmittää kyllä mieltä, kun syömään tulee lapsiperhe ja he tuovat astianpalautukseen tyhjät lautaset. Tavallaan silloin sitä ruokaa on arvostettu, Järvi kertoo.

Järven mukaan asiakkaat saavat hakea aina lisää ruokaa.

– Ensin voi tehdä maistelukierroksen, jonka jälkeen voi hakea niitä suosikkeja, Järvi kehottaa.

Kuluttajaliitto järjestää tänä vuonna neljättä kertaa valtakunnallisen Hävikkiviikon 29.8.-4.9.2016. Hävikkiviikko-kampanjan tavoitteena on kannustaa kaikkia ruokahävikin vähentämiseen ja ruuan arvostuksen lisäämiseen.

Budjettislangin takana on ihmisten arki – Kolme kulmaa talouspäätösten vaikutuksiin

Markku Liimatainen

Miltä tänään alkavan budjettiriihen ratkaisut tuntuvat automyyjästä, sähköasennusyrittäjästä ja pk-yrityksen omistajasta? Yle kysyi talouspäätösten kohteilta, onko budjetilla väliä.

Markku Liimatainen

Yksinyrittäjä: ALV-muutos ja yrittäjävähennys auttavat

Markku Liimatainen pyörittää yhden miehen sähköasennusyritystä Oulunkylässä. Hänen mukaansa yksinyrittäjän arki on Suomessa kovan puoleinen: Kulut ovat korkeat ja riskit kannettava yksin.

– En uskalla oikein työllistää, koska olen omaisuudellani vastuussa. Osakeyhtiöllä on sikäli helpompaa ottaa miehiä töihin.

Hallitus on ilmoittanut satsaavansa nimenomaan mikroyrityksiin ja ensi vuoden budjettiin onkin tyrkyllä toimenpiteitä. Markku Liimataista ilahduttaa eniten arvonlisäveron muuttamisen maksuperusteiseksi. Tähän mennessä alv on pitänyt maksaa jo silloin, kun lähettää työstään laskun. Jatkossa se suoritetaan vasta, kun asiakkaan rahat tulevat tilille.

– Kyllä se helpottaa. On aika paljon myöhästyneitä maksuja, joista yrittäjä sitten omasta pussistaan maksaa sen veron.

Lisäksi Liimataisen verorasitusta helpotetaan yrittäjävähennyksellä. Viisi prosenttia tuloksesta vapautuisi verosta. Myös kotitalousvähennyksen laajennus tietää entistä enemmän työkeikkoja, sähköasentaja uskoo.

Markku Liimatainen antaa istuvalle hallitukselle tunnustusta. Se näyttää hänestä aidosti hakevan parempia elinehtoja pienen yritystoiminnan pyörittäjille. Pienyrittäjän arjen helpottamista on jatkettava, on hänen viestinsä talouspäättäjille.

– Tämä on aika kovaa työtä oikeasti. Tehdään toistakymmentä tuntia päivässä töitä ja sitten illalla vielä pitäisi laskuihin ja muihin asioihin perehtyä.

Automyyjän ykköstoive budjetintekijöille: romutuspalkkio takaisin

Espoolainen automyyjä Pia Teräsvuori ei usko tällä viikolla tehtävien budjettipäätösten heiluttavan omaa talouttaan suuntaan eikä toiseen. Hänen ostovoimaansa ja elintasoonsa vaikuttavat vain ja ainoastaan se, kuinka paljon hän saa autoja myydyksi.

Niinpä Teräsvuori toivoo, ettei autoilua rokotettaisi enää yhtään enempää ja että vanhojen autojen romutuspalkkio otettaisiin uudestaan käyttöön.

Keskituloisen palkansaajan ostovoiman arvioidaan paranevan noin 200 eurolla ensi vuonna. Automyyjä Pia Teräsvuori arvioi, ettei hän huomaa mahdollista ostovoiman kohenemista millään tavalla.

Pia Teräsvuori arvelee, että autot ja autoilu pysyvät valtionkassan lypsylehminä iät ajat. Esimerkiksi ajoneuvoveron korotus kasvattaisi valtion verotuottoja sata miljoonaa euroa vuositasolla. Toisaalta autovero kevenee arviolta 50 miljoonalla eurolla vuodessa.

Liikenteen polttonesteiden veronkiristys toisi puolestaan valtion kassaan lisää 100 miljoonaa euroa vuodessa. 20 000 kilometriä vuodessa ajavan polttoainekulut nousisivat 35 eurolla vuodessa.

– Kiristysten sijaan toivoisin, että valtiovalta ottaisi taas käyttöön vanhojen autojen romutuspalkkion. Siitä tuli valtiolle tuloja, me saimme myytyä autoja ja liikenteestä saatiin romuja pois, Teräsvuori luettelee.  

Budjettiriihessä ollaan myös kiristämässä tupakkaveroa siten, että tupakka-askin hinta nousisi ehkä 50 senttiä. Makeisveron kevennys laskisi puolestaan suklaalevyn hintaa parikymmentä senttiä.

– Ei vaikuta minun suffelin syöntiini. Ei lisää eikä vähennä, Teräsvuori nauraa.

Perheyrittäjä: Kaikki huojennukset varmasti investointeihin

Tiia Lahtinen on omistaja ja toimitusjohtaja liukuovikomponentteja valmistavassa Helaform-yrityksessä. Toistakymmentä ihmistä työllistävä firma pyörittää 2,5 miljoonan euron liikevaihtoa, josta puolet tulee viennistä. Yrityksen sukupolvenvaihdos on kesken.

Lahtinen tuskailee, etteivät talouspäättäjät tunnu kuuntelevan yrittäjien arkihuolia.

– Välillä tuntuu että unohdetaan pk-yritysten merkitys Suomen taloudelle. Heidän pitäisi varmaan mennä vähän lähemmäs katsomaan sitä toimintaa ja niitä vaikutuksia.

Tekeillä olevasta budjetista löytyy kuitenkin merkittävä valopilkku. Hallitus keventää perintö- ja lahjaverotusta sukupolvenvaihdoksia vauhdittaakseen. Lahtisen mukaan sukupolvenvaihdosten sujuminen on koko maan ehdoton etu.

– On sillä iso merkitys. Jos osingot on varattava puskuriksi isoja veroja varten, ollaan monta vuotta tilanteessa, jossa ei uskalleta tehdä oikein mitään.

Monet katsovat hallituksen talouspolitiikan kurittavan työntekijöitä ja hellivän työnantajia. Tiina Lahtinen sanoo tuntevansa yrittäjänä yhteiskuntavastuunsa. Kaikki verohelpotukset palaavat yrityksen kehittämiseen, hän linjaa.

Helaform on tänä vuonna rohjennut investoida merkittävästi kasvuun - ensimmäistä kertaa vuoden 2008 alkaneiden taantumavuosien jälkeen.

– Kaikki verohelpotukset laitetaan takaisin markkinoille ja pyritään uusiin työpaikkoihin. Ja jos vain Suomesta tavarantoimittaja löytyy, niin suomalainen me valitaan.

Tiesitkö? Suomi antaa toimeentulotukea ulkomaalaisille, jotka jäävät maahan ilman lupaa

Turvapaikanhakijoita.

Kielteisen päätöksen saanut irakilainen turvapaikanhakija ei saa vastaanottorahaa, mutta hän voi nostaa kaupungilta toimeentulotukea. Perustuslain takaamaa oikeutta ei kuitenkaan välttämättä tiedosteta sosiaalitoimistoissa, joissa on annettu vastaavassa tilanteessa myös kielteisiä päätöksiä.

Turvapaikanhakijoita.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt kuluvan vuoden aikana yli 7 300 kielteistä turvapaikkapäätöstä, joista yli 4 300 on annettu irakilaisille. Aikanaan heidän päätöksensä saavat lainvoiman, mikä tarkoittaa vastaanottorahan päättymistä. Heillä ei myöskään ole muiden paperittomien tapaan oikeutta tehdä töitä.

He eivät kuitenkaan jää täysin oman onnensa nojaan. Vaikka mahdollisesti tuhannet irakilaiset jäävät Suomeen ilman oleskelulupaa, heillä on silti oikeus hakea toimeentulotukea.

Käytännössä oikeutta ei välttämättä tiedosteta. Helsingin hallinto-oikeudessa on käsitelty kuntien tekemiä päätöksiä, joissa toimeentulotukea ei ole myönnetty oleskeluluvan puutteen vuoksi.

Syy tähän on todennäköisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukea koskeva ohje vuodelta 2013. Kuntien sosiaalityöntekijöille osoitettu opas linjaa, että ulkomaalaisen tulisi oleskella Suomessa yhtäjaksoisesti viisi vuotta, ennen kuin hän olisi Suomen kansalaisen tapaan oikeutettu toimeentulotukeen.

Päätökset ovat kumoutuneet hallinto-oikeudessa, sanoo Helsingin sosiaali- ja terveysviraston johtava lakimies Karri Välimäki.

– Sehän on selvä, että toimeentulotuki on tarkoitettu akuuttiin hätään. Siihen ei sovellu, että otetaan viiden vuoden asumisedellytys.

Kielteisiä päätöksiä annetaan, vaikka perustuslaki takaa toimeentulon

Viime joulukuussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkasti, ovatko ministeriön oppaassa esitetyt toimintaohjeet linjassa lain kanssa. Lopputulos oli kielteinen. Perustuslain mukaan oleskelulupa ei ole toimeentulotuen edellytys.

Tästä huolimatta kielteisiä päätöksiä ilmeisesti tehdään edelleen. Yle sai käsiinsä esimerkiksi yhden Helsingissä keväällä tehdyn päätöksen, jossa toimeentulohakemus oli hylätty, koska hakija "oleskelee laittomasti maassa".

Apulaisoikeusasiamiehen linjaus ei siis ilmeisesti ole vielä mennyt perille kuntiin, toteaa lakimies Välimäki.

– Linjauksen pitäisi olla viimeinen niitti. Päämäärä on, että näitä ei lähtisi hallinto-oikeuteen.

Tämän vuoksi Helsinki, Espoo ja Vantaa laativat parhaillaan omaa ohjeistustaan sosiaalityöntekijöille vastaavien tilanteiden varalle.

Vastaavia toimeentulotukipäätöksiä on käsitelty hallinto-oikeudessa vasta muutamia. Mahdollisia syitä vähäiseen määrään on lukuisia. Maassa luvatta oleva ei mahdollisesti halua, tai ymmärrä valittaa kielteisestä toimeentulotukipäätöksestä, tai sitten hän ei ole tietoinen oikeudestaan siihen.

Lisäksi oleskeluluvaton tavallisesti pyrkii pysymään viranomaisilta piilossa, koska hän välttelee maastapoistamista. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla irakilaisilla ei kuitenkaan ole piileskelyn tarvetta, sillä Irak ei ota vastaan Suomesta väkisin palautettuja.

Mikäli suuri osa irakilaisista päättää jäädä Suomeen ilman oleskelulupaa, toimeentulohakemusten – ja siten kielteisistä päätöksistä tehtyjen valitustenkin – määrä saattaa jatkossa kasvaa.

Apuneuvoja saamelaistuotteista kiinnostuneille turisteille – Tulevaisuudessa kaksi erillistä tavaramerkkiä

The Sámi Duodji mark was established 35 years ago, but it only tells that product is traditional sámi made product. There is a need for more.

Turistien on vaikeaa erottaa aitoja saamelaistuotteita epäaidoista, kertoo Saamelaisneuvoston presidentti Áile Javo. Tulevaisuudessa matkailijoiden apuna saattaa olla kaksi saamelaista tuotemerkkiä, joista tunnistaa perinteisen käsityön sekä saamelaisten tekemät uudenaikaiset tuotteet.

The Sámi Duodji mark was established 35 years ago, but it only tells that product is traditional sámi made product. There is a need for more.

Tulevaisuudessa saattaa olla kaksi erillistä tavaramerkkiä saamelaisille käsitöille ja tuotteille.

Tarkoituksena on luoda toinen merkki nykyisen saamenkäsityömerkin eli Sámi duodji -merkin rinnalle.

Sámi Duodji -merkki on tae aidosta saamelaiskäsityöstä ja se ollut vuosikymmeniä käytössä.

Taustalla keskustelu feikkituotteista

Ajatus kahdesta merkistä on Saamelaisneuvoston projektin tulos.

Projektissa selvitettiin nykyisen saamenkäsityömerkin vajaavaisuuksia ja tulevaisuuden tarpeita. Taustalla on myös epäaidoista saamelaistuotteista käytävä keskustelu.

Saamelaisneuvoston presidentti Aile Javo kertoo, että projektiraportissa ehdotetaan kahden erillisen saamelaisen tavaramerkin asettamista. 

– Yksi olisi perinteisen saamenkäsityön merkki ja toinen olisi saamelaisten tekemien uudenaikaisten tuotteiden merkki. Me näimme tarvetta näiden kahden erittelemiseksi, sillä perinteistä saamenkäsityötä pitää vahvistaa ja nostaa esille.

Uudenaikaisilla tuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi design-tuotteita, joita ei lueta perinteisiksi saamenkäsitöiksi, mutta joiden inspiraation lähteenä saamelainen muotokieli on ollut.

Apuneuvoja turisteille

Saamelaisneuvoston presidentti Aile Javo sanoo, että kahden merkin järjestelmä auttaisi myös turisteja, jotka haluavat ostaa aitoja saamelaistuotteita.

– Tällä me voimme olla avuksi turisteille ja kertoa heille mitkä ovat saamelaisten valmistamia tuotteita. Uskomme, että matkailijat, jotka tulevat pitkien matkojen takaa, haluavat ostaa aitoja saamelaistuotteita, eivätkä epäaitoja feikkituotteita.

Javo sanoo, että projektissa on tullut esille, että turisten on vaikea erottaa aitoja tuotteita epäaidoista.

– Ongelma on se, että turistit eivät näe eroavaisuuksia eivätkä he tiedä, mikä on saamelaisten valmistamaa ja mikä ei, joten sillä tavoin tämä merkki on erittäin hyödyllinen, kertoo Javo.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä