Lähteekö länsimetro vihdoin liikkeelle? Ylen erikoislähetys seuraa metrohuumaa läpi aamun kello 4.45 alkaen

Ylen erikoislähetys: Hyppää mukaan länsimetrohuumaan!

Yle seuraa länsimetron ensimmäisiä hetkiä tiiviisti verkkosivuillaan, televisiossa ja radiossa. Uuden metron ensimmäisissä kyydeissä tapaamme Espoon ja Helsingin kaupungin johtoa, poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä.

Ylen erikoislähetys: Hyppää mukaan länsimetrohuumaan!

Yle seuraa lauantaiaamuna tiivisti, kun pitkään odotettu metroliikenne Espoon ja Helsingin välillä alkaa. Ylen suuri erikoislähetys alkaa kello 4.45 ja jatkuu läpi aamun puolillepäivin saakka. Lähetyksessä liikutaan niin junassa kuin asemillakin.

Metron kyytiin hyppää useita tuttuja nimiä politiikasta sekä talous- ja kulttuurielämästä. Metrossa tavataan muiden muassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Kynnys ry:n Kalle Könkkölä, espoolainen kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) ja laulaja Isac Elliot.

Arvion mukaan 100 000 matkustajaa liikkuu päivittäin 14 kilometrin pituisella länsimetron osuudella. Uusia metroasemia on kahdeksan: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Metrojunat liikennöivät kahdella linjalla: Matinkylä–Vuosaari ja Tapiola–Mellunmäki.

Ensimmäinen metrojuna lähtee liikenteeseen Espoon Matinkylästä lauantaina kello 5.09 ja Helsingin Vuosaaresta kello 5.15. Espoon Tapiolasta ensimmäinen metrojuna starttaa kello 6.00 ja Helsingin Mellunmäestä kello 5.20. Avajaispäivänä metroasemien ulkopuolella on oppaita neuvomassa matkustajia.  Metro kulkee 70–80 kilometrin tuntivauhtia.

Tiheimmillään metrojen vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina 2,5 minuuttia Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä. Iltaisin ja sunnuntaisin tällä osuudella liikennöidään viiden minuutin välein ja etäisimmille pysäkeille Matinkylään, Vuosaareen ja Mellunmäkeen pääsee kymmenen minuutin välein.

Useat rakentamisen ja käyttöönoton viivästykset nostivat kustannuksia

Länsimetro Oy perustettiin vuonna 2007. Yhtiö kertoi sivuillaan vuonna 2010, että länsimetron ykkösvaihe eli rataosuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään otetaan käyttöön vuonna 2015. Toissa keväänä Helsingin seudun liikenne HSL uskoi näyttävässä mainoskampanjassaan, että metro saadaan liikkeelle elokuussa 2016.

Vielä vuoden 2017 puolella metroa viivästytettiin pariin otteeseen. Viimeiseksi ongelmia esiintyi muun muassa metron valvontajärjestelmässä.

Metron kustannusarvio oli alun perin noin 700 miljoonaa euroa, mutta hinta kohosi lopulta 1,18 miljardiin euroon eli kilometrihinnaksi tulee yli 84 miljoonaa euroa.

Espoon kaupunki omistaa Länsimetro Oy:stä noin 85 prosenttia ja Helsingin kaupunki noin 15 prosenttia.

Seuraavalla vuosikymmenellä metroradan on HSL:n mukaan tarkoitus pidentyä Matinkylästä seitsemän kilometrin verran Kivenlahteen saakka. Reitin varrelle on suunniteltu viittä uutta asemaa. Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen on jo käynnistynyt louhintatöillä.

Lue lisää:

Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen (Elävä arkisto)

Metro tuo - metro vie (dokumentti 1985, Elävä arkisto)

Venäjä torppasi jälleen Syyrian kaasu-iskujen tutkinnan jatkon - Ruotsi vaatii ettei kiveäkään jätetä kääntämättä

Syyria kemiallinen isku

Venäjä ilmoitti jo aiemmin vastustavansa äänestyksessä ollutta Japanin luonnosta.

Syyria kemiallinen isku

Venäjä on jälleen käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä Syyrian kaasu-iskujen tutkinnan jatkosta. Japanin päätöslauselmaehdotus olisi antanut kaasuiskuja tutkineelle paneelille kuukauden jatkoajan.

Turvallisuusneuvosto on aiemmin antanut valtuutuksen tutkintaan perjantaiaamuun Suomen aikaa asti. Joint Investigative Mechanism (JIM)-nimisen tutkintaelimen tarkoituksena on ollut selvittää iskujen tekijät.

Venäjä oli jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa ehdotusta, joka antaisi tutkijoille lisäaikaa. Yhdysvallat ja Venäjä olivat molemmat tehneet omat päätöslauselmaluonnoksensa neuvostolle, mutta Venäjä veti omansa pois ilman äänestystä.

Torstaina Venäjä taas esti veto-oikeudellaan Yhdysvaltain luonnoksen tutkinnan jatkamisesta. Yhdysvallat ehdotti tuolloin paneelille vuoden jatkoa.

Japani pyysi ehdotuksessaan neuvostoa jatkamaan kaasuiskuja tutkineen paneelin mandaattia 30 päivällä.

YK:n ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:n yhteisen paneelin tutkinnassa on yritetty selvittää, kuka tai ketkä ovat Syyrian sodan aikana tehtyjen kaasuiskujen takana.

Venäjä käytti nyt turvallisuusneuvostossa veto-oikeuttaan jo 11. kertaa Syyrian sodan aikana. Neuvoston kaikilla pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus äänestyksissä.

Ruotsi vaati twitterissä välittömästi äänestyksen jälkeen, että neuvotteluja jatkettaisiin jonkun ratkaisun löytämiseksi, jotta tutkijat saisivat mandaatin jatkaa. "Emme jätä kiveäkään kääntämättä", Ruotsin YK-edustajat tviittasivat.

Kreikassa puhkesi mellakka vuoden 1973 uhreja kunnioittavan marssin päätteeksi

Mellakka Ateenassa 17.11.2017.

Opiskelijat heittelivät kaasupommeja, kiviä ja valoraketteja kohti poliisia Ateenassa ja Thessalonikissa.

Mellakka Ateenassa 17.11.2017.

Sadat nuoret ottivat yhteen poliisin kanssa Ateenassa rauhanomaisen marssin päätteeksi, joka järjestetään vuosittain Ateenan 1973 kapinan uhrien muistolle. Ainakin kolme ihmistä loukkaantui.

Marssille osallistui tänä vuonna poliisin arvion mukaan noin 11 000 ihmistä. He marssivat perinteiden mukaan Ateenan teknilliseltä yliopistolta Yhdysvaltain lähetystölle, sillä kreikkalaiset syyttävät Yhdysvaltoja Kreikassa 1967-1974 hallinneen sotilasjuntan tukemisesta.

Marssia vartioi Ateenassa 5000 poliisivirkailijaa. Poliisi vastasi opiskelijoiden heittämiin kaasupommeihin ja kiviin suihkuttamalla kyynelkaasua väkijoukkoon.

Rauhanomainen muistomarssi muuttui väkivaltaiseksi yhteenotoksi myös Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa Thessalonikissa, jossa mielenosoittajat polttivat Yhdysvaltain lipun konsulaatin edessä. Poliisin arvion mukaan 9000 ihmistä osallistui marssille.

Journalisti Iliana Mier Lavin tviittasi illalla videon Ateenan Exarchian alueelta.

Verisen mellakan muistojuhla on vakiintunut mielenosoitus

Kreikan oikeistolainen sotilasjuntta tukahdutti verisesti opiskelijoiden ja työläisten kapinan vuonna 1973. Satoja opiskelijoita ammuttiin säälimättömästi Ateenan teknillisellä korkeakoululla. Sen jälkeen opiskelijat ovat kunnioittaneet uhrien muistoa marssimalla vuosittain teknilliseltä yliopistolta Yhdysvaltain lähetystölle.

Kapinan muistomarssi on päätynyt ennenkin yhteenottoihin poliisin ja opiskelijoiden kesken, sillä kapinan muistojuhlasta on muodostunut vuosien saatossa yleinen mielenosoitusmarssi Kreikan tiukkaa talouskuria ja eurooppalaisten sekä Yhdysvaltojen hallitusten toimia vastaan. Tänä vuonna mielenosoittajien kylteissä vastustettiin muun muassa fasismia ja amerikkalaisia.

Satoja tuhansia kreikkalaisia on menettänyt työpaikkansa vuonna 2010 puhjenneen Kreikan talouskriisin seurauksena. Seitsemän vuoden tiukan talouskurin jälkeen kreikkalaiset toivovat vapautuvansa lainoittajien valvonnasta viimein ensi vuonna, kun maan kolmas kansainvälinen hätälaina raukeaa.

Libanonin pääministeri kertoo olevansa matkalla Ranskaan

Libanonin pääministeri Saad Hariri

Saudi-Arabiaan "kadonnut" al-Hariri ilmoitti twitterissä matkustavansa Ranskaan.

Libanonin pääministeri Saad Hariri

Libanonissa poliittisen kriisin aiheuttanut Saad al-Hariri, joka erosi pääministerin virastaan marraskuun alussa vierailullaan Saudi-Arabiaan, on ilmoittanut olevansa matkalla Ranskaan.

Hariri kirjoitti twitterissä varhain lauantaina olevansa matkalla lentokentälle.

Libanonissa Haririn yllätysero on herättänyt huolta maan vakaudesta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kutsunut Haririn luokseen, ja keskustelusta toivotaan helpotusta epätietoisuuteen.

Macron on itse parhaillaan valtiovierailulla Ruotsissa, josta käsin hän kommentoi Haririn aikovan palata Libanoniin "lähipäivien tai -viikkojen aikana". Macronin on kuitenkin määrä tavata Hariri vielä lauantain aikana Pariisissa. 

Libanonin presidentti Michel Aoun on epäillyt Haririn olevan saudien panttivankina, ja kieltäytynyt hyväksymästä tämän eroanomusta ennen Haririn paluuta kotimaahansa.

Zimbabwessa jo Mugaben oma puoluekin haluaa presidentin eroavan

Robert Mugabe yliopistolla

Zimbabwen valtiollisen tv:n uutislähetys alkoi otsikolla "Zanu-PF kehottaa Mugabea eroamaan". Vastaavaa oli vielä viime viikolla mahdoton kuvitella.

Robert Mugabe yliopistolla

Zimbabwessa hallitseva puolue Zanu-PF kehottaa presidentti Robert Mugabea eroamaan, kertoo Zimbabwen valtiollinen tv-yhtiö ZBC.

ZBC:n mukaan kahdeksan Zanu-PF:n kymmenestä piirijärjestöstä on kehottanut Mugabea luopumaan presidentin ja puolueen pääsihteerin viroista sillä perusteella, että hän on korkean iän aiheuttaman toimintakyvyttömyyden vuoksi menettänyt puolueen hallinnan.

Zimbabwelaisen Newsday-lehden mukaan kaikki kymmenen piirijärjestöä olisivat antaneet Mugabelle epäluottamuslauseen.

Armeijan käytännössä syrjäyttämä Mugabe näyttäytyi perjantaina julkisuudessa ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun armeija otti maan haltuunsa. Mugabe avasi yliopiston valmistujaisseremonian pääkaupungissa Hararessa.

Armeijan on kerrottu määränneen Mugaben kotiarestiin ja hänen erostaan käydään neuvotteluja.

Reutersin lähde hallitsevassa Zanu-PF-puolueessa kertoi aiemmin, että puolue aikoo pakottaa Mugaben eroamaan viikonloppuna, jos hän ei lähde vapaaehtoisesti.

Lue myös:

Zimbabwessa asuva suomalainen: Tilanne on suurelta osin rauhallinen 

Muutkin osaavat kuin Mugabe – vapaustaistelijat takertuivat valtaan 

Analyysi: Itsevaltaista vanhusta sysätään syrjään – Seuraako Mugabea sotilasjuntta, himoshoppaaja vai Lacoste-krokotiili? 

Viisi faktaa Zimbabwesta: Mugabe hallinnut jo 1980-luvulta

Omakotitalon kiinteistövero jopa päälle 3000 euroa vuodessa – katso listat maan kalleimmista verottajakunnista

Omakotitaloalue Töyrynummessa Helsingissä.

Maan korkeimpia kiinteistöveroja maksetaan pääkaupunkiseudulla, halvimpia maaseudulla

Omakotitaloalue Töyrynummessa Helsingissä.

Pääkaupunkiseudun muuta maata selvästi korkeammat kiinteistöjen arvot heijastuvat myös niistä maksettuihin kiinteistöveroihin. Helsingin seudun omakotiomistajat maksavat huimasti korkeampia kiinteistöveroja kuin pientalonpitäjät muualla Suomessa.

Ylivoimaisena ykkösena komeilee Kauniainen (taulukko ohessa). Omakotitalon Kauniaisissa omistava saa varautua maksamaan kiinteistöveroa lukaalistaan keskimäärin yli 3000 euroa vuodessa. Luku on keskiarvo pientalojen maksamista kiinteistöveroista, korkeampia ja matalampia löytyy.

Muukin kärkipää on samoilta seuduilta. Yli tonnin kerhoon kuuluvat lisäksi Helsinki ja Espoo. Kaikkien kuntien keskimääräiset kiinteistöverot omakotitalolta tai kesämökiltä voi käydä katsomassa Ylen kuntakohtaisesta kiinteistöverokoneesta. Omakotitalon tavallinen kiinteistövero on maassa keskimäärin noin 250-300 euroa vuodessa, kesämökin normilasku pyörii 200 euron paikkeilla.

Ei syytä kunnassa

Syy Kauniaisten ykköstilaan ei ole kaupunginvaltuustossa: Kauniaisten kiinteistöveroprosentit ovat niin alhaiset kuin laki sallii. Kauniainenhan on kuntaverossakin aina erottunut muita kuntia edullisempana veroparatiisina.

Kauniaisten euroissa hinnakkaan veron taustalla on kiinteistön verotusarvo, Kauniaisissa vielä erityisesti tonttien verotusarvo. Tontit ovat Kauniaisissa hyvin hinnakkaita ja niinpä niiden verotusarvotkin ovat korkeita. Kun rakennustenkin verotusarvot ovat maan kärkipäätä, niin maksettavaa kertyy. Kiinteistövero lasketaan verotusarvon ja kiinteistöveroprosentin tulona maapohjasta ja rakennuksista erikseen. Oheisten taulukkojen luvut ovat omakotitalolta ja kesämökiltä keskimäärin kussakin kunnassa maksettuja kiinteistöveroja (maapohja+rakennukset laskettuna yhteen).

Kiinteistöveron laskukaava on sama muuallakin maassa, mutta kun rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat paljon alhaisemmat, jää maksettava verokin matalaksi. Edullisinta on se on maaseudulla. Esimerkiksi Valtimolla, Pellossa ja Lieksassa selviää keskimäärin 150-160 euron vuosittaisella kiinteistöverolla.

Tosin vielä edullisempaa on monessa Ahvenanmaan kunnassa, koska niiden ei tarvitse noudattaa kiinteistöverolain alarajoja, vaan ne voivat määrätä prosentiksi pyöreän nollan tai siitä ylöspäin aina lain ylärajaan asti. Moni saarimaakunnan kunta noudattaakin nollaveroa kiinteistöveroissaan.

Helsinki kallis mökkikunta

Kesämökkejä Ahvenanmaalla kuitenkin verotetaan yleisemmin kuin vakituisia asuntoja, mutta yleensä hyvin maltillisesti. Manner-Suomen edullisuuskärki lLänsi-Suomen kunnista. Siellä mökin verolasku on reilun satasen vuodessa.

Kalleimmat mökkiverottajakunnat taas löytyvät sieltä, missä huvilat ovat muutenkin maan hinnakkaimpia: Uudeltamaalta. Kärjessä ovat Helsinki, Espoo, Raasepori ja Porvoo. Mökkivero hipoo Helsingissä jo tonnia.

Lue myös:

Hallitus perui kiinteistöverojen pakkokorotukset – nämä kunnat nostivat silti

Tarkista tästä talosi kiinteistöverolasku – eurosummat myös ensi vuodelta

Kiinteistöverosta rakentunut miljardibisnes kunnille – tulot ovat nelinkertaistuneet 90-luvulta

Venäjän olympiakomitean kunniapuheenjohtaja dopingpaljastajasta: ”Pitäisi teloittaa valehtelemisesta, kuten Stalin olisi tehnyt”

Leonid Tyagachev

Leonid Tyagachevin mukaan Venäjä voisi boikotoida olympialaisia, jos kansainvälinen olympiakomitea pyytää epärealistisia asioita.

Leonid Tyagachev

Venäjän olympiakomitean kunniapuheenjohtaja Leonid Tjagtšov sanoo, että venäläisten dopingin käytöstä paljastuksia tehnyt Grigori Rodtshenkov pitäisi teloittaa.

– Rodtshenkov pitäisi ampua valehtelemisesta, kuten Stalin olisi tehnyt, vuosina 2001–2010 Venäjän olympiakomitean puheenjohtajanakin toiminut Tjagtšov sanoi venäläiselle radiokanavalle brittilehti The Guardianin mukaan.

Rodtshenkov kertoi viime vuonna, että hän oli auttanut kymmeniä venäläisurheilijoita valtiojohtoisessa dopingojhjelmassa. Hän oli antanut ”dopingcocktaileja” urheilijoille. Lisäksi hän kertoi, että Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:bn agentit olivat auttaneet antidopingasiantuntijoita vaihtamaan puhtaita virtsanäytteitä kiellettyjä aineita sisältävien tilalle.

Viime vuonna myös professori Richard McLarenin raportti kertoi, että yli tuhat venäläisurheilijaa hyötyi Venäjän urheiluministeriön johtamasta dopingohjelmasta. Venäjän antidopingtoimikunnan toimivaltuudet ovat olleet jäädytettyinä 2015 lähtien.

Torstaina Venäjän antidopingtoimikunta Rusada ei saanut takaisin toimivaltuuksiaan eikä Maailman antidopingtoimisto Wada katsonut Venäjän noudattavan antidopingsääntöjä. Wadan päätös heikentää Venäjän toiveita osallistua Pyeongchangin talviolympialaisiin helmikuussa. Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n hallitus alkaa pohtia Venäjän rangaistusta 5. joulukuuta.

Venäjän edustajat kiistävät yhä valtiojohtoisen dopingohjelman.

Tjagtšov sanoo, että Venäjän urheilu on osoittanut olevansa puhdas. Hänen mielestä, jos kansainvälinen olympiakomitea pyytää epärealistisia asioita, niin Venäjä voisi yksinkertaisesti boikotoida olympialaisia.

– Olemme tarpeeksi vahva maa. Olemme osoittaneet maailmalle, kuinka hyviä olemme urheilussa. Kaikki tämä osoittaa, että olemme kunnollisia ihmisiä oikealla tiellä. Jos ihmiset yrittävät loukata meitä epäoikeudenmukaisesti, niin emme tarvitse heitä. Emme tarvitse heidän olympialaisia.  Emme aio polvistua, Tjagtšov latasi.

Lue lisää:

Putinin edustaja antidoping-toimiston päätöksestä: Epäreilua

Nähdäänkö venäläisurheilijoita talviolympialaisissa? – Suomen antidopingpomo: "Jos KOK toimii johdonmukaisesti, ei siinä jää paljoa vaihtoehtoja"

 Wada pitää Venäjän antidopingtoimikunnan toimivaltuudet jäissä – Mitä tekee KOK?

Tennislupaus Ruusuvuori taisteli voiton liki 1000 sijaa ylempänä olleesta turnauksen ykkössijoitetusta – finaaliin "katsotaan hyvät taktiikat ja lähdetään haastamaan"

Emil Ruusuvuori

Emil Ruusuvuori nappasi arvokkaan päänahan Talissa, Helsingissä pelattavassa tenniksen ITF-turnauksessa. Ruusuvuori kukisti välierissä rankingissa liki 1000 sijaa ylempänä olevan Egyptin Mohamed Safwatin ja eteni loppuotteluun.

Emil Ruusuvuori

Vakuuttavasti Talin ITF-turnauksen välieriin edennyt Emil Ruusuvuori joutui tekemään täyden työn kukistaakseen turnauksen ykkössijoitetun Mohamed Safwatin. Egyptiläinen vei ensimmäisen erän katkaisupelin jälkeen 7-6, mutta Ruusuvuori käänsi pelin ja vei kaksi seuraavaa erää 7-5 ja 6-1.

Kovan päänahan saaminen vyölleen sai muuten niin rauhallisen Ruusuvuoren hymyilemään varsin vapautuneesti. Voiton lisäksi hän oli tyytyväinen omaan peliinsä kokonaisuutena, vaikka ensimmäinen erä tahmea olikin.

– Oma pelini ei toiminut ensimmäisessä erässä hyvin, mutta silti sain sen todella tiukaksi. Kaveri pelasi tärkeät pisteet paremmin kuin minä. Toisessa aloin syöttämään vähän paremmin ja sain aika tärkeän breikin 6-5:ssä. Kolmannessa jatkoin samaa ja voitto tuli tuolla tavalla. Mikäs siinä, Ruusuvuori kertasi.

– Olen tyytyväinen syöttötyöskentelyyni. Sain vähän katsottua, mistä häneltä saisi virheitä, kun hän ei niitä hirveästi ensimmäisessä erässä tehnyt. Pystyin muuttamaan taktiikkaani matsin aikana ja pystyin pitämään sitä yllä.

Safwat on joutunut urakoimaan voittojen eteen koko turnauksen ajan, ja lisäksi hän on mukana vielä nelinpelissäkin.  Ruusuvuoren mukaan urakointi varmasti painoi vastustajan jalkoja, mutta ei helsinkiläinenkään enää kovin ”tuore" ollut.

Safwat on ATP-rankingissa tällä hetkellä sijalla 217, kun Ruusuvuori löytyy sijalta 1183. Ruusuvuori myönsikin saaneensa voitosta paljon lisää itseluottamusta, mutta jatkossa hän tarvitsee vastaavanlaisia voittoja lisää.

– Se, että pystyy voittamaan tuollaisia usein ja monta kertaa peräkkäin, niin se on se oma haasteensa. Hän pelasi hyvin, mutta kyllä siellä junnujen Mastersissa [finaaliturnauksessa] muutamat olivat aika lailla samalla tasolla, kovatasoisen finaaliturnauksen lokakuun lopussa voittanut Ruusuvuori vertasi.

Talin turnauksen finaalissa Ruusuvuori saa vastaansa Jevgeni Karlovskin, joka kukisti omassa välierässään Ranskan Tom Jombyn 6-4, 7-6. Venäläinen on tällä hetkellä ATP-rankingissa sijalla 334, joten vastus on jälleen kova. Ruusuvuori odottaakin loppuottelusta tiukkaa iltapuhdetta.

– Hän on vienyt aika puhtaasti kaikki ottelut, joten varmasti tiukka matsi tiedossa. Katsotaan hyvät taktiikat ja lähdetään haastamaan, 18-vuotias suomalaislupaus vakuutti.

Lue myös:

Ruusuvuori siirtyy urallaan seuraavaan vaiheeseen – "Alusta asti oli selvää, että tähtäimessä ei ole olla Meilahden paras"

Emil Ruusuvuori oli vielä vaippaiässä, kun Jarkko Nieminen aloitti ammattilaisuransa – nyt on hänen vuoronsa aloittaa tennisammattilaisena

Emil Ruusuvuori taisteli kuilun partaalta suuryllätykseen - "Ihan varmasti isoin voittoni"

Pikkupoika ilmoitti Urheiluruudussa aikovansa maailman huipulle – 10 vuotta myöhemmin Emil, 18, panostaa yli 100 000 euroa vuodessa unelmansa eteen 

18-vuotias Emma Uusi-Kokko sai kutsun Linnan juhliin – "Kihlauspyyntöjä on tullut paljon viime päivinä"

Emma Uusi-Kokko, 18, Vaasan torilla.

Linnan juhliin on kutsuttu kaksi myönteistä ja kannustavaa nuorta jokaisesta maakunnasta.

Emma Uusi-Kokko, 18, Vaasan torilla.

Haastattelun aikana Emma Uusi-Kokko, 18, nauraa useasti. Paljon useammin kuin moni muu. Se on varmasti yksi syy sille, miksi Uusi-Kokko nähdään kannustajana.

Uusi-Kokko sai hiljattain asenteestaan yllättävän palkinnon. Postilaatikkoon saapui kutsu Linnan juhliin tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja rouva Jenni Haukiolta.

– Olin Suomen lukiolaisten liiton liittokokouksessa Espoossa, kun äiti kysyi WhatsAppissa, miksi olen saanut Niinistöltä kirjeen. Kun äiti sai kirjeen auki, siellä luki, että minut on kutsuttu Linnan juhliin. Olin ihan paniikissa, Uusi-Kokko kertoo.

Kutsu tuntuu Uusi-Kokosta satumaiselta.

– Ehkä absurdein asia ikinä tässä maailmassa.

Ylioppilasteatterin ohjaajaksi jo 17-vuotiaana

Emma Uusi-Kokon kutsu on yhdistettävissä presidentti Niinistön alkuvuodesta lanseeraamaan Kannustusryhmä-hankkeeseen, jonka tavoitteena on nostaa esiin ja ottaa käyttöön sellaisia kannustamisen keinoja, joilla kiusaamista saadaan vähennettyä.

Linnan juhlien kutsua varten eri tahot etsivät ympäri maata nuoria, joiden on nähty edistäneen alueellaan myönteistä ja kannustavaa toimintakulttuuria. Jokaisesta maakunnasta kutsuttiin juhliin kaksi kriteereihin sopivaa nuorta.

Uusi-Kokko kokee myös itse sopivansa kuvaukseen.

– Kun teen asioita, pääpointtini on, että kaikille tulisi mahdollisimman hyvä mieli, hän sanoo.

Uusi-Kokko on ansioitunut muun muassa Pohjanmaan lukiolaisten viestintävastaavana sekä Vaasan nuorisovaltuustossa tapahtumajärjestäjänä. Viime aikoina ison osan ajasta on kuitenkin vienyt teatteri.

Uusi-Kokko ohjaa Vaasan ylioppilasteatteri Rampissa Saara Turusen kirjoittamaa Puputyttöä, jonka näytöskausi on parhaillaan kesken. Hän pääsi teatterin riveihin 14-vuotiaana, ylioppilasteatterin historian nuorimpana, ja kuulemansa mukaan hän on myös teatterin kaikkien aikojen nuorin ohjaaja.

– Ryhdyin ohjaamaan 17-vuotiaana. Harjoituskauden puolivälissä täytin 18 vuotta.

Kihlauspyyntöjä satelee

Emma Uusi-Kokko uskoo, että tulossa on asiallinen ja hieno juhla, jossa on luvassa paljon seisomista korkokengät jalassa. Haastatteluhetkellä hän ei vielä ollut aivan varma, onko hänen mahdollista kutsua paikalle avecia.

– En tiedä, onko siinä jokin juttu, että pitää olla avioliitossa tai avoliitossa. Kihlauspyyntöjä on ainakin tullut paljon viime päivinä, hän nauraa.

Emma Uusi-Kokko, kenet toivoisit tapaavasi linnan juhlissa?

– Antti Holman! Minulla on ollut koko elämäni ajan haaveena, että hän olisi paras kaverini. Kertoisin hänelle vitsejä.

 

Pitkään jatkunut vääntö Lapin sairaaloiden kesken johti lopulta yksityistämiseen – "Ei tämä minusta ole mikään kapina"

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.

Sote-yhteisyrityksen saama huomio ja arvostelu ihmetyttää paikallisia. Mallia on esitelty myös kansanedustajille ja ministerille. Kiinnostus heräsi vasta kun päätös meni läpi.

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.

Koko Suomen katse kääntyi tällä viikolla Perämeren pohjukkaan. Suurten teollisuuslaitosten ja Lapin kahden sataman kunnat tekivät jotain, mikä suututti valtakunnan tasolla poliitikkoja, ministeri Saarikkoa ja pääministeriä myöten.

Alueen kuntien valtuutetut äänestivät maanataina sote-yhteisyrityksen perustamisen puolesta. Yhteisyritysmallissa Meri-Lapin kunnat Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio perustavat yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. Yhteisyritysratkaisulla Meri-Lapin kunnat haluavat turvata Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut, jotka uhkasivat siirtyä monilta osin yli 100 kilometrin päähän Rovaniemelle sote- ja maakuntauudistuksessa. Maakuntamallissa Kemin sairaalaa olisi riisuttu ankaralla kädellä.

Alueella on pelko, että maakuntamallissa Kemiin ja lähikuntiin jäisi vain terveyskeskustasoiset palvelut. Maakuntamallissa laajan päivystyksen sairaala olisi vain Rovaniemellä. Neuvottelut sairaaloiden työnjaosta eivät ole edenneet.

Viimeinenkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunta Tervola antoi suostumuksensa yhteisyrityksen peustamiselle torstaina. Sairaanhoitopiirin kuudesta jäsenkunnasta Ylitornio antoi suostumuksensa maanantaina.

Meri-Lapin päätöksestä on puhuttu Meri-Lapin tautina ja kapinana. Pääministeri Juha Sipilä kuvaili, että Kemi-Tornion seudun yksityistämissopimuksen tekijät ovat käyttäneet laissa olevaa porsaanreikää.

Paikalliset sote-valmistelijat eivät odottaneet päätöksestä näin isoa ryöpytystä. Maakunnassa sote-valmisteluita on tehty jo pitkään ja myös Länsi-Pohjassa jo useita vuosia.

– Ei tämä minusta ole mikään kapina. Jos pystyy kiihkottomasti keskustelemaan siitä, mikä tämä malli on ja miten sitä voisi soveltaa muuallakin, niin päästäisiin eteenpäin koko Lapissa. On tullut palautetta ja myös kannustusta eri puolilta Suomea tästä tilanteessa, missä olemme, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag.

Sonntag sanoo, että päätös ei ole ollut helppo. Päättäjänä hän on halunnut ajatella alueen ihmisiä, ei niinkään hallintoa tai valtaa. Hän myös ihmettelee sitä, että keskustelu on kääntynyt ihmisten sijasta rahaan.

– Ihmisten työpaikat ja palvelut ja se, ettei meidän alueen elinvoimaa horjuteta, on ykkösasia, Sonntag sanoo.

Lapin maakunnan tilanne ei ole ollut helppo tähänkään asti. Meri-Lapin kuntapäättäjien maanantainen päätös perustaa sote-yhteisyritys 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa sai aikaan melkoisesti reaktioita. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sanoi aiemmin Ylelle, että Meri-Lapin päätös on vahva tahdonilmaus Meri-Lapilta eriytymisestä.

Yllättyneisyyden määrä ihmetyttää

Suunnitelma on kuitenkin ollut tiedossa maakunnan sote-valmistelussa jo hyvän tovin. Asiaa on Länsi-Pohjan soten ohjausryhmän toimesta esitelty aktiivisesti ja se on huomioitu yhtenä vaihtoehtona.

Lapin liiton Sote-Savotan entinen projektinjohtaja ja Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tommi Lepojärvi tuo esille Facebook päivityksessään kansanedustajien välinpitämättömyyttä tilaisuuksissa, missä Lapin tilanteesta on avattu keskustelua.

– Muut asiantuntijat olivat erittäin kiinnostuneita vaihtamaan ajatuksia, mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään, Lepojärvi kirjoittaa.

Lepojärvi ihmettelee yllättyneisyyden määrää yhteisyrityspäätöksessä. Sote-kentässä on hänen mukaansa Länsi-Pohjan kehittämän mallin kaltaisia sopimuksia nähty ennenkin. Kantaa ovat ottaneet kansanedustajat ja esittäneet huolensa, että osa veronmaksajien verorahoista menee sijoittajille.

Meri-Lapin yhteisyrityksen kotipaikaksi on merkitty Kemi ja se verotetaan Suomeen.

Maakunnan rahat valuisivat Ouluun ilman Kemin sairaalaa

Maakunnan rajoille tulee uusi merkitys maakunnan soten myötä. Naapurimaakunnista tulee kilpailijoita ja tämä näkyy varmasti varsinkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan välillä. Oulu on Meri-Lapista katsoen yhtä lähellä tai kaukana kuin Rovaniemi, reilun sadan kilometrin päässä Kemi-Tornion alueelta. Sote-valmistelujen konsulttiyritys KPMG Oy:n laskemissa on arvioitu, että Länsi-Pohjan tulppausvaikutus Oulun suuntaan on suuri. Eli asiakkaat menisivät palveluiden puutteesta Ouluun huomattavasti todennäköisemmin kuin Rovaniemelle.

– Vaikutus on isompi kuin säästöt yhteen sairaalaan keskittämisestä Lapissa, sanoo Länsi-Pohjan sote-projektin johtaja Seija Parviainen.

Lepojärven mukaan yhteisyrityksestä voi olla maakunnalle taloudellista hyötyä.

– Ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksessä Kemissä olevan sairaalan tulppausvaikutuksen Oulun suuntaan on laskettu olevan 2–2,5 kertaa suuremmat kuin kaiken keskeisimmän erikoissairaanhoidon keskittämisen Rovaniemelle. Kemin sairaalan tulppausvaikutus on Lapin syrjäisten ja vähäväkisten seutujen etu, vaikka toisin väitetään. Maakunta ampuu omaan jalkaansa, kun ei tätä tosiasiaa halua tunnustaa, Lepojärvi kirjoittaa.

Lappi ei mahtunut sote-muottiin

Ylen politiikan toimittaja nostaa analyysissään esille Lapin maakunnan sisäisen eripuran. Esimerkiksi perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko yritti avata keskustelua Lappiin viime hetkillä, ennen valtuustojen päätöksiä. Se ei kuitenkaan onnistunut.

Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Kaikista pienin. Länsi-Pohjan sote-neuvottelijat moittivat Rovaniemen roolittomuutta viimeisimmissä keskusteluissa. On tulkittu, että neuvotteluhalua Länsi-Pohjan kanssa ei ole ollut, vaan keskittäminen Rovaniemelle on koettu itsestäänselväksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi.

– Lapin sairaanhoitopiiri on vahvoilla. Sille on suotu se asema, että se on laajan päivystyksen yksikkö ja heidän ei tavallaan tarvitse tehdä mitään työnjaon edistämiseksi. Eivätkä he ole tehneetkään enää pitkiin aikoihin. He ovat ykskantaan ilmoittaneet, että mitään päällekkäisiä toimintoja ei saisi olla Kemissä, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja kemiläinen Ritva Sonntag.

Sonntag harmittelee sitä, että tilanne nähdään vastakkainasetteluna Lapissa.

– Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista, Sonntag jatkaa.

Sote-yhteisyrityksen osakkaaksi siirtyy aikanaan maakunta. Paljon on puhuttu Mehiläisen kanssa 15 vuodeksi solmittavan sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen sanktiosta, joka on varsin suuri.

Sanktiolla halutaan estää sopimuksen purkaminen ja varmistaa palveluiden pysyminen Länsi-Pohjassa. Parviainen näkee sote-yhteisyrityksessä paljon mahdollisuuksia. Uhkakuvien sijaan voisi miettiä, miten palvelua voisi hyödyntää muuallakin.

– Uskomme vahvasti tämän toimintakonseptin mahdollisuuksiin. Voisimme olla alueella pilottina ja kehittää mallia, siitä voisi olla oppimista muillekin, Parviainen toteaa.

Perjantaina sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa tehtiin perjantaina hankintapäätös. Kokous kesti useita tunteja. Kilpailutuksen voitti Mehiläinen. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta äänin 3–2.

Katalonian ex-johtaja Puigdemont pysyy Belgiassa ainakin joulukuulle

Media odotti sankoin joukoin päätöstä Katalonian entisten ministerien kohtalosta Brysselissä 17.11.2017.

Syyttäjä vaati perjantain Espanjan antaman pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. Lopullinen päätös venynee ainakin joulukuulle.

Media odotti sankoin joukoin päätöstä Katalonian entisten ministerien kohtalosta Brysselissä 17.11.2017.

Belgiassa päätetään Katalonian entisen aluejohtajan luovutuksesta Espanjaan aikaisintaan joulukuussa. Carles Puigdemontin asianajaja kertoi perjantaina Brysselissä, että oikeus ei tehnyt Puigdemontin pidätysmääräyksen suhteen vielä mitään päätöksiä.

Perjantaisessa istunnossa syyttäjä vaati Espanjan antaman pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. Puigdemontin ja neljän muun Belgiassa oleskelevan entisen Katalonian aluehallituksen ministerin asianajajat esittävät puolustuksen puheenvuorot istunnossa 4. joulukuuta.

Ratkaisu voi lykkääntyä Katalonian vaalien yli

Espanja haluaa Katalonian entisen aluehallituksen jäsenet vastaamaan syytteisiin muun muassa kapinoinnista. Syytteet liittyvät Katalonian parlamentissa lokakuussa annettuun itsenäisyysjulistukseen. Puigdemont ja neljä muuta entistä ministeriä pakenivat Brysseliin sen jälkeen, kun Espanjan keskushallinto ilmoitti ottavansa Katalonian hallintaansa. Katalonialaisten mukaan he eivät uskoneet saavansa reilua oikeudenkäyntiä.

Pidätysmääräyksen käsittely voi kestää pitkään, koska molempien osapuolten odotetaan valittavan tuomioistuimen päätöksestä. Näin ollen oikeusprosessi voi olla kesken vielä, kun Kataloniassa järjestetään vaalit 21. joulukuuta.

Pormestari Lylyn kytkökset golfkenttäveivauksessa yllättivät osan Tampereen valtuutetuista – silti moni hyväksyy toiminnan

Tampereen pormestari Lauri Lyly

Lylyn oman valtuustoryhmän, demarien puheenjohtaja ei suostu kommentoimaan asiaa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly

Yle uutisoi tänään Tampereen pormestari Lauri Lylyn sukulaiskytköksistä golfkentän siirrossa. Lyly on nimennyt työryhmän miettimään Tampereen Ruotulassa sijaitsevan kentän siirtoa Pirkkalaan, jossa hänen perheenjäsenensä pyörittävät golfravintolaa.

Yle kysyi Tampereen valtuustoryhmien puheenjohtajilta, hyväksyvätkö he Lylyn toiminnan. Lylyn takana olivat valtuustoryhmistä vihreät, perussuomalaiset ja kokoomus.

Perussuomalaisten ryhmyri Lasse Kaleva yltyy jopa suitsuttamaan Lylyn toimintaa.

– On upeaa, että pormestari on ideoinut kaikille osapuolille ehkä sopivimman ratkaisumallin. Toivon, että löytyy tapa, jolla asiaa voidaan edistää esteellisyysvaatimukset huomioiden, Kaleva vastaa.

Edes kaikki demarit eivät tienneet

Lylyn oman puolueen demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski ei suostu kommentoimaan asiaa.

Osalle demariväestä tieto Lylyn kytköksistä asiassa ei ollut kantautunut, vaikka pormestari korostaa olleensa sukulaisuussuhteestaan avoin alusta alkaen.

Näin asiaa kommentoi nimettömänä pysyttelevä demariedustaja:

– En ole ollut tietoinen tästä sidonnaisuudesta. Näissä asioissa pitää olla todella tarkka. Työryhmän asettamista en vielä kyseenalaista, mutta jatko on jo eri asia.

Vihreät tyytyväisiä avoimuuteen

Vihreillä Lylyn yhteydet Pirkkalan on ollut tiedossa ja moni hyväksyy Lylyn toiminnan.

Ryhmänjohtaja Jaakko Stenhällin (vihr.) mukaan asia on tuotu läpinäkyvästi päätöksentekoon aiemmin.

– On totta, että mitä korkeampi asema, sitä enemmän esteellisyyksiä pitää miettiä, Stenhäll sanoo.

Vasemmistoliiton ryhmyri Mikko Aaltonen ei halunnut ottaa kantaa Lylyn toimintaan.

– Näissä asioissa olisi hyvä olla varovainen ja pidättäytyä sellaisista asioista, joissa on oma tai lähipiirin etu kyseessä. En kuitenkaan ole perehtynyt asiaan tarpeeksi jotta voisin ottaa kantaa, Aaltonen sanoo.

Vasemmistoliiton valtuutetuilta Lylyn toiminta saa pyyhkeitä.

– Pormestarilta odotan parempaa pelisilmää ja korkeaa etiikkaa päätöksenteossa. Näiden asioiden kanssa ei saa roiskia, vaan oltava erittäin tarkkana.

– Näin jälkeenpäin ajatellen, olisi ehkä voinut tehdä niinkin, että olisi heti siirtänyt asian apulaispormestarille ja syynä perheen mukanaolo golf-liiketoiminnassa.

Kyselyyn vastasi 27 Tampereen 67 valtuutetusta. 18 valtuutettua ilmoitti hyväksyvänsä pormestarin toiminnan, kuusi ei hyväksy ja kaksi ei halunnut ottaa kantaa.

Yle antoi valtuutetuille mahdollisuuden vastata kyselyyn myös nimettömästi. Kysely tehtiin tiukalla aikataululla perjantai-iltapäivänä.

Argentiinan laivaston sukellusvene kateissa – mukana 44 miehistön jäsentä

sukellusvene satamassa

Viime havainnot aluksesta tehtiin keskiviikkoaamuna. Alus oli palaamassa Tulimaasta takaisin tukikohtaan lähelle Buenos Airesia.

sukellusvene satamassa

Sukellusvene on kateissa Argentiinan etelärannikolla. Argentiinan laivasto kertoi perjantaina, että San Juan -nimiseen sukellusveneeseen on viimeksi saatu yhteys yli kaksi vuorokautta aiemmin.

– Emme ole pystyneet löytämään sukellusvenettä, emmekä ole saaneet siitä näkö- tai tutkahavaintoja, laivaston tiedottaja Enrique Balbi sanoo.

Saksalaisvalmisteinen TR-1700-mallinen sukellusvene oli palaamassa Argentiinan eteläkärjestä Tulimaan edustalta Mar del Platan tukikohtaan maan pääkaupungin Buenos Airesin eteläpuolella. Tukikohdan päällikön mukaan laivasto arvioi, ettei kyse ole hätätilasta, vaan yhteyskatkoksesta.

Sukellusvenettä etsitään nyt siellä, missä viimeiset havainnot on saatu eli noin puolimatkassa, Valdésin niemimaan korkeudella.

Leikkaussalihoitaja Hannele Toivola hoitaa huomisesta lähtien sotavammoja Jemenissä – Punaisen ristin sairaala aukeaa vihdoin

Sairaanhoitaja Hannele Toivola ja tansanialaiskirurgi Michael Bartholomew Mwandri.

Saudi-Arabia sulki viime viikolla Jemenin rajat. Kärsijöitä ovat siviilit, sillä saarto pahentaa ruoka- ja vesipulaa.

Sairaanhoitaja Hannele Toivola ja tansanialaiskirurgi Michael Bartholomew Mwandri.

Huomenna sairaanhoitaja Hannele Toivola toivoo pääsevänsä tekemään sitä, mitä varten hän on Jemeniin tullut: hoitamaan potilaita.

Hän on ollut Punaisen ristin kansainvälisen komitean (ICRC) komennuksella Saadan kaupungissa Jemenin pohjoisosassa nyt viisi viikkoa. Sinä aikana ICRC:n työntekijät ovat remontoineet ja valmistelleet sairaalaa, joka ehti olla muutaman vuoden tyhjillään. Nyt se on valmiina, samoin kuin tarvittavat sopimukset, ja sairaala avaa ovensa lauantaina.

– Meidän tarkoitus on hoitaa sotavammoja. Ei leikata normaaleja tyriä ja suonikohjuja, vaan aseiden aiheuttamia vammoja, Toivola sanoo.

– Kovasti paljon tietysti odotamme paikallista henkilökuntaa paikalle, jotta yhteistyö heidän kanssaan voi alkaa.

Toivolan komennus Jemenissä kestää puoli vuotta. Tarkoitus on, että ICRC:n henkilökunta avaa sairaalan ja on alkuun mukana paikallisen henkilökunnan tukena. Kun heidän projektinsa päättyy, sairaala jatkaa toimintaansa paikallisvoimin.

Rajojen sulku estää ruoan tuontia

Sekä tavallisten jemeniläisten että maassa toimivien humanitaaristen järjestöjen tilanne on Toivolan mukaan heikentynyt merkittävästi kymmenen viime päivän aikana.

Saudi-Arabian johtama liittouma sulki sekä maa-, meri- että ilmaväylät Jemeniin sen jälkeen, kun huthi-kapinalliset ampuivat ohjuksen kohti Saudi-Arabian pääkaupunkia Riadia.

Liittouman mukaan saarrolla estetään Irania toimittamasta aseita Jemenin hallitusta vastaan taisteleville kapinallisille. Tällä viikolla saartoa on lievennetty avaamalla Jemenin hallituksen alueella olevia satamia.

– Adenin lentokenttä on avattu eilen, mutta edes humanitäärisen avun koneet eivät ole siitä huolimatta päässeet laskeutumaan. Tilanne on aika tulehtunut ja vaikuttaa polttoaineen sekä ruoan tuontiin, Toivola sanoo.

– 90 prosenttia Jemenissä syötävästä ruoasta on muualta tuotua.

Ilman polttoainetta ei saa vettä kaivosta

Polttoaineen kallistumisella ja loppumisella on puolestaan suora yhteys puhtaan veden saamiseen. Jemenissä kaivot ovat syviä porakaivoja, joista ei saada vettä ilman generaattoreilla toimivia pumppuja. Toivolan mukaan polttoaineen hinta on rajojen sulun aikana kaksinkertaistunut.

Ja kun ei ole vettä, viemäritkään eivät toimi.

– Mikä johtaa tietysti vedestä johtuvien sairauksien yleistymiseen. Muun muassa kolera-aaltoa pelätään kovasti.

ICRC on arvioinut, että tällä hetkellä Jemenin Saadassa, Hodeidassa ja Taizissa noin miljoona ihmistä on vailla puhdasta vettä ja siten vaarassa sairastua koleraan tai muihin likaisen veden mukana tarttuviin sairauksiin.

Toivolan mukaan humanitaaristen järjestöjen avulle on Jemenissä kovasti tarvetta, sillä maan oma terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanut pitkään jatkuneen konfliktin myötä. Järjestöt joutuvat kuitenkin käymään aina poliittisia neuvotteluja siitä, miten ne hyväksytään sisään maahan ja mitä ne saavat tehdä.

– Jos vertaa aikaisempiin komennuksiin, niin täällä Jemenissä poliittinen tilanne on paljon tulehtuneempi ja herkempi kuin monella muulla konfliktialueella, Toivola arvioi.

Hän on aiemmin työskennellyt ICRC:n komennuksilla esimerkiksi Etelä-Sudanissa.

Lisää aiheesta:

YK-järjestöt vaativat Jemenin saarron purkamista – "Nälänhädän uhka kasvaa päivä päivältä"

Sisällissota, nälänhätä, kolera – Kaikesta tästä Jemenin pitäisi selvitä, mutta miten tilanteeseen päädyttiin? 

Neljä kuoli helikopterin ja pienkoneen törmäyksessä Britanniassa

Kartta

Onnettomuus sattui perjantaina iltapäivällä Lontoon luoteispuolella.

Kartta

Neljä ihmistä kuoli, kun helikopteri ja pienkone törmäsivät ilmassa Britanniassa. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Thamesin laakson poliisi vahvisti illalla, että molemmissa oli kaksi ihmistä.

Poliisi ja Britannian ilmaonnettomuuksia tutkiva viranomainen ovat aloittaneet yhteisen tutkinnan tapauksesta.

Onnettomuus sattui perjantaina noin kello 15 Suomen aikaa Aylesburyssa Lontoon luoteispuolella. BBC:n mukaan sekä pienkone että helikopteri olivat lähteneet samalta yleisilmailuun tarkoitetulta lentokentältä. Onnettomuuspaikka sijaitsee lähellä Waddesdon Manor -kartanoa, joka on suosittu vierailukohde.

Espanjan jalkapallopomolta kova uhkaus FC Barcelonalle –  kotistadion voidaan sulkea Espanja-loukkausten takia

Barcelonan faneja Malaga-ottelussa

La Ligan pomo väläyttää legendaarisen Nou Campin sulkemista väliaikaisesti, jos Barcelonan kannattajat huutelevat loukkaavasti Espanjaa kohtaan vahvasti.

Barcelonan faneja Malaga-ottelussa

Espanjan jalkapallon pääsarjan La Ligan puheenjohtaja Javier Tebasin mukaan Barcelonan fanien loukkaavat Espanja-huudot voivat aiheuttaa joukkueen kotistadionin Nou Campin väliaikaisen sulkemisen.

Katalonian itsenäisyyttä tukevat eleet ovat kasvaneet alueen jalkapalloylpeyden kotistadionilla lokakuun alun Katalonian itsenäisyysäänestyksen jälkeen.

Esimerkiksi osa kannattajista huutaa itsenäisyyttä jokaisen Barcelonan kotipelin 1. ja 2. jaksolla 17 minuutin ja 14 sekunnin kohdalla. Sillä viitataan vuonna 1714 tapahtuneeseen Barcelonan piiritykseen.

– Itsenäisyyden huutamista ei pidetä tänä päivänä loukkauksena tai väkivaltaan kiihottamisena, Tebas totesi perjantaina.

– Espanjalle, Katalonialle tai Andalusialle haistattelu on tuomittu. Jos Espanjan liitto päättää huutelun olevan rangaistuksenalaista, tarvittavat tahot hyväksyvät sen sekä on olemassa erilaisia mahdollisia sanktioita, niin liiga voisi päättää Nou Campin väliaikaisesta sulkemisesta.

Viime kaudella Sporting Gijon määrättiin sulkemaan osa kotistadionistaan yhden pelin ajaksi. Gijonin kannattajat olivat huudelleet rasistisesti Athletic Bilbaon laiturille Inaki Willamsille.

– Ei ole kyse siitä, mitä stadionilla nähdään. Kyse on esimerkin antamisesta, Tebas korosti.

Meri-Lapin sote-ulkoistus etenee – Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus teki hankintapäätöksen tiukalla äänestyksellä

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.

Sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta äänin 3–2. Kilpailutuksen voitti Mehiläinen.

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus on perjantaina alkuillasta tehnyt jäsenkuntiensa valtuuttamana hankintapäätöksen. Kilpailutuksen voitti Mehiläinen-ryhmittymä.

Meri-Lapin sote-yhteisyrityksessä ovat mukana Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio sekä terveyspalveluyhtiö Mehiläinen.

Kokous kesti useita tunteja.

Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi toi kokoukseen ehdotuksen, että hankintapäätöstä ei tehdä. Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Outi Keinänen ehdotti hankintapäätöksen hyväksymistä Ritva Sonntagin kannattamana.

Ensiksi hallitus äänesti, jätetäänkö asia pöydälle. Äänestys päättyi äänin 3–3, jolloin puheenjohtaja Ritva Sonntagin ääni ratkaisi ja asian käsittelyä jatkettiin.

Äänestyksen jälkeen yksi hallituksen jäsenistä poistui paikalta.

Lopulta hankintapäätöksestä äänestettiin 3–2. Hankintapäätöstä kannattivat Ritva Sonntag, Outi Keinänen ja Martti Ruotsalainen. Hankintapäätöstä vastustivat hallituksen jäsenet Eero Ylimartimo ja Marjo Muhonen

Yhteisyritysratkaisulla Meri-Lapin kunnat haluavat turvata Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut, jotka uhkasivat siirtyä monilta osin yli 100 kilometrin päähän Rovaniemelle sote- ja maakuntauudistuksessa.

Sopimuksen kestoksi on määritelty 15 vuotta. Kyseessä on historiallinen ulkoistus, jonka hintalappu on yli miljardi euroa.

Seuraavaksi hankinta- ja palvelusopimuksesta käydään vielä jatkoneuvottelut Mehiläinen-ryhmittymän kanssa.

Uusi apuväline aiheuttaa pahoja iho-ongelmia osalle diabeetikoista – "Näytti vähän rupisammakon iholta”

Nainen mittaa verensokeriaan Libre-laitteella

Uudenlainen verensokerin mittauslaite on helpottanut tuhansien diabeetikkojen elämää. Siksi monet käyttävät laitetta allergisista reaktioista huolimatta.

Nainen mittaa verensokeriaan Libre-laitteella

Mia Blumenthalin diabetesta sairastava 10-vuotias poika sai uuden Freestyle Libre -glukoosisensorin käyttöönsä maaliskuussa. Poika sai välittömästi pahoja allergisia oireita. Ihoa kuumotti ja kutitti. Kun sensori otettiin pois, sen alla odotti ikävä näky.

– Koko sensorin alusta oli ihan punainen ja kupliva. Se näytti vähän rupisammakon iholta, sellaista pienenpientä vesikelloa.

Blumenthal ei ole kokemuksineen yksin. Muun muassa Facebookiin perustetussa Freestyle Libren käyttäjien vertaistukiryhmässä parisenkymmentä ihmistä kertoo saaneensa oireita. Osa on joutunut lopettamaan sensorin käytön kokonaan.

Anne Tapiovaaran oireet alkoivat viisi kuukautta sitten. Iho kutisee ja sensorin paikalle jää aina punainen läikkä.

– Ne paranevat valitettavan kauan. Välillä pitää käyttää mielikuvitusta, että mihin sen seuraavan sensorin iskee. Mutta siedän oireet toistaiseksi, koska siitä on niin armottoman paljon hyötyä diabeteksen hoidossa.

Helppokäyttöisyys menee monilla oireiden edelle

Freestyle Libre on uudenlainen verensokerin seurantajärjestelmä, joka mittaa glukoositason ilman verinäytettä. Glukoositasoa seurataan iholle liimattavan sensorin ja lukulaitteen avulla.

Sekä Diabetesliitto että käyttäjät kehuvat tuotteen olevan käänteentekevä ja mullistava uudistus insuliinihoitoisessa diabeteksessa.

– Nyt mä saan mun verensokerin kätevästi sekunnissa ja sensori näyttää myös onko sokeri menossa ylös- vai alaspäin. Ei ole enää sormenpäät täynnä reikiä, Tapiovaara kiittelee.

Helppokäyttöisyyden vuoksi Blumenthal on kaikin keinoin yrittänyt varmistaa, että hänen poikansa voisi käyttää sensoria pahoista allergisista iho-oireista huolimatta. Blumenthal on kokeillut laittaa muun muassa erilaisia ihoa suojaavia tuotteita sensorin alle, mutta niistä ei ole ollut juurikaan apua.

Nyt hän kertoo löytäneensä haavojen hoidossa käytetyn keinoihon kaltaisen tuotteen, joka yhdessä ihoa suojaavan sprayn kanssa on mahdollistanut sensorin käytön niin, että sen aiheuttamien oireiden kanssa pystyy toistaiseksi elämään.

Silti Blumenthal arvelee, että he joutuvat pian lopettamaan sensorin käytön.

– Kyllähän se tietysti pelottaa, että mikä ihmeen myrkky siinä on, mikä sen allergian aiheuttaa ja onko siitä lisäseuraamuksia myöhemmin. Että tuhotaanko tässä pojan terveyttä, sehän meitä vanhempia huolettaa.

Ei aiheuta toimenpiteitä toistaiseksi

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on saanut allergisista iho-oireista yksittäisiä terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä vaaratilanneilmoituksia. Niiden lisäksi on tullut muutamia ilmoituksia suoraan käyttäjiltä.

Valviran ylitarkasta Nelli Karhu toivoo, että ilmoitukset tehdään nimenomaan oman diabeteshoitajan tai lääkärin kautta.

– Yksittäinen potilas ei välttämättä osaa ikään kuin pisteyttää omia oireitaan suhteessa muihin, mutta ammattilaisilta saadaan objektiivisempi arvio siitä, kuinka vakava se tilanne on.

Valvira tyytyy toistaiseksi seuraamaan tilannetta ja lähettämään ilmoitukset eteenpäin laitteen valmistajalle.

Laitteen valmistaja, Abbott Diabetes Care on tietoinen laitteen aiheuttamista sivuvaikutuksista. Abbottin mukaan pieni määrä käyttäjistä on saanut oireita sen jälkeen, kun he lanseerasivat tuotteen kolmisen vuotta sitten. Tuotetta käyttää nyt noin 400 000 ihmistä yli 40:ssä eri maassa.

Abbott pyrkii omien sanojensa mukaan jatkuvasti löytämään keinoja tuotteen kehittämiseen.

Epätasainen saatavuus aiheuttaa närää

Sensoria on Suomessa saanut huhtikuusta 2016 alkaen. Diabetesliiton arvion mukaan sitä käyttää tällä hetkellä noin 20 000–30 000 diabeetikkoa. Tuotetta ei voi ostaa, vaan sen voi saada vain terveydenhuollon kautta. Abbottin mukaan näin tulee jatkumaan myös lähitulevaisuudessa.

Hoitoyksiköiden taloudelliset resurssit kuitenkin rajoittavat sensorin saantia. Laitteita ei välttämättä ole varaa hankkia kaikille halukkaille ja laitetta voi joutua jonottamaan. Lisäksi laitteen käytön opastaminen vaatii asiantuntevaa henkilökuntaa.

Siksi monissa paikoissa laitetta jaetaan ensisijaisesti lapsille ja tietyt kriteerit täyttäville asiakkaille, kertoo Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

– Kun siinä joudutaan valitettavasti priorisoimaan, niin on aika selkeätä, että priorisoidaan lapsiin, koska lasten hoitaminen on niin vaikeata. Sitten priorisoidaan henkilöihin, jotka selvästi eniten hyötyvät tästä eli ne, joilla on ongelmia nykyisissä hoidoissa.

Ilanne-Parikka kuitenkin kertoo, että laitteen voi joistakin hoitopaikoista saada lainaan kahdeksi viikoksi. Kahden viikon sensoroinnin perusteella diabeteksen hoitoa voidaan tarvittaessa muuttaa ja voi olla, ettei sensoroinnille ole jatkossa enää edes tarvetta.

Ilanne-Parikka uskoo myös, että muutaman vuoden kuluttua sensoria tai muuta samankaltaista palvelua on tarjolla kaikille, jotka sitä tarvitsevat, sillä se on hoidon kokonaiskustannuksiin nähden edullinen investointi.

– Kustannuksethan eivät tule sieltä seurannasta, vaan ne tulevat sieltä, jos hoito ei ole kunnossa. Silloin täytyy käydä useammin, täytyy enemmän puuttua asioihin ja siitä voi viiveellä seurata ikäviä lisäsairauksia, joiden hoitaminen onkin sitten tosi kallista.

"Riittävä" palkkataso ja sukupuolten tasa-arvo – tätä lupaa sosiaalioikeuksien julistus Euroopan kansalaisille

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven Göteborgissa.

Julistus allekirjoitettiin Göteborgin huippukokouksessa. Se on poliittinen voitto etenkin Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenille, vaikkei sidokaan suoraan jäsenmaita.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven Göteborgissa.

GÖTEBORG Euroopan unioni on muodollisesti hyväksynyt pyrkimyksen kohti yhtäläisiä oikeuksia työhön ja sosiaaliturvaan. Jäsenmaiden johtajat vahvistivat julistuksen kokouksessaan Göteborgissa iltapäivällä.

Yhteensä 20-kohtaisen julistuksen tarkoitus on pyrkiä todistamaan, että unionilla on annettavaa myös työntekijöille, vaikka monet siinä mainituista oikeuksista kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan.

Taustalla on osittain pyrkimys torpata EU-vastaista mielialaa, jonka on katsottu saavan käyttövoimaa työttömyydestä ja eriarvoisuudesta. Eri maat hakevat kuitenkin julistuksesta eri asioita.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on arvostellut Suomea passiivisuudesta sosiaalioikeuksien puolustamisessa EU-tasolla. Hallitus korostaa pikemmin talouskasvua.

– Suomi pitää tärkeänä sitä, että EU:ssa tehokkaasti parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa ja käytetään niitä välineitä jotka ovat omiaan parantamaan talouskasvua ja työllisyyttä, sanoi valtiosihteeri Paula Lehtomäki, joka edusti hallitusta Göteborgin kokouksessa.

Sipilän poissaolo "ei ongelmallista"

Lehtomäki edusti Suomea kokouksen alkupuolella kokoontuneissa työryhmissä, sillä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei tullut paikalle lähiomaisen hautajaisten takia. Lounaskeskustelussa Suomi ei ole mukana, sillä sinne voivat osallistua vain EU-johtajat itse.

– En usko että se on ongelmallista, koska meidän näkemyksiä on välitetty Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle kirjallisesti, Lehtomäki sanoo.

Hänen mukaansa samoja asioita viedään eteenpäin joulukuun säännönmukaisessa huippukokouksessa, jossa Suomi on mukana normaaliin tapaan.

Julistus on voitto Ruotsin sosiaalidemokraattiselle pääministerille Stefan Löfvenille, jonka aloitteesta Göteborgin kokous järjestettiin. Pohjoismaissa ei ole pidetty EU-huippukokouksia yli kymmeneen vuoteen.

Elintasoerot suuria

– On selvää, että yhteismarkkinoilla ei voi olla kyse vain siitä, että työntekijät ja yritykset kilpailevat jatkuvasti heikkenevillä palkoilla ja työehdoilla, Löfven sanoi kokouksen aluksi.

Sosiaalikysymysten julistus oli tärkeä myös Euroopan komissiolle, jonka puheenjohtaja Jean-Claude Juncker isännöi edellistä tätä aihetta käsitellyttä huippukokousta 20 vuotta sitten Luxemburgin pääministerinä.

Sosiaalioikeuksien pilari ei ole laillisesti sitova asiakirja, mutta kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet sen periaatteisiin. Komissio voi jatkossa vedota siihen esittäessään sosiaalialan lainsäädäntöä.

Matkaa eurooppalaisen pelikentän tasoittumiseen on vielä pitkälti, sillä elintasoerot unionin sisällä ovat huimat. Esimerkiksi Bulgarian minimipalkka on 235 euroa, kun Luxemburgissa se on 1999 euroa. Työttömyysprosentti vaihteli viime vuonna Tšekin tasavallan neljästä prosentista Kreikan 24 prosenttiin.

Sosiaalisten oikeuksien julistuksen mukaan työntekijöillä on oikeus "riittävään" palkkaan, joka takaa kohtuullisen elintason. Sen mukaan kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisesti, ja miehillä ja naisilla on oikeus samaan palkkaan samasta työstä.

Julistuksessa on mainittu myös mm. oikeus terveydenhuoltoon, asuntoon ja riittävään eläkkeeseen.

Lidl poisti myynnistä hanhenrintaa, syynä salmonella

Lidlin myymälä.

Kyse on erästä, jonka parasta ennen -päiväys on 31.3.2019.

Lidlin myymälä.

Kauppaketju Lidl Suomi on poistanut myynnistä erän Glenfell-hanhenrintaa, jota on myyty 900 gramman pakasteena. 

Kauppa löysi omavalvonnassaan tuote-erästä salmonellaa. Erän parasta ennen -päiväys on 31.3.2019.

Kyseistä hanhenrintaa on myyty 85 Lidlin myymälässä eteläisessä Suomessa.

Pakasteen ostaneet voivat palauttaa sen lähimpään Lidl-myymälään.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä