Ruotsalainen huippu-dj ja musiikkituottaja Avicii kuoli 28-vuotiaana

Avicii

28-vuotias artisti, musiikkituottaja ja dj kuoli Omanissa, kertoo hänen tiedottajansa.

Avicii

Ruotsalainen pop-tähti ja musiikkituottaja Avicii on kuollut. Asiasta kertoo ruotsalaislehti Dagens Nyheterin mukaan hänen tiedottajansa.

Tiedottaja Ebba Lindqvistin mukaan Avicii, oikealta nimeltään Tim Bergling, löytyi kuolleena perjantaina iltapäivällä. Hän oleskeli parhaillaan Omanin pääkaupungissa Muscatissa Arabian niemimaan kaakkoisrannikolla. Lindqvistin mukaan tapausta ei kommentoida enempää.

Avicii oli kuollessaan 28-vuotias. Hänen kuolinsyystään ei ole toistaiseksi tietoa.

Avicii julkaisi omissa nimissään kaksi albumia ja lukuisia singlejä. Lisäksi hän teki suosittuja remix-versioita ja tuotti musiikkia muille artisteille.

Suurelle yleisölle Avicii tuli tutuksi vuonna 2012 kappaleella Levels. Suurimmiksi hiteiksi nousivat seuraavan vuoden True-albumillakin julkaistut Wake Me Up ja Hey Brother.

Avicii lopetti keikkailun keväällä 2016. Hän ehti esiintyä useita kertoja myös Suomessa, muun muassa Helsingissä Weekend Festivalilla kesällä 2015.

Sosiaalisessa mediassa on surtu nuoren artistin kuolemaa. Muun muassa skotlantilainen dj–tuottaja Calvin Harris kirjoittaa olevansa murtunut uutisesta.

– Kaunis sielu, intohimoinen ja äärimmäisen lahjakas. Niin paljon jäi tekemättä. Myötätuntoni hänen perheelleen. Siunausta Tim, Harris kirjoittaa Twitterissä.

Avicii oli viimeksi aktiivinen Twitterissä tiistaina. Silloin hän kiitteli ehdokkuudesta yhdysvaltalaisen Billboard-musiikkipalkinnon saajaksi. Hänen viimeisin julkaisunsa on ehdolla parhaan elektronisen musiikin kategoriassa.

Lue myös:

Ruotsalais-DJ Avicii lopettaa keikkailun – tähti julkaisi puhelinnumeronsa faneja varten (YleX)

EDM-supertähti avautuu terveysongelmistaan: Oli pakko hiljentää vauhtia (YleX)

DJ Orkidea Aviciista: Hän vauhditti alakulttuurin murtautumista valtavirtaan

Tapio Hakanen

Aviciin tavannut DJ Orion kuvailee tämän olleen lämmin herrasmies.

Tapio Hakanen

Kautta maailman tunnettu ruotsalainen DJ Avicii eli Tim Bergling löydettiin kuolleena tänään perjantaina. Hän oli 28-vuotias. Kuolinsyystä ei toistaiseksi ole tietoa.

YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen eli DJ Orkidea nostaa Aviciin 5–10 suurimman EDM-artistin joukkoon.

– Hän nousi nopeasti. Hän oli ruotsalainen parikymppinen, joka teki musiikkia makuuhuoneessaan, sitten yhtäkkiä hän kiersi areenoita. Hitit kuten Levels ja Wake Me Up vauhdittivat alakulttuurin murtautumista valtavirtaan, Hakanen kuvailee.

– Hän oli kiistelty hahmo ja sai siitä arvostelua, Hakanen luonnehtii.

Avicii oli menestynyt artisti, joka oli mukana muovaamassa EDM:n muotokieltä.

– Hän toi akustisia kantrivivahteita EDM:ään ja sai siitäkin kritiikkiä, Hakanen huomauttaa.

Juska Wendland eli DJ Orion veti ohjelmaansa YleX:llä perjantai-iltana, kun uutinen Aviciin kuolemasta tuli.

– Hänen merkityksensä näkyy siinä, että ohjelman WhatsApp-ryhmä suorastaan räjähti tiedon tultua. Päällimmäisenä olivat liikutus ja epäusko, Wendland kertoo.

Hän kuvailee, että elektroniseen musiikkiin liittyy vahvasti tähtikultti, jossa jonkinlainen kuolemattomuus on läsnä.

– Tämä pysäyttää takuuvarmasti. Kontrasti on suuri, koska artistien musiikin tahtiin nautitaan elämästä, ja sitten tulee tällainen kuolinuutinen, hän miettii.

Wendland kertoo tavanneensa Aviciin lyhyesti Summer Sound -festivaalilla Helsingissä.

– Hän oli lämmin, herrasmies, kiireisyys jäi kuitenkin mieleen, kiire lavalle, kiire sieltä pois. Vaihdoimme pari sanaa, Wendland muistelee.

Esiintymiset pari vuotta sitten lopettanut Avicii suunnitteli musiikin tuotantopuolelle siirtymistä. Jo vuonna 2014 hän kertoi terveysongelmistaan, joiden takia vauhtia oli hiljennettävä.

Kännykkädatan hinta EU-alueella on oikea sillisalaatti, mutta paljon aiempaa halvempi

Nuoret tutkivat kännyköitään.

Elisan hinnoilla elokuvan katselu matkoilla maksoi ennen jopa yli satasen, nyt noin kympin.

Nuoret tutkivat kännyköitään.

Suomalaiset ovat oppineet pelkäämään kännykän käyttöä ulkomailla. Huolimatonta lomailijaa on saattanut odottaa jopa satojen eurojen kännykkälasku.

EU:sta kuului kuitenkin viime vuonna hyviä uutisia. Verkkovierailumaksut poistuisivat ja nettisurffailu hoituisi kotimaan hinnalla.

Aivan näin ei kuitenkaan tapahtunut. Suomalaisoperaattorit saivat luvan laskuttaa kuluttajilta lisähintaa, koska muutos olisi tuonut niille merkittävät tappiot.

DNA sai ensimmäisenä operaattorina poikkeusluvalleen jatkoaikaa tämän viikon maanantaina.

DNA:n liiketoimintajohtajan Pekka Väisäsen mukaan lupa lisälaskutukseen tarvitaan, koska suomalaisia liikkuu enemmän ulkomailla kuin ulkomaalaisia Suomessa.

– Me saamme ulkomaisilta operaattoreilta roaming-laskutusta, kun asiakkaamme käyttävät puhelimia ulkomailla. Tämän tappion kattamiseksi olemme hakeneet lupaa maksun perimiseen, Väisänen sanoo.

Myös Elisa on hakenut Viestintävirastolta jatkoaikaa oikeudelleen periä EU-lisämaksua asiakkailtaan. Telia ei suunnitelmiaan vielä kommentoi.

Siitä tuli sillisalaattia

Alla oleva kaavio kertoo, mitä maksavat kännykkäsurffailustaan EU-alueella ne, jotka eivät ole vaihtaneet liittymää viime kevään jälkeen.

Elisa perii kännykkädatan käytöstä EU-alueella saman tukkuhinnan, jota operaattorit maksavat toisilleen. Elisa on myös operaattoreista ainut, joka perii lisähintaa puheluista (0,04 €/min).

Virtuaalioperaattori Moi Mobiili taas on hinnoitellut oman EU-datansa aggressiivisesti 3,5 euroon.

DNA myy ensimmäiset gigatavut alennuksella, Telia taas toi liittymiinsä kotimaanhintaisen datapaketin. Alennetun hinnan ja EU-datapaketin koko vaihtelee kuitenkin liittymästä toiseen – yhtiöiden asiakkailla on käytössään kymmeniä eri liittymiä.

Lopputuloksena hinnasto on yhtä sillisalaattia – mutta onneksi paljon halvempaa sillisalaattia kuin aiemmin.

Kaikkien hinnat ovat pudonneet murto-osaan. Vuosi sitten yhden elokuvan katselu Elisan hinnoilla olisi maksanut kuvanlaadusta riippuen jopa yli sata euroa, tänään sama määrä dataa liikkuu reilulla kympillä.

Uudet liittymät tuovat turvaa

Helsinki-Vantaan lentokentällä harva tuntuu tietävän, mitä kännykän käyttö EU-alueella maksaa.

– No suunnilleen, mutta en ihan tarkasti, Barcelonaan suuntaavat Katja Aktan-Collan tunnustaa.

Lontooseen matkalla oleva Noora Valkonen on samoilla linjoilla.

– En tiedä mitä maksaa, enkä tiedä mitä liittymään kuuluu. Käytän hotellilla ollessani wifiä ja pyrin muutenkin siihen, että reissussa en käytä puhelinta niin paljon kuin arkena kotona, Valkonen sanoo.

EU-datan hinta on romahtanut. Jos sekava hinnasto kuitenkin huolettaa, operaattoreilla on tarjota ratkaisu. Ne myyvät uusia nopeita liittymiä ja isoja EU-datapaketteja. Esimerkiksi 15 gigatavun EU-dataliittymällä varustettu liittymä maksaa operaattorista riippuen noin 30-40 euroa kuussa.

Kuluttajan tehtävänä on laskea, kannattaako vaihtaa nykyinen liittymä yhden kesälomaviikon vuoksi.

Yleensä ei kannata. Suomalaiset käyttävät dataa keskimäärin yli 10 gigatavua kuukaudessa, mutta suurkäyttäjät vääristävät tilastoa. Suurin osa suomalaisista käyttää dataa alle kaksi gigatavua kuukaudessa.

DNA:n Pekka Väisäsen mukaan EU-direktiivi ja uudet hinnat ovat kuitenkin sysänneet suomalaismatkaajien kännykän käytön voimakkaaseen kasvuun EU-alueella.

– Meidän asiakkaidemme dataliikennemäärät ovat EU-alueella kymmenkertaistuneet aikaisempaan verrattuna, DNA:n Pekka Väisänen sanoo.

Yhdysvaltain ohjushävittäjä Helsingissä – Itämeren purjehduksen kestosta ei haluttu kertoa tarkemmin

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Melkinlaiturissa Länsisatamassa Helsingissä

USS Porter ampui viime vuonna Tomahawk-risteilyohjuksia Syyriaan.

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Melkinlaiturissa Länsisatamassa Helsingissä

Yhdysvaltain 6. Laivaston ohjushävittäjä USS Porter on Helsingissä laivastovierailulla sunnuntaihin saakka. Aluksen tukikohta on Rotassa Espanjassa, ja Itämerelle USS Porter saapui noin viikko sitten.

– Välillä oli sellainen sumu, ettei laivan keulaa nähnyt komentosillalta, muistelee luutnantti Darek Marino ensivaikutelmaa.

Suomeen tullessaan yhdysvaltalaisalus harjoitteli merellä Suomen ohjusvene Haminan kanssa. Harjoituksessa testattiin kykyä muodostaa nopeasti kahden laivan toimintaryhmä ja ammuttiin tykeillä merelle asetettuun maaliin.

– Hamina oli hyvin ammattimainen yhteistoiminnassa. Kaikki tehtävät saatiin vietyä läpi, sanoi USS Porterin päällikkö, komentaja John V. Tobin.

Sitä, mihin USS Porter jatkaa Helsingistä, eivät amerikkalaiset meriupseerit kertoneet. Komentaja Tobinin mukaan Itämerellä viivytään jonkin aikaa ja harjoitellaan alueen maiden laivastojen kanssa.

Ohjustorjuntaa merellä

USS Porter on Arleigh Burke -luokan hävittäjä. Niitä on Yhdysvaltain laivastolla runsaat 60, ja ne ovat laivaston runko. Kaikilla on Aegis- taistelunjohtojärjestelmä, jonka avulla hävittäjät voivat puolustaa ja hyökätä useita kohteita vastaan samanaikaisesti.

Aegis voi Yhdysvaltain mukaan myös torjua ballistisia ohjuksia, tosin vain jos aluksella on uusimman version Standard-ilmatorjuntaohjukset.

– Me olemme yksi niistä laivaston aluksista, jotka pystyvät puolustautumaan ballistisia ohjuksia vastaan. Se on lisäys Euroopassa olevaan ohjuspuolustusjärjestelmään, sanoo komentaja Tobin.

Venäjä on vastustanut jyrkästi sekä ohjuspuolustusjärjestelmää että ohjuspuolustukseen pystyvien laivojen tuloa Itämerelle. Toissa vuonna venäläiset osoittivat mieltään yliennoilla USS Porterin sisaralusta USS Donald Cookia kohtaan Itämeren eteläosassa.

– Meidän kanssamme venäläiset ovat esiintyneet merellä hyvin ammattimaisesti, sanoo komentaja Tobin.

Sotatoimia ja lipunnäyttöä

USS Porter oli toinen kahdesta hävittäjäaluksesta, jotka ampuivat Tomahawk-risteilyohjuksia syyrialaiseen lentotukikohtaan noin vuosi sitten. Tuolloinkin isku oli rangaistus Syyrian hallituksen kemiallisten aseiden käytöstä siviilejä vastaan.

Krimin miehityksen jälkeen Yhdysvaltain laivasto on ollut vakituinen vieras siellä, missä pienemmät Nato-liittolaiset ovat huolestuneet Venäjän uhasta: Itämerellä ja Mustallamerellä.

Yhdysvaltain 6. Laivaston vastuualuetta on Välimeri, Mustameri ja Itämeri.

Itämerellä Yhdysvaltain Arleigh Burke -luokan hävittäjiä on alkanut näkyä vähintään kerran vuodessa.

– Ei tämä ole välttämättä viesti minnekään päin. Olemme täällä operoimassa paikallisten kanssa, vastaa komentaja Tobin kysymykseen, onko heidän läsnäolonsa viesti Venäjälle.

Nuoret vastuussa sillalla

USS Porterilla on noin 300 hengen miehistö, joista reilu neljännes naisia. Aluksella oli viime syksyyn saakka naispuolinen päällikkö.

– Joukossa on kaikkia mahdollisia ammattilaisia: konemiehistä ja logistikoista tykkimiehiin, luutnantti Marino kertoo.

Komentosillalla työskentelee hänen mukaansa myös nuorempia upseereita, joita koulutetaan merenkulkuun ja 9 000-tonnisen sotalaivan ohjaamiseen.

– On iso asia heidän urallaan, kun he pääsevät tasolle, jolla kapteeni luottaa laivan heidän käsiinsä ja tietää että keskellä yötäkin nuo 21–23-vuotiaat osaavat pitävät huolta siitä, että laiva on turvallinen kun muut nukkuvat.

Väyrynen perustelee vetäytymistä puheenjohtajakisasta: Minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia

Paavo Väyrynen

Väyrynen arvioi palaavansa syyskuussa eduskuntaan.

Paavo Väyrynen

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tiedotti tänään perjantaina vetäytyvänsä keskustan puheenjohtajakisasta.

– Olisin halunnut [keskustan puheenjohtajaksi], mutta kävi ilmi, ettei sellaista rehtiä kilpailua ole aikaansaatavissa, että siinä olisi mahdollisuuksia menestyä, joten vetäydyin, Väyrynen perusteli perjantai-iltana Ylen haastattelussa.

Väyrysen mukaan nykyisillä "pelisäännöillä" oli epäselvää voiko hän olla ehdokkaana.

– Oli selvää, ettei tule mitään keskusteluja missään tapauksessa. Tämä ei tietenkään ollut rehti lähtökohta vaaliin, hän sanoo.

Väyrynen on tarjoutunut harkitsemaan keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajuutta. Tämä vaatisi sääntömuutoksen, että jo ensi kesänä Sotkamossa pidettävässä keskustan puoluekokouksessa valittaisiin myös puoluevaltuuston puheenjohtaja.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri on ehdottanut tällaista sääntömuutosta.

Hieman yli viikko sitten Väyrynen ilmoitti eroavansa kansalaispuolueesta.

– Ilmoitin, että olen päättänyt erota kansalaispuolueesta. Seuraavana päivänä kävi ilmi, ettei sillä ollut mitään vaikutusta, hän viittasi toiveisiinsa olla mukana keskustan puheenjohtajakisassa.

Väyrynen ei ehtinyt erota kansalaispuolueesta.

Ylen haastattelussa hän kertoo, että jos sääntöjä muutettaisiin ja hänet valittaisiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, hän saattaisi keskittyä enemmän vaalitoimintaan ja jatkaa pidempään europarlamentaarikkona.

– Muussa tapauksessa tulen varmaan nopeammin eduskuntaan, todennäköisimmin syyskuussa.

The Rasmus ja muut veteraanibändit tahkoavat tulosta Venäjällä – Salaisuus on uuttera kiertäminen

Rasmus

Venäjällä aukeaisivat laajat musiikkimarkkinat, mutta tie itään ei ole helppo. Viime aikoina Venäjää ovat kiertäneet suomalaiset pitkän linjan tekijät, kuten 25 vuotta täyttävä The Rasmus.

Rasmus

Moskovalaisen rockklubin eteen on muodostunut pitkä jono jo hyvissä ajoin keskellä päivää. Fanit odottavat ovien aukeamista, jotta pääsisivät varmistamaan paikkansa mahdollisimman läheltä lavaa, jossa The Rasmus illalla esiintyy.

– Jumaloin Rasmusta. Olen kuunnellut heitä siitä lähtien, kun olin 13-vuotias, eli yli kymmenen vuotta, kertoo Anastasia Lebedeva.

Hän on saapunut paikalle ennen kymmentä aamulla. Sama tarina toistuu kaikkien jututtamiemme fanien suulla: Rasmusta on kuunneltu teini-iästä tai lapsuudesta lähtien. Bändi on löydetty joko itse tai vanhempien kautta.

The Rasmus on tällä hetkellä yksi tunnetuimmista suomalaisbändeistä Venäjällä.

– Varmaan se, että olemme kiertäneet täällä tosi paljon ja annettu tänne paljon, on edesauttanut sitä, että meillä on paljon yleisöä, luonnehtii laulaja Lauri Ylönen klubin takahuoneessa.

Siinä Venäjän valloituksen salaisuus – uuttera kiertue-elämä jättiläisvaltiossa.

Viiden viikon kiertue

Rasmuksen ensikosketus Venäjään oli Oranssi ry:n järjestämä klubikeikka Pietarissa vuonna 1996. Tällä kertaa bändi on kiertänyt maata peräti viisi viikkoa.

Se on harvinaisen pitkä reissu yhdelle bändille laajalla Venäjänmaalla. Reitti on kulkenut siksakkia eri puolilla laajaa mannerta aina Vladivostokiin saakka.

– Olemme huomanneet, että tänne on tullut uusi kansainvälinen sukupolvi, joka puhuu hyvää englantia ja hommat luistaa ylipäätään todella hyvin. Ehkä itselläkin oli joskus tiettyjä ennakkoluuloja Venäjää ja venäläisiä kohtaan, mutta ne ovat täysin muuttuneet vuosien saatossa, Ylönen kertoo.

Ennen kiertuetta Rasmus kävi Venäjällä tapaamassa mediaa ja faneja. Parhaimmillaan salissa oli sata toimittajaa eri tiedotusvälineistä.

– Tehtiin sellaisia 13-tuntisia päivä neljä päivää putkeen. Tuntui, että tapasimme kaikki mediat, joita tästä maasta löytyy, Ylönen kuvaa.

Kysymykset vaihtelivat bändin musiikista aina suomalaiseen kulttuuriin saakka. Sama käy ilmi fanien puheista.

– Pidän Rasmuksen lisäksi Suomesta ylipäätään, Andrei Zujev kuvaa klubin ulkopuolella.

Rahalle vastinetta

Viime kuukausina Venäjää ovat kiertäneet Rasmuksen lisäksi monet muutkin pitkän linjan suomalaistekijät kuten Apocalyptica, Him ja laulaja Tarja Turunen. Monet heistä vei Venäjälle ensi kertaa suomalainen pitkän linjan promoottori Richie Mattila.

– Jos annat Venäjällä vastinetta rahoille, niin voit mennä sinne uudestaan. Menestyksekäs lipunmyynti on hyvän työn tulosta, hän sanoo.

Venäjän musiikkimarkkinoilla on edelleen paljon ongelmia, kuten puutteelliset tekijänoikeudet ja piraattituotteet. Mutta konsertteja järjestetään ammattimaisesti, ja ne ovat tuottoisia myös bändeille.

– Venäjä on kehittynyt paljon siinä, miten siellä kohdellaan kulttuurin tekijöitä, Mattila sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei suomalaisilla muusikoilla ole erityisasemaa Venäjällä. Ainoa etu on maiden läheisyys. Suomalainen bändi pääsee Venäjälle nopeammin ja edullisemmin kuin esimerkiksi amerikkalaiset kollegansa.

– Lisäksi suomalainen osaa olla Venäjällä ja ottaa sen meiningin vastaan, Mattila kuvaa.

Rasmuksen Ylönen sanoo, että Suomessa maan pienuuden takia bändien naamat kuluvat helposti loppuun. Markkinoita täytyy etsiä muualta.

– Jos puhutaan näistä vanhoista bändeistä kuten Nightwishit, me, Apocalypticat, Himit, niin se suuri markkina on jossain muualla kuin Suomessa. Meilläkin varmaan 95 prosenttia kaikista keikoista on Suomen ulkopuolella, hän arvioi.

Ei oteta kantaa

Krimin valtaus ja maailmanpolitiikan kuohunta heikensi hetkeksi myös musiikkimarkkinoita, kun sekä artistit että konsertinjärjestäjät tarkkailivat tilanteen kehittymistä. Lisäksi ruplan kurssin syöksy heikensi venäläisten kuluttajien ostokykyä.

Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut ja kulttuuria kulutetaan Venäjällä ahkerasti. Muusikkojen on kuitenkin täytynyt pohtia suhdettaan politiikkaan. Rasmus on ratkaissut asian niin, että kaikkea ei tarvitse kommentoida.

– Me olemme ajatelleet sen niin, että me olemme viihdyttäjiä, joiden työ on tuoda hyviä fiiliksiä ihmisille, eikä olla hirveästi otettu poliittisesti kantaa, sanoo rumpali Aki Hakala.

Seuraavaksi The Rasmus kiertää Suomessa, ja sen jälkeen kutsuu Keski-Eurooppa.

Yhdysvaltojen demokraattinen puolue haastaa Venäjän, Trumpin kampanjan ja Wikileaksin oikeuteen

Presidentinvaalituloksia jättinäytöllä Times Squarella New Yorkissa 8. marraskuuta 2016.

Demokraattien haasteessa syytetään presidentti Donald Trumpin vaalikampanjaa, Venäjää ja vuotosivusto Wikileaksia syksyn 2016 presidentinvaalien manipuloinnista.

Presidentinvaalituloksia jättinäytöllä Times Squarella New Yorkissa 8. marraskuuta 2016.

Yhdysvaltojen demokraattinen puolue on ryhtynyt omiin oikeustoimiin syksyn 2016 presidentinvaalien takia. Vaalit hävinnyt puolue haastaa oikeuteen Venäjän, presidentti Donald Trumpin vaalikampanjan johtoa ja vuotosivusto Wikileaksin.

Demokraattipuolueen mukaan nämä kolme tahoa käänsivät yhteistoimin vaalit Trumpin eduksi muun muassa hakkeroimalla demokraattipuolueen tietokoneita ja levittämällä niistä haltuun saatua materiaalia.

Demokraattien mukaan kyse oli laittomasta salaliitosta, ja puolue vaatii miljoonien dollarien korvauksia kärsimästään vahingosta.

Yhdysvalloissa on meneillään parhaillaan erikoistutkija Robert Muellerin johtama tutkinta, joka selvittää Trumpin vaalikampanjan yhteyksiä Venäjälle.

Vieraan valtion haastaminen ei yleensä onnistu

Presidentti Trump on kiistänyt jyrkästi, että hänen vaalikampanjansa olisi tehnyt minkäänlaista salaista yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjä on kiistänyt sekaantuneensa Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.

Demokraattipuolueen hankkeesta kertoo myös Washington Post -lehti, jonka mukaan oikeusjuttu on heti vastatuulessa, sillä useimmissa tapauksissa Yhdysvalloissa ei voi haastaa vierasta valtiota oikeuteen.

Demokraattien mielestä tässä tapauksessa Venäjällä ei olisi koskemattomuutta, koska kyse oli puolueen yksityisomaisuuteen eli tietoliikennepalvelimiin kajoamisesta.

Wikileaks julkaisi demokraattijohdon sähköposteja heinäkuussa 2016 presidenttiehdokkaan nimittäneen puoluekokouksen alla. Yksittäinen hakkeri ilmoitti hankkineensa viestit, mutta Yhdysvalloissa on syytetty Venäjän olleen hakkeroinnin takana.

Dramaattinen jatkoerä - TPS juhli hetken turhaan, Petrell nosti HIFK:lle pronssit!

Lennart Petrell #32, HIFK

Yle Urheilu seurasi tällä sivulla jääkiekon SM-liigan pronssiottelua, jossa kohtasivat TPS ja HIFK.

Lennart Petrell #32, HIFK
null

Kannabispäivä sai alkunsa viiden "Waldon" tapaamisesta jalkapalloharjoitusten jälkeen – viisi seikkaa USA:ssa suositun päivän vietosta

Kannabispäivää juhlitaan Kanadan Ottawassa

Amerikkalaisilla kannabiksen suosijoilla on perjantaina aihetta juhlia, sillä kannabis tai kannabiksen lääkekäyttö on laillista jo 30 osavaltiossa.

Kannabispäivää juhlitaan Kanadan Ottawassa

Tänään vietetään maailmanlaajuisesti kannabispäivää. Päivä on erityisen suosittu Yhdysvalloissa, jossa kannabiksen kulutus on pitkään ollut yleistä. Useat osavaltiot ovat viime vuosina laillistaneet kannabiksen vapaamman käytön.

1. Tarina alkaa patsaan juurelta

Kannabispäivän vieton kerrotaan saaneen alkunsa vuonna 1971 viiden opiskelijan salatapaamisista San Franciscon lukiossa Pohjois-Kaliforniassa.

Nuorukaiset olivat päättäneet etsiä kannabis-kasvipalstan, josta he olivat saaneet vihjeen. Miehet tapasivat ranskalaisen mikrobiologin ja kemistin Louis Pasteurin patsaalla neljän jälkeen iltapäivällä. Kellonaika merkitään myös 4:20.

Miesten mukaan kuuluisa kellonaika oli se, johon kaikki koulupäivän jälkeen jalkapalloa harrastaneet ehtivät.

Palstaa ei koskaan löytynyt, mutta miesten väliseksi koodisanaksi muodostui 420 Pasteur. Sen avulla kerrottiin toisille halusta päästä käyttämään kannabista.

Ryhmä sai nimekseen "Waldot", joka on viittaus omituisiin ihmisiin. Waldoista kaikki ovat edelleen elossa; he ovat harmaahapsisia kuusikymppisiä ja pitävät yhteyttä toisiinsa.

Waldoilla on myös oma tuotemerkki, jonka alla kalifornialaispanimo myy kaljaa. Waldot julkaisevat ensimmäisen kannabiksen polttoon tarkoitettu tuotteen perjantaina.

– Kaikki ovat keränneet tuohta 420:lla, miksi emme me, kysyy yksi ryhmän jäsenistä.

2. Salaperäiselle 420-koodille monia merkityksiä

Miesten salakoodi lyheni 420-muotoiseksi jo 70-luvulla, kun kannabiksen käyttöä piti jatkuvasti salailla.

Koodisana lähti leviämään räjähdysmäisesti Yhdysvalloissa rockmusiikin kautta, sillä yksi Waldoista oli ystävystynyt Grateful Dead -bändin soittajan kanssa.

1980-luvulla bändin keikoilla koodisana tarkoitti kiertolehtisissä joko koko kannabiskulttuuria tai Kalifornian poliisin salakoodia polttelulle.

Myöhemmin osa Waldot-ryhmäläisistä alkoi hankkia todisteita tarinansa tueksi, sillä moni halusi omia 420:n tarkoituksiinsa.

Lopulta kannabispäiväksi valikoitui 20. huhtikuuta, sillä se voidaan merkitä amerikkalaisessa kalenterissa kuukausi ensin eli 4/20.

Kannabispäivänä päihteen käyttö aloitetaan samalla kellon lyömällä kuin Waldojen tarinassa kokoonnuttiin alun perin patsaalle.

Nykyään 420-koodin selitys löytyy myös Oxford English -sanakirjasta.

3. Yhdysvaltojen höllennykset

Kannabis on laillista yhdeksässä osavaltiossa sekä pääkaupunki Washington D.C.:ssä, minkä lisäksi kannabiksen lääkekäyttö on laillista 29 osavaltiossa.

Osavaltioista New Jersey, New York, Michigan sekä New Mexico liittyvät mahdollisesti lähivuosina niihin osavaltioihin, joissa sallitaan aikuisten kannabiksen käyttö. Osassa niistä lääkekäyttö on jo sallittu.

Kannabiksen puolustajien mukaan käytön laillistaminen on tehnyt ihmisten elämästä helpompaa. CNN:n mukaan huumeiden laillistamista puolustava järjestö The Drug Policy Alliance on raportoinut, että viime vuosina kannabistuomiot ja -pidätykset ovat vähentyneet roimasti. Kaliforniassa ja Oregonissa tuhannet ovat välttäneet vankilan laillistamisen jälkeen.

Vankilaan joutuminen on myös ollut tasa-arvokysymys, sillä tummaihoiset ovat joutuneet vankilaan todennäköisemmin kuin valkoiset.

Samalla osavaltioiden saamat verotulot laillisesta kannabiksesta ovat olleet jatkuvassa kasvussa useissa osavaltiossa. Verotulot liikkuvat kymmenissä miljoonissa dollareissa.

Liittovaltiotasolla kannabis on edelleen kielletty. Presidentti Donald Trump on ollut asiassa kuin tuuliviiri. Kampanjoidessaan vuonna 2016 Trump lupasi osavaltioille itsenäisyyttä, sen jälkeen hänen kantansa on on vaihdellut.

Viimeksi noin viikko sitten Trump kuitenkin lupasi pistää jäihin hallintonsa suunnitelmat oikeusjutuista niitä osavaltioita vastaan, joissa kannabis on laillista.

4. Yritykset mukana juhlinnassa

Kannabispäivä tarkoittaa tänä vuonna hyvää myyntipäivää myös yrityksille. 420-koodin yleistymisen jälkeen t-paitoja ja hattuja on painettu miljoonilla dollareilla.

Tänäkin vuonna 20. huhtikuuta julkistetaan uusia tuotteita kannabiksen käyttäjille.

Myös lääkeyhtiö kehittävät jatkuvasti uusia kannabis-johdannaisia lääkkeitä markkinoille.

Torstaina Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n asiantuntijapaneeli suositteli virastolle, että se hyväksyisi ensimmäisen kannabis-johdannaisen lääkkeen myynnin. Epidiolex on lääkeyritys GW Pharman valmistava lääke lapsuusajan epilepsian hoitoon. Päätös asiasta tehdään kesäkuun lopussa.

Ensimmäinen kannabis-yritys listautui pörssiin Yhdysvalloissa helmikuun lopulla. Yritys on lisensoitu Kanadaan, eikä se aio myydä tuotteita ennen kuin kannabis on hyväksytty liittovaltiotasolla.

5. Kritiikkipilvi pysyy

Kannabispäivänä arvostelijat muistuttavat, että laillistamisesta seuraa myös ongelmia.

– Esimerkiksi Coloradon osavaltiossa on osoitettavissa ensimmäisiä kokemuksia laillisen myynnin tuomista ongelmista. Esimerkkejä ovat lisääntynyt käyttö nuorten keskuudessa, asunnottomuus, lisääntynyt autolla ajaminen päihteiden vaikutuksen alaisena, sanoo nevadalainen kannabista vastustanut asianajaja Jim Hartman.

Myös Kaliforniassa, jossa kannabis on ollut laillista vapaa-ajankäytössä tammikuusta saakka, lääkärit ovat olleet huolissaan lisääntyneistä tapauksista, joissa sairaalaan on tuotu yliannostuksen saaneita tai pidätetty päihtyneenä ajaneita.

Yhdysvaltojen lääkäreiden ammattijärjestön julkaisu Journal of the American Medical Association (JAMA) on raportoinut tutkimuksesta, jonka mukaan kuolemaanjohtavien kolareiden riski nousee 12 prosentilla kannabispäivänä puoli viiden ja keskiyön välisenä aikana. Tilastoja oli tarkasteltu 25 vuoden ajalta.

Los Angelesissa poliisit ovat valmistautuneet perjantaina ratsaamaan päihdekuljettajia.

Lue myös:

Ensimmäinen kannabis-yritys listautui pörssiin Yhdysvalloissa

Marihuanamyymälät avasivat ovensa Kaliforniassa – Kannabiksen ostaminen viihdekäyttöön muuttui lailliseksi

Kannabis voitti USA:n vaalit – Trumpin suhtautuminen marihuanaan huolestuttaa aktivisteja

Kanada harkitsee kannabiksen laillistamista

Analyysi: "Venäjän WhatsAppissa" pilkataan Putinia ja juorutaan hallinnosta – mutta mitä yritys sulkea Telegram merkitsee venäläisille?

Viestintäsovellus Telegram älypuhelimen näytöllä.

Telegram taistelee viranomaisia vastaan koko Venäjän internetin vapauden puolesta.

Viestintäsovellus Telegram älypuhelimen näytöllä.

Pling!

Kännykkä piippaa ja värähtää – viestipalvelu Telegram siis toimii tänäänkin. Oikeasti sen ei pitäisi.

Venäjän oikeuslaitos määräsi viime viikon perjantaina Telegrammin suljettavaksi, kun Telegram ei suostunut päästämään viranomaisia käsiksi käyttäjiensä viesteihin. Oikeuden määräys on johtanut huvittavaan hippaleikkiin, joka on näyttänyt viranomaisten kyvyttömyyden internetin edessä.

Joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor on viikon aikana sulkenut Telegramin internet-palvelimet ja miljoonia muita IP-osoitteita, joiden kautta Telegram-sovellus toimii.

Palvelinten sulkeminen on johtanut siihen, että monien täysin Telegramiin liittymättömien venäläisten sivustojen toiminta on takkuillut. Ne käyttävät todennäköisesti samoja palvelimia, jotka on suljettu Telegramin toiminnan estämiseksi.

Jopa Roskomnadzorin omien sivujen on raportoitu toimivan pätkittäin, vaikka valvontaviranomainen kiistää ongelmien liittyvän käynnissä olevaan Telegram-taisteluun ja syyttää ulkomaista palvelunestohyökkäystä.

Telegramin perustaja Pavel Durovin Instagram-tilillään julkaisemassa meemissä lukee "He voivat viedä IP-osoitteemme, mutta eivät vapauttamme." Valkoinen paperilennokki on Telegramin logo.

Kaikki tämä ei ole vaikuttanut lähes mitenkään Telegramiin, jonka käyttäjät ovat olleet viikon aikana entistä aktiivisempia. Edes Venäjän viranomaiset ja poliitikot eivät ole sanomalehti RBK:n mukaan lopettaneet viestipalvelun käyttöä.

Koko farssi naurattaisi, jos ei itkettäisi. Kyseessä on kuitenkin venäläisen internetin eli niin sanotun runetin tulevaisuus.

Ensin Telegram, sitten Facebook

Venäläinen sosiologi ja toimittaja Andrei Arhangelski on nimittänyt Venäjän sosiaalista mediaa kansalaisyhteiskunnan korvikkeeksi. Tietyt somepalvelut mahdollistavat toistaiseksi mielenosoitusten järjestämisen ja poliittisen keskustelun. Telegram on yksi tällaisista palveluista.

Perustoiminnoiltaan Telegram muistuttaa viestisovellus WhatsAppia, eli palvelussa voi kirjoittaa salattuja viestejä muille käyttäjille. Lisäksi Telegram-palvelussa voi luoda viestikanavia, joita kuka tahansa voi alkaa seurata.

Juuri nämä kanavat tekevät viestisovelluksesta erityisen. Venäjällä monilla järjestöillä, yrityksillä ja medioilla on oma Telegram-kanavansa, jonka kautta tieto kulkee pikaviesteinä käyttäjille nopeimmin.

Viranomaisia hiertävät anonyymit kanavat, jotka vuotavat tietoa eri hallintoelinten sisältä – sellainen on esimerkiksi DeputatskieBudni, jolla julkaistaan sisäpiiritietoja Venäjän duumasta. Toisaalta anonymiteetti on mahdollistanut myös rikollisiin tarkoituksiin tai esimerkiksi terroristisen propagandan levitykseen syntyneet kanavat.

Myös venäläisille niin tyypillinen poliittinen huumori on siirtynyt Telegrammiin. Esimerkiksi suosituimpien kanavien listalle usein kivunneet Stalingulag- ja DablJat-kanavat jakavat vitsejä, jotka pilkkaavat nimettöminä milloin venäläisiä viranomaisia, milloin tiedotusvälineitä, milloin suoraan presidentti Vladimir Putinia.

Viime päivinä huumorikanavien pääaiheena ovat olleet tottakai Roskomnadzorin surkuhupaisat blokkausyritykset. Brezhnevin kulmakarvat -nimisellä huumorikanavalla viranomaisen blokkausyrityksiä verrataan keskelle niittyä pystytettyyn porttiin.

Jos Telegram suljettaisiin, nämä kriittiset kanavat tuskin uskaltaisivat siirtyä muihin palveluihin, joiden suojaukseen ei täysin voi luottaa.

Ja jos Telegramin sulkeminen onnistuu, seuraavana vuorossa on Facebook. Roskomnadzorin johtaja uhkasi keskiviikkona, että Facebook suljetaan vuoden loppuun mennessä, jos se ei siirrä venäläisten tietoja talteen venäläisille servereille.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Roskomnadzor saisi Facebookin suoraan hyppysiinsä. Telegram-taistelu on näyttänyt, että kontrolloidakseen runetia Roskomnadzor saattaa joutua rikkomaan koko runetin verkkomaisen rakenteen. Se olisi askel kohti Venäjän omaa, irralista internetiä.

Onko Putinilla uusi uhkaaja?

Telegramin kaatamishaaveessa saatta kuitenkin olla kyse muustakin kuin sananvapaudesta, jos FSB:stä vuodettua dokumenttia on uskominen.

Sanomalehti RBK:n mukaan tiedustelupalvelun sisäisessä viestinnässä Telegramin sulkemisen syyksi on kerrottu se, että Telegramin perustaja Pavel Durov on suunnitellut oman valuutan perustamista viestipalvelun yhteyteen. Ilmeisesti idea olisi vähän samanlainen kuin kiinalaisen Weibo-palvelun maksusovelluksessa.

FSB:n sisäisessä viestinnässä valitetaan, että tällöin Venäjällä olisi täysin kontrolloimaton valuuttajärjestelmä. Se voisi tuoda mukanaan suuria riskejä ja rikollisuutta.

Ja tottakai tämän valuuttajärjestelmän isä, Durov kasvattaisi samalla valtaansa. Sama Durov, joka on muuttanut omatoimiseen maanpakoon länteen ja pilkkaa säännöllisesti Putinia Instagram-tilillään esimerkiksi luomallaan Paidaton Putin -haasteella.

Somevalta askarrutaa lännessä ja Venäjällä?

Durov on tavallaan Venäjän Mark Zuckerberg – kumpikin on rikastunut luomalla internet-palveluita. Durov on monen idoli, jossain määrin jopa niin ihailtu, että venäläiset tiedotusvälineet spekuloivat säännöllisesti, tahtoisiko Durov vaikka presidentiksi.

Tavallaan sekä lännessä että Venäjällä pohditaan nyt samaa kysymystä: pitäisikö tällaisten Zuckerbergien ja Durovien valtaa jotenkin suitsia.

EU:n alueella astuu toukokuussa voimaan GDPR-lakipaketti, joka suojaa käyttäjätietoja väärinkäytöksiltä. Useita vuosia valmistellut lait velvoittavat EU-kansalaisten tietoja käsitteleviä tahoja suojaamaan henkilötietoja.

GDPR-lait eivät kuitenkaan millään tapaa velvoita eri palvelujen keräämiä käyttäjätietoja luovutettaviksi valtiolle.

Venäjällä melkein kaksi vuotta sitten läpi runnotut Jarovaja-lait sen sijaan velvoittavat esimerkiksi teleoperaattoreita säilömään kaiken käyttäjien välisen viestinnän kuukausien ajan ja luovuttamaan sen pyydettäessä tiedusteluviranomaisille. Juuri tähän lainpykälään perustuu Telegramin ajojahti.

Presidentti Martti Ahtisaari nuhtelee Venäjää ja Yhdysvaltoja Syyrian sodasta Guardian-lehdessä

Martti Ahtisaari

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten on syytä katsoa peiliin, Ahtisaari kirjoittaa.

Martti Ahtisaari

Presidentti Martti Ahtisaari nuhtelee YK:ta ja erityisesti suurvaltoja toimien puutteesta Syyrian sodan ratkaisemiseksi sanomalehti The Guardianissa julkaistussa kirjoituksessaan.

Ahtisaari toteaa, että YK:lla on vastuu rauhan suojelemisesta, mutta seitsemän vuotta kestäneen sodan Syyrian kohdalla se on epäonnistunut tässä tehtävässä. Hän huomauttaa YK:n heijastelevan kansainvälisön yhteisön tahtotilaa.

– Uskon vahvasti YK:hon. Siksi tiedän, että me pystymme parempaan itsemme ja Syyrian vuoksi, Ahtisaari kirjoittaa.

Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008 palkittu Ahtisaaren mielestä ulkovallat ovat ruokkineet konfliktia sen sijaan, että niillä olisi ollut poliittista tahtoa kriisin ratkaisemiseksi.

Hän vaatii YK:n turvallisuusneuvoston viittä pysyvää jäsentä katsomaan peiliin pitkään ja kunnolla. Ahtisaari huomauttaa, ettei turvallisuusneuvosto ole kyennyt toimimaan Syyrian sodan aikana.

Ahtisaaren mielestä turvallisuusneuvoston jäsenet ovat käyttäneet veto-oikeutta vastuuttomasti ja keskittyneet poliittisten irtopisteiden keräilyyn sen sijaan, että ne olisivat pyrkineet löytämään yhteisymmärrystä.

Hän vaatii YK:n turvallisuusneuvostoa ottamaan Syyrian sodan ratkaisemisen tärkeimmäksi tavoitteekseen.

Turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä ovat Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Kiina ja Ranska.

Venäjä ei voi paeta vastuutaan, eivätkä Yhdysvaltain käyttämät sotatoimet tuo kestävää rauhaa

Ahtisaaren kirjoituksessa erityisiä nuhteita saavat Venäjä ja Yhdysvallat. Venäjä aloitti vuonna 2015 sotilasoperaation liittolaisensa Syyrian hallinnon pelastamiseksi.

Ahtisaaren mukaan monet kuolemat ja tuho ovat suoraa seurasta tästä. Hän toteaa myös, ettei Venäjä voi paeta vastuuta Syyrian hallinnon tekemisistä.

Yhdysvaltoja Ahtisaari arvostelee puolestaan viime viikon ilmaiskuista Syyriaan. Yhdysvallat teki viikko sitten rajattuja iskuja Syyriaan, sillä Syyrian hallinnon epäillään jälleen käyttäneen kemiallisia aseita.

Ahtisaaren mielestä sotilaalliset toimet eivät ole koskaan johtaneet kestävään rauhaan. Hän kertoo pohtivansa, millaisia toimia Yhdysvalloilla on mielessään rauhanprosessin elvyttämiseksi.

Ahtisaari vaatii Yhdysvaltoja, Venäjää ja muita sotaan sekaantuneita ulkovaltoja ponnistelemaan tosissaan sovun löytämiseksi konfliktiin.

Syyrian sitkeä sota on usean konfliktin vyyhti – Syntyykö uusi Somalia?

Analyysi: Mitä seuraavaksi, Syyria? Sotatoimet kääntyvät uusille rintamille

Analyysi: Trump parjaa Obamaa, mutta kaksikolla on sama ongelma – Syyriasta ei pääse eroon millään

Ranskalainen samppanjatalo kypsyttää kuohujuomaansa Suomessa 170 metrin syvyydessä: Vaikutus makuun on arvoitus

Ranskalainen samppanjatalo säilöö juomiaan Lohjan Tytyrin kaivoksessa.

Kyseessä on viisi vuotta kestävä kokeilu Lohjan kalkkikaivoksessa. Ranskassa samppanja jälkikypsytetään samantyyppisissä kalkkikiviluolissa.

Ranskalainen samppanjatalo säilöö juomiaan Lohjan Tytyrin kaivoksessa.

Hengitys höyryää ja ympäröivä kosteus tunkee luihin ja ytimiin, viluttaa. Täällä ei ihminen kovin kauan viihdy, mutta samppanjan jälkikypsyttämiseen 170 metrin syvyydessä maan alla sijaitsevan viinikellarin pitäisi tarjota melko lailla optimaaliset olosuhteet.

Ranskalainen samppanjatalo Charles Heidsieck ainakin kokeilee juomiensa säilömistä Lohjan Tytyrin kalkkikaivoksessa seuraavan viiden vuoden ajan.

– Olemme ennen kaikkea uteliaita. Meillä on Ranskan Reimsissä samantyyppiset kellarit noin 40 metrin syvyydessä. Tarkoitus on verrata viinien kypsymistä näiden kahden paikan välillä, kellarimestari Cyril Brun selventää.

Kalkkikaivoksen viinikellarin lämpötila on noin 4,5 astetta. Kosteus nousee maan uumenissa peräti 99 prosenttiin.

Hiukan Ranskan Reimsin kahdeksan kilometrin mittaista samppanjakellaria kylmempi suomalainen peruskallio hidastaa viinin kypsymistä, mutta kukaan ei vielä tiedä, miten se vaikuttaa viinin makuun.

– Meidän viinejä jälkikypsytetään kolmesta viiteen vuotta ennen niiden julkaisemista. Joissain tapauksissa viiniä kypsytetään varastossa jopa 20 vuotta, Cyril Brun ynnää.

60 kilometrin mittainen luolasto kaupungin alla

Lohjan keskustan alla on Nordkalkin tekemien kalkkikivilouhosten jäljiltä 60 kilometrin mittainen luolasto. Kalkkikiviesiintymä on niin laaja, että kiveä riittää vielä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tällä hetkellä syvin kaivos ulottuu 350 metrin syvyyteen.

– Kyllä Ranskasta loppuu ennemmin samppanja, kuin meiltä tila säilöä sitä, Nordkalkin päägeologi Håkan Pihl naljailee.

Kaivoksen yhteydessä toimii museo ja Koneen hissilaboratorio, mutta juuri muuta ulkopuolista toimintaa Tytyrissä ei ennen samppanjataloa ole ollut. Ulkomailla kaivoksissa on ajettu jopa rallia.

– Onhan niitä kaikenlaisia keksintöjä, sieniviljelmiä ja muita ympäri maailmaa. Sitä korostan, että meillä on myös toimiva tuotantolaitos tässä, joten kaiken täytyy olla sovitettavissa yhteen edelleen jatkuvan louhostoiminnan kanssa, Pihl muistuttaa.

Ensimmäiset 30 samppanjapulloa lepäävät nyt syvällä maan uumenissa.

Samppanjatalon asiantuntijat maistelevat Tytyrin ja Reimsin kellareiden kuohujuomia vuoden välein vertaillen juomien makua ja tuoksua.

– Jos kokemukset ovat positiivisia, niin minä olen pulassa. Siinä tapauksessa joudun kuljettamaan kaiken samppanjamme tänne, Cyril Brun naurahtaa.

Venäläismedia: Kelluvaa ydinvoimalaa aletaan hinata Pietarista kohti Murmanskia ensi viikolla

Punakeltainen kulmikas alus on rannalla

Voimalaan ladataan ydinpolttoainetta vasta Murmanskissa. Sieltä se on määrä hinata ensi vuonna itäsiperialaisen Pevekin edustalle.

Punakeltainen kulmikas alus on rannalla

Venäjällä valmistaudutaan kelluvan ydinvoimalan Akateemikko Lomonosovin hinaamiseen telakalta Pietarista Murmanskiin.

Voimala on määrä hinata Itämereltä Norjan rannikon editse Kuolan niemimaalla sijaitsevaan Murmanskiin.

Joissakin venäläislähteissä odotettiin, että hinaus alkaisi jo tänään perjantaina, mutta telakan lehdistöpalvelu kiisti tämän Severpost-verkkojulkaisulle.

Julkaisun mukaan voimala lähtisi matkalle 25.–27. huhtikuuta, siis ensi viikolla. Myös Komsomolskaja Pravda -lehti kertoo, että voimalan hinausta ei aloiteta vielä tänään.

Osin lähtö riippuu säästä.

– Nyt esimerkiksi jäätilanne on kaukana ihanteellisesta. Kukaan ei meitä kiirehdi siirtoon, ja pääasia on turvallisuus, Rosenergoatom-yhtiön edustaja Andrei Timonov sanoi lehdelle.

Akateemikko Lomonosov on Venäjän ensimmäinen kelluva ydinvoimalaitos. Sen pituus on 144 metriä ja leveys 30 metriä. Voimalassa on kaksi reaktoria.

Ympäristöjärjestöt suhtautuvat voimalahankkeeseen erittäin kriittisesti.

Alun perin ajatuksena oli ollut ladata voimalaan ydinpolttoainetta jo Pietarissa, mutta Norjan painostuksesta Venäjän valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom muutti suunnitelmia.

Tällä tietoa voimalaan ladataan ydinpolttoainetta vasta Kuolan niemimaalla sijaitsevassa Murmanskissa Jäämeren rannikolla.

Voimala on määrä sijoittaa ensi vuonna Pevekiin Itä-Siperiaan. Siellä voimalan on tarkoitus tuottaa sähköä Tšuktšien autonomisen piirikunnan tarpeisiin.

Aiheesta aiemmin:

Pietarin kelluva ydinvoimala kuljetetaan Suomenlahdella ilman radioaktiivista ainetta 28.7.2017

Stukin pääjohtaja vierailee Venäjän kelluvalla ydinvoimalalla 18.7.2017

Kelluvan ydinvoimalan työmaalla Pietarissa palovaara – telakka kiistää tulipalon 4.7.2017

HBL: Venäjä aikoo hinata kelluvan ydinvoimalan Pietarista Murmanskiin 2.7.2017

Aiheesta muualla:

Lapin kansa: Suomenlahden matkustajalautoilta saattaa pian nähdä erikoisen kulkueen – maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala hinataan Pietarista Murmanskiin 20.4.2017

HBL: Inget kärnbränsle på flytande kärnkraftverk 26.7.2017

HBL: STUK-chef: Rysslands flytande kärnkraftverk inte stort bekymmer 18.7.2017

Helsingin Sanomat: Ydinvoimalaa ei hinata Suomen­lahdella siitä etukäteen kertomatta, rauhoittelee Stuk – ”Ensisijaisesti kysymme, miten Venäjä aikoo hoitaa turva­toimet” 3.7.2017

HBL: Farhågor när ryskt kärnkraftverk ska bogseras genom Finska viken 2.7.2017

Kreikan ja Turkin välit kiristyvät – ilmatilaloukkauksia, rajakiistoja ja vaarallinen vaalikampanja

Presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras

On epäilty, että sopivan kokoinen kriisi esimerkiksi Kreikan kanssa voisi sopia Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanille osana presidentinvaalikampanjaa.

Presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras

Kreikassa pelätään, että hankalat suhteet Turkkiin kiristyvät entisestään, kun Turkki valmistautuu kesäkuun parlamentti- ja presidentinvaaleihin. Kreikan ja Turkin välillä näyttää putkahtavan esiin uusia välikohtauksia joka päivä.

Muutama päivä sitten turkkilaishävittäjien kerrottiin häirinneen pääministeri Alexis Tsiprasin helikopteria.

Perjantaina Turkin pääministeri Binali Yıldırım luonnehti Kreikkaa Turkin vihollisten turvasatamaksi. Kreikka ei ole suostunut luovuttamaan Turkista paenneita sotilaita, jotka Turkin mukaan osallistuivat kesän 2016 vallankaappausyritykseen.

Uutisia turkkilaisten ja kreikkalaisten hävittäjäkoneiden kohtaamisista Egeanmeren yllä tulee lähes päivittäin.

"Täysimittainen sota epätodennäköinen"

Varapuheenjohtaja Thanos Veremis Kreikan Eurooppa- ja ulkopolitiikan säätiöstä Eliamepistä pitää täysimittaista sotaa epätodennäköisenä, mutta hävittäjäkoneiden ja laivaston alusten liikkeet eivät ole vaarattomia.

– Kukapa tietää, mitä tapahtuu, joku päivä voi sattuaa onnettomuus, Veremis sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä kreikkalaisten ja turkkilaisten alusten törmäyksen kiistellyllä alueella Egeanmerellä. Turkkilaisen aluksen miehistö ajoi kreikkalaisaluksen perään – ilmeisesti tahallaan. Äskettäin kreikkalainen lentäjä kuoli, kun hänen ohjaamansa hävittäjä syöksyi mereen tunnistuslennon yhteydessä.

Foreign Policy -julkaisussa kirjoittavan kreikkalaisen toimittajan Jannis Babouliasin mielestä syyllisiä jännitteiden kiristymiseen löytyy sekä Kreikasta että Turkista. Kreikassa jyrkkää linjaa edustaa muun muassa puolustusministeri Panos Kammenos kansallismielisestä itsenäiset kreikkalaiset -pienpuolueesta.

– Kammenos on idiootti, mutta hallitseva Syriza-puolue on riippuvainen hänen tuestaan, Thanos Veremis tuhahtaa.

Sodan uhka parista kalliosta

Turkki ja Kreikka ovat olleet sodan partaalla useita kertoja. Tammikuussa 1996 maailma seurasi ihmeissään, kuinka kaksi Nato-liittolaista ajautui kohti sotaa kiistassa Imian/Kardakin luodoista. Lähellä Turkin rannikkoa sijaitsevat Imian, tai turkiksi Kardakin, luodot ovat Turkin ja Kreikan suhteiden ukkosenjohdatin.

Turkin mukaan luodot kuuluvat Turkille, Kreikan mielestä taas Kreikalle. Kyse on kahdesta muutaman hehtaarin asumattomasta kalliosta.

– Jos Turkki yrittää saada haltuunsa niin sanottuja harmaita alueita Egeanmerellä, he aloittavat asumattomista luodoista, Thanos Veremis sanoo.

Harmaalla vyöhykkeellä Turkki tarkoittaa useita sen rannikon lähellä olevia pienempiä saaria, joiden kohtalo jäi sen mielestä ratkaisematta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Myös oppositiopoliitikot Turkissa ovat puhuneet Kreikan "miehittämistä" saarista. Kreikan mielestä epäselvyyksiä ei ole.

Turkilla ja Kreikalla eri tulkinta ilmatilasta

Turkilla ja Kreikalla on lukuisia erimielisyyksiä, joita voi tarvittaessa aktivioida osaksi kriisiä. Esimerkiksi monien ilmatilaloukkausten taustalla on se, että turkkilais- ja kreikkalaislentäjillä on eri kartat, joissa ilmatilan rajat kulkevat eri paikoissa.

Kreikan mukaan sen ilmatila alkaa kymmenen meripeninkulmaa eli runsaat 18 kilometriä rannikolta ja saarilta. Turkin ja sen lentäjien mukaan Kreikan ilmatila seuraa aluevesirajaa eli se ulottuu vain noin 11 kilometriä Kreikan rannikolta.

Kahden rajan väliin jää seitsemän kilometriä, jossa turkkilaiset sanovat lentävänsä kansainvälisessä ilmatilassa, kun kreikkalaiset lentäjät jo nousevat hävittäjiinsä torjumaan ilmatilaluokkauksia. Kreikan tulkinta ilmatilastaan on harvinainen ja Thanos Veremisin mukaan vaikea puolustaa.

Turkki ja Kreikka ovat erimielisiä useista rajanvedoista Egeanmerellä.

Turkki ilmoitti jo vuosia sitten, että se on valmis sotaan, jos Kreikka laajentaa aluevesiään 12 meripeninkulmaan. Lopputuloksena olisi, että Egeanmerestä tulisi lähestulkoon kreikkalainen sisämeri, eikä se sovi Turkille. Kreikka on luopunut aikeistaan toistaiseksi.

"Ratkaisevaa mitä tapahtuu vaalien jälkeen"

Kreikan Eurooppa- ja ulkopolitiikan säätiön Thanos Veremisin mielestä ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu Turkin vaalien jälkeen.

– Jos jännitteet jatkuvat vaalien jälkeen, silloin olemme pahassa liemessä. Monet Kreikassa ajattelevat, että Erdoğan on kovana nyt, mutta vaalien jälkeen kaikki palaa normaaliksi, Thanos Veremis sanoo Ateenasta.

Lähikuukausina edessä voi kuitenkin olla jonkinlainen kriisi, jolla Turkissa yritetään kerätä kansallismielisiä äänestäjiä presidentti Erdoğanin taakse.

Vaara ohi: Toisesta maailmansodasta jäänyt 500-kiloinen pommi kaivettiin ylös Berliinissä

Poliisi nostaa vaarattomaksi tehtyä toisen maailmansodan aikaista pommia kuorma-autoon Berliinissä.

Tuhansia ihmisiä jouduttiin evakuoimaan aamupäivällä Berliinin päärautatieaseman lähistöltä.

Poliisi nostaa vaarattomaksi tehtyä toisen maailmansodan aikaista pommia kuorma-autoon Berliinissä.

Suurevakuoinnin aiheuttanut toisen maailmansodan aikainen pommi tehtiin onnistuneesti vaarattomaksi perjantaina Berliinissä. Pommin takia evakuoitiin aamupäivän aikana varotoimena lähes 10 000 ihmistä 800 metrin säteeltä.

Berliner Morgenpost -lehden mukaan pommin sytytin räjäytettiin hallitusti hieman kello 14:n jälkeen Suomen aikaa. Lehti kertoo, että poliisin mukaan operaatio sujui "mutkattomasti ja oppikirjan mukaan".

Noin 500 kilon painoinen brittikoneen aikoinaan pudottama pudottama pommi löytyi viime viikolla rakennustyömaalta. Koska löytöpaikka sijaitsee lähellä Berliinin päärautatieasemaa, junaliikenne jouduttiin keskeyttämään perjantaina useiksi tunneiksi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Saksasta löytyy sodanaikaisia pommeja ja muita ammuksia vuosittain yhteensä yli 2 000 tonnin verran. Viime vuonna Frankfurtissa tehtiin rauhan ajan laajin evakuointi, kun 60 000 ihmistä evakuoitiin 1,4 tonnin painoisen niin ikään toisen maailmansodan aikaisen pommin purkamisen ajaksi.

Suomen Kansallismuseo laajenee vihdoin – uudisrakennuksen lisäksi pihapiiriin tulee ravintola ja tilaa tapahtumille

Havainnekuva Kansallismuseon uudisrakennuksen paikasta.

Kansallismuseo on käynnistänyt satavuotisen historiansa suurimman uudistushankkeen, jolla se aikoo päivittyä nykyaikaan.

Havainnekuva Kansallismuseon uudisrakennuksen paikasta.

Suomen Kansallismuseo aikoo rakennuttaa muuriensa ympäröimälle laajalle sisäpihalle noin 3000 neliömetrin uudisrakennuksen. Se tulee vanhan, kansallisromanttisen päärakennuksen viereen ja sen yhteyteen – tosin suurimmaksi osaksi maan alle.

Uudisrakennuksen maanpäällisestä osasta kaavaillaan modernia, mutta ei liian huomiota herättävää. Samalla museon pihapiiri avataan yleisölle. Sinne tulee muun muassa ravintolapalveluita.

Kansallismuseo toivoo voivansa käynnistää arkkitehdeille suunnatun kutsukilpailun uudisrakennuksesta vielä tänä vuonna. Se riippuu siitä, myönnetäänkö hankkeelle rahaa ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä. Asia ratkennee juhannusta edeltävällä viikolla.

Jos kaikki sujuu kommelluksitta, Kansallismuseon uudisrakennus on pystyssä vuonna 2024 tai 2025.

Uudisrakennussuunnitelma on nimeltään Uusi Kansallinen

Kansallismuseo koettiin liian pieneksi jo ennen kuin sitä oli alettu edes rakentaa. Ensimmäinen laajentamissuunnitelma tehtiin vuonna 1904. Museota rakennettiin vuodet 1905–1910. Se avattiin yleisölle vuonna 1916.

Sittemmin laajentamissuunnitelmia on tehty säännöllisin väliajoin.

Vihdoin mahdollisesti toteutettavan lisärakennuksen myötä Kansallismuseon näyttelytarjonta laajenee ja monipuolistuu.

Uusi Kansallinen – jonka muodostavat ikoninen museopäärakennus, uudisrakennus ja niitä ympäröivä pihapiiri – haluaa tulla lähemmäs kansalaisia. Se tarjoaa moneen muuntautuvia tilojaan erilaisille yleisöille ja kansalaistapahtumille, kuten konferensseille, konserteille, messuille ja erilaisille esityksille ja tapahtumille.

Kansallismuseolla puoli miljoonaa esinettä kokoelmissaan

Suomen Kansallismuseo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Finlandia-taloa vastapäätä.

Ulkoa kansallisromanttisen ja sisältä pääosin jugendia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen.

Rakennuksen ulkoasu jäljittelee vapaasti muun muassa suomalaisia keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917.

Valtakunnallisena kulttuurihistorian museona toimiva Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Sillä on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat.

Kansallismuseo pitää uudisrakennussuunnitelmastaan julkistamistilaisuuden 2. toukokuuta.

Oikaisu Ylen nettiartikkeliin Youtube-artisteista

Yle uutisten sivuilla julkaistiin perjantaiaamuna Youtube-artisteista kertova artikkeli, jossa esiintyi väärä henkilö.

Artikkelissa haastateltiin väärää henkilöä, joka esiintyi puhelinhaastattelussa Eeddspeaks-nimellä tubettavana vloggaajana. Eeddspeaksin kommentit on nyt poistettu artikkelista.

Yle uutiset on välittänyt pahoittelunsa tubettajalle.

Antti lentää lintujen kanssa – varjoliitäjä liihottaa korkeuksiin banaania muistuttavan siiven avulla: "Yhteys linnun kanssa huikea kokemus"

Uutisvideot: Antti liitää taivaalla lintujen rinnalla jopa tuntikausia kerrallaan

Banaania muistuttava siipi saa ihmisen liitämään taivaalla kilometrien korkeudessa. Joskus on jouduttu melkein törmäyskurssille lintujen kanssa.

Uutisvideot: Antti liitää taivaalla lintujen rinnalla jopa tuntikausia kerrallaan

– Kun juoksen vuoren rinteeltä, ja maa häviää jalkojen alta – se on ehkä paras tunne mitä elämässäni olen kokenut.

Maan katoaminen jalkojen alta ei välttämättä ole ihan joka jampan unelmatilanne, mutta näin kuvaili varjoliito-opettaja Antti Joensuu Ylen aamu-tv:ssä.

Moni on varmasti haaveillut lapsena siitä, että osaisi lentää. Näin teki myös Joensuu, ja nyt hän elää tätä unelmaa todeksi.

– Pääsee lentämään ihan oikeasti lintujen lailla, ja vielä nauttimaan vuorimaisemista. Olen aina rakastanut vuoria, joten varjoliidossa kohtaa aika hienosti kaksi unelmaa.

Mutta miten oikein kahdella jalalla tallustava olento pystyy ponnistamaan maankamaralta taivaisiin? No, vuoren rinnettä alas juoksemalla tai hinauksen avulla. Ensin sääolosuhteiden pitää kylläkin olla täydelliset.

– Varjoliito on aika herkkä laji sään puolesta. Täytyy olla sopiva tuuli ja auringonpaistetta, koska aurinko on meidän moottori. Kun aurinko lämmittää maata, se lämmittää ilmaa. Ja tämä ilman nousee ylöspäin. Siinä nousevassa ilmavirrassa me lennämme.

Joensuu pitää eniten siitä, että juoksee vuoren rinnettä siipi ylhäällä, jolloin lopulta maa katoaa jalkojen alta. Suomesta ei vuoria löydy, joten auto tai mönkijä hinaa liitäjän narun avulla korkeuksiin.

Taivaalle ihmisen nostattaa siipi, joka on pinta-alaltaan melkein 30 neliötä. Joensuu kuvailee siipeä ulkomuodoltaan pitkulaiseksi ja banaania muistuttavaksi. Kun siipi nostattaa korkeuksiin, roikkuu ihminen sen alla valjaissa – olo on kuin mukavassa riippumatossa Joensuun mukaan.

Varjoliitäjä lentää noin 40–50 kilometrin tuntivauhtia, ja voi nousta useammankin kilometrin korkeuteen.

– Tullessa yhden metrin alaspäin pääsee noin yhdeksän metriä eteenpäin, eli se on matkaväline.

Kun taivaalle pääsee ja sääolosuhteet ovat hyvät, voi yläilmoissa viihtyä tuntikausia lentäen jopa satoja kilometrejä yhdellä kertaa.

– Henkilökohtainen rajani tulee 4–5 tunnissa, mutta sellaista 11 tuntia ihmiset lentävät maailmalla.

"Käsittämättömän hienoa kun pääsee lentämään isojen kotkien kanssa"

Joensuu tykkää liitää hiljaa ja rauhassa ilman moottoria, sillä silloin pääsee lähelle taivaan muita matkaajia – lintuja.

– Pienestä asti olen seurannut ja tarkkaillut lintuja. Jotenkin se on ihan käsittämättömän hienoa, että pääsee lentämään isojen kotkien kanssa.

Viime viikolla Joensuu lensi esimerkiksi Espanjassa kotkan rinnalla, mutta on hän Suomessakin kokenut hienoja hetkiä.

– Monta kertaa olen lentänyt maakotkan ja merikotkan kanssa pilven pohjissa. Se nousu pilven pohjaan tapahtuu siinä hyvässä yhteistyössä, ja se on sellaista rinnalla elämistä. Se yhteys, mikä sen linnun kanssa siinä tulee, on aika huikea kokemus.

Joensuu on kylläkin ollut havaitsevinaan, että Suomessa linnut suhtautuvat lentävään ihmiseen hieman enemmän varauksella, kuin esimerkiksi Espanjassa.

– Hanhikorppikotkat ovat hyvin tottuneita meihin lentäjiin. Ne tulevat ihan lähelle, joskus jopa liiankin lähelle. Täytyy sitten välillä huudella niille, että ”hei, huomaathan minut” ja kiltisti sitten väistää.

Joensuu ei kuitenkaan ole huomannut, että linnut kokisivat taivaalla liitävät ihmiset uhaksi. Suomessa hän pääsi kerran melkein liittymään kurkiauraan.

– Kurkiaura tuli niin, että olin tahtomattani tiellä. Kurkiaura jakaantui kahdeksi auraksi kohdallani, ja jatkoi sitten matkaansa. Yritin pysyä perässä, mutta ei siitä mitään tullut.

Lajissa isot panokset: ”Joka vuosi olen joutunut hyvästelemään ystäviä”

Joensuu valittelee, että Suomessa varjoliitoa harrastetaan melko vähän. Maailmalla harrastajia on kymmeniätuhansia, mutta Suomessa heitä on joitakin satoja. Hän kuitenkin kuvailee, että laji on hyvin yhteisöllinen.

– Varjoliitäjät ympäri maailmaa ovat yhtä isoa perhettä.

Vaikka laji antaa Joensuulle paljon, on hän myös tietoinen lajin vaaroista ja riskeistä. Jotkut maksavat siitä hengellään.

– Joka vuosi olen joutunut hyvästelemään ystäviä maailmalla. Se on sellainen valitettava osa tätä.

Joensuun mukaan riskeistä on oltava tietoinen, ja liitäessä pitää todella tietää mitä tekee. Taivaalla ei kuitenkaan Joensuun mukaan ole tilaa riskien vatvomiselle.

– Se ajatus tehdään ennen sinne ilmaan menoa. Se jälkeen se on itse hetkessä elämistä – siinä ei paljoa mieti eilistä eikä huomista.

Yön sateet ratkaisevat tulvatuhojen laajuuden – Pohjanmaan joet voivat nousta jopa 2013 jättitulvan tasolle

Lapuanjoen tulvaa

Uusin ennuste lupaa kovia sateita koko tulva-alueelle. Jos ennuste toteutuu, kaikkia vahinkoja ei pystytä torjumaan.

Lapuanjoen tulvaa

Jos perjantain ja lauantain väliseksi yöksi ennustetut sateet toteutuvat ennusteen mukaisina, ollaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla taas uuden tulvatilanteen edessä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa oli jo torstaina huokaistu helpotuksesta: tulvavedet ohjattiin tekojärviin ja jääpatojenkin kanssa selvittiin. Ehkä tulvaluukkuja ei tarvitsisi avata ollenkaan.

Perjantain sääennuste huuhtoi pohjan toiveikkuudelta.

– Jos vettä tulee esimerkiksi 10 tai 20 milliä koko Kyrönjoen ja Lapuanjoen valuma-alueelle, ei pystytä millään estämään kaikkia tulvavahinkoja, kommentoi sääennustetta vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Valtatie 3 ja asutusta vaarassa

Ensimmäisenä tulva uhkaa sulkea valtatien 3 Jalasjärvellä. Myös iso joukko pienempiä teitä, rakennuksia ja toimintoja Jalasjärvellä ja Kauhajoella on uhattuna.

– Valitettavasti tässä on mahdollisuus samantyyppiseen tulvaan kuin 2013. Kauhajoen suunnalla on lunta vähemmän kuin silloin, mutta Jalasjoen puolella kohtuullisesti ja samoin Lapuanjoen latvoilla. Jos sadetta tulee pahimmillaan useita kymmeniä millejä, tulee vahinkoja, Rautio sanoo.

Vuoden 2013 kevättulva kasteli asuintaloja ja julkisia tiloja sekä katkoi teitä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata. Kunnissa varauduttiin jopa järjestämään tulvan alta evakkoon lähteneille ihmisille hätämajoitusta.

– Viimeistään nyt niillä alueilla, joilla vuoden 2013 suuri kevättulva aiheutti ongelmia, on suojattava omaisuus kiinteistönomistajan omin toimin, Rautio kehottaa.

Jos sateet toteutuvat, myös Ilmajoella ja osin Seinäjoella sekä Lapuanjoen alajuoksulla ja Maalahdenjoella on asuinrakennuksia kastumisvaarassa.

ELY-keskus ja pelastuslaitos muistuttavat tulvaveden valtavasta voimasta, joka sopivasti virratessaan voi viedä ihmisen tai jopa auton mukanaan.

– Toivoisin, että vanhemmat puhuisivat lastensa kanssa tulvaveden vaaroista, sanoo pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Setälän mukaan vaarallisia ovat sekä isot tulvivat joet että täynnä vettä olevat pienemmät purot ja luomatkin.

Tulvaluukuista päätös lauantaina

Jos tulvarat ylittyvät, avataan tulvaluukut joen pengerrysalueille. Päätökset luukkujen avaamisesta tehdään lauantaina.

Lapuan taajaman tulvien pienentämiseksi tulvavesi johdetaan tarvittaessa Lapuan ja Kauhavan pengerrysalueille. Ilmajoen suojaksi sekä helpottamaan Kyrönjoen alaosan tulvia, luukut avataan Ilmajoen ja Seinäjoen pengerrysalueille.

Tekojärvet on jo otettu käyttöön. Niihin juoksutetaan sulamisvesiä. Liisa Maria Raution mukaan niitä hyödynnetään niin paljon kuin voidaan. Hirvijärveen ja Varpulaan vettä voidaan vielä päästää.

Jääpatoriski helpottanut

Liisa Maria Rautio on tyytyväinen siitä, miten jääpadot saatiin hoidettua. Kyrönjoella ne muodostivat merkittävän tulvariskin.

Jäiden liikkuessa jääpatoriski siirtyi kohti Vassorinlahden ja Kyrönjoen jokisuistoa. Tilanne kuitenkin helpottui, kun Rajavartiolaitoksen ilmatyynyalus rikkoi jäitä samassa paikassa, missä aiemmin tehtiin jäänsahauksia.

Kyrönjoen alaosalla teitä on kuitenkin edelleen poikki ja taloja tulvaveden saartamina sekä vaarassa kastua. Laihianjoella asuinrakennuksia on kastunut ja niitä on myös suojattu.

Joko nyt on saavutettu tulvahuippu?

– Jos olisit kysynyt eilen, olisin vastannut että kyllä. Mutta nyt, kun sade on tulossa pohjoisemmaksi kuin mitä eilen ennustettiin, se tulee ehkä vasta sunnuntaina, Liisa Maria Rautio sanoo.

Vedennousu jatkuu

ELY-keskuksen ennusteen mukaan vedenkorkeuksien nousu jatkuu lähipäivät ainakin Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Maalahdenjoen vesistöissä sekä Karvianjoella.

Myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla vedet ovat lähteneet nousuun. Jääpatoja on muodostunut ainakin Kalajoella ja pelastuslaitos suojaa rakennuksia Alavieskassa. Pyhäjoella vesi on noussut osalle teistä.

Kuortaneenjärvellä Etelä-Pohjanmaalla tulvahuippua odotetaan vasta viikon kuluttua.

Katso Ylen filmejä ja uutisia Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan tulvista 1950-luvulta tähän päivään Elävän Arkiston koosteesta täältä.

Baskien separatistijärjestö Eta pyysi anteeksi terrori-iskuja

Gara-leh­den verkkosivuilla vuonna 2011 julkaistu kuva Etan tiedotustilaisuudesta. Järjestö ilmoitti tuolloin yksipuolisesta aselevosta.

Lakkautettava järjestö pyysi anteeksi terrorikampanjansa aikana aiheuttamaansa kärsimystä.

Gara-leh­den verkkosivuilla vuonna 2011 julkaistu kuva Etan tiedotustilaisuudesta. Järjestö ilmoitti tuolloin yksipuolisesta aselevosta.

Baskien separatistijärjestö Eta on pyytänyt anteeksiantoa terrorikampanjansa uhreilta ja heidän omaisiltaan. Itsenäistä baskivaltiota Pohjois-Espanjaan ajaneen terroristijärjestön iskuissa on kuollut vuosikymmenten saatossa yli 800 ihmistä.

Vuonna 1959 perustetun Etan odotetaan ilmoittavan lakkauttamisestaan ensi kuun alussa. Järjestö luopui väkivallasta vuonna 2011 ja viimeiset aseensa järjestö antoi pois viime vuonna.

– Aseellisen taistelun luonteen vuoksi meidän toimintamme on vahingoittanut lukuisia ihmisiä, joilla ei ollut mitään vastuuta konfliktista, järjestö tiedotti baskialueella ilmestyvässä Gara-lehdessä

– Olemme aiheuttaneet paljon kärsimystä, mitä ei saa sovitettua. Pyydämme anteeksiantoa näiltä ihmisiltä ja heidän sukulaisiltaan.

Anteeksipyyntö on otettu Espanjassa vastaan ristiriitaisin tuntein.

Etan uhreja ja heidän omaisiaan edustavan järjestön johtaja Maria del Mar Blanco arvosteli sitä, että anteeksipyyntö ei ulottunut poliiseihin ja poliitikkoihin, joita Eta piti oikeutettuina kohteina.

– Minusta on häpeällistä ja moraalitonta, että he erottelevat ihmisiä ikään kuin jotkut ansaitsisivat luodin takaraivoon tai pommin autoon ja toiset taas olisivat satunnaisia uhreja, Mar Blanco kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Espanjan hallituksen mukaan anteeksipyyntö oli hyvä asia, mutta se olisi pitänyt esittää jo vuosia aiemmin.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä