Turun Nato-mielenosoituksessa noin 60 osallistujaa

Sotilasliitto Natoa vastustavia Mielenosoittajia Turun Varvintorilla 30.8.2014.

Turussa alkoi viikonloppuna kansainvälinen merisotaharjoitus.

Sotilasliitto Natoa vastustavia Mielenosoittajia Turun Varvintorilla 30.8.2014.

Turussa on järjestetty tänään mielenosoitus sotilasliitto Natoa vastaan. Mielenosoitusta seuraavan Ylen toimittajan mukaan paikalla on noin 60 mielenosoittajaa.

Mielenosoittajien iskulauseissa lukee muun muassa "Nato, turvallisuutemme kato", "Nato-herrat helvettiin" ja "Nato – kansakunnan perikato".

Mielenosoitusta Turun Varvintorilla seuraa sivusta paitsi poliisi myös sotilaspoliisi. Tilanne on pysynyt rauhallisena.

Turussa alkoi viikonloppuna kansainvälinen merisotaharjoitus, joka toi noin 60 sotalaivaa Aurajokirantaan.

Nokia Networks nousee markkinajohtajien indeksiin

Samalla, kun Nokia nousee, ruotsalainen verkkoyhtiö Ericsson putoaa ulos menestyjäyritysten osakekurssimuutoksia mittaavasta indeksistä.

Teknologiayhtiö Nokia Networks pääsee Stoxx Europe 50 -indeksiin 22. syyskuuta. Matkapuhelinyhtiö Nokia tipahti indeksistä kolme vuotta sitten.

Samalla, kun Nokia nousee, ruotsalainen verkkoyhtiö Ericsson putoaa ulos menestyjäyritysten osakekurssimuutoksia mittaavasta indeksistä.

Stoxx Europe 50 on euroalueen tuottoyritysten johtava osakeindeksi. Vuotuinen arvio siihen huolittavista menestyjäyrityksistä tehtiin perjantaina.

Nokian osake nousi eilen lähes neljä prosenttia melkein 6,4 euroon.

Helmeri Pirinen scoottaa ammatikseen

Helmeri Pirinen

Scoottauksen temput on yhdistetty skeittauksesta ja temppupyöräilystä. Erilaisia temppuja on loputon määrä, eikä 15 vuotta lajia harrastanut Helmeri Pirinenkään osaa kaikkia.

Helmeri Pirinen

Suomen ainoa scoottauksen täysammattilainen Helmeri Pirinen on ollut lajin parissa jo 15 vuotta – jo ennen kuin koko lajia oli edes olemassa.

– Luulin monta vuotta olevani ainut Suomessa, joka tätä harrastaa, kunnes löysin kansainvälisen sivuston, missä pääsin tutustumaan muihin, Pirinen sanoo.

Lajin pariin hän päätyi, koska ei omistanut skeittilautaa.

– Kaverini skeittasivat ja minulla ei skettilauttaa ollut. Sain sukulaiselta sitten ihan tavallisen potkulaudan, jolla tein temppuja kavereiden skeitatessa ja siitä se sitten lähti, Pirinen kertoo.

Scoottauksen temput on yhdistetty skeittauksesta ja temppupyöräilystä. Erilaisia temppuja on loputon määrä, eikä 15 vuotta lajia harrastanut Pirinenkään osaa kaikkia.

– Lajin suola on juuri se, ettei koskaan voi osata kaikkea ja kuka tahansa voi keksiä uuden tempun. Kirjoittamaton sääntö onkin, että keksijä saa nimetä tempun, Pirinen sanoo.

Helmeri Pirinen on Suomessa lajin ainoa ammattilainen, joka elättää itsensä scoottauksella.

– Minä olen ainut ammattilainen Suomessa, joka elää scoottauksella. Meillä on tosi hyviä lupauksia tulossa, että ei muuta kuin maailmalle vaan. Suomen taso näyttää tosi hyvältä, Pirinen sanoo.

Suomessa kova buumi

Pirinen sanoo, että Suomessa on tällä hetkellä kova scoottausbuumi ja lajin suosio on kasvanut jopa räjähdysmäisesti.

– Viisi vuotta sitten meillä oli sata harrastajaa, ja nyt on 50 000 harrastajaa. Varsinkin 10-15 -vuotiaille pojille tämä laji on tosi kova juttu, Pirinen kertoo.

Alkuun harrastuksessa pääsee ostamalla potkulaudan, eli scootin ja suojat. Pirisen mukaan harrastuksen pariin pääsee aika halvalla, edullisimmat scootit maksavat noin 100 euroa.

– Sen jälkeen sitten vain johonkin parkille ajamaan ja muita seuraamalla oppii temppuja. Käytännössä mikä tahansa paikka, missä on asfalttia, sopii lajin harrastamiseen, Pirinen sanoo.

– Ensimmäiseksi kannattaa oppia hyppäämään laudalla ja sitten kun siinä on löytynyt tasapaino, niin sitten opettelee temppuja, hän neuvoo.

SM-kilpailut ja ammattilaiskisa viikonloppuna

Helsingin jäähallissa järjestetään viikonloppuna scoottaustapahtuma, jossa yhdistyvät scoottauksen SM-kilpailut sekä kansainvälinen ammattilaiskisa.

Toista kertaa järjestettävässä tapahtumassa oli viime vuonna katsojia noin 2 000 ja osallistujia noin 200. Pirisen mukaan tämän vuoden tapahtuman tavoitteena on tuplata niin katsoja- kuin osallistujamääräkin. Pirinen on itse tapahtumassa vain järjestäjänä, eikä osallistu itse kilpailuun. Muutama suomalainen on kuitenkin mukana kansainvälisessä kisassa, jossa on lajin huippuja ympäri maailmaa – kaukaisimmat ovat tulleet Australiasta asti.

Kilpailussa käydään ensin karsinnat, ja semifinaalit ja finaalit on sunnuntaina. Jokaisessa vaiheessa kilpailijalla on muutama minuutin mittainen kilpailusuoritus, joista parempi lasketaan. Tuomarit katsovat esimerkiksi temppujen vaikeutta ja tyyliä. Kyseessä on siis aika samanlainen kilpailu kuin esim. lumilautailussa.

Osinkopalkkioita kaavaillaan mahdolliksi kuntalääkäreillekin

Lääkäri.

Pula lääkäreistä on ajanut viisi keskisuomalaista kuntaa selvittämään terveysasemien vastaanottojen yhtiöittämistä. Yhtiömuotoisessa mallissa kuntien lääkärit voisivat ostaa yhtiöstä osakkuuden ja nostaa työperäisiä osinkoja ansiotulojen lisäksi.

Lääkäri.

Yksityiseltä puolelta tuttu osakaslääkärimalli saattaa tehdä tuloaan myös julkiseen terveydenhuoltoon.

Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin kuntayhtymän tilaama selvitys on toistaiseksi alkutekijöissään. Toteutuessaan malli mahdollistaisi kunnankin palveluksessa oleville lääkäreille tulojen muuntamisen osingoiksi ilman yrittäjyyteen normaalisti kuuluvaa yrittäjäriskiä.

Vaikka nykylainsäädännön mukaan työperäiset osingot verotetaan ansiotuloverolain mukaan, työpanososingoista ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Selvityksen pohjalla olevan esityksen mukaan "työntekijälle jäisi työpanososinkona nostamastansa osuudesta noin 30 prosenttia enemmän käteen normaalina palkkatulona nostettuun osuuteen verrattuna".

Alueella sote-palveluista vastaavan perusturvaliikelaitos Saarikan johtaja Mikael Palola tiedostaa ongelman ansiotulojen muuntamisesta pääomatuloiksi.

– Se on ikään kuin selvityksen varjopuoli. Se ei missään nimessä ole kuntayhtymässä ensisijainen tavoite eikä se ole ollut kuin alustavissa kaavailuissa esillä.

Palola on ensi kevääseen asti virkavapaalla, sillä hän nousi kokoomuksen riveistä juhannuksen jälkeen eduskuntaan europarlamenttiin lähteneen Henna Virkkusen (kok.) tilalle. Palola myöntää, että järjestelyllä voi kiertää eläkekuluja.

– Kyllä se on mahdollista. Suunnittelisimme järjestelmän tässä vaiheessa kuitenkin niin, että kaikki työ tehtäisiin osakeyhtiön kautta, joten lääkäreiden olisi pakko oman eläketurvan varmistaakseen huolehtia eläkemaksuista. Näin sivukulujen välttely ei nousisi suureksi ongelmaksi.

Palola korostaa, että selvitys on vasta aluillaan. Poliittiset päättäjät kuntayhtymässä eivät ole ottaneet kantaa järjestelyn puolesta tai sitä vastaan.

Nykyiset lääkärit vastustavat

Selvityksen taustalla on pelko työvoiman hupenemisesta. Kuntayhtymä painii monille pikkukunnille tutun ongelman kanssa: kuinka varmistaa se, että syrjäisissä kunnissa riittää tulevaisuudessakin lääkäreitä.

Alueen nykyinen iäkkäämpi virkalääkärikunta suhtautuu selvitykseen penseästi.

– Keskustelin kaikkien meidän virassa olevien lääkäriemme kanssa asiasta. Vastaanotto oli kohtuullisen murskaava, eli tämä ei ole meidän halumme. Olemme vanhaa ikäluokkaa ja näemme lääkärin vastuun toisella tavalla yhteiskunnallisessa mielessä, sanoo saarijärveläinen terveyskeskuslääkäri Ulla Palmu. 

Mikael Palola tunnustaa nykyisten työntekijöiden olevan "erittäin kriittisiä" mallille. Hänen arvionsa mukaan tulevaisuuden lääkäreillä ei kuitenkaan yhtä vahvaa virkaeetosta ole.

– Kun meillä käy nuoria lääkäreitä töissä muutamien kuukausien työsuhteissa ja virkasuhteissa, niin heidän kanssa keskustellessaan lääkärit ovat todenneet, että nuoret tulevat valitsemaan työpaikkansa jatkossa eri kriteerein. Ratkaisevaa on, missä pystytään tarjoamaan joustavuutta, eniten kannustavuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Sitä lähdimme ensisijaisesti hakemaan.

Lakipykälät törmäyskurssilla

Selvitettävää mallissa riittää. Tässä vaiheessa auki on esimerkiksi se, miten järjestely saadaan naitettua hankintalain kanssa. Koska yhtiön osakkaiksi tulisi yksityisiä henkilöitä, siis käytännössä lääkäreitä, pitäisi hankintapäätökset kilpailuttaa.

Lisäksi lääkärit käyttävät julkista valtaa esimerkiksi pakkohoitojen osalta, mikä edellyttää virkasuhdetta. Selvityksen mukaisessa mallissa kaikki lääkärit ovat työsuhteessa osakeyhtiöön. Jos taas osa lääkäreistä olisi osakeyhtiön palveluksessa ja osa virkasuhteessa, se aiheuttaisi epätasa-arvoa.

Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen toteaa, että näiden kysymysten lisäksi pitäisi miettiä, miten käynnissä oleva sote-uudistus tulee vaikuttamaan.

– Tarkoituksena on, että kolmen vuoden päästä olisi nykyistä laajempia tuotanto-organisaatioita palveluista vastaamassa. Tarkoituksenmukaisuuden kannalta kannattaa miettiä, että onko tähän lyhyeen väliin järkevä tällaista järjestelyä tehdä.

Selvittäjät hakevat "ennakkotapausta"

Esityksen selvityksestä kuntayhtymälle teki Saarikan johtokunta. Selvitys päätettiin tehdä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöön varattiin 50 000 euroa. Selvitys nähdään tässä vaiheessa keskustelun avauksena.

– Haluamme tuoda keskusteluun sen, miten säännöksiä voisi tarkista niin, että Suomessa kaikilla alan toimijoilla on samat pelisäännöt. Ei ole järkevää, että yksittäinen lääkäri tai yksittäinen sairaanjohtaja käy itse keskustelua, että missä kulkee moraalin raja, sanoo Mikael Palola.

Palolan mukaan osakaslääkärimallin tuleminen julkiselle puolelle tarkottaisi sitä, että yhteiskunta seisoo järjestelyn takana.

– Jos me emme yhteiskuntana näe tätä hyvänä kehityksenä, niin silloin meidän pitää säännöksiä muuttaa.

Suurin osa loukkuun jääneistä kaivosmiehistä pelastettu Nicaraguassa

Kaivosonnettomuudessa loukkaantunutta miestä siirretään sairaalaan Nicaraguan Bonanzassa.

Ainakin viisi ihmistä on yhä kateissa. Kaivos oli suljettu vuosia sitten. Epäviralliset kaivokset ovat alueen tärkein työllistäjä.

Kaivosonnettomuudessa loukkaantunutta miestä siirretään sairaalaan Nicaraguan Bonanzassa.

Nicaraguassa pelastustyöntekijät ovat vapauttaneet parikymmentä kaivosmiestä, jotka jäivät jumiin epäviralliseen kultakaivokseen Pohjois-Nicaraguassa torstaina. Kaivoksessa El Comalissa Bonanzan kaupungin lähellä tapahtui maanvyöry. Syrjäinen seutu sijaitsee yli 400 kilometrin päässä pääkaupungista Managuasta.

Ilmeisesti liki 30 miestä jäi loukkuun. Heistä kaksi onnistui pääsemään kaivoksesta omin voimin jo aiemmin. Viisi ihmistä on edelleen kateissa.

Kyseinen kaivos suljettiin neljä vuotta sitten, kun se todettiin vaaralliseksi. Kaivostyötä on kuitenkin jatkettu. Alueella on ollut rankkasateita, joten maanvyöryjen riski on kasvanut.

Epäviralliset kaivokset ovat alueen suurin työllistäjä. Tuhansien ihmisten arvioidaan työskentelevän niissä. Moni heistä on muuttanut muualta Nicaraguasta kultaryntäyksen vuoksi. Bonanzan kaupunki on kasvanut vuosikymmenessä alle 10 000 asukkaan kaupungista 40 000 ihmisen kodiksi.

Tutkija: Venäjän ja Ukrainan välillä sotatila

Sinikukka Saari

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan mukaan myös koko ajan vahvistuva vastakkainasettelu Venäjän ja lännen välillä muistuttaa jo kylmää sotaa.

Sinikukka Saari

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Sinikukka Saaren mukaan Venäjän ja Ukrainan välillä on käytännössä sotatila, vaikka Venäjä kiistää osallisuutensa tapahtumiin täysin.

– Itä-Ukrainassa on käynnissä sota. Siellä on erilaisten arvioiden mukaan yli tuhat venäläissotilasta, joten käytännössä Venäjä on osapuoli tässä sodassa, Saari sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Saaren mukaan kaikesta todistusaineistosta huolimatta Venäjä pitää kiinni siitä, ettei maa ole osallisena tässä sodassa ja kieltää tätä kautta vastuunsa täysin. Venäjän mukaan Ukrainassa on käynnissä sisällissota, jonka vain ukrainalaiset voivat ratkaista.

– Täytyy painottaa myös sitä, ettei Venäjän puolelta ole kyseessä mikään massiivinen sotilasoperaatio. Jos verrataan Georgian sotaan vuonna 2008, niin silloin Georgian alueella oli 25 000–35 000 venäläissotilasta.

Tuki separatisteille lisääntynyt

Venäjä on Saaren mukaan koko konfliktin ajan toimittanut Itä-Ukrainan separatistitaistelijoille aseistusta, sotilaskalustoa ja niin sanottuja vapaaehtoisia taistelijoita, joista osa on puhtaasti palkkasotilaita. Viimeisimpänä vetona Venäjä toimitti Itä-Ukrainaan venäläisiä joukkoja.

Käytännössä Venäjän tuki separatisteille on lisääntynyt ja vahvistunut koko ajan neuvotteluista huolimatta. Saari pitää tätä erittäin vakavana.

– Se vaikeuttaa konfliktin rauhanomaista ratkaisua. Koska Venäjä vielä kieltää osallisuutensa, on asioista vaikea edes yrittää keskustella.

Venäjän taktiikkana on alusta lähtien ollut eräänlainen "kahden raiteen" taktiikka: teot ja sanat ovat räikeässä ristiriidassa keskenään.

– Tämä lisää tuntuvasti epäluottamusta läntisten johtajien ja Venäjän välillä. Myös entisen Neuvostoliiton alueella Venäjän tukijavaltiot kuten Valko-Venäjä ja Kazakstan seuraavat tilanteen kehitystä hyvin huolestuneina, Saari totesi.

Saaren mukaan Venäjälle oli tuskin yllätys, ettei länsi ole valmis puuttumaan asiaan sotilaallisesti.

Jäätynyt konflikti

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirénin arvion mukaan yksi Venäjän mahdollisesta strategioista voisi olla sotatoimien laajentaminen esimerkiksi Krimin suuntaan, jopa Ukrainan ja Moldovan välissä sijaitsevaan Transnistriaan.

– Putinkin mainitsi tästä eilisessä lausunnossaan. Se on ehkä maksimalistinen päämäärä, mutta nykyisellä taktiikalla tämä vaikuttaa aika haastavalta tavoitteelta saavuttaa. Se vaatisi Venäjältä intensiivisempiä sotatoimia.

Saari uskoo Venäjän päämäärän olevan jäätyneen konfliktin aikaansaaminen Itä-Ukrainassa, ellei neuvottelujen kautta päädytä Venäjän kannalta erittäin hyvään ratkaisuun. Esimerkiksi liittovaltiovaihtoehto takaisi Venäjälle jatkossa mahdollisuuden vaikuttaa Ukrainan sisäpolitiikkaan.

– Silloin Venäjä voisi perustaa jäätyneen konfliktin alueelle suuremman sotilastukikohdan tai naamioida sotilaallisen läsnäolon rauhanturvaoperaatioksi.

Lisää pakotteita?

Venäjä näyttää toimivan oman mielensä mukaan, oli pakotteita tai ei. Sanktioiden vaikutus tuntuu kuitenkin pidemmällä aikavälillä.

– Heti ei mitään ole odotettavissa ja tämä tiedettiin ja tunnustettiin myös lännessä, kun siihen lähdettiin. Mutta Venäjän toimia ei voi vain hiljaisesti hyväksyä. Pakotteiden asettaminen oli poliittinen toimenpide, jolla on vaikutusta pidemmällä aikavälillä. Venäjällä on todella vaikeat ajat edessä.

Venäjä ei ole tarttunut lännen tarjoamaan mahdollisuuteen perääntyä milloin tahansa.

– Venäjä ei ole tähän halunnut kuitenkaan ryhtyä ja on tavallaan ehkä itse työntänyt itsensä nurkkaan, josta on hyvin vaikea päästä takaisin päin.

Jotta Venäjä saataisiin houkuteltua takaisin aitoihin neuvotteluihin, tarjouksen pitäisi olla tarpeeksi hyvä.

– Ongelmana on se, että kun epäluottamus Venäjään lisääntyy koko ajan, niin tällaista tarjousta tuskin halutaan antaa. Ei missään nimessä Ukrainan puolelta.

Tutkija uskoo esimerkiksi Saksan olevan paljon varautuneempi kaikenlaisen liittovaltiomallin kehittelyyn kuin konfliktin alkaessa.

Palellaanko Euroopassa ensi talvena?

Venäjä on tuonut esille mahdolliset kaasun toimittamisvaikeudet Eurooppaan ensi talvena. Venäjän "energia-aseen" käyttö ei ole aiemmin kohdistunut niinkään Eurooppaan vaan entisen Neuvostoliiton maihin.

– Aika näyttää miten käy.

Vastakkainasettelu Venäjän ja lännen välillä näyttää vahvistuvan koko ajan ja muistuttaa kylmästä sodasta. Tämä on suunta, johon EU ei ole Saaren mukaan koskaan halunnut mennä.

– EU on aina pyrkinyt välttämään vastakkainasettelua ja saamaan Venäjän jollain lailla mukaan. Nyt Venäjä on omilla toimillaan laittanut Euroopan sellaiseen asemaan, että kylmää sotaa on vaikea välttää.

Stubb: Venäjä haluaa ärsyttää

Alexander Stubb

Pääministeri Stubb sanoo, että Venäjä haluaa ärsyttää ilmatilaloukkauksillaan. Ukrainaa ja Suomea ei silti pidä verrata, Stubb sanoi lauantaina Yle TV1:n Ykkösaamu-ohjelmassa.

Alexander Stubb

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Venäjän ilmatilaloukkaukset antavat huonon viestin.

– Kyseessä ei ole vahinko.

Stubbilta kysyttiin Venäjän ilmatilaloukkauksista lauantaina Yle TV1:n Ykkösaamussa.

Venäläisten epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa kolme kertaa viikon sisällä. Ilmavoimat on tehostanut valmiuttaan tilanteen vuoksi.

Perjantaina pääministeri yhtyi näkemyksiin, joiden mukaan kolme loukkausepäilyä viikossa vaikuttaa jo tahalliselta toiminnalta.

Stubb soisi, että Venäjä haluaisi vakaat naapurit, kuten Ruotsi on Suomelle.

"Ukrainaa ja Suomea ei kannata verrata"

Stubbin mukaan pelätä ei tarvitse, vaikka tilanteet ovatkin vakavia.

– Ukrainaa ja Suomea ei kannata verrata.

Venäjä haluaa ylläpitää epävakautta Itä-Ukrainassa, jotta Krimistä ei puhuttaisi, Stubb sanoi.

Käyttäisin Ukrainasta nimitystä aseellinen konflikti, en puhuisi sodasta, Stubb totesi.

Stubb pelkää, että Venäjä pyrkii jäätyneeseen konfliktiin Itä-Ukrainassa.

– Ne eivät koskaan ole vakaita.

Ukraina ei kuulu Natoon eikä EU:hun, joten maa on aika yksin, pääministeri sanoi.

Venäjän tavoitteet ovat hänestä menneet väärään suuntaan, koska nyt Ukraina puhuu Naton jäsenyydestä.

Rullaluistelija kuoli liikenneonnettomuudessa

Henkilöauto törmäsi vastakkaisesta suunnasta tulleeseen rullaluistelijanaiseen lauantaiaamuna.

Vuonna 1983 syntynyt rullaluistelija kuoli aamulla Kaavilla henkilöauton törmättyä häneen.

Rullaluistelija oli ollut liikkeellä tien vasemmalla puolella.

Törmäys oli niin raju, että rullaluistelija menehtyi onnettomuuspaikalla. Tie on mutkainen ja mäkinen, eikä siinä ole piennarta.

Susijengifanin matkapäiväkirja: ”Kunhan USA-matsiin ehditään!”

Susijengi harjoittelee

Suomen koripallomaajoukkueen kannattajien matka Barcelonasta pelipaikalle Bilbaoon ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan, mutta joukossa ei hampaita kiristelty. Tärkeintä oli ehtiä kohteeseen ennen Suomen avausottelua.

Susijengi harjoittelee

Suomen koripallomaajoukkue aloittaa tänään MM-kisaurakkansa ottelulla Yhdysvaltoja vastaan. Perjantaina Suomesta Bilbaoon suuntasi suuri joukko Susijengin faneja, joista osa jatkoi matkaa Barcelonasta Susijengifanien bussilla. Yle Urheilu seurasi fanien matkaa.

Kello 19.15. Bussi starttaa Barcelonan lentokentältä kohti Bilbaota. Aikataulusta ollaan jo nyt reilusti myöhässä, mutta tärkeintä oli saada kaikki kyytiin. Tästä se lähtee!

Matkassa ovat mukana helsinkiläiset Milla ja Kaisa, jotka tituleeraavat itseään ”ei yhtään korisihmisiksi”. Mielenkiintoinen valinta lähteä kuitenkin paikan päälle lajin MM-kisoihin?

- Matkalle innostuimme lähtemään kaverin kaverin kautta. Kaverit ovat pelanneet korista, ja yksi pelaa vieläkin, Milla kertoo.

- Emme oikeastaan edes miettineet muita matkustusvaihtoehtoja, sillä tämä vaikutti niin helpolta!

Matkaseura hieman yllätti kaverukset.

- Pohdimme sitä, millaista porukkaa täällä on, mutta täällähän on vaikka ketä, jatkaa Kaisa.

Kello 20.15. Jumitumme onnettomuuden aiheuttamaan ruuhkaan. Bussi ei liiku, mutta matkustajat eivät lannistu. ”Kunhan USA-peliin ehditään!”, kuuluu monesta suusta. Televisiossa pyörii Space Jam – espanjaksi dubattuna.

Kello 21.19. Ensimmäinen tauko takana. Naapuripenkistä joku lohkaisee, että olemme liikkuneet 40 kilometriä. No, enemmän kuin viimeksi. Iloinen puheensorina täyttää bussin.

Kello 21.55. Matkaoppaamme Elina kertoo, että edellinen susifaneja kuljettanut bussi alkaa olla perillä Bilbaossa. Meidän bussi on edellisen tapaan lähes täysi ja yhteensä 50 korisintoilijaa odottelee perillepääsyä. Reilun 600 kilometrin matkan piti kestää noin seitsemän tuntia, mutta yhdeksän tuntia lienee tänään lähempänä.

Kaveriporukoiden ja perheiden lisäksi bussissa on myös yksin matkaan lähteneitä. Vantaalaista Oonaa kaverit odottavat Bilbaossa.

- Olin ainoa, joka kuului faniyhdistykseen ja varasin heti matkan. Joukkuekaverit ovat jo perillä Bilbaossa, Oona kertoo.

Vaikka reissuun lähtikin yksin, bussissa seurasta ei ollut puutetta.

- Yllättävän rauhallinen meno täällä on, kaikki ottavat aika iisisti. Mutta huomaa kyllä, että samalla asialla ollaan, itsekin koripalloa pelaava Oona kehuu.

Kello 22.20. Pimeys on jo peittänyt maisemat ja ensimmäiset ryhtyvät unille. Takapenkiltä kuuluu riemastunut huuto, ”Täällä on pistoke, voi tulla lataamaan puhelinta!”

Kello 23.30. Ruokapysähdys, jonka jälkeen puheensorina bussissa hiljenee. Susifaneille sopivat siniset valot valaisevat bussia, jossa väsynyt, mutta ilmeisen onnellinen fanilauma alkaa keräillä voimia seuraavaan koitokseen.

Tänään se alkaa, ja voimia tarvitaan myös faneilta, kun vastaan asettuu Yhdysvallat.

Paperiliimaa vuoti Lohjanjärveen

Mondin paperitehtaan tuotanto on ajettu alas, jotta lisävuodolta vältyttäisiin.

Lohjalla Mondin paperitehtaalla on sattunut paperiliimavuoto Lohjanjärveen.

Pelastuslaitoksen mukaan paperiliima on täysin veteen liukenevaa ja se on jo tehtaalla laimentunut suureen vesimäärään.

Liima on vuotanut järveen jätevedenpuhdistamon kautta.

Lisävuodon estämiseksi tehtaan tuotanto on ajettu alas.

Tällaista jälkeä syntyy, kun ottaa ja ajaa – esitutkintakuvien galleria

Kolaroitu henkilöauto tiellä

Mikä saisi ajattelemaan toisenkin kerran, ennen kuin istuu maistissa auton rattiin? Mikä humalassa tuntuu sillä hetkeltä hyvältä idealta, voi johtaa jopa peruuttamattomiin seurauksiin. Hämeen poliisin Yle Hämeelle antamissa kuvissa nähdään, millaisiin törmäyksiin ottaminen ja ajaminen on johtanut.

Kolaroitu henkilöauto tiellä

Rattijuopumuksia on tullut poliisin tietoon tämän vuoden tammi-kesäkuun aikana kaikkiaan 8 600, kertoi Tilastokeskus heinäkuussa. Määrä on hiukan laskenut viime vuoden vastaavasta ajasta. Edellisen kymmenen vuoden aikana rattijuopumuksia tuli tietoon tammi-kesäkuussa keskimäärin 11 400.

Koko vuonna 2013 rattijuopumuksia tuli poliisin tietoon noin 18 000 tapausta, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Poliisin liikennevalvonnan laajuus vaikuttaa kiinnijääneiden määrään. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan ratsiatutkimukset kertovat kuitenkin rattijuoppojen määrän pysytelleen samalla tasolla jo kymmenen vuotta.

Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden poliisiylitarkastaja Risto Lammi toivoi blogissaan perjantaina, että kuolemat ja loukkaantumiset tieliikenteessä olisi hyvä uutisoida realistisesti, kaunistelematta ja kauhistelematta. Hämeen poliisi kokosi pyynnöstämme viime vuosilta kuvamateriaalia rattijuopumuksiin liittyvistä kolareista. Kyseiset rikosjutut on käsitelty käräjillä ja kuvat ovat kuuluneet julkiseen esitutkinta-aineistoon.

Kuvien kolareissa kukaan ei ole kuollut. Liikenteessä kuitenkin kuolee kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin henkirikosten uhreina, Lammi muistuttaa.

Kansalaisopistot valmistautuvat leikkauksiin: Karsivat tunteja, lyhentävät kevätlukukautta ja nostavat osallistumismaksuja

Nainen nyplää pitsiä.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset varautuvat määrärahojen leikkauksiin jo alkavana lukuvuonna. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteuttava rakenne- ja rahoitusuudistus johtaa opistojen rahoituksen vähenemiseen. Osa opistoista on jo lyhentänyt lukuvuottaan, karsinut kurssejaan tai nostanut osallistumismaksujaan.

Nainen nyplää pitsiä.

Opistot varautuvat määrärahavirtansa hidastumiseen hillitysti. Ensimmäiset vaikutukset näkyvät muutaman euron korotuksina osallistumismaksuissa. Keväällä opistot miettivät yhä tarkemmin, mitkä kurssit ne järjestävät. Säästöjä haetaan esimerkiksi tunteja karsimalla ja kevätlukukautta lyhentämällä. Luvassa voi olla myös entistä enemmän etäopetusta ja intensiivikursseja.

Tornion kansalaisopistossa kevätlukukausi lyhenee kuukaudella. Joensuun seudun kansalaisopisto ja Jyväskylän kansalaisopisto nostavat osallistumismaksuja muutamalla eurolla. Turun suomenkielisessä työväenopistossa lukukausi on ennallaan, mutta kursseja on hajautettu eri toimipisteisiin ja koko keväälle.

– Jokaisen ryhmän tilanne on jouduttu arvioimaan tapauskohtaisesti. Pieniä ryhmiä on edelleen, mutta tuntien määrää on vähennetty mahdollisimman tasaisesti. Suositut kurssit ovat tietysti tässä vahvoilla, toteaa Turun suomenkielisen työväenopiston vt. rehtori Sanna Orusmaa.

Opistojen perusrahoitus tulee perinteisesti valtiolta, osa kunnilta ja loput pääsymaksuista. Näin kurssimaksut pysyvät kohtuullisina. Leikkausten suuruudesta ei ole vielä varmuutta, mutta valtiovarainministeriön talousarvioesityksen  perusteella vapaan sivistystyön määrärahat vähenevät 10 miljoonaa euroa vuodesta 2015 lähtien ja 8,5 miljoonaa vuonna 2017.

Määrärahojen kokonaispotissa vähennykset ovat noin viisi prosenttia.

Mikkelissä tehtiin ilmoittautumisennätys

Heikko taloustilanne on tehnyt leikkauksista väistämättömiä. Samaan aikaan ihmiset hakeutuvat opistojen kursseille ahkerasti. Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen kertoo, että ihmiset hakevat opistojen kursseilta rytmiä elämäänsä. Vapaa sivistystyö on tärkeää esimerkiksi monelle työttömäksi jääneelle ja eläkeläiselle.

– Uskon, että syrjäseutujen pienemmän osallistujamäärän keräävien kurssien tulevaisuutta joudutaan harkitsemaan.

Nuottanen arvioi, että jatkossa etä- ja verkkokurssien osuus opetuksesta tulee kasvamaan ja samalla vähentämään tarvetta vähentää tunteja.

Kansalaisopistojen kurssilistat ovat täyttyneet tänäkin syksynä kovalla tahdilla. Etenkin liikunta- ja kielikurssit vetävät osallistujia useissa kaupungeissa. Mikkelissä tehtiin vastikään ilmoittautumisennätys.

– Suosittuja ovat esimerkiksi kahvakuula- ja mindfulness-kurssit. Ihmiset haluavat erilaisille elämänhallintaan liittyville kursseille. Toinen vahva suuntaus on kädentaitojen ja perinteisten työmenetelmien elvyttäminen. Ihmiset haluavat tehdä itse ja käsin, kertoo Mikkelin kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari.

Tampereen seudun työväenopiston henkilökunta joutui huomaamaan, että opiston verkkosivut eivät pysyneet liikuntakurssien ilmoittautumisen aiheuttaman ruuhkan mukana.

– Netti-ilmoittautuminen on yleistynyt meillä vuosi vuodelta. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia ilmoittautumisista tulee sähköisesti. Liikuntakurssien ilmoittautuminen näyttää venyttävän viivettä väistämättä joka vuosi, apulaisrehtori Tuula Vatanen toteaa.

Opistot ja liitto uskovat pärjäävänsä

Opistokenttä odottaa tällä hetkellä rakenne- ja rahoitusuudistuksen ohjausryhmän joulukuun puolivälissä valmistuvaa ehdotusta.

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen kertoo, että rahoitus tulee todennäköisesti iskemään pieniin opistoihin.

– Opistot joutuvat vakavasti pohtimaan myös sitä, missä paikoissa kursseja järjestetään. Joudumme myös punnitsemaan yhä tarkemmin, mitä eri aihealueiden kursseja kannattaa järjestää.

Edessä on tulevina vuosina myös opistojen yhdistämisiä. Opistoverkon lopullinen muoto riippuu paljon myös kuntauudistuksen lopputuloksista.

Uuden rahoitusjärjestelmän on määrä tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Järjestäjäverkko uudistuu vuoden 2017 alussa.

Liikenne ei kulje Imatran rajanylityspaikalla - katkos saattaa kestää viikonlopun

Imatran rajanylityspaikalla selvitellään aamuöisen tulipalon vahinkoja. Ne saattavat olla niin pahat, että liikenne on poikki koko viikonlopun.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto suosittelee Venäjälle matkustavia valitsemaan joko Nuijamaan tai Vaalimaan rajanylityspaikan, koska Imatran rajanylityspaikalla syttyi aamulla tulipalo muuntamotilassa.

Sähkömiehet selvittelevät vahinkoja, mutta ne saattavat olla niin pahat, että rajanylityspaikka aukeaa vasta ensi viikolla. Kapteeni Heikki Ahtiainen sanoo, että Nuijamaa ja Vaalimaa ovat nyt jonkin verran ruuhkautuneet.

Koko Imatran rajanylityspaikka on suljettu liikenteeltä.

Tulipalo syttyi aamuyöllä Rajavartioston ja Tullin rajatarkastusasemalla muuntamotilassa. Kiinteistö on remontissa, ja palo aiheutti savuvahinkoja.

Puola, Tanska vai suomalainen yllättäjä?

Jyrki Katainen

EU-maiden pääministerit kokoontuvat lauantaina valitsemaan unionimaille uuden puheenjohtajan. Puolan ja Tanskan pääministerit ovat ennakkosuosikkeja. Jos he eivät kelpaa EU-maille, johtoon voidaan nostaa Suomen Jyrki Katainen.

Jyrki Katainen

EU-maiden pääministerit tapaavat Brysselissä kokouksessa ja illallispöydässä. Päivän päätteeksi pääministerit valitsevat uuden puheenjohtajan Eurooppa-neuvostolle eli pääministerikokoukselle. Nykyinen puheenjohtaja, belgialainen Herman van Rompuy on soitellut kaikkiin EU-maihin ja etsinyt ehdokkaita ja kannattajia.

Pääministerikokouksella on EU:ssa paljon valtaa - Eurooppa-neuvosto hakee EU-maille yhteistä suuntaa, ja siellä pääministerit tai valtionjohtajat päättävät yhdessä esimerkiksi tärkeimmistä talous- ja ulkopolitiikan linjoista.

Kaksi ehdokasta näyttää saaneen etumatkan. Ennakkosuosikin asemassa on Puolan pääministeri
Donald Tusk. Toinen suosikki on Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt.

Tusk ennakkosuosikki, Thorning-Schmidt kannoilla

Tusk on puolalainen oikeistopoliitikko, Thorning-Schmidt tanskalainen sosialisti. Tusk on saanut taakseen useita suuria jäsenmaita, mutta myös Thorning-Schmidtillä on kannatusta.

Tanskan Thorning-Schmidt on tehnyt koko uransa politiikassa: EU-hun liittyvissä töissä ja europarlamentaarikkona. Tusk taas oli ennen pääministeriyttään töissä ammattiyhdistysliikkeessä. Molemmat ovat kokeneita poliitikkoja. Puolalaisen heikkoudeksi mainitaan kielitaito, englanti ja ranska eivät oikein luista. Kielitaitoa taas pidetään tanskalaisen vahvuutena.

Koska Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävä on yhdistää unionia, mahdollisimman monen jäsenmaan pitää olla uuden puheenjohtajan takana. Jos EU-maat eivät asetu Tuskin tai Thorning-Schmidtin taakse, tarvitaan kolmas vaihtoehto.

Eurooppalaisten lehtien ja suomalaislähteiden mukaan musta hevonen on Suomen Jyrki Katainen, joka voisi kelvata kaikille – tai lähestulkoon kaikille. Etelä-Euroopassa Katainen nähdään talouskurin edustajana, eivätkä kaikki maat kannata tiukkaa säästölinjaa. 

Italian ulkoministeri vahvoilla ulkopolitiikan kärkeen

Lauantai-iltana odotetaan myös toista tärkeää nimeä – EU:n korkean edustajan eli ulkopoliittisen komissaarin nimeä. Ehdotuksen tekee seuraavan EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Tehtävään on nousemassa Italian ulkoministeri, sosialisti Federica Mogherini.

Ukrainan tilanteen takia ulkopolitiikkaa hoitavan komissaarin nimi ihastuttaa ja ärsyttää. Mogherini ei kuulu niihin, jotka vaativat kovinta linjaa Venäjää vastaan. Baltian maissa ei ole pidetty kaikista Mogherinin Venäjä-lausunnoista eikä siitä, että tämä on viime viikkoina matkustellut Venäjällä ja poseerannut Putiniin kanssa.

Itä vastaan länsi vastaan etelä

Nimitykset ovat palapeli, jossa kaikille pitäisi antaa jotain. Itä-Euroopan maat haluaisivat jonkun merkittävän tehtävän. Pohjoismaillakaan ei ole koskaan ollut puheenjohtajan paikkaa. Italian pääministeri on pannut arvovaltansa peliin oman ehdokkaansa puolesta. Tasapaino pitäisi löytää myös oikeiston ja vasemmiston välillä.

Yksi hankalimmista kysymyksistä on, saadaanko johtopaikoille riittävästi naisia. Toistaiseksi komissioon on tarjolla vain neljä naista, kaikkiaan salkkuja on 28.

Natolle nopean toiminnan joukot

Naton päämaja Brysselissä.

Brittilehden mukaan Iso-Britannian lisäksi suunnitelmissa ovat mukana Tanska, Latvia, Viro, Liettua, Norja ja Alankomaat.

Naton päämaja Brysselissä.

Seitsemän Nato-maata suunnittelee niin kutsuttujen nopean toiminnan joukkojen muodostamista.

Iso-Britannia vetää hanketta, joka on aloitettu vastavetona Venäjän toimille Ukrainassa. Britannian pääministerin David Cameronin odotetaan tiedottavan hankkeesta virallisesti seuraavassa Naton huippukokouksessa, mikä pidetään Walesissa 4.–5. syyskuuta.

Mukana brittien suunnitelmissa ovat Tanska, Latvia, Viro, Liettua, Norja ja Alankomaat. Myös Kanada on ilmaissut kiinnostuksensa.

Tarkoituksena on muodostaa nopeasti koottava vieraaseen valtioon lähetettävä joukko, johon kuuluu yksiköitä maa-, meri- ja ilmavoimista. Joukkojen vahvuuden arvellaan olevan ainakin 10 000 sotilasta.

Asiasta kertoi perjantaina Financial Times.

Lehdet: Kaksi viidestä kokee pääministerin arvovallan laskeneen Stubbin aikana

Eniten Stubbia arvostavat kokoomuslaiset ja vihreät. Kriittisimmin suhtautuvat sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset.

Kaksi viidestä kokee pääministerin arvovallan laskeneen sen jälkeen, kun Alexander Stubbista (kok.) tuli pääministeri. Lähes puolet suomalaisista kuitenkin kokee, ettei pääministerin arvovalta ole laskenut.

Tulokset käyvät ilmi Karjalaisen, Etelä-Suomen Sanomien ja Keskisuomalaisen konsernin sanomalehtien teettämästä kyselystä.

Joka kuudes kyselyn vastaaja ei osannut sanoa kantaansa.

Kriittisimmin pääministeriin suhtautuvat sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset. Suopeimpia ovat kokoomuksen ja vihreiden kannattajat.

Kyselyn toteutti Tietoykkönen, ja siihen vastasi tuhat ihmistä.

Ympäristöaktivisti rynnii Brasilian presidenttigallupeissa

Marina Silva.

Marina Silva nousi ehdokkaaksi vasta pari viikkoa sitten, kun sosialistipuolueen edellinen ehdokas Eduardo Campos kuoli lento-onnettomuudessa.

Marina Silva.

Brasiliassa ympäristöaktivistina tunnettu presidenttiehdokas on kasvattanut kyselyissä etumatkaansa istuvaan presidenttiin.

Uuden mielipidemittauksen mukaan sosialistipuolueen Marina Silva voittaisi presidentti Dilma Rousseffin 10 prosenttiyksikön erolla, jos vaalit menevät todennäköiselle toiselle kierrokselle. Ensimmäisellä kierroksella naiset olisivat tasoissa.

Brasilian presidentinvaalit pidetään lokakuussa. Silva nousi ehdokkaaksi vasta pari viikkoa sitten, kun sosialistipuolueen edellinen ehdokas Eduardo Campos kuoli lento-onnettomuudessa.

Istuvan presidentin, työväenpuoluetta edustavan Dilma Rousseffin tilannetta eivät ainakaan helpota uudet talousluvut. Pitkään kulutusvetoisesta kasvusta nauttineen Brasilian talous painui alkuvuonna taantumaan.

EU-maiden johtajat koolle pohtimaan Venäjä-pakotteita – ja huippuvirkoja

Brysselissä käsitellään uusien Venäjän vastaisten pakotteiden lisäksi nimityksiä EU:n huipputehtäviin.

EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään lauantaina Brysseliin pohtimaan mahdollisten uusien pakotteiden asettamista Venäjää vastaan. Brysseliin saapuu myös Ukrainan presidentti Petro Porošenko.

EU:n ulkoministerit puivat Ukrainan tilannetta eilen perjantaina Milanossa, Italiassa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei halunnut ennakoida tämän päivän kokouksen lopputulosta. Tuomiojan mukaan jäsenmaiden välillä oli erilaisia painotuksia diplomatian ja pakotteiden tiukentamisen välillä.

Brysselissä käsitellään tänään myös nimityksiä EU:n huipputehtäviin. Pöydällä ovat päätökset uudesta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta ja unionin ulkopoliittisesta edustajasta. Vahvoina ehdokkaina on pidetty Puolan pääministeriä Donald Tuskia ja Italian ulkoministeriä Federica Mogherinia.

Itä-Euroopassa on vastustettu suhteellisen kokematonta Mogherinia, jolla ei ole katsottu olevan tarpeeksi lihaksia tiukkaan vääntöön Venäjän kanssa. Kokonaisuutta saattaisi kuitenkin tasapainottaa Puolan konservatiiveja edustavan Tuskin nimitys Eurooppa-neuvoston johtoon, diplomaattilähteistä arvioidaan.

Ebola-lääke tehosi eläinkokeissa

Lääkettä annettiin reesusmakakeille 3–5 päivää sen jälkeen, kun Ebola-virus oli tartutettu niihin ja kun suurin osa niistä oli alkanut oireilla.

Koeasteella olevasta Ebola-lääkkeestä on saatu rohkaisevia tuloksia eläinkokeissa. Yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön kehittämä ZMapp-lääke tehosi kaikkiin 18 apinaan, joihin sitä kokeiltiin.

Tutkimuksesta kerrottiin perjantaina julkaistussa Nature-lehdessä. Tutkimuksessa mukana olleet Yhdysvaltain ja Kanadan terveysviranomaiset kuvaavat kokeen tuloksia erittäin vaikuttaviksi.

Toistaiseksi ei ole varmaa, miten lääke toimii ihmisillä. ZMappia ei ole annettu ihmisille ennen kuin kaksi yhdysvaltalaista avustustyöntekijää saivat sitä sairastuttuaan Liberiassa. Molemmat toipuivat, mutta kahden lääkettä saaneen tiedetään menehtyneen.

Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin rohkaisevaa, että eläinkokeiden apinat toipuivat, vaikka saivat lääkettä vasta sairauden edettyä jo pitkälle.

ZMappia ei ole tällä hetkellä saatavilla, uusi erä on vasta valmisteilla. Tutkijat toivovat voivansa aloittaa pian tutkimukset ihmisillä, jotta lääkkeen tehoa voidaan arvioida luotettavasti.

Senegalista tuli perjantaina viides Länsi-Afrikan maa, jossa havaittiin Ebola-tartunta. Sairastuneen kerrotaan olevan Senegaliin saapunut Guinean kansalainen.

Epidemia alkoi Guineasta maaliskuussa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Ebola-viruksen tiedetään tähän mennessä surmanneen 1 552 ihmistä. Tartuntatapauksia on tullut tietoon yhteensä 3 062.

Mopoauto törmäsi pakettiautoon Seinäjoen keskustassa – kaksi tyttöä sairaalaan

Kolmion takaa tullut mopoauto törmäsi pakettiautoon. Risteyksen liikennevalot olivat yöaikaan pois käytöstä.

Kaksi tyttöä on loukkaantunut vakavasti mopoauton ja pakettiauton törmäyksessä Seinäjoella. Mopoautossa olleet tytöt on viety sairaalaan.

Onnettomuus tapahtui Koskenalantien ja Vapaudentien risteyksessä Seinäjoen keskustassa. Mopoauto oli ylittämässä Vapaudentietä, kun se törmäsi Vapaudentietä pitkin ajaneeseen pakettiautoon.

Pakettiauton kuljettaja ei loukkaantunut.

Seinäjoen paloaseman asemamestarin mukaan mopoautolla oli väistämisvelvollisuus, koska se tuli kolmion takaa. Risteyksessä on liikennevalot, mutta ne ovat yöaikaan pois päältä.

Mopoauto tuhoutui onnettomuudessa korjauskelvottomaksi.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä