"Takaaminen on hullun hommaa"

Nainen katsoo ikkunasta avautuvaa merimaisemaa.

Harva takaisi lainan perheenjäsenelleen, saati ystävälleen. Ylen lukijat ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että raha-asioita ja ihmissuhteita ei kannata sekoittaa. Moni maksaa 90-luvun lamavuosina lähipiirilleen takaamiaan lainoja edelleen.

Nainen katsoo ikkunasta avautuvaa merimaisemaa.

Asuntolainan saadakseen tarvitaan nykyisin yhä useammin reaalivakuuksia. Henkilötakaajien osuus kaikista pankkilainojen vakuuksista on vähentynyt merkittävästi.

Eikä ihme.

Kysyimme Ylen lukijoilta, olisivatko he valmiita takaamaan kaverin tai oman lapsen lainan. Suurin osa vastasi yksiselitteisesti: ei.

– En takaisi kenenkään lainaa. Olin velkasaneerauksessa seitsemän vuotta taattuani vanhempieni ja ex-mieheni lainat. Tein kolmivuorotöitä ja yritin selviytyä minimitoimeentulolla. Sellaista "koulua" en halua enää koskaan, kirjoittaa nimimerkki Femma.

Myös Sanna kertoo taanneensa puolisonsa kanssa veljensä asuntolainan. Kun veljen yritys meni konkurssiin, takaajille alkoi sadella kirjeitä pankista.

– Jouduin pakottamaan häntä (veljeä) ratkaisemaan tilanteensa. Kun puolen vuoden erät olivat maksamatta, pankkikin pakotti myymään asunnon. Meille jäi 5 000 euroa maksettavaksi (mikä on parempi kuin 100 000 euroa). Äitimmekin joutui auttamaan, kun jäin äitiyslomalle ja tulot pienentyivät. Lopuksi hän (veli) löysi uuden työn ja jatkoi tuon summan maksamista itse, hän kertoo.

– Takasin ns. kaverin lainaa vuonna 1983 ja sitä ei kaveri maksanut. Siis minä olen maksanut ja olen vieläkin ko. lainassa kiinni. Asianomainen on aikoja sitten mennyt saneerauksen läpi ja on puhtailla vesillä veloista, nimimerkki Ei ikinä enää kirjoittaa.

Moni lukijoista ihmetteli, miksi kukaan takaisi lainaa ystävälleen tai tuttavalleen, kun omien lastenkin lainojen takaaminen epäilyttää.

– Lainan takaamatta jättäminen on huomattavasti pienempi riski ystävyydelle kuin toisen osapuolen mahdollinen maksukyvyttömyys myöhemmin ja lainan kaatuminen omille harteille, nimimerkki Tekninen kirjoittaa.

– Kaveruutta ja raha-asioita ei koskaan saisi sotkea. Ja entäs sitten, kun välit viilenevät ja laina jääkin maksamatta? Siinä makselet vain kiltisti entisen kaverin lainoja. Oman lapseni lainoja olen taannut ja takaan vastakin. Jos kävisi niin, ettei saisi maksuttua, niin otetaan ennakkoon perinnöistä sitten, Seiskaäiti sanoo.

Nimimerkki Miten niin? ihmettelee, miksi vanhempien pitäisi taata jälkikasvunsa velkoja. Hän huomauttaa, ettei kaikilla vanhemmilla ole varaa ryhtyä takaajiksi ja heillä voi olla omiakin lainoja huolehdittavanaan.

Nihkeä suhtautuminen henkilötakauksiin käy ilmi kommenteista kautta linjan.

– 80- ja 90-luvun taitteen lama osoitti, että takaaminen on hullun hommaa. En takaisi, Järki päässä -nimimerkki kiteyttää keskustelun.

Imatra Big Band -festivaali ajoi valtuutetut "pirullisen valinnan" eteen

Boston promenade soittaa BB-teltassa.

Imatran valtuustoryhmät joutuvat ottamaan nopeasti kantaa Imatra Big Band Festivaalin 250 000 euron pelastuspakettiin. "Päätät niin tai näin, pyyhkeitä tulee", luonnehtii keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Veikko Lankinen.

Boston promenade soittaa BB-teltassa.

Imatran kaupunginvaltuuston ryhmät ilmoittavat kantansa IBBF:n avustusanomukseen viimeistään 3.9. Valtuustoryhmien puheenjohtajat kokevat joutuneensa hankalaan tilanteeseen, koska koko festivaalin tulevaisuus on kaupungin avustuksen varassa.

Suurimman valtuustoryhmän, sosialidemokraattien, puheenjohtaja Heikki Luukkanen ihmettelee, miten suuret tappiot ovat mahdollisia.

– Kerran jo kaupunki on ollut pelastamassa festivaalin taloutta ylimääräisellä avustuksella. Silti järjestäjät ovat edelleen tehneet virhearvioita. Eihän voi olla niin, että kuntalaiset aina maksavat tappiot, Luukkanen tuumii. Sosialidemokraattien valtuustoryhmä päättää kantansa 1.9.

Kokoomus haluaa festivaalin jatkuvan

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Anu Urpalainen jäävää itsensä, koska hän on IBBF:n hallituksen jäsen. Urpalaisen puolesta valtuustoryhmää johtaa tässä asiassa Ismo Pöllänen.

– Kaupunginhallituksessa ryhmämme on ollut sitä mieltä, että avustus tulee myöntää. 1.9. keskustelemme asiasta valtuustoryhmässä ja uskoakseni olemme avustuksen kannalla. Pidämme festivaalia Imatran imagon kannalta niin merkittävänä, että sen jatkuvuus tulee turvata.

– Taustalla on myös se suuri liikevaihto, jonka tapahtuma tuo paikallisille yrityksillekokoomuksen Ismo Pöllänen sanoo.

Kolmanneksi suurin valtuustoryhmä eli perussuomalaiset päättävät suhtautumisestaan 28.8. Ennen sitä valtuutetut eivät ota kantaa asiaan.

"Pirullisen vaikea päätös"

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Veikko Lankinen ihmettelee suuresti festivaalijärjestäjien kulukäyttäytymistä.

– Ei tämä ole ollut viisasta taloudenhoitoa. Kaupunki antoi jo kerran aiemmin tekohengitystä tapahtumalle, mutta järjestäjät eivät ottaneet siitä opiksi. Nyt olemme tilanteessa, jossa valtuutettujen on tehtävä pirullisen vaikea päätös. Päätät niin tai näin, aina tulee pyyhkeitä.

Lankisen mielestä IBBF on Imatralle tärkeä tapahtuma, koska se on tuonut liikevaihtoa yrityksille.

- Olisi helppo päättää, että festivaalin avustaminen on nyt loppu. Mutta toisaalta, kyllähän kaupunki tarvitsee tällaisia juttuloita. Imatran veronmaksajien satsaus omaan tapahtumaan on varmasti pienempi kuin monessa muussa kaupungissa, Lankinen uskoo. Keskustan valtuustoryhmä pohtii asiaa 1.9.

Pienryhmät kuulevat vielä IBBF:n näkökulmaa

Kristillisdemokraattien valtuutettu Eija Mertanen kertoo, että pienryhmät kuulevat maanantaina festivaalijärjestäjien näkökulmaa. Sen jälkeen kristillisdemokraattien, vihre8iden ja vasemmistoliiton kolme valtuutettua pyrkivät löytämään yhteisen kannan avustusanomukseen

– Henkilökohtainen kantani on, että tapahtuma olisi syytä säilyttää, koska sillä on suuri merkitys Imatran imagolle. Toisaalta, kaupungilla on miljoona muutakin rahanreikää esimerkiksi katuverkossa ja vesihuollossa. Haluan laajaa keskustelua kuntalaisten sekä muiden valtuustoryhmien kanssa, Mertanen sanoo.

Vihreiden Hanna-Kaisa Lähde on sitä mieltä, että mikäli avustus myönnetään, kaupungin on suurimpana rahoittajana saatava selvästi nykyistä enemmän sananvaltaa festivaalin järjestämiseen.

Vasemmistoliiton valtuutettua Anssi Piiraista ei tavoitettu kommentoimaan.

Onko pyrkimys tasa-arvoon edelleen koulumme peruskiviä?

Oppilas työskentelee iPadilla.

Kun peruskoulua perustettiin oli yksi tavoitteista mahdollistaa Suomen kansalaisille tasaveroiset mahdollisuudet koulutuksen kautta tapahtuvaan sosiaaliseen nousuun.

Oppilas työskentelee iPadilla.

Tavoitteena oli tasoittaa sekä perheiden varallisuuserojen että maantieteellisen sijainnin asettamia reunaehtoja kansalaisten kouluttautumiselle. Kolikon toinen puoli oli lahjakkuusreservin avautuminen ja juuri sen hedelmiä korjataan nyt, kun Suomi menestyy Pisa-koulutusvertailuissa. Peruskoulu avasi tasa-arvoisen opintien maaseudun ja työväestön lapsille. Kun osassa kunnista on vakavia talousvaikeuksia ja kuntaliitokset synnyttävät uusia suurkuntia, voidaan kysyä onko näistä periaatteista jo käytännössä jouduttu luopumaan.

"Oppivelvollisuuden sijaan pitäisi puhua oppioikeudesta"

Alkuperäinen idea kansalaisten tasaveroisesta oikeudesta kouluun kuului entisen kansanedustajan ja ministerin Kalevi Kivistön juuri tasa-arvon toteutuminen. Hän oli kansanedustajana mukana perustamassa peruskoulua 1970-luvulla. Peruskoulu avasi opintien niillekin, joilla ei olisi ollut varaa maksaa oppikoulun lukukausimaksuja ja maksullisia oppikirjoja.

– Kyllähän se käsite oppivelvollisuus on 1920-luvulta peräisin. Silloin kun peruskoulua perustettiin, oli kovasti puhe siitä että koko käsite korvattaisiin oppioikeudella ja siitähän siinä itse asiassa on kysymys. Ilman muuta pitää tavalla tai toisella taata se, että kaikilla on mahdollisuus saada tällaisen yleissivistävään peruskoulutukseen, Kivistö toteaa.

Onko käynnissä koulujen jako menestyviin ja syrjäytyviin?

Yhä peruskoulua koskevaa keskustelua tarkkaan seuraava Kivistö on hyvin huolissaan muun muassa koulujen eriytymiskehityksestä. Kaupunkiseutujen sisällä vanhemmat vertailevat kouluja ja vaarana on koulushoppailu - eli hakeutuminen sellaisiin kouluihin, joilla on varaa ja mahdollisuuksia tarjota parasta mahdollista. Se kolikon toinen puoli on osan kouluista kurjistuminen:

– On syntynyt niin sanottuja eliittikouluja, joihin hakevat sellaiset vanhemmat joilla on varallisuutta ja ymmärrys koulutuksen merkityksestä. Sinne hakeutuvat parhaat opettajat ja myös vanhemmilla on mahdollisuus hankkia ylimääräisiä varoja koulun tukemiseen. Sitten jää sellaisia kouluja, joihin joudutaan.

Kivistö tulkitsee, että tie eriytymiskehitykselle avattiin kun luovuttiin valtion valvomasta koulupiirijaosta. Myös osa opettajista toivoo valtion ohjauksen ja rahoituksen tiukentumista, jotta koulujen eriarvoistuminen saataisiin kuriin. Ensi eduskuntavaaleista on toivottu koulutusvaaleja muun muassa Opettaja Lehdessä.

Kivistö pelkää paluuta 1950-luvulle sen suhteen, että peruskouluissa luovuttaisiin osin myös oppimateriaalien maksuttomuudesta. Tätä on väläytetty yhtenä rahoituskeinona esimerkiksi, kun on mietitty oppivelvollisuusiän korottamista vuodella. Keskustelu vanhempien taloudellisista mahdollisuuksista on virinnyt uuden opetusteknologian ja digitaalisten oppimateriaalien käytön lisääntyessä. Entä jos kotoa ei olekaan antaa evääksi älykännykkää tai tablet-tietokonetta, palaammeko silloin aikaan ennen peruskoulua.

Osallistu keskusteluun, aihetta käsitellään torstaina Yle Radio Suomen Ajantasan torstaiseurassa kello 14 alkaen.

Eläkeneuvottelut jumittavat: Duunarin ja maisterin maailmat eivät kohtaa

Mies työskentelee rakennustyömaalla.

Eläkeneuvottelujen keskeiset kiistakysymykset ovat eläkeikä, eläkkeen kertyminen ja se kuka tämän kaiken maksaa. Työntekijöiden maailmat ovat kaukana toisistaan.

Mies työskentelee rakennustyömaalla.

Eläkeneuvottelut jatkuvat iltapäivällä Eteläranta 10:ssä. Pöydällä on isoja ja pienia asioita. Palkansaajajärjestö SAK ei haluaisi nostaa eläkeikää.  Rakennusmiehet aloittavat työt alle parikymppisenä. 40 vuoden työuran on täynnä ennen kuudenkympin rajapyykkiä. Harva jaksaa edes nykyiseen eläkeikään.

Akateemisten Akava elää aivan toisenlaisessa maailmassa. Opettaja aloittaa työuransa usein vasta lähempänä kolmeakymppia. Työelämässäkin jatketaan pitempään. Työt ovat fyysisesti kevyempiä kuin rakennustyöt , mutta pääkoppa rasittuu.

Työnantajapuoli haluaisi pidentää työuria molemmista päistä. Tämä on vain yksi asia, joka vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytymistä.

Miten eläke kertyy?

Kiistaa käydään myös siitä, miten eläke kertyy. Tällä hetkellä eläkettä palkansaaja on oikettettu nk. superkarttumaan, mikäli jaksaa tehdä töistä vielä 63-68 -vuotiaana.

Harva rakennusmies jaksaa kiivetä rakennustelineille 65-vuotiaana. Superkarttuma on siis hyödyttänyt lähinnä toimihenkilöitä. Mutta nyt Akavakin on taipunut siihen, että superkarttumasta luovutaan. SAK haluaa kerätä eläkettä tasaisesti läpi työuran.

Väki vanhenee ja ja suomalaisten pitäisi tienata enemmän rahoja valtion kirstuun. Hallitus toivoikin eläkeratkaisuja keskiviikkona alkavaan budjettiriihensä. Nyt näyttää siltä, että sopua ei synny tänään. Mutta ehkä "tällä viikolla". Tai "syksyn aikana".

Facebook-tempaus sai jättisuosion – Jaana ja Satu kelaavat pyörätuoleilla yli 300 kilometriä: "Voi ei"

Kaksi pyörtuolissa istuvaa naista Facebook-kuvassa

Kouvolassa asuva Jaana Kivimäki sai eilen päähänpiston. Hän latasi avustajansa kanssa Facebookiin kuvan, jossa he lupaavat kelata pyörätuolilla Tuurin kyläkauppaan, jos kuva saa 10 000 tykkäystä. Kuva saavutti hurjan suosion.

Kaksi pyörtuolissa istuvaa naista Facebook-kuvassa

Kouvolan Myllykoskella asuva Jaana Kivimäki lähti tiistaina avustajansa Satu Ikosen kanssa pyörätuolilenkille, kun hän sai päähänpiston.

– Puhuimme Tuurin kyläkaupasta ja siitä, etten ole koskaan käynyt siellä. Sitten vain keksimme, että laitetaan Facebookin kuva, jossa lupaamme kelata pyörätuoleilla Tuuriin jos kuva saa 10 000 tykkäystä, Kivimäki kertaa tapahtumien kulkua.

Kuva lähti varsinaiseen lentoon. 10 000 tykkäystä tuli täyteen muutamassa tunnissa, ja aamupäivällä kuvaa oli peukuttanut jo liki 24 000 henkilöä. Jakoja oli lähes 900.

– Voi ei, en olisi ikinä uskonut. Olisi pitänyt laittaa 100 000 tykkääjää, niin ei tarvitsisi lähteä, Kivimäki hymähtää.

Ei lunta, kiitos

Lupaus pitää. Kaksikko lähtee pyörätuoleilla kohti Tuuria syyskuun lopulla. Kelattavaa on yli 300 kilometriä. Kivimäen mukaan pyörätuoli kulkee noin kymmenen kilometriä tuntivauhtia.

–  Jos matkavauhti on 50 kilometriä päivässä, niin reissuun ei pitäisi mennä montaa päivää. Olemme jo suunnitelleet reittiä. Mukaan lähtee asuntoauto, jossa voimme nukkua.

Kivimäki on saanut valtavasti yhteydenottoja, joissa tarjotaan pyörätuolimatkaajille ruoka- ja yöpymispaikkoja. Sää hiukan jännittää.

– Toivottavasti lunta ei tule kovin aikaisin, se hankaloittaa matkantekoa. Viileää saa olla, mutta ei lunta.

"Mylsän" kadut käyvät tylsiksi

Kivimäki on ammattilaistason vammaisratsastaja, jolta jäivät ratsastuksen MM-kisat väliin kilpahevosten loukkaantumisen vuoksi. Aika on käynyt pitkäksi.

– Ei ole ollut oikein mitään tekemistä ja suoraan sanoen ketuttaa, etten päässyt kisoihin. Mylsän kadut käyvät jo tylsiksi. Nyt tulee ainakin vaihtelua.

Avustaja Satu Ikonen ei tarvitse pyörätuolia, mutta on viime aikoina innostunut kulkemaan avustettavansa tavoin pyörätuolissa.

– Pakotin hänet tuoliin vasta muutama viikko sitten. Menen aina 300 metriä häntä edellä. Minä kyllä pystyn tuohon matkaan, mutta Satun puolesta vähän huolestuttaa, Kivimäki nauraa.

Perussuomalaiset jättävät välikysymyksen poliisin resurssipulasta

Kansalaisilta on tullut paljon huolestunutta palautetta siitä, kun poliisia ei näy eikä nopeaan apuun voi luottaa. Näin sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jättää eduskunnan syysistuntokauden aluksi hallitukselle välikysymyksen poliisiasioista.

Perussuomalaiset ovat huolissaan poliisin resurssien riittävyydestä ja poliisipalvelujen saatavuuden heikkenemisestä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jari Lindströmin mukaan kansalaisilta on tullut paljon huolestunutta palautetta siitä, kun poliisia ei näy eikä nopeaan apuun voi luottaa. Hänen mukaansa ongelma näkyy sekä maalla että kaupungeissa.

Silakka uhkaa kadota suomalaisten lautasilta – Venäjän pakotteet tyrehdyttävät kannattavan liiketoiminnan

Kotkan edustalta pyydettyjä silakoita

Venäjän vastapakotteet uhkaavat viedä silakan suomalaisten lounaslautasilta. Jatkossa kalastajien ei enää kannata lajitella suomalaisten suuhun meneviä silakoita, sillä Venäjän viennin tyrehtyminen tekee kannattavasta liiketoiminnasta tappiollista. Sen sijaan silakat viedään rehuksi turkiseläimille.

Kotkan edustalta pyydettyjä silakoita

Silakkapihvin ystäville koittavat vakavat hetket lähitulevaisuudessa, sillä Venäjän vastapakotteet näyttävät vievän kalan suomalaisten lautasilta.

Jatkossa kalastajien ei enää ole taloudellisesti järkevää lajitella erilleen ihmisten ruuaksi ja eläinten rehuksi meneviä silakoita.

Taustalla on Venäjän vastapakotteet, jotka kieltävät kalan tuonnin maahan. Tämä puolestaan leikkaa suuren osan elintarvikkeiksi tarkoitetusta silakan myynnistä.

–Yksinomaan Suomeen elintarvikkeeksi tulevaa silakkaa ei kannata lajitella. Saaliista se on kuitenkin vain 5-10 prosenttia, sanoo Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas.

Esimerkiksi vuonna 2012 elintarvikkeina Suomen silakkasaalista vietiin 24 prosenttia ja suurin osa viennistä kohdistui Venäjälle. Samaan aikaan suomalaiset söivät silakkasaalista noin 3 prosenttia.

Toimitusjohtaja Jordas sanoo, että suomalaisten silakan ystävien oljenkorret ovat harvassa. Joko kauppojen ja kuluttajien pitää maksaa silakasta korkeampaa hintaa tai kalastajien on jatkettava lajittelua tappiolla.

Ensimmäinen vaihtoehto ei ole Jordaksen mukaan realismia, sillä Venäjälle tarkoitettu norjalainen ylijäämälohi alkaa tunkeutua Suomeen syksyllä. Tämän vuoksi paineita on lähinnä laskea kalan hintaa.

Kalastajilla edessä kova syksy

Mikäli asiaa kysyy ammattikalastajilta, syksyn ja talven näkymät näyttävät synkiltä. Norjan lohen tarjonnan lisäksi kalajastajien toimeentuloa uhkaa venäläisten asettama tuontikielto eurooppalaisille kaloille.

Suurin osa vientikaloista on ollut silakkaa ja kilohailia, joita itänaapuriin kuljetettiin pakastettuina viime vuonna noin 5,5 miljoonan euron arvosta.

Ammattikalastajien hallituksen puheenjohtaja Olavi Sahlstén sanoo, ettei Venäjän kokonaismerkitys näy vientiluvuissa.

–Suomesta esimerkiksi virolaiset yritykset ostavat pakastettua kalaa ja vievät sen eteenpäin Venäjälle.

Sahlsténin mukaan pakotteet tuntuvat 200—300 työntekijän ja yrittäjän kukkarossa, kun logistiikkaketju otetaan huomioon. Tilannetta pahentaa vielä se, ettei korvaavia kuluttajamarkkinoita ole näkyvissä.

–Koko kriisissä on puhuttu, että maataloustuottajille haetaan korvaavia markkinoita. Silakka on kala, jolle ei ole muita markkinoita Itämeren alueella kuin kotimainen turkisteollisuus.

Kalastajien ongelma on se, että turkisteollisuus maksaa silakasta paljon vähemmän kuin venäläiset kuluttajat.

Kalanjalostaja ja -kasvataja uskovat kysyntään

Kalanjalostaja Hätälän toimitusjohtaja Risto Isohätälä ja kalankasvattamo Taimenen toimitusjohtaja Auli Kuusela eivät täysin allekirjoita kalastajien hätää.

Molemmat huomauttavat, että viranomaiset sallivat pakotteiden takia norjalaisten kasvattaa lohia entistä suuremmiksi. Tämän vuoksi lisääntynyt tarjonta ei purkaudu heti muille markkinoille kuten Suomeen.

Toiseksi suomalaiselle kirjolohelle löytyy vähäisen tarjonnan takia kysyntää.

–Helteet ovat kovalla kouralla käsitelleet suomalaisia kalankasvattajia, sanoo toimitusjohtaja Auli Kuusela.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos onkin arvioinut, että kalakuolemat vaikuttavat suomalaisen kalan tarjontaan ensi vuonna. Tämän lisäksi Isohätälä ja Kuusela sanovat, että kotimaiselle kirjolohella on oma uskollinen kuluttajakunta.

"Ylijäämälohi löytänyt markkinansa"

Norjan lohen hinta on ollut viimeisen kaksi viikkoa vakaa. Tämä tarkoittaa toimitusjohtaja Isohätälän mukaan sitä, että Venäjälle suunnattu ylijäämälohi on löytänyt uudet markkinat.

–Kun hinta laskee yhtäkkiä, kauppaketju ostaa ne tarjoustuotteekseen ja siksi lohta on mennyt ympäri Eurooppaa valtavia määriä, Isohätälä sanoo.

Menekin kasvu on näkynyt myös Hätälän tehtailla. Toimitusjohtajan mukaan yhtiön tiskeillä on kilomääräisesti käsitelty 30–40 prosenttia normaalia enemmän kalaa.

Toimitusjohtaja kuitenkin odottaa, että syksyllä Norjan lohta voi tulla markkinoille uudestaan lisää.

–Syyskuussa lohta aletaan perata enemmän ja silloin voi tulla hetkellinen ongelma.

Isohätälän mukaan tilannetta helpottaa se, että norjalaiset vievät lohta Chilessä sijaitsevien kalankasvattamojensa kautta Venäjälle.

Helsingin Sanomat aloittaa digitaalisen iltapainoksen julkaisun

HS ilta on lehden mukaan valikoitu kokonaisuus syventävää journalismia. Ensimmäinen iltapainos ilmestyy huomenna torstaina 28. päivä elokuuta.

Helsingin Sanomat aloittaa digitaalisen iltapainoksen julkaisun huomisesta torstaista lähtien. HS Ilta -niminen digipainos tarjoaa Sanoma Median mukaan syventävää journalismia, jossa analyysillä, kuvajournalismilla ja liikkuvalla kuvalla on korostettu rooli.

Yhtiön mukaan HS Ilta on aamupainoksesta riippumaton julkaisu, jota varten lehden toimittajat ja kirjeenvaihtajat tuottavat omia, vain iltapainoksessa julkaistavia juttujaan.

Iltapainos on luettavissa kello 16.30 lähtien Android- ja Ipad-tableteilla sekä uusimmilla älypuhelimilla. HS:n iltapainosta luetaan samalla sovelluksella kuin aamupainosta ja näköislehteä.

Iltapainokseen tulevat samanlaiset pyyhkäistävien sivujen välissä olevat kokosivun mainospaikat kuin digitaalisessa aamupainoksessa ja näköislehdessä.

Kriisipuhelimissa ruuhkaa – oletko saanut apua mielenterveysongelmissa?

Nuori mies istuu ikkunan ääressä.

Yhä useammissa kriisipuheluissa nuoret aikuiset kertovat omista itsetuhoisista ajatuksista ja käyttäytymisestä. Monilla paikkakunnalla ei ole lainkaan mielenterveyspäivystystä tai päivystys on kesällä kiinni. Kuinka mielenterveyspalvelut pitäisi järjestää? Oletko turvautunut kriisipuhelimen apuun? Millaisia kokemuksia sinulla on alueesi mielenterveyspalveluista?

Nuori mies istuu ikkunan ääressä.

Suomen Mielenterveysseuran Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tuli soittoja kesäkuussa lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kesällä monet kriisipuhelimeen soittavista ovat vailla hoitokontaktia kuntien palveluiden lomien takia. Heinäkuussa julkaistun raportissa OECD kehottaa Suomea kaventamaan mielenterveyspalveluiden suuria alueellisia eroja. 

Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt 24 paikkakunnalla ympäri Suomea. Vapaaehtoisen päivystäjän työtä tukee kriisityöntekijä. Vapaaehtoiset saavat myös peruskoulutuksen puhelinauttamiseen. Vapaaehtoisen kanssa käydään säännöllisesti purkukeskusteluja, lisäksi on jatkokoulutuksia, työnohjausta ja kehityskeskusteluja kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseurasta.

Suomessa alueellisia eroja on yritetty paikata myös nettiterapian avulla. Nettiterapiassa itsenäisen työskentelyn tukena toimii nettiterapeutti-psykologi, joka seuraa terapiassa edistymistä ja vastaa asiakkaan kysymyksiin.

Voiko nettiterapiasta saada apua ongelmiinsa?

Kuinka mielenterveyspalvelut pitäisi järjestää? Oletko turvautunut kriisipuhelimen apuun? Ryhtyisitko vapaaehtoiseksi kriisityöntekijäksi? Millaisia kokemuksia sinulla on alueesi mielenterveyspalveluista?

Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. Järjestön  Facebook ja Twitter tilit

Tuomioja: Isäntämaatukiasiakirja ei ole uusi asia eikä askel kohti Natoa

Erkki Tuomioja

Suomi ei ole ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan ottamassa askelta kohti Nato-jäsenyyttä. Ministeri korostaa, että keskiviikkona uutisoidussa isäntämaatukiasiakirjassa on kyse vanhasta asiasta, jonka valmistelusta on informoitu eduskuntaa pitkin matkaa.

Erkki Tuomioja

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) korostaa, että hallituksen linja suhteessa sotilasliitto Naton jäsenyyteen ei ole muuttunut.

– En näe, että Suomen turvallisuutta tai pohjoisen Euroopan vakautta millään tavoin edistettäisiin tuomalla sotilasliitto Natoa taas uudelle rajalle Venäjän kanssa, kirjoittaa Tuomioja Facebook-kommentissaan.

Ulkoministeri ottaa kirjoituksessaan kantaa uutiseen Suomen valmiudesta allekirjoittaa Naton kanssa ns. host nation support -yhteisymmärrysasiakirja. Tuomioja korostaa, että kyse ei ole uudesta järjestelystä, vaan asiasta, jonka pitkästä valmistelusta on informoitu eduskuntaa pitkin matkaa.

Tuomioja huomauttaa myös, että kyse ei ole askeleesta Nato-jäsenyyttä kohti, vaikka jäsenyyden kannattajat yrittävät tällaista kuvaa luoda.

Ulkoministeri kommentoi asiaa myös tiedotusvälineille poistuessaan iltapäivällä hallituksen budjettineuvotteluista Säätytalolta. Hän antoi esimerkkejä siitä, missä tilanteissa isäntämaatuki voisi tulla kysymykseen.

- Äärimmäinen tilanne on tietysti se, että jos joku hyökkää Suomeen. Niin meillä on oikeus vastaanottaa apua, Tuomioja sanoi.

Hän lisäsi, että sopimus helpottaisi myös osallistumista erilaisiin harjoituksiin, joita on tehty käytännössä jo pitkään.

- Jos siinä on jotain ulkolaisia laivoja tai muita, niin ei tarvitse erikseen tehdä sopimusta siitä, minkälaisia muotoja noudatetaan silloin kun nämä ovat Suomen aluevesillä tai Suomen maaperällä.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) kertoi hänkin keskiviikkona Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että isäntämaatukisopimuksesta on neuvoteltu kymmenen vuotta. Kyse on siitä, että Suomi voisi niin päättäessään antaa toimintaedellytyksiä Naton joukoille erilaisissa häiriötilanteissa.

Kääriäinen korostaa, että päätöksen tekisi aina avun pyytäjä eli Suomi.

Ranskalainen taide-elokuvan ohjaaja kehuu Kristen Stewartia, Marvel-elokuvia ja punk rockia

Oliver Assayas.

Olivier Assayas tekee älykkäitä elokuvia Hollywoodin kuumimpien nimien kanssa. Uuden Clouds of Sils Maria -elokuvan pääosissa ovat Juliette Binoche ja Kristen Stewart. Assayas kertoo näkemyksiään elokuvanteosta Yle Uutisten videohaastattelussa.

Oliver Assayas.

Pilvet lipuvat vuorten välissä kuin käärme. Sveitsiläisen Sils Maria –kylän erikoinen luonnonilmiö on nimetty Malojan käärmeeksi. Se on myös keskeinen vertauskuva ajan kulumiselle ranskalaisohjaaja Olivier Assayasin uudessa elokuvassa Clouds of Sils Maria, joka saa Suomen ensi-iltansa 5. syyskuuta.

- Aika vaikuttaa meihin kaikkiin. Sitä on vaikea hyväksyä ja vielä vaikeampi asia se on näyttelijöille, ohjaaja sanoo.

Elokuvassa ikääntyvä teatteritähti Maria Enders (Juliette Binoche) saa tarjouksen esiintyä näytelmässä, joka teki hänestä 18-vuotiaana kuuluisan. Kahden naisen ja kahden sukupolven valtataistelua kuvaavassa esityksessä on kuitenkin tällä kertaa tarjolla vanhemman naisen rooli.

- Olen tuntenut Juliette Binochen koko hänen uransa ajan, Assayas kertoo elokuvan taustoista.

- Olemme aina halunneet tehdä elokuvan yhdessä, ja ehkä nyt oli oikea aika.

"Hollywood ei anna tähtien näytellä"

Kiinnostavimman roolin Clouds of Sils Mariassa tekee kuitenkin Hollywoodin nuori lupaus Kristen Stewart, josta Twilight-elokuvasarja teki supertähden. Stewart esittää elokuvassa Maria Endersin assistenttia, jonka osa tarinassa on tärkeämpi kuin ensi alkuun vaikuttaa.

- Amerikkalaiset näyttelijät ovat kaikkein kiinnostavimpia. He ovat nuoria ja yhteydessä ajan henkeen. Kristen Stewart oli 22-vuotias, kun kuvasimme elokuvan. Ranskassa en edes tietäisi kenen puoleen kääntyisin, jos tarvitsisin senikäisen näyttelijän. Nuoret näyttelijättäremme ovat yli 30-vuotiaita, Assayas sanoo.

Ranskalaisohjaajan tähti onkin nousussa Yhdysvalloissa. Hänen seuraava ohjauksensa on rikoselokuva Idol’s Eye, jonka pääosaa esittää toinen Twilight-tähti Robert Pattinson. Elokuvassa nähdään myös muun muassa Robert de Niro.

- Uskoakseni elokuvani Kesähetket ja Carlos – Shakaali veivät homman uudelle tasolle. Yhtäkkiä ovet ovat auki. Ei niinkään rahallisesti, mutta näyttelijöiden osalta.

Monet Hollywood-tähdet ovatkin viime vuosina hakeutuneet eurooppalaisten ohjaajien elokuviin. Assayasin mukaan syy on siinä, että Hollywood-elokuvista on tullut kaavamaisempia.

- Näyttelijä haluaa näytellä. Efektipainotteisissa elokuvissa heille on vähemmän tekemistä, samoin jos heidän esittämänsä roolit ovat stereotyyppisiä. Eurooppalaisen ohjaajan kanssa he saavat tilaa paneutua näyttelemäänsä henkilöön paremmin.

Amerikkalaisen ja eurooppalaisen elokuvatähden välillä on kuitenkin eroja. Tämä käy ilmi kohtauksessa, jossa Enders ja hänen assistenttinsa pulahtavat uimaan metsälampeen. Binoche riisuu itsensä ilkosilleen, mutta Stewart ui alusvaatteissa. Tilanne tuntuu ainakin suomalaisesta katsojasta oudolta.

- Näyttelijät saivat tehdä kohtauksen niin kuin halusivat. En antanut siihen ohjeita. Kristenin mielestä oli seksikästä uida kaksi kerrosta alusvaatteita yllään, enkä ole siitä täysin eri mieltä, Assayas puolustaa.

Supersankarielokuvien puolella

Koska Clouds of Sils Marian maailma on tähtien maailma, kommentoidaan elokuvassa ohimennen monia elokuvataiteen tämän hetken ilmiöitä. Yksi niistä on 2000-luvun ison budjetin tieteis- ja supersankarielokuvien buumi, jolle elokuva tuntuu aluksi nauravan. Vampyyrin tyttöystävänä suosionsa huipulle noussut Stewart pääsee roolissaan irvailemaan vampyyrielokuvien buumille.

Assayasin suhde hittielokuviin ei kuitenkaan ole niin mutkaton. Hänen mukaansa on liian helppo sanoa, että esimerkiksi supersankarielokuvat on tarkoitettu lapsille.

- Se ei pidä paikkaansa. Mielestäni niissä elokuva kokeilee uusia kerronnan muotoja. Esimerkiksi joidenkin Marvel-sarjakuvien tai supersankarielokuvien tarinoiden monipuolisuus on hävettävän hyvää verrattuna joihinkin riippumattoman elokuvan klassikoihin, ohjaaja sanoo.

Ohjaajalla on myös kokemusta ison budjetin supersankarielokuvista, tosin vuosien takaa. Hän oli nuorena miehenä avustajana Richard Donnerin Teräsmies-elokuvassa (1978). Enää hän ei kuitenkaan itse lähtisi tekemään supersankarielokuvaa.

- Pidän niiden katsomisesta, mutta en olisi välttämättä hyvä sellaisen tekijänä. Se on käsittääkseni äärimmäisen tylsää puuhaa. Niin moni asia tehdään digitaalisesti, että elokuvanteko on niissä elokuvissa lähempänä animaatiota kuin elävää kuvaa.

Taide-elokuvaa punk-asenteella

Olivier Assayasin elokuvia on vaikea luokitella. Hän on liikkunut sulavasti eri lajityyppien välillä poliittisen terrorin kuvaus Carlos, shakaali, raukea perhedraama Kesähetket tai ohjaajan Hongkong-innostuksesta syntyneet Irma Vep ja Boarding Gate.

Yhtä monipuolinen on myös ohjaajan kiinnostus elokuvaan ja muihin taiteisiin. Taidemaalarin urasta nuorena haaveillut Assayas on kirjoittanut kirjan Ingmar Bergmanista, laajan juttusarjan erikoistehosteista ja ensimmäisenä Euroopassa laajan katsauksen Hongkongin elokuvaan 1980-luvulla.

Ohjaajan suurin inspiraationlähde on kuitenkin ollut punk-musiikki, jonka välittömän tunnelman hän haluaa toistaa elokuvissaan.

- Kun on elänyt maailmassa, jossa punk rockia ei ollut olemassa ja yhtäkkiä kokee The Clashin tai Sex Pistolsin ensimmäiset singlet, se vetää koko kehon mukaan. Muistan aina, että kaikessa taiteessa on mahdollista saavuttaa sama intensiteetti ja energia. Ihmisiä voi koskettaa niin kuin se musiikki kosketti minua.

1970-luvun lopun musiikin mullistuksen voi Assayasin mukaan siirtää muihinkin taiteisiin. Punk-juurista juontaa ilmeisesti myös ohjaajan usko nuoriin maailman selittäjinä.

- Punk ei ollut millään tavalla hienostunutta. Sitä musiikkia tekivät teinit ja parikymppiset, jotka eivät tienneet mitään musiikista. Mutta he olivat kosketuksissa maailmaan, joka oli muuttumassa. Maailma muuttuu koko ajan. Haluan olla siinä mukana.

Puolustusministeriö: Emme näe isäntämaajärjestelyä siirtymisenä kohti Nato-jäsenyyttä

Suomi on allekirjoittamassa Naton kanssa niin kutsutun isäntämaapöytäkirjan, joka mahdollistaa Naton nopean toiminnan joukkojen toimimisen Suomen alueella.

Yhteistyön laajeneminen Naton kanssa ei ole askel kohti puolustusliiton jäsenyyttä, vakuutti puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko Yle Radio Suomen Ajantasa-lähetyksessä tänään keskiviikkona.

– Emme ole nähneet tätä siirtymisenä kohti jäsenyyttä, näemme uuden pöytäkirjan vain käytännön keinona kehittää yhteistyötä Naton kanssa, Varvikko sanoo.

Isäntämaa-pöytäkirja mahdollistaa Naton nopeiden toiminnan joukkojen liikkumisen ja tukemisen Suomen maaperällä, merialueilla ja ilmatilassa. Suomi on allekirjoittamassa pöytäkirjan yhdessä Ruotsin kanssa.

Valtioneuvosto on korostanut, että kyseessä ei ole sopimus, joka velvoittaisi Suomea päästämään Naton joukkoja alueilleen.

"Hyödynnetään harjoitustoiminnassa"

Pöytäkirjan käytännön hyödyt Suomelle liittyvät Varvikon mukaan sekä rauhanajan yhteiseen harjoitustoimintaan että poikkeusolojen toimiin.

– Pöytäkirjaa hyödynnetään harjoitustoiminnassa, jota on tehty jo 15 vuoden ajan. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää poikkeusoloissa, myöskin sotatilanteessa.

Varvikon mukaan pöytäkirja parantaa Suomen valmiuksia poikkeusoloihin ja vahvistaa puolustuskykyä. Naton nopean toiminnan joukoille annettava tuki liittyisi Varvikon mukaan käytännössä esimerkiksi joukkojen majoittamiseen, muonittamiseen, liikkumiseen ja terveydenhuoltoon. Päätäntavalta tuen antamisesta säilyisi Suomella.

Ei liity uuteen kumppanuuteen

Varvikon mukaan pöytäkirja ei suoranaisesti liity ensi viikolla järjestettävässä Naton huippukokouksessa käsiteltävään uuteen kumppanimaiden kategoriaan, johon Suomi olisi pääministeri Alexander Stubbin mukaan pääsemässä Ruotsin, Australian, Jordanian ja Georgian kanssa.

Varvikon mukaan pöytäkirja on sen sijaan syntynyt Ruotsin, Suomen ja Naton yhteisen Afganistanin Isaf-operaation yhteistyön jäljiltä.

– Suomi ja Ruotsi ovat erikseen nähneet tarvetta tälle Isaf-operaation päättymisen jälkeen. Tämä osoittaa Suomen halua ja kykyä yhteistyöhön kumppanien kanssa.

Isäntämaapöytäkirjasta on neuvoteltu jo useita vuosia, ja neuvottelujen viimeisin aktiivinen vaihe on Varvikon mukaan kestänyt viimeiset puolitoista vuotta.

Kaasuhyökkäys Jokkmokin saamelaismuseossa - Saamelaiskäräjät lukitsi kokoushuoneensa Kiirunassa

Ájtte-musea

Tuntematon pariskunta suihkutti polttelevaa kaasua ihmisten päälle tiistaina Ájtte-saamelaismuseossa Ruotsin Jokkmokissa. Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Ingrid Inga pitää hyökkäystä huolestuttavana, sillä Ájtte on saamelaiskulttuurin symboli.

Ájtte-musea

Pohjois-Ruotsin Jokkmokin tunturi- ja saamelaismuseo Ájtte jouduttiin sulkemaan tiistaina puolenpäivän jälkeen odottamattoman kaasuhyökkäyksen vuoksi. Tuntematon pariskunta ruiskutti kaasua museon henkilökunnan ja vierailijoiden päälle. Ruotsin poliisi ei vielä tiedä, mitä aine oli, mutta epäilee sitä kyynelkaasuksi.

– Aine poltteli sekä silmissä että kurkussa, kertoo museon yksikönpäällikkö Elisabeth Kuoljok Pirak.

Museosta evakuoitiin noin 30 ihmistä. Osa ihmisistä oksensi kaasun aiheuttaman pahoinvoinnin vuoksi, mutta heillä ei ole hengenvaaraa.

"Ájtte on saamelaiskulttuurin symboli"

Ruotsin Saamelaiskäräjien hallitus kokousti tapauksen aikaan Kiirunassa, reilun 200 kilometrin päässä Jokkmokista. Kuultuaan tapauksesta hallitus päätti lukita kokoushuoneen ovet.

Hallituksen jäsen Ingrid Inga pitää hyökkäystä hänen kotikunnassaan huolestuttavana.

– Ájtte on saamelaiskulttuurin symboli. Asun itse Jokkmokissa, enkä olisi voinut kuvitella, että tällaistä tapahtuu. On vaikea arvioida tapausta ennen kuin tiedämme tarkemmin, kuka on hyökkäyksen takana ja miksi, sanoo Inga.

Ruotsin poliisi etsi epäiltyjä tiistaina muun muassa helikopterin voimin, mutta pariskunta on edelleen vapaalla jalalla. Osa Ájtte-museosta on eristetty tutkinnan vuoksi.

Alaikäisen raiskaus on vastedes aina törkeä – maksimirangaistus on kymmenen vuotta vankeutta

Seksuaalinen ahdistelu eli loukkaava koskettelu tulee erikseen rangaistavaksi. Rangaistus on joko sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Raiskausrikosten rangaistukset kovenevat ensi kuun alussa.

Seksuaalinen ahdistelu eli loukkaava koskettelu tulee erikseen rangaistavaksi. Rangaistus on joko sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Sukupuoliyhteyteen pakottaminen on jatkossa rikosnimikkeeltään raiskaus, ja teosta voi koitua enintään neljän vuoden vankeus.

Väkivallan käytöstä rangaistaan kovemmin. Maksimirangaistus raiskauksesta on edelleen kuusi vuotta vankeutta.

Alle 18-vuotiaan raiskaus on vastedes aina törkeä. Siitä seuraa vähintään kahden ja enintään kymmenen vuoden vankeus. 

Kaikki aikuisiin kohdistuvat seksuaalirikokset – paitsi seksuaalinen ahdistelu – siirtyvät virallisen syytteen alaisiksi. Edes asianomistajan omasta vakaasta tahdosta esitetty pyyntö ei voi estää syytteen nostamista.

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat jo nyt virallisen syytteen alaisia.

Halvat laivaliput pienensivät Viking Linen liikevaihtoa

Viking Linen risteilyalus Helsingin edustalla.

Keskiviikkona julkistetun osavuosikatsauksen mukaan liikevaihtoa kertyi tammi-kesäkuussa 241 miljoonaa euroa, kun sitä vuotta aiemmin vastaavaan aikaan tuli noin 255 miljoonaa euroa.

Viking Linen risteilyalus Helsingin edustalla.

Varustamoyhtiö Viking Linen alkuvuosi on edennyt vastatuulessa: tammi-kesäkuussa liikevaihto pieneni ja tulos painui miinukselle.

Keskiviikkona julkistetun osavuosikatsauksen mukaan liikevaihtoa kertyi tammi-kesäkuussa 241 miljoonaa euroa, kun sitä vuotta aiemmin vastaavaan aikaan tuli noin 255 miljoonaa euroa.

Samalla ajanjaksolla tänä vuonna liiketulos painui tappiolle 12,5 miljoonaa euroa. Viime vuoden tammi-kesäkuussa tulos oli 6,1 miljoonaa euroa plussalla.

Viime vuoden tammi-kesäkuun liiketulosta oli tosin kaunistanut Isabella-aluksesta saatu myyntivoitto. Ilman Isabellan myyntivoittoa viime vuoden tammi-kesäkuun liiketulos oli miinuksella lähemmäs 17 miljoonaa euroa.

Liikevaihdon pienenemisen syyksi Viking Line nimeää ennen kaikkea laivalippujen halventumisen. Viking Line toteaa osavuosikatsauksessaan, että kilpailu Viking Linen reiteillä on kova, mikä pakottaa pitämään lippujen hinnat matalalla.

Viking Line toteaakin, että hintoihin kohdistuva paine ei hellitä. Epävarmuutta tulevaan luo myös taloudellinen taantuma Suomessa.

Kaahareihin kyllästyneet vanhemmat marssivat koulutielle

Vanhempien mielenilmaisu turvallisen koulutien puolesta.

Kokkolassa vanhemmat pelkäävät lastensa turvallisuuden puolesta. He ovat huolissaan Torkinmäen koulun alueen vilkkaasta liikenteestä ja kaahaamisesta. Vanhemmat järjestivät keskiviikkoaamuna sadesäässä liikennetempauksen koulun liepeillä.

Vanhempien mielenilmaisu turvallisen koulutien puolesta.

Osa Kokkolan Torkinmäen koulun vanhemmista ja henkilökunnasta puki keskiviikkoaamuna yllensä keltaisen huomioliivin. He kävelivät koulun viereisillä teillä. Tavoitteena oli herättää huomiota, jotta liikenteessä olevat pienet oppilaat eivät unohtuisi.

Vanhemmilla oli mukanaan lasten tekemiä kylttejä, joissa luki muun muassa "Ajakaa varovasti, ajakaa hitaammin" ja "Älä aja päälle".

Kaahaamiseen on puututtu jo aiemminkin.

– Yhden vanhemman onnettomuusvaroituksiin vastattiin tänä syksynä hyvin välinpitämättömästi. Kuljettaja sanoi, että eihän ensikertalainen saisi siitä kuin kolme vuotta, liikennetempauksessa mukana ollut Annukka Kuusio kertoo.

Paikalla olleiden mukaan mielenilmauksesta oli hyötyä. Moni kuljettaja hiljensi ajonopeutta ja näytti vanhemmille peukkuaan.

Torkinmäen koulun liikennetempaukseen osallistui kymmenkunta vanhempaa.

Kaikista suloisin tullimies

Tullikoira Massi

Tullin rahakoira Massi on sympaattinen kaveri, joka etsii työkseen likaista rahaa.

Tullikoira Massi

Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelee useita tullikoiria muiden Tullin virkamiesten kanssa. Yksi heistä on mustakarvainen labradoriuros Massi, joka on rahakoira. Yksivuotias Massi valmistui Tullin koirakoulusta juhannusviikolla.

Rahakoirat työskentelevät harmaan talouden torjunnan eteen ja erityisesti rikollisella toiminnalla saatujen käteisvarojen löytämiseksi. Eli mitä enemmän Massi löytää löytää likaista rahaa, on se pois rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta.

Heinäkuun alussa ensimmäisellä rahanetsintäkeikallaan Massi löysi 13 000 euroa käteistä Bangkokiin matkalta olleelta saksalaismatkustajalta.

Massin ohjaaja Timo Pasanen Tullista lisää Massin arjesta valokuvia Tullikoirien Facebook-sivulle.

- Massi nauttii vapaa-ajallaan erityisesti uimisesta, juoksemisesta ja leikkimisestä. Hän on rento tyyppi.

Mitä Venäjä tarkoittaa laktoosittomalla? Virkamies: Vastaus vasta rajalla

Juustopakkaus, jossa venäjänkielisiä tekstejä.

Venäjä hölläsi elintarvikkeiden tuontikieltoaan sallimalla muun muassa laktoosittomat maitotuotteet. Kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän mitä Venäjä tarkalleen ottaen tarkoittaa "laktoosittomalla".

Juustopakkaus, jossa venäjänkielisiä tekstejä.

Suomalaiset ovat kantaneet kaupoista koteihin tonnitolkulla putin-juustoksi kutsuttua Venäjän markkinoille tarkoitettua juustoa. Venäjä raotti talouspakotteitaan sen verran, että laktoosittomia maitotuotteita saa viedä. Kypsytetty juusto on laktoositonta, mutta ainakaan maitoteollisuudessa ei tiedetä saako sietä viedä vai ei.

– Saattaa olla, että Venäjän päätös tulee testattavaksi vasta rajalla. Meidän tulkintamme on, että kypsytettyä eli laktoositonta juustoa voi viedä Venäjälle. Mutta tässä mennään Venäjän lakien eikä Suomen lakien mukaan, sanoo Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Veli-Pekka Talvela.

Talvelan mukaan laktoosittomuus pitää Venäjällä hyväksyttää viranomaisilla. Joillakin suomalaisilla tuotteilla tämä hyväksyntä on, ja niitä voinee viedä. Muitten tilanne on epäselvä.

– Jos valmistaisin näitä tuotteita, ja minulla olisi hyväksyntä ja vientilupa, lähtisin yrittämään rajan yli niitten kanssa. Mutta mitään takuita onnistumisesta ei suomalainen ministeriö tietenkään voi antaa.

Tomaatinheitto muuttui loanheitoksi espanjalaiskaupungissa

Miehet painivat tomaattimeressä Espanjan Bunolissa.

Espanjan vuosittainen Tomatina-tapahtuma on annettu yrityksen hoidettavaksi ja vierailta peritään pääsymaksu. Osa paikallispoliitikoista epäilee korruptiota.

Miehet painivat tomaattimeressä Espanjan Bunolissa.

Espanjalaisessa Buñolin pikkukaupungissa vuosittain järjestettävä La Tomatina-tapahtuma on muuttunut poliitikkojen loanheittelyksi. Kaupungin vasemmistolainen johto päätti viime vuonna antaa tapahtuman yrityksen hoidettavaksi. Yksityistämisen vuoksi tapahtumaan osallistuvien on maksettava pääsymaksu.

Oppositiossa oleva konservatiivinen kansanpuolue syyttää nyt Buñolin johtoa siitä, että tapahtuma annettiin Spaintastic-yrityksen hoidettavaksi ilman kilpailutusta. Kansanpuolue ei vastusta tapahtuman antamista yrityksen järjestettäväksi, mutta sen paikallisen edustajan Marcial Diazin mukaan yksityistämisessä oli ehkä kyse korruptiosta.

Apulaiskaupunginjohtaja Rafael Pérez tyrmää korruptiosyytökset ja sanoo kansanpuolueen väitteiden olevan pelkkää politikointia. Pérezin mukaan yksityistämisen ja kävijämäärän rajaamisen ansiosta Tomatina on nyt aiempaa turvallisempi tapahtuma. Ennen yksityistämistä pikkukaupunkiin saapui jopa 40 000 tomaatinheittelijää, mutta nyt osanottajamäärä on rajattu 22 000:een. Kaupungin asukkaille on jaettu 5 000 ilmaislippua.

5,5 miljoonan euron velkalastissa oleva Buñol on Pérezin mukaan saanut tänään keskiviikkona pidettävän tapahtuman lipunmyynnistä jo 170 000 euroa ja sponsorisopimuksesta 10 000 euroa.

La Tomatina-tapahtuman aikana osallistujat heittävät toistensa päälle kymmeniä tuhansia tomaatteja. Tapahtuman kerrotaan saaneen alkunsa 1940-luvulla käydystä joukkotappelusta, jossa käytettiin "aseina" katukojusta napattuja tomaatteja.

Kuluttajien luottamus horjuu: yhä useampi odottaa työttömyyden lisääntyvän

Työntekijä ruokakaupan kassalla.

Tilastokeskuksen luottamusindikaattorista käy ilmi esimerkiksi se, että kuluttajista 62 prosenttia arvioi elokuussa työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Heinäkuussa osuus oli 45 prosenttia.

Työntekijä ruokakaupan kassalla.

Kuluttajien luottamus tulevaan heikkeni elokuussa, kertoo Tilastokeskus. Luottamus oli elokuussa heikompaa verrattuna niin heinäkuuhun kuin viime vuoden elokuuhun.

Luottamus oli myös huomattavasti heikompaa kuin pitkällä ajalla keskimäärin.

Heinäkuuhun verrattuna elokuussa kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ja työllisyyskehityksestä heikkenivät.

Näkemykset kuluttajien omasta taloudesta ja kotitalouksien säästämismahdollisuuksista pysyivät elokuussa suunnilleen ennallaan heinäkuuhun verrattuna.

Tilastokeskuksen luottamusindikaattorista käy ilmi esimerkiksi se, että elokuussa kuluttajista 38 prosenttia arvioi Suomen talouden huononevan seuraavan vuoden aikana. Heinäkuussa näin arvioi 35 prosenttia.

Kuluttajista 62 prosenttia arvioi elokuussa työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Heinäkuussa osuus oli 45 prosenttia.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä