Mystinen kraatteri Siperiassa ja viikon muita uutiskuvia

Viime viikolla ihmeteltiin Siperiaan ilmestynyttä mystistä kraatteria, käveltiin nuoralla kerrostalojen välissä Puolassa ja käytiin roolipelitapahtumassa Espoossa. Yle Uutiset kokosi viikon mielenkiintoisimmat uutiskuvat yhteen.

 

Odotettu sopimus ei tuokaan maaoikeutta saamelaisille – "Maaomistukset pysyvät nykyisellään"

Utsjoen kirkkotupia kesällä.

Vuosia kiistelty, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimus ei tuo lisää oikeuksia saamelaisille. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan Suomen lait ovat jo vaaditulla tasolla. Saamelaiset olisivat odottaneet päätösvaltansa kasvavan, kun hallitus allekirjoittaa kauan odotetun sopimuksen syksyllä.

Utsjoen kirkkotupia kesällä.

Suomen valtio on ollut saamelaisten ja kansainvälisen yhteisön hampaissa, koska se ei ole vahvistanut allekirjoituksellaan alkuperäiskansamme asemaa. Sopimuksen tieltä raivattiin alkukesästä viimeinen este. Saamelaisen määritelmästä saavutettiin yhteisymmärrys: saamelaisen on pidettävä jatkuvaa yhteyttä saamelaiskulttuuriin. Pelkät sukusiteet eivät riitä.

Syksyllä allekirjoitettava ILO:n sopimus ei muuta Suomen lainsäädäntöä, koska lait ovat jo vaadittavalla tasolla, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– Meillä on esimerkiksi nyt voimassaoleva saamelaiskäräjälaki. On myös tulossa uusi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetty erillinen laki, Henriksson selittää.

Alkuperäiskansasopimuksen sisällöstä eri näkemyksiä

Saamelaiskäräjät on tästä eri mieltä. Se luottaa, että sopimuksen toinen osapuoli, kansainvälinen työjärjestö ILO tulkitsee toisin. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että nyt odotellaan ILO:n linjauksia.

– Oikeastaan Suomi odottaa ILO:n asiantuntijakomitean näkemyksiä siitä, miten maa- ja vesioikeuskysymyksissä tulisi edetä, Näkkäläjärvi sanoo.

Täyttä väärinkäsitystä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Sopimus ei koske lainkaan saamelaisalueiden maanomistusta.

– Maaomistukset pysyvät niissä käsissä, missä ne ovat tänä päivänä. Keneltäkään ei oteta mitään oikeuksia pois. Kyse on siitä, millä tavalla saamelaiset otetaan mukaan siihen päätöksentekoon, joka koskee saamelaisten kotiseutualuetta ja heidän kulttuuriaan ja kielellisiä oikeuksiaan.

ILO:n sopimuksen hyväksymistä on valmisteltu yhdessä saamelaiskäräjien kanssa. Näkemyksissä on silti suuria eroja.

– Tässä on valtiollisesta sopimuksesta kysymys ja Suomen hallitus varsinkin haluaa, että Suomi on edelläkävijämaiden joukossa näyttämässä myös alkuperäiskansan oikeuksia. On hyvä kuitenkin muistaa, että saamelaiskäräjillä ei voi olla veto-oikeutta, Henriksson sanoo.

Suomalaiset ikäihmiset pysyvät töissä EU-maiden keskiarvoa pidempään

Grafiikka, joka kertoo työllisyysasteesta eri ikäryhmissä.

Ruotsissa eläkeikä on alhaisempi, mutta ikäihmiset ovat huomattavasti enemmän töissä kuin Suomessa. Ranskassa puolestaan eläkeikä on korkeampi, mutta ikäihmiset ovat selkeästi vähemmän töissä kuin Suomessa.

Grafiikka, joka kertoo työllisyysasteesta eri ikäryhmissä.

Suomalaiset päättäjät saisivat olla ylpeitä Pipsa Linnoskivestä. Tämä 68-vuotias nainen on jäänyt eläkkeelle jo kahdesta eri virasta, mutta tekee yhä töitä.

– Mielestäni olin liian nuori jäämään eläkkeelle, hän muistelee kuuden vuoden takaista ensimmäistä eläköitymistään.

Linnoskivi oli nuorisokodin johtaja. Hän ei ollut vielä täyttänyt 62 vuotta, kun hänen piti jäädä virastaan eläkkeelle. Niinpä Linnoskivi haki uutta tehtävää työnantajaltaan Helsingin kaupungin lastensuojelulta. Seuraavassakin tehtävässä virka päättyi eläkkeeseen.

Nyt Linnoskivi tekee seitsemän kuukauden sijaisuutta toimistoesimiehenä.

– Ystävien mielestä tämä on hölmöä, mutta olen eri mieltä. Työnteko on mukavaa ja haasteellista. Arvostan myös työtaitojani ja on mukava jakaa niitä, kun siihen on mahdollisuus, Linnoskivi luettelee työn hyviä puolia.

Nopea muutos Suomessa

Eläkeiän nostosta on puhuttu viimeisen vuoden ajan todella paljon. Harvoin mainitaan, että yhä useampi suomalainen tekee kuin Linnoskivi ja jää töihin, vaikka voisi lähteä jo eläkkeelle.

Työllisyysaste on noussut tasaisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Ikääntyneiden työssäolo onkin Suomessa paljon tavallisempaa kuin EU-maissa keskimäärin.

EU:ssa 60–64-vuotiaista käy keskimäärin 35 prosenttia töissä. Suomessa määrä on 44 prosenttia. Tämä siitäkin huolimatta, että suuressa osassa EU-maita virallinen eläkeikä on korkeampi kuin Suomessa.

– Hyvin monessa EU-maassa eläkeikä on 65 vuotta, mutta työllisyysaste on useilla isoillakin mailla alle 30 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto.

Suomessa muutos ikäihmisten työllisyysasteessa on ollut nopeaa ja tapahtunut tämän vuosituhannen puolella.

– Kyse on isosta ja nopeasta muutoksesta. 2000-luvun aikana 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 20 prosenttiyksiköllä, kertoo Lehto.

Suomi EU-maiden kuudentena

Suomi on ikäihmisten työllisyysasteella mitattuna EU:n kuudenneksi paras. Rakas naapurimaamme Ruotsi on tässäkin asiassa täysin omaa luokkaansa. Siellä kaksi kolmesta 60–64-vuotiaasta on töissä.

Lehto pitää Ruotsia hyvänä esimerkkinä Suomelle.

– Siellä voidaan jäädä eläkkeelle 61–67-vuotiaana eli nuorempana kuin Suomessa. Silti heillä työurat ovat pidentyneet huomattavasti enemmän. Meilläkin voidaan päästä samaan ilman, että eläkeiän alarajaa nostetaan, Lehto huomauttaa.

"Yksilöllinen päätös"

Toimistollaan puurtava Pipsa Linnoskivi on tyytyväinen valintaansa jäädä töihin. Hän ymmärtää kuitenkin niitäkin, jotka ovat valinneet toisin.

– Se on yksilöllinen asia. Oma terveys on oleellinen tekijä. Samoin työtehtävät. Pitää kuunnella omaa kehoa ja mieltä, hän neuvoo.

Linnoskivi ei ole vielä päättänyt, mitä hän tekee sijaisuutensa päätyttyä.

– Jos työnantajalla on käyttöä ja jos se on tarpeeksi kiinnostavaa ja sopii siihen tilanteeseen, niin sitten se päätös syntyy siinä.

YK:n turvallisuusneuvosto pui Gazan tilannetta – alueelle vaaditaan välitöntä tulitaukoa

Israel pommitti Al Shejaeiyan kaupunginosaa Gazassa 27. heinäkuuta.

Turvallisuusneuvoston jäsenmaiden on määrä hyväksyä tulitaukovaatimus klo 7.00 Suomen aikaa alkavassa kokouksessa.

Israel pommitti Al Shejaeiyan kaupunginosaa Gazassa 27. heinäkuuta.

YK:n turvallisuusneuvoston odotetaan vaativan välitöntä tulitaukoa Gazaan, kun se kokoontuu New Yorkissa klo 7.00 Suomen aikaa käsittelemään alueen tilannetta. Diplomaattilähteiden mukaan neuvoston 15 jäsenmaan on määrä hyväksyä vaatimus välittömästä ja ilman ehtoja solmittavasta tulitauosta humanitaarisen avun toimittamiseksi.

Uutistoimistojen saamien tietojen mukaan turvallisuusneuvosto aikoo vaatia Israelia ja Hamasia hyväksymään tulitauon ja noudattamaan sitä.

Neuvoston odotetaan vaativan erityisesti siviilikohteiden ja humanitaarista apua antavien kohteiden, mukaanlukien YK:n käyttämien rakennusten, kunnioittamista ja suojelemista.

Kolmatta viikkoa jatkuvissa väkivaltaisuuksissa on kuollut yli tuhat palestiinalaista, joista suurin osa siviilejä. Israel on menettänyt 43 sotilasta. Lisäksi Israelissa on kuollut kolme siviiliä.

Liberia sulkee rajojaan Ebola-epidemian vuoksi – useita lääkäreitä sairastunut virukseen

Suojapukuihin pukeutuneita terveystyöntekijöitä Foyan kaupungissa Liberiassa 2. heinäkuuta.

Liberian hallitus ilmoitti uusista, tiukemmista toimista epidemian suitsimiseksi. Maa rajoittaa julkisia kokoontumisia kuten marsseja ja mielenosoituksia.

Suojapukuihin pukeutuneita terveystyöntekijöitä Foyan kaupungissa Liberiassa 2. heinäkuuta.

Liberia ryhtyy tiukkoihin toimiin torjuakseen tappavan verenvuotokuumeen Ebolan leviämistä. Maan hallitus päätti sunnuntaina sulkea lähes kaikki maan rajanylityspaikat, kertoo uutistoimisto Reuters.

Liberian presidentti Ellen Johnson Sirleaf kertoi hallituksen tekevän kaikkensa taistelussa Ebola-virusta vastaan. Hänen mukaansa lentokenttäviranomaiset alkavat tarkastaa ja testata maahan saapuvia ja maasta lähteviä matkustajia Ebolan varalta. Liberia myös rajoittaa julkisia kokoontumisia kuten marsseja ja mielenosoituksia.

Viranomaiset kertoivat sunnuntaina liberialaisen lääkärin kuolleen tautiin. Lääkäri oli hoitanut Ebola-potilaita Liberian suurimmassa sairaalassa maan pääkaupungissa Monroviassa, kun hän sairastui. Mies kuoli lauantaina. Viranomaisten mukaan kyseessä oli yksi maan johtavista Ebola-lääkäreistä.

Uutistoimisto AP:n mukaan kyseessä oli ensimmäinen tautiin kuollut liberialaislääkäri. Liberiassa työskennellyt ugandalainen lääkäri kuoli Ebolaan aiemmin tässä kuussa.

Myös Sierra Leonessa johtava Ebola-lääkäri on sairastunut tautiin.

Kaksi sairastunutta yhdysvaltalaista hoidossa

Sunnuntaina kerrottiin, että Liberiassa Ebola-hoitokeskuksessa työskennellyt 33-vuotias yhdysvaltalainen lääkäri on saanut tartunnan. Hän alkoi saada heti hoitoa ja hänen tilansa kerrotaan olevan vakaa.

Myös toinen samaisessa hoitokeskuksessa työskennellyt yhdysvaltalainen on sairastunut Ebolaan. Naisen kerrotaan olevan vakavasti sairas ja häntä hoidetaan eristyksissä sairaalassa.

Hoitohenkilökunnalla on riski sairastua tautiin, kun he työskentelevät virukseen sairastuneiden parissa.

Ebola leviää kosketuksessa ihmisten välillä, etenkin ruumiinnesteiden välityksellä. Hoitohenkilökunta suojautuu pukeutumalla peittävään suojavarustukseen.

Varhainen hoito parantaa potilaiden henkiinjäämisen mahdollisuuksia. Tautia vastaan ei kuitenkaan ole rokotetta tai lääkettä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan Länsi-Afrikan Ebola-epidemiassa on kuollut yli 660 ihmistä. Yli tuhat muuta on sairastunut.

Obama: Gazaan saatava kestävä tulitauko

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keskusteli median kanssa Ukrainan tilanteesta Valkoisessa talossa perjantaina.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman mukaan Palestiinan kriisin pysyvä ratkaisu vaatii Gazan demilitarisointia.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keskusteli median kanssa Ukrainan tilanteesta Valkoisessa talossa perjantaina.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on vaatinut, että Gazaan on saatava välittömästi kestävä tulitauko Israelin ja palestiinalaisten Hamasin joukkojen välille. Obama keskusteli alueen tilanteesta puhelimessa Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun kanssa sunnuntaina.

Keskustelussa Obama tuomitsi Hamasin ohjushyökkäykset. Lisäksi Obama vahvisti Yhdysvaltojen tukevan Israelin oikeutta puolustaa itseään.

Toisaalta presidentti Obama esitti myös huolensa palestiinalaisten siviiliuhrien määrän kasvusta ja Gazan humanitäärisen tilanteen pahenemista.

Aiemmat tulitauot epäonnistuivat

Yhdysvaltain presidentin ja Israelin pääministerin puhelu käytiin sen jälkeen, kun osapuolten aiempi tulitauko keskeytyi sunnuntaina.

Presidentti Barack Obaman mukaan Palestiinan kriisin kestävä ratkaisu vaatii terroristijärjestöjen aseistariisuntaa ja Gazan alueen demilitarisointia.

Israelin hyökkäys Gazaan on kestänyt kolme viikkoa. Palestiinalaisia on kuollut hyökkäyksissä yli tuhat. Israelilaisia on kuollut ainakin 43, joista kolme siviilejä ja loput sotilaita.

Maailman hepatiittipäivänä muistutetaan C-hepatiitin vaaroista – Suomessa 25 000 kroonista sairastapausta

Veriteitse tarttuva C-hepatiitti todetaan Suomessa vuosittain 1 000 – 1 200 henkilöllä. Yhteensä 25 000 suomalaista sairastaa kroonista C-hepatiittia.

Tänään maanantaina on kansainvälinen hepatiittipäivä, jonka aikana huipentuu tiedotuskampanja C-hepatiitin vaaroista ja taudin ehkäisystä. Tunnetko C:n -kampanja pystyttää teltan Helsingin Narinkkatorille tiedottamista varten.

Kampanjan tarkoituksena on tiedottaa taudista, joka tunnetaan huonosti. C-hepatiittitartunta todetaan Suomessa vuosittain 1 000 – 1 200 ihmisellä, ja yhteensä kroonista C-hepatiittia sairastaa noin 25 000 suomalaista.

C-hepatiitti on veriteitse tarttuva viruksen aiheuttama maksatulehdus. Tauti voi olla vuosia oireeton, mutta kroonisessa tilassaan se aiheuttaa maksavaurioita ja voi jopa edetä maksasyöväksi.

Maailmassa on noin 180 miljoonaa C-hepatiittia sairastavaa, ja uusia tartuntoja havaitaan joka vuosi 3–4 miljoonaa. Yleensä tauti tarttuu saastuneiden neulojen kautta erityisesti suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa.

Tunnetko C:n -kampanjan järjestäjiä ovat A-klinikkasäätiö, Munuais- ja maksaliitto sekä Suomen Lumme ry.

Kerry ja Lavrov yksimielisiä: Itä-Ukrainaan saatava tulitauko

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit John Kerry ja Sergei Lavrov keskustelevat.

Venäjän Sergei Lavrov syytti puhelinkeskustelussa Yhdysvaltoja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin työn vaikeuttamisesta Ukrainassa.

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit John Kerry ja Sergei Lavrov keskustelevat.

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit John Kerry ja Sergei Lavrov ovat yksimielisiä siitä, että Itä-Ukrainaan pitää saada tulitauko nopeasti. Ulkoministerit keskustelivat asiasta puhelimitse sunnuntaina, molempien maiden ulkoministeriöt kertovat.

Yhdysvaltain lausunnon mukaan Kerry vaati Lavrovia pysäyttämään raskaiden aseiden viennin Venäjältä Ukrainaan. Kerry ei hyväksynyt sitä, että Lavrov kiisti Venäjältä vietyjen aseiden edistäneen konfliktia.

Venäjä pitää Ukrainan kriisiä maan sisäisenä konfliktina.

Yhdysvallat ja länsimaat ovat syyttäneet Venäjää Itä-Ukrainan separatistien tukemisesta. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa.

Venäjän lausunnon mukaan Lavrov syytti Yhdysvaltoja ja Kerryä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin työn vaikeuttamisesta Ukrainassa ja kehotti lopettamaan sen.

Etyjin tarkkailijat eivät ole päässeet Itä-Ukrainassa alasammutun malesialaiskoneen turmapaikalle, koska alueella on käyty raskaita taisteluja.

Venäjä syytti perjantaina Yhdysvaltoja Kiovan hallinnon tukemisesta ja osallisuudesta Itä-Ukrainan verenvuodatukseen.

Maastoa roihunnut ympäri Suomea – Pohjois-Karjalassa yli kymmenen paloa

Armeijan helikopteri oli mukana sammuttamassa maastopaloa Heinäveden Peukaloniemessä sunnuntai-iltana.

Kymmenet maastopalot pitivät pelastuslaitokset kiireisinä sunnuntaina. Ukkonen aiheutti paloja ainakin Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa.

Armeijan helikopteri oli mukana sammuttamassa maastopaloa Heinäveden Peukaloniemessä sunnuntai-iltana.

Eri puolilla Suomea on syttynyt lukuisia maastopaloja sunnuntaina. Pohjois-Karjalassa pelastuslaitos kävi sammuttamassa päivän aikana toistakymmentä paloa.

Pohjois-Karjalassa maastoa paloi Juuassa, Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Joensuun Enossa, Kiteellä, Outokummussa, Lieksassa, Nurmeksessa, Valtimolla ja Rääkkylässä. Palot syttyivät pääosin ukkosen aiheuttamana.

Esimerkiksi Juuassa ukkosrintama aiheutti ilmapäivällä kolme erillistä maastopaloa. Ensimmäinen sattui Lemminniementien läheisyydessä ja siinä paloi maastoa noin 50 neliön verran. Toisessa Polvelantien läheisyydessä sattuneessa maastoa paloi noin 1,5 hehtaarin verran. Myös Vaaranpäänlammin alueen lähistöllä paloi noin 1,5 hehtaaria maastoa.

Kiteen Telikkalahdentiellä ukkonen iski muuntajaan, josta palo levisi maastoon. Maastoa paloi noin puolen aarin verran. Toinen Kiteen maastopaloista syttyi Harakkalammen läheisyydessä, jossa maastoa paloi noin 20 x 50 metrin alue.

Joensuun Enossa Majoinvaaralla paloi noin kahden hehtaarin verran maastoa.

Myös Satakunnassa oli päivän aikana useita ukkosen sytyttämiä maastopaloja. Eniten paloja oli Etelä-Satakunnan alueella, myöhemmin myös Keski-Satakunnassa.

Etelä-Savossa Koloveden kansallispuiston mailla Heinäveden Peukaloniemessä syttyi sunnuntaina iltapäivällä maastopalo, jossa paloi arviolta 3–4 hehtaaria metsää. Paikalla oli useita palokunnan yksiköitä ja armeijan helikopteri. Palo oli sammutettu hieman ennen kymmentä illalla, minkä jälkeen paikalla tehtiin vielä jälkiraivausta.

Illasta keskisuuriksi ilmoitettuja maastopaloja sammutettiin ainakin Pohjois-Karjalassa Nurmeksen Tievaaralla, Valtimolla Kalliojärventien läheisyydessä ja Lieksassa Riihiniemenkankaalla sekä Pomarkussa Satakunnassa ja Tervolassa Lapissa.

Siikalatvalla Pohjois-Pohjanmaalla paloi illalla noin neljä hehtaaria metsää. Pelastuslaitoksen mukaan maasto oli vaikeakulkuista ja vedetöntä. Palo oli saatu rajattua puoliltaöin, mutta jälkisammutus jatkuu aamuun saakka.

Useat länsimaat kehottavat kansalaisiaan lähtemään Libyasta

Savua nousee kerrostalojen takaa.

Ainakin Britannia, Hollanti, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat ovat neuvoneet Libyassa oleskelevia poistumaan maasta heikentyneen turvallisuustilanteen takia. Sunnuntaina yhteenotoissa kuoli ainakin 38 ihmistä. Asejoukkojen taistelu Tripolin kansainvälisestä lentokentästä on jatkunut kaksi viikkoa.

Savua nousee kerrostalojen takaa.

Useat länsimaat kehottivat sunnuntaina kansalaisiaan poistumaan Libyasta maassa yltyneiden väkivaltaisuuksien takia.

– Tilanne on erittäin arvaamaton ja epävarma. Saksan kansalaisiin kohdistuu lisääntynyt kidnappausten ja hyökkäysten riski, Saksan ulkoministeriö ilmoitti.

Hollannin ulkoministeriö lähetti sunnuntaina kaikille Libyassa oleskelunsa rekisteröineille hollantilaisille tekstiviestin ja sähköpostin, joissa heitä neuvotaan lähtemään kiireesti maasta. Myös Britannia, Ranska ja Yhdysvallat ja useat muut maat ovat kehottaneet kansalaisiaan lähtemään Libyasta.

Suomen ulkoministeriön 22. heinäkuuta päivitetyssä matkustustiedotteessa suositellaan välttämään kaikkea matkustamista Libyaan.

Kirjava joukko aseellisia ryhmiä

Sunnuntaina Libyan toiseksi suurimmassa kaupungissa Bengasissa kuoli ainakin 38 ihmistä aseellisten joukkojen välisissä yhteenotoissa, kertoo uutistoimisto AP.

Pääkaupunki Tripolin kansainvälisen lentokentän hallinnasta on taisteltu jo kaksi viikkoa. Libyan terveysministeriön sunnuntaisen tiedotteen mukaan lentokentän liepeillä käydyissä taisteluissa on tuona aikana kuollut ainakin 79 ihmistä ja loukkaantunut yli 400.

Libyassa toimii lukuisia aseellisia ryhmittymiä, jotka olivat mukana kaatamassa Muammar Gaddafin hallitusta vuonna 2011. Keskenään taistelevat ryhmät ovat ideologisesti kirjava joukko: BBC:n mukaan Libyassa on niin islamistisia, separatistisia kuin liberaalejakin taistelijaryhmiä. Ne eivät ole kansannousun jälkeen alistuneet hallituksen kontrolliin, ja tämän kesän aikana väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet entisestään.

BBC:n mukaan Libyan vuoden 2011 jälkeistä sekasortoa on lisännyt se, että hallituksella ei ole omaa kunnollista armeijaa, toisin kuin esimerkiksi Egyptissä. Lisäksi maassa ei ole samantapaisia vakiintuneita poliittisia voimia kuin esimerkiksi Egyptin Muslimiveljeskunta ja Tunisian al-Nahda-liike.

Libyassa on ollut viisi hallitusta kansannousun jälkeen. Viimeisimmät parlamenttivaalit järjestettiin kesäkuussa.

Rankkaa ukkosta luvassa Lappiin ja länsirannikolle maanantaina

Maanantai-iltapäivän ennustekartta.

Suomalaisia kehotetaan varautumaan rankkasateisiin ja mahdollisiin raekuuroihin, jotka saattavat keskeyttää helteisen kelin.

Maanantai-iltapäivän ennustekartta.

Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan viikko alkaa helteisissä ja sähköisissä tunnelmissa.

Voimakkaita ukkoskuuroja odotetaan maanantaiksi Etelä- ja Keski-Lappiin, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Alueiden asukkaita kehotetaan varautumaan myös rankkasateisiin ja mahdollisiin raekuuroihin.

Ukkosrintama tuo lievää helpotusta helteisiin, jotka jäävät maan länsi- ja pohjoisosissa vain tukaliksi, kun taas etelä- ja itäosissa jatkuu vallitseva erittäin tukala helle.

Lappiin virtaa kosteaa ilmaa, ja pohjoisen helteet hellittävätkin viikon kuluessa. Loppuviikosta odotetaan sateita laajoille alueille erityisesti pohjoiseen.

Niiralan rajanylityspaikan sulkeminen johtui aiheettomasta pommiepäilystä

Kylttejä valtakunnan rajalla.

Matkustajan rajanylitysasemalle unohtama laukku sai venäläisviranomaiset sulkemaan raja-aseman omalta puoleltaan molempiin suuntiin kulkevalta liikenteeltä noin puolen tunnin ajaksi.

Kylttejä valtakunnan rajalla.

Niiralan rajanylityspaikan sulkeminen Tohmajärvellä sunnuntai-iltapäivänä johtui aiheettomasta pommiepäilystä, vahvistaa Suomen rajavartiolaitos.

Venäläisviranomaiset sulkivat raja-aseman noin kello 14:45 epäiltyään asemalle unohtuneen laukun sisältävän räjähteen. Suomen rajavartiolaitoksen mukaan tapauksessa noudatettiin tavanomaisia menettelytapoja.

Alun perin sulun arveltiin kestävän jopa useita tunteja, mutta laukun omistaja löytyikin odotettua nopeammin ja raja saatiin avattua noin puolen tunnin kuluttua.

Sulun aikana rajanylitysasemalle ehti muodostua ruuhkaa, joka hälveni parin tunnin sisällä rajanylityksen uudelleen avaamisesta.

Niiralan raja-asema Tohmajärven Värtsilässä on itärajan neljänneksi vilkkain rajanylityspaikka.

Avustusjärjestö IAM keskeytti hankkeensa Afganistanin Heratissa – koskee noin 50 ihmistä

Paikallisia ihmisiä sandaaliostoksilla katukauppiaalta Heratissa, 26. heinäkuuta.

Projektien jatkosta päätetään muutaman viikon kuluttua, kun selvitykset suomalaisnaisten surmista on saatu tehtyä, kertoo vt. toiminnanjohtaja Heini Mäkilä.

Paikallisia ihmisiä sandaaliostoksilla katukauppiaalta Heratissa, 26. heinäkuuta.

Avustusjärjestö International Assistance Mission (IAM) päätti sunnuntaina keskeyttää hankkeensa Afganistanin Heratissa turvallisuussyistä, kertoo IAM:n virkaatekevä toiminnanjohtaja Heini Mäkilä Yle Uutisille. Kaksi suomalaista IAM:n avustustyöntekijää ammuttiin Heratissa torstaina.

Mäkilän mukaan muutamien viikkojen päästä päätetään, voidaanko hankkeita jatkaa paikallisin voimin. Järjestöllä on Heratissa noin 50 afganistanilaista työntekijää. Heratissa työskennelleet kolme ulkomaista avustustyöntekijää ovat jo poistuneet alueelta, eikä IAM aio toistaiseksi lähettää sinne ulkomaalaisia.

Mäkilä kertoo, että pitkän aikavälin päätöksiä tehdään vasta sitten, kun selvitykset suomalaisnaisten surmista on saatu tehtyä.

– Tietysti toivomme, että lisätietoja saadaan. Mutta tässä maassa niin ei välttämättä käy, hän sanoo.

IAM:lla on yhteensä yli 500 afganistanilaista työntekijää sekä 50 ulkomaista kristittyä työntekijää muun muassa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.

Mäkila sanoo toivovansa, että järjestö voi jatkaa työtään Afganistanissa.

Norjan turvallisuuspoliisi: Terroriuhka on laskenut jonkin verran

Poliisi partioi Oslon päärautatieasemalla 25. heinäkuuta.

Turvallisuuspoliisin mukaan viime päivien aikana on saatu paljon uutta tietoa Norjaan kohdistuvasta terroriuhasta.

Poliisi partioi Oslon päärautatieasemalla 25. heinäkuuta.

Norjaan kohdistuva terroriuhka on laskenut jonkin verran, Norjan turvallisuuspoliisin PST:n johtaja Benedicte Bjørnland sanoi sunnuntaina tiedotustilaisuudessa norjalaismedioiden mukaan. Tilaisuudesta uutisoi muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK.

Bjørnlandin mukaan viime päivien aikana uhasta on saatu paljon uutta, oleellista tietoa.

– Sen perusteella voimme sanoa, että uhka on jonkin verran laskenut, Bjørnland sanoi NRK:n mukaan.

Hän ei halunnut kertoa, mitä uudet tiedot ovat. Bjørnlandin mukaan ne ovat peräisin sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä.

Norjan poliisin ylin johtaja Odd Reidar Humlegård sanoi, että poliisi pitää joka tapauksessa nostettua valmiustasoa yllä ainakin maanantaihin asti.

PST kertoi torstaina, että Norjaan kohdistuu välitön terrori-iskun vaara.

Mies kuoli peräänajossa Loviisassa

7-tiellä itään menevällä kaistalla tapahtui kahden henkilöauton peräänajo sunnuntaina kello 17:20.

Itä-Uudellamaalla Loviisassa on tapahtunut kuolemaan johtanut henkilöautojen välinen peräänajo.

Itään menevällä kaistalla tie 7:llä tapahtuneessa yhteentörmäyksessä takaa tullut auto törmäsi neljää ihmistä kuljettaneen auton perään.

Edellä ajaneen auton neljästä matkustajasta yksi menehtyi. Onnettomuudessa kuollut oli poliisin mukaan iäkäs mieshenkilö. Onnettomuus tapahtui noin kello 17:20.

Ravintolalaivan matka tyssäsi konevikaan Sipoon saaristossa

Ravintolana toimivan aluksen kyydissä oli kaksi miehistön jäsentä ja 70 matkustajaa. Alusta hinataan Vuosaaren satamaan.

Vesibussityyppisen ravintolalaiva Marival II:n matka katkesi konevikaan Sipoon saaristossa sunnuntaina. Rajavartiolaitoksen mukaan aluksen moottorin lämpötilat olivat nousseet vaarallisen korkeiksi, kun aluksen päällikkö päätti sammuttaa koneiston ja kutsua apua.

Päällikön päätöksen vuoksi mahdolliselta vaaratilanteelta vältyttiin. Aluksessa on päällikön lisäksi yksi miehistön jäsen ja yhteensä 70 matkustajaa.

Alusta hinataan parhaillaan kohti Helsingin Vuosaaren satamaa, jonne se oli matkalla lähdettyään Porvoon Söderskärin majakalta. Aluksen arvioidaan saapuvan perille ennen kello seitsemää.

Ihminen ja kotka samoilla apajilla

Utö.

Saaristolaisten ja luonnonsuojelijoiden vastakkainasettelu on pulpahtanut jälleen pintaan Paraisten ulkosaaristossa. Välejä hiertää muun muassa luontoaktiivien yritys palauttaa muuttohaukka pesimään seudulle. Osa paikallisista asukkaista on sitä mieltä, että luontoväki sivuuttaa ihmiset.

Utö.

Ulkosaaristoon viedyt muuttohaukan tekopesät lämmittävät tunteita Utössä, Suomen lounaiskulmassa. Luontoaktiivit toivovat, että muuttohaukka alkaa jälleen pesiä Saaristomerellä. Joillekin paikallisille hanke on tuonut mieleen vanhoja kalavelkoja.

Suomessa vaarantuneeksi lajiksi määritelty muuttohaukka pesi Saaristomerellä viimeksi yli 50 vuotta sitten. Turkulaisen Arkipelagia-seuran aktiivit veivät keväällä ulkosaariston merimerkkeihin pesimäalustoja, joiden asukkaiksi he toivovat muuttohaukkoja.

Erikoissuunnittelija Mikael Nordström Metsähallituksesta pitää hanketta mielenkiintoisena ja kannatettavana,  mutta epäilee sen onnistumista.

– Suuri yllätys olisi, jos muuttohaukka todellakin alkaisi pesiä näissä pöntöissä. Vaikka ei se kauhean kaukaa haettua ole: Etelä- ja Keski-Euroopassa muuttohaukka pesii ihmisten tekemissä rakennelmissa ja muualla maailmassa jopa pilvenpiirtäjissä, Nordström pohtii.

"Luonnon huomaan"

Osaa Utön saaren asukkaista muuttohaukkahanke ärsyttää. He jättäisivät muuttohaukan mahdollisen paluun luonnon itsensä hoidettavaksi. Arvostelijat viittaavat merikotkaan, jonka luontojärjestö WWF pelasti häviämästä Suomesta. Nyt merikotkia on monen mielestä Saaristomerellä jo liikaa. Utön taivaalta on laskettu jopa kymmeniä merikotkia päivässä. Nykyisin merikotkat ja muut petolinnut syövät saaren vesiltä käytännössä kaikki haahkanpoikaset.

Saariston ihmisiltä haahkan kevätmetsästys kiellettiin hiljattain, ja se suututtaa muun muassa utöläistä Kalle Sjöbergiä.

– Saaristolainen asuu luonnossa, elää luonnosta ja symbioosissa luonnon kanssa. Mutta sitten on tiettyjä ihmisiä, jotka vain katselevat luontoa ulkoapäin. He ikään kuin istuvat valtaistuimella ja tuomitsevat heitä, jotka yrittävät elää saaristossa ihan luonnollista elämää: kalastaa ja metsästää. Ihan samalla tavalla kuin kotka metsästää lintuja, Sjöberg tuohtuu.

Muuttohaukan paluun avittaminen herättää Sjöbergissä kysymyksen myös siitä, voiko muuttohaukan kanta lähteä käsistä eli tuleeko sekin esimerkiksi samoille haahka-apajille merikotkan ja ihmisen kanssa.

– Muuttohaukkaa oli aikoinaan melko harvassa, ja jos laji joskus palaa Saaristomerelle, niin kyseeseen tulevat yksittäiset parit. Haahkan saalistuspainetta muuttohaukka ei kasvattaisi, sillä se pyydystää kahlaajan ja tiiran kokoisia lintuja, yleensä lennosta. Sitä ravintoa Saaristomeressä riittää, Mikael Nordström sanoo.

Kevätmetsästyksen kielto närästää

Utön metsästäjät ovat katkeria lintujärjestö Birdlife Suomelle siitä, että järjestö pari vuotta sitten ajoi EU:n lintudirektiivin mukaisen kevätmetsästyskiellon läpi Suomessa. Kenenkään ei enää tarvitse ampua haahkoja ja alleja henkensä pitimiksi, mutta osa utöläisistä pitää kevätmetsästystä tärkeänä perinteenä, joka kuuluu saaristolaiskulttuuriin.

– Koko saariston elämähän on perustunut kalastukseen ja metsästykseen. Valitettavasti täällä ulkosaaristossa vesilintujen metsästys onnistuu vain keväällä, kun on tyyntä. Syksyn aallokossa luodoille ei pääse rantautumaan, Kalle Sjöberg selittää.

Sjöberg penää luontojärjestöjä määrittelemään saaristokulttuurin.

– Onko se sitä, että kaupunkilainen purjehtii veneellä saaristoon kesällä?

Diplomi-insinööri Kalle Sjöbergin mielestä luontoväenkin pitäisi hyväksyä se, että ihminen myös asuu saaristossa. Hänen mukaansa saaristokulttuuria pitää tukea, ettei se kuole.

– Veneet, venevajat, kalastusvälineet; tieto siitä missä pääsee liikkumaan ja mihin kannattaaa milloinkin mennä. Sehän on osaamista. Valitettavasti nämä osaajat ovat vähissä koko saaristossa Kemistä Haminaan. Ja yksi konkreettinen syy ovat luontoaktiivit, jotka vähättelevät esimerkiksi hylkeen, kotkan ja merimetson aiheuttamia ongelmia, Sjöberg lataa.

Lämpiääkö saaristokulttuuri sisäänpäin?

Utöläinen kirjailija Markku Karpio pohdiskelee, että saaristokulttuuri halutaan usein sementoida sellaiseksi kuin se oli 50 - 100 vuotta sitten.

– Kulttuuri on inhimillistä toimintaa ja sehän muuttuu koko ajan. Utössäkin kulkevat rinnakkain vanha ja uusi. Uutta ovat esimerkiksi etätyöt ja matkailu. Minä elän sellaista saaristokulttuuria, johon kuuluvat moderni etätyömahdollisuus sekä vanhasta kalastus, Karpio sanoo.

Utön raitilla kuulee kysyttävän, ovatko esimerkiksi rakentaminen ja korjaaminenkin osa saaristokulttuuria - pitäisikö suosia perinteisiä työtapoja ja materiaaleja. Entä suhtautuminen ulkopuolisiin - kuinka sisäänpäin lämpiävää saaristokulttuuri haluaa olla?

Markku Karpio muutti Utöhön kymmenen vuotta sitten Helsingistä ja hänelle ulkopuolisuus on tuttu juttu.

– Ensin otetaan hienosti vastaan. Mutta se sisältää myös ajatuksen, että kritiikkiä et saa esittää. Kun et ole täältä, et tiedä mistään mitään. Ulkopuolisuuteen tottuu. Olen vain tällainen ympärivuotinen asukas, joka ei kuulu vanhoihin sukuihin, mutta elää ja työskentelee täällä.

Etna purkautuu jälleen Sisiliassa – video

Etna purkautuu.

Etna on ollut aktiivinen kuun alusta lähtien, ja tuoreimmat purkaukset ovat muodostaneet uuden aukon vuoren rinteeseen. 

Etna purkautuu.

Euroopan korkein aktiivinen tulivuori Etna on syössyt jälleen tulta ja tulikiveä Sisiliassa. Paikalle kertyi yleisöä ihailemaan purkausta ja ottamaan siitä muistoksi kuvia.

Aiemmin kesällä Etnan raju purkaus mm. pakotti sulkemaan Sisilian toiseksi suurimman kaupungin Catanian lentokentän, mutta nyt purkauksesta ei ole ollut haittaa ihmisille. Etna on ollut aktiivinen kuun alusta lähtien, ja tuoreimmat purkaukset ovat muodostaneet uuden aukon vuoren rinteeseen. 

Etna pääsi Unescon Maailmanperintölistalle viime vuonna.

Ukkosmyrsky irrotti Viking Mariellan laiturista Tukholmassa

Osa matkustajista oli tiettävästi laivalla vahingon sattuessa. Laiva saatiin takaisin laituriin noin tunnissa.

Ukkosmyrsky irrotti sunnuntaina Viking Linen Mariella-risteilijän laiturista Tukholman satamassa, kirjoittavat ruotsalaislehdet Dagens Nyheter ja Expressen.

Laivan kiinnitykset irtosivat voimakkaan tuulenpuuskan vuoksi, arvioi Viking Linen tiedottaja Helena Kneck Expressenille.

– Osa matkustajista oli laivalla, mutta kukaan ei onneksi ollut maihinnousuportailla, hän sanoi.

Silminnäkijöiden mukaan laivan keulaportti oli auki sen irrotessa, mutta tästä ruotsalaislehtien haastattelemilla Viking Linen työntekijöillä ei ollut tietoa.

Laiva saatiin takaisin laituriin noin tunnissa, ja sen oli määrä lähteä takaisin kohti Suomea aikataulun mukaisesti.

Maastopaloja pitkin maata myös sunnuntaina

Metsässä savuaa.

Iltapäivään mennessä on jo nähty useita maastopaloja ympäri maan. Useamman hehtaarin maastopaloja on sammutettu muun muassa Espoossa ja Oulussa.

Metsässä savuaa.

Kuuman ja kuivan kelin kuivattama maasto on roihunnut useassa paikassa Suomessa sunnuntaina.

Oulun alueella pelastuslaitos kamppaili kahden eri maastopalon kanssa. Ylitorniolla pelastuslaitos oli usean yksikön voimin sammuttamassa noin kahden hehtaarin kokoista maastopaloa, jonka arvellaan saaneen alkunsa salamaniskusta. Toisessa kohteessa Oulussa syttyi laajempi, noin neljän hehtaarin maastopalo, jota sammuttamassa oli kymmenen yksikön lisäksi helikopteri.

Pääkaupunkiseudulla Espoon Malminmäellä koettiin neljän hehtaarin maastopalo, jota sammuttamassa oli yhteensä 11 pelastuslaitoksen yksikköä. Etelä-Karjalan Savitaipaleella syttyi turvesuopalo, joka on pelastuslaitoksen mukaan saatu rajattua ja sammutettua.

Lisäksi maastopaloja on sammutettu Kuopiossa, Rovaniemellä, Porvoossa, Joensuussa, Porissa, Raumalla, Lappeenrannassa, Heinävedellä, Pohjanmaan Alavudella, Satakunnan Eurassa, Pohjois-Karjalan Juuassa ja Ilomantsissa, sekä Kainuun Puolangalla, jossa maastoa paloi noin puolitoista hehtaaria.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä