Norja saattaa kieltää ulkomaille sotimaan lähtemisen

Poliiseja Oslon rautatieasemalla 25. heinäkuuta 2014.

Terroriuhka Norjassa on laskenut, mutta viime päivien tilanne saattaa siivittää läpi lain, jolla ehkäistäisiin sotaan lähtö ulkomaille.

Poliiseja Oslon rautatieasemalla 25. heinäkuuta 2014.

Norjassa valmistellaan lakia, jolla ehkäistäisiin sotaan lähtö ulkomaille.

Ylen Aamu-tv:n haastattelussa Suomen Norjan suurlähettilään sijainen Flora Kuparinen kertoi, että Norjassa on viime päivinä keskusteltu radikalisoitumisen estämisestä ja erityisesti lainsäädännöstä, joka kieltäisi ulkomaille sotimaan lähtemisen.

Kuparisen mukaan Norjan hallitus oli jo muutama viikko sitten tehnyt asiasta aloitteen eli vireillä on lakiehdotus, jolla kiellettäisiin osallistuminen sotiin ulkomailla.

Matkustamista toki ei voi estää, mutta laissa tehtäisiin rangaistavaksi sotilaalliseen toimiin osallistuminen ulkomailla.

– Nyt on katsottu tarpeelliseksi, että yksittäisten henkilöiden osallistuminen taisteluihin pyritään lakialoitteella estämään, Kuparinen kertoi.

Kuparinen arvioi, että Norjaan kohdistuva terroriuhka varmasti antaa pontta lakihankkeelle, joka Kuparisen mukaan hyvin todennäköiseksi menee läpi.

Norjaa on viime päivinä kuohuttanut maahan kohdistunut terroriuhka. Norjan turvallisuuspoliisi ilmoitti lauantaina, että sen tietojen mukaan Syyriasta lähtenyt ryhmä suunnittelee terrori-iskua Norjaan.

Valmiutta terroriuhkan vuoksi Norjassa laskettiin tiistaina. Norjan poliisi on jo vähentänyt kadulla liikkuvien poliisien määrää.

Aarnion vangitseminen puntarissa käräjillä – Epäillään nyt myös todistusaineiston vääristelystä

Jari Aarnio.

Aarnion rikoskumppaniksi epäiltyä rikollispomoa epäillään avunannosta todistusaineiston vääristelyyn.

Jari Aarnio.

Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion tutkintavankeuden jatkamista käsitellään tänään keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.

Aarnion lisävangitsemisvaatimus koskee epäiltyä törkeän todistusaineiston vääristelyä ja törkeän virka-aseman väärinkäyttöä.

Lisäksi käräjäoikeudessa käsitellään Aarnion rikoskumppaniksi epäillyn rikollispomon vangitsemisen jatkamista. Häntä epäillään nyt lisäksi avunannosta törkeään todistusaineiston vääristelemiseen.

Helsingin huumepoliisin päällikkönä toiminutta rikosylikomisario Jari Aarnio on ollut vangittuna viime vuoden marraskuusta lähtien. Häntä epäillään esitutkinnassa useista rikoksista.

Aarnion epäillään muun muassa rikkoneen virkavelvollisuuttaan myötävaikuttamalla prostituutioon. Aarnion epäillään myös jättäneen puuttumatta rikoksiin.

Aarnion epäillään toimineen esteellisenä hankkiessaan seurantalaitteita Helsingin poliisilaitoksella samalla, kun hän osallistui seurantalaiteyrityksen toimintaan. Aarnion epäillään saaneen myös lahjuksina useita kymmeniä tuhansia euroja rahaa ja muita etuja yhtiöltä.

Aarnion epäillään olleen osallisena myös mittavien hasiserien salakuljetuksen järjestämisessä Hollannista Suomeen. Aarniota epäillään tältä osin törkeästä huumausainerikoksesta.

Aarnion alkuperältään selvittämättömän omaisuuden kokonaismäärä on tällä hetkellä useita satoja tuhansia euroja. Aarnion lähipiirissä olevia henkilöitä epäillään törkeästä rahanpesusta.

Kaikki rikosvyyhdessä epäillyt kiistävät rikokset.

Korjattu 8.53 Helsingin käräjäoikeus käsittelee vangitsemisten jatkamista keskiviikkona, päätöstä ei ole vielä tehty, toisin kuin jutussa ensin kerrottiin.

EK:n Mykkänen: Ei mahdotonta, että Venäjän luottoluokitusta lasketaan

Bofitin tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen ja EK:n Venäjästä vastaava johtaja Kai Mykkänen.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Iikka Korhosen mukaan olennaista on se, miten sijoittajat näkevät tilanteen.

Bofitin tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen ja EK:n Venäjästä vastaava johtaja Kai Mykkänen.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen pitää EU:n tiistaina asettamia Venäjä-pakotteita merkittävänä kiristystoimena, erityisesti siksi, että ne koskevat myös rahoitussektoria.

– Sitä kautta vaikutus koskee Venäjän kansantaloutta, hän sanoi Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona.

Elinkeinoelämän keskusliiton Venäjästä vastaava johtaja Kai Mykkänen ei pidä mahdottomana, että luottoluokittajat laskisivat Venäjän luokitusta riskien, vaikeuksien ja paineiden takia.

– Se alkaisi tietysti näkyä myös Venäjän valtion mahdollisuuksissa, kuinka pitkään se pystyy tukemaan pankkeja ja suuryrityksiä, jos ne eivät saa suoraan markkinoilta rahaa. Sillä voi olla aika vakavat seuraukset.

Mykkänen korostaa, että kaikki riippuu siitä, ovatko pakotteet pitkään voimassa.

– Kuukausi ei hetkauta mihinkään, mutta syksyn aikana tarvitaan jo paljon rahoitusta ja jos Venäjälle ei sitä kukaan myönnä, niin investointikierre heikkenee.

Korhosen mukaan kaikkein tärkeintä on se, miten sijoittajat ulkomailla ja Venäjällä näkevät tilanteen.

– Jos he ajattelevat, että tämä on pitkäaikainen ja että tilanne ehkä vielä kiristyy, sen vaikutukset voivat näkyä ihan muutamassa kuukaudessa.

Pakotteet kohdistuvat ensi kertaa kokonaisiin toimialoihin: rahoitusmarkkinoille, asekauppaan ja öljyteollisuuteen.

Mykkänen katsoo, että Suomen kannalta pakotteet ovat melko reilut.

– Ne eivät missään nimessä osu sellaisiin alueisiin, joissa Suomi olisi poikkeuksellisen vahva.

Hän kuitenkin huomauttaa, että jos Venäjän talous heikkenee, vaikutukset tuntuvat Suomessa.

Pystyyn kuollut – miten ammattiyhdistysliikkeen pitäisi muuttaa toimintatapojaan?

Tietoliikennejohtoja.

Ay-liike on byrokraattinen organisaatio, jolla on omat hierarkiansa ja eliittinsä. Some-ajan ketteryys, johon nuoret ovat tottuneet, on ay-liikkeelle vierasta. Palkkatyöläiset ovat esimerkiksi it-alalla tai tekevät työtä robotiikan ja digitalisaation parissa. Kuinka ay-liike on ajanut etujasi?

Tietoliikennejohtoja.

Jäykkäliikkeinen ja byrokraattinen ammattiyhdistysliike kaipaa pikaista muutosta, arvioi työelämää ja ay-liikettä tutkinut sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.

Ammattiyhdistysliike syntyi toistasataa vuotta sitten ajamaan palkkasuhteessa olevien työntekijöiden etuja. Vaikka työelämän rakenteet ovat muuttuneet, palkkasuhde on Melinin mukaan säilynyt hämmästyttävän samanlaisena.

– Uudet toimintatavat löytyvät yleensä kriisien kautta ja niin käy varmaan myös ay-liikkeelle.

Miten ammattiyhdistysliikkeen pitäisi muuttaa toimintatapojaan? Kuinka ay-liike on ajanut etujasi?

Kaksi mallia Lähi-idän kriisin ratkaisuun – "Ongelma on se, että jaetaan yksiötä"

Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutiosta ja professori Hannu Juusole Helsingin yliopistosta.

Aamu-tv:n sohvalla etsittiin keskiviikkona ratkaisuja Lähi-idän kriisiin. Professori Hannu Juusola tarjosi Pohjois-Irlannin mallia ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola Suomen ja Ruotsin mallia.

Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutiosta ja professori Hannu Juusole Helsingin yliopistosta.

Keskiviikon Aamu-tv:ssa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola tarjosivat ratkaisuehdotuksensa Lähi-Idän kriisiin.

Molempien asiantuntijoiden mukaan helppoja ratkaisuja ei ole, ja rauhan saavuttamisen kannalta on olennaista, että kriisin osapuolet pakotettaisiin entistä enemmän yhteistyöhön kansainvälisen yhteisön voimin.

Juusola ehdotti Pohjois-Irlannin mallia

Hannu Juusolan mukaan ei riitä, että ratkaistaan vain Gazan tilanne, vaan rauha alueella edellyttäisi kestävää ratkaisua koko palestiinalaiskysymykseen.

Juusolan mukaan kriisi ei ratkea ilman voimakasta kansainvälistä painostusta, eivätkä osapuolet pääse ratkaisuun ilman ulkopuolisia.  Juusola sanoi, että syynä on ennen kaikkea se, että osapuolet eivät ole tasa-arvoisia neuvottelukumppaneja. Neuvottelujen ongelma on, että vahvemman Israelin ei tarvitse tehdä myönnytyksiä.

Juusolan mukaan on hyvin tärkeää, että rauha sidottaisiin siihen, että Israel saa normaalit suhteen kaikkien alueen valtioiden kanssa. Tämä toimisi porkkanana Israelille.

Juusola ehdotti, että kriisin ratkaisussa otettaisiin esimerkkiä Pohjois-Irlannin kriisin lopettamisesta. Ratkaisumallissa pyrittäisiin yhteen valtiorakenteeseen, jonka sisällä tarjottaisiin Israelille ja palestiinalaisille itsehallinto.

– Yksi valtio, jolla on tasan jaettu parlamentti ja muut keskeiset virat, esitteli Juusola malliaan.

Mallin etuna Juusola näki sen, ettei siirtokuntia tarvitsisi yrittää siirtää ja että molemmat osapuolet voisivat säilyttää omat järjestelmänsä ja identiteettinsä yhteisen järjestelmän puitteissa.

Alue muodostaa maantieteellis-taloudellisen kokonaisuuden, jota ei voida jakaa, Juusola arvioi. 

– Ongelma on se, että jaetaan yksiötä, totesi Juusola.

Aaltola tarjosi Suomen ja Ruotsin mallia

Aaltolan mukaan huonontuneeseen tilanteeseen ei ole nopeaa ratkaisua. Aaltola näkee, että koko alue on kaaoksen vallassa.

– Mennään entistä enemmän ongelmiin, ei tässä mistään rauhanprosesista ole voinut puhua, sanoi Aaltola.

Aaltolan mukaan ideaali alueella olisi yksi monikansallinen valtio, mutta hän näkee sen toteutumisen epätodennäköisenä. Hän ehdottikin kahden valtion mallia eli alueen jakamista Israelin ja palestiinalaisten kesken.

– Jos nyt ideaalisti ajatellaan, niin ratkaisu voisi olla Suomen ja Ruotsin malli, jossa rajojen yli liikutaan vapaasti, luonnosteli Aaltola.

 Aaltolan mallissa Israelin pitäisi luovuttaa alueita, Jerusalem jaettaisiin ja alueelle asetettaisiin rauhanturvaajia. Maansa menettäneille Israelilaisille ja palestiinalaisille kompensoitaisiin menetetty omaisuus.

Kriisin osapuolia tulisi Aaltolan mukaan motivoida sekä painostaa rauhaan. Yhdysvallat on tässä Aaltolan mukaan avainasemassa.

– Pitää muistaa, että Yhdysvallat ei ole puolueeton välitystehtävässä, vaan selkeässä suhteessa Israeliin, Aaltola sanoi.

Myös Euroopan unioni Israelin tärkeänä kauppakumppanina voisi painostaa talouspakottein, sillä ratkaisuun tarvittaisiin kansainvälisen yhteisön yhteistä rintamaa. Hamasia tulisi painostaa Qatarin, Turkin ja Egyptin johdolla.

Israelille tulisi luvata turvatakuut ja palestiinalaisalueiden demilitarisointi. Palestiinalaisille taas tulisi turvata arki esimerkiksi tukemalla heidän teollisuuttaan.

Osana Aaltolan ratkaisua olisi erikoistalousalueiden synnyttäminen, sillä Aaltolan mukaan Israel tarvitsee työntekijöitä ja palestiinalaiset ovat halukkaita käymään Israelissa töissä.

Parasta ennen, hyvää myöhemminkin – Suomi on ruokahävikin mallimaa

Maitopurkkeja ja kaupan hyllystä poistettuja elintarvikkeita.

Pelkän parasta ennen -päiväyksen perusteella heitetään paljon syömäkelpoista ruokaa hukkaan. Silti tilanne Suomessa on paljon parempi, kuin useimmissa länsimaissa.

Maitopurkkeja ja kaupan hyllystä poistettuja elintarvikkeita.

Parasta ennen -päiväyksellä varustetut elintarvikkeet ovat usein syömäkelpoisia vielä jonkin aikaa päiväyksen umpeuduttuakin, vaikkei maku olisikaan enää aivan parhaimmillaan. Silti paljon syömäkelpoista ruokaa heitetään pois.

– Ruoan hinta ei tänä päivänä ole useimmille ihmisille hirvittävän korkea. Jos päiväys tulee vastaan, niin sitten vaan hankitaan uutta, jotta se olisi vielä parempaa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri arvioi.

Katajajuuren mielestä ihmisten tulisi tutkia tarkemmin itse ruokaa ja sen kuntoa parasta ennen -päiväyksen sijaan.

– Kyllähän se palautuu meidän keittiötaitoihin, että erotamme milloin parasta ennen -tuotteet eivät haise eivätkä maistu pilaantuneelta, vaan ovat edelleen syömäkelpoisia.

Parasta ennen -merkintä kertoo ajankohdan, mihin asti tuote oikein säilytettynä kattaa valmistajan sille asettamat laatukriteerit. Sitä ei tule sekoittaa viimeiseen käyttöpäivään, joka on normaalisti säilytetylle ruoalle ehdoton takaraja.

Suomella annettavaa maailmalle

Vaikka syömäkelpoista ruokaa haaskataankin edelleen turhan paljon, on tilanne Suomessa paljon parempi kuin useimmissa länsimaissa. Maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen kertoo, että Suomessa ruokahävikkiä syntyy noin 23 kiloa kotitaloutta kohden, kun EU:n keskiarvo on 76 kiloa.

– Siitä ei ole niin kauhean pitkää aikaan kun meillä on ollut puutetta ruoasta. Ruokaa kunnioitetaan ja arvostetaan, eikä sitä laiteta roskiin.

Huttusen mukaan Suomella onkin annettavaa kansainvälisessä yhteistyössä, jota tehdään ympäristöä ja ihmiskuntaa uhkaavan ruokahävikin vähentämiseksi. Suomi on esimerkiksi mukana Pohjoismaiden yhteisessä ruokahävikkiprojektissa. Osana projektia selvitetään, voisiko päiväyskäytäntöjä jotenkin selkeyttää tai muuttaa hukkaruuan vähentämiseksi.

– Yksittäinen maa ei voi tällaista asiaa tietenkään yksin ratkaista. Se, että tehdään alueellista yhteistyötä, on todella tärkeää, koska se lisää meidän painoarvoa kansainvälisellä foorumilla. Saamme todella jotain aikaan, kun meitä on useampi toimija saman asian takana, Pohjoismaiden ministerineuvoston projektin ohjausryhmään kuuluva Huttunen kertoo.

Pohjoismaiden lisäksi ruokahävikkiä pyritään vähentämään yhteistuumin myös EU:n ja YK:n tasolla.

Kaupoille turvallisuus tärkeää

Pohjoismaiden ruokahävikkiprojektin ensimmäisen vuoden tulokset valmistuvat syyskuussa. Vielä ei siis tiedetä, vaikuttaako yhteistyö elintarvikkeiden parasta ennen -merkintöihin.

Päiväysmerkintöjen muuttaminen vähentäisi sekä kauppojen että kuluttajien ruokahävikkiä. Viime vuosina kauppojen hävikkiä ovat pienentäneet mm. lahjoituskäytäntöjen selventäminen sekä entistä kehittyneemmät ennustejärjestelmät, joiden perusteella asiakkaiden ostoksia voidaan ennakoida.

– Nyt selvitetään, pystyisikö parasta ennen -päiväystä mahdollisesti joustamaan jossain vaiheessa lisää. Tietysti kaikessa täytyy olla lähtökohtana elintarviketurvallisuus, joka on kuluttajille todella tärkeä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.

Viimeinen elossa ollut Enola Gayn miehistön jäsen on kuollut

Valokuvassa on Enola Gay -koneen miehistö Theodore Van Kirk (vas.), Paul Tibbets ja Thomas Ferebee 6. elokuuta 1945 Hiroshiman-atomipommin pudottamisen jälkeen.

Pommikoneesta pudotettiin atomipommi Hiroshimaan elokuussa 1945. Koneen lentosuunnistaja Theodore Van Kirk oli kuollessaan 93-vuotias.

Valokuvassa on Enola Gay -koneen miehistö Theodore Van Kirk (vas.), Paul Tibbets ja Thomas Ferebee 6. elokuuta 1945 Hiroshiman-atomipommin pudottamisen jälkeen.

Viimeinen elossa ollut pommikone Enola Gayn miehistön jäsen on kuollut. Lentosuunnistaja Theodore Van Kirk kuoli 93-vuotiaana Georgiassa Yhdysvalloissa maanantaina.

Hän oli 24-vuotias, kun hänestä tuli Enola Gay -pommikoneen lentosuunnistaja. Koneen miehistöön kuului yhteensä 12 miestä. Enola Gaysta pudotettiin atomipommi Japanin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945. Pommi tappoi 350 000 asukkaan kaupungissa ainakin 140 000 ihmistä. Kolme päivää myöhemmin Yhdysvallat pudotti atomipommin Nagasakiin. Siellä kuolleita oli arvioilta 80 000. Japani antautui 15. elokuuta.

Van Kirk kuvaili, ettei hän katunut tehtyä. Aikoinaan hän puolusti atomipommien pudottamisen Japaniin helpottaneen toisen maailmansodan lopettamista ja säästäneen ihmishenkiä: Hän perusteli, että ihmisiä olisi kuollut enemmän, jos liittoutuneet olisivat tehneet maihinnousun Japaniin.

– Tiedän, että häntä pidettiin sotasankarina, mutta me tunsimme hänet mahtavana isänä, kommentoi Van Kirkin poika Tom Van Kirk uutistoimisto AP:lle.

Sodan jälkeen Theodore Van Kirk opiskeli insinööriksi ja teki uran kemianteollisuusyritys DuPontissa.

Theodore Van Kirk haudataan kotikaupunkiinsa Pennsylvanian Northumberlandiin.

Harvinaisen laaja vesikatkos Oulun keskustassa

Putkirikkoa korjataan Oulun keskustassa.

Tuhannet taloudet olivat keskiviikkoaamuna ilman vettä Oulun keskustan alueella. Harvinaisen laaja vesikatkos johtuu runkoputken rikkoutumisesta Pakkahuoneenkadun ja Vaarankadun risteyksessä.

Putkirikkoa korjataan Oulun keskustassa.

Tuhannet taloudet ovat olleet keskiviikkoaamuna ilman vettä Oulun keskustan alueella. Harvinaisen laaja vesikatkos johtuu runkoputken rikkoutumisesta Pakkahuoneenkadun ja Vaarankadun risteyksessä.

Vedet ovat olleet poikki noin aamuviidestä lähtien Heinäpäästä keskikaupungille ulottuvalla alueella.

Muun muassa alueen hotellit ja Stora Enson tehtaat ovat olleet ilman vettä. Oulun Veden mukaan vesiä saadaan palautettua asiakkaille pikkuhiljaa aamupäivän aikana.

Opiskelijajärjestöt huolissaan kesäopintotuen suosion laskusta

Yhä harvempi opiskelija nostaa opintotukea kesällä. Opiskelijajärjestöjen mukaan syyt löytyvät joustamattomasta kurssitarjonnasta ja alati muuttuvasta opintotuesta.

Opiskelijajärjestöt ovat tyytymättömiä korkeakoulujen tarjoamiin kesäopintoihin.

Kesäopiskelu on mahdollista kaikissa Suomen korkeakouluissa. Koulujen opinto-ohjelmat ovat kuitenkin opiskelijajärjestöjen mukaan suppeampia kuin lukuvuoden aikana.

– Opintopisteitä ei aina ole mahdollista saada samaan tahtiin kuin tavallisesti. Kesäkautena ei välttämättä tarjota edes kaikkia pakollisia kursseja, jolloin käytännössä se kesäopintojen hyödyllisyys näin opintojen etenemisen kannalta on tosi marginaalinen, sanoo Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK:n puheenjohtaja Toni Asikainen.

Monet opiskelijat valitsevat työnteon kesäopintojen sijaan voidakseen hyödyntää tukikuukausia mahdollisimman tehokkaaseen opiskeluun.

Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikasta vastaava hallitusjäsen Hilkka Kemppi opiskelee itse täyspäiväisesti kesällä ilman opintotukea.

– Teen gradua nyt kesäaikaan ja opintotuen tulotason takia en pysty nostamaan tukia. Mutta syitä on monia, kaverini opiskelee tavallista vähemmän kesän aikana ja haluaa sen takia säästää opintokuukausia. Hän kokee niiden käyttämisen riskiksi, koska opintotukijärjestelmään tulee jatkuvasti muutoksia.

Tulotasojen ja kurssitarjonnan lisäksi syy kesäopintojen heikkoon suosioon voi myös olla asuminen.

– Kesäopintojen vähyyteen vaikuttaa myös se, että opiskelijat eivät välttämättä ole opiskelupaikkakunnalla ja he joutuvat matkustamaan pidempiä matkoja kirjoittaakseen tenttejä. Tämä ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi nettikursseilla, sanoo SYL:n Hilkka Kemppi.

Vesien myynti eniten sään armoilla – Hartwallilla yksi surkeimmista kesäkuista

Vesipulloja kaupan hyllyssä.

Vesien myynti käy vilkkaana kuumina kesäpäivinä, mutta viileät kelit rokottavat kauppaa selvästi. Esimerkiksi Hartwallilta kerrotaan, että kylmä kesäkuu vähensi vesien menekkiä historiallisen paljon. Helteinen heinäkuu on kuitenkin tuonut helpotusta tilanteeseen.

Vesipulloja kaupan hyllyssä.

Sää näyttelee pääroolia juomien kaupassa. Lämpötilalla on suuri merkitys nimenomaan veden- ja kivennäisvesien myyntiin.

– Niiden myynti kasvaa lämpimällä säällä kaikista isoimmalla kertoimella. Ihmiset yksinkertaisesti juovat kuumalla enemmän vettä. Virvoitusjuomienkin myynti toki kasvaa, mutta vesien vielä enemmän, kertoo Hartwallin ravintolakanavan johtaja ja Hartwa-Traden toimitusjohtaja Seppo Salkoharju.

Samoilla linjoilla on myös erityisesti lähdevesistä tunnetun Finnspringin toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala. Esimerkiksi juhannuksen jälkeiset viileät viikot tiputtivat yhtiön toimitusten määrää merkittävästi. Lämpimiin jaksoihin verrattuna niitä oli jopa 40 prosenttia vähemmän.

– Toukokuussa alkaneet kesäkelit ja heinäkuun helteet ovat kuitenkin pelastaneet kokonaismyynnin normaalille tasolle, Ali-Haapala toteaa.

Myös Hartwallin vesikaupassa on ollut tänä kesänä suuria heilahteluja. Salkoharju ei kerro tarkkoja lukuja, mutta toteaa kesäkuun viileän sään vaikuttaneen myyntiin merkittävästi.

– Kesäkuu oli yksi surkeimmista kesäkuista. Esimerkiksi moni ravintolayrittäjä on ollut tämän vuoksi pinteessä.

– Heinäkuu vaikuttaa puolesteen olevan varsin mainio. Nyt hymy on tullut jo vähän takaisin yrittäjien kasvoille, Salkoharju jatkaa.

Suomalaisyrityksen keksintö vähentää laivojen päästöjä jopa kymmenyksen

Legend of the Seas.

Helsinkiläinen energiansäästöteknologiaan erikoistunut yritys on palkittu yhtenä viidestä eurooppalaisesta puhtaan teknologian yrityksestä. Suomalaisilla clean tech -yrityksillä on kova kysyntä maailmalla.

Legend of the Seas.

Suomalaisen Eniramin ohjelma on tällä hetkellä noin 200:n suuren risteilyaluksen komentosillalla maailmalla. Potentiaalia yritys laskee olevan jopa kymmeniin tuhansiin laivoihin. Seuraavina vuorossa ovat rahtilaivat. Meriliikenteen energiansäästöteknologiaan ja analytiikkapalveluihin keskittyvän Eniramin järjestelmän avulla laivan kulkua saadaan optimoitua monella tavalla.

– Laitteet antavat suosituksia laivan henkilökunnalle miten laivaa tulee operoida, että saavutetaan polttoainesäästöjä, sanoo Eniram Oy:n tuotepäällikkö Leo Laukkanen.

– Eli me nähdään laivan trimmisuositus, laivan list eli kallistumasuositus, nopeussuositus sekä moottorikombinaatio ja moottorien käyttöastesuositus, Laukkanen luettelee keinoja, joilla laivan polttoaineenkulutusta voi vähentää.

Yksi viidestä eurooppalaisesta palkitusta yrityksestä

Eniramin teknologian on laskettu säästävän meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä nyt 32 000 henkilöauton päästöjen verran vuodessa. Kun laivan kulkua optimoidaan oikeaan asentoon ja kaasupoljinta painetaan vain sen verran kuin on tarpeen, polttoainetta säästyy muutamista prosenteista jopa kymmeneen prosenttiin. Se tuo varustamoille isot säästöt polttoainekuluihin.

– Datan avulla tiedämme mitä vauhtia moottorit pitää laittaa kulkemaan, että saavumme kohteeseen perille sopivaan aikaan, sanoo Royal Caribbean -varustamon Helsingissä piipahtaneen Legend of the Seas -aluksen kroatialainen yliperämies Adrian Florea.

Florean mukaan ennen ohjelman käyttöönottoa ajallista optimointia tai laivan kallistuskulmia ja muita polttoaineen kulutukseen vaikuttavia tekijöitä oli vaikeampi, ellei mahdoton arvioida.

– Aiemmin vain laskimme, että saavumme ajoissa perille, hän sanoo.

Eniram palkittiin kesän alussa yhtenä viidestä tämän vuosikymmenen cleantech-yrityksestä Euroopassa. Yrityksen taival lähti liikkeelle yksinkertaisesta havainnoista.

– Kukaan maailmassa ei ole pystynyt tarjoamaan vastaavaa tuotetta ja sen tarjoamaa lisäarvoa. Siinä oli markkinarako, johon perustajat aikoinaan iskivät, Laukkanen sanoo.

Suomi on clean techin pikkujättiläinen

Suomi on Eniramin kaltaisten clean tech -yritysten pikkujättiläinen. Suomen osuus maailman clean tech -markkinasta on prosentin, kun Suomen osuus globaalista bkt:sta on vain 0,4 prosenttia. Clean techin osuus on siis yli kaksinkertainen Suomen muuhun taloudelliseen merkittävyyteen verrattuna maailmalla.

Puhtaan teknologian liikevaihto on ollut viime vuosina kasvussa, vaikka muuten taloudessa on ollut alamäkeä. Erityisesti Eniramin kaltaiset materiaalitehokkuuteen keskittyvät yritykset ovat EK:n mukaan tulevaisuuden yrityksiä.

– Yhdistetään tietotekniikan sovelluksia uudella tavalla energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Sitä tehdään liikenteessä, rakennuksissa, teollisuudessa ja jätemateriaalien kierrätyksessä vaikkapa, sanoo EK:n ympäristöasioiden johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala.

Cleantech Finlandin mukaan kysyntää tällaiselle osaamiselle on, kyky kansainvälistyä sen sijaan ei ole niin hyvä.

- Markkinaedellytykset ovat olemassa, mutta tietyille markkinoille pääsemiseksi vaaditaan hirveästi testausta, joka on hirvittävän kallista ja hidasta. Ei riitä, että on näyttöjä Suomessa, pitää todistaa soveltuvuus esimerkiksi Kiinan markkinoilla, sanoo Cleantech Finlandin johtaja Kaisa Hernberg.

Hernbergin mukaan Kiinassa on valtavan suuri kiinnostus suomalaista puhdasta teknologiaa kohtaan.

– Kuukausittain käydään tutustumassa suomalaiseen cleantechiin, hän sanoo.

YK vahvistaa Israelin pommittaneen palestiinalaispakolaisten suojapaikkaa

Israelin iskussa loukkaantuneet vietiin Beit Lahiassa sijaitsevaan Kamal Edwan -sairaalaan 30. heinäkuuta.

Sairaalalähteiden mukaan varhain tänään tehdyissä iskuissa on kuollut yhteensä kymmeniä palestiinalaisia. YK on kertonut löytäneensä kouluista rakettikätköjä.

Israelin iskussa loukkaantuneet vietiin Beit Lahiassa sijaitsevaan Kamal Edwan -sairaalaan 30. heinäkuuta.

Gazan kaistalla ainakin 13 ihmistä on kuollut Israelin pommitettua koulua, johon YK oli majoittanut iskuja paenneita ihmisiä. Uutistoimisto Reutersin mukaan varhain tänään keskiviikkona tehdyissä pommituksissa on kuollut kaikkiaan yli 40 palestiinalaista.

Pommitukset osuivat Pohjois-Gazan Jabaliassa sijaitsevaan pakolaisleiriin, YK vahvistaa. YK-lähteen mukaan kuolleita on siellä ainakin 13. Sadat palestiinalaiset olivat hakeneet suojaa rakennuksesta. 

Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön ja Israelin tuorein konflikti on jatkunut yli kolme viikkoa. Viranomaisten mukaan yli 1 200 palestiinalaista on kuollut iskuissa. Samaan aikaan surmansa on saanut kolme israelilaista siviiliä ja 53 sotilasta.

Israel haluaa tuhota salakuljetuskäytävät, joiden kautta EU:n ja Yhdysvaltain terroristijärjestöksi luokittelema Hamas on saanut aseistusta. Tarkoitus on tuhota myös rakettien laukaisupaikat. Israel syyttää, että Hamas käyttää siviilejä ihmiskilpinä. YK on kertonut, että pakolaisten suojapaikkoina käytetyistä kouluista on löytynyt rakettikätköjä. Se ei ole nimennyt syyllistä, mutta on tuominnut siviilien vaarantamisen.

Gazalaiset eivät pääse pois Gazan kaistalta, jossa asuu jopa 1,8 miljoonaa ihmistä. Muun muassa avustusjärjestöt varoittavat valtavasta humanitaarisesta kriisistä, sillä alueella on pulaa esimerkiksi vedestä ja sähköstä. Yli 200 000 gazalaista on jättänyt kotinsa.

Tiistaina julkaistun Tel Avivin yliopiston kyselyn mukaan 95 prosenttia israelilaisista pitää iskuja Gazaan oikeutettuina. Neljä prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Israel on käyttänyt liikaa voimaa. 

Hikinen heinäkuu: Suklaapuodit ja leffateatterit vailla asiakkaita

Turun Kinopalatsin elokuvasali.

Hellepäivät pelottivat suklaasuut pois herkkupuodeista, ja kuukausi on usein vuoden heikoin. Myös Finnkino kertoo nihkeästä heinäkuusta – monena vuonna keskikesä on ollut elokuvateattereissa ruuhka-aikaa.

Turun Kinopalatsin elokuvasali.

Päättyvä helteiden heinäkuu on ollut muuta kuluttajakauppaa selvästi seesteisempi ainakin kahdella alalla: suklaassa ja elokuvissa.

Vastoin tavallista käsitystä heinäkuu yltää toisinaan suurimman Suomessa toimivan elokuvateatteriketjun Finnkinon parhaisiin kuukausiin. Toisin on tänä vuonna.

– Tämä on ollut huonompi kuin aiemmat heinäkuut, sanoo talousjohtaja Vesa Aittomäki. Helteillä sinänsä ei ole niinkään vaikutusta, vaan ohjelmistolla.

– Heinäkuu on joinakin vuosina ollut vuoden kolmen parhaan kuukauden joukossa, mutta ei mene tänä vuonna.

Elokuvien levittäjät ajoittavat kesiksi varta vasten kassamagneetteja, viime vuonna animaatiomenestys Itse ilkimyksen jatko-osan, Aittomäki kertoo. Tässä heinäkuussa ei ollut ohjelmistossa suuren luokan piirroselokuvaa, ennen aivan loppukuusta ensi-iltaan tullutta Lentsikoiden kakkososaa.

Takana on myös melko hiljainen kesäkuu:

– Elokuvien levittäjät selvästi varoivat kesäkuuta jalkapallon MM-kisojen takia, eikä ollut samalla tavalla ensi-iltoja kuin aiempina vuosina.

Sula huoletti suklaan ystäviä

Suomeen on kymmenen viime vuoden aikana noussut liudoittain suklaaseen keskittyviä liikkeitä. Yrittäjät toivovat henkilökohtaisesti kauniita ja kuumia kesiä, mutta bisneksen kannalta helle ei ole hyväksi.

Kuluttajia huolettaa päällimmäisenä se, että suklaa sulaa kesäkassiin, uskoo suklaayrittäjä Petri Sirén.

– Ilman muuta helle vaikuttaa. Valistuneet suklaanystävät tulevat kylmälaukku mukanaan, hän sanoo.

Petri's Chocolate Roomin neljästä liikkeestä yhtä pidettiin suosiolla heinäkuun hiljaisimpaan aikaan kiinni. Yksi sijaitsee espoolaisessa kauppakeskuksessa, minkä vuoksi aukiolojen oli keskikesän hiljaisuudessakin noudateltava sovittuja aikoja. Kun ovi ei käy ruuhka-Suomen suklaapuodeissa, tilannetta kompensoi kesämatkakohde Fiskarsin liiketila turistiasiakkaineen.

Toisessa suklaakaupassa Chjokossa sukeltavaa suklaamyyntiä on ryhdytty paikkaamaan jäätelöllä.

– Perinteisesti huonoimmat kuukaudet ovat heinäkuu ja tammikuu, jolloin kaikki laihduttavat. Heinäkuu on kyllä kehnoin, toteaa Chjokon toimitusjohtaja Mika Gröndahl. Keskikesäksi puoti esimerkiksi seisautti suosiolla suklaabrunssit, jotka muuna vuodenaikana ovat olleet viimeistä pallia myöten täynnä.

– Kun lomat loppuvat ja ilmat viilenevät, kauppa alkaa käydä ja aletaan myydä kaakaota, Gröndahl kertoo näkymistä.

Poikkeuksellinen kesä on pannut kalojen elämän sekaisin

Kuha rantakivellä.

Oikukas sää on pienentänyt monen kalastajan saaliita. Esimeikiksi kuhaa ei välttämättä ole löytynyt takavuosien varmoista paikoista.

Kuha rantakivellä.

Oulujärven Martinlahdessa vetouisteleva jääliläinen Kari Raatesalmi sanoo kuhien viihtyneen alkukesän aikana pari metriä normaalikesiä syvemmällä. Kuhmon Lentualla kymmeniä vuosia kalastaneen Keijo Kilposen mukaan kuhasaaliit ovat olleet tänä vuonna heikot.

Totuttua pienemmät kalasaaliit eivät ole yksinomaan Kainuun vitsaus. Samanlaisia viestejä on tullut eri puolilta maata.

– Kalat ovat olleet säiden takia sekaisin koko vuoden, sanoo Risto Kuoppala Sodankylästä.

Kuoppalan mielestä tänä kesänä mikään ei ole mennyt niin kuin pitäisi. Alkukesän kylmyys pilasi siikasaaliit. Juhannuksena piti olla siian pyynnin huippukausi, mutta mitään ei tullut, koska kylmyys pysäytti hyönteisten kehityksen. Kalat eivät tulleet totutuille ruokapaikoilleen, koska ne olivat tyhjät.

– Nyt keskikesällä kalastuksen sotkevat helteet. Ei tämmöisenä kesänä tule kalastuksesta mitään, Risto Kuoppala sanoo.

Keijo Kilposen mielestä oikukkaiden säiden lisäksi saaliita heikentää Lentualla rajusti lisääntynyt kalastus.

– Lisääntynyt kalastus näkyy väistämättä pienentyvinä saaliina. Uusi kuhakanta on kasvamassa, mutta siihen menee vielä muutama vuosi.

Uusia kalastajia toi Kuhmoon muutama vuosi sitten järjestetty ammattikalastajakurssi. Kuhmon kalavedet houkuttelevat myös kalastajia muualta Kainuusta. Kilposen mukaan parhaillaan on vireillä muutamia lupahakemuksia.

Heinäkuussa jo 84 000 salamaa – tiistain ukkoset aiheuttivat tulipaloja ja sähkökatkoja

Salama iski Jyväskylässä Nenäinniemessä puolilta päivin 29. heinäkuuta 2014.

Heinäkuun aikana on salamoinut enemmän kuin normaalisti. Tiistaina maasalamoita kertyi Ilmatieteen laitoksen mukaan vuorokauden aikana 9726 kappaletta.

Salama iski Jyväskylässä Nenäinniemessä puolilta päivin 29. heinäkuuta 2014.

Heinäkuussa Suomeen on iskenyt 84 000 salamaa, kun kuukauden normaali keskiarvo on 59 000 salamaa. Pelkästään tiistaina maasalamoita kertyi Ilmatieteen laitoksen mukaan 9726 kappaletta.

Salaman iskut aiheuttivat useita vahinkoja ja paloja tiistaina muun muassa Pieksämäellä, Lieksassa, Kouvolassa ja Tuusulassa.

Useiden tulipalojen epäillään myös saaneen alkunsa salamasta. Esimerkiksi Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla on sammutettu läpi yön laajaa tiistaina alkuillasta alkanutta maastopaloa. Palon syttymissyystä ei ole varmaa tietoa, mutta alueella oli tiistain aikana ukkosia.

Pyhäjoen Kiuasnevalla maastopaloa sammuttamassa on ollut yön aikana 40:stä pelastuslaitoksen työntekijästä koostuva pelastuskomppania. Pelastuslaitos sai avukseen Puolustusvoimilta virka-apuna yhden maastoajoneuvon kuljettajineen.

Puoli viiden aikaan keskiviikkona Pelastuslaitos kertoi, että palo on rajattu, mutta se ei ole vielä sammunut. Pelastuslaitoksen mukaan palon sammuttamista jatketaan pitkälle keskiviikkoon.

Pohjois-Karjalassa taas oli pahimmillaan tiistaina iltapäivällä salamaniskujen vuoksi sähköttä noin 2 000 taloutta, myös Keski-Suomessa ukkonen katkoi sähköjä ja rikkoi puhelinlinjoja.

Savossa raju ukkonen katkaisi sähköt maanantaina jopa 15 000 taloudelta. Myös tiistain ukkonen vei sähköt tuhansista kodeista.

Sähköyhtiö Savon Voima korjasi sähköjä useiden lisätyöntekijöiden voimin. Savon Voiman alueella Pohjois-Savossa oli keskiviikkoaamuna kuuden aikaan enää muutamia yksittäisiä talouksia ilman sähköjä.

Rikosoikeuden professori Ulvilan surmasta: Miten korvataan venynyt oikeudenkäynti?

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta.

Rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mukaan murhasta syytetyn Anneli Auerin pitkäksi venyneen oikeudenkäynnin seuraukset saattavat ulottua aina rikoslain muuttamiseen asti.

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta.

Ulvilan surman ainutlaatuinen oikeusprosessi on etenemässä vääjäämättä kohti päätepistettään, kun Vaasan hovioikeus aloittaa pääkäsittelynsä syyskuun alussa. Hovioikeuden tuomio jää todennäköisesti voimaan, sillä ainakaan Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani ei näe enää edellytyksiä valitusluvalle Korkeimpaan oikeuteen, oli tuomio mikä tahansa.

Tapanin mukaan Suomen oikeuslaitoksella on edessään murhajuttu, jonka jälkimainingeissa saatetaan joutua muuttamaan jopa rikoslakia, koska jutun oikeusprosessi on venynyt tuskallisen pitkäksi. Suomen oikeusjärjestelmä on jo nyt saanut runsaasti moitteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta oikeusprosessien venymisistä. Murhajutussa tilanne on kuitenkin uusi.

Murhasta vain elinkautiseen

Hovioikeuden on langetettava rikoslain mukaan Auerille elinkautinen vankeusrangaistus, jos hänet todetaan syylliseksi murhaan. Jussi Tapanin mukaan pohdittavaksi tulee, miten venynyt oikeusprosessi voidaan korvata Auerille, jos edessä on ankarin mahdollinen rangaistus.

– Ei voine olla oikeudenmukaista, että vaikka saa ankarimman rangaistuksen, niin sitten ei millään tavalla otettaisi oikeudenkäynnin kestoa huomioon. Rohkeneeko tuomioistuin ottaa tällaiseen kantaa vai onko se kysymys, jota lainsäätäjän on pohdittava? Tapani kysyy.

Tällaista ongelmaa ei ole koskaan ennen jouduttu pohtimaan Suomessa murhajutun yhteydessä.

Syyttömänä uuteen oikeudenkäyntiin

Jos hovioikeus toteaa Auerin syyttömäksi tulevan oikeudenkäynnin päätteeksi, saattaa Auerilla olla edessään jälleen uusi oikeudenkäynti, jossa puidaan vahingonkorvauksia.

Auer ehti olla murhajutussa tutkintavankeudessa ja vankeudessa vuoden ja kahdeksan kuukautta. Sen jälkeen hovioikeus vapautti Auerin odottamaan tuomiota toukokuussa 2011. Hovioikeus totesi hänet syyttömäksi heinäkuussa 2011.

Tapanin mukaan tässä vaihtoehdossa pohdittavaksi tulee, miten jo langetettu seksuaalirikostuomio otetaan huomioon tutkintavankeusajan hyvityksessä. Auer istuu tällä hetkellä seksuaalirikoksista saamaansa seitsemän ja puolen vuoden tuomiota vankilassa. Tapani pitää juttuja täysin erillisinä, jos Auer saa vapauttavan tuomion murhajutussa.

– Kai ne ovat erillisiä juttuja eli pitäisi katsoa erikseen murhajutun takia menetetty vapaus ja minkälainen taloudellinen hyvitys siitä sitten määrätään, Tapani pohtii.

Seksuaalirikosten ja murhan rangaistukset voidaan yhdistää vain, jos Auer todetaan syylliseksi myös murhaan.

Voiko Pori menettää vuoden 2018 asuntomessut?

Havainnekuva asuntomessuille varatuista alueista.

Pori haluaa vaihtaa asuntomessujen paikkaa Hevosluodosta ja Karjarannasta pelkästään Karjarantaan. Syynä on se, että Hevosluoto on tulvavaara-alue, jonne rakentaminen maksaisi säästöjä etsivälle Porille liian kalliiksi.

Havainnekuva asuntomessuille varatuista alueista.

Pori ja Suomen Asuntomessut eivät ole vielä aloittaneet neuvotteluja vuoden 2018 asuntomessujen paikan muutoksesta.

Pori haluaa, että alkuperäisen suunnitelman vastaisesti messut pidettäisiin vain Karjarannassa. Kun Pori sai messut, se suunnitteli niitä Karjarannan lisäksi myös Hevosluotoon.

Neuvottelut pikavauhtia

Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen korostaa, että päätös asuntomessupaikasta on saatava pikaisesti.

– Olemme vasta vaihtaneet muutaman sähköpostin. Lomat ja Jyväskylän asuntomessut ovat viivästyttäneet keskusteluja. Asuntomessujen kannalta tärkeintä on saada neuvottelut valmiiksi tämän vuoden aikana. Alueen kaavoitus lainvoimaiseksi ja infrastruktuurin rakentaminen vie aikansa.

Onko mahdollista, että uudessa tilanteessa Porin asuntomessut lykkääntyvät tai peruuntuvat?

– Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. En kuitenkaan lähde spekuloimaan, etteikö niitä järjestettäisi. Tahtotilamme on, että messut järjestetään Porissa 2018 ja uskon, että Karjarannan alue tarjoa tähän hyvät mahdollisuudet, Heiskanen sanoo.

Omakotitalot vaatimuksena

Heiskanen haluaa korostaa, että Asuntomessut ei määrittele tai määrää, miten Porin kaupungin pitää kaavoittaa. Tiettyjä ennakkoehtoja asuntomessujen saamiselle kuitenkin on, ja ne Porin on täytettävä uusissakin suunnitelmissa.

– Menestyksellisten asuntomessujen reunaehdot ovat kuitenkin ne, että messujen näyttelysisältö on riittävän laaja ja siellä on riittävä määrä perheiden itsensä toteuttamia omakotitaloja, Heiskanen sanoo.

Hevosluoto asuntomessujen paikkana herätti Porissa heti sekä ihastusta että voimakasta arvostelua. Useat poliitikot ja myös tulvaviranomaiset varoittivat, että paikka on tulvavaara-alueella. Myös tulvasuojelun ja Kokemäenjoen ylittävien siltojen hinta pelotti.

Messujen hinnan pitäminen kohtuullisena oli tärkeimpiä syitä, kun apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus perusteli heinäkuussa asuntomessujen paikan rajaamista vain Karjarantaan.

Kymmenen euroa vuodessa on liian paljon vihreästä sähköstä – "Ihmiset vihertävät puheissaan, mutta eivät teoissaan"

Kuvassa Winwindin rakentama tuulimylly Porissa.

Kuluttajat ovat haluttomia maksamaan ylimääräistä uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä, vaikka sähkön ympäristöystävällisyyttä sinänsä arvostetaankin. Itä-Suomessa sähköyhtiöt ovat pettyneitä vihreän sähkön kysyntään.

Kuvassa Winwindin rakentama tuulimylly Porissa.

Vihreä eli uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö ei tuotteena kiinnosta kuluttajia. Tai tarkemmin sanottuna uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö saattaa kiinnostaa, mutta siitä ei haluta maksaa "tavallista" sähköä enemmän.

– Asiakaskyselyissä sähkön hinta, turvallisuus ja luotettavuus ovat paljon tärkeämpiä asioita. Moni saattaa olla kiinnostunut vihreästä sähköstä, mutta se ei tarkoita, että he ostaisivat tuotteen, Savon Voiman kehityspäällikkö Jarkko Sahlman sanoo.

Samaa sanoo Pohjois-Karjalan Sähkön liiketoimintajohtaja Heikki Rantamäki, jonka mukaan "ihmiset vihertävät puheissaan, mutta eivät teoissaan". Pohjois-Karjalan Sähkön asiakkaista vain prosentti ja Savon Voiman asiakkaista kolme prosenttia ostavat yhtiöiden vihreää sähköä hieman kalliimpaan hintaan.

Hieman kalliimpi hinta tarkoittaa esimerkiksi kerrostaloasunnon tapauksessa noin kymmenen euron lisäystä sähkölaskuun vuodessa, laskee Sahlman. Omakotitalossa, jonka sähkönkulutus 10 000 kilowattituntia vuodessa, vihreä sähkö kasvattaa laskua vuodessa noin 40 eurolla.

– Meillä on ollut vihreä sähkö tuotteena jo toistakymmentä vuotta ja odotimme, että tähän mennessä kolmannes tai neljännes asiakkaista valitsisi sen. Onhan se pettymys. On sellainen olo, että olkoon sitten, jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta, Rantamäki toteaa.

Auttaisiko lohien istutus?

Vihreä sähkö on ongelmallista muillakin tavoin. Rantamäki ja Sahlman myöntävät molemmat, että vihreän sähkön konkretisoiminen on vaikeaa. Sähkö kun ei konkreettinen asia kuten luomutomaatti, Rantamäki vertaa. Töpselistä tuleva sähkö ei miksikään muutu, tuotetaan se millä tavalla tahansa.

Rantamäen mukaan PKS on yrittänyt konkretisoida asiaa kampanjoilla, esimerkiksi näyttämällä reaaliaikaista kuvaa yhtiölle sähköä tuottavista tuulimyllyistä.

– Olemme miettineet, josko tuotteesta tulisi kiinnostavampi, jos siihen lisättäisiin lähisähkö. Tai jos kertoisimme, että kun ostat tuotteen, istutamme lohia tai jotakin vastaavaa, Sahlman puolestaan pohtii.

Energia-alan etujärjestön Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä huomauttaa, että niin kutsuttujen vihreiden sähkötuotteiden myyntimäärien arvioiminen ei ole helppoa. Ympäristöominaisuus liitetään Leskelän mukaan moniin tuotteisiin, jotka eivät ole sen kalliimpia kuin muut.

Esimerkiksi Fortum mainostaa tuotetta, joka on 100-prosenttisesti vesisähköä ja joka on yhtiön ilmoituksen mukaan ”suosituin sähkösopimuksemme vuodesta toiseen”.

– Sähkö on hankala tuote, koska se otetaan vähän kuin itsestäänselvyytenä. Sopimus tehdään netissä hinnan perusteella ja sitten sähkö vain tulee jostakin eikä asiaa kummemmin ajatella, Leskelä sanoo.

Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy

Trendinä on, että uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä kasvaa, vaikka vuosittainen vaihtelu voi olla suurta.

Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä energian kokonaiskulutuksesta uusiutuvien tuotantomuotojen osuus oli Suomessa hieman alle 40 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 78 prosenttia.

Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia sekä maalämpö.

Valtio tukee uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi tuulivoimalla tuotetulle sähkölle maksettiin tammi-maaliskuussa tukea 21,8 miljoonaa euroa. Miksi kuluttajan siis pitäisi maksaa vihreydestä ylimääräistä ja vaikuttaako se edes uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrään?

– Siksi ongelma on, että kuluttajille pitäisi perustella, miksi vihreästä sähköstä pitäisi maksaa enemmän. Siihen liittyy kovasti kysymys, miten muodostetaan yhteys korkeamman hinnan ja uusiutuvan energian lisäämisen välille. Yritykset eivät oikein ole onnistuneet tässä, Leskelä sanoo.

Leskelän mukaan kuluttajien valinnoilla on kuitenkin vaikutusta.

– Sähköyhtiöt kyllä seuraavat kuluttajien käyttäytymistä ja ilman muuta kuluttajien aktiivisuus ja halut otetaan huomioon. Isompi asia tietenkin on, millä tavalla tuotettua sähköä isot yritykset haluavat, Leskelä sanoo.

Kuluttajilla oikeus päättää

Heikki Rantamäki ja Jarkko Sahlman sanovat, että vihreää sähköä myydään jatkossakin erillisenä tuotteena sen heikosta kysynnästä huolimatta. Heidän mukaansa kyse on kuluttajien valinnanvapaudesta.

– Ei se ole oikein, että kaikki maksavat siitä lisähinnan, vaan se on lisäominaisuus, jonka kuluttajat voivat valita, Sahlman sanoo.

– Kauppiaallakin on tarjolla luomutomaatteja ja tavallisia ja kuluttaja päättää, mitä ostaa. Kauppias hankkii sitten menekin mukaan ostajien haluamia tuotteita, Rantamäki sanoo.

ESAn viimeinen automaattinen rahtialus aloitti matkan kohti ISS:ää

ATV-5-alusta lastataan

Viides rahtialus päättää Euroopan avaruusjärjestön ATV-ohjelman. Uuden sukupolven alusta suunnitellaan jo yhteistyössä Nasan kanssa.

ATV-5-alusta lastataan

Euroopan avaruusjärjestön ESAn viimeinen automaattinen rahtialus laukaistiin avaruuteen hieman puolenyön jälkeen keskiviikkona Suomen aikaa Kouroun avaruuskeskuksesta Ranskan Guyanasta.

ATV-5-alus on saanut lisänimen Georges Lemaître belgialaisen tiedemiehen mukaan, joka ensimmäisenä muotoili teorian alkuräjähdyksestä.

Yli 20 tonnia rahteineen painava ATV-5 singottiin Maata kiertävälle radalle Ariane 5ES -kantoraketin kyyditsemänä. Alus kuljettaa kansainväliselle avaruusasemalle (ISS) yhteensä 6,5 tonnia polttoainetta, vettä, tarvikkeita ja tieteellistä tutkimusvälineistöä.

Rahtialuksen on määrä telakoitua ISS:ään 12. elokuuta ja pysyä puolisen vuotta kiinnitettynä asemaan. Lopulta alus irrotetaan, minkä jälkeen se ohjataan putoamaan takaisin Maan ilmakehään, jossa se tuhoutuu syöksynsä aikana.

Ensimmäinen ATV laukaistiin avaruuteen maaliskuussa 2008. Nyt matkaan lähtenyt alus on viides laatuaan. Sen jälkeen koko ohjelma päättyy, mutta ESA suunnittelee jo yhteistyössä Nasan kanssa uuden sukupolven Orion-alusta, joka pystyy kuljettamaan astronautteja avaruuteen. Eurooppalaisten tehtävänä on rakentaa aluksen huoltomoduuli.

– ATV-ohjelma on auttanut meitä kehittämään tärkeitä teknologioita, jotka toimivat perustana tuleville avaruusalushankkeille, sanoo ESAn avaruuslennoista vastaavan osaston johtaja Thomas Reiter.

Hajoaminen ilmakehässä kuvataan sisältä käsin

Ensimmäistä kertaa ESA aikoo nyt kuvata rahtialuksen sisällä olevalla kameralla ilmakehään paluun ja aluksen tuhoutumisen.

ATV:n viimeiset 20 sekuntia ennen hajoamista tallentuvat erikoisvalmisteisen infrapunakameran kuviin ja ne lähetetään maahan Iridium-satelliittiyhteyden kautta. Tiedonsiirron hoitaa keraamisella lämpösuojalla ja antennilla varustettu kapseli, jonka on tarkoitus kestää 1 500 celsiusasteen lämpötila ja säilyä toimintakykyisenä aluksen hajoamisen jälkeenkin.

Kameran välittämien kuvien avulla pyritään kehittämään malleja, joilla pystytään entistä paremmin ennustamaan ilmakehään putoavien satelliittien hajoamista. Näin halutaan varmistaa, että avaruudesta syöksyvät kappaleet eivät muodosta vaaraa maan päällä.

ATV-5:n lennolla on tarkoitus lisäksi testata uusia laitteita ja tekniikoita. Yksi on kokeellinen laser-infrapunasensori, LIRIS, jota kaavaillaan käytettäväksi esimerkiksi tulevaisuudessa, kun halutaan ottaa kiinni Maata kiertävän avaruusromun kappaleita tai avaruudessa kulkevia asteroideja.

ATV vastaa myös avaruusaseman jätehuollosta

Vuonna 2008 tapahtuneesta ensimatkasta lähtien ESAn rahtialukset ovat olleet elintärkeä osa kansainvälisen avaruusaseman toimintaa.

ATV oli alusta saakka suunniteltu miehittämättömäksi. 13-tonninen alus kykenee lähestymään ja telakoitumaan automaattisesti kansainvälisen avaruusaseman kanssa.

Ollessaan telakoituneena avaruusasemaan ATV toimii ylimääräisenä paineistettuna varasto- ja työmoduulina ISS:n miehistölle. Lisäksi aluksen moottoreita voidaan käyttää apuna, jotta hitaasti vajoava ISS saadaan palautettua korkeammalle kiertoradalle.

Ennen irrottamista ja paluuta ilmakehään ATV:n kyytiin lastataan kuusi tonnia avaruusasemalle kertynyttä jätettä. Se tuhoutuu aluksen mukana sen pirstoutuessa pieniksi kappaleiksi ja palaessa jäljettömiin jossain eteläisen Tyynenmeren yllä.

Laajaa maastopaloa sammutetaan Pyhäjoella

40 pelastuslaitoksen työntekijää sammuttaa kuuden hehtaarin laajuista paloa Pyhäjoen Kiuasnevalla.

Pelastuslaitos sammuttaa laajaa maastopaloa Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuuden hehtaarin laajuista paloa Pyhäjoen Kiuasnevalla on sammuttamassa 40:stä pelastuslaitoksen työntekijästä koostuva pelastuskomppania. Palo on saatu rajattua, eikä leviämisvaaraa tällä hetkellä ole.

Päivystävän palomestarin mukaan alueen maasto on erittäin vaikeakulkuista, eikä ajoneuvoilla pääse palopaikalle.

Pelastuslaitos on saanut Puolustusvoimilta virka-apuna yhden maastoajoneuvon kuljettajineen. Myös Rajavartiolaitoksen helikopterin piti osallistua sammutustöihin, mutta teknisen vian vuoksi helikopteri ei pystynyt saapumaan paikalle.

Maastopalo alkoi tiistaina alkuillasta. Palon syttymissyystä ei ole tietoa, mutta alueella oli tiistain aikana ukkosia.

Kukaan ei ole loukkaantunut palossa.

Pelastuslaitoksen mukaan töitä paloalueella jatketaan pitkään keskiviikolle.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä