Anttila-aikeet painavat Keskon tulosta

Vuosineljänneksen liiketappio oli 13 miljoonaa euroa. Siinä näkyy kallis uudelleenjärjestelyvaraus Anttilan kannattavuuden parantamiseen vaadittavista toimista.

Kesko-konserni teki tammi-maaliskuussa tappiota. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että Anttila-tavaratalojen sulkemisiin on kirjattu kymmenien miljoonien eurojen uudelleenjärjestelyvaraus. Samaan aikaan ruoka- ja päivittäistavarakaupassakin liikkui vuodentakaista vähemmän rahaa.

Liiketappio oli 13 miljoonaa euroa. Viime vuoden tammi-maaliskuussa kertyi voittoa 19 miljoonaa. Liikevaihto pysyi samalla tasolla ja oli 2,1 miljardia. Päämarkkinoilla eli Suomessa liikevaihto heikkeni reilut kolme prosenttia.

Kesko on sanonut sulkevansa kahdeksan Anttilaa, joissa työskentelee yli 200 työntekijää.

Kesko kertoo nyt myös miettivänsä, että se myisi liiketilojaan rahastolle. Kesko olisi itse yksi perustettavan rahaston omistajista. Toiminta jatkuisi pois myytävissä tiloissa kuitenkin vanhaan malliin.

Näkökulma: Liika raha on huono lannoite

Nuoria kosketusnäytön edessä.

Lisää suuria valtionyrityksiä? Vai sittenkin miljardirahasto pienten kasvuyritysten tukemiseen, pohtii A-studion toimittaja Hanna Säntti.

Nuoria kosketusnäytön edessä.

Talouden rakennemuutos on saanut monet haikailemaan valtiolle suurempaa roolia taloudessa. SDP:n puheenjohtajakilvassa nosteessa oleva Antti Rinne esittää suoraan, että Suomeen pitäisi perustaa verorahoilla uusia valtionyrityksiä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on heittänyt ilmaan idean miljardirahastosta, joka keskittyisi kasvuyritysten rahoittamiseen. Rahat satsaukseen löytyisivät, kun valtion pörssisijoituksia hallinoivan Solidiumin salkku pantaisiin lihoiksi.

Herrojen perushuoleen on helppo yhtyä. Suomi tarvitsee lisää investointeja ja uusia työpaikkoja, jotta talouden syöksykierre oikenee. Muutoin edessä on vain lisää säästöjä ja leikkauksia.

Mutta entä ne keinot? Mistä ja miten Suomeen saadaan parhaiten lisää yrityksiä, jotka pärjäävät kovassa globaalissa kilpailussa pitkän päälle ihan  omillaan?

Jos tarkoitus on saada yhteiseen kirstuun lisää rahaa, kannattaa kukkaron nyörit pitää tiukalla koko ajan. Mallia voi ottaa taimien kasvatuksesta: Siemenet kätketään pieneen ruukkuun ja päälle lurautetaan vähän vettä ja ravinteita. Kun versot ovat vähän kasvaneet, taimet koulitaan ja siirretään hiukan suurempaan ruukkuun. Ja heikoimmat raakataan pois ­­- ihan niin kuin markkinoilla.

Näin tekee tänä päivänä myös Tekes, joka on pikkuhiljaa muuttunut teknologian kehittäjästä kohti kasvun rahoittajaa.

”Me pyrimme rahoittamaan sitä, että yritykset pääsevät kasvumarkkinoille omilla voimillaan ja pystyvät kehittämään kasvumarkkinoille hyviä tuotteita”, sanoo nuorten yritysten rahoituksesta Tekesissä vastaava johtaja Jukka Häyrynen.

Muutokseen Tekesin kirvoitti kritiikki, jonka mukaan tukieuroille ei saatu tarpeeksi vastinetta. Näin kävi, kun tukirahaa saaneet yritykset unohtivat asiakkaat ja antoivat insinöörien kehittää tekniikkaa ihan omin nokkinensa.

Kun tatsi markkinoihin on kunnossa, voi verraten pienelläkin tuella toisaalta saada paljon hyvää aikaan. Yksi Tekesin nappikohteista on monikosketusnäyttöjä valmistava Multitouch, joka on saanut Tekes-rahaa kaikkiaan kolmisen miljoonaa euroa. Nyt yritys vie näyttöjä jo yli 50 maahan ja kasvaa kohisten.

Yhtiö on ollut mukana myös nuorille yrityksille tarkoitetussa ohjelmassa, jossa yritys etenee välitavoitteesta toiseen tai putoaa  rahoituksesta kokonaan pois.

”Tekesin ohjelma oli semmonen, että rahaa sai käyttää ensimmäisen kerran kaikkeen muuhun paitsi siihen tuotekehitykseen ja se oli erittäin hyvä juttu. Eli sen turvin avattiin toimintoja Yhdysvalloissa ja erityisesti Aasiassa ja siitä oli iso, iso hyöty meille”, kertoo Multitouchin toimitusjohtaja Petri Martikainen.

Mutta miksei saman tien kannattaisi jakaa rahaa vähän reippaammin tai peräti uusteollistaa koko maa?

Siksi, että jos rahaa heltiää liian helposti, sitä kuluu helpommin myös vääriin asioihin. Jos sijoittaa miljardeja, voi myös hukata miljardeja. Pieni stressi ja sopiva niukkuus karsivat taimista elinkelpoisimmat - olipa kysymys kasveista tai yrityksistä.

Atria irtisanoo 59 Jyväskylässä

Atria-kyltti Nurmon tehtaan katolla.

Atrian yt-neuvottelut päättyivät irtisanomisiin. Kaikille Jyväskylän tuotantolaitokselta työpaikkansa menettäville tarjotaan mahdollisuus siirtyä Atrian muihin yksiköihin. Jyväskylässä keskitytään jatkossa naudan ja sian teurastukseen ja leikkuuseen.

Atria-kyltti Nurmon tehtaan katolla.

Atrian arvion mukaan toimintojen uudelleenjärjestelyillä saavutetaan ensi vuodesta lähtien noin viiden miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Atria aloitti yt-neuvottelut Jyväskylän tuotantolaitoksen kannattavuuden parantamiseksi. Samalla poistettiin Atrian ja Saarioinen Oy:n välisestä yrityskaupasta syntyneitä lihan hankinnan ja hallinnon päällekäisyyksiä.

Koneen Ehrnrooth: Suomi tarvitsee vielä paljon lisää investointeja

Henrik Ehrnrooth.

Koneen uuden toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin mukaan teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittyminen vaatii teollisen pohjan. Ehrnrooth sanoo, että investointien saaminen riippuu Suomen kilpailukyvystä.

Henrik Ehrnrooth.

Hissiyhtiö Koneen toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin mukaan suomalaisen palveluviennin kannalta on tärkeää, että teollisuus investoi Suomeen.

– Se, että teollisuusyritykset rakentavat palveluita vaatii myös teollisen pohjan, Ehrnrooth sanoi Ylen Aamu-tv:n haastettelussa torstaina.

Palvelut voivat Ehrnroothin mukaan olla tärkeä lisä Suomen kasvuun, mutta tuskin ainoa ratkaisu. Hän muistuttaa, että iso osa teollisuuden palveluista kehitetään Suomessa, mutta tehdään paikallisesti kohdemaassa.

Ehrnroothin mukaan tarvitaan vielä paljon lisää investointeja, jotta Suomi saataisiin nousuun. Se taas vaatii, että Suomen kilpailukyvyn uskotaan olevan tulevaisuudessa vahva.

– Tällaista luottamusta ei oikein löydy tällä hetkellä. Kyse on tuottavuudesta, mutta myös työmarkkinajoustavuudesta, Ehrnrooth sanoo.

Ehrnrooth pitää tärkeänä, että Suomessa panostetaan koulutukseen. Se on hänen mukaansa ainoa tapa, jolla Suomi voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

– Olemme lisänneet henkilökuntaamme Suomessa viime vuosina varsinkin niillä alueilla, joilla tarvitaan osaamista. Olemme nähneet, että osaavia suomalaisia löytyy.

Kone tähyää jo Afrikkaan

Koneen näkymät yhtiölle keskeisillä Kiinan markkinoilla näyttävät Ehrnroothin mukaan edelleen hyviltä, vaikka Kiinan talouskasvu onkin hidastunut.

Samalla Kone tähyää jo kohti Afrikkaa. Ehrnroothin mukaan Afrikka on vielä pieni hissi- ja liukuporrasmarkkina, mutta markkina-asemia kannattaa rakentaa jo nyt.

– Kaupungistumisen kasvu on Afrikassa huomattavasti voimakkaapaa kuin Aasiassa, jos katsotaan 30 vuotta eteenpäin, Ehrnrooth kertoo.

Intiassa on Ehrnroothin mukaan taloudellista epävarmuutta. Kone seuraakin nyt, miten Intian parlamenttivaalit vaikuttavat maan talouden vakauteen. Epävarmuudesta huolimatta Koneen markkinat Intiassa ovat jatkaneet kasvuaan. Kehityksen taustalla on Ehrnroothin mukaan kaupungistuminen.

Ukrainan kriisin vaikutus Koneelle on ollut vähäinen, koska Venäjän osuus Koneen myynnistä on suhteellisen pieni.

Ehrnrooth aloitti Koneen toimitusjohtajana huhtikuun alussa.

Elisa: Kuluttajat luopuvat kiinteistä laajakaistaliittymistään

Elisa liikekyltti

Teleoperaattori onnistui kasvattamaan voittoa ja liikevaihtoa kilpailluilla markkinoilla.

Elisa liikekyltti

Elisa kasvatti liikevoittoaan viime neljänneksellä kuluttajien siirtyessä mobiilimpaan nettisurffailuun ja sulkiessa kiinteitä laajakaistaliittymiä.

Liikevoitto oli 72 miljoonaa euroa ja liikevaihto runsaat 380 miljoonaa. Vuotta aiemmin voitto oli 59 miljoonaa ja liikevaihto reilut 360 miljoonaa.

Teleoperaattori kertoo, että mobiililaajakaistaliittymien määrä kasvaa tasaisesti. Nopeat 4G-yhteydet kattavat jo noin 90 prosenttia suomalaisväestöstä. Samaan aikaan kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä on Elisalla laskussa.

Koko vuoden liikevaihto on vähintään samaa tasoa kuin 2013, yhtiö ohjeistaa.

– Elisa jatkaa kustannustehokkuustoimiaan esimerkiksi virtaviivaistamalla tuotevalikoimaansa, tulostiedotteessa sanotaan.

– Tämän lisäksi asiakaspalvelun ja myynnin tehokkuutta lisätään sekä yleisiä hallintokuluja vähennetään.

Wärtsilän tulos parani melkein 30 prosenttia

Wärtsilä Vaasa

Silti konepajakonserni väläyttää tulosjulkistuksessaan toiminnan tehostamista edelleen.

Wärtsilä Vaasa

Konepajakonserni Wärtsilän liiketulos kasvoi 28 prosenttia 90 miljoonaan euroon. Merikuljetuksissa on nähtävissä elpymisen merkkejä maailmantalouden pikku hiljaa kohetessa, yhtiö kertoo.

Myös liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa ja ylsi yli miljardin euron. Vuotta aiemmin liikevaihto oli 880 miljoonaa.

Voimalaitosmarkkiniolla Wärtsilällä on yhä tutut, maailmantalouden epävarmuuteen liittyvät huolet. Tämä tarkoittaa, että asiakkaat empivät tilauksiaan pidempään.

Vuosinäkymät pysyvät huolista huolimatta ennallaan, eli liikevaihdon odotetaan kasvavan edellisvuotisesta. Tähän Wärtsilä sanoo pääsevänsä sillä, että toimintaa tehostetaan edelleen ja kilpailuasemaa parannetaan. Yhtiö ei tulostiedotteessaan täsmennä, millaista kulukarsintaa sillä on mielessä.

Sää lämpenee vähitellen

Sääkartta

Näillä näkymin korkeapaine vaikuttaa maamme säähän koko loppuviikon ajan. Aurinko paistaa tänään laajoilla alueilla.

Sääkartta

Yöllä on ollut pakkasta koko maassa, paikoin jopa lähes 10 astetta. Aamu on melko aurinkoinen ja lämpötilat nousevat nopeasti.

Päivälläkin aurinko paistaa laajoilla alueilla, vain Lapissa pilvisyys on paikoin runsasta ja Pohjois-Lapissa tulee räntäkuuroja. Päivälämpötila nousee hiukan keskiviikon lukemista, laajlati päästään 10 asteen vaiheille, Lapissa on selvästi viileämpää.

Näillä näkymin korkeapaine vaikuttaa maamme säähän koko loppuviikon ajan.

Myös seuraavina öinä lämpötila laskee yleisesti nollan alapuolelle. Myös perjantai  ja lauantai ovat laajalti aurinkoisia ja yhä lämpimämpää ilmaa virtaa koko maahan. Monin paikoin päästään 15 asteen tienoille. Lapissa on edelleen viileämpää ja edelleen paikoin satelee myös räntää.

Etelä-Korean lauttaturmasta ensimmäisenä ilmoittaneen koulupojan ruumis löytyi

Nainen muistomerkin luona.

Poika oli soittanut hätäkeskukseen kolme minuuttia ennen kuin miehistö lähetti hätäsignaalin, kertovat paikalliset tiedotusvälineet.

Nainen muistomerkin luona.

Etelä-Korean viimeviikkoisesta lauttaturmasta ensimmäisenä ilmoittaneen pojan ruumis on ilmeisesti löytynyt, sanovat paikalliset tiedotusvälineet. Poika oli soittanut hätänumeroon kolme minuuttia ennen kuin aluksen miehistö lähetti hätäsignaalin.

Poika sanoi puhelussaan "Pelastakaa meidät. Alus on uppoamassa".

Hätäsoitossa pojalta kyseltiin lautan sijainnista ja matkustajamäärästä. Rannikkovartioston edustaja kertoi myöhemmin, että pelastuspalvelu oli luullut pojan olevan miehistön jäsen.

Tieto pojan soitosta ennen miehistön hätäsignaalia on lisännyt suuttumusta aluksen miehistön hidasta reagointia kohtaan.

Myöhemmin hätäkeskus sai noin 20 soittoa muilta lautassa olleilta nuorilta.

Uutistoimisto Yonhapin mukaan sukeltajat löysivät pojan ruumiin lautan sisältä torstaiaamuna ja vanhemmat ovat tunnistaneet hänet. Uhrin henkilöllisyys varmistetaan dna-testillä.

Poika on yksi lautalla matkustaneista yli 325 lukiolaisesta. Kaikkiaan Sewol-aluksessa oli 476 ihmistä. Tähän mennessä on varmistettu 162 ihmisen kuolleen, mutta 140 on edelleen kateissa.

Uhrien etsintöihin osallistuu noin 700 sukeltajaa ja kymmeniä aluksia.

Miehistön jäsen: Meidät määrättiin lähtemään

Aluksen kapteeni ja 10 miehistön jäsentä on pidätetty. Heidän epäillään syyllistyneen muun muassa laiminlyönteihin sekä rikkoneen merilakeja, jotka vaativat varmistamaan matkustajien turvallisuuden ennen evakuoitumista.

Kapteenin on kerrottu lähteneen uppoavasta lautasta ensimmäisten joukossa. Lautan 29-henkisestä miehistöstä pelastui 20. Heitä on arvosteltu siitä, että he pakenivat lautalta ja jättivät satoja matkustajia sinne loukkuun.

Useat pelastuneet ovat kertoneet, että kun alus oli alkanut kallistua, henkilökunta oli määrännyt matkustajia pysymään hyteissään tai muuten paikoillaan. Useimpien määräystä totelleiden kerrotaan kuolleen.

Eräs nimettömänä puhunut miehistön jäsen sanoi torstaina, että hänet ja kuusi hänen työtoveriaan oli määrätty hylkäämään alus.

Toinen miehistön jäsen sanoi toimittajille olevansa hyvin pahoillaan kuolleiden ja kadonneiden omaisten puolesta.

- Se mitä tein oli todella väärin. Olen pahoillani, hän sanoi.

Osa uhrien vanhemmista on vaatinut ruumiinavausta kuolinsyyn selvittämiseksi, kertoo uhreja tunnistavan ryhmän edustaja uutistoimisto AFP:lle. Monet uhrien sukulaiset uskovat, että osa uhreista on saattanut pysyä hengissä useita päiviä ilmataskuissa, mutta kuollut kylmässä vedessä pelastajien tulon viivyttyä.

Kesti kaksi päivää ennen kuin sukeltajat pääsivät uponneelle alukselle ja kaksi päivää lisää ennen kuin ensimmäiset ruumiit saatiin sieltä. Sukeltajien työtä ovat vaikeuttaneet erittäin huono näkyvyys ja voimakkaat merivirrat.

Turman syyn tutkimuksissa keskitytään inhimillisen virheen ja mekaanisen vian mahdollisuuteen. Lautalla työskennellyt insinööri sanoo, ettei hänen tiedossaan ollut teknisiä ongelmia.

Lautta upposi ollessaan matkalla Incheonista Soulin läheltä Jejun saarelle.

Bangladeshin tuhoisasta tehdasturmasta vuosi – uhrit odottavat yhä korvauksia

Naisia vaatetehtaassa.

Maailman pahimmassa tekstiilitehtaan onnettomuudessa kuoli yli 1 130 ihmistä ja loukkaantui yli 2 000. Kansalaisjärjestöt varoittavat, että uhrien perheitä uhkaa köyhyys, sillä korvaukset ovat viipyneet.

Naisia vaatetehtaassa.

Bangladeshissa muistellaan torstaina vuodentakaista vaatetehtaan romahdusta. Maan historian pahimmassa teollisuusonnettomuudessa ja maailman pahimmassa tekstiilitehtaan onnettomuudessa kuoli yli 1 130 ihmistä ja loukkaantui yli 2 000.

Kansainvälisille vaateyhtiöille vaatteita Dhakassa valmistaneessa Rana Plazan tehtaassa paljastui romahduksen jälkeen useita rakennusvirheitä. Tehdasturma kiinnitti kansainvälisen huomion kehnoon työturvallisuuteen ja alhaisiin palkkoihin Bangladeshin vaatetehtaissa, joista monet tekevät vaatteita tunnetuille vaatebrändeille.

Kansainväliset vaateyhtiöt ja Bangladeshin hallitus lupasivat onnettomuuden jälkeen parannuksia työturvallisuuteen ja palkkaukseen, mutta vuosi turman jälkeen monet syyttävät vaatebrändejä turman uhrien laiminlyömisestä.

Tuhannet ihmiset kokoontuivat torstaina tuhoutuneen tehtaan tontille mielenosoitukseen, jossa vaadittiin korvausta uhreille ja heidän omaisilleen sekä rangaistusta syyllisille.

Kansainvälisten järjestöjen mukaan monia onnettomuudessa loukkaantuneita ja kuolleiden perheitä uhkaa köyhyys, sillä korvausten maksaminen on viipynyt.

Ammattiyhdistysryhmittymä IndustriALLin mukaan noin 30 miljoonan euron suuruiseen korvausrahastoon on maksettu vasta runsaat kymmenen miljoonaa euroa. Ensimmäiset noin 460 euron korvaussumat maksettiin uhreille ja omaisille vasta tällä viikolla.

Hollannissa toimiva Clean Clothes Campaign -painostusryhmä sanoo vaatebrändien pettäneen työntekijät jo toistamiseen. Ensin he eivät varmistaneet käyttämiensä tehtaiden turvallisuutta ja nyt he jättävät pulaan onnettomuudesta pelastuneet ja kuolleiden perheet, ryhmä sanoo.

Myös muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch varoittaa uhreja uhkaavasta köyhyydestä ja vaatii kansainvälisiä vaatebrändejä huolehtimaan niille vaatteita valmistaneista loukkaantuneista työntekijöistä sekä kuolleiden huollettavista.

Brittiläisen avustusjärjestön Action Aidin selvityksen mukaan kolmannes turmasta pelastuneista on liian sairaita tai traumatisoituneita palatakseen töihin.

Tehtaissa tarkastuksia, minimipalkkaa nostettu

Onnettomuuden jälkeen lähes 200 vaatebrändiä perusti kaksi sateenvarjoryhmittymää parantamaan Bangladeshin 3 500 vaatetehtaan työoloja.

Tehtaissa on tehty tarkastuksia ja lähes kaikista tarkastetuista yli tuhannesta tehtaasta on löydetty vikoja. Turvatoimia on parannettu ja noin 40 tehdasta on suljettu. Minimipalkka on nostettu noin 27,5 eurosta runsaaseen 49 euroon kuukaudessa.

Arvostelijoiden pitävät parannuksia kuitenkin riittämättöminä. Kansainvälisen konsulttiyhtiön Kurt Salmonin edustajan Yves Marinin mukaan mikään ei ole todella muuttunut, ja suurin syy yritysten haluun leikata kustannuksia on halpojen vaatteiden kysyntä.

Marin uskoo, ettei muutosta tapahdu etenkään talouskriisin aikana, kun kysymys hinnasta on kaiken keskipisteessä.

Jotkut kuluttajat kuitenkin kysyvät, ovatko hinnat sittenkään niin edulliset. Uutistoimisto AFP:n Pariisissa haastattelema malesialaisturisti ihmetteli nähtyään kauppojen hinnat, minne kaikki rahat menevät.

Ensimmäinen ajatuksemme oli, että yhtiöt tekevät paljon voittoa pitämällä tehtaansa halvan työvoiman maissa, Gapiksi esittäytynyt malesialaisturisti kertoi.

Ranska suitsii nuorten radikalisoitumista – perusteilla uusi hätänumero

Bernard Cazeneuve.

Viranomaiset aikovat mm. perustaa hätänumeron ja internet-sivuston, joihin vanhemmat voivat ilmoittaa lastensa muuttunutta käytöstä koskevista huolistaan. Terrorismitutkijan mukaan tähän mennessä taisteluihin lähteminen on ollut hyvin helppoa, eikä nuorten aikeita ole valvottu juuri mitenkään.

Bernard Cazeneuve.

Ranska pyrkii hankaloittamaan nuorten lähtöä Syyrian taisteluihin. Tarkoitus on puuttua radikalisoitumisvaarassa olevien nuorten lähtöaikeisiin ja lisätä tiedustelutoimintaa. Terrorismitutkijan mukaan hallituksen toimenpiteet ovat tervetulleita, sillä tähän mennessä taisteluihin lähteminen on ollut alaikäisillekin hyvin helppoa.

Syyriassa taistelee tällä hetkellä arviolta 700 Ranskan kansalaista, joista suurin osa on parikymppisiä tai tätäkin nuorempia. Huolta herättää paitsi itse taisteluihin osallistuminen, myös pelko näiden nuorten radikalisoitumisesta.

Tuore sisäministeri Bernard Cazeneuve julkistikin keskiviikkona listan toimenpiteistä, joiden avulla nuorten ranskalaisten taisteluintoa pyritään suitsimaan. Tarkoitus on estää alaikäisten poistuminen maasta ilman vanhempien lupaa sekä tehostaa tiedustelutoimintaa.

– Jatkossa tiettyä nuorta koskevat epäilyt kirjataan Schengenin tietojärjestelmään, muiden EU-maiden nähtäville. Näin voimme yhdessä estää nuoren matkustamisen, sisäministeri Cazeneuve sanoi.

Hätänumero radikalisoitumista epäileville vanhemmille

Viranomaiset aikovat lisäksi perustaa uuden hätänumeron ja internet-sivuston, joihin vanhemmat voivat ilmoittaa lastensa muuttunutta käytöstä koskevista huolistaan.

Terrorismitutkijan mielestä nyt ilmoitetut toimet ovat ehdottomasti askel parempaan suuntaan, sillä tähän mennessä taisteluihin lähteminen on ollut hyvin helppoa, eikä nuorten aikeita ole valvottu juuri mitenkään.

Jos vanhemmilla on ollut jotain epäilyksiä, he ovat jääneet niiden kanssa yksin – tai ottaneet yhteyttä televisiossa näkemäänsä terrorismitutkijaan.

– Eräskin äiti soitti minulle ja kertoi epäilevänsä lapsensa radikalisoituneen. Hän ei tiennyt, mitä tehdä tai keneen olla yhteydessä. Minä en ollut tietenkään paras henkilö neuvomaan häntä, vaan jonkinlaista viranomaisapua olisi pitänyt olla saatavilla, sanoo IFRI-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Marc Hecker.

Hecker muistuttaa, että kaikki nuoret eivät kuitenkaan ilmaise aikeitaan millään tavalla, vaan heidän lähtemisensä Syyrian taisteluihin tulee vanhemmille täytenä yllätyksenä.

– Näihin tapauksiin hallituksen esittelemillä, uusilla keinoilla ei ole valitettavasti juuri vaikutusta.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan rekrytoinnin valvonta on hankalaa

Ranskan sisäministerin Cazeneuven mukaan radikalisoituneiden nuorten tunnistamista pyritään helpottamaan lisäämällä ääri-islamististen verkkosivustojen valvontaa.

Tutkija Hecker kuitenkin muistuttaa, että nämä sivustot ovat jo nyt erittäin tehokkaassa seurannassa. Lisäksi suurin osa taistelijoiden rekrytoinneista tapahtuu sosiaalisen median kautta.

– Facebook ja Youtube ovat suosituimmat kanavat viestien ja videoiden levitykseen. Valvonnan lisääminen ei ole helppoa, sillä siitä pitäisi päästä sopuun näiden nettijättien kanssa, Hecker toteaa.

Tutkija korostaa ennalta ehkäisevän toiminnan merkitystä. Esimerkiksi kouluissa pitäisi pystyä keskustelemaan nykyistä avoimemmin radikalismista.

– Mielestäni olisi erityisen tärkeää saada näihin keskusteluihin mukaan myös islaminuskoa edustavia auktoriteetteja. Tämä voi olla kuitenkin hankalaa, koulujemme noudattaman maallisuuden periaatteen takia, Hecker sanoo.

Annastiina Heikkilä

Yle Uutiset, Pariisi

Vanhempainyhdistykset maksavat kuntien laskuja

Ihmisiä kahvitarjoilujen äärellä.

Vanhempainyhdistysten määrä kouluissa ja päiväkodeissa kasvaa koko ajan. Kuntien huonon taloustilanteen vuoksi vanhempainyhdistyksiltä pyydetään asioita, jotka kuntien kuuluisi järjestää ja maksaa.

Ihmisiä kahvitarjoilujen äärellä.

Yhä useammassa koulussa ja päiväkodissa toimii vanhempainyhdistys. Viime vuonna rekisteröitiin lähes 50 uutta vanhempainyhdistystä. Yhteensä niitä on jo noin 1400. Lisäksi on paljon aktiivisia vanhempaintoimikuntia. Vanhemmat haluavat vaikuttaa lastensa elämään ja nähdä koulujen ja päiväkotien arkea.

- Selvästi tänä aikana korostuu vaikuttamisen kysymykset. Kun tehdään kouluverkkouudistuksia tai jos on esimerkiksi sisäilmaongelmia, vanhemmat halutaan osaksi myös vaikuttamaan ja vanhemmat haluavat vaikuttamaan, kertoo Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja, toukokuun alussa työnsä lapsiasiainvaltuutettuna aloittava Tuomas Kurttila.

Vanhemmilta pyydetään heille kuulumattomia hankintoja

Kuntien tiukka taloustilanne on johtanut siihen, että vanhempainyhdistyksiä pyydetään hankkimaan asioita, jotka koulujen ja päiväkotien pitäisi itse hankkia.

- Valitettavasti tässä ajassa on se ilmiö, että vanhempien toivotaan kustantavan asioita, jotka kuuluvat ilman muuta koulutuksen järjestäjälle eli lähtökohtaisesti kunnalle, kertoo Kurttila.

- Esimerkiksi yhdestä vanhempainyhdistyksestä pyydettiin koulun suunnalta, että voisiko vanhemmat kustantaa kouluun uudet aterimet, ihmettelee Kurttila.

Vanhempainliitto ymmärtää tilanteen, mutta suhtautuu siihen hyvin kriittisesti.

- Ne asiat, jotka koulutuksen järjestäjän eli useimmiten kunnan kuuluu hoitaa, täytyy tulla siltä puolelta. Se on yhdenvertaisuuden kysymys ja tasa-arvon asia, Kurttila painottaa.

"Olemme ostaneet asioita, joihin kaupungilla ei ole varaa"

Vantaan Kivistön koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys. Yhdistys on järjestänyt oppilaille paljon hauskaa tekemistä, esimerkiksi tanssitunteja, taikuriesityksiä, polkupyöräkoulun sekä discoja. Tarpeellista tavaraakin on hankittu paljon. Osa niistä ei olisi kuulunut yhdistyksen maksettaviksi.

- Me ollemme järjestäneet koululle kulttuuria, me olemme ostaneet ihan leikkikaluja, me olemme hankkineet asioita, joita tällä hetkellä valitettavasti Vantaan kaupungilla ei ole rahaa antaa, kertoo vanhempainyhdistyksessä mukana oleva isä Kimmo Malmström.

Kivistön koulussa oppilaat ovat innoissaan vanhempien järjestämistä tapahtumista. Ilman vanhempien hankkimia tavaroita välitunnitkin olisivat toisenlaisia.

- On tullut jotain kasveja tänne koululle ja kaikenlaista kivaa, sählymailoja, hyppynaruja ja palloja, muistelee kolmasluokkalainen Ida Malmström.

Jos aktiivisia vanhempia ei ole, monessa paikassa joudutaan pärjäämään vähemmällä. Kivistön koulun opettajan, Minttu Yli-Honkolan mukaan, vanhempien hankkimat tarvikkeet auttavat myös opettajia.

- Kyllä sitä pärjättäsiiin ilmankin, mutta vanhempien hankinnat tuovat lisää mahdollisuuksia myös opettajan työhön, Yli-Honkola kiittelee.

Hyvä kanava opettajien ja vanhempien kommunikointiin

Kivistön koulussa opettajat, vanhemmat ja oppilaat tekevät paljon yhteistyötä. Vanhempainyhdistykselle kerrotaan reippaasti toiveista ja puutteista, joita yhdistyksen toiminnan kautta yritetään hankkia. Vanhemmat pitävät yhdistystoimintaa hyvänä keinona ja kanavana yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.

- Olen päässyt vanhempainyhdistyksen myötä tutustumaan tähän koulumaailmaan sisälle, näkemään millaista se on vähän niin kuin lapsen silmin, kertoo isä Kimmo Malmström.

Lisää vanhempia toivottaisiin mukaan.

- Tervetuloa vanhempainyhdistykseen! Ei todellakaan ole tiukkapipoista toimintaa ja antaa paljon enemmän kuin ottaa omasta ajasta, houkuttelee vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Vento.

Made in Finland -vaatemerkkejä löytyi lukijoilta kymmeniä – täysin uusia ja ikivanhoja

Made in Finland -vaatteita.

Pyysimme Yle Uutisten lukijoita lähettämään kuvia Suomessa valmistetuista vaatteista pesulappuineen. Aamu-tv käsitteli vaatevalmistuksen eettisyyttä tänään, kun tulee kuluneeksi tasan vuosi suuresta vaatetehdasonnettomuudesta Bangladeshissä.

Made in Finland -vaatteita.

Kotimaiset vaatteet ovat useimmiten vuosikymmeniä vanhoja - tai aivan tuoreita pikkumerkkejä. Siltä näyttää, kun katselee lukijoiden lähettämiä kuvia. Yle Uutiset pyysi yleisöä lähettämään kuvia kotimaisista vaatteista. Kuvia ja tarinoita kertyi kymmeniä.

Moni perinteinen vaateyritys on jo lopettanut toimintansa, mutta uusia, esimerkiksi lastenvaatteita tai kierrätysmuotia suunittelevia ja valmistavia pieniä firmoja on paljon.

Kuntien kirjarahat hupenevat – katso oman kirjastosi tilanne

Tikkurilan kirjasto Vantaalla.

Kuntien kirjahankintoihin käyttämät rahat ovat vähentyneet. Myös lainausmäärät ovat jatkaneet laskuaan. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja niin lainausmäärissä kuin hankintarahoissa. Kokosimme listan, josta voit tarkastaa oman kuntasi tilanteen.

Tikkurilan kirjasto Vantaalla.

Inarin kunnankirjasto ei ole suuri, mutta reviiriä sillä riittää. Kirjastoauto kuljettaa luettavaa Suomen suurimman kunnan perukoille asti. Kirjastopalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä, sillä he ovat ahkeria lainaajia. Hyllyjen välissä lukemista etsivä Linnea Rasmus arvostaa pienen kirjaston palveluja.  

– Kyllähän kirjasto on tärkeä. Se antaa mahdollisuuden lainata kaikenlaisia kirjoja ja myös tutustua kaikenlaisiin aiheisiin. Ei tarvitse itse osaa kirjoja. On hyvä, että kaikilla on mahdollisuus lukea kirjoja.

Maamme pohjoisimmissa kunnissa kirjastojen kirjahankintoihin satsataan ja ihmiset myös lainaavat kirjoja innokkaasti. Peräti kolme pohjoisen kuntaa hankkii kirjastokirjoja noin 13 eurolla per asukas.

Ero tilaston häntäpäähän on suuri. Esimerkiksi Vantaalla satsaus on parin euron luokkaa. Kuntien välisiin merkittäviin eroihin ei löydy yhtä nimittäjää. Hankintarahoihin vaikuttavat muun muassa kuntien välinen kokoelmayhteistyö ja pitkien välimatkojen alueille maksettava korotettu valtiontuki. Mutta ennen kaikkea vaikuttaa kuntien tahto ja taloustilanne. Vantaan heikko taloustilanne vaikuttaa kaikkialle, myös kirjastoon, kertoo Vantaan kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio.

– Tämä Vantaan talouudellinen tilanne on ollut sellainen, ettei ole ollut mahdollista satsata hankintoihin. Mutta kyllä kuntalaiset tykkäävät kirjastosta. Myös poliitikot arvostavat, mutta eivät hekään voi rahaksi muuttua tässä maailmanmenossa, huokaa Mikko Vainio.

Kirjastojen aineistorahat ovat olleet laskussa jo muutaman vuoden. 90-luvun lama romahdutti hankinnat pohjamutiin. Suomen kulttuurirahaston vuosina 2008–2011 rahoittama Kirjatalkoot-hanke nosti kirjastojen hankintamäärärahoja selvästi, mutta nyt hyvä työ tuntuu valuvan hukkaan, sillä kirjojen hankintarahat ovat jälleen selvässä laskussa. Uusia kirjoja ostettiin viime vuonna noin 60 000 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2012.

– Jos kehitys jatkuu tällaisena, niin kyllähän se huolestuttaa. Seuraamme tarkasti tilannetta. Pahimmillaan se johtaa siihen, että vaarannetaan sivistyksellisiä perusoikeuksia, sanoo kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kirjojen hankintarahojen kanssa kilpailevat monet muut kulut kuten tilakustannukset ja henkilöstökulut. Näissäkin kuluissa on kuntien välillä suuria eroja. Jos vuokrat ovat korkeita, ei kirjojen hankintaan kerta kaikkiaan jää rahaa.

– Aineistomäärärahat ovat ne, joista voidaan vielä jonkin verran nipistää, kun mistään muualta ei voida. Tilakulut on hoidettava ja palkat on maksettava, joten aineistorahat jäävät ainoaksi potiksi josta voi leikata, selventää Leena Aaltonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Lainausinnossa suuret erot

Myös lainausmäärissä on reippaita eroja kuntien välillä. Esimerkiksi vantaalaiset eivät kuulu ahkerimpien lainaajien joukkoon, sillä he lainaavat 9 kirjaa vuodessa, kun ahkerimpien lainaajien kunnissa luku on peräti 18 kirjaa asukasta kohden vuodessa.

Koko maassa lainauksia tehtiin viime vuonna noin 2 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Lainausmäärät eivät kuitenkaan kerro koko totuutta kirjastojen merkityksestä, sillä nykyään kirjahyllyjen suojissa järjestetään monenlaista ohjelmaa. Esimerkiksi Vantaalla voi lainata ja kokeilla terveyteen liittyviä välineitä, ja lisäksi kirjastossa järjestetään niin peli-iltaa kuin brunssiakin.

– Me satsataan aukioloon, palveluun, henkilökuntaan, viihtyisyyteen ja tiloihin. Kirjat on työkalu tässä hommassa, mutta ei suurin menoerä lainkaan, kertoo Vantaan kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio

Vaikka lainausmäärät ovat olleet jo vuosiakausia laskussa, Suomi on yhä kirjaston käytön kärkimaita.

Suomen yleisten kirjastojen tilastoja voi tutkia ja hakea kirjastojen verkkopalvelussa.

Nurmeslainen sukkatehdas sai suurtilauksen puolustusvoimilta

Lankoja kutomakoneessa

Nurmeslainen Tesema on saanut suurtilauksen puolustusvoimilta. Yritys valmistaa armeijan käyttöön yhteensä 160 000 sukkaparia.

Lankoja kutomakoneessa

Nurmeslainen sukkatehdas on saanut merkittävän tilauksen puolustusvoimilta.

Tesema Oy on voittanut tarjouskilpailun, joka varmistaa tehtaalle täystyöllisyyden loppusyksyyn saakka. Tesema toimittaa puolustusvoimille tänä vuonna 100 000 sukkaparia. Ensi ja sitä seuraavana vuonna sukkatilaus on yhteensä 60 000 paria.

Yritys on saanut vastikään ison tilauksen myös Japanista, jonne toimitetaan sukkia 40 000 paria. Tesema työllistää Nurmeksessa 17 ihmistä. Kolmannes henkilöstöstä on ollut lomautettuna.

Vuosittain yrityksessä on valmistettu puolisen miljoonaa sukkaparia. Valtaosa sukista menee kotimaan markkinoille.  

Ruotsi vapaaehtoiseksi -aloite eduskunnalle – "Mehän annamme Ruotsille valtiona aikamoisen kilpailuvaltin"

Bussi lähdössä mielenosoitukseen Imatralla

Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloite on kerännyt yli 62 000 allekirjoittajaa. Aloite luovutetaan torstaina eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle.

Bussi lähdössä mielenosoitukseen Imatralla

Ruotsin kieltä vapaaehtoiseksi vaativa kansalaisaloite luovutetaan torstaina 24.4. eduskunnalle. Aloitteen takana olevan Vapaa kielivalinta -yhdistyksen tavoitteena on lisätä kiinnostukseen perustuvaa kielten opiskelua. Yhdistyksen mukaan ruotsin kielen pakollisuus johtaa siihen, että maailmankielten osaamisessa on Suomessa puutteita.

- Ajatuksena on, että saataisiin lisättyä kielten valinnaisuutta Suomessa. Meillä käytetään aikamoinen tuntimäärä ruotsin opiskeluun, sekin aika pitäisi minun mielestä käyttää joko englannin opetukseen tai valinnaisuuden lisäämiseen. Todennäköisesti suurten maailmankielten kuten espanjan, ranskan, saksan, venäjän tarjonta lisääntyisi, Tohmajärven kunnan sivistysjohtaja, rehtori Arto Juntunen toteaa.

- Mehän annamme Ruotsille valtiona aikamoisen kilpailuvaltin siihen nähden, että Ruotsissa luetaan paljon enemmän maailmankieliä. Meillä tuntimäärä käytetään ruotsin opiskeluun, joka valitettavasti ei ole maailmankieli, Arto Juntunen jatkaa.

Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 62 000 ihmistä. Kansalaisaloitteen avulla vähintään 50 000 äänioikeutettua voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Ylen Eurovaalien puheenjohtajatentit alkavat tänään

Eurovaalit 2014 -tunnus.

Ensimmäinen puheenjohtajatentti esitetään tänään illalla klo 20.

Eurovaalit 2014 -tunnus.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat väittelevät eurovaalikampanjan ensimmäisessä suuressa TV-väittelyssä mm. siitä mihin suuntaan Suomen EU-politiikkaa pitäisi viedä.

Ukrainan myötä tentissä väitellään myös siitä, mihin suuntaan EU:n turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää.

Tentti lähetetään vitoskanavalla eli YleFemmalla klo 20. Kanavaa voiseurata myös Yle Areenassa.

Tentti on ruotsinkielinen ja se tekstitetään suomeksi.

YK:n Ban Ki-moon: Mikään Syyrian osapuoli ei päästä apua läpi

YK:n pääsihteerin mukaan Syyriassa lähes 3,5 miljoonaa siviiliä ei edelleenkään pääse käsiksi elintärkeisiin hyödykkeisiin kuten lääkkeisiin.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vaatii turvallisuusneuvostoa ryhtymään toimiin, koska Syyriassa rikotaan kansainvälistä lakia. Banin mukaan mikään Syyrian sisällissodassa taisteleva osapuoli ei noudata YK:n vaatimusta päästää avustuskuljetuksia läpi.

Ban Ki-moon otti kantaa asiaan turvallisuusneuvostolle antamassaan 21-sivuisessa raportissa. Hän ei tarkentanut, mihin toimiin turvallisuusneuvoston tulisi ryhtyä.

Ban korosti raportissaan, että Syyriassa lähes 3,5 miljoonaa siviiliä ei edelleenkään pääse käsiksi elintärkeisiin hyödykkeisiin ja palveluihin kuten lääkkeisiin. Tämä on hänen mukaansa selkeä loukkaus kansainvälistä lakia vastaan.

Raportissa todetaan, että mikään taho ei ole totellut turvallisuusneuvoston vaatimuksia, mutta erityistä kritiikkiä saa osakseen Syyrian hallinto.

Kaksi kuukautta sitten YK:n turvallisuusneuvosto saavutti harvinaisen yhteisymmärryksen ja hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan avustuskuljetukset pitää päästää nopeasti, turvallisesti ja estämättä läpi Syyriassa.

Oregonissa jälleen mehiläisten joukkotuho

Mehiäläisiä pesässä

Alle vuosi sitten osavaltiossa löydettiin 50 000 parkkipaikalle kuollutta kimalaista. Kuolinsyyksi määriteltiin tuholaistorjunta-aineet, joita käyttänyt yhtiö sai sakkorangaistuksen.

Mehiäläisiä pesässä

Yhdysvalloissa Oregonin osavaltion maanviljelysviranomaiset tutkivat ehkä jopa tuhansien mehiläisten joukkokuolemaa. Kuollut mehiläisparvi löytyi läheltä moottoritietä. Tapaus on Oregonissa jo toinen vuoden sisällä sattunut mehiläisten joukkokuolema.

Viranomaiset kertoivat keskiviikkona, että he eivät päässeet ajoissa tapahtumapaikalle voidakseen olla varmoja mehiläisten tarkasta lukumäärästä. Kyseessä on kuitenkin saattanut olla tuhansien yksilöiden parvi.

Paikallisen uutiskanavan raportoimien silminnäkijähavaintojen mukaan tiellä ja sen pientareilla oli sunnuntaina tuhansia kuolleita mehiläisiä.

Mehiläisten joukkokuolemista on viime vuosina raportoitu ympäri maailman. Yhdysvalloissa kasvattajien ylläpitämiä mehiläispesiä oli vuonna 1940 noin 5 miljoonaa, mutta nykyään lukumäärä on vain puolet siitä. Mehiläiset ovat tärkeitä maataloudelle, sillä ne pölyttävät kasveja ja auttavat siten niitä lisääntymään.

Toistaiseksi joukkokuolemia on ollut vaikea selitää, joskin useissa tapauksissa syyksi on epäilty maanviljelyksessä käytettyjä torjunta-aineita. Oregonin uusimmassa tapauksia jäämiä torjunta-aineista ei kuitenkaan ole löydetty. Oregonin osavaltion yliopistoon on lähetetty näytteitä tautien etsimiseksi.

Viranomaisten mukaan on mahdollista, että parveilevat mehiläiset ovat kuolleet törmäyksissä autojen kanssa.

Vapaaehtoista ruotsia vaativa kansalaisaloite eduskuntaan

Aloitteen on allekirjoittanut reilut 62 000 ihmistä. Se luovutetaan eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle puolen päivän jälkeen.

Kansalaisaloite vapaaehtoisesta ruotsista luovutetaan torstaina eduskuntaan. Aloitteen on allekirjoittanut reilut 62 000 ihmistä.

– Ruotsin pakollisuus on pois muiden kielten opiskelusta, ja se ei ole edes hyödyllinen useimmille opiskelijoille. Suomi on pitkällä aikavälillä kärsinyt huonosta kielitaidosta, ja kärsii jatkossakin, mikäli kielivalinnaisuutta ei lisätä, väittää Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila.

Kansalaisaloitteen avulla vähintään 50 000 äänioikeutettua voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi. Vapaa Kielivalinta ry luovuttaa aloitteen eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle.

Prinssi Charlesin lanko kuoli tapaturmaisesti New Yorkissa

Camilla Parker Bowlesin nuorempi veli Mark Shand kaatui ja löi päänsä.

Walesin prinssi Charlesin vaimon Camilla Parker Bowlesin veli on kuollut. Veli sai surmansa tapaturmaisesti eilen keskiviikkona New Yorkissa.

Camilla Parker Bowlesin nuorempi veli Mark Shand oli saapunut New Yorkissa Manhattanilla sijaitsevan hotellin baariin myöhään yöllä. Hän meni ulos polttaakseen tupakan, ja tullessaan takaisin sisään hän kaatui taaksepäin ja löi päänsä.

Hänet vietiin sairaalaan, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Seuraavana aamupäivänä hänet julistettiin kuolleeksi.

Shand oli aktiivisesti mukana hyväntekeväisyydessä. Hänet tunnettiin myös matkakirjailijana ja luonnonsuojelijana.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä