Trump selitti Ruotsi-kantaansa twiitillä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump

Yhdysvaltain presidentin kommentit liittyivät hänen näkemäänsä Fox Newsin ohjelmaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on selittänyt Ruotsi-puheitaan tapansa mukaisesti twiittamalla. Hän kertoo ainoassa twiitissään, että hänen ilmoituksensa Ruotsin tapahtumista liittyvät televisiokanava Fox Newsin lähettämään ohjelmaan Ruotsin maahanmuuttajista.

Perjantai-iltana Fox News Show "Tucker Carlson Tonight" raportoitoi, että Ruotsi oli hyväksynyt yli 160 000 turvapaikanhakijaa edellisenä vuonna, mutta vain 500 heistä on löytänyt työpaikan. Raportti jatkoi, että aseellinen väkivalta ja raiskaukset ovat seurausta maahanmuuttajista.

Valkoisen talon tiedottaja Sarah Huckabee Sandersin mukaan Trump puhui pahenevasta rikollisuudesta ja välikohtauksista yleensä, ei viitaten tiettyyn asiaan.

Trump vihjasi lauantaina, että Ruotsissa olisi tapahtunut terrori-isku. Hän puhui kannattajillleen Floridassa. Puheen yhteydessä hän kommentoi eri maissa tehtyjä terrori-iskuja ja sanoi, että myös Ruotsissa olisi edellisenä päivänä tapahtunut vastaavaa.

Ruotsissa tapahtuneesta on oltu varsin yllättyneitä ja hämmästyneitä, mihin Trumpin puheet liittyvät.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kirjoitti twiitissään: ”Ruotsissa? Terrori-isku? Mitä hän on polttanut? Runsaasti kysymyksiä.”

 

Ruotsi on vaatinut Yhdysvalloilta selitystä kommenteille. Ruotsin Washingtonin suurlähetystö otti yhteyttä Yhdysvaltain johtoon ja vaatii selitystä Trumpin Ruotsi-puheille.

Ruotsalaiset ilakoivat Twitterissä

Muut ruotsalaiset pilkkasivat Trumpia hänen komminteistaan Twitterissä käyttämällä hashtagia #LastNightInSweden lähettämällä kuvia muun muassa poroista, lihapullista ja ihmisistä kokoamassa kansainvälisesti tunnettuja Ikean huonekaluja.

 

 

Adam Berg Sveen puolestaan twiittaa: "#lastnightinsweden Poikani pudotti hotdogin nuotioon. Niin surullista!”

Lähde: AP, Reuters

Kraft Heinz perui yhdistymisaikeensa Unileverin kanssa

Kraft Heinzin papupurkkeja Lontoossa 2015.

Lähes 135 miljardin euron kauppa olisi tehnyt ruokayhtiöstä jättiläismäisen.

Kraft Heinzin papupurkkeja Lontoossa 2015.

Ruokayhtiö Kraft Heinz perui 143 miljardin dollarin eli eli 135 miljardin euron ostotarjouksensa Unileverille. Yhtiö ilmoitti asiasta sunnuntaina.

Kraft Heinz joutui esittämään tarjouksensa julkisuuteen perjantaina noudattaakseen Britannian yrityskauppoja koskevia määräyksiä.

Unilever torjui Kraft Heinzin yllättävän tarjouksen tuoreeltaan. Unilever epäili kaupan etuja ja piti tarjousta liian huonona.

Kraft Heinz perustelee tarjouksen perumista liian vaikeilla sopimusneuvotteluilla asian tultua julkiseksi.

Jos kauppa olisi toteutunut, se olisi ollut yksi historian suurimmista yrityskaupoista. Unilever on myynnissä mitattuna maailman neljänneksi suurin päivittäistavarayritys. Yhtiö liikevaihto oli viime vuonna reilut 61 miljardia euroa.

Lähde: Reuters

Kansallismieliset protestoivat Kiovassa

Poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen Kiovassa 19. helmikuuta 2017.

Poliisi ja kansallismieliset mielenosoittajat ottivat voimakkaasti yhteen Ukrainan pääkaupungissa.

Poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen Kiovassa 19. helmikuuta 2017.

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa kansallismieliset mielenosoittajat ovat ottaneet yhteen poliisin kanssa. Viisi ihmistä on pidätetty ja yksi poliisi on loukkaantunut mielenosoituksessa presidentin hallintorakennuksen ulkopuolella.

Uutistoimisto Tassin mukaan paikalla olisi ollut noin tuhat ihmistä Maidanin aukiolla. Myöhemmin noin 500 mielenosoittajaa marssi lähelle presidentin hallintorakennusta ja yritti murtaa poliisin saartorenkaan.

Sunnuntai-illan yhteentörmäyksessä mielenosoittajat olivat naamioituneet kommandopipoihin ja he yrittivät perustaa telttaleirin tukeakseen nationalisteja, jotka ovat estäneet kivihiilen kuljetuksia separatistien hallussa olevasta Itä-Ukrainasta. Saarto on johtanut energiapulaan Ukrainan hallituksen hallitsemissa osissa maata.

 

Ukrainan poliisin mukaan pidätettyjen joukossa on Ukrainan nationalistien johtaja Nikolai Kakhanivsky.

Ukrainan joukot ovat taistelleet separatistisia kapinallisia vastaan Itä-Ukrainassa huhtikuusta 2014. Taisteluissa on kuollut lähes 10 000 ihmistä.

Lähteet: AP, Tass

 

Suomen Punainen Risti lähettää sairaanhoitajia ja lääkintätarvikkeita Irakiin

Suomen Punainen Risti kerää turvapaikanhakijoille apua.

Sairaanhoitaja menevät auttamaan Mosulin kaupungin taisteluissa haavottuneita.

Suomen Punainen Risti kerää turvapaikanhakijoille apua.

Suomen Punainen Risti lähettää neljä sairaanhoitajaa Irakiin auttamaan Mosulin kaupungin taisteluissa haavottuneita. Sairaanhoitajien lisäksi SPR lähettää Suomesta Irakiin lääkintätarvikkeita.

– Mosulin lähistöllä sijaitsevat sairaalat eivät enää pysty hoitamaan kaikkia taisteluissa haavoittuneita riittävän tehokkaasti. Hoitokapasiteetti on loppumassa ja potilaiden luokittelu ja kuljetus takkuilee. Sairaaloissa on pulaa perustarvikkeista ja lääkkeistä, kertoo SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Andreas von Weissenberg tiedotteessa.

Irakin armeija ja sitä tukevat joukot aloittivat Mosulin valtaamisen terroristijärjestö Isisiltä viime lokakuussa. Taisteluissa on loukkaantunut kymmeniä tuhansia ihmisiä, joista noin puolet on SPR:n mukaan siviilejä.

Suomen Punaisen Ristin lisäksi operaatioon osallistuvat kansalliset yhdistykset Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Saksasta, Kanadasta, Japanista ja Hong Kongista. Vetovastuu operaatiosta on Suomella.

Ulkoministeriö tukee SPR:n operaatiota puolella miljoonalla eurolla, ja SPR käytää siihen 100 000 euroa katastrofirahastostaan.

Analyysi: Venäjä voi yhdistää Yhdysvaltain riitaisat puolueet

Arizonan kuvernööri John McCain (kesk.) ja Etelä-Carolinan senaattori Lindsey Graham (oik.) tiedotustilaisuudessa Washingtonissa 10. tammikuuta 2017.

Venäjä hyötyy Yhdysvaltain hallinnon sekavasta tilasta. Se huolettaa sekä republikaaneja että demokraatteja.

Arizonan kuvernööri John McCain (kesk.) ja Etelä-Carolinan senaattori Lindsey Graham (oik.) tiedotustilaisuudessa Washingtonissa 10. tammikuuta 2017.

Kansallinen turvallisuus on Yhdysvalloille ykkösasia.

Rajoista, arjesta valtion sisällä, demokraattisen järjestelmän pysyvyydestä ja Yhdysvaltain operaatioista maailmalla vastavat Valkoinen talo, kansallinen turvallisuusneuvosto sekä keskeiset ministeriöt.

Tämä 240 vuoden saatossa luotu järjestelmä on nyt pahasti sekaisin, vaikka presidentti Donald Trump on ehtinyt olla virassaan vasta kuukauden.

Trumpin hokema siitä, että hänen hallintonsa toimii kuin hyvin viritetty kone, ei pidä paikkaansa. Hän on tehtaillut tukun presidentillisiä määräyksiä, riitautunut oikeuslaitoksen kanssa ja peittelee yhä verotietojaan.

Presidenttipuolueen nimeä kantavat republikaanit istuvat toimettomana kongressirakennuksessa Capitol-kukkulalla. He tarkistavat aamuisin Twitteristä, mihin suuntaan päivän toimia pitäisi keskittää.

Trump ylsi vaalivoittoon väittämällä Yhdysvaltain olevan niin pahasti polvillaan, että vain yksin hän pystyy takaamaan turvan ja toimeentulon kansalaisille.

Presidentti Trump on alkanut järjestää uudelleen vaalikampanjansa tapaisia joukkotapahtumia ja puhuu ainoastaan kannattajilleen. Valkoisessa talossa ei järjestetä sosiaalisia tapahtumia.

Televisiokameroiden edessä ja Twitterissä Trump keskittyy kehumaan itseään, haukkumaan mediaa ja nolaamaan yksittäisiä toimittajia. Presidentin viime torstaina pitämä kaoottinen tiedotustilaisuus olisi eräiden arvioiden mukaan pitänyt järjestää terapeutin sohvalla.

Kakkoskodissaan Floridassa Trump käyttää viikonloput yrittäessään koota hallintoaan. Vaikeimmaksi tehtäväksi on osoittautunut täyttää kansallisen turvallisuusneuvonantajan tehtävä. 

Eläkeläiskenraali Michael Flynn ehti toimia neuvonantajan tehtävässä vain 24 päivää, kunnes joutui eroamaan Venäjän suurlähettilään kanssa käymiensä puhelinkeskustelujen takia. 

Trumpin seuraava valinta oli vara-amiraali Robert Harward. Hän kuitenkin kieltäytyi, sillä ei saanut tuoda omaa työryhmäänsä Valkoiseen taloon.

Harward ei luottanut Trumpin valintoihin, kuten oikeistolaisen Breitbart-sivuston entiseen johtajaan Stephen Bannoniin, joka teki rakettimaisen nousun kansallisen turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi. 

Kun presidentti kutsuu, tarjouksesta ei kieltäydytä. Paitsi nyt.

Harwardin ratkaisu oli hyvin poikkeuksellinen ja kauaskantoinen Yhdysvaltain turvallisuuden kannalta.

Asiantuntijat kysyvätkin, kuka tekisi ammattimaisen tilannearvion, jos Yhdysvallat joutuisi nyt vastaamaan ulkopuoliseen uhkaan.

Republikaanien ja demokraattien riveistä onkin alkanut nousta selkeä ja yllättäävä yhteinen nimittäjä, jolla presidentti Trump yritetään saada ruotuun.

Se on Venäjä ja kansallinen turvallisuus. Venäjä hyötyy Yhdysvaltain sekaannuksesta, vaikka sielläkin ollaan ymmällään Trumpin toimista. 

Republikaaneista presidentin vaikutusvaltaisimmat kriitikot ovat Etelä-Carolinan senaattori Lindsey Graham ja Arizonan kuvernööri John McCain. Molemmat ovat kokeneita ja perinteikkäitä republikaaneja.

Graham kampanjoi viime vuonna muutaman kuukauden ajan myös pääsystä republikaanien presidenttiehdokkaaksi. McCain oli puolueen ehdokas vuonna 2008.

Graham esitti viikonloppuna Münchenin turvallisuuskokouksessa senaattiin äänestystä, jossa puolueet yhdessä äänestäisivät Venäjän vastaisista toimista.

– Ottaisin käyttöön Naton viidennen artiklan muotoilun: Venäjän sekaantuminen yhden puolueen (demokraattien) toimintaan on isku myös toista puoluetta vastaan, hän julisti.

Grahamin mielestä senaatti saisi näin vahvan mandaatin, jonka turvin presidentti Trumpia voitaisiin vaatia tekemään työnsä kansallisen turvallisuuden takaamiseksi.

Kongressin molemmissa tiedustelukomiteoissa etsitään jo yhteistä pohjaa, jotta Venäjän osuus vaaleihin saataisiin tutkittavaksi. 

Venäjä voi nopeastikin yhdistää riitaisat puolueet, sillä käänteet Yhdysvaltain politiikassa eivät nyt noudata historiaa. 

Sopiiko yhteisymmärrys presidentti Trumpin kannattajille, jotka odottavat hänen luovan turvaa talouteen ja työmarkkinoille?

Washingtonin ulkopuolella on suuri joukko Trumpin tukijoita, joita pääkaupungin sisäinen vääntö ei voisi vähempää kiinnostaa. He uskovat presidenttinsä puheita valeuutisista.

Kuvernööri John McCain sanoi kantansa Münchenin turvallisuuskokouksessa yhtä suoraan: Diktatuurit alkavat kehittyä, kun vapaat tiedotusvälineet julistetaan kansan vihollisiksi.

Paljastus: Israel tyrmäsi USA:n ehdottaman salaisen Lähi-idän rauhantarjouksen

Netanjahu puhuu tummassa puvussa, vaaleansinisessä kauluspaidassa, tummansininen kravatti kaulassaan. Taustalla näkyy Israelin lippu.

Pääministeri Netanyahun hallitus ei hyväksynyt esitystä, vaikka arabimaat olisivat tunnustaneet Israelin.

Netanjahu puhuu tummassa puvussa, vaaleansinisessä kauluspaidassa, tummansininen kravatti kaulassaan. Taustalla näkyy Israelin lippu.

Vuosi sitten järjestettiin Jordanian satamakaupungissa Aqabassa salainen kokous, jossa Yhdysvaltain tuolloinen ulkoministeri John Kerry teki tarjouksen Lähi-idän rauhanratkaisuksi. Asiasta kertoo israelilainen sanomalehti Haaretz.

Kokoukseen osallistuivat Kerryn lisäksi Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu, Jordanian kuningas Abdullah ja Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi. Palestiinalaisten johto ei ollut paikalla, mutta Kerry piti heidät informoituina kokouksen kulusta.

Kerry ehdotti, että Lähi-idän maat tunnustaisivat Israelin valtion, mitä Israel on vaatinut. Samassa yhteydessä järjestettäisiin Lähi-idän alueellinen rauhankokous, jossa olisivat mukana palestiinalaiset arabimaiden tukemina.

Lehden tietojen mukaan esitys epäonnistui, sillä Israelin pääministeri Netanyahu totesi, ettei hän saisi sille riittävästi tukea kovaa linjaa edustavalta oikeistohallitukseltaan.

Haaretzin mukaan uutisen valossa Netanyahun vaatimukset alueellisesta rauhanratkaisusta näyttävät oudoilta.

Netanyahu vahvistaa, että mainittu kokous järjestettiin. Hän kertoi myös tehneensä aloitteen kokouksen järjestämiseksi.

Pääministeri itse puhui tämänpäiväisessä hallituksen kokouksessa vierailustaan Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin luona. Trump on vakuuttanut maansa tukea Israelille ja samalla ottanut etäisyyttä Yhdysvaltain perinteiseen linjaan, jossa Lähi-idän rauhanratkaisu olisi tehtävä kahden valtion mallin perusteella. Trump on myös ollut suvaitsevainen Israelin siirtokunnille.

– Tämä on uusi päivä ja se on hyvä päivä, Netanyahu kuvasi Israelin ja Yhdysvaltain uudenlaista suhdetta.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs on kuitenkin todennut, että Yhdysvallat kannattaa edelleen kahden valtion mallia.

Lähteet: AP, Reuters

Kuolinpesän arvo tai arvottomuus voi yllättää – Designesineet kannattaa viedä huutokauppaan

Paavo Tynellin valaisin.

Netin ansiosta suomalaiset ovat nykyään aiempaa paremmin selvillä tavaroiden arvosta.

Paavo Tynellin valaisin.

Turkulainen perikunta laittoi ison kerrostaloasunnon myyntiin. Huoneisto meni nopeasti kaupaksi ja ostaja halusi muuttaa sisään kuukauden päästä. Asunto olisi tyhjennettävä ennen tätä.

Aikaa oli vähän ja tehtävä tuntui henkisestikin raskaalta, olihan kyseessä 65 vuotta naimisissa olleiden vanhempien koti. Perilliset merkitsivät ensin haluamansa esineet, lähinnä taidelasia, astioita, tauluja, valaisimia ja mattoja. Arvohuutokauppaan Helsinkiin vietiin myytäväksi esimerkiksi Tapio Wirkkalan hopeiset aterimet. Loppu irtaimistosta myytiin kuolinpesiä tyhjentävälle yritykselle.

Nämä osto- ja myyntiyritykset tekevät paikan päällä ilmaisen arvion irtaimistosta. Mieluiten ne tietysti ostavat arvokkaan irtaimiston, jossa on hyvää myytävää tavaraa.

– Useimmiten ostotarjoukset liikkuvat sadoista euroista joskus jopa viisinumeroisiin summiin, Kari Enberg kertoo. Hän omistaa kuolinpesiä ja irtaimistoja ostavan helsinkiläisen Muistojen Design -yrityksen.

Pahimmillaan kuolinpesässä on enemmän roskaa kuin myytävää tavaraa, ja perikunta joutuukin maksamaan niiden viemisestä kaatopaikalle.

Pienet ja arvokkaat esineet kelpaavat perijöille

– Kun tavaraa on nykyisin kaikilla paljon, niin perilliset ottavat kuolinpesästä itselleen lähinnä pieniä ja arvokkaita esineitä, Kari Enberg sanoo.

Käytetyt huonekalut eivät perillisiä juuri kiinnosta, ellei kyse ole jostain designhuonekalusta.

– Ostetun kuolinpesän vinttikomerosta enää harvoin yllättäen löytyy esimerkiksi arvotauluja, Enberg naurahtaa.

Ihmiset osaavat tänä päivänä etsiä esineistä tietoa netistä. Tietoa löytyy esimerkiksi alan verkkokaupoista ja erilaisilta sivustoilta.

Moni osto- ja myyntiliike on siirtänyt myyntiään nettiin. Osa on luopunut kokonaan kivijalkamyymälästä.

Mitkä esineet kannattaa viedä arvohuutokauppaan?

Arvohuutokauppoihin kannattaa viedä myytäväksi yksittäiset laadukkaat designesineet. Siellä niistä voi saada parhaimman hinnan, vaikka päältä meneekin provisio.

– Meille voi tuoda arvioitavaksi kodin designia laidasta laitaan, pohjoismaisen Bukowskis-huutokaupan asiantuntija Dan von Koskull sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa nimekkäiden muotoilijoiden suunnittelemia lasi-, keramiikka- ja hopeaesineitä sekä huonekaluja.

– 1950- ja 1960-lukujen design on käynyt kaupaksi jo pidempään. Nyt kiinnostusta herättävät myös 1930- ja 1940-lukujen esineet.

Esimerkiksi Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan, Alvar Aallon, Gunnel Nymanin ja Rut Brykin muotoilua on helppo myydä huutokaupassa.

Arvohuutokauppojen listoille päätyy tänä päivänä myös designmuotia, etenkin merkkilaukkuja ja -kenkiä.

Hopeaesineiden ja antiikkihuonekalujen hinta voi tuottaa pettymyksen

Pettymyksiä tavaroitaan huutokauppaan tarjoaville voivat tuottaa esimerkiksi hopeaesineet.

Pöytähopeita aterimista kynttilänjalkoihin löytyy monista suomalaiskodeista.

– Huutokaupassa niistä saa vain vähän yli niiden romuarvon. Tässäkin poikkeuksen tekevät nimekkäät suunnittelijat. Vaikkapa Tapio Wirkkalan 1950- ja 1960-luvuilla suunnittelemista pöytähopeista maksetaan hyvin, von Koskull kertoo.

Vaikeita huutokaupattavia ovat nykyään antiikkihuonekalut, etenkin tummansävyiset, jotka eivät sovi moderniin vaaleaan sisustukseen. Verhoillut huonekalut, esimerkiksi nojatuolit taas eivät mene kaupaksi, koska niiden uudelleen verhoiluttaminen on kallista.

Kalusteista kaupaksi käyvät kotimaisten suunnittelijoiden laatuhuonekalut. Viime aikoina huutokaupoissa suosittuja ovat olleet suomalaisten muotoilijoiden, etenkin Alvar Aallon ja Paavo Tynellin, valaisimet. Niiden hinta on voinut kohota huutokaupassa yllättävän korkeaksi.

Dan von Koskull on myös huomannut, että nuorempi ostajakunta on enemmän sisustajia kuin keräilijöitä.

– Nuoret esimerkiksi saattavat etsiä tietyn väristä, sisustukseensa sopivaa taulua, eivät niinkään nimekkään taiteilijan työtä.

Arvohuutokaupat ovat myös siirtyneet uuden ostajasukupolven myötä nettiin. Esimerkiksi Bukowskilla on käynnissä jatkuva nettihuutokauppa.

Varaa aikaa, jos tyhjennät itse

Jos haluaa tyhjentää itse kuolinpesän tai hoitokotiin muuttavan vanhemman asunnon, siihen kannattaa varata aikaa. Esimerkiksi vuosikymmeniä asutun omakotitalon tyhjennys ja siivoaminen vaatii paljon työtä.

Arvokkaampia esineitä voi tarjota osto- ja myyntiliikkeisiin tai huutokauppakamareille. Tavaroita voi myydä myös kirpputoreilla tai netin ilmaisilla kauppapaikoilla.

Hyväntekeväisyysjärjestöt ottavat vastaan tavaralahjoituksia, joita ne voivat antaa tai myydä eteenpäin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kierrätyskeskus noutaa maksutta tavaroita, joita se arvioi voivansa myydä.

Pronssi kirkasti Mäkäräisen kisat: "Mitali pyyhki pois monta kyyneltä"

Kaisa Mäkäräinen.

Kaisa Mäkäräinen onnistui tänäkin vuonna ottamaan mitalin MM-kisoista.

Kaisa Mäkäräinen.

Kaisa Mäkäräisen MM-kisat huipentuivat pronssimitaliin yhteislähtökilpailussa. Kisojen aikana Suomen ykköstähdellä oli kuitenkin vaikeita hetkiä.

- Mitali pyyhki pois monta kyyneltä, mitä kisojen aikana on tullut hotellissa itkettyä. Enemmän se on sitä, että harmittaa omat pienet virheet, mitä ei vain saisi tulla. Taso on kova varsinkin ampumapaikalla. Virheitä ei saisi tulla, luet tuulia pikkuisen väärin tai sormi toimii vähän liian aikaisin tai jalat on vähän levottomat, Mäkäräinen kertoi.

Epäonnistumiset ottavat siis koville kilpailun jälkeen illalla, mutta tiiviissä kilpailuohjelmassa niihin ei voi pitkäksi aikaa jäädä kiinni, ei MM-kisoissa eikä maailmancupissa.

- Pitääkin olla pettynyt, mutta siitä pitää koota itsensa nopeasti. Ilta siinä kärsii mennä, mutta seuraavana aamuna pitäisi pystyä aloittamaan puhtaalta pöydältä.

- Rutiineista täytyy pitää kiinni. Ruokaa, juomaa, hierontaa ja iltalenkkiä. Urheilijan arki on paljon karumpaa kuin ulkopuoliset varmaan ymmärtävät. Pettymyksistä pääsee yli keskustelemalla. Silloin tarvitaan joukkuekavereita ja kavereita puhelimen päässä. Valmentajat ovat myös tärkeitä, Jarmo (Punkkinen) varsinkin on minulle iso keskustelukumppani.

Mäkäräinen otti siis näistäkin kisoista lopulta mitalin.

- Olen pystynyt kuitenkin hyvin monena vuonna sen ottamaan. Se ei ole koskaan mikään itsetäänselvyys. Arvokisat ovat kuitenkin aina vähän erilaiset kuin maailmacup. Panokset ovat aina vähän kovemmat. Toisaalta en halua laittaa täällä tehtyjä virheitä sen piikkiin. Niissä oli konkreettiset syyt taustalla.

Mitali oli tärkeä kokeneelle urheilijalle, vaikka miitä paljon oliskin jo ennestään.

- On se tärkeä, sitä varten tätä hommaa tehdään.

Ministerin yllätys: Suomesta hiilineutraali jo 2045 – "Pohjoismaiden näytettävä mallia ilmastopolitiikassa"

Suomalaista metsää ja kaadettuja puita.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo haluavansa Suomesta nopeasti hiilineutraalin maan ja kestävän talouden edelläkävijän.

Suomalaista metsää ja kaadettuja puita.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maailman päästöjen ja päästöjä sitovien hiilinielujen pitäisi olla tasapainossa vuosisadan jälkipuoliskollla. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että Suomen osalta tasapaino on saavutettavissa jo paljon aiemmin.

Tiilikainen toivoo, että Pohjoismaat näyttäisivät yhdessä esimerkkiä ilmastopolitiikan toimeenpanossa.

– Suomella on täysi mahdollisuus olla hiilineutraali yhteiskunta jo vuonna 2045.

– Ruotsissa kaavaillaan samanlaista aikataulua. Tässä kohtaa Pohjoismaiden kannattaa näyttää esimerkkiä ilmastopolitiikan toimeenpanossa ja edetä yhtä jalkaa, Tiilikainen sanoo.

Suomesta nopea edelläkävijä

– Pariisin ilmastosopimuksessa EU:n ja Suomen toiveiden mukaisesti asetettiin pitkän aikavälin tavoite, jossa vuosisadan jälkipuoliskolla päästäisiin tavoitteeseen, että päästöt ja nielut on tasapainossa.

– Tämä Suomen tavoite olisi etuajassa, Tiilikainen sanoo.

Käytännössä linjaus tarkoittaisi sitä, että Suomi vähentäisi ihmistoiminnan päästöjä eri sektoreilla niin paljon, että metsien nielu sitoisi hiiltä yhtä paljon kuin ihmistoiminta päästää.

Vihreät: Hallitus ottanut lähinnä takapakkia

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö perää hallitukselta ripeämpiä otteita. Vihreät katsoo, että hiilineutraali yhteiskunta olisi mahdollista saavuttaa jo 2035.

– Tähän päästään vauhdittamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa kaksi kertaa nopeammin kuin mihin hallitus on tähän mennessä sitoutunut, Niinistö lataa.

– Olennaista on, että hallitus käynnistäisi toimia, joilla päästövähennykset etenevät. Siinä hallitus on mennyt lähinnä takapakkia omalla toimikaudellaan.

Niinistö pitää tärkeänä muun muassa aurinkoenergian, tuulen ja sähköautoilun käyttöönoton vauhdittamista.

– Hallituksen keinot ovat olleet varsin yksipuolisia tässä ilmastopolitiikan toteuttamisessa.

Niinistö: Keskustan ajamat jättihakkuut ovat vaarallisia

Niinistö sanoo, ettei päästövähennyksiä voi pelkästään hakkuiden varaan laskea. Hän on huolissaan paitsi päästöjä sitovien nielujen pienenemisestä myös metsien monimuotoisuuden säilymisestä.

– Keskustan ajamat jättihakkuut voivat vaarantaa luonnon monimuotoisuuden, heikentää arvokkaiden metsien luonnontilaa, tuhota luontomatkailua ja virkistyskäyttöä.

– Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat arvioineet, että 2020-luvulla lisääntyvät hakkuut heikentävät meidän hiilinieluja niin, että se mitätöi Suomen omat päästövähennykset, Niinistö sanoo.

Tiilikainen: Teollisuuden tarvitsemat hakkuut eivät ole ongelma

Suomen hallituksen suunnitelmissa on kasvattaa metsien hakkuita noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos  tämä toteutuu, hiilinielu pienenee vuosina 2021–2030 noin puoleen nykyisestä. Metsiä suunnitellaan hakattavan muun muassa hallituksen kärkihankkeen biotalouden nimissä. Suurin puun tarvitsija on selluteollisuus.

Ministeri Tiilikainen kiistää, että hakkuut vesittäisivät päästötoimenpiteitä.

– Väliaikaisesti nielut pienenevät lisääntyvien hakkuitten myötä, mutta samalla metsien ikärakenne muuttuu ja aktiivisella metsänhoidolla pystymme kasvattamaan nielut uudelleen. Tähän perustuu se, että 2045 päästöt ja nielut voivat leikata ja saavutetaan tuo hiilineutraalius, Tiilikainen sanoo.

– Ja jatkossakin metsien kasvu ylittää hakkuut.

Tiilikainen muistuttaa, että Suomessa ollaan pitkästä aikaa siinä tilanteessa, että pystytään hyödyntämään metsien kasvu.

– Vielä vuosikymmen sitten tehtaita suljettiin ja menetettiin työpaikkoja.

Metsäteollisuus: Puunsaanti turvaa investointeja ja työpaikkoja

Metsäteollisuutta edustavan Metsäteollisuus ry:n mukaan teollisuuden kilpailukyky ja investoinnit on turvattava.

– Ymmärrän tämän ministerin uuden avauksen niin, että mitään lisävelvoitteita teollisuudelle ei linjauksesta koitusi, Metsäteollisuus ry:n ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom sanoo.

– Metsäteollisuus tuo tärkeitä vientituloja. Puunsaanti on ensisijaisen tärkeää ja se tulee turvata, Fagerblom jatkaa.

Hän kuvaa ilmastopolitiikkaa kovaksi moniotteluksi , jossa Suomen teollisuuden on pärjättävä.

– Metsäteollisuudessa investoidaan parhaillaan niin sellun ja kartongin tuotantoon kuin mekaaniseen puun jalostukseen, Fagerblom luettelee.

Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen uskoo, että Suomi kykenee turvaamaan yhtä aikaa luonnon monimuotoisuuden, teollisuuden kasvavan puun tarpeen ja ylläpitämään riitävät nielut.

– Hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa 2045 mennessä, Tiilikainen summaa.

Alkavan viikon pääaiheet: Trump vallassa kuukauden, hiihdon MM-kisat alkavat Lahdessa, Oscarit jaetaan viikonloppuna

Donald Trump.

Lisäksi puolustusministeri Jussi Niinistö on puolustusvaliokunnan kuultavana.

Donald Trump.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ollut vallassa tasan kuukauden huomenna maanantaina. Pohdimme ja analysoimme Trumpin presidenttikauden ensi hetkiä uutisissa ja ajankohtaislähetyksissä koko päivän.

Varapresidentti Mike Pence puolestaan tapaa EU:n johtoa Brysselissä.

Ministeri Niinistö puolustusvaliokunnan kuultavana

Tiistaina puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on puolustusvaliokunnan kuultavana kaksoiskansalaisuudesta. Kohu puolustusvoimien kaksoiskansalaisista sai alkunsa vajaa kuukausi sitten, kun Yle kertoi puolustusvoimien alkaneen kohdella Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä eri tavoin kuin aiemmin.

Tiistaina alkaa myös yhteishaku toiseen asteen koulutukseen eli lukioihin ja ammattikouluihin. Yhdellä hakulomakkeella voi hakea enintään viiteen eri koulutusvaihtoehtoon. Tulokset selviävät kesäkuussa.

Huippuhiihtäjät valtaavat Lahden

Hiihdon MM-kisat alkavat keskiviikkona. Kisat järjestetään tällä kertaa Lahdessa ja ne kestävät maaliskuun 5. päivään asti. Kisoja voi seurata Ylen kanavilla.

Elokuvamaailman legendaarisimmat palkinnot Oscarit jaetaan sunnuntaina. Oscar-gaalaa voi seurata suorana lähetyksenä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Yle Teemalla.

Suurpalon tulihelvetti vei sammutusmiehen äärirajoille: "Ihminen on pieni sellaisen liekkimeren edessä"

Kaksi sammutusmiestä roihun edessä.

Jussi Ruuti ei voinut aivan tavallisena torstaina aavistaa, että joutuisi illalla taistelemaan 30-metrisiä liekkejä vastaan Pomarkussa. Muutamaa päivää myöhemmin hän kohtasi uuden massiivisen tulihelvetin.

Kaksi sammutusmiestä roihun edessä.

Sen piti olla tavallinen torstai.

Porilainen yrittäjä Jussi Ruuti, 34, siemailee aamukahviaan unensekaisena. Kello on herättänyt jo viideltä. Ohjelmassa on erikoisovien asennustöitä Tampereella. Yrittäjänä hän on tottunut pitkiin päiviin.

Sellainen tästäkin tulee.

Parikymppisestä asti palokuntatoimintaa harrastanut Jussi havahtuu puhelimensa värinään kotimatkalla. Se on Whatsapp-viesti.

Porin Uudenkoiviston VPK:lla on viestittelyryhmä. Viestin lähettäjä kertoo Pomarkussa alkaneesta tulipalosta. Oikea hälytys kilahtaa puhelimeen hetkenä minä hyvänsä. Viestissä mainittu palopaikka on hänelle tuttu. Hän on usein ajanut yrityksen ohi ja huomannut pihan kierrätysmuovipaalit. Tulee heti aavistus, että siellä on nyt iso muovikasa tulessa.

Kello lähenee iltakuutta. Vatsakin kurnii.

Tekstiviesti kotiovella

Kohta tekstiviesti varmistaa Jussin aavistuksen oikeaksi.

Uudenkoiviston VPK saa hälytyksen Pomarkussa olevalle Suomen Käyttömuovin tehtaalle, kun Jussi on kotiovella. Hän nappaa nopeasti mukaan jotain syötävää.

Paloasemalla on vastassa VPK:n päällikkö Jari-Matti Toivonen, 33. Hän on Jussin ystävä ja pitkäaikainen luotettava sammutuspari. He ovat olleet yhdessä monissa tukalissa paikoissa. Viime vuonnakin hälytyksiä kertyi yli neljäkymmentä.

Nyt edessä on yksi rajuimmista urakoista.

Kolmen sammutusmiehen iskuryhmän ensitehtävä noutaa välittömästi suurtehopumppu Porin pelastusharjoitusalueelta. Vettä kaivataan valtavasti suurella liekillä palavaan muovikasaan. Palo on muuttunut nopeasti vaikeaksi. Ympäri Satakuntaa olevan yksiköt saavat samaan aikaan hälytyksen.

 

Miesten kivisillan viereen asentama suurtehopumppu syöttää sammutusvettä säiliöautojen tankkeihin noin 3 000 litraa minuutissa. Säiliöautojen kolonna kiertää palopaikan ja suurtehopumpun väliä taukoamatta.

Jussi suuntaa palopaikalle sammuttamaan jo valtavaksi äitynyttä liekkimerta.

Hurjasti kiehuva muovimassa

Näky palopaikalla pysäyttää.

Liekit lyövät kolmeenkymmeneen metriin. Savupatsas nousee korkeuksiin. Onneksi ei tuule. Savu etenee korkeuksissa. Savun seasta putoaa hehkuvia muovikekäleitä vielä kymmenien metrien päähän liekeistä.

Jussi ruiskuttaa vettä. Hänellä on mielessä vain yksi ajatus.

– Miten tämä ikinä sammuu?

Samaan aikaan Jari-Matti käskyttää sammutusmiehiä oikeisiin paikkoihin. Vesi ei pysty sammuttamaan näin suurta roihua. Vaarallinen sulanut muovimassa kiehuu jaloissa.

On muitakin murheita.

Läheinen asuinalue on suojeltava. Palo ei saa levitä läheiseen metsään.

Jari-Mattia jännittää.

– Pieneltä tuntuu ihmisen elo, kun tuollaista liekkimerta vastaan taistelee. Fiilis on kuin vesipyssyllä sammuttaisi juhannuskokkoa.

Kuumuus syö miestä

Roihun aiheuttama järjetön kuumuus on yksi huoli.

Säiliöauto on parkkeerattu melkein sadan metrin päähän liekeistä. Silti siitä on vilkunlasi sulanut. Kuumuus käy välillä sietämättömäksi. Palomiesten on pakko ottaa etäisyyttä paloon. On pidettävä juomataukoja kymmenen minuutin välein. Väliasu on hiestä märkä.

– Äkkiä siinä lysähtää, jos ei saa juotavaa, Jussi sanoo.

Jussi vilkaisee kelloaan. Tunnit ovat vierähtäneet nopeasti. Seuraavaksi aamuksi on sovittu oven asennuskeikka Vaasaan. Herätyskello pärähtäisi taas aamuviideltä. Pian olisi päästävä nukkumaan. Sopimuspalokuntalaisen harrastuksen ja työn yhteen sovittaminen ei ole helppoa.

– Kohta töitä ei ole ollenkaan, jos sovitut hommat jättää hoitamatta, Jussi tuumii.

Sitä hän ei vielä tiedä, että muutama palomies on loukannut itsensä.

Siltikään muovikasan roihu ei näytä laantumisen merkkejä. Eteneminen läheiseen metsikköön on kuitenkin saatu estettyä.

Jussi pyytää vapautusta tehtävästä.

– En ollut voimaton, mutta oli pakko lähteä. Toimintakunto oli kuitenkin laskenut, koska jossakin vaiheessa sain vesitykistä niskaani ja kaikki vaatteet olivat litimärät.

 

 

Jari-Matti arvostaa yrittäjiä, jotka päästävät sopimuspalokunnissa toimivat työntekijät sammutustöihin kesken työpäivän. Hän korostaa, että siviilityö on pakko ottaa huomioon, vaikka hälytys olisi kesken. Se tuottaa myös päänvaivaa.

– On tilanteita, ettei pääse pois siihen kellonaikaan, kun on tarvis. Omin päin palosta ei tietenkään saa poistua.

Ylikierrokset vievät unen

Keskiyöllä Pomarkun suurpalon sammutus on Jussin osalta ohi. Hän vie sammutuspukunsa asemalle kuivumaan ja lähtee kotiin nukkumaan.

Tai ainakin yrittämään nukkumista.

Kotona kroppa käy ylikierroksilla. Sammutuksen vaiheet pyörivät mielessä. Uni ei tule. Herätys on kuitenkin jo muutaman tunnin kuluttua. Jussi avaa television. Jättimäinen palo pysyy ajatuksissa.

– Valkean voima jäi mieleen vaikuttavana. Sinä yönä en juurikaan nukkunut.

Uudenkoiviston VPK jää palopaikalle vielä yön yli. Jari-Matti vapautuu tehtävästä vasta varhain aamulla. Sammustusmiehet palaavat asemalle viiden jälkeen aamulla. Edessä on kalustohuolto, jotta yksikkö on valmis seuraavaan hälytykseen. Sammutusauton pesu jätetään suosiolla seuraavaan päivään.

Silloin Jussi on jo matkalla työkeikalle Vaasaan. Joskus on hyvä, ettei tiedä etukäteen mitä seuraavien tuntien aikana tapahtuu.

Hälytys Huntsmanille - “Voi jumalauta!”

Viikonloppu korjaa Jussi Ruutin häiriintyneen unirytmin. Maanantairutiininsa mukaan Jussi suuntaa työpaikalleen. Työnjako ja rauhallinen aamukahvi keskeytyvät Jussin puhelimen kilahdukseen puoli kahdeksalta. Se on jälleen Whatsapp-viesti palokunnalta. "Siellä on Huntsmanilla joku valkea. Voi olla, että tulee tehtävää."

Palokuntalaiset sopivat siirtyvänsä valmiuteen. Jussikin päättää lähteä paloasemalle. Työkavereilleen hän huikkaa vielä, ettei tulipalossa kauaa mene.

– Iltapäivällä olen jo asennushommissa takaisin!

Asemalla miehet pukevat jo haalareita ylleen. Tulipalon mittaluokka on täysi mysteeri. Isoon paloon on vaikea uskoa. Tehdaspaloissa yleensä riittää, että yksikkö on varalla vakinaisten palomiesten sammuttaessa tulipaloa.

Nyt ei käy niin.

Jussilla on edelleen kännykässä kuva, jonka hän nappasi saavuttuaan tehdasalueelle. Näky on epätodellinen. Liekit lyövät läpi useasta kohtaa tehdasta. Se muistuttaa taistelutannerta.

– En edes vielä hälytysajossa Meri-Porin suuntaan osannut ajatella, kuinka suuri tulipalo on. Tilanteen vakavuus avautui vasta tehtaan portilla, kun näin tehtaasta nousevan savupatsaan.

Ensimmäinen ajatus purkautui ääneen.

– Voi jumalauta!

Savusukellusta varoituskylttien välistä

Yksikkö saa heti käskyn valmistautua savusukellukseen. Jussilla ja Jari-Matilla on ollut sukelluskelpoisuus jo vuosia.

Tilanne on vakava. Huoli omasta turvallisuudesta nousee pintaan. Lukuisat varoituskyltit kertovat tehtaalla käytettävistä väkevistä hapoista. Nyt ei saa tehdä hätiköidä. Jos jotain tapahtuu, pakoreitin pitää olla koko ajan selvillä.

– Tiesin paikan sokkeloiseksi. Lisäksi oli ne kemikaalit. Toivoin, etten joutuisi kovin riskipaikkaan.

Jussi hyökkää heti täydellä voimalla sisään tehtaan keskiosaan rajaamaan paloa. Kolmituumaisella paloletkulla riittää vettä suurenkin roihun sammuttamiseen. Ensimmäinen isku tehtaan sisälle kestää puolisen tuntia. Sitten selässä kannetut kaksi happipulloa ovat lopussa.

Jussi tulee ulos ja pyytää kahvia.

– Se oli selkeä homma. Niin paljon vettä vaan, että valkea pimenee. Näkyvyyskin hallissa oli hyvä.

Pian radiosta kajahtaa seuraava käsky. Viisi sammutusmiestä saa määräyksen savusukeltaa tehtaan sokkeloihin. Määränpää on tehtaan katto, jonne pitää tehdä rajoituslinja. Siihen palo olisi pysäytettävä. Pelonsekaisin tuntein miehet suuntaavat rappukäytävään.

Portaat tuntuvat loputtomilta. Happipulloista keuhkoihin virtaava ilma ei tunnu riittävän. Raskaat paloletkukehikot on raahattava katolle. Välillä on pakko pysähtyä huilaamaan. Tuntuu, ettei kunto kestä.

Jussia pelottaa.

– Kunpa rikkihappoputki ei pamahda niskaan. Moneen asiaan voi itse vaikuttaa, mutta siellä on paljon putkia ja astioita. Se pelottaa.

Raskaan rappukäytävän jälkeen reitti katolle on monimutkainen. Pimeässä sokkeloisessa tehtaassa sammutusmiehet löytävät valvomotilan ja pukuhuoneet, joiden läpi pitää kulkea. Välillä kiivetään tikkaita pitkin korkeammalle. Suuntavaisto sekoaa helposti.

Savu sumentaa näkyvyyden katolla. Sammutusmiehet alkavat sahata katolle rajoituslinjaa. Ympärillä bitumikatto roihuaa usean sadan neliömetrin alalla. Palavat mineriittilevyt räjähtelevät ympärillä, varsinkin kun niihin ruiskuttaa vettä.

Tunnelma on kaoottinen.

Vettä helikopterista

Navakasti etelästä puhaltava tuuli vie paloa voimalla eteenpäin. Liekkejä ei saada pysähtymään ensimmäiselle rajoituslinjalle. Syntyy vaaratilanne, kun tuli etenee vauhdilla katolla. Tiukassa tilanteessa Jari-Matti joutuu vetäytymään vauhdilla taaksepäin.

Palo etenee miesten jalkojen alla välikatossa. Tilanne muuttuu jatkuvasti.

– Huusin radioon, että nyt on yhdelle miehelle liikaa talkoita, Jari-Matti kertoo.

Jussi jää palon toiselle puolelle ja pohtii, pysähtyykö tuli ylipäätään mihinkään. Myös muilta sammutusmiehiltä alkaa usko loppua. Paloruiskun vesi ei tehoa liekkeihin. Vierestä kuuluu epätoivoisen sammutusmiehen karjahdus.

– Lähdetään nyt menemään täältä! Ei tässä ole mitään järkeä! Suurpalot sammutusmiesten silmin: “Kuin olisi vesipyssyllä sammuttanut juhannuskokkoa”

Onneksi paikalle on kutsuttu avuksi Rajavartiolaitoksen helikopteri. Se pommittaa tulipaloa vedellä yläpuolelta. Vesi kuljetetaan tehtaan yläpuolelle säkissä, johon mahtuu melkein kaksi kuutiota kerrallaan. Jari-Matti opastaa helikopteria tiputtamaan veden oikeaan paikkaan.

Vesikuormia lennätetään katolle kymmenittäin. Musta savu muuttuu pikkuhiljaa valkoiseksi vesihöyryksi.

Kopterimiesten ammattitaito saa kehuja.

– Kopteri oli siinä viitisen metriä minun pään päältä ja tiputti veden juuri siihen, mihin pyysin. Jos kahvikuppiin olisin veden pyytänyt, siihen sen olisin saanut, Jari-Matti kuvaa.

 

Sammutus jatkuu iltapäivään. Yhtäkkiä Jari-Matti kuulee huonoja uutisia. Omasta sammutusautosta on pettänyt pumppu.

– Se oli sitten siinä, Jari-Matti ajattelee.

Noin kello kolmelta iltapäivällä Uudenkoiviston VPK:n yksikkö vapautetaan tehtävästä.

Sammutusmiehet suuntaavat asemalle huoltoon.

Tulipalo riehuu edelleen täydellä roihulla. Rajoituslinjat onneksi pitävät. Uupuneet sammutusmiehet pohtivat tehtaan jatkoa.

– Itsellä oli alusta asti huoli niistä tehtaan työpaikoista. Tuttuja on siellä töissä ja tiedän, että se elättää Meri-Poria. Oli fiilis, että kaikki täytyy tehdä ja vähän ylikin.

Suurpalot tulevat pareittain

Muutamia päiviä urakan jälkeen Jari-Matti esittelee tulipalossa tahriintunutta paloruiskua. Tehtaalla ollut kaoliinipöly on tarttunut tiukasti ruiskun pintaan. Suurin osa sammutushanskoista on likaantunut käyttökelvottomaksi. Kalustoa on vielä hukassa, osa voi olla vaurioitunut jopa käyttökelvottomaksi. Paloruiskuja jäi liekkeihinkin.

Jari-Matin mukaan VPK on joutunut turvautumaan väliaikaisesti nuorisojaoston koulutuskalustoon, mutta palokunnan hälytysvalmius on edelleen hyvä.

Nyt jälkeenpäin Jari-Matti ja Jussi kokevat ylpeyttä ollessaan mukana sammuttamassa tulta sekä Pomarkun että Huntsmanin suurpaloissa.

– Suuret tulipalot tulevat näemmä pareittain, Jari-Matti toteaa.

Viime kesänä Porissa Omenahotellin ja Kuusankosken kierrätyslaitoksen tulipalot osuivat ajallisesti lähekkäin. Nyt muovi- ja pigmenttitehtaan palot tulivat lähes yhdessä.

– Sunnuntain harjoituksissa puhuttiin, että mahtaako taas tulla toinen perään. Sieltä se sitten tuli. Huntsmanin palosta ei enää tulipalo kauheasti suurene.

Kokeneille VPK:n kasvateille urakka varmisti, että he kykenevät kaikenlaisiin tehtäviin. Se luo uudenlaista uskoa ja luottamusta sopimuspalokuntien toimintaan ja antaa eväitä myös harrastuksen jatkolle.

Kaksi 17-vuotiasta kuoli mopoautokolarissa Sastamalassa – tutkitaan kahtena tappona

Kynttilöitä ja romua valtatie 12:n varrella Sastamalan ja Nokian rajalla sunnuntaina. Kaksi 17-vuotiasta nuorta menehtyi mopoauton ja pakettiauton kolarissa eilisiltana.

Mopoautolla liikkeellä olleet 17-vuotiaat tyttö ja poika kuolivat tila-auton törmättyä heihin Sastamalassa Pirkanmaalla. Poliisi epäilee tila-auton kuljettajan törmänneen mopoautoon tahallaan.

Kynttilöitä ja romua valtatie 12:n varrella Sastamalan ja Nokian rajalla sunnuntaina. Kaksi 17-vuotiasta nuorta menehtyi mopoauton ja pakettiauton kolarissa eilisiltana.

Pirkanmaalla Sastamalassa kahden nuoren hengen vienyttä nokkakolaria tutkitaan henkirikoksena. 17-vuotiaat sastamalalaiset tyttö ja poika kuolivat lauantai-iltana, kun tila-auto törmäsi heidän mopoautoonsa.

Poliisin mukaan tutkinnassa on tullut esiin seikkoja, joiden perusteella tila-auton kuljettajan epäillään törmänneen tahallaan vastaantulevaan mopoautoon. Tila-autoa kuljettanut 35-vuotias nokialaismies on pidätetty. Poliisi tutkii asiaa kahtena tappona, törkeänä rattijuopumuksena ja törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Poliisi vielä vaitonainen tahallisuusepäilyistä

Poliisi ei kerro vielä tarkemmin, minkä seikkojen takia tekoa epäillään tahalliseksi. Poliisi aikoo vielä kuulustella useita ihmisiä ja jatkaa teknistä tutkintaa.

Rikoskomisario Pasi Nieminen Sisä-Suomen poliisista kertoo, että tämänhetkisen käsityksen mukaan epäilty ja uhrit eivät ainakaan tunteneet tosiaan, vaan epäilty olisi valinnut kohteensa sattumanvaraisesti. Kolarilla on poliisin mukaan useita silminnäkijöitä.

– Siellä on molempien autojen perässä ajanut useita autoja, joista on nähty tämä tapahtuma. He ovat heti sitten ryhtyneet auttamaan kaikkia osapuolia, ja siinä oli sattumalta lääkäri ja ensihoitaja paikalla. Nuoret ovat kuitenkin menehtyneet heti, eikä siinä ollut mitään tehtävissä, sanoo Nieminen.

Tila-auton kuljettaja ei saanut kolarissa vakavia vammoja, mutta hän on poliisin mukaan hoidettavana sairaalassa. Hänen autossaan ei poliisin mukaan ollut matkustajia.

Miksi kylään ei ole tietä ja millaista on arki? 20 vastausta lukijoiden kysymyksiin itsemurhien varjostamasta yhteisöstä

Kaksi poikaa jääkiekkokaukalon reunalla.

Yle vieraili Kanadassa Attawapiskatin reservaattikylässä, joka nousi viime keväänä otsikoihin lukuisten itsemurhayritysten vuoksi. Jutussa vastauksia lukijoiden lähettämiin kysymyksiin.

Kaksi poikaa jääkiekkokaukalon reunalla.

ATTAWAPISKAT Matkustimme tammikuun lopulla Kanadan Ontariossa sijaitsevaan Attawapiskatin reservaattikylään.

Saimme tammikuussa julkaistuun kyselyyn satoja kysymyksiä yli sadalta lukijalta. Monia lukijoita kiinnosti alkuperäisväestön asuttamassa kylässä erityisesti nuorten paha olo, sillä se nosti Attawapiskatin otsikoihin viime keväänä Suomessa asti.

Tässä juttumatkalta kerätyt vastaukset 20 suosittuun kysymykseen.

1. Käykö siellä ulkopuolisia ja käyvätkö kyläläiset missään?

– am

Attawapiskat on valtaosan vuodesta lähes eristyksissä, sillä sinne ei kulje tietä. Kylässä käyvät ulkopuoliset ovat useimmiten työmiehiä.

Joulukuun lopulla tai tammikuun alussa valmistuva jäätie yhdistää kylän ulkomaailmaan. Hudsoninlahden rantaviivaa pitkin kulkeva tie on auki yleensä reilun kymmenen viikon ajan. Sitä pitkin pääsee ajamaan Kashechewan sekä Fort Albanyn reservaattikyliin ja Moosoneen pikkukaupunkiin.

Ihan lyhyestä tienpätkästä ei ole kyse, sillä Attawapiskatista Moosoneehen on noin 300 kilometriä. Moosoneesta pääsee eteenpäin jo junalla.

Koska kylässä ei ole tietä, ei sieltä lähdetä pois noin vain. Attawapiskatin laidalla on pienen pieni lentokenttä, mutta harvalla asukkaalla on varaa noin kuudensadan euron hintaisiin lentolippuihin.

Yksi ihminen vitsailikin, että pitää toivoa sairastuvansa riittävän vakavasti jotta pääsee muualle sairaalahoitoon – muttei liian vakavasti jottei voisi palata kotiin.

2. Millä tavoin huvitellaan, käytetäänkö alkoholia?

– am

Matkamme aikana selvisi ainakin, että bingon pelaaminen on yksi tapa huvitella. Voitosta pelaamisella on Kanadan alkuperäisväestön keskuudessa pitkä historia, mikä selittää myös bingon pelaamisen suosiota. Bingosta voitettavat palkinnot ovat myös parhaimmillaan ihan muuta kuin tilpehööriä: rahaa tai vaikkapa moottorikelkkoja.

Attawapiskatissa ei periaatteessa pitäisi olla alkoholia lainkaan, sillä yhteisö on niin kutsutusti "kuiva". Siellä ei siis ole baaria, kaupasta ei löydy olutta ja sääntöjen mukaan sinne tulevat tarkastetaan alkoholin ja huumeiden varalta, mutta esimerkiksi meitä ei kuitenkaan lentokentällä tarkastettu.

Tämä ei ole säästänyt kylää päihdeongelmilta.

3. Millaista on arki Attawapiskatissa? Millä ihmiset elävät siellä?

– Anou

Tavallinen arkipäivä Attawapiskatissa on varsin hiljainen. Kylän raitilla näkyy autoja ja moottorikelkkoja, mutta monet kadunpätkät näyttävät autioilta.

Ainakin talvella ihmiset viettävät siis paljon aikaa sisällä. Lapset ja nuoret toki käyvät koulua, tai ainakin heidän pitäisi käydä. Poissaolot ilman syytä ovat kuitenkin tavallisia.

Kylän työttömyysaste on lähes 80 prosenttia eli iso osa kyläläisistä elää sosiaalituilla. Työmahdollisuudet ovat vähäiset, sillä elinkeinoja ei juuri ole.

Vajaan 100 kilometrin päässä Attawapiskatista, kyläläisten vanhoilla mailla, toimii timanttikaivos, jossa osa kyläläisistä käy töissä.

Korkeampaa koulutusta vaativiin töihin valtaosa työvoimasta tulee yhteisön ulkopuolelta. Esimerkiksi opettajat eivät pääosin ole alkuperäisiä attawapiskatilaisia.

4. Mistä nuoret hankkivat vaatteensa?

– Hippi-Jussi <3

Kylässä olevassa kaupassa on pieni valikoima vaatteita. Kylän lapsille ja nuorille tulee lahjoituksina etenkin talvivaatteita, joista on ollut iloa. Joistain kaupoista voi tilata vaatteita lentorahdin mukana tuotavaksi.

Ne, jotka pääsevät käymään muualla talvitien ollessa kunnossa, saattavat ostaa vaatteita aina kaukaisesta Timminsistä saakka, missä on ihan oikea ostari.

5. Miksi nuorisotaloa ei ole vielä saatu rakennettua?

– Cubbe

Kyse on osin politiikasta, osin rahasta. Koska rakennustarvikkeiden tuominen Attawapiskatiin on heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi kallista, maksaa nuorisotalon rakentaminen Attawapiskatiin selvästi enemmän kuin muualle.

Syynä on monen mielestä vastuunvälttely: Kanadan hallituspoliitikot ovat kyllä luvanneet rahaa, jonka käytöstä vastaisi reservaattiyhteisöjen hallinto, mutta näiden kahden tahon välissä on vielä Ontarion provinssin hallinto.

Kukaan ei tiedä, kuinka pitkään nuorisotaloa joudutaan odottamaan. Esimerkiksi uutta alakoulua homeisten ja kylmien parakkien tilalle kyläläiset odottivat yli kymmenen vuotta.

Matkallamme tapasimme kylän päällikön Ignace Gullin, joka kertoi meille, että nuorisotalon sijoittamista väliaikaistiloihin on suunniteltu, mutta monen mielestä nuorisotalon sijoittaminen huonokuntoisiin, jo kerran hylättyihin tiloihin ei kannata.

Itsemurhakriisin kärjistymisen jälkeen viime keväänä nuoret itse kertoivat päättäjille, että erityisesti nuorisotalosta olisi heille apua. Se, ettei nuorisotaloa ole saatu pystyyn on siis heille jälleen yksi syy olla luottamatta siihen, että kylän hyvinvointi todella kiinnostaisi ketään.

6. Miksi sinne ei ole rakennettu teitä?

– JR

Tähän yksinkertaisin vastaus on raha. Tien rakentaminen tulisi hyvin kalliiksi. Myös edeltävässä vastauksessa kerrottu ongelma siitä, kenelle kuuluu lopullinen vastuu sysätä asioita eteenpäin, selittää osin ympärivuotisen tien puuttumista.

Kaikki tapaamamme kyläläiset kertoivat kaipaavansa ympärivuotista tietä. Huolena on kuitenkin se, että tie rakennetaan luontoa kunnioittaen.

Attawapiskat ei ole ainut alkuperäiskansan asuttamista kylistä ainoa, jonne ei kulje ympärivuotista tietä.

7. Miten sinne kuljetetaan elintarvikkeet ja muut tavarat, jos ei ole tietä? Meritsekö?

– Äiti

Elintarvikkeet tuodaan lentorahtina, mikä selittää niiden korkean hinnan. Viime vuonna tehty selvitys kertoo, että ruokakulut Attawapiskatissa ovat kaksinkertaiset esimerkiksi Torontoon nähden. Muutaman litran mehutölkki maksoi kaupassa lähes 20 euroa. Erityisen kalliita ovat hedelmät ja vihannekset. Esimerkiksi pieni rasiallinen melonia maksoi viitisen euroa.

Talvitien aikaan, jolloin tavaraa voidaan tuoda myös autokuljetuksella, paikallisessa kaupassa on kuulemma hyviä tarjouksia esimerkiksi limppareista tai vaipoista.

8. Mitä tarvitsette, että voisitte paremmin omassa yhteisössänne?

– nadjakohan

Toiveita on useita: nuorisotalo, kirjasto sekä enemmän mahdollisuuksia urheiluun ja muuhun harrastamiseen. Lisäksi toiveiden listalla ovat paremmat mahdollisuudet kouluttautumiseen ja alkuperäisväestön perinteiden oppimiseen.

Alkoholin ja huumeiden saaminen pois yhteisöstä oli monen suuri toive. Samoin pysyvät mielenterveyspalvelut, sillä nykyisellään kylässä käy vaihtuva mielenterveystyöntekijä.

9. Missä kunnossa koulut ja asuinrakennukset ovat?

– Samu

Kylässä on ala- ja yläkoulu. Vuonna 2014 valmistunut alakoulu näytti siltä, että se olisi voinut löytyä mistä tahansa, vaikka suomalaisesta kaupungista. Koulu oli kuitenkin vierailumme aikana kiinni ja remontissa vesivahingon vuoksi, rakennusvaiheessa sattuneiden virheiden takia.

Ulkopuolelta hieman varastorakennusta muistuttava yläkoulu on sekin kokenut mittavan vesivahingon. Sisällä koulussa näytti käydessämme hyvin tavalliselta ja siistiltä. Se valmistui 1990-luvun alussa.

Pääosin 1960- luvun lopulla ja 1970-luvun alussa rakennettujen pienten talojen kunto vaihtelee. Muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan vain murto-osan kylän runsaasta 300 talosta voi määritellä asuinkelpoisiksi.

Osa taloista näytti ulkoapäin pääosin siistiltä: maalipinta oli kunnossa eikä katto näyttänyt vaativan välitöntä korjaamista, mutta silti esimerkiksi ikkuna saattoi olla rikki.

Kävimme kylässä kodissa, jossa ei tarvinnut astua kuin pieneen kylmänä pidettävään eteiseen, kun katossa näkyi jo hometta. Osa taloista näytti hyvin huonokuntoisilta jo ulkoa.

10. Mitä siellä voi harrastaa? Metsästys, kalastus?

– Pepe

Attawapiskatissa voi harrastaa talvisin jääkiekkoa ja luutapalloa. Hyvin harva kylässä hiihtää, mikä johtuu ainakin osin siitä, että sukset ovat kalliita. Kesällä pelataan amerikkalaista ja eurooppalaista jalkapalloa.

Etenkin metsästäminen on suosittua ja kuten Suomessakin, kalassa käydään kesällä ja talvella.

Lisäksi Attawapiskatissa, kuten monissa muissakin Pohjois-Kanadan yhteisöissä, 12–18-vuotiaat voivat liittyä metsänvartijoiden nuoriso-ohjelmaan.

11. Pidättekö jääkiekosta? Mitä mieltä olette Patrik Laineesta?

– Talvikki

Vierailumme ajalle osui viikonloppu, jona järjestetään vuosittainen jääkiekkoturnaus Kattawapiskat Cup. Siellä kävi hyvin selväksi, että jääkiekko on Attawapiskatissa ja sitä lähinnä olevissa reservaattikylissä hyvin suosittua, aivan kuten muuallakin Kanadassa.

Eniten turnauksessa näkyi NHL-joukkue Pittsburgh Penguinsin myssyjä. Emme kuitenkaan valitettavasti saaneet varmuutta siitä, miksi joukkue on alueella niin suosittu.

Yhdella ainoalla pojalla oli Winnipeg Jetsin hattu ja hän oli myös ainut jututtamamme, joka tunnisti Patrik Laineen nimen.

12. Entä jääkarhut, ovatko ne ongelma?

– a finn in forest

Attawapiskat on muutamien kilometrien matkan päässä Hudsoninlahden pohjukasta. Hudsoninlahden läntisellä rannalla jääkarhuja tavataan usein, mutta tämä paikka on Attawapiskatista satoja kilometrejä luoteeseen.

Attawapiskatin viereisellä Potatoe Islandilla näkee tosin kesäisin jääkarhuja. Muutaman kerran jääkarhunpentu on sattunut eksymään kylään talvella, ja silloin asia on noussut pieneksi uutiseksi asti.

13. Mitä eläimiä Attawapiskatissa on?

– Mike

Attawapiskatissa on paljon koiria. Osalla kylän koirista on kaulapanta, mistä tietää, että niillä on selkeä omistaja. Osalla ei ole kaulapantaa. Nämä koirat eivät ole selkeästi kenenkään omistuksessa, vaan niitä ruokkii kuka milloinkin.

Kylän raitilla kulkee koiria jonkin verran vapaana. Se oli yksi ensimmäisistä asioista, johon kiinnitimme huomiota saapuessamme kyläään.

Koirat eivät kuitenkaan ole villejä. Ne vapaana kulkevat koirat, joita me kohtasimme, vaikuttivat kilteiltä.

14. Näkyykö siellä hyvin tähtitaivas, koska olette kaukana suurista asutuskeskuksista? Se on asia, jota moni teiltä kadehtii. Entä revontulia?

– kirstixy

Tähtitaivas näkyi kyllä illan pimetessä, sillä katuvaloja oli Attawapiskatissa vähäisesti. Ennakkoon olimme ajatelleet, että tähdet näkyisivät voimakkaampina.

Koska Attawapiskatissa oli meidän vierailumme aikana leutoa (10–25 pakkasastetta), emme nähneet revontulia. Niiden näkeminen on kuitenkin melko tavallista. Kuvia tuoreimmista revontulista ilmestyi Facebookiin heti lähtömme jälkeiselle viikolla.

15. Mikä on unelmasi?

– Punainen

Autumn Okimaw, 11, kertoi meille, että yksi hänen unelmistaan olisi valmistua lääkäriksi ja asua Timminsin kaupungissa. Sitä ennen hän haluaisi pelata jääkiekkoa ja liittyä metsänvartijoiden nuoriso-ohjelmaan.

Jos hän saisi rakentaa itselleen ja perheelleen uuden talon, pitäisi siellä olla riittävästi tilaa kaikille ja se pitäisi rakentaa tiilistä, niin ettei se voisi palaa. Autumnin lähiaikojen unelma oli, että hänen isosiskonsa muuttaisi takaisin kotiin ja että siskot voisivat hyvin.

16. Mikä on pahinta?

–Veera

Monessa vastauksessa, ihmisen iästä riippumatta, nousivat esiin huumeet. Myös hyvin nuoret puhuivat muiden ihmisten huumeiden käytöstä ja siitä, miten surulliseksi se heidät saa. Kylän huumeongelma on ihmisten mielestä pahentunut kuluneen kymmenen vuoden aikana.

– Kun minä olin teini-ikäinen, juotiin olutta ja poltettiin pilveä. Nyt käytetään pahempia huumeita, eräs haastattelemamme nuori nainen arvioi.

17. Onko nuorilla mahdollisuutta löytää seurustelukumppania?

– Sakkeus

Kylässä on runsaat 2 000 asukasta ja heistä noin kolmannes on lapsia tai nuoria. Seurustelukumppanin löytäminen on siis sen valossa hyvinkin mahdollista.

Eräs nuori nainen jonka kanssa juttelimme, piti seurustelukumppanin löytämistä Attawapiskatista mahdottomana ajatuksena. Moni kuitenkin löytää seurustelukumppanin, sillä lasten saaminen nuorena on Attawapiskatissa melko tavallista.

18. Onko sinulla parasta kaveria?

– Eka

Kaikkien Attawapiskatin lasten ja nuorten puolesta emme voi vastata. Vietimme aikaa eniten 11-vuotiaan Autumnin kanssa, joka kertoi, ettei hänellä ole parasta ystävää. Sen sijaan hän viettää paljon aikaa serkkujensa kanssa.

19. Tuntevatko kotiseutuylpeyttä?

– Pepe

Tunne kotiseutuylpeydestä tai omista juurista vaihtelee.

Koska alkuperäiskansoja on kohdeltu huonosti vuosia, on omista juurista vaikea olla ylpeä. Nuorten joukossa on kuitenkin myös niitä, joille Cree-alkuperäiskansan juuret ja perinteet ovat iso ylpeyden aihe.

20. Kuluuko heillä paljon aikaa Internetissä?

– Takapihanpiikkipallero

Tämä vaihtelee paljon. Läheskään kaikissa kodeissa ei ole internetiä.

Attawapiskatissa voi vain haaveilla kännnykäliittymästä, jossa olisi nettiyhteys, sillä kylä on tavallisen puhelinverkon ulottumattomissa. Jos internetiin on pääsy, käytetään sitä varsin tiuhaan, sekä yhteydenpitoon muiden kyläläisten että ulkopuolella asuvien kanssa.

 

Jenny Matikainen ja Kirsti Karttunen julkaisevat jatkojuttuja Attawapiskatista myöhemmin alkukevään aikana.

Mosuliin hyökkäävällä Irakin armeijalla valtava ylivoima Isisiin

Irakin armeijan joukot partioivat Arabin alueella Mosulissa saatuaan sen Isisiltä haltuunsa 22. tammikuuta 2017.

Vahvistamattoman tiedon mukaan Irakin armeija on edennyt jo useita kilometrejä.

Irakin armeijan joukot partioivat Arabin alueella Mosulissa saatuaan sen Isisiltä haltuunsa 22. tammikuuta 2017.

Irakin asevoimat on koonnut erittäin suuren sotavoiman karkottamaan Isis-terroristijärjestöä Mosulista, kertoo uutistoimisto Reuters.

Mosuliin hyökkää arviolta 100 000 sotilasta. Mukana on terrorismin-vastaiseen sotaan koulutettuja erikoisjoukkoja, useita vakinaisen armeijan panssaroituja divisioonia, poliisivoimia sekä Iranin kouluttamia shiiamiliisejä.

Irakin hallituksen joukkojen tukena on myös kurditaistelijoita sekä Yhdysvaltain ilmavoimat ja Irakiin sijoittamat noin 5 000 sotilasta, jotka tarjoavat logistista apua ja osallistuvat myös tykistön toimintaan.

Mosulia vajaat kolme vuotta hallinneella Isis-terrorijärjestöllä arvioidaan olleen lokakuussa noin 6 000 taistelijaa, kun Irakin armeijan operaatio Mosulin takaisinvaltaamiseksi alkoi. Syksyn yhteenotoissa kaupungin itäosassa Isisin arvioidaan menettäneen noin tuhat miestä.

Isisillä ei ole kovinkaan paljon raskaita aseita, eikä lainkaan ilmavoimia.

Irakin armeijalla on siis valtava materiaalinen ja miehistöylivoima, mutta taistelun kaupungista oletetaan silti kestävän kauan. Mosulin länsiosa on tiiviisti rakennettu, joten panssarivaunut eivät voi toimia siellä ja Isis kykenee halutessaan käyttämään rakennuksia suojanaan.

Kaupungissa on myös 750 000 siviiliä, joita hyökkääjät joutuvat varomaan.

Isku alkoi etelästä

Rintamalinja Mosulissa on kulkenut kaupunkia kaakko-luoteissuunnassa halkovaa Tigrisjokea pitkin. Itäpuoli on armeijan hallussa. Etelässä Irakin armeija oli ennen hyökkäystä noin 15 kilometrin päässä Mosulin keskustasta.

Irakin asevoimien hyökkäys Länsi-Mosuliin alkoi kaupungin eteläpuolelta. Useiden armeijan divisioonien sekä poliisiyksiköiden kerrotaan ottaneen haltuunsa kaupungin laitamilla olleita kyliä.

Vahvistamattomien tietojen mukaan joukot ovat edenneet päivän aikana noin viisi kilometriä kohti pohjois-koillista. Hyökkäyksen ensimmäiseksi tavoitteeksi on kerrottu Mosulin kansainvälinen lentokenttä.

Myös Tigrisjoen itäpuolelle on koottu joukkoja, mutta ne eivät ole vielä osallistuneet hyökkäykseen.

Lähteet: Reuters, AFP, AP

Trump: "Näitte, mitä tapahtui Ruotsissa eilen" – Ruotsalaisilla ei aavistustakaan, mihin Trump viittaa

Donald Trump puhuu

Ruotsalaislehdet epäilevät, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on katsonut oikeistomedian raportteja Ruotsista.

Donald Trump puhuu

Floridassa koolla oli tuhansia ihmisiä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui kannattajilleen vaalikampanjaa muistuttavassa tilaisuudessa sunnuntain vastaisena yönä Suomen aikaa.

"Kuka olisi uskonut, Ruotsissa"

Trump korosti, että Yhdysvaltojen tulee pitää maa turvallisena ja viittasi määräämäänsä maahantulokieltoon, jonka tuomioistuin myöhemmin jäädytti.

– Katsokaa, mitä tapahtuu Saksassa. Katsokaa, mitä tapahtui eilen illalla Ruotsissa. Ruotsissa. Kuka olisi uskonut, Ruotsissa, Trump toisteli.

– Katsokaa, kuinka paljon ihmisiä he ottivat vastaan. Hellä on ongelmia, joita he eivät koskaan uskoneet mahdollisiksi, hän jatkoi. 

Samassa yhteydessä Trump mainitsee Nizzan, Pariisin ja Brysselin, joissa kaikissa on ollut isot terrori-iskut. Aiemmin Trump on herättänyt hämmennystä, kun hän on väittänyt median vaikenevan terrori-iskuista.

Säpo: Turvallisuusarvio pysynyt samana

Ruotsissa media kummastelee, mihin tapahtumaan Trump voi viitata.

Turvallisuuspoliisi Säpon mukaan mikään ei ole Ruotsin uhkakuvien osalta muuttunut sitten perjantai-illan, kertoo iltapäivälehti Aftonbladet. Yhdysvaltain Tukholman-suurlähetystö ei halunnut kommentoida asiaa. 

Taustalla Ruotsi-uutisointi Yhdysvalloissa?

Sanomalehti Dagens Nyheter kirjoittaa toimittaja Martin Gelinin analyysissa, että Trumpin seuraama konservatiivinen Fox News uutisoi vastikään Ruotsista. Kanava spekuloi, että Ruotsissa raiskausten määrä kasvaa pakolaisten takia. Dagens Nyheterin mukaan myös lukuisissa muissa yhdysvaltalaisissa oikeisto- ja äärioikeistoviestimissä on raportoitu Ruotsista maana, joka voi olla vaarassa romahtaa maahanmuuton aiheuttaman kaaoksen takia. Tällaista uutisointia viljelee muun muassa Breitbart, Human Events ja Drudge Report.

Myös iltapäivälehti Expressen viittaa Fox Newsin uutiseen Ruotsin seksuaaliväkivallasta ja epäilee Trumpin ajatelleen tätä puhuessaan. Expressenin mukaan uutinen antaa yksinkertaistetun kuvan Ruotsin seksuaalirikoksista.

Ruotsissa viranomaiset eivät tilastoi säännöllisesti rikoksista epäiltyjen syntyperää. Erityisesti ruotsidemokraatit ovat vaatineet uutta tutkimusta aiheesta, mutta hallitus on ollut eri mieltä, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Pikkulapsella flunssa jopa 10 kertaa vuodessa – Lääkärit kertovat, mistä se johtuu

Äii niistää lapsen nenää.

Lastenlääkäreiden mukaan lasta ei kannata liiaksi eristää muista flunssien estämiseksi.

Äii niistää lapsen nenää.

Lapsella on flunssia toisensa perään ja vanhemmat huolestuvat. Esimerkiksi päivähoidossa aloittamisen jälkeen voi tuntua siltä, että lapsi on jatkuvasti sairaana. Mikä siis avuksi?

Lastenlääkäri Erik Qvistin mukaan 1–3-vuotiaat lapset voivat sairastaa keskimäärin jopa 6–10 infektiota vuodessa. Qvistin mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi voi olla sairaana lähes joka kuukausi. Yksi virustauti saattaa kestää viikkoja.

Tyypillisesti lapsi sairastuu hengitystieinfektioon, kuten esimerkiksi flunssaan.

– Lasten infektiotautien enimmäismäärä sijoittuu varhaiseen leikki-ikään, 1–3 ikävuoteen, sanoo lastenlääkäri Erik Qvist Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasemalta.

Qvistin mukaan 4–6-vuotiaat lapset sairastelevat jo huomattavasti nuorempia vähemmän.

Lasten infektiotautilääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että sitkeä sairastaminen on luonnollisesti kova rasite perheelle.

Hän sanoo, että vanhempien ei kuitenkaan pitäisi liikaa tuijottaa sairasteluiden lukumäärää. Toistuvien flunssien ei tarvitse hänen mukaansa olla merkki siitä, että lapsen puolustuskyvyssä olisi jotakin pielessä.

– Sairastelussa on hirvittävästi eroja; toiset voivat olla täysin terveitä ja toiset lapset sairastavat 12 flunssaa vuodessa. Pieni lapsi, joka on päiväkodissa, jossa infektioita liikkuu, on todennäköisesti useammin sairaana kuin lapsi, joka on vain kotona ensimmäiset neljä vuotta.

Käsihygienia tärkein torjuntakeino

Lasten infektiotautilääkäri Otto Helven mukaan yhtenä syynä jatkuvalle sairastelulle on pikkulasten tiivis kanssakäynti. Hän sanoo, että sairasteluun vaikuttavat myös sisarusten määrä ja päiväkodin ryhmäkoot.

Erik Qvist on asiassa samoilla linjoilla. Hän sanoo, että mitä enemmän lapsia on päivähoitoryhmässä, sitä enemmän on pöpöjä tarjolla, joille lapsi voi altistua.

– Perheen ensimmäinen lapsi, jota ehkä hoidetaan pitkään kotona, on yleensä aika terve. Järjestyksessä toiset ja kolmannet sairastavat jo pienempinä vauvoina, koska vanhemmat sisarukset voivat tuoda sairauksia kotiin, sanoo Qvist.

Lastentarhaopettajaliitossa pikkulasten sairastelut ovat hyvin tiedossa. Pitkään päiväkodinjohtajana toiminut, Lastentarhaopettajaliiton järjestöpäällikkö Harri Myllysen mukaan isojen päiväkotiryhmien huonot puolet konkretisoituvat usein ikävällä tavalla, kun uusi lapsi liittyy mukaan.

– Päiväkodissa on pidettävä hygieniasta hyvää huolta, joten työntekijöitä tarvitaan riittävästi, kun huolehditaan lasten käsien pesusta tautien ehkäisemiseksi, sanoo Myllynen.

Helve huomauttaa, että lapsen ottaminen päivähoidosta kotiin sairastamaan esimerkiksi vähäoireisen nuhan vuoksi ei aina kuitenkaan estä muita sairastumasta. Näin siksi, että monet virustaudit ovat tartuttavimmillaan juuri oireiden alkaessa.

– Tärkein yksittäinen tartuntoja estävä tekijä on hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen, Helve sanoo.

Eristäminen ei kannata

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Petteri Hovi huomauttaa, ettei kotona hoidettavaa pikkulasta kannata eristää vain kotioloihin sairastumisten pelossa. Hän sanoo, että tästä on pikemminkin hallaa kuin hyötyä.

– Silloin haluttu vaikutus saattaa olla juuri päinvastainen. Kun on oltu pitkään kotihoidossa ja sillä tavoin pyritty siihen, ettei lapsi ole kipeä, niin sitten kun hän aloittaa päivähoidossa, hän voi sairastella kahta kauheammin.

Lastenlääkäri Otto Helven mukaan ylivarovaisuudesta ei ole hyötyä. Hänen mukaansa päivähoidosta ei ole syytä olla pois, jos lapsella nenä vuotaa.

– Päiväkodeissa kiinnitetään hyvin huomiota käsihygieniaan. Jos yhdellä päiväkodin lapsella on flunssa ja siksi oma lapsi jätetään pariksi päiväksi kotiin, ettei tartuntaa tulisi, voi kokonaisvaikutus olla ikävämpi kuin pelkkä flunssa. Tartuntojen torjunta on paljon isompi kokonaisuus, Helve sanoo.

Hänen mukaansa vanhemmat suhtautuvat pienten lastensa sairasteluihin hyvin eri tavalla. Hän sanoo, että sellaista tilannetta ei kuitenkaan pitäisi päästä syntymään, että lapsen sairastelua miettii yksinään yökaudet.

– Aina pitää ja saa kysyä apua, jos lapsen terveydentila huolettaa, Helve sanoo.

Hiihtoloman sää: Talven tuntua taas eteläänkin

Talvimaisema

Tiistaissa on lupaus hyvästä hiihtolomakelistä – pikkupakkasista ja laajasti aurinkoisesta taivaasta.

Talvimaisema

Eteläsuomalaisten toistaiseksi liukas ja loskainen hiihtoloma saa talvisemman ilmeen tiistaista alkaen, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Vielä maanantaina lämpötila pysyy plussalla etelärannikolla ja Lounais-Suomessa. Esimerkiksi Turussa tarkeni sunnuntaina kuuden asteen lämmössä.

Etelän yllä liikkuu jo sateita, jotka jättäisivät tiistaille aurinkoisemman raon samalla kun lämpötila kylmenee. Tiistaissa on lupaus hyvästä hiihtolomakelistä – pikkupakkasista ja laajasti aurinkoisesta taivaasta.

Kylmeneminen jatkuu, mutta niin myös Matti Huutosen mukaan saderintamien vyöry. Lumipeite voi karttua hiihtolomaviikolla toistakymmentä senttiä, jos keskiviikon ja torstain ennuste sateisesta matalapaineesta toteutuu.

Tiistaista eteenpäin päiväpakkaset olisivat etelässä 1–6 astetta, kun öisin miinusta saattaa piisata yli kymmenen astetta.

Lappiin lähteneille sää näyttäytyy pakkasena ja pääasiassa poutana, vaikka pilvisyys saattaa pohjoisen korkeuksilla helposti jäädä taivaalle. Lumisateita ei kuitenkaan Lapin hiihtokeskuksiin ole tiedossa. Pakkasasteet liikkuvat 10–15 asteen tuntumassa, mutta öisin ja aamuisin selkeinä hetkinä jopa 20–30:ssä.

Järvien jäät ovat ajankohtaan nähden ohuita, kertoo Suomen ympäristökeskus. Hiihtolomaviikolla pakkaset vahvistavat jäitä hieman. Syken viimeisin mittaus on tehty 10. helmikuuta, jolloin järvien jäät Etelä- ja Keski-Suomessa olivat pääosin 30–50-senttisiä ja Lapissa 50–60-senttisiä.

Hiihtolomaa viettävät alkavalla viikolla Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan koululaiset.

Kuusi minuuttia päivässä – miksi kiky-sopimuksesta ei syntynyt tarinaa, joka innostaisi yhteisiin talkoisiin?

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas) ja 
Pääministeri Juha Sipilä tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta 2016.

Kilpailukykysopimus luotiin, että vientiteollisuus saisi lisäpotkua. Saattohoitajan on yhä vaikea ymmärtää, miten hänen ylimääräinen puolen tunnin työpanoksensa edistää tuota päämäärää.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas) ja 
Pääministeri Juha Sipilä tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta 2016.

Työpaikoilla keskustellaan nyt kuuden minuutin päivittäisestä lisäyksestä työaikaan. Moni ihmettelee, miten nämä lisäminuutit oikein parantavat tuottavuutta ja Suomen kilpailukykyä. Työajan pidennyksestä sovittiin värikkäiden käänteiden jälkeen vuosi sitten.

Tuo maaliskuun 2. päivä oli Juha Sipilän mukaan hänen paras päivänsä pääministerinä. Työmarkkinajärjestöt olivat viimein saaneet aikaan neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta. Ministerikolmikko uhkui toiveikkaana, miten Suomen suunta voitaisiin kääntää nousuun ja luoda 35 000 uutta työpaikkaa.

Sovun löytäminen oli kestänyt yli kymmenen kuukautta. Syyskuussa 2015 pidetyssä mielenosoituksessa 30 000 ihmistä oli vastustanut hallituksen kaavailemia pakkolakeja. Hallitus uhkasi heikentää työehtoja lakiteitse, jos työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa ei syntyisi tulosta.

Kun yhteiskuntasopimus oli sitkeästi viety maaliin, se ristittiin uudelleen kilpailukykysopimukseksi. Hallitus halusi korostaa, että tavoitteena on parantaa Suomen yritysten kilpailukykyä.

Mutta se ei ehkä ollut paras tarina, jolla motivoida kansalaiset mukaan yhteiseen savottaan.

Yksi kilpailukykysopimuksen tuomista muutoksista oli työajan pidennys. Olihan hallitus arvostellut alusta asti sitä, että suomalaiset tekevät liian vähän töitä ja suomalainen työ on liian kallista.

Tammikuusta alkaen valtaosan työntekijöistä on kiky-sopimuksen mukaan puurrettava 24 tuntia enemmän vuodessa entisellä palkalla.

Toteutustavasta sovittiin viime vuonna hyvin vaihtelevasti eri aloilla ja työpaikoilla. Kysyimme tällä viikolla Ylen nettisivulla, miten kiky näkyy työpaikoilla.

Kuudestasadasta kyselyyn vastanneesta sata kertoo, ettei työajan pidentämisessä ole ollut mitään ongelmia. Muiden kokemus on melko kielteinen.

Suurin osa epäilee kovasti, onko työajan lisäämisestä kuudella minuutilla päivässä oikeasti mitään hyötyä. Lisäminuutteja kuvataan “yhdentekeviksi” ja “huvittaviksi”.

“Ei ongelmia. Nyt pidetään kiky-lounaita, jotka on vähän normaalia pidempiä, että jaksaa tehdä pidennettyä päivää“, it-alalla työskentelevä irvailee.

“Naurettavaa pelleilyä. Tuotekehityksessä tuo 6 minuuttia päivässä ei näy missään tuottavuuden parantumisena”, vastaa teollisuusalan työntekijä.

Vaivalla väännetty kiky ei näy läheskään kaikilla työpaikoilla. “Kaikki tulevat töihin ja lähtevät töistä samoihin aikoihin kuin ennenkin”, it-konsultti kertoo.

Suurimmalle osalle kyselyyn vastanneista on jäänyt epäselväksi, miten kiky-tunnit heidän alallaan lisäävät tuottavuutta. Työaikaa on lisätty puoli tuntia viikossa, mutta lastensuojelulaitoksen työntekijä ei ymmärrä, miksi. Kyselyyn vastannut sairaanhoitaja kertoo, että hänen tuottavuutensa on sellaista laatua, johon puolen tunnin pakollinen lisäys ei tuo lisäarvoa.

“Hoidamme paljon kuolevia potilaita kotona. Ei tuoteta mitään näkyvää tuottoa, kuten yritykset. Mutta saattohoidetaan heitä kotona niin, etteivät he vie vuodepaikkoja. Miten sen arvo lasketaan yhteiskunnassa”, sairaanhoitaja kysyy.

Työaikaa on monin paikoin pidennetty kaavamaisesti, oli töitä tai ei.

Esimerkiksi kyselyyn vastanneen automekaanikon työpaikalla on määritelty kaksi kiky-viikkoa. Niillä viikoilla työaika on normaalia pidempi. Viikot on siroteltu ympäri vuoden, vaikka korjaamossa on hiljaista tammi-helmikuussa. Tehokkuus ei varsinaisesti lisäänny, kun työt ovat monilla loppuneet jopa ennen puoltapäivää, mutta työaika jatkuu iltakuuteen.

"On tuntunut järjenvastaiselta, ettei voi joustavasti ratkaista, vaan on määrätty näin. Olisi ollut parempi tehdä kiky-viikot toukokuussa tai syksyllä. Olisi paukuteltu silloin, kun töitä on", mekaanikko tuumii.

Kikyyn liittyy epäreiluus, kun jokaista eivät koske samat säännöt.

Toimihenkilöillä kuuden minuutin lisäys ei käytännössä näy mitenkään, kun taas tuotantotyöntekijät menettävät kokonaisia vapaapäiviä. Arkipyhiä tai lauantaita on kikyn vuoksi muutettu työpäiviksi. Pienten lasten vanhempien on ratkaistava hoito-ongelma, jos päiväkoti on vain arkisin avoinna.

Kun kikyä ei ymmärretä, koko homma turhauttaa. Joillakin työpaikoilla tuottavuus on mennyt huonompaan suuntaan – työmotivaatio on laskenut ja työilmapiiri heikentynyt.

“Lojaalisuus työnantajaa kohtaan on huonontunut. Nyt tuijotetaan vain kelloa, milloin työaika loppuu”, logistiikka-alalla toimiva toimistotyöntekijä kuvaa.

“Turhautuminen, väsymys ja valittaminen ovat lisääntyneet. Työn ilo ja työteho vähentyneet. Suomi nousuun? Ei todellakaan!”, seurakunnan työntekijä tuskailee.

Pidennettyä työaikaa käytetään usein asioihin, jotka eivät itsestäänselvästi lisää työn tuottavuutta. Jotkut osallistuvat kikyä soveltaessaan jumppaan. Opettajat eivät oman kikynsä mukaan saa tehdä tuona aikana opetustöitä, vaan jotain muuta.

“Käydään näyttelyissä ja keksitään älyttömiä koulutuksia. Kiky määrää, että ei saa tehdä hyödyllisiä töitä, koska ne jo kuuluvat työtehtäviimme”, kertoo kyselyyn vastannut opettaja.

Turhana koettu työajan pidennys kuluu joillakin nettisurffailuun, kahvitteluun tai muihin tarpeisiin.

“Itse olen ratkaissut asian niin, että käyn aina ulostamassa työpäivän päätteeksi. Mahtavaa, että ulostamisella saamme Suomen nousuun!”, ilakoi koulun työntekijä. Kyselymme paljastaa, kuinka vaikeaa monien suomalaisten on motivoitua heille käsittämättömään kiky-savottaan. Vaikka periaatteessa tavoite saada Suomi nousuun tunnetaan ja tunnustetaan.

Jo kiky-sopimuksen synnytystä leimasi vastakkainasettelu ja uhkailu. Siitä puuttui mukaansatempaava tarina ja yhteishenkeä nostattavat tunteet. Pääministeri yritti korjata tätä vanhanaikaisilla vetoomuksilla.

- Tämä on yhteinen harjoitus, johon kaikkia tarvitaan mukaan, Sipilä sanoi.

Ensimmäinen ongelma yhteisen tarinan luomisessa oli jo kilpailukykysopimuksen nimi, arvioi tarinankertojana tunnettu yrittäjä Marko Kulmala. Hän arvelee, että suurin osa suomalaisista ei tiedä, mitä kilpailukyky täsmälleen tarkoittaa, joten sen nimisestä sopimuksesta on hieman vaikea innostua.

Yhteistä tarinaa aiheen ympärille on hankalaa rakentaa myös siitä syystä, että monilla toimialoilla työajan pidentäminen ei suoraan yhdisty kilpailukykyyn. Kyselyymme vastanneille on jäänyt hämäräksi toinenkin logiikka - miten heidän tekemänsä lisätunnit työllistävät työttömiä?

Kikyn yhteys julkisen sektorin leikkauksiin ei auennut, kun hallitus saarnasi kilpailukykyhypystä verrattuna kilpailijamaihin. Työ Suomessa lisääntyisi, jos vienti saataisiin elpymään. Kiky-paketin ansiosta saisimme Ruotsin kiinni. Miten tällainen puhe olisi voinutkaan koskettaa saattohoitoa tekevää sairaanhoitajaa?

Marko Kulmalan mukaan tarina isosta ideasta, kuten kikystä, kannattaa yleensä kertoa sen vaikutuksen, unelman tai vaihtoehdon kautta. Valita se tarkkaan ja käyttää viestiessään yksinkertaista, tarttuvaa kieltä.

- Asiantuntijat tosin eivät useinkaan halua tehdä niin, koska pelkäävät arvovaltansa rapistuvan. Oikeasti kävisi tietysti päinvastoin, Kulmala uskoo.

Onnistunut yhteinen tarina olisi jättänyt tilaa myös oivalluksille. Nyt monilla työpaikoilla näyttää käyneen niin, että kikyn toteuttaminen on saneltu mekaanisesti ylhäältä. Ehkä lopputulos olisi ollut parempi, jos työntekijät olisivat saaneet itsekin keksiä, miten tuottavuutta heidän työpaikallaan nostetaan. Useat kyselyyn vastanneet uskovat, että ratkaisu olisi löytynyt yksinkertaisesti työn paremmasta suunnittelusta ja päällekkäisyyksien poistosta:

“Lisäteho ja jopa työajan lyhennys olisivat mahdollisia, jos työ tehtäisiin jättämällä turhat asiat pois ja tekemällä jotkin asiat toisin eli tehokkaammin”, julkishallinnossa työskentelevä pohtii.

Hiihtovieraista toivotaan kymmenien miljoonien piristysruisketta – "Lahden ulkopuolella ei suurta vaikutusta"

majoittaja

Lahden hotellit alkavat täyttyä kisavieraista. Tuhannet turistit yöpyvät tavallisten lahtelaisten kuten Juuso Mäkiahon ja hänen perheensä luona.

majoittaja

Lahtelainen Juuso Mäkiaho odottaa tulevaa keskiviikkoa mielenkiinnolla.

Syitä siihen on kaksi. Ensinnäkin se, että silloin Lahdessa alkavat hiihdon maailmanmestaruuskisat. Toinen syy on, että silloin Mäkiahon perheen luona on määrä majoittua kolme italialaista, täysin ventovierasta kisaturistia.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun perhe on vuokraamassa kotiaan ulkopuolisille. Aluksi tarkoitus oli, että vuokralle annettaisiin koko omakotitalo, mutta lopulta Mäkiahot päätyivät siihen, että kisavieraiden käyttöön tarjotaan kahta yläkerran makuuhuonetta.

– Tästä saa vähän ylimääräistä rahaa. Tämä on myös hienoa kulttuurivaihtoa. Saamme vähän enemmän kisafiilistä tänne meidän kotiin, Juuso Mäkiaho perustelee sitä, miksi perhe on nyt avaamassa kotinsa kisaturisteille.

Mäkiahot eivät kuitenkaan ole ainoita: jopa tuhannet hiihtovieraat pääsevät majoittumaan tavallisten ihmisten koteihin Lahden seudulla, kertoo seudun matkailua edistävän Lahti Region -yhtiön toimitusjohtaja Raija Forsman.

Yhtiö käynnisti jo puolitoista vuotta ennen kisoja yleisen haun, jolla kartoitettiin käytettävissä olevan yksityismajoituksen määrää. Vastaanotto oli innostunut.

– Meidät yllätti positiivisesti, kuinka ihmiset lähtivät tarjoamaan omia asuntojaan, omia kotejaan. Saimme hyviä vaihtoehtoja, ja olemme pystyneet majoittamaan täällä ihmisiä. Tässäkin on löydetty tällainen uusi yhteisöllisyys, Forsman sanoo.

Tavoite: Neljännesmiljoona myytyä kisalippua

Yhteisöllisyydelle onkin tarvetta. Forsmanin mukaan tavoitteena on, että Lahden kisoihin myydään jopa neljännesmiljoona lippua. Yhden kisavieraan keskimääräinen viipymä alueella on pari päivää. Tämä tarkoittaa, että Lahdessa ennakoidaan käyvän kahdentoista päivän aikana reilusti yli satatuhatta kisavierasta.

Kaikki heistä eivät yövy Lahdessa. Suurimman osan kaupungin ja seudun hotelleista ovat täyttäneet kuitenkin jo ennakkoon kansainvälinen media, kilpailijat ja heidän huoltojoukkonsa sekä erilaiset kisoihin liittyvät ryhmät.

– Koko Päijät-Hämeessä hotellien käyttöaste on suhteellisen korkea seuraavien viikkojen ajan. Yksittäisiä majoitusvuorokausia on edelleen kuitenkin tarjolla, koska päivät ovat erilaisia.

Keskiviikkona alkavista kisoista odotetaan piristysruisketta koko Etelä-Suomen matkailu- ja ravintola-alalle. Raija Forsman hakee vertailukohtaa kahden vuoden takaisista Ruotsin Falunissa järjestetyistä MM-hiihdoista.

– Niiden matkailullinen kokonaishyöty oli 30 miljoonan euron luokkaa.

– Falun on kahden ja puolen tunnin päässä Tukholmasta, meille on alle tunti junalla Helsingistä. Moni vieraista majoittuu pääkaupunkiseudulla. Siksi päiväkävijöiden määrä tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin Falunissa.

Odotetaanko MM-hiihdoista Suomeenkin kymmenien miljoonien, noin 30 miljoonan euron hyötyä?

– Kyllä. Suosituimmat kisapäivät täyttyvät hyvin. Ensi lauantai on jo täynnä, Forsman vastaa.

– Lisäksi on huomioitava tapahtuman mukanaan tuoma kansainvälinen tv-näkyvyys. Useita miljoonia katsojia eri puolilla maailmaa näkee Suomea ja Lahtea.

"Vaikutus on ollut hivenen vähäisempi mitä oletettiin"

Raija Forsman arvioi, että kisojen taloudellinen hyöty säteilee noin tunnin ajomatkan päähän Lahdesta: esimerkiksi Kouvolan suuntaan ja Helsingin seudulle.

Pääkaupunkiseudun hotelleista kuitenkin kerrotaan, että kysyntä on toistaiseksi ollut odotuksia hiljaisempaa.

– Lahden ulkopuolella kisoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Kisojen aikaankin yleensä tulee viime hetken yksittäisiä varauksia, sanoo Sokos Hotels -ketjun markkinointijohtaja Outi Vitie.

Samaa sanotaan Restel-konsernista. Yhtiön omistuksessa ovat muun muassa Cumulus- ja Holiday Inn -hotellit.

– Lahdessa huoneet on myyty lähestulkoon loppuun. Kouvolan ja Hyvinkään alueilla on havaittu kohtalaista kysynnän kasvua. Toisaalta näyttää siltä, että aivan eteläisimmässä Suomessa, pääkaupunkiseudulla, vaikutus on ollut hivenen vähäisempi mitä oletettiin, Restelin myyntijohtaja Janne Ojalehto toteaa.

Yhdysvaltalaisesta majoituspalvelu Airbnb:stä ei kerrota, ovatko tulevat MM-hiihdot näkyneet sen tilastoissa. Jotain osviittaa antaa kuitenkin se, että yhtiöstä saatujen tietojen mukaan Lahdessa on yöpynyt Airbnb:n kautta yli tuhat ihmistä vuoden sisällä ja yöpyjien määrä on kasvanut peräti 268 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016.

MaRa: Ravintolapalvelujen kysyntä piristyy huomattavasti

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että etenkin Lahden ja sen lähiseudun majoituspaikat täyttyvät kisojen aikana hyvin ja tapahtuma piristää huomattavasti ravintolapalvelujen kysyntää.

Yksityismajoitusta hän pitää MM-kisojen kaltaisissa tapahtumissa tervetulleena, eikä hän usko, että se syö kaupallisten toimijoiden osuutta.

– Tällaista pelkoa ei ole, vaan kaupallinen majoituskapasiteetti on koko ajan täydessä käytössä. Tämä lisää huomattavalla ja hyvällä tavalla kokonaiskysyntää. Tämä on hyvin positiivinen ilmiö.

Lahdessa Juuso Mäkiaho kertoo aikovansa osallistua kisahulinaan myös itse. Pian koittavasta kisarupeamasta hän odottaa mielenkiintoista.

– Toivottavasti ovat hyvät kisat suomalaisille, ja toivottavasti ovat ainakin aluksi hyvät kisat myös italialaisille, että he eivät ole ihan maansa myyneitä täällä meillä kotona.

Pääseekö kisatunnelmaan itse, vaikka yläkerrassa majoittuu vuokralaisia?

– Luulen, että se on jopa helpompaa. Kisaturistiryhmä lähtee tästä joka aamu. Voi olla helpompi lähteä itsekin mukaan, Mäkiaho uumoilee.

Fiilistele vielä Mäkäräisen pronssihiihdolla - kooste huippuhetkistä

Ampumahiihdon MM: Kaisa Mäkäräiselle pronssia yhteislähtökilpailussa

Kaisa Mäkäräinen nousi viimeisellä lenkillä MM-pronssille yhteislähtökilpailussa. Katso lyhyt kooste kilpailusta kuvaa klikkaamalla!

Ampumahiihdon MM: Kaisa Mäkäräiselle pronssia yhteislähtökilpailussa

 

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä