Ruotsissa avataan pyhimyskuninkaan arkku – totuus ja legenda halutaan erottaa toisistaan

Uppsalan lähistöllä vuonna 1160 tapettu Eerik Pyhä teki perimätiedon mukaan ensimmäisen ristiretken Suomeen.

Ruotsissa avataan tänään keskiviikkona Uppsalan tuomiokirkossa säilytettävä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku. Pyhimyskuninkaan jäännökset tutkitaan, jotta häneen vuosisatojen saatossa liitettyjen tarinoiden todenperäisyys saataisiin selville. Legendoja Eerikistä on suuri määrä, mutta luotettavat historialliset tiedot ovat niukkoja.

Vaikka Eerikin pyhäinjäännösarkku on avattu aiemminkin, ei hänen luitaan ole koskaan aiemmin tutkittu tieteellisesti. Luiden tutkimisen avulla on nyt määrä selvittää, missä Eerik vietti kymmenen viimeistä elinvuottaan, ja varmistaa hänen kuolinsyynsä.

Myöhemmin pyhimykseksi julistettu kuningas Eerik tapettiin vuonna 1160 Uppsalan lähellä. Perimätiedon mukaan Eerik teki ensimmäisen ristiretken Suomeen 1150-luvulla yhdessä piispa Henrikin kanssa.

Lehti: USA lähettää sotilaita Viroon

Laskuvarjojoukkojen sotilaat saapuvat ensi viikolla sotaharjoitukseen ja jäävät Viroon ainakin vuoden loppuun asti, kertoo puolustusministeri Sven Mikser Postmees-lehden mukaan.

Yhdysvallat aikoo lähettää Viroon 150 sotilasta, joiden on määrä olla maassa ainakin vuoden loppuun asti, kertoo puolustusministeri Sven Mikser Postmees-lehden mukaan.

Yhdysvaltalaiset laskuvarjojoukot tulevat Viroon ensi viikolla, kun Yhdysvallat järjestää vuosittaisen sotaharjoituksen Baltian maissa ja Puolassa. Harjoituksen jälkeen 150 sotilasta jää Viroon.

Mikserin mukaan päätös parantaa olennaisesti Naton pelotetta Itämerellä ja Viron turvallisuutta.

Mikser uskoo, että tämä on alku laajemmalle prosessille Yhdysvaltain ja sotilasliitto Naton maavoimien uudelleenjärjestämiseksi vastaamaan Euroopassa muotoutuneita turvallisuushaasteita.

Nato on jo lisännyt Baltian ilmatilaa valvovien hävittäjiensä määrää ja lisää sitä edelleen. Baltian mailla ei ole omia hävittäjiä ja muut Nato-maat ovat päivystäneet Baltiassa neljän koneen vahvuudella neljän kuukauden rotaatioissa.

Yhdysvallat nosti omalla päivystysvuorollaan hävittäjien määrän kymmeneen. Toukokuun alusta Baltiaan tulee 12 hävittäjäkonetta kolmesta eri Nato-maasta: Puolasta, Britanniasta ja Tanskasta.

Nato on myös päättänyt lähettää Itämerelle laivasto-osaston, johon kuuluu neljä miinanraivaajaa ja niiden tukialus. Alukset ovat norjalaisia, hollantilaisia, belgialaisia ja virolaisia.

Efva Attling: "Tykkäämme mennä naimisiin"

Efva Attling

Ruotsalainen korusuunnittelija Efva Attling ja hänen puolisonsa, laulaja Eva Dahlgren ovat menneet naimisiin kolme kertaa. Aamu-tv:ssä vierailleen Attlingin mielestä Suomen avioliittolainsäädäntö on vanhanaikainen.

Efva Attling

Ruotsalainen korusuunnittelija Efva Attling ihmettelee Suomen avioliittolainsäädäntöä.

– Se on epäoikeudenmukainen ja epämoderni, hän sanoo.

Suomi on ainut Pohjoismaa, joka ei salli samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Attling ja hänen puolisonsa, laulaja Eva Dahlgren menivät naimisiin heti vuonna 2009, kun Ruotsissa astui voimaan sukupuolineutraali avioliittolaki. Tosin Attling ja Dahlgren olivat virallistaneet liittonsa jo ennen sitä. He ovat ehtineet mennä naimisiin myös Las Vegasissa.

– Tykkäämme mennä naimisiin, se on hauskaa! Tykkäämme pitää juhlia. Ihmisellä pitää olla valinnanvapaus ja ihmisiä pitää kunnioittaa. Kaikilla on oltava sama mahdollisuus valita, Attling sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Attling on yksi Ruotsin menestyneimmistä korusuunnittelijoista, ja hänen korujaan on nähty niin jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovicilla kuin poptähti Madonnallakin. Kunnioituksen ja tasa-arvon teema näkyy myös hänen koruissaan.

Viime kesän Moskovan yleisurheilun MM-kisojen jälkeen Attling teki korun Rainbow Freedom, jolla hän halusi osoittaa tukeaan Venäjän seksuaalivähemmistöille.

– Putin ei ole suosikkini. Hän ei kunnioita ihmisarvoa. Mietin, mitä voin tehdä asialle ja tein korun, jossa sateenkaaren kaikki värit on kaiverrettu teksteinä metalliin. Sanoma on, että voitte ottaa pois värit, muttette asiaamme.

Korusuunnittelijaksi Attling päätyi monen mutkan kautta. Välissä hän ehti toimia muun muassa toimittajana ja mallina. Attlingin neuvo luovasta urasta haaveileville on yksinkertainen.

– Jos todella haluaa tehdä jotain, täytyy vain kokeilla. Täytyy uskoa itseensä eikä antaa muiden lannistaa.

Kemiralla heikkojen happojen kausi

Kemianyhtiön liikevaihto laski yritysmyyntien jälkeen. Lentokenttien kiitoratojen sulattamisella ei tehty alkuvuonna rahaa nimeksikään.

Muurahaishappobisnes painoi kemianyhtiö Kemiran liikevaihtoa. Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana muurahaishappo meni heikosti kaupaksi lentokenttien kiitoratojen sulattamiseen.

Kemira on myynyt muurahaishappoliiketoiminnan, ja kauppa saateltiin päätökseen viime neljänneksen aikana. Tämän jälkeen Kemira voi ryhtyä vahvemmin veden laatuun ja määrään keskittyväksi yritykseksi ja "korkeampien kasvunäkymien" erikoistuotteisiin.

Kaupan takia liikevoitto oli tammi-maaliskuussa runsaat 54 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin reilut 39 miljoonaa. Liikevaihto puolestaan laski noin 560 miljoonasta eurosta 530 miljoonaan.

Kemira on viime aikoina karistanut kuluja.

– Tärkeä virstanpylväs jatkuvissa tehostamistoimissamme oli maaliskuussa Gdanskissa avattu Business Service Center -palvelukeskus, joka on erinomainen esimerkki prosessin optimoinnista ja eri toimintojen välisestä yhteistyöstä, sanoo toimitusjohtaja Wolfgang Büchele.

Yrityskaupat pois lukien tästä vuodesta on tulossa edellistä parempi sekä liikevaihdossa että liikevoitossa, Kemira ennustaa.

Kuntaliitto: Kymmenellä oppilaalla käytössään vajaat kolme tietokonetta

Oppitunti Kaarinan lukiossa.

Peruskouluille ja lukioille suunnattu tietotekniikkakartoitus toteutettiin ensimmäistä kertaa. Kartoituksessa oli mukana 57 prosenttia kaikista kouluista.

Oppitunti Kaarinan lukiossa.

Peruskouluissa on käytössä vajaat kolme tietokonetta kymmentä oppilasta kohden. Luku sisältää niin pöytäkoneet, kannettavat kuin taulutietokoneetkin. Tiedot selviävät Kuntaliiton tekemästä peruskoulujen tietotekniikkakartoituksesta.

– Entisenä opettajana ajattelen, että joka oppiaineessa jokaisella tunnilla koneen ei tarvitse olla koko ajan mukana, erityisasiantuntija Kurt Torsell Kuntaliitosta arvioi.

Hän uskoo, että 2,84 konetta voi olla fiksusti käytettynä riittävä määrä kymmentä oppilasta kohden. Kartoituksessa ei kysytty, kokivatko koulujen opettajat ja oppilaat määrän riittäväksi.

Torsell huomauttaa, että pöytäkoneet on usein sijoitettu joihinkin luokkiin, joissa oppilaat kiertävät. Koneita siis käyttää useampi oppilas. Kannettavia ja taulutietokoneita voidaan käyttää myös projekteissa, vaikkapa viikon ajan jossakin tietyssä aineessa.

Omien laitteiden käyttö ei ole peruskouluissa kovin yleistä. Vain joka kymmenennessä koulussa on oppilaiden käyttöön hankittu henkilökohtaisia tietokoneita.

Sähköiset oppimisympäristöt yleisiä

Sähköisten oppimisympäristöjen käyttö on suhteellisen yleistä. Niillä tarkoitetaan opetuksessa käytettävää tieto- ja viestintätekniikkaa, joka on useimmiten oppimateriaaleja ja kotitehtäviä. Yli 20 000 asukkaan kunnista useammalla kuin kahdella kolmesta on käytössään sähköinen oppimisympäristö.

– Niitä kuitenkin hyödynnetään vaihtelevasti, korostaa erityisasiantuntija Kurt Torsell.

Yhdeksällä kunnalla kymmenestä on käytössä koulun ja kodin sähköinen viestintäjärjestelmä. Koulun ja kodin välinen yhteydenpito onkin siirtynyt osittain verkkoon.

Peruskouluille ja lukioille suunnattu tietotekniikkakartoitus toteutettiin ensimmäistä kertaa. Yhteensä vastauksissa käsitellään 1 696 peruskoulua tai lukiota, jotka edustavat 57 prosenttia kaikista kouluista 152 kunnassa. Kuntien ja koulujen tietotekniikkakartoitukset toteutettiin Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konserniin kuuluvien FCG Finnish Consulting Groupin yhteistyönä.

OAJ: Tuhannet opettajat jääneet pois töistä kiusaamisen tai väkivallan takia

Opettaja kirjoittaa liitutaululle.

Jotkut lukio-opettajat karttavat penkkaripäiviä nuorten harrastaman kiusaamisen takia, kertovat opettajat Yle Uutisille.

Opettaja kirjoittaa liitutaululle.

Opettajien ammattijärjestö OAJ arvioi, että lähes 4 000 opettajaa on jäänyt viime vuoden aikana pois töistä epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen takia. Lisäksi joka kymmenes opettaja on kokenut vuoden aikana jonkinasteista väkivaltaa työssään.

OAJ perustaa arvionsa tutkimukseensa, jonka se julkaisi keskiviikkona.

Tyypillisiä opettajien kiusaajia ovat päiväkodeissa ja kouluissa vanhemmat tai työkaverit. Ammattikorkeakouluissa tai ammattioppilaitoksissa kiusaajat ovat esimiehiä tai työkavereita. Väkivalta on puolestaan yleisintä päiväkodeissa ja peruskouluissa. Tekijöinä ovat silloin lapset ja nuoret.

Yhdeksässä kymmenestä kiusaamis- tai väkivaltatapauksesta opettajalla ei ole ollut syytä jäädä sairauslomalle. Itse asiassa useat opettajat kertoivat Yle Uutisille, että tapauksista ei välttämättä haluta puhua kovin laajasti edes työyhteisön sisällä.

Sen sijaan useilla sadoilla opettajilla tapaukset ovat aiheuttaneet sairausloman, joka on kestänyt yli kolme kuukautta. OAJ laskee, että sairauspoissaoloista on kertynyt kunnille vuodessa 16 miljoonan euron lasku, kun mukaan lasketaan sijaisten palkkaamiseen kuluneet rahat.

Vanhemmat tekevät valituksia

OAJ:n tutkimuksessa saatu tulos opettajien kokemasta fyysisestä väkivallasta on linjassa kuntien kaikkien ammattiryhmien kokemusten kanssa. Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen mukaan joka kymmenes kuntatyöntekijäkin joutuu työssään hakatuksi, potkituksi tai lyödyksi.

Opettajien kokema kiusaaminen vaikuttaa sen sijaan olevan kaksi kertaa yleisempää kuin muilla kuntien palveluksessa olevilla.

Useat opettajat kertovat Yle Uutisille, että kiusaaminen näkyy kouluissa esimerkiksi siten, että vanhemmat tehtailevat opettajista valituksia rehtorille tai kunnan opetuslautakunnalle. Tai siten, että jotkut lukio-opettajat ovat jääneet opiskelijoiden harrastaman kiusaamisen takia pois penkkaripäivistä.

Nuorten käyttämää haistattelevaa tai solvaavaa kieltä kaikki opettajat eivät edes miellä kiusaamiseksi, koska se on niin arkipäiväistä varsinkin peruskoulussa.

Lisää aiheesta myöhemmin tänään.

NRK: Norja antoi kalastajille kovat rapsut liian suuresta saaliista

Turska

Norjassa joukko saksalaisia kalastajia on saanut 40 000 kruunun sakon 400 kilon turskasaaliista, kertoo NRK. Sakko peritään silloin, jos liian suuri määrä kalaa yritetään viedä Norjasta ulkomaille. Saksalaiskalastajat olisivat saaneet viedä maasta vain 15 kiloa kalaa mieheen.

Turska

Norjan yleisradioyhtiön mukaan viisi saksalaista kalastajaa yritti viedä 400 kiloa turskafilettä Norjasta Suomeen huhtikuun alussa. Kala oli pakattu tullin mukaan ammattimaisesti jään seassa styroksilaatikoihin.

Enontekiön ja Kautokeinon kuntien välisellä raja-asemalla kalastajille kirjoitettiin kuitenkin 40 000 kruunun (noin 4 900 euron) sakko, koska Norjasta saa viedä ulkomaille vain 15 kiloa itse pyydettyä merikalaa henkeä kohti.

Kalastajat maksoivat sakkonsa ja pääsivät jatkamaan matkaansa. Lasti tosin keveni 325 kiloa, koska laiton osuus kalansaaliista takavarikoitiin rajalla.

NRK:n mukaan turskaa pitää kalastaa jopa noin tonnin verran, jotta siitä saa 400 kiloa fileitä.

Norja on perinteisesti hyvin suosittu matkakohde vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Siellä kalastetaan paljon niin makean kuin suolaisenkin veden kaloja.

Maito on vesistölle myrkkyä

Maitoauto

Kajaanissa meijerin pihalle valui varhain keskiviikkoaamuna noin tuhat litraa maitoa. Se vastaa 3 000 ihmisen yhden vuorokauden aikana tuottamia puhdistamattomia jätevesiä. Tuhat litraa maitoa vesistössä voisi tappaa kaloja ja pieneliöstöä.

Maitoauto

Kajaanissa Nuaskadulla meijerin pihamaalla pääsi keskiviikkona aamuna valumaan noin tuhat litraa maitoa maastoon. Maitoautoa täyttäessä ylitäytönestin oli väärässä asennossa, minkä vuoksi maitoa pääsi valumaan hiekkaiselle pihamaalle.

Kainuun pelastuslaitos eristi alueen, ja esti maidon valumisen viemäriverkkoon ja avo-ojiin.

– On ollut pakkasyö, joten maito on aika hyvin jähmettynyt hiekkaan. Alamme hetimiten siivoamaan sitä pois, kertoo päivystävä palomestari Henri Manninen Kainuun pelastuslaitokselta.

Suuronnettomuuden vaaraa ei ollut, eikä maito päässyt sekoittumaan vesiin. Pelastuslaitokselta kuitenkin kerrotaan, että hapan maito voi vesistöön päästessään aiheuttaa ikävää jälkeä.

– Maito on hapanta ja jos sitä pääsee vesistöihin, se voi tappaa kaloja ja sekoittaa bakteerikantaa, päivystävä palomestari kertoo.

– 1 000 litraa maitoa vastaa 3 000 ihmisen yhden vuorokauden aikana tuottamia puhdistamattomia jätevesiä luontoon päästessään. Veteen pääsevän maitomäärän ei tarvitse olla kauhean isokaan, kun se voi tappaa kalat ja pieneliöt, Henri Manninen huomauttaa.

Kaisaniemen metroaseman nimi vaihtuu

Kaisaniemen metroasema.

Esitys nimen vaihtamisesta herätti runsaasti vastustusta.

Kaisaniemen metroasema.

Kaisaniemen metroaseman nimi vaihtuu. Aseman uusi nimi on Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet.

Helsingin kaupunginhallitus päätti asiasta yksimielisesti tiistaina. Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola tuuletti päätöstä Twitterissä heti tuoreeltaan.

– Nyt meillä on Helsingin yliopiston metroasema! Kaupunginhallitus yksimielinen. Erinomaista. Kiitos Helsinki, Kola viestitti.

Esitys nimen vaihtamisesta herätti runsaasti vastustusta. Esimerkiksi Helsingin nimistötoimikunnan mukaan Kaisaniemellä on pikä historia karttanimenä. Nimenmuutosta vastusti myös Helsingin seudun liikenne (HSL).

USA päätti jatkaa Egyptin kuohunnan keskeyttämää helikopterikauppaa

Kymmenen Apache-helikopterin toimitus keskeytettiin sen jälkeen, kun presidentti Mursi syrjäytettiin viime vuonna.

Yhdysvallat on päättänyt jatkaa Egyptin kuohunnan viime vuonna keskeyttämää helikopterikauppaa. USA keskeytti kymmenen Apache-helikopterin toimittamisen Egyptiin sen jälkeen, kun armeija syrjäytti presidentti Muhammad Mursin viime heinäkuussa.

Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Egypti voi käyttää helikoptereita terrorismin vastaisissa operaatioissa Siinain niemimaalla.

Tuulivoimastakin etsitään helpotusta maatilan sähkölaskuun

18 m korkea tuulivoimala maatilarakennusten vieressä

Maatiloille on pystytetty vielä harvakseltaan tuulivoimaloita. Pienten voimaloiden tuotanto kattaa pienen osan maatilan sähköntarpeesta, mutta muutamien tilojen myllyt tuottavat sähköä myyntiin.

18 m korkea tuulivoimala maatilarakennusten vieressä

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan maatiloille on rakennettu eri puolille Suomea pikku hiljaa tuulivoimaloita. Pienemmistä, kapasiteetiltaan 10–15 kW voimaloista ei kuitenkaan ole koottua tietoa. Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkosen mukaan Pohjanmaalla on joillekin tiloille rakennettu jo 100–300 kW tuulivoimaloita, joiden sähköä isännät myyvät yleiseen verkkoon.

Pohjois-Savossa vasta muutama maatila on innostunut tuulivoimaloista. Uusin löytyy Iisalmesta, Iijärven rantamaisemista,  etelään aukeavalta kumpareelta.

Tuomas ja Heikki Revon tilan tuulivoimala on kahdeksantoista metriä korkea, ja lapojen väli on seitsemän metriä. Sähköä siitä pitäisi ruveta saamaan, kunhan maakaapeli ja ohjauskeskus saadaan vielä kuntoon. Voimalan teho on paikan normituulella 10 kW, mutta Repojen mukaan viisitoistakin on ihan mahdollista.

Kaikki kotiinpäin

Tila on keskivertoa suurempi lypsytila, rypsin viljelyssä suurtila. Lisäksi tilalla on hevosia. Sähkön kulutus on helposti viisinkertainen omakotitaloon verrattuna. Siihen Tuomas Repo toivoo helpotusta.

– Kustannukset nousee maatalouden puolella koko ajan joka asiassa, niin piti lähtee miettimään, että mistä niitä lähtisi leikkaamaan parhaiten.

Tuomas Revon mukaan toiveissa on, että tuulivoimasta saataisiin 10–15 prosenttia tilan vuotuisesta sähkön käytöstä.

– Eihän se paljolta kuulosta, mutta kyllä se sekin on aina jonkun verran kotiinpäin.

Voimalan hinnasta Tuomas Repo sanoo, että se maksaa henkilöauton hinnan. Malli ja merkki siinäkin vaikuttavat. Repo uskoo, että tulevina vuosina maatilojen on joka tapauksessa lisättävä energiaomavaraistuuttaan.

– Onko se sitten tuulivoimaa, vai häkäkaasupöntöt, vai aurinkovoimalat vai mikä on, mutta kyllä jonkunnäköistä pienenergiatuotantoa tullaan lisäämään, esimerkiksi vaikka biokaasuvoimaloiden muodossa.

Haparointia vielä

Itikan tilalla Iisalmessa 10 kW tuulivoimala on ollut käytössä pari vuotta. Toimitusjohtaja Antti Sarvelan mukaan sen sähköllä lämmitetään tilan vesivaraajaa. Itse rakennettu tuulivoimala on ollut tilalle lähinnä koetoimintaa ja maamerkki.

Oman myllyn tuotantoa Sarvela sanoo epävarmaksi, koska muun muassa rakennukset ja korkeat puut ovat pienentäneet tuulen voimaa. Siksi tuulen mittaukset pitäisi hänen mielestään tehdä tosi tarkasti etukäteen.

Maatilakokoluokan tuulivoiman rakentamista Sarvela pitää tällä hetkellä koehaparointina, mutta myös asennekysymyksenä. Ilmastonmuutosta kannattaa hänen mielestään ajatella mieluummin näin etukäteen kuin pakon vuoksi jälkikäteen.

216 merkittävää voimalaa

Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 211 tuulivoimalaa, joiden yhteinen teho oli 448 MW. Tänä vuonna huhtikuun lopulle tultaessa on rakennettu viisi voimalaa,  jotka nostavat tuulivoiman kokonaiskapasiteettia 11 MW eli 459 megawattiin. 

Vielä pari vuotta sitten tuulivoimalat eivät saaneet verkkoon syötetystä sähköstä mitään hintaa. Nyt syöttötariffi koskee yli 500 kW uusia voimaloita. Ne saavat verkkoon syötetystä sähköstä ensin ostajan maksaman hinnan, ja sen jälkeen neljännesvuosittain tukea energiavirastolta. Tuki on pohjoismaisen pörssin keskihinnan ja syöttötariffin välisen erotuksen suuruinen.

Pohjois-Savossa maakuntaliitto on löytänyt ja ympäristöministeriö vahvistanut kahdeksantoista sopivaa tuulivoima-aluetta. Näistä muutama on menossa eteenpäin.

Leppävirralla yksityishenkilö suunnittelee kolmea voimalaa. Siellä yleiskaava on jo laadittu. Nilsiässä Kinahmin eteläpuolelle on kaavailuissa kahdeksan tuulivoimalaa. Lähiaikoina on tulossa alueen yleiskaavaluonnos nähtäville.

Tahkon takana Rahasmäen alueelle mahtuisi kolmetoista tuulivoimalaa. Siellä aloitellaan yva-menettelyä eli ympäristön vaikutusarviointia. Vieremälle metsähallitus puuhaa 41 tuulivoimalan puistoa. Se olisi osa neljän kunnan – Vieremän lisäksi Pyhännän, Siikalatvan ja Kajaanin – alueelle levittäytyvää 85-127 voimalan tuulipuistoa. Puiston yva-selostus on ollut nähtävillä, ja kunnat käynnistelevät yleiskaavatyötä.

Korjaus: Jutun alkuperäisessä versiossa oli mittakaavavirhe. Syöttötariffi koskee yli 500 kW voimaloita, ei yli 500 MW voimaloita.

Tänään on viikon viilein päivä – lähes koko maassa edelleen aurinkoista

Sääkartta

Korkeapaine vaikuttaa yhä Suomen säähän. Yöt ovat kylmiä, mutta päivät lämpenevät vähitellen.

Sääkartta

Keskiviikkoaamu valkenee aurinkoisena. Itä- ja Pohjois-Lapissa pilvyys on vaihtelevaa ja heikot räntä- tai lumikuurot ovat myös mahdollisia.

Päivän edetessä säässä ei tapahdu suuria muutoksia; aurinko paistaa monin paikoin pilvettömältä taivaalta.

Lämpötila kohoaa etelässä ylimmillään hieman 10 asteen yläpuolelle, maan keskivaiheilla 5 asteen tuntumaan. Aivan pohjoisessa lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Itärajan läheisyydessä tuuli on melko puuskaista.

Torstain vastaisena yönä lämpötila laskee jälleen yleisesti nollan alapuolelle. Myös huominen päivä on laajalti aurinkoinen ja vähitellen lännestä alkaa virrata lämpimämpää ilmaa koko maahan.

Näillä näkymin korkeapaine vaikuttaa maamme säähän koko loppuviikon ajan.

Etelä-Korean turmalautan omistava yhtiö talousrikostutkinnan keskipisteessä

Seawol lautta merellä.

Yli 70 johtohenkilöä on asetettu matkustuskieltoon. Viranomaiset epäilevät yhtiön sekaantuneen muun muassa veronkiertoon.

Seawol lautta merellä.

Etelä-Koreassa tuhoisaan turmaan joutuneen matkustajalautan omistajayhtiö on joutunut talousrikostutkinnan kohteeksi. Chonghaejin Marine Companyyn ja sen tytäryhtiöihin on tehty kotietsintöjä ja yli 70 yhtiöiden johtohenkilöä on asetettu kuukaudeksi matkustuskieltoon.

Viranomaiset tekivät tänään keskiviikkona kotietsinnän lauttayhtiön omistajan asuntoon, kertoo uutistoimisto Yonhap.

Viranomaiset epäilevät yhtiöiden saattaneen sekaantua muun muassa veronkiertoon.

Uutistoimisto AFP:lle puhuneen syyttäjä Kim Hoe-Jongin mukaan viranomaiset yrittävät jäljittää yhtiön mahdollisesti piilottamia varoja lauttaturman uhrien perheiden mahdollisten vahingonkorvausvaatimusten varalta.

Lasten musiikkiharrastuksen kustannuksissa suuria alueellisia eroja

Grafiikka.

Pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitosten lukukausimaksut ovat kallistuneet jopa 20–30 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Pienillä paikkakunnilla hintojen nousu on ollut huomattavasti maltillisempaa.

Grafiikka.

Lasten musiikkiharrastuksen kustannukset vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Kalleinta soittotunneille osallistuminen on pääkaupunkiseudulla.

Lasten urheiluharrastusten kallistuminen on ollut esillä julkisuudessa viime aikoina. Musiikkiharrastuksen kustannusten kehityksessä puolestaan esiintyy suurta alueellista vaihtelua.

Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja Timo Klemettisen mukaan pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitosten lukukausimaksut ovat kallistuneet yhteensä jopa 20–30 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana.

Maakunnissa harrastaminen edullisempaa

Hintojen kohoaminen pääkaupunkiseudulla johtuu pääsääntöisesti muuta maata korkeammasta kustannus- ja vuokratasosta.

Pienillä paikkakunnilla hintojen nousu on ollut huomattavasti maltillisempaa, kertoo Klemettinen.

– Kyllähän siellä kuten vähän kaikessa tässä yhteiskunnassa niin hieman ovat olleet nousussa. Toki verrattuna moneen muuhun harrastukseen ne nousut ovat olleet kohtalaisen pieniä ja kohtuullisia. Se on aika hyvin julkisesti tuettua toimintaa, Klemettinen sanoo.

Musiikkioppilaitokset perivät korkeimpia lukukausimaksuja Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Edullisinta soittoharrastus on Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Kulurakenne koostuu kolmikannasta

Valtion tukemien musiikkioppilaitosten tulot kertyvät kolmesta lähteestä. Klemettisen mukaan valtion tuen tulisi kattaa 57 prosenttia oppilaitoksen kuluista, kunnan tuki vaihtelee 30 prosentin molemmin puolin ja oppilasmaksut kattavat keskimäärin 16-17 prosenttia kuluista.

Klemettinen kertoo, että kuntien heikko taloustilanne lisää eriarvoisuutta musiikkioppilaitosten toimintaan.

– Meillä on kuntia, joissa on talous paremmalla tolalla ja semmoisia kuntia, missä se on vähän huonommalla tolalla. Kyllä se siellä musiikkioppilaitosten toiminnassa näkyy. Kun kunnassa on hätä, niin kaikki joutuvat leikkausten kohteeksi, Klemettinen sanoo.

Musiikkiharrastuksen suurin kertakustannus syntyy soittimen hankinnasta. Sen päälle tulevat soittotunneista koituvat maksut.

Lukukausimaksut nousussa

Suomen musiikkioppilaitosten liiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan valtion tukea nauttivien musiikkioppilaitosten lukukausimaksut vaihtelevat 120 eurosta noin 650 euroon. Lukukausimaksun valtakunnallinen keskimääräinen hinta asettuu 250 euron kieppeille.

Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos. Useimmilla musiikkioppilaitoksilla on tällä hetkellä tarve nostaa lukukausimaksujaan.

Helsinkiläisen Musik- och kulturskolan Sandelsin rehtori ja Suomen musiikkioppilaitosten liiton hallituksen puheenjohtaja Leif Nysten kertoo, että musiikkioppilaitosten valtiolta saama tuki on nyt neljättä vuotta jäissä.

– Sitä ei ole indeksikorotettu lainkaan. Se tietenkin tuottaa paineita meidän toiminnallemme. Oppilasmaksuja ei voi korottaa miten paljon tahansa, koska se hintajousto myös toimii tässä. Jos maksuja korotetaan liikaa, niin se näkyy oppilaskatona, Nysten toteaa.

Australia: Kadonneen malesialaiskoneen etsinnöissä ei mietitä kustannuksia

Maaliskuun alussa kadonneen lentokoneen etsintäkulujen arvioidaan nousevan ennätysmäisiksi. Operaatiota johtava Australia vastaa suurimmasta osasta kuluja.

Australia vakuuttaa, ettei raha ole este seitsemän viikkoa sitten kadonneen malesialaiskoneen etsinnöissä. Intian valtameren eteläosassa käynnissä olevaa etsintäoperaatiota johtava Australia vastaa suurimmasta osasta kuluja.

– Haluamme löytää koneen. Haluamme auttaa Malesiaa ja Kiinaa tässä tragediassa. Kyse ei ole kustannuksista, Australian puolustusministeri David Johnston vakuuttaa.

Kaksi kolmasosaa kadonneen Malaysia Airlinesin koneen matkustajista oli kiinalaisia. Kone, jossa oli 239 ihmistä, oli matkalla Kuala Lumpurista Pekingiin.

Koneesta ei ole tehty yhtään varmistettua havaintoa. Lähes kaksi viikkoa sitten etsinnöissä siirryttiin merenpohjan kartoittamiseen pienoissukellusveneen avulla. Sukellusvene on nyt tutkinut tuloksetta noin 80 prosenttia etsintäalueesta, joka rajattiin koneen mustasta laatikosta lähtöisin olevaksi epäillyn signaalin perusteella.

Johnstonin mukaan Australia pohtii nyt etsintöjen seuraavaa vaihetta yhdessä Malesian, Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Puolustusministerin mukaan etsinnöissä otetaan todennäköisesti seuraavaksi käyttöön samanlaiset tehokkaat luotauslaitteet, kuin Titanicin hylyn löytymiseen johtaneissa etsinnöissä vuonna.

Kahvinkeitindirektiivi määrää kahvinkeittimet sammumaan itsestään

Grafiikka kodinlaitteiden sähkönkulutuksesta yhtä euroa kohden.

Jos neljäsosa eurooppalaisten kahvinkeittimistä naksuttaa tunnin kahvinkeiton jälkeen, sähköä kuluu saman verran kuin Loviisan ydinvoimala jauhaa sähköä vuodessa. Nyt EU pistää sumpinkeittäjät kuriin: jatkossa kahvinkeittimien pitää sammua itsestään kahvin valmistumisen jälkeen. Motiva Oy laski Yle Uutisille, kuinka monta käyttökertaa eri laitteilla saa yhdellä eurolla.

Grafiikka kodinlaitteiden sähkönkulutuksesta yhtä euroa kohden.

Motivan laskelmien mukaan eurolla saa 22 kahvinkeittokertaa tai yhden saunomissession. Oheinen taulukko kertoo kuinka monta kertaa ja kuinka pitkään eurolla voi käyttää erilaisia sähkölaitteita.

Esimerkiksi Moccamasterilla voi keittää 22 kertaa kahvit ja maksaa siihen kuluvasta sähköstä euron.

Moccamasterin teho on 1 500 W (1,5 kW). Jos kahvin keittää ja pitää sen lämpimänä viisitoista minuuttia keskimääräisellä sähkönhinnalla (12 senttiä/kWh), sähköä kuluu yhteensä 4,5 sentin arvosta.

Motivan laskelmien mukaan eurolla saisi siis 22 kahvinkeittokertaa.

Eurolla saisi myös 13 pyykinpesukertaa 40 asteessa ja yhden puolentoista tunnin saunomissession. Samalla hinnalla voisi polttaa 10 watin led-valoa 830 tuntia.

Kahvinkeittimien joutokäyttö kuriin

Vaikka kahvinkeitin ei olekaan kodin suurin sähkösyöppö, EU haluaa hillitä kahvinkeittimien sähkönkulutusta.

Ensi vuoden alusta lähtien Euroopassa saa myydä vain kahvinkeittimiä, jotka sammuvat tai siirtyvät itsestään valmiustilaan kahvinkeiton jälkeen. Termoskannullisten keittimien pitää sammua viiden minuutin päästä kahvinkeitosta, kun taas tavallisten suodatinkahvinkeittimien on sammuttava 40 minuutin päästä sumpin valmistumisen jälkeen.

Aamukahvia ei tätä uutista lukiessa tarvitse kuitenkaan rykäistä väärään kurkkuun: kotona olevaa kahvinkeitintä ei tarvitse vaihtaa, vaan vanhaa keitintä saa käyttää jatkossakin.

Vain kaupassa myytävien uusien keittimien pitää olla ekosuunnitteluvaatimusten mukaisia. Kauppojen varastoissa olevat vanhat keittimet saa myös myydä loppuun.

Määräys kahvinkeittimien automaattisesta sammumisesta perustuu EU:n ekosuunnitteludirektiiviin. Myös kahvinkeittimiä koskevilla ekosuunnitteluvaatimuksilla on tarkoitus vähentää energiankulutusta eli säästää sähköä.

Tunnin kahvinkeitto vastaa 75 lampun kuluttamaa sähköä

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Seppo Nurmi laskee, että jos kahvinkeitintä pitää porisemassa tunnin, sen sähkönkulutus vastaa 75 lampun sähkönkulutusta.

– 75 kappaletta 15 watin energiansäästölamppua kuluttaa sähköä 1,125 kilowattia tunnissa (kWh) eli saman verran kuin keskivertokahvinkeitin.

Nurmi tekee pari laskutoimitusta lisää, joiden tarkoitus on osoittaa, että kahvinkeittimen joutokäynti todella kuluttaa sähköä.

– Kotitalouskäytössä on Euroopassa varmaan lähemmäs 100 miljoonaa kahvinkeitintä, hän arvioi.

– Jos 50 miljoonaa 1 000 watin kahvinkeitintä on tunnin päällä turhaan kahvinkeiton jälkeen, niin siinä ajassa kuluu sähköä 50 000 MWh (megawattituntia). Samalla energiamäärällä voi lämmittää noin 2 800 omakotitaloa vuoden verran (18 000 kWh/vuosi).

– Jos näistä 50 miljoonasta kahvikeittimestä puolet eli 25 miljoonaa keitintä olisi joka päivä päällä ylimääräisen tunnin, sähköä kuluisi hukkaan 9,125 terawattituntia (TWh) eli hiukan enemmän kuin Loviisan ydinvoimalasta saadaan sähköä vuodessa.

Pölynimuridirektiivi iskee tehokkaimpiin imureihin syyskuussa

Muidenkin kodinkoneiden ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sähkönkulutuksen voi laskea karkeasti laitteen tehon mukaan.

– Esimerkiksi yksi 15 watin lamppu kuluttaa sähköä 15 wattia tunnissa, toteaa ylitarkastaja Nurmi.

– Matkapuhelimen lataus vie sähköä noin 5 wattia tunnissa, 40 tuuman led-tv noin 60 wattia päällä ollessaan ja 0,5 wattia valmiustilassa. Pelikonsolilla pelaaminen tunnin kuluttaa noin 190 wattia.

– Mikroaaltouunin maksimiteho on useimmiten noin 800 wattia.

– Pölynimureiden suurin teho saa olla syyskuun alusta lähtien 1 600 wattia, eli pölynimuri saa kuluttaa sähköä korkeintaan 1 600 wattia tunnissa.

Pölynimurikauppiaat saavat siis kahvinkeitinkauppiaiden tavoin tuta kiristyvät EU-vaatimukset: syyskuun alusta lähtien pölynimurin ottoteho saa olla korkeintaan 1 600 wattia, eli pölynimureiden sähkönkulutusta rajoitetaan kahvinkeittimien tavoin kiristämälllä ekosuunnitteluvaatimuksia.

Eläkkeet ovat jääneet reilusti palkkakehityksestä jälkeen

Esko Kotilainen.

Palkat ovat keskimäärin kasvaneet vuosituhannen vaihteesta lähtien kaksinkertaista vauhtia verrattuna eläkkeellä olleen tuloihin. Hallituksen kehysriihen päätös, jolla leikataan eläkkeiden vuosikorotusta, kasvattaa palkansaajien ja eläkeläisten tuloeroja entisestään. Eläkeläisiltä päätös saa tyrmäyksen, kun taas Eläketurvakeskuksen mukaan päätös noudattaa järjestelmän periaatteita.

Esko Kotilainen.

Esko Kotilaisen eläkepäivät Vantaan Korsossa sujuivat rauhallisesti aina maaliskuun kehysriiheen asti. Tuolloin Kotilaisen sai hermostumaan hallituksen päätös, jolla leikataan eläkkeiden vuosikorotuksia.

Päätöksen myötä eläkkeitä nostetaan ensi vuonna vain 0,4 prosenttia. Eri asiantuntija-arvioiden mukaan ilman leikkausta eläkkeet olisivat nousseet noin 1,5 prosenttia.

Keskimääräistä, noin 1 500 euron, eläkettä saavan tuloja leikkaaminen rokottaa noin 200 eurolla vuodessa. Kotilaisen pariskunnan lompakoissa päätöksen myötä on noin 500 euroa vähemmän ensi vuonna.

Kotilainen ei kuitenkaan ole huolissaan omasta toimeentulostaan.

– Harrastan eläkeläistoimintaa ja siellä olen nähnyt, että monen eläkeläisen toimeentulo on kiinni muutamasta eurosta. Esimerkiksi meillä on jäseniä, jotka eivät pääse liikuntatapahtumiin, koska kolmen euron bussilippu on liian kallis.

Suomessa asui toissa vuonna 71 600 eläkeläistä, jotka saivat pelkästään kansaneläkettä. Kansaneläkettä voi saada enintään 634 euroa kuukaudessa.

Palkansaajien ja eläkkeellä olleiden tuloerot kasvavat

Työntekijöiden ja eläkeläisten tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina.

Eläketurvakeskuksen Ylelle tekemät tilastot kertovat, että palkansaajien tulot ovat kasvaneet kaksinkertaista vauhtia, kun vertailukohdaksi otetaan vuodesta 2000 lähtien keskimääräistä eläkettä saanut eläkeläinen.

Taustalla on ollut taitettu indeksi, jonka mukaan eläkkeitä on korotettu. Indeksissä on otettu huomioon 80 prosentin painoarvolla hintojen nousu ja 20 prosentin osuudella palkkojen korotukset.

Kotilainen hymähtää tuloerojen kehitykselle.

– Nyt kun eläkkeet alkoivat nousta samaan tahtiin palkkojen kanssa, eläkkeitä leikattiin.

Vuodesta 2010 lähtien palkkojen kehitys on ollut maltillisempaa, sillä taantuma on padonnut palkankorotustoiveita.

Eläkeläisten ja palkansaajien tuloerojen kuilun syveneminen ei kuitenkaan näy tilastoissa, joissa verrataan palkansaajien keskiansioita ja keskimääräisiä kokonaiseläkkeitä.

Syynä on se, että eläkkeelle siirtyvät nostavat korkeine ansioineen eläkeläisten keskituloja. Täten taitetun indeksin ja palkankorotusten vaikutus väistyy lähes näkymättömiin.

Kehysriihen eläkepäätös kasvattaa tuloeroja entisestään

Eläketurvakeskuksen asiantuntijat pitävät selvänä, että hallituksen kehyspäätös kasvattaa eläkeläisten ja työntekijöiden välisiä tuloeroja.

– Ehdottomasti. Vielä ei voida tietää, kuinka paljon palkat nousevat. Mutta se on aika selvää, että palkat nousevat enemmän kuin eläkkeet, sanoo ekonomisti Jukka Appelqvist Eläketurvakeskuksesta.

Eri asia on se, pidetäänkö tuloerojen kasvua hyvänä vain huonona. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala kertoo, että tuloerojen kasvu kuuluu olennaisena osana järjestelmään.

– Tuloerot sopivat tämän järjestelmän periaatteisiin, koska työeläkkeen tarkoituksena on kohtuullisesti turvata toimeentulotaso, joka työntekijällä on eläkkeelle jäädessä.

Toimitusjohtaja Rantalan mukaan tärkeintä on, että eläkekorotukset ylittävät hintojen nousun. Tällöin eläkeläisten "reaalinen ostovoima" säilyy.

Vantaalainen Esko Kotilainen on kuitenkin toista mieltä. Hän muistuttaa eläkeläisistä, jotka saavat pelkästään kansaneläkettä.

– Siellä kymmenen euroakin on iso raha.

Kotilaisen mukaan hallituksen pitäisi purkaa päätös. Hänen mukaansa sillä ei laiteta valtion taloutta kuntoon, sillä suuren osan eläkkeistä maksavat yksityiset työeläkeyhtiöt.

Hammaspäivystys paranee – kunnissa tuskaillaan kustannuksia

Kuvassa hammaslääkäri tarkastaa asiakkaan hampaita.

Hammassäryt hoidetaan jatkossa nykyistä nopeammin. Nytkin suurissa kaupungeissa on päässyt julkisen terveydenhuollon järjestämään hammashuollon päivystykseen myös iltaisin ja viikonloppuisin. Harvaan asutuilla alueilla päivystys on saattanut toimia viikonloppuna vain aamupäivällä. Kasvukeskusten ulkopuolella mietitään nyt, mistä lisäresurssit kaivetaan.

Kuvassa hammaslääkäri tarkastaa asiakkaan hampaita.

Runsaan 40 000 asukkaan Kokkola on jo vuosia järjestänyt hammaslääkäripäivystyksen isolle kuntajoukolle lähialueella. Päivystyksen piiriin on kuulunut runsaat 140 000 asukasta aina Kokkolasta Merijärvelle ja Nivalaan saakka. Hoitoa on ollut tarjolla lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhäisin kello 9-11.

Vuosittain tätä päivystystä on käyttänyt vajaat tuhat ihmistä. Käytännössä iso osa särkyjä valittelevista on tullut läheltä, Kokkolasta. Sen sijaan sadan kilometrin päästä on tultu harvemmin.

– Jostain syystä matka näyttäisi korreloivan särkyyn eli kaukana on jaksettu sinnitellä arkipäivään asti särkylääkkeen varassa. Sen sijaan saman kaupungin sisältä on lähdetty herkemmin hoitoon myös viikonloppuna, hymähtää johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja Kokkolasta.

Hinta moninkertaistuu

Päivystyshoito on Keski-Pohjanmaalla ostettu yksityiseltä terveydenhuoltoa tarjoavalta yritykseltä. Kustannukset ovat olleet noin 100 000 euroa vuodessa.

Kun päivystystä tarjotaan jatkossa ympärivuorokautisesti, kustannukset nelin- tai viisinkertaistuvat, arvioi johtava ylihammaslääkäri.

Kunnissa on selvitelty kevään mittaan, voisiko päivystysvaateesta tinkiä niin, että hammaslääkäri-hoitajapari voisi hiljaisina aikoina toimia takapäivystystyyppisesti eli henkilökunta saapuisi paikalle vain tarvittaessa. Tämä karsisi kustannuksia jonkin verran.

Yöpäivystystä kunnissa ei pystytä yksin järjestämään, vaan se hoituisi laajalla erikoisvastuu- eli erva-alueella. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla yöhoito löytyisi Oulusta. Lähialueella hoito löytyisi siis kello 8-21-välisenä aikana.

Vähän väkeä, iso alue

– Harvaan asutuilla alueilla ongelmana ovat välimatkat. Kun kustannukset kasvavat, päivystys voitaisiin järjestää laajemmassa piirissä ja jakaa näin menoja suuremmalle joukolle. Vastaan tulee kuitenkin vaade, että hoitoon pääsyyn ei saisi kulua enempää kuin kaksi tuntia, miettii johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja Kokkolasta.

Ihmisen ajaa viikonloppuna hammaslääkärin luo äkillinen kova kipu, esimerkiksi hampaan hermon tulehtuminen tai hammastapaturmat. Nuorilla saattavat puhkeamattomat tai osittain puhjenneet viisaudenhampaat tulehtua niin rajusti, että hoitoa on saatava heti.

Urheilijan on yhä helpompi opiskella

Naisten startti

Urheilijoiden arkeen räätälöityjä koulutuksia on tarjolla yhä enemmän. Kouluttautumiseen kannustavat myös urheiluliitot ja -seurat.

Naisten startti

Yhä useampi urheilija opiskelee urheilu-uransa varrella toisen ammatin. Myös urheiluliitot ja -seurat haluavat kannustaa urheilijoita ja osaltaan taata, että elämä ja arki on kunnossa urheilu-uran jälkeen. Esimerkiksi Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys Ry, Suomen Urheiluliitto sekä Suomen Jääkiekkoliitto tekevät yhteistyötä monien oppilaitosten kanssa.

– Räätälöityjä koulutusohjelmia on esimerkiksi Vierumäen urheiluopistossa. Me teemme yhteistyötä myös Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa, kertoo Jalkapallon Pelaajayhdistys Ry:n toiminnanjohtaja Markus Juhola.

Juholan mukaan Jalkapallon pelaajayhdistyksessä on kuitenkin lähdetty liikkeelle siitä, että suurin osa jalkapalloilijoista käyttää niin sanottuja normaaleja opiskelupolkuja.

– Räätälöidyt ryhmät, joissa on etupäässä urheilijoita, ovat kuitenkin hyödyllisiä. Monet kokevat saavansa sieltä myös vertaistukea ja sparrausta muilta urheilijoilta, Juhola sanoo.

Jalkapalloilijoilla on muutaman vuoden ajan ollut mahdollisuus opiskella myös urheilujohtamista FIFPro Online Academyssa. Opiskelu onnistuu netin välityksellä täysin etänä, vaikka opinnot suoritetaankin tanskalaisessa yliopistossa.

Urheilija on ahkera opiskelija

Suomen Urheiluliiton toimitusjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan 50:stä yleisurheilun sopimusurheilijasta jo kaksi kolmasosaa opiskelee urheilemisen ohella. Kuten muidenkin urheilijoiden kohdalla, ovat yliopistot ammattikorkeakouluja suositumpia opiskelupaikkoja.

– Yliopisto antaa enemmän vapautta suunnitella opintoja ja ajankäyttöä, Mäkelä toteaa.

Mäkelän mukaan opiskelemisen yhdistäminen urheiluun on 2000-lukulainen trendi. Aiemmin tilanne oli enemmänkin joko-tai.

– Nykyurheilijat ovat myös erittäin ahkeria opiskelijoita, erityisesti naiset. He hoitavat opintoja vielä intensiivisemmin kuin miehet. Esimerkiksi urheilulukio venähtää harvoilla naisilla neljään vuoteen, miehillä kyllä.

Mäkelän mukaan urheilijoiden tilanteista on käyty keskustelemassa kouluilla ja vastaanotto on ollut hyvin suopeaa.

– Pitkillä ulkomaanleireillä opetusta voi seurata ja tenttejä suorittaa netin kautta.

Jääkiekkoilijoilla huonompi tilanne

Liigajääkiekkoilijoista 60 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon ja jopa vajaat 40 prosenttia on vain peruskoulun varassa. Jääkiekkoilijoiden opintokoordinaattori Juho Mäki-Kokkilan mukaan räätälöityjä koulutuksia tarvitaan lisää.

– Mestiksessä tilanne on vähän parempi. Heistä vain 20 prosenttia on pelkän peruskoulun suorittaneita. Liigapuolella 75-80 prosenttia keskittyy pelkästään pelaamiseen, Mäki-Kokkila sanoo.

Halua opiskelemiseen kuitenkin on. 80 prosenttia sekä liiga -että mestispelaajista haluaa kouluttautua.

– Räätälöimiseen on kuitenkin alettu viime vuosina panostaa entistä enemmän. SM-liigassa uraohjausta on tehostettu ja pelaajille pyritään luomaan koulutussuunnitelmia.

Ensi vuoden alusta Jääkiekkoliitto aloittaa yhteistyön Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun kanssa.

– Uusiin koulutusohjelmiin riittää pohjaksi myös peruskoulu, Mäki-Kokkila kertoo.

HS: Myös päiväkotien uskonnolliset tilaisuudet tarkasteluun

Päiväkodeista oli tehty kantelu jo ennen apulaisoikeuskanslerin linjausta koulujen uskonnollisista tilaisuuksista.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia tutkii päiväkotien uskonnollisten tilaisuuksien laillisuutta, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Kuukausi sitten apulaisoikeuskansleri linjasi, että koulujen uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi päättäjäisjuhlat, joissa lauletaan virsiä.

Päiväkotien uskonnollisista tilaisuuksista oli tehty kantelu jo ennen apulaisoikeuskanslerin linjausta. Sen jälkeen myös oikeuskanslerinvirastoon tehtiin kantelu aiheesta, Helsingin Sanomat kertoo.

Toisessa kantelussa huomautetaan, että päiväkodeissa on aiheen suhteen samat ongelmat kuin kouluissa.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä