Trumpin mukaan USA aikoo vetäytyä keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta Venäjän kanssa: "Pakko on jos kaikki muutkin"

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelivät lehdistötilaisuudessa Helsingissä 16. heinäkuuta.

Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää sopimuksen rikkomisesta.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelivät lehdistötilaisuudessa Helsingissä 16. heinäkuuta.

Presidentti Donald Trump sanoi lauantaina aikovansa vetää Yhdysvallat keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta. Syyksi hän kertoo sen, että Venäjä on rikkonut sopimusta.

Sopimuksen tarkoitus on ollut edistää Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuutta Euroopassa ja kaukoidässä. Se kieltää Yhdysvalloilta ja Venäjältä 500 – 5 500 kilometrin etäisyydelle ulottuvien risteilyohjusten hallussapidon, valmistuksen ja koelennättämisen.

Yhdysvallat on arvostellut Venäjää sopimuksen rikkomisesta vuodesta 2014 lähtien. Yhdysvaltain mukaan Venäjä rikkoo sopimusta, sillä se on kehittänyt uuden maalta laukaistavan risteilyohjuksen.

– Venäjä on rikkonut sopimusta. Se on tehnyt niin useita vuosia, Trump sanoi Elkossa Nevadassa pidetyn yleisötilaisuuden jälkeen.

USA solmi INF-sopimuksen Neuvostoliiton Mihail Gorbatšovin kanssa presidentti Ronald Reaganin kaudella vuonna 1987. Sopimus ratifioitiin senaatissa vuonna 1988.

– Emme aio sallia sitä, että he rikkovat sopimusta ja valmistavat aseita joita meidän ei ole sallittua valmistaa.

Sopimus on rajoittanut Yhdysvaltoja kehittämästä uusia, kieltolistalla olevia aseita. Maa aikoo kuitenkin ryhtyä toimeen, elleivät muut maat suostu rajoittamaan toimiaan.

– Meidän on pakko kehittää niitä, elleivät Venäjä tai Kiina tai kaikki muut tule luoksemme ja sano, että ryhdytään yhdessä järkeviksi, eikä kehitetä näitä aseita, Trump sanoi.

Syynä tilanne kaukoidässä?

Koska Kiina ei ole allekirjoittanut INF-sopimusta, se on voinut kehittää vapaasti keskimatkan ohjuksia läntisellä Tyynellämerellä. Jännitteet ovat viime aikoina kasvaneet Etelä-Kiinan merellä, jossa useat maat syyttävät Kiinaa aggressiivisesta asevarustelusta ja aluevaatimuksista.

Kiina on miehittänyt merellä kansainvälisiä alueita rakentamalla keinotekoisia saaria sotilastukikohdikseen. Aiemmin syksyllä Yhdysvaltain ja Kiinan alukset olivat vähällä törmätä toisiinsa alueella.

Brittilehti Guardianin mukaan Trumpin hallinto on kertonut suunnitelmistaan eurooppalaisille liittolaisilleen tällä viikolla. Britanniassa aikeet on otettu huolestuneina vastaan, sillä sopimusta pidetään maassa tärkeänä osana ydinaseiden rajoittamista.

Helsingissä tuhannet marssivat ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi – valtavan väkijoukon takia pätkä Mannerheimintietä suljettiin autoilta

Kepa ry:n järjestämä Ilmastomarssi Helsingissä 20. lokakuuta

Ilmastomarssille osallistuneet vaativat poliitikoilta tiukkoja ja nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kepa ry:n järjestämä Ilmastomarssi Helsingissä 20. lokakuuta

Helsingissä järjestetty ilmastomarssi sai tänään kauniissa säässä liikkeelle valtavan ihmisjoukon. Poliisin arvion mukaan marsille ja sen jälkeen eduskuntatalolla pidettyyn tilaisuuteen otti osaa noin 8 000 ihmistä.

Marssijat lähtivät liikkeelle Senaatintorilta. Reitti kulki sieltä Hallituskadun, Unioninkadun, Yliopistonkadun, Fabianinkadun ja Aleksanterinkadun kautta eduskuntatalolle.

Mielenilmaisun takia ajoneuvoliikenne suljettiin Mannerheimintiellä eduskuntatalon edessä Arkadiankadun ja Runeberginkadun välillä reiluksi tunniksi.

Poliisin mukaan marssijoiden määrä oli ehkä hiukan ennakoitua suurempi, joten liikenne päätettiin panna tilaisuuden ajaksi poikki.

– Ehkä tämä oli hiukan suurempi kuin ennakkoon odotettiin, mutta ei mitenkään tavanomaisesta poikkeava, kertoo apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen Helsingin poliisista.

Samalla Kopperoinen kertoo kaiken sujuneen sekä marssilla että eduskuntatalolla erittäin hyvin.

– Todella hienosti, ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa poliisin kannalta. Väki on mennyt juuri niin kuin on etukäteen ilmoitettu.

Eduskuntatalolla eri puolueiden edustajien on määrä kertoa, mitä heidän puolueensa aikoo tehdä maapallon lämpötilan nousun pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen.

Etukäteen haastateltua Helsingin yliopiston tutkijaa Tero Toivosta suuri osallistujamäärä ei yllättänyt.

– Nyt aletaan selkeämmin ymmärtää, miten merkittävistä muutoksista yhteiskuntaan ja talouteen puhutaan silloin, kun pyritään siihen, että maapallo lämpenee vain 1,5 astetta, Toivonen sanoo.

Toivosen arvion mukaan nyt on menty Suomessa jopa niin pitkälle, että kevään 2019 eduskuntavaaleista tulee ilmastovaalit.

– Kaikki ovat yhtyneet siihen vaatimukseen, että nyt jotain on tehtävä. Tällaista puhetta nähdään nyt ehdottomasti enemmän poliitikoilta, Toivonen sanoo.

Täydennetty kello 17.11 poliisin kommenteilla osallistujamäärästä ja tilaisuuden sujumisesta.

Lue lisää:

Katso suorana klo 14.45: Tuhannet marssivat, jotta poliitikot pysäyttäisivät ilmastonmuutoksen – Keväällä saamme ilmastovaalit, arvioi tutkija

KHO:n presidentti: Hallitus suoltaa lausuntopyyntöjä jopa hatarista lakihahmotelmista – "Meno ei voi jatkua tällaisena"

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi.

Uusi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti kiistää tylysti puheet, että politiikka vaikuttaisi oikeuden linjauksiin.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemestä olisi voinut tulla pingiksen ammattilainen. Hän ehti SM-tasolle, mutta tutkijan ura tempaisi miehen yliopistoon.

Entinen yliopistokollega kuvailee Kuusiniemeä tieteellisesti lahjakkaaksi, ylistää jopa suomalaisen ympäristöoikeuden pioneeriksi.

Kari Kuusiniemi kättelee toimittajan korkeimman hallinto-oikeuden suuressa salissa. Hän on juuri pessyt kätensä, ettei orastava flunssa tartu. Kuusiniemi muistaa aina toimittajan etunimeltä.

Neljän edellisen presidentin kaudet nähnyt talon vahtimestari kehaisee Kuusiniemen mukavaksi ja mediamyönteiseksi.

Kuusiniemi aloitti Helsingin Fabianinkadun kivilinnassa KHO:n presidenttinä syyskuun alussa. Hän on kuitenkin työskennellyt KHO:ssa jo 18 vuotta.

Hän itse sanoo, että KHO on lukuisten tarinoiden talo. Haastatteluja antamalla Kuusiniemi haluaa tehdä taloa kansalaisille tutuksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden satavuotisen taipaleen aikana mikään inhimillinen ei ole jäänyt vieraaksi: aiheiden kirjo on kulkenut vaivaistaloista vanhustenhuoltoon, lehmien vaatimasta laiduntilasta elokuvasensuuriin.

Työtaakka on hirmuinen ja osa jutuista menee ihon alle

Muutaman vuoden korkeinta hallinto-oikeutta on työllistänyt ruuhkaksi asti turvapaikka-asioiden tulva. Nyt taakka on alkanut hivenen hellittää, mutta se voi olla vain väliaikaista. Esimerkiksi globaalit ympäristöongelmat saattavat heijastua meilläkin maahanmuuttoasioihin.

– Ilmastonmuutokseen voi liittyä myös ilmastopakolaisuutta. Se, missä määrin meille tulee turvapaikanhakijoita tulevaisuudessa, riippuu maailmanlaajuisista asioista, joihin Suomi ei yksinään voi kovin paljon vaikuttaa, Kuusiniemi sanoo.

Juuri nyt korkein hallinto-oikeus varautuu siihen, että kohta ovella kolkuttelevat Kelan toimeentulotukipäätösten epäselvyydet. Työtä tuvan täydeltä aiheuttavat myös omaishoidon tuki ja lastensuojeluasiat.

Joskus työ käy vain muuten raskaaksi. Lastensuojelutapaukset herkistävät yhä talossa vuosikausia töitä tehneen.

– Kun niitä käsitellään, näkee ja lukee erittäin surullisia kertomuksia suomalaisten perheiden arjesta.

Uudenlaisten valitusten vyöry odottaa maakunnissa

KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi ounastelee myös sitä, että jos ja kun maakuntien sote joskus valmistuu, korkeimmalla hallinto-oikeudella on edessään uudenlainen jutturuuhka.

– Voi olla, että jättiuudistuksesta sikiää oikeudellisia ongelmia ja oikeusjuttuja, joita joudumme setvimään.

Uudistuksen mukana syntyy satoja pykäliä, joita ei ole milloinkaan sovellettu.

– Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, se tuo mukanaan uuden valitustyypin: maakuntavalituksen. Se muistuttaa kunnallisvalitusta ja voidaan tehdä maakunnan päättäjän ratkaisuista.

Kuusiniemi sanoo, että maakunta- ja sote-uudistuksessa huolta herättävät myös niin sanotut asiakassuunnitelmat. Ihmisten on tarkoitus saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut asiakassuunnitelmien perusteella.

– Miten paljon asiakassuunnitelmissa on sellaisia ratkaisuja, joista ihminen voi valittaa tuomioistuimeen? Lainsäädännössä pitää selkeästi osoittaa, millaisista päätöksistä saa valittaa ja millaisista ei.

Lakiesitykset liian usein keskeneräisiä ja luonnosmaisia

Lainvalmistelua on viime vuosina syytetty hätiköidyksi. Arvostelijoiden mukaan yhä useammin lakiesitykset ovat puolivalmiita ja hätäpäissään tehtyjä poliittisia kyhäelmiä.

Hallituksen lausuntopyynnöt lakiesityksistä KHO:lle ovat jatkuvasti lisääntyneet. Vuonna 2017 Korkein hallinto-oikeus antoi 35 lausuntoa valmisteilla olevista laeista. Tyypillisesti KHO:n lausuntoa pyydetään jo ennen lain jatkovalmistelua.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi sanoo, että esitykset tulevat KHO:hon yhä useammin luonnosmaisina ja aiheuttavat paljon työtä.

– Lausuntoja pyyydetään keskeneräisistä luonnospapereista. Meille aiheutuu siitä valtavasti lisätyötä. Meno ei voi jatkua tällä tavoin näillä voimavaroilla.

KHO ei ole hallituksen laintarkastuksen pikkuapulainen

Kun Korkein hallinto-oikeus antoi lausunnon soten yhteensopivuudesta EU-sääntelyyn (niin sanottu notifikaatio), asiasta nousi valtava äläkkä. KHO:n lausuntoa soten valinnanvapaudesta ja valtion tukien suhteesta soimattiin kovaan ääneen poliittiseksi.

KHO tarjosi hallitukselle lausunnossaan vaihtoehtoa, jossa hallitus varmistaisi etukäteen EU-komissiolta, että hallituksen esitys noudattaa EU:n kilpailusääntöjä. Tulipalokiireellä tehtävään soteen tämä ei istunut.

Kuusiniemi sanoutuu jyrkästi irti arvostelusta, että KHO:n lausunto on poliittinen. Hän penää enemmän rauhaa lakien valmisteluun.

– Pohdinnalle ja hitaalle valmistelutavalle ei ole enää oikein tilaa. Hinta maksetaan siinä, että osa ehdotuksista voi olla perustuslain kannalta ongelmallisia. Tai esitykset eivät ole muutoin järkeviä. Joskus on voitu osoittaa, että ehdotus ei johda tavoiteltuihin hyötyihin tai etuihin.

Perustuslakituomioistuin olisi turhake

Viime vuosina on kuultu yhä useammmin napinaa siitä, että perustuslaki ja useat valtiosääntöasiantuntijat ovat hallituksen ripeiden uudistusten tiellä. Apuun on huudettu esimerkiksi perustuslakituomioistunta.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuslakituomioistuinta. Enemmistö kansalaisista pitää kuitenkin nykyistä järjestelmää parempana. Nykyäänhän kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta valvoo ennakolta perustuslain toteutumista.

Myös Kari Kuusiniemi kannattaa nykyjärjestelmää. Hän sanoo, ettei perustuslakituomioistuimesta olisi minkäänlaista hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle. Lakihankkeen hyväksyttävyys on varmistettava mieluummin ennalta kuin jälkikäteen.

– Perustuslakituomioistuimesta tulisi poliittisten ristiriitojen taistelutanner. Enkä pidä hyvänä ratkaisuna, että tuomioistuinmenettelyssä tehtäisiin poliittisia valintoja.

Kuusiniemi puhuu lämpimästi nykymallin puolesta.

– Nykyinen perustuslakivaliokunta takaa ennakkokontrollin. Se kunnioittaa perustuslakia eikä ole riippuvainen puoluepolitiikasta. Tämä yhdistettynä korkeimpien oikeuksien toimivaltaan on minusta toimiva järjestelmä.

”Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä puoluetta työtoverini äänestävät”

Yhdysvalloissa on viime aikoina käyty lähes villin lännen malliin poliittisia otteluita tuomarinimityksistä. Touhua katsellessa moni maallikko saattaa miettiä, miten paljon Suomen järjestelmässä politiikka vaikuttaa tuomarivalintoihin. Kuusiniemen vastaus kuuluu: Ei mitenkään.

– Yhdysvalloissa korkein oikeus on luonteeltaan osittain juuri eräänlainen perustuslakituomioistuin.

Korkeimman oikeuden ratkaisut siellä saattavat sisältää kannanottoja vahvasti poliittisiin kysymyksiin: abortti-, vähemmistö- sekä aseenkanto-oikeuteen. Eliniäksi nimitetyt tuomarit käyttävät Yhdysvalloissa poliittista valtaa.

Kun laki on kerran aina lopulta poliittisten ja moraalisten tahtotilojen kiteytymä, on kysyttävä Kuusiniemeltä, tekevätkö Suomen korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet politiikkaa, kun he parsivat reikäisiä lakeja?

– KHO ratkaisee ylimpänä asteena oikeudellisia muutoksenhakuja. On ihan selvää, että se vaikuttaa myös poliittisiin kysymyksiin. Olen ollut kuitenkin tässä talossa 18 vuotta, eikä vastaani ole tullut sellaista asiaa, jossa puoluepolitiikka olisi ollut missään roolissa. Ei minulla ole aavistustakaan, mitä puoluetta työtoverini äänestävät.

Vuoden paras suomalainen luontokuva on valittu – "Haluan ottaa kuvia tunne edellä"

Taru Rantalan Iltakello.

Voitokas valokuvaaja kertoo viettäneensä valtaosan vapaistaan kameran kanssa luonnossa jo vuosikymmenen ajan.

Taru Rantalan Iltakello.

Sydänkesän ilta kutsuu emännän niitylle.

Kissankellot kukkivat siellä sinisinä, heinäkuun valossa, melkein kuin pakottaen katsomaan itseään.

Taru Rantala kohottaa kameransa objektiivin – ja painaa laukaisinta.

Vuoden luontokuvaksi valittu Iltakello ei ole seinäjokelaisen ensimmäinen tunnustusta saanut otos, mutta se on ensimmäinen suuri voitto hänelle ja ensimmäinen kerta, kun nainen on vuoden luontokuvan takana.

– Omaa tyyliäni olen etsinyt ja löytänyt. Se on ollut tekemisen iloa. Mutta en koskaan uskonut, että palkinto osuisi omalle kohdalleni, itseoppinut Taru Rantala kertoo.


Voit katsella lisää luontokuvia Rantalan nettigalleriassa.

Taru Rantala työskentelee maitotilalla Ojajärven kylässä.

Kun omat lapset olivat varttuneet kyllin isoiksi, oli aika kääntää kamera kohti lähiluontoa. Ympäristönsä värejä ja muotoja hän oli halunnut taltioida jo pienenä tyttönä.

– Haluan ottaa kuvia tunne edellä. Tunnelmien kautta, Rantala sanoo ja erottaa näin visuaalisen ilmaisutapansa dokumentoivimmista luontokuvista.

Valokuvaajat ovat tottuneet könyämään maassa.

Rantalalle matala perspektiivi pienine kasveineen on kuitenkin miltei lajityyppi: tavoite tuoda luontoa esille tavalla, jolla ihminen ei sitä näe pystyssä kulkiessaan.

Vuoden Luontokuva -kilpailu on suurin luontokuvatapahtuma Pohjoismaissa. Sen kaikki kuvat on otettu Suomessa. Kilpailua tuomaroi Suomen Luonnonvalokuvaajat -yhdistys. Pääpalkinto on suuruudeltaan 8000 euroa.

Lue lisää:

Valokuvaajan kotisivu

Uuden luontokuvan lähi- ja makrokuvaajat innostuvat yksityiskohdista (Yle)

"On hienoa jakaa maisemia, joita moni ei koskaan näe" (Yle)

Lapsikuoro CandoMini voitti Venetsian kuorokilpailun Grand Prix'n – "Kaikki olivat sataprosenttisesti mukana"

CandoMini-kuoro

Viisivuotiaalle espoolaiskuorolle kokonaiskilpailun voitto tuli yllätyksenä.

CandoMini-kuoro

Espoolainen lapsikuoro CandoMini on voittanut kansainvälisen Claudio Monteverdi -kuorokilpailun.

CandoMini osallistui Venetsiassa pidetyn kilpailun lapsikuorosarjaan, mutta voitti myös lauantain kokonaiskilpailun. Kilpailuun osallistui 12 kuoroa muun muassa Kreikasta, Ruotsista ja Venäjältä.

Kuoroa johtava Viena Kangas sanoo, että kilpailu oli kovatasoinen ja uskoo CandoMinin vakuuttaneen tuomariston energiallaan.

– Tavoitteemme oli voittaa oma lapsikuorosarja. Grand Pri'n voitto tuli ihan täysin yllätyksenä, Kangas sanoo.

– Täällä on paljon kuoroja, jotka lauloivat puhtaasti, tarkasti ja hyvin. Luulen että meissä tuomaristo arvosti sitä, että lauloimme ulkoa ilman nuotteja ja kaikki olivat sataprosenttisesti mukana.

Laulua täydestä sydämestä

Kuoron ohjelmistoon Venetsiassa kuului muun muassa Einojuhani Rautavaaran, Reijo Kekkosen ja Pekka Kostiaisen säveltämää modernia kuoromusiikkia. Gran Prix'ssa kuoro esitti eteläafrikkalaisen Andre Van der Merwen sovituksen tunnetusta virsihymnistä Sua kohti, Herrani.

– Virallisesti emme ole saaneet vielä palautetta, mutta yksi tuomareista tuli kehumaan ja totesi, että olimme paras kuoro. Hän kutsui meidät myös esiintymän kotimaahansa Venäjälle.

Vuonna 2013 menestyneen espoolaiskuoro Candominon yhteyteen perustetussa CandoMinissä on 32 laulajaa, jotka ovat 10-16-vuotiaita. Kangas toivoo, että kuoro jatkaa samalla linjalla kuin tähänkin mennessä.

– Sillä ajatuksella, että laulun ilo ja riemu on keskiössä ja kaikki lapset saavat kokea kuinka mahtavaa on laulaa täydestä sydämestään kroppaa ja kehoa käyttäen.

Edit klo 0.19: Täydennetty ohjelmistoa.

Laivat ovat Suomen suosituimpia keikkapaikkoja: yhdellä aluksella jopa yli 2 000 keikkaa vuodessa – video

Risteilylaivoilla on eniten keikkoja Suomessa

Tuure Boelius villitsi syyslomalla ollutta yleisöä Baltic Princess -laivalla.

Risteilylaivoilla on eniten keikkoja Suomessa

Tuure Boelius veti hengästyttävän keikan torstaina M/S Baltic Princess -laivalla. Syyslomalla Turusta Tukholmaan reissasi paljon lapsiperheitä, joten yleisö oli taattu.

Tanssii tähtien kanssa -kisassa mukana oleva Boelius nautti esiintymisestä täysin rinnoin. Keikka laivalla oli myös hänelle lepohetki kesken kiireisen syksyn.

– Laivakeikoissa on aina oma juttunsa. Ehkä se johtuu siitä, että ollaan merellä, Boelius kertoo.

Laivat pesevät Tavastian

Risteilylaivat ovat Suomen suosituimpia keikkapaikkoja. Baltic Princess ja M/S Finlandia ovat Teoston listauksessa keikkapaikkojen kärjessä. Molemmat laivat seilaavat merellä edestakaisin viikon jokaisena päivänä, mikä selittää live-musiikin mittavan tarjonnan.

Baltic Princess -laivalla keikkoja kertyy vuodessa yli 2 000. Vertailussa laivat pesevät mennen tullen maan suosituimmat keikkapaikat kuten Helsingin Tavastian, missä keikkoja on vuodessa noin 500.

Tarjonnassa on Suomen ykkösartisteja, bilebändejä sekä trubaduureja. Alkuviikosta laivoilla keskitytään enemmän vanhempiin risteilijöihin. Loppuviikosta yleisö nuorenee.

– Hyvät tanssiorkesterit ovat tärkeitä. Loppuviikkoa kohti on paljon erilaisia artistilähtöjä, kertoo Tallink Siljan viihdepäällikkö Kati Heiniö.

Tanssia ja karaokea

Iskelmäbaarissa tanssii yksittäinen pariskunta poski poskea vasten. Kolmehenkinen bändi vetää pienestä yleisöstä huolimatta täysillä.

Rumpali Kari Vitikainen on soittanut risteilyillä 1980-luvulta lähtien. Hän muistelee, että aikaisemmin soittajillakin oli rankemmat huvit. Nyt meno on maltillisempaa.

– Aiemmin oli jopa neljän kuukauden työputkia. Nykyisin pestit ovat lyhyempiä. Viikkokin on jo pitkä pätkä.

Vitikaisen mukaan suomalainen musiikki on ruotsalaista monipuolisempaa. Suomalaiset osaavat käyttää rytmejä monipuolisemmin.

Ja mitäpä ei olisi risteily ilman karaokea. Ronja Nenonen ja Lara Leiko lauloivat laivalla Erinin kappaleen Toiset mimmit.

Oletteko olleet monta kertaa risteilyllä?

– Jotain kuusi, vastaa Ronja.

– Mä en muista, sanoo Lara.

Video: Jopa sadattuhannet mielenosoittajat vaativat Lontoossa kansanäänestystä brexit-sopimuksesta

Jopa sadattuhannet mielenosoittajat vaativat Lontoossa kansanäänestystä brexit-sopimuksesta

Järjestäjien mukaan mielenosoitus on tähän mennessä suurin ja tärkein. Arviot mielenosoittajien määrästä vaihtelevat.

Jopa sadattuhannet mielenosoittajat vaativat Lontoossa kansanäänestystä brexit-sopimuksesta

Lontoon keskustassa on meneillään suurmielenosoitus, jossa vaaditaan kansanäänestystä Britannian brexit-sopimuksesta. Järjestäjien mukaan mielenosoitus on tähänastisista suurin ja tärkein.

Järjestäjät sanovat, että parlamenttiaukiolle marssii yli 500 000 EU:ssa pysymisen kannattajaa. Toisten arvioiden mukaan protestoijia on kymmeniä tuhansia. Scotland Yardin mukaan mielenosoittajien määrää ei pystytä arvioimaan tarkasti.

Pääministeri Theresa May on ilmoittanut, ettei brexit-sopimuksesta järjestetä kansanäänestystä.

Britit äänestivät EU-eron puolesta kesäkuussa 2016. Brexitin kannattajat voittivat niukasti ääniosuuksien ollessa 51,89–48,11.

Britannian on määrä erota unionista maaliskuun lopussa.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Brexit-neuvottelut takertelevat – Totuuden hetki siirtyy aina vain eteenpäin

Sipilä: Britannian erosopimuksen kaatuminen "ei ole vielä lähelläkään"

Merkel huippukokouksen edellä: Saksa varautuu brexitiin myös ilman sopimusta

Turkki vakuuttaa paljastavansa kaikki yksityiskohdat sauditoimittaja Jamal Khashoggin surmasta

Turkin rikospaikkatutkijat tekivät rikospaikkatutkintaa konsulaatissa ja konsulin virka-asunnossa 18. lokakuuta.

Saudi-Arabian mukaan maan johtoa arvostellut toimittaja kuoli nyrkkitappelussa. Turkki sanoo, ettei se aio sallia salailua tai peittelyä.

Turkin rikospaikkatutkijat tekivät rikospaikkatutkintaa konsulaatissa ja konsulin virka-asunnossa 18. lokakuuta.

Turkki on vakuuttanut paljastavansa totuuden ja yksityiskohdat saudiarabialaisen toimittajan Jamal Khashoggin surmasta. Saudi-Arabia myönsi ensimmäistä kertaa lauantaiyönä Suomen aikaa, että Khashoggi kuoli maan konsulaatissa Istanbulissa.

Turkin valtapuolue AKP kommentoi myöhemmin, ettei Turkki aio sallia salailua tai peittelyä tapauksessa. Saudi-Arabian versio on se, että maan johtoa arvostellut Khashoggi kuoli nyrkkitappelun seurauksena. Saudi-Arabian mukaan 18 epäiltyä on pidätetty.

Toimittaja meni konsulaattiin lokakuun toisena päivänä ja katosi. Turkin mukaan sillä on todisteita, joiden mukaan Khashoggi surmattiin konsulaatissa. Viranomaiset ovat kertoneet, että heillä on hallussaan muun muassa äänitallenne, joka paljastaa henkirikoksen.

Turkin poliisi on tehnyt rikospaikkatutkintaa konsulaatissa ja konsulin virka-asunnossa. Perjantaina tutkintaa laajennettiin metsään, joka sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Istanbulista.

Reutersin haastattelema turkkilaisviranomainen uskoo, että totuus tapahtumista selviää ennen pitkää. Viranomaisen mukaan tutkijoilla on hallussaan Khashoggin dna-näyte. Turkissa jatketaan myös epäiltyjen käyttämien autojen liikkeitä.

Suomi vaatii perusteellista tutkintaa ja reagoi osana EU:ta

Eri puolilla maailmaa on vaadittu tapauksen selvittämistä. Myös Suomen ulkoministeriö vaati lauantaiaamuna twiitissään syyllisiä vastuuseen Khashoggin kuolemasta.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston päällikkö Leena-Kaisa Mikkola ei ota suoraan kantaa Saudi-Arabian "nyrkkitappelu-selityksen" uskottavuuteen.

– Uutinen on käsittämätön ja kauhistuttava. Tällaisessa tilanteessa on erittäin tärkeää, että tutkinta on läpinäkyvä, uskottava ja perusteellinen, Mikkola sanoo.

Mikkolan mukaan Suomen viranomaisten tiedot perustuvat pitkälti kansainvälisessä mediassa esillä olleisiin seikkoihin.

– Emme voi tietää, mihin saudien tutkinta on perustunut. Mutta koska tilanne on näin äärimmäisen vakava, niin pitää käyttää tiukkaa seulaa siitä minkälainen tutkinta on hyväksyttävää.

Suomi reagoi tilanteeseen Mikkolan mukaan osana EU:ta.

Hän ei lähde spekuloimaan minkälaisia seurauksia esimerkiksi Suomen asevientiin Saudi-Arabiaan olisi sillä, jos maan johto paljastuisi olevan Khashoggin kuoleman takana.

– Kaikki tällaiset asiat tulevat pohdittavaksi, mikäli tilanne sitä edellyttää.

Lisää aiheesta:

Professori: Saudi-Arabian selitykseen ei uskota edes Lähi-idässä, saati sitten länsimaissa

Suomen ulkoministeriö vaatii syyllisiä vastuuseen Khashoggin kuolemasta

Sauditoimittajan katoamistutkinta: Kruununprinssin lähipiiriin kuulunut henkilö oli konsulaatissa katoamisen aikana, jäänteitä etsitään metsästä – Trump uskoo toimittajan kuolleen

SAK:n Eloranta torjuu Terhon syytökset: "Työtaistelut eivät liity vaalikampanjaan"

Jarkko Eloranta

Terho syytti lauantaina Yle TV1:n Ykkösaamussa ay-liikettä SDP:n vaalikampanjan vauhdittamisesta lakoilla.

Jarkko Eloranta

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajan Sampo Terhon väitteitä ammattiyhdistysliikkeen vaalikampanjoinnista SDP:n hyväksi täysin perättöminä.

Terho syytti lauantaina Yle TV1:n Ykkösaamussa ay-liikettä SDP:n vaalikampanjan vauhdittamisesta lakoilla. Urheilu-, kulttuuri- ja eurooppaministeri väitti myös, että ay-liike haluaa nostaa Antti Rinteen seuraavaksi pääministeriksi.

– Nämä [työtaistelut] eivät liity millään tavalla vaalikampanjaan, vaan hallitushan on aivan itse omilla toimillaan aiheuttanut tämän työmarkkinatilanteen. Siinä mielessä tällaiset väitteet ovat erittäin kummallisia, Eloranta sanoo Ylelle.

Eloranta muistuttaa, että irtisanomislakihankkeen vastaisissa toimissa on ollut mukana liittoja kaikista kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä, ja ne ovat kritisoineet lakihanketta jo viime keväästä lähtien.

Eloranta arvioi, että sinisten alhainen kannatus on johtanut todennäköisesti siihen, että puolue saattaa julkisuuteen ”tuulesta temmattuja väitteitä”.

"Hallituksellakaan ei ole tietoa siitä, millä perusteilla voidaan irtisanoa"

Terho syytti ay-liikettä myös valhekampanjasta irtisanomislakihanketta vastaan. Terhon mukaan ay-eliittiin kuuluvat SAK:n ay-pomot ovat esittäneet valheita siitä, että irtisanomislaki sallisi mielivaltaiset, ”pärstäkertoimen” perusteella tehtävät irtisanomiset.

Elorannan mukaan SAK:lla ei ole käynnissä minkäänlaista valhekampanjaa.

– Hallituksella ei tunnu itselläkään olevan tietoa siitä, mitkä ovat perusteet, joilla työntekijä voidaan henkilöperusteisesti irtisanoa, Eloranta heittää.

Eloranta muistuttaa, että työministeri Jari Lindströmiltä (sin.) tivattiin tiedonantoäänestyksen yhteydessä uuteen lakiin tulevista konkreettisista irtisanomisperusteista, mutta hän ei pystynyt niitä yksilöimään.

– Siinä mielessä tämä lainsäädäntöesitys on aika höttöinen.

Elorannan mukaan ratkaisun avaimet kiistassa irtisanomislaista ja siitä johtuvassa työmarkkinakuohunnassa ovat edelleen hallituksella.

– Jos tämä lainsäädäntö lähtee pois ja pääsemme aitoihin neuvotteluihin, myös järjestölliset toimet päättyvät saman tien.

Lue myös:

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho syyttää ay-liikettä valhekampanjasta irtisanomislakihanketta vastaan

Lakkautettavaksi määrätty uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike marssi Helsingissä – poliisi otti etukäteen kiinni yhdeksän ihmistä

Uusnatsien Pohjoismainen vastarintaliike marssi Turun keskustassa lauantaina 18. elokuuta.

Kiinniotot tehtiin rikosten ja häiriöiden ehkäisemiseksi, kertoo poliisi.

Uusnatsien Pohjoismainen vastarintaliike marssi Turun keskustassa lauantaina 18. elokuuta.

Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) järjesti tänään mielenilmauksen Helsingin keskustassa. Poliisin mukaan Helsingissä iltapäivällä pidettyyn marssiin osallistui noin sata ihmistä.

Aamupäivällä ennen mielenilmauksen alkua poliisi otti kiinni yhdeksän marssille aikonutta, kerrottiin Helsingin poliisista. Kiinniotot tehtiin poliisin mukaan rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Poliisi kertoi Twitterissä, että kiinniotot tehtiin satamassa.

‒ Poliisin tietojen mukaan henkilöt olivat aikeissa osallistua Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenilmaukseen. Henkilöiden hallusta löydettiin varusteita, muun muassa kamppailuhanskoja, joiden perusteella he olivat varautuneet väkiväkivaltaan, kertoo yleisjohtaja, apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen.

Kiinniotetut on jo vapautettu ja he ovat jo poistuneet maasta. Yksi heistä sai sakkorangaistuksen.

Kopperoisen mukaan järjestö marssi sisäministeriön eteen, jossa pidettiin puheita. Mielenosoituksesta oli ilmoitettu etukäteen, ja se sujui Kopperoisen mukaan rauhallisesti.

Turun hovioikeus päätti syyskuun lopulla lakkauttaa PVL:n yleisen edun vastaisena. Samaan tulokseen päätyi myös Pirkanmaan käräjäoikeus aiemmin.

– Hovioikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, koska valitusaika korkeimpaan oikeuteen on vielä kesken. Niin kauan on se tilanne, että järjestö toimii niin kuin toimii, Kopperoinen selventää.

Aiemmin lauantaina PVL:n mielenilmauksesta kertoi Helsingin Sanomat.

Täydennetty 18.23 poliisin jatkokommenteilla

Leonardon nerokkuuden takana näkökyvyn ongelma? Myös Rembrandtin ja Picasson on arveltu kärsineen karsastuksesta

Leonardon piirros Vitruviuksen mies.

Uuden tutkimuksen mukaan renesanssinero Leonardo da Vincin kyky luoda kankaalle kolmiulotteisilta vaikuttavia maalauksia ja piirustuksia saattoi johtua hänen silmiensä poikkeuksellisesta ominaisuudesta.

Leonardon piirros Vitruviuksen mies.

Kuuden Leonardon teoksen tarkasteluun perustuvassa tutkimuksessa esitetään, että taiteilija kärsi karsastuksesta, minkä takia hänen silmänsä eivät aina katsoneet samaan suuntaan. Professori Christopher Tyler esittelee ajatuksensa JAMA Ophtalmology -tiedelehdessä.

Tylerin mukaan eräissä karsastustapauksissa "vaeltelevan" silmän näkökyky on heikentynyt, minkä takia näköhavainto muodostuu kaksiulotteiseksi. Siitä taas voisi olla hyötyä maalatessa, kun taiteilija luo kolmiulotteista maailmaa kaksiulotteiselle pinnalle, hän uskoo.

Tyler analysoi Leonardon teoksista muun muassa öljymaalausta nuoresta Johannes Kastajasta ja Vitruviuksen mies -piirustusta. Kumpikaan ei esitä Leonardoa itseään, mutta Tyler uskoo, että molemmissa on piirteitä taiteilijasta.

Tutkimalla näitä ja neljää muuta teosta, joista yksi oli omakuva vanhasta Leonardosta, Tyler oli havaitsevinaan pupilleissa merkkejä karsastuksen lajista, uloskarsastuksesta, johon kuuluu, että silmä tai molemmat kääntyvät ulospäin.

Tämä piirre näkyi Tylerin mukaan selvemmin muissa kuin omakuvissa. Tämän hän tulkitsee viittaavan siihen mahdollisuuteen, että uloskarsastus oli ajoittaista.

Leonardon uloskarsastus saattoi Tylerin mukaan esimerkiksi olla pahempaa rentoutuneena, mutta helpottaa, kun hän oli keskittynyt.

Karsastus ei ole ennenkuulumatonta taiteilijoilla

Eräiden tutkimusten mukaan kuvataiteilijoilla olisi jopa muuta väestöä enemmän karsastuksen kaltaisia stereoskooppisen näön ongelmia. Tutkijat uskovat havainneensa muun muassa Rembrandtin ja Picasson omakuvissa merkkejä karsastuksesta.

Leonardon mahdollinen karsastus on nykytiedoilla vain olettamus, eikä asiasta ole varmuutta.

Tutkimuksesta kirjoittaa LiveScience.com.

"Tunnen itseni inhottavaksi ja rumaksi" – nuoruusvuodet 14–21 ovat vaaroja täynnä, mutta näin niistä selviää

Tyttö katselee ikkunasta ulos

Nuorena hormonit hyrräävät ja mieli ajaa vuoristorataa, mutta myös aivoissa tapahtuu järisyttäviä muutoksia. Ilman aikuista kanssakulkijaa nuori on helposti tuuliajolla. Tietokirjailija, psykoterapeutti Pepi Reinikainen kirjoitti kirjan lukiovuosistaan.

Tyttö katselee ikkunasta ulos

Nuori kuvaa itseään, kaveriaan, snäppää ja päivittää Instagramia. Moni yhä haaveilee tunneilla ja katsoo ikkunasta ulos vapauteen, kuten 60–70-luvun kouluissa. Runoja rustailevia, musiikkia tekeviä, kiihkeästi urheilevia tai pelaavia nuoria, jotka yrittävät selvitä hengissä.

Tietokirjailija, psykoterapeutti Pepi Reinikainen vetää elämänkaarikirjoitusryhmiä ja on lukenut yli tuhannen ihmisen kokemuksia elämän eri ikäkausilta. Hän kutsuu nuoruuden ikäkautta 14–21 elämänkaarellisesti vaaran vuosiksi.

Reinikainen on kirjoittanut tuoreen kirjan omasta lukioajastaan Porvoossa. Nuoruuteni Nunnala – sisäoppilaitoksen salatut vuodet (1965 - 1969) sisältää autenttisia päiväkirjamerkintöjä.

Pepi Reinikaisen omat nuoruusvuodet olivat täynnä suurta tuskaa, ehdottomuutta sekä epävarmuutta, eikä kyse ollut pelkästään valinnoista tai nuoren asenteesta.

Opettajat käyttivät mielivaltaista kuria. Pärstäkerroin vaikutti: oppilaita suosittiin sen mukaan, miten varakkaasta perheestä nämä tulivat. Opetus oli auttamattoman vanhanaikaista. Oppilaiden pahoinvointi ja ahdistus ohitettiin. Tytöt elivät Porvoon sisäoppilaitoksessa ilman aikuisten todellista tukea. Koulussa tapahtui itsemurhayrityksiäkin, mutta tapahtumat lakaistiin maton alle.

Identiteettitutkija Päivi Fadjukoff näkee tarinassa yhtymäkohtia myös nykyaikaan. Tänäkin syksynä on uutisoitu vakavista nuorten kuulemisen puutteista koulukodissa. Edelleen ihan tavallisessa koulussa saattaa käydä niin, että opettaja ottaa huomioon vain ”menestyjät”, jotka muistuttavat heitä itseään ja tulee ohittaneeksi ne, joihin hän ei koe samuutta.

– Nuori saattaa kokea, että hänen ahdistuksensa ja hämmennyksensä sivuutetaan tyystin, eikä hänellä ole kotonakaan aikuista, joka tukisi. Nuoruuden valinnat ovat vaikeita ja on riski, että nuori jää vuosiksi tuuliajolle, kun hänen käsityksensä itsestä on jäänyt haparoivaksi.

Rakkaus voi musertaa erämaassa

Reinikainen kutsuu nuoruuden aikaa vaaran vuosiksi, jos lähellä ei ole aikuista eikä laumaa. Aikuisen pitää myös ymmärtää nuoren mustavalkoista maailmaa.

– Ymmärrän hyvin, että ensirakkaus voi saada pään täysin sekaisin. Yksipuoliset musertavat rakkaudet, joissa ei saa vastakaikua, saattavat ohjata suuntaa myöhempään elämään. Hyväksikäytöt ja epäreiluudet synnyttävät traumoja.

Esimerkiksi tyttöjen välinen kaveruus synnyttää vahvan hylkäämiskokemuksen, jos toinen äkkiä katoaa muihin porukoihin. Tosin myös hyvät kokemukset saattavat johdattaa eteenpäin, kohti uusia hyviä kokemuksia.

Reinikainen on huomannut, että kun elämänkaarikirjoittajat käsittelevät ikävuosia 14–21, he helposti sivuuttavat nuoruuden tuntemuksensa ja vähättelevät, jopa häpeävät. Moni voi olla myös pettynyt, kun kohtaa omat nuoruuden haaveensa uudelleen ja hämmentyy, mihin ne unohtuivat. Hän ei kuitenkaan suosittele, että kukaan ryhtyy julkisesti lukemaan nuoruutensa päiväkirjoja ja nauraa niiden typeryyksille, koska se on itsensä yli kävelemistä.

– Vaaran vuosista selviää, jos voi puhua jollekulle omista tunteistaan. Että ne ovat avokkaita ja tärkeitä. Että joku toinen voi auttaa laittamaan oikeisiin mittasuhteisiin, sillä nuori ei pysty siihen erämaassaan yksin.

Aivot narikkaan ei onnistu

Kun nuorten aivoja on tutkittu, myös neurologia selittää ahdistuksen ja käyttäytymisen määrää. Aivotutkija David Eaglemanin tuoreessa kirjassa Aivot kuvataan, miten vielä pari vuosikymmentä sitten luultiin, että aivot ovat jo kehittyneet lapsuuden päättyessä. Nyt tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisaivojen kehittyminen vie aikaa 25 vuotta.

Teinivuodet ovat neuraalisen uudelleenjärjestäytymisen ja muutoksen kausi: aivoissamme tapahtuu yhtä järisyttäviä asioita kuin se, että hiki alkaa haista ja hormonit hyrräävät. Muutokset aivoissa vaikuttavat syvällisesti siihen, miten käyttäydymme ja miten reagoimme ympäröivään maailmaan.

Yksi muutoksista liittyy juuri minäkäsitykseen ja oman itsen kehittymiseen. Eaglemanin mukaan aivoista on tehty tutkimus, jossa aikuiset ja nuoret laitettiin näyteikkunaan. Nuorissa ventovieraiden tuijottelun kohteeksi joutuminen ajoi sosiaaliset tunteet ylikierroksille, ja he olivat erittäin ahdistuneita.

Eaglemanin mukaan aivojen mediaalinen prefrontaalikorteksi aktivoituu, kun ajattelemme itseämme. Tämä korteksi muuttuu sosiaalisissa tilanteissa hyvin aktiiviseksi ja herkimmillään se on juuri viisitoistavuotiaana. Voi vain kuvitella, miten sosiaalinen media ruokkii nuoren stressipitoisuuksia: aivot pakottavat oman itsen arviointiin, eikä siihen auta lause "älä välitä".

Pitäisi olla nuori ja iloinen

Identiteettitutkija Päivi Fadjukoffin mukaan identiteetti on koko elämän mittainen matka. Se muuttuu ja kehittyy ja joutuu elämän eri vaiheissa uusiin haasteisiin, mutta pohja lasketaan nuoruudessa.

– Aikuisella on kokemusta, erilaisia keinoja ja resursseja käsitellä asioita. Nuoret katsovat maailmaa tuorein silmin: kuka olen, mikä on paikkani tässä maailmassa. Ja on tosi kipeää, jos ei näe merkitystään tässä elämässä.

Kiusaaminen ja syrjään jättäminen sattuu aivoissa samalla tavoin kuin fyysinen kipu. Nuori voi kokea sen joka päivä uudestaan ja uudestaan. Viesti on: "olet vääränlainen, et kuulu joukkoon".

– Koulukiusaamisessa nuori kokee, ettei ole tärkeä koulun aikuisille, kukaan ei välitä. Ihminen käpertyy itseensä, sillä identiteetin kasvu vaatii aina vuorovaikutusta.

Pepi Reinikainen kuvailee kirjassaan, miltä tuntuu, kun ei ollut "olemassa."

– Minunhan pitäisi elää, kokea, olla nuori ja iloinen mutta tunnen itseni inhottavaksi ja rumaksi. Saan raivareita. En merkitse kenellekään mitään. Minua ei kuulla, nähdä eikä oteta huomioon itseäni koskevissa asioissa. Maailma oli muuttunut opiston ulkopuolella vuonna 1968, mutta sisälle saakka se ei ulottunut.

Päivi Fadjukoffin mielestä Reinikaisen nuoruuden päiväkirjat kuvaavat hyvin nuoren ajattelua.

– Moni kasvattaja ja aikuinen sekä nuori löytää varmasti liittymäpintoja Nunnala -kirjan tekstistä.

Hyvä lause kannattelee vuosia

Pepi Reinikainen kävi päiväkirjansa läpi ensimmäisen kerran kymmenen vuotta Nunnalan jälkeen eli 80-luvun alussa asuessaan Hollannissa. Hän täydensi tekstejä omilla merkinnöillään.

– Tuolloin olin vielä täynnä raivoa ja vihaa tuhlatuista nuoruusvuosistani. Nyt kun kirjoitin kirjani voin sanoa, että vihdoin olen päässyt itseni rinnalle. Olen itseni puolella.

Nuorella on syvä tarve viisaalle aikuiselle, vieressä kulkijalle. Moni muistaa ikävät tokaisut, mutta yhtä lailla hyvät palautteet. Reinikainen on elämänkaarikirjoituksia lukiessaan huomannut, että opettajan tai sukulaisen tai naapurin hyvät sanat ovat voineet kannatella jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Nuorella on valtava aikuisen kaipuu. Se unohtuu helposti. Luullaan, että nuoret eivät välitä, mitä aikuinen sanoo. Yksi pieni lause, joka kertoo, että tässä onnistuin, että joku näki minussa vahvuuksia. Myös nykypäivän kasvattajan on hyvä muistaa tämä.

Päivi Fadjukoffin mukaan indentiteettiä ei voi löytää itseensä käpertymällä. Siihen tarvitaan tekoja ja muut ihmiset: mikä olen muille, missä ja kenelle ihminen on merkityksellinen ja mihin häntä tarvitaan. Pepi Reinikainen löysi oman ehyemmän identiteettinsä vasta elämänkaarityössä.

– Elämänkaarikirjoitusryhmissä tunsin, että ihmiset luottivat siihen, että osaan tämän homman.

Onneksi moni nuori löytää kuitenkin voimaannuttavia tekijöitä, omanlaisen kaveriporukan, kirjoittamisen, kuvanteon, musiikin. Fadjukoffin mukaan oma elämänhallinta jatkuu koko elämän ja vaikeatkin kokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Se vaatii kuitenkin työtä, jossa täytyy olla itsensä puolella. Itseensä saa suhtautua armollisesti!

Ehkä nuoria kannattaisi kuunnella

Vanhempien pitäisi muistaa ja kohdata oma nuoruutensa aidosti kipuineen kaikkineen. Ja lisätä myötätuntoa ja kykyä auttaa nuorta kohti unelmiaan.

– Opettaa, että kaikki ei tapahdu hetkessä, kuten nuori haluaisi, vaan vaatii aikaa.

Mitä jälkiä nuoruuden vuosista jäi Pepi Reinikaiselle? Puhuminen oli elinehto. Että sai jakaa asioita oman pienen kaveriporukan kanssa säästelemättä ja suoraan.

Hän sanoo, että oikeastaan piinalliset vuodet Porvoon Nunnalassa ohjasivat kohti hänen elämäntehtäväänsä eli elämänkaarikirjoitusmallin luomista ja lukuisten kurssien vetämistä.

Sieltä jäi myös ihanteellisuus ja ehdottomuus. Ehdottomuuteen voi liittyä radikalisoituminen, mutta pahan sijaan voi tehdä myös hyvää. Reinikainen muistuttaa, että moni nuori haluaa aidosti pelastaa maailman tuholta.

– Nuoret ovat oikeasti erittäin huolissaan ilmastomuutoksesta, ehkä heitä kannattaisi kuunnella.

Viisi juttua lauantai-iltaan: Lapsuuskodin kirjat kantavat koko elämän, kumppanin löytämisen salaisuus ja pedofiili juniorivalmentajana

Olohuone.

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon tärkeitä juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Olohuone.


Tutkimus: Kodin täysi kirjahylly antaa lapselle elinikäistä etua

Lapsen ei tarvitse vielä osata lukea hyötyäkseen kotikirjastosta. Ratkaisevaa näyttää olevan, että kirjoista tulee osa normaalia elämää. Tuoreen australialaistutkimuksen mukaan iso kotikirjasto vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen jo silloin, kun hän ei osaa vielä edes lukea.

Yle kävi Kiinan rajaseudulla, jossa vakoojalinnut lentävät taivaalla – ja miljoona ihmistä vannoo leireillä uskollisuutta puolueelle

Kiina valvoo Xinjiangin maakuntaa huipputeknologian avulla kuin jokainen asukas olisi mahdollinen terroristi. Varjostajat seurasivat myös toimittajan kaikkia liikkeitä.

Jalkapallovalmentajalle 2 vuotta ja 8 kuukautta vankeutta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä – 13-vuotiaana uhriksi joutunut Emilia: “Se oli minulle helvetti”

Jalkapalloa harrastanut tyttö joutui vuosien ajaksi valmentajansa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Entinen naisten liigapelaaja haluaa kertoa kokemuksistaan, jotta muutkin uhrit uskaltaisivat hakea apua ja oikeutta.


Heli Vaarasen kolumni: Liian moni luo ihannekuvan tulevasta kumppanistaan – ennakko-odotukset kannattaa hylätä ja maksimoida sattuma

Haluaisitko löytää kumppanin, mutta nettideittailu ei kohdallasi toimi? Kannattaa lähteä kotoa ja tehdä sellaista, mikä saattaa pelottaa, kirjoittaa psykoterapeutti Heli Vaaranen.

Suomalaisnainen kaapattiin työmatkalla Tunisiassa, pieni tyttö auttoi pakenemaan – nyt nainen kertoo Ylelle, kuinka traumat ja isot velat seurasivat häntä vapauteen

Kaapatun Marissa Jaakolan tarinasta ilmestyy sekä kirja että dokumenttielokuva. Torstaina vietettiin Euroopan Unionin ihmiskaupan vastaista päivää.

Historiallisen tehoton Real Madrid rikkoi 33 vuotta vanhan ennätyksen – Levante venytti mahtiseuran kuivuuden yli 8 tuntiin

Levante

Real Madrid onnistui lauantaina vihdoin maalinteossa, mutta joukkueen kuivuus venyi historiallisen pitkäksi.

Levante

Real Madridin mustalle alkukaudelle ei näy loppua. Lauantaina Real hävisi kotonaan Levantelle 1–2. Ennen kotiotteluaan Realin edellinen maali oli syntynyt 22. syyskuuta Espanyolin verkkoon.

Real painosti Santiago Bernaubeulla Levantea, mutta osui avausjaksolla vain Oier Olazabalin vartioiman Levante-maalin kehikkoon. Levante puolestaan osui ensimmäisellä puoliajalla molemmista maalintekoyrityksistään.

Levante hiljensi madridilaisyleisön kuuden minuutin kohdalla. Raphael Varane ei saanut katkottua Sergio Postigon pystypalloa, ja Jose Morales kiersi sekä Varanen että Thibaut Courtois'n ohi maalintekoon.

Avustava videotuomari VAR oli ottelussa kiireinen. Ensimmäisen kerran videota kelattiin kymmenen minuutin pelin jälkeen, kun Varanen tarkistettiin osuneen palloon kädellään Realin rangaistusalueen sisällä. Pallo asetettiin pilkulle, jolta Roger Marti laukoi Levantelle 2–0-johdon.

Viisi minuuttia myöhemmin VAR kumosi Realin juhlat: Marco Asension tulkittiin olleen paitsiossa maaliin johtaneessa tilanteessa. VARia käytettiin uudestaan avausjakson lopulla, kun Levanten laitapelaajan Toñon osuma hylättiin paitsiona.

Ottelun 55. minuutilla kirjoitettiin kotijoukkueen kannalta synkkää historiaa, sillä Realin maaliton putki venyi ennätyksellisen pitkäksi 464 minuuttiin. Edellinen ennätys oli kestänyt vuodesta 1985.

Realin kuivuus päättyi lopulta kahdeksan tunnin ja minuutin kärvistelyn jälkeen. Marcelo laukoi isäntien 1–2-kavennuksen Karim Benzeman syötöstä 72. minuutilla. Real oli ottelun lopulla pari kertaa erittäin lähellä tasoitusta, lähimmäksi maalia pääsi tolppaan laukonut Benzema.

Sarjataulukossa seitsemänneksi harpannut Levante piti johtonsa ja otti Santiago Bernabeulta mukaansa kolme pistettä maalein 2–1. Espanjan liigassa viidentenä oleva Real on pelannut La Ligassa viisi ottelua voitoitta.

Lue lisää:

Ykkösen nousutaistosta trilleri – HIFK nousi KPV:n ohi kärkeen

Hurjavireinen Teemu Pukki viikkoja sivussa – "Suomi halusi epätoivoisesti peluuttaa häntä"

Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle

valvontakamera ja moskeija

Kiina valvoo Xinjiangin maakuntaa huipputeknologian avulla kuin jokainen asukas olisi mahdollinen terroristi. Varjostajat seurasivat myös toimittajan kaikkia liikkeitä.

valvontakamera ja moskeija

– Tervetuloa Kashgariin, sanoo poliisi täydellisellä englannilla, katsoo silmiin ja hymyilee leveästi.

Hän ja kolme muuta kiinalaisviranomaista ovat saapuneet hotellin aulaan kertomaan, miten Kashgarista kuuluu raportoida. On paras pysyä turistialueilla, eikä poliiseista saa missään nimessä ottaa kuvia, he muistuttavat.

Minulle esitellään mies kommunistisen puolueen propagandavirastosta. Hänen kerrotaan tekevän kaikkensa, jotta matkamme sujuisi ongelmitta. Puhelinnumeroa hänelle ei ole.

Mutta sitä emme tarvitsekaan. Seuraavat kolme päivää hänen kollegansa ovat aina tavoitettavissa: osa näköetäisyydellä, osa piilossa puiden takana, jotkut selaamassa kioskin lehtiä tai perässämme autossa, jossa ei ole rekisterikilpiä.

He eivät puhu meille mutta näkevät kaiken. Ja se on vasta pieni maistiainen siitä, mikä on täällä asuville arkipäivää.

Puolen miljoonan asukkaan Kashgar ei nimittäin ole mikä tahansa kiinalainen kaupunki. Se kuuluu Xinjiangin autonomiseen alueeseen, jossa asuu yksi Kiinan suurimmista vähemmistöistä, arviolta 12 miljoonaa uiguurimuslimia.

Nykyisin Kiina valvoo maakuntaa kuin jokainen heistä olisi mahdollinen terroristi. Poliisi pidättää ihmisiä ilman pätevää syytä ja on YK:n paneelin arvion mukaan passittanut jopa miljoona uiguuria suljetuille leireille. Niillä uiguurit pakotetaan laulamaan ylistystä Kiinalle ja kieltämään uskontonsa.

Puhutaan jo etnisestä puhdistuksesta.

Kiina kiistää väitteen puhdistuksesta, mutta on myöntänyt uudelleenkouluttavansa uiguureja. Siitä Kiina ei kuitenkaan pidä, että asiasta tullaan Xinjiangiin kyselemään.

– Hyvää illanjatkoa. Adios! hymyilevä poliisi sanoo.

Taksikuskin puhelin soi, kun hän jättää meidät Kashgarin kuuluisimman turistikohteen eteen.

– Toin heidät vanhaankaupunkiin, hän raportoi luuriin.

Tämä osa Kashgaria ei tunnu Kiinalta vaan Tuhannen ja yhden yön sadulta. Arkkitehtuuri muistuttaa, että kyseessä on ikivanha keidaskaupunki, josta on vain parisataa kilometriä matkaa Kiinan länsirajalle. Afganistanin pääkaupunki Kabul on neljä kertaa lähempänä kuin Peking.

Kiina on kuitenkin tehnyt selväksi, kenen alueella ollaan.

Kaikki julkisivut ovat punaisenaan Kiinan lipuista. Yhdestä kaksikerroksisesta talosta voi laskea 17 punalippua, seuraavasta ja taas seuraavasta vähintään saman verran. Katu jatkuu punaisena kuiluna.

Pääteiden varsilla, siltojen alla ja talojen yllä roikkuu valtavia julisteita, jotka kehottavat kunnioittamaan kommunistisen puolueen aatetta ja vaalimaan presidentti Xi Jinpingin ajatuksia.

Osa vanhastakaupungista on purettu lähes maan tasalle, mutta osa on kunnostettu turisteja varten kuin outo teemapuisto, jossa matkailijat saavat katsella ja maistella eksoottista silkkitien Kashgaria.

Täällä uiguurikulttuuri on esillä sellaisena kuin Kiina sen haluaa: grilleissä sihisevänä mausteisena ruokana, rusinakauppiaina ja hedelmäkojuina. Miehinä, jotka takovat kuparikattiloita päässään uiguurien perinteinen, pientä tyynyä muistuttava doppa-hattu.

Keskiaasialaisen näköiset uiguurit erottaa varsin helposti ulkonäöltään han-kiinalaisista. Suurin osa Kashgarin asukkaista on yhä uiguureja, vaikka Kiina on asuttanut Xinjiangiin koko ajan enemmän valtaväestöä.

Nykyisin jo 40 prosenttia maakunnan asukkaista on han-kiinalaisia.

Valvontakamerat tuijottavat kiinalaisturisteja ja uiguurivanhuksia, jotka istuvat ravintoloiden edessä. Poliisit vartioivat suljettuja ovia, joiden taakse ei näe.

Kaduilla on päivällä hiljaista. Monet kaupoista näyttävät olleen kiinni jo kauan.

Lähempänä kuvauksellista kaupunginmuuria shanghailainen eläkeläismies Chen koluaa kortteleita kamerakerhon kanssa.

– Tulimme, koska tämä on Kiinan etnisesti rikkaimpia kaupunkeja. Täällä on niin kaunista, Chen sanoo.

Hän kertoo tuoneensa myös kuvauslennokin ja harmittelee, kun sitä ei voi käyttää.

– Jostain syystä täällä ei saa kuvata lennokeilla, Chen ihmettelee.

Puhumme hetken Suomesta ja lasikattoisista revontulimajoista, sitten hyvästelemme.

Heti, kun Chen jatkaa matkaansa, hotellilla tapaamani propagandatoimiston mies ilmestyy hänen viereensä.

Opimme pian, että valvojamme puhuttavat jokaisen kohtaamamme ihmisen. Myyjät, ravintoloitsijat ja kauppiaan, jolta kysymme kulkuohjeita.

Miehet odottavat meitä aamuisin hotellin aulassa, seisovat julkisen vessan ovella ja ajavat kanssamme bussilla. Iltatorin ruuhkassa he ovat selässä kiinni. He kuvaavat meitä, kun ohitamme tarkastuspisteen ja näkevät, jos kamerani osuu poliisiin. Silloin poliisipartio tulee vaatimaan ruutujen poistamista.

Uskottavia haastatteluja on mahdoton tehdä, eikä haastateltavia voi suojella kuulusteluilta.

Kiina toivottaa teoriassa ulkomaiset toimittajat tervetulleeksi, mutta Xinjiangissa työn vapaus on toista kuin Pekingissä. On keskityttävä tarkkailemaan ja kuuntelemaan.

Kiina perustelee Xinjiangin valvontaa terrorismin torjunnalla. Paine oli alkanut kasvaa jo vuonna 2001, kun Kiina liittyi osaltaan terrorismin vastaiseen sotaan.

Vuonna 2014 Kiinassa nähtiin terrori-iskujen aalto, josta viranomaiset syyttivät uiguureja. Parhaiten maailman mieliin on painunut veitsi-isku Etelä-Kiinassa sijaitsevan Kunmingin juna-asemalla.

Tapahtumat antoivat Kiinalle syyn kiristää Xinjiangin uiguurien kontrollia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan joukkopidätysleirejä ryhdyttiin rakentamaan juuri tuolloin.

Kiina suhtautuu epäilevästi vähemmistöihin ja pelkää separatistisia ajatuksia, jotka voisivat levitä. Sen vuoksi se pitää niin Tiibetiä kuin Xinjiangiakin tiukassa otteessa. Separatismi on Kiinan mukaan yksi kolmesta "pahuuden voimasta", kaksi muuta ovat terrorismi ja ääriajattelu. Kiinan mukaan kaikki sen toimet Xinjiangissa pyrkivät estämään näiden aatteiden leviämistä.

Xinjiang on Kiinalle tärkeä alue myös taloudellisesti. Sen maaperässä on öljyä ja kaasua, ja se on tärkeä kauppareitti, uuden silkkitien portti Keski-Aasiaan. Siksi puolue käyttää kovia keinoja estääkseen maakuntaa ajautumasta liian etäälle keskushallinnosta.

Vanhankaupungin aukiolla turistiopas selostaa kiinalaisille matkailijoille, kuinka paikalla järjestetään joka maanantai isänmaallista ohjelmaa.

– Täällä on lipunnosto, johon kaikkien paikalle pääsevien on osallistuttava, opas kertoo särisevään kovaääniseen.

Hän selittää ryhmälle, että jokainen asukas tuo tilaisuuteen kotoaan pienen tuolin. Lipunnoston jälkeen kaikki istuvat kuuntelemaan, kun viranomaiset tiedottavat heille Kiinan politiikan hyödyistä ja maan johdon hyvistä teoista.

– Täällä korostetaan isänmaallista koulutusta, hän sanoo.

Samanlaisia lipunnostohetkiä on kuvailtu ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin raportissa, joka käsittelee Xinjiangin tilannetta. Syyskuussa julkaistuun laajaan raporttiin on haastateltu kymmeniä uiguureja.

Erään miehen kertomuksen mukaan lipunnostoissa läsnäolijat kirjataan ja poissaolosta rangaistaan. Istunnoissa saattaa myös joutua kieltämään perheenjäseniään, jos he ovat jääneet kiinni rukoilusta tai Koraanin lukemisesta.

Jos ei tottele, voi joutua pidätetyksi ja leirille.

Elokuussa YK:n alainen komitea arvioi, että Xinjiangin suljetuille poliittisille koulutusleireille on viety jopa miljoona ihmistä. Se tarkoittaa lähes joka kymmenettä maakunnassa asuvaa uiguuria.

YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea kuvaili Xinjiangin muistuttavan nykyisin "jättimäistä piilossa pidettyä internointileiriä". Lisäksi komitean varapuheenjohtaja sanoi, että jopa kaksi miljoonaa ihmistä on pakotettu koulutukseen, joissa heitä käännytetään.

Human Rights Watchin ja Amnestyn haastattelemien uiguurien mukaan leireillä on opeteltava puoluepropagandaa, laulettava kommunistisia ylistyslauluja ja tankattava kiinan kirjoitusmerkkejä. Uiguurikielen puhumisesta rangaistaan ja islaminusko pitää kieltää.

– Meidän piti opetella laulu seitsemässä päivässä. Jos ei oppinut, ei saanut ruokaa seitsemään päivään. Mietin, että selviäisin kyllä, sillä olin ollut jo kahleissa samat seitsemän päivää, eräs leiriltä päässyt kertoo Human Rights Watchin raportissa.

Harva järjestöjen haastattelemista tiesi, miksi oli leireille joutunut. Leirillä he eivät myöskään tienneet, koska pääsisivät pois.

Pois päässeet ovat kertoneet fyysisestä ja henkisestä väkivallasta. Sairaat eivät saaneet hoitoa ja ihmisiä hakattiin. Moni haastatelluista kertoo yrittäneensä itsemurhaa. Toiset kertovat kiduttamisesta pidätyskeskuksissa, valveilla pitämisestä ja rautaisesta, jäseniä puristavasta tuolista, jonka nimi on "tiikeri".

– Se ei ollut paikka, jossa häädettäisiin ääriajattelua. Se oli paikka, joka synnyttää kostonhalua ja pyyhkii pois uiguuri-identiteetin, kertoo leiriltä päässyt Abdusalam Muhemet sanomalehti New York Timesin haastattelussa.

Muhemetin tavoin suurin osa niistä, jotka ovat uskaltaneet kertoa kokemuksistaan leireillä, asuu nykyisin ulkomailla. Silti moni välttää omalla nimellään puhumista suojellakseen yhä Kiinassa olevia sukulaisiaan.

Ihmisoikeusraporteissa ja mediassa puhuneiden uiguurien mukaan ihmisiä viedään koulutusleireille mielivaltaisesti ja ilman oikeudenkäyntiä. Rikokseksi voi riittää Koraanin siteeraaminen tai asuminen ulkomailla.

Juuri täällä Xinjiangin eteläosissa on Human Rights Watchin mukaan paljon perheitä, joiden jäsenistä yli puolet on koulutusleirillä, pidätettynä tai vankilassa. Kun vanhemmat ovat joutuneet leirille, lapset on lähetetty orpokotiin.

Tärkeimmät todisteet leirien olemassaolosta ovat pitkään olleet Kiinan hallituksen omat raportit ja Xinjiangista otetut satelliittikuvat. Jotkut kiinalaisdokumentit kertovat jopa yksityiskohtaisesti, miten leirit toimivat, sanoo Xinjiangin tilanteeseen perehtynyt saksalaistutkija Adrian Zenz Saksan radion haastattelussa.

Dokumentteja on julkaistu, koska paikallisviranomaisilla on ollut tarve osoittaa alueen asukkaille, että se tekee työtä terrorismin ehkäisemiseksi, Zenz selittää.

Zenz on verrannut Xinjiangin tilannetta 1960-luvun kulttuurivallankumouksen, jolloin Mao Zedong halusi puhdistaa Kiinan porvarillisesta ajattelusta. Arviot kulttuurivallankumouksen poliittisten vainojen uhreista liikkuvat sadoista tuhansista yli 1,5 miljoonaan.

Todisteista huolimatta Kiina kiisti kaikki ulkomaalaisten tutkijoiden ja median väitteet suljetuista koulutusleireistä viime kesään saakka. Sitten se muutti taktiikkaansa ja ryhtyi näennäiseen avoimuuteen.

Syyskuussa Kiina kertoi, että Xinjiangissa on "uudelleenkoulutuskeskuksia", joissa pikkurikollisille opetetaan ammatillisia taitoja ja lain kirjainta. Lokakuussa Kiina virallisti keskukset ja kertoi, mitä niissä sen mielestä tapahtuu:

– Keskuksissa opetetaan maan yhteistä kieltä, lakitietoa ja ammatillisia taitoja. Ruokalassa jaetaan maksutta ravitsevaa ruokaa, asuntola on hyvin varusteltu ja ulkona voi pelata koripalloa ja pingistä, Xinjiangin kuvernööri Shohrat Zakir kuvailee pitkässä, Kiinan valtiollisen uutistoimiston Xinhuan julkaisemassa haastattelussa.

Zakir ei kertonut, kuinka paljon ihmisiä "keskuksissa" on tai kuvannut tarkalleen, miten niille voi päätyä. Haastattelussa hän keskittyi ylistämään, kuinka rauhallinen Xinjiangista on viranomaisten toimien vuoksi tullut.

– Koulutusohjelman tarkoitus on puhdistaa maaperä aineksesta, joka ruokkii terrorismia ja uskonnollista ääriajattelua sekä estää väkivallanteot, Zakir sanoi.

Kuskin puhelimen WeChat-sovelluksesta raikaa uiguurinkielisiä viestejä. Pyydämme häntä jättämään meidät Maon patsaalle Kashgarin keskustaan.

Kivinen jätti-Mao tuijottaa käsi ilmassa jalustaltaan etelään kohti puistoa, jossa uiguurimiehet istuvat iltaisin pelaamassa shakkia ja korttia.

Tunnistamme saattajistamme jo ainakin seitsemät kasvot. Pari-, kolme-, nelikymppiset miehet voisivat verkkareissaan, farkuissaan ja lenkkareissaan olla keitä tahansa kadunkulkijoita, jos he eivät aina olisi siellä, missä mekin.

Suurin osa miehistä on uiguureita. Yksi tykkää käyttää aurinkolaseja, toinen ei voi välttää hymynkaretta, kun katseemme kohtaavat.

– Mitä kuuluu tänään, kysyn. Hän ei vastaa.

Miehet seuraavat meitä, kun kävelemme länteen. Olemme pyrkimässä kohti paikkaa, jossa satelliittikuvien mukaan saattaisi sijaita uiguurien suljettu koulutuskeskus. Kartan mukaan sen pitäisi olla vain parin kilometrin päässä vanhastakaupungista.

Tietoja keskusten mahdollisista sijainneista on koonnut Kanadassa asuva kiinalainen oikeustieteen opiskelija Shawn Zhang. Hän on käyttänyt hyväkseen paikallisviranomaisten dokumenteista keräämiään tietoja ja verrannut niitä satelliittikuviin. Zhangin kartan tietoja ei ole voitu vahvistaa paikan päällä, mutta sanomalehti Wall Street Journal löysi viime vuonna yhden keskuksista satelliittikuvien perusteella.

Kuvista myös näkyy, kuinka keskukset ovat viime vuosina laajentuneet.

Muutaman kymmenen kilometrin säteellä Kashgarin keskustasta kartalla näkyy 18 mahdollista sijaintia. Kaikkiaan leirejä uskotaan olevan yli tuhat.

Ohitamme tyhjiä taloja, joiden asukkaiden olinpaikkaa voi vain arvailla. He voivat olla muuttaneet tai heidät on viety vastoin tahtoaan. New York Timesin löytämän viranomaisraportin mukaan uiguureja on lähetetty leireille myös täysin umpimähkään, koska viranomaisten on pitänyt täyttää heille asetetut määrälliset tavoitteet.

Siellä, missä näkyy elämää, oven päällä on kyltti: "turvallinen perhe". Emme halua kysyä keneltäkään sen merkityksestä, sillä poliisit pysäyttävät meidät ja vaativat henkilötietojamme.

Kierrämme korttelin ja törmäämme taas poliiseihin. Ensimmäinen partio tarkistaa kameran, toinen tahtoo nähdä puhelimet. Poliisit seisovat kolmiomuodostelmassa selät toisiaan vasten. Heillä on mellakkavarusteet kilpineen ja konetuliaseineen.

Lopulta sivuutamme pätkiä piikkilangalla kuorrutettua betoniaitaa, jonka takana kohoaa sottaisia kerrostaloja. Taas uudet poliisit tarkastavat edessämme uiguurimiehen papereita.

Nyt partio ei enää viito meitä luokseen, vaan huitoo menemään pois. Leiritietojen vahvistaminen osoittautuu täällä mahdottomaksi.

Kashgarin kadut näyttävät siltä kuin minä hetkenä hyvänsä odotettaisiin mellakan puhkeamista. Autosta voi hahmottaa, että kaupunkia peittää poliisin valvontapisteiden tiheä ruudukko.

Pelkästään matkalla lentokentältä keskustaan olen laskenut 32 erilaista poliisiasemaa. Niitä täydentävät poliisiautot ja raskaasti aseistetut katupartiot. Poliisin lisäksi kaduilla ja kauppojen edessä liikkuu huomioliiveihin pukeutuneita siviilipartioita kädessään keppejä, jotka muistuttavat ylisuuria pesäpallomailoja.

Xinjiangin maakunta on ollut Kiinan silmätikku jo vuosikymmeniä, mutta valvonta alkoi kiristyä selvästi toissa vuonna. Presidentti Xi Jinping nimitti tuolloin Xinjiangin alueelliseksi puoluejohtajaksi Chen Quanguon. Aiemmin Chen on johtanut Tiibetiä, toista vähemmistön asuttamaa itsehallintoaluetta.

Saksalaistutkija Adrian Zenzin laskelmista näkyy, että Chenin kaudella turvallisuusalaan liittyvien työpaikkojen määrä Xinjiangissa on ampaissut nousuun. Valvonta näkyy myös Kiinan omissa tilastoissa: 21 prosenttia Kiinassa viime vuonna tehdyistä pidätyksistä tehtiin Xinjiangissa, vaikka siellä asuu 1,5 prosenttia maan väestöstä.

Virkavallan apuna ovat kamerat. Niitä on Kashgarissa ja koko Xinjiangissa kaikkialla.

Xinjiangista on tullut valvontatekniikan laboratorio ja koko Kiinan tulevaisuuden dystopia. Täällä testataan sitä, mikä voi olla tulevaisuutta myös muualla maassa.

Taivaalla lentää vakoojalintuja eli kyyhkysiksi naamioituja ja kameralla varustettuja lennokkeja, jotka tarkkailevat ihmisiä.

Ovilla on vartijoita ja laitteita, joilla kulkijan henkilöllisyys tarkastetaan kasvojentunnistusteknogian avulla. Jos kulkijassa on jotain epäilyttävää, kone piippaa. Mustalle listalle voi joutua esimerkiksi, jos sukulainen on joskus pidätetty.

Kukaan ei pääse täällä minnekään ilman, että se tiedetään.

Teiden yllä kulkee pylväikköjä, joihin on viritetty kaikkialle näkeviä kameroita. Aidoilla, piikkilangalla ja poliisivartioilla ympäröidyt huoltoasemat ovat kuin sotilaskohteita, ja jokainen tankattu bensalitra merkitään kirjoihin. Viranomaiset pelkäävät, että polttoainetta voitaisiin käyttää pommiin.

Etninen profilointi on täällä arkipäivää. Kuljemme ohi useiden tarkastuspisteiden, joilla uiguurit pysäytetään mutta han-kiinalaiset päästetään läpi ilman henkilöpapereita. Uiguurit on myös usutettu valvomaan toisiaan samalla tavalla kuin Pohjois-Koreassa.

– Ihmiset ovat lakanneet käymästä toistensa luona. Jos joku tuli vastaan kadulla, juoksin karkuun, kuvaa Human Rights Watchin haastattelema uiguuri viime vuosia Xinjiangissa.

Xinjiangissa asuvat uiguurit joutuvat myös alistumaan puhelinten tarkastukseen. Poliisit skannaavat puhelimet ja etsivät niistä uskonnollista sisältöä. Amnestyn mukaan leirille on voinut joutua, jos puhelimessa on WhatsApp-viestisovellus.

Uutistoimisto Reutersin mukaan laitteita on hankittu jo muuallekin Kiinaan. Skannerilla pystyy imemään ja analysoimaan puhelimeen tallennetut yhteystiedot, kuvat, videot ja sosiaalisen median sisällön.

Palamme vanhaankaupunkiin, jonka keskellä kohoaa kellertävä moskeija, Kiinan suurin, nimeltään Id Kah. Senkin katolla liehuu Kiinan punainen lippu. Aulassa roikkuu lakana, jossa kehotetaan rakastamaan puoluetta ja Kiinaa.

On perjantai-iltapäivä, jolloin muslimit ympäri maailman kokoontuvat rukoilemaan yhdessä. Täällä rukouskutsua ei ole kuulunut. Sen sijaan aukiolla moskeijan ulkopuolella jättimäisellä näytöllä pauhaa pitsamainos.

Toisella puolella kerrostalon kokoinen kuvaruutu pyörittää valokuvia: yhdessä on iso Xi Jinping, toisessa Xi lasten kanssa, kolmannessa Xi uiguurinaisten kanssa, neljännessä Xi poliitikkojen edessä johtamassa.

Kyltti moskeijan edessä kertoo, että perjantaisin täällä käy jopa viidestä kuuteen tuhatta ihmistä. Mutta ei enää, sanovat paikalliset. Kukaan ei uskalla, sillä se voitaisiin tulkita merkiksi ääriajattelusta.

Kiina on kieltänyt hiljalleen lähes kaiken, mikä liittyy islamiin. Uskonto ei saa näkyä pukeutumisessa, halal-merkinnän käyttöä on rajoitettu, rukousmattoja ja Koraaneja on takavarikoitu. Rukoilemista ja ramadanin viettoa tarkkaillaan.

Vastaantulijalle pitää sanoa ni hao, ei as-salaam-alaikum.

Kolmen vuoden takaisissa valokuvissa moskeijan portaat ovat täyttyneet miehistä mattojensa kanssa. Tuolloin toimittajatkin saivat kulkea Xinjiangissa suhteellisen rauhassa.

Xinjiangiin saa yhä matkustaa, mutta täällä asuvien liikkumista rajoitetaan. Pari vuotta sitten asukkailta alettiin vaatia dna-näytteitä passihakemuksen oheen. Lopulta kaikki alueen passit vaadittiin takavarikoitavaksi. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan myös ihmisten liikkumista maakunnan sisällä on rajoitettu.

Maantiellä tarkastuspisteita voi olla parin sadan metrin välein. The Economist -lehden toimittajat näkivät muutama sata kilometriä Kashgarista kaakkoon sijaitsevan Hotanin kaupungin ulkopuolella, miten ihmiset käskettiin bussista ja heidän henkilöllisyytensä tarkastettiin iirisskannerien avulla.

Kotimaisia matkailijoita Xinjiangiin silti halutaan. Katsomme yhdessä varjostajiemme kanssa, kun keski-ikäinen pariskunta kiipeää tikkaita pitkin kamelin selkään valokuvaa varten. Kamelipotretti maksaa 20 juania eli noin kolme euroa.

Rukousaika loppuu, ja ovella odottavat turistit pääsevät sisään moskeijaan. Ulos on tullut vain muutama vanha uiguurimies.

Aukion yllä lentoon lehahtaa puluparvi. Jokin puluista saattaa olla kamera.

Jäämme bussista lähellä majapaikkaamme. Ulkomaalaiset saavat asua Kashgarissa vain tietyissä hotelleissa. Pimeässä illassa on helppo erottaa, kun kuusi miestä kävelee perässämme muutoin tyhjällä sillalla.

Löydämme pienen auki olevan ravintolan, ja kiinalaispariskunta näkee vaivaa kyselläkseen ulkomaalaisen vieraan makutottumuksia. Mies katselee hymyillen, kun syömme.

Sitten hänet kutsutaan ulos.

– Se ulkomaalainen, kuulen jonkun sanovan kiinaksi.

Mies palaa kasvoillaan tutkimaton ilme. Hän näyttää helpottuvan, kun lähdemme.

Kashgarista löytyy se arkinen Kiina, jossa käydään töissä ja koulussa, myydään ruokaa, kanniskellaan ostoksia pienissä muovipusseissa. Samalla läsnä on kokonaan toinen todellisuus.

Myös kellot käyvät täällä kahta aikaa: ihmisten ja valtion. Se johtuu siitä, että Kashgar sijaitsee 3 500 kilometriä Pekingistä länteen, ja aurinko nousee aamulla pari tuntia myöhemmin kuin maan itäosissa.

Ainakin yhden uiguurin raportoidaan joutuneen leirille siksi, että hänen kellonsa kävi Xinjiangin tahtiin.

Virallisesti Kiinassa on käytössä vain yksi aika: Pekingin aika.

Lue myös:

Linnuiksi naamioidut dronekamerat vakoilevat taivaalta ihmisten liikkeitä – Kiinan muslimivähemmistön kontrolli on kuin Orwellin painajaisesta

Kiina virallistaa "uudelleenkoulutusleirit" – jopa miljoona ihmistä määrätty saamaan ideologista oppia ja käyttäytymisen ohjausta

Yle Länsi-Kiinassa: Näin Kiina simputtaa Xinjiangin uiguureita (julkaistu 1.7.2016)

Ferrari käärmeissään Räikköstä sivuavista väitteistä: "Epäkunnioittavaa"

Kimi Räikkönen

Ferrari-päällikkö Maurizio Arrivabene painottaa, etteivät Kimi Räikkösen lähtöpassit Ferrarilta vaikuttaneet Monzan GP:n tapahtumiin.

Kimi Räikkönen

Formula 1 -talli Ferrari on tyytymätön kirjoitteluihin, joissa tallin kenties ratkaisevaksi muodostuneen tappion Italian GP:ssä Monzassa nähtiin johtuneen Kimi Räikkösen tuolloin tietoonsa saamista potkuista. Tallipomo Maurizio Arrivabene kuvailee Autosportin mukaan väitteitä "epäkunnioittaviksi".

Ferrari vei syyskuun alussa Monzassa eturivin lähtöpaikat, mutta Mercedeksen Lewis Hamilton ajoi kuitenkin kisan voittoon ennen Räikköstä. Sebastian Vettel jäi neljänneksi, ja ero Hamiltoniin MM-pisteissä kasvoi 30:een.

Ferrarin kannalta kisasta jäi karvas maku, kun Räikkönen ja Vettel kävivät keskinäistä vääntöä ja osaltaan avittivat Hamiltonia korjaamaan maukkaan potin.

Heti perään sitten selvisi, että Räikkönen sai Monzan GP-viikonloppua ennen tietää lähtöpasseistaan Ferrarilta. Se antoi tietenkin pontta väitteille, että Räikkönen olisi ollut Monzassa erityisen motivoitunut hakemaan onnistumista itselleen, ennemmin kuin automaattisesti auttanut tallitoveriaan Vetteliä.

Arrivabene tekee kuitenkin selväksi, että Räikkös-päätöksellä ei ollut vaikutusta siihen, kuinka tallin kuljettajat kisassa toimivat.

– Sekä Kimi että Sebastian ovat erinomaisia ammattilaisia, joilla on vuosien kokemus harteillaan. He eivät ole mitään kartingkuskeja, jotka ovat aloittaneet radalla hengailun. Se mitä on sanottu tämän asian aikataulutuksesta, on mielestäni epäkunnioittavaa näitä upeita ammattilaisia kohtaan, Arrivabene murisee Autosportille.

– Ja sanon vielä senkin, että jos Kimi ajaa paalulle joka kerta kun kuulee tällaisia uutisia, silloin tuota kannattaisi tehdä joka ikinen viikonloppu.

Arrivabenen mukaan Kimille kerrottiin asiasta nimenomaan Monzassa kahden erityisen syyn takia.

– Kimi on aina pärjännyt hyvin (Monzaa edeltäneessä GP:ssä) Spassa ja Monzassa, ja hän oli halukas saamaan meiltä vastauksen tulevaisuudestaan. Ja tuollaisen päätöksen välittäminen on mielestäni parempi tehdä ennen GP-viikonloppua "ystävällisellä" radalla, ennemmin kuin kenties enemmän huolta tuovalla radalla.

– Olisi ollut ihanteellista kertoa asiasta kesätauon aikana (heinäkuun lopusta elokuun loppuvaiheisiin), mutta emme olleet silloin vielä valmiita. Ja Monzan jälkeen olisi ollut sitten Singaporen viikonloppu.

Lue lisää:

Vettelin mestaruustoiveille jälleen kolaus – kolmen lähtöruudun rangaistus

Vettel hämmästeli lähtöruuturangaistustaan – "Väärä tuomio"

Bottas luottaa Mercedeksen iskukykyyn kelissä kuin kelissä

Vettel hämmästeli lähtöruuturangaistustaan – "Väärä tuomio"

Sebastian Vettel

Ferrarin Sebastian Vettel piti lähtöruuturangaistustaan kohtuuttomana perjantain F1-harjoituksissa Yhdysvalloissa.

Sebastian Vettel

Ferrarin saksalaiskuljettaja Sebastian Vettel ei sulattanut hänelle määrättyä lähtöruuturangaistusta F1:n Yhdysvaltain MM-osakilpailussa. Vettel sai kolmen lähtöruudun rangaistuksen sunnuntaina ajettavaan kilpailuun.

Tuomariston mukaan Vettel ei hidastanut tarpeeksi vauhtiaan, kun perjantain ensimmäiset harjoitukset keskeytettiin hetkeksi punaisilla lipuilla. Harjoitukset keskeytettiin, koska Sauber-kuljettaja Charles Leclerc pyörähti radan ulkopuolelle.

Vettel väitti hidastaneensa eikä aiheuttanut mielestään vaaratilannetta.

– Tuomio oli mielestäni väärä. Tuomaristo väitti, että hidastamiseni kesti 27,7 sekuntia. En tiedä, oliko ajanottosysteemissä jotain vialla, mutta näin punaisen lipun ja hidastin kyllä vauhtia, Vettel totesi.

– Säännöissä pitäisi käyttää maalaisjärkeä, Vettel puhisi.

Formula ykkösten Yhdysvaltain osakilpailun aika-ajo käynnistyy myöhään lauantai-iltana kello 24 Suomen aikaa. MM-sarjaa ylivoimaisesti hallitseva Mercedeksen Lewis Hamilton saattaa varmistaa mestaruutensa jo sunnuntaina.

Lue lisää:

Vettelin mestaruustoiveille jälleen kolaus – kolmen lähtöruudun rangaistus

Bottas luottaa Mercedeksen iskukykyyn kelissä kuin kelissä

Räikkönen kiroili ruuhkassa, Kimin korvaajan ulosajo keskeytti harjoitukset hetkeksi – Ferrarille ikävä startti sateisessa Texasissa

Oppilaiden #övistoo -vetoomus puhdisti koulun ilmapiirin – "Ennen kaikki tiesivät häirinnästä, mutta kukaan ei uskaltanut puhua siitä"

Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos ovat Vasa övningskolanin abiturientteja.

Vuosi sitten Vasa övningsskolanin oppilaat vaativat julkisesti seksuaalisen häirinnän loppumista koulussa.

Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos ovat Vasa övningskolanin abiturientteja.

Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos ovat Vasa övningsskolanin abiturientteja. Keskellä vaativaa kouluvuottaan he kokevat, että kaikki on koulussa nyt niin kuin olla pitää. Toisin oli vuosi sitten.

Yli 220 ruotsinkielisen normaalikoulun nykyistä ja entistä oppilasta vaati viime vuoden marraskuun lopulla julkisessa vetoomuksessa seksuaalisen häirinnän loppumista koulussa.

Vuosi #övistoo -vetoomuksen jälkeen Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos tuntevat olonsa koulussa turvalliseksi. Heillä on nyt mahdollisuus keskittyä opiskeluun.

– Ennen vetoomuksen tekemistä ei ehkä uskottu, kuinka suuri vaikutus sillä voi olla. Myöhemmin ymmärrettiin, että se oli valtavan tärkeä. #övistoon jälkeen on ilmapiiri koulussa paljon parempi, sanoo Heidi Kaarto.

Emil Ahlroos on samaa mieltä. Ilmapiiri koulussa on nyt erilainen kuin vuosi sitten.

–Ennen kaikki tiesivät häirinnästä, mutta kukaan ei uskaltanut puhua siitä. Nyt kun kortit on laitettu pöydälle, koulussa on helpompi hengittää.

Ahlroos muistelee vuoden takaisia päiviä. Vetoomuksen jättämisen jälkeen tunnelma koulussa oli outo, sekä opettajat että oppilaat olivat apeita. Katseet oli käännetty kohti lattiaa.

– Se oli omituisinta mitä koskaan olen kokenut.

Vähitellen vetoomuksen hyvät vaikutukset alkoivat näkyä mielialoissa. Heidi Kaarto on erityisen tyytyväinen siihen, että nyt koulutyö on ykkössijalla.

– Opettajien ja oppilaiden välinen suhde on tullut paljon ammattimaisemmaksi. Opettajat ajattelevat ensin ja puhuvat vasta sitten eikä oppilaiden tarvitse enää pelätä, että opettaja tulee vihaiseksi, jos pitää välimatkaa, sanoo Kaarto.

Oppilaat otettiin vakavasti

Vetoomukseen oli liitetty yli 30 oppilaan kertomukset tapauksista, joissa he kokevat tulleensa sopimattomasti kohdelluiksi. Häirintäsyytösten selvittelyn seurauksena yksi Vasa övningsskolanin opettaja irtisanoutui tehtävästään. Toiselle opettajalle annettiin huomautus.

Ellen Sahlström oli yksi vetoomuksen alullepanijoista. Helsingissä opiskeleva Sahlström kävi vielä vuosi sitten koulua Vaasassa.

Sahlström muistelee vetoomusta ylpeydellä ja ilolla. Sen vaikutus oli hänen mielestään yllättävänkin suuri. Sahlström kiittää koulun johdon suhtautumista vetoomukseen.

– Tulimme kuulluiksi ja se mitä kerroimme, otettiin vakavasti.

Monia asia selittää sitä, että vetoomuksesta tuli niin vaikuttava, arvioi Sahlström.

– Oli tärkeää, että kerroimme hyvin konkreettisista asioista. Me tiesimme mitä halusimme ajaa, ja teimme sen. Ajankohta oli myös oikea. Ihmisillä oli silmät ja korvat auki näille asioille, pohtii Sahlström ja viittaa viime syksyn metoo-kampanjaan.

Vaikka Sahlström ei enää opiskele Vasa Övningsskolanissa, hän tietää, että ilmapiiri koulussa on muuttunut paremmaksi.

– Vetoomuksemme johti konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikutti asenteisiin. Olen ylpeä ja onnellinen siitä.

Helpompi puhua

Sekä Ellen Sahlström että Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos arvostavat sitä, että koulun ilmapiiri on puhdistunut. Heidän mielestään tärkeintä on kuitenkin se, että koulussa on nyt nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle.

Myös mahdollisesta häirinnästä uskalletaan nyt kertoa. Siitä nuoret ovat varmoja.

– Asioista on nyt helpompi puhua. Olen myös sitä mieltä, että tyttöjen ja poikien välillä kommunikointi on tullut helpommaksi, miettii Heidi Kaarto.

Samaa mieltä on Emil Ahlroos. Silti molempien mielestä on realistista ajatella, että häirintää voi ilmaantua uudestaankin.

– Mutta luulen, että häirintä vähenee tasaisesti, koska nyt se otetaan vakavasti ja sitä ei yksinkertaisesti enää hyväksytä, sanoo Ahlroos.

Rehtori: Tuskallinen tapahtumasarja

Vasa övningsskola on Åbo Akademin alainen opettajakoulutuksen harjoituskoulu. Vetoomuksen jättämisen aikoihin koulun rehtorina oli juuri aloittanut Bernt Klockars.

Hän kuvailee viime syksyn tapahtumia järkyttäviksi. Samalla syntyi kuitenkin jotain hyvää. Nyt koulussa tiedostetaan paremmin seksuaaliseen häirintään ja yleensäkin häirintään liittyviä kysymyksiä.

Klockarsin mukaan ratkaisevaa on se, miten jatkossa toimitaan niin, että häirintää ei enää ole.

Rehtori on tyytyväinen, että oppilaat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi.

– Olisin pettynyt jos niin ei olisi, toteaa Klockars.

Koululla ryhdyttiin toimenpiteisiin nopeasti vetoomuksen jälkeen ja niistä myös kerrottiin oppilaille ja huoltajille. Kukaan ei voi enää olla tietämättä, että koululla on nollatoleranssi häirinnälle, sanoo Klockars ja uskoo sen myös toimivan.

– Ainakaan minun korviini ei ole tullut mitään tänä aikana.

Klockarsin mukaan seksuaalista häirintää on kuitenkin vaikea kitkeä kokonaan pois koulumaailmasta. Esimerkkinä hän kertoo, miten varsinkin nuorempien teini-ikäisten keskuudessa toisia nimitellään välillä sopimattomastikin.

– Mutta nyt meillä on valmiutta ja tahtoa puuttua kaikkeen häirintään eri tavalla kuin aikaisemmin.

Övis - edelläkävijä?

Lukiolaiset Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos sanovat, että heidän koulullaan ei ole mitään hävettävää tänä päivänä - päin vastoin.

– Oli tavallaan kauheaa lukea tiedotusvälineistä, että omassa koulussa on seksuaalista häirintää, mutta olemme ylpeitä vetoomuksesta ja siitä, että teimme sen, sanoo Kaarto.

– Samalla ymmärsimme, että häirintää tapahtuu kaikissa kouluissa ja kaikilla työpaikoilla. Siksi on hyvä, että asia tuli julkiseksi ja kaikki voivat ymmärtää, että häirintä ei ole hyväksyttävää, jatkaa Ahlroos.

Nuoret uskovat, että nyt kun kipeä prosessi on käyty läpi, voi heidän koulunsa olla edelläkävijä ja esimerkki muille.

– Parhaimmillaan on voinut käydä niin, että meidän esimerkkimme on innostanut jonkun muun toimimaan samalla tavalla eli kertomaan kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä.

Vasa övningsskolanin oppilaita ja rehtoria on haastatellut Svenska Yle: Deras upprop förändrade skolan - "Efter #övistoo är stämningen mycket bättre"

Avohakkuista leijonanosa tehdään yksityismetsissä, vaikka metsähallitusta kritisoidaan eniten

Avohakkuu yksityismetsässä Rovaniemellä lokakuussa 2018. Puron rannat on säästetty hakkuulta  metsälain mukaisesti erityisen arvokkaana elinympäristönä.

Sellutehdasbuumi on kasvattanut avohakkuiden määrää valtakunnallisesti, mutta ei Lapissa.

Avohakkuu yksityismetsässä Rovaniemellä lokakuussa 2018. Puron rannat on säästetty hakkuulta  metsälain mukaisesti erityisen arvokkaana elinympäristönä.

Metsähallituksen osuus esimerkiksi Lapin avohakkuista on hieman yllättäen vain kolmannes. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan eniten avohakkuita tehdään yksityismetsissä.

Yksityismetsien osuus avohakkuuhehtaareista Lapissa oli viime vuonna 60 ja koko maassa 70 prosenttia.

Lopusta valtaosa on metsähallituksen ja pieni osa metsäyhtiöiden, kuntien ja seurakuntien hakkuita.

Miksi yksityismetsänomistajat teettävät esimerkiksi Lapissa enemmän avohakkuita kuin muut?

– Yksityismetsät sijaitsevat viljavammilla mailla kuin metsähallituksen maat ja muutenkin kun katsotaan näitä hakkuusuunnitelmia, niin yksityismaille tulee enemmän laskennallista hakkuusuunnitetta. Yksityismaat sijaitsevat parempipohjaisilla alueilla, missä metsä kasvaa paremmin kuin valtiolla ja sitä kautta myös hakkuut ovat suuremmat, sanoo metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Metsäkeskuksesta.

Osaran aukioita harvennetaan

Sotien jälkeen metsähallitus teki Lapissa valtion metsissä valtavia avohakkuita. Niiden seurauksena valtion avohakkuutarve on Metsähallituksen mukaan nyt vähäisempi.

– Siinä on monenlaisia syitä, mutta yksi on metsien rakenne. Meillä ovat nämä muinaiset Osaran aukeat harvennushakkuuiässä ja siellä harvennushakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet ja toisaalta avohakkuun lisäksi käytetään muita hakkuutapoja, sanoo Metsähallituksen aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen.

Korhosen mukaan Metsähallitus käyttää pääsääntöisesti siemenpuuhakkuita eli luontaista uudistusta ja on myös lisäämässä jatkuvan kasvatuksen metsiä Lapissa.

Lapin maine avohakkuiden maana perustuu kaiketi sotien jälkeisiin suurhakkuisiin. Nykyään Suomen avohakkuista vain vähän yli kahdeksan prosenttia tehdään Lapissa. Lapin osuus Suomen metsämaan pinta-alasta on Heikkisen mukaan 20 prosenttia.

Heikkisen mukaan se, että Lapin hakkuiden osuus on pienempi kuin metsämaan osuus, johtuu siitä että Lapin metsät kasvavat hitaammin kuin muun Suomen. Metsähallituksen aluejohtajan Kirsi-Marja Korhosen mukaan avohakkuiden määrä voi Lapissakin kasvaa, mutta sodanjälkeisiä tuhansien hehtaarien aukeita ei tulevaisuudessa enää tehdä.

Lapissa avohakkuiden määrä ei alueellisen metsäohjelman mukaan yltäisi ainakaan vielä lähivuosina kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Metsäohjelmassa mainittu tavoite 19 000 avohakkuuhehtaaria vuonna 2020 on lähes kaksinkertainen nykytasoon verrattuna. Tavoite on Luonnonvarakeskuksen arvioima kestävän avohakkuumäärän enimmäismäärä.

Nainen kuoli metsästysonnettomuudessa Ikaalisissa

Ikaalinen

50-vuotias nainen kuoli poliisin mukaan tapaturmaisesti torstaina ollessaan passissa jänismetsällä.

Ikaalinen

Nainen on kuollut metsästysonnettomuudessa Ikaalisissa torstaina 18. lokakuuta. Sisä-Suomen poliisi vahvisti tiedon lauantaina.

Nainen ja hänen aikuinen poikansa olivat jänismetsällä. Nainen oli jäänyt passiin, kun mies lähti koiran kanssa liikkeelle. Poliisin mukaan näyttää siltä, että ollessaan passissa naiselle on käynyt tapaturma, esim. kaatuminen. Sen yhteydessä haulikko on lauennut ja laukaus on osunut alaraajaan.

Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn tutkintana, eikä tiedota asiasta enempää.

Hae lisää