Sri Lankan hallitus: Iskut teki paikallinen islamistinen aseryhmä, jonka taustalla on kansainvälinen verkosto

Pelastustyöntekijöitä, poliiseja tutkijoita ja kaaosta kirkossa.

Ryhmä on heikosti tunnettu islamistinen ryhmä, joka asiantuntijoiden mukaan edustaa terroristista ideologiaa.

Pelastustyöntekijöitä, poliiseja tutkijoita ja kaaosta kirkossa.

Sri Lankan pääsiäissunnuntain iskujen takana on paikallinen aseellinen ryhmä Thowheeth Jama'ath, maan hallitus sanoo.

Sanomalehti New York Timesin mukaan ryhmä on heikosti tunnettu islamistinen ryhmä, joka asiantuntijoiden mukaan edustaa terroristista ideologiaa.

Tekijöiden apuna on kuitenkin ollut kansainvälinen verkosto, hallituksen edustaja arvioi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

– Emme usko, että näitä iskuja toteutti tämän maan sisälle rajoittuva ryhmä, hallituksen tiedottaja Rajitha Senaratne sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Sri Lankan presidentti Maithripala Sirisena aikoo pyytää ulkomailta apua sen selvittämiseen, onko iskuilla kansainvälisiä yhteyksiä. Hän julistaa kansallisen hätätilan iskujen takia keskiyöstä lähtien. Se antaa poliisille ja armeijalle mahdollisuuden pidätyksiin ja kuulusteluihin ilman oikeuden määräystä.

Sunnuntaina tehdyissä iskuissa kuoli ainakin 290 ihmistä ja haavoittui yli 500.

Ryhmästä ennakkovaroitus

Sri Lankan hallituksen nimeämä ryhmä vaikuttaa olevan sama, josta tiedusteluviranomaisten kerrottiin antaneen varoituksen useita päiviä ennen iskuja.

Uutistoimisto AFP:n näkemän tiedusteluraportin mukaan Thowheeth Jama'ath -ryhmä oli suunnitellut itsemurhaiskuja tunnettuja kirkkoja ja Intian Colombon-edustustoa vastaan.

Järjestö itse tuomitsi iskun sunnuntaina aamulla tehdyssä Facebook-päivityksessään.

Uhreina Tanskan rikkaimman miehen lapsia

Tanskalaismedian mukaan Sri Lankan iskujen kuolonuhrien joukossa on Tanskan rikkaimman miehen kolme lasta.

Mediatietojen mukaan Anders Holch Povlsen oli Shangri-La-hotellissa Colombossa vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa, kun hotelliin iskettiin. Perheen edustaja on vahvistanut medialle, että lapsista kolme sai surmansa.

46-vuotias Anders Holch Povlsen omistaa Bestseller-muotiyhtiön, jonka tuotemerkkejä ovat muun muassa Vero Moda, Only ja Jack&Jones. Bestsellerin hän peri vanhemmiltaan, jotka perustivat yhtiön 1970-luvulla.

Holch Povlsen on myös merkittävä omistaja suurissa muodin verkkokaupoissa Asoksessa ja Zalandossa. Sanomalehti Ekstrabladetin mukaan hänen omaisuutensa arvoksi on arvioitu lähes 42 miljardia Tanskan kruunua (noin 5,6 miljardia euroa).

Lisää aiheesta:

Ulkoministeriö: Sunnuntain iskuissa ei tiedossa suomalaisuhreja – kehottaa nyt välttämään Sri Lankaan matkustamista

Sri Lankan iskuissa kuollut tähän mennessä 290 ihmistä – tekijöitä oli ainakin seitsemän

Ulkoministeriö: Sunnuntain iskuissa ei tiedossa suomalaisuhreja – kehottaa nyt välttämään Sri Lankaan matkustamista

Kaksi srilankalaista lukevat sanomalehteä kadulla.

Maassa on ainakin pari sataa suomalaista matkaiijaa.

Kaksi srilankalaista lukevat sanomalehteä kadulla.

Sri Lankassa eilen sunnuntaina tehtyjen pommi-iskujen uhrien joukossa ei näyttäisi olevan suomalaisia, kertoo ulkoministeriö.

Paikalliset viranomaiset ovat saaneet uhreja tunnistettua ja ulkoministeriö seuraa tilannetta edelleen, ministeriön viestintäpäivystäjä Vesa Häkkinen sanoo.

Maassa on ainakin kaksi sataa suomalaista matkailijaa.

– Matkustusilmoituksia on tehty maanantaiaamuun mennessä vähän alle 200 ja ne koskevat hieman yli kahta sataa ihmistä.

Todellinen suomalaisten määrä on luultavasti suurempi, Häkkinen arvioi.

Ministeriö on lähettänyt iImoituksen tehneille viimeksi tänä aamuna viestin, jossa kerrottiin muun muassa ulkonaliikkumiskiellon purkamisesta.

– Edelleen kannattaa seurata paikallisten viranomaisten ohjeita ja noudattaa niitä, Häkkinen sanoo.

Lisäksi kannattaa tehdä matkustusilmoitus ulkoministeriölle, jos se on vielä tekemättä, ja olla yhteydessä läheisiin Suomessa, hän neuvoo.

Matkustusohjeen muutos voi vaikuttaa matkavakuutukseen

Ulkoministeriö kehottaa nyt välttämään tarpeetonta matkustamista Sri Lankaan. Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa päätti muuttaa matkustusohjetta sunnuntaina illalla, Vesa Häkkinen kertoo.

Suositus välttää maahan matkustamista on voimassa vähintään muutaman päivän.

– Keskiviikkona katsotaan, mikä on tilanne.

Maakohtainen matkustussuositus perustuu yleensä pitkän aikavälin turvallisuustilanteen arvioon. Sen muuttaminen akuutin tilanteen takia on poikkeuksellista.

Jos on suunnitellut matkaa Sri Lankaan, kannattaa olla yhteydessä matkanjärjestäjään, Häkkinen neuvoo.

– Matkavakuutusten voimassaoloon saattaa tulla muutoksia. Toisaalta matkanjärjestäjät voivat oikeuttaa matkan perumisen yleensä ilman eri kustannuksia, mutta tämä on heidän päätöksensä.

Lue lisää:

Sri Lankan iskuissa kuollut tähän mennessä 290 ihmistä

Pääministerin mukaan kahdeksan on pidätetty, yli 200 uhrin joukossa tanskalaisia – Tämän tiedämme Sri Lankan tuhoisista pommi-iskuista

Tanskalaispariskunta oli hotellin aamiaispöydässä, kun räjähti: "Kuulimme valtavia pamauksia ja sitten sireenejä"


Sri Lankan terrori-iskut tulivat järkytyksenä: "Kukaan ei edes uskaltanut aavistaa tällaista"

Jussi Halla-aho aloittaa kansanedustajan työt heinäkuussa, jatkaa siihen asti Brysselissä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho saapuu puolueen vaalivalvojaisiin

Halla-aho istuu meppikautensa loppuun Euroopan parlamentissa. Hänen mukaansa ratkaisu ei tule vaikuttamaan perussuomalaisten edellytyksiin osallistua hallitustunnusteluihin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho saapuu puolueen vaalivalvojaisiin

Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho aikoo jatkaa Euroopan parlamentissa sen nykyisen kauden loppuun, eli 2. heinäkuuta asti.

Halla-aho valittiin huhtikuun vaaleissa kansanedustajaksi, joten uuden eduskunnan ja Euroopan parlamentin kaudet menevät päällekkäin runsaan kahden kuukauden ajan.

–Olen päättänyt istua tämän kauden loppuun Euroopan parlamentissa, ja otan kansanedustajan tehtävät muodollisesti vastaan 3.7, Halla-aho kertoi tiedotteessaan maanantaina.

Tuon ajan eduskunnassa Halla-ahoa sijaistaa Helsingin vaalipiirissä varasijalle jäänyt viime kauden kansanedustaja Mika Raatikainen.

Halla-perustelee ratkaisua sillä, että hän osallistuu EU-parlamenttiryhmien muodostamista koskeviin neuvotteluihin Brysselissä ennen ja jälkeen EU-vaalipäivän, joka on 26. toukokuuta.

–Näitä tehtäviä helpottaa se, että olen parlamentin jäsen. Vastaavasti nämä velvollisuudet häiritsisivät osallistumistani valiokuntatyöskentelyyn eduskunnassa.

–Tällä ratkaisulla vältetään myös tilanne, että Suomi joutuisi lähettämään tilalleni Euroopan parlamenttiin uuden jäsenen kahdeksi kuukaudeksi aikana, jolloin täysistunto- ja valiokuntatyöskentely on käytännössä jo loppunut, Halla-aho kertoo.

Perussuomalaisten edellytyksiin osallistua kevään hallitustunnusteluihin tai halitusneuvotteluihin ei ratkaisu Halla-ahon mukaan vaikuta.

–Varsinainen poliittinen työ eduskunnassa ei ala ennen hallituksen muodostamista, läsnäoloni kansanedustajana ei liioin ole välttämätön kyseisten kuukausien aikana.

Analyysi: Ukraina ei muutu ennen kuin kansa lakkaa uskomasta vallan huipulta tulevaan pelastukseen

ääntenlaskenta

Toivomuslista vaalit voittaneelle Volodymyr Zelenskyille on pitkä, kirjoittaa toimittaja Kerstin Kronvall Kiovasta.

ääntenlaskenta

KIOVA Sunnuntain vaaleissa nähtiin taas, miten äänestäjät hurmaantuivat haaveesta muutoksesta ja valitsivat innolla uuden presidentin.

Kun äänistä oli laskettu 95 prosenttia, istuva presidentti Petro Porošenko oli saamassa vain vajaat 25 prosenttia äänistä ja haastaja Volodymyr Zelenskyi ottamassa murskavoiton yli 73 prosentilla.

Tämä on kirvelevä tappio Porošenkolle itselleen ja varsinkin Ukrainan poliittiselle eliitille, johon kansa on väsynyt. Vaaleissa ei ilmennyt systemaattista vilpintekoa.

Tunnelma vaali-iltana muistutti viidentoista vuoden takaista. Tuolloin ukrainalaiset valitsivat oranssin vallankumouksen jälkimainingeissa yhtä suurella toiveikkuudella presidentikseen Viktor Juštšenkon.

Ennen pitkää tuli pettymys ja kiukku. Elämästä ei tullutkaan hetkessä iloisempaa ja parempaa, kuten jo Stalin aikanaan lupasi.

Tuli tavallinen kurja arki ja tunne siitä, että vallanpitäjät edelleen elävät omalla tasollaan ja niin sanottu tavallinen kansa omallaan, ilman suoraa yhteyttä heidän välillään.

Samoin käy nyt hyvin pian, ellei Volodymyr Zelenskyi pysty löytämään tapaa, jolla hän luo maahan tunteen siitä, että kaikki yhdessä tavoittelevat jotakin hyvää ja uhrausten arvoista.

Lisäksi hänen täytyy saada enemmistö vakuuttuneeksi siitä, että hankalatkin uudistukset johtavat elintason nousuun. Ei nopeasti eikä helposti, vaan yhdessä päämäärätietoisesti ponnistellen.

Varsinkin vanhemman sukupolven edustajien joukossa on paljon sellaisia, jotka odottavat jonkun vallanpitäjän muuttavan kuin taikasauvaa heilauttaen heidän elämäänsä paremmaksi. Nämä Neuvostoliiton lannistamat eivät ole tottuneet tekemään mitään yhteiskunnan hyväksi.

Onneksi on kasvamassa nuorten aikuisten joukko, joka on valmis omalla työllään ja panoksellaan muuttamaan käytäntöjä, jos heille vain annetaan siihen mahdollisuus.

Tällä hetkellä kansalaisten toivomuslista on pitkä. Zelenskyin pitäisi monen mielestä muun muassa lopettaa sota Itä-Ukrainassa, kukistaa korruptio, nostaa elintasoa, korottaa eläkkeet, lopettaa ulkomaisen velan ottoa, käynnistää uudelleen kotimainen teollisuustuotanto, luoda työpaikkoja, korjata tieverkostoa ja liittää Ukraina EU:hun.

Ympäri maata kuuluu yhä voimakkaammin mielipiteitä siitä, että Ukrainan on lähennyttävä uudelleen Venäjää.

"Ukrainan presidentin on matkustettava Moskovaan keskustelemaan presidentti Putinin kanssa", on kaupungeissa ja kylissä yhtä usein kuultu lause kuin "Emme elä, vaan yritämme selvitä hengissä".

Tällainen tapaaminen Moskovassa olisi Zelenskyille iso riski. Presidentti Vladimir Putin on ulkopolitiikan untuvikolle kerta kaikkiaan liian kova kundi.

Lisäksi Venäjän virallinen versio on koko Ukrainan sodan aikana ollut se, että Ukrainassa käydään sisällissotaa, jossa Venäjä ei ole osallisena.

Mikä silloin voisi olla keskustelujen lähtökohtana?

Ihmisillä on myös paljon vääriä kuvitelmia siitä, mitä kuuluu presidentin tehtäviin ja mitä hallituksen ja paikallisten päättäjien pitää hoitaa.

Vielä vähemmän kansa näkee, mitä kunkin itse kuuluisi tehdä. Neuvostoliiton perintönä usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on etenkin vanhemmalla väestönosalla hyvin heikkoa.

Juuri nyt Ukrainalle olisi äärimmäisen tärkeää, että kansaa kokoavat voimat olisivat voimakkaampia kuin hajottavat.

Zelenskyillä on lyhyt momentum, jonka aikana hän voi onnistua. Hänen täytyy hyvin nopeasti orientoitua ja ymmärtää, mitä presidentti työkseen tekee sekä miten muut poliittiset voimat voivat joko tukea tai häiritä hänen työtään.

Zelenskyin vahvuus on, että hän on henkilönä miellyttävän oloinen, älykäs ja avoin. Hän on kulkenut ympäri maata esiintymässä muun muassa sotilaille. Tämä Zelenskyin kuviteltu kansanomaisuus on hänelle hyödyksi.

Korruption vastaisen taistelun tulisi nopeasti näkyä jollakin konkreettisella tavalla Zelenskyin presidenttikauden alkuaikoina.

Yksikin näyttävä oikeudenkäynti, jossa joku vääryydellä suuria voittoja itselleen kerännyt tunnettu liikemies tai virkamies tuomitaan, nostaisi Zelenskyin myönteiseen valoon.

Äärimmäisen tärkeää on, että Zelenskyi kokoaa osaavat voimat ympärilleen, niin neuvonantajiksi kuin ministereiksikin. Lisäksi hänen on ehdottomasti luotava koko maata kattava verkosto, jolla hän voi aktiivisesti jatkaa hallinnon hajauttamista ja paikallisdemokratian kehittämistä.

On aivan varmaa, että vaalien häviäjä Petro Porošenko tekee kaikkensa vetääkseen maton voittajansa alta. Tähän hänellä on käytössään laaja puolueverkosto Blok Petro Porošenko ja oma tv-kanava.

Zelenskyin nuoruus, kokemattomuus, venäjänkielisyys ja se, että hän on juutalainen, nousevat todennäköisesti nopeasti kritiikin kohteeksi.

Kokeneet poliittiset vastustajat, etenkin Petro Porošenko mutta myös entinen pääministeri Julija Tymošenko, eivät kaihda keinoja yrittäessään päästä takaisin valtaan.

Lisää aiheesta:

Ukrainassa presidenttiä näyttelevästä koomikosta on tulossa oikea presidentti – Miksi kansa päätyi protestiehdokkaan taakse?

"Zelenskyin politiikka on täysi arvoitus" – 6 pointtia Ukrainan presidentinvaaleista

Pohjois-Irlannissa toimittajasurman takia pidätetyt vapautettu

Poliisi tutkii aluetta missä toimittaja Lyra McKee ammuttiin.

Poliisi ei kertonut, epäilläänkö miesten edelleen liittyvän toimittaja Lyra McKeen ampumiseen.

Poliisi tutkii aluetta missä toimittaja Lyra McKee ammuttiin.

Pohjoisirlantilaisen toimittajan surman vuoksi kiinni otetut kaksi miestä on vapautettu.

18- ja 19-vuotiaat miehet päästettiin vapaaksi sunnuntaina. Poliisi ei kertonut, epäilläänkö miesten edelleen liittyvän tapaukseen.

Toimittaja Lyra McKee ammuttiin kuoliaaksi mellakan yhteydessä Derryn kaupungissa torstaina. Poliisin mukaan ampuja oli avannut tulen summittaisesti poliiseja kohti. McKee seisoi poliisiauton vieressä, kun luoti osui häneen.

Poliisi vetoaa edelleen silminnäkijöihin, jotta he ilmoittautuisivat poliisille.

– Jotkut tietävät, mitä tapahtui, mutta heitä pelottaa puhua poliisille, poliisin edustaja Jason Murphy sanoi.

Poliisi epäilee murhasta Uusi IRA -nimistä tasavaltalaisryhmää.

Lisää aiheesta:

Toimittajalta: Uudelleen leimahtanut väkivalta Pohjois-Irlannissa oli odotettavissa

Pohjois-Irlannin hauras pääsiäisrauha rikkoutui – toimittaja ammuttu levottomuuksissa

Juutalaista muistuttavan nuken piekseminen Puolassa järkyttää juutalaisyhteisöä: "Antisemitismiä"

Lapset olivat mukana hakkaamassa "Juudas-nukkea" osana puolalaiskylän pitkäperjantairituaalia.

Maailman juutalaisyhteisö on esittänyt vastalauseensa puolalaiskylän rituaalia kohtaan, jossa piestiin stereotyyppistä juutalaista muistuttava nukke.

Pienellä Pruchnikin paikkakunnalla kaakkois-Puolassa toteutettiin pitkänäperjantaina 1700-luvulta peräisin oleva rituaali nimeltä "Juudaksen oikeudenkäynti". Tapahtumista raportoi paikallislehti Ekspres Jaroslawski.

Jutussa olevista kuvista ja videoista näkyy, kuinka kyläläiset hirttävät, hakkaavat kepeillä, raahaavat ja lopuksi polttavat Juudasta esittävän nuken. Juudas on Uuden testamentin mukaan Jeesuksen kavaltava opetuslapsi.

Useissa itäisen Keski-Euroopan maissa on samankaltaisia traditioita. Pruchnikin tapauksesta tekee erityisen se, että nukella on perinteisesti juutalaisiin liitettyjen stereotyyppien piirteitä, kuten iso koukkunenä.

Juutalaisten maailmankongressi ilmaisi inhonsa ja suuttumuksensa sitä kohtaan, että stereotyyppistä juutalaista muistuttava hahmo oli osana rituaalia.

– Juutalaiset ovat syvästi järkyttyneitä keskiaikaisen antisemitismin elvyttämisestä kauhealla tavalla. Sama antisemitismi johti silloin käsittämättömään väkivaltaan ja kärsimykseen, kongressin johtaja Robert Singer sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Ekspres Jaroslawski -lehden mukaan Pruchnikissa nähdyn kaltainen perinne on säilynyt vain pienellä alueella Puolan kaakoisosassa. Lehti kysyy jutussaan, onko rituaalia järkevää jatkaa vielä nykyaikana ja mitä lapset siitä oppivat.

Aleksis Salusjärven kolumni: Kärpästen herran uutta lukua kirjoitetaan Vantaan lähiöissä

Aleksis Salusjärvi

Keväästä tulee Vantaalla rankka, päihdeongelmista kärsivät lapset ovat heitteillä. Koska ongelmaan ei puututa tarpeeksi vakavasti, se syvenee jatkuvasti, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi.

Aleksis Salusjärvi


Vantaan lähiöiden päihdeongelma on kevään aikana ylittänyt uutiskynnyksen useissa medioissa. Etenkin Tikkurilan päihteitä käyttävä lapsijoukko on kerännyt huomiota. Taustalla on sukupolven ajan jatkunut huumausainerikosten määrän tasainen kasvu.

Uusi ilmiö on se, että pikkulapsetkaan eivät säästy päihteiltä. Aineita myydään lapsille, joiden elämästä ei löydy koulun ulkopuolelta yhtään turvallista aikuista. William Goldingin romaani Kärpästen herra kertoo koulupojista, jotka muuttuvat vähitellen barbaareiksi asuessaan autiolla saarella. Vantaan kaduilla on käynnissä vastaava tilanne.

Opetan säännöllisesti Uudenmaan vankiloissa ja erityiskouluissa. Vantaan lähiöiden ongelmat korostuvat työssäni selvästi. Vankiloissa on ylipäätään häkellyttävä määrä vantaalaisnuoria. Vankien keskuudessa kiertää sanonta ”Korso on Kontula kertaa kymmenen”, mikä kuvastaa ongelmien mittaluokkaa. Katukaupassa liikkuu eniten lääkkeitä. Telaketjun Xanoria saa vitosella, ja lähiöissä tätä tavaraa myydään reppukaupalla.

Rikoksia tehneet päihdekierteessä rimpuilevat nuoret ovat ihan tavallisia suomalaisia poikia. Tapaan heitä jatkuvasti niin koulussa kuin vankilassa. He eivät ole paatuneita eivätkä lahjattomia. Ongelma on turvallisten aikuisten puute. Aikuisten virkaa täyttää esimerkiksi Korson aseman lipan alla hortoileva joukko, joka pitää tukkutoriksi kutsuttua vähittäiskauppaa varastamillaan elintarvikkeilla. Elämän kiertokulku on yksinkertaista: kädestä suuhun ja kadulta putkaan.

Päihdeongelmat eivät ole uusi ilmiö, mutta hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, kun ongelmiin ajautuu esiteini-ikäiset lapset. Tuntemistani Vantaan rikollisista melkein kaikilla huumeidenkäyttö on alkanut yläkouluikäisenä.

Vantaan kouluissa ongelma ei onneksi juuri korostu. Oppilaitoksia hoidetaan ammattitaidolla siitä huolimatta, että resursseja leikataan jatkuvasti. On kiinnostavaa, että näiltä seuduilta löytyy lahjakkaimmat oppilaani. Selvästi nuoret kypsyvät täällä muita nopeammin.

Usein kirjallisuus on terävintä siellä, missä sen tarve näkyy inhimillisenä hätänä. Siksi nuorten kulttuuripalveluja tulisi suunnata erityisesti näille kulmille. Voitto olisi vähintään kaksinkertainen: Nuoret ymmärtäisivät osaamisensa, saisivat onnistumisen kokemuksia ja järkevän väylän voimiensa suuntaamiseen. Samalla se väestönosa joka ei juuri ole saanut ääntään kuuluviin, saisi siihen työkalut. Isoin ongelma monien nuorten elämässä on se, että kukaan ei ole kannustanut heitä.

Vantaan poliisi on rikosten selvittämisessä roppakaupalla naapureitaan jäljessä, ja kaupunki kompastelee myös sosiaalisten ongelmien hoidossa. Koko pääkaupunkiseudun tulisikin järjestää yhteisiä toimenpiteitä tippuvien nuorten koppaamiseksi.

Vantaan nuorten kriisistä tekee riipaisevan se, että edes pahimmat rikolliset eivät ole paatuneita. Olen keskustellut kymmenien nuorten vankilaan joutuneiden miesten kanssa, eikä heistä kukaan identifioidu rikolliseksi – edes vakavia rikoksia tehneet. Monella heistä on lapsia, jotka ovat syntyneet rikkinäiseen perheeseen ongelmien keskelle, aivan kuten vanhempansakin. Eriarvoisuuden kasvu Suomessa on käytännössä sitä, että näitä ihmisiä ei osata auttaa riittävästi ja osattomuus siirtyy vanhemmista lapsiin.

Kun katsoo tätä todellisuutta sekä peruskoulusta että vankilasta käsin, on maisema melkoisen silmiä avaava. Peruskoululaitos toimii. Erityisopetus toimii niin hyvin, että siitä tulisi kaikkien muidenkin oppia. Samalla kuitenkin valtio ja kunnat ovat vähentämässä tuettua oppimista ja siirtämässä apua tarvitsevia lapsia tavallisiin koululuokkiin. Erkkaluokan turvallisesta ympäristöstä he joutuvat isoon luokkahuoneeseen, jossa he leimautuvat häiriötekijöiksi. Kaikki kärsivät ja valtio kuvittelee säästävänsä. Erityisopetuksen muotisana “inkluusio” on todellisuudessa apua tarvitsevien lasten hylkäämistä.

Pahin ongelma on kuitenkin se, että moni perhe on rikki, eikä siihen osata puuttua oikeilla työkaluilla. Huostaanotot ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Suomi on siitä ihmeellinen maa, että hankalimmissakin olosuhteissa elävät lapset eivät ole toivottomia tapauksia. He ovat tavallisia lapsia, jotka ovat oppineet pärjäämään väärillä taidoilla eikä heitä ole kannustettu korvaamaan niitä järkevämmillä. Heidän sosiaaliset suhteensa aikuisiin eivät usein ole vilpittömiä, ja etenkin maahanmuuttajatytöt saavat käsittämättömän määrän lähentelyä aikuisilta miehiltä.

Koska tästä todellisuudesta ei kerrota tarpeeksi julkisuuteen, elämme polarisoituvassa yhteiskunnassa. Osattomuus näkyy päihtyneinä lapsina kadulla, joiden ympäriltä puuttuvat turvalliset aikuiset. Eletään Kärpästen herran maailmassa.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on kriitikko ja päätoimittaja, joka opettaa lukutaitoa Uudenmaan vankiloissa, erityiskouluissa, sairaalakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Läskipyöräilystä tuli Ylläksen matkailun uusi vetonaula – kun hiihtokausi päättyy, pyöräilijät jäävät tunturiin

Ylläksen matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Ylipiessa ja fatbike eli läskipyörä

Maastopyöräilyn suosion nousu on vaatinut vuosien sitkeää työtä, oikeaa ajoitusta ja rakkautta lajiin.

Ylläksen matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Ylipiessa ja fatbike eli läskipyörä

Lapin matkailun talvisesonki päättyy vappuna ja alkaa vuoden hiljaisin aika. Toukokuussa ei ole lunta eikä oikein mitään muutakaan.

Mutta enää Ylläksen alue ei hiljene koko kesäkaudeksi. Tunturin valtaavat maastopyöräilijät, joille on jo kaikkiaan tuhat kilometriä poljettavaa. Talvikaudellakin pyöräilijöille pidetään yllä sadan kilometrin reittiverkostoa.

Miten pyörät haastoivat sukset?

Hiihtäminen ei houkuta nuoria

Ylläksen matkailuyhdistys alkoi kehittää pyöräilyä ja etenkin talvipyöräilyä vuonna 2015.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimuksen mukaan varsinkin talvisin matkailijoiden keski-ikä oli melko korkea. Puistoon pääsi lähinnä vain maastohiihtäen, mutta etenkään nuoret eivät enää välttämättä innostu hiihtämisestä.

Kuin tilauksesta markkinoille tulivat fatbiket eli läskipyörät. Matkailuyhdistys löi paikallisten pyöräilijöiden kanssa hynttyyt yhteen ja konsultoi Suomen latua.


Aluksi hommaa edistettiin talkoovoimin ja rakkaudesta lajiin, muistelee Ylläksen Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Ylipiessa.

Läskipyörien suosio vauhditti suunnitelmia, koska leveällä renkaalla on helppo ajaa lumella. Kesällä iso rengas puolestaan toimii myös pehmeämmässä maastossa ja juurakkoisilla poluilla. Sama väline toimii siis kesät talvet eikä tarvitse olla valmiiksi hyvä pyöräilijä saadakseen kunnon tuntuman lajiin.

Ylipiessan mukaan voi puhua jo buumista.

– Meillä on noin 300 pyörää vuokrattavana ja pyörät ovat menossa käytännössä päivittäin niin, että vuokraamot joutuvat jo lisäämään kapasiteettia. Pyöräilijöitä näkyy sekä katukuvassa että reiteillä ja latukahvioissa runsaasti.

Huoltoreiteistä monipuoliseksi reittiverkostoksi

Talvireitit on suunniteltu pyöräilijöitä ajatellen niin, että ne ovat mielekkään mutkaisia rengaslenkkejä. Korkeuseroja löytyy jos niitä kaipaa ja reiteillä saa myös kävellä.

Reittihuoltoa tekevä Timo Veijalainen on ollut mukana kehittämässä alueen pyöräverkostoa.

Alkuun pyöräreitit hyödynsivät olemassaolevia huoltoreittejä, joita pitkin hoidettiin latukahviloiden ja muiden taukopaikkojen tarpeita.

– Nykyään on erilaisia vaihtoehtoja, on tunturin kiertävää reittiä ja lähireittejä. Ja sehän tekee tästä reitistä niin äärimmäisen monipuolisen.

Kesällä saa pyöräillä lähes kaikilla reiteillä

Kesällä reittejä ei tarvitse erikseen huoltaa, vaan pyöräillä voi olemassaolevia polkuja pitkin.

Kaikki kesäreitit avautuivat pyöräilyyn vuonna 2017, mikä osaltaan vaikutti Ylläksen kehittymiseen ympärivuotiseksi maastopyöräilykohteeksi.

Timo Veijalaisen mielestä upeimmat paikat kesäpyöräilyyn löytyvät kansallispuiston pohjoisemmasta osasta.

– Klassikko on mennä Hetta-Pallas-reitille ja sieltä puolivälistä Pahakurun alueelle, jossa on ihan superhienoa polkua. Se soveltuu monentasoiselle polkijalle, kunhan jaksaa ensin nousta sinne tunturiin.

Pyöräily kuluttaa luontoa jopa vähemmän kuin kävely

Pyöräily on myös luontoystävällinen harrastus. Vastoin monen luuloa maastopyöräily ei Timo Veijalaisen mukaan edes kuluta polkuja.

– Jos verrataan kulutusta ja eroosiota poluilla, niin pyöräilijä on siinä mielessä ihan ihannetapaus. Pyöräilijä pysyy yhdellä polulla toisin kuin kävellen vaeltavat, joiden reitit tahtovat levitä vähän joka suuntaan. Se aiheuttaa kulumista aika laajastikin.

Pyöräilijöiden ja kävelijöiden kohtaamiset samoilla poluilla voivat joskus aiheuttaa närää.

Mutta ei täällä, vakuuttaa Veijalainen.

– Kahden vuoden kokemuksella sanoisin, että kaikki kohtaamiset ovat menneet äärimmäisen hienosti. Mahdollisuudet liikkumiseen ovat kasvaneet, joten ei siellä semmosta yrmynaamaa tule vastaan. Aina jompi kumpi väistää.

Elli Abrahamsson tähtää maan halutuimpaan kauppakorkeakouluun kuten tuhannet muutkin: "Niin iso määrä, että on vaikea käsittää" – Katso korkeakouluhaun 600 suosituinta opiskelupaikkaa

Kuvassa Haaga-Helian valmennuskurssilla opiskeleva Elli.

Tutki jutun lopussa olevasta taulukosta, mihin tutkintoihin on eniten ensisijaisia hakijoita ja missä kilpailu on kovinta.

Kuvassa Haaga-Helian valmennuskurssilla opiskeleva Elli.

Aalto-yliopiston kauppatieteet ovat kevään suosituin hakukohde. Juuri sinne hakee myös helsinkiläinen Elli Abrahamsson.

Abrahamssonin kanssa Aalto-yliopiston kauppatieteiden 282 opiskelupaikasta kilpailee lähes 3 100 hakijaa, jotka ovat Abrahamssonin tavoin valinneet sen ensisijaiseksi hakukohteekseen.

Samoja opiskelupaikkoja havittelee lisäksi 1 800 hakijaa, joiden ensisijainen hakutoive on joku muu. Jos nämä hakijat eivät pääse omiin suosikkikohteisiinsa, mutta heillä on ensisijaisia hakijoita paremmat pisteet, ohittavat he valinnoissa ensisjaiset hakijat.

– Olen kyllä tiennyt, että sinne hakee paljon. Mutta tämä on niin iso määrä, että sitä on vaikea käsittää. Tuntuu tosi oudolta, että sinne voisi jotenkin päästä, päivittelee Abrahamsson.

Abrahamsson on valmistautunut kesäkuussa järjestettävään pääsykokeeseen tammikuusta lähtien. Hän käy valmennuskurssilla ja lukee viitenä päivänä viikossa. Toukokuussa tahti kiristyy kuuteen päivään.

Tieto siitä, että kilpakumppaneita on paljon, ei kuitenkaan häntä lannista. Nyt on vain yritettävä valmistautua vieläkin tarmokkaammin. Samaa hän suosittelee muillekin.

– Ei se auta, että miettii paljonko sinne pyrkii, jos sinne oikeasti haluaa. Se on itsestä kiinni ja asenteesta. Tee niin paljon töitä kuin pystyt ja katso, mihin sillä pääsee.

Kymmenet tuhannet hakijat valmistautuvat parhaillaan kevään ja alkukesän aikana järjestettäviin pääsykokeisiin. Osa hakijoista saa opiskelupaikan ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella, ja käytäntö laajenee ensi vuonna.

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Pääsykokeet ovat silti jatkossakin yksi väylä korkeakouluihin, vaikka niiden perusteella valittavien määrä vähenee.

Ensisijaisten hakijoiden määrä kertoo alan suosiosta

Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea kuuteen eri koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Suosituimmat hakukohteet valitaan muita useammin ykkössijalle. Osa hakijoista voi myös hakea vain yhteen koulutukseen.

Eniten ensisijaisia hakijoita on aiempien vuosien tapaan isojen kaupunkien yliopistojen kauppatieteellisen, oikeustieteellisen ja lääketieteellisen koulutuksen hakukohteisiin.

Kun hakukohteiden ensisijaisten hakijoiden määrää verrataan aloituspaikkojen määrään järjestys muuttuu.

Tällä kilpailtuimpien alojen listalla ovat jälleen kärjessä yliopistojen elokuva- ja teatterialan hakukohteet, joissa aloituspaikkoja on vähän.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjan kahtatoista aloituspaikkaa tavoittelee yli 850 ensisijaista hakijaa. Hakijoita yhtä paikkaa kohden on yli 70.

– Se on kyllä paha, nyt vähän helpottaa, kommentoi Elli Abrahamsson vielä vaikeammin saavutettavaan opiskelupaikkaan pyrkivien tilannetta.

Aalto-yliopiston kauppatieteen opintoihin on "vain" 11 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden.

Yliopistoissa tungosta on myös psykologian ja logopedian opiskelupaikkoihin.

Ammattikorkeakouluissa kilpaillaan eniten sosionomien monimuotokoulutuksista ja terveydenhoitoalan koulutuksista.

Kun Elli Abrahamsson valitsi hakukohteitaan, hän ei tutkinut etukäteen, kuinka vaikeaa tai helppoa opiskelupaikan saaminen esimerkiksi viime vuonna oli.

Pinja oli yksi harvoista ja valituista: "Vieläkin on epäuskoinen olo" – Katso Ylen hakukoneesta, mistä opiskelupaikoista kilpailtiin kovimmin

Kakkosvaihtoehtona Abrahamssonilla on englanninkielinen kansainvälisen johtamisen linja Turun yliopistossa. Sen jälkeen hakutoiveissa ovat Turun, Tampereen ja Vaasan yliopistojen suomenkieliset kauppatieteelliset opinnot.

Jos ensijainen toive kauppatieteen opinnoista Aalto-yliopistossa ei toteudu, muutkin vaihdoehdot kelpaavat.

– Ottaisin mielelläni näistä kolmesta ensimmäisestä minkä tahansa. Mutta jos pääsisin Vaasaan, niin sitä pitäisi vähän miettiä.

Lyhyen harkinnan jälkeen viimeisinkin vaihtoehto alkaa tuntua mahdolliselta, vaikka Vaasa on kauimpana kodista ja ystävistä.

– Olisi kamalaa, jos pitäisi lukea uudelleen puoli vuotta. Ei hirveästi motivoi tehdä tätä uudelleen.

Monet hakijat joutuvat pohtimaan, kuinka kauas kotiseudultaan he ovat valmiita lähtemään korkeakoulupaikan vuoksi.

Katso Ylen koneesta, mihin yliopistoon kotiseudultasi päästään – espoolainen Mikael Suonio päätyi oikikseen Lappiin: "Meinasin revetä liitoksista"

Korkeakouluihin pyrkivät saavat tiedon valinnoista viimeistään 28. kesäkuuta. Aloituspaikan saa vain joka kolmas, sillä paikkoja on jaossa noin 48 000 ja hakijoita on lähes 152 000.

Tiedot 120 000 hakijan ensisijaisista kohteista

Alla olevan taulukon kuuteen sataan koulutukseen hakee yhteensä 120 000 ensisijaista hakijaa.

Taulukkoon on koottu hakukohteet, joihin ensisijaisia hakijoita on vähintään 60. Tämän vuoksi osa kilpailluista kohteista on jäänyt pois.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston elokuvakuvaajan ja dokumenttielokuvien ohjaajan koulutuksiin ensisijaisia hakijoita on noin 40. Kilpailu on äärimmäisen kovaa, sillä aloituspaikkoja on kummassakin vain kaksi.

Taulukosta puuttuvat myös hakukohteet, joiden aloituspaikkojen määrää ei ole määritelty etukäteen. Näitä ovat esimerkiksi Taideyliopiston musiikkikasvatuksen ja musiikkiteknologian koulutusohjelmat, joihin kumpaankin on yli 120 ensisijaista hakijaa.

Mukana ei myöskään ole maisterihaun, avoimen väylän eikä tiedekilpailuissa menestyneiden hakukohteita.

Korkeakoulujen suosituimmat hakukohteet 2019

Voit etsiä tietoa hakukohteen, koulutusalan, tutkinnon nimikkeen, yliopiston (yo), ammattikorkeakoulun (AMK) ja paikkakunnan mukaan. Jos ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden ei näy puhelimen näytöllä, voit vierittää näyttöä oikealle tai kääntää näytön vaaka-asentoon.

Astu vanhan setelin sisään: Tampereen kansallismaisemaan pääsee pian ihan oikeasti

20 markan seteli yhdistettynä valokuvaan Tammerkosken maisemasta

Nyt ei ole kyse virtuaalimallista, vaan Tammerkosken kansallismaisemaan rakennetusta kävelysillasta.

20 markan seteli yhdistettynä valokuvaan Tammerkosken maisemasta

Sinisen kahdenkymmenen markan setelin päähahmo on Finlaysonilla työtä tehnyt kirjailija Väinö Linna. Setelin kääntöpuolella on tehtaiden, Finlaysonin ja Tampellan rajaama Tammerkosken maisema.

Kirjailija ja maisema ovat euroon siirtymisen jälkeenkin tamperelaisten ylpeydenaiheita. Ilman koskea ei olisi teollisuutta eikä koko kaupunkia.

Nyt Tampere avaa reitin "setelin sisään". Uusi maisemareitti päästää kulkijan lähelle virtaavaa vedenpintaa. Kosken itämuuriin on rakennettu kulkusilta koko matkalle.

Vapriikinraitilta avautuu kokonaan uusia näkymiä Tampereen ytimeen.

Tampellan kohdalla oli aiemmin huoltotaso. Nyt siihen rakennettu väylä alkaa Työnpuistosta ja jatkuu koko teollisuusalueen pohjoispäähän Aleksandra Siltasen puistoon saakka. Osuus Vapriikista pohjoiseen on ollut jo käytössä muutamia vuosia.

Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön sormeilu on herkkää puuhaa.

– Tässä on ollut tarkat kriteerit. Museovirasto on valvonut kaiken aikaa, että kävelysilta ei saa tulla hallitsevaksi näkymäksi maisemassa. Asemakaavaan määriteltiin, että silta saa olla enintään 1,5 metriä leveä. Erityisesti sillan korkeusasema on tarkkaan suunniteltu, sanoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi.

Järeä portti piti asevarkaat loitolla

Historiaa on haluttu säilyttää myös yksityiskohdissa: samalla tavalla kuin Tampellan kyltti palautettiin jo aiemmin entisöitynä tehtaan katolle, on nyt myös rantasillan portti kunnostettu entiselle paikalleen.

Portissa on huomiota herättävän järeä suojaus: terävät ylänurkan hampaat ja koskenpuolelta raastavannäköiset rautakynnet.

– Tampellassa valmistettiin aikoinaan myös aseita. Alue oli tarkoin vartioitu, Raija Tevaniemi kertoo.

Kranaatinheittimien aika on ohi ja portit avataan vappuaattona. Sillalle pääsee kesäisin museokeskus Vapriikin aukioloaikoina.

Avattava yhteys on osa Tampereen viiden tähden keskustan rakentamista. Pyhäjärveltä Näsijärvelle parannetaan kevyen liikenteen, kävelyn ja oleskelun mahdollisuuksia.

Ratinan alue on jo valmiina. Työt jatkuvat Näsijärven puolella Ranta-Tampellassa tämän vuoden.

Keskustelu on avoinna 22.4. kello 22 saakka.

Aiheesta myös:

Koskiraitti vie Tammerkosken ylle – katso video (2015)

27 ylemmän amk-opinnäytetyön uudelleentarkistus paljasti: lähes kaikissa plagiointeja – asiantuntija tiedevilpistä: "Tilanne on vakava"

Henkilö kirjoittaa paperille.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta toivoo, että ammattikorkeakoulut ottaisivat enemmän vastuuta opinnäytetöiden ohjaamisesta, eivätkä vierittäisi vastuuta kokonaan opiskelijoille.

Henkilö kirjoittaa paperille.

Yle kertoi tammikuussa laajasta ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvästä plagiointisopasta. Entinen amk-yliopettaja, tohtori Erja Moore teki vuoden 2018 lopussa peräti 27 selvityspyyntöä koskien epäilyttäviä opinnäytetöitä. Hän löysi niistä tekemällään satunnaishaulla runsaasti plagiointeja.

Moore osoitti selvityspyynnöt ammattikorkeakouluihin kautta maan: eniten pyyntöjä kohdistui Joensuuhun Karelia-ammattikorkeakouluun, peräti 11.

Nyt ammattikorkeakoulut ovat tahoillaan perehtyneet selvityspyyntöihin. Oppilaitokset ovat selvittäneet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin ohjeiden mukaan, onko opinnäyte tehty hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Tätä kutsutaan HTK-prosessiksi, joka paljastaa tiedevilpin.

Tiedevilpillä tarkoitetaan sitä, että yritetään harhauttaa tiedeyhteisöä jättäen mainitsematta, mikä kohta on kopioitu toiselta tutkijalta. Silloin opinnäytetyössä ei anneta kunniaa sille, jolle se oikeasti kuuluu. Joskus vilppi voi olla myös sitä, että ei tutustuta alkuperäiseen tekstiin lainkaan, vaan se kopioidaan suoraan toisen työstä kertomatta, kuka alkuperäisen tekstin on alun perin etsinyt.

– Erja Moore on ollut selvityspyynnöissään suurimmalta osin oikeassa. Mitä meille on tullut tietoa oppilaitosten nyt tekemistä HTK-prosesseista, arviolta 80 prosentissa tutkituista opinnäytetöistä on ollut plagiointeja, kertoo TENKin pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof.

– Tilanne on tietenkin vakava ja huolestuttava.

Spoof ei kuitenkaan virallisesti ota kantaa vielä siihen, esiintyykö kyseisissä opinnäytetöissä plagiointia vai ei, koska TENK ei ole antanut niistä omaa arviotaan.

Lopussa 20 prosentissa on ollut esimerkiksi opiskelijan piittaamattomuutta tai ammattikorkeakoulu on jättänyt opinnäytetyön kokonaan tutkimatta perusteenaan se, että työ on useamman vuoden takaa. Ainakin Karelia-ammattikorkeakoulussa rehtori Petri Raivo on linjannut, että kahta vuotta vanhempia opinnäytetöitä ei pääsääntöisesti tutkita.

– En ota rehtorin linjaukseen kantaa, toteaa Spoof.

Raivo kommentoi Kareliaan kohdistuneita selvityspyyntöjä helmikuussa sanomalehti Karjalaisen haastattelussa, että "Loukkaukset eivät vanhene, mutta joku kohtuus pitää olla".

Yksi Kareliassa suoritettu ylempi insinöörintutkinto ollaan jopa perumassa plagioinnin vuoksi. Ammattikorkeakoulu on hakenut tutkinnon purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta loppututkinnolle, jonka se on myöntänyt 31.5.2018. Asian käsittely on yhä kesken KHO:ssa.

Lahdessa selvityspyyntö johti yhden yamk-opinnäytetyön kiivaaseen etsimiseen. Kyseisen tutkielman on suorittanut julkisella sektorilla johtavassa asemassa työskentelevä henkilö. Vuonna 2011 valmistunut opinnäytetyö löytyi nyt keväällä.

– Katsoimme kaikki omat arkistomme läpi, mutta työtä ei löytynyt. Se olikin sitten vanhassa arkistossamme, joka on peräisin ennen ammattikorkeakoulumme yhtiöitystä, kertoo Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen.

Liikaa opiskelijoiden syyllistämistä?

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof on tyytyväinen siitä, että ammattikorkeakoulut ovat tehneet HTK-prosessit 27 epäilyttävästä yamk-opinnäytetyöstä.

– Mielestäni ammattikorkeakoulut ovat ottaneet selvitystyön vakavasti ja tarttuneetkin ongelmiin.

Spoof on kuitenkin harmissaan siitä, että ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on vierittänyt vastuuta plagioinneista niin paljon opiskelijoille. Arenen tammikuisessa tiedotteessa korostettiin, että ensisijainen vastuu plagioinnista on aina tekijällä. Tiedotteen on allekirjoittanut Karelian rehtori, Arenen varapuheenjohtaja Petri Raivo.

Spoofin mielestä koulutusorganisaatioiden on otettava nykyistä enemmän vastuuta plagioinneista.

– Löydetyt plagioinnit kertovat omalta osaltaan puutteista myös opinnäytetöiden ohjauksessa. Tämä vaikuttaa korkeakoulujen laatuun. Totta kai viime kädessä opiskelijalla on vastuunsa, mutta on tässä ammattikorkeakoulujen katsottava peiliin.

Samoilla linjoilla koulutusorganisaatioiden vastuusta ovat ammattikorkeakouluopiskelijat. Yle kysyi asiaa Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAsta.

– Jo ennen plagiointikeskustelua opiskelijat ovat nostaneet tärkeäksi kehittämiskohteeksi opinnäytetöiden ohjaamisen. Ammattikorkeakoulun tulisi muistaa, että opiskelijat ovat oppijoina erilaisia ja vaativat erilaista ohjausta tukea opinnäytetyön eri vaiheissa, kirjoittavat POKAn puheenjohtaja Nanne Ratilainen ja varapuheenjohtaja Joni Kettunen sähköpostivastauksessaan.

Heidän mukaansa Karelian opettajille on tulossa aiheesta lisäkoulutusta.

Tohtori Erja Moore uskoo, että hänen löytämänsä plagioinnit ovat yamk-opinnäytetöissä vain jäävuoren huippu.

– Satunnaishaulla tekemäni löydökset viittaavat siihen, että yli kymmeneksessä opinnäytetöitä on plagiointeja. Nopeasti laskien se tarkoittaisi noin 2 000 työtä vuoden 2010 jälkeen.

Suomalaiset suorittavat ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ahkerasti: niitä on opiskeltu vuoden 2010 jälkeen jo yli 19 000. Rehtorineuvosto Arenen mukaan kaikkien amk-opinnäytetöiden julkaisuaste verkossa on 70 prosenttia.

– Millaisia mahtavat olla ne työt, joita ei koskaan julkaista, pohtii Moore.

Supertiukka dieetti ei toimi pitkällä tähtäimellä fitness-urheilijalla eikä harrastajalla – pinna kiristyy, väsyttää ja lihaskasvu tyssää

Reetta Kanniainen voitti bikini fitness -kilpailun yli 172-senttisten sarjassa Fitness Classic -kilpailussa Helsingin Kulttuuritalolla 21.4.2019.

Liian alhainen rasvaprosentti ei voi olla pysyvä olotila edes urheilijalle.

Reetta Kanniainen voitti bikini fitness -kilpailun yli 172-senttisten sarjassa Fitness Classic -kilpailussa Helsingin Kulttuuritalolla 21.4.2019.

Reetta Kanniainen, 25, on ollut 26 viikkoa tiukalla kisadieetillä valmistautuessaan pääsiäsiviikonlopun Fitness Classic -kisoihin Helsingin kulttuuritalolla.

Kanniainen vetää puolentoista tunnin kuntosalitreenin raskailla painoilla viisi kertaa viikossa. Harjoituskauden aikana 176 senttiä pitkä nainen syö noin 3 000 kilokaloria päivässä, mutta kisadieetin aikana hän saa energiaa noin 2 200 kilokaloria. Kanniaisen rasvaprosentti on pudonnut dieetin aikana noin kahdestakymmenestä kymmenen hujakoille.

Vaikka Helsingin kisat ovat jo ohi, Kanniaisen dieetti ei pääty vielä. Hän voitti sunnuntaina oman sarjansa yli 172-senttisten bikini fitneksessä, joten kisakausi jatkuu vielä toukokuun puolelle. Seuraavaksi Kanniainen osallistuu Santa Susannan EM-kisoihin Espanjassa ja Budapestin Diamond Cup -kisoihin Unkarissa.

Tämän jälkeen alkaa palautuminen. Kanniainen ryhtyy syömään enemmän nostaakseen rasvaprosenttinsa kisoja edeltävälle tasolle. Se on tärkeää, että hormonitoiminta palautuisi normaaliksi. Aiemmasta kokemuksestaan hän tietää, että aluksi voi tuntua oudolta, kun peilikuvassa tapahtuu isoja muutoksia ja kovalla työllä saavutettu kisakunto häviää.

– Se voi harmittaa, kun huomaa, että kehoon tulee rasvaa, mutta siinä vaiheessa kun alkaa palautumaan normaalipainoon saa huomata, että on paljon energisempi olo. Se on hyvä juttu.

Kanniaista valmentaa hänen avomiehensä Juho Murtonen, joka kuuluu Finnish Physique Academyn valmentajatiimiin. Molemmat ovat huomanneet, että jotkut kilpailijat pyrkivät säilyttämään alhaisen rasvaprosentin myös kisakauden ulkopuolella.

– Yleensä siihen liittyy vääristynyttä syömiskäyttäytymistä. Ei ole terveellistä olla liian alhaisessa rasvaprosentissa yhtään sen kauempaa kuin siinä on tarvetta olla, Murtonen sanoo.

Urheilija tai edistynyt harrastaja tekee itselleen karhunpalveluksen, jos yrittää pysyä kisakunnon kaltaisessa tilassa ympäri vuoden. Samanaikainen rasvanpoltto ja lihasten kasvattaminen onnistuu ainoastaan ylipainoisella ihmisellä ja aloittelevalla kuntosaliharrastajalla.

– Jos on aliravittu jatkuvasti, madollisuudet saada uutta lihasmassaa ovat todella pienet. Lihaskasvun optimointi edellyttää, että syödään vähintään kulutuksen verran ja mielellään vähän yli, jolloin myös rasvaa kertyy vähän vartaloon, Murtonen kertoo.

Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtaja Ville Isola myöntää, että ulkonäkökeskeiseen lajiin liittyy omat riskinsä.

– Voi tulla kehonkuvan vääristymiä, jos urheilija pitää vaan tiukasta kiinni siitä, miltä hän näytti lavalla. Silloin tulee psyykkinen puoli mukaan.

Isolan mukaan tämä ei ole yleistä, mutta ongelmaa on lähdetty korjaamaan valmentajien koulutuksella. Yhdistys edellyttää, että kaikissa paikallisissa valmennustiimeissä on ainakin yksi valmentaja, joka on käynyt Suomen urheiluopiston kanssa yhteistyössä järjestetyn ykköstason fitness-valmentajakoulutuksen.

– Siinä käydään valmentajille näitä riskitekijöitä läpi, kuinka niitä ehkäistään ja varmistetaan, että urheilija saa oikean tiedon palautumisen merkityksestä ja oppii keinoja sen edistämiseen.

Tukimusten valossa tiedetään jo, että liian alhainen rasvaprosentti voi laskea kilpirauhashormonitasoa, mikä hidastaa perusaineenvaihduntaa ja aiheuttaa väsymystä. Estrogeenitason lasku puolestaan saattaa häiritä kuukautiskiertoa. Myös osteoporoosin riski voi kasvaa.

Isolan mukaan pieni rasvaprosentti voi heikentää myös fyysistä suorituskykyä.

– Voimatasot ja kestävyyskunto voivat laskea, kun energiansaanti on liian alhaista.

Tiukka dieetti voi vähentää arkiliikuntaa

Ville Isola haluaa tietää lisää fitness- ja kehonrakennusharrastuksen vaikutuksesta kehon ja mielen hyvinvointiin. Hän tekee parhaillaan aiheesta väitöskirjatutkimusta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

– Moni tietää omasta kokemuksesta, että pinna kiristyy, kun on energiavajeessa ja nälkäinen. Muun muassa tätä tutkitaan nyt fitness-urheilijoilla.

Tutkimuksen aikana seurataan myös sitä, väheneekö tiedostamaton fyysinen aktiivisuus dieetin aikana. Fyysinen aktiivisuus voi olla tiedostettua, kuten päätös lenkille lähtemisestä. Tiedostamaton fyysinen aktiivisuus on muuta toimintaa ja liikkeellä oloa, jota ei sen kummemmin ajatella.

– Muista tutkimuksista on vähän viitteitä siitä, että tiedostamaton fyysinen aktiivisuus vähenisi painonpudotuksen aikana. Se voi olla yksi syy siihen, että dieetit eivät toimi ja yksilö ei pysty laihduttamaan, kun arjessa ei jaksa liikkua normaaliin tapaan. Tämä pätee yhtälailla tavallisiin liikunnanharrastajiin kuin fitness-urheilijoihin.

Mikä on hyvä rasvaprosentti?

Fitnessbuumi nousi framille muutama vuosi sitten. Sosiaalisessa mediassa leviävät bikinikuvat vaikuttavat kauneusihanteisiin ja voivat aiheuttaa ulkonäköpaineita etenkin nuorille.

Isola huomauttaa, että tavallisilla ihmisillä, jotka eivät harrasta kilpaurheilua, rasvaprosentti voi olla juuri sellainen, johon he itse ovat tyytyväisiä. Ylipaino voi toki lisätä riskiä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen. Toisaalta kisalavalla kuvatut fitness-kilpailijat eivät voi olla realistinen esikuva kenellekään. Kisakunto on vain hetkellinen olotila myös suurimmalle osalle kilpailijoista.

Virallista suositusta hyvälle rasvaprosentille ei ole, mutta Isolan mukaan se voi olla naisille 25–30 ja miehille 15–20.

Hän näkee fitnessbuumissa myös hyviä vaikutuksia. Säännöllinen treenaaminen ja syöminen sekä terveellinen ruokavalio edistävät kenen tahansa terveyttä, kun huolehtii samalla siitä, että saa riittävästi energiaa omaan kulutukseensa nähden.

Maaliskuussa Jyväskylän yliopistossa julkaistun tutkimuksen mukaan "fitnesselämäntapa" eli runsas määrä liikuntaa ja maltillinen syöminen vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Aktiiviharrastajien määrä kasvaa

Supertreenatun kehon rinnalle on sittemmin noussut kehopositiivisuudeksi kutsuttu ilmiö, joka kannustaa ihmisiä hyväksymään itsensä ja toisensa sellaisina kuin he ovat, painoon tai pituuteen katsomatta.

Samalla myös fitnesstyyppisen vartalon ihannointi ja tavoittelu on vielä tätä päivää. Isolan mukaan antidopingsopimuksen tehneiden aktiiviurheilijoiden määrä kasvaa vuosittain 200–300 henkilöllä. Nyt heitä on yhteensä pari tuhatta. Kilpailulisenssejä myönnetään vuosittain noin 600 urheilijalle.

Fitness on naisvaltainen laji. Noin kolme neljäsosaa kilpailijoista on naisia. Isola uskoo, että tämä johtuu juuri lajin ulkonäkökeskeisyydestä. Se saa aikaan kiinnostusta ja ristitriitaista keskustelua. Toisia fitnessin luoma kauneusihanne hirvittää, toisia se miellyttää.

Tämän kevään fitness-kisoihin osallistunut Reetta Kanniainen kuuluu ehdottomasti jälkimmäiseen joukkoon. Atleettinen vartalo puettuna säihkyviin bikineihin ja huikeisiin korkoihin on hänen mielestään esteettinen. Ulkonäkökeskeisyys ei häiritse häntä. Päinvastoin, hän nauttii lavalla poseeraamisesta ja päästää siellä karismansa valloilleen.

Silti Kanniainen tietää, että ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa.

– Kilpailuissa sinua arvioidaan ulkoisesti, mutta ei ihmisenä. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta ei siihen pidä suhtaua henkilökohtaisena loukkauksena. Se on vain ulkopinta, jota arvioidaan.

Lue myös:

Nana Heikkilä treenasi täysillä, kunnes terveys petti – Liian vähän ruokaa ja liikaa treeniä on hormonitoiminnalle myrkkyä

Miten lihas kasvaa ja rasva palaa? Lihastohtori kumoaa humpuukiväitteet treenistä ja ravinnosta

Mikä on hyvä rasvaprosentti? Laske täältä omasi

Viettääkö lemmikkisi liian makoisaa elämää? Liikalihavuus ja diabetes uhkaavat niin kissoja, koiria kuin hevosiakin

Eläinlääkäri Ritva Kaikkonen tutkii hevosta.

Liikalihavuus ja diabetes eivät ole vain ihmisten ongelma. Kotieläimet lihovat elintason imussa.

Eläinlääkäri Ritva Kaikkonen tutkii hevosta.

Ylipaino ja erilaiset elintasosairaudet kiusaavat myös kotieläimiä. Kun isäntä tai emäntä napsii hiukopalaa, herkku löytää usein tiensä myös lempeäsilmäisen lemmikin suuhun.

– Yltäkylläisyys ja ihan hyvää tarkoittava huolenpito johtaa usein siihen, että lemmikille kertyy ylimääräisiä kiloja, sanoo eläinlääkäri Jaakko Väyrynen Oulun kaupungin eläinlääkärin vastaanotolta.

Koirien ja kissojen ylipaino-ongelmat ovat eläinlääkäreille tuttu ilmiö. Väyrynen arvioi, että aikuisista vastaanotolla käyvistä koirista kolmannes tai peräti puolet kärsii ylipainosta.

Citylemmikkejä vaivaa liikunnan puute

Ylimääräisten makupalojen lisäksi monia kotieläimiä vaivaa liikunnan puute. Myös kotieläinten käyttötarkoitus ja asuinpaikka näkyvät eläinten kunnossa.

Väyrynen kertoo, että kerrostaloasunnoissa ja kaupungin keskustoissa asuvat lemmikit ovat yleensä pulskempia kuin lemmikit, joilla on paljon tilaa temmeltää ja liikkua.

Metsästys-, urheilu- ja hyötykäyttöön hankitut kotieläimet vaativat paljon liikuntaa, ja niiden kanssa lenkkeillään usein enemmän kuin puhtaasti seuralaiseksi hankittujen lemmikkien kanssa.

Sen vuoksi seuralaisina olevilla eläimillä energiankulutus voi olla vähäisempää. Kun vähäiseen liikuntaan yhdistetään ylimääräiset makupalat, lopputuloksena on pullukka, joka kärsii samoista ongelmista kuin ylipainoinen ja vähän liikkuva ihminenkin.

Ylipaino altistaa monille elintasosairauksille kuten diabetekselle, nivelvaivoille sekä virtsatievaivoille. Se rasittaa myös sydäntä.

– Kyllä se näkyy, jos eläin liikkuu huomattavia määriä ja saa päivittäin moninkertaisesti enemmän askelia kuin vähän liikkuva eläin. Niillä on myös ihan erilainen lihaskunto ja yleisterveydentila, Väyrynen sanoo.

– Toisilla taas on sellainen sohvaperunan figuuri, Väyrynen jatkaa.

Elintasosairaudet vaivaavat myös hevosia

Hevosten liikalihavuus on Suomessa yleinen ongelma (HS). Sitä esiintyy erityisesti harrastajien omistamilla hevosilla. Monet hevosenomistajat pitävät ratsuaan lemmikin kaltaisena eläimenä, jolloin hevoselle luontainen liikkuminen ja fyysisesti rasittava työ jää vähemmälle.

– Kyllähän niillä on elintasosairauksia. Samaan tapaan kuin ihmisillä on ongelmana liikalihavuus ja kakkostyypin diabetes, kertoo hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Ritva Kaikkonen Oulun Hevosklinikalta.

Samalla kun elopaino lisääntyy, hevosen nivelet ja jänteet rasittuvat. Myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat lisääntyneet. Ongelmien taustalla on vähäisen liikunnan lisäksi liiallinen ruokinta.

– Hevosilla on nykyisin vähän liian hyvät eväät, Kaikkonen sanoo.

Hevonen syö luonnostaan pitkin päivää, ja se käyttää jopa kaksi kolmasosaa valveillaoloajastaan syömiseen.

Usein syötäväksi kasvatettu heinä on luonnonlaitumia energiapitoisempaa, koska se voi sisältää runsaasti sokeria. Kun tämän päälle tulevat vielä erilaiset energialisät ja väkirehut, hevonen lihoo. Hevosen laihduttaminen vaatii omistajalta tietoa ruokinnasta ja ruokintatavoista (Suomenhevosliitto).

Kaikkonen muistuttaa, että tietyt rodut, kuten suomenhevonen ja shetlanninponi ovat historiansa aikana joutuneet näkemään välillä jopa nälkää. Ne ovat siis evoluutionsa aikana tottuneet siihen, että ruokaa ei aina ole saatavilla yllin kyllin.

– Nyt eläimet saavat hyvälaatuista ruokaa ympäri vuoden, ja se on niille liikaa käyttöön nähden, Kaikkonen sanoo.

Onko sinun lemmikistäsi tullut pullukka? Voit keskustella eläinten terveydestä jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Leila onnistui laihtumaan 150 kiloa tiukalla kuurilla – Joka viides hevonen Suomessa on liian lihava

Jopa joka toinen kissa on ylipainoinen – koko perheen pitää sitoutua, kun lemmikki alkaa laihduttaa

Herätys: Sri Lankan uhriluku nousee, koomikosta Ukrainan presidentti, opinnäytetöiden plagiointi huolestuttaa

Poliisin partio Kingsbury-hotellin ulkopuolella Colombossa, Sri Lankassa 21. huhtikuuta 2019.

Lue tästä päivän puheenaiheet lyhyesti. Voit säätää Uutisvahdissa Herätys-ilmoituksia asetuksista.

Poliisin partio Kingsbury-hotellin ulkopuolella Colombossa, Sri Lankassa 21. huhtikuuta 2019.

Sri Lankassa iskujen uhrimäärä kasvaa

Sri Lankan pääsiäissunnuntain tuhoisien iskujen sarjan uhrimäärä on noussut 290:een. Turvatoimia on kiristetty, ja vielä maanantain vastaisena yönä merivoimat purki kotitekoisen pommin Colombon lentoasemalle johtavalta tieltä. Sri Lankan mainetta turvallisena turistikohteena koetelleiden iskujen tekijöitä ei edelleenkään tiedetä.

Ukrainassa vaatimuslista vaalivoittaja Zelenskyille on pitkä

Ukrainan presidentinvaalit on voittanut selvästi koomikko Volodymyr Zelenskyi. Kiovassa vaaleja seurannut toimittaja Kerstin Kronvall arvioi analyysissään, että muutoksen olisi Ukrainassa lähdettävä nuorista. Vanhempien ihmisten toivomuslista uudelle presidentille on pitkä, mutta he eivät ole valmiita tekemään mitään muutoksen eteen.

27 ylemmän amk-opinnäytetyön uudelleen tarkistus paljasti: lähes kaikissa plagiointeja

Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK on huolissaan plagiointien suuresta määrästä ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvissä opinnäytetöissä. Ammattikorkeakoulut ympäri Suomen ovat käyneet läpi yhteensä 27 opinnäytetyötä, joista yksityishenkilö on tehnyt selvityspyynnöt. TENKin saaman tiedon mukaan näistä valtaosassa on plagiointeja.


Lämmintä ja lämpenevää

Maanantaina lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa 10–15 astetta, pohjoisessa vähemmän. Maan keskivaiheilla ja pohjoisessa liikkuu vielä paikoin hajanaisia vesisateita. Pilvisyys on koko maassa vaihtelevaa. Tiistaina sää lämpenee ja selkenee, ja nousee paikoin jopa lähelle 20 astetta. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Salon keskustan rakennuspalosta ei enää leviä vaarallista savua – jälkiraivaus käynnissä

Salon rakennuspalo

Palon syttymissyystä ei vielä tietoa.

Salon rakennuspalo

Salossa pelastuslaitos on saanut suuren asuinrakennuksen tulipalon hallintaan.

– Olemme nyt niin sanotussa jälkiraivausvaiheessa, eli tuli on hallinnassa ja se on saatu rajattua, kertoi päivystävä päällikkö Juha Virto varhain maanantainaamuna Ylelle.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen suuresta rakennuspalosta Salon Esterinkadulla noin kello yhdeksältä illalla. Tulipalo oli voimakas ja siitä muodostui runsaasti savua.

Savun takia alueelle annettiin vaaratiedote, mutta nyt vaaratilanne on ohi. Sammutustyöt jatkuvat pitkälle aamuyöhön.

– Tällaiset vanhat kiinteistöt voivat olla yllätyksellisiä, eli vaikka se on nyt hallinnassa, palo voi vielä levitä uudestaan, Virto totesi.

Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

Palon syttymissyystä ei ole vielä tietoa, mutta se sai alkunsa yhdestä asunnosta ja levisi talon ullakkotiloihin. Viiden huoneiston rakennuksen asunnoista on evakuoitu toistakymmentä ihmistä.

Aineellisten vahinkojen suuruudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta rakennus kärsii joka tapauksessa mittavia vaurioita.

Isis teki hyökkäyksen Saudi-Arabian turvallisuusjoukkoja vastaan

Saudisotilaita paraatissa saksalaisten Heckler&Koch -konepistoolien kanssa.

Kaikki hyökkääjät kuolivat turvallisuusjoukkojen tulituksessa.

Saudisotilaita paraatissa saksalaisten Heckler&Koch -konepistoolien kanssa.

Neljä Isisin taistelijaa hyökkäsi sunnuntaina Saudi-Arabian turvallisuusjoukkojen asemiin maan pääkaupungista Riadista 250 kilometriä pohjoiseen.

Miehet olivat aseistautuneet konekivääreillä, räjähteillä ja Molotovin cocktaileilla.

Saudi-Arabian joukot ampuivat kaikki hyökkääjät. Saudien puolelta kolme poliisia haavoittui.

Isisin virallinen uutistoimisto Amaq otti vastuun tapahtuneesta iskusta. Julkaistussa videossa esiintyi neljä naamioitunutta hyökkääjää, jotka julistivat uskollisuuttaan islamilaiselle valtiolle.

Kolumbiassa mutavyöry on vaatinut ainakin 19 kuolonuhria

Sotilas kantaa lippalakkipäistä vanhaa naista selässään lankkusillalla, joka ylittää virtaavan veden. Taustalla näkyy mutavyöryn tuhoamaa kaupunkia. Sillan vieressä seisoo kypäräpäinen mies haalareissa. Toisella puolella näkyy sotilaita ja asukkaita.

Mutavyöry johtui useita viikkoja kestäneistä rankkasateista.

Sotilas kantaa lippalakkipäistä vanhaa naista selässään lankkusillalla, joka ylittää virtaavan veden. Taustalla näkyy mutavyöryn tuhoamaa kaupunkia. Sillan vieressä seisoo kypäräpäinen mies haalareissa. Toisella puolella näkyy sotilaita ja asukkaita.

Kolumbian pelastusviranomaiset kertoivat sunnuntaina ainakin 19 ihmisen kuolleen Lounais-Kolumbiassa tapahtuneessa mutavyöryssä. Lisäksi 14 ihmistä on kateissa, joten uhreja saattaa vielä löytyä mudan alta.

Vähintään kahdeksan taloa joutui vyöryn alle ja muta katkaisi myös panamerikkalaisen valtatien.

Mutavyöry johtui viranomaisten mukaan jo monta viikkoa jatkuneista rankkasateista.

Mutavyöryt ovat Kolumbiassa yleisiä sadekauden aikana.

Evoluutiossa hiipunut luu on tehnyt odottamattoman paluun yhä useamman ihmisen polveen

Kolmen polven luut.

Ylimääräinen luu saattaa helpottaa polvien painetta, mutta se voi myös lisätä nivelrikon riskiä. Tutkijat myöntävät "pikku pavun" paluun olevan heille arvoitus.

Kolmen polven luut.

Anatomian oppikirjojen mukaan ihmisellä on 206 luuta. Yhä useammalla meistä todellinen luku on 207 tai 208, sillä polven ylimääräinen luu, joka oli ihmiskunnassa katoamaan päin, on alkanut yleistyä uudelleen.

Fabella-luu, kuvaavasti "pieni papu", sijaitsee polven takana jänteessä, joka kiinnittää kaksoiskantalihaksen reisiluuhun. Yhdessä polvessa todettu fabella on 50 prosentin todennäköisyydellä myös toisessa.

Sata vuotta sitten fabelloja oli vain runsaalla 11 prosentilla ihmisistä, mutta nyt niitä on muodostunut 39 prosentille, kertovat brittiläisen yliopiston Imperial College Londonin tutkijat.

He kävivät läpi polvitutkimuksia 27 maasta 150 vuoden ajalta. Kaikkiaan syyniin otettiin miltei 21 700 röntgenillä, magneettikuvauksilla ja leikkaamalla tutkittua polvea.

Luurangon umpilisäke?

Monilla apinoilla on edelleen fabella antamassa polvelle vipuvoimaa kuin toinen polvilumpio. Myös meitä edeltäneillä ihmislajeilla oli tuo luu, mutta nykyihmisille sitä on pidetty aivan tarpeettomana muinaisjäänteenä. Niinpä sen luultiin jo olevan hyvää vauhtia katoamassa evoluution hämärään.

Vanhin maininta fabellasta löytyi lääketieteellisestä tutkimuksesta vuodelta 1875. Silloin luun arvioitiin olevan miltei 18 prosentilla ihmisistä. Sittemmin se harvinaistui edelleen – kunnes teki paluun kaikkialla maailmassa.

Siihen täytyy olla syy, mutta sitä ei voi kuin arvalla, sillä fabellan merkitystä ihmiselle ei ole koskaan selvitetty. Fabella saattaa hyvinkin osoittautua luuston umpilisäkkeeksi, sanoo lontoolaistutkimusta johtanut Michael Berthaume.

Tarpeettomuuteen viittaava vertaus ei välttämättä ole onnistunut, sillä umpilisäke on osoittautunut hyödylliseksi pussukaksi, joka säilöö hyviä suolistobakteereja.

Nysty saattaa kuluttaa rustoa

Yksi vahva olettamus tutkijoilla on: Fabellan muodostuminen vaatii, että se on perimässä, mutta ympäristötekijät ovat vaikuttaneet yleistymiseen.

Koska ihmiset syövät aiempaa enemmän ja ravitsevampaa ruokaa, he ovat yhä pidempiä ja painavampia. Sääriluut ovat venyneet ja pohjelihakset paisuneet. Siksi polviin ehkä tarvitaan painetta helpottava lisäpalikka, tutkijat ehdottavat.

Vinkkiä voi saada apinoiden lisäksi kissoista ja koirista, joilla fabella kuuluu vakiovarustukseen. Niillä sen sileä pinta helpottaa jänteen liukuvaa liikettä.

Valitettavasti fabellalla näyttää olevan hintansa ainakin ihmiselle. Ylimääräinen luu saattaa kuluttaa rustoa ja aiheuttaa siten nivelrikkoa.

Englantilaisilla nivelrikkopotilailla on kaksi kertaa todennäköisemmin fabellapolvet kuin ikätovereillaan. Tutkijat eivät silti ole valmiiita sanomaan, että juuri fabella on syyllinen. Saattaahan se olla syyn sijasta seuraus, he puntaroivat.

Silti on niitäkin asiantuntijoita, joiden mielestä fabella pitäisi leikata pois jo ennen kuin mitään kipuja ilmenee, jos luu havaitaan polvitutkimuksissa.

Imperial College Londonin tutkimus on julkaistu Journal of Anatomy -lehdessä

Satanen eläkeläisille, hoitotakuu kaikille – Antti Rinteen 10 vaalilupausta

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti vappupuheen Lahden torilla vapunpäivänä tiistaina  1. toukokuuta 2018.

Hallitusneuvottelut testaavat puolueiden vaalilupauksia. Paine kohdistuu erityisesti SDP:n Antti Rinteeseen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti vappupuheen Lahden torilla vapunpäivänä tiistaina  1. toukokuuta 2018.

SDP:n vaalivoitto ja nousu suurimmaksi puolueeksi tarkoittavat, että puolueen puheenjohtaja Antti Rinteestä tulee hallitustunnustelija.

Kun hallitus muodostetaan, puolueet joutuvat yleensä joustamaan osasta tavoitteitaan. Hallitustunnustelijana Rinne kuitenkin päättää, minkä puolueiden kanssa hän ensisijaisesti yrittää hallitusta muodostaa.

SDP pääsee tällöin linjaamaan, mitkä vaalilupauksista ovat sille tärkeimpiä.

Vaalilupauksia ja -tavoitteita demareilla riittää. Puheenjohtaja Antti Rinne on toistellut lupauksia vaalikentillä ja useita lisää löytyy SDP:n yli satasivuisesta eduskuntavaaliohjelmasta. Osa lupauksista on selkeitä ja kirjaimellisia, osa pidemmän aikavälin tavoitteita tai pyrkimyksiä.

Keräsimme kymmenen konkreettista asiaa, jotka demarit ovat luvanneet toteuttaa alkavalla vaalikaudella.

1. Sadan euron korotus pieniin eläkkeisiin

Eniten huomiota saanut SDP:n vaalilupaus julistettiin vappuna 2018. Tuolloin Antti Rinne lupasi vappupuheessaan sadan euron korotuksen alle 1 400 euron eläkkeisiin.

Rinne lupasi lisätä näihin eläkkeisiin “100 euroa nettona kuukaudessa” ohjelmalla, joka toteutetaan useamman vuoden aikana.

Lupaus toistuu lähes täsmälleen samoilla sanoin demarien vaaliohjelmassa. Ylen vaalitentissä Rinne lievensi lupaustaan sanoen muun muassa, että lupauksen toteuttamisen aikataulu riippuu talouskasvusta.

2. Tuhat uutta hoitajaa ja lääkäriä

Samassa puheessa Rinne lupasi myös 1 000 uutta työpaikkaa terveydenhuoltoon.

Myöhemmin tämä lupaus on täsmentynyt tarkoittamaan tuhatta uutta lääkäriä tai hoitajaa.

3. Sitova hoitajamitoitus vanhustenhoitoon

Antti Rinne vaatii, että lakiin kirjataan vanhustenhoidon hoitajamitoitukseksi 0,7.

Tämä on eräs vaalien vähiten kiistanalaisista lupauksista. Ylen uutisoi tammikuussa 2019 laajasti hoivakoteihin liittyvistä ongelmista. Tästä syntyneen kohun seurauksena lähes kaikki eduskuntapuolueet päätyivät vaatimaan hoitamitoituksen kirjaamista lakiin.

Poikkeus oli kokoomus, joka aluksi kieltäytyi tukemasta 0,7 hoitajan mitoitusta. Myöhemmin kokoomus on kuitenkin todennut, että mitoitus voi kelvata myös sille.

4. Seitsemän päivän hoitotakuu

Antti Rinne on luvannut parantavansa perusterveydenhuoltoa niin, että lääkäriin pääsee kiireettömässäkin tilanteessa viimeistään seitsemässä päivässä.

Terveydenhuollon lisätyöpaikat, vanhustenhuollon hoitajamitoitus sekä hoitotakuu ovat asioita, jotka Antti Rinne on erikseen julistanut SDP:n kynnyskysymyksiksi hallitukseen menolle.

5. Aktiivimallin leikkuri kumotaan

Keväällä 2018 Antti Rinne lupasi Aamulehden haastattelussa, että SDP peruu aktiivimallin tuoman “11 miljoonan euron leikkauksen heikoimmassa asemassa olevilta”.

Myös vaalien alla Rinne sanoi aikovansa perua aktiivimalliin kuuluvan työttömyysturvan leikkurin.

6. Toisen asteen koulutus maksuttomaksi

Antti Rinne vaati syksyllä 2018, että toisen asteen koulutuksesta tulisi tehdä kokonaan maksutonta. Vaalikentillä Rinne lupasi, että jokaiselle nuorelle tulee taata vähintään toisen asteen koulutus.

SDP:n vaaliohjelmassa asia muotoiltiin niin, että puolueen tavoitteena on oppivelvollisuuden pidentäminen myös lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, ja oppimateriaalien ja ammatillisen koulutuksen työvälineiden maksuttomuus.

7. Korotus opintorahaan

SDP:n vaaliohjelmassa rahaa luvataan toisen asteen lisäksi muillekin opiskelijoille.

Vaaliohjelman mukaan demarit aikoo vaalikauden aikana nostaa opintorahan tason vuoden 2017 alun tasolle ja tehdä siihen vuosittain indeksitarkistuksen.

8. Maksuton varhaiskasvatus – ainakin osa-aikaisesti

Maaliskuussa 2019 Antti Rinne vaati Talouselämän haastattelussa pakollista ja maksutonta varhaiskasvatusta kaikille yli kolmivuotiaille lapsille.

Vaaliohjelmassa muotoilu on hieman lievempi: siellä vaaditaan, että jokaiselle yli kolmevuotiaalle lapselle tarjotaan maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus.

9. Lisärahaa teille ja raiteisiin

SDP:n vaaliohjelma lupaa perusparantaa tieverkkoa koko Suomessa. Rapistuvan tieverkon kunnostamisen yhteydessä puhutaan korjausvelasta. Kuluneella vaalikaudella teiden korjausvelka kasvoi, vaikka hallitus panosti sen lyhentämiseen.

Vaaliohjelmassa vaaditaan myös panostuksia raideliikenteeseen. Antti Rinne on puolestaan luvannut, että SDP tukee Helsingin ja Tampereen, sekä Helsingin ja Turun välisten ratayhteyksien parantamista.

10. Kestävän kehityksen ALV

Vaaliohjelmassaan SDP esittää kestävän kehityksen arvonlisäveroa, joka ohjaa kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

Ylen vaalikeskustelu herätti kiistan siitä, ajaako Rinne lihan verotuksen nostamista. Rinne kiisti tämän tulkinnan. Hän totesi Ylen vaalitentissä, että SDP haluaa, että “kevyempiä verokantoja sovelletaan puhtaaseen ruokaan”.

Vaalikeskusteluissa jäi epäselväksi, mitä kaikkia tuotteita vero täsmälleen koskisi, mutta Rinne lupasi, että mallia viedään selvitysten kautta eteenpäin.

Lue lisää:

Lue tästä askelmerkit, miten Suomi saa uuden hallituksen – Valmista toukokuun lopulla tai viimeistään juhannukseksi

Faktantarkistuksen haaviin jäi 36 kiistanalaista väitettä – ympäristökysymykset kuohuttivat eniten

32-vuotias opettaja päätti pitää salaisuuden kuolemaansa asti – onnistui niin hyvin, ettei kotikylillä Suomessa vieläkään ymmärretä hänen olleen yksi maailman suurimmista taiteilijoista

Alma Pihl

Alma Pihl paljasti menneisyytensä tyttärelleen vasta hiukan ennen kuolemaansa. Muulle Suomelle se selvisi vasta paljon myöhemmin.

Alma Pihl

Kun 32-vuotias lahjakas Carl Fabergén korusuunnittelija Alma Pihl saapui Venäjän vallankumouksen jaloista Suomeen, hän toi vähäisen omaisuutensa lisäksi mukanaan salaisuuden.

Salaisuus oli sitä luokkaa, että hän aikoi säilyttää sen kuolemaansa saakka.

Alma Pihl kätki sen sydämeensä ja eli hiljaiseloa Kuusankoskella, jonne hän asettui 1920-luvun alussa miehensä Nikolai Kleen kanssa.

Kuusankoski valikoitui asuinpaikaksi Kymijoen koskien ääreen nousseen Kymi-yhtiön takia. Nikolai oli ollut yhtiön palveluksessa jo sen Pietarin konttorissa.

Vaimo puolestaan sai töitä kaunokirjoituksen ja kuvaamataidon opettajana tehdasyhteisön ruotsinkielisestä koulusta, joka sekin oli Kymi-yhtiön ylläpitämä.

Alma Pihl halusi peitellä menneisyyttään leimautumisen pelosta ja ajan ilmapiirin vuoksi.

– 1920- ja 1930-luvun Suomessa ei ollut kovin muodikasta olla Venäjältä tullut henkilö, selittää kulttuurineuvos Eero Niinikoski, joka työskenteli aikoinaan Kymi-yhtiön ja UPM:n viestinnässä ja markkinoinnissa.

Venäjältä tulleita Alma ja Nikolai rohkenivat olla vain kotinsa seinien sisäpuolella. Vain siellä myös tiedettiin, että Alma Pihl oli yksi maailman parhaista korutaiteilijoista.

Ja tätä jatkui vielä pitkään.

Eno huomasi nuoren Alman kyvyt


Alma Pihl syntyi Moskovassa 1888. Perhe oli kuitenkin suomalaistaustainen, sillä Alman isä Knut oli kotoisin läntiseltä Uudeltamaalta, Pohjan pitäjästä.

Jalokiviuralle Alma päätyi Pietarissa. Sinne hän oli muuttanut sisarustensa ja äitinsä kanssa, kun isä Knut kuoli Alman ollessa vain 9-vuotias.

Nuorena aikuisena Alma pääsi harjoittelijaksi ja arkistotöihin enonsa jalokivipajalle, jonka asiakas Carl Fabergé oli. Työnä oli piirtää ja arkistoida pajalla valmistettuja tuotteita.

Välillä jäi aikaa luonnostella paperille omiakin ideoita. Eno huomasi Alman kyvyt ja päätti tarjota nuoren sisarentyttärensä töitä asiakkailleen.

Alman suunnittelemat työt alkoivat nopeasti saada aikansa kansainvälisen huippubrändin, Fabergén, leiman kylkeensä.

Pääsiäislahjoja keisarinnoille


Alma Pihl ehti lyhyellä urallaan, ennen Venäjän vuoden 1917 vallankumousta, suunnitella noin 2000 arvoesinettä.

Näiden joukossa olivat sittemmin huippuarvokkaiksi ja maailmanmaineeseen nousseet jalokivikoristeiset tsaarien pääsiäismunat.

Talvimuna oli tsaari Nikolai II:n pääsiäislahja äidilleen leskikeisarinna Maria Feodorovnalle vuonna 1913. Alma Pihl sai idean pakkaspäivänä ikkunassa näkemistään jääkiteistä.

Tsaarin perhe ihastui Talvimunaan niin paljon, että Alma sai tehtäväkseen suunnitella myös seuraavana vuonna keisarillisen pääsiäismunan.

Siitä tuli Mosaiikkimuna, jonka sai lahjaksi Nikolain puoliso, keisarinna Alexandra Feodorovna. Mosaiikkimunan innoittajana olivat ristipistokäsityöt.

Keisarilliset pääsiäismunat valmistettiin muun muassa timanteista ja platinasta.

Tsaariperheen kalleuksiksi päätyminen oli kuitenkin vasta pitkän matkan alku. Vuosikymmeniä myöhemmin ne päätyivät maailman muille hallitsijoille, ja niiden arvo nousi huikeisiin summiin.

"Tant Alma"

Alma Pihl toimi kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettajana Kuusankosken ruotsinkielisessä koulussa lähes 25 vuoden ajan.

Suomenkielisessä ympäristössä ruotsinkieliselle opetukselle oli tarvetta, koska Kymi-yhtiön johdossa oli paljon ruotsinkielistä henkilökuntaa perheineen.

Oppilailleen Pihl oli Alma-täti eikä entinen korusuunnittelija. Espoolainen Maj-Britt Paro oli Alman oppilaana 1940-luvun lopulta alkaen.

Paron mukaan kaikki rakastivat “Tant Almaa”.

– Hän oli ihastuttava ja hyvin inspiroiva.

Paron mukaan Alma Pihl, opettajana miehensä nimen mukaisesti Alma Klee, ei pahemmin piitannut piirtämiseen liittyvistä teknisistä asioista.

– Ei hän perspektiiveistä välittänyt. Meidän piti laittaa tunteet peliin kun piirsimme.

Paro muistelee, että tunnetta ja lennokkuutta Alma kaivoi oppilaistaan esiin käyttämällä ruotsista ja saksasta sekoitettua eräänlaista iskulausetta.

– Mera schwung, hän saattoi huudahtaa.

Entisille oppilaille Alma Pihlin lahjakkuuden ja luovuuden tausta selvisi vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Silloin Pihlin töitä tutkinut Ulla Tillander-Godenhielm onnistui vanhojen luonnoskirjojen ja käsialanäytteiden perusteella todistamaan, että Alma Pihl todellakin oli työskennellyt maineikkaalle Fabergélle.

Tillander-Godenhielmin apuna oli Alma Pihlin ottotytär Lydia, jolle Alma oli lopulta paljastanut taustansa muutama vuosi ennen kuin kuoli vuonna 1976. Muita lapsia Almalla ja Nikolailla ei ollut.

– Olihan se uskomattoman sääli, ettei hän itse saanut nauttia menestyksestään. Vasta kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen koko hänen salaisuutensa paljastui, mietti Maj-Britt Paro vuonna 2008 esitetyssä Ilona Arosalon dokumenttielokuvassa.

Maailman kaunein taide-esine

Talvimunasta maksettiin kansainvälisessä taidehuutokaupassa 2000-luvun alussa lähes kymmenen miljoonaa dollaria. Taide-esine on viimeisimmän tiedon mukaan Lähi-idässä sijaitsevan Omanin sulttaanikunnan hallitsijan perillisten omaisuutta Lontoossa.

Mosaiikkimunan rahallisesta arvosta ei ole varmoja arvioita liikkeellä. Jotain esineen arvostuksesta kertoo se, että muna on ollut jo pitkään Englannin kuningatar Elisabet II:n kokoelmissa.

Carl Fabergén jalokivipaja tuotti aikoinaan noin 150 000 erilaista esinettä.

– Alma Pihlin suunnittelema Talvimuna on kansainvälisesti arvioitu Fabergén kauneimmaksi esineeksi. Kyllä hänen suunnittelutyöllään on valtava merkitys, sanoo Eero Niinikoski.

Pihl kuuluu myös niihin suuruuksiin, jotka tunnetaan paremmin ulkomailla kuin Suomessa. Siihen on yksinkertainen syy.

– Hänen korunsa tulevat aika ajoin myyntiin suuren maailman huutokauppoihin, jolloin hänen työnsä analysoidaan sikäläisissä huutokauppaluetteloissa, sanoo Ulla Tillander-Godenhielm.

Alma Pihlin työn arvoa ei tunnisteta kovin hyvin edes Kymenlaaksossa, jossa hän asui valtaosan elämästään.

Lasten kevätretki Alman kotitalolle


Alma Pihlin arkisesta aherruksesta kuusankoskelaiskoulun kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettajana ei ole paljoa jälkipolville säilynyt. Jotain kuitenkin.

Alma taiteili oppilailleen opetustaulut, jotka ovat tallessa Kouvolan kaupunginmuseossa Poikilossa.

Kopiot niistä ovat Kuusankoskella sijaitsevassa ruotsinkielisessä koulussa, Svenska Skolanissa, joka nykyään toimii eri paikassa kuin menneinä vuosikymmeninä. Se on nykyään Kouvolan kaupungin ylläpitämä koulu.

2000-luvun lapsille on kerrottu koulussa, kuka Alma Pihl oli.

– Teemme yleensä toukokuussa keväisen kävelyretken Alman entiselle kotitalolle. Samalla sitten kerron Alman tarinaa, kertoo alakoulun luokanopettajana toimiva Sanna Eloranta.

Alma Pihlin entinen kotitalo on edelleen asuinkäytössä. Paikallinen kotiseutuyhdistys Kuusankoski-Seura kiinnitti talon seinään 2000-luvun alussa muistolaatat, jotka kertovat neljällä kielellä talon entisestä asukkaasta.

Alman tulevaisuus


Voisiko Alma Pihlistä tulla jatkossa nykyistä tunnetumpi myös Suomessa? Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon vs. intendentti Mari Lehtosalo on hiukan epäileväinen.

– Korutaide ei ehkä ole kuitenkaan suurten joukkojen taidetta. Toki toivoisin, että ainakin Alman kotiseudulla hänet tiedettäisiin.

Kulttuurineuvos Eero Niinikoski on samoilla linjoilla.

– Hänen alansa, korutaide, lienee sen verran erikoinen, että suuren yleisön suosioon se ei ehkä nouse.

Hän myös kertoo aika ajoin kyselleensä eri yhteyksissä kymenlaaksolaisilta, kuka heidän mielestään on kaikkien aikojen kuuluisin kymenlaaksolainen.

– Moni on vastannut, että jalkapalloilija Sami Hyypiä. Hämmästys on ollut suuri kun olen kertonut, että minusta se on kyllä Alma Pihl, naurahtaa Niinikoski.


Jutussa on käytetty lähteinä Maj-Britt Paron kirjaa Tant Almas hemlighet, Anu Seppälän kirjaa Jääkukkia keisarinnalle - Alma Pihlin uskomaton elämä, Ilona Arosalon tv-dokumenttia Alma Pihl – Fabergén hurmaava koruseppä sekä Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa meneillään olevaa Myyntinmurtajia ja matkantekijöitä -näyttelyn Alma Pihliä koskevaa osuutta.

Hae lisää