Pääsiäisen sää jatkuu aurinkoisena – Pohjanmaalla kokkojen poltossa syytä olla varovainen

Sääkartta.

Korkeapaine vahvistuu ja sateet väistyvät aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Lauantainen pääsiäiskokkojen poltto Pohjanmaalla onnistuu näillä näkymin, tuulen vuoksi kannattaa olla tarkkana.

Sääkartta.

Yön aikana maan keski- ja pohjoisosan yli liikkuvat sateet väistyvät itään. Lauantai on suuressa osassa maata poutainen ja monin paikoin aurinkoinen. Pohjois-Lapissa voi Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan tulla vielä vettä tai räntää.

Pääsiäispyhät jatkuvat lämpiminä.

- Lämpötila nousee viidentoista asteen tietämille suuressa osassa maata, ehkä jopa sen paremmalle puolelle, Huutonen sanoo.

Pääsiäiskokkoja poltettaessa oltava tarkkana tuulen vuoksi

Pohjanmaalla on useimmiten pääsiäisenä vielä lunta maassa tai maa on ainakin märkää, tänä vuonna on toisin. 

- Vaikka ruohikkopalovaroitus ei olekaan enää voimassa, kannattaa pääsiäiskokkojen poltossa Pohjanmaalla olla tarkkana, koska tuuli on kovaa, Huutonen sanoo.

Pohjanmaalla kokkoja poltetaan samana päivänä kun trullit eli pikkunoidat kiertelevät talosta toiseen.

- Näillä näkymin perinteitä päästään sään puolesta kunnioittamaan ja kokkoja voi polttaa, mutta kannattaa tarkistaa vielä lauantaina ruohikkopalovaroitukset, sanoo Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Noora Viinamäki Kokkolasta.

Viinamäki korostaa, että kokkoja poltettaessa alkusammutusvälineet, kuten käsisammutin, vesiletku tai ämpäreitä on syytä pitää lähistöllä.

-  Kokkopaikalle pitää jäädä siihen asti, kunnes hiillos on kokonaan sammunut eikä kokkoa pidä lähteä koskaan sytyttämään yksinään ilman kaveria. Kokossa on voi polttaa risuja ja muuta puuta, roskia sinne ei saisi laittaa, Viinamäki muistuttaa.

Meksikossa vaarallinen maanjäristys

Helsingin yliopiston seismologian yksikkö arvioi, että järistyksen tuhot voivat olla mittavat.

Meksikon kaakkoisosaa on ravistellut voimakas maanjäristys. Arviot sen voimakkuudesta vaihtelevat 7,0 ja 7,5 välillä.

Helsingin yliopiston seismologian instituutti ilmoittaa, että järistys on voinut aiheuttaa erittäin suuret vahingot.

Toistaiseksi tietoja tuhoista ei ole saatu.

Järistys sattui Guerreron osavaltiossa Tyynen valtameren rannalla. Se tuntui voimakkaasti aina pääkaupungissa Mexicossa saakka ja ihmiset kaupungin kaduilla hakeutuivat turvaan.

Ukrainan Venäjä-mieliset ottivat haltuunsa kaupungin – Kiovan vastaiskulle pääsiäisrauha

Nainen ja lapsi venäläismielisten aktivistien valtaaman turvallisuuspalvelun rakennuksen edustalla Luganskissa Itä-Ukrainassa.

Severskin pikkukaupungin poliisi ilmoittaa "Donetskin kansantasavallan" hallitsevan kaupunkia. Itäisessä Ukrainassa on ollut pitkänäperjantaina hyvin rauhallista, vaikka separatistit pitävät yhä hallussaan useiden kaupunkien hallintorakennuksia.

Nainen ja lapsi venäläismielisten aktivistien valtaaman turvallisuuspalvelun rakennuksen edustalla Luganskissa Itä-Ukrainassa.

Venäjä-mieliset aktivistit ovat ottaneet haltuunsa Severskin pikkukaupungin Itä-Ukrainassa, kertoo venäläinen uutistoimisto Itar-Tass.

Uutistoimiston mukaan parisenkymmentä Venäjä-mielisten perustaman "Donetskin kansantasavallan" kannattajaa saapui kaupunkiin kuorma-autolla innostuneen väkijoukon saattelemana. Lyhyen neuvottelun jälkeen kaupungin poliisi ilmoitti Severskin olevan kansantasavallan hallussa.

Ukrainan lippu poistettiin hallintorakennusten ja poliisin päämajan katolta.

Minkäänlaista yhteenottoa ei ollut. Poliisi ilmoitti jatkavansa työtään normaalisti ja yhteistyössä Venäjä-mielisen miliisin kanssa.

Severskissä on noin 12 000 asukasta. Kaupunki sijaitsee Luhanskin alueella Ukrainan itäisimmässä kolkassa.

Kiovan operaatio keskeytyksissä

Venäjän-mielisten talonvaltaukset jatkuvat edelleen useissa Itä-Ukrainan kaupungeissa. Esimerkiksi Donetskissa tilanne on uutistoimisto RIA-Novostin mukaan täysin rauhallinen.

Venäjä-mieliset separatistit ottivat Donetskin kaupungintalon haltuunsa keskiviikkona. Rakennuksen edessä on mielenosoittajien leiri, jossa uutistoimiston mukaan ihmiset söivät eväitä ja lauloivat venäläisiä isänmaallisia lauluja. Kaupungintalon virkamiehet menivät normaalisti töihin.

Samoin Slovjanskissa mielenosoittajat pysyttelivät valtaamallaan poliisiasemalla. Talon edessä oli pysäköitynä kuusi Ukrainan armeijan panssariavjoneuvoa, jotka Venäjä-mieliset saivat keskiviikkona haltuunsa.

Terrorismin-vastainen operaatio jatkuu ehkä ensi viikolla

Ukrainan hallituksen aloittama terrorismin-vastainen operaatio on käynnissä, mutta toistaiseksi se on "epäaktiivisessa vaiheessa", sanoo Ukrainan ulkoministeri Andri Deštšitsa.

Hänen mukaansa separatisteille annetaan muutama päivä aikaa poistua valtaamistaan rakennuksista. Toiminta alkaa taas ehkä ensi viikolla, jos separatistit eivät tottele, Deštšitsa uhkasi.

Tiedotustilaisuudessa Deštšitsa sanoi toivovansa, että pääsiäispyhien aikana jännitys rauhoittuisi. ETY-järjestön tarkkailijoiden tulisi pääsiäisen aikana päästä paikan päälle.

Kuolemaan johtaneen Kauhavan yliajon epäilty kiinni

Epäilty 22-vuotias lapualaismies. Hänet otettiin kiinni torstaina.

Poliisi on ottanut kiinni kuolemaan johtaneesta yliajosta epäillyn miehen.

Onnettomuus sattui Kauhavalla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Paikallinen mies oli ollut liikkeellä polkupyörällä ja todennäköisesti takaa tullut auto oli osunut häneen. Törmäys on poliisin mukaan ollut voimakas, koska miehellä päässään ollut pyöräilykypärä oli haljennut.

Autoilija oli poistunut paikalta auttamatta miestä. Ohikulkijat löysivät uhrin myöhemmin ja hänet toimitettiin sairaalaan, missä hän kuitenkin menehtyi vammoihinsa.

Epäilty 22-vuotias lapualaismies. Hänet otettiin kiinni torstaina.

Häntä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Poliisi on jatkanut tapauksen selvittämistä ja kuulusteluja perjantain aikana.

Kemijärvellä jäihin vajonnut löytyi hukkuneena

Iltapäivällä tapahtuneessa turmassa mukana olleista yksi on pelastettu veden pinnalle ja toinen pelastautunut itse.

Lapissa Kemijärvellä iltapäivällä hieman ennen klo 17 sattuneessa turmassa on menehtynyt yksi jäihin vajonnut ihminen.  

Muista turmassa mukana olleista yksi on saatu pelastettua veden pinnalle ja toinen pelastautunut itse, kerrotaan Kemijärven pelastuslaitokselta.

Pelastustyöt ovat käynnissä. Paikalla on pelastushelikopteri Aslak sekä useita muita pelastuslaitoksen yksiköitä. Pelastuslaitos sai ilmoituksen tapahtuneesta kl 16.47.

Suomentaja: García Márquez löydetään vuosisatojenkin päästä

Gabriel García Márquez 87. syntymäpäivänään Méxicossa.

Gabriel García Márquezin teosten kääntämisestä suomen kielelle ovat vastanneet lähinnä kääntäjä, runoilija Pentti Saaritsa ja suomentaja Matti Brotherus. Toimittajana ja Fidel Castron ystävänäkin tunnetun García Márquezin tekstit ovat tuottaneet kääntäjilleen tuskaa.

Gabriel García Márquez 87. syntymäpäivänään Méxicossa.

Tieto kolumbialaisen, Meksikossa asuneen Gabriel García Márquezin kuolemasta tuli julkisuuteen myöhään kiirastorstaina. Suomentaja Matti Brotherus muistelee Nobel-palkittua kirjailijaa haikeana.

– Hän varmasti on yksi vuosisadan suurimpia kirjailijoita ja rakastettu kirjailija ennen kaikkea. Uskon, että lukevat ihmiset löytävät hänet vielä vuosisatojenkin päästä, Brotherus tiivistää.

Suomen kielelle Márquezin teoksista tunnetuimman, Sadan vuoden yksinäisyys, on kääntänyt Matti Rossi. Suomeksi kuvitteellisen Macondon kylän ihmisistä kertova kirja julkaistiin vuosikymmen aikaisemmin, 1971.

– Muistan silloin, että porukoissa laadittiin sukukarttoja. Niitä vertailtiin loputtomissa illanistujaisissa. Kyllä se (kirja) oli Suomessakin todella sensaatio, Brotherus sanoo.

Suomentaja Matti Brotherus on kääntänyt useita Márquezin teoksia, esimerkiksi Rakkautta koleran aikaan ja viimeiseksi jääneen Muistojeni ilottomat huorat. Kieli on erittäin täsmällistä ja tarkkaa, ja tyylilajeja on kaksi: minimalistinen ja vähän rönsyilevämpi, Brotherus kertoo.

– Kääntäminen on joka kerta aivan hirveä haaste ja hikipisaroita on kyllä valunut runsaasti, sen voin kertoa. Kerran lensi käsikirjoituspinkka muistaakseni takkaan. Vaikeata on, mutta hyvin palkitsevaa, sitten kun pääsee sisään ja saa rytmin.

Muistojeni ilottomat huorat julkaistiin suomen kielellä 2006. 2008 Márquez ilmoitti lopettaneensa kirjoittamisen muistihäiriöiden takia.

Voiko kirjasta aavistaa, että se tulee jäämään kirjailijan viimeiseksi?

– Se on kaunis pienoisromaani, joka aika paljon kertoo yksinäisyydestä. Kyllä se voisi käydä testamentista tavallaan, mutta kuulemma hänellä oli rakkausromaani kehitteillä. Ja muistelmien toinen osa kuului myös suunnitelmiin, mutta ilmeisesti kunto ei riittänyt, suomentaja Matti Brotherus miettii.

Miinoja raivaavat jättiläisrotat pelastavat henkiä Mosambikissa – video

Miinoja etsivä rotta.

Miinanraivaukseen on saatu karvaista apua: erikoiskoulutetut savannihamstraajarotat kykenevät haistamaan miinojen räjähteet maaperästä. Herkkänenäiset rotat ovat metallinpaljastimen kanssa kulkevaa ihmistä paljon nopeampia ja kevyinä otuksina ne eivät myöskään räjäytä miinoja vahingossa.

Miinoja etsivä rotta.

Mosambikin sisällissota päättyi jo yli 20 vuotta sitten, mutta maastoon jääneet miinat uhkaavat yhä ihmishenkiä. Miinanraivaukseen on kuitenkin saatu karvaista apua: erikoiskoulutetut savannihamstraajarotat kykenevät haistamaan miinojen räjähteet maaperästä.

Suurikokoisen Nidimara-rottanaaraan päivä alkaa aamukuudelta. Nidimaran kouluttaja Afredo Adamo selittää, että rotat ovat luontaisesti yöeläimiä, joten ne eivät pifä auringonvalosta. Siksi niitä altistetaan valolle mahdollisimman vähän.

Rotat ovat täydellisiä miinanraivaajia, sillä niillä on poikkeuksellisen herkkä hajuaisti. Ne ovat myös esimerkiksi koiria kevyempiä, joten ne eivät räjäytä miinaa sen päälle astuessaan. Herkkänenäiset rotat ovat myös metallinpaljastimen kanssa kulkevia ihmisiä paljon nopeampia miinojen etsijöitä. Metallinpaljastimet lisäksi reagoivat kaikkeen metalliin, joten rotat ovat myös tarkempia.

Rottiin on kiinnitetty valjaat, joiden avulla niitä talutetaan järjestelmällisesti miinakentällä sentti sentiltä. Kun rotta havaitsee miinan, se alkaa rapsuttaa maata tassuillaan. Tämän jälkeen asiantuntijat poistavat miinan ja räjäyttävät sen hallitusti kauempana.

Nidimara puolestaan saa herkkuja päivänsä palkaksi.

Nasan luotain tömähti Kuun pimeälle puolelle

Taiteilijan näkemys LADEE-luotaimesta.

Lähipäivinä selviää, mihin kohtaan Kuuta syntyi uusi pieni kraatteri. Itse luotaimesta ei Nasan mukaan jäänyt törmäyksessä jäljelle mitään.

Taiteilijan näkemys LADEE-luotaimesta.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pieni luotain on päättänyt viime syksynä alkaneen matkansa putoamalla Kuun pinnalle.

LADEE-luotaimen työ tuli tehdyksi viime kuussa, ja kiertorataa alettiin alentaa, jotta matka päättyisi viimeistään maanantaina. Perjantaina luotain luiskahti alas Kuun pimeälle puolelle.

Tutkijat arvelevat, että LADEE haihtui jäljettömiin iskeytyessään Kuun pintaan 5 800 kilometrin tuntivauhtia. Pienen kraatterin LADEE kuitenkin todennäköisesti jätti, Nasassa arvellaan.

Vie joitakin päiviä, ennen kuin selviää, minne kuoppa tarkalleen syntyi. Se lienee Maasta katsottuna juuri ja juuri takapuolella.

Maan kiertolaisen erityislaatuista kaasukehää ja pölyvaippaa kartoittanut 400-kiloinen luotain ammuttiin Kuun kiertoradalle syyskuussa. Laitteet havaitsivat kehässä muun muassa neonia, magnesiumia ja titaania.

Tutkija Rick Elphicin mukaan LADEE-projekti oli suurmenestys. Tieto, jota luotain lähetti Kuusta, päästi astronomit silmäilemään samalla myös muita vastaavanlaisia taivaankappaleita, Elphic sanoi.

Elisabeth Rehn: Kauhea mielikuva ja kylmät väreet Putinin puheesta

Elisabeth Rehn.

Elisabeth Rehnin mielestä Venäjän toimet Ukrainassa olisi voinut ennustaa jo vuosia sitten. Rehn kuulee Putinin puheissa kaikuja Serbian presidentti Miloševićin puheista. Nato-myönteinen Rehn kannattaa edelleen Suomen Nato-jäsenyyttä.

Elisabeth Rehn.

Entinen puolustusministeri ja muun muassa YK:n erityislähettiläänä Bosnia-Hertsegovinassa toiminut Elisabeth Rehn on seurannut Ukrainan tilannetta huolestuneena. Rehnin mielestä Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheista olisi pitänyt lukea merkit Venäjän aikeista Ukrainan suhteen jo aiemmin, koska jo astuessaan valtaan Putin lupasi suojella venäläisiä missä tahansa he asuvat.

– Tuli kauhea mielikuva siitä, kun [Serbian] presidentti [Slobodan] Milošević piti puheensa Kosovo-Poljessa, hän sanoi, että teitä serbejä ei koskaan enää loukata ja potkita. Tässä oli ihan samanlainen tunne. Mulla tuli kylmät väreet, kun kuuntelin tätä.

– Ja mehän tiedämme mitä tapahtui Balkanilla tämän puheen jälkeen: sisällissota, joka repi pahasti entistä Jugoslaviaa, Rehn sanoo.

Rehnin mielestä maailmanpolitiikka näyttää kiristyvän.

– Kyllähän tässä on sellaista kylmän sodan pientä sivumakua, Rehn sanoo.

Nato ei ota avosylin vastaan

Nato on lisännyt Ukrainan tilanteen takia läsnäoloaan muun muassa Baltian maissa. Rehn kannattaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Kyllä minä sen teen, ilman mutta. Ja toivoisin, että tässä nyt oikein mietittäisiin. Mutta kun on tällainen tilanne, on lapsellista uskoa, että meidät syli avoinna vedetään mukaan. Me olemme vähän hankala tapaus nyt, Rehn selittää Nato-jäsenyyden vaikeutta Suomelle.

Rehn ei kuitenkaan usko sodan uhkan laajentumista Ukrainasta muualle Eurooppaan, mutta ymmärtää niitä, joita sodan uhka pelottaa.

– Kyllä tämä on asia, joka voi pelästyttää, antaa epävarmuutta. Meillä on ollut tällainen, että olemme tunteneet itsemme suojatuksi ja asiat menevät mukavasti. Nyt tulee tällainen uusi nimittäjä, jota emme pysty hallitsemaan.

Suomen sisältä päin syntyvää uhkaa Rehn pitää silti paljon todellisempana.

– Pelkään sitä, että tulee jonkinmoista vastakkainasettelua Suomen kansalaisten ja täällä asuvien venäläisten välillä. Hyvässä yhteistyössä olemme olleet ja ilman minkäänlaista kränää. Jos tässä jollakin lailla vaikeutuu suhteet, niin se on täällä sisältä päin sen kaltainen uhka, jota en todellakaan halua nähdä.

Tuhkarokko tappaa Vietnamissa

Laajat rokotukset ovat vähentäneet tuhkarokkoa, joka vielä 2000-luvun alussa tappoi yli puoli miljoonaa ihmistä vuodessa. Vietnamissakin lapset rokotetaan, mutta suojaan jääneet aukot ovat päästäneet viruksen leviämään poikkeuksellisen rajusti.

Vietnamissa on ainakin 112 ihmistä kuollut ja tuhannet muutkin sairastuneet tuhkarokkoon tänä vuonna. Suurin osa kuolonuhreista on alle kymmenvuotiaita.

Vietnamin terveysministeriön varoittaa, että kuolleiden määrä saattaa nousta, ellei tartuntojen leviämistä saada pysähtymään. Myös Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tilanne on hyvin huolestuttava. Monet lääkärit ovet kehottaneet Vietnamia julistamaan tartunnat virallisesti epidemiaksi kansalaisten huomion herättämiseksi.

Ongelmaa pahentaa muun muassa se, että hätääntyneet vanhemmat tuovat lapsiaan kaupunkien lastensairaaloihin, joissa muiden sairauksien heikentämät potilaat ovat alttiita tuhkarokkotartunnalle.

Viranomaiset ovat lisänneet lasten rokottamista ja kehottaneet sairastuneiden vanhempia hankkimaan hoitoa paikallisista sairaaloista.

Ennen laajoja rokotuksia miljoonia kuolonuhreja

Vietnamissa rokotetaan laajalti monia lapsuusiän sairauksia vastaan. Myös tuhkarokko on mukana rokotusohjelmassa. Maassa on kuitenkin myös vanhempia, jotka jättävät lapsensa rokottamatta sivuvaikutusten pelossa.

Virus on erityisen vaarallinen alle viisivuotiailla ja varsinkin vauvoille, joita ei ole vielä voitu rokottaa. Siksi WHO kehottaa rokottamaan isommat lapset, ettei tauti pääse etenemään heistä vauvoihin. Yhdeksän kymmenestä rokottamattomasta lapsesta saa tartunnan, jos on tekemisissä sairastuneen kanssa. 

Tuhkarokko on edelleen yleinen monissa kehitysmaissa, etenkin osissa Afrikkaa ja Aasiaa. Tartunnan saa yli 20 miljoonaa ihmistä vuodessa. Pahiten kärsivät aliravitut lapset: heistä kymmenesosa kuolee. 

Maailmanlaajuiset rokotukset ovat pudottaneet kuolleiden määrää 2000-luvulla 78 prosenttia. Toissa vuonna tuhkarokkoon kuoli 122 000 ihmistä. Vuoden 2000 luku oli 562 000, ja ennen kuin laajat rokotukset alkoivat 1980-luvulla, kuolleita oli vuosittain 2,6 miljoonaa.

Suomessa tuhkarokko kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Tautia ei esiintynyt Suomessa kotoperäisenä pitkään aikaan, mutta tällä vuosikymmenellä sitä on jälleen todettu.

Totti Karpela taltutti suomalaisen Toblerone-kaapparin

Kuvakaappaus South China Morning Post -lehden nettisivusta.

Lentoyhtiöiden turvakouluttajana toiminut Karpela matkusti sattumalta samalla Cathay Pacific -lentoyhtiön koneella 14. helmikuuta kuin konekaappauksen yrityksestä epäilty 23-vuotias suomalaismies.

Kuvakaappaus South China Morning Post -lehden nettisivusta.

Turva-alan asiantuntija Totti Karpela oli mukana taltuttamassa suomalaismiestä, joka yritti kaapata Amsterdamista Kiinan Hongkongiin matkalla olleen lentokoneen Toblerone-suklaapatukalla uhkaillen.

Lentoyhtiöiden turvakouluttajana toiminut Karpela matkusti sattumalta samalla Cathay Pacific -lentoyhtiön koneella 14. helmikuuta kuin konekaappauksen yrityksestä epäilty 23-vuotias suomalaismies. He olivat olleet myös samalla edeltävällä lennolla Helsingistä Amsterdamiin.

Karpela kertoo, että koneen tuttu purseri herätti hänet kesken yölennon, kun kapteeni oli ohjeistanut laittamaan sekavasti käyttäytyneen suomalaismiehen käsirautoihin.

Lentohenkilökunnan mukaan mies oli hieman aiemmin heilutellut kädessään suurta Toblerone-patukkaa kuin miekkaa ja vaatinut pääsyä koneen ohjaamoon sekä ilmoittanut lentohenkilökunnalle, että hän kaappaa koneen. Mies oli kertonut haluavansa koneen lentävän Venäjän Sotšiin, jotta hän pääsisi seuraamaan talviolympialaisia. Päähänsä mies oli kietonut kaksi turistiluokan peittoa ja yhden peiton hän oli pukenut selkäänsä viitaksi. Mies oli myös puhunut pommista. Tapauksesta kertoi perjantaina hongkongilainen South China Morning Post.

Suomalaismies oli istumassa koneen takarivissä, kun Karpela saapui paikalle ja laittoi miehen käsirautoihin. Karpela kertoo, että mies ei tehnyt vastarintaa eikä käyttäytynyt aggressiivisesti.

Koska Karpela kuuli, että mies puhuu suomea, hän jäi loppulennon ajaksi rauhoittelemaan miestä. Karpelan mukaan mies käyttäytyi sekavasti.

– Hän puhui räjähteistä, joista matkustajien pitäisi olla huolissaan ja terroristeista. Keskustelunaiheet vaihtelivat a:sta ö:hön. Välillä oli ihan selkeitä keskustelun hetkiä ja välillä oli kovin sekavaa, Karpela kertoo.

Tapauksen oikeuskäsittely jatkuu Hongkongissa ensi viikon keskiviikkona. Karpela on menossa oikeuteen välikohtauksen todistajaksi.

Karpela on toiminut useiden lentoyhtiöiden, myös Cathay Pacificin turvakouluttajana. Hän kertoo joutuneensa viimeisen kymmenen vuoden aikana yhdeksän kertaa tilanteeseen, jossa matkustaja on lennon aikana käyttäytynyt aggressiivisesti.

Etelä-Korean turmalautan kapteenia esitetään pidätettäväksi

Kapteenin kerrotaan lähteneen lautalta ensimmäisten joukossa. Viimeisenä toivona alukseen pumpataan hengitysilmaa, vaikka toiveet henkiinjääneiden löytymisestä ovatkin olemattomat.

Etelä-Koreassa keskiviikkona uponneen matkustajalautan kapteenia on esitetty pidätettäväksi. Poliisi ja syyttäjä ovat pyytäneet yhdessä oikeudelta pidätysmääräystä kapteenista ja kahdesta muuta miehistön jäsenestä. Perusteita ei täsmennetty.

Vahvistamattomien tietojen mukaan kapteeni lähti uppoavasta aluksesta ensimmäisessä pelastusveneessä. Hän oli myös poissa ohjaamosta, kun lautta alkoi kallistua. Ruorissa oli onnettomuushetkellä 26-vuotias kolmas perämies, jolla ei ollut paljon työkokemusta.

Turman syyn tutkimukset ovat kohdistuneet käännökseen, jonka lautta teki reittinsä mukaisesti, mutta joka saattoi olla liian jyrkkä. Lisäksi tutkitaan, viivytettiinkö matkustajien evakuointia liian pitkään.

Sukeltajat pääsivät perjantaina aluksen lastikannelle, mutta matkustajakansille he eivät ole edelleenkään päässeet useista yrityksistä huolimatta. Alukseen on pumpattu ilmaa sen äärimmäisen heikon toivon varalta, että joku vielä olisi aluksessa elossa.

Sukeltajien mukaan vesi on niin mutaista, että eteneminen lautalla on mahdollista vain käsin koskettelemalla. Myös merivirrat ja rankkasade aiheuttavat pelastustöille suuria vaikeuksia. Suurimman osan kateissa olevista 268 ihmisestä uskotaan olevan sisällä aluksessa.

Donetskissa kiitetään neuvottelusopua, mutta painotetaan Ukrainan omien toimien tärkeyttä

Kansainvälisiä ponnistelujakin tärkeämpää ovat ukrainalaisten omat toimet kriisin ratkaisemiseksi, Yle Uutisten haastattelemat donetskilaiset muistuttavat.

Itä-Ukrainan levottomilla alueilla on ollut yön ja aamupäivän aikana rauhallista. Samalla ensimmäiset tiedot EU:n, Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan ulkopoliittisen johdon neuvotteluista tihkuivat julkisuuteen.

Sopimuksen mukaan aseensa riisuvat rakennustenvaltaajat ja mielenosoittajat armahdetaan. Sopimuksen toteutumista valvoo Euroopan Turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ.

Donetskilaiset ottivat tiedon sovusta vastaan alustavan opitimistisesti.

– On hyvä, että EU tukee meitä, mutta meidän ukrainalaisten täytyy turvautua enemminkin itseemme. Kukaan muu ei voi taistella oikeuksiemme ja tulevaisuutemme puolesta, Natalia Kulishova kommentoi.

– Odotukset neuvotteluja kohtaan olivat pessimistisiä, mutta onneksi he pystyivät pääsemään johonkin ratkaisuun. Minulle kaikkein huonoin vaihtoehto olisi se, että Venäjä kaappaa meidät itselleen ja kaikki joka ei johda siihen on jo hyvää, donetskilainen Denis sanoo.

Sopimuksen mukaan kaikkien osapuolten on lopetettava väkivalta ja laittomien aseellisten ryhmien on luovuttava aseistaan. Donetskin hallintorakennusta miehittävät venäjämieliset ovat jo kertoneet, etteivät he aio luovuttaa rakennusta ennen kuin Kiovan Maidan on tyhjentynyt sitä puolustavista taistelijoista.

Neuvotteluissa myös korostettiin, että Ukrainan uusi perustuslaki tulisi säätää, niin että siihen ottavat osaa maan kaikki alueet ja poliittiset puolueet.

Tärkeintä Ukrainan kriisin rauhoittamisessa onkin saada kaikki ukrainalaiset yhdessä etsimään tilanteeseen ratkaisua, arvelee donetsklainen Shamar.

– Täytyy löytää kompromisseja ja saada aikaan dialogi. Parlamenttityöhön tulee osallistua myös Itä-Ukrainan, ei pelkästään lännen edustajat. Tilanne täytyy ratkaista rahanomaisen keinoin, niin että Ukrainan yhtenäisyys säilyy.

Erkka Mikkonen, Donetsk, Ukraina
Yle Uutiset

Separatistit uhmaavat Venäjän ja Ukrainan sopimusta

Kaasunaamari.

Venäläismielisten johtajaksi julistautunut Denis Pušlin sanoo, ettei Venäjän ja Ukrainan allekirjoittama sopimus koske heitä.

Kaasunaamari.

Itä-Ukrainassa kymmenessä kaupungissa vallattuja rakennuksia hallussaan pitäneen ryhmän edustaja Denis Pušlin sanoi perjantaina, ettei Venäjän ja Ukrainan välinen sopimus koske häntä tai hänen miehiään.

Donetskin kansantasavallaksi itseään nimittävät venäläismieliset separatistit eivät tunnusta Ukrainan nykyhallintoa. He vaativat Kiovan hallituksen eroa.

Venäjä ja Ukraina sopivat torstaina, että kaikkien osallisten on lopetettava väkivalta ja sen lietsominen Ukrainassa. Lisäksi aseellisten ryhmien on luovuttava aseistaan ja vallatut rakennukset on palautettava niiden omistajille.

– Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei allekirjoittanut mitään puolestamme. Hän allekirjoitti sopimuksen Venäjän federaation nimissä, Pušlin totesi toimittajille Donetskissa perjantaina.

Pušlinin mukaan hänen miehensä harkitsevat poistumista vallatuista rakennuksista, kun hallitus tekee samoin Kiovassa.

Separatistit aikovat jatkaa "valmistelujaan" kansanäänestyksen järjestämiseksi Donetskissa.

Toukokuun 11. päiväksi suunnitellussa kansanäänestyksessä on tarkoitus äänestää laajemmasta autonomiasta alueelle.

Jo 12 kuollut Mount Everestillä

Vuorikiipeilijöitä Everestillä.

Varhain perjantaiaamuna Mount Everestillä sattunut lumivyöry on surmannut ainakin 12. Kolme on edelleen kateissa.

Vuorikiipeilijöitä Everestillä.

Nepalilaisviranomaisten mukaan onnettomuus tapahtui Mount Everestin kakkosleirin alapuolella noin 6 400 metrin korkeudessa.

Lumivyöry osui reitille, jota kiipeilijät käyttävät yrittäessään päästä maailman korkeimman vuoren huipulle. Vyöryn alle jäi joukko nepalilaisoppaita, jotka olivat virittämässä köysiä Mount Everestin valloitusta yrittäville.

Šerpoista kuoli 12 ja ainakin kolme on edelleen kateissa. Nepalin matkailuministeriön edustajan Dipendra Paudelin mukaan viranomaisilla ei ole tietoa siitä, kuinka monta ihmistä kaikkiaan jäi lumivyöryn alle.

Ainakin seitsemän ihmistä on pelastettu lumi- ja jäämassoista. Kaksi loukkaantunutta on kuljetettu helikopterilla sairaalahoitoon.

Sadat kiipeilijät oppaineen ovat kokoontuneet Mount Everestin perusleirille (5 300 m) odottamaan sääolosuhteiden paranemista ennen viimeistä yritystä valloittaa 8 850 metrin korkeudessa sijaitseva vuorenhuippu. Kevään kiipeilykauden aikaikkuna sulkeutuu toukokuun loppupuolella.

Perjantaina sattunut onnettomuus on Mount Everestin historian pahin. Vuonna 1996 kahdeksan ihmistä menehtyi lumimyrskyssä. Vuonna 1970 kuusi nepalilaista šerpaa kuoli lumivyöryssä.

Ensimmäisenä Mount Everestin huipun valloittivat Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay vuonna 1953. Sen jälkeen huipun on saavuttanut yli 4 000 kiipeilijää. Vuorella on kuollut lähes 250 ihmistä.

Suomen ulkoministeriöstä ei perjantaina osattu sanoa mahdollisten suomalaisten mukanaolosta turmassa, mutta tilanne on ministeriön seurannassa.

Etelä-Korean turmalautalta pelastunut opettaja löytyi hirttäytyneenä

Etsijöitä merellä.

Monia lukiolaisia on 268 kadonneen joukossa. Heitä luokkaretkellä saattanut vararehtori pelastui keskiviikon turmasta.

Etsijöitä merellä.

Etelä-Korean turmalautalla luokkaretkellä olleiden nuorten koulun vararehtori on löytynyt kuolleena. Etelä-Korean poliisi on vahvistanut tiedon, jonka mukaan lauttaturmasta pelastunut vararehtori teki itsemurhan.

Vararehtori löytyi hirttäytyneenä läheltä paikkaa, jossa omaiset odottavat edelleen tietoa kateissa olevista koululaisista. Häntä oli etsitty torstaista lähtien, kun työtoveri oli ilmoittanut, ettei häneen ollut saatu yhteyttä.

Hän ei jättänyt jälkeensä mitään viestiä, mutta hänen kerrotaan kärsineen tunnontuskia pelastumisestaan, kun monet koululaisista hukkuivat.

Onnettomuuslautalla oli 352 Danwonin lukion oppilasta, jotka olivat matkalla Jejun saarelle. Vararehtori oli heidän johtajansa.

Lautalla olleista 475 ihmisestä vain 179 pelastui.

Siittiön ja munasolun lukkiutumistavan selviäminen antaa uutta toivoa lapsettomuushoitoihin

Alkoi mikroskoopissa.

Brittitutkijat löysivät munasolun pinnalta proteiinin, jonka ansiosta siittiö pääsee yhdistymään munasoluun. Siittiöstä vastakappale on löytynyt jo aiemmin japanilaisissa tutkimuksissa.

Alkoi mikroskoopissa.

Tutkijat uskovat ratkaisseensa pitkään tutkitun kysymyksen mekanismista, jolla nisäkkäiden – myös ihmisten – siittiö ja munasolu yhdistyvät. Löytö antaa uutta toivoa lapsettomuudesta kärsiville ja voi mahdollistaa myös uusia ehkäisymenetelmiä.

Japanilaistutkijat kertoivat yhdeksän vuotta sitten löytäneensä nisäkkäiden spermasta pintamolekyylin, jonka ansiosta siittiö tarttuu munasoluun. Siitä alkoi vastakappaleen etsintä munasolun pinnasta. Tuon ongelman brittiläisen Wellcom-säätiön tutkijat kertovat nyt ratkaisseensa.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vastaus on munasolun pinnassa ohuen kalvon alla piilevä proteiini. Tutkijat ovat nimenneet sen junoksi roomalaisten hedelmällisyyden jumalattaren Junon mukaan. Japanilaisten nimi siittiön molekyylille on izumo eli japanilainen hääpyhäkkö.

Brittitutkijat havaitsivat myös, että 30–45 minuuttia sen jälkeen, kun siittiö on päässyt munasolun sisään, pintakalvon juno irtoaa. Tuolloin munasolu lukkiintuu eivätkä muut siittiöt pääse tuomaan sinne alkiokehityksen sotkevia lisäkromosomeja.

Hormonihoidoista tulisi tarpeettomia

Tutkimusta johtaneen biokemisti Gavin Wrightin mukaan yksinkertainen geneettinen testi riittää selvittämään, onko naisen junoproteiinissa hedelmättömyyttä aiheuttavaa vikaa. Sen toteaminen säästäisi naisen sellaisilta pitkiltä ja kalliilta nykyhoidoilta, jotka eivät junon puuttuessa voi tuottaa tulosta.

Niiden sijaan voitaisiin yrittää yksittäisen siittiön pistämistä kohtuontelossa olevan munasolun sisään. Hormonihoitoa ei tarvittaisi silloin lainkaan, junon löytäjät sanovat.

Sheffieldin yliopiston hedelmättömyystutkija Allan Pacey kommentoi kollegojensa havaintoa lupaavaksi. Hän arvelee, että junon puuttuminen tai siinä olevat viat ovat iso syy lapsensaantivaikeuksiin.

Kääntäen hän pohtii, voisiko junon toiminnan estäminen lääkkeillä olla aivan uudenlainen keino muuhun kuin hormonaaliseen ehkäisyyn sekä ihmisillä että muilla nisäkäslajeilla.

Lehti: Toblerone-patukalla aseistautunut suomalaismies yritti kaapata lentokoneen

Lentohenkilökunnan mukaan mies oli heilutellut isoa Toblerone-patukkaa kuin miekkaa ja väittänyt, että koneessa on pommi, kertoo hongkongilainen South China Morning Post. Tapausta käsiteltiin oikeudessa Kiinan Hongkongissa torstaina.

Toblerone-suklaapatukalla aseistautunut suomalaismies yritti kaapata Amsterdamista Hongkongiin matkalla olleen lentokoneen 14. helmikuuta. Tapauksesta kertoi perjantaina hongkongilaislehti South China Morning Post.

23-vuotias suomalaismies ilmoitti lentohenkilökunnalle kaappaavansa hongkongilaisen Cathay Pacific -lentoyhtiön koneen ja vaati konetta lentämään Venäjän Sotšiin, jotta hän pääsisi seuraamaan talviolympialaisia, lehti kertoo.

Tapauksen oikeuskäsittelyssä Hongkongissa torstaina suomalaismies kiisti tehneensä lennolla väitteitä pommin olemassaolosta. Mies kertoi vain pilailleensa matkustajia hauskuuttaakseen ja sanoi, ettei ollut tosissaan uhkaustensa kanssa.

Lentohenkilökunta kertoi oikeudessa, että mies oli käärinyt päänsä ympärille kaksi turistiluokan peittoa ja pukenut yhden peiton viitaksi selkäänsä. Kädessään mies piteli isoa Toblerone-patukkaa kuin miekkaa.

Henkilökunnan mukaan suomalaismies ei ollut väkivaltainen, mutta heilutteli Toblerone-patukkaa puhuessaan.

Mies oli vaatinut päästä koneen ohjaamoon. Henkilökunnan jäsenen mukaan aluksi oli vaikuttanut siltä, että mies aikoi kaapata koneen, mutta lopulta mies oli noudattanut henkilökunnan ohjeita ja palannut istumapaikalleen turistiluokkaan.

Lentokoneen henkilökunta ei ryhtynyt etsimään koneesta pommia. Noin tunti välikohtauksen jälkeen koneen kapteeni ohjeisti henkilökuntaa laittamaan miehen käsirautoihin.

Mies pidätettiin koneen laskeuduttua Hongkongiin. Oikeudenkäynti jatkuu Hongkongissa  ensi keskiviikkona.

Asiakas tilasi kymmenen kiloa sisäfilettä – lampurin olisi pitänyt teurastaa koko lauma

mies ja karitsa

Supermarkettien tuotepaljous ja valinnanvara luo kuluttajalle lampurin mielestä harhakuvan ruuan tuotannosta. Yhdestä lampaasta saa sisäfilettä muutaman sata grammaa.

mies ja karitsa

Sastamalalaisen Jan Suttlen tilalla elämä palailee jälleen uomiinsa. Lampolassa pääluku lisääntyi kevään aikana melkein viidelläkymmenellä, ja isäntä on viettänyt pitkiä päiviä synnyttävien uuhien kanssa. Ihan jokaiseen synnytykseen hän ei kuitenkaan ole ehtinyt mukaan.

– Meillä on lampaiden kanssa sopimus, että jos apua tarvitsevat niin synnyttävät silloin, kun olen paikalla. Se on pääsääntöisesti toiminut hyvin näiden neljäntoista vuoden aikana.

Englannin lammasnummilta Suomeen muuttanut Suttlea pidetään kotimaassaan harrastelijana. Ystävien hyväntahtoisista virnuiluista huolimatta hän ei kuitenkaan halua kasvattaa lampaiden määrää.

– Niitä pitää olla sen verran, että jaksaa kaikki hoitaa hyvin. Ei kaikkea voi mitata rahassa ja voitoissa.

Teuraspäivä on lampurille synkkä päivä

Suttlen tilalla asuu texel-rotuisia lihalampaita. Tilalta lähtee lampaita teuraaksi sitä mukaa, kun tilauksia tulee. Yhtään lammasta ei teurasteta turhaan tai varastoon.

Lampaat matkaavat teurastamoon seitsemän minuuttia, eikä erillisiä teurastuspäiviä ole. Lampurille on tärkeää, että lampaat haetaan tilalta vasta teurastuspäivän aamuna.

– Olen ajatellut sen niin, ettei ole kiva odottaa yötä jossain vieraassa paikassa. Varsinkin kun lampaat aavistavat, mitä on tulossa, Jan Suttle sanoo.

Teurastamolle päätyvien lampaiden valinta on lampurin mielestä ammatin vaikeimpia asioita.

– Kun näitä hoitaa päivittäin, niistä tulee kuin työkavereita. Minä sitten joudun jakelemaan tuomioita kuka saa jäädä ja kuka lähtee, ja se on sellainen lampurin musta päivä, sanoo lampuri Jan Suttle.

Suuret pakkauskoot vieraannuttavat kuluttajan luonnollisesta koosta

Supermarkettien loputon tuotetarjonta ja suuret pakkauskoot hämärtävät kuluttajan käsitystä siitä, millaisina paloina ruoka oikein kasvaa.

Suttlen mukaan tilauksia tehdessä ei aina ymmärretä, että elävän eläimen ja pöytään tuotavan paistin välissä tehdään monta työvaihetta. Aina ei myöskään ymmärretä sitä, ettei lihaa ole aina tarjolla.

– Kerran eräs mies soitti ja tilasi kymmenen kiloa sisäfilettä. Kun yksi sisäfile painaa 300 grammaa, minun olisi pitänyt teurastaa tilauksen takia koko lauma, muistelee Suttle.

Vilén: Euroopan neuvosto voi auttaa Ukrainaa perustuslain laadinnassa

Puolan Suomen suurlähettiläs Jari Vilén

EU:n suurlähettilääksi valitun Jari Vilénin mukaan Euroopan neuvostolla voi olla monenlaisia rooleja Ukrainan kriisin ratkaisussa. Yksi konkreettinen asia on Ukrainan perustuslain laatiminen.

Puolan Suomen suurlähettiläs Jari Vilén

Euroopan neuvosto on perustettu toisen maailmansodan jälkeen suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa. EU:n suurlähettilääksi Euroopan neuvostoon valitun Jari Vilénin mukaan neuvostolla on monenlaisia rooleja Ukrainan kriisin ratkaisussa.

– Euroopan neuvosto kokoaa yhteen 49 valtiota. Se on niitä foorumeja, joissa Venäjä ja Ukraina ovat tasaveroiset keskustelukumppanit.

– Euroopan neuvosto tukee perustuslaillisia prosesseja. Ukrainassa yksi keskeinen kysymys on ollut uuden perustuslain laatiminen, jotta se tyydyttäisi eri osapuolia. Uskon, että Euroopan neuvosto voi antaa asiantuntijuuden ja avun muun muassa perustuslain laatimisessa.

– Toinen on totta kai vähemmistöoikeuksien turvaaminen. Lisäksi on demokraattisen järjestelmän sekä lain ja järjestyksen ylläpitäminen, Vilén listaa.

Vaaralliseen suuntaan mennään

Vilén toivoo neuvotteluratkaisun löytyvän.

– Tilanne on vielä avoin emmekä tiedä, mihin suuntaan se menee. Täytyy vain toivoa, että olisimme suunnassa, jossa diplomaattinen neuvotteluratkaisu on mahdollinen. Vaikka kaikki mitä tapahtuu, näyttää kulkevan myös vaikeampaan ja vaarallisempaan suuntaan.

– Luulen, että joudumme arvioimaan uudelleen monet asiat, joiden on arvioitu olevan muuttumattomia toisen maailmansodan jälkeen. Puolustusliitto NATO on selkeästi tekemässä uutta arviota siitä, mitä on tapahtumassa. Myös Suomessa joudutaan keskustelemaan omasta asemastamme.

Vilén luottaa siihen, että Euroopan Unioni on turvallisuuden ja yhteistyön ankkuri. Ratkaisun hän uskoo löytyvän taloudesta.

– Itse uskon, että globaali talous on se väline, joka on kaikkein vaikuttavin myös Venäjän kannalta. Ratkaisevaa on myös mitä Venäjän taloudessa tapahtuu, miten ihmisten hyvinvointi kasvaa siellä.

– Mielestäni pitää asettaa lyhyen aikavälin tavoite, joka on vakiinnuttaa tilanne Ukrainassa, ja sitten mitä tapahtuu pitkällä aikajänteellä. Mutta selkeästi me olemme murroskohdassa. Euroopassa ollaan ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen siirtämässä rajoja väkivaltaisella tavalla.

Ukrainasta vaaliteema Suomessakin

Vilénin mukaan Suomellakin on oma roolinsa kriisin ratkaisussa.

– Uskon, että oma nimitykseni pohjautuu siihen, että Suomella on arvostettu asema ihmisoikeuksien puolustajana ja demokratian tukijana. Uskon, että suomalaiset ovat hyviä keskustelukumppaneita ja rakentavien esitysten tekijöitä. Pyrin siihen, että hyvä perinne jatkuu myös EU-lipun alla

Vilén uskoo turvallisuuskysymyksen nousevan keskusteluihin Euroopan parlamenttivaalien alla myös Suomessa.

– Luulen, että turvallisuusaspektista tulee yksi keskustelunaihe. Tämä kriisi on niin poikkeuksellinen. En tiedä olemmeko palaamassa kylmään sotaan, mutta ainakin pitkä viileä kausi näyttää olevan edessä. Puolassa eurovaalit ovat keskustelu turvallisuudesta, koska Ukraina on niin lähellä ja Puola kokee aidosti oman asemansa uhatuksi.

– Toinen keskustelunaihe on talous ja meidän hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttäminen. Talouskriisi on osunut kaikkiin, myös meihin suomalaisiin. Uskon, että meidän taloutemme, hyvinvointimme ja palvelumme tulevat osaksi keskustelua

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä