Johannes Myllykoski keksi laitteen, joka voi tulevaisuudessa siivota muovia meristä jopa kilometrin leveydeltä kerralla – "Haluan että lapsetkin saisivat tuoretta kalaa"

poika juoksee rannalla jossa paljon muoviroskaa

Myllykoski rakensi laitteensa ensin öljyntorjuntaan, mutta havahtui muoviongelmaan, purki ja aloitti alusta.

poika juoksee rannalla jossa paljon muoviroskaa

Kokkolalainen Johannes Myllykoski on voittanut tämänkertaisen Itämeriprojektin pääpalkinnon, 70 000 euroa, muoviroskan keruulaitteellaan. Myllykoski kehitti laitteen, jolla voidaan siivota suuriakin merialueita, jos kaikki etenee suunnitellusti.

– Haluan vaikuttaa: tehdä laitteen, joka kerää öljyä ja roskia isosti, hän sanoo.

Toistaiseksi Myllykoskella on valmiina vasta pieni protoversio. Sen toimintalogiikka on salaisuus, sillä keksintöä ei ole vielä patentoitu. Hänen mukaansa kyseessä on aivan erityyppinen ratkaisu kuin markkinoilla jo olevilla laitteilla.

– Kuusi vuotta rakentamista ja tiedon ja kontaktien etsimistä. Jopa 7500 työtuntia – nyt ollaan tässä, ja olen kyllä ylpeä, sanoo Myllykoski.

Protoversiollaan Myllykoski on saanut kuitenkin todennettua sen, että laite tosiaan kerää roskat. Seuraavan version on tarkoitus olla altaisiin, järviin ja muihin suuriin vesikohteisiin käypä malli, jota esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskuksen VTT testaisi. Laitetta Myllykoski alkaa kehittää Clewat Oy -yrityksellään.

Muoviroskan keruulaitteita on kehitetty muuallakin, mutta Myllykosken mukaan niiden toiminta-alue on pieni. Hän haluaa tehdä kerralla suurta.

– Työleveys voisi olla 600 metriä tai jopa 1,2 kilometriä. Onhan se suuruudenhullu ajatus, mutta niin on hankekin, sanoo Myllykoski.

Roskia kaikkialla, mutta asiakas hakusessa

Hankkeen suuruusluokasta kertovat myös tarvitut kontaktit: Myllykoski on saanut apua ja tukea Kokkolanseudun Kehitysyhtiöltä KOSEKilta, ELY-keskukselta ja Suomen Ympäristökeskukselta SYKEltä.

Hän on ollut yhteydessä myös kansainvälisiin järjestöihin, kun työn mittakaava ja hankaluudet alkoivat valottua.

– Roskat ovat monen maan ongelma, mutteivät silti oikein kenenkään. Tämä on äärettömän iso haaste, jossa byrokratia tulee koko ajan vastaan.

Hän on joutunut itse selvittämään asioita nollasta lähtien, vaikka omat vaikutusmahdollisuudet tuntuvatkin välillä pieniltä.

– Jos perustaisin kukkakaupan Kokkolan torille, voisin vaikuttaa itse kaikkeen, mitä kaupassa tapahtuu. Tässä hankkeessa oma vaikuttaminen on paljon hankalampaa, sanoo Johannes Myllykoski.

Kalaruokien ystävä haluaa tuoretta kalaa lapsillekin

Myllykoski toivoo selvyyttä siihen, miten laajat markkinat voisivat olla ja millaista kiinnostusta laite herättää merten muoviroskan ongelmamaissa.

Haussa on myös lisärahoitus, jolla keksintö saataisiin vietyä käytäntöön saakka. Itämeriprojektin 70 000 euron summa menee protoversion kehittämiseen ja rakentamiseen. Jos kaikki menee hyvin, laite voisi olla vuoden päästä VTT:n altailla testattavana.

Öljyntorjuntalaitteiden kanssa tekemisissä ollut Myllykoski pitää merten muoviroskia isona ongelmana. Kalaruokien ystävällä on arkinen toive:

– Haluan ajatella, että lapsetkin saisivat kalan tuoreena merestä. Jos siihen voin vaikuttaa, niin se on hienoa!

Patrian toimitusjohtaja hävitystä Qatar-vaunukaupasta: "Menetetty mahdollisuus"

Olli Isotalo

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo ei sulje pitkällä aikavälillä pois mahdollisuutta, että Patria voisi jatkossa tehdä kauppaa Qatarissa.

Olli Isotalo

Puolustustarvikevalmistaja Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo ei lähde spekuloimaan, miksi Patria hävisi ranskalaiselle kilpailijalle tarjouskilvan Qatariin lähes viidestäsadasta panssariajoneuvosta.

– Me ei sillä tavalla ajatella, että se olisi menetys: se oli menetetty mahdollisuus. Käymme kauppaa joka päivä, ja häviämme ja voitamme. Mutta se oli merkittävä mahdollisuus, kertoo Isotalo.

Patria oli viime metreille saakka mukana tarjouskilpailussa, mutta kilvan vei lopulta ranskalainen Nexter Group. Onnistuessaan Qatarin kauppa olisi ollut Patrian suurimpia kauppoja tällä vuosituhannella.

Isotalon mukaan kaupassa olisi ollut kyse "merkittävästä" summasta.

– Puhuttiin kolminumeroisista luvuista, eli sadat miljoonat olisivat olleet teoreettinen maksimi. Olisiko se koskaan ollut niin suuri, en osaa sanoa.

Qatarin osalta tilanne seurannassa

Se, että kauppoja ei nyt tule, ei Isotalon mukaan aiheuta Patriassa vähennyksiä henkilöstössä tai tuotannossa. Qatar-hankkeen jatkon osalta yhtiössä seurataan tilanteen kehittymistä.

– Tällä hetkellä Qatar-hankkeessa mennään hiljaiseloa. Seuraamme tilannetta koko ajan, emmekä tietenkään pitkällä aikavälillä sulje pois mahdollisuutta, että voisimme Qatarissa kauppaa tehdä. Tällä hetkellä tilanne ei siellä ole kovin helppo tai hyvä Patrian kannalta, kertoo Isotalo.

Isotalo vahvistaa, että Qatar-kaupalla tai sen häviämisellä ei ole mitään tekemistä tapetilla olevan Uganda-vyyhdin tai Patrian johtohenkilöiden irtisanomisten kanssa.

– Kieltämättä tämän keskustelun keskellä se [kaupan toteutuminen] ei sillä tavalla olisi välttämättä ainakaan laineita tasoitellut. Mutta tilanteet muuttuvat, joskus menneet huonommiksi kuten nyt, ja joskus paremmiksi.

Lue lisää:

Patrian suurkauppa Qatariin meni sivu suun

Katso hakukoneesta, miten miesten ja naisten palkat eroavat eri ammateissa ja ketkä ansaitsevat eniten

Seteleitä ja palkkakuitti naisen kädessä.

Tilastokeskuksen tuoreista palkkatilastoista selviää, miten paljon eri ammateissa ansaitsee palkkaa kuukaudessa. Oma palkkasi selviää, kun kirjoitat hakukenttään ammattisi.

Seteleitä ja palkkakuitti naisen kädessä.

Palkkarakennetilasto kertoo kokonaisansiot kuukaudessa bruttona eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja. Tilastokeskuksen kokonaisansiot vuodelta 2016 sisältävät kaikki palkanlisät, ylityöansiot ja luontaisedut, mutta eivät lomarahoja tai tulospalkkioita. Osa-aikaiset eivät ole mukana kuukausiansioissa.

Eri ammattiryhmien palkoista kerrotaan hakukoneessa keskimmäinen eli mediaanipalkka. Mediaani on lukujoukon keskimmäinen summa eli sekä yli että alle sen summan tienanneita on yhtä paljon.

Tilastosta löytyy 168 ammattiryhmää, ja hakukoneesta voit katsoa oman palkkasi. Sieltä selviävät myös miesten ja naisten ansioiden erot saman ammattiryhmän sisällä, ja kuinka paljon naisen euro on suhteessa miehen mediaaniansioon.

Alla olevista grafiikoista voi katsoa naisten ja miesten kymmenen eniten ansaitsevaa ammattiryhmää.


Listasimme myös kymmenen vähiten ansaitsevaa ammattiryhmää miehistä ja naisista, ne voi katsoa alta.

Katso tästä grafiikasta naisten ja miesten palkkakehityksen muutos vuosina 2010–2016. Tummansinisellä on naisten mediaaniansioiden kehitys, vihertävällä kuvaajalla näkyy miesten vastaava kehitys.

Islannissa kuohuu – lasten ympärileikkaukset halutaan kieltää lailla

Poikien ympärileikkaus.

Uskontokuntien johtajat ovat tyrmänneet edistyspuolueen lakiesityksen, joka kieltäisi ympärileikkaukset muuten kuin lääketieteellisistä syistä.

Poikien ympärileikkaus.

Islannissa halutaan nostaa lasten oikeudet uskonnonvapauden edelle ympärileikkaustapauksissa, kertoo The Guardian.

Liberaali-keskustalainen edistyspuolue ehdottaa, että lasten muista kuin lääketieteellisistä syistä tehtävät ympärileikkaukset tulisi kieltää. Puolue on esittänyt asiaa parlamentissa tämän kuun alussa. Lakiesityksessä esitetään, että ympärileikkauksen suorittajalle jatkossa tuomittaisiin kuusi vuotta vankeutta.

Lakiesityksessä sanotaan, että ympärileikkauksia tehdään usein "ilman puudutusta ja kodeissa epästeriileissä olosuhteissa".

BBC:n mukaan jos laki menisi läpi, Islanti olisi ensimmäinen maa, jossa ympärileikkaus myös miehille on kielletty. Islanti kielsi naisten ympärileikkauksen vuonna 2005.

Syvälle juurtunut perinne

Uskontokunnista juutalaisten ja muslimien johtajat Islannissa ovat tyrmänneet ehdotuksen hyökkäykseksi uskonnonvapautta vastaan. Molemmissa uskontokunnissa poikalapsia ympärileikataan uskonnollisten tai kulttuuristen perinteiden takia.

Pohjoismaiden juutalaisten yhteisöjen johtajat arvostelivat ehdotusta kirjeellä. Kannanotossa kerrotaan, että ympärileikkauksen kielto koskisi yhtä juutalaisen uskonnon keskeisimpiä riittejä ja kiellolla hyökätään juutalaisuutta vastaan niin, että se koskettaa kaikkien maiden juutalaisia.

Guardian kertoi, että Islannissa sijaitsevan Islamilaisen kulttuurin keskuksen johtajan mukaan laki toteutuessaan olisi ristiriidassa uskonnonvapauslain kanssa.

–Ympärileikkauksia on tehty vuosisatoja ja niiden tekeminen on juurtunut syvälle kulttuurisiin ja uskonnollisiin perinteisiin, sanoi Ahmad Seddeeq lehdelle.

Lehden mukaan Islannin muslimit ovat joutuneet matkustamaan muihin maihin poikien ympärileikkaustapauksissa, sillä paikalliset lääkärit ovat olleet vastahakoisia suorittamaan toimenpidettä.

Myös Islannin kansalliskirkon piispa Agnes M. Sigurdardóttir on ilmaissut huolensa. Hänen mukaansa laki saattaisi johtaa siihen, että juutalaiset ja muslimit eivät tuntisi oloaan "tervetulleiksi".

Islannissa arvioidaan olevan noin 250 juutalaista ja noin 2 500 muslimia.

Suomessa keskustelua tytöistä

Suomessa viime elokuussa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kertoi kannattavansa sekä miesten että naisten sukupuolielinten silpomisen kieltämistä lailla.

Lapsiasiavaltuutettu otti kantaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) ajatukseen kieltää naisten ympärileikkaus eli sukupuolielinten silpominen erillisellä lailla. Saarikko oli nostanut asian esiin Ylen A-studiossa.

Tällä hetkellä Suomen rikoslaissa ei ole erikseen mainintaa naisten sukupuolielinten silpomisesta. Tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan pahoinpitelyrikoksena rangaistava teko Suomessa.

THL:n mukaan Suomessa alaikäisten poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta ei ole toistaiseksi lailla kielletty, mutta sen katsotaan loukkaavan lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.

Saksassa oikeistopopulistinen puolue jyrännyt demarien ohi

Saksan sosiaalidemokraattien puoluejohtaja Martin Schulz.

Bild-lehden teettämä kannatuskysely antoi Vaihtoehto Saksalle -puolueelle 16 prosentin kannatuksen.

Saksan sosiaalidemokraattien puoluejohtaja Martin Schulz.

Saksassa oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio on ohittanut ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatuksen. AfD nousu mittauksessa tarkoittaa sitä, että se on Saksan toiseksi suurin puolue.

Luvut käyvät ilmi saksalaisen Bild-lehden teettämästä kannatuskyselystä, joka julkistettiin maanantaina. Kyselyssä AfD:n kannatus oli 16 prosenttia ja SPD:n 15,5 prosenttia.

AfD oli kasvattanut kannatustaan viime mittauksesta yhdellä prosenttiyksiköllä, SPD:n kannatus oli laskenut tasan saman verran. Viime syyskuun vaaleissa SPD:n kannatus oli 20,5 prosenttia. AfD sai tuolloin 12,7 prosentin kannatuksen.

Lehti sanookin tuloksen olevan "katkeraa kalkkia" demareille. SPD:n suosion katsotaan sukeltaneen sen jälkeen kun puolue suostui hallitukseen liittokansleri Angela Merkelin puolueen kanssa.

Merkelin keskusta-oikeistolaisen CDU:n kannatus on kyselyn mukaan 32 prosenttia. CDU:n kannatus oli kasvanut 2,5 prosenttiyksikköä viime mittauksesta.

Lue myös:

Saksassa Schulz lähtee heti – Scholz tilalle väliaikaisesti

Analyysi: Saksan demarijohtaja Schulzin ura politiikan huipulla on ohi – Vain kahdessa päivässä hallitusneuvottelujen voittajasta tuli ministerisalkun menettänyt hylkiö

Merkel: Saksaan saadaan "hyvä ja vakaa hallitus"

Oskar Osala ei anna roolinsa Leijonissa masentaa, vaan nauttii olympialaisista - "Pikaluistelijoita ja ampumahiihtäjiä käy sääliksi"

Oskar Osala.

Ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua olympialaisiin pitää Oskar Osalan hyväntuulisena, vaikka peliaikaa ei ole tullut vielä sekuntiakaan.

Oskar Osala.

Oskar Osala on jo kokenut maajoukkuepelaaja, mutta arvokisakokemukset ovat jääneet vähiin. MM-kisoihin hän on ennättänyt kahdesti, olympialaisissa tämä on ensimmäinen kerta. Siksi hyökkääjä ei lannistu, vaikka toistaiseksi peliminuutit näyttävät nollaa.

- Hyvältä tämä on maistunut ja on kunnia olla mukana. Yritän pitää itseni hereillä siltä varalta, että minua tarvitaan. Toistaiseksi tämän on ollut upea kokemus, Osala sanoi Leijonien välipäivänä.

Alkulohkovaiheessa Suomen kokoonpano pysyi pitkälti ennallaan. Kenttäpelaajien osalta muutoksia tehtiin 13. hyökkääjään, jona välillä kävi myös Marko Anttila. Kumpikaan ei kuitenkaan päässyt kentälle, vaan koko ottelu kului vaihtopenkillä.

Tasaisena KHL-pistetehtailijana ja kookkaana voimalaiturina Osalalla saattaisi kuitenkin olla paljonkin annettavaa Leijonien pelaamiseen. Esimerkiksi mahdollisessa Kanada-puolivälierässä kamppailuvoimaa ja särmää ei voi olla liikaa. 193-senttinen ja 110-kiloinen vaasalainen voisi olla se pelaaja, joka laittaa kanadalaisetkin istumaan.

- Koetan tehdä timanttisesti hommia aina mahdollisuuden. Valmennusjohto kuitenkin varmasti tietää, mitä minulla on tarjottavana, joten ei minun enää tarvitse todistella, Osala näki.

30-vuotias ymmärtää silti merkityksensä joukkueen ilmapiirille. Oman peliajan tuijottelu tuskin edistäisi Suomen joukkueen tavoitteita, joten Osalakin pyrkii parhaansa mukaan pitämään yllä hyvää henkeä.

- Olisihan se vahingollista, jos meidän roolissa olevat jätkät roikottaisivat päätään ja surkuttelisivat sitä, ettei päästä pelaamaan.

Muut urheilijat kiinnostavat

Osalaa ei ole nähty Suomen sarjoissa vuoden 2008 jälkeen. Silloin hyvä kausi Bluesissa avasi paikan Washington Capitalsin organisaatiosta, johon Osala oli varattu kahta vuotta aiemmin. Muutaman kauden jälkeen Osala siirtyi KHL:ään, missä hän pelaa edelleen. Neftehimikissä vietettyjen vuosein jälkeen pelipaikka on ollut Metallurg Magnitogorskissa, jonka kanssa hän on voittanut Gagarin Cupin jo kahdesti.

Intohimoisena urheilijana Osala on nauttinut olostaan Pyeongchangissa. Olympialaiset ovat jääkiekkoilijoille harvinainen tilaisuus kohdata muiden lajien urheilijoita ja viettää aikaa oman tiiviin pukukoppiyhteisönsä ulkopuolella. Siihen tilaisuuteen Osala on myös tarttunut.

- Koetan jutella mahdollisimman paljon muille ja kysellä heidän lajeistaan. Olen hirveän kiinnostunut urheilusta yleensä. Mielestäni se, että saa olla samoissa paikoissa muiden huippu-urheilijoiden kanssa, on ollut tähän mennessä hienoin juttu, Osala hehkutti.

- Olen oppinut muista lajeista: curlingista, pikaluistelusta, naiskiekosta ja niin edelleen. En muuten ole hirveä talviurheilufanaatikko, mutta minulla on hirveä kunnioitus muita urheilijoita kohtaan.

Jääkiekko antanut enemmän anteeksi

Vuorovaikutuksessa muiden kanssa Osala on saanut myös uusia näkökantoja urheilun raakuuteen. Ampumahiihdossa yksi ohilaukaus voi pilata muuten mitaleille riittävän suorituksen ja Suomen joukkueesta erityisesti Kaisa Mäkäräinen sai pettyä karvaasti. Pikaluistelussa juuri maanantaina Mika Poutala jäi kolmen sadasosasekunnin päähän olympiapronssista.

Myös Leijonat on joutunut pettymään Pyeongchangissa jo kertaalleen. Jääkiekko antaa kuitenkin enemmän anteeksi, sillä Ruotsi-tappion jälkeenkin unelmat mitaleista ovat yhä elossa.

- Pikaluistelijoita ja ampumahiihtäjiä käy sääliksi. He ovat harjoitelleet neljä vuotta näitä kisoja varten ja sitten se on siinä, jos käykin niin kuin meille Ruotsi-pelissä. Seuraava mahdollisuus on neljän vuoden päästä.

- Olen aika kiitollinen siitä, että me saamme seuraavan mahdollisuuden jo huomenna.

Osalalle ei ole vielä ehtinyt kertyä mitaleja Leijonien kanssa, mutta Koreassa siihen olisi hyvä mahdollisuus. Suomi toki etenee vaikeimman kautta, sillä puolivälierä Kanadaa vastaan on ansaittava kaatamalla ensin tiistaina Korea.

Miesten jääkiekkoturnauskin on nyt siinä vaiheessa, jossa virheistä joutuu maksamaan kovan hinnan. Seuraava tappio päättää pelit ja tyrmää kultahaaveet.

- Meillä on paljon parannettavaa, mutta myös todella paljon hyviä asioita. Luulen, että isossa kuvassa tämä oli meille tärkeä kokemus, Osala arveli.

Suomi ja Etelä-Korea kohtaavat jatkokarsintaottelussa tiistaina klo 14.10. Ottelu kuullaan suorana lähetyksenä Yle Puheessa.

Naisleijonien vastus varmistui - olympiafinaalista jälleen pohjoisamerikkalaisten taisto

CAN-OAR.

Suomi kohtaa Venäjän olympiaurheilijat naisten jääkiekon pronssiottelussa.

CAN-OAR.

Kanada ja Yhdysvallat kamppailevat naisten jääkiekon olympiakullasta. Kanada kaatoi maanantai-iltapäivän toisessa välierässä Venäjän olympiaurheilijat dominoivin 5-0-lukemin.

Voittomaali syntyi jo toisella peliminuutilla, eikä venäläisillä ollut juuri mitään sanottavaa hallitsevia olympiavoittajia vastaan. Kanada iski kaikkien erien avausminuuteilla ja viimeisessä erässä peräti kolmesti. Venäjä tarjoili Kanadalle useita mahdollisuuksia lisämaaleihin jäähyilyllään, mutta seitsemästä ylivoimasta huolimatta Kanada teki vain yhden ylivoimamaalin. Jennifer Wakefield onnistui maalinteossa kahdesti.

Aiemmin maanantaina Yhdysvallat voitti ensimmäisessä välierässä Suomen. Kanada ja Yhdysvallat kohtaavat loppuottelussa jo kolmannen kerran peräkkäin. Kanada tavoittelee viidettä peräkkäistä kultamitaliaan.

Naisten jääkiekon olympiafinaali pelataan torstaina. Suomi ja Venäjän olympiaurheilijat pelaavat pronssista keskiviikkona.

Lue myös:

Virheet ja jäähyt kostautuivat - Yhdysvallat passitti Suomen pronssiotteluun

Puolan tuhatvuotista ikimetsää puolustavat aktivistit juhlivat erävoittoa, mutta pelkäävät metsäkoneiden paluuta

Adam Bohdan on kampanjoinut Białowieżan puolesta toistakymmentä vuotta.

Puolan itärajalla käydään kiistaa Euroopan vanhimman metsän kohtalosta. Oikeuden päätös ja ministerin potkut antoivat toivoa aktivisteille, mutta hallitus ei ole vielä luovuttanut.

Adam Bohdan on kampanjoinut Białowieżan puolesta toistakymmentä vuotta.

Adam Bohdan kahlaa umpihangessa vaikeakulkuisessa metsässä.

GPS-laite ohjaa hänet monisatavuotisen tammen juurelle, joka kasvaa nuorempien puiden ja maahan kaatuneiden lahopuiden keskellä. Lumen alla nukkuva Białowieżan metsä näyttää päällisin puolin samalta kuin mikä tahansa suomalainen suojeltu sekametsä.

Eurooppalaisittain paikka on kuitenkin ainutlaatuinen: Metsä on kasvanut viime jääkaudesta saakka.

Muualla keskisen Euroopan tasangolla metsiä on välillä raivattu pelloiksi, jolloin ekologinen jatkumo on katkennut. Białowieżan vanhimmat tammet ovat yli 500-vuotiaita.

– Kun tänne tulee, ei koskaan tiedä, mitä täällä näkee. Metsä muuttuu koko ajan, Bohdan sanoo.

Bohdan on tehnyt töitä Białowieżan suojelemisen puolesta yli kymmenen vuoden ajan.

Mutta viime keväänä hän ja muut metsäaktivistit näyttivät jäävän alakynteen. Silloin Puolan hallitus päätti laajentaa hakkuita Białowieżassa merkittävästi.

Hallitus perusteli hakkuita kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamilla tuhoilla, sillä kuoriaisepidemia oli levinnyt laajalle ja tappoi kuusia pystyyn.

Białowieżan ikimetsä on määritelty Natura-suojelualueeksi. Euroopan komissio vei hakkuut EU-tuomioistuimeen, koska ne rikkoivat sen mukaan Naturan sääntöjä ja luontodirektiiviä.

Puolan hallitus ei lopettanut hakkuita. Sen sijaan se ryhtyi perustelemaan niitä yleisellä turvallisuudella. Hallituksen mukaan pystyyn kuolleet puut uhkasivat kaatua metsässä liikkujien päälle.

Argumentti ei mennyt läpi: Tuomioistuin määräsi hakkuut keskeytettäviksi 100 000 euron päivittäisen sakon uhalla, kunnes tuomioistuin antaa lopullisen päätöksensä asiassa.

Perusteluiden mukaan hakkuiden jatkaminen uhkaa suojeltuja kuoriaisia ja lintuja, kuten valkoselkätikkaa ja helmipöllöä.

Metsäkoneet poistuivat Białowieżasta marraskuussa. Tuomioistuimen lopullista päätöstä odotetaan myöhemmin keväällä.

Homeinen päämaja

Aktivistit ovat yhä paikalla vahtimassa, että hakkuita ei käynnistetä uudelleen. He asuvat entisessä koulussa Teremiskin kylässä metsän keskellä.

Rakennuksessa leijuu vahva homeen haju. Asukkaat kertovat, että he pystyivät muuttamaan taloon vasta, kun pinnoilla kasvava home oli saatu siivottua kemikaaleilla pois.

Haju ei häiritse kommuuninomaista tunnelmaa. Talossa asuu perheitä lapsineen. Leirin säännöt kieltävät alkoholin nauttimisen. Tarjolla on iso kattilallinen kaalikeittoa.

– Se mitä täällä tapahtui, oli uskomatonta. Ajattelin, että tänne tulisi ehkä joitain kymmeniä ihmisiä, mutta mielenosoituksessa oli enimmillään yli tuhat osallistujaa, eri puolilta maailmaa, Bohdan muistelee kesän ja syksyn tapahtumia.

Poliisi ja aktivistit ottivat ajoittain yhteen rajustikin. Aktivistit kytkivät itsensä metsäkoneisiin, ja viranomaiset yrittivät irrottaa heitä niistä. Useita aktivisteja on edelleen syytteessä niskuroinnista.

Poliisi teki ratsioita telttaleiriin ja kävi aktivistien tavaroita läpi tarkkaan. Ratsioita perusteltiin huumeiden etsimisellä.

Ministerille potkut

Kun koneet ajettiin lopulta ulos metsästä, aktivistit pitivät juhlat. Sitten valtaosa heistä lähti pois. Jäljelle jäi parinkymmenen hengen osasto, joka partioi metsässä päivittäin ja tekee havaintoja. Pakkaspäivänä metsä on hiljainen.

– Tämä on kuin tyyntä myrskyn edellä. Kaikki riippuu siitä, mitä EU-tuomioistuin päättää, sanoo työnsä puolesta metsäautotietä tarpova Marta Grundland.

Puolalainen Grundland työskentelee Greenpeacessa Varsovassa. Ennen Puolaa hän vietti kolme vuotta Tyynellä valtamerellä korallien suojelun parissa.

Białowieżan tien varressa on jälkiä kesken jätetyistä hakkuista. Kaadetut puut on jätetty lojumaan maahan. Grundland vertaa tilannetta tablettiin aiemmin tekemiinsä muistiinpanoihin ja toteaa, että uusia puita ei ole kaadettu, eikä runkoja viety pois.

Hakkuut keskeyttäneessä välipäätöksessään tuomioistuin totesi, että "metsien lajien asianmukaisen suojelun tason säilyttämistä koskeva yleinen etu on merkittävämpi kuin kirjanpainajan torjumiseen liittyvä Puolan tasavallan etu".

Tämä oli aktivistien ensimmäinen voitto, ja jatkoa seurasi.


Puolan hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski vaihtoi loppuvuodesta pääministeri Beata Szydłon liberaalimpana pidettyyn Mateusz Morawieckiin.

Tämä puolestaan antoi aktivistien riemuksi potkut ympäristöministeri Jan Szyszkolle, joka oli ajanut Białowieżan hakkuita henkilökohtaisesti.

Uuden ympäristöministerin Henryk Kowalczykin kalenterista ei löytynyt aikaa Ylen haastattelulle.

Ministeriön viestintäosasto vakuutti kuitenkin sähköpostitse, että Puola tulee noudattamaan EU-tuomioistuimen lopullista päätöstä.

– Tavoitteemme on vain varmistaa luonnollisen ympäristön tarpeet ja ihmisten turvallisuus, ministeriö kertoi.

"Antakaa luonnon uudistaa itse itseään"

EU-tuomioistuin punnitsee ratkaisussaan sitä, ovatko laajamittaiset hakkuut oikea keino pyrkiä rajoittamaan kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamia tuhoja.

Varsovan yliopiston tutkija Bogdan Jaroszewicz ei usko menetelmään.

– Ekologian näkökulmasta hakkuut eivät voi pysäyttää kirjanpainajan leviämistä, Jaroszewicz sanoo Białowieżan metsän kupeessa sijaitsevalla tutkimusasemalla.

Hänen mukaansa mallinnus kertoo, että epidemian voi pysäyttää vain todella laajoilla hakkuilla, joissa neljä viidesosaa metsän puista kaadetaan. Białowieżan tapauksessa näin laajat hakkuut eivät ole mahdollisia senkään takia, että noin kolmasosa metsästä on suojeltu.

– Hakkuut eivät voineet alun perinkään vaikuttaa tilanteeseen. Niissä oli taloudellista, muttei ekologista järkeä, Jaroszewicz sanoo.

Tutkijan mukaan kirjanpainajaepidemia on aidosti olemassa, ja se on varsin vakava. Tuholaisen leviämistä helpottaa ilmaston lämpeneminen. Keskilämpötila on noussut Białowieżan seudulla yhden asteen viimeisen 40–50 vuoden aikana.

Oikea tapa reagoida tuholaiseen olisi kuitenkin antaa luonnon tehdä tehtävänsä, Jaroszewicz sanoo.

Kirjanpainaja tappaa pystyyn puut, jotka kaatuvat ja muuttuvat monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi lahopuuksi. Samalla syntyy elintilaa nuorille puille, jotka korvaavat vanhemmat kuuset. Metsä korvaa itse itseään.

Hakkuut puolestaan johtavat Jaroszewiczin mukaan metsän yksipuolistumiseen, kun hakattujen puiden tilalle istutetaan lisää kuusia.

– On viisaampaa antaa luonnon uudistaa metsää, koska silloin se sopeutuu paremmin tulevaan ilmastonmuutokseen kuin ihmisten tekemien istutusten kautta, Jaroszewicz sanoo.

Uusi tavoite: Koko metsän suojelu

Kuusi ei enää jatkossa olekaan hallitseva puulaji Białowieżassa, vaan se vetäytyy pikkuhiljaa koko Puolasta kohti koillista. Vielä 1800-luvun alussa ikimetsässä kasvoi enimmäkseen mäntyä. Välissä oli kuusen valtakausi, ja nyt lehmus ja pyökki valtaavat alaa.

Kuusien, ikitammien, visenttien ja luontoaktivistien ohella Białowieżan lajistoon kuuluvat myös lähikylien asukkaat. Heitä hakkuut jakavat.

Osa paikallisista on järjestäytynyt hakkuita kannattavaksi ryhmäksi. Osa taas tukee monitoimikoneisiin itsensä kahlitsevia aktivisteja.

Sławek Drońin suku on asunut Białowieżan alueella jo kuuden sukupolven ajan.

Droń pyörittää kylässä kioskia, josta turistit voivat vuokrata talvisin suksia ja kesäisin polkupyöriä. Hänen mukaansa hakkuut olivat huono idea, koska ne karkottavat matkailijat.

– Enemmistö paikallisista elää nykyään matkailusta, Droń sanoo.

Drońin mielestä koko Białowieżan metsä pitäisikin suojella, jotta luontoarvot saataisiin turvattua pysyvästi.

Nykyisellään vain 17 prosenttia Puolan puoleisesta metsästä on tiukasti suojeltua kansallispuistoa. Myös metsäaktivistit haluavat suunnata hakkuiden keskeyttämiseen johtaneen kampanjan seuraavaksi Białowieżan suojelun laajentamiseen.

– Ainoastaan kansallispuiston laajentaminen koko metsän alueelle takaa tehokkaan suojelun, sanoo Adam Bohdan.

– Haluan säilyttää metsän itselleni ja lapsilleni. Tämä on ainoa paikka, jossa voin todella rentoutua. Talousmetsissä se ei toimi samalla tavalla, Bohdan sanoo.

Kaija Saariaholle 400 000 euron sävellyspalkinto

Kaija Saariaho. Only the Sound Remains

Frontiers of Knowledge -palkinnon myönsi espanjalaisen pankkikonsernin BBVA:n säätiö.

Kaija Saariaho. Only the Sound Remains

Kaija Saariaholle on myönnetty merkittävä kulttuuripalkinto hänen työstään nykymusiikin parissa. Espanjalaisen BBVA-säätiön jakaman palkinnon arvo on 400 000 euroa. Se on yksi maailman suurimmista musiikkipalkinnoista.

– Saariaho on vaikuttanut nykymusiikkiin tavalla, joka on poikkeuksellinen yksilöllisyydessään, monipuolisuudessaan ja laajuudessaan. Saariaho on yhdistänyt saumattomasti akustisen ja sähköisen musiikin maailmoja, säätiön perusteluissa todetaan.

Vuonna 1952 syntynyt ja Suomen maineikkaimpiin nykysäveltäjiin lukeutuva Saariaho työskentelee parhaillaan viidennen oopperansa parissa. Saariahon neljäs ooppera, Only the Sound Remains, sai Suomen ensiesityksensä Kansallisoopperassa huhtikuussa 2017.

Viime joulukuussa Saariaho lahjoitti miljoona euroa Helsingin Musiikkitalon urkuja varten.

BBVA:n palkinnot myönnetään vuosittain kahdeksassa kategoriassa tieteen ja taiteen alalla. Palkinnon saajat valitaan yhteistyössä Espanjan kansallisen tutkimusviraston kanssa. Palkinnot jaettiin nyt kymmenennen kerran.

Suomalaisista palkinnon on aiemmin saanut tieteen akateemikko ja biologi Ilkka Hanski vuonna 2015.

Mies, leija ja lauta – 80-vuotias Kauko Heikkinen todistaa, että ikä on vain numero

Kauko Heikkinen

80-vuotias Kauko Heikkinen viilettää tuulisina päivinä merenjäällä. Leijalautailu on vienyt vaasalaisen miehen sydämen mennessään.

Kauko Heikkinen

Vaasan vankilarannan edustalla puhaltaa puuskainen etelätuuli. Vaikka pakkasta on vain pari astetta, saa kuusi metriä sekunnissa puhaltava tuuli sen tuntumaan todella kylmältä. Se ei kuitenkaan vaasalaista Kauko Heikkistä haittaa. Hän kävelee tottuneesti jäälle ja ystäviensä avustuksella ryhtyy levittämään leijansa naruja jäälle.

– Kun olisi yhtä hyvässä kunnossa Kaken ikäisenä, huikkaa oman leijansa naruja vieressä levittävä Jarkko Sjöblom, joka on tullut myös leijalautailemaan vaimonsa kanssa.

Samaa toivoo myös toimittaja. Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä mies on ikäisekseen erinomaisessa kunnossa.

Kunnossa kaiken ikää

Kauko Heikkinen on urheillut koko elämänsä, jopa maailman huippuja vastaan. Heikkinen on edustanut Suomea telinevoimistelussa 1960-luvulla kaksissa olympialaisissa ja yksissä MM-kisoissa. Lajin pariin hän päätyi isoveljensä jalanjäljissä. Yhdessä Eugen Ekmanin kanssa Heikkinen loivat pohjaa suomalaiselle telinevoimistelulle.

– Me oltiin tyytyväisiä. Me ei hirveästi saatu haukkuja, niinkuin tänä päivänä kaikki, jotka eivät pääse mitaleille. Meillä oli oma rauha harrastaa ja nimenomaan harrastaa tämän päivän urheiluun nähden, Heikkinen kertoo.

Kilpauransa jälkeen Heikkinen on toiminut muun muassa Suomen naisten maajoukkueen valmentajana. Vaikka kilpaurheilu on jäänyt, ei Heikkinen ole luopunut liikkumisesta.

– Harrastan leijalautailua enimmäkseen kesällä, mutta myös talvella. Laskettelen myös paljon vaimoni kanssa. Se on meidän perheen yhteinen laji. Kuntoa pidän yllä myös uimisen ja kuntosalilla käynnin avulla, Heikkinen kertoo.

Löytö ulkomailta

Heikkisen rakkain laji on leijalautailu, jota hän harrastaa sekä kesällä, että talvella. Heikkinen on innostui purjelautailusta 80-luvun alussa. Ensimmäinen leijalautailijan hän näki 1990-luvun lopulla Tanskassa. Oman leijan ja laudan hän hankki Espanjasta vuonna 2002.

– Ja jäin heti koukkuun, Heikkinen toteaa.

Leijalautailu vaatii lihaskuntoa, tasapainoa, ketteryyttä ja koordinaatiota. Heikkinen uskoo, että hänen kilpaurheilutaustastaan on tässä lajissa hyötyä.

– Minulle urheilu merkitsee koko elämää. Nyt vanhempana se on elämäntaito, joka pitää yllä lihaskuntoa ja kaikki reaktiot ovat vielä tallella, Heikkinen kertoo.

Heikkisen kaltaisia urheilijoita ei löydy Suomesta monia.

– Vaativat lajit sopivat kyllä hyvin ikäihmisillekin, kun vain lihaskunto on hyvänä ja ketteryys säilyy. Näitäkin lajeja pystyy aivan hyvin harrastamaan, Heikkinen toteaa.

Yhteisöllinen harrastus

Vaikka laudan päällä liidellään yksin, on leijalautailu hyvin yhteisöllistä. Yhteisöllisyyttä kuvastaa myös se, että Facebookissa oleva kiteboarding-yhteisöissä ilmoitellaan aktiivisesti hyvistä tuuliolosuhteista ja milloin ollaan menossa lautailemaan.

Purjelautailu ei onnistu yksin. Kaukon apuna haastattelupäivänä ovat veli, Martti Heikkinen ja Timo Koski. Lajin harrastajat puhaltavat yhteen hiileen.

Aluksi on suoristettava leijapurjeen 25 metriä pitkät narut. Kun narut on suoristettu levitetään purje jäälle ja sen reunaan pumpataan ilmaa. Apuvoimien avulla tämä tapahtuu nopeasti.

Vaikka suurin osa leijalautailua harrastavista on Heikkistä 50, jopa 60 vuotta nuorempia, ei se näy jäällä. Kaveria kannustetaan ja autetaan.

– Hyvä Kake, huutaa Jarkko Sjöblom leijansa ylös korkeuteen saavalle Heikkilälle.

Pohjanmaa – surffareiden unelma?

Kauniisti jäätä pitkin kiitäviä leijalautailijoita kerääntyy ihailemaan suuri joukko ihmisiä.

Välillä yhdelläkin kädellä purjettaan ohjaava Heikkinen saa lajin näyttämään hyvin helpolta. Voiman sijaan Kauko ohjaa purjetta liikuttamalla puomia kevyellä ranneliikkeellä.

Vaikka Suomea ei uskoisi surffareiden unelmamaaksi, on Heikkisen mukaan rannikon hiekkarannat oivat lajille.

Heikkinen pakkaa autoonsa laudan ja leijapurjeen varusteineen ja suuntaa esimerkiksi Uudenkaarlepyyn läheisyydessä olevaan Storsandiin. Tutuksi tuulisina päivinä ovat tulleet myös Porin Yyteri, Kalajoen Hiekkasärkät ja Lohtaja.

– Onneksi olen eläkkeellä, niin ehdin seurata tuulta. Kun tuulee, kilometrejä ei lasketa, Heikkinen vastaa hymyillen.

Uusi tähtiravintola Suomeen – arvostettu Michelin-opas paljasti Pohjolan parhaat ruokapaikat

Ruoka-annos ravintolassa.

Kaikki Suomen Michelin-ravintolat sijaitsevat Helsingissä. Uutena ravintolana tähden sai Grön.

Ruoka-annos ravintolassa.

Suomi on saanut yhden uuden Michelin-tähden ravintolan.

Arvostetut Michelin-tähdet Pohjoismaihin julkistettiin tänään illalla Tanskan Kööpenhaminassa. Tilaisuuden ensimmäinen tähti kuulutettiin helsinkiläiselle Grön-ravintolalle. Grön sai yhden Michelin-tähden, ja se oli sen ensimmäinen.

Suomen Gastronomien Seura on aiemmin valinnut Grönin vuoden 2017 ravintolaksi. Suomi ei saanut tilaisuudessa muita uusia Michelin-ravintoloita.

Toisaalta kaikki neljä viime vuonna tähden saanutta ravintolaa säilyttivät tähtensä eli Suomessa on näin ollen nyt viisi ravintolaa, jotka on arvioitu yhden Michelin-tähden kategoriaan.

Grönin lisäksi yhden tähden ravintoloita ovat Ask, Demo, Olo sekä Ora, joka on tunnettu aiemmin Chef & Sommelierina.

Kööpenhaminassa paljastettiin myös harvinainen uusi kolmen tähden ravintola: se on tukholmalainen Frantzén.

Kaikki Suomen tähänastiset tähdet on myönnetty helsinkiläisravintoloille. Jo vuosi sitten arvuuteltiin, joko aika olisi kypsä myös sille, että tähtiä annettaisiin muuallekin kuin Helsinkiin.

Yle kysyi asiasta maanantaina iltapäivällä Sami Koposelta. Koponen on väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistolla ja on tutkinut muun muassa fine dining -ruokakulttuuria.

Kuinka paljon merkitystä on sillä, missä laadukas ravintola sijaitsee?

– Ilmeisesti ainakin Michelinin tarkastajille sillä on ollut tähän mennessä aika paljon merkitystä, Koponen sanoo.

– Suomessa puhutaan paljon siitä, että ylipäätään suomalaisissa ravintoloissa ei käydä niin usein kuin joidenkin muiden maiden ravintoloissa. Toki sitten on tämä Helsinki vastaan muut suomalaiset kaupungit -kysymys.

Tutkija itse pitää aiheellisena kritiikkiä siitä, että Suomen tähdet ovat tähän asti keskittyneet vain pääkaupunki Helsinkiin.

"Monessa ravintolassa odotetaan jännittyneenä tähtien julkistamista"

Michelin-tähti on kansainvälinen luokitus maailman parhaille ravintoloille ja niiden keittiömestareille. Tähtiä on myönnetty vuodesta 1930 lähtien.

Tähtiä annetaan yhdestä kolmeen. Yhden tähden ravintola merkitsee, että ravintola on erittäin hyvä omassa luokassaan. Kaksi tähteä tarkoittaa, että ravintolaan kannattaa poiketa suunnitellulta matkareitiltä, sillä henkilökunnan taidot ovat erinomaiset. Kolme tähteä saanut huippuravintola on jo erillisen matkan arvoinen.

Mikä on tähtien todellinen merkitys?

– Edelleen puhutaan paljon siitä, että tämän kyseisenkin oppaan merkitys olisi vähenemässä ja olemassa on paljon muita oppaita, tekstejä, kilpailuja ja erilaisia blogeja ja kuluttajien itse tekemiä ravintolatekstejä, Sami Koponen sanoo.

– Toisaalta luulen, että monessa ravintolassa odotetaan aika jännittyneenä tähtien julkistamista. Kyllä näillä tähdillä on edelleen vaikutusta ravintoloiden bisnekseen. Varauskirjat täyttyvät kummasti, kun tähtiä tai tähti tulee, hän jatkaa.

Tammikuun lopussa uutisoitiin, että ranskalainen kolmen tähden ravintola halusi vetäytyä omasta tahdostaan Michelinin listalta. Keittiömestari ilmoitti, että hän ei halunnut enää jatkaa ruuanlaittoa suurten paineiden alla.

Myös Suomessa kerrottiin elokuussa 2013, että maan ainoa kahden Michelin-tähden ravintola Chez Dominique sulkee ovensa. Ravintolan omistaja Hans Välimäki sanoi väsyneensä ravintolan pyörittämiseen.

– Michelin-tähtiravintolan kokkina olo on rokkenrollia, mutta ajan myötä siihenkin leipääntyy, Välimäki sanoi Yle Puheen Aamussa viime lokakuussa.

Lue lisää aiheesta:

Kodittomasta libanonilaisesta tiskaajasta tuli Michelin-palkittu ravintoloitsija Pariisissa (Yle Uutiset 9.2.2018)

Suomen 50 parasta ravintolaa valittu – Helsinkiläinen Grön ykkösenä, mutta 24 ravintolaa listalla maakunnista (Yle Uutiset 15.1.2018)

Suomi jäi nuolemaan näppejään Michelin-kisassa – Tanska pärjäsi hienosti (Yle Uutiset 22.2.2017)

Suomi ei pärjää isoveljelle Michelin-tähtikisassa – ravintoloitsijoiden mukaan syynä ovat sääntely ja ravintolakulttuuri (Yle Uutiset 25.2.2016)

Suomen ainoa kahden Michelin-tähden ravintola sulkee ovensa (Yle Uutiset 26.8.2013)

Katso ja kuuntele:

Keittiömestari Hans Välimäki: "Michelin-tähti ravintolan kokkina olo on rokkenrollia, mutta ajan myötä siihenkin leipääntyy" (Yle Puheen Aamu 23.10.2017)

Michelin-tähti – uhka vai mahdollisuus? (Ylen aamu-tv 24.2.2016)

Kaupan alan ylityökielto alkoi jo, yksityiset päiväkodit, siivoojat ja yliopisto-opettajat uhkaavat lakolla: Katso, miten lakot vaikuttaisivat elämääsi

Siivooja moppaa

Työnseisaukset sulkisivat Helsingin yliopiston päiväksi, pysäyttäisivät siivouksen ja panisivat yksityisten päiväkotien ovet kiinni.

Siivooja moppaa

Palvelualojen sopimukset päättyivät tammikuun lopussa. Tunnelmien kireydestä kertoo se, että tammi-helmikuun vaihteelle on annettu neljä lakkovaroitusta.

Ensimmäisenä uhkaa yliopistolakko. Lakko sulkisi Helsingin yliopiston päiväksi ensi viikon keskiviikkona.

Lakkovaroitukset on annettu myös yksityisellä opetusalalla, yksityisissä päiväkodeissa ja kiinteistöpalveluissa.

Yle selvitti, miten lakot vaikuttaisivat tavallisen kansalaisen elämään.

Yliopistolakko lopettaisi opetuksen

Työtaisteluvaroitus koskee ensin Helsingin yliopistoa. Opetus yliopistossa loppuisi 28. helmikuuta päiväksi ja 30 000 opiskelijaa jäisi näillä näkymin ilman opetusta.

Lakko koskee myös normaalikouluja, joten se vaikuttaisi myös osaan lukiolaisista. Normaalikouluissa opettajat auskultoivat eli oppivat opettajiksi. Ylioppilaskirjoituksiin lakko ei vaikuta, koska kirjoituksia ei pidetä ensi keskiviikkona.

Helsingin yliopistossa on töissä yhteensä 6 900 ihmistä, mutta kaikki eivät ole opettajia.

Tentit, luennot ja opettajien vastaanotot todennäköisesti perutaan.

Riita koskee noin 14 miljoonan euron palkankorotuksia kahden vuoden aikana. Edellisen kerran yliopistoissa annettiin lakkovaroitus vuonna 2010.

Päiväkotilakko sulkisi ovia

Myös yksityisellä sosiaalipalvelualalla on käynnissä työriita. Lakkovaroitus on annettu yli kahteenkymmeneen päiväkotiyritykseen. Kahden päivän työnseisaus alkaisi keskiviikkona 7. maaliskuuta.

Päiväkodeissa työskentelevät lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat jäisivät pois töistä. Lapsille pitäisi löytää toinen hoitopaikka. Lakko ei vaikuta kunnalliseen päivähoitoon.

Riidassa on kyse palkoista, lomista ja nollatuntisopimuksista.

Yksityiseen aikuiskoulutukseen viikon tauko?

Yksityinen opetusala ja aikuiskoulutusala jättivät lakkovaroituksen sunnuntai-iltana. Työtaistelu koskisi viittä eteläisen Suomen ammatillista oppilaitosta ja neljää ammatillista aikuiskoulutuskeskusta.

Työnseisaus alkaisi 5. maaliskuuta, mikäli työehdoista ei sitä ennen päästä neuvottelutulokseen. Lakko kestäisi viisi päivää ja olisi siis laajempi kuin mahdollinen yliopistolakko.

Yksityisellä opetusalalla ja aikuiskoulutuksessa on yhteensä 1 800 työntekijää. Tuhansien opiskelijoiden opetus voisi katketa viikoksi.

Lumenluonti ja siivous seis

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä ovat muun muassa siivoojat, talonmiehet ja kiinteistönhoitajat. Lakko alkaisi maaliskuun ensimmäinen päivä ja kestäisi kaksi vuorokautta.

Lakossa olisi mukana kaksitoista jäsenyritystä, yhteensä noin tuhat työntekijää. Lakko näkyisi sairaaloissa ja tehtaissa, kun siivoukseen ja huoltoon tulisi kahden päivän tauko. Lunta voi kertyä pihalle, kun lumenluonti loppuu.

Kiinteistöpalvelualalla on ollut jo helmikuun alusta ylityökielto. Ylityökielto ei koske hätätyötä.

Kaupan ylityökielto näkyy kolmessa päivässä

Kaupan alalla alkoi maanantaiaamuna ylityökielto kello kuusi. Palvelualan ammattijärjestö Pam on arvioinut, että se alkaa näkyä kaupoissa kolmen päivän viiveellä.

Ylityökielto näkyy ensin varastoissa. Ensimmäisinä kauppojen hyllyltä häviävät tuoretavarat.

Alan työehtosopimusneuvottelut katkesivat perjantaina Pamin ja työnantajien Kaupan liiton välillä. Kaupan alan työehtosopimus koskee noin 250 000 työntekijää myymälöissä, kaupan konttoreissa ja varastoissa.

Työnseisauksilla haetaan vipuvartta neuvotteluihin

Nykyiset työnseisaukset alkavat lyhyinä, päivästä viiteen päivään. Aluksi ne rajoitetaan vain osaan alan yrityksistä. Paikallisia ja lyhyitä lakkoja on helpompi ja halvempi järjestää.

Näin palkansaajajärjestöillä on mahdollisuus vääntää vipua myöhemmin ja laajentaa lakkoja, mikäli jumiutuneet työsopimusneuvottelut eivät etene.

Sorto pukeutuu toivon kaapuun – alkuperäiskansat ovat nykypäivän siirtomaita

Arla Magga Čáhppes ráidu 13.3.2015

Lapin yliopiston tutkimushanke selvittää, millaista on tämän päivän kolonialismi. Yksi vallankäytön muoto on turha odotuttaminen.

Arla Magga Čáhppes ráidu 13.3.2015

Maaliskuisena perjantaiaamuna vuonna 2015 hurjannäköinen joukko mielenosoittajia marssi eduskuntatalon eteen. Osa marssijoista oli maalannut kasvonsa vitivalkoiseksi. Silmienympärys ja huulet oli piirretty suuriksi, yönmustiksi renkaiksi. Joku kulki hirttosolmulle kieputettu köysi kaulassaan.

Nuoret saamelaisaktiivit osoittivat mieltään. He toivoivat parasta, pelkäsivät pahinta. Aleksander Stubbin hallituksen piti vielä samana päivänä päättää, lähettääkö se alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen eduskunnan vahvistettavaksi. Ei lähettänyt.

Hallitus jätti illalla sopimuksen pöydälle. Siellä tämä ILO 169 -sopimuksena tunnettu paperi makaa vieläkin. Asia ei ole nykyisen hallituksen ohjelmassa.

Alkuperäiskansojen oikeuksia turvaava sopimus numero 169 syntyi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleiskokouksessa jo vuonna 1989. Tähän mennessä 22 valtiota on ratifioinut sopimuksen.

Saamelaiskäräjät hyväksyi sen vuonna 2014. Suomi on harkinnut sopimuksen vahvistamista kohta 30 vuotta.

Alistamisen uudet aatteet

Odotuttaminen on nykypäivän siirtomaasortoa. Se on kääritty turhan toivon kaapuun, sanovat tutkijat Heidi Sinevaara-Niskanen ja Marjo Lindroth Lapin yliopistosta.

Kaksikko on mukana Suomen akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, joka selvittää, millaista on nykypäivän kolonialismi. Voisi luulla, että koko sana kuuluu jo historiaan. Ei kuulu.

Alkujaan kolonialismi viittasi aikaan, jolloin monet Euroopan vahvat valtiot pitivät vallassaan kansoja ja alueita muilla mantereilla. Esimerkiksi Afrikassa viimeiset siirtomaat itsenäistyivät vasta kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Siirtomaavalta jätti jälkeensä monta nykyään kehitysmaana tunnettua valtiota. Siirtomaaisäntien tapoihin ei kuulunut kehittää yhteiskuntia, joiden työvoimaa ja luonnonvaroja ne riistivät. Päinvastoin – oli valtaapitävän etu, jos kuppauksen kohteena oli heikko kansa, jolla ei ollut voimaa vaatia oikeuksiaan.

Oikeuksista ja niiden puutteesta on kyse myös nykypäivän kolonialismissa. Entiset siirtomaat ovat itsenäistyneet, mutta samanlainen hallinnan ja alistamisen problematiikka koskettaa edelleen montaa alkuperäiskansaa.

Sorto piileksii hitaissa aikatauluissa

Alkuperäiskansana pidetään ihmisyhteisöä, joka on asuttanut jonkin valtion aluetta jo ennen nykyisen valtaväestön saapumista.

Heidi Sinevaara-Niskanen ja Marjo Lindroth ovat tutkineet kolmen alkuperäiskansan oikeuksien kehittymistä: Lapin saamelaisten, Grönlannin inuiittien ja Australian aboriginaalien.

Tutkijat ovat vertailleet, mitä nämä kansat ovat tavoitelleet – ja mitä ne ovat todella saaneet.

Pisimmällä oikeuksiensa penäämissä ovat Tanskalle kuuluvan Grönlannin saaren asukkaat, joista liki 90 prosenttia on inuiitteja. Tanskan ja Grönlannin tekemä itsehallintosopimus takaa saarelaisille mahdollisuuden jopa itsenäisyyteen, jos he niin päättävät.

Australiassa tutkijat ovat tarkastelleet loputtoman hankalalta tuntuvaa hanketta saada maassa asuvien alkuasukkaiden, aboriginaalien, oikeudet kirjattua Australian perustuslakiin.

Suomen saamelaisten osalta tutkijat ovat seuranneet ILO:n 169-sopimuksen hidasta matkaa kohti vahvistamistaan.

Kaikki kolme esimerkkiä toteuttavat samaa kaavaa. Alkuperäiskansojen oikeuksia pidetään tärkeinä, hankkeita tuetaan, kannustavia julkilausumia ja mietintöjä kirjoitetaan – mutta asiat liikkuvat eteenpäin toivottoman hitaasti.

– Kaikki haluavat edistysaskeleita, mutta tulevaisuus aina pakenee. Samalla kaltoinkohtelut ja pahat asiat etääntyvät yhä kauemmas ja alkaa näyttää siltä, että ne ovat jo täyttä historiaa, Marjo Lindroth sanoo.

Hankkeet juuttuvat monimutkaisiin yksityiskohtiin, aikatauluja täytyy venyttää. Vähitellen aletaan odottaa päätösten sijasta sitä, että päästäisiin edes eteenpäin.

Pitääkö holhottavaa kuunnella tosissaan?

Suomessa ILO-sopimuksen vahvistamista on jarruttanut muun muassa huoli siitä, mitä maanomistusoloille tapahtuu, jos sopimus ratifioidaan. Muuttaisiko sopimus esimerkiksi tapaa, jolla pohjoisen luonnonvaroja voi hyödyntää?

Tutkijat sanovat, että nykypäivän kansainvälisessä politiikassa kolonialismi kätkeytyy holhoamiseen. Alkuperäiskansat määritellään erikoisiksi, muista erillään eläviksi kulttuureiksi, joiden kieltä, tapoja ja luontosuhdetta pitää suojella. Mutta samalla nämä kansat marginalisoidaan joukoksi, jonka ei tule häiritä valtaväestön elämäntapaa.

– Nähdään, että alkuperäiskansat ovat jotain perinteistä. Saamelaisuus esimerkiksi liittyy poronhoitoon ja tapahtuu jossain kasvukeskusten ulkopuolella. Meillä on silti myös isot saamelaisyhteisöt Helsingissä ja etelän isoissa kaupungeissa. Ihan yhtä lailla näiden yhteisöjen kamppailu oman kielensä puolesta on saamelaisuutta, Heidi Sinevaara-Niskanen sanoo.

Alkuperäiskansojen marginalisoiminen määrittää myös, missä asioissa ne pitää ottaa vakavissaan. On kyllä saamelaisten asia pohtia, kuka hoitaa poroja heidän laidunmaillaan, kalastaa tai poimii vaikka marjoja. Mutta tilanne muuttuu, kun ryhdytään puhumaan rahasta.

– Poliittinen keskusteluhalu hiipuu, kun aletaan puhua kovasta taloudesta. Esimerkiksi oikeus päättää kaivannaisteollisuuden luonnonvaroista ei enää olekaan alkuperäiskansan asia. Siinä on kysymys bisneksestä, ei eksoottisen kulttuurin suojelusta, Heidi Sinevaara-Niskanen sanoo.

Alkuperäiskansaa kohdellaan avuttomana lapsena

Grönlannin inuiitit pohtivat juuri nyt mahdollista itsenäisyyttään, mutta silloin saarta hallitseva Tanska voi vetää Grönlannilta apunsa ja tukensa pois. Varsinkin, jos taloudellinen hyöty Grönlannin luonnonvaroista tulisi vain saaren asukkaille. Montaa saarelaista pelottaa, voiko Grönlanti selvitä heti yksin ilman entisen isäntänsä tukea.

Asetelma muistuttaa siirtomaavallan aikaa. Alusmaiden yhteiskunnat eivät kehittyneet ja niiden omat jännitteet jäivät ratkaisematta. Oli helppo väittää, että alamaiset eivät olleet valmiita täyteen itsemääräämisoikeuteen.

Tutkijat sanovat, että alkuperäiskansoille on tarjolla lapsen rooli: kaikki toivovat parasta, mutta kukaan ei halua, että piltti alkaa itse ratkoa tärkeitä asioita. Aina löytyy joku syy, miksi se on riski ja miksi on syytä odottaa.

Alkuperäiskansojen silmin niiltä vaaditaan enemmän kuin valtaväestöltä. Vain alkuperäiskansan pitää yhtäkkiä alkaa pärjätä tyhjästä täysin omillaan tai vain alkuperäiskansan pitää olla kannoissaan rikkumattoman yksimielinen.

Suomessa esimerkiksi saamelaisalueen riita siitä, kuka on oikea saamelainen, voi toimia jälleen yhtenä syynä, jonka varjolla valtio viivyttää ILO-sopimuksen vahvistamista, tutkijat pohtivat.

Alkuperäiskansat toivon odotushuoneissa

Toisaalta tutkijoiden näkökulman alkuperäiskansojen odotuttamisesta voi myös haastaa. Eikö vaikeiden poliittisten ongelmien ratkaisuja joudu aina odottamaan?

Suomessa on esimerkiksi hierottu vuosikymmen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista, eikä valmista näy vieläkään. Miksi alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvät kysymykset olisivat helpommin tai nopeammin ratkaistavissa?

Ero on siinä toivon eetoksessa, joka alkuperäiskansoja koskevaan politiikkaan liittyy. Sote-uudistuksella on kriitikkonsa. Koko uudistuksesta tapellaan itse asiassa verissä päin.

Sen sijaan kukaan ei ilmoita seisovansa tiellä, kun halutaan parantaa saamelaisten tai Australian aboriginaalien asemaa. Päinvastoin – kaikki kannattavat ajatusta.

Ongelmat alkavat, kun pitäisi päästä eteenpäin.

Tutkijat Heidi Sinevaara-Niskanen ja Marjo Lindroth sanovat runollisesti, että alkuperäiskansat viettävät aikaansa toivon odotushuoneissa. Toivo on kaikki, mitä on tarjolla, todellinen muutos on jossakin edessäpäin.

Niin kauan kuin alkuperäiskansat jaksavat vain toivoa ja odottaa, ne eivät häiritse valtaväestön elämää.

Yle Ugandan poliisin tiedotustilaisuudessa: Suomalaisen ruumiissa vieraita aineita, useita pidätettyinä

Ugandan poliisin tiedottaja Emilian Kayima tiedotustilaisuudessa Kampalassa 19. helmikuuta.

Ugandan poliisi ei kertonut tiedotustilaisuudessa, mistä vieraasta aineesta on kyse.

Ugandan poliisin tiedottaja Emilian Kayima tiedotustilaisuudessa Kampalassa 19. helmikuuta.

KAMPALA Ugandan poliisin mukaan neljä tai viisi ihmistä on pidätettyinä suomalaisen liikemiehen kuolemantapaukseen liittyen.

Pidätetyt ovat Ugandan sisäisen turvallisuuspalvelun hallussa.

Ugandan poliisi jatkaa sen tutkimista, kuka suomalaismiehen kanssa on ollut tekemisissä ennen kuolemaa.

Asiasta kerrottiin Ugandan pääkaupungissa Kampalassa poliisin tiedotustilaisuudessa, jossa Yle oli paikalla. Suomalainen liikemies löydettiin kuolleena Pearl of Africa -hotellista Kampalassa tiistaina 6. helmikuuta.

Poliisi kertoi maanantaina, että suomalaismiehen ruumiista on löytynyt jotain vierasta ainetta. Aine on voinut aiheuttaa kuoleman. Poliisi ei kerro, mistä aineesta on kyse.

Tieto perustuu toksikologiseen tutkimukseen, joka ruumiille on tehty Ugandassa.

– Ruumiissa ei ole fyysisiä vammoja, poliisin tiedottaja Emilian Kayima kertoi Ylelle Kampalassa.

Suomen poliisi sai Ugandasta virka-apupyynnön perjantaina. Liikemiehen ruumis siirrettiin viime viikolla Suomeen, jossa sille voidaan tehdä oma kuolinsyytutkinta.

Suomalaismies saapui Ugandaan mukanaan kutsukirje, joka oli väärennetty. Ugandan poliisi ei ole vielä saanut selville, kuka kirjeen oli väärentänyt.

Yle sai Patrian selvityksen ministeriöltä

Patria antoi viime keskiviikkona omistajaohjausministeri Mika Lintilälle (kesk.) valtioneuvoston kansliaan Uganda-uutisointiin liittyvistä asioista kirjallisen selvityksen, jonka Yle sai käsiinsä maanantaina.

Entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) on kertonut olleensa Ugandassa samaan aikaan kuin suomalaisliikemies.

Liikemiehellä oli Ugandassa mukanaan Suomen valtion osin omistaman puolustusteknologiayhtiön Patrian esitteitä. Hän oli saanut Patrian Land-liiketoiminnassa työskentelevältä myyntijohtajalta luvan markkinoida yhtiön tuotteita Ugandassa ja Mosambikissa.

Patrian toimitusjohtajan Olli Isotalon mukaan markkinointilupaa ei olisi pitänyt antaa. Patriasta on eronnut kaksi johtajan nimikettä käyttävää työntekijää tapauksen takia.

Korjattu 19.2. klo 11.55: Patria antoi selvityksen omistajaohjausministerille valtioneuvoston kansliaan, ei työ- ja elinkeinoministeriölle, kuten jutussa alun perin luki. Mika Lintilä toimii sekä elinkeinoministerinä että omistajaohjausministerinä.

Lisää aiheesta:

Patria selvitti ministeriölle osuuttaan Ugandan tapahtumiin – suomalaisliikemiehen seurueeseen kuului myös toinen henkilö: lue koko selvitys

Uganda on kansalaisiaan valvova valtio, jonka armeija ja poliisi selvittelevät välejään

HS: Kaksi johtajaa eroaa Patriasta Uganda-tapauksen takia – toimitusjohtaja: "Näin on parasta"

Suomalaismies kuoli epäselvissä oloissa Ugandassa – mies markkinoi maassa Patrian aseita

Ihmisen kantasoluja siirrettiin lampaan alkioon – Tutkijat pohtivat kuinka paljon ihmistä eläimessä saa olla

Soluja ruokitaan ravintoliuoksella laboratoriossa

Ainakin sikojen ja lampaiden toivotaan kasvattavan tulevaisuudessa siirtoelimiä ihmisten tarpeisiin.

Soluja ruokitaan ravintoliuoksella laboratoriossa

Voiko ihmisen soluja siirtää lampaan alkioon ja luoda näin hybridi, jossa on molempia eläimiä? Viime viikolla Austinissa Yhdysvalloissa pidetyssä tiedekokouksessa joukko tutkijoita ilmoitti tehneensä juuri näin.

Eikä asia ole aivan uusikaan. Vuosi sitten sama tutkimusryhmä kertoi yhdistäneensä ihmisen ja sian soluja. Tiede-lehden mukaan myös ihmisen ja lehmän yhdistelmiä on luotu laboratorioissa.

Sian ja lampaan tapauksissa ihmisen solujen osuus alkiosta ei ollut suuri: siassa noin joka 100 000:s solu oli peräisin ihmisestä ja lampaassa noin joka 10 000:s

– Ihmissolujen osuus on hyvin pieni. Kyse ei todellakaan ole siasta, jolla olisi ihmisen kasvot tai ihmisen aivot, kertoi Stanfordin yliopistossa työskentelevä kantasolubiologi Hiro Nakauchi tiedotusvälineille Austinin kokouksen yhteydessä.

Tutkimusryhmällä on lupa kasvattaa näitä niin sanottuja kimeerisiä alkioita 28 päivän ikäisiksi. Sen jälkeen ne pitää tuhota.

Hullut tiedemiehet asialla?

Kimeeri-nimitys on peräisin antiikin myyttisestä hirviöstä, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja käärmeen häntä. Moni onkin arvellut, että kimeerejä kasvattavat populaarikulttuurista tutut hullut tiedemiehet.

Tutkijoiden mukaan kyse on jostain aivan muusta. He sanovat päämääräkseen kehittää sikoja tai vaikka lampaita, jotka pystyvät tulevaisuudessa tuottamaan varaosaelimiä ihmisille.

Ajatuksena on, että ennen kuin alkioon ruiskutetaan kantasoluja, poistetaan siitä halutun elimen kehitystä ohjaavat geenit. Tällöin kantasolut kehittävät poistettujen geenien sijaan uudet elimet. Esimerkiksi hiirille on tällä menetelmällä onnistuttu kasvattamaan rotan sydämiä ja silmiä.

The Guardian -lehti muistuttaa, että Britanniassa menehtyi vuonna 2016 elinsiirtojonoon noin 460 ihmistä. Yhdysvalloissa elinsiirtojonoon lisätään uusi nimi noin kymmenen minuutin välein.

Suomessa taas tehdään lähes 400 elinsiirtoa vuodessa. Uusia elimiä tarvitaan koko ajan, vaikka meillä on myös potilaita, joiden siirtoelin on toiminut jo yli 40 vuotta.

Ongelmia koituu myös siitä, että moni uuden elimen saanut joutuu huomaamaan, ettei oma elimistö hyväksy siirtoelintä. Hylkimisreaktion takia elimet joudutaan monasti vaihtamaan uudelleen. Sian tai lampaan sisällä kasvatetut elimet toivotaan voitavan säätää sellaisiksi, että ne eivät aiheuta hylkimisreaktiota.

Aivoihin ei haluta ihmisen kantasoluja

Nopeaa helpotusta siirtoelinpulaan ei ole luvassa. Menee vielä pitkään ennen kuin ihmisen elimiä pystytään kasvattamaan muissa eläimissä, sanoo The Guardianille eläinbioteknologian professori Bruce Whitelaw Skotlannissa toimivasta Roslin-instituutista.

Instituutti tunnetaan siitä, että siellä kloonattiin vuonna 1996 maailman ensimmäinen nisäkäs, Dolly-lammas.

Kehitystyötä helpottaisi tutkijoiden mukaan, jos alkioiden sallittaisiin elää nykyistä pidempään. Kantasolubiologi Nakauchin mukaan esimerkiksi 70 päivää elävästä kimeerialkiosta olisi merkittävää hyötyä tutkimukselle.

Toinen kysymys on, kuinka suuri osuus kimeerin soluista saa olla peräisin ihmiseltä. Työn kannalta yksi prosentti voisi olla perusteltu määrä, sanoo tutkija Pablo Ross Kalifornian yliopistosta.

Haasteista huolimatta Nakauchi uskoo, että eläimet voivat tuottaa ihmisten elimiä jo 5–10 vuoden kuluttua.

Tutkijat vakuuttavat, että he eivät vähättele kimeerien kasvattamiseen liittyviä eettisiä ongelmia. Tärkeää on esimerkiksi valvoa, minne ihmissolut päätyvät kimeerissä. Esimerkiksi aivoihin niitä ei haluta.

Rossin mukaan tutkimus voidaan keskeyttää, jos tuloksissa on viitteitä siitä, että kaikki ihmissolut päätyvät eläimen aivoihin.

Turkki varoittaa Syyriaa puolustamasta kurditaistelijoita

Kurdit osoittivat mieltään Turkin sotatoimia vastaan Ateenassa tammikuussa.

Syyrian valtionmedia: Presidentti Bashar al-Assadille uskolliset joukot ovat matkalla kohti Afrinin kurdialueita.

Kurdit osoittivat mieltään Turkin sotatoimia vastaan Ateenassa tammikuussa.

Syyrian hallitukselle uskolliset joukot saapuvat lähitunteina Afrinin kurdialueille Pohjois-Syyriaan, Syyrian valtionmedia raportoi.

Turkki on ilmoittanut, ettei se aio lopettaa taisteluja kurdien YPG-joukkoja vastaan, vaikka Syyrian joukot saapuisivat suojelemaan niitä.

Toistaiseksi on epäselvää, matkaako alueelle Syyrian armeijan joukkoja vai al-Assadia tukevia vapaaehtoisjoukkoja.

Kurdijohtaja kertoi sunnuntaina uutistoimisto Reutersille, että Syyrian kurdijoukot ja al-Assadin hallitus ovat päässeet sopimukseen yhteistyöstä Turkin hyökkäystä vastaan Afrinin alueella.


Toistaiseksi muodollista sopimusta asiasta ei ole kuitenkaan julkistettu. Reutersin haastatteleman toisen kurdijohtajan mukaan avunantosopimus oli tarkoitus julkistaa maanantaina, mutta "ulkoiset paineet" voivat estää tämän toteutumisen.

Tilanteen tekee monimutkaiseksi muun muassa se, että kurdien YPG-joukot kuuluvat Yhdysvaltojen tukemiin Syyrian demokraattisiin joukkoihin (SDF) .

Mikäli al-Assadin hallinnon ja YPG-joukkojen välinen sopimus todella toteutuisi, se tarkoitaisi käytännössä sitä, että Yhdysvallat taistelisi Syyriassa al-Assadia tukevien joukkojen rinnalla.

Tällainen käänne olisi hyvin erikoinen, sillä Yhdysvallat on pitkään vaatinut al-Assadia luopumaan vallasta.

Turkki aloitti ilma- ja maahyökkäyksen pohjoiseen Syyriaan tammikuussa. Turkki pitää Syyrian Turkin-vastaista rajaa hallitsevia kurdien YPG-joukkoja terroristeina.

Lue lisää:

Kurdijohtaja: Syyrian armeija kurdien avuksi torjumaan Turkin hyökkäystä

Huoli Ruotsissa: Väheneekö käteisen rahan käyttö jo liian nopeasti?

Ruotsin viiden kruunun kolikoita

Käytössä olevan käteisrahan määrä väheni Ruotsissa entistä nopeammin viime vuonna.

Ruotsin viiden kruunun kolikoita

Ruotsissa on herännyt huolta siitä, eteneekö käteisen rahan käytön väheneminen jo liian nopealla vauhdilla. Aiheesta kertoo muun muassa talousmedia Bloomberg.

Ruotsissa korttimaksaminen ja digitaaliset maksut älypuhelimella ovat kasvattaneet jatkuvasti suosiotaan, ja osa kaupoista ja muista liikkeistä ei ota käteistä vastaan lainkaan.

– Jos käteisen väheneminen etenee liian nopeasti, voi olla vaikea säilyttää sen käyttöön tarvittava infrastruktuuri, kommentoi Mats Dillen Bloombergin mukaan. Hän johtaa työryhmää, joka selvittää käteisasiaa osana laajempaa keskuspankkia koskevaa lakiuudistusta.

Dillen ei kommentoinut, aikooko työryhmä ehdottaa jotakin muutoksia. Hän kuvaili käteisen liian nopean vähenemisen saattavan johtaa negatiiviseen kierteeseen. Työryhmän odotetaan jättävän väliraportin kesällä.

Ongelmia voi aiheutua siitä, ettei varsinkaan kaikilla iäkkäämmillä ihmisillä ole käytössään käteisen korvaavaa pankki- tai luottokorttia tai älypuhelinta.

Käteisen määrä väheni entistä nopeammin

Bloombergin mukaan Ruotsia pidetään yleisesti maana, jossa käytetään käteistä vähiten koko maailmassa. Useat Ruotsissa toimivista pankeista ovat lopettaneet käteisen käsittelyn, monet kaupat, museot ja ravintolat hyväksyvät vain kortti- tai mobiilimaksamisen.

Käytössä olevan käteisrahan määrän lasku oli viime vuonna entistäkin nopeampaa. Bloomberg viittaa tammikuussa julkaistuun kyselyyn, jonka vastaajista 36 prosenttia ei käyttänyt käteistä enää lainkaan, tai käytti sitä vain kerran-pari vuodessa.

Ruotsin keskuspankin Riksbankin pääjohtaja Stefan Ingvesin mukaan Ruotsin pitäisi harkita, voiko pankit pakottaa tarjoamaan asiakkailleen myös käteistä.

Pankin maanantaina julkaiseman vuosikatsauksen mukaan keskuspankin roolia on tulevaisuudessa pohdittava, kun käteisen määrä koko ajan vähenee.

Aiempia uutisia

Kännykkämaksaminen on vielä melkoinen viidakko, ja nyt taistellaan siitä miten sinäkin maksat jatkossa ostoksesi

Käteisen käyttö vähenee, miten käy hyväntekeväisyyden? Suomen Sydänliitto: "Muutos on edessä ihan selkeästi"

Torille lähdetään käteistä taskussa – kortti kelpaisi yhä useammalla kojulla

Toimeenpanokielto estää lumeliitosta epäillyn Bahaa Al-Saedin käännytyksen Irakiin toistaiseksi – "Nyt ei tarvitse pelätä kaiken aikaa"

Bahaa ja Hanna Al-Saed keittiössään

Hanna Al-Saed ja lähes sata muuta yksityishenkilöä on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle Maahanmuuttoviraston ja poliisin toiminnasta.

Bahaa ja Hanna Al-Saed keittiössään


Pälkäneellä asuvassa Al-Saedin perheessä huokaistiin helpotuksesta, kun uhka Irakista Suomeen tulleen Bahaa Al-Saedin pikaisesta karkottamisesta on väliaikaisesti poistunut. Hallinto-oikeus on asettanut Al-Saedin maasta poistamisen toimenpidekieltoon viikko sitten.

–Asian käsittely on sitten joskus, mutta nyt ei tarvitse pelätä kaiken aikaa, vaan saamme rauhassa odottaa ratkaisua, toteaa helpottunut Hanna Al-Saed.

Maahanmuuttovirasto tulkitsi lumeliitoksi

Vastaanottokeskuksessa vuonna 2015 tutustunut pariskunta vihittiin muslimimenoin pari vuotta sitten ja maistraatissa viime helmikuussa. Pari luotti siihen, että oleskelulupa myönnetään aiemmin solmitun avioliiton perusteella.

Maahanmuuttovirasto (Migri) ei kuitenkaan myöntänyt Bahaa Al-Saedille oleskelulupaa perhesiteen perusteella, koska tulkitsi avioliiton lumeliitoksi.

Al-Saedit valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka ei aluksi keskeyttänyt käännytystä asian käsittelyn ajaksi. Näin jäi mahdollisuus, että poliisi voisi palauttaa Pälkäneelle kotiutuneen Bahaa Al-Saedin Irakiin ennen jo ennen oikeuskäsittelyä.

Yle kertoi parin tilanteesta tammikuun lopulla. Heistä on tehty juttua myös Sydän-Hämeen lehteen vuonna 2015. Tuolloin Bahaa Al-Saed kertoi Irakiin jääneestä perheestään. Jutun teon jälkeen hän on eronnut irakilaisesta vaimostaan.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Turvapaikanhakijoiden kohtelu on saanut Hanna ja Bahaa Al-Saedin sekä 86 muuta yksityishenkilöä jättämään kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelijoiden mukaan Migrin päätökset ja toiminta rikkovat kansainvälisiä sopimuksia ja Suomen perustuslakeja.

Allekirjoittajat katsovat, että maahanmuuttoviraston päätöksillä ja poliisiviranomaisten toimenpiteillä on lähetetty turvapaikanhakijoita vainon, syrjinnän, kidutuksen ja kuoleman uhan kohteiksi.

Kantelijat pyytävät tutkimaan turvapaikanhakijoiden perus-ja ihmisoikeuksien loukkauksia kiireellisinä sekä keskeyttämään turvapaikkaprosessin käsittelyt ja toimeenpanot, kunnes ihmisoikeudet on lailla suojattu.

Lue myös:

Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa – tytär odottaa omaa käännytystään (12.2.2018)

Suomen Irakiin käännyttämä perhe pelkää vainoajien kostoa: "Vaihdan asuntoa kolmesti viikossa" (11.2.2018)

Ranskassa kyseenalaistettiin Suomen linjaus palauttaa turvapaikanhakijoita: Ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa? (9.2.2018)

Maahanmuuttovirasto ei usko Hanna ja Bahaa Al-Saedin avioliittoon: "Eikö riitä, että rakastamme toisiamme?" (30.1.2018)

Sarjahukuttajaksi epäillyn henkinen tila ja vaarallisuus julki huomenna: katso vaihtoehdot

Pekka Seppänen

Useista hukkumiskuolemista Pohjois-Karjalassa tuomitusta Pekka Seppäsestä on tehty mielentilatutkimus ja vaarallisuusarvio. Lopputulos kerrotaan huomenna.

Pekka Seppänen

Harvinaisen sarjahukuttajajutun käsittely jatkuu huomenna.

Itä-Suomen hovioikeus määräsi lokakuussa, että 14,5 vuoden vankeuteen useista henkirikoksista tammikuussa 2017 tuomittu Pekka Seppänen toimitetaan mielentilatutkimukseen.

Mielentilatutkimuksessa on arvioitu, mikä oli Seppäsen henkinen terveys useaan kuolemaan Viinijärvellä vuosina 2007–2014 päättyneiden tapahtumien aikaan.

Hovioikeus pyysi, että 1965 syntyneestä kontiolahtelaisesta miehestä tehdään samassa yhteydessä myös vaarallisuusarvio.

Ennen päätöstään hovioikeus antoi lokakuussa välituomion, jossa se katsoi Seppäsen toimineen ainakin pääosin Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomiossa kuvatulla, rangaistavaksi säädetyllä tavalla.

Mielentilatutkimuksen tulos on jo oikeuden tiedossa. Lausuntoa puidaan tiistaina hovioikeuden pääkäsittelyistunnossa Kuopiossa.

– Tuomioistuin ei ole sidottu mielentilalausuntoon, vaikka niistä poiketaan erittäin harvoin, kihlakunnansyyttäjä Jouni Peiponen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta muistuttaa.

Peiponen on toinen Seppäsen jutun syyttäjistä. Hän pitää vaarallisuusarvion merkitystä käytännössä huomattavana.

– Jos vastaajaa pidetään toisen hengelle ja terveydelle erityisen vaarallisena, on mahdollista, että hovioikeus tuomitsee syyttäjän vaatimuksen mukaisesti tekijän kärsimään tuomion niin sanotusti päivästä päivään, jolloin rangaistus olisi käytännössä pitempi kuin normaalissa tilanteessa.

Kolme vaihtoehtoa, eri seuraukset

Rikoslain mukaan rangaistusvastuu edellyttää tekohetkellä vähintään 15 vuoden ikää sekä sitä, että rikoksen tekijä on henkisesti terve eli syyntakeinen.

Tuomioistuin voi päättää rangaistuksesta vasta kun on tiedossa, onko rikosasian vastaaja syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen vai syyntakeeton. Lähtökohtaisesti tekijä on syyntakeinen, ellei toisin ole todettavissa.

– On varmasti haastava tehtävä terveydenhoitohenkilöstöllä, kun syyntakeisuutta arvioidaan aina nimenomaan rikoksentekohetkellä. Mutta he ovat hyvin koulutettuja ja pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia, joiden lausumiin voimme kyllä lähtökohtaisesti luottaa, Peiponen tuumaa.

Mielentilatutkimuksen lopputulos vaikuttaa rangaistukseen.

– Jos Pekka Seppänen katsotaan täysin syyntakeiseksi, käytössä on koko rangaistusskaala. Pohjalla on käräjäoikeuden 14,5 vuoden vankeustuomio, johon hovioikeus voi omassa mittauksessaan tehdä tarkistuksia ylös- tai alaspäin, syyttäjä Jouni Peiponen toteaa.

Jos mielentilalausunto päätyy alentuneesti syyntakeiseen, tuomioistuimella on Peiposen mukaan enemmän harkinnanvaraa rangaistuksen mittaamisessa.

– Vastaajan rangaistusmaksimi pysyy edelleen 15 vuodessa, mutta hänet voitaisiin tuomita enintään kolme neljäsosaan rangaistusmaksimista eli noin yksitoista vuotta vankeutta, syyttäjä laskee Seppäsen osalta.

Kolmas vaihtoehto mielentilasta on syyntakeeton, mikä vapauttaa kokonaan rangaistusvastuusta.

– Lausunnossa todennäköisesti katsottaisiin, että hän on tahdonvastaisen hoidon tarpeessa ja hänet määrättäisiin hoitolaitokseen, syyttäjä toteaa seuraamuksesta.

Tällöin syytetyn kohtalo siirtyy oikeuslaitokselta terveydenhuollon vastuulle.

– Mitään määräaikaa tahdonvastaiselle hoidolle ei ole asetettu, koska se ei ole rangaistuksen luonteinen seuraamus. Niin kauan kuin henkilö on psykiatrisen hoidon tarpeessa, niin häntä on mahdollisuus siellä pitää, Peiponen selvittää.

Tuomio tuskin vielä saman tien

Syyttäjät ovat saaneet etukäteen haltuunsa tutkimuslausunnot.

– Sisältö on salainen istuntoon asti, jonka jälkeen julkiseksi tulevat ainoastaan johtopäätökset. Lausuma itsessään, sen laajempi sisältö ja perustelut pysyvät salassa, Jouni Peiponen toteaa.

Syyttäjä ei odota tiistain istunnosta pitkää.

– Koska kyseessä on ainoastaan mielentila- ja vaarallisuusarvion lausuman käsittely, niin istunto ei todennäköisesti tule kestämään kovin kauan, Peiponen ennakoi.

– Syyttäjinä annamme ensin lyhyet kommentit lausunnosta ja sen johtopäätöksistä. Kerromme myös mielipiteemme, miten tuota lausuntoa tulisi tässä tapauksessa arvioida ja mitä vaikutuksia sillä on rangaistuksen tuomitsemiseen.

Myös puolustus esittää istunnossa omat näkemyksensä ja Pekka Seppänen saattaa itsekin halutessaan olla äänessä.

Syyttäjä ei odota, että hovioikeus julistaisi tuomionsa välittömästi lausunnon käsittelyn jälkeen.

– Hyvin epätodennäköistä näinkin laajassa ja vaikeassa jutussa, Peiponen arvelee.

Ratkaisu voi tulla kuukauden kuluessa pääkäsittelystä, mutta se saattaa myös siirtyä keväämmälle.

– Lähtökohtana on 30 päivää tuosta, mutta hovioikeus pystyy ilmoituksella siirtämään tuomion antamisen ajankohtaa perustelluista syistä. Yleisin syy siirtoon on, että työtilanne hovioikeudessa on kiireinen tai asia vaatii vielä selvittämistä tai perusteluja, Peiponen kertoo.

Hovioikeuden tuomiosta on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta 60 päivän kuluessa tuomion antamisesta.

HKScanin virolaisen teurastamon työntekijät osoittavat mieltään Turussa keskiviikkona

broilerleikkeitä tuotantotiloissa

HKScanin Viron Rakveren tuotantolaitoksen teurastamon työntekijät ovat olleet lakossa kaksi viikkoa.

broilerleikkeitä tuotantotiloissa

HKScanin teurastajat osoittavat mieltään Turussa keskiviikkona. Kyse on HKScanin Viron Rakveren lakossa olevista teurastamon työntekijöistä, jotka tulevat osoittamaan mieltään yhtiön pääkonttorille.

Lakkoilijat vaativat, että HKScanin on tunnustettava ammattiyhdistys neuvotteluosapuoleksi, kunnioitettava työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksettava työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

Mielenilmaus alkaa kello 13. Samana päivänä HKScanin tuotantolaitosten työntekijöiden luottamushenkilöitä kokoontuu keskustelemaan mahdollisista tukitoimista. Myös HKScanin Ruotsin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ovat ilmoittaneet olevansa valmiina tukitoimiin tarvittaessa.

HKScan puolustaa palkkatasoa

HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvanen kertoo, että heille ei ole tullut ilmoitusta mielenilmauksesta.

– Epäilemme, että se ei pidä paikkaansa, Latvanen sanoo.

Hän kuvailee koko tilannetta erittäin harmilliseksi.

– Tässä keskustellaan 11 henkilöstä, vaikka työntekijöitä Virossa on kaikkiaan 1300. Olemme joka vuosi nostaneet palkkoja kuusi prosenttia ja maksamme 19 prosenttia yli elintarviketyöläisen keskivertopalkkatason Virossa. Haasteena on se, että Virossa henkilöstöstä on vain pieni osa liiton jäseniä. Nyt meillä on ollut erittäin hyvät palaverit yhteistyöryhmien kanssa, joihin henkilöstö on saanut päättää jäseniä, Latvanen sanoo.

Turkuun tulossa 20 mielenosoittajaa

HKScanin Rakveren tuotantolaitoksen 26 teurastamon työntekijää ovat olleet lakossa kohta kaksi viikkoa.

Luvan lakkoon antoi Viron valtakunnansovittelija Meelis Virkebau, kun neuvottelut työnantajan kanssa päättyivät tuloksettomina marraskuun lopussa. Työnantajalle sovittelijan tekemät sovintoesitykset eivät käyneet, vaikka työntekijät olivat valmiit ne hyväksymään.

Sopua yritettiin hieroa vielä helmikuun alussa, mutta kun sitä ei löytynyt, lakko alkoi suunnitellusti, kerrotaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n tiedotteessa.

Turussa järjestettävään mielenilmaukseen osallistuu keskiviikkona 20 virolaista. Heistä 15 on lakossa olevia työntekijöitä.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä