YK-ryhmä tutkii Isisin epäillyt ihmisoikeusrikokset

Irakin oikeusministeri Mohammed Shia' Al Sudani etualalla näytöllä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa Genevessä 1. syyskuuta 2014.

Jäsenmaat sopivat yksimielisesti miljoonaluokan tutkinnasta. Todisteita voitaisiin käyttää kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa.

Irakin oikeusministeri Mohammed Shia' Al Sudani etualalla näytöllä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa Genevessä 1. syyskuuta 2014.

YK:n ihmisoikeusneuvosto lähettää tutkijaryhmän selvittämään epäiltyjä ihmisoikeusloukkauksia ääri-islamilaisen Isis-järjestön vaikutusalueelle Irakiin. Neuvoston 47 jäsenmaata sopi yksimielisesti miljoonaluokan hankkeesta.

Diplomaatit tekivät päätöksensä kuunneltuaan neuvostossa yksityiskohtaisia kertomuksia ääri-islamistien harjoittamista pakkokäännytyksistä, sieppauksista, orjuutuksesta, seksuaalisesta väkivallasta sekä lapsisotilaiden ja itsemurhapommittajien käytöstä.

Irak on vedonnut YK:hon, jotta siviileihin kohdistuneet epäillyt rikokset tutkittaisiin riippumattomasti. Tutkijaryhmän lähettäminen maksaa vajaat miljoona euroa.

Ihmisoikeusneuvoston päätöslauselma tuomitsee Isisin armottoman toiminnan, mutta vaatii myös Irakia suojelemaan ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeuskomissaari Flavia Pansieri sanoi maanantaina, että Irakissa tehtyihin hirmutekoihin eivät ole syyllistyneet vain Isis-taistelijat, vaan Irakin armeijakin on saattanut tehdä sotarikoksia.

Tutkijaryhmän tavoitteena on tuoda esiin todisteita, joita voidaan käyttää mahdollisesti kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa.

Jihadistit ovat vallanneet kaupunkeja ja teloittaneet ihmisiä joukoittain Irakin ja myös Syyrian alueella.

– Olemme kasvokkain terroristihirviön kanssa, Irakin ihmisoikeusministeri sanoi hetkeä ennen äänestystä.

Maanantaina kerrottiin myös Yhdysvaltain tekemistä uusista ilmaiskuista Isis-taistelijoita vastaan Mosulin padolla. Yhdysvallat on tehnyt reilusti yli sadasta ilmaiskustaan puolet padon luona, sillä se on strategisesti tuikitärkeä tuottaessaan sähköä laajalle alueelle Pohjois-Irakissa.

Rasmussen: Ukrainan Nato-jäsenyyden aikataulua vaikea ennakoida

Anders Fogh Rasmussen.

Ukrainan nykyhallitus on ilmaissut halunsa liittyä läntiseen sotilasliittoon. Ensi kuussa valittavan parlamentin on sitä ennen poistettava maan laista liittoutumattomuus-pykälä.

Anders Fogh Rasmussen.

Ukrainan mahdollisen Nato-jäsenyyden aikataulua on vaikea ennakkoida, sanoo sotilasliiton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen. Ukrainan nykyhallinto on ilmaissut halukkuutensa liittyä Natoon. Ensi kuussa valittavan parlamentin on sitä ennen poistettava Ukrainan lakiin kirjattu liittoutumattomuus-pykälä.

Naton huippukokouksessa Walesissa puhunut Rasmussen sanoo, että Nato keskustelee Ukrainan kanssa jäsenyydestä, jos uusi parlamentti päättää hakea sitä. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, kuinka kauan neuvottelut kestäisivät, Rasmussen kertoo.

Nato-jäsenyyden saaminen saattaa kestää vuosia. Hakijamaan on täytettävä useita poliittisia ja sotilaallisia kriteerejä ennen liittymistä sotilasliittoon. Ukraina haki jäsenyyttä vuonna 2008, kun maata johti länsimielinen hallitus.

Läsnäolo Itä-Euroopassa vahvistuu

Rasmussen toisti Naton lupauksen lisätä läsnäoloaan Itä-Euroopassa. Tarkoituksena on luoda alueelle nopeasti siirrettävä usean tuhannen sotilaan vahvuinen joukko-osasto.

Nato on jo nyt lisännyt joukkoja ja kalustoa Itä-Eurooppaan.

– Me teemme kaikkemme puolustaaksemme liittolaisiamme, Rasmussen sanoo.

Varakkaat suomalaiset katumapäällä – paljastivat verottajalle Sveitsiin piilotetut omaisuudet

Credit Suisse Group:in logo ja leijonaveistokset korostavat kivitalon julkisivua.

Verottaja sai viime keväänä yllätyksen, kun kymmenet sveitsiläisiin pankkeihin varojaan tallettaneet suomalaiset pyysivät oikaisemaan verotustaan ilmoittamatta jääneiden tulojen takia. Osa asiakkaista ilmoitti jopa kymmenien tuhansien eurojen pääomatuloista.

Credit Suisse Group:in logo ja leijonaveistokset korostavat kivitalon julkisivua.

Verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo vahvistaa Ylen A-studiolle, että verottaja sai viime kevään lopulla käsiteltäväkseen kymmenien ihmisten oikaisuvaatimukset. Verottaja harkitsee, millaisia seuraamuksia tulonsa ilmoittamatta jättäneille ihmisille langetetaan. Ilmoitetut tulot ovat suurimmalta osalta korkotuottoja, ja niiden määrä on muutamista tuhansista euroista muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin henkeä kohden. Kymmenien tuhansien eurojen korkotuotto talletukselle tarkoittaa, että henkilöllä on talletettuna jopa miljoonaluokan omaisuus.

– Verot tullaan varmasti verottamaan. Sen lisäksi arvioidaan muita seuraamuksia. Määrätäänkö kenties veronkorotus, vai onko asia niin vakava, että siitä tehdään rikosilmoitus, Merisalo sanoo.

Toistaiseksi verottaja ei ole ilmoittanut sveitsiläispankkien suomalaisasiakkaiden tietoja poliisille. Veroviranomaiset joutuvat nyt pohtimaan myös veroilmoituksen laiminlyöneiden ihmisten antamia selityksiä.

– Eräissä oikaisuvaatimuksissa on vedottu unohdukseen. Joudumme arvioimaan näitä perusteita kriittisesti, sillä asia vaikuttaa mahdollisen veronkorotuksen määrään. Varojen pitäminen ulkomailla viittaa tavoitteelliseen toimintaan eikä unohduksesta ole välttämättä kysymys, arvioi Merisalo.

Sveitsi purkaa pankkisalaisuuttaan

Taustalla vaikuttaa todennäköisesti se, että Sveitsi on raottamassa tiukkaa pankkisalaisuuttaan. Tilintarkastusyhtiö KPMG:n veropalveluiden johtaja Timo Torkkel kertoo, että sveitsiläispankit UBS ja Credit Suisse ovat lähettäneet asiakkailleen hyväksymiskirjeen, joissa pyydetään suostumusta ilmoittaa asiakkaan omaisuudesta Sveitsin veroviranomaisille.

UBS:n aikaraja ilmoituksen tekemiseen oli kesäkuun loppu, mikä voi selittää, miksi Suomenkin veroviranomainen on saanut kymmeniä verotuksen oikaisuvaatimuksia. Jos asiakas ei suostu tietojensa luovutukseen, pankki realisoi asiakkaan omaisuuden ja siirtää varat asiakkaan valitsemalle tilille, kertoo Torkkel.

Hänen mukaansa suomalaisten Sveitsiin tallettama omaisuus on lähinnä pankkitalletuksia, velkakirjoja, rahasto-osuuksia ja kultaa. Asiakkailla alkaa olla kiire päättää, mitä he varoilleen tekevät, sillä ensimmäisen kerran sveitsiläispankit aikovat luovuttaa tietoja viranomaisille ensi vuoden tammikuussa.

Tehokas katuja välttäisi rikossyytteen

Samaan aikaan kun verottaja pohtii veroilmoituksensa laiminlyöneiden suomalaisten rankaisua, valmistellaan valtiovarainministeriössä asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Niin kutsutun tehokkaan katumisen ideana on, että tulonsa ilmoittava ja rahansa Suomeen palauttava ihminen välttyy rikossyytteeltä. Sanktiona voi olla veronkorotus. Kansantalous hyötyy, kun varojaan piilotelleet ihmiset joutuvat maksamaan veronsa ja lisäksi osa Suomeen palaavista rahoista päätyy investointeihin ja kulutukseen.

Esimerkiksi Espanjassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa on jo käytössä tehokkaan katumisen ohjelmia. Järjestelmien ankaruus tai edullisuus rahojen omistajalle vaihtelee. Norjassa ja Ruotsissa riittää, että asiakas maksaa verot korkoineen, mutta hänelle ei määrätä veronkorotusta.

Tehokkaan katumisen järjestelmää on pohdittu selvityksessä, joka on parhaillaan valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) kabinetin pohdittavana.

Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Antero Toivainen sanoo, että Suomeen on vaikea suosittaa järjestelmää, josta puuttuisivat seuraamukset.

– Vaikka Ruotsissa ja Norjassa ei tule veronkorotusta, niin selvityksessä on lähdetty siltä pohjalta, että yleinen veromoraali voisi puoltaa vähintäänkin hallinnollista sanktiota. Veronkorotus voisi olla se rangaistus, hän sanoo.

Vaarana rahojen siirto Neitytsaarille

Eduskunnan verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok.) arvioi, että tehokkaan katumisen ohjelmalla on kiire, sillä muutoin vaarana on varojen karkaaminen Euroopan ulkopuolisiin maihin.

– Pankkisalaisuuksien murtaminen Keski-Euroopassa tarkoittaa, että raha siirtyy sieltä johonkin. Nyt pitäisi avata mahdollisuus tuoda rahat Suomeen tämän säännöstelyn alla.

Ruotsi on onnistunut keräämään tehokkaan katumisen järjestelyllä neljän vuoden ajalta noin 170 miljoonaa euroa. Kataja arvioi tämän perusteella, että Suomi voisi hyvinkin kerätä sadan miljoonan euron potin.

Eduskunnan verojaoston jäsen, kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) sanoo suhtautuvansa järjestelmään varovaisen myönteisesti. Hän muistuttaa, että OECD-maat ovat sopimassa verotietojen automaattisesta vaihdosta jo lähivuosina, mikä tulee tekemään tulojen piilottelusta entistä vaikeampaa.

– Tiukoilla reunaehdoilla voisin näyttää asialle lievää positiivisuutta. Tehokas katuminen voisi sopia tähän vaiheeseen, kun tietojen vaihto maiden välillä ei ole vielä voimassa. Näin rahat eivät ehtisi karata vaikkapa Neitsytsaarille, hän sanoo.

Separatistit liennyttivät itsenäisyysvaatimuksensa autonomiaksi

Minskin neuvotteluihin osallistuivat muun muassa Ukrainan entinen presidentti Leonid Kuchma (vas.), EU:n virkamies Heidi Tagliavini (kesk.), Venäjän Ukrainan suurlähettiläs Mikhail Zurabo (oik.), sekä Itä-Ukrainan separatistijohtaja Andrei Purgin (kesk. oik.) 1. syyskuuta 2014.

Minskin neuvotteluissa sovittiin maanantaina separatistien mukaan tulitauon ensiaskeleista ja vankien vaihtamisesta. Tapaaminen kesti nelisen tuntia.

Minskin neuvotteluihin osallistuivat muun muassa Ukrainan entinen presidentti Leonid Kuchma (vas.), EU:n virkamies Heidi Tagliavini (kesk.), Venäjän Ukrainan suurlähettiläs Mikhail Zurabo (oik.), sekä Itä-Ukrainan separatistijohtaja Andrei Purgin (kesk. oik.) 1. syyskuuta 2014.

Valko-Venäjän Minskissä maanantaina pidetyissä Ukraina-neuvotteluissa kuultiin muutos separatistien itsenäisyysvaatimuksissa. Aiemmilla neuvottelukierroksilla separatistit ovat vaatineet täyttä itsenäisyyttä, mutta maanantaina kirjallinen vaatimus oli lientynyt Itä-Ukrainan autonomiaksi.

Ukrainan, Venäjän, Etyjin ja separatistien kesken pidetyt, niin sanotun kontaktiryhmän neuvottelut kestivät tänään vajaat neljä tuntia. Paperilla separatistit vaativat muun muassa, että Ukraina lopettaa sotilastoimet. Ukrainalla ei ole Misnkin neuvotteluissa virallista hallituksen edustajaa, vaan entinen presidentti Leonid Kutšma.

Seuraava kokoontuminen on ensi perjantaina, kertoo separatistien edustaja uutistoimisto Itar-Tassille. Maanantaina sovittiin separatistien mukaan tulitauon ensiaskeleista ja vankien vaihtamisesta.

– Vaihdoimme asiakirjoja, Ukraina kertoi oman näkemyksensä ja me omamme, sanoo Itä-Ukrainan separatistien johtoon kuuluva Andrei Purgin.

Viime viikolla Minskissä neuvottelivat Venäjän ja Ukrainan presidentit Vladimir Putin ja Petro Porošenko. Maanantaina neuvoteltiin matalammalla edustuksella.

Samaan aikaan Ukrainan puolustusministeri Valeriy Geletey on varoittanut Itä-Ukrainan tilanteen eskaloitumisesta "suureksi sodaksi" Venäjän kanssa. Ministeri sanoi maanantaina, että sota saattaa vaatia kymmeniätuhansia henkiä, ja ettei samanmoista ole koettu Euroopassa sitten toisen maailmansodan.

Microsoftin datakeskus perustettiin Uudellemaalle

Microsoftin päärakennus Oulun Peltolassa.

Microsoftin uusi datakeskus on perustettu salaiseen paikkaan Uudellemaalle. Oulun yksikön sulkemisen yhteydessä keskusta ehdittiin toivoa pohjoiseen.

Microsoftin päärakennus Oulun Peltolassa.

Microsoftin lupaama datakeskus on perustettu eteläiseen Suomeen. Keskus sijaitsee Uudellamaalla, mutta yhtiö ei kerro sen tarkkaa sijaintia. Microsoft vetoaa ratkaisussaan turvallisuussyihin.

Yhtiön mukaan investointi datakeskukseen, servereihin ja verkkoihin on arvoltaan useita satoja miljoonia dollareita. Keskus palvelee eurooppalaisia asiakkaita.

Datakeskuksen perustamisesta Uudellemaalle kertoi ensimmäisenä Kauppalehti.

– Suomen datakeskus on edistynyt suunnitelman mukaisesti, ja voimme kertoa, että se sijaitsee Uudellamaalla. Datakeskus on nyt täysin varusteltu sekä kytketty verkkoon, kertoo Microsoftin viestintäjohtaja Camilla Lindfors.

Microsoft kertoi datakeskuksen perustamisesta Nokia-kauppojen yhteydessä vuosi sitten. Yhtiö on aiemmin arvioinut sijoittavansa yli 250 miljoonaa dollaria eli noin 190 miljoonaa euroa keskuksen pääomaan ja lähivuosien toimintaan. Hankkeeseen ei ole käytetty julkista rahaa, Microsoftilta kerrotaan.

Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan datakeskusta suunniteltiin Pohjois-Suomeen. Mahdollisina sijaintipaikkoina vahvimmin esillä olivat Oulu ja Kajaani.

Microsoftin yt-neuvottelut päättyivät viime viikolla. Niiden seurauksena Oulun yksikkö suljetaan ja kaupungista irtisanotaan yli 500 ihmistä. Kaikkiaan Suomen yksiköistä vähennetään jopa 1050 työntekijää.

Britannia alkaa takavarikoida islamistitaistelijoiksi epäiltyjen passeja

Britannian pääministeri David Cameron matkalla parlamentin alahuoneelle istuntoon, joka käsittelee islamistitaistelijoita koskevia rajoitteita 1. syyskuuta 2014.

Pääministeri David Cameron valtuuttaa poliisin takavarikointeihin väliaikaisesti.

Britannian pääministeri David Cameron matkalla parlamentin alahuoneelle istuntoon, joka käsittelee islamistitaistelijoita koskevia rajoitteita 1. syyskuuta 2014.

Britannia aikoo kitkeä islamistitaistelijoiden virtaa kotimaasta Irakiin ja Syyriaan takavarikoimalla passeja. Pääministeri David Cameron kertoi asiasta parlamentille maanantaina.

Arviolta satoja radikalisoituneita Britannian asukkaita on jo lähtenyt "pyhään sotaan" Isis-äärijärjestön riveihin. Pääministerin väliaikaisella valtuutuksella Irakiin ja Syyriaan suuntaavilta islamistitaistelijoiksi epäillyiltä otetaan passit pois rajatarkastuksessa.

Lisäksi lentoyhtiöiden on vastaisuudessa annettava matkustajatiedot, jotta Britannia voisi helpommin tunnistaa islamistitaistelijat.

Yleisradioyhtiö BBC paljasti sunnuntaina hallituksen aikeet kieltää islamistiepäiltyjen matkustaminen. BBC:n tietojen mukaan tilapäinen matkustuskielto koskisi terrorismista epäiltyjä brittisyntyisiä henkilöitä. He saisivat kuitenkin pitää Britannian kansalaisuuden.

Perjantaina Britannia nosti terroriuhan varoitustasoa vakavalle, eli toiseksi korkeimmalle tasolle. Sisäministeri Theresa May sanoi, että uhkatason nosto liittyy Syyriassa ja Irakissa toimivien terroristiryhmien suunnittelemiin hyökkäyksiin länsimaita vastaan.

Näin kokoomuksen kannatus muuttui tuloluokissa, joihin Laura Räty viittasi

Laura Räty.

Yle Uutisten puoluekannatuskyselyn tausta-aineistosta käy ilmi, että kuukaudessa noin 2 100-2 900 euroa ansaitsevien joukossa kokoomuksen kannatus laski heinä-elokuussa.

Laura Räty.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) keskustelua herättänyt palkkalausunto saattaa jonkin verran heijastua kokoomuksen kannatuslukemiin siinä tuloluokassa, johon hän puheissaan viittasi.

Räty pahoitteli jälkikäteen sanavalintojaan haastattelussa, joka julkaistiin kokoomuksen verkkolehdessä Verkkouutisissa 22. elokuuta. Haastattelussa Rädyn tulkittiin vähätelleen alle 2 600 tai alle 2 100 euroa kuukaudessa tienaavien määrää.

Yle Uutisten tänään julkistamassa elokuun puoluekannatuksessa kokoomuksen kannatus on 21,2 prosenttia, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heinäkuussa.

Puoluekannatuskyselyn tausta-aineistosta käy ilmi, että kuukaudessa noin 2 100-2 900 euroa ansaitsevien joukossa kokoomuksen kannatus laski heinä-elokuussa huomattavasti, 20 prosentista 14,1 prosenttiin. Virhemarginaali on hieman suurempi kuin koko aineistossa, jossa se on 1,4 %.

Sen sijaan 1 250-2 100 euroa kuussa ansaitsevien joukossa kokoomuksen kannatus on pysynyt lähes ennallaan, noin 13 prosentissa. Alle 1250 euroa kuussa ansaitsevien joukossa kokoomuksen kannatus on kuukaudessa jopa noussut. Sitä kannatuskyselyn tausta-aineisto ei paljasta, mistä erot johtuvat.

Tutkimuksen haastattelut tehtiin 5. – 28. elokuuta. Verkkouutisten haastattelun jälkeen tutkimusaineistoa kerättiin vielä viikon ajan. Viimeisellä tutkimusviikolla tehtiin viitisensataa haastattelua tutkimuksen noin 2 900 haastattelusta.

Persu-puheellaan kohauttanut Soini: Eduskunnassa omat säännöt

Timo Soini perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Helsingissä, 27. elokuuta 2014.

Eduskunnan puhemies haluaa Timo Soinilta selvyyden, pitääkö puhemiesneuvoston perua persu-sanan kielto, koska Soini käyttää sitä itse.

Timo Soini perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Helsingissä, 27. elokuuta 2014.

Tilanne muuttui viime viikolla, jolloin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini lanseerasi persu-sanaa värikkäästi. Hän kuvasi eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla puolueensa peräänantamattomuuttta sanomalla: "Persut eivät myy persettään."

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) muistuttaa, että kielto annettiin siksi, ettei eduskunnassa jouduttaisi kinaamaan kielenkäytöstä ja aika menisi siihen.

Kolmen vuoden takaisen kielenkäyttöohjeen mukaan puolueita ja puolueryhmiä tulee puhutella "kirjakielen termein tai sellaisin lyhentein, joita ryhmät itse käyttävät". Persu-ilmaus kiellettiin, koska se oli perussuomalaisten mielestä loukkaava.

– Aion puhua Soinin kanssa, miten hän jatkossa näkee tämän. Käytetään sellaisia nimityksiä, jotka eivät kuulosta kenestäkään loukkaavilta, Heinäluoma sanoo.

Soini jättää ratkaisun eduskunnalle

Rehvakkaasti persu-ilmaisua käyttänyt Timo Soini vetoaa eduskunnan arvovaltaan ja jättää asian puhemiehistön päätettäväksi.

Heinäluoma sen sijaan odottaa Soinin omaa tulkintaa.

– Kaikkia pitää kohdella samalla tavalla, niin kokkaria, kommaria, demaria kuin kepua, Soini sanailee.

Soini selittää persu-lanseeraustaan sillä, että sana kuuluu arkikieleen, poliittiseen retoriikkaan ja kansa käyttää sitä.

– Eduskunta on instituutio, joka säätää omat käytöskoodinsa ja eduskunnan pitää määrittää koodisto, mihin kansanedustajat sovittavat sanomisensa , Soini sanoo.

Tarhattujen eläinten metsästäminen yleistyy maailmalla, myös suomalaiset mukana toiminnassa

Leijonia häkissä.

Etelä-Afrikassa tarhataan tuhansia leijonia ulkomailta tulevien metsästäjien ammuttavaksi. Suomalaiset osallistuvat paitsi metsästysretkille, myös leijonien hoitamiseen.

Leijonia häkissä.

Eteläafrikkalainen toimittaja Ian Michler on Suomessa kertomassa maansa vääristyneestä metsästyskulttuurista. Hänen tavoitteenaan on kiertää ympäri Eurooppaa, sillä ongelman rahoittajat löytyvät täältä.

– Yli 99 prosenttia maamme metsästysturisteista tulee ulkomailta, Michler kertoo.

Jotta metsästysmatkasta tulee varmasti onnistunut, järjestetään ne aidatuilla alueilla. Eläinten riittävyys varmistetaan puolestaan kasvattamalla niitä maatiloilla. Erikokoisia tiloja on noin 150 ja niissä pidetään arviolta 6000–8000 petoeläintä.

Tarhaleijonia suositaan, sillä sellaisen saa ampua reilulla 6000 eurolla. Vapaan ja villin leijonan metsästykseen tarvittavat luvat saattavat maksaa ulkomaalaiselle turistille kymmenkertaisesti.

Michlerin mukaan toimintaa yritetään salata, eikä kuvaajia päästetä tiloille. Tarhaajat pelkäävät, että kuvat häkeissä kasvatetuista leijonista saattaisivat vähentää turistien määrää. Maan lakien mukaan tarhakasvatus ei ole laitonta, jos eläimiä ympäröivä aita on riittävän vahva ja korkea.

Leijonanpennut turistien ilona

Leijonien kasvatustoiminta tarhoilla on järjestelmällistä. Pennut erotetaan emoistaan 2-3 viikon iässä, minkä jälkeen ne totutetaan ihmisen käsittelyyn. Pennut viedään omiin aitauksiinsa ja niitä esitellään turistien viihdyttämiseksi. Michlerin mukaan turisteille uskotellaan, että pentuja kasvatetaan tutkimustarkoituksessa tai lajin säilyttämiseksi.

– Turistit maksavat, jotta pääsevät paijaamaan leijonanpentuja. Pentujen hoitajat tulevat Euroopasta ja myös suomalaisia nuoria on ollut huolehtimassa pennuista. He ovat vapaaehtoisia nuoria, jotka eivät tiedä mitä tekevät, Michler kertoo.

Kun pennut kasvavat liian suuriksi ja alkavat olla liian arvaamattomia paijattaviksi, siirretään ne metsästykseen tarkoitetuille isommille tiloille.

Michler pelkää, että toiminta laajenee myös naapurimaihin, sillä leijonat tuottavat hyvin rahaa. Kun turisti on paijannut pennun, ja toinen vienyt pään ja nahan, myydään luut Aasian markkinoille.

Suomesta satakunta metsästäjää Afrikkaan vuosittain

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta arvioidaan, että heidän ylläpitämässä matkatoimistojen rekisterissä on noin kuusi matkanjärjestäjää, jotka tarjoavat ulkomaille suuntautuvia metsästysmatkoja.

Yksi näistä yrityksistä on Jahtimatkat, joka on järjestänyt metsästysmatkoja ulkomaille viidentoista vuoden ajan. Yrityksen oppaan Panu Kähärän mukaan metsästysmatkailu on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– On uskallusta lähteä ja haetaan uusia asioita, Kähärä kertoo.

Kähärä painottaa, että Jahtimatkat on ottanut eettisen puolen huomioon. Esimerkiksi autoista ei ammuta yhtään mitään.

– Totta kai siellä on kasvatustiloja, ja on erinäköisiä aitauksia, Kähärä sanoo.

Hänen mukaansa metsästykseen käytetyt alueet ovat kuitenkin isoja ja verrattavissa suomalaiseen hirvimetsästykseen, jota sitäkin rajoittavat hirviaidat. Aidoilla myös suojellaan alueen asukkaita ja liikennettä muutoin laajalti liikkuvilta eläimiltä.

– Pääsääntöisesti metsästys tapahtuu sellaisilla alueilla, että ne ovat useita tuhansia, jopa useita kymmeniä tuhansia hehtaareita. Voin sanoa omakohtaisesta kokemuksesta viime keväältä, että kyllä siellä mentiin ihan aamusta iltaan ja jäljittämällä jäljitettiin niitä leijonia.

Kähärän mukaan suomalaiset metsästäjät kysyvät etukäteen, millaista metsästys on paikan päällä. Monenlaisista kokemuksista on kuultu muualta.

– Joku on käynyt sellaisella matkalla, missä hörpitään olutta auton lavalla, ajetaan ympyrää ja sieltä räiskitään niitä menemään, niin eihän siinä ole mitään järkeä! Kähärä painottaa.

Kähärä arvioi, että kaikkiaan Suomesta Afrikkaan suuntaa vuosittain noin 100–200 metsästäjää. Heistä osa käy matkoilla omatoimisesti ja osa matkanjärjestäjien kautta.

Katso Suomen lentismiesten uskomaton nousu - Kuuba kaatui MM-avauksessa!

Antti Siltala lentopallon MM-kisoissa 2014

Ottelu Kuubaa vastaan oli Suomelle ensimmäinen MM-tasolla 32 vuoteen. Suomi käänsi ottelun itselleen jännittävien vaiheiden jälkeen erin 3-2. Kuuba on neljän vuoden takainen MM-kakkonen. Katso ottelun parhaat palat kuvaa klikkaamalla!

Antti Siltala lentopallon MM-kisoissa 2014

Suomi nousi kahden erätappion takaa 3-2-voittoon Kuubasta lentopallon MM-kisojen avausottelussa. Varsinkin ottelun alussa Suomen pelissä oli hermoilun merkkejä. Vastaanoton huolimattomuus kostautui, kun Suomi antoi jatkuvasti Kuuballe helppoja vastapalloja. Viime kisojen hopeajoukkue pääsi rokottamaan niistä helposti ja takoi nopeasti kolmen pisteen johdon.

Erän puoliväliin saakka Suomi roikkui vielä Kuuban kintereillä ja ylsi parhaimmillaan tasapisteisiin 10–10. Kuuba oli kuitenkin odotettua tiiviimpi joukkue ja puolusti helposti Suomen hyökkäykset. Toisen teknisen aikalisän jälkeen Kuuba karkasi selvään johtoon ja vei erän lukemin 25–18.

Päävalmentaja Tuomas Sammelvuo teki Suomen seitsikkoon useita muutoksia, mutta joukkue ei saanut toisessakaan erässä peliään kulkemaan kuin ajoittain. Mikko Oivasen komea kavennus ässäsyötöllä 11–16:ta sytytti joukkueen hetkeksi ja parhaimmillaan Suomi pääsi kolmen pisteen päähän. Kiri jäi kuitenkin vajaaksi ja Kuuba voitti erän 25–21.

Kolmannessa erässä nähtiin viimein sisuuntunut Suomi. Eemi Tervaportin kaksi perättäistä pistettä veivät Suomen 14–12 johtoon erän puolivälissä. Kolmas eräpallo toi viimein ratkaisun, kun Antti Siltala löi erän Suomelle 27–25.

Neljännen erän alku näytti Suomen kannalta pahalta, kun Kuuba meni menojaan hurjassa vireessä olleen yleispelaaja Javier Jimenezin johdolla. Piste pisteeltä Suomi nousi ensin tasoihin ja pian jo 19–17 johtoon. Hurjan taistelun jälkeen Suomi käänsi erän itselleen 25-23.

Ratkaiseva viidettä erää Suomi hallitsi alusta loppuun. Suomi sai peräti kolme ottelupalloa, joista toinen toi ratkaisun. Koko ottelun Suomen parhaimmistoon kuulunut Olli-Pekka Ojansivu löi Suomelle 15–12 erävoiton.

Suomi kohtaa toisessa alkulohkon ottelussaan keskiviikkona Etelä-Korean. Lohkon neljä parasta etenee jatkolohkon peleihin.

Suomi – Etelä-Korea TV2 ja Areena keskiviikkona 3.9. klo 17.00, Yle Puhe klo 17.25.

Petra Manner
Yle Urheilu

Kimppakämppiä aikuisille, talonvaltaukset laillisiksi ja yksinasuville oma puolue?

Tyhjä asunto.

Yle Uutisten lukijat ovat ehdottaneet yksinasuvien asuntoahdingon ratkaisuiksi verohelpotuksia, kimppa-asumista ja maalle muuttoa. Pienituloisten lisäksi monet keskituloiset yksinasuvat ovat pattitilanteessa: miten selvitä kalliista asumisesta, kun asuntojen hinnat ovat nousset pilviin ja vuokra-asuminenkin tulee niin kalliiksi, ettei omaan kämppään voi säästää.

Tyhjä asunto.

Yle Uutisten lukijat kertoivat tukalasta asumistilalnteestaan ja siitä kuinka ovat itse selvinneet korkeista asumiskustannuksista. Moni on selvinnyt tinkimällä kaikesta muusta tai vaikkapa muuttamalla maalle. Moni toivoi yhteiskunnan tukea yksinasuville, esimerkiksi verovähennyksiä ja kimppa-asumisen helpottamista. 

"Yhteiskunnan normi on se, että jokainen on parisuhteessa"

Moni Yle Uutisten lukija kertoi, että asuminen sinkkuna, yksinhuoltajana tai eronneena on hankalaa - ja kuinka yksinasujat ovat jääneet yhteiskunnan väliinputoajiksi.

" Koskaan ei tosiaan puhuta yksineläjien ahdingosta, aina vaan lapsiperheistä, joissa suuressa osassa on kaksi tienaajaa."

"Yksineläminen on aivan liian kallista. Tuntuu, että yksineläjiä kohdellaan yhteiskunnan kummallisuuksina ja ongelmakohtiin ei tarvitse puuttua, sillä ajatellaan sen olevan vain tilapäistä. Näin se ei ole. Yhteiskunnan normi on kuitenkin se, että jokainen on parisuhteessa. Ärsyttävää."

"Vuokraan menee  40 prosenttia nettotuloista. Mielelläni säästäisin pesämunaa omaa asuntoa varten, mutta ison vuokran takia samanaikainen säästäminen ei onnistu. Pattitilanteessa ollaan, kun ei ole niitä rikkaita vanhempiakaan, joilta odottaa perintöä."

"Yksin vuokralla-asumisen kalleus ei ole ongelma vain pienituloiselle vaan myös keski- ja hyvätuloisille. Itse olen hyvätuloinen yksinhuoltaja, ja asumismenot pääkaupunkiseudulla ovat kohtuuttoman suuret - lähes puolet menoista. Asuntolainaan ei ole mahdollisuutta kun on ikää sen verran, ettei ole aikaa maksaa 20 vuoden asuntolainaa."

"Tilastot näyttävät, että yksinasuvat ovat Suomessa se köyhin ryhmä, joilla on keskivertona huonompi tilanne kuin lapsiperheillä. Mutta apua, mikä itku syntyi, kun hallitus yritti leikata 8 euora lapsilisästä, jotta voisi kattaa verokevennyyksen kaikken vähätuloisimmille."

1."Perheverotus nuppiluvun mukaan"

Osa keskustelijoista kaipaa yhteiskunnan tukea yksinasuville esimerkiksi verotusta keventämällä tai jakamalla rahaa vaikkpa veikkausvoittorahoista.

Osaa yksinasuvista kismittäää se, että lapsiperheet saavat verovähennyksiä ja muutakin yhteiskunnan tukea, mutta yksinelävä, jonka asumismenot ovat suhteessa korkeammat, ei saa mitään. Keskituloisilla kun ei  useimmiten ole mahdollisuutta asumistukeen.

"Budjetissa on lapsivähennys. Miksi ihmeessä? Tasa-arvon nimissä sinne tarvittaisiin mieluummin yksinasuvan vähennys."

"Parantaisin yksinhuoltajien, yksinasuvien ja suurten perheiden asemaa perheverotuksella. Perheen yhteenlasketut tulot jaetaan perheen nuppiluvulla ja verot sen mukaan. Ensimmäisestä perheenjäsenestä verovähennys. Lapsettomat pariskunnat maksaisivat sen jälkeen enemmän veroa kuin nyt. Lapsiperheet ja yksinelävät hyötyisivät."

"On todella väärin, että Veikkausvaroja käytetään rikkaitten harrastuksien ja elämäntapojen rahoittamiseen samaan aikaan  kun ihmisiä seisoo leipäjonoissa, on asunnottomina, kun ei ole voimia selvitä byrokratiaviidakosta, jota toimeentulotuen hakeminen edellyttäisi."

2. "Suomeen yksinelävien puolue"

Monessa kommentissa yksinasuvien tukalasta tilanteesta syytetään päättäjiä ja patistetaan poliitikkoja kiinnittämään huomiota yksinasuvien kasvavaan joukkoon. Moni syyttää porvaripoliitikkoja vuokraisäntien paapomisesta, mutta osansa saavat muutkin poliittiset ryhmät. Yksi ehdottaa talounvaltausten laillistamista, toinen yksinasuville omaa puoluetta.

"Pieni- ja keskituloiset yksinasuvat tarvitsisivat tukea esimerkiksi verohelpotuksen muodossa. Kiitä vuokran noususta kuntaa, joka nostaa kiinteistöveroa ja vesimaksua. Kiitä Ville Niinistöä ja vihreitä, joiden tavoite on verotusta kiristämällä nostaa lämmön ja sähkön ja liikkumisen hintaa. Kiitä demareita, jotka kiristää verotusta muilta osin. Kiitä kokoomusta ahneista vuokraisännistä."

"Muualla Euroopassa asutaan vuokralla hyvin yleisesti. En tiedä, miten Suomessa tämä asuminen on lähtenyt näin raskaasti vinoon. Mitä ilmeisimmin päättäjien ovien takana on vuosikausia norkoillut ahneita rakentajia ja pankkiväkeä. Kataisen hallituksen veronkorotusten takia asumiseni tulee mahdottomaksi."

"Suomalaiset eivät halua tukea maan omaa ruokatuotantoa. Kaikki pakotetaan muuttamaan kaupunkeihin ja nyt saadaan sitä,mitä on haluttu. Ruoka tuodaan ulkomailta ja maksaa maltaita.

Asunnot maksavat jumalattomasti ja toiset käärivät nämä rahat taskuihinsa. Ennen oli työpaikkoja kaikkialla ja asuminen kohtuuhintaista. Miettikää oikeasti ketä äänestätte. Kannattaa miettiä koko ketju. Mikä vaikuttaa ja mihin.

"Mieluummin asuisin omistusasunnossa, toisen asumisesta vuokraamalla tienaaminen on varastamista, mutta ei toivoakaan että saisin lainaa. Tyhjillään olevien kiinteistöjen valtaamisesta pitäisi tehdä laillista ja asuntojen tyhjillään pitämisestä ja korjaamatta jättämisestä antaa ankaria sanktioita, tämä varmasti kohentaisi mahdollisuuksia edulliseen asumiseen asukkaiden ehdoilla."

"Olen ihmetellyt, miksei Suomessa ole yksinelävien puoluetta. Ääneni ohjautuisivat väistämättä sinne, missä ryhdyttäisiin ajamaan lainsäädäntöä, joka toisi yksinasuvat samaan asemaan aviopuolisoiden kanssa."

3. "Lisää pieniä yksiöitä ja vuokra-asuntoja"

Moni yksinasuja vaatii yksinkertaisesti lisää pieniä asuntoja. Yksinasuvia tuskastuttaa se, että suunnitelmista ja puheista huolimatta yksiöitä ei rakenneta tarpeeksi. 

"Asuntoja pitäisi rakentaa lisää erityisesti pääkaupunkiseudulle: sitä on toitotettu kyllä jo monta kymmentä vuotta mutta vieläkään mitään ei ole tapahtunut."

"Lisäämällä vuokra-asuntojen valmistusta ainakin niiden hintoja saadaan rauhoitettua. Mutta meidän valtionhallintommehan on kyvytön tekemään rakentavia päätöksiä.

"Pienet yksiöt ovat ratkaisu tähän ongelmaan. Joka kunnassa eniten haettuja ovat pienet yksiöt, mutta niitä on kaikkialla vähiten vapaina. Tarjonta ei vastaa lainkaan kovaa kysyntää. Kansa ei saa demokraattisesti sitä mitä tahtoo. Pienet yksiöt vähentäisivät suuresti asumismenoja, jolloin jäisi rahaa elämiseenkin ja jopa säästöön pantavaksi."

4. "Työpaikat ja yliopistot pois Helsingistä"

Keskustelijat pohtivat myös sitä, että jos Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuisi vähemmän ihmisä, asuntojakin riittäisi paremmin ja kun kysyntä vähenisi asuntojen hinnat laskisivat ja vuokrat halpenisivat.

Jos siis töitä ja kouluja olisi enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolella, asuntoja vapautuisi etelässä ja näin hinnatkin laskisivat.

"Työpaikat pitäisi siirtää pääkaupunkiseudun ulkopuolelle eli kehä kolmosen ulkopuolelle. Näin ollen moni muuttaisi työn perässä pois pääkaupunkiseudulta ja asumiskulut laskisivat."

"Yliopisto ja muutkin opiskelupaikat voitaisiin siirtää pääkaupunkiseudulta pois sinne, missä asuminen on edullisempaa. Opiskelemassa voi käydä muualla ja palata sitten töihin Helsinkiin. Opiskelijoilta ja opettajilta vapautuisi paljon asuntoja ja hinnat tippuisivat."

"Harva kolmannen asteen opiskelija asuu enää kotonaan. Siksi on todellakin aivan älyvapaata ylläpitää yliopistoja ja korkeakouluja ruuhkaisilla alueilla. Aalto-yliopisto siirrettäisiin vaikka Joensuuhun tai Rovaniemelle, jos päättäjillä olisi vähäisintäkään järkeä päässään."

5. "Lisää lainaa pankista"

Moni yksinasuva haluaisi asua omassa asunnossaan, koska vuokralla-asuminen tulee kalliimmaksi. Osa haluaisi pankista enemmän lainaa, jotta oman kämpän hankkiminen olisi mahdollista. Pankin vaatimaa pesämunaa voi olla mahdotonta säästää, kun vuokraan menee suuri osa palkasta. Perintöäkään ei kaikilla ole näköpiirissä.

"En asu nyt yksin, mutta vielä jokin aika sitten asuin. Yksin asuminen oli tietenkin kaksi kertaa kalliimpaa, koska yksin täytyi maksaa kaikki, lämpö, sähkö ja vuokra. Lehtiä ei ollut varaa tilata. Vuokrakin on kuitenkin pienessä asunnossa suhteellisesti kalliimpi. Olisin halunnut ostaa oman asunnon, mutta ei toiveitakaan lainasta. Kun aloin asua kumppanin kanssa, saimme heti lainan, vaikka tuloni eivät ole sen suuremmat ja nyt maksamme omaa asuntoa. Kaikkeen jää nyt paljon enemmän rahaa ja eläminen on kaikin tavoin helpompaa."

"Olen nyt asunut 10 vuotta omistusoikeusasunnossa ja maksan sikakallista vastiketta tuosta. Pankki ei antanut aikanaan asuntolainaa koska olin yksinhuoltaja. Maksan asunnosta yli 1000 euroa kuukaudessa, joten voisin hyvin maksaa lainani koska tuloni ovat kuitenkin hyvät. Valitettavasti nyt verottaja vie palkasta lähes 30%,  koska ei ole niitä vähennyksiä. Jos saisin lainan niin verot pienenisi ja taas voisin maksaa lainaa vähän enemmän."

6. "Kimppakämppiä myös muille kuin opiskelijoille"

Moni keskustelija on ehdottanut kimppa-asumista aikuisella iällä ilman parisuhdetta. Soluasuntoja pitäisikin rakentaa lisää: kun kylpyhuoneet ja saunat eivät olisi viemässä yksisnasuvan asuinneliöitä, tilaa säästyisi ja asumisesta tulisi väljempääkin. Lainaakin olisi hyvä saada pankista kimppakämppään - ilman parisuhdetta.

"Yksiöihin täytyy rakentaa keittiö ja kylpyhuone jokaista asuinhuonetta kohti. Se on kallista ja siksi yksiöt maksavat niin paljon. Ehdotukseni on rakentaa soluasuntoja, jotka tarpeen mukaan muuntuvat pienen perheen tai lapsettoman parin asunnoiksi ilman muutoksia."

"Yksineläville ihmisille pitäisikin mielestäni kehittää toimivia yhteisöasumismalleja, joissa osan tiloista voisi jakaa muiden vastaavassa elämäntilanteessa olevien kanssa."

"Suomeen tulee yleistymään se jossain lehdessä näkynyt asumistapa, asuntovaunualueet. Ei rasita asuinneliöitä portaikot, parvekkeet, väestösuojat, kerhotilat, parkkipaikat, kaavoitusmääräykset ja ties mitkä muut tekosyyt. Saunan, pesutilat ja pyykkituvan saa keskitetysti."

"Omistusasunto on haaveena, mutta lainan saaminen ei ole helppoa ja hinnat ovat pilvissä. Olemmekin harkinneet ystävieni kanssa, että ostaisimme yhteisen asunnon. Meitä eivät parisuhteet ja lasten hankkiminen kiinnosta, joten ne eivät ole esteenä."

"Myös yksinhuoltajaperheet voivat muuttaa samalla tavalla soluasuntoihin. Jokaiselle perheelle oma makuuhuone ja lapsille kimppakämpät, yhteinen keittiö, olohuone, sauna ja pesutupa. On turha tarjota kommuuniasunimista vain yhden tyyliseen perhekuntaan, lapsettomiin sinkkuihin."

7. "Yksinasuvana ei paljon törsäillä ylimääräiseen"

Koska asuminen haukkaa leijonanosan yksinasuvan tuloista, monen on pakko tinkiä muista menoista: autosta, huvituksista, ruuasta tai jopa lääkkiestä. Joku tekee jopa pimeitä töitä saadakseen lisäansiota, kun asumis- ja toimeentulotulotukea ei voi saada.

"Omaa autoa ei ole ollut kymmeneen vuoteen. Työpaikka on onneksi vielä polkupyöräilymatkan päässä. Työpaikkaruokailen arkipäivisin. Nyt oma velaton osake, viimeinkin."

"Lukeudun keskituloisiin, mutta elinkustannukset ovat niin kalliit, että yksineläjänä ei paljon törsäillä muuhun ylimääräiseen, vaan kaikkea harkitaan kahdesti."

"Olen "sopeutunut" siihen, että koti ja ruoka riittää."

"Olen jättänyt välttämättömiä lääkärikontrolleissa käyntejä ja lääkkeitä pois, että voin ostaa vähän ruokani ja maksaa vuokran. "

"Vuokra on noussut viidessä vuodessa yli 30 priosenttia ja varmaankin sama kehitys jatkuu. Pelkkään vuokraan menee reilusti yli puolet nettopalkasta, eikä halvempia kämppiä täältä käytännössä löydy. Viime kuussa alkoi ulosotto konkurssiin menneen yhden miehen yritykseni jäljiltä. Suomessa on ulosotossa sellaiset pykälät, että ne eivät huomioi lainkaan velallisen menoja. Eli syrjäkylillä 120 euron yksiössä elävä maksaa täsmälleen saman summan nettopalkastaan kuin Stadin asuntokuplaan raskautetut. Kela taas tuijottaa vain bruttopalkkaa, eikä huomioi ulosottoa, joten asumistukea ei saa. Ratkaisuni toistaiseksi: pimeät ja rikolliset lisäansiot, sossun kanssa ei tule mitään."

8. "Muuta maalle, ulkomaille tai voita lotossa"

Moni on todennut yksinasumisen Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla niin mahdottomaksi, että on muuttanut pois, osa maalle, osa ulkomaille.

"Asun nyt Lontoossa vietettyäni vähän aikaa Helsingissä. Elinkustannukseni laskivat muutettuani Helsingistä yhteen maailman kalleimmista kaupungeista. Suomen talous on aivan kuralla ja pääkaupungin hintataso ei mitenkään vastaa todellisuutta. Talouspakolaisena on hyvä olla, varsinkin kun mikä tahansa muu kaupunki tarjoaa halvempaa asumista ja suunnilleen saman hintaisetkin paljon enemmän mahdollisuuksia. Äänestäkää jaloillanne ja jättäkää asuntokeinottelijat myymään sijoitusasuntoja toisilleen!"

"Minä en sopeutunut, vaan muutin Espanjaan. Nykytuloillani minulla on varaa 2h+k+parveke asuntoon, lähellä meren rannalla sijaitsevaa keskustaa, vuokra 400€/KK. Ilmasto sopii terveydelleni, joten lääkekulut nollautuivat. Ruoka yms. ovat puolet Suomen hinnoista, joten pärjään loistavasti ja säästöönkin jää satasia per kuukausi. Suomeen en kaipaa, sattuneesta syystä."

"Olen asunut Helsingissä yhden lapsen yksinhuoltajana ja melko keskituloisena (brutto 3200/kk). Nettonahan tuollaisesta palkasta saa käteen vähän yli pari tuhatta. Asumiskulut olivat 900 euroa asumisoikeusasunnossa. Itse ratkaisin tilanteen muuttamalla pois Helsingistä Turkuun. Asumiskulut nykyään 500 euroa kuukaudessa. "

"Kun voisi vuokrata maaseudulta edullisen asunnon niin olisin onnellinen. Haaveeksihan se jää kun siellä on vain myytäviä asuntoja ja näillä tuloilla ei asuntolainaa saa. Pikku yksiössä täällä betonihelvetissä saa asua loppuelämän, jos ei lottovoitto kerrankin kohdalle osu."

Kestävyysvajetavoite jarruttaa eläkeneuvotteluja

Lauri Lyly.

Valtio vaatii, että kestävyysvajeen tulisi laskea hieman yli yhdellä prosentilla bruttokansantuotteesta.

Lauri Lyly.

Työmarkkinajärjestöt käyvät eläkeneuvotteluja nyt päivittäin. Neuvottelutulokseen pyritään mahdollisimman pian. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan järjestöt ovat jo loppusuoralla.

– Tämä viikko on neuvottelujen onnistumisen kannalta tärkein.

Työmarkkinajärjestöt hakevat ratkaisua uudesta eläkejärjestelmästä. Neuvottelujen vaikein kohta on kestävyysvajetavoite. Valtio vaatii, että kestävyysvajeen tulisi laskea hieman yli yhdellä prosentilla bruttokansantuotteesta.

Kestävyysvajetavoite nousi esiin myös ammattiliittojen keskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n hallitusten kokouksissa. SAK:n hallituksen mukaan on kummallista, että nyt tehdään kestävyysvajeeseen liittyviä ratkaisuja, jotka perustuvat vuotta 2025 koskevaan ennusteeseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuvasi keskustelua kriittiseksi ja tiukkasanaiseksi.

– Valtion kestävyysvajetavoite jarruttaa nyt erittäin paljon neuvotteluja. Se pitäisi saada pöydältä ensin, ennen kuin neuvottelussa tapahtuu kunnolla mitään, totesi Lyly kokouksen jälkeen.

Myös STTK:n hallituksessa nähtiin, että juuri kestävyysvaje on neuvottelujen hankalin kohta. STTK:ssa haarukoidaan ja jumpataan parhaillaan kestävyysvajeeseen liittyviä lukuja. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan järjestön hallitus totesi myös, että kaikki eläkeneuvottelun isot asiat ovat vielä auki.

SAK hakee vaihtoehtoa eläkeiän mekaaniselle sitomiselle elinajan odotteeseen

Lylyn mukaan SAK:n hallitus suhtautuu kriittisesti ja kielteisesti myös eläkeiän mekaaniseen sitomiseen elinajan odotteeseen. 

– Me haluamme siihen toisenlaisen menettelyn. Sitä neuvottelua me käymme tässä nyt.

SAK:n hallitus toisti myös erittäin tiukan kannan, ettei työttömyysputkea saa sorkkia. Myös eläkelupaus tulisi SAK:n hallituksen mielestä lunastaa pitämällä huolta nuoren tulevista eläkkeistä.

Keskusta ohitti kokoomuksen, SDP nousi kuopasta

Puoluekannatus -grafiikka.

Pääministeri Stubb ei halunnut kommentoida tuoreita kannatuslukuja Yle Uutisille.

Puoluekannatus -grafiikka.

Keskusta nousi elokuussa niukasti suosituimmaksi puolueeksi. Yle Uutisten mittauksessa keskustaa äänestäisi 21,3, kokoomusta 21,2, perussuomalaisia 17,1 ja SDP:tä 15,8 prosenttia. Eniten kannatustaan paransi SDP, jonka suosio palasi nyt viime kevään lukuihin.

Eduskuntavaaleihin on aikaa runsaat seitsemän kuukautta, ja kisa kärjessä kiristyy. Kärkipaikka vaihtui, kun keskustan kannatus nousi heinäkuusta 0,4 ja kokoomuksen putosi 0,6 prosenttiyksikköä.

Kokoomus ehti olla ykkösenä toukokuusta heinäkuuhun. Kokoomus nousi kärkeen eurovaalien ja puoluejohtajakisan tunnelmissa. Alexander Stubbin voitonhuuman jälkeen ero keskustaan venähti heinäkuussa lähes yhteen prosenttiyksikköön, mutta nyt kokoomuksen kasvu näyttää ainakin hetkeksi taittuneen.

Kannatusmittauksen tausta-aineiston mukaan kokoomus on menettänyt miesten ja eläkeläisten kannatusta. Kokoomuksen ja keskustan kisa yrittäjien äänistä on kääntynyt tällä kertaa keskustan voitoksi.

Elokuun kannatusmittaus on ensimmäinen takaisku uudelle kokoomusjohtajalle. Stubb ei halunnut kommentoida mittauksen tuloksia Yle Uutisille.

Puoluesihteerin tehtävät syksyllä jättävä Taru Tujunen riensi hätiin.

– Alexander Stubb on toiminut vasta muutaman kuukauden kokoomuksen puheenjohtajana ja tämä ei ole sellainen laji ollenkaan, joka olisi satasen juoksu vaan pikemminkin maraton ja meillä on kyllä puheenjohtaja, joka on perinteisesti noilla maratoneilla pärjännyt erinomaisesti, Tujunen sanoi.

Puolueiden kisa ratkaistaan Tujusen mukaan vasta ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaisten eurovaalien jälkeen alamäessä ollut kannatus kääntyi elokuussa 0,7 prosenttiyksikön nousuun. Vähän yli 17 prosentin lukemat ovat yhä tämän vuoden toiseksi alimmat.

Hyviä uutisia Antti Rinteelle

Toukokuun alussa puoluekokouksen tiukan äänestyksen jälkeen SDP:n johtoon noussut Antti Rinne on joutunut kesän aikana selittelemään puolueen kannatuksen jatkuvaa laskua. Heinäkuussa SDP:n suosio oli enää 13,8 prosenttia.

Elokuun kannatusnousu on ensimmäinen hyvä uutinen Rinteelle. Kuukaudessa nousua kertyi tasan kaksi prosenttiyksikköä, ja samalla SDP:n kannatus palasi puoluekokousta edeltäneelle tasolle.

– Ihan mukava mieli tuli tietenkin, että kannatus nousee pikku hiljaa, mutta tässä on vielä pitkä tie saada ihmisten luottamus takaisin. Tuo ei ole SDP:n oikea kannatuksen taso. Meidän täytyy luottamusta saada lisää tuonne äänestäjien keskuuteen, Rinne pohti.

SDP:n kannatuksen oikea taso liikkuu Rinteen mukaan yli 25 prosentin lukemissa.

Kannatusmittauksen tausta-aineiston mukaan Jutta Urpilaisen syrjäyttämisestä suivaantuneet naiset ovat palaamassa SDP:n kannattajiksi. Sen sijaan työntekijöiden joukossa SDP:n suunta on ollut ehkä hieman yllättäen alaspäin.

SDP on kasvattanut kannatustaan eläkeläisten joukossa, joten valtiovarainministeri Rinteen omaan budjettiesitykseen sisältyneet eläkkeiden korotukset näyttävät purreen, vaikka takuueläkkeen kympin korotus putosi pois hallituksen budjettiriihessä.

Vasemmistoliitto ja vihreät putosivat

SDP:n ja vasemmistoliiton välinen kannatusero lähes tuplaantui, kun vasemmistoliiton kannatus putosi kuukaudessa hieman yli yhden prosenttiyksikön. Vasemmistoliitolle 8,2 prosentin lukemat merkitsevät sitä, että oppositioon siirtymisestä tullut kannatuslisä suli melkein kokonaan.

Myös vihreiden suosio suli elokuussa 0,7 prosenttiyksikköä, ja vihreille mitattiin nyt 8,1 prosentin kannatus.

Pienistä hallituspuolueista RKP sai 3,7 ja kristillisdemokraatit 3,4 prosentin kannatuksen. Kristillisdemokraattien kannatus pysyi ennallaan ja RKP menetti kannatustaan 0,2 prosenttiyksikköä.

Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 2912 henkilöä. Puoluekantansa kertoi 64,1 prosenttia vastanneista.

Haastattelut tehtiin 5.-28.8.2014, ja virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta noin 1,4 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Ukrainalaisten turvapaikkahakemukset Suomeen lisääntyneet nopeasti

Ukrainalaisnaiset seisoivat pommituksen kohteena olleen palavan koulun edustalla Donetskissa 27. elokuuta 2014.

Ukrainalaisten turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut loppukesästä huomattavasti. Maahanmuuttovirasto on saanut tähän mennessä jo lähes 200 hakemusta. Vielä kesän alussa hakemuksia oli kolmisenkymmentä. Moni turvapaikanhakija on ollut kausitöissä suomalaisilla marjatiloilla.

Ukrainalaisnaiset seisoivat pommituksen kohteena olleen palavan koulun edustalla Donetskissa 27. elokuuta 2014.

Ylen A-studion haastattelema Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo tilanteen muuttuneen loppukesällä selvästi.

– Kesällä hakemuksia on tullut 20–30 viikossa. Kaikkiaan ukrainalaisten turvapaikkahakemuksia on tällä hetkellä 191.

– Kyllä voidaan puhua ilmiöstä. Ukrainalaiset ovat jo toiseksi suurin turvapaikanhakijaryhmä irakilaisten jälkeen. Mutta heinä-elokuussa ukrainalaiset ovat olleet suurin ryhmä, kertoo Esko Repo Maahanmuuttovirastosta.

Marjatiloilla oli kausitöissä tänä kesänä 6 000 ukrainalaista, joista 1 000 henkilöä on Itä-Ukrainasta. Maahanmuuttovirastossa osattiin odottaa hakijatulvaa Ukrainan tilanteen kärjistyessä.

– Tilanne ei oikeastaan yllättänyt. Kansainvälisten kriisien syntyessä ja ihmisten liikkuessa voi tällaisia "hakijaryöpsähdyksiä" tulla. Tämähän on vielä maltillista verrattuna esim. Ruotsin viime vuosina saamiin hakijamääriin, Repo muistuttaa.

Tähän mennessä on tehty jo ensimmäiset 53 ukrainalaista hakijaa koskevaa turvapaikkapäätöstä. Vain yhdelle myönnettiin turvapaikka, sekin muun kuin henkilön suojelun tarpeen perusteella. Hakijoista 31 sai kielteisen päätöksen. Osa hakijoista palautetaan nk. Dublin-sopimuksella käsittelemään turvapaikkahakemusta EU-maahan, josta ovat saapuneet Suomeen. Osa myös peruutti hakemuksensa.

– Päätösjakautuma antanee hyvin suuntaa sille, minkälaisia päätöksiä tulee jatkossakin, jos hakijaprofiili ja perustelut ovat samanlaiset kuin tähän asti hakijoilla. Muistutan vielä, että tietenkin kaikki hakemukset tutkitaan yksilöllisesti, toteaa johtaja Esko Repo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköstä.

Riittävätkö viranomaiset resurssit?

Turvapaikkahakemusten ennätysvuosi oli 2009, jolloin virastossa oli käsiteltävänä 5 988 hakemusta. Tällä hetkellä Maahanmuuttovirastossa seurataan tiiviisti tilanteen kehitystä ukrainalaisten turvapaikkahakijoiden suhteen.

– Elokuun hakijamäärä olevan 350–400 välillä. Ennätyskuukausi on vuoden 2008 lokakuu, jolloin tuli yli 631 hakijaa. Jos hakijamäärät viimeisinä neljänä kuukautena ovat elokuun luokkaa, tulisi kokonaismäärä olemaan vuoden lopulla noin 3 500.

– Viraston turvapaikkayksikön resurssit on mitoitettu suoriutumaan kohtuullisesti maksimissaan 4 000 hakijan hakemusten käsittelystä. Jos määrät ovat sellaisia, että jo heti nähdään että käsittely ruuhkautuu pahasti ja vastaanottokulut kasvavat ja vastaanottokeskusten tilat loppuvat, haemme lisätalousarviossa lisää rahaa määräaikaisiin virkoihin. Vuoden 2008–2009 ruuhkan purkuunhan saimme lisäresursseja, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo Ylen A-studiolle.

Hakijoiden sukupuolijakauma tasan

Ylen A-studio pyysi Maahanmuuttoviraston maatietopalvelulta tietoa hakijoiden profiilista. Maatietopalvelun mukaan turvapaikanhakijoista suurin osa on Itä-Ukrainasta, Luhanskin ja Donetskin alueelta. Enemmistö heistä on venäjänkielisiä. Venäjänkielisiä on myös muualta Ukrainan alueelta.

Hakijoiden ikäjakauma on 15–55 välillä ja suurin osa avioliitossa, edustaen koulutus- ja ammattitaustoja laidasta laitaan.

Hakijoiden sukupuolijakauma menee tasan. Ukrainalaiset naiset ja miehet ovat hakeneet yhtä paljon turvapaikkaa Suomesta, ilmenee Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tiedoista A-studiolle.

Hakijat perustelevat turvapaikanhakua Ukrainan yleisellä turvallisuustilanteella.

"En  halua sotaan kansaani vastaan"

Ukraina palautti kesällä asevelvollisuuden 18–25-vuotiaille miehille. Lisäksi Ukraina on kutsunut osittaisen liikekannallepanon, joka koskee koko Ukrainan aluetta lukuun ottamatta Venäjän valtaamaa Krimiä.

Kesällä Suomessa marjatilalla työskennelleet Keski-Ukrainasta kotoisin oleva Roman Zelenyi, 45 vuotta ja Donetskin alueelta oleva Ruslan Minenkov, 32 vuotta odottavat turvapaikkapäätöstä Helsingin Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa.

Molempien viisumi on päättynyt Suomessa. Romanilla olisi palvelukseen astuminen Ukrainan armeijassa. Määräys koskee miehiä, jotka ovat suorittaneet aiemmin asepalveluksen ja omaavat jotain erityisosaamista.

Romanin ja Ruslanin mukaan palvelukseen on kutsuttu jopa 60-vuotiaita miehiä.

– Tärkein syy turvapaikan hakemiselle on se, että en halua sotaan. Joutuisin sinne, sillä olen entinen sotilas. Olen palvellut merijalkaväessä ja olen asevelvollinen. Kuulun sellaiseen ikäluokkaan, joka on velvollinen lähtemään sotaan, kertoo Roman A-studiolle.

Romanin käsitys Ukrainan sodasta ja omasta vakaumuksesta on selvä.

– Taistelen kaikin mahdollisin laillisen keinoin todistaakseni, että tämä turvapaikka on minulle välttämätön. En halua osallistua sotaan omaa kansaani vastaan ja puolustaa jonkun toisen taloudellisia etuja. Mielestäni tässä sodassa on kyse siitä. Tässä ovat kyseessä jonkun taloudelliset vaikutuspiirit, jonkun suuret taloudelliset intressit, suuret rahat.

Nuoremmalla Ruslanilla ei ole enää sukua Itä-Ukrainan Donetskin alueella. Mies on selvästi ahdistunut, epätoivonenkin omasta tilanteesta.

– Tällä hetkellä minulla ei ole mitään paikkaa, minne lähteä. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Eikä mitään keinoa, millä lähteä jonnekin muuhun maahan. Siksi anon turvapaikkaa, jotta saisin jäädä tänne, Ruslan vetoaa.

– Minä olen rauhaa rakastava ihminen, minä en tapa toisia ihmisiä. Siksi en halua sotaan. Varsinkin koska tämä ei ole mielestäni sotaa, vaan järjettömyyttä.

Lisää aiheesta illan A-studiossa ma 1.9. klo 21:00 TV1.

Vuorotyön helpottamiseksi etsitään uusia keinoja – nokoset voivat auttaa yövuorolaisia

Nainen pitelee kasvoistaan kiinni uupuneena.

Vuorotyön kuormittavuutta voidaan ehkäistä etekin vuorokierron hyvällä suunnittelulla. Se taas olisi hyvä räätälöidä kunkin työntekijän mukaan. Toiset ovat tyytyväisiä vuorolisiin, kun toiset taas sairastuvat vuorokausirytmin jatkuvasta rukkaamisesta.

Nainen pitelee kasvoistaan kiinni uupuneena.

Vuorotyö on tekijälleen terveysriski, joka sotkee etenkin unta ja vuorokausirytmiä. Unen ja vireyden ongelmia onkin noin puolella vuorotyön tekijöistä. Kolmasosalla heistä häiriöt ovat vakavampia. Yleisiä ovat myös ruoansulatusongelmat, sydänsairaudet ja syövät.

Työaikojen arviointi lisättiin työturvallisuuslakiin kesällä 2013, mikä on professori Mikael Sallisen mukaan lisännyt työnantajien kiinnostusta työvuorojen kehittämistä kohtaan.

– Työpaikoilla on alettu entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, minkälaisia vuorojärjestelmiä meillä on käytössä. Tässä on hyvin paljon mahdollisuuksia mennä eteenpäin työpaikoilla, koska on konkreettisia välineitä ja malleja, joiden avulla vuorojärjestelmiä voidaan kehittää, arvioi Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta.

Työvuorojen pitäisi kiertää myötäpäivään

Vuorotyöläisen jaksamiseen voi vaikuttaa eniten työvuorojen suunnittelulla. Raskaita yövuoroja tai hyvin aikaisin alkavia aamuvuoroja jaksaa paremmin, jos peräkkäiset vuorot kiertävät nopeasti myötäpäivään: aamu, ilta, yö.

Helsinkiläinen Kimmo Taskinen työskentelee leipurina ja aina öisin.

– Olen aina inhonnut aamuheräämisiä, niin minulle tämä sopii erittäin hyvin. Kyllähän se aina välillä on raskasta. Jos kuusikin yötä tekee putkeen, niin kyllä se rupeaa käymään kunnon päälle, Taskinen myöntää.

Yle Uutisten nettikeskustelussa on pohdittu vuorotyön hyviä ja huonoja puolia. Vuorojen huono sijoittelu saa monilta risuja.

– Tein ennen vuorotyötä, mutta lopulta oli pakko vaihtaa työpaikkaa. Olisin voinut jaksaa, jos iltavuoro olisi ajoittunut vaikka pari tuntia aikaisemmaksi: silloin hyppäys aamu- ja iltavuoron välillä ei olisi ollut niin suuri, nimimerkki ex-vuorotyöläinen kirjoittaa.

EU:n työaikadirektiivin mukaan työntekijällä on oikeus 11 tunnin keskeytymättömään lepoaikaan 24 tunnin aikana. Lepoajasta kuten muistakin työaikadirektiivin vähimmäisvaatimuksista voidaan kuitenkin poiketa esimerkiksi turvallisuus-ja valvontatoiminnassa, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa.

Nokoset auttavat jaksamaan yövuorossa

Lepotaukoja voi järjestää myös työvuoron lomaan. Joillakin paperi-ja energiateollisuuden työpaikoilla yövuorolainen saa halutessaan ottaa nokoset. Käytäntö on vielä poikkeus eikä sovellu kaikille aloille.

– Ainakin meillä erikoissairaanhoidossa on kiellettyä nukkua yöllä. Parin tunnin välein toistuvat kierrot potilashuoneissa ja yön muut tehtävät pitävät virkeänä, kertoo nimimerkki Marjatta.

Myös hyvin vuorotyötä jaksavien valveajan vireydessä on jatkuvaa vaihtelua ja muutoksia.Työntekijöiden vireydestä huolehtiminen onkin myös turvallisuuskysymys: esimerkiksi liikenteessä ja energiateollisuudessa inhimillinen virhe voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden.

Ilmailualalla vireydenhallinta-järjestelmä on tulossa pakolliseksi, tutkimusprofessori Mikael Sallinen kertoo.

– Tilannetta pitää jollakin tapaa seurata ja miettiä ratkaisuja, jolloin toiminnasta tulee systemaattista eikä sattumanvaraista ja myöskin ennakoivaa eikä jälkikäteen reagoivaa, Sallinen sanoo.

Vuorotyöläinen iloitsee arkivapaista ja vuorolisistä

Vaikka moni kokee vuorotyön raskaaksi, nähdään siinä hyviäkin puolia.

– Minä kuulun näköjään niihin harvinaisiin vuorotyoläisiin, jotka nimenomaan halusivat tehdä vuorotyötä. Oli hyvät vuorolisät ja paljon vapaata kotitöihin ja harrastuksiin. Tietysti joskus univelkaa tuli varsinkin yövuoron aikana, mutta ihmeesti sitä vain jaksoi, nimimerkki Onerva kiittelee.

– Arkivapaat antavat paljon, ja jotenkin vain olen sopeutunut epäsäännölliseen elämään. Tosin uniongelmista joutuu välillä kärsimään, mutta toisaalta vuorotyölisät ovat noin kolmasosa vuosipalkasta, kertoo nimimerkki Vuodesta -96 vuorotöissä.

Moni taas joutuu jatkamaan vuorotyötä ongelmista huolimatta, koska päivävuorojen palkka jäisi liian pieneksi.

– Vuorotyön voisi vallan hyvin muuttaa järkevämmäksi. Se vaatisi tietenkin palkkauksen muuttamista. Monella alalla pelkällä päivävuorolla ei pysty elämään, huomauttaa nimimerkki Järkeä peliin.

”Homoeroottiset Tom of Finland -merkit myydään loppuun”

Tom of Finland -postimerkki.

Viikon päästä julkaistaviin Tom of Finland -postimerkkeihin kohdistuu poikkeuksellisen suuri kiinnostus. Itella Postin tuotepäällikkö uskoo, että merkkiarkit loppuunmyydään parissa viikossa.

Tom of Finland -postimerkki.

Laajasti jo ennakkoon kansainvälistä kiinnostusta kerännyt, suomalaisen kuvataiteilijan ja homoikonin, Tom of Finlandin eli Touko Laaksosen nimikko-postimerkkiarkki tulee myyntiin ensi maanantaina 8. syyskuuta.

Itella Postin mukaan postimerkit ovat saaneet tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa enemmän kansainvälistä huomiota kuin mikään postimerkki maailmassa aikaisemmin.

Merkkiarkkeja painetaan 200 000

Arkissa on kolme Tom of Finland -postimerkkiä. Arkkeja painetaan 200 000 kappaletta.

– Merkkiarkkien varastosaldo ei ole järin suuri. Uskon, että kaikki arkit myydään loppuun muutamassa viikossa. Toki voimme ottaa lisäpainoksen, Itella Postin tuotepäällikkö Petri Pohjolainen sanoo.

Tom of Finland -postimerkkiarkki on ollut ennakkomyynnissä Postin verkkokaupassa huhtikuusta lähtien. Kiinnostus on ollut poikkeuksellisen suurta. Jo ensimmäisenä päivänä verkkokauppa kaatui kävijäryntäyksen takia.

– Toki osasimme varautua siihen, että kuvat herättävät huomiota, mutta massiivinen mediahuomio oli kuitenkin yllätys, sanoo tuotepäällikkö Petri Pohjolainen.

Ennakkotilauksia voi tehdä merkkien ilmestymispäivään saakka.

– Arkkeja on tilattu ennakkoon useita kymmeniä tuhansia. Tilauksia on tullut kaikkialta maailmasta. Eniten kuitenkin Suomesta, mutta myös Yhdysvalloista, muista Pohjoismaista sekä Saksasta. Kaukaisimmat merkkitilaukset ovat tulleet Australiasta ja Etelä-Amerikasta.

Paheksuntaa suomalaisilta

Itella Posti on saanut merkkien julkaisemisesta enimmäkseen positiivista palautetta, mutta homoeroottisuus on herättänyt myös paheksuntaa.

– Kaikki negatiivinen palaute on tullut suomalaisilta. Ulkomainen palaute on ollut kauttaaltaan positiivista, Petri Pohjolainen kertoo.

Tom of Finland on yksi tunnetuimpia suomalaisia kuvataiteilijoita maailmalla. Hän teki uransa aikana  

yli 3500 piirrosta. Postimerkkiarkkiin valitut kolme teosta ovat vuosilta 1978 ja 1979.

– Oli mielenkiintoista sukeltaa Tomin poikkeuksellisen himokkaaseen, maskuliiniseen ja mustavalkoiseen graafiseen maailmaan, kuvailee merkkien suunnittelusta vastannut graafinen suunnittelija Timo Berry.

Posteihin tulee myyntiin myös Tom of Finland -lahjapakkaus, jossa on postimerkkien lisäksi kortteja.

Postimuseossa Tampereella avautuu 6. syyskuuta näyttely Salaisuuksin suljettu -kirjeiden Tom of Finland. Näyttelyssä esitellään Touko Laaksosen kirjeenvaihtoa 1940-luvun alusta kuolinvuoteen 1991 saakka.

Lidlin vauhti ei hyydy: liikevaihto parani Suomessa jopa 25 prosenttia

Lidl-myymälän logo.

Viime vuonna Lidlin liikevaihto Suomessa oli lähes 1,2 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli noin 960 miljoonaa euroa. Liikevaihto parani siis noin 25 prosenttia.

Lidl-myymälän logo.

Saksalainen päivittäistavaroita myyvä Lidl on tehnyt kovan tuloksen Suomessa. Viime vuonna Lidl paransi huomattavasti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan.

Viime vuonna Lidlin liikevaihto Suomessa oli lähes 1,2 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli noin 960 miljoonaa euroa. Liikevaihto parani siten noin 25 prosenttia.

Liikevoittoa Lidl teki tilikaudella 84 miljoonaa euroa. Edellisen tilikauden voitto oli ollut noin 61 miljoonaa euroa.

Lidlin tilikausi tulottuu maaliskuun alusta helmikuun loppuun.

Tilinpäätöstietojensa lisäksi Lidl on kertonut maksamiensa verojen määrästä. Lidl Suomi maksaa yhteisöveronsa Suomeen. Viimeisimmältä tilikaudelta Lidl maksoi veroja 13,7 miljoonaa euroa.

Suomessa ensimmäiset Lidlit avattiin syksyllä 2002. Tällä hetkellä Suomessa on 142 Lidl-myymälää ja ne työllistävät yhteensä yli 4 000 henkilöä.

Koripalloliitto tähtää MM-kisahuumassa voittoon – myös taloudellisesti

Susijengi: eturivissä Shawn Huff (vas.), Petteri Koponen ja Teemu Rannikko, ylempänä Hanno Möttölä ja Antero Lehto Suomen koripallomaajoukkueen fanitapaamisessa Bilbaossa, Espanjassa sunnuntaina 31.elokuuta 2014.

Suomalaisten saama julkisuus koripallon MM-kisoissa ei ole vielä tuonut lajiliitolle uusia sponsorisopimuksia. Kärkijoukkueen menestyksestä huolimatta liitto haluaa jatkossakin käyttää rahaa ensisijaisesti nuorisotoimintaan.

Susijengi: eturivissä Shawn Huff (vas.), Petteri Koponen ja Teemu Rannikko, ylempänä Hanno Möttölä ja Antero Lehto Suomen koripallomaajoukkueen fanitapaamisessa Bilbaossa, Espanjassa sunnuntaina 31.elokuuta 2014.

Suomalaisen koripallon suosio näkyy sekä MM-kisaturismin kasvuna että lajille poikkeuksellisen korkeina katsojalukuina. Nousua on pohjustanut harrastajamäärän kasvu. 

– Kyllä me otettiin viime vuonna yli 600 lisenssin nousu, sanoo Suomen koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén.

Pelaajien, valmentajien  ja erotuomareiden tarvitsemien lisenssien määrän perusteella koripallon parissa on  yli 16 000 harrastajaa. Kyselytutkimusten mukaan väkimäärä on kuitenkin moninkertainen. 

Suomalaisten turistien määrä tämänkertaisissa koripallon MM-kisoissa puolestaan selittyy monella asialla: Espanja on monille suomalaisille sekä tuttu että mieluinen lomamaa, ja matkakustannukset ovat esimerkiksi Yhdysvaltoihin reissaamiseen verrattuna kohtuulliset. Tämänkertainen suomalaisryntäys on silti jotain muuta kuin perinteistä faniturismia. Matkaan on lähdetty isoilla porukoilla.

– Täällähän on perheitä, voi olla 3 - 4 sukupolvea mukana, kertoo toiminnanjohtaja Walldén.

Perheet ja sitä kautta mielikuva perhelajista on muutoinkin tärkeä asia koripalloliitolle.

– Me yritetään pysyä perhelajina ja olla väkivallaton laji. Ja jatkossakin tunnustaa virheemme kun niitä tehdään.

Vaikka muun muassa Yhdysvalloissa koripallo on hyvin merkittävä laji, ei Suomessa lajin suosio kuitenkaan kolkuttele jääkiekon lukemia. Jääkiekossa liikkuvat rahat ovat huomattavasti suurempia.

– Ne ovat hoitaneet erittäin hyvin sen, että on omia halleja rakennettu omilla ja yhteiskunnan rahoilla parikymmentä vuotta. Kyllä ne niin paljon varakkaampia ovat toistaiseksi.

Koripalloliiton sponsorilistoilla on jo entuudestaan muun muassa matkaviestin-, tietotekniikka- sekä tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiä.  Tukijoiltaan liitto edellyttää sopivaa arvopohjaa.  Lisäksi liitossa rahavirrat menevät mieluiten ylhäältä alas.

– Tämä on meidän tuotavien yksikkö, miesten maajoukkue. Sitä rahaa käytetään sitten nuorten maajoukkueeseen ja valmentajien kehittämiseen. Nämä pelaajat ovat edullisia täällä ja rahaa käytetään nuorisotoimintaan ja nuorten joukkueiden kehittämiseen, muotoilee toiminnanjohtaja Walldén.

Hän myös korostaa, että maajoukkueen menestys on liitolle hyvin keskeistä, sillä sitä kautta lajille saadaan "pitkässä juoksussa" enemmän.

Koripalloliiton palveluksessa on parisenkymmentä henkilöä. Heistä osa tekee valmennustyötä. Rahaa liiton läpi kulkee noin 5,5 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tavoite on tehdä tänä vuonna myös pieni voitto. Meillä on pari viime vuotta ollut negatiivisia, toiminnanjohtaja Walldén kertoo.

Ministeri Laura Räty sai 250 suomalaisen palkkakuitit – video

Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta luovuttaa liiton Facebook-kampanjan kautta keräämät palkkakuittikopiot sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n delegaatio luovutti sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle palkkakuittikampanjan tuloksen.

Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta luovuttaa liiton Facebook-kampanjan kautta keräämät palkkakuittikopiot sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle.

JHL:n delegaatio luovutti luovutti sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle liiton palkkakuittikampanjassa kerätyt palkkakuitit.

JHL käynnisti elokuun lopussa Facebook-sivuillaan kampanjan, jossa järjestö kehotti bruttotuloina alle 2 100 euroa kuukaudessa ansaitsevia suomalaisia lähettämään palkkanauhansa toimistolle. Liiton mukaan 250 henkilöä lähetti palkkakuittinsa.

– Olemme tyytyväisiä siitä, että ministeri Laura Räty otti vastaan delegaatiomme ja oli valmis keskustelemaan pienen toimeentulon varassa elävien suomalaisten arjen haasteista. Tuloerojen kasvuun tulisi puuttua entistä vahvemmin, sanoi JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

JHL:n mukaan heidän jäsenistöstään noin 40 000 ihmistä kuuluu ammattiryhmiin, joiden mediaanipalkka on alle 2 600 euroa. JHL:n mukaan suurin osa tästä joukosta on naisia.

Luovutustilaisuudessa Räty kiitti JHL:n delegaatiota ja totesi heidän olevan tärkeällä asialla. Hän totesi kuitenkin, että taloudellinen tilanne ei ole suomalaisen yhteiskunnan kannalta helppo.

Palkkakuittikampanjan taustalla oli Rädyn arvostelua herättänyt kommentti pienituloisten määrästä Suomessa. Hän ihmetteli Verkkouutisten haastattelussa, kuinka moni suomalainen mahtaa tienata alle 2 100 tai 2 600 euroa. Tilastokeskuksen mukaan alle 2 600 euroa kuukaudessa tienaavia on Suomessa yli 800 000, ja alle 2 100 euron kuukausipalkalla sinnittelee lähes 90 000 palkansaajaa.

Ministeri Räty pahoitteli myöhemmin kommenttiaan ja sanoi ”asettaneensa sanansa huonosti”.

Näkökulma: Teollisuuden Voima sai tärkeän lisänumeron ydinvoimabingossa

Olkiluoto 3:n rakennustyömaa Eurajoella.

Arevan uusin arvio Olkiluoto 3:n valmistumisesta toi TVO:lle sen kipeästi kaipaamaa konkretiaa, kirjoittaa Tero Valtanen.

Olkiluoto 3:n rakennustyömaa Eurajoella.

Olkiluoto kolmosta rakentava Areva arvioi aamulla että uusi voimala tuottaa sähköä markkinoille vuonna 2018. Laitoksen rakennustöiden pitäisi olla valmiina parisen vuotta aiemmin, koska laitoksen käynnistämisvaiheeseen on varattu kaksi vuotta.

Voimalaa rakennuttava Teollisuden Voima ei ole pitkittyneeseen aikatauluun tyytyväinen. Arevan tuorein arvio voi kuitenkin olla jopa tärkein lisänumero Suomessa parhaillaan käytävässä ydinvoimalabingossa.

Teollisuuden Voima on hakenut seuraavan laitoksensa Olkiluoto nelosen rakentamiselle viiden vuoden jatkoaikaa. Tarkkaan säädellyssä ydinvoimarakentamisessa ei edes jatkoaikaa saa sormia napsauttamalla.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan jatkoajan myöntäminen edellyttää uskottavaa selitystä ja perusteluja sille miksi yhtiön tilanne olisi viiden vuoden jälkeen laitoksen rakentamisen kannalta parempi.

Nyt Teollisuuden Voimalla on pitkästä aikaa edes jotain tuoretta hakemuksensa perusteeksi. Olkiluoto kolmonen olisi neljän vuoden jälkeen aikataulustaan jäljessä laahaavan työmaan sijasta sähköä markkinoille jauhava voimala. Toisaalta arvioita voimalan valmistumisesta on annettu kyllästymiseen asti aiemminkin - toinen toisensa perään.

Valtioneuvoston on määrä käsitellä Teollisuuden Voiman jatkoaikahakemus ja Fennovoiman ydinvoimalaa koskevan luvan täydennys jo kuluvan kuun aikana.

Suomessa on parhaillaan vireillä kolme ydinvoimalahanketta. Teollisuuden Voiman rakenteilla oleva Olkiluoto kolmonen, Teollisuuden voiman jatkoaikaa hakeva Olkiluodon neljäs rektori sekä suomalais-venäläinen Fennovoiman ydinvoimalahanke.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä