Vasemmistopoliitikot tyrmistyivät Orpon avustajan loikkauksesta lääkärifirmaan: "Hän voi käyttää tietojaan voitontavoitteluun"

Li Andersson ja Maarit Feldt-Ranta

Petteri Orpon avustajana tähän asti toiminut Joonas Turunen sanoo, ettei ole itse ollut kokoomuksen puolelta neuvotteluvastuussa sote-uudistukseen liittyen.

Li Andersson ja Maarit Feldt-Ranta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta paheksuvat valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ykkösavustajan, kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustajan Joonas Turusen siirtymistä terveysyritys Mehiläisen kehityspäälliköksi.

Anderssonin mukaan kokoomus on tehnyt sote-uudistuksesta suuren yksityistämishankkeen, jonka päätavoite vaikuttaa olevan markkinoiden avaaminen suurille monikansallisille terveysjäteille.

– Sopivasti keskeisissä asemissa päätöksenteossa olleet kokoomuslaiset siirtyvät nyt suuryritysten johtoon havittelemaan bonuksia onnistuneesta yksityistämisestä, Andersson kirjoittaa tiedotteessaan.

Feldt-Rannan mukaan Turusen siirtyminen Mehiläiseen "koettelee vakavalla tavalla politiikan moraalia".

– Turunen on ollut asemassa, jossa hän on suoraan päässyt vaikuttamaan hallituksen sote-ratkaisuihin. Jatkossa hän voi käyttää tätä tietopääomaa hyödykseen Mehiläisen voitontavoitteluun, Feldt-Ranta kirjoittaa blogissaan.

Turunen: En ole ollut neuvotteluvastuussa

Joonas Turunen sanoo, että ei ole itse ollut kokoomuksen puolelta neuvotteluvastuussa sote-uudistukseen liittyen.

– En koe, että minulla olisi mitään erityistä sisäpiiritietoa tai ei-julkista tietoa sote-uudistuksen valmisteluun liittyen, mikä voisi aiheuttaa tässä ongelman, Turunen sanoo Ylelle puhelimessa.

Hän huomauttaa, että sote-uudistuksen pääkohdat on julkaistu kesällä hallituksen lakiesityksessä.

– Ymmärrän, että tästä käydään julkisuudessa keskustelua, mutta koen myös niin, että on oltava mahdollisuus liikkua politiikasta yksityisen sektorin tehtäviin ja myöskin päinvastoin, Turunen jatkaa.

Turunen aloittaa työt Mehiläisessä kolmen viikon päästä.

Feldt-Ranta huomauttaa, että Turusen siirto tulee juuri kun eduskunta on käsittelemässä lakia, joka rajoittaisi johtavissa asemissa olevien virkamiesten ja erityisavustajien mahdollisuutta hyödyntää tietojaan yrityselämässä.

– Minusta tämä esitetty lainsäädäntö on erittäin hyvä ajatus, Turunen pohtii.

Hänen käsityksensä mukaan karenssilaki ei koskisi automaattisesti nykyisiä erityisavustajia, vaan karenssisopimus solmittaisiin pääasiallisesti virkasuhteen alussa. Karenssiajan aikana pois siirtyville virkamiehille olisi myös maksettava palkkaa, Turunen huomauttaa.

– Sen voin sanoa, että tällä karenssiin liittyvällä lainsäädännöllä ei ole tähän minun omaan työuraani liittyvän harkinnan kanssa ollut mitään tekemistä. Mehiläinen tarjosi minulle mielenkiintoista tehtävää ja halusin sen ottaa vastaan.

Räty ja Männistö siirtyneet aiemmin

Sekä Feldt-Ranta että Andersson huomauttavat, että kokoomuksesta on siirtynyt terveysbisnekseen viime aikoina muitakin vaikuttajia.

Muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana toiminut Laura Räty (kok.) siirtyi kesällä yksityisen terveyspalveluyhtiö Terveystaloon liiketoimintajohtajaksi.

Myös kokoomuksen entinen kansanedustaja ja kuntapoliitikko Lasse Männistö työskentelee nykyisin Mehiläisessä terveydenhuollon ulkoistuspalveluista vastaavana johtajana.

Yhdysvallat Venäjälle: Jos Aleppon pommitus ei lopu, yhteistyö Syyriassa loppuu

Loukkaantunutta siviiliä viedään sairaalaan 28. syyskuuta Aleppossa.

YK on tuominnut Aleppon itäosien sairaalaiskut sotarikoksiksi.

Loukkaantunutta siviiliä viedään sairaalaan 28. syyskuuta Aleppossa.

Yhdysvallat uhkasi keskiviikkona lopettavansa kaiken yhteistyön Venäjän kanssa Syyriassa, ellei se lopeta hyökkäystä Aleppoon.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry soitti kollegalleen Sergei Lavroville vaatien Venäjää keskeyttämään Syyrian hallinnon hyökkäyksen kaupunkiin.

Kerryn tiedottaja sanoi Venäjän olevan vastuussa palopommien ja bunkkerin hävittäjäpommien käytöstä kaupunkiympäristössä.

Venäjän tukemat Syyrian joukot ovat moukaroineet ilmaiskuin ja tykistötulella kapinallisten halussa olevia Aleppon itäosia tulitauon päättymisen jälkeen. Tiistaina kaupunkiin alkoi myös suuri maahyökkäys.

Keskiviikkoyönä iskujen kohteeksi joutui kaksi suurinta kapinallisten alueella olevaa sairaalaa. Avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja kertoo, että sairaalat ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa. Kapinallisten puolella on avoinna enää kaksi sairaalaa, jotka voivat tehdä leikkauksia haavoittuneille.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on tuominnut sairaalaiskut tahallisiksi ja sotarikoksiksi.

– Sanon asian suoraan. He, jotka käyttivät yhä tuhoavampia aseita tiesivät tarkasti mitä tekivät. He tiesivät syyllistyvänsä sotarikoksiin, Ban sanoi puheessaan Syyrian lääkeapua käsitelleelle YK:n turvallisuusneuvostolle.

Ban totesi tilanteen Aleppossa olevan pahempi kuin teurastamossa.

– Kuvitelkaa tuho. Ihmisiä, joiden raajat ovat räjähtäneet pois. Kauheista tuskista kärsiviä lapsia, jotka eivät saa apua.

Viikko sitten alkaneessa hyökkäyksessä on kuollut jo ainakin 250 ihmistä ja asuinrakennukset ovat muuttuneet kivikasoiksi.

Myös ruoka- ja lääkepula on pahentunut entisestään hallituksen joukkojen piirittämässä Itä-Aleppossa, jossa noin 250 000 ihmistä elää alati kurjistuvissa olosuhteissa.

Venäjä vastasi Yhdysvaltojen uhkaukseen vakuuttamalla olevansa valmis yhteistyöhön, jolla Aleppon ja koko Syyrian tilanne normalisoidaan. Venäjä kertoi lähettävänsä asiantuntijoita Geneveen neuvottelemaan yhdysvaltalaisten kanssa aloitteesta, jolla tilanne ratkaistaisiin.

Kenellä täällä on varaa asuntovelkaan? Tilastokeskus laski

Sisustusta.

Kotitalouksien pankkilainojen nopein kasvu on taittunut. Samalla nuorten aikuisten vuokralla asuminen on yleistynyt.

Sisustusta.

Suomalaiset velkaantuivat nopeasti viime vuosikymmenellä. 2010-luku on ollut erilainen, kertoo Tilastokeskuksen julkaisema Tieto & Trendit.

– Viime vuosikymmenen alkupuolella asuntovelat kasvoivat reaalisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta tämän vuosikymmenen aikana niiden kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa, kirjoittaa Tilastokeskuksen artikkelin laatinut yliaktuaari Timo Matala.

Noin kaksi kolmesta suomalaisesta asuu omassa asunnossa. Tilastoissa eläkeläisten omistusasuminen on yleistynyt, mutta jo 45–64-vuotiaiden ikäluokassa näkyy viiden prosenttiyksikön lasku 90-luvulta. Vielä nuoremmat karsastavat usein omistusasumista.

– Nuorten haluttomuus hankkia asunto on pantu merkille nykyisenkin taantuman aikana. Kun vuonna 2006 ensiasuntoja myytiin noin 34 200, oli vastaava määrä vuonna 2014 noin 20 000 asuntoa, huomauttaa Matala.

Sama viesti on luettavissa asuntovelallisten ikäjakaumassa, jossa tapahtui muutos vuonna 2008. Sen jälkeen asuntovelallisten osuus on yhä kasvanut yli 35-vuotiaiden kotitalouksilla, mutta laskenut nuoremmilla.

Joillakin varaa toiseen lainaan

Vaikuttaa siltä, että oman asunnon katsotaan vaativan tuloja, joihin nuorilla aikuisilla alkaa olla harvemmin rahkeita:

  • Asuntovelallisten kotitalouksien tulot ovat kolmanneksen suuremmat kuin kaikilla kotitalouksilla – omistusasujilla ja vuokralaisilla – yhteensä.
  • Asuntovelallisista kotitalouksista noin 30 prosenttia kuului rikkaimpaan tuloviidennekseen ja kahdeksan prosenttia pienituloisimpaan viidennekseen.

Tilastokummajaisena voi näyttäytyä se, että asuntovelallisten määrä on lisääntynyt enemmän kuin omistusasunnossa asuvien määrä. Selitys on, että oman kortteerinsa jo hankkineilla lienee varaa ottaa lainaa toisen päälle, Matala tulkitsee.

– Asumistasoa edelleenkin halutaan parantaa ottamalla uutta lainaa tilavampaan tai muuten parempaan asuntoon.

Lääkäri: "On äärimmäisen epätoivon osoitus, jos ihminen ei näe muuta vaihtoehtoa kuin kuolla"

Kuvassa vasemmalta Annina Holmberg, Juha Hänninen, Sari Raassina ja Susanne Päivärinta.

Kuolemansairaita kohtaavat lääkärit korostivat A-studion eutanasiakeskustelussa, ettei kuolemistoiveiden taustalla useinkaan ole ruumiillinen kipu. Potilaita painaa usein tunne elämän merkityksen katoamisesta kuoleman lähestyessä.

Kuvassa vasemmalta Annina Holmberg, Juha Hänninen, Sari Raassina ja Susanne Päivärinta.

Viime viikolla julkaistun väitoskirjan mukaan valtaosa suomalaisista hyväksyisi eutanasian. Sen salllimisen kannalla on muutaman vuoden takaisen kyselyn mukaan myös noin puolet lääkäreistä. Esimerkiksi Lääkäriliitto kuitenkin vastustaa sitä.

Helsinkiläistä saattohoitokoti Terhokotia johtava lääkäri Juha Hänninen on kohdannut monia potilaita, jotka ovat kertoneet haluavansa jo kuolla ja pyytäneet siihen apua.

– Kyllä minä ensimmäisenä kysyn miksi. Se on äärimmäisen epätoivon osoitus, että ihminen ei näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin kuolla pois. Syynä voi olla esimerkiksi kokemus, että tässä vain odotetaan kuolemaa, elämä on menettänyt merkityksensä. Harvemmin syynä on kipu, jota yleensä pystytään hoitamaan melko hyvin, Hänninen totesi A-studiossa.

Myös syöpälääkäri ja kansanedustaja Sari Raassina (kok.) korostaa sen merkitystä, että keskustelulle potilaan kanssa löytyy aikaa.

– Monta kertaa se ihan yksinkertainen kysymys, pelkääkö ihminen kuolemaa vai kuolemista, auttaa löytämään niitä välineitä, joilla mennään eteenpäin.

"Saattohoidosta perusoikeus"

Juha Hänninen on aiemmin vastustanut eutanasiaa. Hän on kuitenkin tarkistanut näkemystään kuolinavun antamisesta parantumattomasti sairaille potilaille omien sanojensa mukaan "ikääntymisen ja oppimisen" myötä.

– Olen nähnyt paljon vaikeasti lievitettävää kärsimystä, jonka vuoksi ihmiset haluavat, että elämän loppuisi vähän pikemmin. Näen silloin vähän hybristä siinä, että lääkärikuntana sanomme, että emme anna sinulle tätä mahdollisuutta, koska se on vastoin meidän eettisiä periaatteitamme.

Raassinakaan ei vastusta ehdottomasti kaikissa tilanteissa eutanasiaa, mutta on huolissaan siitä, kyetäänkö ihmisen oma tahto varmuudella aina selvittämään.

– Sairaus nähdään yhteiskunnassa usein kulueränä. Myös ihminen, joka on huonossa kunnossa, helposti kokee olevansa taakka. Olen valitettavasti törmännyt syöpälääkärin urani aikana tilanteisiin, joissa ihminen tuntee, että olisi omaisille helpotus, jos itse kuolisi, ja ne ovat olleet aika järkyttäviä hetkiä.

Molemmat lääkärit näkevät myös paljon kehittämistä suomalaisessa saattohoidossa. Terhokodin kaltaisia saattohoitoon erikoistuneita hoitopaikkoja ei Suomessa juuri ole. Hänninen johtaa saattohoitoa kehittävää Hyvä kuolema -hanketta, joka pyrkii levittämään hyviä käytäntöjä. Niitä kaipaa käyttöön nykyistä enemmän myös Raassina.

– Hyvän saattohoidon pitäisi olla jokaisen perusoikeus tässä yhteiskunnassa, hän summaa.

Obamalle takaisku: Kongressi kaatoi 9/11-veto-oikeuden

9/11 muistotilaisuus

Syyskuun terrori-iskujen uhrien omaiset voivat nyt haastaa Saudi-Arabian oikeuteen. Yhdyvalloissa syyskuun 11. päivänä 2001 tapahtuneissa terrori-iskuissa kuoli melkein 3 000 ihmistä.

9/11 muistotilaisuus

Yhdysvaltain kongressi äänesti nurin presidentti Barack Obaman veton, jolla estettiin syyskuun 11. päivän terroriskujen uhrien omaisia haastamasta Saudi-Arabiaa oikeuteen.

Kanteiden nostamisen "terrorismin suosijoita" vastaan mahdollistava laki tulee täten voimaan.

Edustajainhuone kumosi presidentin veto-oikeuden selvin äänin 348–77. Yhdysvaltain senaatti äänesti veton ohittamisen puolesta äänin 97–1. Presidentin veton kumoamiseen tarvitaan kahden kolmanneksen enemmistö.

Tämä on ensimmäinen kerta Obaman kahdeksan vuotta kestäneellä presidenttikaudella, kun hänen käyttämänsä veto kumotaan. Obaman 11 edellistä veto-oikeutta ovat pysyneet voimassa.

Obaman ensimmäistä veto-oikeuden kumoamista voi pitää iskuna sekä presidentille että Saudi-Arabialle, Yhdysvaltain pitkäaikaiselle liittolaiselle arabimaailmassa.

Obaman mielestä lain hyväksyminen altistaa yhdysvaltalaiset yritykset, joukot ja virkamiehet oikeusjutuille ulkomailla ja vieraannuttaa tärkeitä liittolaisia.

Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton on kannattanut veto-oikeuden kumoamista ja on ollut asiassa eri mieltä presidentti Obaman kanssa.

Analyysi: Arevan osaajat tarvitaan puikkoihin Olkiluoto 3:n loppusuoralla

Olkiluoto 3.

Olkiluoto 3 -ydinreaktori on edennyt käyttöönottoa edeltäviin, vaativiin järjestelmätestauksiin. Siksi TVO:lla ei ole varaa menettää nyt Arevan parhaita asiantuntijoita, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Koistinen.

Olkiluoto 3.

Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin rakentaminen on saanut jälleen uuden käänteen. Laitoksen tilaaja, Teollisuuden Voima (TVO), kertoi tiistaina nostaneensa Ranskassa kanteen laitostoimittajaa Arevaa vastaan.

Kanteen avulla TVO pyrkii puristamaan kriisiyhtiö Arevasta mahdollisimman tarkan tiedon siitä, minkä verran tällä on käytössään osaamista, työvoimaa ja rahaa Olkiluoto 3 -urakan loppuunsaattamiseksi aikataulussaan.

– Emme ole tähän mennessä saaneet riittävän selvää vastausta Arevalta, sanoo TVO:n lakiasioista vastaava johtaja Risto Siilos Ylelle.

TVO:n huolten taustalla on Ranskan valtion junailema yhtiöjärjestely, jossa raskaasti tappiollisen Arevan ydinvoimaliiketoiminnot on määrä myydä valtioenemmistöiselle EDF-energiajätille.

Kuviossa Olkiluoto 3:n viimeistely on jäämässä tynkä-Arevan tai mahdollisesti jonkin alihankkijan harteille.

EDF ei halua Areva-fuusiossa taakakseen rajusti myöhästynyttä Olkiluoto 3:a miljardiriitoineen. EDF:llä on omasta takaa murheita: EDF:n oma EPR-rakennushanke Ranskan Flamanvillessä tarpoo vaikeuksissa.

Tämän päälle EDF on ryhtymässä Britanniassa jättimäiseen, 21 miljardin euron EPR-reaktorihankkeeseen Hinkley Pointissa.

Kriittisen tärkeä loppusuora

Mikä TVO:ta täsmälleen ottaen sitten huolestuttaa Arevan resursseissa? TVO ei näistä hiisku, joten syitä voi vain arvuutella. 

Aluksi on syytä todeta, että Olkiluoto 3:n EPR-laitos on ranskalaissaksalaisen Areva-Siemens-konsortion luomus ja ensimmäinen lajissaan. Eurajoen ohella EPR-työmaita on vain Flamanvillessä ja Kiinan Taishanissa. EPR-asiantuntijoita on siis varsin rajallinen määrä.

Olkiluoto 3 -projekti on edennyt kriittisen tärkeään vaiheeseen, joka onnistuessaan huipentuu ydinvoimalan käyttölupaan, ydinteknisiin testeihin ja laitoksen koeajoon. Tuskien taipaleen jälkeen Olkiluoto 3:ssa on päästy tänä vuonna vihdoin testaamaan laitoksen aivoja, eli käyttö- ja turvallisuusautomaatiota.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan testit ovat edenneet jo pitkälle. Myös mekaanisia laitteita, kuten pumppuja, putkistoja ja venttiilejä testataan. Ensi kuussa laitoksella on määrä aloittaa niin sanotun primääripiirin huuhtelu, jossa keskeiset putkistot puhdistetaan rakennusaikaisesta liasta.

Arevan ja TVO:n on pystyttävä vakuuttamaan STUK siitä, että laitos on turvallinen käyttää kaikissa olosuhteissa. STUK antaa ratkaisevan tärkeän lausuntonsa käyttöluvasta näillä näkymin marras-joulukuussa 2017. Valtioneuvosto päättää käyttöluvan myöntämisestä Stukin lausunnon pohjalta.

Mikäli valtioneuvosto näyttää vihreää valoa, Areva ja TVO pääsevät lataamaan ydinpolttoaineen reaktoriin huhtikuussa 2018. Sitten alkavatkin tositoimet.

Koekäyttö paljastaa puutteet

Polttoaineen lataamisen jälkeen ydintekniikkainsinöörit aloittavat kuukausia kestävän koekäyttövaiheen, jossa laitosta ajetaan eri tehotasoilla. Tällöin puikoissa ovat Arevan työntekijät.

Säteilyturvakeskuksen mukaan koekäytön ideana on mahdollisten asennusvirheiden ja muiden ongelmien paljastaminen. Näin monimutkaisessa hankkeessa olisi suorastaan kummallista, jos minkäänlaisia virheitä ei löytyisi.

Laitoksen hiominen valmiiksi kuuluu avaimet käteen -sopimuksen mukaan Arevalle ja Siemensille. Heillä on siihen myös paras tietotaito. Kuinka tärkeää siis Arevan asiantuntijoiden paikallaolo on nyt loppusuoralla?

– Kyllä se on aivan keskeisen tärkeää, vahvistaa Siilos.

Laitos voidaan kytkeä verkkoon vasta sitten kun se toimii moitteettomasti. Sähköntuotannon on määrä alkaa vuoden 2018 lopulla.

Valmistumisensa jälkeen Olkiluoto 3 tuottaa sähköä 13 terawattituntia vuodessa, mikä kattaa lähes 16 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Rikostutkijat: Näin malesialaiskoneen tuhonnut Buk-ohjus tuotiin Venäjältä – ja palautettiin nopeasti

Uutisvideot: Animaatio Buk-ilmatorjuntajärjestelmän toiminnasta

298 ihmistä kuoli malesialaiskoneen alasampumisessa Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014.

Uutisvideot: Animaatio Buk-ilmatorjuntajärjestelmän toiminnasta

Malesialaisen matkustajakoneen tuhonnut Buk-ohjus tuotiin Ukrainaan Venäjältä ja laukaistiin Venäjä-mielisten separatistien hallussa olleelta alueelta, sanoo Hollannin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä.

Tutkijat esittelivät todisteitaan tänään keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.

1.  Buk-ohjus kuljetettiin Venäjältä

Tutkijoiden mukaan siepatut puhelutiedot osoittavat, että Buk-ohjusvaunu tuotiin Venäjältä Ukrainaan Suhodilskin lähiseudulla. Myöhemmin todistaja näki saattueen Jenakijevessä noin kello 8 aamulla 17. heinäkuuta 2014.

Donetskissa useat todistajat näkivät ohjusvaunun, ja siitä myös kuvattiin video. Saattue jatkoi kello 11 alkaen valtatietä pitkin kohti Snižneä. Matkan varrella useat henkilöt kuvasivat sitä.

Snižnessä ohjusvaunu purettiin kuorma-auton lavalta, ja se jatkoi matkaa yksin lopulliselle sijoituspaikalleen.

2. Laukaisupaikka oli pellon laidassa lähellä Pervomaiskyia

Rikostutkijoiden mukaan läheltä Pervomaiskyin kylää laukaistu Buk-ohjus pudotti Malaysian Airlinesin lennon MH17 noin kello 16.20. Koneen jäänteet putosivat Graboven kylän liepeille.

Ohjuksen laukaisupaikkaa ei ole aiemmin nimetty näin tarkkaan. Paikka oli tutkijoiden mukaan tuolloin separatistien hallinnassa. Laukaisupaikalle pellon laitaan jäi palanut kohta, jonka paikalla käyneet toimittajat näkivät.

Muutamaa päivää myöhemmin otetussa satelliittikuvassa näkyy, miten osa pellosta on aurattu ja laidassa näkyy yhä mustunut kohta.

Matkustajakoneessa oli yhteensä 298 ihmistä, suurin osa heistä hollantilaisia. He kaikki kuolivat.

3. Ohjusjärjestelmä vietiin heti takaisin Venäjälle

Tutkijoiden mukaan ohjusvaunu ajoi laukaisun jälkeen todennäköisesti takaisin Snižneen, missä se lastattiin jälleen kuorma-auton lavalle. Se kuljetettiin saman illan ja yön aikana Luhanskiin ja sieltä varhain aamulla 18. heinäkuuta Venäjälle.

Yöllisestä matkasta ei ole juurikaan valokuvia todisteeksi, mutta tutkijat sanovat saaneensa reitin pääosin selville puhelutietojen ja erään siirtelyssä mukana olleen separatistin lausunnon avulla. 

Tutkijoiden mukaan Luhanskissa kuvatulla videolla näkyy, että neljästä ohjuksesta jäljellä on enää kolme.

Rikostutkijoiden mukaan 100 ihmistä voidaan tavalla tai toisella liittää Buk-ohjuksen liikutteluun tai laukaisuun. Kaikki heistä eivät välttämättä ole epäiltyjä. Rikostutkinta jatkuu edelleen. Venäjä on toistuvasti kiistänyt sekaantuneensa tapaukseen.

Rikostutkijoiden todisteisiin voi tutustua katsomalla tiedotustilaisuudessa esitetyn videon. Sitä on käytetty jutun ja grafiikoiden lähteenä.

Ruotsin pääministeri kiittelee presidentti Niinistön Putin-yhteydenpitoa

Stefan Löfven

Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin mielestä nyt on etsittävä mahdollisuuksia vuoropuheluun Venäjän kanssa, jotta Itämeren turvallisuustilanne saataisiin kohenemaan.

Stefan Löfven

Ruotsi on suhtautunut erittäin kriittisesti Krimin vallanneeseen Venäjään ja sen poliittiseen johtoon.

Pohjoismaiden pääministerikokouksessa Ahvenanmaan Getassa Stefan Löfven kuitenkin kiitteli presidentti Sauli Niinistön yhteydenpitoa presidentti Putiiniin. Löfvenin mukaan Itämeren maiden on nyt etsittävä mahdollisuuksia vuoropuheluun Venäjän kanssa.

– Vuoropuhelu Venäjän poliittisen johdon kanssa on välttämätöntä. Venäjä on naapurimme ja meillä velvollisuus miettiä, miten alueemme jännitteet puretaan ja kansalaisten turvaa lisätään, Löfven perusteli.

Kouriintuntuvimmin Itämeren alueen turvattomuus on näkynyt lentoliikenteessä, kun venäläiset koneet ovat lentäneet tunnistamattomina.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan nyt näyttäisi olevan aukeamassa mahdollisuus neuvotteluihin lentoturvallisuuden parantamiseksi.

– Se tarkoittaa sitä, että Nato, Suomi, Ruotsi ja Venäjä voisivat sopia siitä eteenpäin. Natohan on suhtautunut asiaan myönteisesti ja keskustelu ilmeisesti on etenemässä, Sipilä valotti Ahvenanmaan Getassa.

Helsinki nuiji pöytään kiistellyn, kaikkien aikojen päällikkönimityksen

Sami Sarvilinna

Uusi huippuvirkamies on Sami Sarvilinna. Kriitikoiden mukaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) tehtävään esittämä Sarvilinna ei ollut pätevin hakija.

Sami Sarvilinna

Helsingissä lyötiin keskiviikkoiltana lukkoon merkittävä henkilövalinta. Kaupunginlakimies, OTL, VT, FM Sami Sarvilinna valittiin valtuuston päätöksellä seitsemäksi vuodeksi Helsingin kansliapäälliköksi.

Kyseessä on uusi huippuvirka. Sarvilinna nauttii jatkossa 14 000 euron kuukausipalkkaa. Hän johtaa keskushallintoa, toimii kaupunginkanslian päällikkönä ja toimialajohtajien esimiehenä sekä suorittaa keväällä kuntavaalien jälkeen valittavan pormestarin määräämiä tehtäviä. Sarvilinna toimii myös kaupunginhallituksen ja pormestarin esittelijänä.

SDP:n Pajamäki: Viljanen kiistatta pätevin ja ansioitunein

Kansliapäällikön valintaa edelsi pääkaupungin poliittisissa piireissä rähinä. SDP syytti kaupunginjohtaja Pajusen asettaneen Sarvilinnan kahden pätevämmän naishakijan edelle. Kokoomuksen lisäksi myös vihreät kiistivät, että Pajusen esitykseen liittyisi sukupuolista syrjintää.

SDP, vasemmistoliitto ja keskusta asettuivat kaupunginhallituksessa vastustamaan Sarvilinnan valintaa.

Kaupunginvaltuuston ratkaisevassa keskiviikon suljetussa lippuäänestyksessä Sarvilinna valittiin kansliapäälliköksi äänin 46-36.

Varsinkin demarit pitivät Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajaa Ritva Viljasta Sarvilinnaa pätevämpänä hakijana. Viljanen on SDP:n jäsen. Sarvilinna ei ole kertonut puoluekantaansa.

SDP julkaisi keskiviikkona, poikkeuksellisesti ja Viljasen luvalla, Viljasesta hakuprosessissa laaditun henkilöarvion. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki totesi ennen lopullista äänestystä, että kyseessä on Helsingin kaikkien aikojen merkittävin virantäyttö.

Pajunen on puolustanut esitystään toteamalla Sarvilinna olleen kokonaisarvioinnin perusteella soveltuvin hakija kansliapäälliköksi. 

– Onko (Pajusen) kokonaisarvio tehty fiilispohjalta, kysyi Pajamäki valtuustosalissa.

Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo totesi puheenvuorossaan, että valintaprosessi oli täysin politisoitunut.

Keskustan ryhmä tuki Viljasen valintaa. Timo Laaninen (kesk.) kysyi, oliko Sarvilinnan valinnalle muuta perustetta kuin jäsenkirja, tai sen puuttuminen.

Muu kuin ansioluettelo ratkaisi

Rekrytointiryhmää vetänyt Tatu Rauhamäki (kok.) muistutti, ettei huippuvirkoja voida täyttää ainoastaan ansioluetteloiden perusteella.

Vihreiden ryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs sanoi, että paras kansliapäällikkö ei ole visionääri, vaan toimeenpaneva johtaja. Hänen mukaansa Sarvilinna sopii rooliin paremmin kuin Viljanen.

Kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö puolusti Sarvilinnan valintaa toteamalla, ettei täydellistä hakijaa ole, vaan kysymys on siitä, mitä rekrytoinnissa painotetaan.

– En kannata Sami Sarvilinnan valintaa sen vuoksi, mitä jollain muulla hakijalla ei ole, vaan siksi, mitä Sami Sarvilinnalla on, selitti Männistö.

Orpo sai Stubbin kaatoon tukea puoluekoneistolta – näiltä liikemiehiltä myös tukirahaa

Petteri Orpo Alexander Stubb

Petteri Orpo sai oman piirinsä kautta puolueelta tukea, kun hän lähti haastamaan Alexander Stubbia puheenjohtajakisassa. Muiden ehdokkaiden kannattajia järjestely on ärsyttänyt.

Petteri Orpo Alexander Stubb

Kokoomus vaihtoi johtajaa kesällä 2016, kun Petteri Orpo voitti istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin ja kansanedustaja Elina Lepomäen puheenjohtajakisassa.

Turkulaisen Orpon kampanjan rahoitus kulki Varsinais-Suomen kokoomuksen tilin kautta ja piirin toiminnanjohtaja Juha Rantasaari vastasi rahaliikenteen hoitamisesta.

– Piirin hallitus teki päätöksen Orpon tukemisesta. On yleinen tapa, että paikallinen piiri on vahvasti mukana kampanjassa, kun oman piirin ehdokas pyrkii johonkin vaikutusvaltaiseen tehtävään, Rantasaari kertoo.

Käytännössä se tarkoitti muun muassa Rantasaaren työajan käyttämistä talousasioiden hoitamiseen. Rantasaari saa palkkansa puolueelta.  Lisäksi Varsinais-Suomen piiri kuittasi kampanjasta syntyneen taloudellisen tappion 3 000 euroa. Orpon kampanjan kulut olivat 46 000 euroa ja tulot 43 000 euroa.

Myös puolueen lähipiiriin kuuluva Varsinais-Suomen kansallissäätiö lahjoitti Orpolle 5 000 euroa kampanjaan.  Piirin toiminnanjohtaja Rantasaari on säätiön hallituksen jäsen.

Lepomäki ja Stubb vastasivat Ylelle, että he eivät saaneet kampanjaansa taloudellista tukea miltään kokoomuslaiselta järjestöltä. Uudenmaan piiri ei lähtenyt tukemaan kumpaakaan oman alueensa ehdokasta.

Ylen tietojen mukaan Orpon saama vetoapu on aiheuttanut närää kokoomuksen sisällä.

“Kyse henkilövalinnasta”

Varsinais-Suomen kansallissäätiön omistama osakeyhtiö järjesti puheenjohtajakamppailun aikana talousseminaarin, jossa esiintyivät kaikki kolme kandidaattia eli Alexander Stubb, Elina Lepomäki ja Petteri Orpo. Pääsylippu tilaisuuteen maksoi 400 euroa.

Olivatko seminaarin osallistujat tietämättään tukemassa Orpon kampanjaa?

– Ei ollut päätöstä, että talousseminaarin tuotoilla tuettaisiin Orpon kampanjaa. Mutta tietenkin, kun säätiö omistaa yhtiön, joka järjesti seminaarin, niin sen voi ajatella näinkin. Nämä ovat kuitenkin erillisiä asioita, Rantasaari sanoo.

Ehdokkailla oli poliittisia linjaeroja. Ovatko siis kaikki varsinaissuomalaiset kokoomuslaiset samalla Petteri Orpon linjalla?

– Politiikkaan kuuluvat linjaerot niin puolueiden välillä kuin puolueiden sisällä. Tilanne ei tässä mielessä ole erilainen kokoomuksessakaan.  En näe kuitenkaan, että kyse olisi niinkään linjaeroista, vaan henkilövalinnasta.

Rantasaari kertoo, että hänen työaikansa käyttäminen kampanjatyöhön noudattaa puolueen vakiintunutta linjausta.

– Kun piirijärjestö ryhmittäytyy jonkun ehdokkaan taakse, niin kuin meillä tapahtui, silloin toiminnanjohtaja voi käyttää työaikaansa.

Eikö se ole epäreilua muita ehdokkaita kohtaan?

– Se on yhteisesti sovittu ja siitä on ohjeistus tullut. 

Liikemiehet Kokkila, Raasio ja Wilenius Orpon tukena

Rantasaari kertoo, että kaikki tukisummat jäivät alle 1 500 euron. Hän ei halua antaa listaa tukijoista.

Ylen tietojen mukaan Orpolle rahaa lahjoittaneiden liikemiesten joukossa on muun muassa rakennusliike SRV:n pääomistaja llpo Kokkila ja sijoitusyhtiö CapManin osakas Tuomo Raasio.

Kokkila ei suoraan vahvistanut tukeansa Orpolle, mutta kommentoi Ylelle, että hän on ollut pitkään henkilökohtaisesti aktiivisesti tukemassa useita ehdokkaita ja puolueita erilaisten vaalien yhteydessä.

– Minkäänlaista vastiketta en ole tukea vastaan saanut – en kyllä ole sitä olettanut, enkä pyytänytkään, hän kirjoitti sähköpostitse.

Raasio ei kommentoinut rooliaan Orpon taustalla.

– Asia ei ole minulle ajankohtainen, Raasio viestitti.

Yksi Orpolle rahaa lahjoittaneista on lahtelaisen rakennusliike SSR Groupin omistaja Mika Wilenius.

Yle kertoi kesällä, että Wileniuksen nimi löytyy niin sanotuista Panaman papereista. Hän hallinnoi noin puolen miljoonan euron arvosta osakeomistuksia ja muuta varallisuutta seychelliläisen yhtiön kautta. Samassa yhteydessä kerrottiin SSR Groupin tiiviistä kytkennöistä keskustalaiseen Nuorisosäätiöön. 

"Pari puhelinsoittoa tutuille”

Puheenjohtajakisaa itsekin harkinnut, mutta aikeestaan luopunut kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) oli Orpon taustajoukoissa keräämässä rahoitusta.

– Keräsin joitakin tuhansia euroja kampanjaan. Kysyin joiltakin sellaisilta ihmisiltä, jotka tukevat kokoomusta, että haluavatko he lähteä rahoittamaan Orpon vaalikampanjaa. Pari puhelinsoittoa, ei sen sen kummallisempi juttu ollut.

Harkimo ei kuitenkaan halua kertoa, keitä lahjoittajia hän oli pyytänyt mukaan. Rantasaaren mukaan Harkimon lisäksi liikemieslahjoittajia etsimässä oli vantaalainen ex-kansanedustaja Tapani Mäkinen.

Lepomäen ja Stubbin lahjoittajat myös piilossa

Myöskään Stubbin ja Lepomäen kampanjoista ei irtoa tietoa lahjoittajista. Stubbin kampanjan koko oli noin 20 000 euroa ja Lepomäen 25 000 euroa. Lepomäen mukaan “tuki kerättiin valtaosin yksityishenkilöiltä kampanjatiimin toimesta”.

– En saanut miltään kokoomusjärjestöltä tai kokoomusta lähellä olevalta järjestöltä rahallista tai muuta tukea. Minulla ei myöskään ollut käytettävissäni ministerien erityisavustajia tai eduskuntaryhmän työntekijäresursseja kampanjassani eikä esimerkiksi ministeriautoa kiertäessäni Suomea, Lepomäki kirjoittaa Ylelle sähköpostivastauksessaan.

Alexander Stubb kertoi, että hänen kampanjaansa rahaa antoi “15 henkilökohtaista tuttua”. Hänkään ei kerro tuen antajien nimiä.

– Kampanjan rahat tulivat itseltä ja ystäväpiiristä, varainkeruu oli hyvin pienimuotoista.

Ay-rahaa Rinteelle

Keväällä 2014 Antti Rinne syrjäytti Jutta Urpilaisen demareiden johdosta. Rinteen kampanjassa oli mukana ammattiliitto Pron työntekijöitä. Metalli- ja Paperiliiton sekä Raideammattilaisten demariryhmät tukivat Rinteen kampanjaa 25 000 eurolla. Kyse on osin veronmaksajien rahasta, sillä ay-liikkeen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.

Rinne sai tuolloin huutia puoluetoveriltaan, tuolloiselta kansanedustajalta Pauliina Viitamieheltä.

– Ne ovat meidän rahoja. Sehän se hulluus on, että omaa puheenjohtajaa pudotetaan omilla rahoilla, Viitamies kommentoi Etelä-Suomen Sanomissa.

Rinne vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.

– Nämä tukijat ovat olleet esillä ennen valintaani SDP:n puheenjohtajaksi. Tämä on mahdollistanut sen, että kukin puoluekokousedustaja on voinut arvioida tukijoiden merkityksen puheenjohtajaa valittaessa.

Kiristetty vaalirahalaki ei koske puolueiden sisäisiä kampanjoita

Vaalirahoituslainsäädäntö ei koske puolueiden sisäisiä kampanjoita, vaikka niissä valitaan usein myös valtakunnallisesti merkittäviä vallankäyttäjiä.

Yleinen käytäntö on, että kunkin puolueen puheenjohtaja istuu ministerinä, jos puolue on hallituksessa. Lisäksi puheenjohtajan vaihdos johtaa usein muidenkin ministereiden vaihtumiseen.

Orpon kampanjan rahavirroista vastannut Juha Rantasaari muistuttaa, että he halusivat nimenomaan hoitaa kampanjan rahoituksen piirin tilin kautta.

– Tili on Valtiontalouden tarkastusviraston tarkkailun alla.  Virasto voi tarkastaa rahaliikenteen milloin tahansa.

Usein eduskunta- ja kuntavaaleissa ehdokkaat hoitavat kampanjan rahoitukseen liittyvät asiat tukiyhdistyksen kautta. Yhdistykset eivät ole samanlaisen valvonnan kohteena kuin puolueiden piirijärjestöt.

Valvonnan piirissä olevan puoluejärjestön tulee julkistaa yleisölle yli 1 500 euron tukien antajat. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että tyypillinen tukisumma on niukasti alle rajan, esimerkiksi 1 490 euroa.

Orpo ei kommentoinut kampanjansa rahoitusta tai sitä, näkeekö hän vaalirahoituslaissa muutostarpeita.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne olisi valmis harkitsemaan lainsäädännön uudistamista.

– Mikäli asiantuntijoiden näkemys on se, että vaalirahalakia on uudistettava pitämään sisällään myös puolueiden sisäiset kampanjat, kuten puheenjohtajan valinta, SDP on valmis pohtimaan asiaa parlamentaarisesti yhdessä kaikkien puolueiden kanssa, Rinne kommentoi.

"Ollaan perusoikeuksien äärellä"

Viime vuosikymmenellä Suomen politiikkaa ravistellut vaalirahakohu johti vaalirahoitusta koskevan lainsäädännön tiukentamiseen. Yksi uuden lain arkkitehdeistä oli ministeri Lauri Tarasti.

Hänen mukaansa puolueiden sisäisten kampanjoiden ulottumista lain piiriin ei edes harkittu.

– Tämä on hyvä kysymys. Jokainen ymmärtää, että puoluejohtajan vaali on paljonkin merkittävämpi kuin yksittäisen kansanedustajan tai vaikka kunnanvaltuutetun vaali, Tarasti sanoo.

Tarastin mukaan puolueiden kampanjoiden rahoituksen ottaminen lakiin olisi kuitenkin hyvin hankala toteuttaa.

– Yleinen vaali on julkista toimintaa ja julkisesta toiminnasta säädetään tavallisesti lailla. Puoluejohtajan valinta on taas puolueyhdistyksen sisäistä toimintaa, eli yhdistystoimintaa. Jos valtio puuttuu yhdistysvapauteen voimakkaasti, niin silloin ollaan perusoikeuksien äärellä, Tarasti sanoo.

Korhonen: Pimeän rahan kampanjat

Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen mukaan puolueiden sisäisissä vaalikampanjoissa on käytetty jo pitkään “pimeää rahaa”.

Pimeällä rahalla Korhonen viittaa etenkin puolueiden sisäisissä kampanjoissa annettuun vaalitukeen, josta ei lain mukaan tarvitse ilmoittaa.

– Kamppailuihin osallistuvat myös puoluetta lähellä olevat tahot. Pelissä on mukana niin ikään valtiollista työvoimaa eli erityisavustajia ja valtiosihteereitä, Korhonen sanoo.

Korhonen toimi keskustan puoluesihteerinä vuoteen 2010 saakka ja oli yksi vaalirahakohun keskushenkilöistä. Korhonen kertoo osallistuneensa kuitenkin vuoden 2015 eduskuntavaaleissakin useiden poliitikkojen vaalikampanjoiden suunnitteluun.

Korhosen mukaan suurten puolueiden puheenjohtajakamppailussa kuluu keskimäärin 50 000 euroa tai jopa sitä enemmän.

– Siellä käytetään isoja summia. Rahat tulevat usein yrityksiltä ja lähipiirin yhteisöiltä. Rakennusliikkeitä on ollut kautta historian mukana rahoittajina, mutta myös metsäteollisuutta, pankkeja, vakuutusyhtiöitä, elintarvikeyhtiöitä, Korhonen sanoo.

Aihetta käsitellään tänään Ylen A-studiossa kello 21.05 alkaen

Ruotsissa esitetään valikoivaa asevelvollisuutta kaikille nuorille

Ruotsalaisia sotilaita harjoituksissa Gotlannissa 14. syyskuuta.

Hallituksen selvityksessä esitetään, että vuosina 1999 ja 2000 syntyneille nuorille järjestettäisiin kutsunnat jo ensi vuonna.

Ruotsalaisia sotilaita harjoituksissa Gotlannissa 14. syyskuuta.

Ruotsi suunnittelee asevelvollisuuden palauttamista valikoivasti siten, että joka ikäluokasta 4 000–8 000 nuorta koulutettaisiin sotilaiksi.

Ruotsi luopui miesten yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2000 ja siirtyi ammattiarmeijaan. Ruotsin puolustusvoimat on kuitenkin kärsinyt rekrytointivaikeuksista.

Hallituksen tilaamassa, keskiviikkona julkaistussa selvityksessä esitetään, että ensimmäiset kutsunnat 18-vuotiaille nuorille – niin miehille kuin naisille – järjestettäisiin jo ensi vuonna.

Ensimmäiset asevelvolliset astuisivat palvelukseen tammikuussa 2018. Armeijaan pakotettavien määrä riippuisi siitä, kuinka moni lähtee palvelukseen vapaaehtoisesti.

Influenssarokoteannoksia tulee jakoon entistä enemmän

Kuvassa rokotetaan.

Rokoteannoksia jaetaan terveysasemille 200 000 enemmän kuin viime vuonna.

Kuvassa rokotetaan.

Lokakuun aikana terveysasemille jaetaan ensimmäiset erät Suomeen hankituista 1,5 miljoonasta kausi-influenssarokoteannoksesta, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä. Viime vuonna annoksia jaettiin 1,3 miljoonaa.

THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek kuvailee rokotteiden määrän ottajien olevan nousussa.

– Viime vuonna vanhusten ja lasten rokotuskattavuus nousi, Nohynek sanoo.

Aallonpohja nähtiin talvikaudella 2011–12, jolloin 13 prosenttia lapsista sai influenssarokotteen. Viime vuonna influenssarokote annettiin 24 prosentille pikkulapsista. Toisesta riskiryhmästä, yli 65-vuotiaista, 42 prosenttia otti influenssarokotteen.

Tällä hetkellä influenssaa on Suomessa liikkeellä yksittäisinä tapauksina.

Tulevaa influenssakautta on vaikea ennustaa. Euroopassa on syksyllä todettu yksittäisiä A-virustartuntoja.

Tulevan kauden rokotteen kolmesta viruskannasta yksi on sama kuin ennenkin, AH1N1. B-viruskanta ja AH3N2 ovat erilaisia kuin viime vuonna, Nohynek kuvailee.

Rokotuksen voi käydä ottamassa terveyskeskuksessa marraskuussa, yksityisillä terveysasemilla kenties jo aiemmin, THL:stä arvioidaan.

Löytyykö Virolle vihdoin presidentti? Yllätysnimi Kaljulaidia nostetaan Viron johtoon

Kersti Kaljulaid

Sitoutumaton Kersti Kaljulaid voisi olla sopiva kompomissiehdokas, jolla presidentin valinnasta syntynyt poliittinen solmu aukeaisi. Valitsijakokous ei kyennyt valitsemaan Virolle uutta presidenttiä viikonloppuna.

Kersti Kaljulaid

Viron monimutkaisessa presidentin valinnassa on noussut esiin uusi nimi, Kersti Kaljulaid.

Viron parlamentin, riigikogun vanhimpienneuvosto päätti tiistaina pyytää Kersti Kaljulaidia presidenttiehdokkaaksi ensi maanantaina pidettäviin vaaleihin.

Suurelle yleisölle tuntematon 46-vuotias Kaljulaid työskentelee tällä hetkellä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.

Kaljulaid on profiloitunut talousosaajana ja hän on työskennellyt aiemmin pankkien palveluksessa. Hän toimi pääministeri Mart Laarin neuvonantajana vuosituhannen vaihteessa. Hän oli myös isänmaaliiton jäsen, mutta ei ole koskaan ollut ehdokkaana vaaleissa. Kaljulaid on neljän lapsen äiti.

Virossa on syntynyt paha poliittinen pattitilanne presidentin valinnan epäonnistuttua viime lauantaina. Sitoutumaton Kaljulaid voisi olla sopiva kompomissiehdokas reformipuolueelle ja keskustalle.

Kaljulaid kävi keskiviikkona reformin, keskustan ja konservatiivisen kansanpuolueen (EKRE) parlamenttiryhmien kuultavana. Reformin puheenjohtaja, pääministeri Taavi Rõivas ilmaisi kokouksen jälkeen, että puolue on valmis tukemaan Kaljulaidia. Aiemmin reformin suosikki presidentiksi on ollut Jüri Luik, mutta keskusta ja EKRE eivät innostu Luikista.

Myös keskusta näyttää Kaljulaidille vihreää valoa. Konservatiivit sen sijaan miettivät vielä tukeaan. Ensin EKRE kannatti häntä, mutta Kaljulaidin mielipiteet tasa-arvoisesta avioliitosta saivat puolueen empimään.

Kaljulaidin pitäisi saada vaalissa 68 ääntä, jotta hänet valittaisiin Viron uudeksi presidentiksi. Hän olisi Viron ensimmäinen naispresidentti.

Suljetussa lippuäänestyksessä voi kuitenkin tapahtua mitä tahansa, koska puolueiden ryhmäkuri on löyhä.

Viron presidentinvaalista tuli viime lauantaina farssi. Yksikään ehdokas ei saanut vaadittua kannatusta ensimmäisellä kierroksella ja toisella kierroksella osa valitsijamiehistä äänesti mielenosoituksellisesti tyhjää. Tämän jälkeen jatkoon selvinneet presidenttiehdokkaat kieltäytyivät jatkamasta äänestystä.

Turvallisuutta uhkaavat turvapaikanhakijat siirretään omiin keskuksiin

Vuosaaren vastaanottokeskus Itä-Helsingissä.

Hallitus muuttaa pikavauhtia 1-3 vastaanottokeskusta paikoiksi, joihin siirretään häiriöitä tai ongelmia aiheuttavat turvapaikanhakijat. Uusi menettely alkaa ensi vuoden alusta.

Vuosaaren vastaanottokeskus Itä-Helsingissä.

Maahanmuuttoa pohtiva ministerityöryhmä linjasi tänään, miten vastaanottokeskusten turvallisuusongelmiin puututaan. Ratkaisu on keskittää riskitapaukset 1-3 vastaanottokeskukseen.

Keskuksissa olisi "riittävästi", kuten päätöksessä sanotaan, järjestyksenvalvojia ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia poliisin ja keskuksen muun henkilökunnan tukena.

Minne keskukset sijoittuvat, sitä vasta selvitetään, kertoo ministerityöryhmän pääsihteeri Erkki Matilainen.

Vastaanottokeskusten toimintatavat pysyvät entisellään, ovia ei suljeta, eikä liikkumista estetä, mutta turvapaikanhakijoille voidaan asettaa asumis- ja ilmoittautumisvelvollisuus.

Pieni osa aiheuttaa häiriöitä

Vaikka turvapaikanhakijoita on keskuksissa ennätyksellisen paljon, häiriöitä on ilmennyt vähän.

Mahdollisia riskejä hakijoiden joukosta seulotaan jo nyt. Merkittävä riski on mielenterveysongelmat. Viime päivinä on julkisuudessa kerrottu lisääntyneistä itsemurhayrityksistä.

Ongelmia kärjistää pitkä odottelu ahtaissa keskuksissa.

– Riskit koskevat sekä niitä, jotka vasta odottavat päätöstä, että niitä jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, ja jotka stressaavat poislähtöä, Matilainen sanoo.

Nykytilannetta aiotaan parantaa myös lisäämällä tiedonkulkua keskuksesta toiseen.

Ministerit päättävät - lakitie veisi aikaa

Nyt selvitetään, minne ja miten erityiskeskukset perustetaan.

Tähän saakka erityistä ja vaativaa tukea tarvitsevia turvapaikanhakijoita on sijoitettu Hennalan keskukseen.

Aikaa on vähän. Suunnitelmien pitää olla valmiita marraskuun puoliväliin mennessä, päätös tehdään siitä parin viikon kuluttua ja keskukset aloittavat ensi vuoden alusta.

Suunnitelma on osa hallituksen maahanmuutto-ohjelmaa, eikä sitä tehdä erillistä lakia.

– Lakitie veisi aikaa, perustelee työryhmän päätöstä pääsihteeri Matilainen.

Poliisi: Tieto Kajaanin lentoaseman uhkasta tuli ulkomailta

Poliisi Kajaanin lentoaseman ovella

Poliisi selvittää edelleen uhan alkuperää ja sen todenperäisyyttä. Lentokenttä on toiminut edelleen normaalisti, mutta poliisi on ollut paikalla.

Poliisi Kajaanin lentoaseman ovella

Poliisi tiedotti viimein Kajaanin lentoaseman poliisioperaatiosta, joka on ollut käynnissä tiistai-iltapäivästä alkaen. Poliisin mukaan tieto lentoasemaan kohdistuvasta turvallisuusuhkasta tuli ulkomailta.

Koska uhan taustoista ei ole poliisilla vielä tarkkaa tietoa, poliisi on ollut läsnä lentoasemalla näkyvästi tänäänkin. Poliisi selvittää edelleen uhan alkuperää, tarkkaa sisältöä ja uhan todenperäisyyttä.

– Yleensä aina, kun tieto uhkauksesta tulee ja sen alkuperästä ja todenperäisyydestä ei ole tarpeeksi tietoa, poliisi varautuu vakavuudella, kommentoi rikosylikomisario Jarkko Maksniemi.

Uhka kohdistuu nimenomaan lentoasemaan. Lentoliikenne on toiminut Kajaanin kentällä normaalisti. Poliisi ei ole myöskään antanut lentoliikennettä koskevia ohjeita tai määräyksiä.

Rikosylikomisario Jarkko Maksniemi ei kommentoi, mistä maasta uhkaus tuli tai tuliko se suoraan poliisille vai lentokenttiä pyörittävälle Finavialle.

Tilanne asemalla rauhallinen

Keskiviikkopäivänä Kajaanin lentoasemalta matkustanut Eeva-Liisa Hakala kertoi Ylelle, että tilanne lentokentällä on ollut rauhallinen.

– Ihan niin kuin johonkin uinuvaan laaksoon olisi tullut, ei täällä ole ketään eikä mitään tapahdu, Hakala kuvaili.

Hakala kertoo, että lentoaseman henkilökunnalta ei ole tullut erityisiä ohjeistuksia lentomatkustajille.

– Mitään ohjeita ei ole annettu. Outoa, mutta ihan hyvä näin, eipä ainakaan ole mikään härdelli päällä.

Yle Kajaanin saamien tietojen mukaan yhdelle tiistain matkustajista lentokenttähenkilökunta oli kuitenkin todennut: "Tämä on vain tällainen harjoitus."

Jatkossa poliisi on läsnä lentoasemalla tarpeen mukaan. Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran viimeistään torstaina.

Porissa iloitaan: Jättiyhtiö Japanista ostaa Luvatan erikoistuotteiden valmistuksen

Luvatan työntekijä

Tokion pörssiin listattu jättiyhtiö Mitsubishi Materials ostaa Luvatan erikoistuotteiden valmistuksen.

Luvatan työntekijä

Metalliyhtiö Luvatan erikoistuotteiden valmistus siirtyy japanilaisen Mitsubishi Materials -yhtiön omistukseen. Ensi vuoden alkupuolella toteutuva kauppa koskee Suomessa noin 330 ihmistä, jotka työskentelevät Porissa.

Porin-yksikkö on entinen Outokummun tuotantolaitos, joka siirtyi Nordic Capitalin ja sen perustaman Luvatan haltuun vuonna 2005. Yksikkö valmistaa muun muassa suprajohtavia lankoja magneettikuvauslaitteisiin ja aurinkopaneelien virrankierrätyslankoja.

– Olemme erittäin iloisia tästä uutisesta, ja myös työntekijät ja asiakkaat ovat ottaneet tämän hyvin vastaan. Mitään henkilöstövaikutuksia negatiiviseen suuntaan ei ole tulossa, pikemminkin positiiviseen, yksikön toimitusjohtaja Jussi Helavirta sanoo.

Japanilaisyhtiö laajentaa

Toimitusjohtaja Jussi Helavirta arvioi, että Porin-yksikkö on erittäin tärkeä tekijä Mitsubishille, joka haluaa laajentaa toimintaansa maailmanlaajuisesti. 1870-luvulla perustetulla ja Tokion pörssiin listatulla Mitsubishi Materialsilla on 25 000 työntekijää ja 14 miljardin euron liikevaihto 29 maassa.

Porin lisäksi Luvatalla on erikoistuotteiden valmistusta yhdeksässä maassa 14 tuotantolaitoksessa Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Yhteensä yksikköön kuuluu 1 200 työntekijää.

TVO kiistää syrjinnän koululaisjupakassa: "Koulu ei toimittanut tarvittavia tietoja"

Olkiluodon ydinvoimayksiköt 1 ja 2

Teollisuuden Voiman viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa sanoo, että koulu ei toimittanut lisätietoja ulkomaalaiselta kuulostaneiden oppilaiden kansalaisuuksista kahdesta pyynnöstä huolimatta.

Olkiluodon ydinvoimayksiköt 1 ja 2

Teollisuuden Voima kiistää jyrkästi, että se olisi syrjinyt osaa Olkiluotoon koululaisvierailulle tulleista porilaiskoulun oppilaista.

Seitsemän Porin Kaarisillan koulusta tullutta fysiikan kurssin oppilasta joutui jäämään Olkiluodon vierailukeskukseen, kun muu luokka lähti tutustumaan voimala-alueella sijaitsevaan voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan.

Oppilaat ovat ulkomaalaistaustaisia, joten tapaus on aiheuttanut hämmästystä vierailukoulussa ja tiistai-illan jälkeen myös julkisuudessa. Koulu on vaatinut asiasta TVO:lta selvitystä, jota yhtiö on laatinut keskiviikkona.

Kirjeenvaihtoa selvitetty

TVO:n viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa sanoo, että hän on selvittänyt tapausta koko päivän ja ollut yhteydessä useita kertoja vierailulle tulleen koulun rehtoriin. Hän sanoo käyneensä läpi koulun edustajien kanssa ennen vierailua käydyn sähköpostikirjeenvaihdon.

– Viidellä luokan oppilaalla oli passissa XXX-merkintä kotimaan kohdalla. He eivät tulleet lainkaan paikalle. Koulusta oli tulossa paikalle myös seitsemän muuta henkilöä, joista kysyttiin, ovatko nämä Suomen vai ulkomaan kansalaisia. Kysymykseen ei saatu koskaan vastausta. Kyse on ehkä väärinkäsityksestä puolin ja toisin, Tuohimaa sanoo.

Tuohimaan mukaan viranomaissäädösten mukaan TVO:lla on oltava selvillä etukäteen, minkämaalaisia vieraita voimalaitokseen on tulossa. Koululla oli hänen mukaansa tiedossa, että ilman kansalaisuustietoa oppilaat joutuvat jäämään vierailukeskukseen.

Profilointi nimen perusteella

Koululaisryhmän koko oli noin 30 oppilasta. Kansalaisuustietoa kysyttiin vain osalta oppilaista eli käytännössä ulkopuolelle jääneistä oppilaista.

– Nämä seitsemän henkilöä valikoituivat profiloinnin perusteella, koska heidän nimensä olivat ulkomaalaistaustaisia. Jos jonkun nimi on Matti Virtanen, on oletus, että hän on Suomen kansalainen. Emme saaneet koululta kysymäämme kotimaatietoon vastausta edes toisella yrittämällä, Tuohimaa sanoo.

Porin seudulla asuu paljon myös sellaisia Suomen kansalaisia, joilla on ruotsalaisperäinen nimi. Kysytäänkö myös heiltä kotimaatietoa?

– Kysytään, jos on aihetta epäillä, että he ovat ulkomaan kansalaisia. Mutta en osaa vastata, kysytäänkö kaikilta ruotsalaistaustaisen nimen omaavilta, Tuohimaa sanoo.

TVO pahoillaan

Kaarisillan koulun rehtori Johanna Siitari sanoo Ylelle, että hänen mielestään kaiken piti olla kunnossa ennen vierailua.

– Jos TVO olisi kaivannut lisätietoa eikä ollut saanut haluamiaan vastauksia, miksi asiasta ei kysytty uudestaan koulusta? Siitari ihmettelee.

TVO:n viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa haluaa korostaa, että kyse ei ollut rasismista ja että TVO on hyvin pahoillaan tapahtumasta. Hänen mukaansa lupakäytännöstä ei ole osattu kertoa tarpeeksi selvästi.

Tuohimaan mukaan tilanteessa ei kuitenkaan ollut muuta mahdollisuutta toimia. Lupia vierailulle ei pystytty järjestämään enää voimalan portilla.

– Yksinkertaisella kysymyksellä ja yksinkertaisella vastauksella olisi selvitty paljolta sotkulta, Tuohimaa sanoo.

Näin KRP toimii, kun toisesta valtiosta tulee oikeusapupyyntö

Krp:n julkisivua.

Sanomalehti De Telegraaf uutisoi tiistaina, että Suomessa on tehty salaisia ohjustestejä liittyen malesialaiskoneen alasampumisen tutkintaan. KRP on kertonut ainoastaan, että se on antanut antanut Hollannille oikeusapua tutkintaan liittyen, mutta ei kommentoi avun sisältöä.

Krp:n julkisivua.

Rikosylitarkastaja Sanna Palo KRP:stä kertoo, että yleensä oikeusapupyynnöt toisesta valtiosta tulevat keskusrikospoliisille.

– Täällä oikeusapupyyntö käännetään ja katsotaan, onko se kaikkien lakien ja sopimusten mukainen vai onko siellä jokin kieltäytymisperuste. Jos se on asiallinen, se jaetaan jutun laadusta riippuen täytäntöönpantavaksi paikallispoliiisille tai keskusrikospoliisille.

Palo kommentoi Ylelle oikeusapupyyntöjen etenemistä yleisellä tasolla ottamatta kantaa mihinkään tiettyyn tapaukseen.

Yleensä oikeusapupyynnöt tarkoittavat käytännössä esimerkiksi kuulustelua, pankkitilitiedusteluja, omaisuuden jäädyttämisiä, tarkkailua, kotietsintöjä ja takavarikoita.

Palo kertoo, että epätavanomaisissa ja isoissa tapauksissa saatetaan olla hyvinkin tiiviisti yhteydessä kyseisen maan viranomaisten kanssa.

– Esimerkiksi jos kyseessä on sen verran iso juttu, että oikeusapua pyytävällä valtiolla on kova intressi asiaan, valtio voi pyytää, että voisivat itsekin tulla paikan päälle ja olla läsnä oikeusapupyynnön täytäntöönpanossa. Jutun laadun ja tarpeen mukaan siitä voi sopia.

Suomella on EU-valtioiden kesken oikeusapusopimus. Suomessa on myös laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa, jonka perusteella oikeusapua voidaan antaa mille tahansa valtiolle.

Kieltäytymisperusteita kahdenlaisia

Kieltäytymisperusteita on kahdenlaisia, ehdottomia ja harkinnanvaraisia. Palo kertoo, että eräiden ehdottomien kieltäytymisperusteiden tapauksessa päätöksen tekee oikeusministeriö.

– Ehdottomista kieltäytymisperusteista on kyse, jos esimerkiksi oikeusavun antaminen saattaisi loukata Suomen täysivaltaisuutta tai vaarantaa turvallisuutta tai muita olennaisia etuja tai jos oikeusavun antaminen olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia tai perusvapauksia koskevien periaatteiden kanssa.

Harkinnanvaraiset kieltäytymisperusteet koskevat esimerkiksi tapauksia, joissa tekoa voidaan pitää poliittisena rikoksena tai sotilasrikoslainsäädännön alaan kuuluvina.

Lisäksi jos oikeusapupyynnön täytäntöönpano edellyttää pakkokeinojen käyttämistä, on olemassa kaksoisrangaistavuuden vaatimus, eli teon on oltava sellainen, että sitä voitaisiin pitää myös Suomessa rikoksena.

KRP ei kerro oikeusavun sisällöstä

Rikosylikomisario Tero Haapala KRP:stä toisti keskiviikkona, että Hollannille annetun oikeusavun sisällöstä ei voida kertoa mitään, sillä kansainvälisten käytäntöjen mukaan kommentointi kuuluu oikeusapupyynnön esittäjälle eli tässä tapauksessa Hollannille.

– Kunnioitamme tätä, hän sanoo.

Haapala ei halua kertoa myöskään siitä, milloin pyyntö on tullut.

Myös puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti viestitti Ylelle, ettei hän voi kommentoida asiaa.

Hjalliksen pettymys – näin ministeripaikasta haaveillut Harkimo lähti Stubbin kaatajaksi

Hjallis Harkimo.

Liikemies Harry Harkimo lähti suurin odotuksin valtakunnanpolitiikkaan. Kaikki ei sujunut niin kuin hän kaavaili.

Hjallis Harkimo.

Haastattelu kahvilassa keskeytyy toistuvasti puhelimen soittoon. Lopulta Harry “Hjallis” Harkimo vastaa. Käy ilmi, että pikkutyttö haluaa tavata illalla Hartwall Areenalla konsertoivan pop-idoli Justin Bieberin. Siinä kaivataan Harkimon apua. Tällaista on poliitikko-liikemiehen arki: koko ajan joku on jotain vailla.

Harkimolla on takanaan vajaat puolitoista vuotta valtakunnan politiikkaa kokoomuksen riveissä.

Lähtölaukaus eduskuntavaalikampanjaan tapahtui helmikuussa 2015. Hän ilmoitti aikeistaan suoraan pääministeri Alexander Stubbille.

– Hän vaikutti tyytyväiseltä, mutta en tiedä kyllä miksi, Harkimo naureskeli seuraavana päivänä julkistaessaan ehdokkuutensa MTV Uutisten tv-kameralle.

Politiikka oli Harkimolle tuttua jo senkin takia, että entiset vaimot Leena Harkimo ja Merikukka Forsius ovat toimineet kokoomuksen kansanedustajina.

Harkimo perusteli omaa ehdokkuuttaan muun muassa sillä, että hän halusi täyttää elämänsä jollain uudella ja kiinnostavalla. Ikäkin alkoi painaa: jos halusi eduskuntaan, 61-vuotiaana oli viimeistään sen aika. Ensikertalainen ei aikonut ryhtyä takarivin taaviksi.

– En minä ministerin pestiä, mutta joku muu homma sieltä pitää saada kuin istua siellä takapenkissä, hän sanoi Ylen Vaaligallerian haastattelussa.

Harkimo oli kyllä vähän miettinyt sitä ministerin pestiäkin.

Ei tullut kokoomuksen anneberneriä

Hän tiesi tulevansa valituksi eduskuntaan, mutta se ei riittäisi. Piti saada paljon ääniä, koska niillä saisi paljon valtaa. Harkimo myöntää, että rahoituksessa “mopo karkasi vähän käsistä” – lopulta kampanjaan paloi lähes 80 000 euroa, valtaosa meni omaan piikkiin.

Sipoolainen liikemies valittiin kansanedustajaksi vajaalla 12 000 äänellä. Potti oli kokoomuslaisista viidenneksi suurin.

TV:stä tuttu liikemies oli yksi vaali-illan suosikkihaastateltavista. Harkimo kertoi muun muassa aikovansa puhua eduskunnassa “yhtä suoraan kuin aina ennenkin”.

– En kai minä ala puhetapaani muuttaa siksi, että pääsen eduskuntaan, hän kommentoi Ilta-Sanomille seuratessaan ääntenlaskun etenemistä.

Toukokuun lopussa hallitusneuvottelujen jälkeen kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb esitteli ministerinsä. Harkimosta ei tullut kokoomuksen vastinetta keskustan ministerivalinnalle, bisnestaustaiselle Anne Bernerille.

Harkimo oli pettynyt Stubbiin.

Suunnistaa vallan luo

Loppuvuodesta 2015 Ilta-Sanomat selvitteli tilastoista uuden eduskunnan hiljaisimpia kansanedustajia. Harkimo oli yksi heistä: hän ei ollut siihen mennessä puhunut täysistunnossa kertaakaan.

– Totta kai jossain vaiheessa puhe on tulossa. Sitten puhutaan, kun on sanottavaa. En puhu siksi, että pitäisi saada puheita tilastoihin, Harkimo vakuutti tuolloin.

Uutisesta meni kuitenkin vain pari viikkoa, kun tuo tilastomerkintä tehtiin. Joulukuun yhdeksäntenä päivänä Harkimo kommentoi salissa oppositiopuolueiden välikysymystä työllisyydestä.

“Arvoisa rouva puhemies! Ensiaputoimia on jatkettu jo liian kauan. Elvytys pelastaa ihmishenkiä, mutta uusia työpaikkoja se ei kyllä luo. Velaksi eläminen loppuu, kun nyt helpotetaan yrittäjien mahdollisuutta palkata työntekijöitä ja annetaan mahdollisuus paikallisesti sopia työsuhteiden ehdoista, kuten palkasta ja työajasta.”

Ensipuheensa jälkeen Harkimo on taas ollut täysistunnoissa hiljaa. 

– Harkimolla on oma tapansa vaikuttaa. Jos on hyvissä väleissä esimerkiksi valtiovarainministerin kanssa, se voi olla paljon tehokkaampaa kuin rivikansanedustajan puurtaminen, muistuttaa kokoomuskollega.

Harkimoa kuvataan visionääriksi, nopeaälyiseksi ja taitavaksi verkostoitujaksi, joka löytää aina tiensä vallan luo. Kokoomuksen avustajakunnasta kerrotaan, että Harkimo saattaa kurkata eduskunnan kuppilan ovelta nähdäkseen, löytyykö sieltä tärkeitä henkilöitä. Sellainen on esimerkiksi keskustaministeri Anne Berner. Jos kiinnostavaa seuraa ei löydy, Harkimo lähtee pois.

Harkimo itse kertoo etsivänsä kuppilasta “hyviä kavereita”.

– En minä valtaa sieltä etsi, vaan katson, onko siellä ihmisiä, joiden kanssa minua kiinnostaa jutella. En ole sellainen, joka menee toimittajien pöytään, jotta saisi jonkun kommenttinsa mediaan.

Kuisketta eduskunnan käytävillä

Kun Harkimo oli istunut puolisen vuotta eduskunnassa takarivin taavina, hän ryhtyi taas kaipaamaan säpinää.

Alkuvuonna 2016 eduskunnassa alkoi liikkua kuuma huhu. Ihmiset kertoivat toisilleen suurena paljastuksena, että Harkimo harkitsee Alexander Stubbin haastamista.

– Vuorotellen joku kuiskutti minulle “mulla olis yks juttu”. Hjallis oli puhunut sitä ympäriinsä, nauraa kokoomuksen sisäpiiriläinen.

Harkimo kyseli mielipidettä kollegoiltaan. Hän teki selväksi, että haluaa joka tapauksessa puolueen puheenjohtajan vaihtuvan. Niin halusi moni muukin: kokoomuksen eduskuntaryhmässä oli suurta tyytymättömyyttä Alexander Stubbin tapaan johtaa. Kriitikot kokivat ryhmän jääneen vaikutuskyvyttömäksi kumileimasimeksi.

Lopulta kuplivan pinnan rikkoi Urheilulehti, joka uutisoi viime maaliskuussa, että Harkimo harkitsee kisaa. Katseet kääntyivät välittömästi sisäministeri Petteri Orpoon, jota moni kokoomuslainen oli jo käynyt anomassa Stubbin haastajaksi. Seuraavana päivänä Orpo puhuikin tiedotusvälineille eduskunnassa.

– Keskityn vaativaan työhön, jossa on isänmaan kannalta isoja asioita pöydällä, Orpo perusteli kieltäytymistään ja vakuutti, ettei näe mahdollisuutta mielensä muuttumiseen kevään aikana.

Vain pari päivää myöhemmin Orpo oli Harkimon Hjallis-ohjelman vieraana MTV3-kanavalla. Kameran edessä puoluetoverit jutustelivat naurun lomassa muun muassa siitä, kuka päättää kaapin paikan ministerin kotona.

Huhtikuussa kansanedustaja Elina Lepomäki avasi oman pelinsä. Viimeistään nyt tie oli Orpolle auki. Takinkääntö ja istuvan puheenjohtajan haastaminen sopi erittäin kehnosti uskollisena ja maltillisena pidetyn poliitikon kuvaan. Kun kisassa oli muitakin, se ei näyttänyt niin pahalta.

Muutama puhelu liikemiestutuille

Harkimo siirtyi välittömästi Orpon taakse ja ryhtyi etsimään vantaalaisen ex-kansanedustajan Tapani Mäkisen (kok.) ohella liikemiehiä maksamaan Orpon kampanjaa. Se tarkoitti Harkimolle “muutaman puhelun soittamista tutuille, joiden ajatusmaailma on kokoomusta lähellä”.

– Ei se ollut iso juttu. Joitain tonneja sain hankittua, hän vähättelee.

Hän etsi rahaa, mutta teki muutakin. Harkimo vaikuttaa haluttomalta kertomaan näistä tekemisistään tarkemmin.

– Siinä oli monenlaista, järjestelin joitain tilaisuuksia. Olin kaikissa asioissa Orpon tukena, hän muotoilee.

Sähköjänis, tienraivaaja, jäänmurtaja. Termejä on monia, mutta kaikki tähän juttuun haastatellut ovat samaa mieltä: Harkimo avasi tien kokoomuksen puheenjohtajavaihdokselle. Kuinka merkittävä rooli Harkimolla oli Orpon voitossa, riippuu siitä, keneltä kysyy.

Hän ei ollut kampanjan ydintiimissä, johon kuuluivat kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, entinen kansanedustaja Heikki Autto ja Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Juha Rantasaari. Myös Orpon erityisavustajat Ville Valkonen ja Mikko Kortelainen, entinen kansanedustaja Janne Sankelo sekä kampanjasihteeri Daniel Lahti olivat keskeisiä tekijöitä Orpon kampanjassa.

“Kun luottamus petetään"

Kysy Susanna Koskelta. Se on tavallisin vastaus, jonka saan, kun kyselen Harkimosta. Koski on kokoomuksen nuorta polvea, ensimmäisen kauden kansanedustaja Vaasasta. Kaksikko on tuttu näky eduskunnassa.

– Kyllä se sopii, mutta voinko soittaa hetken päästä? Olen juuri nyt Hjalliksen kyydissä, Koski vastaa.

Pian Koski on uudelleen puhelimessa. Hän ei löydä ystävästään moitittavaa: Harkimo on erinomaisen hyvä poliitikko, jota kiinnostavat työllisyyteen, talouteen ja yrittäjyyteen liittyvät asiat. Kosken mukaan Harkimolla on sydäntä myös esimerkiksi lasten harrastusmahdollisuuksista huolehtimiseen – hyväntekeväisyystyön kautta.

Koski laskee Harkimon vaalikauden konkreettiseksi saavutukseksi merkittävän roolin siinä “mitä kokoomus on tänään”.

– Hjalliksella oli varmasti kenen tahansa näkökulmasta katsottuna ratkaiseva rooli siinä, keitä puheenjohtajakisaan lopulta lähti ja kuka tuli valituksi.

Monet kokoomusvaikuttajat kertovat, että Harkimolla oli ollut odotuksia ministeriydestä keväällä 2015 ja vaalien jälkeinen pettymys oli heidän mukaansa ainakin osasyynä Stubbin haastamiseen. Koski tuntee taatusti hyvin avopuheisen ystävänsä ajatukset, mutta muotoilee sanansa tarkasti.

– Yleisesti ottaen voin kommentoida, että Hjallikselle ja inhimillisesti yleensäkin ensiarvoisen tärkeää on luottamus. Politiikkahan perustuu luottamukseen ja ihmisten välisiin sopimuksiin. Jos se luottamus petetään, en yhtään ihmettele sitä, että siinä pettyy.

Oliko Stubb luvannut hänelle ministerin pestin ennen vaaleja?

– Se on Hjalliksen ja Alexin välinen asia, Koski sanoo.

Muutama päivä myöhemmin eduskunnan kahvilassa Harkimo hakee sanojaan, kun kysyn, mitä mahdollisesta ministeriydestä puhuttiin ennen vaaleja.

– Ei ollut luvattu, hän lopulta tokaisee.

Oliko vähän annettu ymmärtää?

– Ehkä vähän oli annettu ymmärtää. En minä siitä kuitenkaan ollut pahoillani. Olin siitä pahoillani, että silloinen puheenjohtaja (Stubb) ei jutellut minulle siitä, ei käynyt minun kanssani yleensäkään mitään keskustelua. Olen sanonut hänelle sen suoraankin.

– Ylipäätään olen jutellut eduskunta-aikanani ehkä kolme kertaa Alexin kanssa. Petterin kanssa meillä on koko ajan dialogia, Harkimo kertoo.

Stubb ei halunnut kommentoida tapahtumia Ylelle.

Ystävät vallan huipulla

Harkimo on poikkeuksellinen poliitikko ja tietää sen itsekin. Kuten tilastoista käy ilmi, täysistunnossa päivystäminen ei kiinnosta häntä.

– Kyllä minua tympii istua tuolla budjettidebateissa. Jokainen oppositiopuolueen edustaja haukkuu budjetin ja jokainen hallituspuolueen edustaja kehuu budjetin. Se on turhauttavaa ja vanhanaikaista.

Harkimon vaikutustyylistä kertonee sekin, että tätä juttua tehdessä moni keskustelu jää lyhyeksi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kokoomusvaikuttaja sanoo, ettei hänellä ole juurikaan havaintoja Harkimosta julkisuuden ulkopuolelta. Perinteinen lainsäädäntötyö on kovaa puurtamista, eikä se välttämättä ole Harkimon ominta lajia, hän pohtii.

– Hänen vahvuutensa on sosiaalisten suhteiden hyödyntäminen. Hän on hyvä saamaan ihmiset tekemään hänen haluamiansa asioita. Hänen heikkoutensa on kyvyttömyys keskittyä yksityiskohtiin, arvioi puolestaan kokoomusavustaja.

– En ole kuullut hänestä oikeastaan mitään, poikkeuksena huhut siitä, kenen kanssa hän milloinkin styylaa, kuittaa vihreiden kansanedustaja Touko Aalto.

Niin, ne naiset. Juuri Susanna Koski on nimi, jonka tullessa puheeksi osa jututtamistani poliitikoista alkaa puhua sillä tietyllä, vihjailevalla äänellä.

Tapaamisemme aikana Harkimo ottaa asian itse esille: hän tietää nämä juorut. Harkimon mukaan kyse on vain ystävyydestä: molemmat pitävät toistensa suorapuheisuudesta.

Hän myös arvelee, että juorut ovat laantumaan päin, koska “onneksi Susanna alkoi seurustella”.

Median lemmikki

Mitkä asiakysymykset politiikassa ovat Harkimolle tärkeitä? Yritysrahoitus, sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus, liikennekaari. Niitä ja monia muita asioita Harkimo kertoo pyrkineensä edistämään. Ja kun joku asia kiinnostaa, Harkimo vakuuttaa jaksavansa perehtyä myös yksityiskohtiin.

Hänen ei tarvitse jonottaa eduskunnan puhujapönttöön siinä toivossa, että hän saisi oman naamansa ja kommenttinsa mediaan. Harkimo haluaa toimia suhteiden ja julkisuuden avulla.

Ajatuksia hän voi vaihtaa esimerkiksi Sipoossa naapurina asuvan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa tai kaverinsa, tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa. Harkimo on auttanut myös Niinistöä vaalikampanjassa. Suorapuheinen Harkimo tietää kuitenkin rajansa: hän ei suostu kommentoimaan Niinistö-suhteen syvyyttä.

Moni kansanedustaja katsoo hämmästellen ja kateellisena Harkimon valloittamaa mediatilaa.

– Kirjoitan kolumnin joka viikko Iltalehteen ja joka toinen viikko Savon Sanomiin. Pystyn kirjoittamaan mietteitäni niihin. En koskaan mieti, mitä ihmiset ajattelevat ja valitsevatko he minut uudelleen. En ole edes päättänyt, lähdenkö uudelleen ehdolle, Harkimo kertoo.

Julkikuvastaan hän on kuitenkin kiinnostunut. Yle Puheen haastattelussa muutama viikko sitten hän kertoi pitävänsä suorista radiohaastatteluista, koska toimitetuissa jutuissa “toimittaja voi laittaa sinne lauseita väliin ja antaa tiettyjä kuvia asioista”.

Omassa suositussa keskusteluohjelmassaan Harkimo on kuningas. Tällä hetkellä tauolla oleva MTV:n Hjallis-ohjelma on tuonut Harkimolle poikkeuksellista työntöapua urallaan Arkadianmäellä. Eduskuntavaalikamppailun aikana ohjelmaa ei nähty, mutta viime maaliskuussa MTV päästi Hjalliksen taas ruutuun, vaikka hän oli jo hallituspuolueen kansanedustaja.

Yhtiön uusin Harkimon persoonaan nojaava ohjelma on Pelimies, jossa Joonas Nordmanin esittämä Hjallis seikkailee muiden valtakunnan politiikasta tuttujen hahmojen kanssa.

Harkimo ainakin väittää, että ohjelma närästää häntä.

– On minua pyydetty, mutta en aio mennä sinne vieraaksi, hän tuhahtaa.

Oli närkästys aitoa tai ei, MTV olisi tuskin voinut saada pitkäaikaista yhteistyökumppaniansa Harkimoa parempaa vetäjää työryhmälle, joka pohtii kaupallisen tv-uutistoiminnan pelastamista. Mediatalo on rajuissa talousvaikeuksissa. Harkimo yrittää nyt ratkoa ongelmaa Eero Heinäluoman (sd) ja entisen Yle-johtajan Arne Wessbergin kanssa. Harkimo myöntää, että tehtävä on erittäin vaikea, sillä yhtä mediayhtiötä ei voi suoraan tukea valtion rahoilla.

Jotain silti yritetään, mutta vaihtoehdoista on turha kysellä. Miehet ovat sopineet keskenään, että kommentteja ei anneta työn ollessa kesken. 

Harkimon ennen vaaleja odottama saalis merkittävistä poliittisista tehtävistä näyttää toistaiseksi köykäiseltä. Hän itse laskee tähän joukkoon talousvaliokunnan jäsenyyden, mediatyöryhmän puheenjohtajuuden ja työskentelyn kokoomuksen strategiaa uudistavassa ryhmässä.

Harkimo ei osaa vielä sanoa, onko politiikkamatka ylittänyt vai alittanut hänen odotuksensa.

– Se riippuu ihan siitä, miten tietyt hankkeeni täällä etenevät, Harkimo myhäilee salaperäisesti ja lupaa, että jotain kiinnostavaa on tekeillä.

Harkimo ei selvästikään ole sanonut hyvästejä ministerihaaveille. Häntä voisivat kiinnostaa ulkomaankauppaministerin tai liikunta-asiosta vastaavan opetus- ja kulttuuriministerin tehtävät, mutta niitä “katsotaan sitten, jos se on ajankohtaista”.

Odotatko nyt puheenjohtaja Orpolta kiitosta kampanjatyöstäsi?

– En odota.

OP jätti finanssialan mahtiliiton – katso erovideo

Joensuun finanssitalo.

OP päätti keskiviikkona erota Finanssialan keskusliitosta FK:sta. Mikä muuttuu, kuinka edunvalvontaliiton käy isoimman jäsenen lähdettyä lätkimään? Katso video eron vaikutuksista.

Joensuun finanssitalo.

Finanssialan keskusliitolla on ollut liki vuosi aikaa valmistautua OP-ryhmän eroon. Siksi lähdön vaikutukset alan edunvalvontaan jäänevät pieniksi.

OP puolestaan tähtää kokonaan uusille aloille, ja se luokitteleekin itsensä nyt palveluyritykseksi.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä