Kadetit kantoivat Koiviston arkun tuomiokirkkoon – kukkatervehdyksiä tuotiin aamupäivällä useita

Kadetit laskevat Koiviston arkkua alttarille.

Mauno Koiviston siunaustilaisuus alkaa Helsingin tuomiokirkossa kello 13.

Kadetit laskevat Koiviston arkkua alttarille.

Presidentti Mauno Koiviston arkku kannettiin aamulla Helsingin tuomiokirkkoon. Arkun kantoivat kirkkoon Maanpuolustuskorkeakoulun kadetit.

Aamupäivällä kirkkoon tuotiin useita kukkatervehdykset Mauno Koiviston muistolle. Ensimmäisen kukkatervehdyksen laski Suomen tietotoimiston mukaan Puolustusvoimien komentopäällikkö, prikaatikenraali Kim Mattsson.

Tämän jälkeen seppeleen laskivat muun muassa Suomen Pankin ja sosiaalidemokraattisen puolueen edustajat.

Siunaustilaisuus tuomiokirkossa alkaa kello 13. Muun muassa Koiviston lähiomaiset, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja presidentit Tarja Halonen sekä Martti Ahtisaari laskevat seppeleen siunaustilaisuudessa.

Noin puoli kolmelta lähtee surusaatto kohti Hietaniemen hautausmaata, jonne Koivisto haudataan.

Jonoa siunaustilaisuuteen

Senaatintorille on kokoontunut ihmisiä jonottamaan pääsyä siunaustilaisuuteen. STT:n arvion mukaan paikalla oli puoli yhdentoista aikaan viitisenkymmentä ihmistä.

Siunaustilaisuuteen pääsee muutama sata ihmistä ilman kutsua. Valtaosa kirkosta on varattu kutsuvieraille.

Lue lisää: Näin seuraat presidentti Koiviston hautajaisia Ylen välineissä

Näin seuraat presidentti Koiviston hautajaisia Ylen välineissä

Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset

Yle välittää presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivän tapahtumat yleisölle televisiossa, radiossa ja verkossa.

Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset

Tänään helatorstaina järjestettäviä presidentti Mauno Koiviston valtiollisia hautajaisia voi seurata Ylen tv- ja radiokanavilla sekä Ylen verkkosivuilla ja sosiaalisen median tileillä.

Kokosimme alle listan Ylen tarjonnasta ja päivän tärkeimmät hetket.

klo 11.30 Helsingin tuomiokirkon ovet avataan seurakuntalaisille ja kutsuvieraille

klo 12.50 Suora lähetys presidentti Mauno Koiviston hautajaisista alkaa Ylen TV1:ssä ja Yle Areenassa

klo 12.55 Suora radiolähetys alkaa Yle Radio Suomessa

klo 13 Koiviston siunaustilaisuus Helsingin tuomiokirkossa alkaa. Koiviston siunaa piispa Eero Huovinen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää tilaisuudessa muistopuheen.

n. klo 14.30 Siunaustilaisuuden jälkeen surusaatto lähtee liikkeelle Tuomiokirkolta. Verkkosivuillamme julkaistavasta jutusta voit seurata kartalta, missä saattue liikkuu.

 

n. klo 15 Surusaatto saapuu Hietaniemeen. Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle alueelle, jossa sijaitsevat presidentti Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat.

klo 15.40 Ylen suora lähetys Koiviston hautajaisista päättyy tv:ssä ja verkossa.

klo 15.50 Ylen suora radiolähetys päättyy

n. klo 16 Muistotilaisuus Säätytalossa alkaa. Puhujina muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.).

Presidentti Koiviston hautajaisia voi seurata verkossa uutisjuttujen lisäksi myös jatkuvasti päivittyvässä hetki hetkeltä -artikkelissa.

Lisäksi seuraamme päivän tapahtumia Yle Uutisten Facebook- ja Twitter-tileillä.

Kuvagalleria: Näin presidentti Koivistoa muistetaan

Presidentti Mauno Koiviston arkku, kunniamerkit ja kukkatervehdyksiä kuvattuna ennen siunaustilaisuutta.

Kokoamme päivittyvään kuvagalleriaan kuvia Mauno Koiviston hautajaisista.

Presidentti Mauno Koiviston arkku, kunniamerkit ja kukkatervehdyksiä kuvattuna ennen siunaustilaisuutta.
null

Presidentti Koiviston hautajaisissa soivat sinivalkoiset sävelet – omaiset toivoivat Veteraanin iltahuudon

Kadetit tuovat arkkua kirkkoon.

Mauno Koiviston hautajaisissa musiikki johdattaa ajatukset presidentin arvoihin ja kuorotaustaan.

Kadetit tuovat arkkua kirkkoon.
null

Presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivä: Puolipilvistä säätä ja mahdollisesti kuurosateita

Tuomiokirkko.

Hautajaissaattueen kulkiessa iltapäivällä kohti Hietaniemen hautausmaata ovat sadekuurot mahdollisia.

Tuomiokirkko.

Presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivä alkaa ennusteen mukaan puolipilvisessä poutasäässä Helsingissä. Aamulla lämpötila on hiukan 10 asteen yläpuolella.

Hautajaisväen saapuessa Helsingin tuomiokirkkoon klo 11.30 alkaen on mahdollista, että aurinko pilkistää pilven takaa ja lämpötila kohoaa 15 asteen tuntumaan.

Siunaustilaisuus alkaa kelllo 13. 

Tilaisuuden päätyttyä surusaattue lähtee kello 14.30 kohti Hietaniemen hautausmaata, jolloin saattaa taivaalta tulla muutama pisara vettä.

– Kuurosateet näyttäisivät olevan ohi kello 16 mennessä, Ylen meteorologi Anne Borgström sanoo.

Iltaa kohden sää selkenee jälleen ja iltayhdeksään saakka lämpötila pysyy 15 asteen vaiheilla.

Britannia ei jaa enää Yhdysvalloille tietoa Manchesterin iskusta

Poliiseja Manchesterin areenan edustalla.

Britannian pääministeri Theresa May aikoo nostaa vuodot esille tapaamisessaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.

Poliiseja Manchesterin areenan edustalla.

Britannian viranomaiset eivät aio enää jakaa Yhdysvalloille tietoa Manchesterin iskun tutkinnasta tietovuotojen takia. Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Britannian viranomaisten mukaan Yhdysvaltojen viranomaiset ovat vuotaneet julkisuuteen tietoja iskun tutkinnasta. Brittiviranomaisten mukaan vuodot vaikeuttavat tutkintaa sekä vievät uhrien luottamuksen viranomaisiin.

Ensin amerikkalaismedioihin vuoti iskun päätekijäksi epäillyn Salman Abedin nimi, myöhemmin valokuvia tutkinnasta. Sanomalehti The New York Times julkaisi keskiviikkona kuvia iskussa käytetyn pommin jäämistä.

Pääministeri Theresa May aikoo nostaa asian esille, kun hän tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sotilasliitto Naton kokouksessa tänään torstaina, kertovat BBC ja sanomalehti Guardian. May ei ole itse kommentoinut asiaa.

  • Lue lisää tietovuodoista: Vuodot Manchesterin iskun tutkinnasta saivat britit hermostumaan Yhdysvalloille: "Olemme raivoissamme"
  • Lue tutkinnan etenemisestä: Britanniassa jälleen pidätyksiä Manchesterin iskun tutkinnassa

Tutkinta on vielä kesken, uusia pidätyksiä tänään

Manchesterin suuralueen poliisi toivoo, että Yhdysvallat ja Britannia voivat palata takaisin normaaliin tietojenvaihtoon pian. BBC:n mukaan poliisissa ollaan kuitenkin nyt raivoissaan vuodoista.

Maanantain iskun tutkinta on vielä kesken. Britannian poliisi kertoi viimeksi torstaiaamuna pidättäneensä kaksi uutta epäiltyä.

Torstaina kerrottiin myös, että Abedi olisi vieraillut Dusseldorfin kaupungissa Saksassa hieman ennen iskua. Saksalaiset tiedusteluviranomaiset uskovat, että Abedi oli osa laajempaa terroristiverkostoa, kertoi Reuters.

Britannian ja Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut tekevät hyvin läheistä yhteistyötä.

– Nämä suhteet mahdollistavat yhteistyön sekä arkaluontoisen tiedon jakamisen, jotta voimme nujertaa terrorismin sekä suojella kansalaisia kotona ja ulkomailla, Britannian terrorisminvastainen poliisi sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Litium, tuo maaginen 10 grammaa, jota ilman et tule toimeen

litium-lahtokuva3.jpg

Ilman litiumia kännykkä ei soi eikä sähköauto hurise. Suomalaiset istuvat Euroopan suurimman esiintymän päällä.

litium-lahtokuva3.jpg

Melkein jokaisen suomalaisen taskusta ja laukusta löytyy litiumia, nimittäin matkapuhelimen akusta. Jos mukana kulkee kannettava tietokone ja tabletti, niin omistat jo leikkelepaketin verran litiumia.

Deutsche Bankin mukaan hopeanvalkoisen metallin tarve ainakin kolminkertaistuu kymmenen vuoden sisään. Tämäkin on tosin vain varovainen arvio, joka voi mennä pahasti pieleen. Litiumia tarvitaan nykyistä enemmän, koska sähköautot sekä tuuli- ja aurinkoenergian varastointi lisäävät litiumioni-akkujen (Li-ion) kysyntää.

 

Sähköauton hankinta ja halpa puhdas energia kiinnostavat tutkitusti kuluttajia. Sähköakkujen tekniikka ei vain ole tukenut uusiutuvan energian laajamittaista käyttöä kuin vasta nyt. Tuuli- ja aurinkoenergian varastointi akkuihin helpottaisi elämää myös kehittyvissä maissa ja syrjäseuduilla, koska se vähentää riippuvuutta perinteisistä sähköverkoista.

Kukaan ei voi tietää, kuinka paljon sähköautoja tullaan myymään tai miten uusiutuvan energian varastointi akkuihin ottaa tuulta alleen. Perussähköauton akku tarvitsee litiumia viisi tuhatta kertaa enemmän kuin matkapuhelimen akku, joten metallin tarve tulee joka tapauksessa moninkertaistumaan nykyisestä.

– Kansainvälisissä konferensseissa puhutaan litiumin tarpeen tuplaantuvan tai triplaantuvan vuosittain, kertoo Oulun yliopiston soveltavan kemian professori Ulla Lassi.

Suomikin haluaa osansa litiumin kysynnän kasvusta. Harva tietää, että Suomen maaperästä löytyy varsinainen litium-jättipotti. Keski-Pohjanmaalta Kaustisten ympäristössä sijaitsee Euroopan suurin spodumeeni-esiintymä. Kivestä jalostetaan litiumia tällä hetkellä Australiassa, joten miksi näin ei voisi tehdä parin vuoden päästä myös Pohjanmaalla. Keliber Oy haluaisi avata kaivoksen ja litiumin tuotantolaitoksen Kaustisille jo vuonna 2019.

Maailman teillä huristeli kaksi vuotta sitten noin 3,7 miljoonaa hybridiä, ladattavaa hybridiä tai täyssähköajoneuvoa. Deutsche Bank ennustaa litium-raportissaan, että näiden autojen, bussien ja kuorma-autojen määrä kasvaa 16 miljoonaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana.

Pelkästään sähköllä liikkuvien autojen ja muiden ajoneuvojen osuus olisi kolme miljoonaa. Tämä tarkoittaa täyssähköajoneuvojen markkinoiden kuusinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Amerikkalainen sähköautovalmistaja Tesla puolestaan arvioi, että sen vuosituotanto kasvaa miljoonaan autoon jo 2020.

Suurin osa maailman ajoneuvoista kulkee edelleen bensalla tai dieselillä kahdeksan vuoden päästä. Hybridit ja täyssähköautot alkavat kuitenkin hätyytellä jo diesel-autojen lukuja. Niiden määrä pysyttelee noin 20 miljoonassa ajoneuvossa.

 

Suurin julkinen hypetys käy Teslan ympärillä, mutta vielä isommat vaikutukset litiumin tarpeelle tulevat Kiinasta, jossa valtio tukee voimakkaasti vähäpäästöisiä autoja. Pahoista ilmansaasteongelmista kärsivän Kiinan tavoite on kasvattaa sähköautojen määrä viiteen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.

Kiinassa myytiin pistokehybridejä ja sähköautoja vuonna 2014 alle 90 000 kappaletta, seuraavana vuonna niiden määrä kasvoi  lähes 380 000 autoon. Tämä tarkoitti huikeaa 330 prosentin loikkaa vain vuodessa. Tälle ja ensi vuodelle ennustetaan hieman maltillisempia kasvulukuja, noin kolmannesta vuosittain. Kiina ohitti jo viime vuonna edelläkävijä Yhdysvallat sähköautojen määrässä.

Monikäyttöinen metalli kelpaa myös lasiin ja lääkkeeksi

Litium-akut ovat keskeisessä roolissa uusiutuvan energian varastoinnissa. Aurinko- ja tuulienergian varastointi ei ole ollut aiemmin mahdollista suuressa mittakaavassa, mutta akkuteknologian kehitys mahdollistaa nyt myös tämän. Sähköautojen toimintasäde taas on saatu kasvamaan lyhyessä ajassa parista sadasta kilometristä jopa 500 kilometriin.

Tulevaisuudessa suurinta kasvua odotetaan sähköautojen akuista. Deutsche Bankin mukaan pelkästään akut kuluttavat jo 70 prosenttia litiumista vuonna 2025.

Litiumia tarvitaan edelleen myös kannettavan elektroniikan akuissa kuten matkapuhelimissa, tietokoneissa ja työkaluissa sekä lasi- ja keraamisessa teollisuudessa. Varsin yllättävä käyttökohde löytyy psyykenlääkkeenä. Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, koska sen tasoittaa sairauteen liittyviä mielialan vaihteluita.

 

Litiumioni-akkuteknologia on ottanut viime vuosina suuria harppauksia eteenpäin. Tehnyt parannukset, kuten halvempien akkukemikaalien käyttö ovat laskeneet akkujen hintoja parissa vuodessa puoleen. Suurimpaan tuottajamaahan Kiinaan on myös rakennettu paljon uutta tuotantokapasiteettia, joten parantunut saatavuus on alentanut akkujen hintoja.

Akkujen hinta tulee tippumaan entisestään, arvioi Deutsche Bank. Suuret valmistajat Tesla, Panasonic, LG Chem, Foxconn ja BYD kasvattavat tuotantoaan sitä mukaa kun kysyntä kasvaa.

 

Saksalaispankki ennustaa, että sähköakkujen käyttö viisinkertaistuu alle kymmenessä vuodessa. Tämä taas luo paineita litiumin saatavuudelle ja akkujen sujuvalle tuotantoketjulle. Suuret aasialaiset ja yhdysvaltalaiset elektroniikkayritykset pyrkivätkin turvaamaan metallin saatavuuden. Monet ovat perustaneet yhteisyrityksiä kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden kanssa tai tekevät muuten yhteistyötä litiumin takaamiseksi.

Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg on huomannut rahoitustunnustelujen aikana, että osalla mahdollisista kumppaneista on myös investointihaluja. Kaivokseen ollaan valmiita sijoittamaan litiumin saatavuuden turvaamiseksi.

–Tähän liittyisi myös rikasteen ostosopimus. Akkuvalmistajat pyrkivät pitkäaikaisiin sopimuksiin litiumin hinnan turvaamiseksi, vaikka itse raaka-aine ei muodosta kovin suurta osaa litium-akussa, Lamberg kertoo.

Sama tapahtui, kun kansainvälinen raaka-ainekauppias Trafigura Group osti alkuvuonna osan Terrafamen Sotkamon nikkeli-kaivoksesta. Kauppaan liittyi myös seitsenvuotinen nikkelin ja sinkin toimitussopimus.

 

Litiumia löytyy suola-aavikolta ja maan uumenista

Litiumia tuotetaan haihduttamalla suolavedestä tai erottelemalla sitä kovasta kivestä, pääasiassa spodumeeni-malmista (litiumalumiinisilikaatti) ja jalostamalla se litiumoksidiksi. Litium ei esiinny luonnossa puhtaana metallina vaan aina yhdisteenä.

Haihduttaminen on tuotantoprosesseista halvempaa, mutta kestää pidempään. Suolavesi pumpataan aavikolle, ja aurinko hoitaa homman noin kahdessa vuodessa. Litiumin tuottaminen louhimalla voi olla jopa puolet kalliimpaa. Haihduttaminen taas on enemmän luonnon armoilla kuin louhiminen. Esimerkiksi litiumin suurimmassa tuottajamaassa Chilessä on satanut paljon parina viime vuotena, mikä on hidastanut haihdutusprosessia.

Kolme Etelä-Amerikan maata muodostavat niin kutsutun litium-kolmion. Kaksi kolmasosaa maailman litiumista löytyy Chilestä, Argentiinasta, Boliviasta ja Kiinasta, pääasiassa suola-aavikoilta. Maailman suurimmat ja puhtaimmat litium-varannot löytyvät Chilestä Salar de Atacaman suola-aavikolta, jossa on puolet maailman litiumista.

 

Sähköautovalmistaja Tesla on ilmoittanut perustavansa Nevadan Gigafactorya vastaavan akkutehtaan Eurooppaan. Suomi havittelee eurooppalaiskaupunkien kisassa tätä suurtehdasta Vaasaan. Ehdokkaiden kilpailutus on parhaillaan käynnissä ja päätöstä tehtaan rakentamispaikasta odotetaan ensi vuoden aikana. Vielä ei ole tiedossa milloin tehtaan toiminta alkaisi.

Myös ruotsalainen energiayhtiö Northvolt suunnittelee Pohjoismaihin isoa akkutehdasta. Vaasan ja Kotka-Hamina seudun lisäksi laitoksen sijoituspaikaksi haluaa useita ruotsalaiskaupunkeja.

 

Akkutehtaat voivat vauhdittaa Keski-Pohjanmaan kaivosta. Keliberiltä puuttuu perustamiseen vaadittavat 170 miljoonaa euroa. Kaivoksen kannattavuustarkastelu valmistuu tämän vuoden aikana, jonka jälkeen jatketaan rahoitusneuvotteluja.

Keliberillä on kunnianhimoisempi tavoite kuin esimerkiksi australialaisyhtiöillä, jotka vievät paljon spodumeeni-rikastetta jatkokäsiteltäväksi Kiinaan. Yhtiö aikoo jalostaa itse akku- ja patteriteollisuudessa käytettävää litiumkarbonaattia. Korkeampi laatuisella aineella olisi tietysti myös parempi myyntihinta.

Toimitusjohtaja Pertti Lambergin mielestä on hyvä, että Eurooppaan tulee akkuteollisuutta.

– Akkutehdashankkeet ja tieto litiumin tarpeesta ovat lisänneet myös meidän uskottavuutta. Asiakas olisi lähialueella, joten me tarjoaisimme heille hyvän toimitusvarmuuden ja logistiikan. Voisimme myös räätälöidä heille tuotteita, Lamberg toteaa.

Kokkolan satama on 50 kilometrin päässä Kaustisten tuotantolaitoksesta. Kaivoksen ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä, ja Keliber odottaa ympäristö- ja kaivoslupaa sekä rahoituspäätöksiä ensi vuoden aikana. Tavoitteena on, että tuotanto käynnistyisi vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaivoksesta tulee avolouhos, koska se on paljon halvempaa kuin maan sisällä louhiminen.

Litiumin jalostuksessa on tarkoitus käyttää rapsirasvahappoa ja soodaa sekä vähäisiä määriä rikkihappoa ja kalkkia. Lambergin mukaan tämän jalostusmenetelmän valinnalla pyritään mahdollisimman tehokkaaseen tuotantoon ja pieneen ympäristökuormitukseen.

Kaivos ja akkutehdas toisivat Suomeen kovasti kaivattuja työpaikkoja ja verotuloja. Kaustisten kaivoksen arvioidaan työllistävän rakennusaikana 300 ihmistä ja tuotannon pyöriessä sata ihmistä. Akkutehtaiden kohdalla puhutaan jo useista tuhansista työpaikoista. Jos tehtaat menevät muualle Eurooppaan, niin ainakin litiumin viennistä jäisi rahaa tänne.

 

Odotukset litiumin tarpeen kasvusta ovat saaneet litiumin hinnan nousemaan voimakkaasti muutaman vuoden sisään. Markkinoilla on ollut vajetta metallista kahden viime vuoden ajan, mikä on myös vaikuttanut hintojen nousukiitoon.

Suomalaisasiantuntijat arvioivat litiumin hinnan nousevan kysynnän ja tarjonnan epätasapainon takia jopa viidenneksen vuosittain. Pitkäaikaisten toimitussopimusten hinnannousu olisi maltillisempaa.

Metallien hintakehitystä seuraavan Benchmark Mineral Intelligencen mukaan litiumkarbonaatin hinta on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Mitä puhtaampaa litiumia, sitä kalliimpaa

Litiumkarbonaatti maksaa tällä hetkellä noin 11 000 dollaria tonnilta. Litium muodostaa vain pienen osan akun tuotantokustannuksista, vaikka aine on muuten välttämätön. Matkapuhelimen akkuun tarvitaan kymmenen grammaa litiumia, joten nykyhinnoilla se maksaa vain kymmenen senttiä.

Suurimmassa akuntuottajamaassa Kiinassa litiumkarbonaatin spottihinta ylitti viime vuonna hetkellisesti 20 000 dollaria tonnilta spodumeenin tuontiongelmien takia, selviää Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen USGS:n raportista. Tämä tarkoittaa 300 prosentin hyppäystä hinnassa.

Benchmark Mineral Intelligence ennustaa akuissa käytettävän yleisimmän laadun (99,5%) hintahaarukan liikkuvan tänä vuonna 10 000–12 000 dollarissa. Puhtaimmasta litiumkarbonaatista (99,99%) ja litiumhydroksidista joutuu maksamaan useita tuhansia dollareita peruslitiumkarbonaattia enemmän.

“Neljän ysin” litiumia ja litiumhydroksidia voidaan käyttää suoraan akkujen elektrolyyttinä eli johdinaineena, kun taas alle 99,5 prosenttinen litium ei enää kelpaa akkuihin tai pattereihin.

 

Hintatietojen keräämistä ja ennusteiden tekemistä vaikeuttaa se, ettei litiumia noteerata raaka-ainepörsseissä, vaan tuottajat ja ostajat neuvottelevat sopimushinnat keskenään.

Kaustisten kaivoksen kannattavuus on laskettu sen varaan, että litiumin pitkäaikainen hinta pysyy 11 000 dollarin tuntumassa.

– Tällä hinnalla tuotanto olisi hyvinkin voitollista ja kannattavaa. Jos sen päälle tulee vielä jotain, se on meille vain bonusta, Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg painottaa.

Saksalaispankki katsoo analyysissään, että litiumin kysynnän ja tarjonnan epätasapaino korjaantuu 2020-luvulla, koska tuottajat kasvattavat tuotantoaan vastaamaan kysyntää. Tasapainon saavuttamiseen menee kuitenkin vielä muutama vuosi. Lamberg uskoo, että yhtiö ehtii vielä mukaan markkinoiden imuun, jos kaivos saadaan toimintaan parissa vuodessa.

Pelko litiumin loppumisesta turhaa

Kovasta kysynnästä huolimatta litiumin loppuminen ei ole aivan heti näköpiirissä. Uusia esiintymiä löytyy koko ajan lisää tehostuneen etsinnän tuloksena.

Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus listaa uusia litium-hankkeita tai -laajennuksia ympäri maailmaa: Suolaveden haihdutukseen perustuvia laitoksia on suunnitteilla Argentiinassa, Boliviassa, Chilessä, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Uusia kaivoksia on vireillä Australiassa, Kanadassa, Kiinassa ja Suomessa.

USGS arvioi maailman litium-varantojen kooksi tällä hetkellä noin 14 miljoonaa tonnia. Osa esiintymistä ei tosin ole vielä hyödynnettävissä nykytekniikoilla kaupallisesti.

Hukkuuko maailma litium-akkuihin?

Piip, piip, virtaa enää 10 prosenttia, kytke laturi, muistuttaa älypuhelin. Kymmenet sovellukset ovat taas imeneet virran puhelimesta. Siinä vaiheessa kun etsiskelet jatkuvasti pistoketta on edessä uuden akun hankinta. Moni kantaa vielä lisäakkua mukanaan, jottei jäisi pulaan tärkeällä hetkellä.

Jos moottoriteilläkin rullaa tulevaisuudessa miljoonia sähkö- ja hydridiautoja, ja tätä myötä litium-akkujen määrä kasvaa räjähdysmäisesti, mitä tapahtuu kaikille loppuunkulutetuille akuille?

 

Pienten elektroniikkalaitteiden kuten matkapuhelinten akut pystytään kierrättämään jo nyt. Sen sijaan sähköautoissa olevien suurten akkujen kierrätys tulee olemaan melkoinen haaste.

Akkukemikaalien kierrättämiseen löytyy varmasti ratkaisuja, kunhan ne vain saadaan ensin akuista ulos, sanoo Oulun yliopiston soveltavan kemian professori Ulla Lassi.

– Suurimmat ongelmat liittyvät akkujen erilaisen kokoon ja pakkaukseen. Miten eri osat irrotellaan mekaanisesti toisistaan? hän kertoo.

Akkujen kuljettamiseen liittyy myös turvallisuusriski, koska niihin jää aina varausta. Akkujen kuljettaminen pitkien matkojen päähän kierrätettäväksi ei välttämättä ole myöskään kannattavaa.

Akkukemikaalit ovat myrkyllisiä. Lassi ei kuitenkaan usko, että litium päätyisi ympäristöön, koska aine on pakattu hyvin akkujen kennoihin.

– Riskinä on lähinnä se, että kuluttajat hylkäävät akkuja luontoon, jos ne eivät kulkeudu asianmukaisesti kierrätykseen, professori sanoo.

Kierrätettyä litiumia voidaan käyttää uudestaan. Lassin mukaan litiumin kierrätyksessä on sama ongelma kuin muidenkin metallien kierrätyksessä.Saadut määrät ovat pieniä verrattuna neitseelliseen materiaaliin. Se määrä mikä kiertää, voidaan käyttää uudelleen, mutta akkutehdasta sillä ei pyöritetä, Lassi painottaa.

Lähteet:

Artikkeliin on haastateltu Pertti Lambergin ja Ulla Lassin lisäksi Isohanni Mining Consultingin toimitusjohtajaa Markku Isohannia. Hän on toiminut pitkään Outokummun päägeologina ja on nykyään Keliberin hallituksen jäsen. Ulla Lassi tekee yhteistyötä Keliberin kanssa Tekesin rahoittaman ADCHEM-projektin kautta.

http://europeanlithium.com/wp-content/uploads/2016/05/17052016-Lithium-research-Deutsche-Bank.compressed.pdf

https://minerals.usgs.gov/minerals/pubs/commodity/lithium/mcs-2017-lithi.pdf

http://www.iea.org/newsroom/news/2016/november/world-energy-outlook-2016.html

http://www.iea.org/publications/freepublications/publication/NextGenerationWindandSolarPower.pdf

https://www.globalxfunds.com/funds/lit/ Global X Lithium & Battery Tech ETF on litium- ja akkuteollisuuteen erikoistunut sijoitusrahasto.

https://www.bloomberg.com/company/new-energy-outlook/

http://benchmarkminerals.com/ maaliskuu 2017 litium-raportti

http://www.goldendragoncapital.com/wp-content/uploads/2016/07/Lithium-Industry-Analysis-2016.pdf

Lue myös:

Martti Virtanen osti Suomen 1000. sähköauton – "En minä mikään pyhimys ole"

Pistokehybridit valtaavat maanteitä vauhdikkaimmin – perinteiset pörisijät ykkösenä vielä pitkään

Huivi Vatikaanissa, muttei Saudi-Arabiassa – Yhdysvaltain presidentin puolison Melania Trumpin pukeutuminen herättää tunteita

Ivanka ja Melania Trump

Donald Trump on parhaillaan ensimmäisellä ulkomaankiertueellaan presidenttinä. Hänen puolisonsa Melania Trumpin pukeutumista on seurattu tarkoin matkan varrella.

Ivanka ja Melania Trump

Peittääkö hiukset vai ei? Yhdysvaltojen presidentin puolison Melania Trumpin pukeutuminen on herättänyt paljon keskustelua presidenttiparin ensimmäisen ulkomaankiertueen aikana.

Trump joutui taiteilemaan asujensa kanssa erityisen paljon, sillä matkaohjelmassa on ollut useita uskonnollisesti merkittäviä maita, kuten Vatikaani, Saudi-Arabia ja Israel.

Huomiota on kiinnittänyt etenkin se, miksi Melania Trump peitti päänsä vierailullaan Vatikaanissa, muttei Saudi-Arabiassa. Pääosin samoihin pukuratkaisuihin päätyi myös mukana matkustava presidentin tytär Ivanka Trump.

Saudi-Arabiassa hillittyä pukeutumista, ei huivia

Trumpien kiertue alkoi konservatiivisesta muslimimaasta Saudi-Arabiasta, jossa paikallisten naisten on käytettävä huivia. Ulkomaalaisille vieraille säännöt eivät ole yhtä tiukat.

Silti Melania Trumpin pukeutumisratkaisua seurattiin tarkoin. Erityisesti, sillä presidentti Donald Trump arvosteli vuonna 2015 edellisen presidentin puolisoa Michelle Obamaa huivittomuudesta Saudi-Arabiassa. Silloin huivin käyttämättä jättäminen oli Trumpin mukaan loukkaavaa isännille.

– Meillä on jo tarpeeksi vihollisia, Trump kirjoitti silloin Twitterissä.

Vaikka Melania Trump jätti huivin pois, hän kunnioitti paikallisia perinteitä pukeutumalla paikallista mustaa pukua muistuttavaan abayaan.

Huivin pois jättäminen ei ole poikkeuksellista valtiovierailuilla Saudi-Arabiassa. Melania Trumpin ja Michelle Obaman lisäksi samaan ratkaisuun ovat päätyneet muun muassa entinen ulkoministeri Hillary Clinton, Saksan liittokansleri Angela Merkel sekä Britannian pääministeri Theresa May.

Matkan seuraava etappi oli Israel, jossa Trumpit vierailivat juutalaisten pyhänä pitämällä Itkumuurilla. Siellä presidentin tytär Ivanka Trump piti päässään pientä mustaa hattua, sillä hän on kääntynyt ortodoksijuutalaiseksi.

Melania puolestaan edusti ilman hattua. Ivanka ja Melania Trump vierailivat erikseen naisten puolella, kun taas Ivanka Trumpin ortodoksijuutalainen puoliso Jared Kushner sekä Donald Trump kävivät miesten puolella.

Israelilainen, liberaalilehti Haaretz huomautti, että maallistuneemmat juutalaiset ovat vaatineet jo pitkään, että naiset ja miehet saisivat rukoilla samassa paikassa.

Huntu päässä Vatikaanissa

Keskiviikkona Trumpien kiertue saapui katolisen uskon tärkeimpään keskukseen Vatikaaniin, missä he tapasivat paavi Franciscuksen. Melania Trump edusti tapaamisessa pukeutuneena Dolce Gabbanan mustaan konservatiiviseen mekkoon. Hiuksensa hän oli peittänyt tummalla pitsihuivilla.

– Vatikaanin protokollan mukaan paavin tapaavilla naisilla on oltava pitkät hihat, muodollinen ja musta vaatetus sekä huivi pään peittona, Melania Trumpin viestintäpäällikkö Stephanie Grisham selitti asuvalintaa uutiskanava CNN:lle.

Grishamin mukaan Saudi-Arabian taholta ei pyydetty Trumpia pitämään huivia, toisin kuin Vatikaanista.

Myös tässä suhteessa Melania Trump noudatti edellisten presidentin puolisoiden perinteitä. Myös Michelle Obama, Hillary Clinton ja Laura Bush ovat edustaneet presidentin puolisona huivissa Vatikaanissa.

"Huivikysymys ylipolitisoitunut"

Melania Trumpin pukeutumista on ruodittu niin kansainvälisten laatulehtien sivuilla kuin sosiaalisessa mediassa. Monet ovat huomauttaneet, että paavi on uskonnollinen johtaja, kun taas Saudi-Arabian kuningas on maallinen johtaja. Siksi ensimmäisessä tapauksessa otetaan uskonnolliset traditiot vielä tarkemmin huomioon.

Keskustelu huivista on kuitenkin saanut osakseen myös arvostelua naisten pukeutumisen vahtaamisesta.

– Huivia tulkitaan väärin eri ihmisten taholta. Siitä on tullut ylipolitisoitunut. Joskus teemme siitä isomman asian kuin sen tarvitsisi olla, muotikauppa Haute Hijabin toimitusjohtaja Melanie Elturk sanoi sanomalehti The Washington Postin mukaan.

Euroopan suurseurat himoitsevat espoolaista koululaista – Messiä muistuttava pikkuväkkärä on Suomen seuraava superjunnu

Maximo Tolonen Hongan harjoituksissa.

Maximo Tolonen kuuluu vuonna 2001 syntyneiden suomalaispelaajien helmiin. Tietä huipulle rakennetaan kotoisessa ympäristössä.

Maximo Tolonen Hongan harjoituksissa.

Täsmälleen Lionel Messin mittainen poika vinttaa polkupyörällään takin helmat heiluen Honka-talon eteen ja tekee äkkijarrutuksen. Korkeasarvinen kulkupeli jää kiireestä huolimatta siististi telineeseen, mutta pukukoppiin täytyy juosta.

Maximo Tolosen päivä Suurpellon kansainvälisessä peruskoulussa on päättynyt hetkeä aiemmin. Kymmenen minuutin päästä eli kahdelta iltapäivällä käynnistyy puolen tunnin videopalaveri. Sen jälkeen suunnataan nurmelle, jolla 16-vuotias pelasi ensimmäisen Ykkösen kotiottelunsa Hongan paidassa viikko sitten.

Pujottelukeppien ja harjoitustötteröiden keräämisen jälkeen odottaa Urheiluruudun haastattelu.

Kun Tolonen ehtii kotiin, edessä on kova rupeama läksyjen kanssa. Unille pääsee iltakymmenen jälkeen.

Onneksi kohta alkaa kesäloma.

- Sitten on enemmän aikaa ja saan vapaasti keskittyä tähän futikseen.

Ottajia riittää

Kuluneen talven aikana kohuttiin kotimaisten lupausten suursiirroista: otsikoissa pyörivät Lazio, Basel ja Rangers. Abukar Mohamedia, Sergei Eremenkoa ja Serge Atakayita yhdistää syntymävuosi 1999. Vuosikertaa vanhempi Mikael Soisalo hankkii kannuksiaan Valioliigasta putoavassa Middlesbrough'ssa.

Toinen ikäluokka on kuitenkin tekemässä jo tuloaan. Vuonna 2001 syntynyt Anssi Suhonen teki keväällä sopimuksen maineikkaan Hamburger Sport-Vereinin akatemiaan.

Jos maajoukkuevalmentaja Erkka V. Lehtolaa on uskominen, lisää uutisia on tulossa.

- Meillä voi olla sellainen tilanne heinäkuussa, että kahdeksan pelaajaa pelaa Suomen ulkopuolella futista hyvissä seuroissa, esimerkiksi Englannissa, Saksassa, Tanskassa ja Hollannissa, Lehtola sanoo.

Tolonen on valinnut toisin. Yhteishaussa ykkösvaihtoehdoksi nousi Haukilahden lukion urheilulinja ja huhtikuussa hän pani nimensä jatkosopimukseen Hongan kanssa.

Kyselijöistä ei ole kuitenkaan puutetta.

- Nyt on jo monta, monta seuraa, jotka kiljuen ottaisivat hänet vastaan, koska hän on tehnyt tulosta ja pelannut niin hyvin. Se on ihan selvä asia, Lehtola sanoo.

Kiinnostusta lisäävät maaliskuussa tehdyt viisi maalia alle 17-vuotiaiden EM-karsinnoissa. Kaksi niistä upposi Saksaa vastaan, vaikka Suomi hävisi 2-6.

Tolonen ei ole juurikaan oman ikäistensä maajoukkueessa pelannut eikä ole nytkään mukana alle 16-vuotiaiden neljän maan turnauksessa Serbiassa. Minuutit miehissä kehittävät enemmän.

Tolonen pomppasi suoraan C-junioreista edustuksen mukaan noin vuosi sitten ja pelasi viime kaudella Kakkosessa ensimmäiset minuuttinsa aikuisten tasolla.

- Olen oppinut varovaisemmaksi, kun puhutaan supertalenteista, Lehtola virnistää.

- Mutta hän on pienikokoinen ja erittäin älykäs pelaaja. Oikeastaan älykkyyden ansiosta hän välttää sellaiset isommat törmäilyt ja pystyy pelaamaan isompien joukossa.

Kevään Suomen cupissa Tolonen viimeisteli ensimmäisen maalinsa edustusjoukkueessa. Viimeisen minuutin osuma FF Jaroa vastaan vei Hongan neljän parhaan joukkoon ja välieriin. Tolonen pääsi iskemään, kun Douglas Silveiran laukoma pallo kimposi vastustajasta avopaikkaan.

Maajoukkuevalmentaja listaa nopeasti pitkän litanian hyviä ominaisuuksia.

- Erittäin hyvä vasen jalka ja tekee maaleja myös kauempaa. Hän pystyy ampumaan 25 metristä tehokkaasti ja sitä hänen kannattaa yrittääkin. Hyvä kosketus palloon, hyviä ohittavia kosketuksia. Viimeistelyssä aina järki mukana, Lehtola listaa.

Hongan päävalmentaja Vesa Vasaran mukaan parantamisen varaakin vielä on.

- Koska hän on vasta 16-vuotias ja pienikokoinen, niin vaikeuksia voi tulla, jos ei pääse irti vastustajasta ja joutuu kamppailemaan tai sitten tilanteissa yhdellä yhtä vastaan, Vasara arvioi.

- Maximon elämänhallinta on yllättänyt. Tavoitteellisuus näkyy hyvin vahvasti jokapäiväisessä arjessa. Koulunkäynti on hyvin hallussa ja tukee myös jalkapalloa.

"Aina ei ehdi olla kaverien kanssa"

Herätys aamulla puoli kahdeksan tai kahdeksan aikaan. Pesulle, vaatteet päälle ja aamupalalle. Koti on aivan koulun vieressä.

Säntillistä koulutyötä aina harjoituksiin saakka, ja parin kilometrin matkan Suurpellosta Tapiolan urheilupuistoon hilpaisee pyörällä nopeasti. Harjoitusten jälkeen hoidetaan ruokailu ja läksyt.

Kaikki opetus on englanninkielistä, myös valinnaisena otetut ranskan tunnit.

- Tässä vaiheessa on ollut aika paljon kouluhommaa, mutta se on saatu hoidettua kunnialla. Ei se ole ollut mitenkään liikaa, Tolonen toteaa.

Niinä päivinä, kun joukkueen kuopus ei ole päässyt koulutöiden takia harjoituksiin, valmennusjohto on suunnitellut pelaajalle omatoimista harjoiteltavaa.

Mieleen tulee Tim Sparvin kolumni, jossa yksi nykymaajoukkueen ikoneista kertaa teini-ikäänsä. Pitkiä intervallilenkkejä, kun muut ovat testaamassa päihteitä ja metsästämässä ensi pusuja. Lukemattomia toistoja pihalle rakennetulla syöttöseinällä.

Tolonen on lukenut tekstin ja myöntää, että tunne on "jollain lailla tuttu." Hän uskoo kaverien kuitenkin ymmärtävän, mistä on kysymys.

- Tiedän, mitä haluan tehdä ja välillä se tarkoittaa, että ihan aina ei ehdi olla kaverien kanssa. Kaikelle mitä tehdään, on tietty määränpää.

- Haluan päästä pelaamaan kansainväliselle tasolle.

Hongan harjoituksissa välietappi näkyy kentän toisella puolella. Kun vaihtopelaajien ryhmä hengästyy pienpeleissä, avauksen porukka hioo syöttöpeliä rondossa.

Juuri tällä hetkellä Tolosen tähtäimessä on olla kentällä, kun ottelu käynnistyy. Se on kova tavoite, sillä käytännössä Honka on liigatason ryhmä.

Koululainen myöntää, että aikuisten pelin tempo ja vaatimukset olivat alkuun sokki. Varsinkin, kun 15-vuotias oli vasta päässyt takaisin kentälle kuukausia vieneen polvivamman jälkeen.

Mukautuminen on käynyt nopeasti.

- Aluksi katselin vähän, että okei, olen vähän pienempi. Riittääkö fyysinen taso? Kyllä se on näköjään riittänyt ihan hyvin, Tolonen toteaa itsevarmasti.

- Olen koko ajan vienyt omaa peliä eteenpäin, treenaan paljon ja saan sitä kautta sopeutettua itseäni eri tilanteisiin. Olen esimerkiksi pelannut laidalla, joka ei ole ehkä aina ollut minun pelipaikkani, mutta siihen pitää sopeutua.

Milloin maailmalle?

Tolosen siirtyminen kansainvälisille kentille näyttää väistämättömältä. Itse asiassa niistä on jo kokemustakin, alakouluikäisenä hän pelasi skotlantilaisten Rangersin ja Hibernianin junioreissa.

Pelaajan isä, Mikko Tolonen, on digitaalisten ihmistieteiden professori Helsingin yliopistossa. Työt ovat vieneet perheen aikanaan Britanniaan useammaksi vuodeksi.

Maailmalle lähtöä helpottaa myös espanjan kielen taito, joka on periytynyt argentiinalaisyntyiseltä äidiltä.

- Minulla on nyt täydellinen paikka kehittyä, olen omassa kotikaupungissani, omassa kasvattajaseurassa. Elämä on ollut aina tässä, vaikka välillä on asuttu ulkomailla, Tolonen sanoo.

Mutta eikö kehittyminen vaatisi myös poistumista omalta mukavuusalueelta?

- Totta kai, mutta se on tarkkaan katsottu, mikä on minulle parasta, Tolonen kuittaa.

Maajoukkuevalmentaja Erkka V. Lehtola painottaa, että ratkaisu riippuu täysin yksilöstä. Väärä valinta tässä vaiheessa voi olla kohtalokas.

- Hongassa on osaavia valmentajia, seuraihmisiä, jotka ovat pelanneet jalkapalloa korkealla tasolla ja tietävät, mistä pelissä on kysymys. Ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan hänelle myös mahdollisuuden pelata hyvän harjoittelun kautta, Lehtola uskoo.

Päävalmentaja Vesa Vasaralla ja pelaajalla on yhteinen suunnitelma, jossa Tolosen rooli on tehdä riittävästi töitä noustakseen avauksen pelaajaksi.

- Meidän pitää valmennuksellisesti olla tarpeeksi hyviä, että tarjotaan Maximolle myös urheilullisesti paras paikka. Ettei ole tarvetta lähteä omasta ympäristöstä vielä pois.

Asenteesta Tolosen matka kohti huippua tuskin jää kiinni.

Youtubesta löytyy 22. joulukuuta vuonna 2013 kuvattu video, jossa Tolonen esittelee vapaapotkutekniikkaansa. Sellainen pätkä, joita jalkapallon ystävän Facebook- ja Instagram -syötteisiin pompsahtelee kymmenittäin joka päivä. Useimmiten nuoret pelaajat esittelevät taitojaan 30 sekunnin julkisuuden toivossa.

- Siinä oli pari muuta kaveria mukana ja silloin ajateltiin, että tämä on nättiä. Tehtiin se yksi video ja sen jälkeen ajattelin, ettei tämä ole sitä, mitä minun pitäisi tehdä vapaa-ajalla, Tolonen kertoo.

- Huipulle ei päästä kuvaamalla pelkkiä vapareita oman ajan treeneissä. Ne jutut jäivät siihen ja nyt vaan keskitytään siihen, että miten kehityn pelaajana. Trikkivideoita ei varmaan voi odottaa minulta enempää.

Nato liittyy mukaan terroristijärjestö Isisiä vastaan taistelevaan liittoumaan

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg

Tänään Nato-kokoukseen osallistuva presidentti Donald Trump on vaatinut sotilasliitolta enemmän panostusta terrorisminvastaiseen sotaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg

Sotilasliitto Nato aikoo liittyä liittoumaan, joka taistelee terroristijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa. Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi asiasta torstaina juuri ennen Brysselissä järjestettävää Nato-kokousta.

– Tämä antaa vahvan poliittisen viestin Naton sitoutumisesta terrorismin vastaiseen taisteluun, Stoltenberg sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan. 

Hän korosti kuitenkin, ettei Nato aio osallistua itse varsinaisiin taisteluihin.

Ele on symbolisesti kuitenkin tärkeä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump osallistuu tänään Naton kokoukseen Brysselissä ensimmäistä kertaa. Trump on vaatinut Natolta merkittävämpää panostusta terrorismin torjuntaan.

  • Lue kirjeenvaihtajamme Petri Raivion juttu Nato-kokouksen asetelmista: Trump tulee Natoon – eurooppalaisilla on vastaukset valmiina

Kaikki Naton jäsenmaat ovat jo entuudestaan mukana liittoumassa. Nato aikoo puolestaan kasvattaa tiedustelukoneidensa roolia Isisin vastaisessa sodassa ja kasvattaa koulutusohjelmiaan Irakissa.

AFP:n lähteet kertovat, että ainakin Ranska, Italia ja Saksa vastustivat alunperin Naton osallistumista liittoumaan. Pelkona on ollut, että Nato joutuu vedetyksi mukaan maataisteluihin ja että suhteet mukana oleviin arabiliittolaisiin vaikeutuisivat.

Näistä erimielisyyksistä on kuitenkin päästy sopuun.

Lähteet: AFP, AP ja Yle Uutiset

Britanniassa jälleen pidätyksiä Manchesterin iskun tutkinnassa

Poliiseja Manchesterissa

Aiemmin pidätettyjen joukossa ovat muun muassa epäillyn pommimiehen veli ja isä.

Poliiseja Manchesterissa

Britannian poliisi on pidättänyt kaksi uutta miestä epäiltynä osallisuudesta Manchesterin maanantain pommi-iskuun. Iskuun liittyen pidätettynä on nyt kaikkiaan kahdeksan miestä.

Iskun päätekijäksi epäillään libyalaistaustaista Britannian kansalaista Salman Abedia. Poliisi ei usko Abedin toimineen yksin, vaan osana verkostoa. Iskuun yhteydessä olleita ihmisiä on etsitty Britanniassa viime päivät kuumeisesti.

Pidätettyjen joukossa ovat myös Abedin Libyassa olevat isä ja veli. Libyan viranomaisten mukaan Abedin veli olisi tiennyt iskusuunnitelmasta.

Muuten pidätykset on tehty pääosin Manchesterissa tai sen lähialueilla.  Myös torstain pidätys tehtiin poliisin mukaan Withingtonin alueella Manchesterissa.

22-vuotiaan Abedin uskotaan räjäyttäneen itsensä maanantaina konserttipaikka Manchester Arenalla, jossa oli käynnissä amerikkalaisen laulajan Ariana Granden konsertti. Iskussa kuoli 22 ihmistä, joiden joukossa oli lapsia.

Epäilty nainen vapautettu

Britannian poliisi pidätti keskiviikkona myös yhden naisen iskuun liittyen, mutta hänet on sittemmin vapautettu. Poliisin mukaan naista vastaan ei nosteta syytteitä.

Poliisi on myös tehnyt useita kotietsintöjä tutkinnan aikana. Poliisit tekivät varhain torstaiaamuna hallitun räjäytyksen etsintöjen yhteydessä Moss Siden alueella Manchesterissa.

Torstaina kerrottiin myös, että Abedi olisi vieraillut Dusseldorfin kaupungissa Saksassa hieman ennen iskua. Saksalaiset tiedusteluviranomaiset uskovat, että Abedi oli osa laajempaa terroristiverkostoa, kertoo Reuters.

Lähteet: Reuters, AFP, Yle Uutiset

Lue myös:

Toimittajamme Minna Pyen raportti iskusta epäillyn kotikadulta: Jackie Edwardsin talo tärisi, kun poliisi räjäytti itsemurhapommittajan oven auki

Trump tulee Natoon – eurooppalaisilla on vastaukset valmiina

Belgian kuningas Philippe (oik.) otti vastaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin presidentinlinnassa.

Yhdysvaltain presidentti paljastaa Brysselissä muistomerkin syyskuun 11. päivän terrori-iskuille ja ainoalle kerralle, jolloin Naton keskinäisen puolustuksen artiklaa on sovellettu. Tilanne on symbolisesti painava.

Belgian kuningas Philippe (oik.) otti vastaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin presidentinlinnassa.

BRYSSEL Sotilasliitto Naton jäsenmaiden johtajien tapaaminen tänään iltapäivällä on kuin köyhän suvun perhejuhla, johon on kutsuttu ensi kertaa upporikas ja arvaamaton kummisetä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei kotimaisista vastoinkäymisistään huolimatta ole kuitenkaan enää Euroopan näkökulmasta yhtä arvaamaton kuin vielä puoli vuotta sitten kun hänet valittiin maailman vahvimman sotilasmahdin presidentiksi.

Brysselissä on jo nähty Trumpin puolustusministeri James Mattis, ulkoministeri Rex Tillerson ja varapresidentti Mike Pence. Viesti kaikilta kolmelta on ollut varsin johdonmukainen: Toisin kuin Trump vielä vaalikampanjassaan sanoi, sotilasliitto Nato ei ole aikansa elänyt kylmän sodan jäänne

Mutta eurooppalaisten on silti pantava lisää rahaa omaan puolustukseensa.

Nato-maat lupasivat syksyllä 2014 kasvattaa puolustusbudjettinsa kohti kahden prosentin bkt-osuutta vuoteen 2024 mennessä. Toistaiseksi tähän yltää kuitenkin vain neljä Naton 26:sta eurooppalaisesta jäsenmaasta.

Eurooppalaiset ovat jo ottaneet Trumpin rahaviestin siinä määrin vakavasti, että tämän päivän kokouksesta on odotettavissa tarkempi suunnitelma siitä, miten tavoitteeseen päästään. Kokouksessa päätettäneen, että jokainen maa laatii aikataulun oman puolustusbudjettinsa kasvattamiselle.

Trumpin Yhdysvallat haluaa Natolta myös lisää panosta terrorismin torjuntaan. Symbolisesti sille olisi tärkeää, että Nato liittyisi järjestönä mukaan Isisiä vastaan taistelevaan koalitioon, jossa ovat jo mukana kaikki sen jäsenmaat. Tästä kaikki eivät ole samaa mieltä, mutta odotettavissa on ainakin Naton Awacs-ilmavalvontalentojen lisäämistä operaation tukemiseksi.

Manchesterissa maanantaina tehty isku nuorten pop-konserttiin muistuttaa terrorismin torjunnan tärkeydestä.

– Kokous osoittaa, että liittolaiset ovat yhdessä taistelussa terrorismia vastaan ja puolustamassa avoimia yhteiskuntia, sanoi Nato pääsihteeri Jens Stoltenberg lehdistötilaisuudessa keskiviikkona.

Lyhyen kokouksen asialista on siis valjastettu vastaamaan Trumpin toiveita. Mutta ohjelmaan on lisätty myös nerokkaan symbolinen keino alleviivata Naton merkitystä Yhdysvalloille.

Presidentti Trump paljastaa kokouksen yhteydessä muistomerkin, joka symboloi historian ainoaa kertaa jolloin Nato on soveltanut keskinäisen puolustuksen 5. artiklaansa. Ulkoinen hyökkäys tapahtui syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskujen muodossa, ja viidennen artiklan soveltamisen seurauksena Nato osallistui Afganistanin sotaan Yhdysvaltain rinnalla.

Muistomerkki on jäänne terrori-iskuissa tuhoutuneista World Trade Centerin pilvenpiirtäjistä Trumpin kotikaupungista New Yorkista.

Se sijaitsee Naton uudessa päämajarakennuksessa, joka vihitään käyttöön samassa yhteydessä. Symbolisesti herkkä tilaisuus voi kiinnittää rakennuttajana työuransa tehneen Trumpin huomion toisaalle siitä, että uusi päämaja on ylittänyt kustannusarvionsa ja myöhästynyt aikataulustaan. Jättimäinen rakennus tulee maksamaan yli 1,1 miljardia euroa.

Pääsihteeri Stoltenberg huomautti lehdistötilaisuudessaan, että Trump on kuitenkin jo osoittanut, että hän ei ole unohtanut Eurooppaa. Yhdysvaltain uusi hallitus julkaisi ensi vuoden budjettiesityksensä tiistaina.

Siinä osoitettiin 40 prosenttia enemmän rahaa kuin kuluvana vuonna Yhdysvaltain Euroopassa toimiville joukoille. Eurooppalaisten pelko siitä, että Yhdysvallat hylkää heidät sotilallisesti, on osoittautumassa turhaksi.

Lue aiheesta lisää: Trumpin ja Putinin motti – Eurooppa on pakotettu ajattelemaan mantereen puolustus uudelleen

Niina etsi sukupuoltaan 30 vuotta – ymmärsi lopulta, ettei ole mies eikä nainen: "Itkin Pasilan sillalla"

Niina Hartikainen

Niina Hartikaisella meni 30 vuotta sukupuoli-identiteetin löytämiseen. Apulaisylilääkärin mukaan Suomessa oli viime vuonna noin kolmesataa muunsukupuolista.

Niina Hartikainen

Mäntsälässä asuva Niina Hartikainen, 35, koki vanhemmuuden myötä, että hän oli epäonnistunut. Niina tunsi olevansa jotakin muuta kuin oli. Parisuhde kariutui, ja nyt Niina tapaa lasta joka toinen viikonloppu.

– Biologiselle äidille se onkin varmasti jo hormonien kautta luontaista, mutta isät ei tavallaan koe samaa. Tunsin oloni vääräksi, koska en halunnut kokea synnytystä enkä imetystä. Se tuntuu minusta aivan väärältä oman kehoni kanssa. Liian naiselliselta. Haluan pelata lapseni kanssa jalkapalloa, rymytä ja painia.

Pian eron jälkeen Niina meni HYKS:in sukupuoli-identiteetin poliklinikalle selvittämään, mikä hän on sukupuoleltaan.

– En tuntenut olevani lesbo, vaikka seurustelinkin naisen kanssa. Jotkut kysyivät minulta, olenko menossa sukupuolenkorjausleikkaukseen. Se ei kuitenkaan ollut sitä, mitä itse halusin.

Kun Niina lopulta sai tietää olevansa muunsukupuolinen, oli se hänelle helpotus.

– Kun lähdin klinikalta, itkin Pasilan sillalla. Olin niin iloinen siitä, että saan olla sitä, mitä olen.

Tästä on nyt aikaa kolme vuotta.

Viime vuonna kolmesataa muunsukupuolista

Muunsukupuolisuudella viitataan arkikielessä siihen, että henkilö ajattelee sukupuolensa olevan jotakin muuta kuin selkeästi mies tai nainen (englanniksi non-binary identity).

– Voi esimerkiksi kokea olevansa jotakin naisen ja miehen välistä, tämän määrittelyn ulkopuolelta tai kokonaan sukupuoleton, sanoo HYKS:in sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkäri Teemu Kärnä.

Kärnän mukaan muunsukupuolen esiintyvyydestä väestössä ei ole luotettavaa kuvaa tutkimustulosten vaihdellessa runsaasti. Silti sukupuoli-identiteettiä tutkiviin yksiköihin hakeutuu ihmisiä yhä enemmän.

– Viime vuonna klinikallamme täysi-ikäisten muunsukupuoliseksi itsensä mieltävien tutkittavien määrä oli jo lähemmäs kaksisataa. Koko Suomessa heitä oli viime vuonna arviolta noin kolmesataa.

Kärnän mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, onko ilmiö yleistymässä.

– Vai puhutaanko siitä vain nykyään avoimemmin yhteiskunnassa, jolloin ihmiset osaavat myös hakeutua palveluihin.

Jalkapalloa pelaava poikatyttö

Niina Hartikainen syntyi biologisesti tyttönä ja tuli teini-ikäisenä ulos kaapista lesbona. Niina oli lapsesta asti jalkapalloa pelaava poikatyttö. Häntä ei koskaan ole kiusattu erilaisuuden takia. Niina ei loukkaantunut siitäkään, että häntä on sanottu tytöksi.

– Joskus alakoulussa sanoin, että nimeni on Niko. Halusin, että minua kohdeltiin yhtenä jätkistä.

Niina kokee olevansa jotakin naisen ja miehen väliltä. Muunsukupuolisuus näkyy Niinan arjessa siten, että hän pitää tietyistä miehekkäistä ja tietyistä naisellisista jutuista.

– Tykkään pukeutua miehisiin vaatteisiin. Minulla on bokserit ja käytän miesten deodoranttia. Olen toisaalta ultimate-romantikko. Rakastan kaikkia lälly-leffoja ja romantiikkaa. Se on minun naisellinen puoleni.

Silti Niina uskoo, että miehinen puoli korostuu hänessä enemmän, vaikka hän ei mies olekaan.

– Välillä ei voi esimerkiksi ollenkaan ajatella, että itsellä on rinnat. Huomaan, että olen naisellisella tuulella, kun pystyn hyväksymään sen.

Niina on kiinnostunut kuitenkin pelkästään naisista. Hän saattaa ajatella, että Johnny Depp on karismaattinen ja komea, muttei kiinnostu arjessaan miehistä.

– Pidän siitä, että nainen on naisellinen ja kiinnostunkin sellaisista naisista.

 

Kulttuurista ja sosiaalista painetta olla tietynlainen

Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan mukaan yhteiskunnassa on kulttuurista ja sosiaalista painetta mies- tai naisidentiteettiin. Tämä näkyy vahvasti arjessa. Esimerkiksi vessassakäynti voidaan kokea ahdistavaksi, jos vessat on jaettu miesten ja naisten vessoiksi.

– Ulkopuolelle asettuvaa kokemusta voidaan kummeksua tai sitä ei oteta vakavasti, Huuska sanoo yhteiskunnan asettamista paineista.

Suomessa ei ole Huuskan mukaan juridista kolmatta sukupuolta tai sosiaalista ja kulttuurista tilaa muunsukupuolisuudelle. Ihmiset kokevat, että heitä tulkitaan ja ymmärretään usein väärin ja omaa olemassaoloa pitää selitellä.

HYKS:in sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkärin Teemu Kärnän mukaan muunsukupuolisuuden käsitettä ei ole virallisesti määritelty, eikä Suomessa ole käytössä diagnoosiluokituksessa kriteerejä muunsukupuolisuudelle.

– Muunsukupuolisuuden toteamiseksi käytetään soveltuvin osin transsukupuolisuuden diagnostisia kriteerejä, Kärnä sanoo.

Eroon sairausajattelusta

Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan mukaan yhteiskunta ei hyödy siitä, että jotkut ihmiset pakotettaisiin olemaan sukupuolen suhteen erilaisia kuin mitä he luonnostaan ovat.

– Meidän olisi hyvä päästä kokonaan eroon sairaus- tai häiriö-ajattelutavasta, Huuska sanoo.

HYKS:in sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkäri Teemu Kärnän mukaan muunsukupuolisuus  ymmärretään nykyään kuitenkin osaksi sukupuolen normaalivariaatiota.

– Sen ei katsota olevan mielenterveydenhäiriö, Kärnä sanoo.

Onnellinen nyt

Niina Hartikaista on auttanut se, että perhe on aina hyväksynyt hänet sellaisena kuin hän on. Näin se oli myös silloin, kun Niina kertoi äidilleen muunsukupuolisuudestaan.

– Minusta tuntui, että äiti ymmärsi minua ja on nähnyt tietyllä tapaa erilaisuuteni jo pienenä.

Niina tunnetaan myös rap-muusikkona taiteilijanimellä Tero Hetero. Musiikki on ollut keino ilmaista omaa sukupuoli-identiteettiä.

– Vaikka pidän räpistä, en jaksa sitä miehistä uhoa. Rakkaus ja romantiikkakin voi olla yhtä miehistä kuin naisten silmissä. Ammennan epäkohdista ja aatteista, ja olen saanut siitä hyvää palautetta.

Niina kokee nyt olevansa sinut itsensä kanssa. Siihen on auttanut perheen ja ystävien tuen lisäksi myös saman kokeneiden tapaaminen.

– Olen paljon onnellisempi, kun olen sinut itseni kanssa. Minun ei tarvitse tehdä niin kuin muut haluavat.

Niina peräänkuuluttaa vertaistuen merkitystä. Nyt hän on jo uudessa parisuhteessa naisen kanssa.

– On paljon niitä, jotka eivät koskaan uskalla tulla häpeän takia ulos kaapista tai tulevat vasta sitten, kun omat vanhemmat ovat kuolleet. En usko, että sekään haittaa, jos pystyy olemaan onnellinen. Jos asia vaivaa, kannattaa tehdä jotakin.

Niina Hartikainen oli myös Inhimillisessä tekijässä haastateltavana 23. maaliskuuta. Ohjelmassa käsiteltiin muunsukupuolisuutta.

Miksi uskoa Jumalaan? Kaksi uskovaista kertoo omat syynsä

Miehen kädet ristissä kirkossa.

Usko on Pirita Kellomäelle ja Jukka Ylimäelle erottamaton osa arkea. Suomalaisista reilu puolet sanoo uskovansa kristilliseen Jumalaan, osa heistä tosin eri tavalla kuin kirkko opettaa.

Miehen kädet ristissä kirkossa.

Turva on sana, joka toistuu Pirita Kellomäen puheessa. Sillä usko ei hänen omien sanojensa mukaan tuo virheettömyyttä eikä yli-inhimillisyyttä, mutta turvaa arjen ja sallii mokat.

– Usko ei tee ihmisestä pyhää. Joka päivä tehdään valintoja – eikä meistä Jumalaa saa. Olen tehnyt typeriä asioita, vääriä valintoja ja mokannut monta kertaa, mutta suoja ei ole loppunut eikä lanka katkennut. Armo on loputon.

Hengelliset asiat ovat aina olleet lähellä Piritan sydäntä. Iltarukouksesta tuli turva jo lapsena, ja Pirita kiersi uskovaisen äitinsä kanssa ylistyskuorossa ympäri maan. Sekin antoi turvaa arjen ahdistuksessa.

Piritalle usko on pohja ja kehys elämälle. Hän ymmärtää monien tarpeen etsiä sisäistä voimaa itsestään, mutta sanoo, ettei hänestä sellaista voimaa löytyisi:

– Jos pitäisi elää kaiken kauheuden keskellä ilman mitään suurempaa, en kykenisi siihen. Olen niin hauras.

Hieman alle 4 miljoonaa suomalaista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Se tarkoittaa noin 72 prosenttia kansasta. Määrä on laskenut 2000-luvulla kaikkiaan lähes puolella miljoonalla. Varsinaiset eroamispiikit olivat vuosina 2010 ja 2014. Suhteessa eniten kirkkoon kuuluvia on Perhossa Keski-Pohjanmaalla, yli 93 prosenttia kuntalaisista.

Kirkkoon kuuluminen ei toki tarkoita aktiivista toimintaa sen parissa eikä ole todiste ihmisen uskossa olemisesta. Pirita Kellomäki on kasvanut helluntaiseurakuntaan ja kokee sinne mennessään astuvansa kotiin. Pirita on tehnyt vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa yli 20 vuotta.Silti paikka, jossa uskontoa harjoitetaan, on hänelle paljon vähemmän tärkeä kuin usko itse, ja yhteiskristillistä työtä tehdään yhä enemmän.

 

Jukka Ylimäen lapsuuskodissa kunnioitettiin kristittyjä arvoja, mikä tarkoitti esimerkiksi sitä, että pyhäpäivät vietettiin kotona kavereiden tapaamisen sijaan eikä jumalanpalvelusten aikana lähdetty pihaleikkeihin. Myöhemmin Jukan vanhemmat olivat mukana niin sanotussa Mersu-herätyksessä, ja Jukkakin kulki tilaisuuksissa mukana. Uskoon hän tuli 14-vuotiaana.

– Mietin, mitkä asiat riittävät, ja mikä ei riitä. Halusin jotain enemmän ja syvemmin. Siitä asti usko on ollut osa arkea.

Ylimäen puheessa toistuva sana onkin arki. Hän ei hae uskosta hyötyä, saati elämyksiä ja kokemuksia. Kyseessä on isäsuhde, jossa isä kulkee rinnalla ja välillä jelppii.

Pelisäännöt siinä missä kaukalossakin

Ylimäki leikittelee toisaalta vertaamalla uskoa peliin. Niin kuin jääkiekossa, tässäkin lajissa on omat pelisääntönsä. Pelinkehittäjä on kuitenkin hänen mukaansa niin kovaa kaliiperia, ettei peliä voi kukaan täysin ymmärtää. Sääntöjäkään ei voi kirjoittaa uusiksi, eikä niistä kannata kitistä tai yrittää kirjoittaa niitä itselleen sopivammiksi.

– Usko on sitä, että välillä käy pukukopissa tilittämässä Jumalalle sen, mikä meni pieleen. Siten taas jatketaan ja yritetään pelata paremmin.

Miksi-kysymyksiltä ei Ylimäkikään välty. Hän sanoo silti hyväksyvänsä sen, ettei kaikkiin kysymyksiin saa koskaan vastauksia.

– Miksi pieni poika kuolee syöpään tai rehellinen liikemies tekee konkurssin? Tai äiti kuolee ja hänen pienet lapsensa ja mie:25hensä jäävät yksin?

Ylimäki kuuluu ruotsinkieliseen evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja toimii aktiivisesti siinä muun muassa musiikin kautta. Hän ei laske treenikertoja eikä suorita mitään, vaan kyse on jälleen kerran arjesta. Toisaalta pelissä on kovat panokset: tähtäimessä on taivas ikuisen suihkukomennuksen sijasta.

Viime marraskuussa julkaistu tutkimus kirkosta ja suomalaisista kertoo, että alueelliset erot kirkkoon kuulumisessa ovat kasvaneet: Porvoon, Oulun ja Lapuan hiippakunnissa noin neljä viidestä kuului kirkkoon. Helsingin hiippakunnassa vain kolme viidestä on seurakunnan jäsen. Lähes neljännnes ilmoitti kyselyssä olevansa uskonnoton.

Kristilliseen Jumalaan uskovien määrä on laskenut 2000-luvulla selvästi ja osuus laskee tasaisesti, kun siirrytään vanhemmista ikäryhmistä nuorempiin.

Kaikista suomalaisista 33 prosenttia uskoo kristinuskon Jumalaan. 19 prosenttia uskoo Jumalaan, mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa. 14 prosenttia ei oikein tiedä. Loput eivät usko tai ainakin epäilevät.

Suomalaisten uskonnollisuus onkin muuttunut viime vuosina ja vuosikymmeninä. Maallistuminen on ollut vahvaa, mutta toisaalta uskonnolliset yhteisöt ovat lisääntyneet ja niitä on Suomessa jo yli tuhat. Lisäksi suosiotaan kasvattavat erilaiset ilmiöt, joiden uskonnollisuudesta tai ei-uskonnollisuudesta käydään rajanvetoa. Kirkosta eroamisen ohessa myös kirkkoon palaaminen on lisääntynyt.

Pirita Kellomäki saa suurta iloa nöyryydestä, jota hän kokee, kun ei yritäkään hallita itse kaikkia asioita. Iloa tuo sekin, että uskossa oleminen on oikeastaan aika yksinkertaista:

– Usko on tehty ihmiselle helpoksi: ei tarvitse kuin uskoa. Joskus naiivisti ajattelenkin, että vitsit: tämähän riittää!

Mutta ei elämä ongelmatonta ole. Pirita on itkenyt ja huutanut Jumalalle, kunnes uni on tullut, ja aamulla on taas näyttänyt valoisammalta.

– Vaikka asiat ovat olleet umpisolmussa tai isona kasana, silmukat ovat kuitenkin pysyneet ketjussa: ketju ei ole katkennut.

Pirita Kellomäki uskoo, että ihmiselle, jolle uskonto ei ole vaihtoehto, on sattunut jotain. Moni katkeroituu esimerkiksi läheisen kuolemasta ja tarvitsee kivulle syyn. Silloin syytetään jumalaa, vaikka sellaisella ei muuten merkitystä olisikaan.

– Minä yritän vain omalla elämälläni todistaa, että on olemassa vaihtoehto. Ei elämä helppoa ole, mutta itselle Jumalan läsnäolo on se, mikä minua kantaa.

Usko ei ole vienyt mitään

Mitä Pirita Kellomäki sanoo niille, joiden mielestä uskovainen tekee tyhmästi uskoessaan johonkin, mitä ei toisten mielestä ole?

– Sanon, että tutustu minuun ensin.

Pirita pitää omaa mielipidettä kaikkien oikeutena eikä ole pakkosyöttämässä näkemyksiään. Hän kokee kuitenkin voimavarakseen kyvyn kohdata ihminen aidosti, lämmöllä ja ilolla.

– Se on se pikkuinen valo sydämessä.

Kellomäki saattaakin olla se, joka nauraa kovimmin ja pitää eniten hauskaa esimerkiksi pikkujouluissa, vaikka selvin päin onkin. Ensimmäisessä työpaikassa häneltä kysyttiin, mahtaako uskosta tulla este tai haitta työssä. Pestin loppuessa työnantaja totesi, ettei todellakaan tullut.

Yläkoulun vahtimestarina työskentelevä Pirita sanookin osallistuvansa kaikkeen, vaikka ei kaikkea teekään. Usko ei kuitenkaan ole vienyt tai karsinut mitään, mitä hän kaipaisi.

"Näetkö omaa järkeäsi?"

Jukka Ylimäki työskentelee Yliopistokeskus Chydeniuksen koulutussuunnittelijana. Arki on samaa kuin muillakin, vain humala ja krapula puuttuvat miehen kokemusten kirjosta.

– Elän ja tunnen niin kuin muutkin. Ei uskovaisilla täällä mitään omaa yhteiskuntaa ole.

Työpaikan pikkujoulujakin mies on ollut järjestämässä, joskin kaljavisaa Ylimäen idealaarista on turha odottaa. Toisaalta erityistä käännyttämisen paloa ja tarvetta Ylimäki ei koe:

– Toivon, että oma elämäni olisi julistamista.

Ylimäki ei ole kokenut uskonsa järjellisyyden kyseenalaistamista päin naamaa. Pientä pilkkaa hän on saanut kuulla matkan varrella ja yhteiskunnassa käytävä, uskonnon järjellisyyden perään kyselevä keskustelu on kuitenkin tuttua. Se ei miestä heilauta:

– Pidän vain hyvänä, että on joku itseäni fiksumpi, näkymätön voima. Voihan kysyä myös, näetkö omaa järkeäsi. Et näe, mutta näet sen seuraukset. Etkä näe tuulta, mutta näet puiden heiluvan.

– Usko on luja luottamus siihen, mitä ei näy. Ei tämä ole tietokilpailua: välillä saa nostaa kädet pystyyn. Aina ei tarvitse osata ja tietää.

Tunnistatko tätä ihon rakoille polttavaa kasvia jättiputkeksi? "Aina puhutaan vain täysikasvuisista"

jättiputken taimia

Jättiputken lehti muuttaa nuorena muotoaan nopeasti. Jopa tontin arvoa laskevan kasvin tunnistaakin varmimmin varresta.

jättiputken taimia

Pahoja palovammoja aiheuttavan jättiputken taimi olisi helppo poistaa pienenä. Sen jatkuvasti ja nopeasti muuttuva lehti jää kuitenkin helposti tunnistamatta.

Puutarhuri Miia Koskinen sanoo, että suuret sahalaitaitalehtiset kasvustot ovat näyttäviä ja niistä puhutaan paljon.

– Pientä taimea ei tunnisteta, koska aina puhutaan vain täysikasvuisista. Pieni taimi polttaa kuitenkin yhtä lailla ihon rakkuloille. Lisäksi sen hävittäminen pienenä on helpompaa kuin täysikasvuisten kasvustojen.

Viime vuonna voimaan tullut vieraslajeja koskeva laki velvoittaa maanomistajat torjuntatöihin. Täysikasvuisten jättiputkikasvustojen hävittäminen on työlästä. Keinoina on käytetty alueiden peittämistä, myrkyttämistä ja niittämistä.

Jopa tontin arvoa laskeva jättiputki olisi kuitenkin helposti poistettavissa keväällä, kun taimi on vielä pieni ja maa on kostea. Juuri on pitkulainen, kymmenen senttiä pitkä. Sen voi kaivaa puutarhalapiolla ylös.

– Se ei lähde kasvamaan enää ihan pienestä juurenpalasta, sanoo Koskinen Luontoturvasta.

Marjapensaan lehden näköinen lehti

Jättiputken siementaimen lehti on sydämen muotoinen, mutta muoto muuttuu kesän aikana nopeasti.

– Lehden muoto muuttuu koko ajan. Kasvaessaan se näyttää vähän marjapensaan lehdeltä, ja sen jälkeen muoto muistuttaa vaahteranlehteä. Toisen vuoden kasvissa on jo havaittavissa jättiputkelle tuttua sahalaitaisuutta.

Kasvin tunnistaakin varmimmin varresta, joka on koko kasvin elinkaaren samanlainen.

– Varsi on punavihreä ja siinä on karvapinta, sanoo Miia Korhonen.

Siementaimia ja siemeniä voi olla yhdellä neliömetrillä tuhansia. Siemenet säilyvät maassa vuosia. Pieniä taimia nousee maasta koko kasvukaudenajan.

– Taimien kasvua kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn ja poistaa sitä mukaa, kun uusia taimia ilmestyy, sanoo Miia Korhonen.

Suomessa kasvaa kolme vierasta jättiputkilajia: kaukasianjättiputki, armenianjättiputki ja persianjättiputki. Näitä kolmea lajia kutsutaan usein yhteisnimikkeellä jättiputki. Ne ovat kaikki haitallisten vieraslajien listalla. Tarkemmat ohjeet kasvien hävittämiseen löytyy kansallisen vieraslajiportaalin sivuilta.

Pieni siemen kulkeutuu helposti

Puutarhuri Miia Korhonen Luontoturvasta on erikoistunut vieraslajien torjuntaan. Hän painottaa, että myös jättiputken taimi voi polttaa ihoa. Kunnollinen suojautuminen on siis tärkeää.

Jättiputken siemenet ovat kevyitä, ja kulkeutuvat jalkineiden tai työkoneiden mukana pitkiäkin matkoja. Taimia voi keväisin nousta yllättävistäkin paikoista.

– Siemen on auringonkukansiemenen kokoinen, littana ja kevyt. Se on lähellä maanpintaa, ja tarttuu helposti esimerkiksi kengänpohjan mutaan.

 

Ensimmäisenä vuotena jättiputki kasvaa noin puoli metriä korkeaksi. Toisena vuotena mittaa tulee jo puolitoista metriä ja kasvin lehdet ovat tunnistettavan sahalaitaiset. Kolmantena vuotena jättiputki venyy jo neljän metrin mittaiseksi ja kukkii.

Manchester United omisti mestaruuden terroristi-iskun uhreille

Jose Mourinho

Manchesterin terroristi-isku heitti varjon Eurooppa-liigan finaalin päälle. Kaikki Manchester Unitedin miehistöstä muistivat pelin jälkeen uhreja.

Jose Mourinho

Manchester Unitedin Paul Pogba omisti jalkapallon Eurooppa-liigan mestaruuden maanantaina 22 kuolonuhria vaatineen Manchesterin terrori-iskun uhreille. Manchester United voitti Tukholmassa pelatussa loppuottelussa Ajaxin maalein 2-0.

- Pelasimme niille ihmisille, jotka kuolivat Manchesterin iskussa, finaalin avausmaalin 18. minuutilla tehnyt Paul Pogba totesi.

Mestaruuden myötä Manchester United hankki paikan ensi kauden Mestarien liigaan. Eurooppa-liigan mestaruus oli Unitedille seurahistorian ensimmäinen.

- Olen todella onnellinen. Voitimme mestaruuden, jota seura ei ollut koskaan aikaisemmin voittanut. Tämä merkitsee minulle paljon, sillä tämä on minulle ensimmäinen pysti seuran riveissä, Unitedin keskikenttäpelaaja Juan Mata iloitsi.

Manchesterin terroristi-isku veti myös Matan vakavaksi.

- Tämä viikko on ollut todella raskas Manchesterin kaupungille. Voitimme tämän mestaruuden kaikille niille, jotka ovat kärsineet iskusta, Mata sanoi.

Manchester United päävalmentaja Jose Mourinhon mukaan seura antaisi mestaruuden pois, jos se toisi terroristi-iskun uhrit takaisin.

- Jos voisimme, vaihtaisimme ihmisten henget tähän mestaruuteen, Mourinho sanoi. 

- Ehkä tämä tekee Manchesterin asukkaista vähän onnellisempia. Me teimme vain työtämme, Mourinho jatkoi. 

Ajaxin turhautunut päävalmentaja: ”Tämä oli tylsä peli”

Ajaxin päävalmentaja Peter Bosz oli luonnollisesti pettynyt.

- Olen pettynyt. Finaaleissa pelataan voitoista, mutta me emme voittaneet. En nähnyt sitä Ajaxia, mihin olen tottunut, Bosz totesi.

- Oli vaikeaa prässätä ylhäältä, koska United avasi peliä pitkillä palloilla. He eivät ottaneet mitään riskejä. Mielestäni tämä oli tylsä peli. Kummallakaan joukkueella ei juuri ollut paikkoja, Bosz totesi.

Lue myös:

"Tämä oli jotain erityistä Manchesterin tapahtumien takia" 

Manchester United nollasi Ajaxin Eurooppa-liigan finaalissa – Mourinhon laskelmat onnistuivat 

Halla-aho ja Terho tiukentaisivat turvapaikanhakijoiden valvontaa hakemuskäsittelyn aikana

Jussi Halla-aho ja Sampo Terho

Perussuomalaiset Jussi Halla-aho ja Sampo Terho kohtasivat A-studion tentissä keskiviikkona.

Jussi Halla-aho ja Sampo Terho

Unkarissa turvapaikanhakijat otetaan säilöön pakolaiskeskuksiin turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi. Tämä malli sai kannatusta perussuomalaisten Sampo Terholta ja Jussi Halla-aholta, jotka vierailivat A-studiossa keskiviikkona.

Molemmat puheenjohtajaehdokkaat myös sanoivat, että ajaisivat mallia Suomeen.

– Vangitaan on voimakas sana, mutta meidän täytyy olla hyvin perillä siitä, missä hakijat ovat. Tänne ei voi jäädä maleksimaan sen jälkeen, kun on kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut, koska silloin nimenomaan syntyy turvallisuusriski, sanoi Terho.

– Mielestäni on perusteltua, että kaikki turvapaikanhakijat otetaan säilöön ensinnäkin turvapaikkahakemusten käsittelyn ajaksi ja etenkin sen jälkeen kun turvapaikkahakemus on käsitelty ja hylätty, sanoi Halla-aho.

Molemmat ehdokkaat olisivat myös valmiita rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia, jos vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden tulo toistuisi.

– Suomen pitäisi täysin kategorisesti kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia, jotka tulevat turvallisista maista eli tässä tapauksessa Ruotsista ja kaikkien EU-maiden pitäisi tehdä samalla tavalla. Oikeus hakea turvapaikkaa ei tarkoita oikeutta, että kenellä tahansa on oikeus valita maa, josta hän hakee turvapaikkaa. hakea turvapaikkaa mistä tahansa maasta, Halla-aho sanoi.

– On päivän selvää, että jos ei haeta pelkkää fyysistä turvaa vaan myös sosiaalista turvaa. -- Olen itse jopa ehdottanut, että meidän pitäisi palauttaa Ruotsista turvapaikkaa hakeneet takaisin Ruotsiin, koska Ruotsi on turvallinen maa, Terho totesi.

Herätys: Mauno Koivisto siunataan, uusi ehdokas uudeksi Nokiaksi ja Trump vierailee Brysselissä

Mauno koiviston muistopöytä.

Lue tästä päivän uutisaiheet lyhyesti. Voit säätää Uutisvahdissa Herätys-ilmoituksia asetuksista.

Mauno koiviston muistopöytä.

Presidentti Koivisto haudataan

Suomen 9. presidentti Mauno Koivisto haudataan tänään. Koiviston valtiolliset hautajaiset alkavat Helsingin tuomiokirkossa kello 13.

Koiviston hautajaiset lähetetään suorana Ylen TV1:ssä, Areenassa ja Yle Radio Suomessa. Lisäksi Yle seuraa hautajaisia kattavasti internetissä.

Näin seuraat Koiviston hautajaisia Ylen välineissä.

Koivisto toimi tasavallan presidenttinä vuosina 1982–94.

Onko litium Suomen uusi Nokia?

Jokaisen suomalaisen taskusta löytyy sitä 10 grammaa, nimittäin matkapuhelimen akusta. Ilman litiumia kännykkä pimenee eikä sähköauto kulje. Hopeanvalkoisen metallin tarve ainakin kolminkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Sähköautot sekä tuuli- ja aurinkoenergian varastointi kasvattavat reippaasti litium-akkujen kysyntää. Harva tietää, että pohjanmaalaiset istuvat Euroopan suurimman esiintymän päällä. Metallin ympärille voi syntyä myös Suomeen uutta liiketoimintaa, kuten kaivos ja akkutehtaat.

Trump vierailee Brysselissä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vierailee tänään Brysselissä. Trump tapaa sekä EU:n että sotilasliitto Naton johtajia vierailullaan.

Trump on vaatinut muita Nato-maita laittamaan enemmän rahaa sotilasmenoihin. Tämänpäiväisessä kokouksessa päätettäneen, että jokainen maa laatii aikataulun oman puolustusbudjettinsa kasvattamiselle.

Trump paljastaa Brysselissä lisäksi muistomerkin syyskuun 11. päivän terrori-iskuille ja ainoalle kerralle, jolloin Naton keskinäisen puolustuksen artiklaa on sovellettu.

Koivisto haudataan puolipilvisessä säässä

Päivä alkaa tänään Helsingissä ennusteen mukaan puolipilvisessä poutasäässä Helsingissä. Aamulla lämpötila on hiukan 10 asteen yläpuolella. Puolenpäivän jälkeen on mahdollista, että aurinko pilkistää pilven takaa ja lämpötila kohoaa 15 asteen tuntumaan.

Kun presidentti Mauno Koiviston arkkua lähdetään viemään surusaattuessaa kohti Hietaniemen hautausmaata, saattaa taivaalta tulla muutama pisara vettä.

Lännessä sää viilenee selvästi, kun taas idässä on lämpimämpää.

Tarkemmat säätiedot löytää osoitteesta yle.fi/saa.

Viron Nato-jäsenyyttä epäillyt ministeri joutui eroamaan

saksalainen panssarivaunu

Pääministeri: Viron turvallisuusratkaisusta ei ole epäilystä.

saksalainen panssarivaunu

Viron julkishallintoministeri Mihhail Korb on joutunut eroamaan hänen lausunnostaan nousseen kohun vuoksi, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR. Korb oli sanonut veteraanitapaamisessa Haapsalussa, ettei kannata Viron kuulumista puolustusliitto Natoon. Asia tuli julki keskiviikkona.

Sekä Viron puolustusministeri Margus Tsahkna että ulkoministeri Sven Mikser sanoivat, ettei sitä mieltä oleva ministeri voi jatkaa hallituksessa.

Keskustapuoluetta edustava, Viron venäjänkielisiin kuuluva Korb tapasi illalla pääministeri Jüri Ratasen ja ilmoitti sen jälkeen eroavansa hallituksesta. Ratas on keskustapuolueen puheenjohtaja. Korb sanoi tehneensä ratkaisunsa hallituksen edun vuoksi.

Illalla hän myös sanoi kannattavansa Viron jäsenyyttä sekä Natossa että EUssa.

– Aiheutin sananvalinnoillani sekaannusta, jota en olisi saanut tehdä. Ministeri ei saa ilmaista itseään niin epäselvästi, sanoi Korb.

Korb selitti sanomisiaan niin, että hän pitää enemmän Suomen turvallisuusratkaisusta, missä rakennetaan omaa armeijaa. Hän kuitenkin myönsi, että se tulee kalliiksi, eikä Naton ulkopuolella olevalle Suomelle tule kukaan apuun.

Pääministeri Ratasen mukaan keskustapuolue ei aseta Viron turvallisuuspolitiikkaa epäilyn alaiseksi. Ratasen edeltäjän, Edgar Savisaaren aikana keskustapuoluetta syytettiin Virossa Venäjä-mieliseksi.

HS: Oikeusoppineilta kovaa kritiikkiä oikeuskanslerin nimityksestä

Tuomas Ojanen

Helsingin Sanomien haastattelemien oikeustieteilijöiden mukaan on perustuslain kannalta ongelmallista, että Suomessa ei ole oikeuskansleria ennen tammikuuta.

Tuomas Ojanen

Perustuslain asiantuntijat kummastelevat presidentti Sauli Niinistön päätöstä nimittää uudeksi oikeuskansleriksi Tuomas Pöysti vasta vuodenvaihteessa, Helsingin Sanomat kertoo. Edellinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka siirtyi eläkkeelle huhtikuussa.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kertoo pitävänsä perustuslain kannalta kestämättömänä tilannetta, jossa Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen oikeuskansleria. Saman ongelman nostavat HS:n jutussa esiin myös Turun yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Janne Salminen sekä valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén.

– Kun oikeuskansleri eroaa virastaan, lähtökohtana on, että seuraaja aloittaa tehtävässään ilman katkoa. Hallituksen toiminnan laillisuuden valvojan tehtävä on niin tärkeä, että tilanne, jossa tehtävänhoito on yli puoli vuotta väliaikaisen järjestelyn varassa, ei ole mitenkään ihanteellinen, Hidén sanoo lehden haastattelussa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuusvalvoja. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta.

Pöysti kertoi aiemmin tänään Ylen haastattelussa, että oikeuskanslerin tehtävässä aloittaminen vasta tammikuussa liittyy osittain hänen nykyiseen tehtäväänsä sote-uudistuksen projektijohtajana. 

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä