Kustannuskiista pimentämässä neljä tv-kanavaa

Ylen ohjelmavirtaa.

Kaapelitaloudet uhkaavat jäädä kuun vaihteessa ilman Avaa, Jimiä, Liviä ja Heroa.

Ylen ohjelmavirtaa.

Kaapelitalouksissa eletään ihan tosielämän trilleriä ensi keskiviikkona: nähdäänkö Suomen huutokauppakeisarissa Akia ja Heliä heiluttamassa nuijaa Hiidenlinnassa? Entä kuinka käy hurjien rakkauskilojen herkkujen, rakkauden ja diabeteksen raadollisessa maailmassa? Mitä tekee Rouva ministeri tai Pomo piilossa?

Voi olla, että puolet Suomesta ei saa sitä tietää, sillä heidän televisioistaan ei enää näy Ava-, Jim-, Liv- ja Hero-kanavia. Siis siinä tapauksessa, että he vastaanottavat televisio-ohjelmansa kaapelin kautta. Näitä talouksia on Suomessa noin 1,5 miljoonaa.

Teleoperaattorit DNA ja Sonera kertoivat tänään torstaina, että ne varautuvat keskeyttämään Nelosen ja MTV:n vapaasti vastaanotettavien kanavien jakelun kaapeliverkossaan keskiyöllä tiistaina 28. helmikuuta.

Sopimukset irtisanottu

Syyksi operaattorit kertovat, että tv-yhtiöt ovat irtisanoneet näiden kanavien kaapelijakelua koskevat sopimukset. Takaraja on viiden päivän päästä. Sen jälkeen näkyy vain musta ruutu.

Jos tv-yhtiöiden ja operaattorien neuvotteluissa ei nopeasti edistytä, on riski, että lähetys katkeaa. Riski on suuri, sillä neuvotteluista ei ole kuulunut tulosta.

Kyse on tekijänoikeussopasta, jossa ovat mukana myös muut operaattori eli Elisa ja paikallisoperaattoreiden Finnet.

Operaattoreilta penätään tekijänoikeusmaksuja kaapelijakelusta. Tähän asti ohjelma on lähetetty yhtälailla antenni- kuin kaapelitalouksiin. Operaattorit ovat perineet ohjelmien välittämisestä asiakkailtaan eli taloyhtiöiltä teknisen välityskulun.

Laki muuttui

Vuonna 2015 voimaan tulleen EU-yhteensopivan lakimuutoksen perusteella kaapelijakelu katsotaan ohjelman edelleen lähettämiseksi ja siitä pitäisi maksaa korvaus. Ja nyt kaikki ihmettelevät, kenen pitäisi maksaa ja mistä.

Tv-yhtiöt eivät halua korvausta maksaa, sillä ne kokevat maksaneensa oikeudet jo kertaalleen. Operaattorit eivä halua maksaa, sillä niiden tulkinta on, että mitään edelleen lähettämistä ei tapahdu.

– (Tekijänoikeusjärjestö) Kopiosto tulkitsee, että alkuperäistä tv-lähetystä on antennijakelu. Ohjelma menee antennilähettimeen samaa kuitua pitkin kuin se menee kaapeliverkkoon. Me sanomme, että se on ihan samaa lähetystä. Kopiosto sanoo, että kaapeliverkko ei ole alkuperäistä vaan edelleen lähettämistä, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Väisänen pitää ajattelua edelleen lähettämisestä muutenkin omituisena.

– Kaapelissa on kanavia, joita ei antennissa edes ole. No, missä se alkuperäinen lähetys silloin on?

Laskuttaminen laitonta

Väisäsen kollega, kuluttajatuotteista vastaava johtaja Markus Lahtinen Soneralta on samoilla linjoilla. Hän pitää myös tekijänoikeuskorvausten sälyttämistä operaattoreille mahdottomana.

– Tv-yhtiöt hankkivat sisältöjä ja rahoittavat ne mainoksilla. Meillä taas ei ole mahdollisuuksia periä kustannuksia asiakkailtamme, kun emme voi saada niistä tuottoakaan, Lahtinen sanoo.

Operaattorit voivat laskuttaa asiakkaitaan kaapelisignaalin teknisestä toimittamisesta, mutta tekijänoikeusmaksujen periminen asunto-osakeyhtiön osakkailta samassa yhteydessä ei lain mukaan ole mahdollista.

Sonera pahoittelee tiedotteessaan syntynyttä tilannetta toivoo kiistaan ratkaisua. Samaa vakuuttaa DNA.

– Teemme aktiivisesti töitä päästäksemme jatkosopimukseen tv-yhtiöiden kanssa entisin ehdoin. Emme missään nimessä haluaisi tv-lähetysten keskeytymistä kuun vaihteessa, Väisänen kommentoi.

Noidankehä valmis

Kaapelisotkussa on erikoinen piirre myös se, että tekijänoikeusrahoja hamuava Kopiosto ei ole neuvotteluissa millään tavalla mukana. Kopioston toimitusjohtajan Valtteri Niirasen mukaan asiasta olisi voitu mennä jopa oikeuteen, mutta ratkaisu halutaan löytää neuvottelemalla.

Ratkaisu olisi koko av-alan etu, sillä vaarana on käsittämätön noidankehä: jos operaattorit eivät maksa, loppuu lähetys. ja jos lähetys loppuu, putoavat katsojamäärät puoleen. Silloin putoavat myös mainostulot ja silloin loppuvat rahat tuottaa uutta ohjelmaa. Ohjelmantekijät jäävät ilman nykyisiäkin korvauksia. Kaikki ampuvat itseään jalkaan.

– Ei sellaista halua kukaan. Suomalaista tuotantoa halutaan ja jos tilanne näivettää sitä, niin ei se ole kenenkään intersseissä, Niiranen sanoo.

Niirasen mukaan Kopiostokin on hankalassa paikassa. He eivät voi asetelmassa liikahtaa, koska heillä ei ole tv-yhtiöiden ja operaattoreiden pöydässä neuvotteluasemaa. Neuvottelupöydässä ovat vain operaattorit ja tv-yhtiöt.

– Ollaan vähän niin kuin tilanteen panttivankeja, hän sanoo.

Mallia tallennuspalveluista?

Niirasen mukaan ratkaisua kannattaisi hakea operaattoreiden tallennuspalvelujen suunnalta. Niissä jokainen yksittäinen asiakas maksaa viulut, kun tilaa tallennuspaketin. Tästä päästiin aikoinaan sopuun tv-yhtiöiden, operaattoreiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

Miksei sitten nytkin?

Operaattorit vakuuttavat, että neuvotteluja käydään hyvässä hengessä.

Yle ei tavoittanut Nelonen Median ja MTV:n neuvotteluista vastaavia henkilöitä kommentoimaan asiaa.

Analyysi: "Valkoisessa talossa kaikki hyvin – siinähän itkette"

Strategi Steve Bannon ja kansliapäällikkö Reince Priebus

Valtamedia ei tule koskaan hyväksymään Donald Trumpia, oli Trumpin kabinetin päälliköiden viesti kannattajlle.

Strategi Steve Bannon ja kansliapäällikkö Reince Priebus

’’Valkoisessa talossa on kolmen miehen johtoryhmä, joka pelaa saumattomasti yhteen selkeän suunnitelman mukaisesti ja toteuttaa kaiken sen, minkä presidenttiehdokas Donald Trump kampanjansa aikana lupasi. Tyhmä valtamedia ei tätä tajunnut koko vaalitaiston aikana eikä tajua vieläkään. Siinähän itkette!

Trumpin ohjelma etenee päättäväisesti. Tulosten näkyminen työpaikkoina ja palkkapussin lihomisena vie aikaa, joten ’olkaa kärsivällisiä, kahdeksan vuotta on hyvä aika tämän kaiken toteuttamiseen’.

Tässä ydinviesti  konservatiivien vuositapaamisen ensimmäiseltä päivältä, jossa harvinaisesti nähtiin lavalla Valkoisen talon päästrategi Steve Bannon yhdessä kansliapäällikkö Reince Priebusin kanssa. 

Trump on konservatiiveja yhdistävä voima

Miehet tukivat toisiaan ja antoivat ymmärtää, että yhden kuukauden kokemuksella vallan kolmijako Valkoisessa talossa toimii loistavasti.

Miesten mukaan presidentti Trump on  konservatiiveja yhdistävä voima. Hän on luonut pohjat agendalle, joka on kirkastunut päästrategi Bannonin ohjauksessa.

Käytännön työn sujumisesta ja yhteyksistä kongressiin vastaa kansliapäällikkö Priebus, joka ennen Trumpin hallintoa toimi republikaanisen puolueen johtajana.

Näin yksinkertaista hallitseminen on. Mikä tässä on valtamedian mukaan niin vaikeaa, naurattivat Bannon ja Priebus toisiaan ja yleisöä. 

Hengennostatus omille joukoille

Miesten mukaan  kuukauden tärkeimmät ratkaisut ovat tuomarivalinta korkeimpaan oikeuteen, sääntöjen purku ja laittoman siirtolaisuuden kuriinsaattaminen.  

Ulkosuhteista Bannon nosti esiin Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen hylkäämisen, joka tulee asemoimaan Yhdysvallat maailmankartalla uuteen asemaan.

Miesten parikymmenminuuttinen yhteisesiintyminen oli tarkoitettu hengennostatukseksi omalle puolueväelle ja kirjavalle  konservatiivien joukolle.

Tässä ei ojennettu kättä epäileville konservatiiveille eikä missään nimessä niille amerikkalaisille, jotka tuntevat fyysistä kipua ja henkistä tuskaa Trumpin presidenttiydestä.

Vihamielisyyksiä ei mainittu

Lavalla ei puututtu mihinkään yksittäisiin kiistoihin.

Samaan aikaan Valkoisen talon  lavaesiintyjien  kanssa  kuitenkin monet  kongressin republikaaniedustajat olivat kotiosavaltioissaan tylyn ja jopa vihamielisen äänestäjoukon edessä selittämässä parhaansa mukaan presidentin ja ministereiden ristiriitaisia lausuntoja.  

Ympäri Yhdysvaltoja äänestäjät ovat tällä viikolla kovistelleet edustajia arkipäivän huolillaan.  Suurin murhe tuntuu olevan  siirtolaisuus, terveydenhuoltouudistuksen muutos, julkisen koululaitoksen asema ja viimeisimpänä trans-sukupuolisten oikeus wc-tilojen käyttöön. 

Jotkut edustajat ovat jopa joutuneet poistumaan buuausten saattelemina.

Valkoisen talon tiedottaja Sean Spicer luonnehti näitäkin tilanteita  osin ’ammattimaisten mielenosoittajien’ esiintymiseksi. 

Konservatiivien kokous jatkuu viikonloppuun saakka. Perjantaina paikalle tulee presidentti Trump, joka jatkaa vaalikiertueeltaan tutulla linjalla.

Hän puhuu vain omilleen ja puhuu valtaosin vain itsestään.

Eutanasia-asiantuntijat A-talkissa: Saattohoitopaikat lisääntyneet kymmenessä vuodessa paljon

A-studio: Talk

Vielä kaksi vuotta sitten Espoossa ei ollut ainuttakaan saattohoitopaikkaa.

A-studio: Talk

Saattohoitopaikat kodeissa ja vuodeosastoilla ovat lisääntyneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Meillä on nyt tällä hetkellä Helsingissä 50 paikkaa, Espooseen 13 ja Vantaalla 17. Ja Terhokodin paikat ovat sopimuksella kaikkien käytettävissä, Helsingin yliopiston palliatiivisen lääketieteen professori Tiina Saarto kertoi torstaina Ylen A-talkissa.

Esimerkiksi vielä kaksi vuotta sitten Espoossa ei ollut ainuttakaan saattohoitopaikkaa.

– Nyt on suunnitelma, että muihinkin HUS-sairaanhoitopiirin sairaanhoitoalueille tulisi järjestää erikoistuneet saattohoitopaikat, Saarto sanoo.

Lääkärin ja keskustan kansanedustajan Martti Taljan mukaan terveydenhuoltolakiin tarvittaisiin välittömästi muutos, jotta saattohoito olisi paremmin saatavilla.

– Miten saattohoito toteututetaan, miten sitä lähdetään resurssoimaan, ja tulevaisuudessa maakunta- ja sote-lainsadääntöön vastaavat määritteet. Ehkä se on se oikeampi paikka, jolloin riittävän isot hartiat takaavat sen, että kansalaisilla on yhdenmukainen hoidonsaanti, Talja sanoo.

Perussuomalaiset antoi kolmelle edustajalle huomautuksen homoliittojen puoltamisesta

Ville Tavio, Tiina Elovaara ja Arja Juvonen

Perussuomalaisten kansanedustajat Tiina Elovaara, Arja Juvonen ja Ville Tavio saivat ryhmältään huomautuksen viime perjantaisesta äänestyksestä.

Ville Tavio, Tiina Elovaara ja Arja Juvonen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautukset kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime perjantaina homoparien avioliiton puolesta.

Huomautuksen saivat perussuomalaisten torstain ryhmäkokouksessa Tiina Elovaara, Arja Juvonen ja Ville Tavio. Perusteena oli ryhmäpäätöksen rikkominen äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa on vaadittu avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soini (ps.) selitti huomautusten jakamista sillä, että puolueen linja on homoliittoja vastaan.

– Kun kuulutaan puolueeseen, noudatetaan puolueen ryhmäpäätöksiä. Jos niin ei tehdä, siitä rangaistaan, Soini sanoi Ylelle eduskunnassa.

Tiina Elovaara ja Arja Juvonen kertoivat pitävänsä homoparien avioliittoja omantunnon kysymyksenä. Suurin osa eduskuntaryhmistä on antanut kansanedustajilleen luvan äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaatii ryhmäkuria.

– Koska perussuomalaiset on erilainen puolue, Soini kuittasi kysymyksen puolueen muista poikkeavasta linjasta.

Myös Hakkarainen sai ryhmältä huomautuksen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi kolme viikkoa sitten huomautuksen myös kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselle, joka sai viime kuussa sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Huomautus on ryhmän lievin kurinpitotoimi. Sitä järeämpiä ovat varoitus sekä määräaikainen tai pysyvä erottaminen ryhmästä.

– Hakkaraisen ja meidän huomautukset ovat eri syistä annettuja, en vertaile niitä, väisti Arja Juvonen.

– Ryhmä teki yksimielisen päätöksen. Katsottiin, että huomautus on paikallaan, Soini kuittasi.

Puolueen kantaa uhmasi aiempaa useampi

Viime vaalikaudella vain Arja Juvonen äänesti vastoin puolueensa kantaa sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta, kun määrä nyt kasvoi kolmeen.

– Tällä kaudella on tullut uusia edustajia, myös nuoremman sukupolven edustajia, minä ja Ville Tavio. Meidän näkemyksemme oli tämä, ja toimimme sen mukaisesti, Tiina Elovaara sanoi.

– Kyseessä oli omantunnon kysymys ja hallituksen esitys pohjalla. Tasa-arvoasioita on edistetty tällä hallituskaudella. Sinänsä ristiriitainen tilanne.

Elovaara piti huomautusta kuitenkin oikeudenmukaisena ryhmäkurin kannalta.

Myös Juvonen sanoi ymmärtävänsä sen, että sai ryhmältä huomautuksen. Hänen mukaansa on eri keskustelu, pitäisikö avioliittokysymyksen olla puolueessa omantunnon asia.

Eduskunta hylkäsi viime perjantaina lakiehdotuksen avioliiton rajaamisesta naisen ja miehen väliseksi. Kansanedustajista 120 äänesti kansalaisaloitetta vastaan, 48 sen puolesta ja tyhjää äänesti 2. Poissa äänestyksestä oli 29 edustajaa.

Huippuyliopisto selvitti – Puoli kiloa päivässä hedelmiä ja vihanneksia ei olekaan tarpeeksi

trooppisia Hedelmiä kulhossa.

BBC kertoo laajasta tutkimuksesta, jossa selvisi muun muassa, millä hedelmillä ja vihanneksilla on erityisesti syöpää ja muita vakavia sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia.

trooppisia Hedelmiä kulhossa.

International Journal of Epidomologyssä julkaistu tutkimus listaa hedelmiä ja kasviksia, joilla on todistettuja terveysvaikutuksia.

Syöpää ehkäisevät:

Pinaatti

Paprikat

Kukkakaali

Sydänsairauksia ehkäisevät:

Omena

Päärynä

Sitrushedelmät

Lehtisalaatti

Tutkimuksen teki brittiläinen huippuyliopisto Imperial College London. Siinä hyödynnettiin tietoa lähes kahden miljoonan ihmisen ruokatottumuksista ja lähes sadasta muusta tutkimuksesta.

Suomalaistenkin selkärankaan iskostettu puoli kiloa päivässä ei tutkimuksen perusteella ihan riitä hedelmien ja vihannesten päiväannokseksi.

Kasvisten ja hedelmien pienikin lisääminen ruokavalioon vaikuttaa positiivisesti, mutta huomattavia terveysvaikutuksia vasta kymmenenllä annoksella päivässä.

Kun yksi annos on noin 80 grammaa, tarkoittaa se siis melkein kilon päiväannosta hedelmiä ja vihanneksia.

Annos voi sisältää esimerkiksi pienen banaanin ja päärynän tai kolme täyttä ruokalusikallista pinaattia tai herneitä. Esimerkiksi kymmenen päärynää ja banaania, jos pelkillä hedelmillä mennään.

Asiantuntija: 800 grammaa päivässä on monelle liikaa

Tutkimuksessa onnistuttiin myös selvittämään, minkä verran milläkin määrällä syntyy aitoja terveysvaikutuksia. Tutkimuksessa verrattiin hedelmiä ja vihanneksia syöviä henkilöitä niihin, joille vihreä ja hedelmät eivät maistu lainkaan.  Tässä tuloksia:

200 grammaa päivässä hedelmiä ja vihanneksia

Sydänkohtausriski pieneni 13 %

Syöpäriski pieneni 4 %

Ennenaikaisen kuoleman riski pieneni 15 %

800 grammaa päivässä hedelmiä ja vihanneksia

Sydänkohtausriski pieneni 28 %

Syöpäriski pieneni 28 %

Ennaikaisen kuoleman riski pieneni 31 %

Maailman terveysjärjestö suositus on ollut 400 gramman hedelmä- ja vihannesannos päivässä. BBC:n haastatteleman tutkijan mukaan vihannesten ja hedelmien osuuden lisääminen vielä tästäkin voi olla monelle liian iso haaste.

Britanniassa suosituksen mukaisesti syö joka kolmas.

Kasviksilla ja hedelmillä myös lisää elinikää

Hedelmien ja vihannesten syönti laskee tutkimuksen mukaan veren kolesterolitasoa ja verenpainetta sekä parantaa verenkiertoa ja vastustuskykyä muun muassa antioksidanttien ansiosta. Ne vähentävät DNA-vaurioita ja ehkäisevät siten syöpiä.

Tutkimuksen mukaan tiettyjen kasvisten ja hedelmien syönti pidentää todennäköisesti myös elinikää.

BBC: Fruit and veg: For a longer life eat 10-a-day

Tutkimukseen tästä

Kuka murhasi Kim Jong-namin? – "Luulimme osallistuvamme hupailuun"

Television uutiskuva Kimin kuolemasta.

Murhasta epäillyt vietnamilainen ja indonesialainen nainen sanovat, etteivät tienneet, mistä oli kyse. Malesian poliisi ei selitystä usko.

Television uutiskuva Kimin kuolemasta.

Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin velipuolen Kim Jong-namin viimeviikkoisesta murhasta epäiltynä on pidätetty vietnamilainen ja indonesialainen nainen. Julkisuudessa kuitenkin arvuutellaan, tiesivätkö he, mitä olivat tekemässä.

Malesian poliisi uskoo, että tiesivät. Naiset sanovat, etteivät tienneet.

Etelä-Korea joka tapauksessa uskoo, että naiset olivat vain uhrattavissa olevia apureita, jotka tekivät murhan Pohjois-Korean puolesta.

Poliisi epäilee, että murhaan on osallistunut useita pohjoiskorealaisia. Pidätettynä on yksi pohjoiskorealainen mies. Muut seitsemän epäiltyä ovat yhä vapaalla jalalla.

Etelä-Korea ja Yhdysvallat epäilevät, että murhan takana on Pohjois-Korean hallitus. Malesia ei ole ottanut asiaan kantaa.

"Murhaa harjoiteltiin"

Malesian viranomaisten mukaan neljä pohjoiskorealaista oli värvännyt, kouluttanut ja varustanut naiskaksikon, joka toteutti murhan.

Viranomaisten mukaan naiset olivat harjoitelleet etukäteen murhaa kahdessa Malesian pääkaupungin Kuala Lumpurin ostoskeskuksessa Pohjois-Korean agenttien ohjauksessa.

Kim Jong-nam tapettiin 13. helmikuuta Kuala Lumpurin lentokentällä, kun hän oli menossa lähtöselvitykseen matkustaakseen kotiin Macaoon.

Vietnamilaisen ja indonesialaisen naisen epäillään hieroneen myrkkyä Kimin kasvoille. Tiedossa ei ole, mikä myrkky oli kyseessä. Kim kuoli matkalla lentokentältä sairaalaan.

Keitä naiset olivat ja miksi he olivat mukana?

Poliisilähteen mukaan 28- ja 25-vuotiaat naiset olivat työskennelleet Malesiassa yökerhoemäntinä ja toinen myös kylpylän hierojana, kun heidät palkattiin murhaamaan Kim Jong-nam, kertoo muun muassa brittilehti The Telegraph.

Vietnamilaisnainen on kotoisin pienestä maaseutukylästä ja oli opiskellut farmasiaa.

Myös indonesialaisnainen kasvoi maaseudulla. Hän lopetti koulunkäynnin 16-vuotiaana ja meni naimisiin. 20-vuotiaana nainen erosi ja muutti Malesiaan.

Naisten kerrotaan sanoneen poliisille, että heidät huijattiin murhaamaan Kim sanomalla, että kyse on pilasta.

Naisten mukaan heille tarjottiin vajaan sadan euron palkkiota keikasta, jonka kerrottiin olevan televisioon tarkoitettu hupailu. Indonesialaisnaisen mukaan hänet värväsi tammikuussa keski-ikäinen mies, joka puhui malaijia ja japania. Tehtävänä oli hieroa kastiketta rikkaan miehen kasvoihin, nainen kertoo.

Malesian poliisijohtaja Khalid Abu Bakar kuitenkin sanoo, että naiset tiesivät, mitä ovat tekemässä ja tekoa oli harjoiteltu.

Poliisi on myös huomauttanut, että naiset pesivät kätensä murhan jälkeen, joten he tiesivät käsitelleensä myrkyllistä ainetta, brittilehti The Sun kertoo.

Pohjois-Korean lähetystön mukaan naiset ovat syyttömiä ja heidät pitäisi vapauttaa. Jos naisilla oli myrkkyä käsissään, miten on mahdollista, että he ovat elossa?, lähetystö kysyi tiedotteessaan.

Yksi teoria on, että kummallakin naisella oli yhtä kemikaalia, ja niistä tuli tappavia vasta yhdessä, kertoo The New York Times -lehti. Malesian poliisi ei ole kuitenkaan tunnistanut vielä hyökkäyksessä käytettyä ainetta.

Kemian tohtori ja diplomaatti

Kolmas pidätetty on 47-vuotias pohjoiskorealainen, jolla on työlupa Malesiassa.

Pohjoiskorealainen on kemian tohtori, jonka työpaikaksi on kerrottu malesialainen luontaistuoteyritys. The Telegraphin mukaan mies olisi asunut Malesiassa yli kolme vuotta, mutta ei olisi työskennellyt työluvassaan ilmoitetussa yrityksessä.

Miehen epäillään olleen neljän Pohjois-Koreasta tulleen epäillyn yhteyshenkilö Malesiassa, The Telegraph kertoo. Hänen uskotaan muun muassa varanneen hotellit ja taksit, sopineen tapaamispaikan ja auttaneen surma-aineiden hankkimisessa.

Etelä-Koreaan viime kesänä loikannut pohjoiskorealainen diplomaatti Thae Yong-ho pitää lähes varmana, että mies on Pohjois-Korean agentti, sillä hän saa asua ulkomailla perheensä kanssa.

Pidätettynä oli myös malesialainen mies, joka seurusteli toisen pidätetyn naisen kanssa. Hänet on kuitenkin vapautettu, brittilehti The Sun sanoo.

Neljä poistui heti maasta

Poliisin mukaan neljä pohjoiskorealaista epäiltyä seurasi lentokentällä murhaa sivusta. Pian sen jälkeen he siirtyivät passintarkastukseen ja poistuivat maasta ennen kuin viranomaiset havaitsivat, että Kim oli murhattu. Nelikon uskotaan olevan nyt Pohjois-Koreassa.

Poliisi haluaa kuulustella murhasta myös Pohjois-Korean Malesian-suurlähetystön diplomaattia, Pohjois-Korean lentoyhtiön Air Koryon työntekijää sekä yhtä muuta Malesiassa olevaas pohjoiskorealaista.

Malesialaisdiplomaatin ja lentoyhtiön työntekijän uskotaan piilottelevan Pohjois-Korean-lähetystössä, kertoo The Telegraph.

Eräs turvallisuuslähde arvelee lehdelle, että diplomaatti olisi valvonut koko salajuonen toteuttamista. Lentoyhtiön työntekijän puolestaan epäillään koordinoineen toimintaa lentokentällä yhdessä muiden pohjoiskorealaisten kanssa.

Pohjois-Korea ei vahvista uhrin nimeä

Pohjois-Korea on kiistänyt osallistuneensa murhaan eikä ole edes vahvistanut, että murhattu olisi Kim Jong-nam.

Pohjois-Korean tiedotusvälineet vaikenivat murhasta torstaihin asti. Tuolloin ne tuomitsivat Malesian murhatutkimuksen poliittiseksi ja Etelä-Koreaa palvelevaksi, mutta eivät edelleenkään kertoneet uhrin henkilöllisyyttä.

Eteläkorealaisen MBC-televisiokanavan mukaan Etelä-Korea on sen sijaan kertonut murhatutkinnan yksityiskohdista pohjoiskorealaisille jättimäisten kaiuttimien avulla. Etelä-Korean hallitus ei ole vahvistanut tietoa, mutta maa on käyttänyt vastaavaa tiedotuskeinoa aiemmin.

Pohjois-Korea yritti estää ruumiinavauksen ja on vaatinut ruumiin luovuttamista sille.

Malesian kerrotaan tuohtuneen Pohjois-Korean kommenteista, ja tapaus voi entisestään eristää Pohjois-Koreaa. Malesia on yksi harvoista maista, jolla on ystävälliset suhteet Pohjois-Koreaan, ja jonne pohjoiskorealaiset voivat matkustaa ilman viisumia.

Malesia on joutunut lisäämään ruumishuoneen vartiointia, koska sinne oli yritetty murtautua.

Miksi Kim Jong-nam haluttiin tappaa?

Etelä-Korean tiedustelun mukaan Kim Jong-nam olisi ollut pitkään velipuolensa Kim Jong-unin tappolistalla. Pohjois-Korean johtajan on väitetty vallassaolonsa aikana tapattaneen useita korkeita virkamiehiä, muun muassa setänsä.

Mahdollisena motiivina Kim Jong-namin tapattamiseen on pidetty epäilyä, että Kiina saattaisi haluta nostaa Kim Jong-namin Pohjois-Korean johtoon.

On myös esitetty, että Kim Jong-un olisi suuttunut tiedoista, joiden mukaan velipuoli aikoisi loikata Etelä-Koreaan. Kim Jong-namin murhan jälkeen jotkut loikkarit väittivät, että tätä oli pyydetty johtamaan pakolaishallitusta.

Kim Jong-nam ei kuitenkaan eteläkorealaisviranomaisten mukaan ole koskaan virallisesti sanonut loikkaavansa. Haastatteluissa hän on sanonut, ettei ole kiinnostunut politiikasta, vaikka onkin arvostellut vallanperimystä Pohjois-Koreassa.

Useita yrityksiä?

Jos Pohjois-Korea on syyllinen, tämä ei tiettävästi ollut ensimmäinen kerta, kun maa yritti tappaa Kim Jong-namin.

Etelä-Korean tiedusteluviranomaisten mukaan tappokäsky Kim Jong-namia vastaan on ollut voimassa siitä lähtien, kun pikkuveli Kim Jong-un nousi vuonna 2011 Pohjois-Korean johtoon isänsä kuoltua.

Kim Jong-nam on yritetty murhata tiettävästi ainakin vuosina 2010 ja 2012.

The New York Timesin mukaan Kim oli niin peloissaan, että vetosi velipuoleensa kirjeessä.

– Ole kiltti ja peru käsky rangaista minua ja perhettäni. Meillä ei ole paikkaa, jonne piiloutua. Ainoa pakotie on itsemurha, Kim Jong-namin kerrotaan kirjoittaneen.

Miksi Malesiassa?

Kim Jong-nam oleskeli enimmäkseen Macaossa. On mahdollista, ettei murhaa pystytty tekemään Kiinassa, joka suojeli häntä.

Kimin tiedettiin vierailleen usein Kuala Lumpurissa, jossa hänen serkkunsa Jang Yong-chol toimi Pohjois-Korean suurlähettiläänä vuoteen 2013 asti.

Vuonna 2013 Kim Jong-un teloitutti heidän setänsä Jang Song-thaekin, jonka kerrotaan olleen Kim Jong-namille läheinen ja tämän pääyhteys Pohjois-Koreaan. Teloituksen jälkeen suurlähettiläs Jang Yong-chol kutsuttiin kotiin ja ilmeisesti myös hänet on teloitettu.

Tällä kertaa Kim saapui Kuala Lumpuriin 6. helmikuuta. Hän käytti diplomaattipassia, jossa nimenä oli Kim Chol.

Salaliitto häntä kohtaan oli ilmeisesti tuolloin jo täydessä käynnissä, The New York Times kertoo.

Murhan järjestämisestä syytetyt neljä pohjoiskorealaista olivat alkaneet saapua Malesiaan. Jokainen tuli eri päivänä, ensimmäinen 31. tammikuuta ja viimeinen 7. helmikuuta.

Loistavan päivän hiihtäneen Hakolan eväät oli syöty finaalissa - Pellegrino maailmanmestari

MM-Lahti, päivän tapahtumat: Pellegrino voitti miesten sprinttifinaalin - Hakola kuudes

Ristomatti Hakola oli kuudes Lahden MM-sprintissä. Maailmanmestaruuden voitti Italian Federico Pellegrino. Katso finaalin ratkaisuhetket kuvaa klikkaamalla!

MM-Lahti, päivän tapahtumat: Pellegrino voitti miesten sprinttifinaalin - Hakola kuudes

Ristomatti Hakola eteni upeasti finaaliin Lahden MM-sprintissä. Finaalissa vastus oli kuitenkin äärimmäisen kova eivätkä Hakolan paukut enää riittäneet. Suomalainen jäi finaalin viimeiseksi eli kuudenneksi. Finaalipaikka oli kuitenkin hieno saavutus Hakolalta.

Finaalissa Venäjän Sergei Ustjugov piti kovaa vauhtia yllä koko matkan ajan. Loppusuoralla kova sprinttihiihtäjä Federico Pellegrino meni ohi ja vei maaiilmanmestaruuden Italiaan. Pronssia otti Norjan nuori Johannes Kläbo.

Hakola ja Petter Northug jäivät lopussa kauas muista. Northug kukisti niukasti Hakolan.

MIESTEN MM-SPRINTTI (v) / LAHTI

1) Federico Pellegrino (ITA)
2) Sergei Ustjugov (RUS)
3) Johannes Hösflot Kläbo (NOR)
4) Finn Hågen Krogh (NOR)
5) Petter Northug (NOR)
6) Ristomatti Hakola (FIN)

Asunnoton pariskunta Heidi ja Niclas: ”Ei oo ikinä mitään tekemistä, kävelyä vaan”

Asunnoton pariskunta vaihtaa suudelman Helsingin rautatieaseman edessä.

Heidi ja Niclas vaihtavat suudelman aseman edessä. Rakkautta on, kotia ei. Pariskunta nukkuu lyhyet yöunensa seurakuntien tilapäismajoituksissa, yökahvilassa tai yleisten vessojen lattioilla. Päivisin he kävelevät, kymmeniä kilometrejä.

Asunnoton pariskunta vaihtaa suudelman Helsingin rautatieaseman edessä.

Helsingissä on 51 kirkkoa. Ne on pirskoteltu ympäri kaupunkia, niin kuin joku olisi heittänyt korkealta taivaalta kiviä maahan, tai leivänmuruja kadulle. Heidin on välillä vaikea hahmottaa, missä päin kaupunkia on se kirkko, seurakuntatalo tai muu maja mihin juuri nyt kannattaisi mennä.

Lisäksi Heidin ja hänen miehensä Niclaksen on tehtävä matka sinne kävellen. Niclaksen vielä ilman sukkia.

Tai no ei aivan. Viime yönä varastettiin kuusi paria sukkia, mutta ne yhdet joita Niclas piti koko yön jalassa, ne säästyivät. Loput vei joku toinen kirkon tarjoamassa hätämajoituksessa yönsä viettänyt.

Olemme sopineet Heidin ja hänen miehensä Niclaksen kanssa tapaavamme Helsingin rautatieasemalla. Hiukan jännittää, saapuuko pariskunta lainkaan, sillä tapaamisaika ja –paikka on sovittu jo päiviä etukäteen. Mielenmuutoksista tai yllättävistä esteistä olisi ollut mahdotonta ilmoittaa, sillä Heidillä ja Niclaksella ei ole puhelinta. Puhelimia saattaa mennä kuukaudessa kolme neljäkin: osa hukkuu, osa menee rikki ja osa varastetaan. Uusi puhelin ja sim-kortti ostetaan silloin kun rahaa on.  Nyt ei ole.

– Te ootte myöhässä, kello on jo neljä minuuttia yli, Niclas tuhahtaa saapuessamme paikalle.

Pahoittelemme kuvaajan kanssa asiaa ja yritämme vedota pääkaupungin karmeaan parkkeeraustilanteeseen.  Sellaiset murheet eivät tunnu tekevän Niclakseen suurta vaikutusta. Ihmekös tuo. Kirkon tiloissa yö on vietetty kivilattialla ja ohuella patjalla, ruuaksi on ollut tarjolla ”yksi voileipä per pää ja banaanitkin on pistetty puoliksi”.

– Ja joku kusi mun päällekin yöllä. Housut on ihan märät.

Ulko-ovi kutsui kello kuusi aamulla. Sen jälkeen on aloitettava päivä, lähdettävä kadulle kävelemään ja keräilemään tölkkejä ja pulloja.

– Ei oo ikinä mitään tekemistä. Kävelyä vaan. Ja keräät tyhjiä pulloja koko ajan. Tuleekohan siitä semmonen kakskyt-kolkyt kilsaa päivässä, Heidi sanoo.

– Me ollaan välillä Niken kanssa vitsailtu, että voitais osallistua johonkin kävelyn suomenmestaruuskilpailuihin.

Naimisiin sekoboltsin kanssa

Keväällä viisikymmentä vuotta täyttävä Heidi on ollut sairauseläkkeellä siitä asti kun täytti kaksikymmentäviisi. 35-vuotias Niclas taas on viettänyt melkein saman ajan erilaisissa laitoksissa. Sellaisessa he tapasivat pari vuotta sitten.

– Oltiin ensin parhaat kaverit, ja sitten päätettiin että mennään naimisiin. Nikke kysyi multa, että miks sä haluat naimisiin sekoboltsin kanssa. Mä sanoin sille, että sittenhän meitä on kaks sekoboltsia yhdessä.

Niclas kehaisee Heidin olevan ihan hieno nainen.

– Ei oo ainakaan tullu eroo vielä. Välillä tulee tappelua, lähinnä noista yöpaikoista. Mä en haluis kirkolle nukkuun. Haluisin nukkua vessassa vaan. Siellä saa olla rauhassa.

”Syödään kunnolla kun on rahaa”

Maanantai on rahapäivä. Tilille on tullut sata euroa, jonka pankin virkailija nyt laskee tiskille. Seuraavan kerran rahaa saadaan perjantaina, kolme tai neljä kymppiä lisää. Tai pitäisi saada, varmuudella kumpikaan ei osaa sitä sanoa.

– Mä en oikein tiedä noista raha-asioista. Mutta ihan hyvin me ollaan pärjätty, Heidi sanoo ja taittelee seteleitä lompakkoon.

Rahapäivä tarkoittaa Heidille ja Niclakselle myös juhla-ateriaa. Lihatiskiltä otetaan grillikylkeä ja lohta, niin kuin aina maanantaisin.

– Syödään kunnolla kun on rahaa. Ihan hyvä syödä välillä.

Lisäksi vielä tonnikalaa, sulatejuustoa ja muutama kalja. Leipää ei tarvita, sitä on haettu ruoka-avusta. Sieltä mukaan kelpaavat ainoastaan elintarvikkeet, jotka eivät vaadi valmistusta. Kattausta täydennetään roskiksista, joista pulloja etsiessä löytyy välillä jotain syömäkelpoista.

Maksuttomia ruokailuja ja ruoanjakelua löytyy Helsingin alueella miltei joka arkipäivälle. Viikonloppuina tilanne on toinen.

– Aika menee tosi hitaasti. Silloin vaan toivotaan, että olispa jo maanantai, Heidi sanoo.

Niclas hypistelee kassojen vieressä tuoreinta Seiskaa. Hän arpoo sen ja Kiekko-lehden välillä. Kun juuri saadulla satasella pitäisi elää miltei viikko, tuntuu vajaan kympin maksava juorulehti luksukselta.  Eri tavalla kuin silloin, kun se tipahtaa tuhansien suomalaisten postiluukuista.

Heidin ja Niclaksen postiluukku on poste restante, on ollut jo reilun vuoden. Sitä ennen heillä oli asunto, jonka menetyksestä on vain epäselvä ja polveileva tarina. Siihen liittyvät uhkaavat naapurit, joiden kanssa syntyneen suukovun takia Heidi ja Niclas päättivät lähteä kodistaan.

– Mä olin ollut asunnottomana ennenkin. En halunnut jäädä niitten ulkomaalaisten kanssa asumaan. Ei tiedetty, mitä ne ois tehnyt. Sanoin Heidille, että lähetään pois. Parempi olla kadulla kun asua ulkomaalaisten naapurissa, Niclas selittää.

Siitä asti omaisuus on kulkenut Heidin selkärepussa. Kesällä reppu omistajineen yöpyi teltassa Espoossa, ja nyt syksyn ja talven eri yömajoituksissa ympäri Helsinkiä.

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa noin 7500 asunnotonta. Yli puolet Suomen asunnottomista ovat Heidin ja Niclaksen tavoin helsinkiläisiä.

Heidi ja Niclas ovat lisäksi pitkäaikaisasunnottomia, eli yli vuoden asunnotta olleita. Heidän tilanteessaan on reilu 2000 ihmistä koko maassa. Pitkäaikaisasunnotomien määrää on onnistuttu Suomesssa vähentämään EU-maista tehokkaimmin.

”Kadulla oon vapaa kulkemaan”

Heidi kaivaa repusta aterimet ruokaa varten. Ateria aiotaan syödä Citykäytävän oviaukon viereisten patterien päällä istuskellen.

– Joutuu vähän katteleen näitä paikkoja, missä voi olla. Melkein aina vartijat tulee heittään ulos, kun yrittää syödä tai kun jää istumaan.

Vartijat ja poliisit ovat tulleet reilussa vuodessa tutuiksi. Välillä Heidi ja Niclas ainoastaan ohjataan ostoskeskuksista ulos, välillä Niclaksen matka jatkuu selviytymisasemalle.

– Mullahan noita ongelmia on enemmän kun Heidillä.

Niclaksen päihteidenkäyttö on myös syy siihen, miksi he eivät ole huolineet tarjottua asuntolapaikkaa.

– Mä joutuisin märkäpuolelle. Ei saatas olla samassa paikassa. Ja sit ois kaikki säännöt vielä.

Heidi kertoo, että asuntoa on yritetty hakea joitakin kertoja, mutta toteaa lappujen täyttämisen ja virkailijoiden kanssa asioimisen olevan liian työlästä ja vaikeaa.

– Nukut muutaman tunnin yössä, niin ei oo kumma jos pää menee pehmeeks.

Niclas sanoo jo tottuneensa elämään kodittomana.

– Heidi sitä asuntoa haluaa enkä minä. Musta kadulla on parempi. On ainakin vapaa kulkemaan.

Kaupungissa on selvät reitit ja paikat, missä mennä ja missä olla. Ja myös kaupat, joissa asiointi onnistuu.

– Ei ikinä mentäis esimerkiksi Stockmanille. Ei meitä sinne haluta. Tai johonkin vaatekauppaan. Meidät heitettäsiin heti ulos, vaikka olis rahaakin.

Grillikyljen murusia ja rasvaa takertuu Niclaksen partaan,  jota hän välillä pyyhkii puhtaaksi takin hihaan. Patterin päällä istuessa Niclaksen housut alkavat kuivua. Samalla niistä alkaa  leijua virtsan katku.

– Tää asunnottomana olo on semmosta, että et oo ihminenkään. Se on vähän niin kun… että oot sellainen opetettu eläin. Tiedät sen reviiris.

”Maahanmuuttajat vie kaikki penkitkin”

Haluamme kuvaajan kanssa mennä Heidin ja Niclaksen mukana yöksi kirkon majoitukseen, mutta seurakunnan henkilökunta ilmoittaa ystävällisesti, ettei se käy. Kirkon halutaan olevan asunnottomille paikka levähtää ja rauhoittua. Toinen syy on paperittomissa, jotka saattaisivat kokea kameran läsnäolon uhkaavana. Viime vuonna jo joka neljännes asunnoton oli maahanmuuttajataustainen.

Niclasta se ei ainakaan miellytä. Sanomista tulee hänen mukaansa erityisesti juuri suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Aamulla Niclas kertoo, että tälläkin kertaa kirkolla oli yöllä tappelua eikä hän saanut sen takia kunnolla nukuttua

– Maahanmuuttajat menee turvakotiin ja saa heti asunnon. Suomalaiset kodittomat ei saa asuntoa. Se on Sipilän vika! Niclas paasaa.

– Sipilälle mä annan sellaiset terveiset, että kannattais eka suomalaisista huolehtia ja sitten katotaan nää ulkomaalaiset. Helvetti, kaikki menee päin persettä yleensä tässä Suomessa!

Niclasta ärsyttää huono pullosaaliskin.  Siitä hän syyttää romaneja, joiden perässä joutuu juoksemaan niin että kunto loppuu – mikäli meinaa ehtiä pulloja ylipäänsä saada.

Heidi ehdottaa, että voisimme mennä junalla kehäradan ympäri. Saisi istua lämpimässä hetken aikaa.

– Maahanmuuttajat vie kaikki penkitkin rautatieasemalla! Ei meille suomalaisille jää penkkejäkään, Niclas jatkaa jupinaansa.

Matka lentokentälle ja takaisin päärautatieasemalle kulkevaa kehärataa kestää noin tunnin. Juna ei ehdi vielä edes lähteä liikkeelle, kun Heidi ja Niclas jo nukahtavat.

”Ilman Heidiä olisin jo kuollut”

Eilen saaduista rahoista on jäljellä enää pari kymppiä. Niclas epäilee, että osa on varastettu yön aikana. Heidi lähtee hakemaan jäljellä olevilla rahoilla Niclakselle olutta.

Niclas sen sijaan kyselee yömajasta tutuksi tulleelta kaverilta lääkkeitä. Tarjolla on diapameja ja pilveä, mutta niitä Niclas ei kelpuuta.

– Kylmyyteen auttaa kalja ja viina. Emmä kestäis ilman kaljaa tätä elämää. Ilman Heidiä mä olisin varmaan jossain huumemaailmassa, tai juoppomaailmassa tai oisin varmaan kuollut. 

Kädet vapisevat, kun Niclas kaivaa taskusta Heidin valmiiksi käärimän sätkän huulille.

– Se meni vähän miten meni, elämä. Itehän oon elämäni pilannut, ei siitä voi ketään syyttää.

Heidi tuo kaupasta kolme olutta ja komentaa Niclasta pyyhkimään valuvan rään naamalta.

– Rakastan sua, oma nöpöliinini, nöpö, Niclas sanoo antaessaan Heidille pusun räkäisen parran alta.

”Ei mua enää hävetä”

– Saatana, kun nää kengät hiertää, Niclas ärähtää ja pyyhkii hikikarpaloita otsaltaan. Täällä on niin helvetin kuumakin! Helvetin kuuma täällä sisällä.

Heidin mielestä ei ole mikään ihme jos kengät hiertävät: ne ovat olleet jalassa yötä päivää jo kaksi vuorokautta. Niclas ei ole halunnut riisua niitä sukkien kadottua. Heidi ehdottaa, että Niclas katsoisi jos päiväkeskuksen lahjoitettujen vaatteiden joukosta löytyisi uudet kengät. Lisää sukkia varastettujen tilalle pitäisi myös saada.

– Ennen mä häpesin kulkea kaikki nää vaatteet päällä. Toppatakki ja pipo, kesät talvet. Ei mua enää hävetä, Heidi sanoo ja yrittää löytää hyllystä pitkälahkeisia alushousuja.

– Ei ainakaan niin paljoo enää

Suihkuhuoneen ilma on kosteaa ja lämmintä. Heidi riisuutuu. 

Päällystakit. Niitä on monta. Päällyspaidat, kahdet. Pitkähihaiset aluspaidat, kahdet. Lyhythihainen aluspaita. Päällyshousut, useita. Pitkät alushousut.  Alushousut. Yhdet sukat. Sen mikä on käyttökelposta, Heidi säästää. Muun hän laittaa roskiin. 

Paksun, tukevan vaatekerroksen kadottua huomaan säpsähtäväni. Heidi on pelkästään luuta ja nahkaa.

Yöksi pöydän alle

– Päästäisivät nyt jo sisään, täällä on kylmä!, huutaa risupartainen mies, jonka toinen käsi on kipsissä. Kellokin on jo yli kymmenen!

Heidi laskee Vaasankatu viiden edessä odottavat ihmiset. Hän on  varma, että myös he Niclaksen kanssa mahtuvat sisään. Siitäkin huolimatta, etteivät he olleet ensimmäisinä odottamassa. Kalkkers–yökahvilassa paikkoja on 15 ensimmäiselle tulijalle. Toisinaan, varsinkin pakkasella, osa joutuu jäämään ulos.

Lopulta ovi aukeaa ja yökahvilan työntekijä toivottaa odottajat sisään, useimmat nimellä.

Huonetta hallitsee suuri pöytä, jonka ääreen tulijat alkavat asettautua. Kalkkers ei tarjoa majoitusta, mutta uni on syy miksi kaikki ovat tänne tulleet. Ensimmäisten sisällä kuluneiden minuuttien aikana huoneessa alkaa jo kuulua kuorsausta.

– Ottaisitteko te Heidi ja Niclas ruokaa? Kahvilan työntekijä kysyy ja tuo pöytään leipäkorin.

Päivän ensimmäisen lämpimän ruuan saapuessa tulee myös harmitus. Ruuassa on oliiveja, joista Niclas ei pidä. Heidi kiittää molempien puolesta.

Syötyään Heidi ja Niclas kömpivät ruokapöydän alle. Siellä  nukkuu jo muutama muukin, vaikka useimmille uni on tullut jo tuolissa istuessa. Heidin kietoo käden Niclaksen ympärille. Pian  molemmat ovat unessa.

Uusi aamu

– Huomenta. Nyt vois alkaa herätä, toinen työntekijöistä sanoo  laittaessaan valot päälle.

– Kello ois puol kuus ja kahvi ois tippumassa.

– Niin se on tääkin aamu, toteaa risupartainen mies yrittäessään kömpiä lattialta tuolille yhden käden voimilla.

Niclas käärii sätkän ja menee ulos tupakille, Heidi jää kaatamaan kahvia paperisiin kuppeihin.

Ulkona on vielä pimeää, eikä kadulla ole ristin sielua. Tien viereen parkkeerattujen autojen katoille on satanut ohut lumikerros.

– Joku kusi taas mun päälle yöllä. Housut on ihan märät, mutta nyt sisäpuolelta, Niclas sanoo ja vetää aamun ensi henkoset.

Kohta pitää taas lähteä kävelemään.

Heidin ja Niclaksen arjesta kertova Perjantai-dokumentti 30 kilometriä päivässä  Yle Perjantain suorassa lähetyksessä  24.3. TV1 klo 21.05

Pääministeri: "Hallitus valmis pelastamaan Malmin lentokentän"

Juha Sipilä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan asiasta vuonna 2014 tehty päätös oli virhe.

Juha Sipilä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan nykyinen hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän. Sipilän mukaan asiasta vuonna 2014 tehty päätös oli virhe.

– Tämä hallitus on valmis pelastamaan Malmin lentokentän, jos löydämme Helsingin kaupungilta sopimuskumppanin siinä, että esimerkiksi maavaihdon kautta löydämme korvaavan alueen, tai jos me pystymme purkamaan tämän tehdyn sopimuksen, Sipilä sanoi puheenvuorossaan eduskunnassa tänään torstaina.

Sipilän mukaan hallitus on selvitellyt sopimuksen purkamisen mahdollisuutta.

– Siinä tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton.

Keskusteluja kaupungin kanssa

Sipilä kertoo, että hallitus on käynyt useita keskusteluja Helsingin kaupungin kanssa siitä, olisiko maavaihto tai vapaaehtoinen kaupanpurku asiassa mahdollinen.

– Se tie ei ole johtanut mihinkään. Helsingin kaupunki ei ole ollut valmis maavaihtoon.

Sipilän mukaan Malmin lentokentän alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja myös lentokoulutukselle tärkeä.

– Siellä on tärkeää harrastetoimintaa, siellä on huoltotoimintaa, siellä on parisataa työpaikkaa, Sipilä luetteli puheenvuorossaan.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr.) ei ole pääministerin kanssa juurikaan samoilla linjoilla.

– Tosin itse asiassa ehkä ei ole, millään konkreettisella tavalla. Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin, kommentoi Sinnemäki Sipilän puheenvuoroa Twitterissä.

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) muistutti torstai-iltana Twitterissä, että hallituksessa ei ole sovittu Malmin päätöksen perumisesta.

– Nyt käsitellään eduskunnassa kansalaisaloitetta aiheesta, Orpo twiittasi.

Kuusi isoa kiveä kaukana avaruudessa, mitä seuraavaksi? – asiantuntijat vastaavat

NASA Trappist planeetat.

Trappist-1:n ja sen planeettojen etäisyydet ja massat ovat yllättävän lähellä Jupiterin ja sen isojen kuiden vastaavia suhteita.

NASA Trappist planeetat.

Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset tähtitieteilijät kertoivat keskiviikkona löytäneensä 40 valovuoden päässä sijaitsevan tähden ympäriltä peräti seitsemän planeettaa.

Niistä ainakin kuusi on kiviplaneettoja ja kolmella saattaa esiintyä vettä nesteenä. Siksi planeetoilta ryhdytään seuraavaksi etsimään merkkejä elämästä.

Kysyimme asiaa Turun yliopiston tähtitieteen dosentilta Harry Lehdolta ja  Hertfordshiren yliopiston tutkijalta Mikko Tuomelta.

Kuusi kiveä kaukana, mitä väliä?

Harry Lehto: Sillä on väliä, että tiedämme nyt, että sopivia kiviä on avaruudessa. Tämä on siinä mielessä tärkeä löytö. Maan kaltaisia planeettoja löytyy nyt varmaan enemmän.

Alammeko nyt löytää entistä enemmän planeettoja? Onko niitä etsitty vääränlaisten tähtien ympäriltä?

Mikko Tuomi: Kun planeettojen etsintä aloitettiin toden teolla 90-luvun alussa, oli ainut esimerkki planeettakunnasta oma aurinkokuntamme. Siksi oli tuolloin loogista valita havaittaviksi kohteiksi auringonkaltaisia lähitahtiä, eli keltaisia kääpiötähtiä, jotka kuuluvat spektriluokkaan G.

On kuitenkin käynyt ilmi, etta aurinkoa pienemmät, punaiset kääpiötähdet ovat paljon parempia havaintokohteita, koska niiden kiertolaisina on 2-4 kertaa enemmän planeettoja. Planeettojen löytäminen on siis helpompaa, jos etsii niitä punaisten kääpiötähtien kiertoradoilta. Siinä on kuitenkin omat tekniset haasteensa - Trappist-1 tähden planeetoista kolme havaittiin maanpäällisillä robottiteleskoopeilla, mutta loppujen löytämiseen vaadittiin infrapuna-alueella havaintoihin pystyvän Spitzer-avaruusteleskoopin havaintoja 20 päivän ajalta.

Spitzeriä tarvittiin koska punainen kääpiötähti Trappist-1 on kirkas infrapunasäteilyn aallonpituuksilla, ei näkyvän valon aallonpituuksilla. Se taas tarkoittaa, että sen havainnointi on helpompaa avaruudesta käsin, kun ei ole infrapunasateilyä torjuvaa ilmakehää ja sen vesihöyryä välissä.

Harry Lehto: Nyt voimme optimoida hakustrategiat sellaisiksi, että maapallon kaltaisia planeettoja löytyy lisää. Tähän asti menetelmät ovat olleet sellaisia, että löydetyt planeetat olleet usein massiivisia ja lähellä tähteä.

Etsinnöissä on keskitytty Auringon kokoisiin ja näköisiin tähtiin. Vähitellen on opittu löytämään myös pienempiä planeettoja. Hissukseen on tultu Maan kokoisiin. Nyt niitä löytyi yhdellä kertaa seitsemän!

Jatkossa planeettoja löytyy myös paljon paljon lisää ja paljon lähempää. Eksoplaneettoja tunnetaan nykyisin yli 3 500, joista elämänvyöhykkeellä olevia maankaltaisia on 30. Suhde on vielä pieni.

Kuinka planeettojen kaasukehiä pystytään tutkimaan? Mistä voidaan tietää, että planeetoilla on valtameriä?

Harry Lehto: Kun tiedetäään tähden tyyppi ja lämpötila, voidaan laskea, miten kaukana tähdestä planeetan pitää olla, jotta sen pintalämpötila on 0-50 asteen välillä. Tuolloin siellä voisi olla ainakin sellaista elämää, jollaista tunnemme maapallolta. Jos planeetan vesi on nestemäistä, on mahdollisuus mereen. Jos planeetta on kauempana tähdestä niin vesi jäätyy, jos lähempänä niin se haihtuu.

Suotuiset olosuhteet luovat vasta mahdollisuuden, että planeetalla on vettä ja meriä. Varmuus voidaan saada, kun ilmakehää pystytään mittaamaan. Tai jos muuten havaitaan, että planeetalla on mantereita ja meriä

Mikko Tuomi: Nykytekniikalla planeettojen kaasukehistä saadaan tietoja, kun tarkkaillaan niiden ylikulkua tähtensä pinnan editse - siis käyttäen samaa menetelmää kuin millä Trappist-1 tähden planeetat havaittiin.

Kun planeetta kulkee tähden editse, osa tähden valosta kulkee planeetan kaasukehän lapi. Mutta mikään kaasukehä ei ole yhtä läpinäkyvä kaikilla aallonpituuksilla. Erilaiset kaasukehän koostumukset suodattavat eri aallonpituuksia valosta pois antaen mahdollisuuden tutkia kaasukehän koostumusta. Tähän ei kuitenkaan ole kyetty Trappist-1:n planeettojen tapauksessa, mutta se on luultavasti mahdollista tulevaisuudessa. Toistaiseksi kaasukehien koostumuksia on kyetty havainnoimaan vain jättilaisplaneetoilta, ei maapallon kokoluokkaan kuuluvilta eksoplaneetoilta.

Valtamerten havainnoimiseen nykytekniikalla ei pystytä. Niiden olemassaolosta puhuminen on toistaiseksi puhdasta spekulointia, joka riippuu planeettakuntien syntymekanismeista, syntyhistoriasta, ja kehityksestä, joista on vain hyvin vähän tarkkaa tietoa toistaiseksi.

Trappist-1:tä on tutkittu Chilessä sijaitsevalla 60 sentin teleskoopilla ja Spitzerillä. Mitä muita tarvitaan?

Harry Lehto: Planeetan valo on vain miljardisosa tähden valosta ja ilmakehän osuus siitä vielä paljon pienempi. Vuonna 2019 aloittava James Webb -avaruusteleskooppi alkaa olla jo isompi. Euroopan eteläinen observatorio ESO, jonka jäsen Suomikin on, rakentaa 39-metristä teleskooppia Chileen. Sillä pitäisi olla mahdollista erottaa ilmakehiä. Tehtävän vaikeudesta kertoo sekin, että Maan läpimitta on 12 000 kilometriä ja ilmakehä on vain 8 kilometriä siinä pinnalla. Aikamoista taidetta!

Mikko Tuomi: Se riippuu siitä, mitä tarkalleen ottaen halutaan havaita. Havaintoja varmasti tehdään lähitulevaisuudessa monilla eri teleskoopeilla, mutta Spitzer on luultavasti paras tämänhetkisistä instrumenteista planeettajärjestelmän planeettojen havainnointiin. James Webb antaa mahdollisuuden tehdä havaintoja planeettojen kaasukehien koostumuksesta, joskin se edellyttää, että niillä on riittävän paksut kaasukehät.

Voiko pienten ja himmeiden tähtien ympärillä olla yhtä lailla elinkelpoisia planeettoja kuin auringon kaltaisten?

Mikko Tuomi: Lyhyesti: emme tiedä.

Pidemmin: luultavasti voi - ainakin punaisten kääpiotähtien ympärillä on runsaasti planeettoja, jotka ovat kooltaan ja lämpötilaltaan maapallon kaltaisia. Mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Tällaiset planeetat ovat niin lähellä tähteään, etta niiden pyöriminen lukkiutuu vuorovesivoimien vaikutuksesta niiden kiertoaikaan - niiden toinen puoli on siis aina tähteen päin toisen ollessa siitä poispäin. Tämä tuottaa hurjia lämpötilaeroja ellei planeetan kaasukehä ole riittävän paksu tasaamaan niitä. Lisäksi tällaiset planeetat ovat niin lähellä tähteään, että tähden ultraviolettisäteily ja hiukkaspurkaukset ovat voimakkaita tehden elämän esiintymisen planeettojen pinnalla ongelmalliseksi. Kokonaan toinen kysymys on, onko kyseisten planeettojen pinnalla vettä, joka mahdollistaisi elämän esiintymisen.

Trappist-1:n planeetat ovat tiiviisti tähtensä ympärillä. Onko se ongelmatonta? Ne huristelevat tähden ympäri jopa muutamassa päivässä, eikö se vaikuta elinkelpoisuuteen?

Harry Lehto: Ne ovat tosiaan lähellä, mutta se ei välttämättä vaikeuta elämän syntymistä. Enemmän voivat vaikeuttaa Trappist-1:n purkaukset. Ne eivät ehkä ole voimakkaampia kuin Auringon purkaukset, mutta läheisyys vaikuttaa enemmän. Planeetan vauhti tähden ympärillä ei vaikuta. Mekin kiidämme Auringon ympäri noin 30 kilometriä sekunnissa, mutta eipä se saa kenenkään tukkaa hulmuamaan.

Eikö planeettojen läheisyys ja niiden keskinäiset painovoimat vaikeuta mahdollista elämän syntyä?

Mikko Tuomi: Ei. Tähden huomattavasti suurempi vetovoima on kuitenkin dominoivassa asemassa.

Harry Lehto: Kiinnostavaa on, että planeettojen etäisyydet keskustähdestä ja massat noudattavat melkein Jupiterin järjestelmän lukuja. Jupiter ja sen neljä isoa kuuta ovat melkein samoissa suhteissa. Tämä voi olla sattumaa, mutta taustalla voi olla joku fysiikka, jota emme vielä ymmärrä.  

Kuinka luotettava on arvio, että kolmella planeetalla on vettä? Tai arvio seitsemännestä kiviplaneetasta?

Mikko Tuomi: Veden olemassaololla voidan vain spekuloida. Sen olemassaolo on mahdollista, mutta on mahdotonta sanoa kuinka todennäköistä se on. Kuitenkin, vesi on yksi maailmankaikkeuden yleisimmistä molekyyleistä, joten pitäisin epätodennäköisenä, että sitä ei esiintyisi planeettojen pinnoilla. Mutta ennen kuin kykenemme havaitsemaan esimerkiksi merkkejä vesihöyrystä planeettojen kaasukehissä, voimme vain arvailla.

Kuinka pian saamme tietoa mahdiollisesta elämästä jossain maailmankaikkeudesta?

Mikko Tuomi: Mahdotonta sanoa. Se saattaa tapahtua jo huomenna tai siihen saattaa mennä vuosikymmeniä.

Harry Lehto: Merkkejä elämästä löydetään ensin, vasta sitten elämää. Merkkejä voi löytyä ehkäpä jonkun planeetan ilmakehästä. Siellä ei kuitenkaan täydy olla happea. Esimerkiksi Maan ilmakehässä oli aikoinaan paljon metaania, mutta ei lainkaan happea. Hyvä kakkosvaihtoehto on, että Marsista löytyy jotain.

Elämän merkkejä tai elämää voi löytyä jo elinaikanamme. Uskon niin, olen optimisti.

Lisää aiheesta: Tutkijat löysivät planeettajärjestelmän, jossa voi olla elämän edellytyksiä

Lisää aiheesta: Tähtitieteilijä Nasan uudesta löydöstä: Planeettamme ei ole ainutlaatuinen

Populistijohtaja Wilders keskeyttää julkisen kampanjoinnin – vetoaa turvallisuuteen

Geert Wilders median keskellä.

Hollannin salaisen palvelun agentti pidätettiin epäiltynä Wildersin liikkeiden paljastamisesta marokkolaiselle jengille.

Geert Wilders median keskellä.

Hollannin oikeistopopulistisen Vapauspuolueen johtaja Geert Wilders on ilmoittanut keskeyttävänsä sekä omansa että koko puolueen julkisen parlamenttivaalikampanjoinnin.

Hollantilainen NRC-lehti kertoi keskiviikkona, että Hollannin salaisen palvelun agentin epäiltiin vuotaneen tietoa Wildersin liikkeistä marokkolaiselle jengille.

– Tämä on erittäin huolestuttava uutinen. Vapauspuolue keskeyttää kaiken julkisen toiminnan, kunnes saamme kaikki tutkintaan liittyvät tiedot, Wilders twiittasi torstaina.

Tehtävänä varmistaa turvallisuus esiintymispaikoissa

Hollannin poliisi on vahvistanut pidättäneensä marokkolaistaustaisen agentin epäiltynä tietovuodosta. Sen mukaan Wildersin turvallisuus ei kuitenaan ollut missään vaiheessa uhattuna.

Pidätetyn agentin tehtäviin kuului turvallisuuden varmistaminen niissä paikoissa, joissa Wildersin oh tarkoitus esiintyä.

Hänet vapautettiin torstaina tutkimusten ajaksi.

Poliisin ympärivuorokautisessa suojeluksessa

Wilders on tunnettu kovista islamin ja maahanmuuton vastaisista mielipiteistään. Erityisesti turkkilaiset ja marokkolaiset ovat olleet hänen hampaissaan.

Viimeksi lauantaina hän puhui "marokkolaisesta roskaväestä, joka tekee kaduista turvattomia".

Wilders on jo vuosien ajan ollut poliisin ympärivuorokautisessa suojeluksessa.

Hänen puolueensa johtaa gallupeja ennen 15. maaliskuuta pidettäviä parlamenttivaaleja.

Poliittisia salamurhia 2000-luvulla

Poliittinen väkivalta ei ole Hollannille täysin vierasta.

Äärioikeistojohtaja Pim Fortuyn salamurhattiin vuonna 2002, vain yhdeksän päivää ennen Hollannin parlamenttivaaleja. Vuonna 2004 muslimiradikaali murhasi elokuvantekijä Theo van Goghin.

Kirjekulttuuri elää vankiloissa, ihailijapostiakin tulee – "Vaikeasti käsitettävä ilmiö"

Nainen avaa kirjettä

Monessa vankilassa kirjekulttuuri elää yhä vahvana, vaikka netti pyörittää muuta maailmaa. Muurien sisäpuolella kirje tai jopa teksti-TV on avain jaksamiseen.

Nainen avaa kirjettä

Vangin piti kirjoittaa ihailemastaan henkilöstä. Vanki kertoi ihailevansa avovaimoaan ja kuvaili, mitä asioita hän rakkaassaan arvostaa. Vieruskaveri ihmetteli, kun ei ollut itse tullut ajatelleeksi asiaa noin ja kertoi tajuavansa asian tuolta kantilta.

Vangeille suunnattua kirjallisuusterapiaa pääasiassa Sukevalla vetänyt Tarja Kerttula muistaa vuosien takaisen tapahtuman hyvin. Ohjaajan mieleen jäi vangin kasvot ja hänen oivalluksensa kirjoittamisen kautta, sillä useasti asiat ymmärtää kirjoittamisen kautta erilailla kuin puhumalla.

Kirjoittaminen on Kerttulan mukaan hyvä tapa muistutella mieleen, mitä ihailee toisessa ja mitä asioita itsessä voi ihailla. Työssään hän näki käytännössä, mitä kirjeiden saaminen ja niiden kirjoittaminen merkitsee vangeille.

– Se on hyvä tapa tuntea olevansa muutakin kuin vanki, kun kirjoittaa kotiin. He ovat rakastavia isiä ja puolisoille tärkeitä, kajaanilainen kirjallisuusterapeutti Tarja Kerttula huomauttaa.

Kirjepinojen määrä vaihtelee yksiköittäin

Vaikka monessa vankilassa piloitoidaan sähköistä asiointia ja yhteyttä läheisiin voi pitää sähköpostilla tai videoneuvotteluyhteydellä, ovat kirjeet osassa vankiloita yhä merkittävä viestintämuoto. Esimerkiksi Pelsossa ja Oulussa kirjepostia liikkuu lähes saman verran kuin aikaisempina vuosina, kun taas Riihimäen vankilassa perinteisen postin määrä on romahtanut.

– Perinteisen kirjepostin osalta sekä lähtevä että tuleva posti kumpikin on vähentynyt noin 70–80 prosenttia, kertoo Riihimäen vankilan rikosseuraamusesimies Olli-Pekka Sorvari.

Sorvarin mukaan syynä ovat paremmat yhteydenpitomahdollisuudet puhelimitse sekä mahdollisuus lähettää sähköpostiviestejä vangeille.

Niissä vankiloissa, joihin kirjepostia yhä tulee, tunnetaan kirjeiden merkitys.

– Näkisin, että sillä on vankeusrangaistuksen suorittamisen kannalta positiivisia vaikutuksia, uskoo Pelson vankilan johtaja Ville-Veikko Pohjola, jonka mukaan vankilan profiili vaikuttaa olennaisesti kirjepostin liikkumiseen.

Ihailijaposti on "vaikeasti käsitettävä ilmiö"

Läheisten lähettämien kirjeiden lisäksi vankilaan saapuu toisinaan ihailijapostia. Sitä saavat mediassa tavalla tai toisella paljon esillä olevat rikolliset. Useimmiten tällainen vanki on syyllistynyt väkivaltarikokseen tai suureen ryöstöön.

Juttuun haasteltujen vankilan johtajien muistin mukaan tällaista kirjemagneettia ei ole muutaman viime vuoden aikana ollut, mutta ilmiö on vankiloissa työskenteleville tuttu vaikkakin toisinaan ihmetystä aiheuttava.

– Se on vaikeasti käsitettävä ilmiö, että moraalinen paheksunta ei estä fanittamista. Teko ei tällöin sanele sitä, että ihminen ei kiinnostuisi toisesta, pohtii Hämeenlinnan vankilan johtaja Samuli Laulumaa.

Millainen naisten kiinnostuksen herättävä vanki sitten on? Miten hän esiintyy ja puhuu?

– Tällainen vetoava vanki on varmasti hyvin sujuvasanainen, ilmaisee hyvin itseään, osaa vedota tunteisiin, tuntee toisen ihmisen ajattelukykyä, kykenee tarvittaessa ehkä hieman manipuloimaan ja pääosin vaikuttaa tunteisiin, luettelee rikosseuraamusesimies Olli-Pekka Sorvari naisiin vetoavan rikollisen tuntomerkkejä.

– Sellaisia vankeja, jotka herättävät niin paljon mielenkiintoa, ei ole kovinkaan montaa Suomessa. Ne pystyy laskemaan yhden käden sormilla, huomauttaa puolestaan Riihimäen vankilan johtaja Jari Oksa.

Pahuuden ihannointia tai turvan hakua

Siitä, millaiset määrät kukakin ihailijapostia saa, ei ole kuitenkaan mitään lukuja, sillä asiaa ei ole tutkittu koskaan. Periaatteessa sitä ei voi tutkiakaan ilman kirjesalaisuuden rikkomista. Mutta sitä, mikä saa naisen ihastumaan väkivaltarikolliseen ja ottamaan tähän yhteyttä, voi analysoida.

– Yksi elementti on sellainen kauhuromanttinen pahuuden ihannointi. Mukana on myös se, että osa asosiaalisissa kulttuureissa elävistä hakee näin turvaa henkilöistä, joita pidetään vaarallisena. Koetaan, että tällainen väkivaltapotentiaalia omaava liittolainen olisi jonkinlainen turvan lähde, valottaa psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikön vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Naisvangitkaan eivät jää ilman ihailijapostia. Lauerman pohjustamaa tietoa vasten jääkin mietittäväksi, että millaiset miehet lähestyvät väkivaltaisista rikoksista tuomittuja naisvankeja. Heistä tuskin haetaan turvaa?

– Siinä on kyseessä joitain muita henkilökohtaiseen ihailuun tai mielenkiintoon liittyviä motiiveja. Osa ihmisistä kokee jollain tavalla tällaisen pahuuden tai väkivaltapotentiaalin äärimmäisen kiehtovaksi, Lauerma analysoi.

Teksti-TV:n kautta terveiset kotoa

Kirjeiden ohella viestintävälineenä vankilassa toimii edelleen muun maailman jo lähes hylkäämä teksti-TV. Tämä yksisuuntainen viestintäkanava on etenkin vankien puolisoiden käytössä. Teksti-TV voi olla vangeille jopa henkireikä (MTV Uutiset).

– Voi kuvitella, että jos puhelimessa ei aika riitä, voidaan sopia, että pistän teksi-TV:ssä tämän tiedon loppuun. Yleensä siellä lähetellään terveisiä, ja toki saattaahan siellä olla jotain luvatontakin viestintää, kertoo Olli-Pekka Sorvari.

Mikä osa on terveisiä, mikä osa luvatonta viestintää? Siitä ei Sorvarilla ole mitään arviota. Niin kuin ei ole myöskään keinoa valvoa sen kautta kulkevia viestejä.

– Valvonta on oikeastaan mahdotonta. Ei lainsäädäntö anna lupaa lopettaa teksti-TV:n seuraamista tai poistaa sieltä jotain, Sorvari huomauttaa. 

Kirjeviestintää sen sijaan voidaan ja valvotaan aktiivisesti. Ilman syytä vankien kirjeitä ei lueta, mutta jos on syy epäillä rikosta tai kiellettyjä aineita, voidaan vangin kirje lukea tai läpivalaista. Miten usein vankilaan saapuvista kirjeistä sitten löytyy luvattomia aineita?

– Voi sanoa, että viikoittain, toteaa Sorvari.

Terve Helsinki kristillisdemokraattien listoille kuntavaaleissa

Paavo Väyrynen kansalaispuolueen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Terve Helsinki -liikkeen ehdokaslistalla on mm. Paavo Väyrynen.

Paavo Väyrynen kansalaispuolueen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Terve Helsinki -liikkeen ehdokkaat lähtevät huhtikuun kuntavaaleihin sitoutumattomina ehdokkaina kristillisdemokraattien listalla.

Terve Helsinki on sitoutumattomien ehdokkaiden yhteinen ryhmä.  Mm. oman Kansalaispuolueen perustanut veteraanipoliitikko Paavo Väyrynen on ilmoittanut olevansa ehdolla kuntavaaleissa Terve Helsinki -liikkeen listoilla. 

Kansalaispuolueen mukaan Terve Helsinki -liikkeellä on omat tunnukset ja itsenäinen vaalityö. Luottamusmiespaikat jaetaan äänimäärien suhteessa.

Sipilä JSN:n vapauttavasta Yle-ratkaisusta: "Olen puolustuskyvytön kunnes oikeuskanslerin päätös tulee"

Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei halua kommentoida Julkisen sanan neuvoston päätöstä Terrafame-uutisoinnista ennen kuin oikeuskanslerinvirasto on ratkaissut samaa asiaa koskevat kantelut.

Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hänellä ei ole mahdollisuutta kommentoida Julkisen sanan neuvoston torstaina Ylelle antamaa vapauttavaa päätöstä Terrafame-uutisoinnista, ennen kuin oikeuskanslerinvirastoon asiasta tehdyt kantelut on käsitelty.

– Ei ole asiallista kommentoida tätä, koska samasta aihekokonaisuudesta on kantelu oikeuskanslerilla. Vastaan oikeuskanslerille hänen kysymyksiinsä. Hän antaa laillisuusvalvojana vastauksen aikanaan.

– Olen tässä asiassa niin kauan puolustuskyvytön kunnes oikeuskanslerin päätös tulee, Sipilä totesi toimittajille eduskunnassa.

Sipilän mukaan oikeuskanslerin ohje on, että käsittelyssä olevia asioita ei kommentoida.

Julkisen sanan neuvosto antoi torstaina Ylelle vapauttavan päätöksen uutisesta, joka käsitteli pääministeri Sipilän sukulaisten omistaman yrityksen kauppoja valtion omistaman kaivosyhtiön Terrafamen kanssa.

JSN:n päätöksen mukaan pääministeriin kohdistunut julkisuus oli uutisessa kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä.

Neuvoston mukaan Yle ei rikkonut hyvää journalistista tapaa, vaikka uutinen julkaistiin ennen kuin pääministeri kommentoi asiaa Ylelle. Alkuperäisessä Ylen uutisessa oli Sipilän samasta asiasta aiemmin Kansan Uutisille antama lausunto.

Trumpin neuvonantaja Conway: Oli hienoa voittaa vaalit Trumpille erityisesti naisehdokasta vastaan

Kellyanne Conway

"Ihmiset eivät tiedä, kuinka myötätuntoinen ja hyvä pomo Trump on", Conway sanoi konservatiivien vuosittaisessa kokouksessa.

Kellyanne Conway

Presidentti Donald Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway säästyi vaikeilta kysymyksiltä Yhdysvaltain konservatiivien vuosittaisessa kokouksessa.

Conway oli neljä päivää kestävän kokouksen ensimmäisiä esiintyjiä.

– Oli mahtavaa voittaa vaalit, erityisesti naisehdokasta vastaan, Trumpin kampanjaa viime elokuusta lähtien johtanut Conway sanoi republikaanitoimittaja Mercedes Schlappin haastattelussa.

– Luulen, että näissä vaaleissa moni nainen katsoi ehdokaan sukupuolta enemmän sitä, millaisia visioita ja ideologioita ehdokkaalla on ja miten ne sopivat yhteen hänen omiensa kanssa, Conway jatkoi tuhansien kuuntelijoiden hurratessa.

Trump palkkasi Conwayn mukaan kampanjaansa vasta heinäkuussa. Hänen tehtävänsä oli erityisesti neuvoa, miten vedota naisäänestäjiin.

Ensimmäisen naispresidentin paikka yhä auki

Kun Conwaylta kysyttiin feminismistä, hän totesi, että Yhdysvalloissa feminismi tarkoittaa ennen kaikkea miesten vastustamista ja abortin puoltamista.

– Koska minä en kannata kumpaakaan, en myöskään tahdo määritellä itseäni feministiksi.

Neljän lapsen äiti välitti kuitenkin viestin yleisössä olleille tyttärilleen.

– Yhdysvaltain ensimmäisen naispresidentin paikka on yhä auki.

"Ihmiset eivät tunne Trumpia"

Haastattelussa korostettiin moneen kertaa Trumpin ja Conwayn läheistä työsuhdetta. Conwayn mukaan Trumpin luonetta ei tunneta tarpeeksi.

–Ihmiset eivät tiedä, kuinka myötätuntoinen ja hyvä pomo hän on.

– Hän on päättäväinen, huumorintajuinen ja kiinnostunut alaisistaan. Hän on myös hyvin omistautunut perheelleen ja nauttii perhe-elämästä, Conway ylisti.

Konservatiivien kokous jatkuu Marylandissa viikonloppuun asti. Varapresidentti Mike Pence nousee lavalla myöhemmin torstaina.

Conway viikon tv-pannassa

Conway on ollut yksi Trumpin lähipiirin näkyvimmistä persoonista ja  hän on antanut haastatteluita lähes päivittäin. Televisio-kanava CNN:n mukaan Conwaylta kuitenkin kiellettiin kaikki televisioesiintymisest viikko sitten.

CNN:n mukaan Conway sanoi viime viikolla MSNBC-kanavalle Trumpin luottavan täydellisesti turvallisuusneuvonantajaansa Michael Flynniin. Vain tunteja myöhemmin Flyyn joutui eroamaan.

Myöhemmin Conway vielä sanoi, että Flynn olisi jättänyt eronpyyntönsä itse. Trumpin lehdistöpäällikkö kuitenkin oli jo kertonut, että Trump oli itse käskenyt Flynnia eroamaan.

CNN:n lähteiden mukaan Conway joutui viikoksi tv-pannaan hallinnon kantojen vastaisten lausuntojensa takia.

Turvapaikanhakijoiden kohtelu puhutti kyselytunnilla – sisäministerin mukaan Suomi ei poikkea muista maista

Ozan Yanar

Turvapaikanhakijoiden tilanteen lisäksi kyselytunnilla keskusteltiin muun muassa ammatillisesta koulutuksesta.

Ozan Yanar

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin eilen keskiviikkona antamat moitteet Suomelle nousivat esiin eduskunnan kyselytunnilla. Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar huomatti Amnestyn moittiineen Suomea siitä, että hallitus on vaikeuttanut perheenyhdistämistä.

– Hallitus siis sulki ovet hädänalaisilta naisilta ja lapsilta, Yanar sanoi.

Yanar nosti esiin erityisesti perheenyhdistämiseen vaaditut tulorajat.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) vastasi, että hallitus ei viime keväänä korottanut tulorajoja, se ainoastaan laajensi niiden piiriin tulleiden perheiden määrää.

– Lain mukaan toimitaan. Emme ole erilaisia kuin muut maat. Meillä on hyvin samanlaiset säännöt kuin muissa vastaavissa maissa, Risikko sanoi.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö puolestaan tivasi, pakkokäännyttääkö Suomi kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneita Irakiin.

– Kun hallinto-oikeus on esimerkiksi hyväksynyt turvapaikanhakijan valituksen, Migri (maahanmuuttovirasto) on ottanut sen päätöksissään huomioon. Jos alueella on vakava tilanne, sinne ei lähetetä, Risikko vastasi.

Vasemmistoliitto kysyi ammatillisesta koulutuksesta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haastoi hallitusta lähiopetuksen määrästä ammatillisessa koulutuksessa. Andersson huomautti, että Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) mukaan lähiopetuksen määrä on romahtanut noin 36 viikkotunnista 22–24 viikkotuntiin.

– Tämä on niin vähän, että se uhkaa ammatillisen puolen opiskelijoiden mahdollisuuksia hakeutua jatko-opintoihin, Andersson sanoi.

Andersson penäsi opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok.), millä keinoin hallitus aikoo nostaa lähiopetuksen määrää.

Grahn-Laasonen sanoi vastauksessaan, että ammatillinen koulutus on monipuolisempaa kuin ennen.

– On jopa toivottu sitä, että oppimista tapahtuisi enemmän työpaikoilla, siellä käytännön työelämässä.

Hallitus on parhaillaan valmistelemassa ammatillisen koulutuksen uudistusta. Sen on Grahn-Laasosen mukaan tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.

SDP:n presidentinvaalikuviot auki – Rinne harmissaan Urpilaisen kieltäytymisestä

Jutta Urpilainen

Puheenjohtaja Antti Rinteen toive Jutta Urpilaisesta presidenttiehdokkaana ei toteutunut.

Jutta Urpilainen

Kansanedustaja Jutta Urpilainen ilmoitti Demokraatti-lehdessä, ettei hän ole käytettävissä presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 vaaleissa. Urpilainen kertoi tänään eduskunnassa päätöksen olleen hankala.

– Kansainvälinen tilanne on hyvin mielenkiintoinen ja tasavallan presidentin rooli ulkopolitiikan johtajana on tärkeä. Viime kädessä sen ratkaisi perhetilanne. Meillä on ollut lapsi alle vuoden ja hyvin vahvasti tuli tunne, että aika ei ole nyt oikea, Urpilainen sanoo.

Urpilaisen mukaan  päätöstä vahvistivat keskustelut entisten presidenttien ja presidenttiehdokkaiden kanssa. Niissä on tullut ilmi, kuinka rankka urakka olisi ollut edessä.

Myös Rinne ja Heinäluoma kieltäytyneet

Puheenjohtaja Antti Rinne oli maanitellut Urpilaista lähtemään ehdolle. Rinne myöntää, että Urpilaisen kieltäytyminen harmittaa.

– Harmitus on vähän päällä tästä ratkaisusta, mutta ymmärrän Urpilaisen ratkaisun hyvin, Rinne sanoo.

Nyt SDP on tilanteessa, jossa selvää suosikkia presidenttiehdokkaaksi ei ole. Puheenjohtaja Rinne sekä entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma ovat kieltäytyneet ehdokkuudesta.

Rinne ei lähde spekuloimaan SDP:n mahdollisten ehdokkaiden nimillä. Oma ehdokas puolueelle on kuitenkin Rinteen mukaan tulossa.

– Me keskitymme nyt kuntavaaleihin ja mietitään rauhassa tämä presidenttikysymys. Meillä on aikaa.

Viime vaalit päättyivät SDP:n rumaan tappioon

Muistot viime presidentinvaaleista eivät ole omiaan rohkaisemaan sosiaalidemokraatteja lähtemään rankkaan kampanjarypistykseen. Silloin SDP:n Paavo Lipponen putosi jo ensimmäisellä kierroksella, keräten vain 6,7 prosenttia äänistä. 

Presidentinvaalit pidetään ensi vuoden tammikuussa. Toistaiseksi niihin on ilmoittautunut ehdolle keskustan Matti Vanhanen ja vihreiden Pekka Haavisto.

Kannatusmittausten mukaan presidentti Sauli Niinistön päihittäminen olisi erittäin vaikea tehtävä. Niinistön odotetaan kertovan jatkoaikeistaan kevään aikana.

Päätoimittajalta: Reilu peli on tärkeämpää kuin voitto uutiskilpailussa

Atte Jääskeläinen.

Julkisen Sanan Neuvosto on antanut ensimmäiset ratkaisunsa Yle-jutuista.

Atte Jääskeläinen.

Julkisen Sanan Neuvosto on ensimmäiset ratkaisunsa Yle-jutuista antanut. Hyvä niin. Olen päätöksiin tyytyväinen.

Olemme Ylessä sitoutuneet noudattamaan hyvää journalistista tapaa, ja asettaneet itsellemme vielä niitäkin tiukemmat eettiset ohjeet. Meillä työskentelee jopa erityinen etiikkapäällikkö, jonka tehtävänä on tukea eettisissä pohdinnoissa toimitusta ja erityisesti meitä vastaavia toimittajia.

Median yksi tärkeimmistä tehtävistä on yhteiskunnallisen vallankäytön valvonta. JSN:n päätös alleviivaa, että tässäkin tehtävässä on tärkeää noudattaa reilun pelin sääntöjä. Yksi niistä on se, että erityiseen huonoon valoon uutisissa joutuva henkilö saa mahdollisuuden lausua oman kantansa ja puolustautua. Journalismissa tämä sääntö ymmärretään liian usein kapeasti, kommenttien pyytämiseksi kohteelta. Hänelle saatetaan pahimmillaan soittaa vasta viime tingassa, ja vain siksi, että juttuun voidaan kirjata näkyviin: "Ei halua kommentoida asiaa".

Reilu journalisti haluaa oikeasti tietää, mitä on tapahtunut. Reilussa journalismissa kohteelle annetaan aito mahdollisuus kertoa oma puolensa asiaan. Tämän jälkeen - toivottavasti - kokonaiskuva täydentyy ja toimittaja pohtii ihan itse, mikä on totta. Virheellisiä väitteitä ja niiden kiistämisiä ei vastuullisessa journalismissa julkaista lainkaan, jos ne osoittautuvat vääriksi.

Eilen keskiviikkona luin Ylen uutisista, että Venäjä on perustanut informaatio-operaatioiden joukot. Euroopan unioni suojautuu erityisillä operaatioilla valeuutisia vastaan, samoin sanoo Venäjä tekevänsä.

Yhdysvalloissa on paljastunut yhä uusia, mestarimaisen älykkäästi rakennettuja sosiaalisen median operaatioita, joilla kansalaisten mielipiteitä manipuloitiin maan presidentinvaaleissa. Donald Trump kutsui maan johtavia uutistaloja valeuutisten tuottajiksi. Ruotsissa rekrytoidaan ihmisiä soittamaan palkkiota vastaan harhautuspuheluita johtaville lehdille ja yleisradioyhtiöön. Perinteistä mediaa ja sen toimintatapoja haastetaan nyt joka suunnalta. Mihin enää voi luottaa?

Demokratia ei voi toimia ilman luotettavia tietoja, joiden avulla kansalaiset voivat tehdä omia valintojaan. Meillä on Ylessä tästä erityisen suuri vastuu. Meidän ei pidä uutiskilpailun tai klikinmetsästyksen vuoksi kiirehtiä julkaisemaan tietoja, joita ei ole tarkistettu. Meidän ei pidä leimata ketään ilman kunnon perusteita. Meillä on varaa odottaa, tarkistaa, toimia eettisesti. Se on nyt tärkeämpää kuin pitkään, pitkään aikaan. Se on rohkeaa journalismia.

Atte Jääskeläinen
Johtaja, vastaava päätoimittaja
Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta

Puolensataa Siwaa ja Valintataloa kiinni – katso listasta, piteneekö kauppareissusi

Valintatalo kauppa.

Kesko ilmoitti torstaina lopettavansa toiminnan 51 lähikaupassa, etenkin pienillä paikkakunnilla.

Valintatalo kauppa.

Kesko sulkee pysyvästi Siwoja ja Valintataloja, joiden menestymiseen sillä ei ole uskoa. Katso allaolevasta listasta, loppuuko lähikauppasi toiminta.

Selfie Merkelin kanssa muuttui painajaiseksi

Anas Modamani

Syyrialainen pakolainen otti liittokansleri Angela Merkelin kanssa selfien ja joutui valeuutisten mustamaalaamaksi. Nyt hän on vienyt Facebookin oikeuteen.

Anas Modamani

Sen kuvan ottamista syyrialainen Anas Modamani on miettynyt varmasti monta kertaa jälkikäteen. Oli 10. syyskuuta 2015. Liittokansleri Angela Merkel oli saapunut vierailulle Berliinissä sijaitsevaan vastaanottokeskukseen.

Modamanilla oli kamera valmiina, sillä hän ymmärsi kyseessä olevan jonkun tärkeän henkilön. Hän ikuisti itsensä ja liittokanslerin yhteiskuvaan. Sanomalehti The Guardianin mukaan hänelle selitettiin vasta myöhemmin, että nainen oli "Saksan pomo". Modamani jakoi kuvan Facebookissa.

Kuva muutti nuoren syyrialaisen elämän. Vain muutamia viikkoja Saksassa olleesta Modamanista tuli pakolaisia vastustavien valeuutisten mustamaalauksen kohde.

Valokuva levisi lukuisten valeuutisten yhteydessä sosiaalisessa mediassa eri puolilla Eurooppaa. Hänet on yhdistetty valheellisesti useisiin terrori-iskuihin.

Modamanin tarinasta kertovat muun muassa uutiskanava Al Jazeera ja sanomalehti The New York Times.

Kuva symboloi Merkelin pakolaispolitiikkaa

Kun Modamani otti kuvan, Eurooppaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä oli noussut nopeasti. Merkel oli toivottanut heidät tervetulleeksi Saksaan.

Kuvasta tulikin eräänlainen symboli Merkelin pakolaispolitiikalle, joten se lähti leviämään vauhdilla sosiaalisessa mediassa. Al Jazeeran mukaan Modamanista tuli hetkessä yksi Saksan tunnistetuimmista pakolaisista.

19-vuotias syyrialainen kertoo muistavansa ensimmäisen valeuutisen hyvin. Se julkaistiin Brysselin terrori-iskujen yhteydessä maaliskuussa 2016. Valeuutinen väitti, että Merkel olisi ottanut kuvan yhden terroristeista kanssa.

Väite oli järkytys Al Jazeeran haastattelemalle Modamanille.

– Pakenin Syyriasta sotaa ja verenvuodatusta, jotta voisin elää rauhassa. Olin niin peloissani, etten uskaltanut lähteä ulos nähtyäni, mitä ihmiset kirjoittivat minusta, Modamani sanoo.

Syyrialaisnuori aloitti oikeustoimet Facebookia vastaan

Vaikka Modamani on jo itse poistanut Facebookistaan kuvan, se ilmaantuu yhä uudelleen valeuutissivustoille sosiaaliseen mediaan. Se on nähtiin jälleen esimerkiksi Berliinissä joulutorille tehdyn iskun yhteydessä vuoden lopulla. 

Modamani yritti ilmiantaa kuvat Facebookissa, mutta hänen mielestään sosiaalisen median jätti ei reagoinut tilanteeseen riittävästi.

Modamani on lakimiehensä välityksellä vaatinut Facebookia poistamaan sisällöt, jotka yhdistävät hänet terrorismiin ja estämään häntä mustamaalaavien kuvien levityksen.

Modamanin tapaus on kiinnostava myös laajemmasta näkökulmasta. Sen kautta oikeudessa ruoditaan nyt, mikä on Facebookin vastuu valeuutisista ja loukkaavasta sisällöstä.

Modamanin asianajajan mukaan Facebook on sisällöntuottaja ja journalistinen taho, jonka ohjeet, ohjelmoinnit ja algoritmit määrittelevät, millaista sisältöä me näemme. Hän vaatii Facebookia etsimään ja estämään aktiivisesti loukkaavan sisällön leviämistä sen sijaan, että Facebook poistaisi niitä käyttäjien ilmoituksesta.

Facebook: Kaikkea sisältöä ei voi seuloa

Facebook on puolustautunut sanomalla, että se on jo poistanut Modamanin ilmoittamat loukkaavat kuvat. Sanomalehti The New York Timesin mukaan Facebookin kanta on, että loukkaavan sisällön levittäminen on sen käyttäjien vastuulla, ei Facebookin.

Facebookin asianajaja huomautti, että Facebookiin ladataan miljardeja sisältöjä päivittäin. Näin ollen sisältöjen aktiivinen seulominen vaatisi ihmettä, kertoo brittilehti The Independent.

Asiasta odotetaan oikeuden päätöstä 7. maaliskuuta eteläsaksalaisesta Würzburgin oikeusistuimesta.
 

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä