"Todisteet pöytään" - Kärkipoliitikoiden vaikea suhde median kanssa

Antti Rinne.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ole ainoa, jolla on ollut vaikeuksia suhteessa mediaan. Yle Uutiset keräsi kuuluisimpien tapausten taustat.

Antti Rinne.

Antti Rinne – Puheenjohtajakamppailu vai ei?

– Jutta on nyt aloittanut kampanjan.

– Minkä kampanjan?

– Puheenjohtajakampanjan.

Vuoropuhelu käytiin silloin valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) ja hänen slovakialaisen ministerikollegansa Peter Kažomirin välillä.

Yle Uutiset julkaisi ennen euroryhmän kokousta käydyn keskustelun, vaikka puheenjohtaja Rinne piti keskustelua yksityisenä.

– Se on ollut kahden kaverin välinen keskustelu, joka tuli sitten jostakin syystä julkisuuteen, Rinne totesi.

Kiista entisen ja istuvan puheenjohtajan välillä syttyi, kun Rinne ei tukenut Urpilaisen ehdokkuutta eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Urpilainen kertoi asiasta julkisuuteen, kun eduskuntaryhmä oli järjestäytymässä penkin alle menneiden eduskuntavaalien jälkeen 2015.

Vuoropuhelun julkistamisen takia puheenjohtajamaa Latvia rajasi Ylen kuvausmahdollisuuksia maassa järjestettävissä EU:n neuvoston kokouksissa. Kielto oli voimassa Latvian puheenjohtajakauden.

Myöhemmin Rinne ja Urpilainen julkistivat yhteisen julkilausuman, jossa he vakuuttivat väärinkäsitysten olevan nyt ohi.

Matti Vanhanen – ”Todisteet pöytään”

– Toivon, että Yleisradio esittää tässä tilaisuudessa yleisen edun vuoksi todisteet pöytään.

– Ei voi olla, että pääministeriä kohtaan esitetään tällainen väite, joka johtaa keskusrikospoliisin tutkimukseen, ellei toimitus ole täällä esittämässä argumenttia.

Syyskuun lopussa 2009 silloinen pääministeri Matti Vanhanen kutsui lyhyellä varoitusajalla median Valtioneuvoston linnaan tiedotustilaisuuteen.

Syynä olivat Ylen Silminnäkijä-ohjelman väitteet, joiden mukaan Vanhanen olisi saanut taloonsa lautoja yritykseltä, joka toimi usein urakoitsijana keskustalaiselle Nuorisosäätíölle.

Ohjelman mukaan urakoitsija halusi lahjoituksellaan edesauttaa jatkourakoiden saamista tulevissa kohteissa. Matti Vanhanen toimi säätiön puheen- ja varapuheenjohtajana talonrakennusaikana.

Jutun toimittaja Ari Korvola perusti väitteensä nimettömään lähteeseen. Korvola sai varoituksen, kun hän valmisteli jatkojuttua aiheesta. Tämän jälkeen hän lähti Yleltä.

KRP ei puolestaan käynnistänyt esitutkintaa aiheesta, eikä Vanhanen nostanut jutusta kunnianloukkaussyytettä.

Mauno Koivisto – Sitaattikohu

– Muistelen kuitenkin, että te olette jollakin tavalla ollut tällaisen kahden kauden rajaamisen kannalla näissä presidenttiasioissa?

– Minä olen koettanut sitkeästi käyttää samaa ilmaisua sanomalla, että se ei minua kauhistuta.

Tämän sitaatin tulkinnasta lähti liikkeelle Ylen ja presidentti Mauno Koiviston kiista. Ylen toimittaja Tarmo Ropponen teki haastattelun Koiviston valtiovierailulla Lontoossa, mutta varsinainen kohu nousi vuotta myöhemmin.

Tällöin SKDL:n Kalevi Kivistö kertoi tuestaan Koiviston jatkokaudelle ja kyseisen jutun yhteydessä Yle käytti vuoden takaista haastattelua. Tämä suututti Koiviston, sillä hänen mukaansa hän oli kommentoinut ainoastaan lakialoitetta, joka rajaisi presidentin valtakaudet kahteen.

Ropponen taas oli ymmärtänyt, että presidentti puhui omista jatkohaluistaan.

Ylen ja presidentin välille muodostui välirikko, josta muut mediat otsikoivat isosti. Välirikon huipennus oli se, että Koivisto antoi yksinoikeudella haastattelun vastaperustetulle MTV:lle.

Haastattelussa hän ripitti mediaa ja erityisesti Yleä. Välirikon taustalla oli myös A-Studion juttu rakennusliike Nopasta, jonka epäiltiin lahjoneen useita poliitikkoja Tampereella.

Mauno Koiviston nimi mainittiin jutussa, ja Ville Pernaan kirjoittaman Yle Uutisten historian mukaan hänelle "sovitettiin tutkimusten hidastajan" roolia.

Juttu esitettiin vain kaksi viikkoa sitaattijutun jälkeen. Tapauksesta käytiin useaan otteeseen oikeudenkäyntejä ja annettiin tuomioita. Koivistoa ei missään vaiheessa edes epäilty rikoksesta.

Koivistolta on myös peräisin Sopuli-nimitys, jolla hän viittasi toimittajiin. Koiviston mukaan toimittajat seuraavat kulloistakin mielipidejohtajaa.

Kalevi Sorsa – Infokratia haastaa demokratian

– Parlamentaarinen demokratia on informaatioyhteiskunnassa saamassa haastajansa infokratiasta, tiedotusvallasta. Sille näyttää olevan ominaista suuri epä-älyllisyys, yhteiskunnallisten ja muidenkin ongelmien pohdiskelun välttäminen, poliittisten kysymysten kääntäminen henkilökysymyksiksi sekä omaan toimintaansa kohdistuva täydellinen kritiikittömyys.

Silloisen pääministerin Kalevi Sorsan (sd.) Lahden puoluekokouksessa 1984 pitämä puhe oli huipennus puoluejohtajan mediakritiikille.

Jo aiemmin Sorsa suuttui A-studion lähetyksissä kysymyksiin, joilla toimittajat utelivat eri puoluejohtajilta, onko vaalilupaukset tehty pidettäviksi. Taustalla oli Tampereen yliopiston professori ja Liberaalisen Kansanpuolueen keskeisiin hahmoihin kuuluneen Olavi Borgin arvio puolueiden eri puheiden merkityksestä.

– Tämä Borg, joka nostaa valtiolta palkkaa ammattinimikkeellä professori, on ollut myös poliitikko. Hän on ollut nollaamassa oman puolueensa, niin ettei sitä enää ole olemassa. Mikä asiantuntija hän on lausumaan yhtään mitään mistään aiheesta.

– Minä sanon tässä toimittajalle, että minä pidän kiinni jokaisesta sanasta, jotka lausuin tuossa suorassa vaalikeskustelussa. Pyydän, että ne ajetaan uudelleen esiin ja katsotaan, onko niitä yritetty toteuttaa. Silloin ajattelen, että Yleisradio on sillä asialla, millä sen pitäisi olla eli totuuden asialla.

Osaltaan Sorsan kitkeryyttä mediaa kohtaan selitti hänen asemansa keulakuvana kuvaputkitehdas Valcon tapauksessa. Tehtaan piti tuoda töitä työttömyydestä kärsivälle Imatralle.

Töiden sijasta tehdas toi nykyrahassa 400 miljoonan euron laskun valtiolle ja julkista ryöpytystä Sorsalle, minkä seurauksena SMP:n Veikko Vennamo alkoi kutsua SDP:n puoluejohtajaa ”Valco-Sorsaksi”.

Jälkikäteisarvioiden mukaan tämä oli yksi syy, miksi Sorsan tie presidentiksi katkesi. Mauno Koivisto (sd.) nousi presidentiksi Urho Kekkosen jälkeen vuonna 1982.

Harri Holkeri – Sirkus Pasila ei miellyttänyt

– Mä luulin tulevani viettämään hauskaa tapaniniltaa, mutta jos täällä on tarkoitus tehdä vain yksipuolista ohjelmaa, niin minä en halua siihen myötävaikuttaa.

Näin marssi silloinen puoluesihteeri Harri Holkeri (kok.) ulos kesken Sirkus Pasilan ohjelman vuonna 1970. Osittain ulosmarssissa oli kyse tietoisesta tempusta.

Holkeri on myöhemmin kertonut, että hän oli aiemmin keskustellut silloisen puoluejohtaja Juha Rihtniemen kanssa ulosmarssista jo aiemmin.

Sirkus Pasilan kuvauksissa tilaisuus tuli, kun ohjelma ei tuntunut Holkerista tasapuoliselta. Syynä oli Heikki Kinnusen esittämä pilkkalaulu, jossa asuntopulasta sälytettiin vastuuta kokoomukselle. Laulun piti käynnistää keskustelu asuntopolitiikasta.

Myöhemmin 1990-luvulla Holkeri tuli kuuluisaksi tokaisustaan ”minä juon nyt kahvia”, kun toimittaja kysyi häneltä presidenttiehdokkuudestaan. Taustalla oli puolueen teettämä mielipidemittaus, jossa silloinen puheenjohtaja Holkeri sijoittui vasta kolmanneksi.

Holkeri ei ollut tietoinen, että puolue oli teettänyt mittauksen.

Poliisi pakkopalauttaa irakilaisia, joilla ei ole rikostaustaa – "On harhaluulo, että tarvitaan palautussopimus"

Lentokone

Rikostausta ei ole edellytys pakkopalautuksille, kerrotaan poliisihallituksesta.

Lentokone

Myös muita kuin rikostaustaisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita irakilaisia pakkopalautetaan Suomesta, kertoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen.

– Aina sinne [Irakiin] on palautettu ja pyritään edelleenkin palauttamaan. Yleisesti on olemassa harhaluulo, jos asiaa voi niin kuvata, että tarvitaan palautussopimus, jotta poliisi voisi palauttaa pakolla. Se ei pidä paikkaansa, Poutanen kumoaa.

Aiempina vuosina irakilaisia koskevat palautuspäätökset ovat perustuneet pääsääntöisesti Suomessa tehtyyn rikokseen tai rikoksiin. Rikostausta ei ole kuitenkaan lain edellyttämä vaatimus palautukselle, Poutanen sanoo.

– Ei pakkopalautuksen edellytyksenä ole, että on tehnyt rikoksen. Poliisi panee täytäntöön maastapoistamispäätöksen siihen maahan, mikä päätöksessä määrätään eikä siinä katsota, millä perusteella päätös on tehty, kunhan se on täytäntökelpoinen. Ainoa rajoite on, että rikosten perusteella käännytys- tai karkotuspäätöksen saaneet eivät voi valita avustettua, vapaaehtoista paluuta.

Poutanen korostaa, että ellei tällaista rajoitetta ole, palautuspäätöksen saaneille tarjotaan aina ensisijaisesti avustettua, vapaaehtoista paluuta.

Moni lähtee vapaaehtoisesti

Valtaosa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista irakilaisista on kuitenkin lähtenyt vapaaehtoisesti. Poliisin järjestämillä charterlennoilla on palautettu kuluvan vuoden aikana noin 1 400 irakilaista, kertoo Helsingin poliisi. Lentoja järjestettiin 17, viimeisin lokakuun lopussa, eikä enempää ole näköpiirissä.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n kautta on lähtenyt lisäksi vapaaehtoisesti noin 1 400 irakilaista. 

Tänä vuonna poliisi on palauttanut Irakiin vain yksittäisiä ihmisiä, jotka eivät ole lähteneet vapaaehtoisesti, Poutanen arvioi.

– Mutta on hyvä huomata, että näitä päätöksiä ei ole hirvittävästi tullut täytäntöönpantavaksi ennen kuin tämä suma alkaa purkautua Maahanmuuttovirastosta ja valitustuomioistuimesta. Meillähän ei Suomessa aiempina vuosina ole ollut kovin suuria määriä palautuspäätöksen saaneita Irakiin.

Tänä ja viime vuonna vastaanottokeskuksista on kadonnut yhteensä yli 3 700 turvapaikanhakijaa. Poutasen mukaan osa heistä on lähtenyt Suomesta omin päin ilmoittamatta siitä kenellekään. Osa on kuitenkin voinut jäädä Suomeen.

– Kun suma Maahanmuuttovirastosta ja valitustuomioistuimesta alkaa purkautua ja jos palautuspäätösten saaneita ei jostain syystä saada palautettua, niin maassa laittomasti oleskelevien määrä voi jatkossa kasvaa. Tavoitteena kuitenkin on, että päätöksiä pystytään panemaan täytäntöön.

Sopimusta yritetty jo pitkään

Poutasen mukaan suurin osa maailman maista ottaa pakkopalautettujakin vastaan ilman minkäänlaista sopimusta. Jotkut maat ovat kuitenkin haluttomampia tekemään pakkopalautuksiin liittyvää yhteistyötä. Irak kuuluu näihin maihin.

– Irakin kanssa tehdään erinomaisen hyvää yhteistyötä palautusten suhteen, mutta näiden pakkopalautusten kanssa on ollut pieniä haasteita. Ei toki kaikkien, vaan palautuspäätöksen saaneita kuitenkin menee myös niin sanotusti pakkopalautuksina Irakiin.

Suomi on neuvotellut palautussopimuksesta Irakin kanssa viime syksystä lähtien. Sopimusta on yritetty saada aikaan jo vuonna 2009. Sopimus helpottaisi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista Irakiin.

Afganistanin kanssa palautussopimus solmittiin lokakuussa.

 

Päivitetty lukuja klo 18: Jutussa kerrottiin ensin, että palautuslentoja on järjestetty 16 ja niillä on palannut 1500 irakilaista. Oikeat luvut ovat Helsingin poliisin mukaan 17 ja 1400. Kadonneiden tämänhetkinen määrä on jo yli 3700, ei 3500.

Yllätyspäätös: Nico Rosberg lopettaa uransa

Nico Rosberg kuvassa

Formula ykkösten maailmanmestaruuden voittanut Nico Rosberg lopettaa. Rosberg kertoo asiasta Facebook-sivuillaan.

Nico Rosberg kuvassa

Yle Urheilun F1-asiantuntija Jukka Mildh kommentoi Rosbergin päätöstä erikoislähetyksessä Yle Areenassa.

Formula ykkösten maailmanmestari Nico Rosberg lopettaa uransa. Rosberg voitti uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden viime viikonloppuna Abu Dhabissa.

Rosberg kertoo lopettamisestaan Facebook-sivuillaan.

- 25 vuoden autourheilu-uran aikana minun unelmani on ollut tulla formula ykkösten maailmanmestariksi. Kovan työn, tuskan ja uhrauksien kautta olen saavuttanut sen. Olen kiivennyt vuorelle, olen huipulla, joten tämä tuntuu oikealta, Rosberg kirjoittaa Facebookissa.

Mercedeksellä seitsemän viime kautta ajanut Rosberg jahtasi mestaruutta pitkään. Hän jäi kaksi kertaa peräkkäin toiseksi kaksintaistelussa tallikaveriaan Lewis Hamiltonia vastaan. Kolmas kerta toi kauan odotetun voiton tällä kaudella.

- Tämä kausi oli todella rankka. Tein töitä kuin hullu kaikilla osa-alueilla kahden edelliskauden pettymysten jälkeen. Niiden takia motivaationi roihahti tasolle, jota en ollut kokenut koskaan aikaisemmin, Rosberg kertoo.

- Se vaikutti tietysti niihin, joita rakastan. Kyseessä oli uhraus koko perheeltä.

Mercedes vaikeassa tilanteessa

Rosberg kirjoittaa alkaneensa miettiä lopettamista lokakuussa käydyn Japanin GP:n jälkeen. Toki lopettamisen ehtona oli maailmanmestaruuden voittaminen. Sama ajatus oli vahvana hänen mielessään, kun hän starttasi kauden päättäneeseen Abu Dhabin osakilpailuun.

Se kisa päättyi Rosbergin voitonjuhliin. Lopullisen päätöksen Rosberg teki maanantai-iltana.

- Ainoa asia, joka tekee tästä päätöksestä vaikean on, että laitan autourheiluperheeni vaikeaan tilanteeseen.

Mercedes joutuu nyt pikavauhdilla etsimään uuden kuljettajan Rosbergin tilalle ensi kaudeksi.

Lue tarina Rosbergin matkasta formula ykkösten huipulle.

Syyttäjältä pian ratkaisu Asema-aukion tapahtumista – SVL:n jäsentä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta

Helsingin asema-aukio muistotilaisuus 18. syyskuuta.

Syyttäjä aikoo tehdä syyteharkinnan Helsingin Asema-aukiolla miehen kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä mahdollisimman pian.

Helsingin asema-aukio muistotilaisuus 18. syyskuuta.

Helsingin kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen ei halua kommentoida poliisin Asema-aukion epäillystä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta tekemää esitutkintaa. Rikosepäilyt kovenivat esitutkinnan aikana.

Rinkinen kuitenkin kertoo, että hän on keskustellut esitutkinnan aikana poliisin kanssa rikosnimikkeistä.

– Rikosnimikkeet on tehty yhteistyössä poliisin kanssa.

Rinkinen pyrkii tekemään syyteharkinnan ripeästi, ellei jutussa ilmene tarvetta lisätutkintaan.

Mikäli Rinkinen nostaa syytteitä rikoksesta epäiltyä vastaan, hän arvioi, että asian käsittely oikeudessa kestää muutamia päiviä. Oikeuden päätöstä joudutaan kuitenkin odottamaan pidempään.

– Yleensä tällaisissa jutuissa se ei tule heti, vaan kansliatuomiolle menee.

Rinkinen ei halua ottaa kantaa mahdollisiin rangaistusvaatimuksiin ennen syyteharkinnan valmistumista.

Esitutkinta tapauksesta valmistui perjantaina. Helsingin poliisi epäilee, että kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikeen jäsen Jesse Torniainen syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen Asema-aukiolla syyskuussa.

Asema-aukiolla oli tuolloin käynnissä Vastarintaliikkeen mielenilmaus, jonka ohi kulkenut mies sylkäisi maahan ja sanoi jotain mielenilmaukseen osallistuneelle.

Tämän jälkeen rikoksesta epäilty Torniainen juoksi miestä kohti ja potkaisi häntä voimakkaasti rintaan. Uhri kaatui maahan ja löi päänsä. Mies kuoli kallovamman seurauksena sairaalasta kotiuttamisen jälkeen. 

Torniainen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Hänellä on takanaan useita aiempia väkivaltarikoksia.

Pyyhkiikö populismin ja äärioikeiston aalto läpi Euroopan? – Viisi maata äänestää pian

Boris Johnson ja Donald Trump

Brexit-äänestystä Britanniassa ja Donald Trumpin voittoa Yhdysvalloissa voi pitää yksittäistapauksina. Tai sitten ei – populistiset voimat nousevat esiin yhä useammissa Länsi-Euroopan maissa.

Boris Johnson ja Donald Trump

Läntisessä Euroopassa pidetään seuraavan vuoden aikana useat vaalit, joissa moni näkee uhkakuvan: pyyhkäiseekö äärioikeistolainen aalto läpi Euroopan horjuttaen vakiintuneita demokratioita?

Huoli populismin noususta sai uutta pontta Britannian EU-eroäänestyksestä ja Donald Trumpin voitosta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Äänestykset voivat rapauttaa EU:ta

Vaaleja tai kansanäänestyksiä on luvassa Italiassa, Itävallassa, Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa.

Sellaisilla poliitikoilla kuin Ranskan Marine Le Pen, Itävallan Norbert Hofer ja Hollannin Geert Wilders on hyvät mahdollisuudet voittaa vaalit.

Ennustetaan, että pelkästään Italian ja Itävallan äänestykset voivat johtaa uuteen kriisiin EU:ssa.

Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio arvioi, että eurooppalaiset saattavat ensi maanantaina herätä kahteen poliittiseen mullistukseen Alppien molemmin puolin.

Italiassa vahvoilla populistinen koomikko

Italiassa pidettävässä kansanäänestyksessä pääministeri Matteo Renzi on ehdottanut perustuslain muutosta, jolla parlamentin ylähuoneen eli senaatin valtaa rajoitettaisiin.

Äänestys on perusteltu yritys tehostaa poliittista päätöksentekoa, mutta se onkin kääntymässä vaaliksi Renzin poliittisen uran jatkosta.

Renzin vastustajat johtavat. Viime mielipidemittauksissa hänen ehdotustaan vastusti 42 prosenttia äänestäjistä ja 37 prosenttia kannatti.

Jos Renzi häviää äänestyksen, se saattaa auttaa Viiden tähden liikkeen Beppe Grillon vaalivoittoon vuoden 2018 vaaleissa. Koomikko Grillon puolue voitti vuoden 2013 vaaleissa lähes 26 prosenttia äänistä.

Viiden tähden liike on sekava yhdistelmä eliittien ja korruption vastaisuutta, EU-kriittisyyttä ja ekologisuutta.

Itävalta uusii presidentinvaalit

Itävallassa järjestetään presidentinvaalit uudelleen – sen jälkeen, kun toukokuussa pidetyn vaalin ääntenlaskennassa ilmeni virheitä.

Vastakkain ovat jälleen äärioikeistolainen, islam-vastainen Norbert Hofer sekä vihreiden Alexander Van der Bellen. Toukokuun vaalin voitti vihreiden ehdokas äärimmäisen niukasti.

Nyt vahvoilla on Norbert Hofer. Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Dan Ekholm arvioi, että Eurooppa saattaa saada ensimmäisen oikeistopopulistisen valtionpäämiehen sitten toisen maailmansodan.

Hofer on luvannut rajoittaa radikaalisti siirtolaisuutta maahan. Hän haluaa myös kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä, jos Turkin EU-jäsenyyshanke etenee ja Brysselin määräysvalta kasvaa.

Itävallan presidentin tehtävät ovat pitkälti seremonialliset, mutta Hoferin valinta voi johtaa ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin.

Ranskassa Kansallinen rintama myötätuulessa

Ranskassa pidetään presidentinvaalit huhti-toukokuussa 2017. Vaalien ratkaisukierrokselle veikataan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman johtajaa Marine Le Peniä ja keskustaoikeiston Francois Fillonia.

Nykyinen presidentti, sosialistien Francois Hollande arvioi, että hänen kannatuksensa ei riitä ja luopui kilvasta. Sosialistien ehdokkaaksi saattaa nousta pääministeri Manuel Valls.

Oli vastaehdokas kuka tahansa, ulkomaalaisvastaisella Kansallisella rintamalla on nyt ensi kertaa realistinen mahdollisuus saada ehdokkaansa presidentiksi, etenkin kun viime aikojen terrori-iskut ovat kiristäneet ilmapiiriä.

Marine Le Penin puolue on kansallishenkinen, muslimivastainen ja se suhtautuu myönteisesti Venäjään. Kansallinen rintama on myös hyvin EU-kriittinen.

Todennäköinen vastaehdokas Francois Fillon on hänkin arvokonservatiivi ja varsin maahanmuuttokriittinen.

Saksassa äärioikeisto haastaa Merkelin

Saksassa pidetään parlamenttivaalit loppukesästä tai syksyllä ensi vuonna. Äärioikeistolaista vaihtoehtoa edustaa Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD. Sen linja on myös hyvin kansallismielinen ja EU-kriittinen.

Kristillisdemokraattinen liittokansleri Angela Merkel ilmoittautui ehdolle jo neljättä kertaa. Mutta äärioikeistosta hän saa kovan haastajan.

Vaihtoehto Saksalle on menestynyt erittäin hyvin viime aikojen osavaltiovaaleissa. Itä-Saksaan aikoinaan kuuluneessa Sachsen-Anhaltissa se sai peräti 24 prosenttia äänistä.

Myös kuudessa muussa osavaltiossa se on saanut viime vuosina 10-20 prosentin äänisaaliita.

Merkel maksaa hintaa pakolaismyönteisyydestään

Merkel ja hänen puolueensa maksavat hintaa Euroopan pakolaiskriisistä. Merkel toivotti sadattuhannet maahanmuuttajat tervetulleiksi Saksaan ja siitä eivät kaikki pitäneet.

Samoin Saksan rahallinen tuki EU:n eteläisille velkamaille närästää monia äänestäjiä.

Jos äärioikeiston AfD menestyy hyvin, se luo paineita tulevalle hallitukselle. Rajavalvonta voi kiristyä ja maahanmuuttopolitiikka tiukentua.

Mutta Merkel saattaa hyvinkin pysyä vallassa. Saksan taloudella menee hyvin. Merkelin voi pelastaa myös hallitusyhteistyön jatkuminen sosiaalidemokraattien kanssa.

Hollannissa Wilders johtaa ennusteissa

Jos jotain eurooppalaista poliitikkoa haluaa verrata suoraan Donald Trumpiin, ehkä paras vaihtoehto on Hollannin Geert Wilders.

Hän on maahanmuuttajavastainen, puhuu Euroopan islamilaistamisesta – ja on avoimen populistinen.

Tosin hän itse sanoo, ettei kuulu eurooppalaiseen äärioikeistoon vaan on pikemminkin oikeistoliberaali.

Hollannissa pidetään parlamenttivaalit maaliskuussa. Wildersin puolue on menestynyt mielipidemittauksissa erittäin hyvin. Sille ennustetaan suurimman puolueen asemaa.

Dachaun keskitysleirin ikoninen rautaportti löytyi Norjasta

Dachaun portti ennen ja jälkeen varkauden.

Arbeit Macht Frei -tekstiä kantava portti varastettiin kaksi vuotta sitten.

Dachaun portti ennen ja jälkeen varkauden.

Saksan Dachaun keskitysleirin ikoninen rautaportti on löytynyt Norjasta, kertoo Baijerin poliisi. Pahaenteisyydessään surullisenkuuluisaksi tullutta Arbeit Macht Frei -tekstiä (Työ tuo vapauden) kantava portti varastettiin kaksi vuotta sitten.

Poliisin mukaan kyltti löytyi Norjan Bergenistä sen jälkeen kun nimetön henkilö oli vihjannut asiasta Norjan poliisille.

– Lähetetyn kuvan perusteella poliisi uskoo, että kyseessä on suurella todennäköisyydellä Dachausta varastettu rautaportti, sanottiin poliisin tiedotteessa.

Dachau oli natsien ensimmäinen keskitysleiri, joka toimi mallina muille leireille. Se perustettiin maaliskuussa 1933, vain viikkoja Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen.

Henkiin herätetty hallintarekisteri jumissa talousvaliokunnassa

Helsingin pörssin sisäänkäynti.

Hallituspuolueet eivät ole löytäneet sopua kiistellyn hallintarekisteriuudistuksen kohtalosta.

Helsingin pörssin sisäänkäynti.

Eduskunnan talousvaliokunta tuskin käsittelee vielä ensi viikollakaan osakeomistusten hallintarekisteröintiä koskevaa lakiesitystä, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.).

Asialla olisi kiire, mutta etenkin kokoomus ja perussuomalaiset ovat asiassa etäällä toisistaan. Laki pitäisi saada valmiiksi, jotta nykyinen arvopaperikeskus ja sen mahdolliset kilpailijat pääsisivät hakemaan EU:lta toimilupaansa.

Lakiesitys antaisi suomalaisille sijoittajille mahdollisuuden julkisuudelta piilossa olevaan osakeomistukseen myös suomalaisissa yhtiöissä, mikäli suomalaisen yhtiön osakkeet ovat ulkomaisessa arvo-osuusjärjestelmässä.

Hallintarekisteröinnissä on kyse siitä, että yhtiön omistajaluetteloon ilmoitetaan ainoastaan osakkeiden säilyttäjä. Säilyttäjä, eli esimerkiksi pankki puolestaan pitää omaa rekisteriä osakkeiden todellisesta omistajasta.

Muun muassa verottaja, poliisi ja syyttäjä ovat vastustaneet hallintarekisteröinnin mahdollistamista suomalaisille.

Turusen ilo oli ennenaikaista

Kokoomuksen kansanedustaja, silloinen valtiovarainministeri Alexander Stubb yritti viime vuonna tehdä hallintarekisteröinnin mahdolliseksi suomalaisille Suomessa mutta epäonnistui aikeissaan.

– Olin siinä vaiheessa iloinen, kun Alexander Stubb sanoi eduskunnassa, että nyt on hallintarekisteri heitetty romukoppaan, totesi Turunen Ylen Spotlightille.

Vuosi sitten Stubb lupasi uuden esityksen, jossa hallintarekisteröintiä ei mahdollistettaisi suomalaisille. Lakiesitys tuli, mutta hallintarekisteröintikielto pätee ainoastaan silloin, kun osakkeet ovat suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä.

Suomalaisetkin yhtiöt voivat kuitenkin laskea osakkeensa liikkeelle ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa, jolloin suomalaisetkin voivat omistaa niitä hallintarekisterin kautta. Lisäksi valtiovarainministeriössäkin uskotaan, että pidemmällä tähtäimellä Suomessa ei välttämättä edes ole omaa arvopaperikeskusta.

Kiista ei ratkennut SOS-trion voimin

Jo keväällä Kaj Turunen ilmoitti odottavansa Stubbin tilalle valtiovarainministeriksi nousseen Petteri Orpon (kok.) linjausta siitä, onko hän edeltäjänsä lakiesityksen takana ennen kuin talousvaliokunta käsittelee asian.

Kysymys hallintarekisteröinnin mahdollistamisesta ulkomaiden kautta ei kuitenkaan ratkennut puolueiden puheenjohtajien voimin, vaikka pääministeri Juha Sipilä (kesk.), ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja Orpo ovat asiaa käsitelleet vielä tänä syksynäkin.

Keskusta hieroo sopua lähdeverolla

Perussuomalaiset haluavat kieltää hallintarekisteröinnin myös ulkomaisissa arvopaperikeskuksissa. Valtiovarainministeriön virkamiehet taas pitävät tätä liian suurena riskinä EU-sääntelyn näkökulmasta, koska tämä käytännössä rajoittaisi yhtiöiden vapautta valita vapaasti arvopaperikeskus ulkomailta.

Perussuomalaisten Turunen haluaa kieltää suomalaisten omistusten hallintarekisteröinnin ja kokoomukselle tämä ei käy. Keskusta puolestaan yrittää hieroa sopua ratkaisulla, jossa ainakin verottajan huolia yritettäisiin huomioida paremmin.

– Ilman muuta valtion täytyy vähintään saada pois ne omat veroeuronsa, sanoo kansanedustaja Arto Pirttilahti, keskustan valiokuntavastaava.

Pirttilahden mukaan keskustan tukema kompromissi sallisi hallintarekisteröinnin ulkomailla, mutta erillisellä lainsäädännöllä pyrittäisiin turvaamaan veroeurojen kertymistä.

Ylen tietojen mukaan keskusteltu malli perustuisi lähdeveroon, eli verojen perimiseen tulon lähteellä, esimerkiksi osinkoa maksettaessa. Liikaa perittyä veroa pitäisi jokaisen vaatia takaisin verottajalta ja tehdä selkoa henkilöllisyydestään. Lähdevero tosin ei ulotu esimerkiksi osakkeiden myyntivoittoihin.

Omistusten yleisöjulkisuuden heikkenemiseltä lähdevero ei myöskään pelastaisi.

Aikataulut paukkuvat

Lakiesityksessä laki ehdotetaan säädettäväksi kiireellisenä. Sen olisi esityksen mukaan pitänyt astua voimaan jo kesällä. Lokakuussa Kaj Turunen sanoi uskovansa talousvaliokunnan ratkaisevan asian marraskuun aikana, mutta sekin määräaika meni.

Lain säätäminen olisi valiokunnan varapuheenjohtaja Harri Jaskarin (kok) vuoksi kiireellistä, jotta arvopaperikeskukset voisivat hakea toimilupaansa ajoissa.

– Minun pitäisi kantaa vastuuta siitä, että Suomessa on arvopaperikeskus. Sehän olisi hassu tilanne, että loppujen lopuksi Suomessa ei olisi koko arvopaperikeskusta, Jaskari sanoo.

Turunen ei halunnut antaa tarkempaa arviota siitä, milloin sopu asiassa löytyy. Jaskari sanoo, että hänen aikataulunsa perälauta on ollut ja mennyt.

– Minähän olen kärsivällinen, mutta kiire alkaa pikkuhiljaa tulemaan, hän toteaa.

"Sisustuksen toisinajattelijat" esittelevät kotinsa – Elviskin on mukana

Jouni Ruusu.

Tässä valokuvanäyttelyssä et näe ilmavia, minimalistisia asuntoja, vaan hallittua tavaranpaljoutta.

Jouni Ruusu.

Vantaan Myyrmäessä asuvan Jouni Ruusun Elvis-fanitus alkoi jo 13-vuotiaana, 40 vuotta sitten.

– Jossain lehdessä, Avussa tai Seurassa, olin nähnyt Elvis-lautasen. Oli mulla jo muutama Elvis-kasettikin. Viikkorahoillani sain sen lautasen hankittua. Siitä se on lähtenyt turpoamaan, Jouni Ruusu kertoo.

Nykyisin Ruusun kodin seinät, nurkat ja kaapit ovat täynnä Elvis-tavaraa. Sitä on löytynyt kirpputoreilta, netistä, faniklubin ja kavereiden kautta. Ruusun kaapeista löytyy mm. Elvis-servettejä ja miljoonan dollarin seteleitä – Elvis-vessapaperikin on hankintalistalla.

– Vaimo ei edes kuuntele Elvistä, mutta on hyväksynyt harrastukseni. Hän saattaa keittiön radiosta laittaa soimaan Mattia ja Teppoa. Kerran kun suunnittelin Elvis-kattomaalausta, siinä vaimolla tuli raja vastaan, Ruusu nauraa.

Ei konmaria vaan hallittua kaaosta

Jouni Ruusun koti on yksi valokuvataiteilija Juha-Pekka Inkisen kuvaamasta tavaraa pursuavasta kodista. Kodit löytyivät lehti-ilmoitusten ja Facebookin kautta sekä ennen muuta kyselemällä.

Inkisen mukaan kuvastot ja sisustuslehdet määrittelevat pitkälti sen, miltä suomalaisen kodin pitäisi näyttää.

– Kuvaamani kodit ovat vastakohta ilmiöksi kasvaneelle Kon Mari -ajattelulle. Valokuvieni ihmiset ovat sisustuksen toisinajattelijoita. Jotkut paikat olivat hyvin vaikuttavia, ne porautuivat alitajuntaani ja uniini, Juha-Pekka Inkinen sanoo.

Jouni Ruusu sanoo vaalivansa Elviksen muistoa keräämällä Elvis-kamaa.

– Toinen, vähän maltillisempi idolini, on Olavi Virta. Semmoista kuningasta ei enää tule. On siis olemassa kaksi kuningasta, ja ne molemmat elävät minun elämässäni.

Inkinen pitääkin monia keräilykokonaisuuksia menneisyyden muistovarastona tai siltana menneisyyteen. Tavaroiden hamstraajat ovat oma lajinsa. Heitä Inkisen kuvissa ei näy.

Inkisen oma suhde tavaroihin on maltillinen.

– Viime aikoina olen paljon vähentänyt tavaramäärääni. Mutta mielestäni on erittäin tärkeää, että hillittömyyttä tapahtuu, hän sanoo.

Juha-Pekka Inkisen näyttely avautuu G12 -galleriassa Helsingissä 3.12.

Epäilty kavallus siirtyy syyteharkintaan – pankin työntekijä kavalsi satoja tuhansia euroja

Viidenkymmenen euron seteleitä.

Danske Bankin konttorissa Espoossa töissä ollut mies oli nostanut luottoja väärentämällä pankin asiakkaiden asiakirjoja.

Viidenkymmenen euron seteleitä.

Danske Bankin työntekijän epäilty kavallus siirtyy syyteharkintaan. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen talousrikostutkinnan perusteella Espoon Leppävaaran konttorin työntekijän epäillään kavaltaneen pankista yhteensä noin 850 000 euroa.

Työntekijä oli asiakkaiden asiakirjoja väärentämällä nostanut luottoja, joiden rahat hän oli kierrättänyt omaan käyttöönsä.

Danske Bank teki asiasta tutkintapyynnön poliisille elokuun alussa. Epäillyt väärinkäytökset tapahtuivat elokuun alkua edeltäneen noin puolentoista vuoden aikana. Ne tulivat esille pankin omassa valvonnassa.

Asiakkaille ei aiheudu asiassa taloudellisia tappioita tapahtuneesta. Danske Bank on ollut jo aiemmin yhteydessä epäiltyjen väärinkäytösten kohteena olleisiin asiakkaisiin, joita oli puolenkymmentä.

"Tästä se tolskaus vasta alkaa" – saksalaiset vloggaajat kalastivat viikon Suomessa ja näin siinä kävi

Joshi Fritzsche, hauki, kalastus, Oulujärvi

Saksalaisen Ich Geh' Angeln-videoblogin heput kävivät kesällä Suomessa viikon kalastuskiertueella. Nyt heidän videonsa esittelee pohjoista eksotiikkaa kymmenille tuhansille kalastuksen ystäville.

Joshi Fritzsche, hauki, kalastus, Oulujärvi

Muun muassa Oulujärven vesistöissä viime kesänä kuvatun kalastusaiheisen Ich Geh´ Angeln-videoblogin ensimmäinen Suomi-jakso on valmis.

Kotimaassaan Saksassa suositun vlogin torstaina 1. joulukuuta Youtubessa julkaistussa jaksossa nähdään muun muassa, kuinka vlogin tähdet Victor Eras ja Joshi Fritzsche hämmästelevät kesäyön kirkautta, ihmettelevät Venäjän rajan läheisyyttä ja vetouistelevat komeita haukia.

Kalastuskulttuurit kohtaavat

Tiiviisti saksalaiskaksikon mukana kulkenut Atteson Oy:n kalastusopas Juha Aitta kertoo videon kitetyttävän hyvin kesäkuisen kalareissun alun tunnelmat.

– Victoria ja Joshia oli mahdotonta olla kohtaamatta otsa rypyssä. Hauska kokemus oli! Tästä videosta se tolskaus vasta alkaa.

Kansallisuuksien kohdatessa myös erilaiset kalastuskulttuurit kohtaavat. Aitta kertoo, että merkittävin ero on tavassa, jolla kalastetaan.

– Kuten videosta näkyy, meillähän monesti vetouistellaan. Saksalaisilla on kuitenkin himo, että vapa pitää olla kädessä.

Määrällä on väliä

Eras ja Fritzsche olivat Aitan kertoman mukaan ihmeissään, kuinka hyvät kalastuspuitteet esimerkiksi Oulujärvellä, Oulujoella ja Syötteen maisemissa on.

– Ihan huulet pyöreinä olivat, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on. Laskettiin viimeisenä iltana että 11 eri kalalajia saatiin reissun aikana.

Suomen kalareissu opetti myös nauttimaan pienistäkin iloista. Aitta kertoo, että saksalaiset harmittelivat pariin otteeseen kooltaan pieniä kaloja, mutta tunnelma rentoutui, kun muistettiin kalatapahtumien suuri määrä.

– Yhtenä iltana puitiin, kuinka yksi isompi kuha pääsi karkuun mutta lohdutin että kalatapahtumien määrä se ratkaisee, ei se että aina saisi ennätyskalan.

Ja sitten siihen tärkeimpään: Kummalla kansallisuudella on paremmat kalajutut?

– Sanoisin, että loppureissua kohden tämä asia kääntyi suomalaisten eduksi. Taidettiin kollegan kanssa pestä saksalaiset näissä jutuissa, mutta kyllä heiltäkin irtoaa sitä juttua.

Hyppyhaukia Nimisjärvellä

Tulevissa jaksoissa on määrän lisäksi myös laatua, Aitta vakuutta. Lopullista leikkausjälkeä hän ei osaa varmaksi sanoa, mutta seuraavassa jaksossa on hänen arvionsa mukaan luvassa komea kuha Oulujoesta.

– Myös Vaalan Nimisjärvellä käytiin. Ainakin porukan kuvaajan mukaan kalantulo oli käsittämätöntä. Jos vain ovat filmille saaneet niin siellä näkyy kun hauet hyppää metrin korkeuteen!

Suomessa asuvat Irakin mosulilaiset pelkäävät: Isisin tappio ei lopeta vainoa

Suomessa asuva mosulilainen Saad Almosli esittelee videota Irakin väkivaltaisuuksista.

Kirkkonummen vastaanottokeskuksessa asuvat mosulilaiset seuraavat huolestuneina kotikaupunkinsa sotaoperaatiota.

Suomessa asuva mosulilainen Saad Almosli esittelee videota Irakin väkivaltaisuuksista.

Äärisunnalainen terroristijärjestö Isis valtasi Pohjois-Irakissa sijaitsevan Mosulin suurkaupungin vuonna 2014. Seurauksena oli hirmuhallinto ja rajuja väkivaltaisuuksia.

Irakin armeija yrittää nyt vallata kaupunkia takaisin. Rintama kulkee jo Mosulin esikaupunkien poikki.

Muutama Mosulista paennut sunnimuslimi on hakenut Suomesta turvapaikkaa. Saad Alhasan ja Saad Almosli saapuivat Suomeen runsas vuosi sitten. Alhasan on toiminut Irakissa toimittajana, Almosli oli sisustussuunnittelija. Nyt he seuraavat tapahtumia kotipuolessa huolestuneina.

Aavarannan vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella asuvat miehet kertovat olevansa äärimmäisen kiitollisia Irakin lähinnä shiiamuslimeista koostuvalle armeijalle, joka on luvannut karkottaa terroristit.

– Pelkkä kiitos ei riitä. Heille on sanottava suurkiitos, toteaa Alhasan.

Samalla Mosulin sunnit pelkäävät, että kun Isis saadaan häädettyä, vanhat uskonryhmien väliset kaunat nousevat jälleen esiin. Armeijan rinnalla taistelevat shiialaisen Iranin tukemat erilaiset shiiamiliisijoukot. Huolena on, että shiiamiliisi alkaa vainota kaupungin sunnimuslimeja.

Väitteitä shiiojen väkivallasta

Miehet ovat jo kuulleet shiiamiliisien väkivallanteoista ja ihmisten peloista. Saad Almosli näyttää kännykältään videoita, joissa shiiamiliisit pahoinpitelevät tavallisia ihmisiä. Videoiden aitoutta on mahdoton tarkistaa.

– Toivottavasti Mosul vapautettaisiin, mutta tilanne huononee vielä. Isis teki rikoksia siviilejä vastaan, ja seuraavaksi niitä tekevät myös asejoukot. Isisiä paetessaan siviilit joutuvat asejoukkojen käsiin, Almosli pelkää.

Vaikka Almosli on ollut Suomessa vasta 14 kuukautta, hän puhuu jo sujuvaa suomea.

Irakissa julkisuudessa on kuultu shiiajohtajien uhkauksia siitä, kuinka shiiat olisivat nyt menossa kostamaan sunneille. "Koska shiioja on kuollut Isisin käsissä, nyt saavat sunnit kuolla" ja "Isis on sama kuin sunnit", miehet kertovat shiiojen uhanneen.

Myös muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syytti lokakuussa shiiamiliisijoukkoja ja Irakin hallituksen joukkoja siviilien kidutuksesta, mielivaltaisista pidätyksistä ja laittomista teloituksista näiden käydessä taisteluja Isisiä vastaan eri puolilla Irakia.

Siviilit olivat Amnestyn mukaan paenneet Isisin hallussaan pitämiltä alueilta, kun he joutuivat kostotoimien kohteeksi.

Uskonriitojen pitkä historia

Irakin uskonriidoilla on pitkät ja monisyiset juuret. Diktaattori Saddam Husseinin aikaan maan sunnivähemmistö piti valtaa ja kohteli huonosti shiialaista enemmistöä. Kun Yhdysvallat nujersi Saddamin hallinnon, shiiat pääsivät valtaan.

Yhdysvallat lakkautti Saddamin armeijan, mikä jätti suuren joukon sotilaita ilman työtä. Osa sotilaista löysi tiensä sunnikapinaryhmiin, joiden piiristä ajan myötä kehkeytyi äärijärjestö Isis.

Kun Isisin harvalukuinen sotajoukko valtasi Mosulin suurkaupungin, paikallinen sunniväestö laajalti tuki valtausta. Vaikka Isis on sunnimuslimien muodostama järjestö, aiheutti se sunnienemmistöisessä Mosulissakin järkyttävää verenvuodatusta. Julmuuksien kohteeksi saattoi joutua, jos ei hyväksynyt Isisin hirmuhallintoa tai äärimielistä uskonnollisuutta.

Sukulaisia taistelujen keskellä

Alhasan ja Almosli ovat varmoja siitä, ettei heillä ole enää mahdollisuutta palata Irakiin. Kumpikin odottaa vielä päätöstä, saavatko he turvapaikan Suomesta vai eivät.

Miehet muistuttavat, että Mosul on täynnä siviilejä, jotka eivät pääse pakoon pommituksia. Alhasan kertoo surullisena kuulleensa juuri, että hänen ystävänsä talo oli pommituksessa romahtanut ja haudannut alleen kaikki sisällä olleet.

– Olen menettänyt väkivaltaisuuksissa 70–80 prosenttia omaisistani, hän kertoo. Almosli on menettänyt molemmat vanhempansa.

Alhasan on huolissaan erityisesti puolitoistavuotiaasta veljenpojastaan, jota hän ei ole vielä tavannut. Taaperon isä on työtön, joten lapsen ruokkiminen on erittäin vaikeaa.

Mosulin infrastruktuuri tuhoutuu kiihtyvään tahtiin. Pahempaa on luvassa, kun sota siirtyy kaupungin keskustaan. Alhasan haluaakin vedota Irakia avustaviin järjestöihin, jotta nämä keskittäisivät apuaan erityisesti lapsiin.

Almosli on luottavainen turvapaikan suhteen, koska hallinto-oikeus on katsonut sunnien paluun Mosuliin olevan toistaiseksi mahdotonta. Alhasan kertoo kuitenkin mosulilaisen tuttavansa saaneen kielteisen päätöksen.

Verottajan toimista kantelu oikeusasiamiehelle – taustalla epäilys verokatujien erilaisesta kohtelusta

Rahaa ja poliisin ja verottajan symbolit.

Kantelija haluaa tietää, ovatko verohallinto ja valtiovarainministeriö noudattaneet perustuslain yhdenvertaisuusvaatimusta.

Rahaa ja poliisin ja verottajan symbolit.

Verottajasta ja valtiovarainministeriöstä on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yksityishenkilön tekemän kantelun taustalla on niin sanottujen verokatujien kohtelu.

Verohallinto on tehnyt viime vuosina satoja verotuspäätöksiä tapauksissa, joissa kansalaiset ovat oma-aloitteisesti ilmoittaneet veroparatiiseihin piilottamiaan varoja.

Tuloistaan ilmoittaneille on määrätty veronkorotuksia, mutta tapauksista ei ole tiettävästi aiemmin tehty tutkintapyyntöjä poliisille.

Verohallinto on kuitenkin tehnyt tänä syksynä poliisille tutkintapyynnön 28 epäillystä veropetoksesta.

Kantelijan mielestä kansalaisia ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti, kun osa tulojaan ilmoittaneista on selvinnyt veronkorotuksilla ja toisten kohdalla samantyyppisestä toiminnasta on tehty rikosilmoituksia.

Verohallinto toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa, minkä vuoksi kantelija on pyytänyt selvittämään myös ministeriön toimintaa.

Kantelija haluaa myös tietää, onko ministeriö ohjeistanut verohallintoa asiassa.

Laki velvoittaa yhdenvertaisuuteen

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen moitti verohallinnon menettelyä jo Ylen haastattelussa 16. marraskuuta.

Verotuspäätökset ovat lain mukaan salassa pidettäviä, jolloin verohallinnon toiminnan julkinen arviointi tapauksessa on hankalaa.

Tolvanen toivoikin, että riippumaton taho selvittäisi asiaa.

– Me emme voi näiden lukujen [verotuksen oikaisuvaatimusten] perusteella varmistua, onko verohallinnossa tasapuolisuus toteutunut. Siitä voi verohallinto joutua antamaan selvityksen jollekin taholle jossakin vaiheessa, kommentoi Tolvanen.

Kantelijan mukaan “keskeistä on selvittää perusteet, joilla oikaisupyynnön tehneet ovat tai eivät ole veronkorotusta saaneet”.

Myös kantelussa viitataan verotietojen salaisuuteen, minkä vuoksi verohallinnon päätöksiä pitäisi olla arvioimassa oikeusasiamies.

Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia. Oikeusasiamiehellä on lain perusteella mahdollisuus saada käyttöönsä tarpeelliset tiedot valvontatehtäväänsä.

“Koska verohallinnon verotuspäätökset ovat salaisia, eikä ulkopuolinen voi päästä tarkatamaan verotuspäätöksiä, tulee eduskunnan oikeusasiamiehen tutkia sekä yleisten perusteiden että yksittäistapauksien lainmukaisuus ja yhdenvertaisuus”, kantelussa todetaan.

Perustuslain mukaan “ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”.  Myös laissa verohallinnosta todetaan, että verohallinnon on edistettävä “oikeaa ja yhdenmukaista verotusta.”

Verohallinto ei halunnut kommentoida kantelua tai siinä esitettyjä väitteitä Ylelle oikeusasiamiehen selvittelyn ollessa kesken.

Joulun hintalappu selvisi

Joulupaketteja.

Vahvistunut luottamus talouteen ei näy vielä joulubudjetin kasvuna. Nordean mukaan lahjoihin ja muihin hankintoihin käytetään rahaa saman verran kuin parina edellisenä jouluna.

Joulupaketteja.

Suomalaiset aikovat viettää tänä vuonna joulua keskimäärin 517 eurolla. Nordean tutkimuksessa joulubudjetti on pysynyt nyt kolme vuotta melko tarkkaan samalla tasolla.

Lahjoihin käytetään 305 euroa ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa. Lapsiperheillä joulun budjetti on hieman suurempi, 610 euroa, kuin lapsettomilla kotitalouksilla, 470 euroa.

– Vaikka suomalaisten kuluttajien luottamus talouteen oli marraskuussa vahvinta viiteen vuoteen, tämä ei vielä näy joulubudjettisuunnitelmissa. Saattaa olla että omaan talouteen liittyvät epävarmuudet hillitsevät joulubudjetin kasvua, arvioi Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen tiedotteessa.

Rahankäytössä on kuitenkin eroja sukupuolten välillä. Miehillä joulubudjetti on kasvanut jonkin verran ja naisilla puolestaan laskenut viime vuoteen verrattuna.

Suklaa, vaatteet ja lelut ovat suosituimpia lahjoja. Kirjat sen sijaan putosivat tänä vuonna kärkisijoilta. Aineettomien lahjojen kuten lahjakorttien suosio puolestaan kasvaa edelleen. Neljä kymmenestä aikoo myös ostaa ainakin osan joululahjoista verkosta.

Tänä vuonna Nordea kysyi TNS Gallupilla teettämässään yli tuhannen henkilön haastattelututkimuksessa myös lahjojen hinnan enimmäismäärää. 15 prosenttia vastaajista kertoi sopineensa hintarajan, ja lapsiperheissä sellainen oli käytössä joka viidennellä. Lapsen lahjalle hintaraja oli keskimäärin 50 euroa ja aikuisten lahjalle 30 euroa.

Analyysi: Puoluekannan salailu on lisääntynyt – poliittinen arvaamattomuus uusi megatrendi

Riikka Uosukainen

Työväestö ja eläkeläiset ovat suurimpia kantansa piilottajia Ylen mittauksessa, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen.

Riikka Uosukainen

Yleisradion Taloustutkimuksella teettämän puoluekannatuskyselyn kiinnostavin tulos marraskuulta näyttää olevan puoluekantansa ilmoittamatta jättäneiden määrä. Liki 3 000 haastatellusta puoluekantansa kertoi 1 678 henkilöä eli 57,3 prosenttia vastanneista.

Se on koko tämän vuoden alhaisin määrä ja kolme neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin keskiarvo vuodesta 2014.

Miksi megatrendiksi näyttää muodostuneen poliittisen kannan piilottaminen tai ennakoimaton vaihtelu?

Eduskuntatutkimuksen tutkijat pohtivat kehitystä kirjassaan Jytky – Eduskuntavaalien 2011 julkisuus. Suomen poliittinen kenttä on ollut vakaa, ja se on tutkijoiden mukaan perustunut 1990-luvulle asti poliittiseen kansalaisuuteen ja leiri-Suomeen.

Suomalaiset sitoutuivat vahvasti politiikkaan ja edustukselliseen demokratiaan ja tiedostivat sekä omansa että toistensa poliittiset identiteetit. Äänestysvalinnan lisäksi suuri osa muistakin arkielämän ratkaisuista perustui poliittiseen kansalaisuuteen.

2000-luvulla poliittisen kansalaisen tilalle on tullut kuluttaja. Poliittisen järjestelmän kannalta kuluttaja on merkinnyt arvaamattomuutta – jos voi vaihtaa ostamaansa palvelua tai tuotetta, miksei myös poliittista aatetta. Tähän muutokseen sopii myös politiikan uudenlainen markkinointi, populistien retoriikka.

Kuluttajuus näyttää jääneen poliittiselta järjestelmältä huomaamatta, koska Yhdysvaltain presidentinvaaleja, Ison-Britannian Brexitiä ja perussuomalaisten jytkyä on seurannut julkinen hämmennys. Mistä ihmeestä nämä äänestäjät tulivat? Keitä ovat ihmiset, jotka istuivat poliittisen vaalikampanjan katsomossa, eivät reagoineet gallupeihin, mutta onnistuivat yllättämään muut ja ehkä itsensäkin äänestämällä?

Ylen kannatusmittauksen tausta-aineistosta selviää, että poliittisen kantansa kertomatta jättäneistä suurin osa on tällä hetkellä työväestöä tai eläkeläisiä. Brexitin ja Trumpin voiton takana olivat erityisesti teollisten työpaikkojen katoamisesta kärsineet alueet. Jytky sai liikkeelle lähiöiden asukkaita, jotka olivat aiemmin jättäneet äänestämättä.

Pinnan alla muhiva tyytymättömyys ja piilotetut puoluekannat kiinnostavat tutkijoita. Samaan aikaan useat suomalaispoliitikot ovat moittineet median teettämiä kannatusmittauksia. Pääministeri Juha Sipilä kehotti viikko sitten puoluevaltuustossa keskustan väkeä heittämään puoluebarometrit ja gallupit roskakoriin. Siis mittaukset siitä, mitä kansa ajattelee.

Mielipidemittaukset on vain yksi, mutta melko hyvin toimiva keino pysyä perillä kuluttajien reaktioista. Media voi hoitaa oman roolinsa taustoittamalla kannatusmittauksia  ja muistuttamalla, ettei yksittäisistä mittauksista – kuten Ylen juuri julkistamasta marraskuun kannatusarviosta – pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Mutta sekin on käynyt ilmi, että mittaukset jättävät suuren aukon, johon kaupallisten tutkimuslaitosten pitäisi vastata. Ne  eivät ole pystyneet ennustamaan äänestäjien kasvavaa tyytymättömyyttä tai liikehdintää tai valaisemaan sen syitä. Pitäisi pystyä, kun on siinä bisneksessä.

Yliopistot, eduskuntatutkimuksen laitos, ajatushautomot ja media ovat omalla tontillaan saman haasteen edessä: miten pysyä jyvällä ihmisten poliittisista asenteista ja arvoista muuallakin kuin Etelä-Suomessa.

SDP pysyi ykkösenä – kisa kärjessä kiristyi

Puoluekannatusgrafiikka

Pääministeripuolue keskusta on kohentanut kannatustaan Ylen marraskuun mittauksessa ja ero kärjessä jatkavaan SDP:hen on kutistunut alle yhteen prosenttiyksikköön.

Puoluekannatusgrafiikka

Opposition SDP:tä äänestäisi Taloustutkimuksen Ylelle tekemän mittauksen mukaan 21,1, keskustaa 20,4 ja kokoomusta 18,9 prosenttia vastanneista. Vihreille mitattiin 12,6, vasemmistoliitolle 8,6 ja perussuomalaisille 8,5 prosentin kannatus.

Kolmen suurimman puolueen kisa on syksyn aikana kiristynyt. SDP:n ja kokoomuksen kannatus on kesän jälkeen noussut. Keskusta notkahti lokakuussa, mutta korjasi nyt hieman asemiaan.

Sipilän Terrafame-kohu nipisti keskustaa

Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan keskustan kannatus nousi 21. marraskuuta alkaneella viikolla, mutta viimeisellä tutkimusviikolla keskustan suosio taas notkahti.

Pajunen tulkitsee, että kaivosyhtiö Terrafamen rahoituspäätös toi keskustalle ensin myönteistä julkisuutta, mutta keskustelu pääministeri Juha Sipilän jääviydestä käänsi tuulen.

Pääministerin ja Ylen välisen mittelön pysyvät vaikutukset keskustan kannatukseen näkyvät kuitenkin vasta seuraavissa kannatusmittauksissa.

Rinteen jatkoilmoitus rauhoitti SDP.tä

Lokakuussa suosituimmaksi puolueeksi nousseen SDP:n sisällä kuohui marraskuussa. Eduskuntaryhmässä äänestettiin henkilövalinnoista, ja Ylen kysely puoluevaltuuston jäsenille kertoi, että puoluejohtaja Antti Rinteelle kaivataan haastajia.

Rinne ilmoitti jatkohaluistaan puoluevaltuuston kokouksessa, eikä hänelle ole vielä ilmaantunut vastaehdokasta. SDP:n puoluekokous valitsee puheenjohtajan helmikuun alussa Lahdessa.

Pajusen mukaan SDP:n kannatus oli marraskuun lopulla jälleen nousussa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin vetäytyminen latisti puheenjohtajakisan, mutta rauhoitti samalla puolueen.

Kuntavaaleista tulossa kolmen kisa

Kuntavaaleihin on aikaa runsaat neljä kuukautta ja puolueiden ehdokashankinta pyörii täysillä.

Suurin oppositiopuolue SDP rakentaa kuntavaaleista kansanäänestystä Sipilän hallitusta vastaan. Kuntavaalien tuloksella on myös yleispoliittista merkitystä eduskuntavaalikauden puolivälin kuntopuntarina.

Kolmen suosituimman puolueen ero muihin kasvoi, kun vihreät kadotti kuukaudessa kannatuksestaan yhden prosenttiyksikön.

Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset tasoissa

Hallituspuolueiden yhteiskannatus nousi hieman, kun keskusta ja vähän kokoomuskin kohensivat kannatustaan ja perussuomalaiset pysyi ennallaan.

Perussuomalaisten kannatus näyttää jämähtäneen alle yhdeksän prosentin. Puolueen vuoden 2012 kuntavaalitulos, 12,3 prosenttia, on vielä haastavan kaukana.

Perussuomalaiset käy nyt kisaa samassa sarjassa lähinnä vasemmistoliiton kanssa. Kesän valonpilkahduksen jälkeen vasemmistoliiton suosio on juuttunut tavanomaisiin lukuihin.

Äänestäjät entistä epävarmempia

Pienten oppositiopuolueiden RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia koko vaalikauden aikana.

Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 2 927 henkilöä. Haastattelut tehtiin 2.–29.11.2016. Puoluekantansa kertoi 57,3 prosenttia kaikista vastanneista.

Puoluekantansa kertoneiden määrä on ollut koko tämän vuoden ajan alamaissa, ja epävarmojen äänestäjien määrä on nyt suurimmillaan.

Kannatusmittauksen virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta noin kaksi prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Lataa tutkimusaineisto itsellesi tästä PDF-tiedostosta.

 

Muokattu 2.12. klo 8.20: "Pajunen tulkitsee, että kaivosyhtiö Terrafamen rahoituspäätös toi keskustalle ensin myönteistä julkisuutta, mutta pääministeri Juha Sipilän Yle-viesteistä noussut kohu käänsi tuulen" on korjattu muotoon "Pajunen tulkitsee, että kaivosyhtiö Terrafamen rahoituspäätös toi keskustalle ensin myönteistä julkisuutta, mutta keskustelu pääministeri Juha Sipilän jääviydestä käänsi tuulen."

Asema-aukion pahoinpitelyn ja kuolemantuottamuksen rikosepäilyt kovenivat

Törkeästä kuolemantuottamuksesta epäilty Jesse Torniainen (kuvassa oikealla) oikeudessa asianajajansa kanssa.

Rikosepäilyt Suomen Vastarintaliikkeen jäsentä kohtaan ovat aiempaa vakavampia.

Törkeästä kuolemantuottamuksesta epäilty Jesse Torniainen (kuvassa oikealla) oikeudessa asianajajansa kanssa.

Helsingin Asema-aukiolla miehen kuolemaan johtanut pahoinpitely on edennyt syyteharkintaan. Helsingin poliisi epäilee esitutkinnan perusteella, että kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikeen jäsen syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Tutkinnanjohtaja Teemu Kruskopf ei halua kommentoida tänään valmistunutta esitutkintaa tarkemmin.

Poliisi tutki asiaa aluksi epäiltynä pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena.

Kuolemaan johtanut pahoinpitely tapahtui Vastarintaliikkeen mielenilmauksessa syyskuussa.

Uhri oli tullut sivullisena henkilönä Asema-aukiolle. Hän oli kävellyt yhden Vastarintaliikkeen lippumiehen eteen, sylkäissyt maahan ja sen jälkeen jatkanut matkaansa.  

Rikoksesta epäilty oli juossut miestä kohti ja potkaissut voimakkaasti häntä rintaan. Uhri oli kaatunut maahan ja lyönyt päänsä. Mies menehtyi sairaalasta kotiuttamisen jälkeen.

Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan miehen kuoleman aiheutti pahoinpitelystä aiheunut kallovamma.

Rikoksesta epäilty Jesse Torniainen on kiistänyt osallisuutensa asiaan. Hänellä on takanaan useita aiempia väkivaltarikoksia.

Venäjän keskiluokan elämä kurjistuu – talouskriisi kiskoo elintasoa alas

Nuori nainen valkoisessa kauluspaidassa, vieressä istuu nuori mies harmaassa trikoopaidassa.

Matkailu ja gourmet-ruoka ovat luisumassa Venäjän keskiluokan ulottumattomiin, kun pitkittynyt talouskriisi riepottelee maata. Moskovalaispariskunta on säästänyt kuukausia Suomen-lomaa varten.

Nuori nainen valkoisessa kauluspaidassa, vieressä istuu nuori mies harmaassa trikoopaidassa.

MOSKOVA Venäjän talouskurimus rokottaa pahiten keskiluokkaista elämäntapaa, johon yhä suurempi osa venäläisistä oli vasta alkamassa tottua. Matkailu, laadukas ruoka ja yksityiset terveyspalvelut ovat käyneet entistä saavuttamattomammiksi.

 – Keskiluokalla ei ole enää varaa sen aiempaan elämäntapaan. Muutos elintasossa verrattuna kriisiä edeltävään aikaan on kaikkein suurin juuri keskiluokalla, kertoo tutkija Svetlana Marejeva Moskovan talouskorkeakoulun sosiaalipolitiikan instituutista.

Venäläinen keskiluokka hyötyi 2000-luvulla talouskasvusta, jota korkea öljynhinta tuolloin vauhditti. Nyt heidän elinolonsa kurjistuvat.

Venäjän tiedeakatemian tutkimus vahvistaa keskiluokan kärsineen talouskriisistä suhteellisesti enemmän kuin alempiin tuloluokkiin kuuluvat taloudet.

Elintarvikkeiden hinnannousu rokottaa kukkaroa

Moskovan laidalla asuvat Roman Sosin ja Ksenija Polikutina, insinööri ja vaateketjun myymälävastaava, tienaavat yhdessä huomattavasti keskivertomoskovalaistaloutta enemmän. Talouskriisi tuntuu silti selvästi heidänkin arjessaan.

Pariskunta on remontoinut kerrostaloasuntonsa skandinaaviseen tyyliin. Kulujen säätämiseksi remontti on tehty omin käsin.

Hintojen nousun huomaa etenkin ruokaostoksilla.

– Hinnat nousevat joka kuukausi. Aiemmin tuhannella ruplalla saattoi valmistaa muutaman illallisen, mutta nyt se hädin tuskin riittää välttämättömiin peruselintarvikkeisiin, Polikutina sanoo.

Nykykurssin mukaan tuhat ruplaa on hieman alle 15 euroa.

Lokakuussa elintarvikkeiden hinnat olivat lähes kuusi prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin, Venäjän valtion tilastopalvelu laski. Viime vuoden lokakuussa puolestaan elintarvikkeet olivat kallistuneet liki 18 prosenttia vuodesta 2014.

Hintojen nousu on iskenyt pahiten tuontielintarvikkeisiin, jotka olivat ennen keskiluokan suosiossa. Venäjän lännelle määräämät vastapakotteet ovat lopettaneet suuren osan eurooppalaisten elintarvikkeiden tuonnista kokonaan.

Keskiluokka ei enää investoi itseensä

Sosin ja Polikutina kertovat suunnittelevansa rahankäyttöänsä järjestelmällisesti. Kaikki kotitalouden menot ja tulot kirjataan tarkasti ylös.

– Aiemmin emme seuranneet kulujamme, mutta nyt mietimme tarkkaan ostoksiamme. Lisäksi säästämme konkreettisia tavoitteita varten. Pyrimme siihen, että säästäminen ei häiritsisi arkeamme, Roman Sosin sanoo.

Matkustamista rakastava pariskunta on säästänyt kuukausia uudenvuoden lomaa varten. He haluavat silloin matkustaa Suomeen.

Lisäksi he käyttävät varoja itsensä kehittämiseen – kielitaito ja muu erikoisosaaminen kantaa heidän mielestään työelämässä pitkälle.

Venäjällä tehty kyselytutkimus paljasti, että iso osa venäläistä keskiluokkaa on talouskriisin myötä kuitenkin lopettanut omaan osaamiseensa investoinnin.

 – Keskiluokka ei tunne enää samanlaista yhteyttä omaan itseensä sijoittamisen ja oman yhteiskunnallisen aseman paranemisen välillä. Ylempään yhteiskuntaluokkaan nouseminen nähdään mahdollisena enää vain hyvin kapealle väestöryhmälle, selvittää Svetlana Marejeva Moskovan talouskorkeakoulusta.

Venäläiset kiistelevät: Onko keskiluokkaa enää jäljellä? 

Venäjällä käydäänkin nyt vilkasta keskustelua keskiluokan asemasta ja sen tulevaisuudesta. Synkimpien näkemysten mukaan talouskriisi on käytännössä hävittänyt keskiluokan kokonaan.

Keskiluokan kokoa ja kehitystä on vaikea arvioida. Siitä ei ole yksiselitteistä määritelmää, ja eri mittarit antavat keskiluokasta hyvinkin erilaisia näkemyksiä.

Tuloihin, omaisuuteen, koulutukseen ja ammattiin nojautuvan määritelmän mukaan Venäjän keskiluokkaan on arvioitu kuuluvan tällä hetkellä noin 25–35 prosenttia väestöstä.

Jos lähtökohdaksi otetaan omaan kokemukseen perustuva arvio, venäläisen keskiluokan koko näyttäytyy paljon suurempana. Kaikilla mittareilla keskiluokka näyttää kutistuneen talouskriisin aikana.

Esimerkiksi Venäjän suuremman pankin Sberbankin teettämän tutkimuksen mukaan itsensä keskiluokkaan lukevia on 51 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kahden viime vuoden aikana keskiluokkaan itsensä lukevien määrä on vähentynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä. Noin 14 miljoonaa venäläisistä katsoo pudonneensa alempiin tuloluokkiin.

Keskiluokan tulevaisuus epävarma

Energiavaroihin nojautuvan Venäjän talous on erittäin riippuvainen öljyn maailmanmarkkinahinnoista. Tämä taas heijastuu suoraan keskiluokan kokoon ja elintasoon. Sen tulevaisuudennäkymät ovat epävakaat.

Keskiluokan kehittymistä hidastavat myös yhteiskunnan heikot instituutiot ja toimivien pelisääntöjen puute. Keskiluokka kaipaisi ennustettavuutta tulevaisuuden suhteen, mutta se on nyt kovin vaikeaa.

– En ole kovin varma huomisen suhteen. Ruplan rajut heilahdukset ja nykyinen ulkopolitiikkamme eivät nekään lisää vakautta, Roman Sosin kertoo.

Jos keskiluokan kurjistuminen jatkuu, saattaa se alkaa nakertaa myös Venäjän yhteiskunnan vakautta.

 – Jos pudotus jatkuu jyrkkänä, se synnyttää sosiaalisia jännitteitä ja herättää vaatimuksia valtionjohtoa kohtaan. Tällä hetkellä keskiluokan protestimieliala on vielä matala, sanoo Svetlana Marejeva Moskovan talouskorkeakoulusta.

Australia: Iso Valliriutta ei ole kuolemassa

Kuolleita koralleja.

Australia antoi riutan tilasta selvityksen Unescolle, joka viime vuonna harkitsi riutan asettamista uhanalaisten luontokohteiden listalle sen kunnon heikentymisen vuoksi.

Kuolleita koralleja.

Australian mukaan Iso Valliriutta ei ole kuollut eikä kuolemassa.

Australia ilmoitti asiasta YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestölle Unescolle, joka harkitsi viime vuonna Ison Valliriutan laittamista uhanalaisten kohteiden listalle.

Tämä olisi tarkoittanut arviota, että riutta on tuhoutunut jo niin paljon, ettei se ole enää ainutlaatuinen luontoperintökohde. Unesco kuitenkin päätti vielä tarkkailla tilannetta ja velvoitti Australian raportoimaan tähän joulukuuhun mennessä suojelutilanteesta.

Ruppausta ja satamarakentamista rajoitetaan

Australian mukaan  riutta on sitkeä ja terve ja sen suojelussa on edistytty.

Australia on laatinut suojelua varten 151 toimenpiteen ohjelman. Ympäristöministeri Josh Frydenberg sanoo Sky News -uutiskanavalle, että toimenpiteistä 32 on toteutettu ja 103 on käynnissä.

Suojelutoimin on pyritty muun muassa rajoittamaan valumia mereen sekä tiukennettu määräyksiä ruoppausjätteen käsittelystä ja satamarakentamisesta.

Australia on luvannut riutan suojluun noin 1,4 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana.

"Kuin korjaisi ikkunan palavasta talosta"

Australia ei ole kuitenkaan luvannut lisärahaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, vaikka sitä pidetään riutan suurimpana uhkana. Vastikään uutisoitiin, että riutalla on ollut meriveden lämpenemisen takia käynnissä suurin tunnettu korallien haalistuminen ja joukkokuolema.

Australia sanoo toimivansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi YK:n kautta. Uutistoimisto AFP:n lainaamat tutkija Tim Flannery ja ympäristöjärjestö Greenpeacen edustaja Shani Tager pitävät tätä kuitenkin riittämättömänä.

Riippumatonta ilmastojärjestöä Climate Councilia edustava Flannery sanoo, että meriveden laadun parantaminen samalla, kun ilmastonmuutoksen eteen ei tehdä mitään on vähän kuin korjaisi ikkunan, kun talo on tulessa.

Trumpin hallinnosta tulossa konservatiivisin pitkään aikaan – "Vaaleilla on seurauksensa"

Donald Trum kulkemassa ovesta. Edessä liehuu Yhdysvaltojen lippu.

Yle Uutiset esittelee henkilöt, jotka Trump on nimittänyt kabinettiinsa tähän mennessä.

Donald Trum kulkemassa ovesta. Edessä liehuu Yhdysvaltojen lippu.

Donald Trumpin hallinnosta on muodostumassa Yhdysvaltain konservatiivisin vuosikymmeniin, arvioivat yhdysvaltalaiset lehdet. Lehdet ovat kutsuneet sitä myös äärioikeistolaiseksi ja rasistiseksi.

– Trump on toteuttamassa vaalilupaustaan ja nimeämässä hyvin konservatiivisia tahoja ministerien paikoille, ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.

– Vaaleilla on seurauksensa. Äänestäjät saavat, mitä ovat tilanneet. Ei kannata ajatella, että Washington muuttaisi Trumpia. Hänellä on selkeästi tahtotila muuttaa Washingtonia.

Obaman perintöä puretaan

Trumpin terveysministeri haluaa purkaa presidentti Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen, hänen koulutusministerinsä arvostelee julkisia kouluja ja hänen oikeusministerinsä karkottaisi entistä enemmän laittomia maahanmuuttajia.

Aaltola huomauttaa, että Trumpin nimittämien ministerien politiikka perustuu vapaisiin markkinoihin ja niiden ehtoihin. Valtion roolia halutaan vähentää ja Obaman perintöä purkaa.

– Mitään kädenojennusta demokraattien suuntaan ei ole tapahtumassa, arvioi Aaltola.

Toistaiseksi Trump on valinnut tiimiinsä vain vähän maltillista linjaa edustavia republikaaneja. Heitä edustaa lähinnä tuleva YK-suurlähettiläs Nikki Haley, sekä joidenkin arvioiden mukaan valtiovarainministeri Steven Mnuchin ja kauppaministeri Wilbur Ross.

– Trumpin ajatus on tietysti, että hän saa talouden nousuun, sitä kautta ihmiset ovat tyytyväisiä ja polarisaatio vähenee. Yhdysvalloissa koittavat uudet kulta-ajat.

Miljonäärejä ja miljardöörejä

Yhdysvaltalaislehdet ovat arvostelleet myös sitä, että useat Trumpin nimittämät ministerit ovat miljonäärejä tai miljardöörejä. Kampanjassaan Trump lupasi suitsia Wall Streetin valtaa.

– Maailmanlaajuinen talouden rakenne on vastuussa päätöksistä, jotka ovat ryöstäneet työväenluokkaamme, riistäneet vaurautemme ja sijoittaneet rahamme muutamien isojen yhtiöiden taskuihin, Trump sanoi televisiomainoksessa.

Mainoksessa vilahteli kuvia muun muassa New Yorkin pörssistä ja Goldman Sachs -pankista. Nyt Trump nimittää valtiovarain- ja kauppaministerinsä näistä piireistä.

– Se on Trumpille luontaista verkostoa. Hän nimittää ihmisiä, jotka tuntee ja kokee kaltaisekseen. Siinä on ristiriita kampanjapuheisiin, toteaa Mika Aaltola.

Tässä esittelyt kaikista Trumpin tähän mennessä kabinettiinsa nimittämistä henkilöistä:

James N. Mattis, puolustusministeri

James "hullu koira" Mattis on eläköitynyt kenraali. Hänet tunnetaan yhtenä sukupolvensa vaikutusvaltaisimmista sotilasjohtajista.

Mattis korostaa hyvien suhteiden tärkeyttä Yhdysvaltain liittolaisiin, ja hän on arvostellut Obaman puheita liittolaisista vapaamatkustajina.

– Ei se ollut Trump, vaan presidentti, joka sanoi, että liittolaisemme ovat vapaamatkustajia, sanoi Mattis huhtikuussa The Atlanticissa.

Mattis toimi sotilasliitto Natossa vuosina 2007–2010. Sen jälkeen hän vastasi Yhdysvaltain asevoimien toiminnoista Lähi-idässä eläköitymiseensä asti.

Hän kannattaa kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan konfliktin ratkaisemiseksi.

– Maksoin päämajamme päällikkönä päivittäisen hinnan turvallisuudestamme, koska amerikkalaiset nähdään puolueellisina Israelille. Maltillisimmista maltillisimmat arabit, jotka haluavat tukea meitä, eivät voi näyttää tukeaan julkisesti, koska emme osoita kunnioitusta Palestiinan arabeille.

Hän pitää Irania pysyvimpänä uhkana Lähi-idän rauhalle. Iranin ydinsopimus voi hidastaa Irania kehittämästä ydinasetta, mutta se ei estä sitä, Mattis arvioi.

66-vuotias Mattis on ollut eläkkeellä kolme vuotta. Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan puolustusministeri ei ole saanut olla aktiivisessa palveluksessa seitsemän viime vuoden aikana. Mattisin valinta edellyttääkin, että kongressi ohittaa lain.

Steven Mnuchin, valtiovarainministeri

Steven Mnuchin tunnetaan Yhdysvalloissa pankkiirina, sijoittajana, rahoittajana ja elokuvatuottajana. Hän kuului Trumpin presidentinvaalikampanjan suurimpiin rahoittajiin.

Mnuchin loi uransa Goldman Sachs -liikepankissa. Hän työskenteli siellä 17 vuotta, kunnes päätti lähteä vuonna 2002. Nykyään hän Dune Capital Management -sijoitusrahaston toimitusjohtaja. 53-vuotias Mnuchin on miljardööri.

2000-luvun lopussa Mnuchin ja joukko muita miljardöörisijoittajia ostivat kalifornialaisen IndyMac-pankin, joka joutui talousvaikeuksiin asuntokuplan puhjettua. Sen nimeksi muutettiin OneWest. Kuudessa vuodessa se irtisanoi yli 36 000 kiinnelainaa.

Mnuchin on rahoittanut muun muassa elokuvia Fantastic Beasts and Where to Find Them, Avatar ja X-Men.

Valtiovarainministerinä Mnuchin lupaa verokevennyksiä keskiluokalle. Hän uskoo, että veronkevennykset loisivat uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Mnuchin tavoittelee 3–4 prosentin vuosittaista talouskasvua. Korkeatuloisille ei ole luvassa yleistä veronkevennystä, mutta yhtiöverotusta Mnuchin haluaa keventää.

Wilbur Ross, kauppaministeri

Wilbur Ross on liikemies ja sijoittaja. Hän antoi julkisesti tukensa Trumpin kampanjalle. Ross perusteli tukeaan sillä, että halusi Yhdysvaltojen hallintoon uuden, radikaalimman otteen.

Ross tunnetaan vararikkojen kuninkaana. Hänen yhtiönsä WL Ross & Co. on ostanut talousvaikeuksissa olleita teräs-, hiili- ja autoyhtiöitä ja organisoinut toiminnan uudestaan. Toiminnan kääntäminen voitolle on yleensä merkinnyt yhtiöiden budjettien kiristämistä ja lomautuksia.

79-vuotias Ross on miljardööri. Hänen mainettaan tahraa Sago Mine -yhtiön kaivoksessa Länsi-Virginiassa tapahtunut räjähdys, jossa kuoli 12 kaivosmiestä. Rossin yhtiö oli ostanut kaivoksen vähän ennen räjähdystä.

Huonot kauppasopimukset ja amerikkalaisten työpaikkojen väheneminen ovat Rossin lempiaiheita.

1990-luvulla Ross oli pelastamassa Trumpin Taj Mahal -kasinoa. Hän työskenteli silloin Rothchild Inc -pankin vararikkoneuvojana ja edusti Trumpin velkojia. Rossin mielestä kasino kannattaisi, mikäli Trump saisi jäädä sen johtoon.

Elaine Chao, liikenneministeri

Elaine Chao on nainen, maahanmuuttaja ja republikaanihallinnon veteraani. Hän on naimisissa Kentuckyn senaattorin, republikaanienemmistön ryhmänjohtaja Mitch McConnellin kanssa.

Trump lupasi kampanjassaan rahaa teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin korjaamiseen. New York Times uskookin, että Chao saa merkittävän roolin Trumpin hallituksessa.

Hänellä on niin henkilökohtaista kuin poliittistakin kokemusta Washingtonin vallankäytävistä.

Hän oli presidentti George W. Bushin työllisyysministeri ja ainoa tämän ministereistä, joka toimi tehtävässään kaikki Bushin hallinnon kahdeksan vuotta. Häntä kuitenkin arvosteltiin löyhästä suhtautumisesta työturvallisuuteen.

63-vuotias Chao on syntynyt Taiwanissa. Hän muutti Yhdysvaltoihin 8-vuotiaana.

Tom Price, terveysministeri

Tom Price edustaa Georgian osavaltiota kongressissa. Hänet tunnetaan presidentti Barack Obaman terveydenhoitouudistuksen, Obamacaren, vannoutuneena vastustajana.

Trump lupasi kampanjansa aikana toistuvasti kumota terveydenhoitouudistuksen, ja republikaanit luottavat siihen, että Price tekee juuri sen.

– Voin kertoa, mistä aloitamme: Obamacaren kumoamisesta ja korvaamisesta, sanoi republikaanien enemmistöjohtaja, senaattori Mitch McConnell New York Timesille nimityksen selvittyä.

62-vuotias Price oli ensimmäisiä kongressiedustajia, joka laati vaihtoehdon Obaman terveydenhoitouudistukselle. Hänen esityksensä perustuu vapaisiin markkinoihin. Kuluttajan suojaa heikennetään ja lääkärien valtaa kasvatetaan.

Price johtaa edustajainhuoneen budjettivaliokuntaa. Hän antoi Trumpille tukensa presidentinvaalikampanjan aikana.

Hän kuuluu republikaanien konservatiiviseen teekutsuliikkeeseen. Hän vastustaa aborttia, sukupuolineutraalia avioliittoa ja asekaupan valvonnan lisäämistä, kertoo uutissivusto Heavy. 

Betsy DeVos, opetusministeri

Betsy DeVos on varakkaan perheen tytär ja miljardöörimiehen vaimo Michiganistä. Hänet tunnetaan kristittynä hyväntekijänä.

Koulukysymyksissä DeVos kannattaa yksityistämistä. Opettajien ammattiyhdistys on arvostellut hänen valintaansa opetusministeriksi.

– Nimittämällä Betsy DeVosin, Trumpin hallinto on osoittanut, ettei sillä ole käsitystä siitä, mikä on oppilaiden, vanhempien, opettajien ja yhteisöjen parhaaksi, ammattiliiton puheenjohtaja Lily Eskelsin García sanoi.

– Hän on johdonmukaisesti ajanut yritysten agendaa yksityistää julkinen opetus, tehdä siitä ammattitaidotonta ja ratkoa ongelmia valmiilla muotilla.

DeVos suhtautui Trumpin kampanjaan varautuneesti. Hänellä on paremmat yhteydet Trumpin varapresidenttiin Mike Penceen ja Washingtonin republikaanipiireihin. Perhe on lahjoittanut suuria summia konservatiivien kampanjoihin vuosien varrella.

58-vuotias DeVos on teollisuusmies Edgar Princen tytär. Hänen miehensä Dick Davos Junior on puolestaan Amwayn suoramyyntii-mperiumin perijä. Hänen omaisuutensa arvo on viisi miljardia dollaria.

Nikki Haley, YK-suurlähettiläs

Nikki Haley on Etelä-Carolinan kuvernööri. Hän on osavaltion ensimmäinen naiskuvernööri ja ensimmäinen intianamerikkalainen kuvernööri.

43-vuotis Haley on republikaanipuolueen nouseva tähti, vapaiden markkinoiden ja kansainvälisen kaupan kannattaja.

Kansainvälistä huomiota hän sai vaatiessaan, että etelävaltioiden lippu poistettaisiin Etelä-Carolinan osavaltion parlamenttitalon alueelta. Orjuutta kannattaneet etelävaltiot käyttivät lippua symbolinaan Yhdysvaltain sisällissodassa vuosina 1861–1865.

Kansanliike alkoi vaatia lipun poistamista, kun asemies ampui yhdeksän ihmistä mustan seurakunnan kirkossa. Teosta epäilty mies poseerasi lippu käsissään internetissä julkaistuissa kuvissa. Lippu poistettiin heinäkuussa 2015.

Ulkopolitiikasta Haleyllä ei ole juurikaan kokemusta, eikä hänen kantojaan Yhdysvaltain asemasta maailmassa tiedetä. Haley suhtautui Trumpin kampanjaan erittäin kriittisesti. Hän jopa varoitti, että Trumpin tapa hiljentää arvostelijat voisi jopa johtaa maailmansotaan.

– Kun presidentti uskoo, että pystyt vaikuttamaan kansan hyvinvointiin, kansan asemaan maailmassa, kutsu on otettava huomioon, Haley sanoi tiedotteessa nimityksensä selvittyä.

Diplomaatti- ja hyväntekeväisyyspiireissä nimitys on otettu innolla vastaan.

– Toivomme, että hän antaa äänensä kuulua maailman suojattomimpien ihmisten puolesta. He kärsivät nälästä, väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuudesta, totesi hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam.

Haley on abortin vastustaja.

Jeff Sessions, oikeusministeri

Jeff Sessions oli ensimmäinen senaattori, joka antoi julkisesti tukensa Trumpille esivaaleissa. Hän toimi Trumpin kampanjan maahanmuuttoneuvonantajana.

Sessions tunnetaan maahanmuuton vastustajana, ja häntä on syytetty rasistiksi. Vuonna 1986 presidentti Ronald Reagan yritti nimittää Sessionsin liittovaltion tuomariksi, mutta nimitys kaatui kongressissa juuri rasismisyytöksiin.

Sessionsin kerrottiin kutsuneen mustaa asianajajaa "pojaksi". Nimitystä käytettiin orjuuden ja rotuerottelun kaudella halventavassa merkityksessä. 69-vuotias Sessions on kiistänyt rasismisyytteet.

Viime vuonna hän kirjoitti 25-sivuisen raportin, jossa hän esitti hallitsemattoman maahanmuuton johtavan työpaikkojen menetyksiin ja riippuvuuteen sosiaaliturvasta. Hän kannattaa muurin rakentamista Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle.

Sessions vastustaa aborttia ja sukupuolineutraalia avioliittoa. Demokraateille Sessionsin nimitys on ollut punainen vaate.

– Mikäli kaipaat aikoja, jolloin mustat pidettiin hiljaisina, homoseksuaalit olivat kaapissa, siirtolaiset olivat näkymättömiä ja naiset pysyivät keittiössä, senaattori Jefferson Beauregard Session on miehesi, totesi demokraattien Luis Gutiérrez nimityksestä.

Mike Pompeo, CIA:n johtaja

Mike Pompeo on kongressin edustajainhuoneen republikaaniedustaja Kansasista.

Hän vastustaa Iranin ydinsopimusta, syyttää Obamaa terroristien kanssa veljeilystä, puolustaa kidutuksen käyttöä kuulusteluissa ja lupaa pitää Guantamo Bayn vankilierin toiminnassa toistaiseksi.

Lisäksi hän kannattaa Kansallisen turvallisuuden viraston NSA:n urkintaohjelman palauttamista. Hän pitää ohjelman paljastanutta tietovuotaja Edward Snowdenia petturina ja ehdottanut, että tämä tuomittaisiin kuolemaan.

Pompeo on lentokoneen osia valmistavan Thayer Aerospace -yhtiön perustaja. Hän johti yhtiötä vuosikymmenen ajan, ennen kuin nousi kongressiin teekutsuliikkeen aallonharjalla vuonna 2011.

Vuonna 2014 hän johti edustajainhuoneen erityisvaliokuntaa, joka tutki hyökkäystä Yhdysvaltain diplomaattiasemalle Benghazissa Libyassa vuonna 2011. Hänen mielestään Clinton epäonnistui operaation johtajana.

Hän on käynyt West Pointin sotilasakatemian ja palvellut Saksassa ennen Berliinin muurin murtumista syksyllä 1989.

Tämä juttu perustuu Mika Aaltolan haastattelun lisäksi muun muassa artikkeleihin:

Politico: Trump's conservative dream team, The Week: Donald Trump is building the most right-wing administration in American history  Independent: Donald Trump builds cabinet team of far-right figures, nationalists – and white men named Mike, Vanity Fair: THE BIG PROBLEM WITH TRUMP’S BILLIONAIRE-FILLED CABINET.

Yle on käsitellyt Trumpin nimityksiä Valkoiseen taloon muun muassa näissä jutuissa: Trump on valinnut kansliapäällikön ja pääneuvonantajansa ja Trump nimeää turvallisuusjohtoaan – konservatiiveja ja "tulisesta puheesta" tunnettu kenraali.

Lentoaseman laboratoriokokeet lähes valmiit, mutta hengitysoireiden syy yhä arvoitus

Hälytysajoneuvoja Helsinki-Vantaan terminaali 2:n edessä 1. joulukuuta.

Seuraavaksi poliisi aikoo kuulla lentoasemalla oireita saaneita ja heidän kanssaan samassa tilassa olleita.

Hälytysajoneuvoja Helsinki-Vantaan terminaali 2:n edessä 1. joulukuuta.

Syy Helsinki-Vantaan lentoaseman työntekijöiden torstaina saamiin hengitysoireisiin ei ole vieläkään selvinnyt. Paikalle hälytettiin pelastuslaitoksen tutkimusten jälkeen torstaina myös Puolustusvoimien erikoisyksikkö tarkempien laitteiden kanssa.

Pelastustoimi, Puolustusvoimat ja poliisi kertoivat iltapäivällä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että laboratoriokokeissa ei ole havaittu mitään poikkeavaa. Kaikkia näytteitä ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta Puolustusvoimien mukaan on hyvin epätodennäköistä, että loputkaan näytteet kertoisivat mitään.

Lentoaseman kakkosterminaali jouduttiin sulkemaan osittain torstaina päivällä, kun yhdeksän turvatarkastuksessa ja sen läheisyydessä töissä ollutta työntekijää sai oireita.

Henkilökunta kärsi ylähengitystieoireista ja silmien kirvelystä. Altistuneita oli yhteensä 27, joista 12 on ollut sairaanhoidossa Peijaksen sairaalassa.

Pelastuslaitos lopettaa nyt omalta osaltaan tapauksen tutkinnan, joka siirtyy poliisille. Varsinaista rikosta ei epäillä, vaan poliisi aikoo suorittaa niin sanottuja esikuulusteluja tapauksessa.

– Kuulustelemme viikonlopun aikana ja ensi viikolla sekä oireita saaneita, että heidän kanssaan samassa tilassa olleita. Uskon että saamme sen avulla asiaan lisää selvyyttä, toteaa tapausta tutkiva rikoskomisario Kimmo Hyvärinen.

Tapausta ei pelastusviranomaisten mukaan pidetä järin poikkeuksellisena. Vastaavia tuntemattomia kaasuja on tavattu julkisissa tiloissa aikaisemminkin 2000-luvulla.

Tekstiä täydennetty 2.12.2016 kello 17:47. Täsmennetty poliisin kommenttia oireita saaneiden ja samassa tilassa olleiden kuulemisen aikataulusta.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä