S-ryhmän kaupoista pois vedetty Rainbow-merkin Ruokaisat pannukasvikset -pakastekasvissekoitus on vienyt kolme ihmistä sairaalahoitoon, selviää SOK:n tutkimuksista. Näiden lisäksi kaksi muuta ihmistä on saanut oireita.

Takaisin vedetyt tuote-erät saattavat SOK:n mukaan sisältää myrkyllisiä Datura-rikkakasvin eli suomalaisittain hulluruohon siemenkotia. Kodat ovat usean sentin mittaisia ja piikikkäitä.

SOK selvitti oireita saaneet poikkeuksellisesti käyttämällä S-ryhmän kauppojen kassajärjestelmää ja rekisteritietoja. Selvitys tehtiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran luvalla.

Kasvissekoituksen valmistaja on belgialainen yritys Dujardin Foods. SOK:n mukaan daturan siemenkodat ovat todennäköisesti päätyneet sekoitukseen espanjalaisten romano-papujen mukana jonkin valmistajan sopimusviljelijän pellolta.

Saksalainen ohjelmistovalmistaja SAP hakee satoja autistisia henkilöitä IT-asiantuntijoiksi, uutisoi BBC. Yhtiön mukaan autisteilla on poikkeuksellisia kykyjä, jotka tekevät heistä alalle sopivia.

- Innovaatio tulee reunoilta, toteaa johtaja Luisa Delgado BBC:lle.

SAP tähtää siihen, että vuoteen 2020 mennessä prosentti yhtiön työntekijöistä olisi autisteja. Kaikkiaan henkilökuntaa on maailmalla 65 000.

Tähän mennessä SAP on palkannut kuusi autistista henkilöä Bangaloren-toimistoonsa Intiaan. He työskentelevät ohjelmistojen testaajina.

Yhtiön mukaan tuottavuus on noussut tulokkaiden ansiosta. Bangaloresta saadut kokemukset ovatkin rohkaisseet kokeilemaan vastaavaa muissa maissa.

Autismi-sanaa käytetään kuvaamaan useita oireyhtymiä, jotka juontuvat keskushermoston kehityshäiriöistä. Oireita havaitaan noin prosentilla maailman väestöstä.

Autisteille on tyypillistä poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja muihin ihmisiin kohdistuvan mielenkiinnon puute. Autistiset henkilöt saattavat olla erittäin älykkäitä.

Venäjällä on syntynyt harvinainen skandaali, jonka keskiössä ovat Rosnano -yhtiön neuvonantaja ja Komsomolskaja Pravda - sanomalehden nuori naistoimittaja.

Neuvonantaja vertasi Stalinin Smersh -joukkoja Natsi-Saksan SS-joukkoihin ja toimittaja sanoi säälivänsä sitä, etteivät fasistit tehneet tällaisia mielipiteitä esittävien liberaalien vanhemmista lampunvarjostimia.

Rosnano-yhtiön johtajan Anatoli Tsubaisin neuvonantaja Leonid Gosman arvosteli radioasema Echo Moskvin blogissaan sitä, että Stalinin perustamista Smersh -vastavakoilujoukoista on tehty sankareita.

Hänen mielestään Smersh ei ollut yhtään vähemmän rikollinen organisaatio kuin natsi-Saksan SS-joukot. Heidän ainoa eronsa oli kaunis univormu, sanoi Gosman. Smershin tarkoituksena oli mm. paljastaa natsien soluttautumisyritykset.

Gosmanin käsityksiä alkoi heti tutkia mm. kolme Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman komiteaa. Samalla on vaadittu Gosmanin erottamista Rosnanosta. Yhtiö on Venäjän suurin nanoteknologiaa kehittävä yritys.

Hitlerin menetelmät tarpeen liberaaleille

Gosmanin puheisiin tarttui kärjekkäimmin Komsomolskaja Pravdan toimittaja Uljana Skoibeda, jolla on kuvissa Neuvostoliiton tunnuksilla, sirpillä ja vasaralla varustettu käsivarsinauha.

Skoibeda laajensi lehtiartikkelissaan Gosmanin käsitykset koskemaan koko Venäjän nykyistä uudistusmielistä väestönosaa.

Skoibeda sanoi toisinaan säälivänsä, etteivät fasistit tehneet tämän päivän liberaalien vanhemmista lampunvarjostimia.

Skoibeda viittasi natsi-Saksan keskitysleireihin, joissa varsinkin juutalaisten vankien ihosta tehtiin mm juuri lampunvarjostimia. Leonid Gosman on juutalainen.

Artikkelia korjattiin netissä heti sen jälkeen, kun se oli aiheuttanut laajaa paheksuntaa. Useat eri tahot ovat vaatineet Skoibedan erottamista lehdestä.

Venäjän katuopposition yhtenä johtohahmona pidetty kirjailija Boris Akunin pitää Skoibedan kannanottoa suorastaan rikollisena tekona, johon esimerkiksi kansainvälisten juutalaisjärjestöjen pitäisi puuttua.

Kannanotto ei voi olla pelkästään yksittäisen toimittajan, vaan kyse on lehden linjasta, sanoi Akunin.

Potkujen sijaan nuhteet

Komsomolskaja Pravdan johto antoi Skoibedalle potkujen sijaan nuhteet.

Lehden päätoimittajan mukaan Skoibedan artikkeli oli tarkoitettu poleemiseksi. Gosmanin arvostelu oli päätoimittaja Vladimir Sungorkinin mukaan oikeutettua siksi, että Gosmanin SS-vertaus loukkasi suurta joukkoa Smershin rehellisiä ja urhoollisia jäseniä.

Myöhemmin korjatussa artikkelissa sanottiin, että liberaalit tarkastelevat historiaa kaivaakseen maata Venäjän jalkojen alta.

Suomeen ollaan perustamassa uutta lentoyhtiötä. Snowbird-niminen yhtiö aikoo aloittaa ensi talvena tilauslennot Suomesta Välimeren alueelle ja Eurooppaan. Yhtiön taustalla on entisiä Air Finlandin työntekijöitä.

Snowbird aikoo aloittaa liikennöinnin talvikaudella yhdellä 170-paikkaisella Airbus-matkustajakoneella. Yhtiö ei lähde kilpailemaan Kanarian saarten massamarkkinoista - koneen kantama ei edes mahdollista välilaskuttomia lentoja Las Palmasiin - vaan pyrkii pienten matkanjärjestäjien kuljettajaksi Välimeren alueelle.

- Lomaliikenne on ilmailun alalla ainoa kasvava alue halpalentoyhtiöiden lisäksi Euroopan alueella ja Suomessa on selkeä kysyntä siihen. Suomalainen lomamatkustaja tarvitsee suomalaista lento-operaattoria ja Snowbird on sellainen, sanoo toimitusjohtaja Marja Aalto.

Yhtiön taustalla on kolme vuosi sitten konkurssin tehneen Air Finlandin entistä työntekijää, mutta tämän tarkempaa tietoa yhtiöpohjasta ei vielä kerrota. Snowbird aikoo ilmaan ensi talvena. Pääkohteita ovat muun muassa Egypti ja varsinkin Turkki, josta toimitusjohtaja Marja Aalto uskoo lähivuosina kehittyvän suomalaisten uuden aurinkorannikon. Matkakohteet soveltuvat myös pienille matkanjärjestäjille.

- Kun useampi matkanjärjestäjä jakaa sen lentokoneen, silloin ei nouse se riski liian suureksi, riski on kohtuullinen ja pystytään saamaan valikoimaan useampia kohteita eikä olla vaan sidottu pääkohteisiin tai yhteen kaupunkiin.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa rahoittaa tutkimustyötä, jossa kehitetään ruoanvalmistukseen kykenevää 3D-tulostinta. Tavoitteena on, että astronautit voisivat jonain päivänä herkutella 3D-tulostetulla pizzalla matkalla Marsiin.

Nasan rahoituksesta kertoi ensimmäisenä talouteen keskittyvä verkkosivusto Quartz. Sen mukaan texasilainen Systems and Materials Research Corporation (SMRC) on saanut 125 000 dollaria ruokatulostimen kehittelyyn.

SMRC:ssä työskentelevä insinööri Anjan Contractor toivoo, että hänen ideoimansa laite löytyy tavallisista kodeista joskus tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Contractor puuhastelee tulostimen prototyypin parissa.

Käytännössä laite valmistaisi ruokaa kerros kerrallaan. Tulostimeen kytkettäisiin jauhe- ja nestekasetteja, jotka sisältäisivät hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja.

3D-tulostaminen pudottaisi jätteeksi päätyvän ruoan määrää merkittävästi. Tämä olisi ennen muuta sen ansiota, että raaka-aineet säilyvät jopa 30 vuotta pilaantumatta.

Eläkeläiset ry haluaa terveydenhuollon omavastuut yhteen. Järjestön laskelmien mukaan nykyiset erilliset lääkkeiden, terveydenhuollon sekä matkojen maksukatot tarkoittavat yli 1 500 euron omavastuita vuodessa. Summa on enemmän kuin kahden kuukauden takuueläke.

- Köyhällä ei ole varaa sairastaa, sanoo eläkeläisjärjestön puheenjohtaja Kalevi Kivistö.

- Tilanne on kestämätön. Sairastamiseen liittyvät erilliset omavastuuosuudet on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi

Esimerkiksi sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvien matkojen omavastuuta korotettiin vuodenvaihteessa yli 50 prosenttia matkaa kohden. Kehysriihessä päätettiin toisistakin samansuuruisista korotuksista 2014.

Kivistö arvostelee hallitusta siitä, että tilanne on paljon sairastavalle köyhälle vaarallinen. Yhdistetyn omavastuu katon pitäisi olla hänen mukaansa selvästi alhaisempi kuin nykyiset yhteen laskettuina. Valtuuston kokouksessa tällä viikolla päädyttiin vaatimaan myös terveyskeskusmaksun poistamista.

Eläkeläiset ry on sitoutumaton järjestö.

Sveitsi järjestää marraskuussa kansanäänestyksen, joka saattaa mullistaa maailmalla vallitsevan tavan maksaa yritysten johtoportaalle huippupalkkoja, kertoo saksalainen sanomalehti Die Welt.

Sveitsiläiset saavat kansanäänestyksessä päättää, asetetaanko yritysten johtajien palkoille tiukka raja. Johtajien kuukausipalkka ei saisi nousta suuremmaksi kuin alimman palkkaluokan työläisen palkka 12-kertaisena.

Lakiesityksen takana ovat Sveitsin sosiaalidemokraatit ja vihreät, jotka ovat keränneet kansanäänestystä varten tarvittavat 100 000 allekirjoitusta. Puolueet ajattelevat, ettei yhdenkään johtajan kuukausipalkka saa ylittää työntekijän vuosipalkkaa.

Ehdotus nostattaa kuohuntaa yritysten hallituksissa. Jos lakimuutos menee läpi, romahduttaisi se tuhansien johtajien palkat. Suuryrityksissä huippujohtajien palkat voivat olla useita satoja kertoja suuremmat kuin alimpien työntekijöiden palkkapussi.

Yritykset vastustavatkin uudistusta kaikin keinoin.

- Maailmassa on paljon maita, jotka ottaisivat meidät kernaasti vastaan, sanoo raaka-ainekauppaa käyvän Glencoren johtaja Ivan Glasenberg. Hän pitää mahdollisena, että yritys muuttaa maasta, jos Sveitsi rajoittaa johtajien palkkoja.

Yrityksissä pohditaan muitakin tapoja, joilla 1:12-sääntö eli "palkkakorsetti" saataisiin kierrettyä. Koko yrityksen ei tarvitsisi siirtyä maasta pois, Sveitsissä asuvat johtajat voisivat edelleen nauttia jättipalkasta, jos vain alimmin palkattu työntekijäryhmä ulkoistettaisiin muualle. Toisaalta johtajien palkkaus voitaisiin hoitaa niin, että he olisivat nimellisesti ulkomaille rekisteröityjen holding-yhtiöiden palveluksessa.

Palkkakorsetti ei koskisi kaikissa tapauksissa vain yritysten korkeinta johtoa. Esimerkiksi sveitsiläinen, 16 000 henkilöä työllistävä teleyhtiö Swisscom sanoo, että 1:12-sääntö pudottaisi 5 000 Swisscomin työntekijän palkkoja.

Mellakat saivat alkunsa Husbystä, missä poliisi ampui kuoliaaksi uhkaavasti käyttäytyneen miehen. Kahakat ovat nyt levinneet jo kymmeneen kaupunginosaan. Poliisien ja palomiesten määrää on lisätty ongelma-alueilla.

Mellakoiden myötä ulkomaalaisviha on nostanut päätään Ruotsissa.

Suurten ikäluokkien edustajia on jäänyt tai on jäämässä eläkkeelle suuret määrät. Karuna tosiasiana voidaan sanoa, että suomalaista yhteiskuntaa saattaa odottaa iso ongelma, joka liittyy suurten ikäluokkien alkoholinkäyttöön.

- Alkoholinkäyttö eläkkeelle siirtyvien keskuudessa tulee muodostumaan enemmän ja enemmän ongelmaksi, koska ikääntyneitä on enemmän ja he ovat aktiivisessa työelämässä ja varhaisempina vuosina oppineet käyttämään alkoholia. Tilaanteeseen on varauduttu yhdessä eri järjestöjen kanssa ja olemme miettineet, millaisia palveluita nämä ihmiset tarvitsevat ja, miten runsaasti alkoholia käyttävät ikäihmiset tunnistetaan terveydenhuollossa, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälä.

Hänen mukaansa työelämästä eläkkeelle siirtyvien joukossa on tunnistettavissa kaksi pääryhmää, joihin asiantuntijoiden katse kiinnittyy.

- Siellä on ihmisiä, jotka ovat työvuosinaan viikonloppuisin käyttäneet erittäin runsaasti alkoholia ja vain työnteko on katkaissut alkoholin käytön, eli elämä on rytmittynyt alkoholin ympärille. Kun viikkoa rytmittänyt työ putoaa pois tai ihminen kokee menetyksiä lähipiirissä tai terveydessä, niin alkoholinkäyttöä vähentävät tekijät häviävät. Alkoholille on enemmän aikaa ja rahaa käytössä sekä sillä täytetään koettua tyhjyyttä. Toisilla ikäihmisillä alkoholinkäyttö alkaa vasta eläkkeelle pääsyn jälkeen. Tämä tapahtuu esimerkiksi ystävän myötävaikutuksella, Heinälä toteaa.

Eläkeläismummot huolenaiheena

Suomalaisten ikäihmisten (65-79 -vuotiaiden) alkoholin kulutus on noussut ainakin vuodesta 1985, mistä lähtien eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymistä on tutkittu. THL:n tutkimuksessa silmiinpistävää on se, että varsinkin eläkeikäisten naisten juominen on lisääntynyt selvästi, kun taas miesten juomisen kasvu on ollut maltillisempaa. Kuvaavaa on se, että raittiiden naisten osuus ikäryhmästä putosi 70 prosentista 40 prosenttiin 22 vuodessa.

- Se on varmaan tabu. Erityisesti sen ikäluokan naiset eivät ehkä koe alkoholin runsasta käyttöä sopivaksi. Heillä on ollut kuitenkin suuret rajoitteet nuorena alkoholinkäytölle. Se voi olla häpeällistä, sanoo Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö ja pitkään ikäihmisten alkoholinkäyttöä tutkinut Maria Viljanen.

Viljanen arvioi, että yksi syy juomiseen voi olla itse eläkkeelle jäämisessä. Hänen mukaansa se on monelle dramaattinen elämänmuutos ja alkoholista haetaan apua selviytymiseen.

- Juomisen takana on erilaisia syitä, eivätkä ihmiset tule riippuvaisiksi alkoholista huvikseen.

Ensimmäinen kostea eläkeläisikäluokka kehittymässä

Suuret ikäluokat ovat pääosin hyvintoimeen tulevia ja hyvässä kunnossa olevia ihmisiä. Kuitenkin ikäluokkaa vaanii viinan kirot.

- Meille on kehittymässä ikääntyvien henkilöiden joukko, joka pystyy juomaan alkoholia, koska heillä on enemmän varallisuutta käytössä ja lähtökohtaisesti myös terveys riittää siihen, että alkoholin vääjäämättömät terveyshaitat eivät lopeta heidän elämäänsä hetkessä. Meille kasvaa tällainen runsaasti juovien, vajaakuntoisten joukko, joka hoitamattomana tulee erittäin kalliiksi yhteiskunnalle. Pienellä puuttumisella voitaisiin parantaa heidän elämänlaatuaan ja karsia yhteiskunnan kustannuksia, johtava ylilääkäri Pekka Heinälä ennustaa.

Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Maria Viljanen on samoilla linjoilla.

- Se on ihan varmaa, että nuoremmat eläkeläiset käyttävät alkoholia enemmän kuin heitä vanhammat eläkeläiset. Se, mitä alkoholin käytöstä seuraa on merkittävämpää kuin absoluuttinen alkoholin määrä.

Tulevaisuudessa on tärkeä taata riittävä hoidon saanti alkoholin liikakäytöstä kärsiville ikäihmisille.

- On korkea kynnys myöntää, että kärsii alkoholiongelmasta. Hoitohenkilökunta ei välttämättä huomaa ikäihmisen alkoholiongelmaa. Tämä on kuntakohtaista. Osa pääsee hoitoon ja osa ei pääse. Minun mielestäni ikäihmisille suunnattu apu liikaan alkoholinkäyttöön on lisääntynyt, esimerkiksi Helsingissä on alettu ottaa strategioissa huomioon, että ikäihmisille on omia hoitopaikkoja, sanoo Maria Viljanen.

- Tästä tulee iso lasku Suomelle, jos siihen ei kunnolla havahduta perusterveydenhuollossa ja päihdehuollon erityispalveluissa, muistuttaa johtava ylikääkäri Pekka Heinälä.

THL

Haaparannan marketeissa kauppaa tehdessään suomalainen asiakas sai enimmillään yhdellä eurolla 12 kruunun edestä tavaraa kurssin ollessa äärilaidassaan neljä vuotta sitten. Nyt yksi euro ei vastaa enää yhdeksääkään kruunua. Kurssi on pysynyt kahdeksalla alkavana jo reilut pari vuotta, minkä luulisi jo näkyvän kassoissa. Haaparannan ICA Maxin kauppias Kåre Mogemark on havainnut pientä liikettä, mutta isoja muutoksia ei ole tapahtunut.

- Meillä on noin 35 prosenttia liikevaihdosta euroissa, ja siitä iso osa on suomalaista rahaa, Mogemark kertoo.

Tornion K-Citymarketin kauppiaana puoli vuotta sitten aloittanut Marko Nurkkala on perehtymässä rajakaupan saloihin. Ruotsalaista rahaa kaupan kassassa on suunnilleen yhtä paljon kuin Mogemarkin kaupassa euroja.

- Tarkkaa lukua en osaa sanoa, mutta veikkaisin näin, että 35 prosenttia on aika lähellä oikeaa, Nurkkala arvioi.

Kurssiedusta hyötyvät ruotsalaiset ostavat nyt mielellään Suomesta vaatteiden ja kestokulutustavaran lisäksi esimerkiksi hedelmiä, vihanneksia, lihaa ja kalaa. Suomalaiset puolestaan hakevat Haaparannalta makunsa mukaan esimerkiksi nuuskaa, limsaa, makeisia ja maitotuotteita.

Torniolainen Raija Norman viihtyy Haaparannan kaupoissa epäedullisesta kurssista huolimatta.

- Erikoisempia tuotteita me täältä haetaan. Esimerkiksi Ruotsin maito sopii minulle paremmin kuin suomalainen. Me haetaan myös erilaisia herkkuja, mitä milloinkin. Norman kertoo.

Euroaika on aiheuttanut sen, että valuuttavaihtelut ja hintakilpailu eivät rajakaupassakaan enää ole merkittävimpiä asiakkaiden houkuttelukeinoja. Kauppiaat molemmin puolin painottavat, että vaikka tarjouksia ja hintatasoa mainostetaan, asiakkaita pyritään hankkimaan ja pitämään palvelun, aukioloaikojen sekä valikoiman avulla. Kaupan kilpailu on rajalla erityisen tiukkaa kursseista riippumatta.

- Täytyy vahvistaa myös niitä toisia puolia. Tällä hetkellä valuutta ole meidän eduksi, mutta se on tällaista peliä tällä rajalla. Tilanne vaihtelee, siihen täytyy tottua, ICA Maxin kauppias Kåre Mogemark sanoo.

Helsingin yliopistossa hyönteisoppia opettava dosentti Lena Huldèn kiinnostui hyönteissyönnistä uteliaisuuttaan. Hyönteissyönti on hänestä ekologinen vaihtoehto.

- Se on lähellä alkutuotantoam ja hyönteiset ovat hyvin tehokasta ravintoa. Niissä on paljon proteiinia, rasvahappoja ja kivennäisaineita, sanoo Lena Huldèn.

Huldènin kasvattamat kenttäsirkat pudotetaan elävinä rasvakeittimeen.

- Siinä on tietty pähkinän maku, tiedäksä vähän niinkuin popcornissa ne kuoret, hän kuvailee.

Maapallon mittakaavassa hyönteisten hyödyntäminen ravintona säästäisi ratkaisevalla tavalla vettä ja olisi Huldènin mukaan erinomainen vaihtoehto myös kotieläinten rehuksi. Samaa mieltä on YK:n elintarvikejärjestö FAO, joka viime viikolla kehoitti hyonteisten käyttään ravintona ja rehuna.

Miljoonabisnestä?

Hyönteisten sisältämä proteiini on innostanut Turun nuorkauppakamarin perustamaan erityisen proteiinituotanto -projektin. Projektissa tutkitaan jauhopukin toukan eli jauhomadon käyttöä ravintona. Tavoitteena on miljoonabisnes.

- Jauhomatoja obn mahdollista kasvattaa automatisoidusti, mikä tarkoittaa sitä, että myös Suomen palkkatasolla on ihan kilpailukykyistä kasvattaa proteiinia, sanoo projektin päällikkö Aleksi Naatula.

- Lopullinen tuote voisi olla kuivattu jauhe, jota voidaan käyttää vaikkapa leivän raaka-aineena.

- Proteiini tässä on se, joka kiinnostaa, ei niinkään madot ulkonäönkään takia. Tarkoitus on kehittää liiketoimintaa nimenomaan Varsinais-Suomessa. Elintarviketeollisuus on kiinnostunut hankkesta, kertoo liiketoimintaprojektin johtaja Veikko Pirilä Turun nuorkauppakamarista.

Alle kouluikäisetkin lapset kiusaavat toisiaan esimerkiksi eristämällä jonkun ryhmän ulkopuolelle. Aiheeseen perehtyneen väitöstutkijan, Laura Revon, mukaan pienten kohdalla vaikea mitata, mikä on teon taustalla.

- Jos pienet lapset riitelevät lelujen käytöstä, se tuskin on kiusaamista. Mutta toisin on asia, kun on tarkoitus tahallisesti satuttaa uhria, Repo pohti Ylen Aamu-tv:n vieraana.

Tutkijan mukaan päiväkodissa alkanut kiusaaminen voi jatkua koulussa ja niin edelleen. Roolit on todettu varsin pysyviksi. Revolta on hiljattain ilmestynyt tietokirja Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy.

Aikuinen leikkeihin empatian malliksi

Laura Revon mukaan yleisesti ajatellaan leikin olevan lasten ominta aluetta, johon ei aikuisen pitäisi puuttua.

- Kiusaamistilanteet syntyvät vapaissa leikkitilanteissa. Vapaassa leikissä on kuvattu pätevän viidakon lait, ja tilanteita on verrattu jopa koulujen välitunteihin.

Laura Revon mielestä aikuisen tulisi olla mukana leikeissä ja leikkiä niiden lasten kanssa. Repo korostaa, että kiusaaminen on opittu käyttäytymismalli eikä kukaan ole syntyjään pahansuopa. Pienillä lapsilla empatian taidoissa on vielä puutteita. Moraali ei ole vielä kehittynyt.

Tutkija kannustaa vanhempia saattamaan yhteen myös sellaisia lapsia, jotka vaikuttavat tavoiltaan ja mieltymyksiltään eriparisilta. Hänen mielestään ei pidä asettua liian herkästi sen ajatuksen taakse, että lasten kemiat eivät kohtaa.

- Kyllä erilaiset lapset voivat hyväksyä erilaisia piirteitä, kun he tutustuvat toisiinsa.

Vaikka tuloerot kasvoivatkin Suomessa 1990-lopussa nopeasti, ne ovat yhä muun Euroopan keskitasoa pienemmät, Tilastokeskuksen tulonjakotilasto kertoo.

Väestön suurituloisimman kymmenesosan keskitulot olivat Suomessa kolme vuotta sitten 5,3-kertaiset pienituloisimpaan kymmenesosaan verrattuna. Suurten tuloerojen maissa rikkaiden keskitulot ovat yli kymmenen kertaa isommat kuin vähän ansaitsevien.

Yleisin tuloeromittari on Gini-indeksi, joka Suomessa oli vuonna 2010 lukemassa 25,8. Euroopan keskiarvo on 30,7. Indeksi on arvossa nolla, jos kaikilla on samat tulot. Lukema 100 merkitsee sitä, että yhdellä ihmisellä on kaikki tulot.

Tuloerot ovat Euroopassa suurimmillaan Latviassa ja Bulgariassa ja vähäisimmillään Norjassa ja Islannissa.

Tukholman esikaupunkialueella jo kolmatta yötä riehuneet nuorisomellakat laajenivat keskiviikon-vastaisena yönä jälleen uusille alueille. Husbystä alkunsa saaneet kahakat levisivät noin kymmeneen kaupunginosaan.

Poliisi otti yön aikana kiinni kahdeksan henkilöä. Heitä epäillään mm. murhapoltosta, vahingonteosta ja valmistautumisesta törkeään pahoinpitelyyn. Nuoret sytyttivät lukuisia tulipaloja, rikkoivat omaisuutta ja kivittivät poliiseja ja paloja sammuttamaan tulleita palomiehiä. Toisin kuin aikaisempina öinä, yksikään poliisi ei vahingoittunut.

- Täällä on kaikkea muuta kuin rauhallista, me olemme aivan nokisia ja kuolemanväsyneitä. Kaikkialla palaa, sanoi eräs Ruotsin television SVT:n haastattelema tukholmalaispoliisi.

Nuorisojoukot ovat rähinöineet mm. Rinkebyn, Tenstan ja Kistan kaupunginosissa, jotka ovat tunnettuja siitä, että maahanmuuttajien osuus asujaimistosta on suuri. Esimerkiksi Rinkebyn asukkaista noin 90 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, kertoo Ylen Tukholman-kirjeenvaihtaja Jyrki Hara.

Mellakoiden syyksi nuoret sanovat poliisin heihin kohdistaman rasistisen väkivallan. Muutama päivä sitten poliisi ampui viime viikolla kuoliaaksi Husbyssä asuneen, uhkaavasti käyttäytyneen miehen.

Sosiaalipolitiikan tuntijat arvelevat, että maahanmuuttajanuoret ovat täysin syrjäytyneet ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Lähiöissä liikkuu paljon toimetonta väkeä, jotka ovat katkeria siitä, etteivät he pääse osalliseksi muualla Ruotsissa vallitsevaan vaurauteen, arveli kirjeenvaihtaja Hara Aamu-TV:n lähetyksessä.

Sosiaalityölle tarvetta

Ruotsin viranomaisille on suuri haaste saada tuo väki käymään koulut, lyhentämään työttömyysjaksoja ja löytämään työpaikan, jotta he kiinnittyisivät yhteiskuntaan.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt on vedonnut nuoriin rauhan palauttamiseksi. Hän myös kannusti esikaupunkien asukkaiden rauhallisesti käyttäytyvää enemmistöä ottamaan takaisin nuorten itselleen kaappaaman kotiseudun.

Vapaaehtoisia järjestyksenpalauttajia onkin ilmoittautunut palvelukseen. Erilaisten kamppailulajien joukkueita on partioinut levottomissa lähiöissä. Esimerkiksi Ruotsin potkunyrkkeilymaajoukkue liikkui Husbyssä. Heidän tarkoituksenaan oli keskustella nuorten kanssa, lopettaa väkivalta ja toimia nuorten ja poliisin välittäjinä.

- Kävi sietämättömäksi vain istua kotona ja katsoa uutisista mitä tapahtui, kertoi joukkueen kapteeni Hayes Jemide SVT:lle.

Kahakat haittaavat vakavasti useimpia ihmisiä, mutta myös voittajia on, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter. Voittajia ovat ulkomaalaisvastaiset järjestöt, poliisia ja yhteiskuntaa vastustavat ryhmät, sekä tavalliset rikolliset.

Ulkomaalaisviha on mellakoiden myötä nostanut päätään Ruotsissa. Lähipoliisi joutui sulkemaan Facebook-sivunsa, koska rasistisia kommentteja tuli enemmän kuin niitä ehdittiin poistaa, kertoo SVT.

Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Jyrki Hara raportoi Aamu-tv:ssä Tukholmaa viime yönä koetelleista levottomuuksista, jotka jatkuivat jo kolmatta yötä.

- Mellakointi on laajentunut tuntuvasti. Myös Husbyn lähialueiden kaupunginosissa on levotonta. Kaikkiaan 10 kaupunginosaa joutui ilkivallan kohteeksi viime yönä, Hara kertoo.

Haran mukaan pahimmat ongelma-alueet ovat lähiöitä, joille on kertynyt eniten maahanmuuttajia ja joissa työttömyysaste on korkea. Husbyn lisäksi erityisesti Rinkebyn alueella on ollut ongelmia.

- Työttömyysaste on maahanmuuttajataustaisten asuttamissa lähiöissä selvästi korkeampi kuin Ruotsissa keskimäärin ja sosiaalisten ongelmien kirjo laajempi. Mikään uusi asia tämä ei Ruotsissa tai muualla maailmassa ole, Hara arvioi.

Haran mukaan Ruotsin julkisessa keskustelussa levottomuuksien taustatekijäksi nähdään se, että lähiöiden toimettomat ihmiset eivät pääse osalliseksi vauraasta Ruotsista.