Aamun ajokeli voi olla jopa erittäin vaarallinen – vetistä lunta humahtaa jopa 10 senttiä

auton sivupeili ja luminen maantie

Lämpötilan nollaraja yltää Etelä-Lappiin.

auton sivupeili ja luminen maantie

Aamulla lunta sataa lähes koko maassa ja sää on lauhtunut, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Keski- ja Pohjois-Lapissa on vielä poutaa ja pakkanen on aluksi kireää.

Aamun työmatkaliikenteessä kannattaa varautua jopa erittäin huonoon ajokeliin. Osassa maata sataa tänään lunta yli 10 senttimetriä.

Keskiviikkoillan aikana lännestä saapuu uusi sadealue, jonka sateet tulevat etelässä vetenä, pohjoisempana räntänä ja lumena.

Vesisateet väistyvät Etelä-Suomen yltä itään torstaipäivään mennessä. Lapissa lumisade jatkuu. Lämpötilan nollaraja yltää Etelä-Lappiin ja pohjoisestakin kireimmät pakkaset hellittävät.

Ylipitkät työpäivät vaihtuivat 8-tuntisiksi, kun korealainen koodari muutti Kainuuseen – "Juuri sitä, mitä odotinkin"

Isä Hakhyun Kim, äiti Dami Park ja Seo Woo -vauva tutkivat lastenkirjaa.

Pelialalla käydään kiivasta taistelua etenkin kokeneista työntekijöistä. Suomalaisissa pelifirmoissa työntekijöitä voi olla jopa 30 eri maasta. Kajaanilainen Critical Force on rekrytoinut muun muassa Etelä-Koreasta.

Isä Hakhyun Kim, äiti Dami Park ja Seo Woo -vauva tutkivat lastenkirjaa.

Seitsemän ja puolen tunnin työpäivä sekä lyhyt kotimatka kirpeässä pakkassäässä kotiin vaimon ja pienen Seo Woo -vauvan luokse on eteläkorealaiselle Hakhyun Kimille luksusta.

Kim muutti perheensä kanssa joulukuussa Kajaaniin Etelä-Korean Kyonggin metropolialueelta läheltä Soulia. Kim työskentelee koodaajana kajaanilaisessa kasvavassa Critical Force -yrityksessä. Mobiiliräiskintä Critical OPS -pelistään tunnetun suomalaisyrityksen leivissä työtunnit pysyvät kurissa, ja niin pomolle kuin muillekin kollegoille voi jutella vapaasti.

Se on eteläkorealaiselle ja monille muille yrityksen kansainvälisistä pelintekijöistä uutta ja ihmeellistä, sillä esimerkiksi Etelä-Koreassa peliala on raskas ja hierarkinen.

Koreassa pelialalla työpäivät voivat venyä jopa 12–14 tunnin mittaisiksi. Erityisen rankkoja ovat "crunchit" eli viikkojen tai kuukausien mittaiset ylityörupeamat ennen pelin julkaisua. Silloin töitä painetaan hurjia päiviä ja yöt saatetaan nukkua pelifirman asuntolassa.

Korealaiselle suomalainen työkulttuuri tuntuu muutenkin rennommalta.

– Koreassa pomo sanoo mitä pitää tehdä. Se on toisaalta hyvä, koska se on suoraa, mutta myös huono asia. Esimerkiksi eräänä päivänä varatoimitusjohtaja käski muuttaa osan pelistä. Meidän kuului vain totella, ilman kysymyksiä, kertoo kymmenisen vuotta pelialalla ollut Hakhyun Kim.

– Täällä on enemmän vapautta, ja saan tehdä enemmän sellaista työtä mitä haluan tehdä. Pidän suomalaisesta tyylistä, Kim jatkaa.

Samanlaisia huomioita on tehnyt myös Critical Forcen apulaistuottaja Sallamaari Janhunen, joka työskentelee sekä Suomessa että Etelä-Koreassa. Janhusen mukaan Suomessa vapaa-ajan ja työn suhteen tärkeys tiedostetaan paremmin.

Janhunen arvelee, että Suomessa pelialalla on työskentelypaikkana parempi maine.

– Kun olen kertonut Koreassa olevani pelialalla, ihmiset sanovat että okei, sä teet varmaan aika paljon töitä. Koreassa vanhemmat eivät suosittele lapsilleen pelialaa. Sanoisin, että siellä pelialalla työskenteleminen ei ole niin trendikästä, vaan se nähdään ammattina muiden joukossa, Janhunen kertoo.

Mukavat työolot eivät ole kuitenkaan tärkein syy, miksi korealaiset Hakhyun Kim ja hänen vaimonsa Dami Park muuttivat maapallon toiselle puolen. Kun myös lähes kolmen vartin pituiset työmatkat ovat poissa, vapaa-aikaa on paljon.

– Täällä on kylmää, mutta voin viettää paljon enemmän aikaa perheeni kanssa. Tämä on siis juuri sitä, mitä odotinkin, tuore kainuulainen Kim kertoo tunnelmistaan.

Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan suomalainen työtahti tuntuu monista korealaisista inhimillisemmältä kuin kotimaassa. Se merkitsee paljon etenkin perheellisille. Suomi tunnetaan maana, jossa raskaat crunchit eivät ole arkea.

– Suomella on se etu kilpailussa, että ihmisille jää enemmän aikaa elämiseen, Hiltunen sanoo.

Pelialaa kiusaa globaali työntekijäpula

Hakhyun Kimin kaltaiset pelintekijät ovat kasvaville peliyrityksille äärimmäisen tärkeitä, sillä pelialan suurin haaste on työntekijöiden löytäminen. Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan etenkin kokeneista työntekijöistä on maailmanlaajuinen pula.

Syynä on nuoren alan nopea kasvu. Neogamesin julkaiseman uusimman Peliala 2016 -selvityksen mukaan noin 18 prosenttia Suomen peliteollisuuden työntekijöistä tulee ulkomailta. Jo 5–10 vuoden työkokemuksen kartuttaneet tekijät ovat pelialalla kuumaa kamaa.

– Peliala on suhteellisen nuori ala ja nousuvaihetta on eletty nyt kymmenen vuotta. Pula johtuu siitä, että työntekijöiden määrä ja kokemuksen karttuminen eivät ole pysyneet toimialan kehityksen tahdissa. Tilanne on sama kaikkialla maailmassa, ja senioritason työntekijöistä kilpaillaan kovasti, kertoo Hiltunen.

Critical Forcella työskentelee ihmisiä 13 eri maasta: muun muassa Yhdysvalloista, Portugalista, Espanjasta ja Virosta. Korealaisia perheitä on muuttanut Kajaaniin jo kolme ja neljäs on tulossa. Kasvun on mahdollistanut yhtiön syksyllä 2016 saama miljoonarahoitus eteläkorealaiselta NHN Entertainmentilta.

Rahoituksen jälkeen alkoi tapahtua: yritys perusti toimiston Souliin ja yhtiön työntekijämäärä nousi 20:stä 70:een. Työvoiman löytäminen on myös Critical Forcen suurin haaste.

– Eksperttitason osaajia on vaikea löytää, koska peliala kasvaa niin voimakkaasti ja kysyntä on kova, tiedottaja Raisa Krogerus kertoo.

Yritys on laajentanut myös Kajaanin Kauppakadulla sijaitsevia tilojaan. Krogeruksen mukaan ensimmäisten korealaisten muutettua Suomeen sana mukavasta työpaikasta levisi, ja sen jälkeen rekrytointi on ollut helpompaa. Sen helppous on yllättänyt apulaistuottaja Sallamaari Janhusen.

– On melkein helpompaa saada tänne porukkaa Koreasta kuin Helsingistä. Korealaisia kiinnostaa todella paljon Suomen luonto, koulutusmahdollisuudet ja sosiaaliturva. Kuva Suomesta on tosi hyvä, Janhunen kertoo.

Kajaanissa koodattua Critical Forcen lippulaivapeliä Critical OPSsia on ladattu noin 30 miljoona kertaa. Peli on ollut jo pidemmän aikaa soft lauchissa, ja se aiotaan julkaista virallisesti tänä vuonna. Jatkossa kajaanilaisyritys aikoo panostaa entistä enemmän e-urheiluun.

Suomalainen musta huumori ei aina toimi

Loppuunpalaminen on pelialan työntekijöiden yleinen ongelma. Critical Forcella pyritään välttämään sitä viimeiseen asti.

– Yrityskulttuurilla on vahva merkitys, eli meillä työntekijöistä pidetään huolta ja crunchia ei tehdä laisinkaan. Se on tapa lähes kaikissa pelifirmoissa ja raskas työntekijöille, kertoo Critical Forcen tiedottaja Raisa Krogerus.

Monikansallista työyhteisöä yhdistää intohimo peleihin, mutta kansainvälisyys tuo arkeen myös pulmia.

Critical Forcen työkielenä on englanti. Krogerus kertoo, että värikkäässä työyhteisössä on kiinnitettävä huomiota muun muassa huumoriin.

– Suomalainen huumori on välillä aika mustaakin, joten sellaisiin asioihin on kiinnitettävä huomiota, kun tullaan erilaisista taustoista. Onneksi peliala on sinänsä vapaamielistä, että muualtakin tulleet ihmiset pääsevät kuitenkin äkkiä mukaan leikinlaskuun.

Suomessa kahviakin kuluu vähemmän

Kylmää ja pimeää. Se oli ensimmäinen vaikutelma, kun korealaisperhe laskeutui joulukuussa Kajaanin piskuiselle lentoasemalle. Silti perhe on viihtynyt Suomessa hyvin. Maahanmuuttajia on kummastuttanut moni suomalaisille hyvin arkiselta tuntuva asia, kuten ruokakaupat ja tasainen maisema.

Hakhyun Kimin vaimo Dami Park on kiinan opettaja, ja haluaisi tulevaisuudessa tehdä työtä Suomessa. Nyt hoidettavana on kuitenkin pieni Seo Woo. Park mainitsee Kajaanin hyviksi puoliksi Kaukaveden ja ison ruokakaupan, Prisman.

Miljoonakaupunki Soulissa hengityssuojaimet ovat arkinen näky. Niillä suojaudutaan ilmansaasteilta ja flunssaepidemioilta. Suomessa maskeja ei tarvitse.

– Kun herään aamulla, olo tuntuu pirteältä ilman kahviakin. Koreassa tuntui, että ilmansaastealueilla tarvitsin enemmän kahvia. Pidän puhtaasta ilmasta todella paljon, kertoo Kim.

Myös Etelä-Koreassa paljon matkustanut Critical Forcen apulaistuottaja Sallamaari Janhunen on Korean niemimaalla huomannut, kuinka suuri etuoikeus puhdas hengitysilma on.

– Siellä ovat suurkaupungin saasteet. Ihmiset kulkevat maskit päällä ja siitä tulee ihan oikeita terveysongelmia. Se on minulle suomalaisena todella iso asia, miten puhdas meidän luontomme on. Siitä kannattaa pitää kiinni.

Janhunen kertoo, että Suomessa korealaiset ovat ihmetelleet, kun kadut eivät kuhisekaan ihmisiä. Tulijat ovat kuitenkin olleet melko hyvin perillä pohjoisen olosuhteista.

– Kaikilla ollut kuitenkin aika realistinen kuva. Ehkä he ovat olleet hieman yllättyneitä siitä, miten vähän Suomessa tapahtuu ulkona.

Kimin perhe muuttaa pian Critical Forcen tarjoamasta väliaikaisesta asunnosta omaan kotiin. Kim ja Park haluaisivat jäädä pohjoiseen ja kasvattaa pienen Seo Woon Suomessa.

– Luulen, että suomalainen koulutusjärjestelmä on tarpeeksi hyvä. En huolehdi vielä korealaisesta kulttuurista, mutta jossain vaiheessa haluaisin, että hän viettää jonkin aikaa Koreassa, vaikkapa vaihto-oppilaana, Kim sanoo.

Kova ennakkoäänestysinto ei kerro mitään vaalipäivästä: Moni päättää ehdokkaansa vasta kopissa

Ennakkoäänestystä Postitalolla Helsingissä.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Ennakkoon äänestävät yleensä ne, jotka ovat varmoja valinnastaan. Ennakkoääniä annettiin 1,5 miljoonaa. Mutta millainen ihminen äänestää ennakkoon?

Ennakkoäänestystä Postitalolla Helsingissä.

Ennakkoäänestäjä ei halua joutua tilanteeseen, jossa vaalisunnuntaille ilmaantuu yllättävä meno, rankkasade tai flunssa.

Presidentinvaaleissa äänesti ennakkoon 1,5 miljoonaa ihmistä. Se on 36 prosenttia äänioikeutetuista.

Kirkkonummelainen Mari Hannula riensi tiistaina Helsingin Postitalolle varmistamaan, että ehtii äänestämään. Hannula on katsonut kaikki vaalikeskustelut. Niillä ei ollut vaikutusta ehdokkaan valintaan.

– Oma ehdokas on ollut selvillä jo pitkään etukäteen.

Vaalikeskusteluissa on Hannulan mielestä keskitytty aivan liikaa Natoon.

– Ulkopoliitikasta olisi voinut keskustella enemmän ja EU:sta. Nyt on puhuttu paljon sellaisista asioista, jotka eivät liity mitenkään presidentin toimivaltaan, Hannula sanoo.

Vaalipäivä voi tuntua jäykältä

Ennakkoäänestäminen kiinnostaa akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan varmoja äänestäjiä. Ennakkoäänestys sopii myös niille, jotka kokevat vaalipäivänä äänestämisen jäykäksi ja juhlalliseksi.

Yhä useampi äänestäjä päättää ehdokkaastaan vasta kopissa. Wassin mukaan vaaleissa liikkuminen voi tarkoittaa myös sitä, että jättää äänestämisen väliin.

Wass ei allekirjoita käsitystä, että nuoret olisivat "laiskoja" äänestäjiä. Koulutuksen vaikutus äänestysaktiivisuuteen on draamattista etenkin nuorten kohdalla.

– Viime eduskuntavaaleissa 18–24 -vuotiaista vain 41 prosenttia niistä, joilla oli perusasteen koulutus, kävi äänestämässä. Korkeakoulututkinnon suorittaneista äänesti 73 prosenttia, sanoo Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Arvokysymykset ratkaisevat

Helsinkiläinen Anu Kiiskinen kuuluu mattimyöhäsiin. Hän ei ole valinnut ehdokastaan. Kiiskinen uskoo, että jos Suomessa olisi nettiäänestys, kynnys ennakkoäänestää olisi matalampi.

Kiiskinen kertoo äänestäneensä joka kerta. Vaalikeskusteluissa hän on seurannut ehdokkaiden vastauksia arvokysymyksiin.

– Oikeista asioista on keskusteltu, arvokysymyksistä. Ne ratkaisevat, koska presidentti käyttää merkittävästi valtaa muuhun maailmaan, Kiiskinen sanoo.

Kristillinen nainen löytyi jo

Arvot ovat tärkeintä myös helsinkiläiselle Kristian Mattssonille. Hän kertoo äänestäneensä ennakkoon naista, jolla on kristilliset arvot.

– En ole seurannut kovin paljon vaalikeskusteluja, koska olen löytänyt ehdokkaan jonka kanssa näkemykset kohtaa aika hyvin.

Etukäteen on arvioitu, että istuvan presidentin Sauli Niinistön ylivoimaiselta näyttänyt suosio latistaa vaalitunnelmaa. Ennakkoäänestyksen perusteella presidentinvaaleista on tulossa oikeat vaalit.

Silti on vielä aivan liian aikaista sanoa, lähtevätkö kansalaiset liikkeelle vaalipäivänä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään ensi sunnuntaina.

"Isisin vuokraisäntä" oikeuden edessä Pariisissa – vuoden 2015 terrori-iskujen oikeudenkäynnit alkavat

muistokyntilöitä ja kukkia Bataclanin lähellä

Oikeudenkäynnin tärkein kysymys on selvittää, tiesikö Jawad Bendaoud majoittaneensa terroristeja.

muistokyntilöitä ja kukkia Bataclanin lähellä

Marraskuussa 2015 Jawad Bendaoud seisoi kadulla mustassa takissa ja hupparissa. Tv-kameroiden valo heijastui silmälaseista, kun Bendaoud yritti parhaansa mukaan vakuuttaa toimittajat.

– En tiennyt heidän olevan terroristeja, Bendaoud sanoi.

– Joku pyysi minulta palvelusta, minä tein hänelle palveluksen. Minua pyydettiin asuttamaan joitain ihmisiä kolmeksi päiväksi ja niin tein. En tiennyt mistä he tulevat. Jos olisin tiennyt, en olisi majoittanut heitä, hän vakuutteli.

Viisi päivää aiemmin 130 ihmistä oli kuollut Pariisin terrori-iskuissa. Kaksi iskujen pääepäiltyä, Abdelhamid Abaaoud ja Chakib Akrouh, olivat piileskelleet Bendaoudin asunnossa. Abaaoud, Akrouh ja Abaaoudin serkku kuolivat poliisin rynnäköidessä asuntoon.

Yli kaksi vuotta terrori-iskujen sarjan jälkeen Pariisin tuomioistuin pyrkii määrittämään keskiviikkona alkavassa oikeudenkäynnissä, oliko Bendaoud todella niin pihalla kuin antoi ymmärtää tv-kameroiden edessä, vai majoittiko hän tietoisesti terroristeja. Kyseessä on ensimmäinen iskuihin liittyvä oikeudenkäynti.

"Naurunaihe itkun keskellä"

Bendoudin rynnäkön jälkeen antama haastattelu teki hänestä pilkan kohteen Pariisissa. Hänen välinpitämättömyyttään asunnossa majailevia ihmisiä kohtaan pidettiin huvittavana poliisin suuroperaation keskellä. Jopa Bendaoudin oma puolustusasianajaja on kutsunut häntä "naurunaiheeksi itkun keskellä".

Lehdistö on antanut toisen lempinimen: "Isisin vuokraisäntä".

31-vuotias ranskalaismies on tuomittu aiemmin kahdeksaksi vuodeksi vankilaan taposta. Hän vapautui vuonna 2013.

Bendaoudin lisäksi oikeuden eteen joutuvat myös hänen ystävänsä sekä poliisirynnäkössä kuolleen naisen veli.

Pariisin iskut toteuttaneista 10:stä terroristista vain yksi selvisi. Hänen oikeudenkäyntinsä on määrä alkaa helmikuussa.

Noin 15 ihmistä on pidätetty tai etsintäkuulutettu iskuihin liittyen.

Pakkasennätys paukkui tällä kertaa Inarissa

Jääpuikkoja.

Ylen meteorologin mukaan pakkanen voi kiristyä vielä entisestään.

Jääpuikkoja.

Lapissa on tehty jälleen tämän talven pakkaennätys, nyt Inarissa.

Ilmatieteen laitoksen havaintoasema Inarin Nellimissä mittasi keskiviikkoaamuna kello 4.40 aikoihin pakkaslukemaksi -36,2 astetta.

Ylen meteorologi Toni Hellinen sanoo, että lämpötila saattaa laskea vielä tästäkin.

Viimeksi tiistain vastaisena yönä mitattiin kuluvan talven pakkasennätys -34,6 astetta Muonion kirkonkylän havaintoasemalla.

Ruotsin kansalaisen pidätys kiristää jälleen Ruotsin ja Kiinan suhteita – Gui Minhai otettiin kiinni junasta ruotsalaisdiplomaattien seurasta

Kiinassa kadonneiden mustavalkokuvia.

Gui Minhai on yksi viidestä hongkongilaisesta kirjakauppiaasta, joiden taannoista kovaotteista kohtelua on pidetty merkkinä Kiinan keskusvallan kiristyvästä otteesta erityisalueella.

Kiinassa kadonneiden mustavalkokuvia.

Ruotsin kansalaisen, kustantaja Gui Minhain kohtalo hiertää taas Ruotsin ja Kiinan suhteita.

Poliisiksi esittäytyneet siviiliasuiset miehet pidättivät lauantaina 53-vuotiaan Guin junasta kahden ruotsalaisdiplomaatin seurasta.

Gu Minhai oli yksi Hongkongissa toimineen kirjakaupan omistajista ja kustantajista, joiden katoamiset loppuvuonna 2015 herättivät huolta Kiinan erityisalueen vapauksien kaventumisesta.

Tapaus kiristää Ruotsin ja Kiinan välejä, sillä Guilla on Ruotsin kansalaisuus.

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström on vaatinut, että Gui vapautetaan ja hän saa tavata Ruotsin edustajia ja lääkäriä. Ruotsin ulkoministeriö on kutsunut Kiinan suurlähettilään kuultavaksi asiassa.

Viisi kadonnutta kirjakauppiasta

Gui Minhai oli yksi viidestä hongkongilaisesta kirjakauppiaasta, jotka katosivat loppuvuonna 2015. Myöhemmin ilmeni, että he olivat poliisin hallussa Manner-Kiinassa.

Taustalla on nähty Kiinan keskusjohdon pyrkimys tukahduttaa Manner-Kiinaa suurempia vapauksia nauttivan Hongkongin kriittinen kustannusala.

Sen jälkeen kun Xi Jinping nousi Kiinaa hallitsevan kommunistipuolueen pääsihteeriksi vuonna 2012 ja presidentiksi vuonna 2013, viranomaiset ovat entisestään koventaneet otteitaan ihmisoikeusaktivisteja ja toisinajattelijoita vastaan.

Gui katosi Thaimaassa 2015

Itäisessä Kiinassa syntynyt Gui lähti opiskelemaan Ruotsiin 1988 ja sai kansalaisuuden 1992.

Sittemmin hän työskenteli Hongkongissa, jossa hän oli yksi pienen kustantamon, Mighty Current Median, omistajista. Kustantamoon kytkeytyi myös Causeway Bay -kirjakauppa.

Kustantamo julkaisi ja kirjakauppa myi teoksia, joissa arvosteltiin Kiinan johtavaa eliittiä ja kerrottiin huhuja näiden elämästä.

Lokakuussa 2015 Gui Minhai katosi Thaimaassa Pattayalla, jossa hänellä oli loma-asunto.

Samoihin aikoihin katosi myös neljä hänen kollegaansa, kaksi heistä Manner-Kiinassa ja kaksi Hongkongissa.

Epäilyksiä herättänyt videotunnustus

Epätietoisuus Guin kohtalosta jatkui pitkään.

Tammikuussa 2016 Kiinan valtiollinen televisio esitti videonauhoituksen, joissa Gui tunnusti ajaneensa humalassa ja aiheuttaneensa 23-vuotiaan naisen kuoleman Ningbon kaupungissa vuonna 2003.

Gui sanoi palanneensa vapaaehtoisesti Kiinaan kärsiäkseen tuomion teostaan. Videolla Gui myös torjui Ruotsin avun ja sanoi tuntevansa itsensä yhä kiinalaiseksi, vaikka oli luopunut Kiinan kansalaisuudesta.

Ihmisoikeusjärjestöt epäilivät, että Gui antoi lausunnon pakon edessä ja että Kiinan turvallisuusviranomaiset olivat siepanneet Guin Thaimaasta.

Guin neljä kollegaa vapautettiin sittemmin.

Kesäkuussa 2016 yksi heistä, Lam Wing-kee kertoi, että Kiinan erikoisjoukot olivat siepanneet hänet operaatiossa, jonka tarkoituksena oli hiljentää Kiinan keskusvallan kriitikot.

Gui vapautettiin virallisesti viime vuoden lokakuussa. Vapauduttuaan hän oleskeli itäisessä Ningbon rannikkokaupungissa. Epäselvää on, missä määrin Gui on ollut vapaa liikkumaan.

Pidätys matkalla lääkärintarkastukseen

Gui Minhain epäillään sairastavan lihasten toimintaa ohjaavia liikehermoja rappeuttavaa ALS-tautia.

Ruotsalaisten diplomaattien oli tarkoitus saattaa hänet Pekingiin tapaamaan ruotsalaista lääkäriä Ruotsin suurlähetystössä, kun Gui pidätettiin junasta.

– On mielestäni varsin selvää, että hänet on siepattu jälleen ja häntä pidetään jossain salaisessa paikassa, Guin tytär Angela Gui sanoi Ruotsin radiolle maanantaina.

– Hänen terveydentilansa huomioon ottaen se on hyvin huolestuttavaa.

Kiinaa on arvosteltu muun muassa Nobelin rauhanpalkinnon saaneen demokratia-aktivistin Liu Xiaobon kohtelusta tämän terveydentilan heikentyessä vankeudessa. Liu kuoli maksasyöpään viime vuonna.

Kiina ja Ruotsi kiistelevät

Kiinan ulkoministeriö vihjasi ruotsalaisten diplomaattien rikkoneen Kiinan lakeja vastaan.

– Kenenkään ulkomaalaisten Kiinassa, mukaan lukien ulkomaisten lähetystöjen ja konsulaattien edustajien, ei pitäisi rikkoa kansainvälistä lakia tai Kiinan lakia, Kiinan ulkoministeriön edustaja Hua Chunying sanoi tiistaina.

South China Morning Post -lehden mukaan Gui olisi vapautettu sillä ehdolla, ettei hän lähde Ningbosta.

Ruotsin ulkoministeriö kiistää syytökset Kiinan lain rikkomisesta.

– Kiinan viranomaiset ovat toistuvasti vakuuttaneet meille, että Gui Minhai on vapaa mies, kun hänet vapautettiin liikennerikoksesta saadun tuomion suorittamisen jälkeen, ja että me voimme pitää kansalaiseemme sellaisia yhteyksiä kuin haluamme, ulkoministeri Margot Wallström sanoi Ruotsin television SVT:n mukaan.

Aiheesta aiemmin:

Yle Hongkongissa: Täällä myydään Kiinassa kiellettyjä – ja himoittuja kirjoja 4.9.2016

Kiinan vainoamia ihmisiä katoaa Thaimaassa – saako Thaimaa vastineeksi poliittista tukea? 31.1.2016

Kiinan tv:hen ilmestyi kadonnut hongkongilainen kirjakauppias – tunnustusta pidetään feikkinä 18.1.2016

Unto Hämäläisen kolumni: Gallup tarjosi Sauli Niinistölle voittoa jo vuonna 1999

Unto Hämäläinen.

Vaaleihin on enää neljä päivää, eikä Niinistölle ole noussut vakavaa haastajaa. Mutta gallupit ovat vain gallupeja, muistuttaa Unto Hämäläinen.

Unto Hämäläinen.

Vaaleihin on enää neljä päivää. Kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa viimeisen kerran huomenna torstaina Yleisradion suuressa vaalikeskustelussa. Sitä ennen julkaistaan tuore mielipidemittaus, joka kertoo, mitä mieltä suomalaiset olivat viime viikolla ja tämän viikon alussa.

Käytin tarkoituksella mennyttä aikamuotoa. Kun mielipidemittauksia arvioidaan, pitää aina muistaa, että ne kertovat kyselyn ajankohdan tuloksen. Kannatuksessa voi aina tapahtua muutoksia, suuriakin muutoksia, vielä vaalisunnuntaina.

Näin kävi esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa, joissa perussuomalaiset nousivat vaalisunnuntaina äänissä peräti suurimmaksi puolueeksi.

Siksi esitän jo etukäteen vakavan vetoomuksen: Ei ammuta mielipidemittausten tekijöitä, jos vaalitulos poikkeaa paljonkin ennen vaaleja tehdyistä mittauksista. Gallupit eivät ennusta, mutta ne antavat runsaasti taustatietoa.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kirjoitti Talouselämä-lehdessä:

”Vaaleissa gallupit ovat yksi tiedonlähde muiden joukossa. Sen lisäksi, että ne antavat tietoa ehdokkaiden senhetkisestä kannatustilanteesta, gallupeista nähdään myös esimerkiksi se, millaiset väestöryhmät kannattavat ketäkin ehdokasta ja millä perusteella.”

Olen pitkästi yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt näiden mittausten parissa ja kirjoittanut satoja lehtijuttuja niiden tuloksista.

Karuin kokemukseni on syksyltä 1999. Olin Helsingin Sanomien politiikan toimituksen päällikkönä ja tilasin lehden käyttöön mittauksen presidenttiehdokkaiden suosiosta. Vaaleihin oli puoli vuotta aikaa, ja ehdokasasettelu oli hieman epävarma.

Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja, nimeltään Sauli Niinistö, oli ilmoittanut, että hän sanoo lopullisen kantansa presidenttiehdokkuuteen tiettynä päivänä.

Puhutin etukäteen kymmeniä kokoomuslaisia ja tulin siihen tulokseen, että Niinistö lähtee ehdolle. Niinpä panimme hänen nimensä mielipidemittauksen kyselylomakseen yhtä varmana ehdokkaana muun muassa keskustan Esko Ahon ja SDP:n Tarja Halosen kanssa. Heidät oli jo asetettu ehdolle.

Teetimme mittauksen etukäteen ennen Niinistön lopullista ilmoitusta, jotta voisimme julkistaa sen tulokset heti Niinistön ilmoittautumisen jälkeen. Näin tehdessämme otimme ison riskin, joka toteutui, kun Niinistö – yllättäen – kieltäytyi ehdokkuudesta.

Emme tietenkään voineet julkaista mielipidemittauksen tuloksia. Ne jäivät vain muutaman ihmisen tietoon.

Nyt, 18 vuotta myöhemmin, voin sen verran paljastaa, että syksyllä 1999 Sauli Niinistö oli hyvin suosittu, selvä ykkönen tuossa mittauksessa, jota ei siis koskaan voitu julkaista.

Kuusi vuotta myöhemmin Sauli Niinistö suostui ehdokkaaksi, mutta silloin hänen asemansa oli aivan toinen, paljon huonompi.

Istuva presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen olivat syksyllä 2005 tehtyjen mittausten mukaan huomattavasti suositumpia kuin Niinistö.

Niin vain kävi, että Niinistö ohitti Vanhasen aivan ensimmäisen kierroksen lopulla ja pääsi helmikuussa 2006 pidettyyn finaaliin, jossa hän kuitenkin hävisi niukasti Haloselle.

Vuotta myöhemmin Sauli Niinistö keräsi 60 000 ääntä eduskuntavaaleissa ja ryhtyi eduskunnan puhemieheksi.

Sen jälkeen tehdyissä mielipidemittauksissa Niinistö on ollut täysin ylivoimainen, todellinen kestosuosikki.

Vain viime presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla hänen suosionsa laski sen verran, että hän joutui lähtemään toiselle kierrokselle, jolla sitten voitti Pekka Haaviston selvin luvuin.

Koko presidenttikauden Niinistön suosio on pysynyt korkealla. Hänelle ei ole ilmaantunut yhtään uutta haastajaa. Macron-ilmiöstä ei ole tietoakaan Suomessa.

Näissäkin vaaleissa Niinistön kovimmat kilpakumppanit ovat Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen, jotka Niinistö on jo kerran voittanut edellisissä presidentinvaaleissa.

Presidentinvaalien suosiopuntari on ollut yli kymmenen vuotta jähmettyneenä lähes paikalleen. Vaalitarkkailijaa alkaisi jo kyllästyttää, jos ei tietäisi, että pian suosiopuntari ryhtyy taas liikkumaan vinhasti: toiset nimet nousevat ja toiset laskevat.

Kävi miten tahansa, yksi asia on varma. Sauli Niinistön nimi poistuu niiden nimien joukosta, joiden suosiota aletaan mitata vuoden 2024 presidentinvaaleja silmällä pitäen.

Jos Niinistö häviää nämä vaalit, hän ei taatusti lähde kuuden vuoden päästä hakemaan revanssia. Ikäkin jo tulee vastaan.

Jos Niinistö voittaa, hänen toinen presidenttikautensa jää viimeiseksi. Perustuslain mukaan presidentiksi voidaan valita vain kaksi kertaa peräkkäin sama henkilö, olipa tämä kuinka suosittu tahansa.

Unto Hämäläinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva politiikan toimittaja.

Fantasiakirjailija Ursula K. Le Guin on kuollut

Ursula K. Le Guin vuonna 2014.

Palkittu kirjailija Ursula K. Le Guin muistetaan scifi- ja fantasiakirjallisuudestaan, jossa hän käsitteli vaikeitakin yhteiskunnallisia teemoja.

Ursula K. Le Guin vuonna 2014.

Yhdysvaltalainen fantasiakirjailija Ursula K. Le Guin on kuollut 88-vuotiaana.

Kirjailija kuoli maanantaina kotonaan Portlandissa, Oregonissa. Asiasta kertoi Le Guinin poika Theo Downes-Le Guin.

Le Guin nousi tunnetuksi Maameren tarinat –kirjasarjallaan, mutta hän kirjoitti urallaan myös lukuisia romaaneja, novelleja ja runokokoelmia. Lisäksi hän toimi kirjallisuuskriitikkona.

Le Guin teki läpimurtonsa vuonna 1969 julkaistulla romaanillaan Pimeyden vasen käsi, joka voitti arvostetut tieteiskirjallisuuden Hugo- ja Nebula -palkinnot. Hänen kirjoissaan lohikäärmeet, velhot ja avaruusalukset selvittivät Maata piinaavia ongelmia, joissa esimerkiksi rotu-, sukupuoli- ja luokkakysymykset nousivat esiin.

Yli puoli vuosisataa kestäneellä urallaan Ursula K. Le Guin palkittiin useaan otteeseen amerikkalaisen lastenkirjallisuuden eteen tekemästään työstä.

Media-alan koulutus vähenee – mutta milloin on riittävästi?

TV-studion ohjaamo.

Takavuosien suosikkiopiskelupaikat media-alalta käyvät vähiin. Suuria vähennyksiä koulutuspaikoista on tehty ja lisää on tulossa. Osansa tulevaisuudessa saa myös toisen asteen koulutus. Uusin media-alan koulutuslinjasta luopuja on Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

TV-studion ohjaamo.

Media-alan ylikoulutukseen on pyritty puuttumaan reippaalla kädellä vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2013 hävisi media-alan opiskelupaikoista korkeakoulutasolla parisataa aloituspaikkaa. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulussa Kemi-Tornion yksikössä koulutus päätettiin lopettaa vuonna 2013.

Opetusministeriön opetusneuvos Maarit Palosen mukaan korkeakoulutasolla olleet säästöt olivat tarpeen.

– Media-alan ihmiset, ketkä ovat valmistuneet tai se työvoima on varsin nuorta verrattaen muuhun alaan, että sitä poistumaa ei ole niin paljon kuin muilla aloilla. Tämä vaikuttaa siihen kouluttautumisen tarpeeseen. Ja alan työttömyys on ollut selvästi suurempaa kuin muilla korkeakoulututkinnon suorittaneilla, Palonen kertoo.

SeAMK luopuu mediatuotannon suuntaumasta

Vaikka Palosen mukaan media-alan koulutustilanne on tasapainossa, eivät vähennykset ole vielä ohitse. Uusin media-alan suuntaumakoulutuksesta leikkaava on Seinäjoen ammattikorkeakoulu, joka luopuu kulttuurituotannon koulutusohjelmaan kuuluvasta mediatuotannon suuntaumasta. Kevään yhteishaussa ei ole enää valittavissa mediatuottamisen vaihtoehtoa, vaan opiskelijat valitsevat tapahtumatuottamisen ja visuaalisen suunnittelun väliltä.

Seinäjoella päätökseen luopua mediatuottamisesta päädyttiin vuosi sitten tarkastelemalla, millaista kulttuurialan osaajaa tarvitaan tulevaisuudessa.

– Me perustimme työelämänraadista ja opiskelijoista koostuvan työryhmän, joka pohti, millainen on kulttuurituottajan työnkuva vuonna 2030. On selvää, että edelleenkin tarvitaan liikkuvan kuvan osaajia, mutta myös paljon muuta, koulutuspäällikkö Esa Leikkari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta toteaa.

Kulttuurituottaja vuonna 2030 osaa työryhmän selvityksen mukaan suunnitella ja toteuttaa taloudellisesti mediasisältöä. Mediaopintoja tarjotaan opiskelijoille jatkossa työpajojen kautta.

– Työpajojen avulla pyrimme antamaan perustaidot ja suuntaviivoja mahdollisuuksista, Leikkari kertoo.

Yksikönjohtaja Anmari Viljamaa kertoo, että opiskeluissa korostuu erityisesti tuotteistaminen. Työmarkkinat voivat avautua monille pienistä yrityksistä, jotka haluavat näkyä mediassa.

– Opiskelijoiden täytyy muodostaa itsestään brändi ja rakentaa osaamisestaan tuote, Viljamaa toteaa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa media-alan opintoja on voinut opiskella vuodesta 2002 lähtien. Aluksi tutkintonimikkeenä oli medianomi, joka päivittyi 2004 kulttuurituottajaksi - suuntautumisvaihtoina tuolloin mediatuotanto ja sosiokulttuurinen työ.

Mediatuotannon opintolinjalta valmistuneista moni työskentelee tuotantoyhtiöissä kuvaajina, apulaistuottajina ja tuotantopäälliköinä. Kunnallisella ja yrityspuolella työtehtävät ovat olleet enemmän markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä.

"Vastuutonta työmarkkinan realiteettien valossa"

Suomen Journalistiliiton mukaan media-alan koulutuksesta saisi vieläkin leikata, sillä monet viime vuosina valmistuneet nuoret ovat työttömiä tai pyrkivät alalle kohtuuttomin ehdoin. Myös pätkätöitä tekevien ja freelancereitten joukossa on liiton mukaan paljon alityöllistettyjä.

– Tämä on upea ja monimuotoinen ala, ja alan opiskelijoista on moneksi. Mutta kaikilla heillä ei ole tulevaisuutta media-alalla, kertoo Suomen Journalistiliiton koulutuspäällikkö Nina Porra.

Journalistiliitto vähentäisi koulutusta vieläkin – erityisesti toiselta asteelta.

– Esimerkiksi mediapalvelujen toteuttajille on tarjolla todella paljon aloituspaikkoja, mikä on vastuutonta työmarkkinan realiteettien valossa, Porra toteaa.

Paine ministeriön tasolta vähentämiseen on kova

Suupohjan ammatti-instituutin media-assistenttilinja Kauhajoella on ollut koulutusyksikön yksi vetovoimaisimmista. Suupohjassa media-alan opetus ei ole vaakalaudalla, vaikkakin paine ministeriön tasolta vähentämiseen on kova.

– Kun tarkastellaan valtakunnallisia opetusministeriön ja opetushallituksen alakohtaisia tavoitevolyymeja, niin media-ala on jo useamman vuoden ollut tällainen miinusmerkkinen ala, että valtakunnallista koulutusvolyymia pitäisi laskea. Tämä on kuitenkin vähän ristiriitaista, koska se on hyvin vetovoimainen ala: hyvin tulijoita, ne pysyy siellä ja opiskelee hyvin kiitettävästi, rehtori Ari Loppi kertoo.

Tulevaisuudessa riittää kuitenkin Lopin mukaan pohdittavaa, säilyykö media-alan koulutuksesta kaksi ryhmää. Tällä hetkellä vuosittain sisään otetaan noin 40 opiskelijaa.

Suupohjan opiskelijat ovat työllistyneet vaihtelevasti media-alalta. Suuri osa hakeutuu jatko-opintojen pariin, perustaa oman yrityksen tai vaihtaa alaa. Sama tilanne on työllistymisen suhteen on Vaasan ammattiopisto Vamiassa. Myös Vaasassa on tiedostettu ministeriön toive media-alan opetuspaikkojen vähenemisestä, mutta koulutusta ei olla tällä hetkellä leikkaamassa.

– Media-ala ei ole ollut meillä mitenkään suurennuslasin alla. Meillä on tarkoitus jatkaa media-alan koulutusta molemmilla kielillä. Toki ammatillisella puolella on ollut suuria leikkauksia, mutta missään vaiheessa ei ole keskusteltu, että lopetettaisiin media-alan koulutus, rehtori Åsa Stenbacka kertoo.


Riittääkö töitä jatkossa?

Opetusministeriön opetusneuvos Maarit Palosen mukaan media-alan työvoima on vielä nuorta verrattaen muihin aloihin. Täten poistuma on hyvin pientä. Kilpailu avoimista työpaikoista jatkuu siis kiivaana.

– Media-alan osaamista ja osaajia tarvitaan useilla eri toimialoilla, Palonen kertoo.

Millaisille osaajille on sitten tarvetta alalla? Suomen Journalistiliiton koulutuspäällikkö Nina Porran mukaan tarvitaan jatkuvaan muutokseen sopeutuvia ketteriä työntekijäitä.

– Erilaisia digitalisaatioon liittyviä valmiuksia varmasti tarvitaan jatkossakin, mutta niin tarvitaan myös esimerkiksi yleissivistystä ja sitoutumista alan eettisiin pelisääntöihin. Näin varmistetaan, että journalismi on Suomessa jatkossakin laadukasta ja yleisön arvostamaa, Niina Porra.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa mediatuotantoa neljättä vuotta opiskeleva Markus Soini on viihtynyt Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Koulutus on ollut pian valmistuvan miehen mukaan mukavaa ja monipuolista ja valmistanut hyvin tulevaisuuteen.

– Tällä alalla se tunnetusti ei ole mitään helpointa, mutta kyllä uskon, että hyvälle työntekijälle löytyy aina töitä, Soini kertoo ja toteaa valttejaan työmarkkinoilla olevan lujan itseluottamuksen ja halun tähdätä korkealle.

Soini uskoo ja toivoo päätyvänsä töihin mainostoimistoon, josta hänellä on jo entuudestaan kokemusta aiemman koulutuksen puolesta.

– Teen omaa yritystoimintaa y-tunnuksen avulla, että on jonkin sortin kokemusta työstä, Soini toteaa.

Herätys: Huonoa ajokeliä koko maassa, rahoitusalan työriita jatkuu, terroristirikos käräjillä

auto lumisateessa

Lue tästä päivän puheenaiheet lyhyesti. Voit säätää Uutisvahdissa Herätys-ilmoituksia asetuksista.

auto lumisateessa

Miten käräjäoikeus tulkitsee terroristista tarkoitusta?

Tänään tulee yksi vastaus, kun Helsingin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa tapaukseen, jossa kolmea suomalaismiestä syytetään muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.

Syyttäjän mukaan miesten oli tarkoitus matkustaa Syyriaan tappamaan tai ainakin törkeästi pahoinpitelemään hallituksen joukkoja. Tapaus on merkittävä, sillä Suomessa on vain vähän rikosoikeudellista tulkintaa terrorismirikoksista.

Ennakkoäänet rikkoivat ennätyksen

Kova ennakkoäänestysinto ei kerro mitään vaalipäivästä: moni äänestäjä päättää oman ehdokkaansa vasta kopissa.

Ennakkoon äänestävät yleensä ne, jotka ovat varmoja ehdokkaastaan. Ennakkoääniä annettiin ennätykselliset 1,5 miljoonaa.

Rahoitusalan työriita ei ratkennut, sovittelu jatkuu tänään

Rahoitusalan työriitaan ei saatu ratkaisua tiistain neuvotteluissa, ilmoitti valtakunnansovittelija Minna Helle iltakymmenen jälkeen Twitterissä. Sovittelu jatkuu tänään keskiviikkona iltapäivällä.

Helteen mukaan osapuolten keskeiset kiistakysymykset olivat tiistain neuvottelujen jälkeen yhä avoinna.

Yli 56 000 ihmistä on paennut Mayon-tulivuoren raivoa Filippiineillä

Yli 56 000 ihmistä on evakuoitu kodeistaan kolmessa kaupungissa ja viidessä kylässä, jotka sijaitsevat tulivuoren juurella, kertoo Albayn provinssin hätätilavirasto.

Viranomaiset ovat evakuoineet asukkaita pois tulivuoren juurelle asetetun kahdeksan kilometrin vaaravyöhykkeen sisältä, kertoo uutistoimisto DPA.

Pakkasennätys paukkui Inarissa

Lapissa on tehty jälleen tämän talven pakkaennätys, nyt Inarissa. Ilmatieteen laitoksen havaintoasema Inarin Nellimissä mittasi keskiviikkoaamuna kello 4.40 aikoihin pakkaslukemaksi -36,2 astetta.

Ylen meteorologi Toni Hellinen sanoo, että lämpötila saattaa laskea vielä tästäkin.

Tänään syytä varautua jopa erittäin huonoon ajokeliin


Sään lauhtumisen ja lumisateiden vuoksi ajokeli on tänään huono tai erittäin huono koko maassa, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

Aamulla lunta sataa lähes koko maassa ja sää on lauhtunut. Keski- ja Pohjois-Lapissa on vielä poutaa ja pakkanen aluksi kireää. Aamun työmatkaliikenteessä kannattaa varautua jopa erittäin huonoon ajokeliin. Osassa maata sataa tänään lunta yli 10 senttimetriä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tuukka Raskin huippuvire jatkuu – valittiin ottelun parhaaksi

Tuukka Rask

Boston Bruins ei ole hävinnyt viimeisessä 17 pelissään kertaakaan varsinaisella peliajalla.

Tuukka Rask

Boston Bruinsin maalivahti Tuukka Rask torjui neljännen perättäisen voittonsa jääkiekon NHL:ssä tiistaina. Rask valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi, kun Bruins nappasi 3-2-kotivoiton Sami Vatasen edustamalta New Jersey Devilsistä.

Rask hikoili ottelussa 37/39 torjunnan verran. Huippuvireeseen äitynyt suomalaisvahti ei ole hävinnyt viimeisessä 17 ottelustaan kertaakaan varsinaisella peliajalla. Rask on torjunut tällä kaudella 31 ottelussa torjuntaprosentilla 92,3.

Bruinsin tehopelaaja oli tehot 1+1 kirjannut tähtihyökkääjä Brad Marchand.

18 minuuttia vastuuta saanut Devils-puolustaja Vatanen jäi ottelussa ilman tehopisteitä.

Suomalaismiehet suunnittelivat matkaa Syyriaan, mutta oliko tarkoituksena tehdä perillä terroritekoja? Käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa

Helsingin käräjäoikeus.

Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu on merkittävä, sillä tuomioistuinten tulkintoja terrorismirikoksista on niukasti.

Helsingin käräjäoikeus.

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään keskiviikkona ratkaisunsa tapauksessa, jossa kolmen suomalaismiehen epäillään valmistelleen liittymistä Syyrian armeijan vastaiseen terroristiryhmään. Syyttäjä vaatii miehille puolestatoista kahteen vuoteen vankeutta.

Kaikkia kolmea miestä syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Lisäksi yhtä miestä syytetään koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja toista syytetään värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen.

Kaikki syytetyt kiistävät terrorismirikokset.

Tapaukseen liittyy myös neljäs mies. Hänet on vangittu poissaolevana.

Suunnitelma jäi toteutumatta kontaktihenkilön kuoltua

Poliisi hyödynsi tapauksen esitutkinnassa laajalti syytettyjen sosiaalisessa mediassa käymiä keskusteluja. Epäillyt tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2013.

Syyttäjän mukaan miehet olisivat laatineet suunnitelman matkustaa Suomesta Syyriaan ja valmistautuneet tappamaan tai ainakin törkeästi pahoinpitelemään Syyrian hallituksen joukkoja. Syytteen mukaan heidän olisi ollut tarkoitus liittyä Katiibat al-Muhajireen -terroristiryhmään.

Syyttäjän mielestä suunnitelma jäi toteutumatta, sillä miesten kontaktihenkilö kuoli vain vähän ennen heidän saapumistaan Syyriaan.

Kaksi miehistä on kertonut, etteivät he edes ehtineet Syyriaan asti. Yksi miehistä matkusti omien sanojensa mukaan alueelle tehdäkseen avustustyötä.

Syyttäjän mukaan yksi miehistä myös valmistautui antamaan koulutusta aseidenkäytöstä ja toinen kuvasi sekä latasi verkkoon terroristiryhmiin houkuttelevan värväysvideon.

Lisäksi syyttäjä katsoo, että miehet yhdessä kahden muun syytetyn kanssa tehtailivat kirjanpitorikoksia ja veropetoksia matkan rahoittamiseksi.

Ratkaisu linjaa tulevaisuuden tapauksia

Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani arvioi, että käräjäoikeuden ratkaisulla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, sillä terrorismirikoksista ei ole muodostunut selkeätä rikosoikeudellista käytäntöä.

– Tunnusmerkistö on monimutkainen, näyttökysymykset hankalia ja niitä tulee harvoin oikeuslaitoksen sovellettavaksi. Jo yksittäinen käräjäoikeuden ratkaisu on merkityksellinen ja linjaava, sanoo Tapani.

Poliisilla on jatkuvasti tutkinnassa kymmeniä terrorismirikoksia, mutta vain ani harva niistä etenee oikeuteen näytöllisten ongelmien takia.

Keskiviikkona saatavan ratkaisun linjaukset leviävät Tapanin mukaan avustajien, syyttäjien ja myös tuomioistuinten tietoon ja vaikuttavat tulevaisuuden tapauksiin.

Kokonaan uusia terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia saattaa olla odotettavissa tuomioistuinten käsiteltäväksi, mikäli oikeusministeriössä valmistelussa olevat terrorismirikoslait menevät läpi.

Matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa kriminalisoitiin vuonna 2016

Helsingin käräjäoikeuden ratkaisua odottavan mieskolmikon epäillyt teot sijoittuvat aikaan ennen kuin matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa kriminalisoitiin. Rikosnimike kirjattiin lakiin vuoden 2016 joulukuussa.

Keskusrikospoliisin mukaan sillä on ollut esiselvittelyjä tällaisista tapauksista, mutta varsinaisia esitutkintoja ei ole aloitettu.

Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet noin 80 Syyriaan ja Irakiin vierastaistelijaksi lähtenyttä ihmistä. Tyypillisesti lähtijät ovat 20–24-vuotiaita nuoria miehiä, mutta heidän joukossaan on myös naisia ja lapsia.

Osa lähteneistä on liittynyt ääri-islamilaiseen Isisiin ja noussut järjestön sisällä jopa korkeaan asemaan. Yksittäisiä lähteneitä on liittynyt myös Isisiä vastustaviin ryhmiin, kuten kurdijoukkoihin.

Supon tietojen mukaan yli 20 vierastaistelijaa on palannut Suomeen ja 15–20 arvioidaan saaneen surmansa konfliktialueella.

Lue myös:

Ensimmäinen terrorismirikosjutun syytetyistä käräjillä tiistaina

Raportti: 5 600 Isisin vierastaistelijaa palannut kotimaihinsa – Lapsitaistelijoiden hoitoon tarvitaan uudenlaisia keinoja

Supo: Suomalaisten vierastaistelijoiden lähtö ja paluu on hiipunut – "Isis yrittää pitää kiinni konfliktialueelle tulleista"

Yli 56 000 ihmistä on paennut Mayon-tulivuoren raivoa Filippiineillä

Uutisvideot: Mayon-tulivuori purkautuu Filippiineillä

Filippiinien itäosassa evakuoitujen määrä kasvaa maan aktiivisimman tulivuoren Mayonin aloitettua purkautumisensa.

Uutisvideot: Mayon-tulivuori purkautuu Filippiineillä

Yli 56 000 ihmistä on evakuoitu kodeistaan kolmessa kaupungissa ja viidessä kylässä, jotka sijaitsevat tulivuoren juurella, kertoo Albayn provinssin hätätilavirasto.

Viranomaiset ovat evakuoineet asukkaita pois tulivuoren juurelle asetetun kahdeksan kilometrin vaaravyöhykkeen sisältä, kertoo uutistoimisto DPA. Lisäksi alueen viranomaiset ovat perustaneet vyöhykkeen ympärille kilometrin pituisen turva-alueen tulivuoren täydellisen purkautumisen varalta.

Albayn kuvernööri Al Francis kertoo manilalaisen DZMM-radiokanavan haastattelussa, että alueen asukkaat ovat kauhuissaan tulivuoren jyrisevästä äänestä. Pelottava ääni on saanut kauempanakin asuvat ihmiset paniikin valtaan.

– Kaukana vaaravyöhykkeestä asuvat ihmiset ovat paenneet kodeistaan, koska he ovat peloissaan. Meidän täytyy siten majoittaa heidät.

Filippiinien vulkanologian ja seismologian laitos kertoo, että tulivuori on sylkenyt alkuviikon aikana satunnaisesti laavasuihkuja noin 700 metrin korkeuteen. Yksittäinen laavasuihku on kestänyt 3-30 minuuttia kerrallaan. Lisäksi vuoren uumenista nousee tuhkapilviä lähes neljän kilometrin korkeuteen kraatterin yläpuolelle.

Vulkanologian ja seismologian laitos nosti maanantaina tulivuoren hälytystason viisiportaisella asteikolla tasolle neljä, mikä tarkoittaa, että raju purkaus on odotettavissa tuntien tai lähipäivien aikana.

Tuhkapilvien takia Filippiinien sisäiset lennot on peruttu Albayn provinssin alueelle. Myös alueen kouluja on suljettu.

2 463 metriä korkea kerrostulivuori Mayon sijaitsee noin 300 kilometriä Filippiinien pääkaupungista Manilasta kaakkoon. Se on maan aktiivisin tulivuori.

Presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Helsingin Kauppatirilta näkymää jossa näkyy Presidentinlinna ja Tuomiokirkko.

Kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia kansakunnan erotuomarina, sanoo Evan tutkimuspäällikkö

Helsingin Kauppatirilta näkymää jossa näkyy Presidentinlinna ja Tuomiokirkko.

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Evan tutkimuksesta. Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

– Tuloksen vahvuutta voi pitää yllättävänä, koska ylimpien valtioelimien välistä vallanjakoa Suomessa on parlamentarisoitu ja presidentin valtaoikeuksia karsittu määrätietoisesti jo noin 30 vuoden ajan, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista. 60 prosenttia vastaajista puolestaan katsoi, että presidentille voisi antaa ainakin melko paljon valtaa eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisen vaalien määräämisessä.

Haaviston mukaan vastauksia voidaan tulkita siten, että presidentin valtaoikeuksien karsimisessa on kansalaisten mielestä menty liian pitkälle.

– Kyse on myös siitä, että kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia jonkinlaisena kansakunnan erotuomarina. Hän voisi viheltää pilliin, kun hallituksen muodostaminen ei ota onnistuakseen, kun hallituksen toiminta halvaantuu erimielisyyksien vuoksi tai kun hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, joka on perusteltu huonosti tai valmisteltu puutteellisesti, Haavisto sanoo.

Presidentinvaltaa koskevassa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan sopivaa presidentinvallan määrää riippumatta siitä, mikä vallanjako nykyään on. Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka paljon valtaa presidentillä pitäisi olla yhteensä 17 eri asian tai asiakokonaisuuden osalta.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

Rahoitusalan työriita ei ratkennut, sovittelu jatkuu keskiviikkona

Valtakunnansovittelija Minna Helle

Työriidan taustalla on kiista viikonlopputyön tekemisen ehdoista rahoitusalalla.

Valtakunnansovittelija Minna Helle

Rahoitusalan työriitaan ei saatu ratkaisua tiistain neuvotteluissa, ilmoitti valtakunnansovittelija Minna Helle iltakymmenen jälkeen Twitterissä. Sovittelu jatkuu keskiviikkona iltapäivällä.

 

Helteen mukaan osapuolten keskeiset kiistakysymykset olivat tiistain neuvottelujen jälkeen yhä avoinna.

Työriidan taustalla on kiista viikonlopputyön tekemisen ehdoista rahoitusalalla. Myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Voimassa on kuitenkin ammattiliittojen ylityökielto.

Työriidan osapuolet ovat palkansaajapuolella Ammattiliitto Pro ry, Ammattiliitto Nousu ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä työnantajapuolella Finanssiala ry ja Palvelualojen työnantajat Palta ry. Myös Danske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

Supon erikoistutkija: Konfliktialueelle lähtijöiden määrä voi olla 10-20 prosenttia suurempi, kuin lähtijöitä on tunnistettu

Pekka Hiltunen

Aiemmin Supo on ilmoittanut tunnistaneensa alueelle lähteneen 80 vierastaistelijaa.

Pekka Hiltunen

Supon erikoistutkijan Pekka Hiltusen mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueille lähteneiden vierastaistelijoiden määrä voi olla 10 - 20 prosenttia suurempi, kuin Supo on tunnistanut lähtijöiden määräksi. Hiltusen mukaan on mahdollista, että konfliktialueille on päätynyt Suomesta taistelijoita ilman, että heitä on tunnistettu. Supo on tunnistanut alueelle lähteneen 80 ihmisen.

– Mitä isommasta numerosta puhutaan, sen epätodennäköisemmäksi se muuttuu. Arvioni, että mahdollista on, että siinä kymmenen tai muutama kymmenen prosenttia siinä saattaa olla, Hiltunen kommentoi viitaten kuinka paljon yli 80 hengen lähtijöitä on.

A-studiossa tiistaina vieraillut Hiltunen kuitenkin korosti, että kyseessä on hänen arvionsa lähtijöiden määrästä.

Paljonko Isis-taistelijoiden perheitä ja lapsia palannut Suomeen?

Supo on aiemmin kertonut, että Suomeen on palannut 20 Isis-taistelijaa. Kun Supon erikoistutkijalta kysyttiin paljonko Suomeen palanneiden vierastaistelijoiden perheenjäseniä on palannut Suomeen, Hiltunen oli vähäsanainen.

– Palaajoukko jossain määrin heijastelee lähtijäjoukkoja, Hiltunen kommentoi.

Hiltusen mukaan myös perheenjäsenet voivat olla turvallisuusuhka.

– Täytyy ottaa huomioon, että kyseessä saattaa olla myös henkilöitä, jotka muodostavat turvallisuusuhan. Hyvin vahvasti ideologiaan sitoutuneita, joissain tapauksissa alueella nuoriksi kasvaneita lapsia, joilla on altistus väkivallalle ja ideologiselle indoktrinaatiolle, Hiltunen sanoi.

Se miten palaajiin suhtaudutaan tulisi harkita aina tapauskohtaisesti, Hiltunen katsoo. Tällä hän tarkoitti sitä ovatko konfliktialueelta palaajat turvallisuusuhka vai enemmän tukipalvelujen tarpeessa.

Lue myös:

Kalifaatin romahdus asettaa Euroopan uuden haasteen eteen, sanoo asiantuntija: Mitä tehdä Isis-taistelijoiden palaaville perheille?

Venezuela ilmoitti ennenaikaisista presidentinvaaleista – Maduro haluaa ehdokkaaksi

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro kuvattuna kannattajiensa ympäröimänä Caracasissa 7. marraskuuta.

Presidentti Nicolas Maduron ideoima perustuslakia säätävä kokous on päättänyt, että kriiseissä kamppailevassa maassa järjestetään ennenaikaiset vaalit kolmen kuukauden sisällä.

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro kuvattuna kannattajiensa ympäröimänä Caracasissa 7. marraskuuta.

Venezuelassa pidetään ennenaikaiset presidentinvaalit huhtikuun loppuun mennessä.

Venezuelan vasemmistolainen valtapuolue ilmoitti vaalien järjestämisestä tiistaina sen jälkeen, kun maan kiistelty perustuslakia säätävä edustajisto oli äänestänyt yksimielisesti ajankohdasta.

Epäsuosiossa oleva presidentti Nicolas Maduro aikoo pyrkiä toiselle kaudelle, jos hänen puolueensa nimittää hänet ehdokkaaksi.

– Olen valmis ehdokkaaksi, Maduro sanoi toimittajille valtion television haastattelussa.

– Olen nöyrä työläinen, nöyrä kansan mies, hän lisäsi.

Venezuelan presidentinvaalien aikaistamista ei pidetä yllätyksenä, koska istuvan presidentin vastustajat ovat menettäneet asemiaan viimeaikaisissa paikallisvaaleissa.

Öljystään ja sosialismista tunnettu Etelä-Amerikan valtio on ryvettynyt jo pitkään poliittisessa valtakamppailussa ja talousvaikeuksissa. Jyrkkä inflaatio ahdistaa venezuelalaisia, ja pulaa on sekä elintarvikkeista että lääkkeistä.

Kyselyiden mukaan noin 70 prosenttia venezuelalaisista on tyytymättömiä Maduroon, ja oppositio syyttää presidentti Maduron ajavan maata diktatuuriin. Maduro puolestaan syyttää muun muassa Yhdysvaltoja hallituksensa sabotoimisesta.

Latinalaisen Amerikan maat vastustavat vaaleja

Monet maat ovat osoittaneet huolensa Venezuelan demokratian tilasta.

Toistakymmentä Latinalaisen Amerikan maata on ilmoittanut vastustavansa Venezuelan johtopuolueen yksipuolista ilmoitusta ennenaikaisista vaaleista. Naapurimaiden, muun muassa Brasilian, Argentiinan ja Kolumbian, mielestä tällainen päätös vaalien järjestämisestä on demokratian periaatteiden vastaista.

Yhdysvallat sekä EU ovat asettaneet maalle pakotteita. Viimeksi maanantaina Venezuelan tilanteen jatkuvan heikentymisen vuoksi EU päätti lisätä pakotelistalleen seitsemän uutta venezuelalaista viranhaltijaa.

55-vuotias Nicolas Maduro on toiminut Venezuelan presidenttinä maaliskuusta 2013 alkaen.

Libyassa yli 20 kuollut autopommi-iskuissa

Kartta

Libyassa tapahtuneissa autopommi-iskuissa on kuollut ainakin 22 ihmistä, kertovat sairaalalähteet.

Kartta

Autopommi-iskut tapahtuivat lähes samanaikaisesti Libyan pohjoisosassa sijaitsevassa Bengasin satamakaupungissa tiistaina.

Uutistoimistot Reuters ja AFP kertovat, että kuolonuhreja on ainakin 22, mutta sairaalalähteiden mukaan kuolleiden määrä voi vielä nousta. Noin 20 ihmistä on haavoittunut.

Ensimmäinen auto räjähti paikallisen moskeijan edessä al-Sleimanin kaupunginosassa, kun ihmiset olivat tulossa illan rukoushetkestä. Puoli tuntia myöhemmin samalla alueella räjähti toinen ajoneuvo.

Uhrien joukossa on siviilejä ja turvallisuusjoukkoihin kuuluvia.

Libya on ollut kilpailevien hallitusten ja aseryhmien taistelukenttä sen jälkeen, kun maan diktaattori Muammar Gaddafi syöstiin vallasta ja surmattiin vuonna 2011.

Kaksi Pussy Riot -ryhmän jäsentä hakee turvapaikkaa Ruotsista

Pussy Riot teki musiikki-iskun Moskovan Pyhän Vapahtajan kirkkoon helmikuussa 2012.

Taitelilijapariskunta kertoo, että poliisi uhkasi tehdä heidän pojastaan orvon.

Pussy Riot teki musiikki-iskun Moskovan Pyhän Vapahtajan kirkkoon helmikuussa 2012.

Kaksi venäläisen Pussy Riot -performanssiryhmän jäsentä on hakenut turvapaikkaa Ruotsista, kertoo Ruotsin televisio SVT.

Lusine Džanjan ja Aleksei Knedljakovski, yksi ryhmän harvoista miespuolisista jäsenistä, odottavat pienen poikansa kanssa Ruotsin päätöstä vastaanottokeskuksessa Örebrossa.

– Se mikä meitä odottaisi Venäjällä, on monin verroin pahempaa [kuin vastaanottokeskuksessa asuminen], sanoo Knedljakovski SVT:lle.

Molempia taitelijoita on ahdisteltu venäläisessä mediassa ja molemmat on hakattu kadulla.

Sotshissa olympialaisten yhteydessä kuvatun videoperformanssin jälkeen Džanjan sai potkut apulaisprofessorin virastaan.

Knedljakovskij sai puolestaan 15 päivän vankeustuomion huliganismista, kun hän kiinnitti ristin Neuvostoliiton salaisen poliiisin perustajan Feliks Dzeržinskin muistomerkkiin.

Oikeudenkäynti kesti kuusi minuuttia. Pariskunnan mukaan he pakenivat Ruotsiin sen jälkeen kun poliisi oli uhannut tehdä heidän pojastaan orvon. Heillä oli viisumit, koska he olivat aiemmin osallistuneet taidenäyttelyyn Ruotsissa.

Pussy Riot ryhmä tuli kuuluisaksi sen jälkeen, kun kolme sen jäsentä tuomittiin vankeuteen Vladimir Putinia arvostelleen performanssin esittämisestä Kristus Vapahtajan Katedraalissa Moskovassa 2012.

Kalifaatin romahdus asettaa Euroopan uuden haasteen eteen, sanoo asiantuntija: Mitä tehdä Isis-taistelijoiden palaaville perheille?

Ihminen kävelee raunioituneiden talojen välissä.

EU-tason asiantuntijan mukaan vierastaistelijailmiö on aiempaa laajempi ja hankalampi.

Ihminen kävelee raunioituneiden talojen välissä.

– Monet Euroopan maat valmistautuvat nyt tilanteeseen, jota ei vastaavassa mittaluokassa aiemmin ole nähty. Palaajien joukossa on nyt myös naisia ja lapsia. Tämä aiheuttaa täysin uudenlaisia haasteita, kertoo Radicalisation Awareness Networkin kouluttaja Maarten van de Donk.

Turvallisuusviranomaisten täytyy pystyä selvittämään ovatko palaavat naiset rikollisia vai uhreja. Naisten ja lasten asema Isisin järjestössä on hankala kysymys, koska Isis käyttää naisia ainakin rekrytoinnissa ja propagandisteina. Lapsia taas on raportoitu käytettävän myös sotilaina. Toisaalta lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa tekemistä matkustuspäätöksistä.

Aihe koskettaa koko Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa keskustellaan nyt siitä mitä tehdä Syyriassa pidätetyille naisille ja lapsille, jotka ovat eläneet Isisin alla. Naiset ovat nostaneet kanteen Ranskan valtiota vastaan, koska Ranska ei suostu kotiuttamaan naisia. Irakissa taas saksalaisnainen on tuomittu kuolemaan Isis-terrorijärjestöön kuulumisesta.

Ylen toimittaja Antti Kuronen vieraili pakolaisleirillä Syyriassa ja tapasi Isis-taistelijan vaimon. Haastattelun voit katsoa tästä:

Miten suhtautua rikostuomion saaneisiin taistelijoihin?

Suomi on melko hyvin valmistautunut vierastaistelijailmiöön kansallisella tasolla, arvioi RAN:n kouluttaja Maarten van de Donk. Hän perustelee näkemystään sillä, että Suomella oli strategia kansallisen terrorismin torjumiseksi jo vuonna 2011.

Opittavaa voisi olla esimerkiksi Tanskasta, sanoo RAN:n kouluttaja Van de Donk. Tanskassa Syyriaan lähteneitä perheitä kontaktoitiin jo ennen kuin he lähtivät Syyriaan. Näin on kyetty luomaan luottamuksellinen suhde viranomaisten ja lähtijöiden välille.

Kouluttaja Van de Donkin mukaan kaikkien Euroopan maiden haaste on, miten suhtautua niihin taistelijoihin, jotka ovat saaneet tuomion terrorismirikoksista.

– Usein he ovat traumatisoituneita ja lähteneet Syyriaan tilanteessa, jossa heidän tilanteensa ei lähtöpaikassa ole ollut loistokas. Samaan aikaan näemme, että Eurooppa on haluton vastaanottamaan konfliktialueille lähteneitä. Haaste tulee olemaan palaajien integroiminen. Jos palaajille ei anneta uusia mahdollisuuksia, he joutuvat yhteiskunnan marginaaliin uudelleen. Ja se voi olla todella vaarallista, kouluttaja Maarten van de Donk sanoo.

Jopa satoja taistelijoita voinut jäädä Turkkiin

Vierastaistelijoiden paluu Eurooppaan jatkuu, joskin se on hidastunut. Isisin kalifaatin sortumisen jälkeen palaajien virta on hiljentynyt, koska taistelijoita on kuollut, vangittu ja kadonnut. Taistelijoita on myös palannut muihin kuin lähtömaihin.

Vierastaistelijoiden paluu Eurooppaan on vaikeutunut myös Turkin tiukentuneen rajavalvonnan vuoksi, kertoo sotatieteiden tohtori Antti Paronen viime aikojen kehityksestä.

– Jopa satoja taisteilijoita on voinut jäädä Turkkiin maan alle, Paronen sanoo.

Koko Eurooppaa koskeva ongelma ei kuitenkaan ole poistunut. Terroristijärjestön riveissä taistelleisiin vierastaistelijoihin ja heidän kotiinpalaamiseensa liittyy aina väkivallan uhka, sanoo RAN:n kouluttaja Maarten van de Donk. Väkivallan uhka vaihtelee terrori-iskun mahdollisuudesta väkivaltaan, jota palaajat voivat kohdistaa lähipiiriä tai itseään kohtaan.

Tuhansia eurooppalaisia liittynyt Isisin riveihin, palaajia noin kolmasosa

Ajantasaisten tietojen saaminen konfliktialueelta on vaikeaa. Siksi vierastaistelijailmiön kokoa hahmotettaessa on katsottava ajassa hivenen taaksepäin. RAN:n raportin mukaan Euroopasta on lähtenyt Irakin ja Syyrian taistelualueille viitisen tuhatta ihmistä vuosien 2011–2016 välisenä aikana. Eurooppaan heistä on palannut 20–30 prosenttia.

Keskimäärin palaajia kuhunkin maahan on ollut kolmasosa lähtijöihin verrattuna. Tanskan, Ruotsin ja Ison-Britannian kohdalla palaajien määrä voi kuitenkin olla jopa puolet kaikista lähtijöistä, arvioi RAN.

Suojelupoliisin mukaan Suomesta taistelualueille on matkustanut 80 ihmisistä. Supo on aiemmin kertonut, että Suomeen on palannut Irakin ja Syyrian konfliktialueilta parikymmentä ihmistä. Supon mukaan tuo luku kuvaa edelleen ilmiön suuruutta, eikä palaajia viime vuonna juuri ollut.

Kirjalliset lähteet:

Sisäministeriön ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa (29.3.2017), Beyond the Caliphate: Foreign Fighters and the Threat of Returnees (Lokakuu 2017), RAN MANUAL Responses to returnees: Foreign terrorist fighters and their families (Heinäkuu 2017)

Millainen kohtalo Eurooppaan palaavia vierastaistelijoita odottaa, kysyy illan A-studio. Vieraina jihadismitutkija Juha Saarinen ja Supon erikoistutkija Pekka Hiltunen. TV1 klo 21.00.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä