Sunday Times: EU on valmis lykkäämään brexitiä helmikuuhun 2020, ellei brittiparlamentti hyväksy erosopimusta alkavalla viikolla

Mielenosoittajan hattu on täynnä brexitiä vastustavia rintamerkkejä.

Pääministeri Johnson lähetti Brysseliin lauantaina vastentahtoisesti kirjeen, jossa hän pyysi lykkäystä.

Mielenosoittajan hattu on täynnä brexitiä vastustavia rintamerkkejä.

Euroopan unioni on valmis lykkäämään Britannian EU-eroa lokakuun viimeisestä päivästä aina helmikuuhun 2020 asti, kertoo Sunday Times -lehti.

EU lykkää brexitiä, mikäli Britannian parlamentti ei alkavan viikon aikana hyväksy pääministeri Boris Johnsonin ja unionin neuvottelemaa erosopimusta. Parlamentin odotetaan äänestävän sopimuksesta ehkä jo maanantaina.

Lehden diplomaattilähteiden mukaan lykkäys on joustava, joten Britannia voi erota EU:sta jo ennen helmikuuta, jos se niin päättää.

Jos pääministeri Johnson ajautuu kotimaassaan erityisen pahoihin vaikeuksiin tai maassa järjestetään ennenaikaiset vaalit, voivat EU-maat Sunday Timesin mukaan pidentää siirtymäaikaa jopa kesäkuuhun 2020 asti.

Pääministeri Johnson lähetti lauantai-iltana Brysseliin vastentahtoisesti kirjeen, jossa hän brittiparlamentin säätämän lain mukaan pyysi brexitin lykkäämistä. Johnson kuitenkin jätti kirjeen allekirjoittamatta ja lähetti heti perään toisen kirjeen, jossa hän sanoi pitävänsä brexitin lykkäämistä virheenä. Tämän kirjeen Johnson allekirjoitti.

Korjattu 20.10. klo 21.11: Otsikossa ollut virheellinen vuosiluku vaihdettu.

Lisää aiheesta:

Boris Johnsonin brexit-kirjeet nostattavat tunteita – "Käyttäytyy kuin pilalle hemmoteltu kakara", "Saattoi rikkoa lakia"

Pääministeri Rinne: Lisäajan myöntäminen brexitille on järkevää

EU-lähde Ylelle: EU haluaa välttää Britannian sopimuksettoman eron kaikissa olosuhteissa

Postin työriita siirtyy valtakunnansovittelijalle, työtaistelutoimista kerrotaan ensi viikolla: "Eläisitkö sinä 8,90 euron tuntipalkalla?"

Päivi Hallikainen / postityöntekijä / postinjakelu / Pasila 11.10.2019

Myös Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelut ovat juuttuneet alkuasetelmiin.

Päivi Hallikainen / postityöntekijä / postinjakelu / Pasila 11.10.2019

Postin työehtosopimusneuvottelut ovat vähintään yhtä kiharaiset kuin Britannian brexit-vääntö. Posti riitelee työntekijöiden kanssa palkoista ja työehdoista ja tavoittelee 150–200 miljoonan euron säästöjä.

Lähentymistä ei ole tapahtunut, vaikka työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) ja Palvelualojen työnantajat (Palta) ovat istuneet neuvottelupöydässä lokakuun alusta lähtien.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen ilmoitti sunnuntaina, että kiista siirtyy valtakunnansovittelijalle.

– Eihän se nyt kiva ole istua neuvottelupöydässä, jossa työnantaja hakee jo valmiiksi matalapalkkaisille ihmiselle heikennyksiä työsuhteen ehtoihin. Tiistaina tapaamme työnantajaliiton kanssa valtakunnansovittelijan toimistolla.

PAU lupaa kertoa työtaistelutoimista ensi viikolla.

Työnantajaa lakkouhka harmittaa

Palvelualojen työantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto kommentoi tilannetta varovaisesti.

– Itse tietysti toivon, että työtaisteluja ei tule. Tässä ei nyt mikään lakkoilu auta, Aarto sanoo.

Työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni syyttää työnantajaa siitä, että se ajaa jakajia ja lajittelijoita halvemman Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimuksen piiriin.

– Olisi kiinnostavaa tietää, miten tänä päivänä voi tulla toimeen 8,90 euron tuntipalkalla, Nieminen kysyy.

Omistajaohjauksen muutoksella on jo kiire

Työmarkkinoita tutkinut Turun yliopiston dosentti Mika Helander uskoo, että Postin riidan ratkaisun avaimet ovat hallituksella.

– Postin työsopimuskiista ratkeaa vasta, kun valtion omistajaohjaus muuttuu. Siitä näyttää nyt olevan merkkejä. Posti on osa julkista palvelua, Helander sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi, että valtio ottaisi hoitaakseen postin lakisääteiset tehtävät. Lopusta voitaisiin kilpailla markkinoilla. Esimerkiksi Norjassa valtio huolehtii postin jakamisesta haja-asutusalueelle. Myös Ruotsissa ja Tanskassa postin julkinen palvelu ja liiketoiminta on erotettu toisistaan.

Palvelualojen työnantajat ei innostu ratkaisusta. Toimitusjohtaja Tuomas Aarto on sitä mieltä, että valtion väliintuloa tarvita.

– Norjassa valtio on joutunut pumppaamaan postiin koko ajan entistä enemmän rahaa, Aarto sanoo.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) on jo luvannut, että hallitus arvioi Postin tehtäviä uudelleen.

Postin palkat ovat herättäneet ärtymystä etenkin sen jälkeen, kun selvisi, että toimitusjohtaja Heikki Malinen tienasi viime vuonna 990 000 euroa. Malinen jätti tehtävänsä lokakuun alussa.

Kiky-tunnit kummittelevat yhä

Tahmeaa on eteneminen myös Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuden neuvotteluissa. Vientialalla kiikastavat palkat ja surullisen kuuluisat kiky-tunnit.

Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus haluaa jatkaa kilpailukykysopimuksessa sovittua 24 tunnin vuosityöajan pidennystä.

Teollisuusliitolle se ei sovi. Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina, että neuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa ovat juuttuneet jo alkuasetelmiin.

Neuvottelut ovat merkittävät, sillä vientiteollisuus toimii työmarkkinakierroksella päänavaajana. Se tarkoittaa, että muiden alojen on vaikea ylittää vientiteollisuuden sopimia palkankorotuksia.

Hoitajat haluavat muita enemmän

Vientivetoinen malli harmittaa hoitoalaa. Terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut pitkään tasa-arvoerää. Hoitajat haluavat palkankorotuksia 1,8 prosenttia enemmän kuin muut, jotta palkkakuilu saataisiin kurottua umpeen.

Työmarkkinoita tutkinut sosiologian dosentti Mika Helander pitää vientivetoista mallia hankalana. Naisten ja miesten välinen palkkaero ei nykymenolla kapene.

– Vahvat liitot määrittelevät nyt palkankorotukset. Keskitettyjen palkkaratkaisujen aikana tasa-arvoerät onnistuivat paremmin. Hoitajat ansaitsisivat paljankorotukset, mutta palkkatasa-arvo on yhä kaukana, Helander sanoo.

Tehy on vaatinut hallitukselta vuosittain sataa miljoonaa euroa palkkaerojen umpikuromiseen.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on ilmoittanut, että lisärahaa ei ole tulossa.

Suomalaismies suoritti Neuvostoliitolle sukellustehtävän, josta piti vaieta – 30 vuotta myöhemmin hän paljastaa, mitä merenpohjassa tapahtui

Lappeenrantalainen everstiluutnantti evp. Pekka Laakso katsoo ulos ikkunasta kotonaan.

Neuvostoliiton mukaan Mir-sukellusalukset tilattiin Suomesta merenpohjan tieteellistä tutkimista varten. Amerikkalaiset eivät uskoneet, että Suomi pystyisi rakentamaan aluksen.

Lappeenrantalainen everstiluutnantti evp. Pekka Laakso katsoo ulos ikkunasta kotonaan.

Sukellusalus laskeutuu Atlantin valtamerellä yhä alemmas meren syvyyksiin. Aluksen miehistö seuraa jännittyneenä mittareita. Hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. Vain koneen laitteet pitävät pientä suhinaa.

Kolmehenkinen miehistö tuijottaa vuoroin syvyysmittaria ja vuoroin ikkunasta ulos. Viimeiset metrit tuntuvat kestävän ikuisuuden. Lopulta Mir I tömähtää meren pohjaan.

Syvyysmittari näyttää 6170 metriä. Valtaisa mutapilvi nousee meren pohjasta. Näkyvyys on olematon.

Aluksen pilotti Pekka Laakso katsoo ikkunasta ulos ja odottaa mutapilven laskeutumista. Tehtävän ääripää on suoritettu ja aluksen on tarkoitus lähteä takaisin ylös.

Laakso ryhtyy keventämään alusta nousua varten pumppaamalla vettä pois painolastitankeista. Se ei onnistu. Invertteri, laite joka muuttaa sähkön tasavirran vaihtovirraksi, ei käynnisty. Alus on kiinni valtameren pohjassa.

– Olemme kiinni mudassa, sanoo Pekka Laakso englanniksi muille sukelluspallossa oleville.

Hän kuulee, kuinka neuvostoliittolaisen kollegan hengitys muuttuu raskaaksi.

Sukellusalus "valtamerien tutkimukseen"

Neuvostoliiton tiedeakatemia tilasi Rauma-Repolalta syvänmerensukellukseen soveltuvan sukellusaluksen 1980-luvulla. Tehtävänä oli rakentaa laite, jolla pääsisi yli 6000 metrin syvyyteen. Tilaajan mukaan alusta käytettäisiin valtamerien tieteelliseen tutkimukseen.

Maailmalla oli jo sukellusaluksia, joilla pystyi sukeltamaan syvälle, mutta Neuvostoliitolta sellainen puuttui.

Rauma-Repola perusti Tampereen Lokomolle Oceanics-nimisen osaston projektia varten. Siellä alus myös rakennettiin.

Muut vastaavat alukset maailmalla oli tehty titaanista, mutta Lokomon tehtaalla sukellusalus suunniteltiin tehtäväksi teräksestä. Teräksen uskottiin kestävän paremmin valtavan paineen meren syvyyksissä.

Kovissa paikoissa

Tänään 77-vuotias Pekka Laakso istuu kotonaan Lappeenrannassa keittiön pöydän ääressä. Pöydällä on iso kasa erilaisia asiapapereita, dokumentteja ja esitteitä Mir I ja Mir II -aluksiin liittyen. Valokuvat ovat muistitikulla ja tietokoneessa.

Yli 30 vuotta sitten tapahtuneet asiat ovat vielä terävästi muistissa.

– Nämä asiat nousevat aina tasaisin väliajoin pintaan. Kaikki dokumentit ovat hyvässä tallessa, kertoo Laakso.

.

Pekka Laakso oli tehnyt työuran ilmavoimien hävittäjälentäjänä. 44-vuotiaana, eläkepäivien kynnyksellä, hänen olisi ollut mahdollista jatkaa vielä muutama vuosi toimistotehtävissä.

Laakson entinen esimies ilmavoimista, Eero Urpo, oli palkattu jo aiemmin Rauma-Repolan sukellusalusprojektiin. Urpon tehtävänä oli hankkia sopivat pilotit testaamaan sukellusalus meren syvyyksissä.

– Rauma-Repolalle tuli yllätyksenä se, että Neuvostoliiton tiedeakatemia halusi valmistajan myös koesukeltavan aluksen ennen luovutusta.

Urpo otti yhteyttä entiseen työkaveriinsa Laaksoon ja tarjosi koesukeltajan pestiä hänelle.

– Ei siinä montaa hetkeä tarvinnut miettiä, kun näin erikoinen ja mielenkiintoinen tehtävä tarjottiin.

Tiimissä oli mukana muutama muukin ilmavoimien pilotti, mutta Pekka Laaksosta tuli pääpilotti. Hävittäjälentäjät olivat työssään tottuneet kiperiin ja yllättäviinkin tilanteisiin, joissa piti nopeasti pystyä päätöksentekoon. Siksi heidän uskottiin sopivan hyvin myös sukellusaluksen ohjaimiin.

– Arveltiin, että hävittäjälentäjät kestävät hyvin suljettuja paikkoja. Onhan hävittäjälentäjän koppikin suljettu tila, kertoo Laakso.

Aluksen jokainen nappi piti opetella

Pekka Laakso liittyi tiimiin keväällä 1985 reilu pari vuotta ennen alusten valmistumista. Hänen tehtävänään oli koesukeltaa Mir I ja Mir II -alukset yli 6000 metrin syvyyteen, ja siihen piti valmistautua hyvin. Neuvostoliiton puolelta projektissa oli mukana alusta asti kokenut valtamerisukeltaja, tohtori Anatoli Sagalevich eli "Tolja".

– Aluksi Rauma-Repola suunnitteli, että koesukeltajat liittyisivät tiimiin mukaan vasta, kun alus olisi valmis. Minä halusin tehtävään mukaan heti, kun minut olit valittu ryhmään.

Laakso halusi oppia sukellusaluksen jokaisen napin ja perehtyä perinpohjaisesti laitteiden toimintaan. Hävittäjälentäjänä hän oli tottunut siihen, että piti varautua kaikkeen mahdolliseen. Aluksen täydellinen tunteminen toi varmuutta.

Sukellusaluksista Laaksolla ei ollut kokemusta, joten hänen oli opeteltava kaikki painelaitteiden koulutuksesta lähtien. Sukeltajaryhmä vieraili kahdesti Ranskan Marseillessa ammattisukeltajien koulutusinstituutissa. Harjoitusjaksot Marseillessa kestivät neljä viikkoa kerrallaan.

– Ensimmäisellä kerralla opeteltiin sukeltamaan yksinkertaisilla laitteilla. Niillä harjoiteltiin suunnistusta sekä aluksen käyttöä ja huoltoa. Toisella vierailukerralla harjoiteltiin ranskalaisten Sienna-sukellusveneellä ja käytiin jo kahden kilometrin syvyydessä.

Tampereen Lokomon tehtaalle oli lisäksi rakennettu seitsemän metriä syvä allas, jossa laitteita pystyi testaamaan.

Neuvostoliitto tilasi alun perin valtameren tutkimukseen vain yhden aluksen. Lopulta niitä piti rakentaa kaksi. Toinen alus tarvittiin mahdollisia hätätilanteita varten auttamaan pelastustöissä.

Salainen tehtävä

Laakson ei tarvinnut allekirjoittaa varsinaista salassapitosopimusta. Eero Urpo ilmoitti heti alkuun, että kyse on luottamuksellisesta tehtävästä.

Entisessä työssään hävittäjälentäjänä Laakso oli tottunut siihen, että tehtävistä ei paljon huudella.

– Mielestäni oli ihme, että tehtävä pysyi salassa, sillä parhaimmillaan sukellusalusprojektissa oli mukana lähes 200 ihmistä Tampereen Lokomon tehtaalla.

Julkisuuteen ja medialle ei alkuun kerrottu mitään. Rauma-Repolan johto kävi kuitenkin keskustelemassa asiasta Yhdysvaltojen suurlähetystössä, ennen kuin projektista tehtiin sopimus Neuvostoliiton kanssa.

– Yhdysvallat ja erityisesti keskustiedustelupalvelu CIA olivat hyvinkin tietoisia, mitä Suomessa rakennettiin, sanoo Laakso.

Rauma-Repolan pääjohtajaksi vuonna 1987 noussut Tauno Matomäki on kertonut asiasta jälkeenpäin. Matomäen mukaan Yhdysvallat ei uskonut, että Suomi pystyisi rakentamaan teräksestä syvänmerensukellusaluksen, ja antoi luvan yhteistyöhön.

Suurin pelko oli, että Neuvostoliitto ei suinkaan käyttäisi alusta pelkästään syvänmeren tutkimiseen vaan tiedustelutoimintaan.

– Yhdysvallat pelkäsi, että neuvostoliittolaiset kuuntelisivat merenpohjassa kulkevan kaapelin kautta menevää viestiliikennettä ja käyttäisivät alusta myös sukellusveneiden tunnistamiseen, kertoo Pekka Laakso.

Tiedustelukoneita taivaalla

Tampereen Lokomon tehtaalta sukellusalukset Mir I ja Mir II siirrettiin Mäntyluodon satamaan Poriin. Marraskuun 11. päivänä vuonna 1987 alkoi reilun parin viikon mittainen laivamatka kohti Atlantilla sijaitsevaa testialuetta, niin sanottua Kap Verden allasta.

Tukialuksena toimi tutkimuslaiva R/V Akademik Mstislav Keldysh. Pitkän merimatkan aikana tutkimuslaivan miehistön jäsenillä oli vielä kädet täynnä viimeistelytöitä. Laitteita säädettiin ja tehtiin viime hetken asennuksia.

Kaksi viikkoa myöhemmin tutkimusalus saapui Gran Canarian edustalle. Loput ryhmän jäsenistä, jotka olivat saapuneet lentäen Las Palmasin kentälle, otettiin mukaan.

Laiva pysähtyi myös Afrikan rannikon edustalla, koska tarkoitus oli testata vielä Mir I ja Mir II -aluksia matalammissa syvyyksissä. Laakso kertoo, että koko matkan ajan eri maiden tiedustelukoneet lensivät aika ajoin tutkimuslaivan yläpuolella.

– Ainakin sukellusalusten etsintään ja torjuntaan tarkoitettu Yhdysvaltojen tiedustelukone lensi hyvinkin matalalla tutkimuslaivan yllä.

Kolmen hengen matka syvyyksiin

Joulukuun 13. päivänä vuonna 1987 Kap Verden altaalla lähellä päiväntasaajaa aurinko porotti ja meri oli rauhallinen.

Anatoli Sagalevichin ja pääpilotti Pekka Laakson lisäksi testisukellukselle lähti professori Igor Mikhaltsev. Professori oli ollut mukana myös matkan aikana tehdyissä matalammissa testisukelluksissa, mutta Mikhaltsevin mukaantulo vaativaan koesukellukseen hieman yllätti Laakson.

– Mikhaltsev oli tuolloin jo varsin iäkäs, mutta toki kokenut sukeltaja. Ilmeisesti hän halusi olla mukana, koska sukellusalustilaus oli ollut hänen ideansa. Hän oli ollut myös alusten suunnittelussa alusta alkaen.

Sukeltajien asut oli tarkkaan mietitty. Kaikkeen varautunut Laakso oli huolissaan mahdollisesta tulipalosta aluksen sisällä, joten sukeltajille tilattiin paloturvalliset haalarit.

– Tulipalo aluksen sisällä olisi ollut pahinta, mitä olisi voinut tapahtua koesukelluksen aikana.

Haalarin sisälle puettiin vielä villapaita. Lisäksi jalkoihin laitettiin voimistelutossut, koska ne olivat mukavat jalassa. Evääksi pakattiin voileivät ja termospulloon teetä. Tukialukseen oli tarkoitus pitää yhteyttä erikoispuhelimella. Laakson pilottikaveri olisi laivan kannella hoitamassa yhteyksiä.

Miehistö oli valmis lähtöön.

Jumissa

Auringonvalo katoaa näkyvistä varsin nopeasti sukelluksen alkamisesta.

Aluksen lähestyessä merenpohjaa osa laitteista menee pois päältä. Kaikuluotain ja ääneen perustuva tutka eivät toimi. Se ei kuitenkaan huolestuta miehistöä. Mir I lähestyy pohjaa vajoamisnopeudella.

Pohjakosketus tulee hiukan yllättäen.

Kaikki sujuu kuin pitääkin. Mir I sukellusalus on yli 6000 metrin syvyydessä Atlantin pohjassa. Tehtävän päätepiste on saavutettu, ja miehistön on tarkoitus lähteä takaisin ylös.

Laakso alkaa pumpata vettä pois painolastitankeista keventääkseen alusta nousua varten. Hän huomaa, että se ei onnistu. Sähkön tasavirran vaihtovirraksi muuttava invertteri ei lähde käyntiin. Laakso yrittää irrottaa alusta, mutta se ei liikahdakaan.

Sukellusalus on juuttunut pohjaliejuun.

Laakso tietää, että maailmalla on sattunut vastaavia tapauksia, joissa miehistön on käynyt huonosti. Hän ei anna sen hämätä.

Kuolemanpelko ei edes käy mielessä. Hän oli hävittäjälentäjänä tottunut ratkomaan nopeasti vaikeitakin tilanteita. Tunteilulle ei ole silloin sijaa.

Anatoli Sagalevich huokailee Laakson takana, mutta ei sano mitään.

Laakso miettii, mitä tehdä. Hän tietää, että nyt pitää saada potkurit päälle ja alusta on kevennettävä lisää. Tarvittaessa voitaisiin irrottaa ja pudottaa 500 kiloa painava akku. Se maksaisi kuitenkin miljoona markkaa.

Laakso starttaa kerran, toisen, kolmannen kerran, eikä saa invertteriä päälle. Kuudennella kerralla se vihdoin onnistuu.

Potkureiden avulla pystytään liikkumaan mudassa eteen- ja taaksepäin. Lisäksi aluksen sivupotkureilla voidaan keinuttaa alusta sivusuunnassa. Myös hydraulipumput alkavat toimia.

Nyt Laakso on varma, että tästä selvitään.

Hän pumppaa painolastitankeista lisää vettä pois. Muu miehistö seuraa hiljaa Laakson työskentelyä.

Reilun 20 minuutin uurastuksen jälkeen alus irtoaa meren pohjasta ja aloittaa matkan takaisin merenpintaan.

Miljoonan markan arvoinen akku säästyy.

"Menimme ehkä liian lujaa"

Kaikkiaan Mir I -testisukellus kesti yli puoli vuorokautta, koska alusta testattiin matkan varrella monin tavoin. Koe oli ongelmista huolimatta onnistunut.

– Paluumatkan aikana syötiin eväät ja juotiin teetä. Tunnelma sukelluspallossa oli kevyt, muistaa Pekka Laakso.

Hapen riittävyydestä Laakso ei ollut huolissaan missään vaiheessa. Sukellusalus oli suunniteltu siten, että siinä riitti happea kolmelle ihmiselle kolmeksi vuorokaudeksi.

Laakso arvelee, että hänen varsin vähäinen sukelluskokemuksensa aiheutti aluksen jumiutumisen meren syvyyksiin.

– Me menimme ehkä liian lujaa. Olisi pitänyt hiljentää vauhtia aikaisemmin.

Aamulla edessä uusi sukellus

Pinnalla muu miehistö otti sukellusporukan riemukkaasti vastaan. Pekka Laakso meni kuitenkin pian nukkumaan, sillä seuraavana päivänä oli vuorossa Mir II, jolla tehtiin samanlainen matka. Tuolloin ei jääty kiinni meren pohjaan.

Suomessa rakennetut teräksestä valmistetut sukellusalukset kestivät valtameren syvyyksien valtavan paineen. Koesukellukset onnistuivat, ja Mir I ja Mir II luovutettiin Neuvostoliitolle yhteensä 200 miljoonan markan hintaan.

Suomesta olisi voinut kehittyä syvänmeren sukellukseen rakennettavien alusten johtava rakentaja maailmassa. Tietoa, taitoa ja kykyä oli nyt todistetusti.

Yhdysvallat kuitenkin painosti Rauma-Repolaa lopettamaan sukellusveneiden tuotannon ja meriteknologian kehittämisen. Monien vaiheiden jälkeen osana suurvaltapolitiikkaa Rauma-Repola lopetti hyvin alkaneen sukellusveneprojektinsa, ja Tampereen Lokomon Oceanics-osasto ajettiin alas kaikessa hiljaisuudessa.

Suomesta olisi voinut tulla sukellusvenerakentamisen huippumaa.

Ennemmin taivas kuin meri

Pekka Laakso on mielenkiinnosta seurannut internetin kautta Mir-sukellusalusten kohtaloa. Laakson mukaan Mir I on nykyään museossa Kaliningradissa.

Elokuvaohjaaja James Cameron on myös käyttänyt Mir-sukellusalusta Titanic-elokuvateon yhteydessä.

Pekka Laakso on saanut tarkkailla maapalloa hävittäjälentäjän ohjaimista 15 kilometrin korkeudesta ja vastaavasti katsoa maapalloa kuuden kilometrin syvyydestä. Hänen ei tarvitse miettiä vastausta kysymykseen, kumpi on vaikuttavampi kokemus.

– Kyllä se, että pilvisenä, harmaana ja sateisena päivänä saa nousta pilvien yläpuolelle ja nähdä auringon, on aina yhtä kaunista ja upeaa.

Jutun lähteenä on käytetty myös Arttu Käyhkön kirjaa Mir suomalainen sukellusalus (2019).

Libanonilaiset yhdistivät voimansa poliitikkoja vastaan: "Kansa haluaa kaataa hallituksen!" – Reuters: Hallitus puolittaa eliitin palkat

Nyrkkiin puristunut käsi. Taustalla Libanonin lippu.

Kaduilla syytetään eliittiä korruptiosta. Hallituksella on ennakkotiedon mukaan suunnitelma tilanteen rauhoittamiseksi.

Nyrkkiin puristunut käsi. Taustalla Libanonin lippu.

Kymmenet tuhannet, jopa sadat tuhannet libanonilaiset ovat sunnuntainakin kokoontuneet osoittamaan mieltään maan poliitikkoja vastaan. Jättimielenosoitukset jatkuvat jo neljättä peräkkäistä päivää eri puolilla Libanonia.

Protestit ovat yhdistäneet kansan ja koonneet osanottajia eri uskonnollisista ryhmistä lapsista vanhuksiin. Sunnuntain väkimäärää kuvaillaan suurimmaksi tuoreen mielenosoitusaallon aikana.

– Kansa haluaa kaataa hallituksen, kaikui iskulause eri paikkakuntien mielenilmauksissa, joissa tanssittiin, laulettiin ja heilutettiin Libanonin lippuja.

Mielenosoittajat syyttävät poliittista eliittiä korruptiosta, oman edun ajamisesta ja kansan elinolojen kurjistamisesta. Talouden parantamiseksi ja infrastruktuurin kunnostamiseksi päättäjät eivät protestoijien mielestä ole tehneet riittävästi.

Protestit saivat sytykkeen hallituksen esitettyä uusia veroja.

– Ihmiset eivät kestä enää. Hyviä kouluja ei ole, sähköä ei ole, vettä ei ole, työtön Nader Fares kuvaili tilannetta sunnuntaina Beirutissa.

– Poliitikot ovat varastaneet kansalta 30 vuoden ajan. He ovat vain varastaneet ja varastaneet ja varastaneet, mutteivät silti ole saaneet tarpeeksi, tylytti kymmenen- ja kahdeksanvuotiaiden poikiensa kanssa mielenosoitukseen saapunut Claire Abu Rached.

Hallitus yrittää nyt rauhoittaa tilanteen laatimalla uusia suunnitelmia kansan elinolojen ja maan taloustilanteen parantamiseksi. Monen mielenosoittajan mielestä tämä tapahtuu kuitenkin liian myöhään.

Monen toiveissa on, että uusi hallitus olisi nykyistä pienempi ja se muodostettaisiin poliitikkojen sijaan asiantuntijoista.

– Toivon hallituksen eroavan. Uskon meidän ja koko maan olevan viimein valmis johonkin uuteen, tiivisti mielenosoittajien tunnot kiinteistönvälittäjä Fabian Ziayde.

Perjantaina Libanonin pääministeri Saad al-Hariri antoi hallituskumppaneilleen 72 tuntia aikaa keksiä uskottavat lääkkeet talouskriisin selättämiseksi. Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan hallituksen on määrä sopia uudistuksista maanantaina.

Reutersin tietojen mukaan luvassa olisi muun muassa vallanpitäjien palkkojen puolittaminen.

Lisää aiheesta:

Libanonissa tuhannet osoittivat mieltään jo toista päivää – turvallisuusjoukot turvautuivat kyynelkaasuun

Libanon on syvässä finanssikriisissä – Automaateista ei aina saa dollareita ja se tekee kansasta levottoman

Kurdit ovat vetäytyneet saarretusta Ras al-Ainin rajakaupungista

Savupatsaat nousevat Ras al-Ainin kaupungissa SDF-joukkojen ja Turkin joukkojen taisteluiden jäljiltä.

Turkin iskuissa kärsineestä kaupungista on tänään lähtenyt kymmenien ajoneuvojen saattueita.

Savupatsaat nousevat Ras al-Ainin kaupungissa SDF-joukkojen ja Turkin joukkojen taisteluiden jäljiltä.

Kurdit ovat vetäytyneet Ras al-Ainin rajakaupungista sunnuntaina, kertoo kurdijoukkojen edustaja uutistoimisto AP:lle.

Aiemmin sunnuntaina kerrottiin, että kurditaistelijoita ja haavoittuneita siviilejä kuljettava autosaattue lähti saarretusta Ras al-Ainin kaupungista Pohjois-Syyriassa, kertoo Syyrian sotaa tarkkaileva Syrian Observatory for Human Rights (SOHR). Britanniasta käsin toimiva järjestö on myös jakanut kuvan Twitterissä vetäytymisestä.

Noin 50 auton saattueessa oli kymmeniä taistelijoita kuljettavia avolavapakettiautoja ja haavoittuneita kuljettavia ambulansseja.

Kurdien SDF-joukot lähtivät kaupungista Turkin ja Yhdysvaltain aiemmin tällä viikolla solmiman tulitaukosopimuksen mukaisesti.

Kurdijoukot sanovat olevansa valmiit vetäytymään 120 kilometrin mittaiselta kaistaleelta Syyrian ja Turkin väliseltä rajalta.

Kurdit ja Turkki syyttävät toisiaan tulitauon rikkomisesta

Lauantaina kurdien SDF-joukkojen johtaja Mazloum Abdi kertoi, että Turkki olisi estänyt kurdijoukkoja evakuoimasta haavoittuneita ja siviilejä Ras al-Ainista.

Turkki kiisti Abdin syytökset ja syytti kurdeja väärän tiedon levittämisestä sekä tulitauon aikana tehdyistä hyökkäyksistä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi lauantaina, että Turkki murskaa kurditaistelijoiden päät, jos nämä eivät vetäydy turvavyöhykkeeltä.

Aiemmin Turkki kehotti Yhdysvaltoja käyttämään vaikutusvaltaansa, jotta Pohjois-Syyrian kurdijoukot vetäytyisivät rajan tuntumasta.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Turkki ja sen liittolaiset ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin Pohjois-Syyrian hyökkäyksen aikana. Amnestyn mielestä Turkki ja liittolaiset ovat osoittaneet häpeällistä piittaamattomuutta siviilien hengestä.

Lue myös:

USA:n joukkoja ei vedetäkään Syyriasta kotimaahan, vaan Irakiin

Yle Pohjois-Syyriassa: Kurdit hautasivat Turkin iskuissa tulitauon aikana kuolleita – "Maailma on hylännyt meidät"

kurdihautajaiset

Kurdit sytyttivät savupatsaita häiritäkseen Turkin tiedustelulennokkien toimintaa Tal Tamrin kaupungissa.

kurdihautajaiset

TAL TAMR, POHJOIS-SYYRIA Sadat surijat kerääntyvät pikkukaupungin laidalle hautaamaan Turkin iskuissa kuolleita siviilejä ja sotilaita.

Pakettiautoista nostetaan seitsemän arkkua. Neljässä niistä on sotilaita, kolmessa siviilejä.

Muslimiperinteen mukaisesti kuolleet haudataan nopeasti. He ovat kaikki kuolleet Turkin ja Yhdysvaltojen neuvotteleman tulitauon ensimmäisenä päivänä. Yle raportoi Tal Tamrin sairaalasta, kun uhrit tuotiin sinne.

Kurdeista ja arabeista koostuva SDF-armeija on sytyttänyt tulia hautausmaan ympäristöön. Ne nostavat sankkaa savua taivaalle. Savupatsaiden avulla hautajaiset yritetään piilottaa Turkin lennokeilta.

– Veljeni meni Abu Rasyinin kylään pelastamaan haavoittuneita. Silloin Turkin hävittäjä iski, kertoo sisko, joka pitelee 60-vuotiaan veljensä kuvaa sylissään.

– Hänen vaimonsa kielsi häntä lähtemästä, mutta hän sanoi, että auttaminen on hänen velvollisuutensa.

Arkkujen äärelle kokoontuneet sukulaiset itkevät vuolaasti. Muslimiperinteen mukaisesti kuolleet haudataan nopeasti, jo kuolemaa seuraavana päivänä.

– Olemme yksin. Maailma on hylännyt meidät, vaikeroi omainen arkun vieressä.

Vaikka Pohjois-Syyrian autonomisesta alueeseen viitataan usein kurdialueena, asuu siellä paljon myös arabeja. Paikalliset arabit osallistuivat kurdien rinnalla Isisin vastaiseen sotaan ja myös he vastustavat Turkin hyökkäystä.

– Poikani kuoli marttyyrinä taistellessaan Turkkia vastaan. Olen ylpeä pojastani, koska hän puolusti maatamme. Hän kuoli maailman vapaiden ja kunniallisten ihmisten puolesta, kaatuneen miehen isä vastaa arabiaksi.

Tähän mennessä sodassa on kuollut lähes sata siviiliä, yli kaksisataa kurdi- ja arabitaistelijaa ja noin kaksisataa Turkin puolella taistelevaa. Nämä ovat vain arvioita. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon ruumiita on talojen raunioissa.

Vihreät puolueet vaalivoittoon Sveitsissä, oikeistopopulistit laskussa – Tutkija: Sveitsiä ravistelee vihreä aalto, joka vaikuttaa myös arvopolitiikkaan

Ihmiset äänestävät Sveitsissä parlamenttivaaleissa.

Tulosennusteen mukaan oikeistokonservatiiviset puolueet saattavat menettää enemmistön Sveitsin parlamentissa.

Ihmiset äänestävät Sveitsissä parlamenttivaaleissa.

BERLIINI Sveitsin parlamenttivaalien tulosennusteen mukaan vihreät puolueet ovat nousemassa vaalivoittoon. Lopullisia tuloksia odotetaan myöhemmin.

Arvokonservatiivinen ja oikeistopopulistinen Sveitsin kansanpuolue (SVP) on pysymässä ennusteen mukaan Sveitsin suurimpana puolueena noin 26 prosentin kannatuksella. Viime vaaleissa se sai yli 29 prosenttia äänistä.

Parlamentissa on kaksi vihreää puoluetta. Sveitsin vihreä puolue on ennusteen mukaan saamassa 12,7 prosentin kannatuksen. Sen kannatus on nousemassa yli 5,5 prosenttiyksikköä verrattuna viime vaaleihin.

Toinen vihreä puolue, vihreät liberaalit on nostamassa kannatustaan kolme prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin.

Vihreä aalto yli Sveitsin

Sveitsiläinen politiikan tutkija Cloé Jans kommentoi ennustetta tuoreeltaan Ylelle pääkaupungista Bernistä. Hänen mukaansa Sveitsiä ravistelee nyt vihreä aalto.

– Tämä on selvä viesti kansalta, että ympäristöteemat ovat nyt tärkeitä, Jans sanoo puhelimitse.

Vihreiden puolueiden voitto merkitsee myös muutoksia siinä, minkälaista arvopolitiikkaa Sveitsissä tulevaisuudessa tehdään. Oikeistokonservativiinen blokki parlamentissa on menettämässä enemmistön arvoliberaaleille.

– Ennuste tarkoittaa nyt edistyksellisen sosiaalipolitiikan, kuten samaa sukupuolta olevien parien oikeuksien, ajamista.

Demarit menettävät kannatustaan

Jansin mukaan ei voida kuitenkaan sanoa, että Sveitsi olisi siirtynyt vasemmalle. Sosiaalidemokraatit ovat menettämässä kannatustaan.

Ilmastonmuutos on ollut Sveitsin vaalien yksi suurimmista puheenaiheista. Myös naisten asemasta on puhuttu paljon ennen vaaleja, kun maailmanlaajuinen #metoo-liike on ravistellut valtarakenteita Sveitsissä.

Sveitsissä järjestettiin kesäkuussa maanlaajuinen naistenlakko, jossa sadattuhannet sveitsiläisnaiset vaativat lisää tasa-arvoa koteihin, työpaikoille ja politiikkaan.

Viime vaalikaudella Sveitsin parlamentin alahuoneessa on naisia alle 32 prosenttia ja ylähuoneessa 13 prosenttia. Nyt naisten osuus on tutkija Jansin mukaan nousemassa.

Vanha hallitus jatkaa vallassa

Vaikka Sveitsi saa nyt uuden parlamentin, sama seitsenhenkinen hallitus eli Bundesrat jatkaa vallassa lähes varmasti myös vaalien jälkeen.

Sveitsin malli nojaa vahvasti puolueiden pitkäaikaisten ministerien yhteishallituksiin, jotka jatkavat vaalikausien yli. Ainoastaan puolueiden voimasuhteita ja ministeripaikkoja tarkastellaan välillä, mutta ei välttämättä vaalikausien mukaan.

Presidentti vaihtuu vuosittain, sillä maan johtoon nousee kukin ministeri vuorollaan.

Vihreillä puolueille ei ole ministeriä Bundesratissa. Jansin mukaan ei ole mitenkään varmaa, että vaalivoitto tuo vihreille puolueille ministeripaikkaa.

Lue myös:

Sveitsiin ennakoidaan vihreiden voittoa, sillä ilmasto huolettaa jäätiköitään menettävää maata

Sveitsiä vaivaa demokratiavaje, jonka vain naiset voivat ratkaista – "Lakeja on ollut laatimassa enemmän Hans-nimisiä miehiä kuin naisia"

Analyysi: Keskusta ja vihreät ruokasodassa – lihavero jakoi puolueita jo Ylen vaalikoneessa

Lehmä laitumella.

Keskustelussa lihan- ja maidontuotannon tulevaisuudesta ääripäät löytyvät Antti Rinteen (sd.) hallituksen sisältä, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Lehmä laitumella.

Suomalaisessa ruokakeskustelussa vastakkain ovat iskeneet erityisesti vihreät nuoret ja keskustan maatalouskansanedustajat.

Riita luo jännitteitä Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen hallituksen sisälle.

Ruokakeskustelu liittyy suoraan hallituksen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, sillä maailmanlaajuisesti ruoantuotanto vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen.


Hallituspuolueiden välisen kiistelyn uusimman kiihdytysvaiheen avasi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Unicafe-ravintoloiden päätös poistaa naudanliha lounaslistaltaan ensi vuoden helmikuussa.

Vihreät nuoret: Maito ja naudanliha boikottiin

Vihreät nuoret ovat vaatineet, että korkeakoulujen opiskelijaravintoloiden tulee luopua naudanlihan ja maidon tarjoilusta.

Vihreiden nuorten mielestä naudanlihan tarjonnan lopettaminen kokonaan on tehokas keino pienentää ruoan hiilijalanjälkeä. Kannanotossa vedotaan siihen, että naudanlihantuotanto aiheuttaa kaikesta lihantuotannosta suurimmat päästöt ja vaatii eniten peltopinta-alaa.

– Maidontuotanto on vahvasti kytköksissä naudanlihantuotantoon ja käytännössä mahdollistaa suomalaisen lihantuotannon nykyisessä mittakaavassa, joten myös maitotuotteiden kulutuksen vähentäminen tai lopettaminen on täysin perusteltua, vihreiden nuorten puheenjohtaja Sameli Sivonen on linjannut.

Keskustaministeri: Lehmän rehu sitoo hiiltä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on arvostellut, että Unicafen naudanlihapäätös ei ole järkevä. Leppä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän ei kannata kieltoja ja ruokaympyrän kaventamista.


Leppä oli aiemmin Suomenmaan blogissaan ehtinyt riemuita, että kotimaisessa ruokakeskustelussa tuuli oli kääntymässä.

Leppä viittasi Ilta-Sanomissa julkaistuun, Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen perustuneeseen reportaasiin suomalaisen lehmän ilmastovaikutuksista, joka Lepän mukaan sai monet kyseenalaistamaan yksipuolista mantraa kotimaisen maidon- ja lihantuotannon haitallisuudesta.

– Suomessa maidontuotantoon liittyy olennaisesti hiiltä sitova nurmiviljely, josta tehdään lehmän rehu. Maaperän hiilensidonta onkin ilmastonmuutoksen torjunnassa viljelijöiden ässä hihassa, 70 lehmän maitotilaa Pertunmaalla viljelevä Leppä hehkutti.

SDP rajoittaisi lihansyöntiä verotuksella

Viime kevään eduskuntavaalikeskustelussa taitettiin peistä lihaverosta, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutui vastailemaan kysymyksiin SDP:n ajaman kestävän kehityksen arvonlisäveron yksityiskohdista.


Maaliskuussa Ylen suuressa vaalitentissä Rinne tarkensi, että arvonlisäveroa voitaisiin kohdentaa esimerkiksi Brasiliasta tuotavaan häränfileeseen.

Ylen vaalikoneessa Rinne, SDP:n veroasiantuntija Timo Harakka ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kannattivat väitettä, jonka mukaan valtion pitää ohjata suomalaisia syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla.

Harakan mukaan SDP:n vero-ohjelman tavoitteena on ohjata vähentämään naudanlihankulutusta ja lisäämään kauden kasvisten käyttöä.

Vasemmistoliitto ja vihreät vetävät tiukinta linjaa

Ylen vaalikoneessa vasemmistoliiton ja vihreiden nykyiset johtajat olivat demareitakin tiukemmin rajoittamassa lihankulutusta verotuksella.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson linjasi, että julkisissa hankinnoissa ja joukkoruokailuissa tulee siirtyä kasvispainotteiseen lähiruokaan. Eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki korosti, että valtion ja kuntien ruokaloilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa lihansyönnin vähentämiseksi.


Vihreiden puheenjohtajaksi eduskuntavaalien jälkeen noussut Maria Ohisalo vastasi, että vihreät haluaa parantaa kasviperäisten proteiinien kilpailuasemaa ja eläinperäisten tuotteiden verotus on yksi keino kulutuksen ohjaamiseen.

Vihreitä vielä hallitusneuvottelujen aikana johtanut Pekka Haavisto oli vaalikonevastauksessaan Ohisaloa varovaisempi. Hän totesi, että paras tapa kulutuksen ohjaamiseen ovat selkeät tuotemerkinnät ja kuluttajanvalistus

Kokoomuksen johto jakaantui kahtia

Ylen vaalikoneessa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli keskustan Juha Sipilän ja Katri Kulmunin tavoin täysin eri mieltä väitteestä, että lihankulutusta tulisi vähentää verotuksen avulla.

Orpo perusteli, että ihmiset osaavat itse tehdä omat ruokavalintansa ja vaihtoehtoja on tarjolla. Orpon mukaan vihannekset, marjat, hedelmät ja kala ovat osa terveellistä ruokavaliota.


Kokoomuksen johdossa toista linjaa edustivat varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen ja eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja Kai Mykkänen. He kannattivat ajatusta, että valtion pitää ohjata suomalaisia syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla.

Mykkänen piti kuitenkin lihaveroa huonona ratkaisuna. Hän halusi sen sijaan tukea verotuksella uusia kasvis- ja hyönteistuotteita.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho asettui lihaverokysymyksessä enemmän valistuksen kuin vero-ohjauksen kannattajaksi. Halla-ahon mielestä tärkeintä on, että ihmiset syövät lähellä tuotettua lihaa tai kasviksia.

Ääripäiden tasapainoilua hallituksen sisällä

Hallitusneuvotteluissa ääripäät löysivät toisensa.

Rinteen hallituksen maatalous-, metsä- ja ympäristöohjelmista tuli lopulta kompromisseja. Keskusta ja RKP väänsivät kättä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa ja pääministeripuolue SDP joutui sovittelemaan.

Kaikille hallituspuolueille sopi kirjaus, että kotimaisten kasviperäisten tuotteiden ja kalan osuutta lisätään ravitsemussuositusten ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti.

Hallitusohjelmassa luvataan valmistella ilmastokestävän ruokajärjestelmän toimintasuunnitelma vuoteen 2030 mennessä.

Hallitusohjelmasta löytyy myös viittaus päästöihin perustuvaan kulutusveroon.

Hallitusohjelman mukaan elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kehitetään kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi.

Hallitusohjelman väljät kirjaukset siirsivät puolueiden periaatteelliset kiistat hallituksen sisälle. Hallituksen alkukuukausina varsinkin keskustan ja vihreiden edustajat ovat iskeneet yhteen myös julkisuudessa.

Pieni kukkotappelu sopii molemmille, sillä se antaa mahdollisuuden pitää omat kannattajat tyytyväisinä.

Lue myös:

Opiskelijaravintola luopuu naudanlihasta, ja päätös harmittaa tuottajia: "Nauta pystyy pelastamaan näköjään lentomatkailun ja kaiken muun"

Helsinkiläinen opiskelijaravintola Unicafe lopettaa naudanlihan käytön – Atria: Hämmentävä ja surullinen päätös

Läheiset häpeävät talousongelmiin joutunutta ja kärsivät mukana: "Mistään hauskasta ei keskustella kuten joskus ennen"

Aino Peltonen istumassa puiston penkillä.

Rahavaikeudet vaikuttavat usein myös velallisen lähipiiriin. Kysyimme lukijoiltamme kokemuksia maksuongelmaisen läheisenä olemisesta.

Aino Peltonen istumassa puiston penkillä.

Aino Peltonen tietää, millaista on olla suuren velkataakan alla.

Peltoselle suuret velat lankesivat, kun hän takasi läheisensä lainan. Läheinen menehtyi, ja velat kaatuivat Peltosen hoidettavaksi.

Peltonen ei kuitenkaan kadu päätöstään, joka johti velkoihin. Päätös tuntui silloin oikealta, ja lopulta Peltonen sai velkansa maksettua. Nyt hän haluaa auttaa muita rahaongelmien kanssa kamppailevia.

Peltosen ympärillä on ollut vuosien aikana paljon ihmisiä, jotka ovat olleet ongelmissa velkojensa kanssa.

Ei ole ihme, että apua kaivanneita on ollut paljon, sillä maksuhäiriöisten ihmisten määrä on kasvanut kymmenen vuoden ajan tasaisesti. Suomessa kahdeksalla prosentilla aikuisista on maksuhäiriömerkintä. Monella on myös rahavaikeuksia, jotka eivät päädy tilastoihin.

Rahavaikeudet eivät vaikuta vain velalliseen, vaan usein myös lähipiiriin. Kysyimme lukijoiltamme kokemuksia maksuongelmaisen läheisenä olemisesta. Vastauksia tuli heti lähes neljäkymmentä. Talousvaikeudet ovat sekä erottaneet ihmisiä, että lähentäneet. Maksuhäiriöiden selviäminen on synnyttänyt suuria tunteita, jopa suuttumusta. Monet läheiset olivat huolissaan omasta jaksamisestaan.

Monet eivät halunneet jättää kyselyssä yhteystietojaan, koska kokivat aiheen olevan vaikea. Yksi vastaajista oli Aino Peltonen, joka pitää asiasta puhumista tärkeänä.

Ymmärtämättömyys johtaa velkoihin

Talous- ja velkaneuvoja Petteri Suominen kertoo, että neuvontaan saapuvilla on monenlaisia syitä rahavaikeuksiinsa. Paljon apua hakevat yrittäjät, joilla on jäänyt veroja maksamatta, peliriippuvaiset, joiden rahat nettipelit ovat huventaneet sekä monenlainen joukko ihmisiä, jotka ovat langenneet pikavippeihin.

Suominen arvioi, että erityisesti nuoret ovat ajautuneet ongelmiin lainojen kanssa, koska heillä ei ole ollut ymmärrystä korkojen suuruudesta. Esimerkiksi eräs hänen asiakkaistaan oli ottanut 6 000 euron pikavipin ja maksanut vuoden aikana tuhat euroa lainasta, minkä jälkeen velkaa oli jäljellä 6 600 euroa.

Myös lukijoiden vastauksissa huoli nuorista aikuisista näkyi. Joitakin vanhempia ihmetytti ja suretti, miksi nuori ei ollut oppinut perheeltä taloudenhallintaa.

Asia vie välillä yöunet. Kyse on jo omaa elämää viettävästä lapsestani. Koen epäonnistuneeni kasvattajana, koska en ole saanut opetettua näin tärkeää ja elämässä välttämätöntä taitoa kuin taloudenhallintaa. Syytän itseäni. Pelkään hänen tulevaisuutensa puolesta. (alle kolmekymppinen mies)

Tuomitseva puoli suuttuu raha-asiansa möhlineelle

Maksuvaikeudet ovat tulleet ilmi Peltoselle monella tavalla: joku on itse kertonut suoraan, jonkun tilanne on tullut ilmi keskustelun ohessa, joskus Peltonen on itse huomannut, että kaikki ei ole hyvin. Usein talous on ollut jo pahasti solmussa, kun ihminen on uskaltautunut siitä puhumaan.

Kun ihmisen huono taloudellinen tilanne on selvinnyt, usein Peltonen on ensin miettinyt, miten niin on päässyt käymään. Yleensä alitajunta alkaa tahtomattakin töihin etsiä keinoja, miten velkasolmun saisi selvitettyä.

Vaikka talous- ja velkaneuvoja Suomisen mukaan maksuhäiriömerkintä tai ulosotto eivät ole maailmanloppu, aiheuttavat ne silti paljon tunteita. Monet kyselyyn vastanneista kertoivat, että kun he saivat tietää läheisensä maksuvaikeuksista, he suuttuivat. Monet kokivat myös surua, huolta ja pelkoa toisen puolesta.

Koin ensin raivoa siitä, miten asiat ovat päässeet tuolle tolalle. Myöhemmin koin myötätuntoa ja ymmärrystä. (kolmekymppinen mies)

Pelotti, ahdisti ja huolestutti toisen puolesta. Voimaton olo kun ei itse pystynyt kontrolloimaan tilannetta. (kolmekymppinen nainen)

Raha herättää niin paljon tunteita, koska se liittyy varhaisiin tunnemuistoihimme. Psykoterapeutti Ossi Takalan mukaan varhaisessa lapsuudessa vaihdamme esimerkiksi hymyjä saadaksemme ruokaa. Vaihdannalla tyydytämme myös muita perustarpeitamme, kuten halua saada rakkautta. Aikuistuessamme vaihdannan välineeksi tulee raha, jolla täytetään samalla tavoin tarpeita. Raha on lupaus saada kaikki, mitä tarvitsemme. Kun rahaa on tilillä, voi saada matkoja, tavaroita ja seksiä.

Takalan mukaan rahaan liittyy myös rajojen asettamista.

– Suurin osa ihmisistä joutuu kieltäytymään asioista. Kun joku tuhlaa yli varojensa, meistä nousee tuomitseva puoli, joka sanoo "hyi hyi, ei olisi pitänyt nautiskella rahoista". Kiukku saattaa tulla siitä, että on joutunut itse kieltäytymään ja toinen ei ole.

Vaikka suuttumus on inhimillistä, Suominen suosittelee, ettei maksuongelmissa olevaa syyllistettäisi tilanteesta. Velkaneuvoja Suominen on huomannut, että usein hänen asiakkaansa syyllistävät itseään aivan tarpeeksi. Syyllistämisen sijaan voi alkaa heti etsimään keinoja asian ratkaisemiseksi.

Rahavaikeuksia verhoaa häpeä

Joidenkin kyselyyn vastanneiden kokemuksissa rahavaikeuksia verhosi häpeä niin, että niistä vaiettiin.

Rahaongelmat vaikuttavat koko lähipiiriimme: häpeää, peittelyä, parhain päin selittelyä. (viisikymppinen nainen)

Omat unelmani ovat saaneet odottaa kymmenen vuotta. Puolisoni rahaongelmat ovat perheessämme punainen vaate. Asiasta ei ole saanut puhua, joten auttaminen on melko vaikeaa. (kolmekymppinen nainen)

Vaikka maksuongelmat ovat yleisiä, Suomisen mukaan häpeän tunne liittyy rahavaikeuksiin lähes poikkeuksetta. Monet yrittävät pitkään selvitä kertomatta vaikeuksistaan kenellekään.

Psykoterapeutti Ossi Takalan mielestä häpeä voi liittyä rahan tuomaan itsetuntoon ja arvostukseen. Vaikka raha ei ole ihmisen arvon mittari, kuitenkin usein hyvin toimeentulevia arvostetaan enemmän. Jos ei ole varaa ostaa merkkifarkkuja, autoa tai ei pysty lähtemään kavereiden kanssa ravintolaan, se hävettää.

Usein rahaongelmissa olevat läheiset eivät tunne kuitenkaan häpeää, koska velallisella ei ole varaa ostaa vaikkapa uusia farkkuja. Häpeä syntyy, koska emme haluaisi ajatella tärkeää ihmistä epäonnistuneena. Yhteiskunnan mittarit voivat kuitenkin saada velallisen näyttämään säälittävältä. Tällaiset tahdosta riippumattomat ja tuomitsevat ajatukset nolottavat.

Takalalla ei ole antaa suoraa reseptiä siihen, miten rahavaikeuksien aiheuttamasta häpeästä pääsee eroon. Ihmisen tulisi tuntea, ettei ihmisen arvo ole kiinni rahallisesta tilanteesta. Siihen voi auttaa velallisen taitojen ja hyvien ominaisuuksien etsiminen sekä ihmissuhteisiin mammonan sijasta sijoittaminen.

Velallisen puhetta hallitsee raha

Aino Peltonen ei ole huomannut, että rahavaikeudet olisivat vaikuttaneet siihen, mitä hän tekee vaikeuksista kärsivien kanssa.

– On niin paljon kivoja asioita, joita ei mitata rahassa. Esimerkiksi kirpputoreilu on hauskaa. Ei ole pakko ostaa mitään, tai jos jotain haluaa, sen saa pikkurahalla.

Peltonen on myös mennyt monien kanssa kiviretkille eli kävelemään luontoon ja etsimään hienoja korukiviä eväiden lomassa.

Peltonen on huomannut, että usein velkataakan alla olevan puhetta hallitsevat vaikeudet. Kun rahaa ei ole, sen puute vaikuttaa kaikkeen. Toisaalta vaikeuksista revitään myös huumoria, jotta niiden keskellä jaksettaisiin.

Monissa kyselyn vastauksissa näkyi, että rahavaikeudet vaikuttivat suhteisiin. Auttajat kokivat, että suhteessa ei ole enää iloa ja puheenaiheena on vain raha. Myös täysin erilainen elämäntyyli vieraannutti ihmisiä toisistaan. Jotkut rahavaikeuksien kanssa kamppailevien läheiset kokivat huonoa omatuntoa hyvistä tuloistaan.

Rahaongelmat ovat pilanneet välimme jo kauan aikaa sitten ja pirstaloivat suhteen rippeitä yhä edelleen. (kolmekymppinen nainen)

Lapseni kanssa välimme ovat kiristyneet. Puhumme vain rahasta. Mistään hauskasta ei keskustella, kuten joskus ennen. (viisikymppinen nainen)

Rahaongelmat ovat huonontaneet välejämme. Riita syntyy helposti. Välttelemme, mutta samalla ikävöimme toisiamme. (alle kolmekymppinen mies)

Joskus yhteinen ongelma myös lähentää. Joissakin vastauksissa näkyi, että rahaongelmat olivat muuttaneet suhdetta avoimemmaksi ja kannustaneet puhaltamaan yhteen hiileen.

Psykoterapeutti Ossi Takalan mielestä ihmissuhteen kannalta on tärkeintä, että auttamisesta ei tulisi ihmissuhdetta määrittävä asia.

– Toinen ei ole auttaja ja toinen autettava, vaan kaksi tasavertaista ihmistä, joilla on annettavaa toinen toisilleen vaikeuksista huolimatta.

Takala suosittelee, että rahasta puhuttaisiin avoimesti, jotta hiljaisuus ei hierrä suhdetta. Kummalla tahansa on hänestä oikeus nostaa aihe esiin. Jos asia mietityttää, se kannattaa sanoa ääneen eikä miettiä, että voiko aiheesta puhua.

Joskus häpeä estää aiheesta puhumisen. Takalan mielestä ihmissuhde voi toimia, jos molemmat hyväksyvät puhumattomuuden. Aiheen välttely voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä se tulee joka paikassa vastaan.

Toisaalta jos rahasta puhutaan avoimesti, puheelle tulisi löytää tasapaino, jotta suhteessa puhuttaisiin myös muustakin. Ihmissuhteen osapuolet voivat vaikka päättää tietoisesti päiviä tai hetkiä, jolloin rahasta ei puhuta.

Lainan sijaan avuksi mielikuvitus

Auttaja tarvitsee tahtoa ja periksi antamattomuutta. Ne riittävät Aino Peltosen mielestä pitkälle. Hän haluaa rohkaista ihmisiä auttamaan, sillä hänestä auttaminen ei vaadi rahaa tai fyysistä voimaa.

Peltosen mielestä auttaja tarvitsee kuitenkin ehkä kaikkein eniten mielikuvitusta. Peltonen on tottunut nyhjäisemään tyhjästä tapoja auttaa. Hänestä on tärkeää tuoda ahdingossa olevalle ilon aiheita.

– Ihminen on usein mustassa kuplassa, eikä näe kuplan ulkopuolelle. Kun auttajalla on mielikuvitus, hän voi sanoiksi pukien kertoa lopputuloksen, jotta autettavakin näkee sen. Silloin on hyvä mennä sitä kohti.

Mielikuvitusta on tarvittu myös ongelmien ratkaisemisessa. Peltonen on auttanut tekemään maksusuunnitelman, hinnoitellut kirpparille myytäviä tavaroita ja kuljettanut hoitamaan asioita. Hänestä pienet teot ovat arvokkaampia kuin pelkän rahan antaminen. Auttajan tulisi olla valmis kulkemaan yhdessä koko matkan, perille saakka.

Talous- ja velkaneuvoja Suomisen mukaan juuri lähellä pysyvät ihmiset ovat talousahdingossa olevalle erittäin arvokkaita. Moni on kertonut vastaanotolla, että kun rahaongelmat paljastuvat, ystävien määrä vähenee. Monet eivät enää tervehdi edes kaupungilla.

Ihmisten häviäminen vaikeuksissa olevan ympäriltä saattaa johtua siitä, että he eivät tiedä miten kohdata ihminen, jolla menee elämässä huonosti. Psykoterapeutti Takalan mielestä jotkut saattavat kokea, että asiasta on vaikea puhua ja he pelkäävät toisen ihmisen tunteita. On vaikea löytää sanoja uudessa tilanteessa. Takalan mielestä tällöin riittää, että sanoo olevansa käytettävissä, jos toinen tarvitsee. Ei tarvitse osata suoraan lohduttaa tai auttaa.

Jo se on Takalasta auttamista, ettei hylkää toista ongelmien keskellä.

Kyselyssä useampi oli auttanut maksamalla läheisensä velan pois. Erityisesti vanhemmat halusivat antaa lapsensa aloittaa puhtaalta pöydältä.

Otin itse velan, jotta sain maksettua lapseni pikavipit. Nyt lyhennämme niitä yhdessä. Rahanongelmat ovat puhdistaneet ja lähentäneet välejämme. Luomme yhdessä tsemppihenkeä. (viisikymppinen nainen)

Takala on nähnyt paljon tapauksia, jossa velalliset ovat oppineet läksynsä, vaikka heidän velkansa on joku muu hoitanut. Hänestä pitäisi miettiä ennen kuin maksaa toisen lainaa pois, mikä tilanteeseen johti ja voiko sama ongelma toistua. Kenenkään ei myöskään pidä antaa enemmän kuin pystyy. Auttajan kannattaa varmistaa, ettei itse joudu vaikeuksiin, vaikka ei saisi maksuistaan mitään takaisin.

Suominen ei kannusta lainaamaan läheiselle rahaa, koska hänestä on muitakin keinoja. Hän on nähnyt kuinka sisarusten välit ovat menneet poikki lainojen vuoksi. Hän suosittelee tekemään velkakirjan, jotta raha-asiat pysyvät selkeinä.

Rakkaus auttaa jaksamaan

Aino Peltoselle auttaminen on elämäntapa. Hän on tottunut siihen, että tuntemattomatkin ihmiset saattavat alkaa avautumaan hänelle ongelmistaan. Peltosen mielestä hän saa energiaa toisten auttamisesta.

Peltonen onkin kehitellyt pieniä tekoja, joilla jakaa iloa ympärilleen. Hän esimerkiksi käy välillä kesäisin ulkona etsimässä neliapiloita, joita hän kuivaa askarrellakseen niistä onnen luottokortteja jaettaviksi.

Peltonen ei välitä katsoa aikaa, jonka auttaminen häneltä vie. Hän kuulostaa tehopakkaukselta, jonka avusta varmasti moni on ollut iloinen. Silti joskus hänkin kuulostaa hieman väsyneeltä.

Vaikka monet auttavat mielellään, vie auttaminenkin voimia.

Monet kyselyyn vastaajista olivat huolissaan omasta jaksamisestaan, eikä ihme. Suomessa velan vanhenemisaika on pitkä: ulosoton jälkeen se voi kestää jopa 25 vuotta. Se on pitkä aika kulkea vierellä, jos velallinen tarvitsee paljon tukea.

On mahdotonta löytää selkeää keinoa, jolla jaksaisi paremmin. Psykoterapeutti Takala uskoo, että rakkaus auttaa jaksamaan. Auttajan tulisi saada ihmissuhteesta ystävyyttä ja rakkautta. Tärkeää olisi edelleen tehdä yhdessä mukavia asioita, jotta ihmissuhde pysyy yllä. Muistuttaa itselleen ja toiselle, miksi olemme tärkeitä toisilleen.

Peltosen saa jaksamaan auttamisen tuoma ilo. Vaikka auttaminen vie aikaa, hän ei halua lannistua vastoinkäymisistä.

– Vaikka epäonnistuisi, se on vain polku, joka johtaa onnistumiseen.

Tule keskustelemaan aiheesta! Keskustelu on auki kello 21:00 saakka.

Tallink Siljan risteilyalukselta löytyi kahden suomalaisen ruumiit

Tallink Silja Europa saapumassa Tallinnasta Helsingin Länsiterminaaliin sunnuntaina 20. lokakuuta. Viron poliisi löysi laivalta sunnuntaiaamuna Tallinnan satamassa kaksi kuollutta nuorta aikuista.

Kuolleet ovat 25-vuotias nainen ja 21-vuotias mies.

Tallink Silja Europa saapumassa Tallinnasta Helsingin Länsiterminaaliin sunnuntaina 20. lokakuuta. Viron poliisi löysi laivalta sunnuntaiaamuna Tallinnan satamassa kaksi kuollutta nuorta aikuista.

Tallink Siljan Europa-risteilyalukselta on löytynyt kaksi ruumista. Hyteistään kuolleina löytyneet nuoret olivat Suomen kansalaisia.

25-vuotiaan naisen ruumiin löysi kanssamatkustaja aamuyöllä kolmelta. 21-vuotias mieen löysi hänen hyttitoverinsa kaksi tuntia myöhemmin. Virolainen matkustaja kertoo Postimees-lehdelle, etteivät nuorukaisen elvytysyritykset tuottaneet tulosta.

Aluksessa yöpyneet nuoret eivät matkustaneet samassa seurueessa, eivätkä heidä hyttinsä olleet lähekkäin, Viron poliisista kerrotaan.

Poliisin mukaan kummassakaan ruumiissa ei ollut merkkejä väkivallasta. Vainajat on lähetetty ruumiinavaukseen. Tulosten saamisen arvellaan kestävän viikkoja.

Kuolemia tutkii Tallinnan poliisi kuolemansyyntutkintana ja myös tiedotusvastuu kuuluu paikalliselle poliisille, kerrottiin keskusrikospoliisin (KRP) viestinnästä STT:lle

Silja Europa oli 22 tunnin risteilyllä Helsingistä Tallinnaan ja takaisin. Alus lähti Helsingistä kello 18.30 lauantaina.

Risteilymatkustajat viettävät yön laivassa ja pääsevät käväisemään Tallinnassa vasta aamulla kello 8.

"Kahden kuolema tällä tietoa sattuma"

Kahden nuoren kuoleminen samalla risteilyllä on poikkeuksellista, mutta tällä tietoa kysessä on pelkkä sattuma, valitettava ja surullinen, sanoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd Ylelle.

–Joskus on nuoriakin ihmisiä menehtynyt. On voinut olla sairauskohtaus tai jäänyt lääkkeitä ottamatta. Mutta toki menehtyneet matkustajat ovat yleisemmin olleet iäkkäämpiä matkustajia.

Europa pääsi lähtemään kohti Helsinkiä suunnitellusti kello 12.30. Toiminta jatkuu muille matkustajille muutenkin normaalisti, Nöjd kertoo.

– Tietysti tässä sisäisesti mietitään, onko jotakin, mitä voidaan tehdä, kunhan tiedetään vähän kuolinsyystä. Emme tietenkään voi yhtiönä sinänsä puuttua yksittäisten matkustajien toimintaan laivalla. Jokainen matkustaja toimii omana itsenään.

Nöjdn mukaan yhtiöllä on käytännöt sille, että henkilökunta ja miehistö pääsevät puhumaan ja käsittelemään tapahtunutta.

Ensimmäisen vainajan löytymisestä uutisoi ensin Iltalehti.

Tuntuuko työsi liian raskaalta aivojen jaksamiselle? Kognitiivisen ergonomian asiantuntija antaa 6 vinkkiä, joilla pää selkenee

Työntekijä kirjoittaa työpöytänsä ääressä.

Kokosimme vinkit, joiden avulla tietotyötä tekevän aivot pysyvät toimintakykyisinä.

Työntekijä kirjoittaa työpöytänsä ääressä.

Pling! Pomo lähettää pikaviestin: voitko hoitaa tämän vielä tänään?

Pling! Tietokone ilmoittaa järjestelmän päivityksestä, jonka takia kone täytyy käynnistää uudelleen.

Pling! Kalenteri muistuttaa, että kokous alkaa viiden minuutin kuluttua, juuri kun olit hyvässä vauhdissa tekemässä keskittymistä vaativaa tehtävää.

Pling! Koneen näytölle tulee ilmoitus uudesta sähköpostista. Asia ei ole kiireellinen, mutta vaatii ainakin yhden kalenterimerkinnän. Se on parasta tehdä heti, ettei asia unohdu.

Pling! kuuluu pään sisältä, kun näet työkaverin, jonka pyyntöön olet unohtanut vastata.

Kuulostaako tutulta? Moni meistä työskentelee hälyn keskellä, tietotulvan saartamana. Erilaiset viestintävälineet vaativat huomiota vähän väliä. Työskentely takkuaa.

Kun tärkeäksi koetun tehtävän tekeminen keskeytyy, aivot kuormittuvat. Keskeneräisiä tehtäviä kertyy ja stressi lisääntyy. Asioiden muistiin painaminen on vaikeampaa ja tarkkaavaisuus kärsii. Unikin voi huonontua, sanoo kognitiivisen ergonomian asiantuntija Teppo Valtonen Työterveyslaitokselta.

Säädettävän tuolin ja pöydän avulla toimistotyöläinen voi ehkäistä selkävaivoja. Samaan tapaan aivojen kuormitusta voi vähentää kognitiivisella ergonomialla. Tässä Valtosen viisi vinkkiä fiksumpaan työntekoon.

1. Hälyt pois ja sähköposti kuriin

Kytke pois sähköpostin, Whatsappin ja somen hälytysäänet ja yllättäen esiin ponnahtavat ilmoitukset kaikista laitteista. Häiriötekijät keskeyttävät työn tehokkaasti.

Katso sähköpostia vain kerran tai kaksi päivässä ja varaa aikaa sen käsittelyyn. Mieti myös, mikä viestintäväline sopii eri tilanteisiin. Mitä lähempänä tehtävää työtä viestit kulkevat, sen parempi. Esimerkiksi raporttia yhdessä kirjoittavat työntekijät voivat sähköpostin sijaan viestitellä dokumentin yhteydessä.

Joissakin tehtävissä, kuten asiakaspalvelutyössä täytyy reagoida vaikkapa chat-viestiin parin minuutin kuluessa. Silloin työntekijän ei voi odottaa tekevän mitään muuta keskittymistä vaativaa samaan aikaan, Valtonen muistuttaa.

2. Rauhoita ympäristö

Avokonttorin hälinää voi rajoittaa tekemällä pelisäännöt työkavereiden kanssa. Sopikaa, missä tilassa ollaan hiljaa, ja missä voi rupatella ja puhua puhelimessa. Jos tilojen käytöstä sopiminen ei onnistu, voi käyttää kuulokkeita. Silloin kannattaa kertoa työkavereille, ettei ole erakko, vaan haluaa välillä keskittyä, Valtonen vinkkaa.

Yksi ratkaisu voi olla etätyö. Silloin keskittymistä ei häiritse työkaverin avunpyyntö tai seuraa kaipaava jutustelija. Toisaalta kotona voi olla muita häiriötekijöitä, kuten lajittelua odottava pyykkivuori.

3. Aikaa tärkeimmälle

Keskeneräiset tehtävät kuormittavat, joten suunnittele työpäivän ajankäyttö. Listaa tehtävät ja varaa niistä tehtävälle aika kalenteriin. Vaikka sen joutuisi siirtämään, sille on kuitenkin varattu aika, joten aivojen ei tarvitse koko ajan muistuttaa tehtävästä, Valtonen sanoo.

Oma rytmi kannattaa etsiä: yhdelle rauhoittavinta on hoitaa monimutkaisin asia ensin pois alta. Toisella taas tehokkain aika on vasta iltapäivällä. Vuorokaudenaikakin vaikuttaa: joku tykkää tulla töihin aikaisin aamulla, kun saa tehdä töitä yksin, toinen taas jäädä töihin illalla ja keskittyä muiden lähdön jälkeen.

4. Muista tauot

Vaikka kuinka työstä saataisiin sujuvaa, aina jossain jotain kasautuu, Teppo Valtonen sanoo. Siksi tarvitaan palautumista. Kannattaa pitää kunnon lounastauko, eikä vain ahmaista sämpylää koneen ääressä, hän neuvoo.

Liikunta on tarpeen myös aivoille. Vaikka treenaisi maratonille monta kertaa viikossa, se ei riitä, jos istuu joka päivä liikkumatta kymmenen tuntia koneella, Valtonen sanoo. Työpöydän ääressä seisominenkaan ei riitä, jos on koko ajan paikallaan.

Liikkumista kannattaa lisätä työn lomaan esimerkiksi askelmittarin avulla. Voi vaikka käydä vessassa toisessa kerroksessa tai jäädä työmatkalla bussista aiemmalla pysäkillä pois, Valtonen vinkkaa.

5. Riittävästi unta

Aivot tarvitsevat unta, joten siitä ei kannata tinkiä. Mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämpää on, että unirytmi pysyy ja unta tulee noin seitsemän-kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Alle kolmikymppinen pystyy helposti vielä nukkumaan univelkoja pois, mutta sitä vanhemmilla säännöllinen unirytmi on tärkeämpi, Teppo Valtonen sanoo.

Ihanteellista olisi noudattaa omaa vuorokausirytmiä ja tehdä töitä silloin, kun on virkeimmillään. Aamuihminenkin voi tottua myöhäisempään rytmiin, mutta se vaatii Valtosen mukaan säännöllisyyttä.

Vanhemmiten aivojen kyky palautua unirytmin muutoksesta eli esimerkiksi vuorotöistä heikkenee. Aivoja voi vaalia nukkumalla päiväunia, Teppo Valtonen neuvoo. Päiväunet auttavat oppimisessa ja mieleenpainamisessa.

Vartin päiväuni piristää, mutta ei korvaa yöuniä. Siihen sopivat noin puolentoista tunnin päiväunet, Valtonen neuvoo. Liian pitkien päiväunien jälkeen herääminen voi olla vaikeaa ja olo jää tokkuraiseksi ja yöunikin voi kärsiä. Kokeilemalla itselle sopiva päiväunien pituus löytyy.

Uni on hyvä mittari, Teppo Valtonen sanoo. Jos nukkuu huonosti, kannattaa pohtia, mikä stressaa, hän neuvoo.

Lue lisää:

Luuletko, että arjessa pitää vain jaksaa hampaat irvessä? Olet väärässä – lue 5 täsmävinkkiä uupumuksen itsehoitoon

Miten tiede auttaa saamaan lomasta eniten irti – Aivotutkija Katri Saarikiven 10 vinkkiä hyvään latautumiseen ja työhuolten unohtamiseen

Analyysi: Työuupumus on helpoin tunnistaa muualla kuin töissä – jotain on pielessä, jos harrastuksesta on tingittävä työn vuoksi

Veikkaus jakaa pelituottoja ulkomaille ja hakee uusia kumppaneita – poliisi ei ole saanut yhtiön strategiaa

nettisivu

Veikkauksen valvojilla on vaikeuksia saada tietoa yhtiön toiminnasta.

nettisivu

Veikkaus jakaa miljoonia pelituotostaan ulkomaisille kumppaneilleen.

Ylen MOT-toimitus kertoo selvityksessään, että Veikkauksella on tällä hetkellä tuotonjakoa kahden ulkomaisen yhtiön kanssa. Lisäksi Veikkaukselle on tulossa kolme uutta yhteistyökuviota, jotka perustuvat tuotonjakoon.

– Kun puhutaan kansainvälisten pelijärjestelmien hankinnasta, tuotonjako on käytännössä ainoa toimintamalli, sanoo Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski MOT:n haastattelussa.

Veikkaus ei kerro tuotonjakoon perustuvien maksujen määrää vedoten liikesalaisuuteen.

Yhtiö kuitenkin vahvisti MOT:n tiedon, että palkkiot olivat viime vuonna ainakin 12,2 miljoonaa euroa. Tämä summa on nettikasinopelien palvelupalkkio. Veikkauksen tuotonjakokumppanit toimivat muun muassa Kyproksella ja Maltalla.

Veikkaus on aloittanut myös omaa kansainvälistä liiketoimintaa. Se esimerkiksi on perustanut yhtiön Norjaan kolmen muun rahapeliyhtiön kanssa.

MOT:n selvityksen mukaan Veikkauksen valvojilla on vaikeuksia saada tietoa yhtiön toiminnasta. Poliisihallitus on odottanut Veikkauksen strategiaa yli vuoden.

Ville Juutilainen ja Magnus Berglund, Yle


MOT paljastaa: Veikkaus jakaa miljoonia ulkomaisille peliyhtiöille – poliisi ei saa vaatimiaan tietoja yhtiön suunnitelmista

Ylen aamu-tv muuttuu täysin – edes nimi ei ole maanantaina ennallaan

Nicklas Wancke ja Rosa Kettumäki vuorottelevat Ylen aamun juontajina.

Ylen uudessa aamuohjelmassa kaikki on laitettu uusiksi lavastusta ja studiota myöten.

Nicklas Wancke ja Rosa Kettumäki vuorottelevat Ylen aamun juontajina.

Ylen aamu näyttää maanantaina televisiossa erilaisemmalta kuin koskaan ennen. Kyse on historiallisesta muutoksesta, sillä koko ohjelma on pantu studiota myöten uusiksi.

Aamuissa keskitytään jatkossa yhä syvemmin uutisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin, ja keskustellaan niistä kiinnostavien vieraiden kanssa.

Uudistus on tehty, koska Ylen päällikön Reeta Kivihalmeen mukaan yleisöt haluavat sitä. Kivihalme vastaa uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetyksistä.

– Kaikkien mahdollisten yleisötutkimusten ja analyysien perusteella ihmiset kaipaavat aamulta uutisia, Kivihalme sanoo.

Yle haluaa Kivihalmeen mukaan vastata tähän tarpeeseen. Hän muistuttaa, että Yle on kaikkien tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutistalo.

– Ihmiset kaipaavat aamuihin uusia näkökulmia ja syvennyksiä, Kivihalme toteaa.

Aamujen sisältö poikkeaa tähänastisesta jo siinä, että uutisankkurit osallistuvat aiempaa enemmän studion keskusteluihin. Juontajapareina nähdään Tommy Fränti ja Rosa Kettumäki sekä Milla Madetoja ja Nicklas Wancke.

Kymmeniä metrejä skriiniä


Ylen uusi aamuohjelma kulkee käsi kädessä studion uudistuksen kanssa. Studiossa, jota kutsutaan Ylessä B-lattiaksi, on uusittu käytännössä kaikki lattioita, pintoja, skriinejä ja kalusteita myöten. Myös valaistus on päivitetty.

Lopputuloksena on syntynyt muuntautuva tila, jossa voi kuvata monenlaisia ohjelmia Ylen aamun lisäksi. B-lattialta lähetetään jatkossa myös Ykkösaamu ja Puoli seitsemän. Studiossa on 30 metriä saumatonta lediseinää ja se näkyy lähetyksissä.

– Se ilmaisuvoima, jonka lediseinä tuo studioon, vaikuttaa oleellisesti Ylen aamun ilmeeseen, uutis ja ajankohtaistoiminnan visuaalinen päällikkö Stefani Urmas sanoo.

Hän kertoo, että mallia uuteen studioon on haettu muista Pohjoismaista ja Britanniasta, mutta lopullinen ilme on löytynyt tiimityönä Ylessä.

– Kun koko aamua viedään uutisellisempaan ja hieman särmikkäämpään suuntaan, totta kai studioilme mukailee ajatusta, Urmas toteaa.

“Toivon palautetta”


Mediatalojen aamuohjelmat ovat olleet myllerryksessä myös muissa maissa, ja esimerkiksi Ruotsissa aamun uudistus televisiossa aiheutti valtavan julkisen kohun.

Yle on päällikkö Reeta Kivihalmeen mukaan varautunut palautteeseen.

– Toivon, että palautetta tulee paljon. Olemme erittäin valmiita keskustelemaan yleisöjemme kanssa siitä, mikä uudessa aamussa toimii ja mikä ei, Kivihalme sanoo.

Hän lupaa jopa korjausliikkeitä, jos uudistuksessa on kajottu johonkin katsojille pyhään.

Ruotsissa aamu-tv oli paljon suomalaista serkkuaan kevyempi, ja siksi muutos uutismaiseksi aamuksi sai Kivihalmeen mukaan Ruotsissa niin rankkaa kritiikkiä.

– Meillä uutiset ja syventävät sisällöt ovat olleet aina osa aamu-tv:tä, ja nyt uudessa Ylen aamussa ne ovat mukana entistä vahvempina, Kivihalme sanoo.

Poikkeuksellinen iso uudistus on maksanut Kivihalmeen mukaan kokonaisuudessaan alle miljoona euroa. Budjetista noin puolet on mennyt tekniikkaan ja laitehankintoihin.

Jälkiraati päsmäröi


Ylen aamussa nähdään juontajaparien lisäksi tuttuja ruutukasvoja: Anna Lehmusvesi, Mikko Haapanen, Totti Toivonen ja Juha Hietanen.

Ohjelmassa on äänessä myös jälkiraati, joka pui päivittäin ajankohtaisia aiheita. Ne nousevat urheilusta, taloudesta, maailman digitalisoitumisesta, kulttuurista ja mediasta.

Ylen aamu-tv:n keskimääräinen katsojaluku oli viime keväänä hieman alle 250 000 per aamu, ja lauantaisin 300 000 paremmalla puolella. Viikossa ohjelma tavoitti keskimäärin 1,3 miljoonaa suomalaista.

Aamu-tv alkoi maaliskuussa 1997.

Poliisi vastaa kritiikkiin toiminnastaan lauantain mielenosoituksessa

Kulkueen lähtiessä liikkeelle torilta poliisi myös esti järjestäjien ajoneuvon liittymisen kulkueeseen.

Sisäministeri Maria Ohisalo pyytää poliisilta selvitystä viime päivien mielenosoituksista.

Kulkueen lähtiessä liikkeelle torilta poliisi myös esti järjestäjien ajoneuvon liittymisen kulkueeseen.

Poliisin voimankäyttö ja määräykset lauantaisessa Turkin toimia Syyrian kurdialueella vastustavassa mielenosoituksessa Helsingissä on kerännyt järjestäjätaholta ja mielenosoittajilta runsaasti kritiikkiä ja syytöksiä poliisin provokaatiosta.

Poliisi esti Narinkkatorilla Helsingin keskustassa mielenosoittajien äänentoistoon käytetyn soundiauton lähtemisen mielenosoituskulkueen mukaan.

Tilanne johti siihen, että poliisi rikkoi auton ikkunan ja otti avaimet pois estääkseen auton kulun. Poliisi käytti myös etälamautinta ainakin yhtä mielenosoittajaa kohtaan.

Järjestäjän, Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkoston mukaan poliisi "lopulta hyökkäsi mielenosoitukseen".

Mielenosoituksen aikana poliisin tilannekeskuksen yleisjohtajana toimineen ylikomisario Jere Roimu mukaan ajoneuvosta oli tehty etukäteen päätös, ettei sitä päästetä kaduille.

– Edellisessä vastaavassa mielenosoituksessa mielenosoittajilla oli auto, ja silloin mielenosoitus päättyi lähetystöalueelle, jossa tapahtui vahingonteko. Mielenosoitusväki liikkui ja juoksenteli lähetystöalueella niin, että auto ajoi ihmisten seassa, Roimu sanoi.

Roimun mukaan poliisilla oli epäily, että mielenosoitus saattaisi suunnata ennalta sovitusta reitistä huolimatta esimerkiksi Kaivopuiston lähetystöalueelle.

Auton kieltämiseen lauantaina vaikutti edellisten tapahtumien lisäksi Roimun mukaan myös mielenosoittajien ja muiden ihmisten turvallisuus, koska reitti kulki isoja Helsingin katuja, ja paikalla oli pieniä lapsia kävelemässä.

Järjestäjien mukaan poliisi ei ilmoittanut etukäteen soundiauton kieltoa

Mielenosoituksen järjestäjän, Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkoston mukaan poliisi ei millään tavalla ilmoittanut etukäteen, ettei soundiautoa saa käyttää, vaikka aiemmin soundiauto ei ole ollut mikään ongelma. Poliisi ei myöskään järjestön mukaan suostunut antamaan kiellolle minkäänlaisia perusteita.

Tilanne eteni Roimun mukaan niin, että poliisi ajoi lopulta omalla autollaan soundiauton eteen. Lopuksi poliisi rikkoi soundiauton ikkunan ja otti sieltä avaimet.

Samassa yhteydessä mielenosoittajat tönivät Roimun mukaan poliisia, jolloin poliisi käytti etälamautinta.

– Poliisia vastustettiin voimakkaasti siinä tilanteessa. Etälamautinta käytettiin vastarinnan murtamiseen. Poliisi käyttää aina lievintä mahdollista voimakeinoa, Roimu perustelee etälamauttimen käyttöä.

Mitä tulee hevosiin, poliisikoiriin ja varustetasoon ylipäänsä, taustalla olivat Roimun mukaan Kaivopuiston tapahtumat.

– Poliisi nosti varautumistasoa, koska edellinen mielenosoitus ei sujunut sovittujen pelisääntöjen mukaan rauhallisesti.

Narinkkatorin lauantaisiin tapahtumiin liittyen poliisi epäilee useita ihmisiä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja järjestäjää kokoontumisrikkomuksesta. Epäily kokoontumisrikkomuksesta liittyy siihen, ettei järjestäjä noudattanut Roimun mukaan poliisin ohjeita ja määräyksiä auton käytöstä.

Virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen epäilyt liittyvät esimerkiksi siihen, että poliiseja pakotettiin siirtymään ajamalla heitä kohti.

Sisäministeri pyytää poliisilta selvitystä tapahtumista viime päivien mielenosoituksissa

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pyytää poliisilta selvitystä viime päivien mielenosoituksista.

Myöhemmin Ohisalo avasi tviittiään STT:lle sanoen kaipaavansa selvitystä esimerkiksi poliisin varustautumisesta ja uhka-arvioiden tekemisestä. Poliisin voimankäyttö ja määräykset lauantaisessa Turkki-mielenosoituksessa Helsingissä ovat keränneet järjestäjätaholta ja mielenosoittajilta runsaasti kritiikkiä ja syytöksiä poliisin provokaatiosta.

Ohisalo kertoo haluavansa käydä keskusteluita ennen kaikkea sen takia, että poliisi on viranomainen, johon luotetaan. Hän haluaa, että luottamus poliisiin säilyy myös jatkossa.

Ohisalo haluaa käydä poliisien kanssa yleisemmällä tasolla keskusteluita siitä, miten mielenosoituksiin varaudutaan ja ovatko käytännöt yhteneväiset.

– Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen täytyy olla vahva, ja poliisin tehtävä on varmistaa ihmisten perusoikeudet ja niiden toteutuminen, oli kyse sitten mielenosoittajista tai sivullisista ihmisistä, Ohisalo sanoo.

Hän sanoo keskustelleensa asiasta jo sunnuntaina poliisijohdon kanssa. Ohisalo ei halua ottaa kantaa poliisin toimintaan Helsingin Turkki-mielenosoituksessa. Mielenosoituksia järjestettiin lauantaina myös muualla Suomessa.

Täydennetty 20.6.19 klo 19 Ohisalon kommenteilla tviitistään STT:lle.

Aiheesta aiemmin:

Poliisi käytti etälamautinta Helsingissä Turkin sotatoimia kurdien itsehallintoalueella vastustavassa mielenosoituksessa

Henri Kontiselle taas turnausvoitto varaparin kanssa!

Henri Kontinen

Henri Kontinen vei Tukholman ATP250-turnauksen nelinpeliin nimiinsä yhdessä ranskalaisen Èdouard Roger-Vasselinin kanssa.

Henri Kontinen

Henri Kontinen on voittanut ranskalaisen varaparinsa Édouard Roger-Vasselinin kanssa Tukholman ATP-turnauksen nelinpelin. Kontisesta tuli ensimmäinen suomalaisvoittaja Tukholman ATP-turnauksessa. Kontinen ja Roger-Vasselin päihittivät ATP250-tason turnauksen finaalissa kroatilaisen Mate Pavicin ja brasilialaisen Bruno Soaresin 6–4, 6–2.

Ensimmäinen erä meni tasatahtiin lukemiin 4–4, mutta erän lopussa Kontinen ja Roger-Vasselin nappasivat ratkaisevan syötönmurron. Toisessa erässä Kontisen ja Roger-Vasselinin hyvä pelaaminen jatkui, eivätkä turnauksen kolmanneksi sijoitetut Pavic ja Soares pysyneet kyydissä.

– Oli helppoa nauttia pelaamisesta, kun oli niin mahtava tunnelma ja peli kulki, Kontinen kertoi tiedotteen mukaan.

Päänahka oli kova, koska Pavic ja Soares eivät olleet ennen finaalia hävinneet erääkään viimeiseen kahdeksaan otteluun.

– Meillä ei ole Suomessa ATP-turnausta, joten tämä tuntuu kotiturnaukselta itselleni. En tiedä, miksi en ollut hetkeen pelannut täällä, mutta uskon tulevani ensi vuonna uudestaan, Kontinen jatkoi.

Kontinen pelasi Tukholmassa Roger-Vasselinin kanssa, koska Kontisen vakiopari, australialainen John Peers, toipuu loukkaantumisesta.

Kontinen voitti keväällä Rotterdamin turnauksen ranskalaisen Jeremy Chardyn kanssa, mutta Peersin kanssa hän ei ole voittanut yhtään turnausta tänä vuonna. Australian avoimissa tammikuussa Kontinen ja Peers olivat finaalissa.

35-vuotias Roger-Vasselin ei ole kuka tahansa varapari, vaan hän on nelinpelin maailmanlistalla 15:s. 29-vuotias Kontinen on 26:s.

– Toivottavasti voimme pelata jatkossakin turnauksia yhdessä. Kiitos Henrille tämänviikkoisesta, Roger-Vasselin kertoi.

Lisätty 20.10.2019 kello 18.17 tarkennuksia ja kommentteja.

Lue lisää:

Henri Kontinen hurjan trillerin jälkeen Tukholman finaaliin

Kontinen ja Peers taipuivat Masters-turnauksessa Kiinassa – lopun kova taistelu ei riittänyt

Sveitsiin ennakoidaan vihreiden voittoa, sillä ilmasto huolettaa jäätiköitään menettävää maata

Sveitsin parlamenttitalo bundeshaus Bernissä.

Syyskuussa Sveitsissä vietettiin lähes kadonneen Pizolin jäätikön hautajaisia.

Sveitsin parlamenttitalo bundeshaus Bernissä.

Sveitsin parlamenttivaaleista odotetaan vihreiden puolueiden menestystä. Ilmastonmuutos on ohittanut maahanmuuton sveitsiläisäänestäjien ykköshuolenaiheena, mikä on Sotomo-tutkimuslaitoksen mukaan yksi suurimmista muutoksista maan viimeaikaisessa poliittisessa historiassa.

Yksi herättäjä ilmastonmuutokseen on ollut Sveitsissä syyskuussa järjestetty hautajaiskulkue ikoniselle Pizolin jäätikölle, joka on sulanut lähes olemattomiin. Lisäksi aiemmin tässä kuussa julkaistu tutkimus osoittaa, että Sveitsin jäätiköt ovat menettäneen kymmenesosan laajuudestaan viiden viime vuoden aikana.

Kyselytulosten perusteella näyttääkin siltä, että ilmastotoimia vaativat puolueet kauhovat aiempaa suuremman äänisaalin, kun taas maahanmuuttoa vastustavien oikeistolaisten suosio heikkenee.

Maahanmuuttajien mustamaalaamisesta syytetty Sveitsin kansanpuolue (SVP) vaikuttaa tosin edelleen pysyvän maan suurimpana puolueena. Kyselyissä puolue on saanut noin 27 prosentin tuen, mikä on pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2015.

Vihreän puolueen äänisaalis on yleisradioyhtiö RTS:n kyselyn mukaan nousemassa lähes 11 prosenttiin edellisvaalien hieman yli 7 prosentista. Parilla prosenttiyksiköllä olisi kasvamassa myös vihreiden liberaalien suosio, jota kannatti kyselyssä yli 7 prosenttia.

Myös nykyiset hallituspuolueet, sosialistit, liberaalit ja kristillinen kansanpuolue, ovat luvanneet entistä enemmän ilmastotoimia. Poikkeuksena on SVP, jonka mielestä Sveitsin politiikassa on "ilmastohysteriaa".

Ilmastohuolen on arveltu innostavan uurnille äänestäjiä, jotka ovat aiemmin pysyneet etäällä politiikasta. Sveitsin kansallisten vaalien äänestysprosentti ei ole ollut yli 50:n sitten vuoden 1975.

Sveitsin vaalien varsinainen äänestysaika on hyvin lyhyt, koska monet äänestävät ennakkoon. Äänestys päättyi jo Suomen aikaa kello 13 ja ääntenlasku on käynnissä. Vaalin tuloksia saadaan iltapäivällä.

Lue myös: Sveitsiä vaivaa demokratiavaje, jonka vain naiset voivat ratkaista – "Lakeja on ollut laatimassa enemmän Hans-nimisiä miehiä kuin naisia"

Åland United vei Naisten liigan pronssimitalit – mestari-HJK:n Jutta Rantala rikkoi taas oman maaliennätyksensä

HJK

Åland Unitedin kiri Naisten liigan yläloppusarjassa palkittiin pronssisin mitalein.

HJK

Jalkapallon Naisten liigan päätöskierroksella ratkottiin sunnuntaina pronssimitalit, kun yläloppusarjassa kolmatta ja neljättä sijaa pitäneet Åland United (35 pistettä) ja Tikkurilan Palloseura (33) kohtasivat Vantaalla. Vähintään tasapelin tarvinnut Åland United vei taiston nimiinsä maalein 1–0 ja juhli pronssia.

Ahvenanmaalaisten ainoasta osumasta vastasi Erin Yenney. Yhdysvaltalainen iski voitto-osuman ottelun seitsemännellä minuutilla.

Täksi kaudeksi liigaan noussut nuori TiPS pelasi pirteän kauden sijoittumalla runkosarjassa kolmanneksi. Åland Unitedin voitot syksyn yläloppusarjassa nostivat sen viiden pisteen takamatkalta pronssille. Eroa Åland Unitedin ja TiPSin välillä kertyi lopulta viiden pisteen verran.

Rantalalle 22 maalia

Naisten liigan mestaruuden jo syyskuun lopussa varmistanut Helsingin Jalkapalloklubi kohtasi päätöskierroksella hopeamitalin varmistaneen FC Hongan. Vaikka ottelussa ei sijoituksia enää ratkottu, nähtiin Helsingissä vauhdikas ottelu.

HJK vei voiton kotikentällään lukemin 3–1. Maalihanat avasi Jutta Rantala, joka oli ennen päätöskierrosta maalipörssin kärjessä 20 maalillaan. Kuudennellatoista minuutilla syntynyt osuma paranteli 19-vuotiaan ennätystä 21:een.

Ennätys ei ehtinyt kauaa vanheta, sillä Rantala osui uudestaan vajaan tunnin pelin jälkeen ja nosti kauden maalisaldonsa 22:een. Naisten liigan historiassa vuodesta 2006 lähtien isommalla maalimäärällä maalipörssin ovat voittaneet Åland Unitedin Felicia Schroeder kaudella 2011 (23 maalia), Ilveksen Heidi Kollanen kaudella 2015 (24 maalia) ja Åland Unitedin Manya Makoski kaudella 2012 (31 maalia)

3–0-lukemat viimeisteli Hanna Ruohomaa. Hongan 17-vuotias Aino Vuorinen iski kavennusosuman lisäajan toisella minuutilla.

HJK:n edellinen mestaruus on vuodelta 2005

Naisten liigan lopullinen sarjataulukko

Yläloppusarja:

1. HJK, 56 pistettä

2. FC Honka, 46

3. Åland United, 38

4. TiPS, 33

5. KuPS, 32

6. JyPK 28

Alaloppusarja:

1. TPS, 32

2. Ilves, 28

3. IK Myran, 19

4. ONS, 16

Sarjassa viimeiseksi jäänyt ONS putoaa Ykköseen. Ykkösen voittanut PK-35 Vantaa nousee ensi kaudeksi Naisten liigaan.

Täsmennetty kello 16.39: Jutta Rantalan tekemien maalien määrä on tämän kauden korkein, mutta ei Naisten liigan historian korkein.

Lue myös:

Kuka juhlii pronssia, kenelle kuuluu pääkaupunkiseudun kunnia? Näistä asioista pelataan Naisten liigan päätöskierroksella

Fifa: Naisten MM-jalkapalloa katsoi yli miljardi ihmistä

JyPK ja TiPS tasasivat pisteet – jalkapallon Naisten liigan pronssitaistelu tiivistyy

HJK:n naisten mestaruus sai sinettinsä – maalitykki Jutta Rantala herkutteli hattutempun

Pääministeri Rinne: Lisäajan myöntäminen brexitille on järkevää

Antti Rinne

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on yhteydessä EU-maiden päämiehiin lisäajan myöntämisestä.

Antti Rinne

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoo näkevänsä lisäajan myöntämisen Britannialle järkeväksi ja toivovansa, että erosopimuksen käsittely Britanniassa etenee. Rinne sanoo tiedotteessa, että Suomi, yhdessä muiden EU-maiden kanssa, pitää tärkeänä Britannian kanssa neuvotellun erosopimuksen hyväksymistä.

Hänen mukaansa sopimuksettoman eron välttäminen on niin unionin kuin Britannian kansalaisten ja yritysten edun mukaista. Euroopan unioni jatkaa omalta osaltaan neuvotellun sopimuksen mukaista valmistautumista ja ratifiointiprosessia, hän sanoo.

Pääministerin mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on yhteydessä EU-maiden päämiehiin, jotta EU27 voi ottaa kannan Britannian hallituksen esittämään pyyntöön siirtää eropäivää 31. tammikuuta 2020 saakka.

Johnsonille lauantaina takaisku parlamentissa

Britannian parlamentin alahuoneen oli eilen määrä äänestää harvinaisessa lauantai-istunnossaan pääministeri Boris Johnsonin neuvottelemasta erosopimuksesta.

Äänestykseen asti ei kuitenkaan koskaan päästy, sillä ennen sitä alahuone hyväksyi aloitteen, jonka mukaan sopimuksesta voidaan äänestää parlamentissa vasta sen toimeenpanoa koskevan lainsäädännön valmistuttua.

Lainsäädännön valmistuminen edellyttänee kuitenkin lisäaikaa, jota Johnson haki vastahakoisesti Brysseliin lähettämällään allekirjoittamattomalla kirjeellä. Toisessa EU:lle lähettämässään kirjeessään pääministeri sanoi pitävänsä lykkäystä virheenä.

Lisää aiheesta:

EU-lähde Ylelle: EU haluaa välttää Britannian sopimuksettoman eron kaikissa olosuhteissa

Boris Johnson lähetti brexitin lykkäyskirjeen EU:lle ilman allekirjoitusta – ja toisen, jolla perui ensimmäisen

Uusi takaisku Boris Johnsonille, ratkaiseva brexit-äänestys lykkääntyi ensi viikkoon – Yle seurasi tapahtumia Lontoossa hetki hetkeltä

EU-lähde Ylelle: EU haluaa välttää Britannian sopimuksettoman eron kaikissa olosuhteissa

Kuvassa vasemmalta: Stephen Barclay, Boris Johnson, Jean-Claude Juncker ja Michel Barnier

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on aloittanut soittokierroksen EU-johtajille. Jatkoaika Britannialle on todennäköinen.

Kuvassa vasemmalta: Stephen Barclay, Boris Johnson, Jean-Claude Juncker ja Michel Barnier

BRYSSEL EU:ssa on ryhdytty selvittämään, miten unioni reagoi Britannian pääministerin Boris Johnsonin pyyntöön jatkoajasta Britannian EU-erolle. Johnson lähetti sunnuntain vastaisena yönä Brysseliin kolme kirjettä.

Yhdessä, jota hän ei allekirjoittanut, pyydettiin jatkoaikaa brexitille, jonka pitäisi tapahtua 31. lokakuuta. Jatkoaikaa pyydettiin tammikuun loppuun. Toisessa, allekirjoitetussa kirjeessä hän itse asiassa vastusti jatkoaikaa ja vakuutti Britannian pysyvän määräajassa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on nyt aloittanut soittokierroksen EU:n jäsenmaiden johtajille saadakseen käsityksen siitä, mitä tässä tilanteessa ollaan valmiita tekemään.

– Tilanne on nähty monta kertaa ennenkin, sanoo EU-lähde Ylelle.

Myös EU-suurlähettiläät tapasivat sunnuntaina aamulla. Kokous kesti ainoastaan 13 minuuttia. Suurlähettiläät eivät päätä poliittisista asioista, eli siis Britannian pyytämästä jatkoajasta ei edes keskusteltu.

Ennenkokematon tilanne

EU:n lähtökohta on edelleen se, että Britannian sopimukseton ero estetään kaikissa olosuhteissa. Boris Johnsonin ja Britannian EU-suurlähettilään lähettämät kirjeet koskien jatkoaikaa on huomioitu ja toistaiseksi jäsenmaat keskustelevat asiasta puhelimitse.

Unioni ei ole koskaan ollut tilanteessa, jossa siltä pyydetään jotain, mutta samaan hengenvetoon ilmoitetaan, että ei pyydetäkään mitään. EU-johtajat miettivät nyt, miten siihen pitää suhtautua ettei tule vedetyksi mukaan brittipolitiikkaan.

Jos päädytään myöntämään eropäivälle jatkoaikaa tammikuun loppuun, se voidaan tehdä kirjallisella menettelyllä.

Sen sijaan, jos jäsenmaissa alkaa esiintyä sellaisia kantoja, että halutaan pidempi aika, esimerkiksi edessä todennäköisesti olevien Britannian vaalien takia, on EU-johtajien todennäköisesti kokoonnuttava ylimääräiseen huippukokoukseen Brysseliin.

Europarlamentti käsittelee sopimuksen

Euroopan parlamentti voi ratifioida viime torstaina neuvotellun uuden sopimuksen, vaikkei se Britanniassa olisi vielä mennyt läpi.

Parlamentin päätiedottaja Jaume Duch kertoo, että EU-parlamentti ottaa asian käsittelyyn maanantaina Strasbourgissa. Parlamentin brexit-ohjausryhmä, jota vetää Guy Verhofstadt kokoontuu maanantaina kolmelta iltapäivällä ja illalla koolla ovat ryhmien puheenjohtajat ja parlamentin puhemies. Päätös äänestysajankohdasta selvinnee tuolloin.

EU ei halua osalliseksi Britannian sisäpoliittiseen taisteluun ja haluaa estää sopimuksettoman eron kaikin keinoin. Toistaiseksi ei tiedetä ottavatko EU-johtajat kantaa jatkoaikapyyntöön ennen kuin sopimuksesta on äänestetty Britannian parlamentissa.

Pyydetty jatkoaika todennäisesti kuitenkin myönnetään, sanoo neuvotteluja lähellä oleva taho Ylelle. Tavoite on estää sopimukseton ero. Ilman brittiparlamentin hyväksyntää tai jatkoaikaa edessä olisi väistämättä sopimukseton ero tämän kuun lopussa.

Boris Johnson lähetti brexitin lykkäyskirjeen EU:lle ilman allekirjoitusta – ja toisen, jolla perui ensimmäisen

Boris Johnson lauantaina 19. lokakuuta.

BBC:n asiantuntija uskoo, että Johnson voi joutua oikeuden eteen.

Boris Johnson lauantaina 19. lokakuuta.

Britannian pääministeri Boris Johnsonin on lähettänyt Brysseliin kirjeen, jossa hän ehdottaa EU-eron lykkäämistä maansa parlamentin eilen lauantaina tekemän päätöksen mukaisesti.

Johnson on aiemmin sanonut, ettei hän itse halua lykkäystä missään tapauksessa. Hän aloittikin heti poliittisen pelin, jotta EU ei hyväksyisi lykkäyskirjettä. Johnsonin toimistosta levitettiin julkisuuteen kirjeen kopio, josta näkyy, ettei pääministeri ollut allekirjoittanut sitä.

Johnson lähetti samaan aikaan Brysseliin toisenkin kirjeen, jonka hän oli allekirjoittanut ja jossa hän sanoo henkilökohtaisesti uskovansa, että Britannian EU-eron lykkääminen olisi virhe.

Lisäksi Brysseliin lähetettiin lauantai-iltana vielä kolmaskin kirje. Sen oli kirjoittanut Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow.

Suurlähettiläs kertoi kirjeessään, että pääministeri Johnson oli lähettänyt ensimmäisen, allekirjoittamattoman kirjeensä vain täyttääkseen parlamentin säätämän lain kirjaimen.

Britannian parlamentin alahuone puolsi lauantain äänestyksessä konservatiiviedustajan Oliver Letwinin ehdotusta, jonka mukaan Johnsonin neuvottelemasta ja EU-johtajien hyväksymästä erosopimuksesta voidaan äänestää parlamentissa vasta sitten, kun sopimuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö on saatu valmisteltua.

Tämän vuoksi Johnsonin oli pakko pyytää lykkäystä EU-erolle.

EU pohtimaan tilannetta

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk vahvisti Twitterissä puoliltaöin Suomen aikaa, että hän on vastaanottanut Johnsonin lykkäyskirjeen.

Tusk ilmoitti aloittavansa konsultoinnin jäsenmaiden johtajien kanssa siitä, miten edetään. Tähän menee joitakin päiviä.

EU-suurlähettiläät ovat koolla Brysselissä heti sunnuntai-aamuna. Kokous alkaa kello 10.30 Suomen aikaa.

Britannian parlamentti keskustelee ja äänestää brexit-sopimuksesta vasta ensi viikolla, ehkä jo maanantaina.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n asiantuntija Laura Kuenssberg arvioi, ettei brittiparlamentti hyväksy Johnsonin venkoilua. Kolmen erisisältöisen kirjeen lähettäminen voidaan tulkita parlamentin hyväksymän lain kiertämiseksi. Tämä voi viedä Johnsonin itsensä syytettyjen penkille.

Lue myös:

Uusi takaisku Boris Johnsonille, ratkaiseva brexit-äänestys lykkääntyi ensi viikkoon – Yle seurasi tapahtumia Lontoossa hetki hetkeltä

Luottamuspula toi uusia mutkia brexit-neuvotteluihin – asiantuntija listaa kolme tilanteeseen johtanutta syytä

Hae lisää