Stubb puolusti jälleen Venäjään kohdistettuja pakotteita: Arvomme eivät ole kaupan

Alexander Stubb.

Eduskunta käsittelee parhaillaan pääministerin ilmoitusta Ukrainan tilanteesta.

Alexander Stubb.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on jälleen puolustanut Venäjään kohdistettuja pakotteita. Hän sanoi eduskunnalle antamassaan pääministerin ilmoituksessa, että taloudellinen puuttuminen tilanteeseen on ollut välttämätöntä.

- Perimmäiset arvomme eivät ole kaupan, Stubb sanoi.

Hän korosti, etteivät talouspakotteet ole koskaan taloudelle hyväksi, ja että asiaa on arvioitava analyyttisesti.

- Kriisiaikana pää on pidettävä kylmänä. Diplomatia ja pakotteet eivät ole toisiaan poissulkevia, toistensa vaihtoehtoja. Kriisien ratkaisuun tarvitaan joskus erilaisia, toisiaan täydentäviä keinoja.

Eduskunta käsittelee Ukrainan tilannetta parhaillaan.

Herkkutatti on kotimaisten metsien arvoituksellinen sieni – satoa ei voi ennakoida eikä viljelykään onnistu

Herkkutatteja metsässä.

Herkkutattia ei voi hallita, eikä sen takia myöskään viljellä. Kuuma kesä ja pitkät elokuun viileät sateet saivat herkkutattien rihmastot villiintymään. Biologi Jouni Issakaisen mukaan tarkkaa syytä huippusatoon ei voi kuitenkaan tietää.

Herkkutatteja metsässä.

Suomen metsistä löytyy tällä hetkellä ennätysmäärä herkkutatteja. Määrän lisäksi poimijat ovat hämmästelleet niiden hyvälaatuisuutta.

 – Ainakin tatit ovat voineet tänä syksynä kasvaa tasaisesti ja nopeasti, niin että tuholaiset ovat ehkä olleet hieman myöhässä. Hyönteisiä on ollut niukasti niitä vaivaamassa, tietää Turun sieniseuran puheenjohtaja, biologi Jouni Issakainen.

Issakainen ei myönnä, että kuluva sienivuosi olisi kuitenkaan poikkeuksellinen.

 – Sanotaan, että menossa on erikoinen vuosi. Kesä oli erittäin kuiva ja rasitti sieniä kovasti. Kuivuutta kompensoi kuitenkin pitkät kolmen viikon sateet. Se näyttää riittäneen ainakin herkkutateille ja haperoille.

Noin puolet Suomessa poimituista herkkutateista menee vientiin. Italiassa kuivatuista herkkutateista voi kaupassa joutua pulittamaan jopa 200 euroa kilolta.

– Miettikää, mitä herkkuja meillä on ihan lähimetsissä, ihmettelee Jouni Issakainen.

Herkkutattia ei voi hallita

Herkkutatti on yleinen sieni Suomessa ja sitä löytyy useimmista metsistä. Herkkutatin rihmasto ei kuitenkaan pysty tuottamaan sieniä joka vuosi.

– Herkkutatti suosii sopivan iäkästä metsätyyppiä. Tällä hetkellä ehkä vuosia sitten myllättyjen ojien läheisyydet metsien laidoissa ovat olleet parhaita herkkutattien löytöpaikkoja.

Herkkutatin kasvun perusedellytys on, että se voi elää yhteiselämää eli symbioosissa puun kanssa. Issakainen kertoo, että sammalvällyjen alla tapahtuva muhinointi on vielä kuitenkin tieteellekin hieman epäselvää.

– Herkkutattirodusta tai -lajista riippuen toiset pitävät sammaleisesta kuusikosta, jossa on kariketta lahoamassa sammaleen alla. Toiset taas suosivat mäntykangasta.

Herkkutatti on arvoituksellinen sieni, jota ei voi täysin hallita.

– Esimerkiksi puuta lahottavia sieniä voidaan viljellä hallitusti ulkona tai sisätiloissa, mutta herkkutatti ei vielä taivu viljeltäväksi, sanoo Jouni Issakainen.

Pillin väri kertoo sienen iän

Herkkutatti on parhaimmillaan nuorena ja kiinteänä. Pillien väristä voi tarkistaa sienen iän. Valkoinen pillistö kertoo sienen olevan parhaimmillaan.

– Sen jälkeen tulee lyhyt keltapillinen vaihe, ja sitten vihreäpillinen. Vielä silloinkin sieni on käytettävissä, mutta vähitellen se sitten siitä pehmenee.

– Hyväkuntoisia herkkutatteja voi käyttää kaikissa vaiheissa, mutta nuori sieni kestää parhaiten säilytystä, neuvoo Issakainen.

Sosiaalinen media on parhaillaan pullollaan tattikuvia ja saa untuvikot sienestäjät innostumaan sienestämisestä.

– Sienestäminen on turvallista, kunhan tunnistaa muutamat vaaralliset sienet. Myös herkkutatin sekoittaminen on mahdollista. Sappitatti on tällainen tyypillinen esimerkki, johon ensikertalainen saattaa sen sotkea.

Luvattomia aarteenetsijöitä Ulvilassa – muinaisjäännöksiin kajottu

metallinpaljastin.

Ulvilan Liikistössä on liikkunut viikonloppuna luvattomia aarteenetsijöitä. Muinaisjäännösalueella liikkuneista henkilöstä on tehty ilmoitus Museovirastolle.

metallinpaljastin.

Lisääntynyt luvaton aarteenetsintä huolestuttaa museoväkeä.

Tuorein tapaus on Ulvilan Liikistöstä, jossa muinaisjäännösalueella on viime viikonlopun aikana nähty liikkuvan henkilöitä metallinpaljastimen kanssa. 

– Sienestejä oli havainnut, että Liikistössä liikkuu kaksikko lapion ja metallinpaljastimen kanssa. He poistuivat, kun heille huomatettiin alueen kaivamiskiellosta, kertoo arkeologi Leena Koivisto Satakunnan Museosta.

Satakunnan Museo tutki alueen tänään ja tarkastuksessa alueella havaittiin jälkiä kaivamisesta. Museo on tehnyt asiasta ilmoituksen Museovirastoon, joka päättää mahdollisista jatkotoimista. Samalla alueella oli luvattomia vieraita myös toukokuussa.

– Vahingot eivät sinänsä ole suuret, mutta emme tiedä, mitä alueelta on löytynyt, sanoo arkeologi Leena Koivisto.

Ulvilan Liikistön keskiaikainen kirkonpaikka ja kalmistoalue on valtakunnallisesti merkittävä kiinteä muinaisjäännös ja lisäksi luonnonsuojelualue. 

Valtuuston nokkamies selvittää väitettä Sunny Car Centerin tietovuodosta

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki.

Sunny Car Centerin toimitusjohtaja Markku Ritaluoman mukaan Hämeenlinnan kaupunginhallituksesta on vuodettu salaisia tietoja Afrikkaan asti. Mahdollinen tietovuoto liittyy muutama viikko sitten Zambian Watchdog-verkkolehdessä julkaistuun virheelliseen uutiseen rahanpesuepäilystä, joka koski Hämeenlinnaan suunnitteilla olevan Sunny Car Centerin rahoitusta.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki on alkanut selvittää Sunny Car Centeriin mahdollisesti liityvän tietovuodon taustoja. SCC:n toimitusjohtaja Markku Ritaluoma on tuonut julkisuuteen selvityksen, jonka mukaan kaupunginhallituksesta olisi vuodettu salassa pidettäviä tietoja sambialaiselle verkkolehdelle.

Ritaluoman hankkiman selvityksen mukaan vuotojen taustalla on perussuomalaisia valtuutettuja. Kiemunki pyrkii selvittämään, onko tietovuodosta todellisia näyttöjä ja tutkii selvityksen tekijän taustoja.

Kiemungin ja valtuustoryhmien pohdinnassa on myös tilapäisen valiokunnan perustaminen, sillä Ritaluoma on myös kyseenalaistanut kaupunginhallituksen luottamuksen.

Mahdollisesti perustettavan valiokunnan tehtävänä on arvioida, nauttiiko kaupunginhallitus luottamusta vai joudutaanko se erottamaan.

– Valtuusto ymmärtääkseni edellytti tai ainakin kehotti minua maanantaina tekemään näitä selvityksiä, ennen kuin puhutaan tilapäisen valiokunnan perustamisesta, huomauttaa Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki.

Uusikaupunki tehtailee Mersuja liukuhihnalta – uusi merkki haussa

A-sarjan Mercedes Benz -auto valmistumassa.

Vuoden aikana Uudenkaupungin autotehdas on palkannut jo 700 uutta työntekijää.

A-sarjan Mercedes Benz -auto valmistumassa.

Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas valmistaa parhaillaan uusia A-sarjan Mercedes Benz -autoja täysilllä kierroksilla. Daimlerin kanssa on sovittu yli 100 000 auton valmistuksesta vuoteen 2016 mennessä.

Urakasta ei tingitä. Sen varmistamiseksi Uuteenkaupunkiin palkataan jatkuvasti uusia tekijöitä. Vuoden aikana autotehdas on palkannut jo 700 uutta työntekijää.

Rekrytoinnissa on ilmennyt jopa pieniä pullonkauloja, kun esimerkiksi sopivia asuntoja ei ole aina heti löytynyt.

– Olemme kuitenkin saaneet riittävästi osaavaa väkeä töihin, ja palkkaamme koko ajan lisää. Tuotanto kehittyy tarkalleen sen mukaan, mitä asiakkaamme kanssa olemme sopineet, tuotantojohtaja Pasi Rannus Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalta kertoo.

Vuosikymmenien saatossa Uudenkaupungin autotehtaalta on valmistunut upouusia henkilöautoja jo yli miljoona kappaletta.

Autotehtaalla tarvitaan edelleen paljon osaavia käsiä, vaikka linjat ovat pitkälti automatisoituja.

Tuotantojohtaja Rannus huomauttaa, että pelkillä säästöillä ja saneerauksilla ei pärjätä. Tilauksien saamiseksi tarvitaan myös kunnon investointeja.

– Puhumme kymmenien miljoonien eurojen investoinneista. Niistä ehkä kaksi kolmasosaa liittyy korin valmistukseen ja loput muuhun tuotantoinfraan, maalaukseen ja kokoonpanoprosessiin, Rannus selvittää.

Uudenkaupungin tehdas on sopimusvalmistaja eli kokoonpanotehdas. Tilaukset edellyttävät kilpailukykyä, joka taas syntyy yksinkertaisesti osaamisesta ja laadusta.

Valmet Automotiven palkkalistoilla on Uudessakaupungissa nyt noin 1 300 työntekijää.

Toki viime kädessä autotehtaankin menestys riippuu siitä, kuinka tilattu lopputuote käy maailmalla kaupaksi.

Entä seuraava malli? Mikä merkki nousee seuraavaksi Uudenkaupungin tehtaan linjoille?

– Tottakai uusien tilausten etsiminen on meidän jatkuvaa työtämme. Keskustelemme jatkuvasti erilaisten asiakkaiden kanssa erilaisista vaihtoehdoista, tuotantojohtaja Pasi Rannus hymyilee.

Altia aloittaa yt-neuvottelut ja etsii miljoonasäästöjä

Koskenkorva-pulloja pakataan pahvilaatikoihin tehtaalla.

Säästötarpeita Altia perustelee tiukalla markkinatilanteella, muuttuneella toimintaympäristöllä ja nopeasti muuttuvalla kuluttajakäyttäytymisellä. Yksi iso tekijä on matkustajatuonti.

Koskenkorva-pulloja pakataan pahvilaatikoihin tehtaalla.

Alkoholijuomayhtiö Altia aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yt-neuvottelut koskevat toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Altia arvioi henkilöstön vähennystarpeeksi enintään 120. Suomen osuus tästä on korkeintaan 50 henkilöä.

Lisäksi Rajamäen tehtaan työntekijöiden kanssa neuvotellaan joustavan työvoiman käytöstä.

– Toiminta on sesonkiluontoista eli volyymi vaihtelee kuukausien mukaan, Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä perustelee joustotarpeita.

Altia tavoittelee kannattavuutensa parantamiseksi 20 miljoonan euron säästöjä ensi vuoden loppuun mennessä.

Säästötarpeita Altia perustelee tiukalla markkinatilanteella, muuttuneella toimintaympäristöllä ja nopeasti muuttuvalla kuluttajakäyttäytymisellä.

– Matkustajatuonti on yksi iso asia. Kuluttajat ovat myös siirtyneet väkevistä juomista miedompiin. Lisäksi viinan – jonka tuotannossa Altia on ollut vahva – kulutus on laskenut, Tennilä listaa syitä.

Altia työllistää kuudessa maassa yhteensä noin 1 000 henkilöä, joista toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä on noin puolet.

Suomen valtio omistaa Altian kokonaan.

Ranuan yksinäinen karhunpentu on nimetty Jemmaksi

Jemma-karhu

Ranuan eläinpuistoon viime talvena syntynyt ja emonsa hylkäämä karhunpentu on saanut nimen. Nimikilpailusta saatujen ehdotusten joukosta pikkuotson nimeksi valikoitui Jemma isä-Jehun ja äiti-Mallan mukaan.

Jemma-karhu

Ranuan eläinpuisto sai nimikilpailuun yhteensä 7 771 ehdotusta. Henkilökunnasta koostunut raati valitsi karhunpennulle nimeksi Jemman.

Eläinpuiston mukaan nimen haluttiin jollakin tapaa muistuttavan pennun vanhemmista Mallasta ja Jehusta. Raati halusi myös nimen olevan suomalainen.

Jemma-ehdotuksia tuli 19, ja pääpalkinnon saaja jouduttiin arpomaan. Palkinnon sai Salme Vaarala Porvoosta.

Hilla oli suosituin ehdotus

Hilla-nimi oli kilpailun suosituin: sitä ehdotettiin 175 kertaa. Toiseksi eniten ehdotettu Jella-nimi oli ollut mielessä yli 107 henkilöllä. Kolmanneksi eniten ääniä saivat nimet Alma ja Melli.

Muita suosittuja nimiä olivat Halla, Elli, Milla, Jalla, Meiju, Manta, Maisa, Nella ja Vili.

Laavavirta etenee Islannissa – video

Mies laavavirran vierellä Holohraunin laavakentällä lähellä purkausaukkoa.

Tulivuorenpurkaus jatkuu Bardarbungan tulivuoresta ja sen ympäristössä. Purkausaukosta valunut laava peittää jo kolmen neliökilometrin alueen.

Mies laavavirran vierellä Holohraunin laavakentällä lähellä purkausaukkoa.

Islannissa tulivuorenpurkaus Bardarbungan tulivuoresta ja sen ympäristössä jatkuu. Islannin rannikkovartiosto kuvasi maanantaina ilmasta purkausaluetta Bardarbungan tulivuoren ympäristössä Dyngjujökullin jäätiköllä ja Holohraunin laavakentällä. Laavavirran reunalla on käynyt useita kuvaus- ja tutkijaryhmiä.

Maanantaina iltapäivällä viranomaiset eivät rekisteröineet juurikaan seismistä aktiivisuutta, mutta tiistaiyönä havaittiin yli sata maanjäristystä. Suurimman tiistaiöisen järistyksen voimakkuus oli 3.1, joidenkin maanantaisten järistysten voimakkuus oli jopa viisi. Jotkin järistyksistä havaittiin Dygnjujökullin jäätikön alla.

Maanantaina purkausaukosta nousi laavan lisäksi vain erilaisia kaasuja ja vesihöyryä. Mahdollisesta tuhkapilvestä ei ollut havaintoja myöskään tiistaina purkauksen tyypistä johtuen.

Purkauksen tuottama laavakenttä oli maanantaina noin kolmen neliökilometrin laajuinen. Purkausraosta nousi maanantaina noin sata kuutiota laavaa sekunnissa. Laavavirran arvioidaan ulottuvan lähes kahden kilometrin etäisyydelle purkausraosta. Purkaus syöksi laavaa jopa sadan metrin korkeuteen.

Islannin yleisradioyhtiön haastatteleman silminnäkijän mukaan purkaus on kuitenkin voimistunut tiistain aikana. Hänen mukaansa laavavirta purkausaukosta oli ollut huomattavaa ja hän oli havainnut voimakasta seismistä aktiivisuutta purkaushalkeaman pohjoispäässä.

”Jäätikönalainen purkaus on mahdollinen”

Suurimmat purkausraot sijaitsevat Holuhraunin laavakentällä Bardarbungan tulivuoren pohjoispuolella. Islannin yliopiston tulivuoritutkija Armann Höskuldssonin mukaan purkaus saattaa olla muutamassa päivässä, jos se jatkuu samalla tavalla kuin aiemmin. Hän kuvaili maanantaina purkausta ”kääpiömäiseksi”.

Holuhraunin laavakentän purkausaukko sijaitsee kuitenkin Vatnajökullin jäätikön Dyngjujökull-nimisen osan lähistössä ja maanalainen laavavirta, joka syöttää laavaa purkausaukkoon, on peräisin jäätikön alla sijaitsevasta Bardarbungan tulivuoresta muutaman kymmenen kilometrin päässä purkauksesta. Pienikokoinen jäätikönalainen purkaus tapahtuikin jokin aika sitten.

– Uusi jäätikönalainen purkaus on hyvinkin mahdollinen. Jos sellainen purkaus tapahtuisi lähellä jäätikön reunaa, se synnyttäisi hyökytulvia, jotka uhkaisivat Islannin koillisosan asukkaita ja infrastruktuuria, Höskuldsson totesi.

Obama Viroon – Yhdysvaltain lentokoneita laskeutui Helsinki-Vantaalle

Yhdysvaltain hallinnon lentokoneita Helsinki-Vantaan kentällä 2. syyskuuta.

Yle Uutisten tiedon mukaan Helsinki-Vantaalle laskeutui Yhdysvaltain hallinnon tukikoneita.

Yhdysvaltain hallinnon lentokoneita Helsinki-Vantaan kentällä 2. syyskuuta.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman keskiviikkoinen vierailu Virossa näkyy myös Suomessa.

Yle Uutisten tietojen mukaan Helsinki-Vantaan lentokentälle laskeutui tiistaina Yhdysvaltain presidentin hallinnon käytössä oleva lentokone ja kuljetuskone.

Yhdysvaltain suurlähetystö vahvistaa, että Obaman vierailun tukitoimina Helsinki-Vantaan kentällä on kaksi konetta, C-17-kuljetuskone ja Boeing C-32, joka on Boeing 757 -koneen muunneltu versio.

Yhdysvaltain hallinnon tukikonetta kutsutaan nimellä Air Force 2, silloin kun sen tehtäviin kuuluu kuljettaa varapresidenttiä. Air Force 2:n tehtävissä käytetään useita eri lentokoneita, jotka voivat varapresidentin kuljettamisen lisäksi toimia myös presidentin tukikoneena.

Kun Obama vieraili Ruotsissa vuonna 2013 Yhdysvallat lähetti tukikoneen Helsinki-Vantaalle.

Testaa, oletko sokeriaddikti

Sokeria.

Joka kolmas kärsii sokeririippuvuudesta, väittää ruotsalainen sairaanhoitaja ja riippuvuusterapeutti Bitten Jonsson. Testaa, kuulutko riskiryhmään.

Sokeria.

Eri oireet miehillä ja naisilla

Tämän testin on kehittänyt ruotsalainen sairaanhoitaja ja riippuvuusterapeutti Bitten Jonsson. Hänen mukaansa sokeriaddiktio aiheuttaa ihmisissä yllättäviä mielialan vaihteluita. 

Jonsson on kirjoittanut suomeksikin käännetyn kirjan Sokeripommi – eroon sokeririippuvuudesta.

Ruotsissa Jonssonin hoidettavana on ollut hänen arvionsa mukaan yli 5 000 sokeriaddiktia.

– Sokeririippuvuus tekee miehistä aggressiivisia. Naisille se puolestaan aiheuttaa kipuja ja masennusoireita, Jonsson sanoo.

Sokeriaddiktin tunnistaa esimerkiksi siitä, että hän syö sokeripitoisia herkkuja salassa ja ahmii kokonaisen suklaalevyn kerralla.

Ruisleipäkin kieltolistalle?

Jonssonin mukaan ihmiset kestävät sokeria eri tavoin. Joillekin pieni määrä voi olla liikaa. Sokeriaddiktiosta kärsivien ei pitäisi hänen mielestään syödä lainkaan sokeria.

Kieltolistalle joutuvat silloin hyvinkin tavalliset ruoat, kuten hedelmät ja leipä.

– Jopa se teidän suomalainen ruisleipänne sisältää sokeria, Jonsson sanoo.

Jonsson huomauttaa, että myös pastassa ja perunoissa on erityyppisiä sokereita, jotka voivat olla sokerista riippuvaiselle haitallisia.

Jonsson: Kolmannes ruotsalaisista jollain tavalla sokerikoukussa

Sokeriaddiktien määrästä ei ole tehty laajaa tutkimusta. Jonsson on hoitanut sokeriaddikteja Ruotsissa yli 22 vuotta. Hänen oma arvionsa on, että jopa kolmannes ruotsalaisista on ainakin jollakin tavalla koukussa sokeriin.

– Nykyään melkein kaikki tietävät, että sokeri on vaarallista, mutta silti he eivät ole lakanneet syömästä sokeria. Mielestäni tämä kertoo siitä, että ongelma on vakava.

Katso miten Ruotsissa hoidetaan sokeriaddikteja,  Ajankohtainen kakkonen 2.9. TV2 kello 21.

Opetushallitus myöntää lukiolaisten epätasa-arvoisuuden

Pohjois-Karjalan lukioissa on suuria eroja miten tablettitietokoneita hyödynnetään opetuksessa.

Opetushallitus ei aio antaa yhteistä linjausta lukioille siitä, pitääkö opiskelijoilta vaatia oman kannettavan koneen ostamista. Opetushallitus myöntää opiskelijoiden etulyöntiaseman niissä kunnissa, joissa opiskelijat saavat ilmaiseksi oman kannettavan koneen opintojen ajaksi. Opettajien mukaan myös heidän tietotekniikan taidot ovat jakautuneet epätasaisesti.

Pohjois-Karjalan lukioissa on suuria eroja miten tablettitietokoneita hyödynnetään opetuksessa.

Lukioissa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa hyvin epätasaisesti. Osassa lukioista kannettavia koneita käytetään jo nyt päivittäin opetuksessa, ja osa kunnista jopa kustantaa jokaiselle lukiolaiselle koneen omaksi. Toisissa lukioissa taas kannettavia koneita ei käytetä opetuksessa vielä lainkaan.

Osa ylioppilaskirjoituksista tehdään sähköisesti pääsääntöisesti omilla koneilla jo kahden vuoden päästä syksyllä. Ennen sitä opiskelijoiden täytyisi osata käyttää koneita ja tiettyjä ohjelmistoja.

Kuntien ja lukioiden erilaiset käytännöt koetaan monissa lukioissa epätasa-arvoksi opiskelijoiden välillä.

Opetushallitus myöntää epätasa-arvoisuuden.

– Näin väistämättä tietenkin on. Osassa kunnista on haluttu tähän asiaan investoida ja toisissa ei. Tietenkin siitä syntyy epätasa-arvoa eri koulujen välille, valittelee opetushallituksen ylitarkastaja Kimmo Koskinen.

Yhteistä linjausta ei anneta koneista

Monet kunnat ja lukiot odottavat yhteistä linjausta siitä, että pitääkö lukiolaisella olla oma kannettava kone käytössään ja voidaanko sellaisen ostamista edellyttää.

Opetushallitus ei kuitenkaan aio antaa linjausta. Heidän mukaansa tekniikka kehittyy niin kovaa vauhtia, että olisi vaikeata linjata vielä tässä vaiheessa, että millainen kone sopii parhaiten sähköisiin kirjoituksiin. Myös erilaiset koneet sopivat eritavoin eri oppiaineiden opetukseen. Opetushallituksen mukaan jokaisessa koulussa pitäisi  pohtia, että millainen kone sopii parhaiten opetukseen juuri kyseisessä koulussa. Opiskelijoille kannattaisi antaa sen pohjalta raamit oman koneen hankkimiseksi. Lopullisen päätöksen koneen ostamisesta tekevät opiskelija ja hänen vanhempansa.

Oman kannettavan koneen hankkimista opetushallitus kuitenkin suosittelee lukiolaisille.

– Yleensä se on paras ratkaisu, koska opiskelija itse tietää millaisella laitteella hän haluaa työskennellä, sanoo ylitarkastaja Kimmo Koskinen.

Rehtori:"Kouluissa ollaan hämmentyneitä"

Opetushallituksen mukaan koneet sähköisiin kirjoituksiin kyllä järjestyvät, mutta useimpien opettajien tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat vielä täysin puutteellisia sähköisiä kirjoituksia silmällä pitäen.

Tämä on huomattu myös esimerkiksi Limingan lukiossa. Lukion rehtorin Tiina Partasen mukaan myös opettajien tietoteknologian taidot ovat jakautuneet epätasaisesti eri kuntien välillä. Hänen mukaansa kouluissa vallitsee epätietoisuus siitä, miten sähköisiin kirjoituksiin tulisi valmistautua.

– Hämmentynyttä on väki ympäriinsä. Tuntuu, että tieto tästä hankkeesta on opettajakunnassa hyvin vähäistä.

Monissa lukioissa mietitään, että mistä sähköisiin kirjoituksiin tarvittava opettajien koulutus saadaan, kuka sen maksaa ja mistä siihen saadaan aikaa.

Partanen toivookin, että joku isompi taho ottaisi vastuun opettajien kouluttamisesta.

– Vaikkapa aluehallintovirasto voisi ottaa tässä tilanteessa nyt ohjia käsiinsä ja keskitetysti järjestää koulutusta. Siten saataisiin se paras tieto ja toisaalta samankaltainen tieto kaikille eri kuntien ja lukioiden välillä.

EU viimeistelee Venäjän vastaiset pakotteet keskiviikkona

Federica Mogherini.

Päätöksiä on luvassa perjantaihin mennessä, sanoo Federica Mogherini.

Federica Mogherini.

Euroopan komission ehdotukset uusista Venäjän vastaisista pakotteista viimeistellään keskiviikkona. Päätökset tehdään perjantaihin mennessä, kertoo EU:n korkeaksi edustajaksi nouseva Federica Mogherini.

Euroopan parlamentin jäsenille Brysselissä puhuneen Mogherinin mukaan odotettavissa on kovennettuja sanktioita.

Nykyisin Italian ulkoministerinä toimiva Mogherini aloittaa EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana joulukuussa.

Merivoimat: Kansainvälinen sotaharjoitus alkoi Itämerellä – Venäjä ei ole häirinnyt

Merivoimien Hamina-luokan ohjusvene Tornio Turun saaristossa

Merivoimien esikunnan mukaan sotaharjoitus on herättänyt ulkopuolisten kiinnostusta.

Merivoimien Hamina-luokan ohjusvene Tornio Turun saaristossa

Suomen lähivesillä käynnistynyt sotaharjoitus on sujunut ilman Venäjän häirintää, kerrotaan Merivoimien esikunnasta. Northern Coasts on kuitenkin herättänyt myös harjoitukseen kuulumattomien alusten mielenkiinnon.

Tiedotuspäällikkö Annele Apajakari huomattaa, että varsinkin Suomenlahti on vilkkaasti liikennöity, ja liikkeellä on aina myös venäläisiä sotilasaluksia.

– Aina kun on isoja harjoituksia, kolmannet, neljännet, viidennet ja kuudennet osapuolet ovat kiinnostuneita siitä, mitä ympäristössä tapahtuu. Niin mekin olemme kiinnostuneita, jos Itämerellä on isoja harjoituksia, ja seuraamme niitä, Apajakari toteaa.

Millä tavalla ulkopuolisten kiinnostus sotaharjoitusta kohtaan ilmenee, sitä Merivoimat ei kerro.

– Emme pysty päättelemään tai välttämättä kommentoimaankaan, koska me emme tiedä, millä asioilla eri toimijat ovat. Ei tässä vaiheessa harjoitusta pystytä tekemään päätelmiä, että kohdistuuko meihin selllaista kiinnostusta, joka edellyttäisi meiltä toimenpiteitä.

Jos Suomen vesillä tai ilmatilassa havaitaan alueloukkauksia, asian tiedotusvastuu kuuluu harjoituksen aikanakin Suomen Rajavartiolaitokselle. Suomen ja usean Nato-maan yhteinen harjoitus päättyy ensi viikon perjantaina.

Honkasalon Betoniyö Suomen Oscar-ehdokkaaksi

Pirjo Honkasalo.

Varsinaiset ulkomaisen elokuvan Oscar-ehdokkaat valitaan tammikuussa 2015.

Pirjo Honkasalo.

Pirjo Honkasalon ohjaama Betoniyö on valittu Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi.
Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Pirjo Honkasalo ja Pirkko Saisio. Elokuva perustuu Pirkko Saision Betoniyö-romaaniin vuodelta 1981 ja sen ovat käsikirjoittaneet Saisio ja Honkasalo yhdessä.

Elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään Johannes Brotherus, Jari Virman, Anneli Karppinen, Juhan Ulfsak, Alex Anton ja Iida Kuningas.

Elokuvan muuhun taiteelliseen ryhmään kuuluvat muun muassa kuvaaja Peter Flinckenberg, leikkaaja Niels Pagh Andersen, äänisuunnittelijat Jan Alvermark ja Robert Sörling, lavastaja Pentti Valkeasuo, maskeeraaja Pia Mikkonen puvustussuunnittelija Saija Siekkinen.

Elokuva-alan ammattilaisista koostuva Suomen Oscar-raati perusteli valintaansa luonnehtimalla elokuvaa loisteliaasti kuvatuksi koskettavaksi kertomukseksi, joka rakentaa vahvan, vaikuttavan runollisen oman maailmansa.

Useimmat elokuvia tuottavista maista ehdottavat Oscar-kilpaan omaa edustajaansa ulkomaisen elokuvan palkinnon saajaksi. Näistä virallinen raati valitsee varsinaiset ehdokkaat, jotka julkistetaan 15. tammikuuta 2015.

Oscar-palkinnot jaetaan 87. kerran 22. helmikuuta 2015 ympäri maailman televisioitavassa gaalassa.

Elisan matkapuhelinverkossa häiriöitä

Vika alkoi aamulla. Häiriö näkyy 4G-verkon käyttäjille.

Elisan matkapuhelinverkossa on häiriöitä valtakunnallisesti. Vika mobiilipalveluissa alkoi aamulla ja sitä on yritetty korjata pitkin aamupäivää.

– Tilanteeseen on saatu hetkellisesti parannuksia, mutta sitten se on taas uusiutunut, osastopäällikkö Lasse Huttunen kertoo.

Vika heikentää puhe- ja datapalvelun toimivuutta matkapuhelinverkossa.

Häiriö esiintyy 4G-verkossa.

– Jos on puhelin 4G-verkossa, se saattaa satunnaisesti pudota verkosta pois kokonaan eikä löydä edes 2G- tai 3G-verkkoa, ellei puhelinta käytetä offline-tilassa, minkä jälkeen se yleensä nousee taas normaalisti verkkoon.

Huttunen arvioi, että vika näkyy tuhansille käyttäjille.

Syynä ongelmiin verkossa oleva laitehäiriö.

Miksi Etelämantereen rannikolla vedenpinta on korkeammalla kuin muualla?

Etelämantereen rannikkoa Australian alueella.

Merenpinta nousee Etelämantereen alueella noin kaksi milliä nopeammin kuin muualla Eteläisellä Tyynellämerellä. Ilmiö selittynee veden makeudella ja lämpötilalla.

Etelämantereen rannikkoa Australian alueella.

Valtamerten tutkijat ovat jo kauan tienneet, että jäätiköiden sulamisesta ja lämpölaajenemisesta johtuen merten pinnat nousevat. Hämmennystä on aiheuttanut tarkoista tutkimuslaitteista saatu tieto, että Etelämantereen rannikkoseudulla nousu on nopeampaa kuin muualla.

Vuosina 1992 - 2011 Etelämantereen rannikolla merenpinta nousi keskimäärin kaksi millimetriä vuodessa enemmän kuin muualla Eteläisen Tyynenmeren alueella.

Southamptonin yliopiston tutkijaryhmä uskoo löytäneensä vastauksen arvoitukseen. Nature Geoscience -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissaan tutkijat arvelevat ilmiön liittyvän Etelämantereen mannerjään valtavaan sulamiseen.

Laskelmien mukaan Etelämantereen sisäosissa tapahtuu nopeaa sulamista. Mantereelta purkautuu mereen vuosittain "ylimääräistä" makeaa vettä noin 350 miljardia tonnia .

Mereen laskeva makea sulavesi saa aikaan havaittavan "pullistuman" Etelämantereen ympärille. Tämä johtuu siitä, että sulavesi on merivettä lämpimämpää, mikä saa aikaan lämpölaajenemista. Toisaalta makea vesi on koostumukseltaan vähemmän tiheää kuin suolainen vesi, mikä voimistaa ilmiötä.

Aikaisemmin tutkijat olivat arvelleet, että kyse olisi merien virtauksista ja tuulista, jotka painaisivat vettä Etelämantereen rantaa. Uusi tutkimus tyrmää tämän ajatuksen.

Satelliittihavainnoista ilmenee, että Etelämantereen mannerjää sulaa nopeaa tahtia. Sen sijaan merijää laajenee ja nyt jopa ennätysluvuissa. Tutkijoiden mukaan laajeneminen on vähäistä ja hyvin alueellista.

Tutkimuksesta kertoo BBC.

Poliisipartio väisteli haulikon hauleja Sastamalassa

Sastamalalainen yli 80-vuotias mies ampui maanantai-iltana kolme laukausta haulikolla poliisien suuntaan. Poliisi tutkii tekoa muun muassa virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena.

Poliisipartio joutui suojautumaan haulikon hauleilta maanantaina Sastamalassa.

Poliisi sai maanantai-iltana ilmoituksen sastamalalaiselle kiinteistölle, jossa vuonna 1931 syntynyt mies uhkasi käyttää ampuma-asetta. Miehen epäiltiin olevan vaaraksi lähinnä itselleen.

Paikalle lähti useita partioita Sisä-Suomen poliisilaitoksesta. Partioiden lähestyessä pihaa mies ampui haulikolla kolme laukausta poliisipartion suuntaan.

Partio oli suojautunut, ja haulit osuivat läheiseen pensaikkoon.

Poliisi otti miehen kiinni jonkin ajan päästä päärakennuksen ulko-oven tuntumasta. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa. Miehen käyttämä ase oli luvallinen.

Poliisi tutkii tekoja alustavasti vaaran aiheuttamisena, virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ja ampuma-aserikkomuksena.

Fortumin 136 miljoonan euron mätkyt peruttiin

Mittavat jälkiverot liittyivät niin sanottuun siirtohinnoitteluun. Ydinkysymys oli se, miten verottaja suhtautuu emoyhtiön ja tytäryhtiön välisiin lainoihin.

Verotuksen oikaisulautakunta on perunut energiayhtiö Fortumille määrätyt mittavat jälkiverot. Suomen verottaja määräsi alkuvuodesta Fortumin maksamaan 136 miljoonaa euroa jälkiveroja, jotka koskivat Fortumin belgialaisessa tytäryhtiössä vuonna 2007 muodostunutta tuloa.

Fortum oli kertonut maksaneensa tästä tulosta veroja Belgiaan 21 miljoonaa euroa. Belgialainen tytäryhtiö sai tuloja yhtiön sisäisesti myönnetystä markkinaehtoisesta rahoituksesta.

Belgian verottajan mukaan tulo oli verotettava Belgiassa. Suomen verottaja taas oli katsonut, että Fortumin sisäistä tuloa pitää verottaa suomalaisessa emoyhtiössä eli Fortum Oyj:ssä.

Veronkorotuksineen ja korkoineen Suomen verottajan määräämät jälkiverot olivat 136,4 miljoonaa euroa.

Fortum vaati asiaa oikaisua. Oikaisua käsitteli suuryritysten verotusta hoitavan Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta, joka hyväksyi Fortumin oikaisupyynnön.

Oikaisulautakunnan päätös noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden kesällä antamaa linjausta. Sen mukaan konsernin sisäisen lainan korot ovat verovähennyskelpoisia. Aiemmin verottaja oli katsonut, että emoyhtiön laina tytäryhtiölle on ulkoista pääomaa, jota ei voi vähentää verotuksessa.

Fortum kommentoi, että oikaisulautakunnan päätös oli odotettu ja tervetullut.

– Toivon, että se ennakoi verottajan tulkintaa myös tulevaisuudessa, kommentoi Fortumin verojohtaja Reijo Salo.

Fortumilla on käynnissä vastaava siirtohinnoittelua koskeva verotarkastus Suomessa myös vuosilta 2008-2011. Fortumin mukaan Konserniverokeskus ei ole kertonut tämän tarkastuksen jatkosta muuttuneessa tilanteessa.

Luonnossa liikkuja saa olla tarkkana: Punkit saalistavat pitkälle syksyyn

Kuvassa pitkospuut Rummelön rantaheinikon keskellä.

Hellekesä koetteli punkkeja, mutta syksyn ja viileämpien säiden tullen ne ovat taas lähteneet liikkeelle. Paras suoja punkkeja vastaan ovat liukaspintaiset vaatteet ja itsensä, lastensa sekä lemmikkieläintensä tarkastaminen ulkoilun jälkeen.

Kuvassa pitkospuut Rummelön rantaheinikon keskellä.

Alkukesästä oli viileää, kunnes tuli pitkä hellejakso. Syksyä kohden lämpötilat ovat taas laskeneet ja sää muuttunut sateisemmaksi – siis ihanteelliseksi punkeille.

Museomestari Jaakko Kullberg Helsingin Luonnontieteellisestä keskusmuseosta arvioi, että kesä tuskin on ollut punkeille erityisen hyvä.

– Voimakas vaihtelu ei ole puutiaisille hyvä juttu. Helteillä ne kuivuvat ja kuolevat helposti, vaikkei se tarkoitakaan, että niitä ei jäisi henkiin sinne tänne.

Lämpötilojen lasku pidentää punkkien aktiivista aikaa vuorokaudessa.

– Kovilla helteillä ne liikkuivat hämärissä. Kun tulee viileämmät ja kosteammat kelit, silloin ne uskaltavat päivälläkin liikkua ja kiipeillä kasvillisuudessa.

Jos syksy jatkuu pitkään lauhana, punkit voivat hyvinkin porskuttaa jopa marraskuulle, Kullberg sanoo. Etenkin saaristossa punkkikausi jatkuu pitkään.

– Jos kuitenkin tulee kova pakkasvaihe aikaisin, se voi ajaa ne talvehtimisasemiin.

Puutiashavainnot kartalle

Punkkikanta leviää Suomessa pikkuhiljaa yhä pohjoisemmaksi.

Turun yliopisto on kerännyt toukokuusta asti ihmisten punkkihavaintoja netissä. Havaintoja päivitetään kenen tahansa nähtäville karttaan.

Neljässä kuukaudessa tulleiden havaintojen määrää, lähes 4 000:ää, pidetään yliopistolla yllättävän suurena.

– Havaintojen määrä osoittaa, että ihmiset ovat aiheesta kiinnostuneita. Tarkoitus ei kuitenkaan ole osoittaa, että tässä ja tässä kunnassa punkkitilanne on erityisen paha, että älä mene mustikkaan tänne. Sen sijaan haimme puutiaisen levinneisyyttä ja pohjois- sekä itärajaa, lehtori Tero Klemola Turun yliopiston biologian laitokselta sanoo.

Havaintoihin pyydettiin tietoa siitä, mistä ja miten punkki löytyi.

Valtaosassa tähän mennessä ilmoitetuista tapauksista punkki löytyi ihmisen tai koiran iholta. Puutiaisia löytyi myös esimerkiksi ulkona liikkuvista kissoista.

Yliopisto jatkaa puutiaishavaintojen keräämistä ainakin vuoden loppuun asti.

Ihminen on punkille huono uhri

Helsingin luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Jaakko Kullberg huomauttaa, että ihminen ei ole punkille hyvä saalis, sillä usein ihmisen ihoon porautuneen punkin taru päättyy kuolemaan.

– Koirakin on huono. Vapaana liikkuvat kissat ja nisäkkäät sen sijaan lisäävät puutiaismassaa. Ehdottoman hyviä saaliita ovat hirvieläimet, joissa voi olla jopa kymmeniä tuhansia puutiaisia. Näin puutiaiset voivat myös levittäytyä elinympäristönsä ulkopuolelle.

Myös esimerkiksi linnut vievät punkkeja uusille paikoille.

Jos syksyllä ulkona viihtyvä haluaa välttää kohtaamiset punkkien kanssa, päälle kannattaa pukea liukasta vaatetta.

– Silloin puutiainen ei saa kunnon otetta, ja kävellessä kasvillisuus pyyhkäisee sen menemään. Itsensä on myös hyvä tarkastaa maastoreissun jälkeen, Kullberg sanoo. 

Punkkeja voi löytyä melkein mistä tahansa, mutta erityisesti ne viihtyvät vesistöjen lähettyvillä ja kosteilla heinikkoisilla alueilla.

– Sellaisissa paikoissa puutiaiset voivat liikkua koko ajan kupsahtamatta kuivuuteen.

Fazer järjestelee toimintaansa Suomen lisäksi Baltiassakin: Virolle hyvästit

Ruisleipiä valmistuu leipomossa.

Fazerin mukaan markkinatilanne Baltian maissa on vaikea ja valmistuksen keskittäminen tuo lisää tehoa Fazerin toimintaan. Tällä hetkellä Fazerilla on yhteensä 18 leipomoa.

Ruisleipiä valmistuu leipomossa.

Leipomo- ja ruokapalvelualalla toimiva Fazer järjestelee toimintojaan uusiksi Baltiassa. Fazer suunnittelee sulkeavansa leipomon Virossa ja siirtävänsä tuotantoa Latviaan ja Liettuaan.

Samalla Fazer-konserni investoi yli viisi miljoonaa euroa Latvian Ogressa sijaitsevaan leipomoon.

Fazerin mukaan markkinatilanne Baltian maissa on vaikea ja valmistuksen keskittäminen tuo lisää tehoa Fazerin toimintaan.

– Baltian leipämarkkinoilla on ylikapasiteettia ja pakatun leivän kulutus laskee, sanoo Fazerin leipomoista vastaava johtaja Petri Kujala.

Tallinnassa sijaitseva leipomo on tarkoitus sulkea ensi huhtikuussa. Fazerin mukaan päätös vaikuttaa enimmillään 95 työntekijään.

Tällä hetkellä Fazerilla on 18 leipomoa: kuusi Suomessa, viisi Ruotsissa, neljä Venäjällä ja yksi niin Virossa, Latviassa kuin Liettuassa.

Viime aikoina Fazer on käynyt myös Suomessa yhteistoimintaneuvotteluita, joiden yhdeksi perusteeksi on annettu samainen pakatun leivän kulutuksen vähentyminen.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä