Vaalirahat julki: Väyrysmukeja, ökyrahaa ja ay-euroja

Eu-ehdokas Paavo Väyrynen

EU-vaalien valitut ja varalle jääneet tekevät tiliä kampanjoistaan valtiontalouden tarkastusvirastolle. Ilmoitus on jätettävä viimeistään maanantaina puoleen yöhön mennessä.

Eu-ehdokas Paavo Väyrynen

Meppien ja varameppien on ilmoitettava vaalibudjettinsa, mihin se kulutettiin ja mistä rahat tulivat. Ilmoitukseen on eriteltävä nimeltä, jos lahjoitus ylittää 1 500 euroa.

Maanantai-aamuun mennessä kaikki muut paitsi sosialidemokraattien Liisa Jaakonsaari, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja keskustan Anneli Jäätteenmäki olivat jättäneet ilmoituksen.

Väyrysmukeilla lähes 60 000 euroa

Keskustan Paavo Väyrynen raivasi tiensä Brysseliin huikeana kauppamiehenä. Myyntitykki sai kokoon yli 58 000 euroa kuningasmukeillaan ja kirjoillaan. Ulkopuolista rahaa ei Väyrynen tarvinnut lainkaan.

– Ei ole vielä eritelty, paljonko mukeista tuli, mutta varmasti enemmän kuin kirjoista ja se kaikki on nettoa, Väyrynen sanoo.

Väyrynen on tyytymätön siihen, ettei valtiontalouden tarkastusvirastossa ole ymmärretty tehdä omaa sarakettaan tällaiselle myyntitoiminnalle, vaan muhkea tulo piti kirjata sarakkeeseen "muilta tahoilta saatu tulo"

Itsestään mukirahat eivät vaalikassaan tuleet, harva keskustalainen välttyi mukin ostolta, jos Väyryseen vaalikentillä törmäsi.

Kymppitonnien lainalla rannalle

Keskustan Hannu Takkula putosi europarlamentista huolimatta 70 000 euron vaalilainasta. Sen mies aikoo lyhentää maksamalla 1 200 euroa kuukaudessa viiden vuoden ajan.

Lyhennys sujuu kivutta, jos Paavo Väyrysen saa puhuttua itsensä seuraavaan hallitukseen, kuten aikoo ja Takkula pääsee varasijalta Brysseliin.

Vaalirahailmoituksen jättäneistä muut eivät ole lainoja ottaneet.

Säätiöt, AY-tuki ja rahamiehet

Ruotsalaisen kansanpuolueen Chistrina Gestrin jäi varapaikalle huolimatta ruotsinkielisten säätiöiden muhkeasta tuesta. Suoraa tukea tuli lähes 34 000 euroa.

AY-liike rahoitti hulppeasti kahta demaria: Miapetra Kumpula-Natria ja varalle jäänyttä Timo Harakkaa.

Kumpula-Natri sai 24 500 ja Harakka 16 000 euroa eri liitoilta.

Kokoomuksen Alexander Stubb teki ilmoituksensa jo hyvissä ajoin, hän rahoitti reilun 126 000 euron kampanjan lähes kokonaan yrityksiltä ja yksityisiltä saaduilla rahoilla.

Yksityisten lahjoittajien joukossa oli muun muassa Suomen rikkain mies Chaim Zabludowicz ja rahamiehet Björn Wahlroos, Kari Stadigh ja Mikael Lilius.

Viidellä sentillä Brysseliin

Tehokkaimman kampanjan kävi perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jonka 80 000:lle äänelle tuli hintaa viisi senttiä per ääni.

Miltei pelkkä nimi auttoi europarlamenttiin myös vasemmistoliiton Merja Kyllösen, jonka vaalibudjetti oli 7 500 euroa.

Vihreiden Heidi Hautalankaan ei tarvinnut uhrata rahaa vaaleihin kuin 10 000 euroa.

Kallein budjetti oli keskustan Olli Rehnillä, runsaat 145 000 euroa.

Poliitikkoihin luotetaan, kirjanpitovelvollisuutta ei ole

Valtiontalouden tarkastusvirastossa odotellaan vielä vuorokauden vaihtumiseen saakka vaalirahoitusilmoituksia.

Mepit ja varamepit voivat vielä myöhemmin täydentää ilmoittamaansa. Samoin tarkastusvirasto voi kysellä täsmennyksiä.

Lain mukaan tarkastusviraston on luotettettava poliitikkojen rehellisyyteen.

– Vaalirahoituslain mukaan kirjanpitovelvollisuutta ei ole, mutta virasto voi tukeutua vaalikampanjan aikaisiin tiliotteisiin, tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola sanoo.

Viranomaiset kehottavat välttämään uimista Tampereen Tesomajärvessä

Lapsia uimassa Tesomajärvellä Ristimäen uimarannalla

Tampereen Tesomajärven uimarannoille vietiin maanantaina huonosta vedenlaadusta varoittavat kyltit. Vatsaoireista on tullut paljon yhteydenottoja.

Lapsia uimassa Tesomajärvellä Ristimäen uimarannalla

Tampereen Tesomajärvessä ei kannata tällä erää uida. Ympäristöterveysviranomaiset veivät maanantaina järven uimarannoille kyltit, joissa kerrotaan veden huonosta laadusta.

Viranomaisille on tullut paljon yhteydenottoja vatsaoireista Tesomajärvessä uineilta. Näyttää todennäköiseltä, että vedessä on ongelmia.

Kaupungin ympäristöterveys otti tänään maanantaina vesinäytteitä Tesomajärvestä. Näytteiden alustavia tuloksia odotetaan tiistaiaamupäiväksi.

Tesomajärven molemmilta uimarannoilta otettiin näytteet viime viikolla. Niissä ei ollut epäpuhtauksia.

Tähän mennessä kaikkien testattavien uimarantojen näytteet ovat olleet puhtaita. Vatsatautioireita ei ole muilta rannoilta kantautunut.

Helle vaikuttaa kuolleisuuteen – suomalainen voi parhaiten viileämmässä

Kuorma-auton kuljettaja huilaa Helsingissä 10. heinäkuuta.

Terveydelle optimaalinen ihannelämpötila vaihtelee tottumuksen mukaan. Siinä missä suomalainen voi parhaiten + 12 – + 15 asteessa, tropiikissa ihannelämpötila on noin + 30 astetta. Suomessa jo lämmin sää lisää kuolleisuutta.

Kuorma-auton kuljettaja huilaa Helsingissä 10. heinäkuuta.

Suomalaiselle helle on tukalampi kuin tropiikin asukkaalle, ja tämä näkyy myös kuolleisuudessa. Lukuisat tutkimukset todistavat, että jo lämmin sää, eivät ainoastaan helleaallot, lisäävät kuolleisuutta.

Suomalaisten kuolleisuus ulkoilman lämpötilan vuoksi on alhaisimmillaan, kun vuorokauden keskilämpötila on noin +12 – +15 astetta. Välimeren maissa vastaava luku on noin + 20 astetta ja tropiikissa keskimäärin +30 astetta.

Kun ihannelämpö ylittyy, kuolleisuus alkaa nousta. Samoin käy lämpötilan laskiessa ihannelämpötilan alle.

Suomalaisia kuolee eniten kylmällä säällä, vaikka olemmekin sopeutuneet kylmään esimerkiksi eteläeurooppalaisia paremmin.

Helle tappaa niissäkin maissa, joissa sitä ei mielletä vaaralliseksi. Ilmiö on kuitenkin voimakkaampi viileän ilmaston maissa, kuten Suomessa.

Vaikka lämpimien sääjaksojen vaikutus kuolleisuuteen on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmeninä, lisää ilman lämpeneminen Suomessa edelleen kuolleisuutta yhdestä kolmeen prosenttia astetta kohti.

Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen professori Simo Näyhän tutkimuksen mukaan ulkoilman lämpötilan ja kuolleisuuden välinen riippuvuussuhde on U:n muotoinen. Kun lämpötila laskee minimikohtaa kylmemmäksi kuolleisuus lisääntyy hitaasti. Lämpötilan nousu taas aiheuttaa kuolleisuuden nopean kasvun.

Näin helle vaikuttaa kehoon

Kuumaan kauteen liittyvien kuolemien syitä ovat esimerkiksi psykiatriset sairaudet kuten masennus, sydänsairaudet, aivohalvaukset, hengityselinsairaudet ja diabetes. Ulkolämpötilan aiheuttamat lämpöhalvaukset ovat Suomessa harvinaisia.

Helteellä vaaraa terveydelle aiheuttaa esimerkiksi lämpökuorma, sekä hikoilun ja haihtumisen aiheuttama veren vesipitoisuuden pieneneminen.

Kun ilma on helteinen, elimistö lisää hikoilua ja pyrkii pitämään yllä lämpötasapainoa ihon verisuonia laajentamalla. Tämän seurauksena nesteen ja suolan menetys lisääntyvät ja sydämen työmäärä kasvaa. Riskiryhmille, kuten sydämen vajaatoimintaa sairastaville, tämä voi olla kohtalokasta.

Kolme ohjetta hellerasituksen vähentämiseen

1. Juo riittävästi

Oleellista hellekuolleisuuden ehkäisyssä on riittävä juominen. Kuumassa ihmisen tulisi juoda noin 150 prosenttia normaalista määrästä. Juomien tulisi kuitenkin olla alkoholittomia, sillä alkoholin käyttö helteellä lisää terveysriskejä.

2. Pukeudu kevyesti ja käytä hattua

Myös asianmukainen hellevaatetus ja voimakkaan rasituksen välttäminen ehkäisevät terveysriskejä helteellä.

Kansallinen terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas suosittelee hellepukeutumiseksi keveitä, väljiä ja mielellään vaaleita vaatteita. Kevyt pukeutuminen on suositeltavaa myös sisällä ja nukkuessa.

3. Vältä paahdetta ja viilennä sisätilat

Kuumimman paahteen välttäminen  ja sisätilojen viilentäminen mahdollisuuksien mukaan on suositeltavaa. Jos kuitenkin haluaa oleskella paahteessa, hatun käyttäminen vähentää terveysriskejä, ja kostealla vaatteella voi tarvittaessa jäähdyttää kehoa.

10 varoitusmerkkiä kuumahaitoista

Tarkkailtavia kuumahaittojen varoitussignaaleja ovat kansallisen terveydenhuollon kuuma- ja kylmäoppaan mukaan:

1. Janon tunne

2. Suun kuivuminen

3. Fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen

4. Heikotus

5. Pahoinvointi

6. Sekavuus

7. Väsymys

9. Sydämen rytmihäiriöt

10. Hengenahdistus, rintakipu

11. Hengityksen vinkuminen ja liman eritys keuhkoista

Ikäihmisillä on suurin riski kuolla helleaaltojen aikana. Erityisen suuri riski on muistihäiriöpotilailla, joilla esimerkiksi janon tunne ja kyky aistia lämpökuormaa voi olla hidastunut. Myös vauvoilla kuumaherkkyys on suurempaa kuin terveillä aikuisilla.

Helteellä onkin tärkeää oman olotilan tarkkailun lisäksi myös auttaa muita.

LK: Norjan poliisin konepistoolimiehet kysyvät papereita Utsjoella

Kartta.

Konepistooleita kantavat Norjan poliisit ovat kysyneet henkilöllisyystodistuksia Utsjoella viime viikonloppuna, kertoo Lapin Kansa. Norjalaispoliisit ovat myös halunneet tarkastaa autoja.

Kartta.

Järeiden toimien syynä on Norjassa annettu terroristihälytys.

Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikön sijainen Seppo Kinnunen sanoo Lapin Kansassa antaneensa norjalaispoliiseille luvan kantaa asetta Suomen puolella. Kinnusen mukaan tullilaki antaa luvan toimia toisen valtion alueella kuuden kilometrin säteellä.

FT: Lentojen vakuuttajilla kalleimmat ajat sitten 9/11:n

Tripolin lentokentän saapuvien lentojen terminaali on luodinreikien rei`ittämä. Kuva on otettu 21. heinäkuuta.

Lentoyhtiöiden vakuutusyhtiöt tuntevat sotimisen kustannukset nahoissaan, kirjoittaa Financial Times. MH17-katastrofin lisäksi lentoalaa ovat koetelleet taistelut Libyan Tripolin lentokentällä, joissa on tuhottu parikymmentä lentokonetta.

Tripolin lentokentän saapuvien lentojen terminaali on luodinreikien rei`ittämä. Kuva on otettu 21. heinäkuuta.

Lentoyhtiöiden vakuuttajille on tulossa Ukrainassa alasammutun matkustajakoneen ja muiden tuhojen takia kallein vuosi reiluun vuosikymmeneen. Talouslehti Financial Timesin mukaan vuositappiot ylittäisivät kaksi miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 1,5 miljardia euroa). Kovemmat kustannukset nähtiin viimeksi vuonna 2001, jolloin terroristit iskivät kaapatuilla lentokoneilla Yhdysvaltoihin.

Pelkästään sotatoimien aiheuttamista aineellisista vahingoista ja muista sotavakuutuskorvauksista kertyisi Financial Timesin mukaan maksettavaa Yhdysvaltain dollareissa jopa satoja miljoonia.

Lentoyhtiöiden tilaa voivat myös heiluttaa äkilliset muutokset sotavakuutusehtoihin, sillä niitä voidaan muuttaa viikon varoitusajalla.

FT:n mukaan lentoyhtiöiden vakuutusmaksut ovat jo nousseet jyrkästi. Suuret lentoyhtiöt maksavat vakuutuksistaan tyypillisesti miljoonia – enimmäkseen kaiken kattavista vakuutuksista, joiden lisäksi on olemassa sotavakuutuksia aseellisista toimista aiheutuvien vahinkojen varalta.

Kaiken kattavat vakuutukset sisältävät esimerkiksi korvaukset matkustajille ja heidän omaisilleen sekä oikeudenkäyntikulut.

Malaysyia Airlines sai halpoja vakuutuksia

Ohjus pudotti Malaysia Airlinesin lentokoneen Itä-Ukrainassa heinäkuussa, surmaten 298 ihmistä. Lisäksi viimeaikaisissa taisteluissa Libyan Tripolin lentokentällä on tuhottu parikymmentä lentokonetta.

Lisäksi kovan onnen Malaysia Airlines kadotti 239:ää ihmistä kuljettaneen matkustajakoneen maaliskuussa. Sanomalehti The New York Timesin mukaan lentoyhtiö on tähän saakka maksanut markkinoiden alhaisimpia vakuutusmaksuja, koska sillä on suhteellisen uusien Boeing- ja Airbus-koneiden laivasto.

Viime viikolla sattuneet lentokoneturmat Malissa ja Taiwanissa koituvat nekin vakuuttajien maksettaviksi. Kahdessa onnettomuudessa kuoli yhteensä yli 160 ihmistä.

Esmerkiksi Yhdysvallat on tunnettu siitä, että oikeudenkäynneissä se määrää muita valtioita suurempia korvauksia onnettomuuksien uhrien perheille, kertoo talouslehti The Wall Street Journal. Financial Times mainitseekin, että viime onnettomuuksissa on kuollut suhteellisen vähän Yhdysvaltain kansalaisia, ja se rajoittaa jonkin verran rahallisia kustannuksia.

Outotecin tulosvaroitus viittaa Venäjä-pelkoihin: "He eivät voi maksaa"

Outotec.

Peikkona ovat mahdolliset EU:n Venäjä-pakotteet, jotka uhkaavat Outotecin miljoonakauppoja itänaapuriin. Kaivostekniikkayhtiö ei enää usko yltävänsä tulosodotuksiin.

Outotec.

Pörssiyhtiö Outotecin Venäjän-hankkeet ovat joutumassa vaikeuksiin EU:n pohtiessa laajempia pakotteita. Kaivostekniikkayhtiö varoitti maanantaina, että sen liikevaihto näyttäisi pienenevän satoja miljoonia euroja odotetusta.

Outotecin mukaan tulosohjeistusta muuttavat nyt monet syyt, joista yhtenä "geopoliittinen epävarmuus", jonka kestosta on vaikea antaa ennustetta.

– Se riippuu EU:n sanktiolistoista ja EU:n toimenpiteistä, toteaa talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Puolakka.

– Olemme viime vuosien aikana voittaneet [Venäjällä] merkittäviä laite- ja laitosratkaisuja, jotka ovat toimitusvaiheessa. Jos EU:n pakotteet nyt asettavat rajoituksia asiakkaiden rahoituksen saannille, he eivät voi maksaa meille – jolloin me emme voi myöskään toimittaa asiakkaalle.

Liikevaihdon lisäksi Outotecin liikevoittoprosentti näyttäisi jäävän ennakoitua pienemmäksi. Puolakan mukaan tulevien Venäjän-huolien ohella kärkisyy on tilauskanta, joka oli kesäkuun lopussa laskenut viimevuotisesta peräti 28 prosenttia.

Venäläinen alihankinta viivästyttäisi

EU:n pakotteet saattavat hankaloittaa Outotecin idän-bisnestä niinkin, että ne rajoittaisivat Venäjän ulkopuolisten alihankkijoiden käyttöä Venäjällä.

– Silloin meidän on käytettävä paikallisia venäläisiä alihankkijoita, mikä saattaa viivästyttää projekteja ja siten vaikuttaa liikevaihtoomme, Puolakka kertoo.

– Projektit saattavat olla kooltaan jopa 150 miljoonaa euroa, mutta myös pienemmät, muutamien miljoonien eurojen kaupat voivat joutua vaikeuksiin.

Outotec toimii monilla markkinoilla eikä ole yksin Venäjästä riippuvainen, mutta:

– Venäjällä olemme viime vuosina saaneet kiitettävästi kauppoja. Kuten tulosohjeistuksestakin näkyy, ei se epärelevantti markkina ole, talousjohtaja muotoilee.

Outotecin osakkeen arvo oli iltapäivällä nelisen prosenttia miinuksella.

Outotec päivitti maanantaina näkymänsä niin, että liikevaihto olisi tältä vuodelta 1,4–1,6 miljardia euroa ja operatiivisen liiketoiminnan liikevoittoprosentti noin 4–6. Tätä ennen korkeammat odotukset liikkuivat 1,5–1,8 miljardin liikevaihdossa ja 5–8:n liikevoittoprosentissa.

EU:n Venäjään kohdistuvalla pakotelistalla on tällä haavaa 87 ihmistä ja 20 yritystä tai järjestöä, jotka ovat vastuussa Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamisesta. Varsinaisiin kauppa- tai talouspakotteisiin ei ole toistaiseksi edetty.

Suomalaispoliisit eivät ole lähdössä Ukrainaan tunnistamaan ruumiita

Amsterdamin Shcipholin lentokentälle tuotuja kukkia MH17-lennolla kuolleiden muistoksi. Kuva on otettu 27. heinäkuuta.

Suomalaisille on tullut heti malesialaiskoneen alasampumisen jälkeen vain alustava tiedustelu Interpolilta, josko halukkuutta ruumiideen tunnistamiseen olisi. Keskusrikospoliisi pitää epätodennäköisenä, että varsinaista pyyntöä enää tulisi.

Amsterdamin Shcipholin lentokentälle tuotuja kukkia MH17-lennolla kuolleiden muistoksi. Kuva on otettu 27. heinäkuuta.

Keskusrikospoliisin ylikomisario Göran Bennqvist kertoo, että kansainvälisen poliisijärjestön Interpolin alustavan tiedustelun jälkeen kohdennettua pyyntöä poliisiavusta ei ole tullut. Yleensä sellainen lähetetään yhteisesti kaikille Pohjoismaille.

– On myös hyvin epätodennäköistä, että selllainen pyyntö edes tulisi. Kun uhreja on monesta maasta, niin ensisijaisesti pyritään hankkimaan elämänaikaisia tietoja niistä maista, joiden kansalaisia kuoli koneturmassa. Tällöin pystytään tekemään vertailuja Ukrainassa olevien vainajien kanssa. Tämänkään takia en pidä todennäköisenä että Pohjoismaat sellaista pyyntöä enää saisi.

Itä-Ukrainassa hallituksen ja kapinallisten väliset taistelut ovat hidastaneet malesialaiskoneen tuhoutumisen tutkintaa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ilmoitti eilen sunnuntaina, että hollantilaiset ja australialaiset poliisit eivät päässeet sunnuntaina turmapaikalle alueella jatkuvien taistelujen takia. Heidän joukkoonsa on määrä myös liittyä malesialaisia poliiseja.

Jos turvallisuustilanne muuttuu, poliisit yrittävät paikalle jälleen maanantaina.

Malesialaiskone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta kapinallisten hallitsemalla alueella. Kaikki koneessa olleet 289 ihmistä kuolivat. Koneessa oli kansalaisia 17 eri maasta. Uhreista 193 oli Alankomaista.

New York kyllästyi sikaileviin mielikuvitushahmoihin – Hämähäkkimies löi poliisia, Super Mario kouri naista

Batman-hahmo Times Squaren läheisyydessä New Yorkissa kesäkuussa 2013.

Viime aikoina turistien kansoittamalla Times Squarella on sattunut lukuisia välikohtauksia, joissa on ollut osallisena erilaisiksi suosituiksi hahmoiksi pukeutuneita ihmisiä. Esiintyjät aiotaan nyt panna kuriin.

Batman-hahmo Times Squaren läheisyydessä New Yorkissa kesäkuussa 2013.

New Yorkissa pohditaan keinoja väkivaltaisesti käyttäytyvien mielikuvitushahmojen saamiseksi kuriin. Viime aikoina kaupungin keskustassa sijaitsevalla turistien täyttämällä Times Squarella on sattunut lukuisia välikohtauksia, joissa on ollut mukana tv-sarjoista, elokuvista ja sarjakuvalehdistä tuttuja hahmoja. Hahmojen sisällä on turisteilta rahaa kinuavia esiintyjiä.

Pahimmin on käyttäytynyt Hämähäkkimies. Hämähäkkimieheksi sonnustautuneet ihmiset ovat syyllistyneet naisen rintojen kopeloimiseen, naisen pahoinpitelemiseen, turistin häiritsemiseen ja poliisin pahoinpitelyyn. Seesamtie-lastenohjelmasta tuttu Keksimonsteri puolestaan tönäisi parivuotiaan lapsen nurin. Niin ikään Seesamtiessä esiintyvä Elmo taas suolsi suustaan juutalaisvastaisia kommentteja.

Toy Story – leluelämää -elokuvan cowboy Woody ja Super Mario ovat jääneet kiinni naisten kourimisesta. Lisäksi ainakin kaksi riehuvaa Vapaudenpatsasta on pidätetty.

New Yorkin kaupunginvaltuusto pohtii nyt eri vaihtoehtoja sikailevien mielikuvitushahmojen kuriin saamiseksi. Nykyisin kuka tahansa voi mennä Times Squarelle esiintymään, mutta jatkossa esiintymisestä saatetaan tehdä luvanvaraista. Myös esiintyjien taustat saatetaan jatkossa tarkistaa.

Oikeus määräsi Venäjän maksamaan miljardikorvaukset Jukosin osakkeenomistajille

Jukosin omistaja Mikhail Khodorkovsky maaliskuussa 2014 Kiovassa, Ukrainassa.

Haagin Pysyvän välitystuomioistuimen mukaan Venäjän valtio ajoi öljy-yhtiö Jukosin konkurssiin tarkoituksenaan anastaa yhtiön arvokas omaisuus.

Jukosin omistaja Mikhail Khodorkovsky maaliskuussa 2014 Kiovassa, Ukrainassa.

Haagin Pysyvä välitystuomioistuin PCA on määrännyt Venäjän valtion maksamaan entisen öljy-yhtiö Jukosin osakkeenomistajille noin 50 miljardin dollarin korvaukset. Jukosin tytäryhtiö Menatep Group on vaatinut vuosien ajan korvauksia Venäjältä, joka ajoi veronkierrosta syytetyn Jukosin konkurssiin ja vangitsi yhtiön johtoa.

Tuomiosta kertovat osakkeenomistajat, jotka hakivat yhteensä 103,5 miljardin dollarin korvauksia. Oikeusprosessin aikana Menatep Group on muuttunut GML-nimiseksi holdingyhtiöksi.

GML:n johtaja Tim Osborne sanoo, että kyseessä on suurin välitysoikeuden määräämä korvaussumma.

Pysyvä välitystuomioistuin katsoo, että Venäjän ensisijainen tarkoitus oli ajaa Jukos konkurssiin ja anastaa yhtiön arvokas omaisuus. Jukosin osakkeenomistajat eivät saaneet korvausta yhtiön omaisuuden myynnistä.

Liikemies Mihail Hodorkovskin johtama Jukos oli Venäjän suurin yksityisomistuksessa ollut öljy-yhtiö. Talousrikoksista tuomittu Hodorkovski oli vankeudessa yli kymmenen vuotta. Presidentti Vladimir Putin armahti hänet viime vuoden joulukuussa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti ennen oikeuden päätöksen julistusta, että maa valittanee tuomiosta.

Kymmenkunta lasta oksenteli uintipäivän jälkeen Tampereella

Lapsia uimassa Tesomajärvessä Ikurin uimarannalla

Tampereen kaupunki otti vesinäytteet Länsi-Tampereen Tesomajärven uimarannoilta, koska useat järvellä uimassa olleet lapset saivat vatsaoireita viikonloppuna. Uintia järvessä ei suositella.

Lapsia uimassa Tesomajärvessä Ikurin uimarannalla

Tampereen kaupunki on ottanut vesinäytteitä Länsi-Tampereen Tesomajärvellä mahdollisten epäpuhtauksien selvittämiseksi. Kymmenkunta lasta oksenteli Tesomajärvelle viikonloppuna suuntautuneen uintipäivän jälkeen.

Tänään maanantaina otettujen näytteiden alustavia tuloksia odotellaan tiistaiaamupäiväksi. Ympäristöterveysviranomaiset veivät maanantaina Tesomajärven uimarannoille huonosta vedenlaadusta varoittavat kyltit. Uintia järvessä ei suositella.

Tesomajärven molemmilta uimarannoilta otettiin näytteet viime viikolla. Niissä ei ollut epäpuhtauksia.

Tampereen kaupungin ympäristöterveydestä kerrotaan, että tähän mennessä kaikkien testattavien uimarantojen näytteet ovat olleet puhtaita. Vatsatautioireita ei ole muilta rannoilta kantautunut.

Israelin armeija julkisti kuvaa Gazan tunneleista

Gazasta Israeliin johtava tunneli kuvattuna Israelin armeijan järjestämän toimittajakierroksen aikana.

Israelin armeija on esitellyt toimittajille Gazasta Israeliin johtavaa tunnelia. Lisäksi se on julkistanut useita muita videoita tunneleista ja niiden tuhoamisesta.

Gazasta Israeliin johtava tunneli kuvattuna Israelin armeijan järjestämän toimittajakierroksen aikana.

Israelin armeija esitteli perjantaina toimittajille kaksi kuukautta sitten löytämäänsä Gazasta Israeliin johtavaa tunnelia. Indian tea -nimen armeijalta saanut tunneli on tarpeeksi suuri, jotta siellä mahtuu kävelemään.

Nir Amin kylän lähellä sijaitsevan tunnelin suuaukko on 650 metriä rajalta. Tunneli kulkee 13 metrin syvyydessä ja sen seinät on vahvistettu betonilaatoin. Tunnelissa on sähkövalo ja sen pohjalla kulkevat kiskot, joita käytettiin rakennusvaiheessa irtomaan poiskuljettamiseen. Tunneli on pian tarkoitus tuhota räjäyttämällä.

Osa Israelin armeijan Gazasta löytämistä tunneleista johtaa Israelin puolelle rajaa. Palestiinalaistaistelijat ovat yrittäneet siirtyä Israelin puolelle tunneleita käyttäen ainakin neljästi. Israel sanoo löytäneensä 23 tunnelia, joista kuusi on jo tuhottu. Nir Amin kylän lähistölle johtavassa tunnelissa on useita suuaukkoja, sotilaat löysivät yhden suuaukon 300 metrin päästä kylästä.

Israelin armeijan tiedottajan mukaan kunkin tunnelin rakentaminen on kestänyt vuodesta kolmeen vuotta ja maksanut satoja tuhansia dollareita.

Armeijan julkistamilla videoilla näkyy kuvaa myös muista tunneleista ja niiden tuhoamisesta. Maanantaina julkaistulla videolla näkyvässä tunnelissa mahtuu vain ryömimään.

Kolmatta viikkoa jatkuvissa väkivaltaisuuksissa on kuollut yli tuhat palestiinalaista, joista suurin osa on siviilejä. Israelilaissotilaita on kuollut 43 ja lisäksi Israelissa on kuollut kolme siviiliä.

Nyt uidaan kuumissa vesissä – lämpötilat hipovat ennätyksiä

Hiekkaleikkejä rannalla.

Pitkään jatkuneet helteet ovat lämmittäneet uimavedet lähes ennätyslukemiin. Muun muassa Suomen syvimmän järven Päijänteen vesi on paikoin yli 26-asteista.

Hiekkaleikkejä rannalla.

Heinäkuun lämpöaalto tuntuu myös uimavesissä. Järvien pintavedet ovat monin paikoin yli 25-asteisia, ja 20 asteen raja rikkoutuu Lappia myöten.

Erityisen lämmintä pintavesi on nyt esimerkiksi Päijänteellä Sysmässä, jossa mittari näytti tänään 26,4 astetta. Lukema on 5,6 astetta keskiarvoa korkeampi.

Päijänteellä ollaan jo todella lähellä järven 26 vuoden takaista lämpöennätystä. Kesäkuun lopussa vuonna 1988 Sysmässä mitattiin pintaveden lämpötilaksi 26,7 astetta.

Koko maan kaikkien aikojen lämpöennätykseen on kuitenkin vielä matkaa pari astetta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan pintaveden lämpötilaennätys Suomessa on mitattu Pirkanmaan Jalantijärvestä 30. kesäkuuta vuonna 1988. Veden lämpötila oli tuolloin 28,8 astetta.

YK: Yli 1 100 ihmistä kuollut Itä-Ukrainan taisteluissa

Taisteluissa tuhoutunut asuinrakennus Horlivkassa, Donetskin alueella, 27. heinäkuuta.

Ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay sanoo, että malesialaiskoneen alasampuminen saattaa olla sotarikos.

Taisteluissa tuhoutunut asuinrakennus Horlivkassa, Donetskin alueella, 27. heinäkuuta.

Yli 1 100 ihmistä on kuollut Itä-Ukrainan taisteluissa huhtikuun jälkeen, kertoo YK. Järjestön mukaan yli 3 400 ihmistä on loukkaantunut taisteluissa.

YK:n raportissa kerrotaan aseistautuneiden joukkojen kohdistaneen iskujaan tarkoituksella julkisia laitoksia vastaan. Aseistautuneet ryhmät ovat ryöstäneet pankkeja ja räjäyttäneet rautateitä.

Raportin mukaan Ukrainan hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi estääkseen siviilien surmia.

YK:n ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay sanoi tiedotteessa, että Donetskin ja Luhanskin alueella kiihtyneet taistelut ovat erittäin huolestuttavia. Lisäksi hän totesi, että malesialaiskoneen alasampuminen saattaa olla sotarikos.

Kiinassa käynnissä kissa ja hiiri -leikki – poliisi vie ristit kirkkojen katoilta, seurakuntalaiset palauttavat

Kartta.

Viranomaisten mukaan kirkkojen rakennustöissä Zhejiangin maakunnassa on rikottu rakennusmääräyksiä. Kristityt epäilevät vainoa.

Kartta.

Viranomaiset ovat ryhtyneet poistamaan ristejä Kiinan Zhejiangin maakunnassa sijaitsevista kirkoista. Yli 130 kirkosta on poistettu tai uhattu poistaa ristit.

Viranomaiset perustelevat toimiaan sillä, että kirkot ovat rikkoneet rakennusmääräyksiä. Kristityt kuitenkin uskovat, että kyseessä on vaino ja yritys tukahduttaa seurakuntien kasvua.

Tuoreimmassa tapauksessa sadat poliisit poistivat tänään maanantaina nostokurjen avulla kolmimetrisen ristin Wenzhoussa sijaitsevan kirkon tornista.

Ristien poistoja on tehty vain Kaakkois-Kiinassa sijaitsevassa Zhejiangissa. Paikoin poliisit ja kristityt ovat ajautuneet kissa ja hiiri -leikkiin, jossa seurakuntalaiset palauttavat viranomaisten poistamat ristit aina uudelleen kirkkojen katoille.

Vähittäiskauppa vaipui synkkyyteen

Mallinukkeja suljettavassa Anttilan tavaratalossa Kauppakeskus Sellossa Espoossa tiistaina 22. heinäkuuta.

EK:n barometri antaa vähittäiskaupan alalle monen vuoden pohjalukeman heinäkuussa. Myyntiodotukset ovat EK:n mukaan selvästi huonontuneet.

Mallinukkeja suljettavassa Anttilan tavaratalossa Kauppakeskus Sellossa Espoossa tiistaina 22. heinäkuuta.

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit näyttävät heinäkuussakin heikoilta. Merkittävin muutos tänä kesänä koskee vähittäiskauppaa, missä luottamus ja myyntiodotukset ovat vajonneet varsin matalalle, kertoo Elinkeinoelämän Keskusliitto.

Vähittäiskaupan heinäkuun luku EK:n barometrissa oli -18 – alhaisin lukema vuosikausiin, vaikkakin yhtä synkkinä kauppiaat olivat myös viime vuoden syyskuukausina. Pitkän aikavälin keskiarvo on -1.

Myös kaikkien muiden alojen tunnot matelevat totutusti miinuksella ilman isoja muutoksia alkukesään. Esimerkiksi rakentamisen -24 tietää huonoa henkilöstöodotuksille.

Maanantaina myös Tilastokeskus julkaisi luottamusindikaattorinsa, joka kertoo puolestaan yksittäisten suomalaisten talousnäkymistä. Kuluttajien mieliala koheni heinäkuussa indikaattorilukuun 9,4. Parina viime vuotena luku on sahannut pitkälti 0–10:n haarukassa. Pitkän ajan keskiarvo on 12,1.

Lainoppinut opiskelijan puolella Kela-riidassa: "Näillä argumenteilla ratkaisua ei voi hyväksyä"

Vakuutusoikeuden päätös

Työoikeuden professori ihmettelee vakuutusoikeuden ratkaisua joensuulaisopiskelijan Kela-riidassa. Opiskelija joutuu maksamaan Kansaneläkelaitokselle yli 1100 euroa, koska työnantaja myöhästyi palkanmaksussa yhden päivän.

Vakuutusoikeuden päätös

Vakuutusoikeuden ratkaisu joensuulaisopiskelijan Kela-riidassa herättää kritiikkiä alan asiantuntijassa. Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta pitää oikeuden ratkaisua kyseenalaisena.

– Näillä argumenteilla vakuutusoikeuden ratkaisua ei voi hyväksyä, Koskinen toteaa.

Joensuulaismies joutuu maksamaan Kelalle 1 149 euron laskun liikaa maksetuista opintotuista, sillä hänen työnantajansa myöhästyi palkanmaksussa yhden päivän. Palkka laskettiin virheen vuoksi opiskeluajan tuloksi. Vakuutusoikeuden mukaan palkan myöhästyminen ei ollut tässä tapauksessa poikkeuksellista, sillä miehen muutkin palkat sinä vuonna olivat tulleet tilille myöhässä.

– Tämä ei ole juridisesti hyväksyttävä peruste opintotuen takaisinmaksulle. Tämä ei voi mennä millään tavalla työntekijän syyksi, vaikka palkka on maksettu aiemminkin myöhässä, professori Koskinen painottaa.

"Vakuutusoikeus on surullisen kuuluisa"

Oikeuden päätöstä kritisoi myös Oikeutta vakuutetuille -yhdistyksen perustaja ja  puheenjohtaja Hannu Kukkonen.

– Vakuutusoikeus on surullisen kuuluisa näissä asioissa. Päätös puhuu karua kieltään siitä, että he eivät itsekään tiedä miten ja millaisia päätöksiä he ovat tehneet.

Kukkonen viittaa vakuutusoikeuden aiempaan ratkaisuun, jossa erään opiskelijan palkka myöhästyi yrityksen konkurssin vuoksi. Oikeus päätyi tuolloin perumaan opiskelijalle lähetetyn takaisinperintälaskun.

– Oikeus on toiminut jo pitkään viranomaisjärjestelmän kumileimasimena. Oikeudensaanti on kiven takana työttömien, tapaturmassa vammautuneiden ja esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla. Tapauksia on lukuisia, eikä tämäkään päätös tullut itselleni yllätyksenä, vaikka se on erittäin harmillinen, Kukkonen sanoo.

Professori Seppo Koskinen ja Hannu Kukkonen ovat yhtä mieltä siitä, että joensuulaismiehen Kelalta saama lasku päätyy todennäköisimmin työnantajan maksettavaksi, jos ex-opiskelija päätyy viemään asiaa eteenpäin.

Mitä hyötyä tai haittaa Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle? – Tätä mieltä ovat asiantuntijat

Charly Salonius-Pasternak

Tutkijoiden mukaan Nato-jäsenyys voisi toimia pelotteena mahdollisessa konfliktissa. Siitä, paljonko jäsenyys maksaisi, tutkijat ovat eri linjoilla.

Charly Salonius-Pasternak

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Suomi hyötyisi puolustusliitto Natoon liittymisestä sekä poliittisesti että sotilaallisesti.

– Se alleviivaisi Suomen länsi-identiteettiä niille, joille se on tärkeää. Ukrainan kriisin suhteen Nato-jäsenyys nähdään arvovalintana länteen, miettii Salonius-Pasternak jäsenyyden hyötyjä.

Hänen mukaansa Suomi toimii jo nyt paljon Naton kanssa yhteistyössä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa, mutta erona jäsenyyteen on se, ettei Suomi pääse päättämään suurista linjoista edes operaatioiden suhteen.

Sekä Salonius-Pasternak että vapaa tutkija Arto Nokkala ovat kuitenkin sitä mieltä, että Suomen on joka tapauksessa vastattava omasta puolustuksestaan, oli puolustusliiton jäsen tai ei.

Nokkalan mukaan Suomi saattaisi hyötyä jäsenyydestä hyökkäystä ehkäisevänä pelotteena, jos kriisi olisi vakava. Hänen mukaansa Suomi voi kuitenkin pitää yllä riittävän puolustuskyvyn ilman Nato-jäsenyyttäkin.

– Se (Nato-jäsenyys) sisältäisi mahdollisuuden, että hyökkäystä Suomeen harkittaisiin kaksi kertaa pitempään, koska silloin voisi saada muutkin jäsenet niskaansa. Suomen joutuminen yksinään hyökkäyksen kohteeksi on kuitenkin epätodennäköistä, vaikka Suomi ei olisikaan Naton jäsen, pohtii Nokkala.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Tutkijoiden mielestä mustia pilviä Suomen ylle Nato-jäsenyyttä mietittäessä tuo Venäjä.

Tampereen yliopiston tutkijan, Jean Monnet -professorin Hanna Ojasen mukaan mahdollisessa Nato-jäsenyydessä olisi uhkakuvana, miten Suomi voisi osallistua muiden Nato-maiden puolustamiseen esimerkiksi Baltiassa, jos jokin kriisi yllättäisi.

Naton 5. puolustusartiklaan sisältyy ajatus siitä, että jos yhtä Nato-valtiota kohtaan hyökätään, tarkoittaa se, että hyökätään kaikkia Nato-maita kohtaan.

– Itse puolustusartikla on väljästi laadittu. Siinä todetaan, että Nato-maat lähtevät apuun, mutta valtio voi kuitenkin itse päättää osallistumisesta avunanto-operaatioon. Suomen pitäisi löytää oma tapansa auttaa esimerkiksi Baltiassa ilman, että Venäjä hermostuu, Ojanen pohtii.

Salonius-Pasternakin mukaan Venäjän reaktiot eivät ole ennustettavissa, jos Suomi joskus liittyisi puolustusliittoon. Hän arvelee, että jonkinlaista sotilaallista sapelinkalistelua voisi syntyä.

– Venäjän näkökulmasta peli olisi tavallaan menetetty siinä vaiheessa kuin Suomi olisi jäsen, jos Suomi joskus liittyisi jäseneksi. Uskon, että jollakin aikataululla molempien intresseissä olisi palata normaaliin kaupankäyntiin, Salonius-Pasternak sanoo.

Arto Nokkalan mukaan Natoon liittymisen riskit liittyvät nimeomaan Suomen Venäjä-suhteiden huononemiseen. Hän sanoo, että ilman mitään kriisejäkin se tuntuisi kauppapolitiikassa, koska Venäjä on rajanaapuri ja tärkeä kauppakumppani.

– Kysymyksenä on, joutuisiko Suomi siksi turvaamaan Nato-jäsenyyteen muita enemmän. Suomen toimintakyky tavallaan kapenisi, Nokkala miettii.

Ojanen ja Salonius-Pasternak tuovat esiin, että Suomen olisi puolustusliiton jäsenenä otettava kantaa uusiin, poliittisesti ehkä kiperiinkin kiistakysymyksiin. Tilanne on heidän mukaansa samanlainen kuin Suomen liittyessä EU:hun.

– Kyseessä on tavallaan yksi lisäpaikka, missä voi joutua ottamaan julkisesti kantaa asioihin. Jos Suomi olisi päässyt YK:n turvaneuvostoon, olisi Suomen ollut pakko äänestää jonkin asian puolesta tai vastaan. Suomi joutuu tekemään tätä jo EU:n sisällä. Sitten aina välillä kysytään kuka tätä asiaa nyt hidasti, selvittää Salonius-Pasternak.

Paljonko jäsenyys maksaisi?

Ulkoministeriön seitsemän vuotta sitten tekemän Nato-selvityksen mukaan jäsenyys maksaisi Suomelle vuosittain noin 40 miljoonaa euroa. Summa koostuisi jäsenmaksusta ja sen lisäksi tulevista henkilöstökuluista, ilmenee selvityksestä.

Tämän lisäksi kustannuksia tulisi hankkeista, joihin Suomi osallistuisi. Suomalaista sotilashenkilöstöä Naton komentorakenteessa työskentelisi arvion mukaan noin sata ihmistä.

Puolustusministeriöstä arvioidaan, että vuoden 2007 raportin luvut ovat yhä oikeansuuntaisia. Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 2,7 miljardia euroa.

Charly Salonius-Pasternakin mukaan jäsenyydestä koituvat kustannukset eivät olisi este jäsenyydelle.

– Summa on samaa luokkaa kuin Afganistanin operaatioon osallistuminen, hän pohtii.

Arto Nokkala on asiassa eri mieltä. Hän arvioi, että jäsenyys kustantaisi vuosittain noin 80-100 miljoonaa ensimmäisten kymmenen jäsenvuoden aikana. Hän perustaa arvionsa jäsenyydestä tehtyihin erilaisiin laskelmiin.

– Summa riippuu paljolti siitä, kuinka paljon tulisi infrastruktuurikustannuksia. Jos puolustusbudjetti pysyisi samana kuin nyt, niin silloin se suhteellisesti heikentäisi puolustuskykyä ja pitäisi luottaa enemmän Naton apuun, sanoo Nokkala.

Nokkalan mukaan Nato-jäsenyys vaatisi Suomelta selvää korotusta puolustusbudjettiin. Hänen mukaansa määrärahoja pitäisi lisätä vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa jo lähivuosina ilman Natoon hakeutumistakin.

– Summa saattaisi vielä kasvaa, jos Suomen Nato-jäsenyys lisäisi Venäjän varustautumista, hän sanoo.

Pk-seudun ja muun Suomen asuntohinnat lipuvat yhä kauemmaksi toisistaan

Kerrostalon rakennustyömaa Vantaan Kivistössä 10. heinäkuuta.

Asunnon neliömetristä saa pääkaupunkiseudulla maksaa noin 2 000 euroa enemmän kuin toisaalla maassa.

Kerrostalon rakennustyömaa Vantaan Kivistössä 10. heinäkuuta.

Helsingin seudun ja muun Suomen väliset asuntojen hintaerot kävivät yhä jyrkemmiksi viime vuosineljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Kesäkuussa vanhan kerros- tai rivitaloasunnon keskineliöhinta oli pääkaupunkiseudulla 3 600 euroa ja muualla Suomessa 1 656 euroa.

Huhti-kesäkuussa pk-seudun hinnat nousivat 1,6 prosenttia, kun taas muualla hinnat laskivat 1,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Jos tarkastellaan vain kesäkuuta, hinnat olivat laskussa koko maassa. Helsingin suunnalla hinnat alenivat tosin 0,2 prosenttia, muualla Suomessa yli kaksi prosenttia edellisvuoteen nähden.

Uudisrakentamisessa näkyy päinvastainen kehitys. Pääkaupunkiseudun uusia osakehuoneistoja myytiin keskimäärin prosentin halvemmalla kuin viime vuonna. Muualla Suomessa uudesta oltiin valmiita maksamaan keskimäärin kolme prosenttia vuodentakaista enemmän. Uusienkin neliöiden keskihinnassa on maantieteellisesti jyrkkä ero: Pk-seudulla 4 466 euroa ja muualla 3 053 euroa.

Tuomioja: Pakotteita on voitava asettaa myös Israelille

Israelilaissotilas söi jäätelöä Markava-panssarivaunun päällä matkalla Gazan-kaistaleelle 27. heinäkuuta.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Gazan konfliktin ratkaisemiseksi pitäisi tarvittaessa asettaa pakotteita myös Israelille. Tuomiojan mielestä varsinkin Yhdysvaltojen pitäisi käyttää vaikutusvaltaansa rauhan saamiseksi Israelin ja palestiinalaisten välille.

Israelilaissotilas söi jäätelöä Markava-panssarivaunun päällä matkalla Gazan-kaistaleelle 27. heinäkuuta.

Israelin armeija on jatkanut iskujaan Gazan kaistalle lyhyen tulitauon jälkeen. Konfliktin uhriluku on noussut yli tuhanteen. YK:n turvallisuusneuvosto on toistaiseksi turhaan vaatinut Gazaan välitöntä tulitaukoa humanitaarisista syistä.

Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastatteleman ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan kansainvälisellä yhteisöllä tulisi olla valmius YK:n turvallisuusneuvoston kautta asettaa kaikille osapuolille pakotteita Gazan konfiktin ratkaisemiseksi. Tuomiojan mukaan pakotteita pitäisi voida kohdistaa myös Israeliin.

– Tässä tilanteessa Israeliin ja palestiinalaisiin pitäisi olla valmiita kohdistamaan tietynlaisia pakote- ja saartotoimenpiteitä ja rajoituksia. Hamas on terroristijärjestö, jonka kanssa ei olla tekemisissä, mutta jos Israel syyllistyy sellaisiin ylilyönteihin, kuin olemme nähneet, tai ei ole ollut valmis etenemään rauhanprosessissa, niin kyllä silläkin pitäisi olla seurauksia, Tuomioja sanoo.

Tuomiojan mukaan Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa pitää pyrkiä ennen kaikkea pysyvään rauhaan.

– Tulitauko pitää saada tietenkin välittömästi, mutta se ei tule kestämään kuin muutaman vuoden, kun ollaan taas samassa tilanteessa ellei tähän itse asiaan päästä käsiksi.

YK:n turvallisuusneuvostossa ei kriisin ratkaisemisesta ole yksimielisyyttä sen jäsenmaiden kesken. Varsinkaan Yhdysvallat ei Tuomiojan mukaan ole vielä ollut valmis käyttämään koko vaikutusvaltaansa konfilktin ratkaisemiseksi.

– YK:n turvallisuusneuvostossa mahdollisuudet puuttua Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin ovat kiinni Yhdysvalloista, joka on Israelin merkittävin tukija.

Tuomioja kertoo, että kriisin kärjistyminen on herättänyt EU:ssa keskustelua siitä, että myös unionin tulisi vaikuttaa nykyistä voimakkaammin Lähi-idän konfliktin osapuoliin. Paitsi pakotteita, osapuolille pitää Tuomiojan mukaan antaa myös kannusteita rauhansopimuksen saavuttamiseksi.

– EU on puhunut siitä, että jos rauha syntyy, olemme valmiita tukemaan uutta palestiinalaisvaltiota ja antamaan myös Israelille lisää etuja Euroopan markkinoilla.

Turvotus on yleinen vaiva kesähelteellä

Lakatut varpaankynnet, jalat nurmikolla.

Kesähelteellä jalkojen turvotuksesta kärsitään iästä ja kunnosta huolimatta. Helpotusta painavilta tuntuville jaloille saa esimerkiksi viilentävästä jalkakylvystä.

Lakatut varpaankynnet, jalat nurmikolla.

Lähes jokainen kesähelteellä jalkahoitoon saapuva valittelee kosmetologi-sairaanhoitaja Tiina Honka-Paldaniukselle jalkojen turvotusta. Ihmisen verenkierto vilkastuu lämpimissä olosuhteissa, mikä vaikuttaa laskimoiden toimintaan.

– Laskimoiden läpät ovat helteellä kovilla, ja ne eivät jaksa pumpata verta jaloista poispäin.

Lämpimän sään aiheuttama turvotus on Honka-Paldaniuksen mukaan yleinen vaiva kaiken ikäisten ja kuntoisten ihmisten keskuudessa. Usein jalkojen turvotus vaivaa istuma- ja seisomatyöläisiä, vanhuksia sekä ylipainoisia. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat laskimovaivoihin.

Apua liikunnasta ja jalkakylvyistä

Turvotusta voidaan ennaltaehkäistä liikunnalla. Säännöllisen urheilun lisäksi kosmetologi-sairaanhoitaja suosittelee sisällyttämään arkeen jalkajumpan, jossa koukistellaan jalkoja, noustaan seisomaan kannoilta päkiöille ja pyöritellään nilkkoja. Jalat kannattaa myös nostaa välillä koholle verenkierron helpottamiseksi.

Paikallaan seisoma- tai istuma-asennossa työskentelevän on tärkeää jaloitella työpäivän aikana. Apua turvotukseen voi saada myös tukisukista tai -sukkahousuista, mutta niiden käyttö ei houkuttele helteellä.

Honka-Paldanius kehottaa myös kokeilemaan jalkojen kylmäkylpyä. Viileä vesi raikastaa paineen tunteesta kärsivät jalat.

– Jalkojen turvotus ja väsymys voi hellittää, kun upottaa jalat hetkeksi kylmään veteen.

– Tottakai veden nauttiminen myös sisäisesti on tärkeää, jotta kehon tasapaino pysyy yllä, Honka-Paldanius sanoo.

Maija Kopola / Yle Oulu

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä