Sääanimaatio: Näin ukkosrintama etenee tänään – Rakeita, rankkasateita ja jopa syöksyvirtauksia

Pysäytyskuva sääanimaatiosta.

Ukkosen lähestyessä kannattaa mennä sisätiloihin suojaan ja sovittaa ajonopeus kelin mukaiseksi. Kuurosateessa vesiliirron riski kasvaa ja näkyvyys heikkenee, Tieliikennekeskus muistuttaa.

Pysäytyskuva sääanimaatiosta.

Voimakas ukkosrintama on saapunut Suomen länsirannikolle. Pitkänomainen rintama etenee Suomen poikki kohti koillista niin, että se on iltapäivän aikana pääkaupunkiseudun-Jyväskylän-Lapin kohdalla ja yöllä vielä itärajan tuntumassa.

– Rintama voi tuoda mukanaan rankkasateita, rakeita, voimakkaita ukkospuuskia ja jopa syöksyvirtauksia, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.  

Koko Suomessa on voimassa varoitus rankkasateista ja voimakkaista ukkospuuskista, joissa tuuli yltyy yli 15 metriin sekunnissa.

Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa varoitetaan lisäksi erittäin voimakkaista ukkospuuskista, yli 25 metriä sekunnissa. Näillä alueilla varoitetaan myös rankkasateesta, jossa tunnissa voi tulla yli 30 millimetriä vettä.

Ukkosen lähestyessä kannattaakin mennä suojaan.

– Kun kuuluu jyrinää tai näkee salamointia, kannattaa mennä sisälle. Varotoimena kannattaa myös kerätä pihalta tavaroita suojaan, Kotakorpi neuvoo.

Tieliikennekeskus varoittaa myös huonosta ajokelistä sateen ja tuulen vuoksi. Kuurosateessa vesiliirron riski kasvaa ja näkyvyys heikkenee, Tieliikennekeskus muistuttaa.

Perhe löysi 300 vuotta vanhan kultakorun merestä – video

Sukeltaja pitelee löytämäänsä kultakorua veden alla.

Yhdysvaltalaisperhe löysi Floridan edustalta puuttuvan osan 300 vuotta vanhasta kultakorusta.

Sukeltaja pitelee löytämäänsä kultakorua veden alla.

Uponneen laivan luoda Floridan edustalla sukeltamassa ollut floridalaisperhe on löytänyt puuttuvan osan 300 vuotta vanhasta kultakorusta.

Ammatikseen vanhoja hylkyjä tutkiva Eric Schmitt oli lomalla etsimässä muinaisesineitä hylyistä vanhempiensa kanssa, kun hän löysi kultakorun merenpohjasta. Korun osa löytyi yhdestä 11 laivan saattueeseen kuuluneesta ja Floridan itärannikolle hurrikaanissa vuonna 1715 uponneesta hylystä.

Koru löytyi kesäkuussa ja perehdyttyään löytöön espanjalaistutkijat tunnistivat korunpalan osaksi 25 vuotta sitten löytynyttä kultaketjua. Kultaketjuun kuului rasia, jossa papit kuljettivat ehtoollisleipää niille, jotka eivät päässeet ehtoolliselle kirkkoon. Papeille koru oli pyhä.

Schmitt löysi viime vuonna 300 000 dollarin arvosta kultakolikoita ja -koruja samasta hylystä. Myös hänen vanhempansa ovat sukeltaneet vanhoissa hylyissä harrastusmielessä vuosikymmenen ajan.

Löydön rahallista arvoa ei ole vielä pystytty arvioimaan. Korun osa on tällä hetkellä yhdysvaltalaisen tuomioistuimen hallussa. Lain mukaan Floridan osavaltiolle kuuluu enimmillään 20 prosenttia löydön arvosta ja loput jaetaan löytäjien kesken.

Raju ukkosrintama lähestyy - varaudu hyvän sään aikana

Salama iski Jyväskylässä Nenäinniemessä puolilta päivin 29. heinäkuuta 2014.

Vältä matkustamista, pidä eläimet sisällä, sulje ovet ja ikkunat. Ilmatieteen laitos antaa toimintaohjeita myrskypuuskien varalle.

Salama iski Jyväskylässä Nenäinniemessä puolilta päivin 29. heinäkuuta 2014.

Ilmatieteen laitoksella on tutkittu vaarallisten sääilmiöiden vaikutuksia Suomessa. Tyypillisiä myrskyn aiheuttamia vahinkoja ovat muun muassa puiden kaatumiset ajoteille ja sähkö- ja puhelinjoille sekä rakennusten ja ajoneuvojen päälle.

Myrsky saattaa myös irrottaa peltikattoja ja mainoskylttejä. Vesialueilla myrsky aiheuttaa veneille vahinkoja ja veneilijöille vaaratilanteita.

Ilmatieteen laitos antaa yksityiskohtaisia toimintaohjeita myrskypuuskien varalle.

Ennen tilannetta:

  • Lykkää matkustamista. Myrskypuuskat voivat kaataa puita teille tai vaikeuttaa auton ohjattavuutta. Jos autoilut on välttämätöntä, varaa mukaan lämpimät ulkoiluvaatteet, ruokaa ja juomaa.
  • Älä lähde vesille. Tarkista veneiden kiinnitykset.
  • Lataa matkapuhelimet, varaa juomavettä ja tarkista taskulampun paristot hyvän sään aikana.
  • Kerää pihalta pihakalusteet ja muu irtain tavara, joka voi tuulessa lentäessään aiheuttaa lisävahinkoja. Tarkista myös pihapiirin puiden kunto.
  • Sulje ovet ja ikkunat. Tarkista etenkin, että kattoikkunat ja parvekelasitukset ovat kiinni.
  • Pidä eläimet sisällä.
  • Aja auto autotalliin tai pois puiden läheisyydestä.
  • Kytke pois ne sähkölaitteet, joihin pääset käsiksi.

Tilanteen aikana:

  • Siirry sisätiloihin tukevaan rakennukseen, pois ikkunoiden läheisyydestä.
  • Telttakatokset, kevyet rakennelmat tai ulkorakennukset eivät ole turvallisia.
  • Älä yritä korjata omaisuusvahinkoja myrskyn aikana.
  • Vältä hissien käyttöä sähkökatkosten varalta.
  • Varo kaatuvia puita ja sähkölinjoja. Ulkona suojaudu kaatuvilta puilta kivien väliin, kalliojyrkänteen juureen tai ojaan.
  • Myrskypuuskat voivat suistaa ajoneuvon kaistaltaan tai kaataa kaksipyöräisen ajoneuvon. Pysäköi auto suojaan etäälle puista ja sähkölinjoista. Varo sivutuulta, jos ajat metsän keskeltä aukealle alueelle.
  • Jos olet vesillä, hakeudu lähimpään rantaan, jos se on turvallista. Laske purjeet ja kiinnitä alus.

Tilanteen jälkeen:

  • Vältä turhaa matkustamista.
  • Varo tielle kaatuneita puita. Varoita muita tielläliikkujia tiellä olevista esteitä esimerkiksi varoituskolmiolla.
  • Pysy vähintään 20 metrin etäisyydellä vaurioituneista sähköjohtimista.
  • Osittain kaatuneissa tai ristikkäin kaatuneissa puissa voi olla jännityksiä.
  • Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria.
  • Tarkista rakennuksen kattorakenteet, savuhormit ja ikkunat mahdollisen vaurioitumisen varalta. Tarkista veneiden kiinnitykset.
  • Puhdista tukkeutuneet sadevesijärjestelmät.

Nokia ostaa Panasonicin verkkoliiketoimintaa

Panasonicin logo elektroniikkaliikkeen ikkunassa Tokiossa marraskuussa 2013.

Nokia ilmoitti kaupoista torstaina.

Panasonicin logo elektroniikkaliikkeen ikkunassa Tokiossa marraskuussa 2013.

Nokia on ostamassa japanilaisen Panasonicin verkkoliiketoimintaa. Kaupan on määrä toteutua ensi vuoden alkuun mennessä.

Torstaina annetussa tiedotteessa aiesopimuksesta ei kerrota kauppasummaa. Sopimus koskee Panasonicin verkkoliiketoiminnan osia – muun muassa mobiileihin LTE/3G-yhteyksiin liittyvää toimintaa.

Nokia sai noin 5,5 miljardia kännykkäliiketoiminnan myymisestä Microsoftille. Markkinoilla on enteilty, että Nokia käyttää tätä rahaa uuden kasvun luomiseen.

Nokia ilmoitti esimerkiksi heinäkuun alussa, että se ostaa yhdysvaltalaisen verkkoyhtiön SAC Wirelessin.

Verkkojen lisäksi Nokia keskittyy nykyään kartta- ja sijainti- sekä patenttiliiketoimintaan.

Japani tärkeimpiä markkinoita

Pohjolan seniorianalyytikon Hannu Rauhalan mukaan Japanin markkina on Nokialle kaikkein tärkeimpiä markkina-alueita, mikä näkyy tuloksista.

– Nokialla on noin neljännes Japanin markkinasta. Tällä se pääsee noin kolmannekseen, Rauhala arvioi.

Rauhala ei luonnehdi aiesopimusta "jättikaupaksi", vaikka pitääkin todennäköistä kauppasummaa kymmenien miljoonien eurojen kokoisena.

Kauppa sopii osapuolille tässä kohtaa hyvin, kun Panasonic pyrkii keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa, mihin verkkolaitebisnes ei kuulu.

"Pelästyin että kuolen" – Suomenlahden ylitys vei uimarin voimat

Avomeriuimari Tuomas Kaario.

Uimari Tuomas Kaario ei ollut vielä edes uintireissunsa puolessa välissä, kun kivut äityivät niin koviksi, että hän olisi halunnut lopettaa. "En tiedä, mistä se voima loppuun asti jaksamiseen löytyi", sanoo aamu-tv:ssä vieraillut Kaario. Kaario ylitti Suomenlahden ensimmäisenä ilman märkäpukua.

Avomeriuimari Tuomas Kaario.

65 kilometriä ja 22 tuntia. Nämä luvut lohjalainen Tuomas Kaario muistaa todennäköisesti loppuikänsä. Maanantaina hänestä tuli ensimmäinen, joka on ylittänyt Suomenlahden ilman märkäpukua. Uintimatkan pituus oli 65 kilometriä ja aikaa siihen kului 22 tuntia.

Kaario aloittu uintiurakkansa Virosta myöhään sunnuntai-iltana. Yhdeksän tunnin jälkeen hän oli varma, ettei jaksa loppuun asti.

– Siinä vaiheessa kehosta loppuivat hiilihydraatit, ja keho alkoi syödä omaa lihasta. Siitä tuli kammottavat kivut. Ajattelin, että nousen huoltoveneeseen ja sanon, että tämä on ihan mahdotonta, kertoo aamu-tv:ssä vieraillut Kaario.

Jostain Kaario kuitenkin löysi energiaa. Uiminen jatkui vielä 13 tunnin ajan, kivuista huolimatta.

– En tiedä, mistä se voima loppuun asti jaksamiseen löytyi. Se oli todellinen mielen voitto lihasta.

Samoihin aikoihin muiden kipujen kanssa Kaario alkoi kärsiä myös rintarangan lukosta: silmät eivät pysyneet auki ja rintaa puristi.

– Pelästyin, että kuolen. Sitten tajusin, että kyseessä on rintarangan lukko. Onnistuin naksauttamaan sen auki ja olo helpottui, kertoo Kaario, jolla on myös osteopaatin koulutus.

Henkisesti raadeltu olo

Vaikka fyysinen ponnistus oli valtava ja kivut kovat, sanoo Kaario henkisen puolen olevan kaikkein raskain.

– Nyt kun uinnista on vähän aikaa, on fyysinen olo ihan hyvä. Henkisesti on kuitenkin edelleen aika raadeltu olo.

Vaikka huoltojoukkojen vene kulki koko ajan Kaarion vierellä ja antoi säännöllisesti ruokaa ja juomaa, oli uimari silti yksin.

– Ensimmäiset viisi tuntia uin pilkkopimeässä. Siinä joutuu pitämään pään hyvässä kunnossa, kun ympärillä ei ole mitään muuta kuin vettä, Kaario sanoo.

Samoin kuin keho tarvitsee aikaa suorituksesta toipumiseen, sitä tarvitsee myös mieli.

– Uinnin jälkeen mieli on aina yhtä tunnemyrskyä. Varsinkin onnistuneen uinnin jälkeen mieli käy läpi niitä pelkotiloja, joita uinnin aikana on ollut. Englannin kanaalin ylityksen jälkeen meni puoli vuotta ennen kuin mieli pääsi tasapainoiseen olotilaan.

Henkisen toipumisen seuraaminen on raskasta myös lähipiirille.

– Suvusta ja lähipiiristä suurin osa on iloisia ja ylpeitä saavutuksista. Totta kai on myös huolestuneisuutta. Vaimo on aina mukana, ja varsinkin uinnin jälkeiset olotilat voivat olla ihottavia katsella, Kaario kertoo.

Henkilökohtainen olympiamitali

Kaarion kehoi reagoi uintisuoritukseen viivellä.

– Olin ollut maissa noin tunnin ja mielestäni oli ihan ok. Sitten alkoi poikaa pyörryttämään. Makasin pellon reunassa jalat kohti taivasta. Kotona rupesi oksettamaan ja sitä jatkui pitkään. Olin ihan finaalissa.

Kaario ei muista rantautumisesta kovinkaan paljoa. Hänelle on kerrottu, että hän oli rantauduttuaan julistanut, ettei aio enää koskaan laittaa uimahousuja jalkaan. Nyt miehen mieli on kuitenkin toinen.

– Nyt on sellainen olo, että voisin mennä uimaan. Mutta ihan heti en ala treenata.

Seuraavaa uintikohdetta ei ole vielä tiedossa.

– Haaveita on, ja ajatuksia, mutta ei tavoitteita. Tai sellainen tavoite on, että olisin vuoden vaihteeseen mennessä normaalipainoinen. Lihotin Suomenlahden ylitystä varten aika paljon.

Kivuista ja lisäkiloista huolimatta Kaario on tyytyväinen siihen, että lähti ylittämään Suomenlahtea.

– Tätä tehdään ihan siitä mahdollisuudesta, että on mahdollista ottaa selvää, onko se mahdollista. Tässä tapauksessa se oli mahdollista. Tämä on henkilökohtainen olympiamitalini.

Outotecilla äkkijyrkkä tulosromahdus

Kaivostekniikkayhtiö antoi alkuviikosta tulosvaroituksen ja kertoi Venäjän pakotteisiin liittyvistä huolistaan.

Kaivostekniikkayhtiö Outotec teki viime neljänneksellä liiketappiota. Kun Outotec viime vuoden huhti-kesäkuussa ylsi 40 miljoonan euron voittoon, nyt vuosineljännes jäi 0,3 miljoonaa miinukselle.

Outotec varoitti jo alkuviikosta, että liikevaihto ja liikevoittoprosentti jäävät tänä vuonna ennakoitua heikommiksi. Kuluneella kvartaalilla näkyvät kustannusylitykset isoissa laitostoimitushankkeissa. Edessäpäin synkkiä pilviä on itänaapurissa.

– Valmistaudumme mahdollisesti jatkuvaan markkinoiden verkkaisuuteen ja geopoliittisen epävarmuuden vaikutuksin Venäjällä ja muilla markkinoilla, toimitusjohtaja Pertti Korhonen sanoo osavuosikatsauksessa.

Tämän vuoksi Korhonen kertoo Outotecin aloittaneen toimia "resurssien sopeuttamiseksi". Nämä toimet tulevat siis käynnissä olevan 50 miljoonan euron kustannussäästöohjelman päälle.

Outotecin liikevaihto laski huhti-kesäkuussa 334 miljoonaan euroon viimevuotisesta 511 miljoonasta.

FT: EU:hun kaavaillaan uutta finanssikomissaaria – Kataisen nimi esillä

Pääminsteri Jyrki Katainen puoluekokouksen ensimmäisenä päivänä Sibeliustalossa Lahdessa perjantaina 13. kesäkuuta.

Uusi finanssikomissaari valvoisi EU:n talousvakautta. Financial Times -lehden mukaan entinen pääministeri Jyrki Katainen on yksi mahdollista kandidaateista tehtävään.

Pääminsteri Jyrki Katainen puoluekokouksen ensimmäisenä päivänä Sibeliustalossa Lahdessa perjantaina 13. kesäkuuta.

Euroopan komission tuleva puheenjohtaja Jean-Claude Juncker suunnittelee EU:hun uutta finanssikomissaarin tehtävää, uutisoi talouslehti Financial Times. Lehden mukaan entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on esillä tehtävään.

Uusi finanssikomissaari valvoisi koko EU:n alueen talousvakautta. Tällä hetkellä finanssialan valvonnasta vastaa sisäasiainkomissaari Michel Barnier, jonka tehtäviin kuuluvat niin tekijänoikeussäädökset kuin hiihto-opettajien lupa-asiat.

Financial Timesin haastattelemien lähteiden mukaan Barnierin tehtävistä irrotettaisiin pankki- ja markkinatehtävät. Nämä tehtävät yhdistettäisiin finanssivakausyksikön tehtäviin.

Kataisen lisäksi talouskomissaariksi on kaavailtu Hollannin valtiovarainministeriä Jeroen Dijsselbloemia ja Latvian entistä pääministeriä Valdis Dombrovskisia.

Tänään on luvassa ukkosta, rankkoja sateita ja voimakkaita puuskia

Torstain sää.

Suomen yli kulkee torstaina säärintama, jonka etupuolella ja yhteydessä tulee voimakkaitakin ukkoskuuroja varsinkin maan etelä- ja keskiosissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Torstain sää.

Yöllä ja aamulla on tullut sateita maan itä- ja pohjoisosassa. Ne väistyvät koilliseen.

Lounaasta saapuu kuitenkin uusi säärintama, jonka yhteydessä tulee rankkoja sade- ja ukkoskuuroja, päivällä vyöhykkeellä lounaasta maan keskiosien yli pohjoiseen ja koilliseen, illalla idempänä.

Illalla sää poutaantuu lännessä. Yöllä säärintama ylittää itäisimmänkin Suomen.

Jussi Niinistö Aamulehdelle: Suomen Nato-jäsenyydestä tehtävä selvitys

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö SuomiAreena-tapahtumassa Porissa 15. heinäkuuta.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja tyrmää Nato-selvityksen tekemisen. Hän kuitenkin lupaa katsauksen Suomen turvallisuusyhteistyöstä.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö SuomiAreena-tapahtumassa Porissa 15. heinäkuuta.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) vaatii selvitystä Suomen Nato-jäsenyydestä, kertoo Aamulehti.

– Ilman kiihkoilua pitäisi tehdä ajanmukainen selvitys, jossa tuodaan esille Naton plussat ja miinukset: mitä jäsenyys maksaisi ja olisiko siitä hyötyä meille, Niinistö sanoo lehdelle.

Niinistö asettaisi puolustusministeriön ja ulkoministeriön tekemään selvitystä. Hänen mukaansa selvityksessä tulisi ottaa huomioon sekä jäsenyyden puolustus- että ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) torjuu ehdotuksen Nato-selvityksestä. Hänen mukaansa hallitus valmistelee katsausta turvallisuusyhteistyöstä.

– Siinä otetaan YK:sta alkaen huomioon kaikki eri puolet: EU, Pohjoismaat, Etyj, Nato sekä erikseen Suomen ja Ruotsin välinen suhde, Tuomioja kertoo Aamulehdelle.

Hallituksen katsaus valmistuu Tuomiojan mukaan heti ensi vuoden alussa.

Näe pelastusharjoitus lentäjän silmin – kamera oli mukana harjoituksessa

Lentäjä hinausvarjon kyydissä ilmavoimien koulutuksessa.

Ilmavoimien lentäjät kertaavat niin sanotun hinausvarjokoulutuksen kolmen vuoden välein. Heittoistuimeen turvaudutaan harvoin, mutta siitä seuraava tilanne on aina epävarmuutta täynnä.

Lentäjä hinausvarjon kyydissä ilmavoimien koulutuksessa.

Tilastojen valossa Suomen ilmavoimissa on turvallista lentää, onnettomuuksia tapahtuu harvoin. Lentäjiä pidetään huimapäinä, mutta silti myös vesipelastusharjoitus saa jännitystä aikaan.

– Tuskin kukaan lähtee taivaalle niin, että ei jännittäisi. Minua ainakin jännittää, kertoo yksi ilmavoimien harjoitukseen osallistuvista lentäjistä.

Ilmavoimat harjoittelee vesipelastusta Kajaanin Nuasjärvellä tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Aiemmin harjoitus on järjestetty Keuruulla, mutta puolustusvoimien uudistus lakkautti Keuruun varuskunnan ja siirsi siellä olleen ponttoonikalustokoulutuksen Kainuun prikaatiin. Siksi ilmavoimienkin piti siirtää hinausvarjokoulutus Kainuuseen, koska ponttonikalusto on välttämätön lentäjien vesipelastusharjoituksessa.

Nuasjärven harjoitukseen osallistuu yhteensä 120 henkilöä porrastetusti. Harjoitus on niin sanottu joint-harjoitus, joka yhdistää eri puolustushaarat: ilmavoimat, maavoimat ja merivoimat. Hinausvarjokoulutuksessa merivoimat huolehtii veneistä, Kainuun prikaati ponttonikalustosta ja ilmavoimat kouluttajista sekä koulutettavista.

Tuuli ja varjo on vedessä vaikea yhdistelmä

Ilmavoimien kouluttajat ja lentäjät seisovat isolla ponttoonilautalla, jonka toinen pää käännetään vastatuuleen. Varusteisiinsa pukeutuneelle lentäjälle laitetaan hinausvarjo selkään ja harjoitus voi alkaa. Vetovene kiristää varjon narun ja lentäjä nousee taivaalle.

Taivaalla lentäjä irroittaa vetonarun ja laskeutuu varjon varassa veteen. Siitä eteenpäin pitää osata toimia oikein, koska mitä tahansa voi tapahtua ja oikeassa tilanteessa apu voi olla kaukana.

– Jos tipahdan veteen, tositilanteessa kiipeäisin pelastuspakkauksessa olevalle pelastuslautalleni ja yrittäisin tehdä oloni siinä mahdollisimman mukavaksi, koska en tiedä milloin pelastajat saapuvat, kertoo Karjalan lennoston hornet-lentäjä.

– Heittoistuinta tarvitaan harvoin, mutta aina harjoitellessa huomaa miksi tätä tehdään, lentäjä lisää.

Tällä kertaa tuuli aiheutti pientä päänvaivaa monelle lentäjälle. Videolla näkyy miten tuuli tempaa lentäjän mukaansa heti, kun mies laskeutuu veteen.

– Nyt tapahtui se, mistä olen kuullut, mutta en ole koskaan itse nähnyt tai kokenut. Tuuli tarttui veden pinnalla varjoon ja alkoi viedä minua sivusuunnassa. Siinä on vaarana, että painuu pinnan alle, jos ei saa varjoa taltutettua tai irrotettua, sanoo hornet-lentäjä.

Ilmavoimat on tarkka lentäjien yksityisyydestä, joten he eivät esiinny artikkelissa nimillään.

Optimaaliset olosuhteet

Ilmavoimilla on useita pelastusharjoituksia ja -koulutuksia, joista hinausvarjokoulutus on yksi. Suomen olosuhteissa pelastautumista pitää harjoitella myös talvella. Kajaanin Nuasjärven kesäiset olosuhteet kelpasivat hyvin ilmavoimille.

– Vesialue on riittävän laaja, kuin on noin kaksi kilometriä eteenpäin selvää vesistöä ja sivusuunnassa noin kilometri. Optimiolosuhteissa tuuli on 3–4 metriä sekunnissa, sanoo kapteeni Mikko Viirret ilmavoimien esikunnasta.

Ilmavoimien rutiiniharjoitus tarjoaa opittavaa myös muille puolustushaaroille. Kainuun prikaatissa palveleva alikersantti Jaakko Väätäinen oli innoissaan ilmavoimien harjoituksesta. Väätäisen tehtävänä oli huolehtia ponttoonikaluston kiinnitysköysistä ja auttaa hinausvarjon nousussa.

– Todella mukavaa. Olen tottunut siihen, että juostaan metsikössä ja kannetaan miinoja. Nyt on vähän vaihtelua, kun pääsee vesille kokemaan tällaisen erilaisen näkökulman tähän toimintaan, kertoo Väätäinen.

Ilmavoimilla on kiinnostusta pitää vesipelastuskoulutuksia jatkossakin Kajaanissa, mutta sopimuksia asiasta ei ole vielä tehty.

Päivitetty 31.7.2014 klo 8.49: Otsikon sana heittoistuinharjoitus on muutettu harjoitukseksi. Hinausvarjokoulutuksessa harjoitellaan juuri vedestä pelastautumista.

Merkitse kartalle – missä Suomen sodat näkyvät?

Puolipallon muotoinen osittain maan sisällä oleva miehistösuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Imubetonimenetelmällä valmistettu miehistöuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Pallokorsuja ehdittiin jatkosodan aikana valaa yli 600 kpl, joista noin kolmannes sijaitsee nykyisen Suomen alueella.

Yle Uutiset kerää kartalle kuvia sekä kertomuksia Suomessa käytyjen sotien jäljistä rakennuksissa, maastossa ja muissa paikoissa. Kerro meille, missä Suomen sodat ovat edelleen havaittavissa.

Puolipallon muotoinen osittain maan sisällä oleva miehistösuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Imubetonimenetelmällä valmistettu miehistöuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Pallokorsuja ehdittiin jatkosodan aikana valaa yli 600 kpl, joista noin kolmannes sijaitsee nykyisen Suomen alueella.

Suomi on täynnä sotien jälkiä: vallihautoja, vanhoja linnoituksia, tykinkuulia, luodinreikiä seinissä ja paljon muita. Yle Uutiset kerää nyt yleisöltä havaintoja sotahistoriallisista kohteista. Kerro meille mielenkiintoisesta kohteesta esimerkiksi asuinpaikkasi lähistöllä tai jossain muualla Suomessa!

Koostamme yleisön merkinnöistä useita juttuja ja laajan artikkelipaketin. Mielenkiintoisimpia karttamerkintöjä kommentoivat sotahistorian asiantuntijat. Halutessasi kerro myös, jos karttamerkintään liittyy omia tai sukulaistesi kokemuksia sodista.

Sota näkyy yhä tuhansissa paikoissa

Suomen maastoissa voi määritelmästä riippuen olla jopa satoja tuhansia erilaisia sotahistoriallisia kohteita, sanoo Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto. Metsissä, pelloilla ja kaupungeissa asutuksen keskellä on esimerkiksi bunkkereita ja tykkiasemia. Lisäksi maastossa on sirpaleita ja asekätköjä. Viime syksynä lappeenrantalaisen kerrostalon ullakolta löytyi sodanaikainen palopommi ja Kanta-Hämeessä on viikon sisään löytynyt kaksi vaaralliseksi luokiteltavaa vanhaa sotilasräjähdettä.

– Historiaa on kaikkialla, ja esimerkiksi vanhojen talojen seinissä voi olla sota-aikaista materiaalia, Haavisto sanoo.

Sotahistoriaa on paljon myös kaupungeissa kiinnostavissa ja yllättävissä paikoissa. Muun muassa Helsingin ja Tampereen keskustoissa on useissa kohteissa sisällissodan aikaisia ampumajälkiä. Sota näkyy myös kouluissa: monissa nykyisinkin toimivissa kouluissa on toiminut muun muassa kenttäsairaaloita, ja esimerkiksi Mikkelin Päämajakoulussa on talvi- ja jatkosodassa toiminut Suomen puolustusvoimien päämaja.

Erityisen paljon sotahistoriallisia esineita ja paikkoja ajoittuu toiseen maailmasotaan, vaikka taistelupaikat ovat pääasiassa jääneet Suomen rajojen ulkopuolelle. Myös vanhempia, 1800-luvun taisteluista jääneitä kohteita on edelleen paljon nähtävissä.

Suomessa on vielä kätkettyjä sodan jälkiä

Sotahistoriallisia kohteita voi löytyä kaikkialta Suomesta, ja esimerkiksi asekätköjä ja bunkkereita on ympäri maata.

– Tietenkään kaikkialla ei ole sodittu tai kätketty aseita, mutta taisteluita on ollut monella paikkakunnalla, sanoo Haavisto.

Vaikka suurin osa kohteista on jo tiedossa ja löydetty, Suomesta voi edelleen löytyä vielä aiemminkin tuntemattomia sotahistoriallisia esineitä, kuten varusteiden palasia tai sirpaleita.

– Ammuksia löytyy, koska niitä on ammuttu miljoonia, Haavisto sanoo.

Haavisto kuitenkin korostaa, ettei maastosta löytyviin aseisiin tai ammuksiin saa koskea, koska ne ovat edelleen vaarallisia. Lisäksi niistä pitää ilmoittaa poliisille. 

Merkitse kartalle, missä sodat näkyvät yhä

Tee merkintä oheiselle kartalle. Merkintä voi olla esimerkiksi kuva, tieto tai sukusi historiaan liittyvä kertomus paikasta, jossa sota on yhä nähtävissä. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea paikan historiasta, teemme kiinnostavimmista merkinnoistä juttuja sotahistorian asiantuntijoiden kanssa.

Näin teet karttamerkinnän:

1. Klikkaa +-merkkiä. Aseta kohteen sijainti, joko liikuttelemalla karttaa tai hakemalla paikan nimellä tai osoitteella haluamasi sijainti.

2. Kuvaile, missä merkitsemäsi kohde sijaitsee ja millainen se on. Jos sinulla on tietoa tai tarinoita merkitsemäsi kohteen historiasta, niin kerro tietosi. Mikäli sukusi linkittyy paikkaan, kerro miten.

3. Mikäli sinulla on kuva paikasta, liitä se merkintään kohdassa "Valitse kuva".

4. Kun merkintäsi on valmis, paina "lähetä." Käsittelemme merkintäsi mahdollisimman pian ja julkaisemme sen kartalla.

Voit myös katsella kartalla muiden merkitsemiä kohteita ja kommentoida niitä. Kohteita voit hakea liikuttelemalla karttaa,  laajentamalla kuvaa sekä hakemalla vaikkapa kohteita kotipaikkakuntasi nimellä tai tutuilla osoitteilla.

Kalevan kisat alkavat tänään – autot opastetaan Kuopionlahden kentän parkkiin tai torin alle

Nooralotta Neziri

Liikennettä rajoitetaan jo tästä torstaiaamusta alkaen Kuopion Väinölänniemellä tänään käynnistyvien Kalevan kisojen vuoksi. Kisajärjestäjät odottavat yleisurheilun Kalevan kisoihin yhteensä 20 000:tta kisavierasta. Portille asti pääsevät vain liikuntaesteiset kisavieraat, ja Rönön asukkaat saavat liikkumiseen erillisen luvan.

Nooralotta Neziri

Autolla paikalle tulevat kisavieraat voivat jättää autonsa joko toriparkkiin, josta matkaa stadionille on puolitoista kilometriä, tai Musiikkikeskuksen edessä olevalle parkkipaikalle tai sen läheisyydessä olevan Kuopionlahden kentän parkkiin, kertoo kisojen turvallisuuspäällikkö Jouni Säteri.

Etelästä ja pohjoisesta tulevia autoilijoita opastetaan parkkipaikoille valtatie viideltä alkaen. Kaupunkiin kannattaa tulla Tasavallankadun kautta. Etelästä tulevien kannattaa ajaa keskustaan rampilta numero 68.

Kuopiolaisia kehotetaan tulemaan paikalle kävellen tai pyörällä.

– Lipunmyynnin vieressä on polkupyöräparkki, Säteri kertoo.

Kisapaikalle pääsee myös katujunan kyydissä torilta ja Kuopion liikenteen Rönön busseilla.

Ruokaa ja juotavaa saa kioskeista, jotka palvelevat kisayleisöä kolmessa eri pisteessä tapahtuma-alueella katsomojen läheisyydessä. Alueella on myös B-oikeuksin varustettu ravintola.

Stadionin lipunmyynti aukeaa torstaina kello 16 ja muina kisapäivinä kahdeksalta aamulla. Torstaina yleisölle on vapaa pääsy.

Jouko Säteri muistuttaa vielä, että suurin osa katsomoista on kattamattomia. Yleisön kannattaa siis varautua mahdollisen sateen varalle. Kalevan kisat päättyvät sunnuntaina.

Tötterön suosio säilyy, vaikka jäätelön hinta saattaa vihlaista

Jäätelö sulaa helteessä.

Kioskijäätelö myy nyt kolmanneksen paremmin kuin vuosi sitten. Suomalaisten suosikkeja ovat vuodesta toiseen mansikka, suklaa ja vanilja, mutta tänä kesänä sydämet on sulattanut salmiakki. Vaikka hinta nouseekin verojen myötä tasaiseen tahtiin, eivät suomalaiset ole valmiita luopumaan tuuteista.

Jäätelö sulaa helteessä.

Jäätelömyynti on räjähtänyt kasvuun sateisen kesäkuun jälkeen. Heinäkuussa pallot ovat menneet kioskeilla kaupaksi noin kolmanneksen vuoden takaista paremmin, kertoo Pingviini-jäätelöiden myyntijohtaja Pekka Helin Nestleltä.

– Yhteensä tästä tulee sellainen ”ihan hyvä” vuosi, mutta ei mikään huippuvuosi.

Jäätelökioskien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman vähentynyt. Suomalaisille kioskilta ostettu pallo on kuitenkin elämys. Suklaa, vanilja ja mansikka pitävät pintansa.

– Suomalaiset ovat sitä mieltä, että kioskijäätelö kuuluu kesään. Siitä hyvä esimerkki on se, että sitä myydään useissa paikoissa jo pääsiäisen tienoilla.

Lahdessa helle on tyhjentänyt kioskien varastot. Uutuusmaku salmiakki on nyt loppu, pahoittelee lahtelaisen jäätelölaiva Banana Splitin myyjä Sonja Luoma. Toisesta kioskista kerrotaan, että mango-meloni ja rommirusina ovat hittituotteita. Suomalaisten kestosuosikkeja ovat kuitenkin vuodesta toiseen vanilja, suklaa ja mansikka.

– Mansikkaa ja vaniljaa vedetään vuodesta toiseen, mutta myös salmiakki myy suomalaisille. Ulkomaalaiset kyllä irvistävät, kun olen heille lusikallisen tarjonnut.

Paperitötteröstä ei syrjäyttäjää

Jäätelön hinta on noussut viimeisen muutaman vuoden aikana, sanoo Luoma. Tällä hetkellä pallo maksaa noin kolme euroa.

– Jotakin on jäätävä omaankin käteen ja hinnat ovat tätä luokkaa kyllä kaikkialla. Kaikki muut nousevat, paitsi palkat. Makeisvero ja jatkuva maidon hinnan nousu tekevät kyllä tehtävänsä.

Kioskin kassalla kaksi naista nauttivat vanhan ajan vaniljasta ja lakritsista. Toinen kertoo ostavansa jäätelöt lähinnä marketeista isommissa pakkauksissa.

– Ei tämä kolme euroa ole paha nautintoon verrattuna. Jossakin muualla voi joutua maksamaan neljä euroa pallosta.

– Ihmiset kyllä haluavat jäätelön käteen ja lipsutella sitä. Ei tuo paperijäätelön myynti kaupoissa haittaa meitä mitenkään, toteaa Luoma.

Kaksi yhdysvaltalaista altistunut Ebola-virukselle

Ebola-virus.

Rauhanjoukkojen jäsenet on eristetty, mutta heillä ei ole oireita. He pääsevät palaamaan kotimaahansa vasta, kun heidän tilansa on varmistettu.

Ebola-virus.

Kaksi yhdysvaltalaista Rauhanjoukkojen jäsentä on eristetty ja laitettu tarkkailuun mahdollisen Ebola-tartunnan takia. Uutistoimisto Reutersin mukaan he ovat olleet kosketuksissa henkilöön, joka myöhemmin kuoli tautiin. Julkisuuteen ei ole kerrottu, missä maassa yhdysvaltalaiset ovat.

Vapaaehtoistyötä tekevien Rauhanjoukkojen tiedottajan mukaan yhdysvaltalaisilla ei tällä hetkellä ole oireita. He palaavat Yhdysvaltoihin vasta, kun on varmaa, että heillä ei ole tartuntaa.

Rauhanjoukot ilmoitti keskiviikkona aikovansa vetää kaikki 340 vapaaehtoistaan pois Liberiasta, Guineasta ja Sierra Leonesta viruksen leviämisen takia.

Tappava verenvuotokuume ebola leviää kosketuksessa ihmisten välillä, etenkin ruumiinnesteiden välityksellä. Tautia vastaan ei ole rokotetta tai lääkettä. Helmikuun jälkeen tartuntaan on kolmessa Länsi-Afrikan maassa kuollut yhteensä 672 ihmistä.

Maailman ensimmäinen malariarokote ehkä käyttöön ensi vuonna

Malariaan sairastunutta lasta hoidetaan Kanchanpurin sairaalassa Tripurassa, Intiassa, 16. kesäkuuta.

Testirokotuksiin osallistuneista lapsista noin 80 prosenttia sai suojan tartuntaa vastaan. Suoja kesti noin 1,5 vuotta.

Malariaan sairastunutta lasta hoidetaan Kanchanpurin sairaalassa Tripurassa, Intiassa, 16. kesäkuuta.

Maailman ensimmäinen malariarokote saatetaan hyväksyä yleiseen käyttöön ensi vuonna. Lääkeyritys GlaxoSmithKline on hakenut lisenssiä kehittämälleen malariarokotteelle kannustavien tutkimustulosten takia.

Lääketieteellisessä PLOS Medicinessä tiistaina julkaistujen tutkimustulosten mukaan tuhannesta lapsesta noin 800 sai testirokotuksissa suojan tautia vastaan. Suoja kesti noin 1,5 vuotta. Rokotuskokeeseen osallistui noin 15 000 vastasyntynyttä ja pikkulasta useista Afrikan maista.

Malaria vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään ja aiheuttaa vuosittain noin 800 000 kuolemaa. Eniten taudista kärsivät alle viisivuotiaat lapset Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan malaria on yksi maailman pahimmista terveysongelmista.

Bolivia julistaa Israelin terroristivaltioksi

Israelilaissotilaita Gazan rajalla 30. heinäkuuta.

Bolivia katkaisi diplomaattisuhteensa Israeliin vuonna 2009. Nyt Bolivia luopuu viisumisopimuksestaan maan kanssa.

Israelilaissotilaita Gazan rajalla 30. heinäkuuta.

Bolivia luopuu viisumisopimuksestaan Israelin kanssa vastalauseena Israelin hyökkäykselle Gazaan. Asiasta ilmoitti Bolivian presidentti Evo Morales keskiviikkona. Hänen mukaansa viisumisopimuksesta luopuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Bolivia julistaa Israelin terroristivaltioksi.

Viisumisopimus on vuodesta 1972 sallinut israelilaisten matkustaa vapaasti Boliviaan.

Yli 1 300 gazalaista on kuollut ja 6 000 haavoittunut sen jälkeen, kun Israel aloitti hyökkäyksen Gazaan heinäkuun 8. päivänä. Samaan aikaan surmansa on saanut kolme israelilaista siviiliä ja 53 sotilasta.

Bolivia katkaisi diplomaattisuhteensa Israeliin vuonna 2009 vastalauseena Israelin edelliselle hyökkäykselle Gazaan.

EU julkaisi uudet pakotelistat – listalla myös Helsinki Areenan ja Jokereiden omistaja

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Arkadi Rotenberg lokakuussa 2013.

Venäjän-vastaisille pakotelistoille nyt joutuneiden katsotaan uhkaavan Ukrainan alueellista koskemattomuutta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Arkadi Rotenberg lokakuussa 2013.

Euroopan unionin Virallinen lehti julkaisi keskiviikkona Venäjän-vastaiselle pakotelistalle lisättyjen kahdeksan henkilön ja kolme yrityksen nimet, joiden katsotaan uhkaavan Ukrainan alueellista koskemattomuutta.

Pakotelistalle määrättiin muun muassa Arkadi Rotenberg, joka kuuluu Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin. Rotenberg on myös yksi Helsingin Areenan ja jääkiekkojoukkue Jokereiden osaomistajista.

Muita listalle joutuneita henkilötä ovat Aleksei Gromov, Oksana Tšigrina, Boris Litvinov, Sergei Abisov, Konstantin Valerevitš Malofeev, Juri Kovaltšuk ja Nikolai Shamalov.

Gromov on Putinin apulaiskansliapäällikkö.

Kovaltšuk ja Shamalov ovat Rossija-pankin suuromistajia. Yhteensä he omistavat noin puolet pankin osakkeista. Rossija-pankki puolestaan omistaa useita tv-kanavia Venäjällä.

Tšigrina toimii niin sanotun Luhanskin kansantasavallan puhemiehenä. Litvinov puolestaan on niin sanotun Donetskin kansantasavallan neuvoston puheenjohtaja. Abisov taas on niin sanotun Krimin tasavallan sisäministeri.

Malofeevilla kerrotaan olevan hyvin tiiviit yhteydet Krimiin ja Itä-Ukrainan kapinallisiin.

Yrityksistä listalle määrättiin Russian National Commercial Bank, Venäjän valtion lentoyhtiön tytäryhtiö Dobrolet ja ilmatorjuntaohjuksia valmistava Almaz-Antei, jonka omistaa Venäjän valtio.

Pakotelistalla on nyt yhteensä 95 ihmistä ja 23 yritystä tai järjestöä, joiden varoja on jäädytetty tai jotka on asetettu matkustuskieltoon. Nämä pakotteet tulevat voimaan keskiviikkona.

Pakotteiden kokonaiskesto voi olla vuosi, mutta niitä arvioidaan uudelleen kolmen kuukauden kuluttua.

Tiistaina EU hyväksyi tiukat rahoitusmarkkinoihin, asekauppaan ja öljyteollisuuteen kohdistuvat pakotteet. Ne astuvat voimaan perjantaina.

Neuvosto päätti tiistaina myös kuljetus-, telekommunikaatio- ja energiateollisuutta koskevista rajoitteista sekä rajotteista öljyn, kaasun ja mineraalien hyödyntämiseen liittyviin vienteihin Krimille tai Sevastopoliin sekä näiden alojen investointihankkeisiin kyseisillä alueilla.

Nämä pakotteet astuvat voimaan torstaina.

Liberia sulkee koulut ebolan takia

mies kättelee toista suojakäsine kädessään

Ebolaan on Liberiassa kuollut 129 ihmistä, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO.

mies kättelee toista suojakäsine kädessään

Liberia aikoo sulkea kaikki maan koulut Länsi-Afrikassa leviävän ebolaepidemian takia. Lisäksi useita yhteisöjä asetetaan karanteeniin, jotta virus ei pääse leviämään laajemmalle. Liberian turvallisuusjoukot on määrätty laittamaan toimenpiteet täytäntöön.

Heinäkuun 23. päivään mennessä Liberiassa on kirjattu 129 ebolan aiheuttamaa kuolemantapausta. Yhteensä Liberiassa, Guineassa ja Sierra Leonessa on kuollut ebolaan 672 ihmistä, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO.

Ukkosrintama tehnyt tuhojaan Etelä-Suomessa

salamavälähtää maaseudulla

Maan ylittänyt ukkosrintama on kaatanut puita ja sytyttänyt useita maastopaloja.

salamavälähtää maaseudulla

Etelä-Suomen keskiviikkona ylittänyt ukkosrintama on työllistänyt pelastuslaitosta. Ukkosen kaatamat puut ovat johtaneet kymmeniin vahingontorjuntatehtäviin ja salamat ovat sytyttäneet useita maastopaloja Etelä-Suomessa.

Maastopaloa torjuttiin muun muassa Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa, jossa salama sytytti noin puoli hehtaaria polttaneen aluskasvillisuuspalon. Porissa salamaniskusta syttynyt palo poltti maastoa noin kolmen aarin edestä.

Pirkanmaalla Orivedellä eilen tiistaina iskenyt salama oli jättänyt suureen kuusipuuhun kytemään tulen, joka sytytti keskiviikkona iltapäivällä puolitoista hehtaaria polttaneen maastopalon. Palo oli iltaan mennessä saatu haltuun.

Uudellamaalla ukkospuuskien kaatamat puut ovat johtaneet kymmeniin vahingontorjuntatehtäviin. Salamaniskut olivat maastopalojen lisäksi sytyttäneet joitakin rakennuspaloja.

Mielipidemittaus: Valtaosa venäläisistä uskoo Ukrainan pudottaneen Malaysia Airlinesin koneen

Tuhoutuneen koneen runkoa turmapaikalla.

82 prosenttia venäläisistä pitää Ukrainaa syyllisenä matkustajakoneen pudottamiseen, ilmenee tutkimuslaitos Levada-keskuksen tuoreesta kyselystä.

Tuhoutuneen koneen runkoa turmapaikalla.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suuri osa venäläisistä uskoo, että Ukrainan armeija ampui alas Malaysia Airlinesin matkustajakoneen Itä-Ukrainassa.

Riippumattoman ja luotettavana pidetyn tutkimuslaitoksen Levada-keskuksen tekemän kyselyn mukaan 82 prosenttia venäläisistä pitää Ukrainaa syyllisenä koneen pudottamiseen. Vain kolme prosenttia uskoo, että koneen ampuivat Itä-Ukrainan kapinalliset.

46 prosenttia Ukrainan syyllisyyteen uskovista sanoi ajattelevansa, että kone pudotettiin Ukrainan maasta ilmaan ammuttavalla ohjuksella. 36 prosenttia sanoi uskovansa, että koneen pudotti Ukrainan hävittäjä. Kyselyä varten haastateltiin 1 501 venäläistä Venäjän kuudessa suurimmassa kaupungissa.

Levada-keskuksen sosiologi Denis Volkov sanoi, että yleisen mielipiteen muodostamisesta päävastuussa ovat Venäjän valtion kontrolloimat televisiouutiset. Hänen mukaansa 94 prosenttia venäläisistä luottaa tv-uutisiin Krimin ja Ukrainan tapahtumien raportoinnissa.

– Televisioon on luotu erilainen todellisuus, jossa on erilaisia teorioita, erilaista historiaa ja erilaista kuvastoa, jossa Ukrainan joukot rinnastetaan fasismiin, Volkov sanoi.

Tutkimuksesta uutisoi brittilehti The Guardian.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä