Politiikan huipulle noustaan yhä nuorisojärjestöistä: Broileriksi haukkuminen huvittaa ja ärsyttää

Poliitikot kuvituskuva

Eduskunnassa nuorisopoliitikot oppivat nopeasti uuden roolin: äkkijyrkät mielipiteet saavat jäädä, ja vaatevarasto pannaan uusiksi. Nopeimmin nuorisojärjestöjen puheenjohtajista on edennyt Li Andersson, joka nousi vasemmistoliiton puheenjohtajaksi.

Poliitikot kuvituskuva

Arkadianmäelle nousi kevään 2015 eduskuntavaaleissa 14 alle 30-vuotiasta kansanedustajaa. Tästä joukosta puolet on nuorisojärjestön entisiä puheenjohtajia. Yle Uutiset kysyi, miten vuosi valtakunnan politiikassa on muuttanut heitä. 

Keskustan tuore puoluesihteeri Jouni Ovaska (29) suhtautuu huumorilla väitteisiin, joiden mukaan nuorisojärjestöissä kasvaa poliittisia broilereita.

– Itsekin olen oppinut nuorisojärjestössä, miten politiikassa toimitaan. Keskustan johdosta esimerkiksi Antti Kurvinen ja Katri Kulmuni ovat Keskustanuoria. Vanhemmasta kaartista sitä kautta politiikkaan ovat tulleet esimerkiksi Mari Kiviniemi ja Antti Kaikkonen, Ovaska sanoo.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen muistuttaa, että vaikka nuorisojärjestöistä löytyy uusia kykyjä, demarivaikuttajia on aina tullut myös muilta yhteiskunnan alueilta, esimerkiksi urheilusta.

Li Andersson, 29, vasemmistoliitto

Pisimmälle on päässyt Vasemmistoliiton Li Andersson, joka valittiin kesäkuussa puolueensa puheenjohtajaksi. 29-vuotias Andersson muistelee, miten hän nuoriso- ja opiskelijapolitiikkona kiersi maata ja ehti tutustua ihmisiin ja järjestötyöhön.

– On aika epäreilua kutsua nuoria politiikoita broilereiksi. Samaan aikaan kuitenkin mietitään koko ajan keinoja, joilla saadaan nuorten kiinnostus politiikkaan lisääntymään.

Li Anderssonin mielestä on hyvä, että nuorisojärjestöt ovat räväkämpiä kuin emopuolue ja voivat arvostelemalla muuttaa puoluetta.

Pitääkö nuorisopolitiikon muuttua, kun hän nousee kansanedustajaksi?

– Totta kai säilyt omana itsenäsi, mutta nyt on velvollisuus edustaa omaa puoluetta ja vaalipiiriä. Kun edustin Vasemmistonuoria, mielipiteet olivat kieltämättä välillä vähän radikaalimpia. Vaatekaappiakin oli uusittava, koska farkuissa ei voi mennä istuntotosaliin.

Myös vasemmistoliiton edellinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki nousi politiikkaan Vasemmistonuorista.

Wille Rydman, 30, kokoomus

Kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja Wille Rydman on tullut tunnetuksi räväköistä kommenteistaan. Hän on arvostellut monikulttuurisuutta, maahanmuuttoa ja ehdottanut sosiaalitukien leikkaamista.

Onko eduskunta on pehmentänyt tiukan oikeistolaisen nuorisopoliitikon?

– Pitää ymmärtää, että eduskuntatyö on kompromissien taidetta. Nuorisopolitiikassa on mahdollista olla enemmän ehdoton.

Mitä sanot, jos sinua nimitetään broilerikasvattamon tuotteeksi?

– Sitä sattuu loppujen lopuksi aika harvoin. Olen ollut oman tieni kulkija. Silloin kun olin nuorisojärjestössä, otin aika ajoin yhteen emopuolueen kanssa.

Samaan aikaan Rydmanin kanssa eduskuntaan nousi Kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja Susanna Koski.  

Ozan Yanar, 29, vihreät

Vihreiden Ozan Yanar on saanut esiintyä maahanmuuttajakansanedustajana. Hän itse kokee edustavansa ennemmin nuoria kaupunkilaisia.

Yanar on ensimmäinen Vihreiden ja nuorten opiskelijaliiton Vinon puheenjohtaja, joka on noussut eduskuntaan. Hän uskoo, että yksi syy siihen, on se, että vihreissä järjestön puheenjohtajuudet ovat lyhyitä ja ne jaetaan kahden puheenjohtajan kesken.

Muutos nuorisopoliitikosta kansanedustajaksi kävi äkkiä. Yanar ei muuttanut persoonallisuuttaan, mutta vaatevarasto meni uusiksi.

– Koin, että kansanedustajan on esiinnyttävä arvokkaasti, ja kun aloin saada palkkaa, ostin muutamia hyviä pukuja.

Joona Räsänen, 29, SDP

SDP:n ensimmäisen kauden kansanedustaja Joona Räsänen suhtautuu huumorilla väitteisiin polittiisista broilereista. Räsänen nousi eduskuntaan Demarinuorten puheenjohtajan paikalta.

– Olen tehnyt monenlaisia töitä ja perustanut yhden yrityksenkin.

Räsäsen mielestä nuorisopolitiikka auttaa pääsemään kiinni järjestötyöhön ja harjoittelemaan, mitä politiikka on. Loikkaus valtakunnan politiikkaan ei ollut valtava, mutta Räsänen on jo ehtinyt hämmästellä, miten vähän hallitus lopulta piittaa opposition ideoista, vaikka ne olisivat kuinka nerokkaita. 

Näkökulma: Maailma muuttuu, mutta Yhdysvaltain puoluekokoukset pitävät kiinni perinteistä

Tim Kaine ja Hillary Clinton Philadelphian puoluekokouksen loppuhuipennuksessa 28. heinäkuuta.

Yhdysvalloissa on jälleen pidetty kahden pääpuolueen kokoukset ja nimetty presidenttiehdokkaat marraskuun vaaleihin. Puoluekokoukset ovat viehättävä kurkistus vanhaan maailmaan suuren mediamyllerryksen keskellä, arvioi puoluekokouksia pitkään seurannut Ylen erikoistoimittaja Reijo Lindroos.

Tim Kaine ja Hillary Clinton Philadelphian puoluekokouksen loppuhuipennuksessa 28. heinäkuuta.

Koen vahvan déjà vun astellessamme Philadelphian helteessä kohti Salaisen palvelun ensimmäisiä turvatarkastajia.

Tässä on jotakin hyvin tuttua 16 vuoden takaa.

Valkoiset mediateltat näyttävät samoilta, niiden takana häämöttävä urheiluareena on juuri se sama Philadelphia Flyersin kotihalli.

Vain nimi areenan seinässä on vaihtunut. Vuonna 2000 se oli melkeinpä uudenkarhea First Union Center, nyt sponsori on vaihtunut ja julkisivussa lukee Wells Fargo Center.

Ainoa iso muutos on turvajärjestelyt. Lentokentiltä tutut läpivalaisukoneet tutkivat tarkalla silmällä reppujen sisällön. Viikkoa aiemmin republikaanien kokouksessa tarkastus oli vielä tiukempaa, nyt päästään helpommalla.

Kahden pääpuolueen puoluekokoukset ovat hämmästyttävällä tavalla säilyttäneet vanhan kaavansa, vaikka mediaympäristö on muuttunut rajusti.

Kaikki julkinen tapahtuu edelleen television prime timessa, parhaaseen katseluaikaan klo 19-23.

Suuret tv-yhtiöt ABC, CBS ja NBC näyttävät kokouksista pääkanavillaan suoraan kansalle vain illan huipentuman, viimeisen tunnin, jolloin lavalla ovat pääpuhujat.

Kaapelikanavat CNN ja MSNBC pyörittävät puoluekokoustapahtumia aamusta iltaan, neljä päivää yhtä soittoa kummankin puolueen kohdalla.

Katsojaluvut ovat olleet lievässä laskussa 2000-luvulla, mutta yllättävän hyvin puoluekokousten puhemylly, lyhyillä musiikkiesityksillä höystettynä, yhä katsojia vetää.

Demokraattien Philadelphian kokouksella tv-katsojia on ollut joka ilta noin 25 miljoonaa. Republikaanien kokousta seurasi päivittäin tv:n välityksellä pari miljoonaa vähemmän.

Sosiaalinen media on myllertänyt puoluekokousten tiedonvälityksen.

Aiemmin puoluekokousten raportoijat olivat pääosin vakavia politiikan toimittajia, nyt areenan kerrosten käytävät pursuvat pienten paikallisradioiden toimittajia, bloggareita ja twiittaajia.

Onnistuin republikaanien Clevelandin kokouksessa sattumalta törmäämään delawarelaiseen liikemieheen, joka oli lähellä päästä Yhdysvaltain senaattiin viime vaaleissa.

Haastateltava oli amerikkalaiseen tapaan huipputaitava analysoija.

Mutta ilmaisia haastatteluja ei ole…

Matkatessamme yhdessä puoluekokouspaikalle haastateltavani sanoi, että minä voin varmaan puolestani antaa amerikkalaiselle radioasemalle haastattelun eurooppalaisten suhtautumisesta Yhdysvaltain vaaleihin.

Quicken Loans Arenan meluisaan mediatilaan saavuttuamme minut esiteltiin mikrofonin takana istuvalle toimittajalle, ja hetken päästä oltiin jo suorassa lähetyksessä.

Revolverikysymykset  yrittivät saada minut vahvistamaan, että Barack Obama on ulkopolitiikassa päättämätön nahjus ja Eurooppa on tästä huolestunut…

Kymmenen minuutin suorassa lähetyksessä hikoilun jälkeen katsoin seinältä, mihin radioasemaan minut oli istutettu, ja siinä luki "Conservative Commandos Radio Show". Että sellainen tapaus.

Puoluekokouksista jää mieleen aina joku kohta, joka säilyy kovalevyllä.

Demokraattien kokouksesta Los Angelesissa vuonna 2000 elävä muisto on presidenttiehdokas Al Goren intohimoinen suudelma vaimonsa kanssa linjapuheen jälkeen. Se tuntui kestävän ikuisuuden, vaikka tv-yhtiöt mittasivat jälkikäteen keston olleen kolme sekuntia.

Media naureskeli heti seuraavana päivänä Goren tempulle. Suudelmaa pidettiin laskelmoituna, jäykän miehen maineessa oleva Gore halusi pehmentää kuvaansa ja osoittaa, että huikentelevasta esimiehestään Bill Clintonista poiketen hän on yhden naisen mies.

Gore ei Clintonia vaalikampanjaansa huolinut, ja huonostihan siinä lopulta Gorelle kävi.

Denverin puoluekokous vuonna 2008 oli monessa mielessä poikkeuksellinen.  

Nuori ensimmäisen kauden senaattori Barack Obama oli kaikkien yllätykseksi nujertanut puoluekoneiston suosikin Hillary Clintonin esivaaleissa.

Obama otti nimityksen vastaan ja piti linjapuheen sisäareenan sijasta Denverin jalkapallostadionilla. Puhetta kuunteli paikan päällä Denverin yössä ennätysyleisö, 84 000 katsojaa.

Seuraavassa puoluekokouksessa Charlottessa Obama oli välivaalien tappion murtama mies ja entinen terä oli poissa.

Avuksi tuli Bill Clinton, joka voimakkaalla puheellaan sai puoluekokouksen heräämään horroksesta.

Tämän Philadelphian puoluekokouksen loppuarvio tehdään historiankirjoittajien toimesta aikanaan, mutta minulla on tästä kokouksesta yksi huippukohta mielessä.

Se on maan ensimmäisen naisen Michelle Obaman tunteikas ja elegantti puhe buuausten sävyttämän ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi.

Michelle Obaman puhe upposi niin sandersilaisiin kuin clintonilaisiinkin yhtä tehokkaasti.

Vihapuhe ja vastustajan mollaaminen osataan kummassakin puolueessa.

Michelle Obama asetti Donald Trumpin edustamat arvot kyseenalaisiksi kylmänviileästi, mainitsematta Trumpin nimeä kertaakaan puheessaan.

Huippusuoritus.         

Punkin nousu ja uho – kolmen soinnun ihme syntyi 40 vuotta sitten

Grafiikka

Punk on rockilmiö, jolla ei ole synnyin- tai kuolinhetkeä. 1976 ei ole kuitenkaan mikään tuulesta temmattu vuosiluku. Moni punkkulttuuriin vaikuttanut bändi teki tuolloin ensilevynsä. Sex Pistolsin rääväsuinen esiintyminen televisiossa räväytti nuorisokapinan kaikkien silmille. Suomessakin elettiin ajan hermoilla.

Grafiikka

 

Tallissa Speden ja Irwinin harvinaisuudet – autolla pitää olla tarina

Spede Pasasen vanha BMW

Autoharrastuksen yksi tärkeimmistä asioista ovat auton paperit, joista selviävät menopelin alkuperä ja edelliset omistajat. Tämä koetaan tärkeäksi erityisesti silloin, kun auton uskotaan olleen jonkun tunnetun henkilön käytössä.

Spede Pasasen vanha BMW

Kuhmolaiselta autoharrastajalta Arto Appelgreniltä löytyy melkoinen arsenaali menneiden aikojen menopelejä. Autojen joukossa on useita harvinaisuuksia, kuten pitkään kadoksissa ollut, Irwin Goodmanin aikoinaan omistama Chevrolet Camaro, joka on nyt työn alla. Yhtä harvinaisia ovat myös Pertti ”Spede” Pasasen 60-luvulla hankkima BMW 2000C sekä vuonna 1996 ostama kaksipaikkainen Mercedes Benz -avoauto.

– Tuolloin vuonna 1996 näitä rekisteröitiin ainoastaan neljä kappaletta, ja tämän auton valmistenumero on 894. Näin aikoinaan Helsingin Sanomissa kuvan, jossa Spede esitteli viehättävälle naiselle tätä TGI-509-rekisterikilvellä varustetun auton kattomekanismia. Tein tuolloin päätöksen, että haluan juuri tuon auton itselleni. Kun tällaisia haaveita esittää, niin näköjään ne toteutuvat, kertoo Appelgren.

Autoharrastuksessa yksi tärkeimmistä asioista on se, että auton paperit ovat tallella ja omistajasuhteet selvillä. Tärkeää tämä on varsinkin silloin, kun kyseessä on juuri tietty auto. Appelgrenillä tällaisia alkuperäiset paperit sisältäviä autoja on monia, kuten Turun Sanomien ensimmäinen edustusmersu sekä Irwinin Camaro. Irwinin auton epäiltiin olevan Ruotsissa, mutta se löytyi lopulta Suomesta.

Paperit helpottavat myös autoja koskevien tarinoiden selvittämisessä ja juuri tarinat ovat niitä, jotka autoharrastukseen ovat antaneet pontta.

– Toiset harrastavat postimerkkien keräilyä, toiset keräävät rahaa ja minun osakseni on langennut autojen keräily, sanoo Appelgren.

Sielukkuus ja muotoilu viehättävät

Vaikka Appelgrenillä on monia autoja, niin yksi niistä on mielessä erityisesti: nuorena miehenä hankittu pyhimysvolvo.

– Entisöintiin meni kymmenisen vuotta. Se oli sellainen nuoruuden haave, joka tuli toteutettua. Jokaisessa hankkimassani autossa on omanlaisensa juttu ja varsinkin se tarina, joka on auton takana, kiinnostaa minua.

Aina eivät harrastajalle tulleet autot ole huonokuntoisia. Esimerkiksi Appelgrenillä on amerikkalaisvalmisteinen Cadillac, jolla on ajettu vain 50 000 mailia. Pesu ja vahaus riittivät autovanhuksen kunnostamiseen.

Aina ei autoharrastus ole näin helppoa. Ruosteisen auton hankinnassa ja sen kunnostamisessa alkuperäiseen asuun on haastetta. Juuri se onkin se kiehtova asia.

– Näissä vanhoissa autoissa on tekemistä ja fiksaamista. Vanhoja autoja osaa laittaa, mutta nämä uudet autot on aina laitettava tietokoneeseen ja sitä kautta korjattava. Vanhoissa autoissa on sielukkuutta enemmän ja muotoilu on persoonallista. Erityisesti italialaisissa muotoilu on uskomattoman hienoa, kertoo Appelgren.

Varaosien hankkimisessa Internet on oiva väline. Vähän valmistettuihin autoihin varaosia saa kuitenkin etsiä hyvinkin kaukaa.

– Esimerkiksi tuo aikoinaan Speden omistama BMW 2000C, jota on tehty 443 kappaletta, on sellainen jonka osat ovat metsästyksen takana. Tässäkin netti on iso apuväline, kun osia voi kerätä ympäri maailmaa.

Kotimainen työ kunniaan

Arto Appelgrenin keräysinto kohdistuu autojen lisäksi myös moniin muihin liikkuviin välineisiin kuten traktoreihin, mopoihin ja polkupyöriin. Tarina on näihinkin löydettävä, ja erityisesti suomalainen työ ja sen arvostus ovat hänelle tärkeitä arvoja.

– Polkupyörissä Jopoja arvostan juuri suomalaisen laatutyön vuoksi. Tällaisia ovat myös Uudessakaupungissa valmistetut vanhat Saabit, joiden arvostus on tällä hetkellä Suomessa vielä vähäistä. Maailmalla ne sen sijaan ovat arvostettuja. Itselläni on muutama Saab. Aikoinaan sanottiin, että saabismi on sairautta, mutta minusta ne ovat hyvä ja huolettomia autoja, perustelee kuhmolainen autokeräilijä Arto Appelgren.

Kuhmon Mobilistit on yhdistys, jonka perustivat vuonna 2009 neljäkymmentä aktiivista autoharrastajaa. Appelgren on yksi heistä ja hänellä on yhdistyksen kahdesta kunniajäsenestä numero kaksi. Ensimmäinen yhdistyksen kunniajäsen on Antero Kyllönen. Tällä hetkellä Kuhmon Mobilistien jäsenmäärä on 450 ja jäseniä on ympäri maailmaa.

– Pitkän linjan autoharrastaja Tapio Piitulainen asuu Australiassa saakka ja minulla oli kunnia toimittaa hänen Rolls Roycen keulaan meidän keulamerkki, kertoo Appelgren ylpeänä.

Tuore tutkimus: Diabetespotilaat alttiita monille syöville

Mies piikittää injektioruiskun sisällön käsivarteensa.

Yhteydelle ei ole löydetty selvää selitystä. Yksi selitys voi olla esimerkiksi korkea verensokeri.

Mies piikittää injektioruiskun sisällön käsivarteensa.

Monet syövät näyttäisivät olevan tavallista yleisempiä diabetespotilailla ja diabetekseen sairastuvilla, osoittaa tuore tutkimus.

Tutkimus perustuu 2,2 miljoonan 21–89-vuotiaan israelilaisen terveystietoihin vuosilta 2002–2012. Niiden perusteella diabetes liittyy suurentuneeseen syöpäriskiin riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tausta tai sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta. Diabetesta sairasti 160 000 osallistujaa. Seurannan aikana uusia tapauksia todettiin runsaat 400 000.

Diabetesta sairastavat sairastuivat muita todennäköisemmin maksa-, haima-, sappirakko-, vatsa-, munuais-, aivo-, paksu- ja peräsuoli-, keuhko-, munasarja- ja virtsarakkosyöpään sekä kohdun limakalvon syöpään. Myös leukemia, multippeli myelooma ja non-Hodgkinin lymfooma ja vaihdevuodet ylittäneillä naisilla rintasyöpä olivat yleisempiä diabeetikoilla. Miehillä diabetes liittyi jostain syystä pienempään eturauhassyövän riskiin.

Kaikkien syöpien riski oli kohonnut varsinkin diabetesdiagnoosin jälkeisen vuoden aikana. Tämä viittaa siihen, että osa syövistä oli alkanut kehittyä jo ennen seurantaa. Riskit havaittiin tosin myös myöhemmin.

Diabetes on yhdistetty monien syöpien riskiin myös aikaisemmissa tutkimuksissa ja niiden perusteella yhteys koskee sekä aikuistyypin että nuoruustyypin diabetesta. Yhteydelle ei ole löydetty selvää selitystä, mutta yksi syy voi olla korkea verensokeri.

Tutkimus on julkaistu American Journal of Epidemiology -lehdessä.

Päivän tärpit: Pankkien stressikestävyys julki, Ranskassa rukoillaan

Ihmiset rukoilevat kirkon edessä.

Euroopan pankkivalvoja paljastaa stressitestien tulokset, ja Ranskassa muistetaan kirkkohyökkäyksessä kuollutta pappia. Tänään tulossa on asiaa myös Venäjän pakotteiden hyödyistä suomalaisyrityksille Karjalassa.

Ihmiset rukoilevat kirkon edessä.

Vaikuttiko Brexit pankkivakauteen?

Euroopan pankkivalvoja on mitannut, miten suurimmat pankit kestäisivät erilaisia kriisejä. Niin sanotun stressitestin tulokset kerrotaan tänään myöhään illalla. Erityinen ennakkokiinnostus kohdistuu Italian pankkien vakauteen ja Britannian EU-eron vaikutuksiin. Stressitestien tarkoituksena on huomata etukäteen kehnoon kuntoon ajautumassa olevat pankit ja torjua laajemman pankkikriisin uhka.

Pakotteet hyödyksi Karjalassa

EU:n Venäjän-vastaiset talouspakotteet ovat hyödyttäneet Karjalassa toimivia suomalaisyrityksiä. Edulliset työvoimakustannukset ja alhainen ruplan kurssi ovat tehneet bisneksestä rajan takana entistä kannattavampaa. Kerromme tänään, miten suomalaisomistuksessa olevaa sahaa laajennetaan parhaillaan itärajan takana Kostamuksessa.

Ranska suree kirkkohyökkäyksessä kuollutta pappia

Ranskassa vietetään tänään rukouspäivää, jonka tarkoituksena on kunnioittaa veitsimiesten tappamaa pappia, isä Jacques Hamelia. Kaksi miestä hyökkäsi tiistaina katoliseen kirkkoon Normandiassa ja surmasi papin. Poliisi ampui hyökkääjät.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit puhuttavat

Demokraattien ja republikaanien puoluekokoukset ovat nyt ohi. Maailmalla ruodinta jatkuu siitä, millä eväillä puolueet käyvät syksyn vaalitaistoon. Presidentinvaalit järjestetään Yhdysvalloissa marraskuussa.

Microsoft karsii taas työvoimaansa – vähentämässä 2 850 työpaikkaa lisää

Microsoftin logo kuvan etualalla.

Vähennykset koskevat pääasiassa älypuhelinliiketoimintoja, Microsoft kertoo. Yhtiö on jo aiemmin ilmoittanut vähentävänsä yli tuhat työntekijää Suomesta.

Microsoftin logo kuvan etualalla.

Ohjelmistojätti Microsoft on ilmoittanut vähentävänsä jälleen työntekijöitään.

Yhtiön mukaan työpaikkoja voidaan vähentää jopa 2 850. Tämä vastaa noin 2,5:tä prosenttia sen työvoimasta.

Microsoftilla oli kesäkuun lopussa noin 114 000 työntekijää, uutistoimistot kertovat.

Microsoftin edustaja sanoo, että tämänkertaiset supistukset koskevat pääasiassa yhtiön älypuhelinliiketoimintoja. Uutistoimisto AP:n mukaan edustaja kieltäytyi kommentoimasta sitä, missä päin maailmaa supistukset tehdään, mutta totesi, että monelle vähennettävälle on jo ilmoitettu asiasta.

Vähennykset on määrä tehdä kesään 2017 mennessä.

Microsoft ilmoitti aiemmin heinäkuussa saaneensa yt-neuvottelunsa Suomessa päätökseen. Enintään 1 350 työntekijän kerrottiin menettävän työpaikkansa.

Miehemme maailmalla: Kansanvillitsijä Haider kotirinteessään

Jörg Haider oli tuttu näky kotiseutunsa Kärntenin rinneravintoloissa.

Vuonna 2008 liikenneonnettomuudessa kuollut Jörg Haider on yksi Euroopan viime vuosikymmenien merkittävimmistä äärioikeistojohtajista. Hänen jalanjäljissään on noussut kansanvillitsijöitä, joista vain muutaman menestys on jatkunut yhtä pitkään. Miehemme maailmalla -radiosarjassa palataan talveen 2000, jolloin Haider oli voittanut vaalit ja aiheuttanut diplomaattisen selkkauksen EU:ssa.

Jörg Haider oli tuttu näky kotiseutunsa Kärntenin rinneravintoloissa.

Voit kuunnella Miehemme maailmalla -sarjaa tästä linkistä. Tämän viikon jaksossa käydään Kärntenissä Itävallassa Vapauspuolue FPÖ:n silloisen johtajan Jörg Haiderin luona.

Toppapuvussa kansan keskellä

Oli helmikuu 2000. Tarja Halonen oli valittu Suomen presidentiksi muutama päivä aiemmin.

Itävallassakin oli hiljattain pidetty vaalit. Haiderin FPÖ sai yli neljänneksen äänistä ja olisi tulosten perusteella kuulunut hallitukseen. Muu Eurooppa oli kuitenkin puuttunut Itävallan asioihin.

EU uhkasi jopa katkaista diplomaattisuhteensa Itävaltaan, mikäli Haider pääsee ministeriksi. Syynä olivat Haiderin rasistinen retoriikka ja rienaava puhetyyli.

Haider osallistui rennosti toppapuvussa ulkoilmatilaisuuteen rinneravintolassa. Haiderin nimi oli koko maailman huulilla ja paineet arvatenkin kovat, mutta stressistä ei näkynyt merkkiäkään.

Onnitteli suomalaisia Halosen valinnasta

Hyväntuulinen Haider aloitti haastattelun onnittelemalla Halosta vaalivoitosta ja suomalaisia hyvästä presidenttivalinnasta.

Tämä tuskin imarteli Halosta eikä Haider tainnut tarkoittaa sitä, mitä sanoi. Sosiaalidemokraattina Halonen oli hänen poliittinen vihollisensa.

Hän kuitenkin osasi ohjata haastattelua ottamalla kiinni yleisölle eli tässä tapauksessa suomalaisille tärkeästä ajankohtaisesta teemasta.

– Toivon Halosen ajavan Suomen ja muiden pienempien valtioiden intressejä EU:ssa. Jotta se, mitä Itävallassa on juuri nähty, ei muodostuisi käytännöksi, Haiden sanoi.

Puhui itsestään monikossa

– Toivon, että Halonen palauttaa luottamuksen Suomen ja Itävallan välille. Valtioidemme väliset suhteet ovat hyvät ja perinteikkäät. Tasavallan presidentin on pidettävä huolta siitä, että etenkin suhteet pienempiin maihin ovat kunnossa, hän jatkoi.

Kysyin, että entä toisinpäin. Mitä hän itse aikoi tehdä voittaakseen muiden EU-maiden luottamuksen?

Haider vastasi monikossa, me Haiderina. Hänen mielestään luottamuksen voi voittaa vain siten, että hänen puolueensa pääsee hallitukseen ja tekee siellä niin hyvää työtä, että muut EU:ssa huomaavat muodostaneensa heistä väärän käsityksen.

"Demokratiassa ei voi kieltää sanoja"

Taktisista syistä hän kieltäytyi haastattelussa myöntämästä, että FPÖ ei pääse hallitukseen. Se oli silloin jo selvää. Muun Euroopan luottamusta oli vaikea palauttaa. Haider oli haukkunut ja nimitellyt muiden EU-maiden presidenttejä.

Häntä boikotoitiin retoriikkansa takia. Hän puhui muun muassa liikakansoittamisesta. Tuota sanaa käyttivät viimeksi natsit.

Tiukkasin, miksi?

Haider vastasi yhtä tiukasti, että demokratiassa ei voi kieltää sanoja. Esimerkiksi Sveitsissä ja Ranskassa on käytössä vastaavia sanoja ja sanontoja, hän väitti.

"Ei tekemistä kolmannen valtakunnan kanssa"

Haider työskenteli Kärntenin kuvernöörinä, mutta joutui eroamaan sen jälkeen, kun kehui natsien työllisyyspolitiikkaa. Kysyin, mitä hän ajatteli nyt kymmenen vuotta myöhemmin, kolmannesta valtakunnasta? Hän vastasi taas monikossa.

– Sen kanssa meillä ei ole mitään tekemistä. Kutsumme itseämme Vapauspuolueeksi, koska haluamme edistää ihmisten vapautta emmekä sulkea heitä johonkin diktatuuriin, hän sanoi.

Hänestä ei saanut otetta. Hän hymyili ja kehotti maistamaan paikallista olutta.

Yle valvoi: Tässä yön uutiset lyhyesti

Hillary Clinton Philadelphian puoluekokouksessa 29.7.2016.

Yhdysvalloissa Hillary Clinton on virallisesti ottanut vastaan demokraattien presidenttiehdokkuuden. Indonesia on arvostelusta huolimatta teloittanut vankeja. Yhdysvallat vahvistaa siviilien kuolleen Syyrian pommituksissa. YK keskeyttää avustuskuljetukset Nigerian Bornoon.

Hillary Clinton Philadelphian puoluekokouksessa 29.7.2016.

Hillary Clinton virallisesti demokraattien presidenttiehdokkaaksi

Hillary Clinton otti vastaan Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuuden puoluekokouksessa Philadelphiassa. Clinton esitti puheessaan näkemyksensä Yhdysvaltain tulevaisuudesta. Hän mainitsi tärkeimmäksi tavoitteekseen presidenttinä luoda lisää mahdollisuuksia ihmisille sekä parempipalkkaisia työpaikkoja. Clinton sanoi, että Donald Trump yrittää lietsoa pelkoa ja ihmisiä toisiaan vastaan.

Indonesia teloitti neljä kuolemaantuomittua vankia vetoomuksista huolimatta

Indonesia on arvostelusta huolimatta jälleen teloittanut neljä huumeiden salakuljetuksesta kuolemantuomion saanutta vankia. Heistä yksi oli indonesialainen ja kolme nigerialaista. Myöhemmin tällä viikolla maa aikoo teloittaa vielä kymmenen vankia lisää. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja Euroopan unioni ovat vastustaneet teloituksia.

Yhdysvallat vahvistaa uusia siviilikuolemia Syyrian Isis-pommituksissa

Yhdysvaltain puolustushallinto on vahvistanut, että sen ilmaiskuissa Syyriassa on kuollut siviilejä. Yhteensä Yhdysvallan ilmaiskuissa Syyriassa on vahvistetusti kuollut ainakin 55 siviiliä. Yhdysvallat on tehnyt selvityksen, jossa on käyty läpi 28. heinäkuuta 2015 – 29. huhtikuuta 2016 tehtyjä iskuja. Yhdysvallat on lisäksi luvannut selvittävänsä viikon takaisen Manbijin iskun, jossa puolueettomien tarkkailijoiden mukaan kuoli 56 siviiliä.

YK keskeyttää avustukset Nigerian Bornoon saattueeseen tehdyn hyökkäyksen takia

YK on päättänyt keskeyttää avustuskuljetukset Nigerian koilliseen Bornon osavaltioon avustussaattueeseen tehdyn iskun takia. YK:n lastensuojelujärjestö Unicefin avustuskuljetukseen iskettiin syrjäisellä seudulla.  Iskussa haavoittui viisi ihmistä. Nigerian armeijan mukaan iskusta epäillään terroristijärjestö Boko Haramin jäseniä. Lähes 250 000 lasta Bornon osavaltiossa kärsii hengenvaarallisesta aliravitsemuksesta.

Yhdysvallat vahvistaa uusia siviilikuolemia Syyrian Isis-pommituksissa

Kolme Hornet hävittäjää ilmassa.

Yhdysvallat on tehnyt selvityksen, jossa on käyty läpi 28. heinäkuuta 2015 - 29. huhtikuuta 2016 tehtyjä iskuja.

Kolme Hornet hävittäjää ilmassa.

Yhdysvaltain puolustushallinto on vahvistanut, että sen ilmaiskuissa Syyriassa on kuollut siviilejä. Yhteensä Yhdysvallan ilmaiskuissa Syyriassa on vahvistetusti kuollut ainakin 55 siviiliä.

Yhdysvallat on tehnyt selvityksen, jossa on käyty läpi 28. heinäkuuta 2015 - 29. huhtikuuta 2016 tehtyjä iskuja. Tarkemmin on keskitytty kuuteen iskuun.

Selvitystä on tehty, koska puolueettomat tarkkailijat ovat sanoneet, että Yhdysvaltain iskuissa on kuollut siviilejä. Erityisesti 19. heinäkuuta Manbijssa Syyriassa tehty isku on raivostuttanut.

Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan Manbijin iskussa kuoli ainakin 56 siviiliä. Järjestön mukaan Yhdysvaltain johtaman liittouman iskuissa on kuollut noin 600 syyrialaissiviiliä sitten syyskuun 2014.

Yhdysvallat on luvannut selvittävänsä Manbijin iskun.

Lepakon näkee varmimmin iltahämärissä – bongauksella kerätään tietoja levinneisyydestä

Lepakko ( vesisiippa) puun rungolla.

Lepakot lähtevät liikkeelle päiväpiiloistaan hieman auringonlaskun jälkeen. Silloin niitä voi nähdä paljain silmin vaaleaa taivasta vasten.

Lepakko ( vesisiippa) puun rungolla.

Kolopuut ja vanhat rakennukset tarjoavat päiväpiiloja lepakoille. Pyhtäältä pienen Kärsäjärven rannoilta löytyy molempia. Lepakkotutkija Veronika Laine kertoo, että hän on useana vuonna käynyt järven tuntumassa kuuntelemassa ja katselemassa lepakoita, mutta myöskin pyydystämässä ja rengastamassa.

– Alueena tämä on hyvin lepakkomainen. Täällä on vettä, metsää ja aukioita, eli saalistuspaikkoja ja kolopuita lepakoille, Laine kuvailee.

Kärsäjärvellä on Laineen mukaan ainakin vesisiippoja ja pohjanlepakoita. Siltä löytyy myös viiksisiippoja ja isoviiksisiippoja.

Lepakon voi tunnistaa lentotyylistä

Päivisin lepakot nukkuvat esimerkiksi puiden koloissa, vanhoissa linnunpöntöissä, piharakennuksissa tai ullakoilla.

Lepakot lähtevät saalistamaan, kun hämärä laskeutuu. Laine kertoo, että silloin niitä voi nähdä paljain silmin vaaleaa taivasta vasten. Esimerkiksi vesisiipan tunnistaa siitä, että se saalistaa hyönteisiä aivan veden pintaa hipoen. Tosin vesistöjen yllä saalistava lepakko voi olla myös harvinaisempi lampisiippa, josta on tehty muutamia havaintoja Kaakkois-Suomessa.

Lepakkobongaus lisää tietoa lepakkojen levinnäisyydestä

Viikonloppuna, 29.—31. heinäkuuta Suomen lepakkotieteellinen yhdistys järjestää lepakkobongaustapahtuman, jossa ihmiset voivat havainnoida lepakoita. Havaintopaikan voi valita itse, mutta tarkoitus on, että havaintoja kerätään tunnin ajan. Liikkeelle kannattaa lähteä iltahämärissä, jolloin lepakot lähtevät liikkeelle. Laine kertoo, että lepakot pitävät taukoa keskemmällä yötä ja lähtevät uudelleen lentoon aamuhämärissä.

Lepakkohavainnot voi ilmoittaa sähköisellä kaavakkeella yhdistyksen sivujen kautta. Tavoitteena on saada tietoa siitä, missä kaikkialla lepakoita on ja miten eri lajit ovat levinneet. Suomessa on tavattu yhteensä 13 lepakkolajia. Yleisimmät lepakkolajit ovat pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvayökkö.

Havaintoja kaivataan erityisesti Pohjois-Suomesta

Viime vuonna havaintoja lepakoita tuli yhteensä 133 kaikkiaan 101 eri havaintopaikalta. Laine kertoo, että havaintoja kaivataan erityisesti Pohjois-Suomesta, josta havaintoja on kertynyt vähemmän.

Lepakkolajia voi yrittää päätellä lentotyylistä ja paikassa, jossa lepakko saalistaa. Parhaiten lajitunnistus onnistuu kuitenkin ultraäänidetektorilla, joka muuttaa lepakoiden ääntelyn ihmiskorvin kuultavaksi. Laineen mukaan harjaantunut korva voi tunnistaa pohjanlepakon ja vesisiipan suoraan detektorin kaiuttimesta. Varminta on kuitenkin siirtää äänet tietokoneelle, jossa niitä voi analysoida tarkemmin lajin varmistamiseksi.

Pumpattavat hotellit paikkaavat tapahtumien majoituspulaa

Kapselihotelli tarjoaa yöpyjälle vaihtoehdon.

Liikuteltavat hotellihuoneet ovat kovassa suosiossa Euroopan suurilla festivaaleilla. Tänä kesänä myös täkäläisissä tapahtumissa on kokeiltu pumpattavia kapseleita. Ilmasolu nousee pystyyn kymmenessä minuutissa eikä rysähdä kasaan edes kovassa tuulessa.

Kapselihotelli tarjoaa yöpyjälle vaihtoehdon.

Jyväskylän Laajavuoreen on noussut kapselikylä MM-rallien ajaksi. Kuution muotoiset mobiilihotellit ovat uusi majoitusvaihtoehto.

– Sisämitat ovat 2,3 kertaa 2,3 metriä, ja korkeuttakin on se sama, kertoo Olli Lehtinen konttihotellimajoitusta tarjoavasta Snoozy Finlandista.

Kapselihotelli sänkyineen muistuttaa laivan hyttiä, mutta omaa vessaa tai suihkua ei ole. Yhteen majoituskonttiin mahtuu enimmillään neljä ihmistä.

Huoneen led-valaistuksen väriä voi säätää, ja seinässä on latauspistoke mobiililaitteille. Ovet lukkiutuvat sähkölukolla, jolloin kapseliin on turvallista jättää tavarat tapahtuman ajaksi. 

Pumpattava parakki

Yli 300 kiloa painava kapseli pysyy kasassa alumiiniputkien avulla. Huoneet kuljetetaan litistettyinä ja pumpataan pulleiksi paikan päällä. Rekan puoliperävaunuun niitä mahtuu kerralla neljäkymmentä. Hotellihuone on pystyssä kymmenessä minuutissa.

Snoozy Finland on testannut kapseleita tänä kesänä Seinäjoen Provinssirockissa, Pori Jazzissa ja Joensuun Ilosaarirockissa.

– Kyllä se pitää sateen ja kestää koviakin tuulenpuuskia, Olli Lehtinen kertaa ensimmäisen kesän kokemuksia.

Kun teltta ei enää kelpaa

Kapselihotellin myyntivaltti on se, että ne voidaan pystyttää aivan tapahtuman ytimeen.

– Vähän kuuma se on helteellä keskellä päivää, mutta selvästi viileämpi kuin teltta. Ilmatäyte antaa nukkujalle aamulla pari tuntia lisää aikaa, kun solu ei kuumene samalla tavalla kuin teltta, Olli Lehtinen lupaa.

Kapselihotellit ovat etenkin nuorten aikuisten suosiossa.

– Yöpyjät ovat sellaista melkein aikuista väkeä, jotka eivät halua enää teltassa yöpyä, mutta hotelli on liian kallis tai kaukana. Yleensä perinteiset hotellit ovat tapahtumien aikaan myös täynnä, Lehtinen tietää.

Vielä rallien alkaessa torstaina Jyväskylän 32 huoneen ilmahotellissa oli tilaa majoittujille.

Olli Lehtistä jututti Pauliina Tolvanen.

Osa Ruotsin kunnista kielsi mustat jätesäkit – mitä tekee Suomi?

Ylitsepursuava roskalaatikko, jätesäkki maassa.

Ainakaan Lapissa ei ole vielä jätehuoltomääräyksiin kirjattu, minkä värinen roska-astian jätesäkin tulisi olla. Ruotsissa osa kunnista on kieltänyt mustat jätesäkit ja määrännyt kotitalouksia käyttämään kirkkaita säkkejä.

Ylitsepursuava roskalaatikko, jätesäkki maassa.

Jotkin kunnat Ruotsissa ovat päättäneet, että niiden alueella roska-astioissa on käytettävä läpinäkyviä jätesäkkejä mustien sijaan. Tällä ajatellaan lajittelun ja jätteenkerääjien turvallisuuden parantuvan. Kysyimme Lapin jäteyrityksiltä, kuinka ne suhtautuvat tällaiseen ideaan. 

Yhdeksän kunnan alueella toimivan jätehuoltoyhtiö Lapecon toimitusjohtaja Osmo Aikio näkee, että ajatus on hyvä. Pussin läpi näkisi paitsi jätteen laadun myös sen, onko roskiin laitettu vaarallisia aineita.

– Siellä voi olla bensiiniä tai muuta sisällä, vaikka dynamiittia, pohtii Aikio mustan jätesäkin huonoja puolia.

Jäteauto tulessa syttyvän aineen vuoksi

Kolmen kunnan jätehuollosta vastaava Napapiirin Residuum sekä jätteitä keräävää Rovaniemen Ekoteam eivät näe kirkkaissa jätesäkeissä juurikaan hyötyä.  Roskathan laitetaan isoihin jätesäkkiin pienemmissä pusseissa ja roska-astiatkin tyhjennetään nykyään säkkiin koskematta.

– Tätä (Ruotsin mallia) ei ole harkittu, sanoo Napapiirin Residuumin tiedottaja Aila Kauppila.

Tosin Rovaniemen Ekoteamin toimitusjohtajan Erkki Virtasen mukaan heidän jäteautoonsa on syttynyt tulipalo pari kertaa, kun joku on laittanut talousroskan sekaan sinne kuulumatonta jätettä.

Värillisiä pusseja käytetään Suomessakin lajittelun vuoksi

Roska-kuskien turvallisuutta on jo kaikkien kolmen yhtiön alueella parannettu kieltämällä jätesäkkien kiinnittäminen pelkkään metallitelineeseen. Säkille on oltava erillinen roska-astia, josta roskat voidaan kipata muualta ohjaamalla jäteauton sisälle.

Esimeriksi Pellon, Ranuan ja Rovaniemen yhteisissä jätehuoltomääräyksissä on näin kirjattu, sanoo Napapiirin Residuumin tiedottaja Aila Kauppila.

– Mahdollisimman paljon käytettäisiin tällaisia koneelliseen kuormaukseen soveltuvia jäteastioita, että ylipäätänsä jätteen käsittely olisi turvallista ja helppoa ja miksei nopeaakin. Myöskin kustannuspuoli olisi kohtuullisempi.

Suomen jätelainsäädännössä ei suoraan ota kantaa esimerkiksi siihen, minkä värinen jätesäkin pitäisi olla. Joillakin eteläisemmän Suomen paikkakunnilla erivärisiä jätepusseja käytetään, jotta jäteaseman optinen lajittelija tunnistaisi ne.

Hillary Clinton otti virallisesti vastaan demokraattien presidenttiehdokkuuden

Uutisvideot: Hillary Clinton Philadelphiassa

Hilary Clinton piti yhteistyötä korostavan ensimmäisen linjapuheensa puoluekokouksessa Philadelphiassa. Clinton korosti puolueensa ja koko kansakunnan yhtenäisyyttä sekä kykyä voittaa vaikeudet yhdessä.

Uutisvideot: Hillary Clinton Philadelphiassa

Hillary Clinton on ottanut virallisesti vastaan demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuuden Yhdysvalloissa. Clinton piti linjapuheensa demokraattien puoluekokouksessa Philadelphiassa. Puheessaan hän esitti näkemyksensä Yhdysvaltain tulevaisuudesta. 

Clinton pyrki puheessaan esittämään itsensä yhdistäjänä vaikeina aikoina.

Aivan alkuvaiheessa puhettaan Clinton kiitti kanssakilpailijaansa Bernie Sandersia ja hänen kannattajiaan. "Olen kuullut teitä", Clinton sanoi.

Clinton muutenkin korosti yhteistyön merkitystä. Siitä tuli kantava teema puheen aikana.

– Meidän täytyy kaikkien tehdä yhteistyötä, jotta voisimme kaikki seistä yhdessä, Clinton sanoi.

Clinton sanoi, että Donald Trump yrittää lietsoa pelkoa ja ihmisiä toisiaan vastaan ja eristää Yhdysvallat muusta maailmasta.

– Hän haluaa amerikkalaisten pelkäävän tulevaisuutta, Clinton sanoi.

– Ainoa asia, jota meidän tulee pelätä, on pelko itse.

Clinton myös napautti Trumpia vielä kovemmin äänenpainoin:

– Hän menettää malttinsa pienestäkin provokaatiosta. Mies, jolle voi asettaa syötin Twitterissä, ei ole mies, jolle voi uskoa ydinaseet.

Otti vastaan ehdokkuuden

– Nöyryydellä, päättäväisyydellä ja rajattomalla luottamuksella Amerikkaan lupaan, että otan vastaan nimityksenne Yhdysvaltain presidentiksi, Clinton sanoi valtavien suosionosoitusten hukuttaessa puheen alleen.

Hillary Clintonista tuli näin virallisesti Yhdysvaltain ensimmäinen naispresidenttiehdokas.

Clinton sanoi haluavansa olla presidentti "demokraateille, republikaaneille kuin sitoutumattomillekin".

Talous ei toimi

Hänen mukaansa Yhdysvaltain talous "ei toimi vielä niin kuin pitäisi".

Clinton halusi muurin sijasta talouden, jossa jokaiselle halukkaalle riittää töitä. Hän sanoi haluavansa työpaikkoja niille siirtolaisille, jotka ovat maahan jo saapuneet.

Clinton halusi myös luoda valtavasti uusia työpaikkoja sekä velvoittaa suuryritykset toimimaan yhteiskunnan hyväksi. Hän sanoi myös haluavansa yliopistojen lukukausimaksut poistettua keskiluokalta.

Suuret suosionosoitukset Clinton sai myös, kun hän mainitsi "uskovansa tieteeseen" ja lisäsi, että ilmastonmuutos on todellinen asia.

Lisäksi Clinton puhui aseiden rajoittamisesta.

– En ole täällä, jotta ottaisin aseenne pois. En vain halua, että joudutte jonkun sellaisen ampumaksi, jolla ei olisi pitänyt olla aseita alun perinkään.

 

Suomalaisten yöpymiset Virossa ponkaisivat taas kasvuun – "Nyt tehdään lyhyempiä matkoja lähialueille, missä on turvallista"

Muurit ympäröivät edelleen Tallinnan keskiaikaista vanhaakaupunkia.

Viron matkailun edistämiskeskuksen mukaan tammi-toukokuussa suomalaisten yöpymisiä kirjattiin maassa lähes 570 000. Myös kesäkuukausien ennakkoluvut ovat näyttäneet hyvältä.

Muurit ympäröivät edelleen Tallinnan keskiaikaista vanhaakaupunkia.

Suomalaiset ovat taas innostuneet Viroon matkustamisesta. Viron matkailun edistämiskeskuksen mukaan suomalaismatkailijoiden yöpymisten määrä oli tammi-toukokuussa kuuden prosentin kasvussa edellisvuoteen nähden.

Alkuvuonna suomalaisten yöpymisiä kirjattiin Virossa lähes 570 000. Myös kesäkuukausien ennakkoluvut ovat näyttäneet edistämiskeskuksen mukaan hyvältä.

Tilastot yllättävät, koska viime vuonna suomalaisten Viron yöpymisissä tuli takapakkia. Tästä vuodesta taas ennakoidaan kaikkien aikojen parasta matkailuvuotta Virossa.

Miksi suomalaiset ovat taas löytäneet Viron, Viron matkailun edistämiskeskuksen aluejohtaja Toomas Tärk?

– Yhtenä tärkeimpänä tekijänä on hotellien ja matkailualan kova työ. Lähialueilla on tehty paljon markkinointia ja yhteistyö suomalaisten matkanjärjestäjien kanssa on tärkeässä asemassa.

– Viime vuonna Suomen taloustilanne oli mikä oli, eikä ollut kauheasti positiivisia uutisia koko vuonna. Nyt tuntuu, että suomalaisten luottamus talouteen on ehkä kohentunut ja sitten lähdetään myös matkustamaan.

– Nyt tehdään lyhyempiä matkoja lähialueille, missä on turvallista, mutta siellä on kuitenkin ohjelmaa ja nähtävyyksiä. Ja erityisesti perheet ovat matkustaneet Viroon.

Suomalaisten suosikkikohde Virossa on edelleen pääkaupunki Tallinna. Yli puolet suomalaisten yöpymisistä kohdistuu sinne. Kiinnostavatko suomalaisia muut kohteet Virossa?

– Yhä enemmän mennään kauemmas. Kesällä Pärnu on suosituin kohde perheille, mutta Tartto on kovassa nousussa. Myös Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suomalaiset menevät kovasti.

Mitä suomalaiset haluavat tehdä Virossa?

– Varmasti laidasta laitaan. Suomalaisia matkustaa Viroon vauvasta vaarin ja jokaisella on omat mielenkiinnon kohteensa. Joko vaan shoppailemaan tai sitten rantalomalle. Käydään patikoimassa tai pyöräilemässä, mutta samalla nautitaan kylpylälomasta ja käydään konsertissa tai teatterissa. Käydään hyvissä ravintoloissa syömässä ja nautitaan siellä olemisesta.

Viron myönteisestä matkailukehityksestä uutisoi tiistaina myös Kauppalehti.

Costa Rican edustalla kahden tonnin huumetakavarikko

Costa Rica kertoo takavarikoineensa tänä vuonna noin 10 000 kiloa kokaiinia operaatioissa eri puolilla maata.

Costa Rican rannikkovartiosto on tehnyt mittavan huumetakavarikon. Etsinnässä Costa Rican lipun alla Tyynellämerellä olleeseen alukseen löytyi 2,3 tonnia kokaiinia yli 160:ssä paketissa.

Aluksen neljä miehistön jäsentä on pidätetty. Heitä uhkaa jopa 20 vuoden vankeustuomio.

Costa Rican turvallisuusministeriön mukaan maa on tänä vuonna takavarikoinut lähes 10 000 kiloa kokaiinia operaatioissa ympäri maata.

Keski-Amerikka on keskeinen huumeiden salauljetusreitti. Valtaosa Latinalaisessa Amerikassa tuotetusta kokaiinista salakuljetetaan Yhdysvaltoihin Keski-Amerikan ja Meksikon kautta.

YK keskeyttää avustukset Nigerian Bornoon saattueeseen tehdyn hyökkäyksen takia

Lähes 250 000 lasta Nigerian koillisessa Bornon osavaltiossa kärsii hengenvaarallisesta aliravitsemuksesta.

Yhdistyneet kansakunnat on päättänyt keskeyttää avustuskuljetukset Nigerian koilliseen Bornon osavaltioon Unicefin saattueeseen tehdyn iskun takia.

YK:n lastensuojelujärjestö Unicefin mukaan isku tehtiin syrjäisellä alueella, kun saattue oli palaamassa avustuskuljetusmatkaltaan Bamasta.  Iskussa haavoittuivat Unicefin työntekijä, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön urakoitsija, kaksi avustuskuljetusta saattanutta sotilasta ja yksi siviili.

Nigerian armeijan mukaan iskusta epäillään terroristijärjestö Boko Haramin jäseniä.

Lähes 250 000 lasta Bornon osavaltiossa kärsii hengenvaarallisesta aliravitsemuksesta. Unicefin mukaan heistä joka viides on vaarassa kuolla, jos tarvittavaa hoitoa ei saada nopeasti.

Boko Haram aloitti kapinan kuusi vuotta sitten Nigeriassa, josta se on laajentunut myös naapurimaihin Kameruniin, Nigeriin ja Tšadiin niiden yrittäessä auttaa Nigeriaa ääriryhmien torjumisessa.

Indonesia teloitti neljä kuolemaantuomittua vankia vetoomuksista huolimatta

Teloituksia vastustava kynttilämielenosoitus Indonesiassa 28. heinäkuuta 2016.

Mm. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja EU ovat vastustaneet teloituksia. Indonesian presidentin mukaan huumeiden vastaisessa taistelussa salakuljettajia on kuitenkin rangaistava ankarasti.

Teloituksia vastustava kynttilämielenosoitus Indonesiassa 28. heinäkuuta 2016.

Indonesia on teloittanut neljä huumeiden salakuljetuksesta kuolemantuomion saanutta vankia. Heistä yksi oli indonesialainen ja kolme nigerialaista. Myöhemmin tällä viikolla maa aikoo teloittaa vielä kymmenen vankia lisää.

Teloitukset olivat kolmannet vuonna 2014 presidentiksi valitun Joko Widodon aikakaudella. Viimeksi Indonesia teloitti kahdeksan huumekaupasta tuomittua vankia huhtikuussa 2015. Joukossa oli kaksi australialaista, mikä herätti laajaa paheksuntaa maailmalla.

Tuomittujen sukulaiset ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vedonneet Indonesiaan vankien henkien säästämiseksi. Myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja Euroopan unioni ovat vastustaneet teloituksia. Widodo on kuitenkin painottanut, että Indonesia taistelee huumeita vastaan ja siksi huumekauppiaita pitää rangaista ankarasti. 

Kuolemaantuomittujen osastoilla on Indonesian vankiloissa yhteensä yli 150 vankia. Heistä osa on kotoisin Filippiineiltä, Ranskasta ja Isosta-Britanniasta. Indonesia aikoo teloittaa tänä vuonna 16 vankia ja ensi vuonna yli 30.

HJK herkutteli vierasmaaleilla Eurooppa-liigassa – komea voitto Göteborgista!

Alfredo Morelos kuvassa

HJK otti ison askeleen kohti Eurooppa-liigan pudotuspelikierrosta, kun joukkue haki komean 2-1-voiton IFK Göteborgin vieraana. Kaksi vierasmaalia takaavat Klubille loistavat lähtökohdat viikon päästä Helsingissä pelattavaan toiseen osaotteluun. Jobinpostia HJK:lle toi Atomin loukkaantuminen.

Alfredo Morelos kuvassa

Helsingin Jalkapalloklubi otti jättiloikan kohti Eurooppa-liigan pudotuspelikierrosta, kun se haki komean vierasvoiton ruotsalaiselta IFK Göteborgilta lukemin 2-1 (0-0).

Sankariksi nousi kolumbialaiskärki Alfredo Morelos, joka laukoi voittomaalin komeasti 75. peliminuutilla. Moreloksen luja laukaus kimposi tolpasta maalivahti John Alvbågen päähän, josta pallo kimposi maaliin.

Osuman alusti pitkällä syötöllä Atom, joka loukkaantui tilanteessa. Japanilaisen nilkka näytti vääntyvän, ja päävalmentaja Mika Lehkosuo oli pakotettu ottamaan tähtipelaaja vaihtoon.

Klubi oli mennyt 1-0-johtoon heti toisen puoliajan alussa juuri Atomin maalilla. Göteborg tuhri pallon Morelokselle, joka syötti vastahyökkäyksen päätteeksi Atomille. Taitava japanilainen puijasi ruotsalaispakin sivuun ja laukoi pallon komeasti alanurkkaan.

HJK pelasi johtomaalinsa jälkeen fiksusti, eikä Göteborg päässyt kovinkaan vaarallisille paikoille ennen 73. peliminuuttia. IFK nousi tuolloin tasoihin ikävällä tavalla, kun flipperipallo HJK:n rangaistusalueella päätyi Emil Salomonssonille, joka sutaisi pallon ohi Dähnen.

Laatupaikkoja jo avausjaksolla

Ottelun avausjakso oli maaliton, mutta molemmilla joukkueilla oli siinäkin loistavia paikkoja.

Göteborg aloitti terävästi, ja sillä oli ensimmäisen reilun vartin aikana muutama hyvä paikka siirtyä johtoon. Hyökkääjä Tobias Hysénin laukauksen maalivahti Thomas Dähne torjui vaivoin, ja kärkipari Sören Rieksin veto viuhui niukasti ohi.

HJK pääsi peliin paremmin mukaan avausjakson kuluessa ja sai pallon maaliin 25. minuutilla. Tuomari Kevin Clancy kuitenkin hylkäsi osuman, koska Ivan Tatomirovic rikkoi maalivahti Alvbågea Nikolai Alhon antamassa vapaapotkutilanteessa.

HJK:n toisen jakson maalivirettä ennakoivat myös Moreloksen veto sivuverkkoon sekä Atomin ja Medon tuliset kudit, jotka Alvbåge pystyi vaivoin torjumaan. Kullanarvoista vierasmaalia ei kuitenkaan vielä avausjaksolla nähty.

Otteluparin toinen osa pelataan torstaina 4. elokuuta Helsingissä, ja kaksi vierasmaalia antavat HJK:lle loistavat asetelmat kotiotteluun. Voittaja etenee Eurooppa-liigan pudotuspelikierrokselle, josta edetään kilpailun lohkovaiheeseen. HJK pelasi lohkovaiheessa vuonna 2014.

IFK Göteborg - HJK 1-2 (0-0)

0-1 Atom (47.)
1-1 Salomonsson (73.)
1-2 Morelos (75.)

S-ryhmä vastaa kritiikkiin: "Kyse ei ole niin isosta tiedon hyödyntämisen muutoksesta"

S-Market Karsikon sisäänkäynti.

Kuluttaja ei voi estää tietojen keräämistä, jos haluaa bonukset. Sen sijaan tietojen käytön markkinointia varten voi kieltää.

S-Market Karsikon sisäänkäynti.

S-ryhmä ilmoitti eilen alkavansa kerätä asiakkaistaan entistä tarkempia ostostietoja. Aikaisemmin asiakasrekisteriin on kertynyt tietoja tuoteryhmätasolla, mutta syyskuun alusta lähtien rekisteriin tallentuvat asiakkaan ostostiedot yksittäisen tuotteen tarkkuudella.

S-ryhmässä muutosta pidetään melko pienenä.

– Meidän tulkinta on, että tässä ei niin isosta tiedon hyödyntämisen muutoksesta ole kyse. Asiasta pitää puhua läpinäkyvästi ja avoimesti, sanoo Ylen Päivän Kasvossa vieraillut S-ryhmän viestintä- ja asiakkuusjohtaja Veli-Pekka Ääri.

S-korttia käyttävä ja samalla bonuksia kerryttävä asiakas ei voi valita, haluaako hän tietojansa kerättävän vai ei. Asiakas voi kuitenkin estää tietojen käytön markkinointia varten.

Kuluttajaliitto on jo ehtinyt tyrmätä S-ryhmän aikeet. Liiton johtavan lakimiehen Tuula Sarion mielestä S-ryhmä on menossa tietojen keräämisessä liian pitkälle ihmisten yksityiselämään kuuluviin asioihin.

Asia on hätkähdyttänyt myös tietosuojavaltuutettua Reijo Aarniota. Hän kertoi aikaisemmin tänään Ylelle selvittävänsä, loukkaavatko S-ryhmän aikeet entistä tarkempien ostostietojen keräämisestä kuluttajien itsemääräämisoikeutta, ja onko S-etukortin ehtoja muutettu yksipuolisesti.

Muutoksessa nähdään sekä hyötyjä että haittoja

Muutoksesta ei ole oltu asiakasomistajiin henkilökohtaisesti yhteydessä. Asiasta on tiedotettu asiakkaille S-ryhmän omissa viestimissä kuten Yhteishyvä-lehdessä. Kilpailija Kesko teki saman uudistuksen kaksi vuotta sitten. Plussa-kortin haltijat saivat tuolloin valita millä tarkkuudella heidän ostotietojaan kerätään.

Muutos jakaa kortin haltijoiden mielipiteitä. Alppilan S-marketissa ostoksilla olleet asiakasomistajat näkivät yksityiskohtaisten ostostietojen keräämisessä sekä hyötyjä että haittoja.

– Lähtökohtaisesti en olisi kovin halukas luovuttamaan tietoja ostoksistani muuhun käyttöön, sanoo helsinkiläinen Juha Vaara.

Helsinkiläiselle Jenni Kuurelle tieto tuotekohtaisten asiakastietojen keräämisestä tuli yllätyksenä.

– Näen tilanteen myös positiivisena, koska olen kasvissyöjä ja vegaanituotteet kiinnostavat. Voisin kuvitella, että jos tiedetään mitä syön, niin niitä tuotteita lisätään valikoimaan.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä