Syksy voi vielä riehannuttaa järvien sinilevät kukkimaan

Sinilevää järven pinnassa

Järvien sinilevätilanne on ollut tänä kesänä keskimääräistä parempi. Sinilevät voivat kuitenkin intoutua kukkimaan syksylläkin.

Sinilevää järven pinnassa

Suomen ympäristökeskuksen leväseurannan mukaan sisävesillä on tänä kesänä yleisesti havaittu keskiarvoa vähemmän sinileväkukintoja. Heinäkuun alkupuolella oli havainnoissa piikki, mutta sen jälkeen kukinnat taas vähenivät.

Vastoin odotuksia edes pitkä hellejakso ei riehaannuttanut leviä kukkimaan. Lämmön lisäksi kasvuun olisi tarvittu ravinteita, sanoo Pirkanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Sanna Eirtovaara.

– Hellejakson aikana satoi vähän ja silloin tulee sadeveden mukana pelloilta ravinteita vähemmän. Tuuli voi myös vaikuttaa: kun tuuli ei sekoita vettä, niin ravinteita nousee vähemmän syvemmistä vesikerroksista ylös.

Sinileväsyksyjäkin on nähty

Viimeisimmän aikana sinilevien määrä sisävesillä oli kuitenkin pienessä kasvussa. Ajankohtaan nähden sinileväkukintoja oli silti puolet vähemmän kuin keskimäärin. Runsaita kukintoja oli 5 paikkakunnalla, josita 4 Uudellamaalla.

Mahdollista onkin, että syksyn myrskyt ja sateet saavat vielä levät kukkimaan.

Näin kävi esimerkiksi vuonna 2010, jolloin pahimmat leväkukinnot ilmaantuivat järviin vasta syyskuussa.

– Pintavesien jäähtyessä vesimassat sekoittuvat ja se voi nostaa alempien vesikerrosten fosforia levien käyttöön. Sinileväsyksyjä on ollut meillä ennenkin, muistuttaa biologi Satu Maaria Karjalainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Suomen merialueilla kesän sinileväkukintojen uskotaan olevan pääosin ohi ja levämäärät ovat ajankohtaan nähden pieniä.

Oululainen peliosaamisen kehittämismalli leviää maailmalle

Tietokonepelaaminen

Oululainen pelialan kehitystyöpaja GameLab tavoittelee pääsyä kansalliseksi alan toimijaksi. Jyväskylä ja Ylivieska ovat lähdössä mukaan yhteistyöhön. Oulun ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyömallia sovelletaan myös ulkomailla.

Tietokonepelaaminen

Oululainen pelialan kehitystyöpaja GameLab on saamassa uusia yhteistyökumppaneita ulkomailta. Yhteistyöneuvotteluja käydään parhaillaan useassa eurooppalaisessa maassa.

GameLab on tehnyt viime talvesta lähtien yhteistyötä muun muassa japanilaisen Sendain kaupungin kanssa.

Kansalliseksi toimijaksi

Kehitystyöpaja laajentaa toimintaansa myös  Suomessa. Yhteistyöhön on lähtenyt  jo Jyväskylän yliopisto ja Centrian Ylivieskan toimipisteen kanssa yhteistyöneuvottelut ovat loppumetreillä.

GameLabin tavoitteena on kehittyä kansalliseksi alan toimintamalliksi, sanoo GameLabin projektipäällikkö Jussi Autio:

- Jännittäviä uutisia on ihan nurkan takana, mutta en vielä uskalla tarkemmin niistä kertoa ennen kuin nimet ovat papereissa. Mutta uskon, että yhteistyöstä päästään sopimukseen, Autio toteaa.

Game Lab perustuu ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyöhön. Siinä pelejä kehitetään ulkopuolisten pelifirmojen tilauksesta. Samalla opiskelijoita valmennetaan pelialalle pelinkehityksestä aina pelien markkinointiin saakka.

Oulussa toimii tällä hetkellä puolenkymmentä alan yritystä.

Kiinalaispojalle printattiin uusi kaulanikama

3-D tulostettu selkänikama.

Kiinalaispojan kiertäjänikamasta otettiin kopio ja se vaihdettiin alkuperäisen paikalle. Kyseessä on ensimmäinen ensimmäinen kerta, kun ihmisen nikama korvataan 3d-tulosteella.

3-D tulostettu selkänikama.

3D-tulosteiden kehityskulku jatkuu. Kiinassa on tehty lajissaan ensimmäinen leikkaus, jossa potilaalle siirrettiin uusi, 3D-tulostettu, kaulanikama.

Pohjoiskiinalaisella 12-vuotiaalla pojalla todettiin harvinainen Ewingin sarkooma, usein murrosiän kasvuvaiheeseen liittyvä luusyöpä. Kasvain oli pojan kiertäjänikamassa, muodoltaan hyvin erikoistuneessa toisessa kaulanikamassa.

Normaalisti poistettava kiertäjänikama korvataan titaanisella rinkulalla, mutta sen kanssa leikkauksesta toipuminen kestää pidempään ja standardimallinen metalliproteesi toimii huonommin. Proteesin istuvuus ensimmäisen kaulanikaman - kannattajanikaman - kanssa on tärkeää, sillä niiden välissä ei ole välilevyä.

Poikaa hoitavat lääkärit päättivät sen sijaan tulostaa hänelle uuden nikaman. Poistettavasta nikamasta luotiin 3D-malli mm. tietokonekerroskuviin perustuen ja istuvuudeltaan alkuperäistä vastaava kopio tulostettiin pekingiläisellä proteesipajalla.

– Tulostettu nikama sopii selvästi vanhaa standardiproteesia paremmin kannattajanikaman kanssa yhteen. Potilas pääsee liikkumaan nopeammin leikkauksen jälkeen ja leikkaus on tulostetun proteesin kanssa myös turvallisempi, sanoo poikaa hoitanut Pekingin yliopistollisen sairaalan ortopedisen osaston johtaja, Liu Zhongjun.

Ruotsidemokraatit sotkevat valtiopäivävaalipakkaa – Onko joku valmis yhteistyöhön?

Ruotsissa pidetään valtiopäivävaalit sunnuntaina 14. syyskuuta. Oppositio johtaa mielipidemittauksia, mutta istuva porvarihallitus on kuronut opposition etumatkaa kiinni. Mikäli oppositio voittaa, edessä ovat kimurantit hallitusneuvottelut.

Suomalaisesta näkökulmasta Ruotsin valtiopäivävaalien tulos näyttää selvältä. Sosiaalidemokraatit on mielipidemittausten suurin puolue. Se on saamassa reilun 30 prosentin kannatuksen, ja sen pitäisi muodostaa seuraava hallitus.

Ruotsissa hallituspakkaa kuitenkin sotkee tiukkaa jako vasemmistoon ja oikeistoon sekä maahanmuuttokriittinen ääripopulistinen ruotsidemokraatit. Vasemmisto-oikeisto -jaon ylittävät hallitukset ovat harvinaisuus. Niitä on ollut Ruotsissa kautta aikojen vain kourallinen.

– Ruotsidemokraatit on saamassa jälleen vaa´ankieliaseman, ja vasemmisto-oikeisto -blokki ei ole kummaltakaan puolelta riittävän suuri, että se saisi yksinkertaisen enemmistön, politiikan tutkija Jussi Kurunmäki Tukholman Södertörnin korkeakoulusta huomauttaa.

– Se nostaa hallituskysymyksen esille uudesta näkökulmasta. Joudutaan esittämään kysymys, että ottaako voittanut osapuoli tuekseen ruotsidemokraatit vai ei? Toisaalta vielä enemmän, ottaako hävinnyt osapuoli omassa oppositiopolitiikassaan tuekseen ruotsidemokraatit?

Kukaan ei hae ruotsidemokraattien tukea

Viime valtiopäivävaalien jälkeen puolueet sopivat, että ne eivät tee minkäänlaista yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Hallituksessa jatkoi maltillisen kokoomuksen vetämä porvariallianssi, jonka yhteiskannatus oli 49,28 prosenttia.

– Ei ole mitään merkkiä, että kumpikaan puoli hakisi ruotsidemokraattien tukea. Yksittäisissä kysymyksissä ruotsidemokraatit on varmaan äänestänyt enemmän porvariallianssin mukana, Kurunmäki sanoo.

Toisaalta ruotsidemokraatit ja puna-vihreä oppositio kaatoivat yhteistuumin porvarihallituksen budjettiesityksen valtiollisen tuloveron keventämisestä viime talvena. Porvariallianssi onkin ilmoittanut, että se ei hyväksy hallitusta, joka ei kykene viemään läpi budjettiesityksiään.

– Jos sopimus ruotsidemokraateista hajoaa budjettikysymyksissä, hallitsemisesta tulee aika vaikeaa. Se jää nähtäväksi vaalien jälkeen, Kurunmäki sanoo.

Kumpikin puoli varoittelee ruotsidemokraateista

Sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue, joka lasketaan Ruotsissa vasemmistoblokkiin, saavat viimeisimpien mielipidemittausten mukaan yhteensä 46,5 prosentin kannatuksen. Nykyinen porvarihallitus eli maltillinen kokoomus, kansanpuolue, keskusta ja kristillsdemokraatit ovat saamassa yhteensä 39,1 prosenttia. Ruotsidemokraattien kannatus on 10,2 prosenttia.

Sekä sosiaalidemokraatit että maltillinen kokoomus varoittelevatkin kannattajiaan, että vastustaja tarvitsisi tuekseen ruotsidemokraatteja.

– Ääni sosiaalidemokraateille, ympäristöpuolueelle, vasemmistopuolueelle ja ruotsidemokraateille on ääni hyvin epävarmalle hallitukselle, allianssin puoluejohtajat kirjoittivat sanomalehti Dagens Nyheterissä reilu viikko sitten.

Se sai sosiaalidemokraattien puoluejohtaja Stefan Löfvenin vetämään johtopäätöksen, että allianssi yrittää pysyä hallitusvallassa, vaikka sen kannatus olisi oppositiota pienempi.

– Allianssipuolueet aikovat hallita ruotsidemokraattien tuella. Se ei ole mielestäni hyvä, Löfven väitti.

Sosiaalidemokraattien voi olla vaikea löytää kumppaneita

Ruotsin vaalikampanja on pyörinyt pitkälti hallituskoalitiospekulaatioiden ympärillä. Sosiaalidemokraattien puoluejohtaja Stefan Löfven on vihjaillut, että puolue voisi tehdä yhteistyötä keskustan tai kansanpuolueen kanssa, mutta selkeitä linjauksia hän ei ole tehnyt.

– Ennen vaaleja se veisi kampanjasta särmää pois. Vastakkainasettelu on sosiaalidemokraattien eduksi. Joskin ero on kaventunut. Sosiaalidemokraatit ovat laskeneet kaksi prosenttiyksikköä ja maltillinen kokoomus noussut kaksi prosenttiyksikköä viimeisen kuukauden aikana. Tällä vauhdilla maltillinen kokoomus ei kuro etumatkaa kiinni, mutta lopputuloksesta tulee tiukempi kuin miltä se tällä hetkellä näyttää, Jussi Kurunmäki huomauttaa.

Kurunmäen mielestä allianssi on niin tiivis, että keskustan tai kansanpuolueen hyppäys sosiaalidemokraattiseen hallitukseen tuntuu epätodennäköiseltä. Toisaalta hän ei usko, että sosiaalidemokraatit huolisi hallitukseensa edes vasemmistopuoluetta.

– Sosiaalidemokraattien linjaukset on monissa asioissa aika erilaisia. Vasemmistopuolue on linjannut, että Ruotsissa ei pitäisi olla voittoa tuottavia kouluja tai terveydenhuoltopalveluja.

Edessä voivat siis olla kimurantit hallitusneuvottelut sosiaalidemokraattien johdolla.

Tutkimus: Taloudellinen vauraus uhkaa pieniä kieliä

Tutkimusryhmä peräänkuuluttaa kaksikielisyyttä kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Taloudellinen vauraus luo suurimman uhan vähemmistökielille, kertoo uusi tutkimus.

Yhdysvaltalais-eurooppalaisen tutkijaryhmän mukaan pienten väestöryhmien kieliä uhkaa sukupuutto taloudellisesti kehittyneillä alueilla. Tutkimuksen mukaan noin neljännes vajaasta 7 000 tunnetusta kielestä on katoamassa.

Uhanalaisina on etenkin Australiassa ja Pohjois-Amerikassa puhuttuja alkuperäiskieliä, kuten aboriginaalien rembarunga tai Alaskassa puhuttava athabaskan. Riskiryhmään kuuluu kieliä myös nopeasti kehittyvillä alueilla tropiikissa ja esimerkiksi Himalajan seudulla. Tutkimusryhmä mainitsi esimerkkeinä Brasilian ja Nepalin.

– Silti jotkut pienet kielet kestävät näillä alueilla. Niihin on kiinnitettävä välitöntä huomiota, koska ne ovat suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon, tutkimusryhmä sanoo.

Bruttokansantuotteen nousu kiihdyttää kielten häviämistä, kun vähemmistökielten edustajat omaksuvat koulutuksessa ja hallinnossa käytetyn valtakielen.

Yksi pelastus vähemmistökielille on ryhmän mukaan kaksikielisyys. Tutkijat kannustavat päättäjiä tukemaan sitä kielellisen diversiteetin edistämiseksi.

– Tutkimuksemme edistää ihmiskunnan kulttuurisen monimuotoisuuden alkuperän ja pysyvyyden ymmärtämistä, he sanovat.

Obama saapui Tallinnaan

Barack Obama astuu koneesta Tallinnan lentokentällä.

Viro on Yhdysvaltain läheinen Nato-liittolainen.

Barack Obama astuu koneesta Tallinnan lentokentällä.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on saapunut päivän vierailulle Tallinnaan.

Air Force One laskeutui Viroon noin puoli seitsemän aikaan keskiviikkoaamuna.

Obama tapaa päivän aikana Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen, maan pääministerin Taavi Rõivaksen sekä Latvian ja Liettuan presidentit. Heidän on määrä keskustella alueellisesta turvallisuudesta, talouskasvusta ja yhteisestä puolustuksesta.

Ilves ja Obama järjestävät yhteisen lehdistötilaisuuden. Myöhemmin päivällä Obama pitää puheen Nordea-konserttitalossa.

Tallinnasta Yhdysvaltain presidentti jatkaa matkaansa Walesiin Naton huippukokoukseen.

Kivijärvi korottamassa kunnallisveroa Suomen korkeimmaksi

Kivijärven kirkon kellotapuli

Noin 1 300 asukkaan keskisuomalaiskunta kaavailee kunnallisveroprosenttiinsa poikkeuksellista 3,25 prosenttiyksikön korotusta ensi vuodelle.

Kivijärven kirkon kellotapuli

Kivijärven kunta harkitsee poikkeuksellisen tuntuvaa kunnalliveron kiristystä ensi vuodelle. Korotuspaine on jopa 3,25 prosenttiyksikköä.

Myös vakituisten asuntojen kiinteistövero on nousemassa.

Toteutuessaan Kivijärven veroprosentti olisi ensi vuonna 23,25, mikä olisi Keski-Suomen ja tällä hetkellä myös koko maan korkein.

Kivijärven taloustilanteen heikentymiseen vaikuttavat muun muassa valtionosuuksien uudistus sekä kunnassa keväällä hyväksytty miljoonien kouluremontti.

Verojen nostosuunnitelmasta kertoi Keskisuomalainen.

Tukioppilas näkee enemmän kuin opettaja ja puuttuu kiusaamiseen

Nuoret tytöt pöydän ääressä, yksi etäämmällä tuolissa istuen.

Yläasteen tukioppilas näkee, puuttuu ja toimii. Koulussa fyysiseen kiusaamiseen ei mennä väliin, vaan se on opettajan työ.

Nuoret tytöt pöydän ääressä, yksi etäämmällä tuolissa istuen.

Kajaanin Lyseon yhdeksäsluokkalaiset Emmi, Mira ja Anni toimivat tukioppilaina. Koulutyön yhteydessä he puuttuvat myös kiusaamiseen koulussa.

Kiusaamista havaitessaan tukioppilaat vievät tiedon eteenpäin opettajille tai kuraattorille.

– Jos on kyse esimerkiksi fyysisestä kiusaamisesta, niin kerromme siitä opettajille ja opettajat menevät väliin ja selvittävät asian. Me emme voi mennä tilanteisiin väliin, Anni kertoo tukioppilaiden toimintatavoista.

Fyysisen kiusaamisen väliinmenon jättäminen opettajille luo turvallisuuden tunnetta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tarvetta väliinmenoon tunnettaisi.

– Jos näkee fyysistä kiusaamista niin herää vaisto, että siihen täytyy mennä väliin. Mutta onhan se hyvä ratkaisu mennä kertomaan asiasta aikuiselle, Emmi pohtii.

Kiusaamiseen tarttuminen ja siitä eteenpäin kertominen ei nuoria tukioppilaita kuitenkaan pelota, vaikka taustalla saattaisi käydäkin ajatus kiusatuksi joutumisesta.

– Tarttuminen voi olla joskus hankalaa, varsinkin jos kysymys on hyvistä kavereista, mutta kyllä siinä kokee, että se on hyväksi siinä tilanteessa, Mira kertoo.

Kiusaaminen voi olla myös näkymätöntä

Pelkkää valvomista ja väliin menemistä toiminta ei ole, vaan he osallistuvat myös ennaltaehkäisevään työhön.

– Pidämme seiskaluokkalaisille tunteja kiusaamisesta syksyisin sekä ryhmäytymistä. Tunneilla katsomme videoita, joissa esitellään erilaisia kiusaamisen muotoja. Näiden videoiden pohjalta sitten keskustellaan kiusaamisesta ja vastaillaan kysymyksiin. Lisäksi tietysti olemme läsnä koulussa, Emmi kertoo.

Kiusaamisen kuuleminen ja näkeminen koulussa on tyttöjen mukaan harvinaista. Mira kuitenkin uskoo, että he näkevät ja havaitsevat kiusaamista herkemmin kuin opettajat.

– Oppilaana sitä kuitenkin näkee ehkä paremmin kuin opettajat, kun on käsitys kiusaamisesta.

Täyteen kiusaamattomuuten tukioppilaat eivät kuitenkaan usko.

– En ole havainnut kiusaamista lainkaan, mutta kiusaaminen voi olla myös näkymätöntä, Anni avaa.

Näkymättömällä kiusaamisella tarkoitetaan selän takana puhumista, ikäviä katseita ja porukasta pois jättämistä.

– Näkymätön kiusaaminen ja netissä tapahtuma kiusaaminen on yleisempää kuin fyysinen kiusaaminen, Emmi selventää.

Ohitse katsojia riittää

Tukioppilaita on koulutettu kiusaamiseen tarttumiseen. Muille oppilaille tilanteet voivat olla haastavampia.

– Varmaan löytyy aika paljon niitä, jotka katselevat vain vierestä eivätkä uskalla mennä sanomaan aiheesta, Mira kertoo.

Tukioppilaiden viesti kiusaajille on selkeä.

– Ei kannata kiusata. Siinä ei ole mitään järkeä. Se tuottaa pahaa oloa niin itselle kuin muillekin, Emmi tiivistää.

Myös kiusattuja tahdotaan tukea. Annin toiveissa on, että kiusaamisesta päästään yli.

– Jos on tullut kiusatuksi niin kannattaa selvitellä sitä asiaa, eikä kantaisi kaunaa kiusaajalle, ettei tulisi kostoajatuksia.

Kuntaliiton asiantuntija kaipaa lisää ammattipoliitikkoja – kuntapolitiikan konkari tyrmää

Hyrynsalmen valtuustosalin kokousnuija

Suomessa tehdään kuntapoliittisia päätöksiä vajavaisin tiedoin, toteaa 30-vuotisen valtuustouran tehnyt demaripoliitikko. Kuntaliiton asiantuntija ehdottaa vallankahvaan ammattipoliitikkoja päätöksenteon laadun parantamiseksi.

Hyrynsalmen valtuustosalin kokousnuija

Kuntakenttä elää tällä hetkellä myllerryksen aikoja. Talous on monessa kunnassa kuralla ja säästötalkoot ovat käynnissä ympäri Suomea. Samaan aikaan sote-uudistus on käynnistymässä ja kuntarajojakin ollaan muuttamassa.

Miten tässä kaikessa pysyvät perässä kuntapoliitikot?

Heinolassa 30 vuotta valtuutettuna toiminut, nyttemin pari vuotta valtuustosta sivussa ollut Mauno Kuusela pitää suomalaisia kuntapoliitikkoja keskimäärin ahkerina ja osaavina. Parantamisen varaa kuitenkin on.

Suurten asioiden kanssa moni paikallispoliitikko on vaikeuksissa, Kuusela myöntää. Hänen mielestään puolueet eivät ole saaneet houkutelluksi ehdolle parhaita kykyjä, joita kunnissa olisi tarjolla. Konkreettisena esimerkkinä Kuusela mainitsee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen.

– Esimerkiksi sote-asioista puhuttaessa tavallinen taaplaaja putoaa varmasti jossain vaiheessa kärryiltä.

Kokenut poliitikko sysää osan poliitikkojen tietämättömyydestä virkamieskunnan syyksi.

– Virkamiesten tietotaito pitäisi olla nykyistä korkeampi. Valmisteluun jää edelleen liian paljon puutteita.

Yksittäinen kuntapoliitikko on Kuuselan mukaan mahdottoman tehtävän edessä, jos kaikista päätettävistä asioista tulisi tietää kaikki.

– Tavallinen kuntapoliitikko ei kykene ottamaan kaikista asioista itse selvää. Painopiste on asioiden valmistelussa. Jos valmistelussa tuodaan esille vain yksi vaihtoehto, niin päätöksiä joudutaan tekemään vajavaisten esitysten pohjalta, Kuusela kertoo.

Kunnallispolitiikan yliopistonlehtori muistuttaa roolijaosta

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan lehtori Jenni Airaksinen toteaa, että viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden roolit pitää olla selvillä.

– Päätöksentekokulttuurissa on jotain vikaa, jos tavallisen luottamushenkilön työhön tarvitaan substanssiosaamista. Poliitikkojen tulisi tuoda keskusteluun arvoja ja ymmärrystä arjesta. Viranhaltijoiden tehtävä on tuoda tietoa ja valistuneita analyysejä ja vaihtoehtoja päätöksentekijöille.

Airaksisen mukaan poliitikkojen on turha syytellä viranhaltijoita ja toisin päin. Poliitikkojen tehtävä on vetää suuria linjoja ja viranhaltijoiden valmistella niiden linjojen mukaan. Airaksinen sanoo, että osa luottamushenkilöistä ei kuitenkaan halua antaa linjauksia, koska pelkäävät vastuunkantoa.

– Jotkut luottamushenkilöt eivät kuitenkaan halua antaa linjoja ja menevät virkamiesvalmistelun taakse.

Airaksinen peräänkuuluttaa ennen kaikkea luottamusta.

– Aika pitkälti siitä tässä kuitenkin on kyse.

Paikallispoliitikoille koulutusta ja lisää täysipäiväisyyttä

Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikan mukaan kuntien ja puolueiden tulisi kouluttaa paikallispoliitikkoja nykyistä enemmän.

– Kun asiat menevät entistä isompiin kokonaisuuksiin ja muuttuvat monimutkaisemmiksi, niin niiden hahmottaminen on varmasti yksittäiselle valtuutetulle vaikeaa. Paikallispoliitikkojen koulutusta tulee lisätä.

Politiikka on ammattimaistumassa kuntatasollakin. Päättäjän tulee hallita yhä suurempia asiakokonaisuuksia.

Monessa kunnassa kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat toimivat jo joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Kurikka toivoo, että trendi vahvistuisi jatkossa entisestään. Kurikka kuitenkin tiedostaa suomalaisen kunnallispolitiikan perinteet.

– Perinteisesti on ajateltu, että luottamustehtävä on vain luottamustehtävä ja sen rinnalla tehdään leipätöitä.

Kurikan mukaan ammattimaistunut politiikka vaatii jatkossa ammattipoliitikkoja nykyistä enemmän, myös kuntatasolle.

– Ammattimaisuuden lisääntyminen lisää päätöksenteon laatua, hän uskoo.

Kurikka toteaa, että ajatus täysammattilaisista koostuvista valtuustoista on näillä näkymin mahdoton ajatus.

– Mutta hirveän vaikea on ennustaa mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Varmasti se kuitenkin yleistyy.

"Jos poliitikoista tulee kuntatasolla täysipäiväisiä, niin sehän olisi toinen virkamieskunta"

Pitkän linjan kuntapoliitikko Mauno Kuusela vastustaa ajatusta ammattipoliitikkojen määrän lisäämisestä kuntatasolle.

– Jos poliitikoista tulee kuntatasolla täysipäiväisiä, niin sehän olisi toinen virkamieskunta. Ajatuksessa ei ole päätä eikä häntää. Kuntahallinnon kustannuksetkin nousisivat aivan taivaisiin, entinen demarivaltuutettu perustelee.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan täysipäiväisyyden puolesta Kuuselakin liputtaa.

– Siinä roolissa on hyvä olla täysipäiväinen, kunhan rooli on selvä. Hallituksen puheenjohtaja ei ole virkamies, vaan toimii linkkinä virkamieskunnan ja luottamushenkiöiden välillä.

Museovirasto: Kummeleiden suojelusta päätetään Liikenneviraston kanssa

Maalausta vaativa huomiomerkki kummeli

Päijänteen rannoilla ja saarissa seisovat turvalaitteet eli kummelit auttavat veneilijöitä pitämään laivansa merkityillä reiteillä. Muutamia kummeleita on uusittu Päijänteen pohjoisosassa muovilevypäällysteisillä merkeillä. Tämä närkästyttää suuresti alueen veneilijöitä ja asukkaita.

Maalausta vaativa huomiomerkki kummeli

Vanhimmat kivikummelit Päijänteellä ovat noin 150 vuotta vanhoja.

- Tuolloin suuri osa höyrylaivoista liikkui hämärään tai yöaikaan ja valkoiseksi kalkitut kummelit olivat tärkeitä suunnannäyttäjiä merikortin tukena, kertoo intendentti Erkki Fredrikson Keski-Suomen museosta.

Museovirasto ja Liikennevirasto päättävät yhteistyössä Päijänteellä sijaitsevien turvalaitteiden eli kummeleiden säilyttämisestä. Virastot ovat heinäkuussa keskenään sopineet muun muassa kulttuuriympäristön ja merenkulun esineistön säilyttämisestä.

Virastoilla oli kuitenkin muutama viikko sitten eri näkemys turvalaitteiden säilyttämisestä, sillä kummeleita uusittiin Liikenneviraston suostumuksella muovilevypäällysteisillä merkeillä.

- On mahdollista, että on syntynyt tilanteita, jossa tieto ei ole täysin kulkenut. On erittäin hyvä, että olemme juuri saaneet sopimuksen ja yhteistyön käyntiin, jotta vastaavanlaisia tilanteita ei kummeleiden kanssa enää tapahtuisi, toteaa yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

"Kummelit kuuluvat säilytettäviksi"

Museoviraston mukaan heillä ei ole vesistöjen turvalaitteista riittävästi tietoa Päijänteeltä. Yhteistyö Liikenneviraston kanssa on kuitenkin hyvällä alulla.

- Tarkoituksemme on edistää myös ilman suojelustatusta olevien kohteiden säilymisestä eli kyllä kummelitkin siihen joukkoon kuuluvat. On tarpeen luoda uusia tapoja kerätä taustatietoa, jotta voimme sopia yhdessä kohteiden säilymisestä, sanoo yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

Turvalaitteista aiotaan kerätä siis lisätietoa, mutta tarkasta aikataulusta ei toistaiseksi  ole Museoviraston mukaan sovittu.

"Kummelit olivat huonokuntoisia"

Väylänhoidosta vastaavan Liikenneviraston peruste muutaman kummelin purkamiselle oli se, että kummelit olivat huonokuntoisia.

- Joitakin kivikasakummeleita on korvattu levykummeleilla, sillä kummelit olivat niin huonossa kunnossa, ettei niitä voitu turvallisesti maalata, vastaa sisävesiväyläyksikön insinööri Jukka Kotisalo Liikennevirastosta.

Keski-Suomen museolla on eri näkemys kummelin kestävyydestä.

- Jos joku väittää kummeleilla olevan sortumavaara, ei tunne niiden rakennetta: ne sortuvat sisäänpäin, ne eivät voi koskaan sortua ulospäin, jyrähtää intendentti Fredrikson.

Fredriksonin mukaan lapset tai aikuiset eivät pysty kummelin päällä kiipeillessään irrottamaan niistä kiviä.

Päätöstä Päijänteen kummeleiden säilyttämisestä odotetaan aikaisintaan loppuvuodesta.

92-vuotias Veli paiskii yhä töitä: "Aina on joku homma kesken"

Veli O. Klami taulun edessä

Rakennusneuvos Veli O. Klami on tehnyt täysiä työpäiviä 80 vuoden ajan. Hän aloitti työuransa lyömällä triangelia, jotta työmiehet osasivat tulla töihin ja lähteä sieltä. Miehillä ei ollut siihen aikaan kelloja.

Veli O. Klami taulun edessä

Nuoren pojan työura alkoi 13-vuotiaana, kun hän pääsi isänsä mukana töihin. Isä oli puolustuslaitoksen palveluksessa ja työmatka kulki kotoa Klamilasta Kannakselle, Sakkolaan.

– Tarkoitus oli saada rahaa polkupyörän ostamiseen. Tehtävänä oli lyödä aamulla triangelia, että miehet lähtivät töihin, tulivat syömään, lähtivät takaisin töihin ja neljältä työn loppumisen merkiksi. Siihen aikaan miehillä ei yleensä ollut kelloja, muistelee rakennusneuvos Veli O. Klami.

Klami täyttää jouluna 93 vuotta. Pisin aika työurasta on kulunut pyörittäessä omaa firmaa. Mies perusti Rakennuspartio Oy:n vuonna 1958. Yrityksen hän luovutti pojilleen pari vuotta sitten, mutta työntekoa hän ei malta lopettaa – yritetty on.

– Toimin nykyään lähinnä neuvonantajana, vaikka eivät ne pojat enää neuvoja tarvitse.

Bussilla töihin

Elokuun puolivälissä Klamille tuli täyteen 80 vuotta kahdeksantuntisia työpäiviä. Työuran on katkaissut vain sota. Merkkipäivän kunniaksi kahviteltiin.

– En osaa olla kädet sylissä. Aina on joku homma kesken. Isken kotona tietokoneelle seuraavan päivän työt, mutta en saa tehtyä kuin yhden. Seuraavana päivänä pitää tehdä uusi lista, Klami kertoo.

Rakennustyömaita mies on kiertänyt enimmäkseen Helsingissä ja Haminassa. Nyt hän asuu Helsingissä, mutta käy välillä bussilla töissä Tanelinkulman työmaalla Haminassa.

13-vuotiaasta saakka töitä tehnyt Klami uskoo, että nykyaikana nuorten työintoa heikentävät nuorten lukuisat harrastusmahdollisuudet.

– Ei meillä ollut nuorena pelejä, leluja eikä televisiota. Polkupyörä oli se maailman tärkein, ja jalkapallo.

Kunto säilyy kävellen

Klami arvioi, että monet suomalaiset voisivat mainiosti tehdä töitä pidempään kunnon ja terveyden sallimissa rajoissa.

– Kun ihminen pystyy työtä tekemään, niin moni varmasti haluaisi työskennellä pidempään. Raskaan työn tekijöille se on vaikeaa.

Oma terveys on kestänyt päivittäisten kolmen kilometrin kävelylenkkien ja hiukan lääketieteenkin avustuksella.

– Minua on käsitelty kuin vanhaa Fordia, pantu venttiileitä ja leikattu sydäntä. Käynnissä pysyn sähköllä ja kaurapuurolla, sekä kävelemällä.

Leikkipaikoilta löytyvät käytetyt huumeneulat huolestuttavat vanhempia Mikkelissä

Huumeruisku rappusilla Tampereen keskustassa

Pääkaupunkiseudulla ongelmaa on pyritty ratkaisemaan esimerkiksi hankkimalla metallisia roskiksia käytetyille neuloille, kertoo Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Sainio.

Huumeruisku rappusilla Tampereen keskustassa

Ison kiven takaa, tutulta leikkipaikalta 7-vuotias Oskari löysi käytetyn huumeneulan. Neuvokkaat naapurin tytöt tunnistivat esineen ja riensivät kertomaan Oskarin äidille Ulla Juutille.

– Naapurin tytöt tulivat kertomaan, että lapseni leikkii huumeneulalla. Kyllä minä säikähdin. Oskari oli ottanut sen tupinkin pois, mutta minä laitoin sen paikalleen ja heitin pois roskiin, kertoo neljän lapsen äiti Ulla Juuti.

Aiemmin rauhallinen asuinalue näyttäytyy nyt uudessa valossa.

– Kyllä tämä nyt alkoi huolestuttaa, kun melkein omasta pihasta löytyy huumeneula. 11-vuotias tyttäreni tietää mikä huumeneula on, mutta ei ole tullut mieleen kertoa 7-vuotiaalle huumeista. Nyt piti sitten kertoa esimerkiksi, että neuloista voi saada sairauksia, vakaviakin.

Juuti tietää Mikkelistä myös muita asuinalueita, joissa on samoja ongelmia.

– Mielestäni myös kouluissa ja päiväkodeissakin voisi enemmän kertoa neuloista, että lapset tietäisivät mitä ne on, Juuti pohtii.

"Aikuinen voi heittää nenäliinalla roskikseen"

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Sainio kertoo, että jos lapsen kädestä löytyy käytetty huumeneula, on ensin tarkistettava onko neula pistänyt.

– Jos lapsi leikkii neulalla, ja on ollut ihokontakti eli neula pistänyt, niin lapsi pitää käyttää tarkistettavana lääkärissä. Lasten ei pidä mennä neuloihin koskemaan, mutta aikuinen voi heittää esimerkiksi nenäliinalla neulan roskikseen, Sainio kertoo.

Sainion mukaan jonkin taudin tarttuminen käytetystä neulasta on kuitenkin epätodennäköistä.

– Riski siitä, että saa jonkun taudin on pieni, mutta kuitenkin olemassa. Jos siinä on tuoretta verta, niin riski on paljon suurempi. Jos neula tökkää ja se osuu ihoon, niin esimerkiksi hepatiitti edellyttää, että neulassa on tuoretta verta.

Pääkaupunkiseudulla omat roskikset huumeneuloille

Mikkelin poliisiasemalla ongelma on tuttu. Poliisille tulee viikoittain ilmoituksia käytetyistä huumeneuloista.

– Tiedetään, että käytettyjä neuloja löytyy esimerkiksi kauppakeskuksista sekä päiväkotien pihoilta, kertoo rikosylikomisario Kalle Toivanen.

Pääkaupunkiseudulla ongelmaa on pyritty ratkaisemaan erilaisin keinoin. Käyttöön on otettu esimerkiksi erityisiä roskakoreja käytetyille neuloille.

– Niillä paikoilla, joissa tiedetään, että käyttöä on, niin on viety metallisia roskiksia. Lisäksi on hyvä tehdä aina ilmoitus kaupungille tai kunnalle, kun neulan näkee. Ainakin Helsingissä, Espoossa ja Turussa käyvät kaupungin puolesta tarkastamassa näitä alueita, joissa neulaongelmaa on, Sainio kertoo.

Juutin mukaan samaa systeemiä voisi tuoda Mikkeliin.

– Olisi hyvä, että erityisiä roskiksia olisi. Lisäksi myös olisi hyvä, jos tutkittaisiin enemmän.

Kolmannes Viron poliiseista valvoo Obaman vierailua

Barack Obama astuu koneesta Tallinnan lentokentällä.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama tekee tänään päivän mittaisen pikapyrähdyksen Viroon. Turvatoimet ovat tiukat: Viro on jalkauttanut kolmanneksen koko maan poliiseista Tallinnaan. Obaman vierailulla on Virolle suuri symboliarvo Ukrainan kriisin paineessa.

Barack Obama astuu koneesta Tallinnan lentokentällä.

Yhdysvaltain presidentti on harvinainen ja haluttu vieras. Niinpä Virossakin laitettiin järjestelyt kuntoon pikavauhtia, kun Valkoisesta talosta ilmoitettiin, että Barack Obama tulee kylään matkallaan Walesiin sotilasliitto Naton huippukokoukseen. Presidentti Toomas Hendrik Ilves lyhensi pitkään suunniteltua valtiovierailuaan Norjaan, kun yllättävä, mutta mieluisa Washingtonin vieras ilmoitti tulostaan.

Ukrainan kriisin kärjistämien idän ja lännen suhteiden keskellä Virossa ison itänaapurin aikeet ovat herättäneet huolta. Tarton yliopiston Baltian politiikan professori Andres Kasekamp sanoo Yle Uutisten haastattelussa, että Obaman vierailulla on suuri symboliarvo.

– Se on viesti Venäjälle, että Baltiaan ei ole tulemista ja että Yhdysvallat kunnioittaa sitoumuksiaan ja on tosissaan pienemmille Nato-liittolaisilleen antamiensa turvatakeiden suhteen, Kasekamp arvioi.

Viro on oiva matkakohde paitsi yhteisen Venäjän rajansa myös Naton mallioppiluutensa vuoksi. Viro on yksi harvoista sotilasliiton jäsenmaista, joka käyttää puolustusmenoihin Naton edellyttämät kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Viro on myös osallistunut mukisematta Irakin ja Afganistanin operaatioihin. Kasekamp muistuttaa, että Afganistanissa virolaiset sotilaat ovat taistelleet talibaneja vastaan yhdysvaltalaisten rinnalla vaarallisena pidetyssä Helmandin maakunnassa. Moni muu maa on mieltynyt Afganistanissa rauhallisempiin pohjoisiin maakuntiin.

– Odotan, että Obama kiittää puheessaan Tallinnassa Viroa sen osallistumisesta Afganistanissa, Kasekamp sanoo.

Viron ulkopoliittisen instituutin tutkija Ahto Lobjakas puolestaan toivoisi kuulevansa Tallinnassa Obamalta jonkinlaisen Venäjä-strategian.

– Viron kannalta tämä nykytilanne, jossa kylmän sodan jälkeinen rauha on päättynyt ja kaikki on liikkeessä, on epäedullinen ja luo haavoittuvuutta, Lobjakas sanoo Yle Uutisten haastattelussa.

Lisää Nato-joukkoja, kiitos!

Viro haluaa turvallisuuttaan - tai ainakin turvallisuudentunnettaan - parantaakseen maahan pysyviä Nato-joukkoja. Parhaillaan Virossa on enemmän Nato-joukkoja kuin koskaan: Ukrainan kriisin alettua maahan tulleet 150 Yhdysvaltain armeijan maavoimien sotilasta sekä puolenkymmentä Naton sotilaskonetta Ämarin lentotukikohdassa viitisenkymmentä kilometriä Tallinnasta.

Virolle sopisi mainiosti, jos se saisi Natolta paljon enemmänkin sotavoimaa, eivätkä kustannukset ole ongelma.

– Realistisesti mitä tahansa viidestä sadasta tuhanteen sotilaaseen olisi ehkä ok, ja haluaisimme myös Naton ilmavalvonnan jatkuvan, Lobjakas sanoo.

”Viro oli oikeassa”

Virolaistutkijoiden ja -poliitikkojen piirissä on Ukrainan kriisin kärjistyttyä muistutettu, kuinka Viro varoitti Venäjästä jo silloin, kun osa lännestä uskoi Venäjän demokratiakehitykseen.

Ahto Lobjakas Viron ulkopoliittisesta instituutista sanoo Viron poliittisen johdon käyttävän myös Obaman vierailua osoituksena Viron onnistumisesta Venäjän tuntijana verrattuna esimerkiksi Suomeen.

Toompean mäellä, Viron parlamentin ja hallituksen käytävillä, on käsin kosketeltavissa se, että Viro oli oikeassa, Suomi ei, ja se että Virolla on jotain sellaista annettavaa Venäjästä kiinnostuneille, mitä Suomella ei, ja Virolla on jotain kerrottavaa myös Obamalle, mitä Suomella ei ole. Siitähän on aikaa, kun USA:n presidentti kävi viimeksi Suomessa. Lobjakas sanoo ja tähdentää, ettei itse ajattele näin.

Virossa muistetaan, että aina heidän Venäjä-puheitaan ei kuunneltu.

– Kun monen vuoden ajan varoitimme läntisiä kumppaneitamme, että Venäjä ei ole menossa myönteiseen suuntaan eikä jaa arvojamme, meitä sanottiin vainoharhaisiksi, mutta nyt analyysimme on lähempänä sitä mitä tapahtuu. Ei ole kuitenkaan mukavaa, että olimme tässä oikeassa, professori Andres Kasekamp toteaa.

Yhdysvallat lähettää 350 sotilasta Bagdadiin suojelutehtäviin

Ilmoitus lisäjoukoista tuli vain tunteja sen jälkeen, kun islamistinen Isis-järjestö oli julkaissut videon, jossa se teloittaa amerikkalaisen panttivangin.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on määrännyt 350 sotilasta Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin. Valkoisen talon mukaan joukkojen tehtävänä on suojella Yhdysvaltojen lähetystörakennuksia ja niiden henkilökuntaa.

Valkoinen talo ilmoitti Obaman hyväksyneen lisäjoukot tiistaina. Ilmoitus lisäjoukoista tuli vain tunteja sen jälkeen, kun ääri-islamilainen Isis-järjestö oli julkaissut videon amerikkalaistoimittajan teloituksesta.

Joukot eivät palvele taistelutehtävissä. Uusien joukkojen myötä kaikkiaan yli 800 sotilaan tehtävänä on suojella Yhdysvaltain henkilöstöä ja tiloja Bagdadissa.

Yhdysvallat on tukenut Irakia taistelussa Isis-järjestöä vastaan. Uutistoimisto AP:n mukaan maan armeija on tehnyt yli 120 ilmaiskua Irakissa 8. elokuuta lähtien.

Malaysia Airlinesin mainoskampanja meni pahasti pieleen – "Mitä haluaisit kokea ennen kuolemaasi?"

Suurista lentoturmista kärsinyt lentoyhtiö keskeytti tuoreen mainoskampanjansa sen saaman kyseenalaisen huomion vuoksi, kertoo Time-lehti.

Lentoyhtiö Malaysia Airlines käynnisti muutama päivä sitten Australiassa ja Uudessa-Seelannissa huomiota herättäneen kampanjan. Yhtiö pyysi osallistujia listaamaan asioita, joita he haluaisivat kokea ennen kuolemaansa.

Yhtiö lupasi palkita vastaajia ilmaisilla lentolipuilla ja Applen iPad-tablettitietokoneilla.

"My Ultimate Bucket List" -niminen mainoskampanja on herättänyt huomiota maailmalla – ovathan lentoyhtiön koneet olleet osallisina kahdessa suuronnettomuudessa tänä vuonna.

Bucket list -käsite tarkoittaa listaa asioista, jotka henkilö haluaisi tehdä ja kokea elämänsä aikana.

Time-lehden mukaan lentoyhtiö näyttää keskeyttäneen kampanjansa, koska sen mainossivua ei enää löydy verkosta. Linkki kilpailun ehtoihin kuitenkin toimii yhä.

Maaliskuussa Malaysia Airlinesin lento 370 Kuala Lumpurista Pekingiin katosi eikä konetta ole löydetty. Heinäkuussa yhtiön Kuala Lumpurista Amsterdamiin matkalla ollut lentokone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa. Turmissa kuoli yhteensä yli 500 ihmistä.

Pormestari sai tarpeekseen Britanniaan pyrkivistä siirtolaisista – uhkaa sulkea Calais'n sataman

Eritrealaisia siirtolaisia leirillä Ranskan Calais'ssa 6. elokuuta 2014.

Englannin kanaalin rannalla sijaitsevan kaupungin pormestari vaatii Britannian viranomaisia tutkimaan siirtolaistilannetta. Hän arvioi kaupungissa majailevan ainakin 1 300 siirtolaista.

Eritrealaisia siirtolaisia leirillä Ranskan Calais'ssa 6. elokuuta 2014.

Pohjois-Ranskassa Calais'n pormestari painostaa Britanniaa puuttumaan rantakaupungin siirtolaisongelmaan. Siirtolaiset pyrkivät kaupungin kautta Englannin kanaalin yli Britanniaan.

Pormestari Natacha Bouchart sanoi tiistaina harkitsevansa kaupungin tuottoisan sataman sulkemista, mikäli Britannia ei pyri hillitsemään siirtolaisten määrää. Bouchart haluaa Britannian muuttavan siirtolaisia koskevaa lainsäädäntöään sekä maan viranomaisten saapuvan kaupunkiin arvioimaan tilannetta.

– Minulla on keinoni painostaa... voisin tehdä päätöksen sulkea sataman, Bouchart sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Pormestarin mukaan siirtolaistilanne tyhjentää kaupungin kassan ja tekee elämän vaikeaksi Calais'n asukkaille. Hänen arvionsa mukaan 75 000 asukkaan kaupungissa on tällä hetkellä ainakin 1 300 siirtolaista.

Calais'sta pyrkii Britanniaan siirtolaisia köyhistä Lähi-idän, Aasian ja Afrikan maista. Monet ajattelevat uuden elämän aloittamisen olevan helpompaa Brianniassa kuin muissa Euroopan maissa.

Bouchart puhui siirtolaistilanteesta tavattuaan Ranskan sisäministeri Bernard Cazeneuven. Pormestarin mukaan ministeri hyväksyi hänen ehdotuksensa perustaa päiväkeskus siirtolaisille, jotka asuvat tilapäisissä leireissä.

Ranskan poliisi on puuttunut vuosien varrella useita kertoja Calais'n siirtolaistilanteeseen ja esimerkiksi tyhjentänyt laittomia leirejä.

Suomi putosi neljänneksi 144 maan kilpailukykyvertailussa

Grafiikka kilpailukykyvertailun parhaiten sijoittuneista maista

Suomen vahvuuksia kilpailukykyvertailussa ovat toimivuus, terveys ja koulutus. Heikkouksiksi lasketaan koventunut kilpailu kotimarkkinoilla, motivaatiota tuhoava verotus sekä palkan hutera yhteys työnteon tuottavuuteen.

Grafiikka kilpailukykyvertailun parhaiten sijoittuneista maista

Suomi on menettänyt pronssisijansa Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyvertailussa. Sen kärjessä ovat Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat, joka nousi kaksi sijaa viime vuodesta.

Suomi tipahti sijalle 4, jolta Saksa putosi viidenneksi.

WEF:n mittarit kertovat pitkän ajan rakenteellisesta kilpailukyvystä. Mittauksessa on mukana 144 maata, joista eniten nousivat Algeria, Romania ja Lesotho.

Maat laitetaan järjestykseen 111 muuttujan nojalla. Tietoa kerätään muun muassa yritysjohtajilta sekä tilastoista.

Suomen vahvuuksia ovat talouden ja yhteiskunnan instituutioiden toimivuus, terveys, peruskoulutus ja korkeakoulutus sekä innovointi. Heikkouksia ovat muun muassa pienet markkinat ja tehottomat työmarkkinat.

Viime vuoteen verrattuna Suomi paransi eniten inflaatiossa, joka laski.

Suomen pahenevat heikkoudet liittyvät kotimarkkinatilanteen kireyteen, verotuksen motivaatiota syövään vaikutukseen sekä siihen, että palkka on yhä vähemmän yhteydessä työntekijän tuottavuuteen.

Toukokuussa julkaistussa sveitsiläisen IMD-instituutin kilpailukykyvertailussa Suomi on sijalla 18, kun vielä vuonna 2002 Suomi oli molemmissa vertailuissa kakkosena.

Obama saapuu aamulla Tallinnaan

Barack Obama

Yhdysvaltain presidentti tapaa Viron presidentin ja pääministerin sekä Latvian ja Liettuan presidentit. Hän myös pitää puheen ajankohtaisista asioista.

Barack Obama

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama saapuu päivän vierailulle Tallinnaan keskiviikkoaamuna. Air Force One -koneen tarkkaa laskeutumisaikaa ei tiedetä.

Obama tapaa päivän aikana Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen, maan pääministerin Taavi Rõivaksen sekä Latvian ja Liettuan presidentit. Heidän on määrä keskustella alueellisesta turvallisuudesta, talouskasvusta ja yhteisestä puolustuksesta.

Ilves ja Obama järjestävät yhteisen lehdistötilaisuuden. Myöhemmin päivällä Obama pitää puheen Nordea-konserttitalossa.

Viro on Yhdysvaltain läheinen Nato-liittolainen. Valkoisen talon mukaan Obama haluaa vierailullaan varoittaa Venäjää yrittämästä Baltian maissa samanlaista toimintaa kuin Ukrainassa.

Tallinnasta Yhdysvaltain presidentti jatkaa matkaansa Walesiin Naton huippukokoukseen.

Video: Susijengille kirvelevä tappio - vain Koponen onnistui

Suomi - Dominikaaninen tasavalta

Suomi hävisi Dominikaaniselle tasavallalle 68-74 koripallon MM-kisoissa Bilbaossa. Suomen loppukiri ei riittänyt ja jatkopaikka jää tulevien ottelujen varaan. Katso ottelun parhaat palat kuvaa klikkaamalla!

Suomi - Dominikaaninen tasavalta

Suomen jatkopaikka koripallon MM-kisoissa Espanjassa jää tulevien ottelujen varaan.

Susijengillä oli tiistaina vaikea ilta Bilbaossa. Heitot eivät pudonneet, levypalloissa ei pärjätty ja Dominikaaninen tasavalta oli parempi pistein 74-68. Suomi pääsi lopussa lähelle, mutta kiri ei riittänyt.

Suomi oli liikaa Petteri Koposen varassa. Koponen heitti 23 pistettä ja antoi 9 koriinjohtavaa syöttöä. Shawn Huffilla ja Erik Murphyllä oli huono päivä ja molemmat joutuivat myös virhevaikeuksiin.

Ennakkotietojen mukaan Dominikaanisen tasavallan pelin piti perustua yksilötaitoihin. Joukkueen suurin tähti, NBA:n Houston Rocketsissa pelaava Francisco Garcia, olikin vaikea pideltävä, mutta hyvn vastustaja pelasi myös joukkueena.

Avausneljänneksellä Suomen heitot eivät pudonneet. Susijengin puolustus sen sijaan toimi ja pakotti vastustajat useaan kertaan askelvirheisiin ja muihin pallonmenetyksiin. Garcian johdolla Dominikaaninen tasavalta upotti kuitenkin muutaman kolmosen ja johti 16-15.

Toisella neljänneksellä Suomi nousi välillä johtoon Petteri Koposen ja Gerald Leen koreilla, mutta heittopeli oli edelleen nihkeää. Myös levypalloissa Suomi oli selvästi jäljessä. Viime sekunneilla vastustajat upottivat vielä kolmosen ja pääsivät tauolle yhdeksän pisteen johdossa.

Tauon jälkeen Dominikaaninen tasavalta oli jo karata lopullisesti, mutta Koponen toi Susjiengin muutamalla kovalla suorituksella vielä mukaan otteluun. Myös Kimmo Muurinen sai vihdoin onnistumisia korin alla. Muutama kova kolmonen omaan päähän piti eron kuitenkin melko isona. Mikko Koivisto upotti kolmannen neljänneksen viimeisillä sekunneilla kolmosen, joka toi Suomen kymmenen pisteen päähän.

Päätösneljänneksellä Suomi kuroi eroa kiinni. Susijengi pääsi kolmen pisteen päähän Koposen kolmosella, kun aikaa oli jäljellä reilu minuutti. Vastustajat pääsivät kuitenkin lopussa vapaaheittojen jälkeen hyökkäyslevypalloihin ja tekivät tarvittavat pisteet.

Dominikaaninen tasavalta voitti levypallot 49-28. Vapaaheittoja vastustajat pääsivät heittämään 25 kertaa, Suomi vain kahdeksan.

Autoilija löysi karanneen poliisikoira Huntin

Poliisin mukaan maanantai-iltapäivästä lähtien kateissa ollut Huntti oli löydettäessä hyväkuntoinen.

Urjalassa Pirkanmaalla maanantaina kadonnut poliisikoira Huntti on löytynyt noin kello 21 tiistaina. Koira löytyi läheltä katoamispaikkaa.

Autoilija näki kuvausten mukaisen koiran juoksevan 9-tien yli Urjalassa. Saksanpaimenkoira tuli kutsusta autoilijan luo. Autoilija otti koiran kiinni ja ilmoitti asiasta poliisille.

Sisä-Suomen koirapartio kävi tunnistamassa ja hakemassa koiran. Huntti oli löydettäessä hyväkuntoinen.

Poliisi kiittää yleisöä havainnoista.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä