Tampereen uimavesinäytteistä ei löytynyt viitteitä viruksista – sairastumisilmoituksia 500

Veden laadusta varoitava kyltti Tampereen Kaukajärvellä

Ympäristöterveysviranomaisten mukaan tulos oli odotettava, koska virukset laimenevat vedessä. Ilmoituksia vatsataudista Tampereen seudulla on tähän mennessä tehty noin 500. Toistaiseksi vatsatautioireiden syytä ei ole pystytty vahvistamaan.

Veden laadusta varoitava kyltti Tampereen Kaukajärvellä

Tampereen uimarannoilta otetuista vesinäytteistä ei ole löytynyt merkkejä noro- tai adenoviruksista.

Ympäristöterveysviranomaisille tulos ei ollut yllätys, sillä virusten osoittaminen uimavedestä voi olla vaikeaa pienten virusmäärien johdosta.

Tampereella otettiin vesinäytteitä neljän järven uimarannoilta, koska järvissä uineilta tuli paljon ilmoituksia vatsaoireista.

Sairastuneiden ulostenäytteiden tuloksia saadaan ensi viikon loppupuolella. Tesoma-, Tohloppi-, Kauka- ja Suolijärven rannoille viedyt varoituskyltit pysyvät paikallaan ainakin ensi viikon alkuun, kertoo Tampereen kaupungin ympäristöterveyspäällikkö Merja Bojang.

Tampereelta on tullut yksittäisiä vatsatauti-ilmoituksia myös noin kymmeneltä muultakin uimarannalta. Kyseisille rannoille ei olla viemässä varoituskylttejä.

Kaikkiaan Tampereen kaupungille on tullut noin 450 ilmoitusta vatsataudista.

Ylöjärveltä, Nokialta ja Pirkkalasta ilmoituksia on tullut viitisenkymmentä kyseisten kuntien ympäristöterveydenhuollosta vastaavalle Pirtevalle.

"Pudonneita lentokoneita on maastossa vielä" – sotahistoriallisia kohteita yhä löytämättä

Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto.

Yle Uutiset kerää tietoja sotien jäljistä Suomessa. Karttaan on merkitty torstaiaamun aikana satoja kohteita. Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haaviston mukaan yleisön apua tarvitaan Suomen sotahistorian kartoittamiseen.

Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto.

Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haaviston mukaan uutta tietoa sotahistoriallisista kohteista tulee edelleen, ja sitä tarvitaan.

– Museoilla ei ole resursseja lähteä laajasti tutkimaan maastoa, Haavisto sanoi.

Yle Uutiset kerää kartalle kuvia sekä kertomuksia Suomessa käytyjen sotien jäljistä rakennuksissa, maastossa ja muissa paikoissa. Torstaiaamuna avattuun karttaan on aamupäivän aikana kertynyt satoja merkintöjä.

Haavisto kertoi Ylen Aamu-tv:ssa, että museovirasto on erittäin kiinnostunut uusista tiedoista sotien jättämistä merkeistä Suomessa.

– Esimerkiksi Salpalinja itärajalla on 1 200 kilometriä pitkä. On itsestään selvää, että sitäkään ei ole täysin kartoitettu.

Haavisto arvioi, että esimerkiksi toisesta maailmansodasta voi vielä löytyä uusia jälkiä.

–Pudonneita lentokoneita on varmasti maastossa vielä. Isoja objekteja on varmasti vielä löydettävissä, kertoi Haavisto.

Haaviston mukaan erityisesti Lapissa on paljon taistelupaikkoja, joissa on paljon sotaromua. Haavisto muistutti, että kranaatteja tai muita räjähteitä ei missään tapauksessa pidä koskea, vaan niistä tulee ilmoittaa poliisille.

–Ne ovat edelleen hengenvaarallisia, varoitti Haavisto.

Sotien jälkiä myös kaupungeissa

Sotien jäljet eivät ole näkyvissä vain maastossa. Niitä on yhtä lailla myös kaupungeissa, ihmisten välittömässä elinpiirissä.

– Helsingin keskustassa on lukuisia iskemiä seinissä, esimerkiksi Pitkällä sillalla. Pommitusten jälkiä ja sirpaleita löytyy useiden rakennusten seinissä.

Helsingissä esimerkiksi Kruununhaka ja Katajanokka ovat Haaviston mukaan hyviä alueita sotien jälkien bongailulle.

– Esimerkiksi Kruununhaassa Suomen pankin edustalla olevan patsaan jalustassa on useita sirpaleiden tekemiä jälkiä toisesta maailmansodasta. Ne ovat jälkiä venäläisten pommituksista, kertoi Haavisto.

Lue lisää sotien jäljistä Suomessa ja merkitse havaitsemasi sotien jäljet Suomessa tänne.

Rosatom ja Helsingin telakan omistaja uhmakkaana Ylelle: Pakotteet eivät vaikuta toimintaamme Suomessa ja ulkomailla

Jäätä murtava monitoimialus NB-506 viimeisteltävänä Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakalla Helsingissä 2. heinäkuuta 2012.

Tiistaina Yhdysvaltojen pakotelistalle päätynyt venäläinen telakkayhtiö United Shipbuilding kertoo Ylelle, etteivät pakotteet vaikuta yhtiön toimintaan ulkomailla ja Suomessa. Samaa virttä veisaa Ylelle myös venäläinen energiayhtiö Rosatom, joka toimittaa laitoksen Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle.

Jäätä murtava monitoimialus NB-506 viimeisteltävänä Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakalla Helsingissä 2. heinäkuuta 2012.

Venäläiset valtio-omisteiset yhtiöt Rosatom ja Helsingin telakan puoliksi omistava United Shipbuilding Corporation ovat ensimmäistä kertaa kommentoineet pakotteita suomalaismedialle.

Yhtiöiden sähköpostiviesteissä Yle Uutisille ne sanovat, ettei pakotteilla ole vaikutusta yhtiöiden toimintaan Suomessa ja ulkomailla.

Erityisesti United Shipbuilding on joutunut Yhdysvaltojen luupin alle. Maa ilmoitti tiistaina, että venäläisyhtiö joutuu pakotelistalle. Yhtiön viestintäosaston päällikkö Alexei Kravchenko sanoo, etteivät pakotteet muuta yhtiön suunnitelmaa ostaa Helsingin telakka kokonaan.

– Meidän suunnitelmamme tämän projektin suhteen ovat edelleen voimassa, toimimme edelleen aktiivisesti niiden toteuttamiseksi, Kravchenko sanoo Ylelle.

Helsingin telakan myymistä kokonaisuudessaan United Shipbuildingille on puitu aina syksystä 2013 lähtien.  Kauppa on jumiutunut, kun telakan toinen omistaja, talousvaikeuksissa oleva STX ei ole myynyt osuuttaan venäläisyhtiölle.

Kaupan hinnaksi on arvioitu 20 miljoonaa euroa.

Rosatom: Pakotteilla ei ole vaikutusta toimintaamme

Energiayhtiö Rosatomilla on myös merkittävää toimintaa Suomessa. Yhtiö on solminut sopimukset Fennovoiman kanssa ydinvoimalan toimittamisesta, rahoittamisesta ja omistamisesta Pyhäjoella.

Sopimuksen mukaan Rosatom omistaisi ydinvoimalasta 34 prosenttia, kun loput omistuksesta kuuluisi suomalaisosakkaille.

Rosatomin viestintä-osastolta Vlad Bochkov sanoo Ylelle, ettei talouspakotteet vaikuta millään lailla Rosatomin ulkomaalaishankkeisiin.

Ulkomaalaishankkeet pitävät sisällään myös Pyhäjoen ydinvoimalan.

United Shipbuilding: Suomen hankkeet viedään läpi

Helsingin telakalla on tällä hetkellä kolme jäänmurtajatilausta sisällä. Yhdessä niistä tilaajana on Suomen ja toisessa Venäjän valtio. Kolmannen tilaaja on itänaapurin suurin varustamo Sovcomflot.

Helsingin telakan, Arctech Helsingin, toimitusjohtaja Esko Mustamäki vakuutti eilen, etteivät pakotteet vaikuta laivatilauksiin.

– Sopimukset tilauksista on jo tehty, Mustamäki totesi Ylelle.

United Shipbuilding jakaa Mustamäen arvion. Yhtiön viestintäosaston päällikkö Alexei Kravchenko sanoo, että laivoissa käytetään amerikkalaistekniikkaa vähän.

-Niihin projekteihin, joita teemme Suomessa tai suunnittelemme Suomeen, niin niissä amerikkalaista koneistoa tai amerikkalaisia lisenssejä vaativaa tekniikka on todella vähän.

Yhtiö ei kuitenkaan puhu mitään rahoituspakotteiden vaikutuksesta yhtiön toimintaan. Muutenkin yhtiö pitää pakotteiden vaikutusta vähäisinä.

– Emme näe tässä mitään traagista. Tämä ei tapahdu ensimmäistä kertaa maamme historiassa. Me teemme muutenkin itse lähes kokonaan kaiken, mitä tarvitaan sotateollisuutta varten. Tavallisen tuotannon suhteen on mahdollista, että tulee pientä kitkaa. Se ei kuitenkaan varmasti ole kriittistä, Kravchenko sanoo.

Suomi polkee jäljessä tietokonepelaamisen tiimityössä

Team Menace treenaa Pelaajatalossa Vantaalla.

Vaikka Suomessa on monia hyviä yksilöpelaajia, joukkuepelaamisessa on kehittämistä. Suomen ensimmäinen Pelaajatalo on avannut ovensa Vantaalla. Tietokonepelaajaryhmille tarkoitettu asuinhuoneisto tarjoaa yhden mahdollisuuden edistää sekä yksilöiden että joukkeiden menestystä.

Team Menace treenaa Pelaajatalossa Vantaalla.

Pelaajatalo on uusi varta vasten tietokonepelijoukkueille suunniteltu asunto Vantaalla. Asuntoa ylläpitää Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL, jonka kautta sekä huippu- että harrastepelaajaryhmät voivat varata viikoksi tai viikonlopuksi itselleen.

Ensimmäisenä taloon muutti Team Menace.fi CS:GO -pelijoukkue. Viisihenkinen joukkue aloittaa tänään torstaina kisat kansainvälisessä Assembly-tapahtumassa, johon se on prepannut maanantaista alkaen. Joukkueen kapteeni Jussi Perälä, nettinimeltään Gustus, harjoittelee joukkuetovereidensa kanssa samoissa tiloissa pitkästä aikaa. Päivät sujuvat rennosti pihalla tai muita tietokonepelejä pelatessa, ja illalla alkaa harjoittelu Assemblyyn.

– Heräämme aamulla, mutta alamme pelata vasta viiden maissa ja pelaamme puoleenyöhön asti. Suurin osa CS:Go -pelaajista on työssä käyviä Euroopan huippuja, joten on pelattava iltaisin, Gustus kertoo.

Malli maailmalta

Muualla Euroopassa ja Aasiassa on jo monia vastaavia vain tietokonepelaajille tarkoitettuja pelaajataloja. Siksi SEUL järjesti sellaisen Suomeenkin.

– Suomessa on hyviä yksilöpelaajia, mutta ongelmana on vielä, ettei ole joukkueosaamista. Pelaajatalon yksi tarkoitus on juuri tuoda nämä joukkueet yhteen, kertoo SEULin hallituksen jäsen Jaakko Markkanen, eli Pawsaur.

Pawsaurin mukaan Suomen elektronisessa urheilussa on potentiaalia - mutta paljon kehittämistä. Esimerkiksi Ruotsissa on jo monia tähtijoukkueita. Pelaajatalo antaa Pawsaurin mukaan hyvät puitteet suomalaisen tietokonepelaamisen kehittämiseen ja kilpapelaajakykyjen selvittämiseen.

Tavoitteena voittopotti

Pelaajatalossa on kaikki tarpeellinen, kuten sängyt ja sauna. Team Menace.fi CS:GO -joukkue on aikaisemmin treenannut pienessä yksiössä, joten Pelaajatalo on tarjonnut uudenlaiset, ainakin tilavammat puitteet vieretysten harjoittelulle. Viiden pojan yhteisasuminenkaan ei tuota vaikeuksia - pojat kertovat käyneensä armeijan.

Tietokonepelejä pelaa suuri joukko niin huipulle tähtääviä kuin omaksi iloksi kisaavia. Lisäksi tietokonepelaaminen on entistä suositumpi penkkiurheilulaji: kansainvälisiä turnauksia seuraa satoja tuhansia katsojia ympäri maailmaa.

Eri turnauksissa on jaossa jo tuhansia, jopa miljoonia euroja. Viikonlopun Assemblyssä palkintokassa on 10 000 euroa. Team Menace.fi lähtee edustamaan Suomea ja hakemaan CS:GO:n ykkössijaa.

– Toivomme, että pääsemme Top 4:ään, mutta voittoa tietenkin tavoittelemme. Top 2 on se, mitä haluamme - pääsisimme sitten lähettämään äidille terkkuja telkkarista, kapteeni Gustus hymyilee.

Yle TV2 ja Yle Areena näyttävät Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä Assemblyillä pelattavia eSports-turnauksia. Counter Strike: Global Offensive -finaali esitetään suorana lähetyksenä lauantaina.

Pakotteet asettavat Helsingin Areenan osaksi kansainvälistä politiikkaa

Tyhjä Hartwall Areena

EU:n Ukrainan tilanteen takia julkaisema pakotelista luo varjoa Helsingin Areenan tapahtumatoimintaan. Arena Events Oy:stä neljänneksen omistava venäläinen Arkadi Rotenberg on mukana EU:n uusimmalla pakotelistalla.

Tyhjä Hartwall Areena

Helsingin Areenan tapahtumatoiminnan tulevaisuus on taas esillä EU:n Venäjän-vastaisen pakotelistan julkistuksen jälkeen. Pakotelistalta löytyy Areenasta neljänneksen omistavan venäläisen Arkadi Rotenbergin nimi.

Yhdysvaltalaisen konserttijärjestäjän Live Nationin Suomen toimitusjohtajan Nina Castrénin mukaan Helsingin Areenan omistajapohja on erityinen koko Euroopan mittakaavassa. Missään muualla kuin Helsingissä ei ole kokonaan venäläisomisteista areenaa.

Live Nation Finland jatkaa ainakin näillä näkymin tapahtumajärjestämistä yhteistyössä Helsingin Areenan kanssa. Areenan erityisasemaa puoltaa sen sijainti Suomessa.

Areenan omistuspohjaa tutkittiin tiukasti jo viime keväänä, kun Yhdysvallat asetti kaikki Areenan kolme venäläläisomistajaa omalle pakotelistalleen.

Suomesta ei löydy Areenan korvaajaa

Live Nation Finlandin toimitusjohtaja Nina Castrén toteaa kuitenkin, että tällä hetkellä areenakeikkarintamalla on hiljaista, koska artitstit kiertävät nyt festivaaleja.

Myös syksy näytää kansainvälisten isojen nimien osalta huomattavasti viime vuosia hiljaisemmalta.

Loppuvuodesta Suomeen ja Helsingin Areenaan on lukkoon lyöty ainoastaan brittitähti Elton Johnin ja amerikkalaisen Lenny Kravitzin konsertit. Ensi kevääksi Areenalle odotetaan niin ikään yhdysvaltalaisartisti Katy Perryä.

Live Nation Finland ei ole vielä maksanut artistien konserttivuokria Arena Events Oy:lle. Yhdysvaltalaispakotteiden tultua voimaan keväällä juuri maksuliikenteen laillisuus nousi esiin. Live Nation joutui hakemaan erityisluvan jo sovittujen konserttien pitämiseen Yhdysvaltain valtiovarainministeriöltä.

Castrénin mukaan isojen maailmantähtien konserteille ei Areenaa vastaavaa tilaa Suomesta löydy. Hän uskoo tapahtumajärjestämiskysymyksen nousevan enemmän esille jääkiekkotapahtumien järjestämisessä.

Myrsky tulossa kohti Turkua

Lounaasta lähestyvää myrskyä voi seurata Ylen nettisivuilta.

Kesän kovimmaksi arvioitu ukkosrintama on lähestymässä Varsinais-Suomea ja Turkua jo iltapäivän aikana.

Yle näyttä nettisivullaan myrskyrintaman lähestymistä alkaen kello 14.

Päivitys klo 13:20: Ukkosrintama on kiertämässä Turun ennusteiden vastaisesti. Suora nettilähetys on toistaiseksi peruttu.

Sääanimaatio: Näin ukkosrintama etenee tänään – Rakeita, rankkasateita ja jopa syöksyvirtauksia

Pysäytyskuva sääanimaatiosta.

Ukkosen lähestyessä kannattaa mennä sisätiloihin suojaan ja sovittaa ajonopeus kelin mukaiseksi. Kuurosateessa vesiliirron riski kasvaa ja näkyvyys heikkenee, Tieliikennekeskus muistuttaa.

Pysäytyskuva sääanimaatiosta.

Voimakas ukkosrintama on saapunut Suomen länsirannikolle. Pitkänomainen rintama etenee Suomen poikki kohti koillista niin, että se on iltapäivän aikana pääkaupunkiseudun-Jyväskylän-Lapin kohdalla ja yöllä vielä itärajan tuntumassa.

– Rintama voi tuoda mukanaan rankkasateita, rakeita, voimakkaita ukkospuuskia ja jopa syöksyvirtauksia, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.  

Koko Suomessa on voimassa varoitus rankkasateista ja voimakkaista ukkospuuskista, joissa tuuli yltyy yli 15 metriin sekunnissa.

Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa varoitetaan lisäksi erittäin voimakkaista ukkospuuskista, yli 25 metriä sekunnissa. Näillä alueilla varoitetaan myös rankkasateesta, jossa tunnissa voi tulla yli 30 millimetriä vettä.

Ukkosen lähestyessä kannattaakin mennä suojaan.

– Kun kuuluu jyrinää tai näkee salamointia, kannattaa mennä sisälle. Varotoimena kannattaa myös kerätä pihalta tavaroita suojaan, Kotakorpi neuvoo.

Tieliikennekeskus varoittaa myös huonosta ajokelistä sateen ja tuulen vuoksi. Kuurosateessa vesiliirron riski kasvaa ja näkyvyys heikkenee, Tieliikennekeskus muistuttaa.

Perhe löysi 300 vuotta vanhan kultakorun merestä – video

Sukeltaja pitelee löytämäänsä kultakorua veden alla.

Yhdysvaltalaisperhe löysi Floridan edustalta puuttuvan osan 300 vuotta vanhasta kultakorusta.

Sukeltaja pitelee löytämäänsä kultakorua veden alla.

Uponneen laivan luoda Floridan edustalla sukeltamassa ollut floridalaisperhe on löytänyt puuttuvan osan 300 vuotta vanhasta kultakorusta.

Ammatikseen vanhoja hylkyjä tutkiva Eric Schmitt oli lomalla etsimässä muinaisesineitä hylyistä vanhempiensa kanssa, kun hän löysi kultakorun merenpohjasta. Korun osa löytyi yhdestä 11 laivan saattueeseen kuuluneesta ja Floridan itärannikolle hurrikaanissa vuonna 1715 uponneesta hylystä.

Koru löytyi kesäkuussa ja perehdyttyään löytöön espanjalaistutkijat tunnistivat korunpalan osaksi 25 vuotta sitten löytynyttä kultaketjua. Kultaketjuun kuului rasia, jossa papit kuljettivat ehtoollisleipää niille, jotka eivät päässeet ehtoolliselle kirkkoon. Papeille koru oli pyhä.

Schmitt löysi viime vuonna 300 000 dollarin arvosta kultakolikoita ja -koruja samasta hylystä. Myös hänen vanhempansa ovat sukeltaneet vanhoissa hylyissä harrastusmielessä vuosikymmenen ajan.

Löydön rahallista arvoa ei ole vielä pystytty arvioimaan. Korun osa on tällä hetkellä yhdysvaltalaisen tuomioistuimen hallussa. Lain mukaan Floridan osavaltiolle kuuluu enimmillään 20 prosenttia löydön arvosta ja loput jaetaan löytäjien kesken.

Raju ukkosrintama lähestyy - varaudu hyvän sään aikana

Salama iski Jyväskylässä Nenäinniemessä puolilta päivin 29. heinäkuuta 2014.

Vältä matkustamista, pidä eläimet sisällä, sulje ovet ja ikkunat. Ilmatieteen laitos antaa toimintaohjeita myrskypuuskien varalle.

Salama iski Jyväskylässä Nenäinniemessä puolilta päivin 29. heinäkuuta 2014.

Ilmatieteen laitoksella on tutkittu vaarallisten sääilmiöiden vaikutuksia Suomessa. Tyypillisiä myrskyn aiheuttamia vahinkoja ovat muun muassa puiden kaatumiset ajoteille ja sähkö- ja puhelinjoille sekä rakennusten ja ajoneuvojen päälle.

Myrsky saattaa myös irrottaa peltikattoja ja mainoskylttejä. Vesialueilla myrsky aiheuttaa veneille vahinkoja ja veneilijöille vaaratilanteita.

Ilmatieteen laitos antaa yksityiskohtaisia toimintaohjeita myrskypuuskien varalle.

Ennen tilannetta:

  • Lykkää matkustamista. Myrskypuuskat voivat kaataa puita teille tai vaikeuttaa auton ohjattavuutta. Jos autoilut on välttämätöntä, varaa mukaan lämpimät ulkoiluvaatteet, ruokaa ja juomaa.
  • Älä lähde vesille. Tarkista veneiden kiinnitykset.
  • Lataa matkapuhelimet, varaa juomavettä ja tarkista taskulampun paristot hyvän sään aikana.
  • Kerää pihalta pihakalusteet ja muu irtain tavara, joka voi tuulessa lentäessään aiheuttaa lisävahinkoja. Tarkista myös pihapiirin puiden kunto.
  • Sulje ovet ja ikkunat. Tarkista etenkin, että kattoikkunat ja parvekelasitukset ovat kiinni.
  • Pidä eläimet sisällä.
  • Aja auto autotalliin tai pois puiden läheisyydestä.
  • Kytke pois ne sähkölaitteet, joihin pääset käsiksi.

Tilanteen aikana:

  • Siirry sisätiloihin tukevaan rakennukseen, pois ikkunoiden läheisyydestä.
  • Telttakatokset, kevyet rakennelmat tai ulkorakennukset eivät ole turvallisia.
  • Älä yritä korjata omaisuusvahinkoja myrskyn aikana.
  • Vältä hissien käyttöä sähkökatkosten varalta.
  • Varo kaatuvia puita ja sähkölinjoja. Ulkona suojaudu kaatuvilta puilta kivien väliin, kalliojyrkänteen juureen tai ojaan.
  • Myrskypuuskat voivat suistaa ajoneuvon kaistaltaan tai kaataa kaksipyöräisen ajoneuvon. Pysäköi auto suojaan etäälle puista ja sähkölinjoista. Varo sivutuulta, jos ajat metsän keskeltä aukealle alueelle.
  • Jos olet vesillä, hakeudu lähimpään rantaan, jos se on turvallista. Laske purjeet ja kiinnitä alus.

Tilanteen jälkeen:

  • Vältä turhaa matkustamista.
  • Varo tielle kaatuneita puita. Varoita muita tielläliikkujia tiellä olevista esteitä esimerkiksi varoituskolmiolla.
  • Pysy vähintään 20 metrin etäisyydellä vaurioituneista sähköjohtimista.
  • Osittain kaatuneissa tai ristikkäin kaatuneissa puissa voi olla jännityksiä.
  • Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria.
  • Tarkista rakennuksen kattorakenteet, savuhormit ja ikkunat mahdollisen vaurioitumisen varalta. Tarkista veneiden kiinnitykset.
  • Puhdista tukkeutuneet sadevesijärjestelmät.

Nokia ostaa Panasonicin verkkoliiketoimintaa

Panasoni Nokia.

Nokia ilmoitti kaupoista torstaina.

Panasoni Nokia.

Nokia on ostamassa japanilaisen Panasonicin verkkoliiketoimintaa. Kaupan on määrä toteutua ensi vuoden alkuun mennessä.

Torstaina annetussa tiedotteessa aiesopimuksesta ei kerrota kauppasummaa. Sopimus koskee Panasonicin verkkoliiketoiminnan osia – muun muassa mobiileihin LTE/3G-yhteyksiin liittyvää toimintaa.

Nokia sai noin 5,5 miljardia kännykkäliiketoiminnan myymisestä Microsoftille. Markkinoilla on enteilty, että Nokia käyttää tätä rahaa uuden kasvun luomiseen.

Nokia ilmoitti esimerkiksi heinäkuun alussa, että se ostaa yhdysvaltalaisen verkkoyhtiön SAC Wirelessin.

Verkkojen lisäksi Nokia keskittyy nykyään kartta- ja sijainti- sekä patenttiliiketoimintaan.

Japani tärkeimpiä markkinoita

Pohjolan seniorianalyytikon Hannu Rauhalan mukaan Japanin markkina on Nokialle kaikkein tärkeimpiä markkina-alueita, mikä näkyy tuloksista.

– Nokialla on noin neljännes Japanin markkinasta. Tällä se pääsee noin kolmannekseen, Rauhala arvioi.

Rauhala ei luonnehdi aiesopimusta "jättikaupaksi", vaikka pitääkin todennäköistä kauppasummaa kymmenien miljoonien eurojen kokoisena.

Kauppa sopii osapuolille tässä kohtaa hyvin, kun Panasonic pyrkii keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa, mihin verkkolaitebisnes ei kuulu.

"Pelästyin että kuolen" – Suomenlahden ylitys vei uimarin voimat

Avomeriuimari Tuomas Kaario.

Uimari Tuomas Kaario ei ollut vielä edes uintireissunsa puolessa välissä, kun kivut äityivät niin koviksi, että hän olisi halunnut lopettaa. "En tiedä, mistä se voima loppuun asti jaksamiseen löytyi", sanoo aamu-tv:ssä vieraillut Kaario. Kaario ylitti Suomenlahden ensimmäisenä ilman märkäpukua.

Avomeriuimari Tuomas Kaario.

65 kilometriä ja 22 tuntia. Nämä luvut lohjalainen Tuomas Kaario muistaa todennäköisesti loppuikänsä. Maanantaina hänestä tuli ensimmäinen, joka on ylittänyt Suomenlahden ilman märkäpukua. Uintimatkan pituus oli 65 kilometriä ja aikaa siihen kului 22 tuntia.

Kaario aloittu uintiurakkansa Virosta myöhään sunnuntai-iltana. Yhdeksän tunnin jälkeen hän oli varma, ettei jaksa loppuun asti.

– Siinä vaiheessa kehosta loppuivat hiilihydraatit, ja keho alkoi syödä omaa lihasta. Siitä tuli kammottavat kivut. Ajattelin, että nousen huoltoveneeseen ja sanon, että tämä on ihan mahdotonta, kertoo aamu-tv:ssä vieraillut Kaario.

Jostain Kaario kuitenkin löysi energiaa. Uiminen jatkui vielä 13 tunnin ajan, kivuista huolimatta.

– En tiedä, mistä se voima loppuun asti jaksamiseen löytyi. Se oli todellinen mielen voitto lihasta.

Samoihin aikoihin muiden kipujen kanssa Kaario alkoi kärsiä myös rintarangan lukosta: silmät eivät pysyneet auki ja rintaa puristi.

– Pelästyin, että kuolen. Sitten tajusin, että kyseessä on rintarangan lukko. Onnistuin naksauttamaan sen auki ja olo helpottui, kertoo Kaario, jolla on myös osteopaatin koulutus.

Henkisesti raadeltu olo

Vaikka fyysinen ponnistus oli valtava ja kivut kovat, sanoo Kaario henkisen puolen olevan kaikkein raskain.

– Nyt kun uinnista on vähän aikaa, on fyysinen olo ihan hyvä. Henkisesti on kuitenkin edelleen aika raadeltu olo.

Vaikka huoltojoukkojen vene kulki koko ajan Kaarion vierellä ja antoi säännöllisesti ruokaa ja juomaa, oli uimari silti yksin.

– Ensimmäiset viisi tuntia uin pilkkopimeässä. Siinä joutuu pitämään pään hyvässä kunnossa, kun ympärillä ei ole mitään muuta kuin vettä, Kaario sanoo.

Samoin kuin keho tarvitsee aikaa suorituksesta toipumiseen, sitä tarvitsee myös mieli.

– Uinnin jälkeen mieli on aina yhtä tunnemyrskyä. Varsinkin onnistuneen uinnin jälkeen mieli käy läpi niitä pelkotiloja, joita uinnin aikana on ollut. Englannin kanaalin ylityksen jälkeen meni puoli vuotta ennen kuin mieli pääsi tasapainoiseen olotilaan.

Henkisen toipumisen seuraaminen on raskasta myös lähipiirille.

– Suvusta ja lähipiiristä suurin osa on iloisia ja ylpeitä saavutuksista. Totta kai on myös huolestuneisuutta. Vaimo on aina mukana, ja varsinkin uinnin jälkeiset olotilat voivat olla ihottavia katsella, Kaario kertoo.

Henkilökohtainen olympiamitali

Kaarion kehoi reagoi uintisuoritukseen viivellä.

– Olin ollut maissa noin tunnin ja mielestäni oli ihan ok. Sitten alkoi poikaa pyörryttämään. Makasin pellon reunassa jalat kohti taivasta. Kotona rupesi oksettamaan ja sitä jatkui pitkään. Olin ihan finaalissa.

Kaario ei muista rantautumisesta kovinkaan paljoa. Hänelle on kerrottu, että hän oli rantauduttuaan julistanut, ettei aio enää koskaan laittaa uimahousuja jalkaan. Nyt miehen mieli on kuitenkin toinen.

– Nyt on sellainen olo, että voisin mennä uimaan. Mutta ihan heti en ala treenata.

Seuraavaa uintikohdetta ei ole vielä tiedossa.

– Haaveita on, ja ajatuksia, mutta ei tavoitteita. Tai sellainen tavoite on, että olisin vuoden vaihteeseen mennessä normaalipainoinen. Lihotin Suomenlahden ylitystä varten aika paljon.

Kivuista ja lisäkiloista huolimatta Kaario on tyytyväinen siihen, että lähti ylittämään Suomenlahtea.

– Tätä tehdään ihan siitä mahdollisuudesta, että on mahdollista ottaa selvää, onko se mahdollista. Tässä tapauksessa se oli mahdollista. Tämä on henkilökohtainen olympiamitalini.

Outotecilla äkkijyrkkä tulosromahdus

Kaivostekniikkayhtiö antoi alkuviikosta tulosvaroituksen ja kertoi Venäjän pakotteisiin liittyvistä huolistaan.

Kaivostekniikkayhtiö Outotec teki viime neljänneksellä liiketappiota. Kun Outotec viime vuoden huhti-kesäkuussa ylsi 40 miljoonan euron voittoon, nyt vuosineljännes jäi 0,3 miljoonaa miinukselle.

Outotec varoitti jo alkuviikosta, että liikevaihto ja liikevoittoprosentti jäävät tänä vuonna ennakoitua heikommiksi. Kuluneella kvartaalilla näkyvät kustannusylitykset isoissa laitostoimitushankkeissa. Edessäpäin synkkiä pilviä on itänaapurissa.

– Valmistaudumme mahdollisesti jatkuvaan markkinoiden verkkaisuuteen ja geopoliittisen epävarmuuden vaikutuksin Venäjällä ja muilla markkinoilla, toimitusjohtaja Pertti Korhonen sanoo osavuosikatsauksessa.

Tämän vuoksi Korhonen kertoo Outotecin aloittaneen toimia "resurssien sopeuttamiseksi". Nämä toimet tulevat siis käynnissä olevan 50 miljoonan euron kustannussäästöohjelman päälle.

Outotecin liikevaihto laski huhti-kesäkuussa 334 miljoonaan euroon viimevuotisesta 511 miljoonasta.

FT: EU:hun kaavaillaan uutta finanssikomissaaria – Kataisen nimi esillä

Pääminsteri Jyrki Katainen puoluekokouksen ensimmäisenä päivänä Sibeliustalossa Lahdessa perjantaina 13. kesäkuuta.

Uusi finanssikomissaari valvoisi EU:n talousvakautta. Financial Times -lehden mukaan entinen pääministeri Jyrki Katainen on yksi mahdollista kandidaateista tehtävään.

Pääminsteri Jyrki Katainen puoluekokouksen ensimmäisenä päivänä Sibeliustalossa Lahdessa perjantaina 13. kesäkuuta.

Euroopan komission tuleva puheenjohtaja Jean-Claude Juncker suunnittelee EU:hun uutta finanssikomissaarin tehtävää, uutisoi talouslehti Financial Times. Lehden mukaan entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on esillä tehtävään.

Uusi finanssikomissaari valvoisi koko EU:n alueen talousvakautta. Tällä hetkellä finanssialan valvonnasta vastaa sisäasiainkomissaari Michel Barnier, jonka tehtäviin kuuluvat niin tekijänoikeussäädökset kuin hiihto-opettajien lupa-asiat.

Financial Timesin haastattelemien lähteiden mukaan Barnierin tehtävistä irrotettaisiin pankki- ja markkinatehtävät. Nämä tehtävät yhdistettäisiin finanssivakausyksikön tehtäviin.

Kataisen lisäksi talouskomissaariksi on kaavailtu Hollannin valtiovarainministeriä Jeroen Dijsselbloemia ja Latvian entistä pääministeriä Valdis Dombrovskisia.

Tänään on luvassa ukkosta, rankkoja sateita ja voimakkaita puuskia

Torstain sää.

Suomen yli kulkee torstaina säärintama, jonka etupuolella ja yhteydessä tulee voimakkaitakin ukkoskuuroja varsinkin maan etelä- ja keskiosissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Torstain sää.

Yöllä ja aamulla on tullut sateita maan itä- ja pohjoisosassa. Ne väistyvät koilliseen.

Lounaasta saapuu kuitenkin uusi säärintama, jonka yhteydessä tulee rankkoja sade- ja ukkoskuuroja, päivällä vyöhykkeellä lounaasta maan keskiosien yli pohjoiseen ja koilliseen, illalla idempänä.

Illalla sää poutaantuu lännessä. Yöllä säärintama ylittää itäisimmänkin Suomen.

Jussi Niinistö Aamulehdelle: Suomen Nato-jäsenyydestä tehtävä selvitys

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö SuomiAreena-tapahtumassa Porissa 15. heinäkuuta.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja tyrmää Nato-selvityksen tekemisen. Hän kuitenkin lupaa katsauksen Suomen turvallisuusyhteistyöstä.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö SuomiAreena-tapahtumassa Porissa 15. heinäkuuta.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) vaatii selvitystä Suomen Nato-jäsenyydestä, kertoo Aamulehti.

– Ilman kiihkoilua pitäisi tehdä ajanmukainen selvitys, jossa tuodaan esille Naton plussat ja miinukset: mitä jäsenyys maksaisi ja olisiko siitä hyötyä meille, Niinistö sanoo lehdelle.

Niinistö asettaisi puolustusministeriön ja ulkoministeriön tekemään selvitystä. Hänen mukaansa selvityksessä tulisi ottaa huomioon sekä jäsenyyden puolustus- että ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) torjuu ehdotuksen Nato-selvityksestä. Hänen mukaansa hallitus valmistelee katsausta turvallisuusyhteistyöstä.

– Siinä otetaan YK:sta alkaen huomioon kaikki eri puolet: EU, Pohjoismaat, Etyj, Nato sekä erikseen Suomen ja Ruotsin välinen suhde, Tuomioja kertoo Aamulehdelle.

Hallituksen katsaus valmistuu Tuomiojan mukaan heti ensi vuoden alussa.

Näe pelastusharjoitus lentäjän silmin – kamera oli mukana harjoituksessa

Lentäjä hinausvarjon kyydissä ilmavoimien koulutuksessa.

Ilmavoimien lentäjät kertaavat niin sanotun hinausvarjokoulutuksen kolmen vuoden välein. Heittoistuimeen turvaudutaan harvoin, mutta siitä seuraava tilanne on aina epävarmuutta täynnä.

Lentäjä hinausvarjon kyydissä ilmavoimien koulutuksessa.

Tilastojen valossa Suomen ilmavoimissa on turvallista lentää, onnettomuuksia tapahtuu harvoin. Lentäjiä pidetään huimapäinä, mutta silti myös vesipelastusharjoitus saa jännitystä aikaan.

– Tuskin kukaan lähtee taivaalle niin, että ei jännittäisi. Minua ainakin jännittää, kertoo yksi ilmavoimien harjoitukseen osallistuvista lentäjistä.

Ilmavoimat harjoittelee vesipelastusta Kajaanin Nuasjärvellä tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Aiemmin harjoitus on järjestetty Keuruulla, mutta puolustusvoimien uudistus lakkautti Keuruun varuskunnan ja siirsi siellä olleen ponttoonikalustokoulutuksen Kainuun prikaatiin. Siksi ilmavoimienkin piti siirtää hinausvarjokoulutus Kainuuseen, koska ponttonikalusto on välttämätön lentäjien vesipelastusharjoituksessa.

Nuasjärven harjoitukseen osallistuu yhteensä 120 henkilöä porrastetusti. Harjoitus on niin sanottu joint-harjoitus, joka yhdistää eri puolustushaarat: ilmavoimat, maavoimat ja merivoimat. Hinausvarjokoulutuksessa merivoimat huolehtii veneistä, Kainuun prikaati ponttonikalustosta ja ilmavoimat kouluttajista sekä koulutettavista.

Tuuli ja varjo on vedessä vaikea yhdistelmä

Ilmavoimien kouluttajat ja lentäjät seisovat isolla ponttoonilautalla, jonka toinen pää käännetään vastatuuleen. Varusteisiinsa pukeutuneelle lentäjälle laitetaan hinausvarjo selkään ja harjoitus voi alkaa. Vetovene kiristää varjon narun ja lentäjä nousee taivaalle.

Taivaalla lentäjä irroittaa vetonarun ja laskeutuu varjon varassa veteen. Siitä eteenpäin pitää osata toimia oikein, koska mitä tahansa voi tapahtua ja oikeassa tilanteessa apu voi olla kaukana.

– Jos tipahdan veteen, tositilanteessa kiipeäisin pelastuspakkauksessa olevalle pelastuslautalleni ja yrittäisin tehdä oloni siinä mahdollisimman mukavaksi, koska en tiedä milloin pelastajat saapuvat, kertoo Karjalan lennoston hornet-lentäjä.

– Heittoistuinta tarvitaan harvoin, mutta aina harjoitellessa huomaa miksi tätä tehdään, lentäjä lisää.

Tällä kertaa tuuli aiheutti pientä päänvaivaa monelle lentäjälle. Videolla näkyy miten tuuli tempaa lentäjän mukaansa heti, kun mies laskeutuu veteen.

– Nyt tapahtui se, mistä olen kuullut, mutta en ole koskaan itse nähnyt tai kokenut. Tuuli tarttui veden pinnalla varjoon ja alkoi viedä minua sivusuunnassa. Siinä on vaarana, että painuu pinnan alle, jos ei saa varjoa taltutettua tai irrotettua, sanoo hornet-lentäjä.

Ilmavoimat on tarkka lentäjien yksityisyydestä, joten he eivät esiinny artikkelissa nimillään.

Optimaaliset olosuhteet

Ilmavoimilla on useita pelastusharjoituksia ja -koulutuksia, joista hinausvarjokoulutus on yksi. Suomen olosuhteissa pelastautumista pitää harjoitella myös talvella. Kajaanin Nuasjärven kesäiset olosuhteet kelpasivat hyvin ilmavoimille.

– Vesialue on riittävän laaja, kuin on noin kaksi kilometriä eteenpäin selvää vesistöä ja sivusuunnassa noin kilometri. Optimiolosuhteissa tuuli on 3–4 metriä sekunnissa, sanoo kapteeni Mikko Viirret ilmavoimien esikunnasta.

Ilmavoimien rutiiniharjoitus tarjoaa opittavaa myös muille puolustushaaroille. Kainuun prikaatissa palveleva alikersantti Jaakko Väätäinen oli innoissaan ilmavoimien harjoituksesta. Väätäisen tehtävänä oli huolehtia ponttoonikaluston kiinnitysköysistä ja auttaa hinausvarjon nousussa.

– Todella mukavaa. Olen tottunut siihen, että juostaan metsikössä ja kannetaan miinoja. Nyt on vähän vaihtelua, kun pääsee vesille kokemaan tällaisen erilaisen näkökulman tähän toimintaan, kertoo Väätäinen.

Ilmavoimilla on kiinnostusta pitää vesipelastuskoulutuksia jatkossakin Kajaanissa, mutta sopimuksia asiasta ei ole vielä tehty.

Päivitetty 31.7.2014 klo 8.49: Otsikon sana heittoistuinharjoitus on muutettu harjoitukseksi. Hinausvarjokoulutuksessa harjoitellaan juuri vedestä pelastautumista.

Merkitse kartalle – missä Suomen sodat näkyvät?

Puolipallon muotoinen osittain maan sisällä oleva miehistösuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Imubetonimenetelmällä valmistettu miehistöuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Pallokorsuja ehdittiin jatkosodan aikana valaa yli 600 kpl, joista noin kolmannes sijaitsee nykyisen Suomen alueella.

Yle Uutiset kerää kartalle kuvia sekä kertomuksia Suomessa käytyjen sotien jäljistä rakennuksissa, maastossa ja muissa paikoissa. Kerro meille, missä Suomen sodat ovat edelleen havaittavissa.

Puolipallon muotoinen osittain maan sisällä oleva miehistösuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Imubetonimenetelmällä valmistettu miehistöuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Pallokorsuja ehdittiin jatkosodan aikana valaa yli 600 kpl, joista noin kolmannes sijaitsee nykyisen Suomen alueella.

Suomi on täynnä sotien jälkiä: vallihautoja, vanhoja linnoituksia, tykinkuulia, luodinreikiä seinissä ja paljon muita. Yle Uutiset kerää nyt yleisöltä havaintoja sotahistoriallisista kohteista. Kerro meille mielenkiintoisesta kohteesta esimerkiksi asuinpaikkasi lähistöllä tai jossain muualla Suomessa!

Koostamme yleisön merkinnöistä useita juttuja ja laajan artikkelipaketin. Mielenkiintoisimpia karttamerkintöjä kommentoivat sotahistorian asiantuntijat. Halutessasi kerro myös, jos karttamerkintään liittyy omia tai sukulaistesi kokemuksia sodista.

Sota näkyy yhä tuhansissa paikoissa

Suomen maastoissa voi määritelmästä riippuen olla jopa satoja tuhansia erilaisia sotahistoriallisia kohteita, sanoo Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto. Metsissä, pelloilla ja kaupungeissa asutuksen keskellä on esimerkiksi bunkkereita ja tykkiasemia. Lisäksi maastossa on sirpaleita ja asekätköjä. Viime syksynä lappeenrantalaisen kerrostalon ullakolta löytyi sodanaikainen palopommi ja Kanta-Hämeessä on viikon sisään löytynyt kaksi vaaralliseksi luokiteltavaa vanhaa sotilasräjähdettä.

– Historiaa on kaikkialla, ja esimerkiksi vanhojen talojen seinissä voi olla sota-aikaista materiaalia, Haavisto sanoo.

Sotahistoriaa on paljon myös kaupungeissa kiinnostavissa ja yllättävissä paikoissa. Muun muassa Helsingin ja Tampereen keskustoissa on useissa kohteissa sisällissodan aikaisia ampumajälkiä. Sota näkyy myös kouluissa: monissa nykyisinkin toimivissa kouluissa on toiminut muun muassa kenttäsairaaloita, ja esimerkiksi Mikkelin Päämajakoulussa on talvi- ja jatkosodassa toiminut Suomen puolustusvoimien päämaja.

Erityisen paljon sotahistoriallisia esineita ja paikkoja ajoittuu toiseen maailmasotaan, vaikka taistelupaikat ovat pääasiassa jääneet Suomen rajojen ulkopuolelle. Myös vanhempia, 1800-luvun taisteluista jääneitä kohteita on edelleen paljon nähtävissä.

Suomessa on vielä kätkettyjä sodan jälkiä

Sotahistoriallisia kohteita voi löytyä kaikkialta Suomesta, ja esimerkiksi asekätköjä ja bunkkereita on ympäri maata.

– Tietenkään kaikkialla ei ole sodittu tai kätketty aseita, mutta taisteluita on ollut monella paikkakunnalla, sanoo Haavisto.

Vaikka suurin osa kohteista on jo tiedossa ja löydetty, Suomesta voi edelleen löytyä vielä aiemminkin tuntemattomia sotahistoriallisia esineitä, kuten varusteiden palasia tai sirpaleita.

– Ammuksia löytyy, koska niitä on ammuttu miljoonia, Haavisto sanoo.

Haavisto kuitenkin korostaa, ettei maastosta löytyviin aseisiin tai ammuksiin saa koskea, koska ne ovat edelleen vaarallisia. Lisäksi niistä pitää ilmoittaa poliisille. 

Merkitse kartalle, missä sodat näkyvät yhä

Tee merkintä oheiselle kartalle. Merkintä voi olla esimerkiksi kuva, tieto tai sukusi historiaan liittyvä kertomus paikasta, jossa sota on yhä nähtävissä. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea paikan historiasta, teemme kiinnostavimmista merkinnoistä juttuja sotahistorian asiantuntijoiden kanssa.

Näin teet karttamerkinnän:

1. Klikkaa +-merkkiä. Aseta kohteen sijainti, joko liikuttelemalla karttaa tai hakemalla paikan nimellä tai osoitteella haluamasi sijainti.

2. Kuvaile, missä merkitsemäsi kohde sijaitsee ja millainen se on. Jos sinulla on tietoa tai tarinoita merkitsemäsi kohteen historiasta, niin kerro tietosi. Mikäli sukusi linkittyy paikkaan, kerro miten.

3. Mikäli sinulla on kuva paikasta, liitä se merkintään kohdassa "Valitse kuva".

4. Kun merkintäsi on valmis, paina "lähetä." Käsittelemme merkintäsi mahdollisimman pian ja julkaisemme sen kartalla.

Voit myös katsella kartalla muiden merkitsemiä kohteita ja kommentoida niitä. Kohteita voit hakea liikuttelemalla karttaa,  laajentamalla kuvaa sekä hakemalla vaikkapa kohteita kotipaikkakuntasi nimellä tai tutuilla osoitteilla.

Kalevan kisat alkavat tänään – autot opastetaan Kuopionlahden kentän parkkiin tai torin alle

Nooralotta Neziri

Liikennettä rajoitetaan jo tästä torstaiaamusta alkaen Kuopion Väinölänniemellä tänään käynnistyvien Kalevan kisojen vuoksi. Kisajärjestäjät odottavat yleisurheilun Kalevan kisoihin yhteensä 20 000:tta kisavierasta. Portille asti pääsevät vain liikuntaesteiset kisavieraat, ja Rönön asukkaat saavat liikkumiseen erillisen luvan.

Nooralotta Neziri

Autolla paikalle tulevat kisavieraat voivat jättää autonsa joko toriparkkiin, josta matkaa stadionille on puolitoista kilometriä, tai Musiikkikeskuksen edessä olevalle parkkipaikalle tai sen läheisyydessä olevan Kuopionlahden kentän parkkiin, kertoo kisojen turvallisuuspäällikkö Jouni Säteri.

Etelästä ja pohjoisesta tulevia autoilijoita opastetaan parkkipaikoille valtatie viideltä alkaen. Kaupunkiin kannattaa tulla Tasavallankadun kautta. Etelästä tulevien kannattaa ajaa keskustaan rampilta numero 68.

Kuopiolaisia kehotetaan tulemaan paikalle kävellen tai pyörällä.

– Lipunmyynnin vieressä on polkupyöräparkki, Säteri kertoo.

Kisapaikalle pääsee myös katujunan kyydissä torilta ja Kuopion liikenteen Rönön busseilla.

Ruokaa ja juotavaa saa kioskeista, jotka palvelevat kisayleisöä kolmessa eri pisteessä tapahtuma-alueella katsomojen läheisyydessä. Alueella on myös B-oikeuksin varustettu ravintola.

Stadionin lipunmyynti aukeaa torstaina kello 16 ja muina kisapäivinä kahdeksalta aamulla. Torstaina yleisölle on vapaa pääsy.

Jouko Säteri muistuttaa vielä, että suurin osa katsomoista on kattamattomia. Yleisön kannattaa siis varautua mahdollisen sateen varalle. Kalevan kisat päättyvät sunnuntaina.

Tötterön suosio säilyy, vaikka jäätelön hinta saattaa vihlaista

Jäätelö sulaa helteessä.

Kioskijäätelö myy nyt kolmanneksen paremmin kuin vuosi sitten. Suomalaisten suosikkeja ovat vuodesta toiseen mansikka, suklaa ja vanilja, mutta tänä kesänä sydämet on sulattanut salmiakki. Vaikka hinta nouseekin verojen myötä tasaiseen tahtiin, eivät suomalaiset ole valmiita luopumaan tuuteista.

Jäätelö sulaa helteessä.

Jäätelömyynti on räjähtänyt kasvuun sateisen kesäkuun jälkeen. Heinäkuussa pallot ovat menneet kioskeilla kaupaksi noin kolmanneksen vuoden takaista paremmin, kertoo Pingviini-jäätelöiden myyntijohtaja Pekka Helin Nestleltä.

– Yhteensä tästä tulee sellainen ”ihan hyvä” vuosi, mutta ei mikään huippuvuosi.

Jäätelökioskien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman vähentynyt. Suomalaisille kioskilta ostettu pallo on kuitenkin elämys. Suklaa, vanilja ja mansikka pitävät pintansa.

– Suomalaiset ovat sitä mieltä, että kioskijäätelö kuuluu kesään. Siitä hyvä esimerkki on se, että sitä myydään useissa paikoissa jo pääsiäisen tienoilla.

Lahdessa helle on tyhjentänyt kioskien varastot. Uutuusmaku salmiakki on nyt loppu, pahoittelee lahtelaisen jäätelölaiva Banana Splitin myyjä Sonja Luoma. Toisesta kioskista kerrotaan, että mango-meloni ja rommirusina ovat hittituotteita. Suomalaisten kestosuosikkeja ovat kuitenkin vuodesta toiseen vanilja, suklaa ja mansikka.

– Mansikkaa ja vaniljaa vedetään vuodesta toiseen, mutta myös salmiakki myy suomalaisille. Ulkomaalaiset kyllä irvistävät, kun olen heille lusikallisen tarjonnut.

Paperitötteröstä ei syrjäyttäjää

Jäätelön hinta on noussut viimeisen muutaman vuoden aikana, sanoo Luoma. Tällä hetkellä pallo maksaa noin kolme euroa.

– Jotakin on jäätävä omaankin käteen ja hinnat ovat tätä luokkaa kyllä kaikkialla. Kaikki muut nousevat, paitsi palkat. Makeisvero ja jatkuva maidon hinnan nousu tekevät kyllä tehtävänsä.

Kioskin kassalla kaksi naista nauttivat vanhan ajan vaniljasta ja lakritsista. Toinen kertoo ostavansa jäätelöt lähinnä marketeista isommissa pakkauksissa.

– Ei tämä kolme euroa ole paha nautintoon verrattuna. Jossakin muualla voi joutua maksamaan neljä euroa pallosta.

– Ihmiset kyllä haluavat jäätelön käteen ja lipsutella sitä. Ei tuo paperijäätelön myynti kaupoissa haittaa meitä mitenkään, toteaa Luoma.

Kaksi yhdysvaltalaista altistunut Ebola-virukselle

Ebola-virus.

Rauhanjoukkojen jäsenet on eristetty, mutta heillä ei ole oireita. He pääsevät palaamaan kotimaahansa vasta, kun heidän tilansa on varmistettu.

Ebola-virus.

Kaksi yhdysvaltalaista Rauhanjoukkojen jäsentä on eristetty ja laitettu tarkkailuun mahdollisen Ebola-tartunnan takia. Uutistoimisto Reutersin mukaan he ovat olleet kosketuksissa henkilöön, joka myöhemmin kuoli tautiin. Julkisuuteen ei ole kerrottu, missä maassa yhdysvaltalaiset ovat.

Vapaaehtoistyötä tekevien Rauhanjoukkojen tiedottajan mukaan yhdysvaltalaisilla ei tällä hetkellä ole oireita. He palaavat Yhdysvaltoihin vasta, kun on varmaa, että heillä ei ole tartuntaa.

Rauhanjoukot ilmoitti keskiviikkona aikovansa vetää kaikki 340 vapaaehtoistaan pois Liberiasta, Guineasta ja Sierra Leonesta viruksen leviämisen takia.

Tappava verenvuotokuume ebola leviää kosketuksessa ihmisten välillä, etenkin ruumiinnesteiden välityksellä. Tautia vastaan ei ole rokotetta tai lääkettä. Helmikuun jälkeen tartuntaan on kolmessa Länsi-Afrikan maassa kuollut yhteensä 672 ihmistä.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä