Spede Pasasen tytär ei saa korvauksia asuntojupakassa

Itä-Suomen hovioikeus on antanut tuomion Spede Pasasen tyttären rakennushankkeeseen liittyvässä petosjutussa. Pirre Alasen omistaman asuntoyhtiön rakennusprojektia hoitaneet miehet vapautettiin korvausvelvollisuudesta ja vankeustuomioista.

Itä-Suomen hovioikeus kumosi lähes täysin Päijät-Hämeen käräjäoikeuden vuosi sitten antaman tuomion asuntorakentamiseen liittyvässä petosjutussa.

Käräjäoikeus oli määrännyt jutussa kaksi miestä ehdottomaan vankeuteen ja maksamaan 300 000 euron korvaukset Pirre Alaselle, jonka omistaman asuntoyhtiön rakennusprojektia nämä olivat hoitaneet.

Miehet olivat käräjäoikeuden mukaan aiheuttaneet Alaselle 300 000 euron vahingon ottamalla rakennushanketta varten luottoja lahtelaisesta pankista, mutta käyttämällä rahat todellisuudessa muihin tarkoituksiin.

Nyt hovioikeus katsoi kuitenkin, että törkeän petoksen merkit eivät täyttyneet, jolloin syytetyt miehet vapautettiin korvauksista ja vankeusrangaistuksesta. Hovioikeuden mukaan ei voida osoittaa, että pankin toimihenkilöä ja Alasta olisi erehdytetty luottojen hakemisessa.

Rikosvyyhteen liittyi myös muita henkilöitä, mutta näiden osalta jo käräjäoikeus oli hylännyt syytteet.

Useita loukkaantui räjähdyksessä Etelä-Ukrainassa

Ukrainan nykyhallinnon kannattajien Odessan lähistölle pystyttämällä tarkastuspisteellä sattui räjähdys aamuyöllä.

Seitsemän ihmistä loukkaantui räjähdyksessä lähellä Odessaa Etelä-Ukrainassa. Paikallinen poliisi kertoo, että räjähdys tapahtui nykyhallinnon kannattajien pystyttämällä tarkistusasemalla aamuyöllä kello neljän maissa.

Venäläisen uutistoimisto Interfaxin haastatteleman silminnäkijän mukaan pommi heitettiin tarkastusaseman ohittaneesta autosta. Poliisi ei ole vahvistanut tätä tietoa.

Ukrainan nykyhallinnon kannattajat ovat pystyttäneet useita tarkastuspisteitä lähelle Odessan satamakaupunkia estääkseen Venäjä-mielisten separatistien pääsy Moldovasta irtautuneen Transnistrian kautta.

Moldovan itäosassa sijaitseva Transnistria irtautui Moldovasta vuonna 1990. Alueen väestö on enimmäkseen venäläistä, ja Venäjällä on rauhanturvaajia alueella.

Partiojohtaja: Uskonnollisuuskysymystä ei lakaista maton alle

Timo Sinivuori ja Anniina Rantala

Suomen Partiolaisten edustaja korostaa uskonnollisten yhteyksien olevan positiivista vapautta.

Timo Sinivuori ja Anniina Rantala

Partio on kaikille avoin, vaikka se on ollut alkujaan hyvin uskonnollinen liike ja sillä on yhä läheiset suhteet kristillisiin seurakuntiin, korostaa Suomen Partiolaisten kasvatusjohtaja Simo Vuori. Parhaillaan vietetään partioviikkoa.

– Uskonnollisuus ja hengellisyys ovat yksi osa meidän kasvatustavoitteita ja -ihanteita. Itsensä ja toisten kunnioittaminen liittyy partion kokonaisvaltaiseen kasvatusjärjestelmään. Partio on kansainvälinen liike, ja siinä on kaikki uskonnolliset yhdyskunnat edustettuna, Vuori sanoo Ylen aamu-tv:n lähetyksessä.

– Meille jokainen on tervetullut sellaisena kuin on ikään, sukupuoleen, kieleen, rotuun, sukupuoliseen suuntautumiseen tai uskontoon katsomatta. Lisäksi meillä on mokaamisvapaailmapiiri, meillä ei tarvitse olla valmis tai täydellinen, Vuori tähdentää.

Partiolupaus alkaa sanoilla: "Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa". Partiojohtaja Anniina Rantala Littoisten pirtapiioista kokee, ettei partiolupaus estä uskonnottomien toimintaa partiossa.

– Jokaisella on vapaus sanoa, miten itse kokee partiolupauksen. Meidänkin lippukunnassa on mukana ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon tai mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. He kokevat silti, että voivat tulla kirkkoon. Näen tämän olevan positiivista tutustumista, kun sitä ei piiloteta, Rantala kertoo.

Positiivinen vapaus

Vuoren ja Rantalan mukaan partio on sopiva harrastus uskonnottomille. Vuoren mukaan noin 70 prosentilla lippukunnista on uskonnollinen tausta.

– Koen, että tämä on juuri sitä positiivista uskonnonvapautta, eli meillä on vapaus olla siinä. Se ei ole määräys, vaan vapaus. Me emme lakaise tätä uskonnollisuuskysymystä maton alle, emmekä tee partiosta hajutonta ja mautonta, vaan kuunnellaan, keskustellaan ja huomioidaan toisen vakaumus, Vuori sanoo.

Rantala uskoo, että 20 vuoden kuluttua suomalainen partioliike on yhä kansainvälisempi.

– Se tulee olemaan yhä enemmän kohtaamispaikka, jossa katsotaan laajasti ja yritetään oppia muilta ihmisiltä enemmän.

Yle maailmalla: Hajurakoa Ukrainaan vai pelkoa kriisin syvenemisestä?

Grafiikka.

Mitä maailmalla ajatellaan Ukrainan tilanteesta – katso kirjeenvaihtajien videot tai lue analyysit.

Grafiikka.

Marja Manninen: Venäläiset eivät usko maan puuttuvan sotilaallisesti Itä-Ukrainan tilanteeseen

Venäläisten mielipiteet Ukrainan kriisistä jakautuvat jyrkästi. Osa venäläisistä haluaa Ukrainan ratkaisevan ongelmansa itse, osa tukee Venäjän johtoa, jos se päättää puuttua Ukrainan asioihin sotilaallisesti ja osa on kyllästynyt koko kriisiin.

Hyvin harva venäläisistä uskoo, että Venäjä lähettää joukkojaan Itä-Ukrainaan Venäjä-mielisten tueksi. Kriisin jatkuessa presidentti Vladimir Putinin kannatus on kuitenkin noussut, ja valtaosa venäläisistä sanoo tukevansa maan johtoa, päätti se sitten mitä tahansa. 

Lue Marja Mannisen koko analyysi täältä: Venäjä ei lähetä joukkoja Itä-Ukrainaan.

Olli-Pekka Sulasma: Alle 10 prosenttia yhdysvaltalaisista kannattaa sotilaallista tukea Venäjää vastaan

Yhdysvalloissa mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että kansa kokee Ukrainan konfliktin etäiseksi ja haluaisi, että maan johto pitäisi välimatkaa kriisiin. Yhdysvaltalaiset eivät koe olevansa osapuolena kriisissä. Konfliktin aikana tehtyjen mielipidemittausten mukaan enemmistö yhdysvaltalaisista hyväksyy maan johdon Venäjälle asettamat talouspakotteet, jotka kiristyvät asteittain - siis maltillisuuden.

Kansan tuki päättyy talouspakotteisiin. Esimerkiksi kaikenlainen sotilaallinen osallistuminen Venäjää vastaan saa mielipidemittauksissa aina alle 10 prosentin tuen. Yhdysvaltalaiset näyttävät olevan kyllästyneitä viime vuosikymmenen kriiseihin ja sotiin. Ukrainan kriisi nähdään eurooppalaisena ongelmana, jonka ratkaisemisessa päävastuu on Euroopalla.

Tytti Sulander: Saksassa mielipiteiden jakolinjat Ukrainasta kulkevat Itä- ja Länsi-Saksan välillä

Länsi- ja Itä-Saksassa suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen on hyvin erilaista. Kun lännessä valtalehti Frankfurter Allgemeine kirjoittaa, että Putin pitää länttä pilkkanaan ja Venäjän toimia ymmärtävät ovat kaikki EU:n vihaajia, kauhistellaan idässä lännen suhtautumista Venäjään.

Yli uutisoinnin jakolinjojen Saksa näkee itsensä sillanrakentajana idän ja lännen välillä - hieman samalla tavoin kuin Suomi - mutta Saksassa pelätään korkeintaan vientiteollisuuden kärsivän Venäjän vastaisten pakotteiden takia. Ukrainaa pidetään yleisesti eräänlaisena koepallona uuden, aiempaa aktiivisemman Saksan toimimisesta kansainvälisillä areenoilla.

Itä-Saksalainen lehti kirjoitti pääsiäisen alla, että Angela Merkelin toimiminen välittäjänä USA:n ja Venäjän välillä on luontevaa, eikä Merkelin pitäisi pelätä leimautumista itäsaksalaiseksi - vaikka hän puhuukin Putinin kanssa sujuvaa venäjää.

Lue Tytti Sulanderin koko analyysi täältä: Mielipide-erot kulkevat entisen Itä-Saksan ja  Länsi-Saksan välissä.

Annastiina Heikkilä: Ranskassa tv-uutiset Ukrainasta laskevat katsojalukuja 20 prosentilla – koulutettuja ranskalaisia kiinnostaa

Ukrainan tapahtumat ovat olleet ranskalaismediassa perusteellisesti esillä, ja ne myös kiinnostavat suurinta osaa kansalaisista. Tutkimuslaitos Ifopin maaliskuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia ranskalaisista on keskustellut Ukrainan tilanteesta tuttaviensa kanssa ainakin jossain yhteydessä.

Toisaalta samainen tutkimus kertoo, että kiinnostus on hyvin jakautunutta. Korkeasti koulutetut ranskalaiset seuraavat Ukrainan tapahtumia hyvinkin tarkkaan, kun taas vähemmän koulutettuja aihe ei kiinnosta juuri lainkaan. Asian vahvistavat osaltaan myös Ranskan suurimmat televisiokanavat, joiden mukaan uutislähetyksen aloittaminen Ukrainan kaltaisella ulkomaan aiheella laskee katsojalukuja välittömästi 20 prosentilla.

Ranskalaiset kertovat tuntevansa myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan, vaikkakaan kriisin ei uskota heijastuvan Ranskaan asti. Ukrainan tilanne tuntuu ranskalaisista ymmärrettävästi kaukaisemmalta kuin esimerkiksi Syyrian, Malin tai Keski-Afrikan konfliktit. Näissä kaikissa Ranskalla on ollut Ukrainan tilannetta merkittävämpi, kansainvälinen rooli.

Risto Vuorinen: Virolaiset ovat huolissaan maan valmistautumisesta sotaan

Keskivirolaisen Viljandin kaupunginjohtaja Ando Kiviberg arvioi tilanteen kärjistyneen niin vakavaksi, että sodan aikana tarvittavien taitojen oppiminen on aloitettava heti. "Koskaan ei tiedä, milloin siviiliammatti pitää vaihtaa sotilaan ammattiin, Kiviberg sanoi virolaislehden haastattelussa.

Tuoreet tiedot Naton maajoukkojen, hävittäjien ja muun sotakaluston siirtämisestä Baltiaan ovat lisänneet arvioita, joissa sota tuntuu lähes väistämättömältä ilman mittavaa varustautumista.

Ruohonjuuritasolla maan valmistautuminen sotaan huolestuttaa. Kansan keskuudessa eläviä, pelonsekaisia tunteita ei media ole juuri välittänyt. Venäjää puhuvien osuus Viron väestöstä on noin kolmannes, mutta heidän näkemyksensä välittyvät julkisuudessa aniharvoin.

Lue Risto Vuorisen koko analyysi täältä: Ukrainan kriisi lisännyt keskustelua virolaisten puolustustahdosta.

Lotta Nuotio: Turkissa muut aiheet jyräävät Ukrainan

Turkissa keskustellaan Ukrainan kriisistä hyvin vähän. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin Turkissa on vilkas sisäpoliittinen kausi ja lyhyessä ajassa maassa järjestetään kolmet vaalit. Toiseksi naapurimaa Syyriassa pauhaa sisällissota, jonka takia Turkkiin on paennut noin miljoona syyrialaista.

Krimin niemimaan tilannetta seurataan kuitenkin tarkasti, koska siellä asuu noin 12 prosentin turkkilaisvähemmistö, eli Krimin tataarit.

Pasi Myöhänen: Britit pitävät hajurakoa Ukrainan kriisiin - Chelsea-fanit huolissaan venäläisomistajan varojen mahdollisesta jäädytyksestä

Brittien mielessä maalla on turvallinen hajurako ja välimatka Venäjään niin maantieteellisesti kuin taloudellisesti. Riippuvuus Venäjän kaupasta ja maakaasusta on vähäinen moniin Euroopan maihin verrattuna.

Lontoon pörssiin listautuvien venäläisfirmojen määrä voi kriisin jatkuessa vähentyä ja sanktioiden myötä jokunen luksusasuntokauppa peruuntua. Toisaalta jotkut venäläisrikkaat saattavat parkkeerata rahansa Lontoon kiinteistömarkkinoiden turvasatamaan.

Suurimmat riskit välittyvät Euroopan länsirannalle EU:n kautta. Jos Manner-Euroopan talous sukeltaa, seuraa Britannia perässä.

Chelsea-jalkapallojoukkueen fanit ovat tosin huolissaan jo nyt: jos omistaja Roman Abramovichin varoja jäädytetään, on joukkue hätää kärsimässä!

Jyrki Palo: Espanjassa pelätään Krimin ja Katalonian vertautumista

Naton eteläreunalla Espanjassa Ukrainan tilannetta ei koeta suorana uhkana omalle turvallisuudelle, mutta silti kriisiä seurataan tiiviisti.

Espanjan itsensä kannalta Ukrainassa painottuu kolme seikkaa.

Ensinnäkin se, että Krimin kansanäänestys ja irtoaminen Ukrainasta vertautuu Espanjan Katalonian itsehallintoalueen irtoamisuhkaan. Espanjan hallitus korostaa, että perustuslain vastaisia, yksipuolisia toimia ei mitenkään voi hyväksyä.

Toiseksi Venäjä on tärkeä talouskumppani, joten Espanja ei pidä Venäjän vastaisista pakotteista.

Myös venäläisten turistien ja asunnonostajien kaikkoamista pelätään. Viime vuonna venäläiset ostivat kolmisentuhatta asuntoa Espanjasta ja purkivat osaltaan sitä satojen tuhansien myymättömien asuntojen sumaa, joka täällä edelleen on ongelma.

Kolmanneksi Espanja näkee Ukrainan kriisissä mahdollisuuden tarjoutua vaihtoehtoiseksi maakaasureitiksi muualle Eurooppaan. Algeriasta Espanjaan tulevilla putkilla tuotavaa kaasua - tai vaikka yhdysvaltalaista liuskekaasua - voisi toimittaa Eurooppaan Espanjan kautta, jos siirtoputkistoa Ranskaan laajennettaisiin. Ranska ei ole ajatuksesta toistaiseksi innostunut, mutta Espanja toivoo Ukrainan kriisin muuttavan Ranskan asennetta.

Työryhmä: Autokoulun aloittamisikä 16 vuoteen, ajo-opetuksen määrän voisi päättää itse

Auto ajaa tietä

Liikenneministeriön työryhmän mielestä henkilöautojen kuljettajaopetuksessa voitaisiin siirtyä tutkintopainotteiseen järjestelmään. Ajokortin saamiseen riittäisi kuljettajantutkinnon suorittaminen, ja ajo-opetuksen määrän voisi päättää itse.

Auto ajaa tietä

Liikenneministeriön työryhmä esittää merkittäviä muutoksia henkilöautojen kuljettajaopetukseen.

Työryhmän mukaan kuljettajaopetuksessa voitaisiin ottaa käyttöön tutkintopainotteinen järjestelmä. Se tarkoittaa, että ajokortin saamiseen tarvittaisiin vain kuljettajatutkinnon suorittaminen.

Tällöin ajokortin hankkija voisi itse päättää, kuinka paljon ajo-opetusta hän tarvitsee ennen kuljettajantutkinnon suorittamista.

– Autokoulut voisivat tällä menetelmällä räätälöidä opetusta yksilökeskeisesti, sanoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Työryhmän mielestä joitakin tutkintoon kuuluvia osia tulisi silti säilyttää pakollisina. Näihin kuuluisivat esimerkiksi pimeällä ajon ja liukkaan kelin ajon harjoittelu.

Ajo-opetukseen pääsisi 16-vuotiaana

Työryhmä esittää, että B-ajokortin kuljettajaopetuksen aloittamisikä alennettaisiin 16 vuoteen. Ehdotus koskisi sekä autokouluissa että opetusluvalla annettavaa opetusta. Nykyinen kuljettajaopetuksen aloittamisikä on 17 vuotta.

Ajokortin saisi edelleen 18 vuoden iässä.

Työryhmän mielestä lyhytaikaisesta ajokortista voitaisiin luopua nopealla aikataululla. Nyt kuljettaja saa ensin lyhytaikaisen ajokortin, joka on voimassa kahden vuoden ajan. Pitkäaikaisen ajokortin saa harjoitteluvaiheen ja syventävän vaiheen suorittamisen jälkeen.

Työryhmän mukaan uusia opetusmenetelmiä ja -mahdollisuuksia pitäisi voida hyödyntää nykyistä enemmän. Simulaattoriopetuksen hyödyntäminen B-luokan kuljettajaopetuksessa tulisi työryhmän mukaan toteuttaa mahdollisimman pian.

Raskaan liikenteen ajo-opetus ennallaan

Raskaan liikenteen osalta työryhmä säilyttäisi nykymuotoisen kuljettajaopetuksen, koska ammattipätevyyssäännöksiin on tulossa muutoksia. Työryhmä kuitenkin vähentäisi C1-luokan opetusmääriä, jotta siitä tulisi nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto.

Työryhmän mielestä mahdollisuutta alueellisesti tai ajallisesti rajoitettuun ajo-oikeuteen tulisi selvittää.

Nykyisen kuljettajaopetuksen heikkouksina työryhmä pitää vaihtoehdottomuutta, kilpailun puutetta ja opetustarjonnan vaihtoehtojen vähyyttä. Ajokortin hinta on Suomessa EU:n kalleimpia.

Työryhmän mukaan ajokorttiopetuksen muutoksen voisi toteuttaa seuraavalla hallituskaudella.

Työryhmä jätti raporttinsa liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.) perjantaina.

– Ajo-opetusta on perusteltua muuttaa vastaamaan nykypäivän tarpeita. Uusia opetusmenetelmiä ja -mahdollisuuksia pitää voida hyödyntää ja oppimista räätälöidä henkilön omien tarpeiden mukaan, Virkkunen sanoo liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.

Venäjän luottoluokitusta laskettiin Ukrainan kriisin vuoksi

Valuuttapako Venäjältä ulkomaille on kiihtynyt sen jälkeen, kun Krimin ja Ukrainan kriisit alkoivat. Venäjällä on jatkossa vaikeaa saada maahan ulkomaista lainarahaa, Standard & Poor's ennustaa.

Luottoluokituslaitos Standard & Poor's on laskenut Venäjän ulkomaisten luottojen luokitusta tasolta BBB tasolle BBB-.

Laitos perustelee päätöstä valuuttapaolla, joka on selvästi kiihtynyt sen jälkeen, kun Krimin ja Ukrainan kriisit alkoivat. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Venäjältä siirrettiin ulkomaille valuuttaa 50,6 miljardin dollarin arvosta. Tämä on kaksi kertaa niin paljon kuin vuotta aikaisemmin.

Venäjän hallitus arvioi, että tämän vuoden aikana Venäjältä lähtee ulos 70 - 100 miljadia dollaria.

S&P arvioi myös, että Venäjän on vaikea houkutella maahan ulkomaista pääomaa Ukrainan tapahtumien takia.

Venäjän talouden näkymät jatkuvat negatiivisina, S&P toteaa.

Stora Enso investoi 110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaaseen

Mies leikkaa paperirullaa tehtaalla.

Stora Enso investoi tehtaaseen enemmän kuin aiemmin odotettiin. Varkauden tehtaan muunnostyöt toteutetaan syksyllä 2015.

Mies leikkaa paperirullaa tehtaalla.

Metsäyhtiö Stora Enso on ilmoittanut tekevänsä jätti-investoinnin Varkauteen. Yhtiö muuntaa Varkauden tehtaan hienopaperikoneen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi linjaksi. Investointi on suuruudeltaan 110 miljoonaa euroa.

Suurin osa kustannuksista johtuu paperikoneen ja sellutehtaan muuntamistöistä.

Suunnitelman mukaan muunnostyö tehdään pääasiassa syksyllä 2015 ja uusi kone käynnistyy saman vuoden loppupuolella. Nykyisen 280 000 tonnia vuodessa tuottavan hienopaperikoneen tuotannon on suunniteltu loppuvan elokuussa 2015.

Raaka-aineella hyvät kasvumahdollisuudet maailmalla

Varkauden tehtaan vuosikapasiteetti tulee olemaan noin 390 000 tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja 310 000 tonnia ruskeaa valkaisematonta sellua. Suurin osa aaltopahvin raaka-aineesta suunnitellaan myytäväksi yhtiön ulkopuolelle. 

– Varkaus on erinomainen tehdas muuntamisen toteuttamiseksi, koska siellä on integroitu sellutehdas, voimalaitos ja sopiva paperikone. Lisäksi tehtaan sijainti on hyvä raaka-aineen saatavuuden kannalta, ja siellä on tarpeellinen infrastruktuuri ja kompetenssi projektin onnistuneeksi toteuttamiseksi, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen.

Karvinen sanoo, että uusiutuvaan kuituraaka-aineeseen pohjautuvilla pakkauksilla on hyvät kasvumahdollisuudet sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti.

Varkaudessa on odotettu jo pitkään tietoa Stora Enson kannattavuustutkimuksesta ja yhtiön investointipäätöksestä. Yhtiön investoinnin on arvioitu tuovan jatkuvuutta metsäteollisuuden rakennemuutoksen runtelemaan Varkauteen.

Kesällä 2013 valmistuneissa alustavissa tutkimuksissa paperikoneen muuntaminen todettiin kannattavaksi. Stora Enso on ilmoittanut aaltopahvin raaka-aineen olevan tärkeä kasvumarkkina.

Tuotantosuunnan muuttamisen on aiemmin arvioitu tietävän noin 80–100 miljoonan euron investointia Varkauden tehtaalle. Investoinnin vaikutusta työntekijämäärään ei ole kerrottu julkisuuteen.

Stora Ensolla on Varkaudessa 260 työtekijää paperi- ja sellutuotannossa.

Stora Enso jatkaa toimistopaperiasiakkaidensa palvelemista kahdesta muusta päällystämättömän hienopaperin yksiköstään, Veitsiluodon tehtaalta Suomesta ja Nymöllan tehtaalta Ruotsista. 

Neste Oil madaltaa voitto-odotuksia

Osake oli aamupäivällä seitsemisen prosenttia laskussa. Vuosi alkoi öljy-yhtiössä huonommilla voittomarginaaleilla. Alkukuukausien liikevoitto putosi 55 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 86 miljoonasta.

Öljynjalostuksesta jäi viimevuotista heikommin käteen, kertoo Neste Oil tulosjulkistuksessaan. Liikevoitto putosi 55 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 86 miljoonasta. Liikevaihto heikkeni 3,7 miljardiin 4,3 miljardista.

– Öljytuotteiden viitejalostusmarginaali oli kausivaihtelun vuoksi matala ensimmäisellä neljänneksellä, ja öljytuotteiden kysyntä Euroopassa pysyi heikkona ja tuontimäärät olivat edelleen suuria, sanoo toimitusjohtaja Matti Lievonen.

Pörssi reagoi notkahdukseen miinuksella. Nesteen osakkeesta oli aamupäivällä sulanut seitsemisen prosenttia.

Neste Oil madaltaa koko vuoden voitto-odotusta 450 miljoonaan euroon 10 prosentin heitolla. Vertailukelpoisesta liikevoitosta povattiin tätä ennen 500 miljoonan euron suuruista.

Tammi-maaliskuun voitot tulivat pitkälti uusiutuvista polttoaineista. Biodiesel-bisneksen liikevoitto yli kolminkertaistui vuodentakaisesta 32 miljoonaan euroon, kun taas perinteisistä öljytuotteista tiristettiin 13 miljoonan liikevoitto. Tämä kuvaa hyvin Neste Oilin suuntaa – se pyrkii olemaan maailman johtava biodieselin valmistaja. Toki se myy perinteisiä öljytuotteita moninkertaisesti enemmän.

Uusiutuvien polttoaineiden saralla Neste Oilia koettelevat Yhdysvaltojen biopolttoainelainsäädännön epävarmuudet, jotka liittyvät käyttövelvoitteisiin ja verohelpotuksiin. Tämän takia Neste rajoitti Yhdysvaltain-vientiä.

Samalla raaka-aineen eli palmuöljyn hinnat ovat nousseet. Tämän takia Neste Oil sanoo säästäneensä tuhdimmalla jätteiden ja tähteiden käytöllä biodiesel-tehtaillaan. Jätteet ja tähteet ovat esimerkiksi eläinrasvajätteitä ja palmuöljyhappotisleitä.

Öljy-yhtiö lukeutuu niihin moniin tulosjulkistajiin, jotka nostavat huoleksi Ukrainan kriisin. Poliittinen kaaos ei ole olennaisesti vaikuttanut öljyn tai kaasun tarjontaan, mutta on lisännyt yleistä epävarmuutta Euroopan energiamarkkinoilla.

Suomen valtio omistaa yli puolet Neste Oilista.

Kiina tarjoaa uhanalaisia eläimiä syöville jälkiruoaksi kymmenen vuotta kakkua

Muurahaiskäpy Singaporen eläintarhassa.

Rikastuneessa Kiinassa varakkaat nauttivat uhanalaisia eläinlajeja ruoaksi korostaakseen sosiaalista asemaansa.

Muurahaiskäpy Singaporen eläintarhassa.

Kiina kiristää uhanalaisten eläinten suojelua koskevaa lainsäädäntöään. Uhanalaisia eläimiä ruoaksi nauttiva henkilö voidaan tulevaisuudessa tuomita yli kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.

Talouskasvun myötä uhanalaisten eläinten syöminen on lisääntynyt Kiinassa, jossa monet uskovat sillä olevan terveyttä parantavia vaikutuksia. Lisäksi monet rikkaat nauttivat uhanalaisia eläimiä korostaakseen sosiaalista asemaansa.

Kiina on listannut 420 harvinaista tai uhanalaista eläinlajia, joiden joukossa on panda, kultamarakatti, kauluskarhu ja muurahaiskävyt. Lähes kaikkia näitä lajeja uhkaavat laiton metsästys ja niiden elinympäristön tuhoutuminen.

Uhainalaisten eläinten syömisen lisäksi Kiina kiristää suhtautumistaan laittomasti kaadettujen villieläinten ostamiseen. Laittomasti metsästetyn eläimen tietoinen hankkiminen katsotaan tästä eteenpäin rikokseksi, josta voidaan tuomita enimmillään kolmeksi vuodeksi vankeuteen.

Suomalainen kuluttaa edelleen niukasti tuoksuja

Muihin eurooppalaisiin verrattuna suomalainen panee kosmetiikkabudjetistaan murusia tuoksuihin. Kaikkiaan kotimaan kosmetiikkamarkkina kasvoi viime vuonna lähes kaksi prosenttia 420 miljoonaan euroon.

Suomalainen lohkaisi viime vuonna keskimäärin 170 euron kosmetiikka- ja hygieniabudjetistaan hieman alle viisi prosenttia tuoksuihin, Teknokemian Yhdistyksestä kerrotaan. Osuus on pysynyt samankaltaisena 1990-luvulta asti.

– Keskiverto eurooppalainen käyttää tuoksuihin kolminkertaisen määrän rahaa suomalaiseen verrrattuna. Hyvin vähän käytetään tuoksuja verrattuna muihin eurooppalaisiin, kosmetiikka-asiantuntija Eeva-Mari Karine Teknokemian Yhdistyksestä sanoo.

Suomessa kosmetiikkamarkkinat kasvoivat viime vuonna noin kaksi prosenttia ja oli 420 miljoonaa euroa. Tilastosta puuttuvat verovapaa myynti sekä tilaukset ulkomaisista nettikaupoista.

Ei aivan metsän raikkaina kylillä

Eeva-Mari Karine arvioi, että niukan hajusteiden käytön syyt löytyvät kulttuurista. Myös muualla Pohjolassa arvostetaan raikkautta: Norjalaisetkin kuluttavat suhteessa vähän tuoksuihin. Ruotsalaiset panevat kosmetiikkabudjetistaan tuoksuihin hieman enemmän, arviolta kahdeksan prosenttia, Karine lisää.

Kotimaiset jälleenmyyjät vaalivat tuoksumyyntitilastojaan, esimerkiksi Stockmann ei kerro tietoja julkisuuteen. Stockmannilta kuitenkin kerrotaan, että erityisesti miesten tuoksuhyllystä kauppansa tekevät hajustetut deodorantit. Se riittää monelle tuoksuksi.

Myös hajusteettomalla kosmetiikalla on oma asiakaskuntansa, huomauttaa Teknokemian Yhdistyksen asiantuntija Eeva-Mari Karine.

– Meillä on paljon hajusteettomia vaihtoehtoja.

EU:n kosmetiikka-asetus säätelee kaikkea kosmetiikkaa, myös tuoksujen ainesosia. EU-komissiossa parhaillaan mietitään usean hajusteraaka-aineen täyskieltoa.

Matematiikan koe ja ryhmähaastattelu – kesätyöhaastattelujen vaatimustaso kasvaa

Tatu Tuomela

Kamppailu kesätyöpaikoista alkaa olla loppusuoralla. Kun hakijamäärät ovat suuria, myös työnantajat ovat tehostaneet rekrytointiaan. Yhä useampi kesätyönhakija testataan ryhmähaastatteluilla tai erillisillä kokeilla.

Tatu Tuomela

Yhä useampi työnantaja on ottanut perusteellisemmat keinot käyttöön kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa. Pelkkä kahdenkeskeinen työhaastattelu ei välttämättä enää riitä, vaan monet työnantajat suosivat ryhmähaastatteluja ja erilaisia tehtäviä.

Ikean haastatteluihin kutsutut saivat ennakkotehtävän, joka piti suorittaa ennen työhaastattelua.

– Voidaan esimerkiksi pyytää, että hakija käy ennen haastattelua meidän tavaratalossa ja annetaan tällainen ennakkotehtävä. Se voi olla esimerkiksi, että kuinka hakija kokee meidän asiakaspalvelun. Sitä käydään myöhemmin lävitse haastattelutilanteessa, kertoo Ikean rekrytointi- ja hyvinvointipäällikkö Petra Casagrande.

Varsinainen työhaastattelu koostui englannin ja matematiikan tehtävistä, ryhmähaastattelusta sekä yksilöhaastattelusta, kertoo haastattelussa ollut lukiolainen Paula Ristolainen.

– Se tuntui aika haastavalta. Siellä piti tosissaan tsempata, se ei ollut mikään 15 minuutin pikahaastattelu. Kaikki olivat siellä tosissaan.

Ikean paria sataa kesätyöpaikkaa tavoitteli reilut 4 000 hakijaa.

Ryhmähaastattelu nopeuttaa rekrytointia

Helsingin kaupunki palkkaa kesäksi noin 4 000 kesätyöntekijää. Hakijoita on moninkertainen määrä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvirastossa turvaudutaan ryhmähaastatteluihin hakijasuman purkamiseksi.

– Suurin syy ryhmähaastatteluille on se, että saadaan rekrytointiprosessia vietyä tehokkaasti eteenpäin. Yksilöhaastattelujen kanssa prosessiin menisi yksinkertaisesti liian kauan, sanoo Helsingin rekrytointipäällikkö Riitta Hellman.

Parhaimmillaan ryhmähaastattelussa pääsee näyttämään sellaisia taitoja ja ominaisuuksia, jotka eivät tavallisessa haastattelussa välity.

–  Siinä saa erilaisia sosiaalisia taitoja tuotua hyvin esille. Miten toimii ryhmässä? Miten suuntautuu ulospäin? Se on erittäin hyvä mahdollisuus näyttää kykynsä haastattelutilanteessa, sanoo SAK:n nuorisosihteeri Tatu Tuomela.

Tuomelan ja Ikean Casagranden vinkki ryhmähaastatteluun on yksinkertainen: ole oma itsesi.

Valtaosa isojen yritysten ja kuntien kesätyöpaikoista on jo jaettu. SAK:n Tuomelan mukaan suoraan yrityksistä kyselemällä voi kuitenkin vielä löytyä kesätyö.

Obama varoittaa Pohjois-Koreaa suorittamasta uutta ydinkoetta

Barack Obama

Etelä-Koreaan vierailulle saapunut Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoo, että ydinkoetta seuraisi voimakas kansainvälinen reaktio.

Barack Obama

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama varoittaa Pohjois-Koreaa suorittamasta uutta ydinkoetta. Obama sanoo, että kansainvälinen reaktio uutta ydinkoetta kohtaan olisi voimakas. Aasian-vierailulla oleva Obama saapui tänään Etelä-Koreaan.

Tuoreiden satelliittikuvien perusteella Pohjois-Korea on valmistautumassa uusiin ydinkokeisiin. Maa on lisännyt huomattavasti toimintaansa sille kuuluvalla Punggye-rin ydinkoealueella ja sen ympärillä. Pohjois-Korea suoritti edellisen ydinkokeensa viime vuonna.

Ydinkokeilla uhkailun lisäksi Pohjois-Korea on viime viikkoina provosoinut länsimaita raketti- ja ohjuskokeilla.

Obama vakuuttaa olevansa sitoutunut painostamaan Pohjois-Koreaa luopumaan ydinohjelmastaan.

Ruotsalaistutkimus: Iäkkäiden isien lapsilla muita suurempi riski mielenterveysongelmiin

Ruotsalaistutkimus osoittaa, että isän iällä on yhteys muun muassa lapsen kouluvaikeuksiin. Tutkijoiden mukaan tuloksia selittävät esimerkiksi sperman geneettiset mutaatiot.

Yli 45-vuotiaana lapsia siittävien miesten lapsilla on ruotsalaistutkijoiden mukaan tavallista suurempi riski sairastua psykooseihin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Myös autismi ja kouluvaikeudet ovat iäkkäiden isien lapsilla yleisempiä kuin nuorempien isien jälkeläisillä, Jama Psychiatry -lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tulokset perustuvat yli 2,6 miljoonan vuosina 1973–2001 syntyneen ruotsalaisen rekisteritietoihin.

Riskit havaittiin etenkin analyysissa, jossa saman perheen lapsia verrattiin keskenään. Lapsilla, jotka olivat syntyneet isän ollessa yli 45-vuotias, oli 25 kertaa enemmän kaksisuuntaisia mielialahäiriöitä ja 13 kertaa enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä, kuin sisaruksilla, jotka olivat syntyneet isän ollessa 20–24-vuotias. Heillä oli myös neljä kertaa enemmän autismia ja kaksi kertaa enemmän psykooseja. Lisäksi itsetuhoisuus, päihdeongelmat ja heikko koulumenestys olivat näillä lapsilla muita yleisempiä.

Tulokset selittyvät todennäköisesti sperman geneettisillä mutaatioilla, jotka yleistyvät miehen vanhetessa. Myös muut tekijät voivat vaikuttaa. Isän korkea ikä on liitetty aiemmin lapsen kromosomivirheisiin ja skitsofreniariskiin.

Raportti: Valtaosa suomalaislapsista voi hyvin, mutta ongelmat kasautuvat harvoille

Maria Kaisa Aula

Viidennes yläkouluikäisistä tytöistä kokee masennusta. Alle 18-vuotiaiden, etenkin poikien, kuolemansyynä itsemurha on Suomessa OECD-maiden yleisimpiä. Lapsiasiavaltuutetun mukaan palveluita on uudistettava.

Maria Kaisa Aula

Valtaosa lapsista ja nuorista Suomessa voi hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä, selviää lapsiasiavaltuutetun raportista. Lasten kasvuympäristö on aiempaa turvallisempi.

Tuoreen Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 -raportin mukaan hyvinvointi on kuitenkin eriarvoistumassa. Noin kymmenesosalla alaikäisistä ongelmat kärjistyvät ja kasautuvat.

Jopa viidennes yläkouluikäisistä tytöistä kokee itsensä masentuneeksi. Alle 18-vuotiaiden, etenkin poikien, kuolemansyynä itsemurha on Suomessa OECD-maiden yleisimpiä. Yläkouluikäisistä tai vanhemmista tytöistä noin 20–30 prosenttia on kokenut seksuaalista väkivaltaa.

Kuritusväkivalta perheissä on vähentynyt jyrkästi, mutta vanhempien toistuvaa fyysistä väkivaltaa on kokenut vielä 1–3 prosenttia kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista, ja toistuvaa henkistä väkivaltaa 3–13 prosenttia. Pienituloisissa perheissä elää yhdeksän prosenttia lapsista.

Raportin mukaan palveluissa ei ole kyetty vastaamaan ongelmiin. Lapsiperheiden kodinhoitoavun saatavuus on romahtanut, ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat puutteelliset. Myös lastensuojelun huostaanotettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Lapsilisän reaaliarvo on alentunut vuodesta 1994 lähes 30 euroa.

Aula: Toimintamalleja uudistettava rohkeasti

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula perää palveluiden ja tuen toimintamallien rohkeaa uudistamista.

– Yksin sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ei riitä lasten ja perheiden eriarvoistumisen ehkäisyyn. Lisäksi tarvitaan koulua, nuorisotyötä ja vapaa-ajan palveluita, koko lapsen elämänkaaren huomioivaa paikallista palvelukokonaisuutta, jossa lapset ja nuoret kohdataan kokonaisina ihmisinä ja vanhemmat saavat ajoissa tukea ongelmiinsa, Aula sanoo.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja Eriarvoistuva lapsuus – lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa luovutetaan peruspalveluministeri Susanna Huoviselle tänään perjantaina. Vuosikirja sisältää lapsiasiavaltuutetun suositukset päättäjille lasten ja nuorten eriarvoistumisen estämiseksi.

Raportti perustuu lasten hyvinvoinnin kansallisiin indikaattoreihin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Se on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut selvitystyötä.

Viikonlopusta tulee lämmin ja aurinkoinen – paitsi pohjoisessa

Sääkartta.

Sää on enimmäkseen poutainen ja Lappia lukuun ottamatta aurinkoinen. Tulevina öinä on pakkasta koko maassa.

Sääkartta.

Perjantai on suuressa osassa maata aurinkoinen, vain Lapissa ja Koillismaalla pilvisyys on paikoin runsasta. Pohjois-Lapissa tulee aamupäivällä paikoin heikkoja räntäkuuroja.

Päivälämpötila nousee laajoilla alueilla 15 asteen vaiheelle, Lapissa 3–10 plusasteeseen. Maan etelä- ja keskiosissa lämpötilat ovat selvästi keskimääräistä korkeampia, pohjoisessa ollaan melko tyypillisissä lukemissa.

Lämpötila on seuraavina öinä nollan vaiheilla, mutta yöt lämpenevät vähitellen pilvisyyden lisääntyessä.

Lauantai on pitkälti perjantain kaltainen. Sunnuntaina pilvisyys vähän lisääntyy koko maassa ja lännessä voi tulla yksittäisiä sadekuuroja.

Tällaisen ratikan ihmiset haluavat Tampereelle – katso kuva

Tamperelainen ratikka

Yle Tampere kysyi millainen ratikka sopisi Tampereen kaduille. Väriksi valikoitui tiilenpunainen ja palveluksi Manserock livenä.

Tamperelainen ratikka

Unelmien ratikka on Tampereella tiilenpunainen, sen penkit ovat Pyynikin mäntyä, palveluksi tulee Manserockia livenä, ajoreitin varrella on Pyynikin näkötorni eli Munkkitolppa ja parasta olisi että ratikka kulkee yätäpäivää. Tämä selvisi Yle Tampereen leikkimielisessä ratikkakyselyssä, johon vastasi yhteensä 193 ihmistä.

Ilveksen tai Tapparan värit eivät siis saaneet enemmistön kannatusta. Ratikan tulee olla vastaajien mielestä tiilenpunainen, tätä miltä oli 33 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tapparaankin viittaavan Sinioranssin kannalla tosin oli peräti 27 prosenttia vastaajista. Keltavihreää kannatti 19 prosenttia ja makkaranmustaa 21 prosenttia vastaajjista.

Muistakin ratikan ulkonäköön ja palveluihin liittyvistä yksityiskohdista päästiin sopuun, tai ainakin selkeä enemmistö löytyi. Värin lisäksi vastaajat pääsivät päättämään penkkien materiaalin. Pyynikin mänty oli enemmistön suosiossa, sillä sitä äänesti melkein puolet vastaajista eli 47 prosenttia. Muut vaihtoehdot olivat takorauta (18 %), jokin pumpulin pehmeä (24 %) tai mukulakivi (12 %).

Jälleen melkein puolet eli 43 prosenttia oli sitä mieltä, että palveluista nimenomaan Manserokkia livenä sen olla pitää. Muiden vaihtoehtojen välillä äänet jakautuivat melko tasaisesti, nakkifakiiri (15 %), penkkeihin tarjoilu (23 %) ja rilli (19 %).

Ajoreitistä on ratikan kohdalla väännetty pitkään Paasikiventien ja Pispalan valtatien välillä. Koska valtuusto saa päättää tämän asian, selvitettiin Yle Tampereen kyselyssä aivan muita vaihtoehtoja.

Ehdoton pysähdyspaikka oli 40 prosentin mielestä Pyynikin näkötorni eli Munkkitolppa. Hakamettän hallikin oli suosittu, sillä sen halusi matkan varrelle 33 prosenttia vastaajista. Vähemmistöön jäivät Koukkuniämi (10 %) sekä joku hyvä kohde ulkomailla, esimerkiksi Teisko (17 %).

Aikataulutoivekin oli selkeä. Yätäpäivää on ratikan kuljettava, sitä mieltä oli 53 prosenttia vastaajista. Ku ny tulis edes -vaihtohdollakin oli kannatusta, sitä klikkasi 23 prosenttia vastaajista. Peräkanaa nyssen kanssa (10 %) sekä ei ny hötkyillä (14 %) jäivät vähemmistöön.

Romanikerjäläinen Rodica: Älkää kieltäkö kerjäämistä!

Romanikerjäläinen

Suomeen suunnitteilla olevaa kerjäläislakia ihmetellään kerjäläisiä auttavassa Hirundo-projektissa. Kerjäläislakia perustellaan ihmiskaupalla. Poliisin mukaan näyttöä ihmiskaupasta ei ole.

Romanikerjäläinen

Romaniasta Suomeen helmikuussa tullut Rodica-isoäiti nukkuu yöt autossa tai teltassa. Päivät hän kerjää Helsingin kaduilla.

– Saan päivässä 10–15 euroa, kertoo Rodica Yle Uutisille.

Suomen poliisi on kertonut aiemmin, että kerjäämiseen liittyy rikollisuutta. Suomen viranomaisten mukaan Romaniassa tuomittiin muutama vuosi sitten ihmiskaupasta henkilöitä, jotka ovat tuoneet kerjäläisiä Suomeen.

Viime kesänä Suomen ja Romanian poliisit selvittivät Suomen kerjäämistilannetta. Selvityksen perusteella Suomen poliisi totesi viime kesänä, ettei kerjäämiseen liity rikollisuutta. Tämän kevään tilannearvio on samanlainen kuin viime kesänä.

– Rikostutkinnassa ei ole juttuja eikä tuomioita ole annettu sellaisista jutuista, joissa olisi näytetty toteen kerjäämisen ja ihmiskaupan välinen yhteys. Mutta toki sellaista voi olla, sanoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo sisäministeriön poliisiosastolta.

Diakonissalaitoksen, Helsingin kaupungin ja kirkon Hirundo-projekti auttaa muun muassa Suomeen tulleita romanikerjäläisiä. Projektin vetäjä Anca Enache ei ole havainnut ihmiskauppaa.

– Kun olemme keskustelleet romanikerjäläisten kanssa, niin meidän kokemuksemme mukaan kerjäämiseen ei liity ihmiskauppaa. Nämä ihmiset kerjäävät ja liikkuvat täällä omasta vapaasta tahdostaan. Tämä on heille ainoa mahdollisuus saada elantoa. Heitä pakottaa kerjäämiseen köyhyys ja syrjintä, jota he kotimaassaan kokevat, kertoo hankekoordinaattori Anca Enache.

Ihmiskauppaa ei ole myöskään havainnut romanikerjäläinen Rodica. Hän on ollut Suomessa useita kertoja neljän viime vuoden aikana.

– Minä olen tullut tänne Suomeen, jotta voisin elättää Romaniassa olevan perheeni. Minulla on Romaniassa lapsia ja lastenlapsia. Minä en ole ihmiskaupan uhri. Minä ja muut romanikerjäläiset keräämme rahaa ainoastaan perheillemme, emme kenellekään muulle, sanoo Rodica, joka ei halua kertoa julkisuuteen sukunimeään.

"Kerjäläislaki olisi ihmisarvoa loukkaava"

Vaikka ihmiskaupasta ei ole näyttöä, ihmiskauppa on yksi peruste kerjäläislakialoitteeseen, jonka 102 kansanedustajaa on allekirjoittanut. Lakialoitteen mukaan kunnat voisivat halutessaan kieltää kerjäämisen kokonaan tai kieltää sen tietyillä alueilla. Lisäksi kerjääminen sallittaisiin ainoastaan sellaisille henkilöille, jotka ilmoittautuvat poliisin rekisteriin. 

Kadulla lakialoitetta kauhistellaan. Hirundo-projektin hankekoordinaattori Anca Enachen mukaan kerjäläisrekisteri kuulostaa ihmisarvoa loukkaavalta. Hän ei ymmärrä myöskään sitä, miksi toisten auttaminen tulisi kieltää lailla.

– Romanien oloja täytyy parantaa heidän kotimaassaan. Ongelmat eivät kuitenkaan poistu mihinkään, jos Suomessa kerjääminen kielletään, sanoo Anca Enache.

Jos kerjääminen kiellettäisiin, Rodica ei voisi enää saada Suomessa kerjäämällä elantoa perheelleen.

– Älkää kieltäkö kerjäämistä, toivoo Rodica-isoäiti.

Etelä-Korean turmalautan sisaralukselta löytyi turvallisuuspuutteita

Tutkijat ovat takavarikoineet uponneen Seawol-matkustajalautan omistavan yhtiön toisen lautan tutkimuksia varten. Ainakin 181 ihmistä kuoli viime viikolla sattuneessa turmassa.

Eteläkorealaiset tutkijat kertoivat perjantaina löytäneensä turvallisuuspuutteita viime viikolla uponneen lautan sisaralukselta. Tutkijat havaitsivat, että onnettomuuden jälkeen Chonghaejin Marine Companylta takavarikoidun lautan pelastusveneet ja pelastautumisputket eivät toimineet kunnolla.

Tutkijat selvittävät, aiheuttiko inhimillinen virhe vai mekaaninen vika lauttaturman, jossa ainakin 181 ihmistä sai surmansa. Uponneella lautalla oli onnettomuushetkellä 476 ihmistä, joista suurin osa oli koululaisia. Yli sata ihmistä on yhä kateissa onnettomuuden jäljiltä.

Viime keskiviikkona uponnut Seawol-matkustajalautta kantoi virallisiin suosituksiin verrattuna kolminkertaista ylikuormaa. Rahti oli kaiken lisäksi heikosti lastattu alukseen. Turmalautan omistavan yhtiön epäilllään sekaantuneen talousrikoksiin.

Mikä muuttuu kalastuslaissa?

Virveleitä veneessä.

Nykyinen kalastuslaki on ollut voimassa jo yli 30 vuotta. Nyt lakia ollaan kovaa vauhtia uudistamassa, ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Laki on saanut pääosin hyväksyvän vastaanoton, mutta sen sisällöt herättävät myös kiihkeää keskustelua.

Virveleitä veneessä.


Ensi vuoden alussa voimaan tulevan lain tavoite on turvata elinvoimaiset kalakannat ja niiden käytön kestävyys.

Elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen Maa-ja metsätalousministeriöstä pitää hyvänä asiana sitä, että laissa pyritään nyt luomaan entistä selkeämpi järjestelmä kalakantojen hoidolle ja käytölle.

Hän ei kuitenkaan lähtisi rajoittamaan kalastusta, vaan vaikuttamaan ympäristön tilaan.

-  Varmaan oltaisiin paremmin voitu hoitaa asioita menneinä vuosina, mutta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen säätelyn  vaan vesien tila, puhtaus ja kalojen lisääntymisalueet. Paras lopputulos saavutetaan näissä asioissa yhteistyöllä, Lampinen sanoo A-studiolle.

Ympäristöministeri Ville Niinistö puolestaan ei ole täysin tyytyväinen lakiin. Niinistö kertoi eilen A-studiolle ihmettelevänsä muun muassa sitä, että kalastuslaki ei määrittele kalalajien alamittoja.

Alamitat herättävät keskustelua

Kalalajeille määritellyt alamitat huolestuttavat muitakin kuin ministeri Niinistöä. Kalojen puolestapuhujana tunnetuksi tullut näyttelijä Jasper Pääkkönen ihmettelee erityisesti alueellisille ELY-keskuksille annettua oikeutta myöntää poikkeuslupia asetusta pienempien kalojen pyytämiseen

- Tuntuu todella kummalliselta, että kalastuskunnat voivat hakea poikkeuslupapäätöksiä ELY-keskuksilta, että he saisivat pyytää alle 60-senttisiä lohia ja taimenia. Lohet ja taimenet eivät ole sukukypsiä kuin vasta yli 60-senttisinä. Se on täysin tutkittua tietoa. Pienempien kalastaminen ajaa nämä lajit sukupuuttoon,  Pääkkönen sanoo.

Useiden kalalajien alamittoja nostettiin tämän vuoden alusta. Luonnonvesistä pyydetyn meritaimenen ja järvilohen alamitta on nyt 60 senttimetriä. Järvitaimenen uusi alamitta on 60 senttiä ja 50 senttiä Napapiirin pohjoispuolella.

Porilainen ammattikalastaja Heikki Salokangas ei näe alamittojen nostoa pelkästään hyvänä toimenpiteenä. Esimerkiksi hän nostaa meritaimenen, joka Salokankaan mukaan on Porin seuduilla 90-prosenttisesti istutettua velvoitekalaa.

-  Meritaimenen kaupallinen arvo on ollut siinä, että se oli luonnosta saatava kuluttajaystävällisen kokoinen kala. Sen arvo ei meille kalastajille nouse, vaikka sen koko kasvaa, kun on haluttua ostaa sitä vähän pienempää kalaa, Salokangas sanoo.

Ammattikalastaja ihmettelee myös vapaa-ajankalastajille annettavaa viiden kilon myyntioikeutta.

- Miksi vapaa-ajankalastajalla pitää olla oikeus myydä saalistaan? Lainsäädäntö yleensä lähtee siitä, että jos myy, on kyse kaupallisesta kalastuksesta, Salokangas hämmästelee.

A-studio käsittelee uutta kalastuslakia perjantaina 25.4. klo 21. Vieraana ympäristöministeri Ville Niinistö, vapaa-ajan kalastaja Jasper Pääkkönen, Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ammattikalastaja Heikki Salokangas. Osallistu keskusteluun Facebookissa ja Twitterissä: #yleastudio.

Rekkajono palasi Kuutostielle

Rekkajonot ovat väliaikaisesti palanneet Etelä-Karjalan raja-asemille vieville teille.

Raskas liikenne Imatran raja-asemalle alkoi jonoutua torstai-iltana. Nuijamaan raja-asemalla remontti sekoittaa tällä hetkellä henkilöliikennettä ja aiheuttaa ruuhkia.

Rekkajonot ovat väliaikaisesti palanneet Etelä-Karjalan raja-asemille vieville teille.

Etelä-Karjalassa on syntynyt jälleen rekkajonoja. Raskas liikenne Imatran raja-asemalle alkoi jonoutua torstai-iltana. Kuutostiellä Muukon suoralla jonotti Imatran suuntaan perjantaiaamuna kymmeniä rekkoja.

Venäjän tullin päätös lopettaa TIR-kuljetusten pääsy Venäjälle Vaalimaan vastaisen Torfjanovkan kautta on siirtänyt rekkaliikennettä Nuijamaan ja Imatran raja-asemille. Niillä TIR-kuljetukset jatkuvat heinäkuuhun saakka.

Henkilöliikenne takkuaa Nuijamaalla

Nuijamaan rajanylityspaikan remontti on siirtänyt osan henkilöliikenteestä Imatralle. Nuijamaalla remontti sekoittaa tällä hetkellä liikennettä ja aiheuttaa ruuhkia.

Imatran rajanylityspaikalla uudistustyöt ovat pidemmällä ja liikenne sujuu siellä paremmin.

Tämä näkyy myös rajanylitystilastoissa. Imatralla rajanylitysten määrä on jatkanut kasvua, vaikka muilla ylityspaikoilla määrät ovat lähteneet heikon taloustilanteen vuoksi laskuun.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä