Yhdysvallat: Venäjältä siirtymässä raskaampia raketinheittimiä separatisteille

Pentagonin tiedottajan mukaan Yhdysvalloilla on viitteitä siitä, että venäläiset kykenevät toimittamaan raketinheittimiä minä hetkenä hyvänsä.

Yhdysvaltojen puolustusministeriö arvioi, että Venäjältä on pian siirtymässä Itä-Ukrainan separatisteille raskaampia raketinheittimiä. 

– Meillä on viitteitä, että venäläiset aikovat toimittaa raskaampia ja kehittyneempiä raketinheittimiä aivan lähitulevaisuudessa, Pentagonin tiedottaja Steve Warren sanoo.

Warrenin mukaan aseet ovat siirtyneet lähemmäksi rajaa ja siirto kyetään tekemään milloin vain, mahdollisesti jo tänään.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön tiedottaja Marie Harf sanoi jo aiemmin tällä viikolla, että Yhdysvalloilla on uusia todisteita siitä, että Venäjä aikoo toimittaa raskaampia ja voimakkaampia raketinheittimiä separatisteille.

Israelin televisio: Israel hylännyt tulitaukoehdotuksen

Lähteiden mukaan Israel vaatii muutoksia ehdotukseen. Tulitaukoehdotus on Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn välittämä.

Israelin hallituksen turvallisuusneuvosto on hylännyt tulitaukoehdotuksen, kertoo Israelin televisio lähteisiinsä perustuen. Lähteiden mukaan Israel vaatii muutoksia ehdotukseen.

Televisiokanavan mukaan päätös on ollut yksimielinen, mutta keskustelut aiheesta jatkuvat yhä ministereiden kokouksessa.

Tulitaukoehdotus on muiden muassa Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn välittämä. Kerry, YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sekä arabimaiden edustajia on kokoontunut Kairoon Egyptiin välittämään tulitaukoa.

Ban sanoi aiemmin päivällä, että Gazaan pitäisi saada humanitaarinen tulitauko muslimien juhlapyhän ajaksi perjantaista alkaen. Id al-fitr -juhlaa vietetään alkuviikosta.

Palestiinalaisten Hamasin johtaja Khaled Meshaal puolestaan sanoi aiemmin perjantaina BBC:n haastattelussa, että Hamas suostuu tulitaukoon vain, jos Gazan seitsemän vuotta kestänyt saarto lopetetaan ja sekä Israel että Egypti avaavat rajat.

Useita kuoli Länsirannan levottomuuksissa, tulituksessa ei taukoa Gazassa

Israel tulitti Gazaa 25. heinäkuuta 2014.

Länsirannalla on osoitettu mieltä toista päivää. Gazassa puolestaan on ammuttu kymmeniä kohteita sekä käyty maataisteluita.

Israel tulitti Gazaa 25. heinäkuuta 2014.

Levottomuudet Länsirannan palestiinalaisalueella ovat jatkuneet toista päivää perjantaina. Ainakin viisi palestiinalaista on kuollut eri välikohtauksissa Israelin armeijan sekä yhden israelilaissiirtokuntalaisen tulituksessa.

Sadat palestiinalaiset osoittivat mieltään Hawarassa perjantaina. Kaupunki sijaitsee myös israelilaisten käyttämän maantien varrella. Hawaran pormestarin mukaan yksi autoilija, joka silminnäkijöiden mukaan oli israelilaissiirtokuntalainen, hidasti vauhtiaan ja avasi tulen mielenosoittajajoukkoon. Yksi ihminen kuoli ja neljä haavoittui.

Tapahtumaa seurasi yhteenotto palestiinalaisten ja Israelin armeijan välillä. Ainakin yksi ihminen kuoli. Lisäksi Beit Omarissa Israel tulitti kiviä heitelleitä palestiinalaisia. Hebronin sairaalan mukaan kolme ihmistä kuoli.

Levottomuuksia oli myös Jerusalemin itäosassa perjantaina. Mielenosoittajat heittelivät kivillä Israelin poliisia, joka vastasi tainnutuskranaatein ja vesitykein.

Torstaina ainakin kymmenen tuhatta palestiinalaista osallistui mielenosoitukseen Ramallahissa Länsirannalla. Kyseessä oli suurin mielenosoitus alueella vuosiin. Yksi ihminen kuoli ja noin 150 loukkaantui.

Israelilaissotilas kuoli Gazassa

Gazassa puolestaan tulitus on jatkunut ilman merkkejä taukoamisesta. Israelin armeija sanoi pommittaneensa yli 80 kohdetta Gazassa ja palestiinalaiset ovat ampuneet 50 rakettia Israeliin, muun muassa kaksi Tel Avivin lentokentän lähelle.

Israelin tulituksen kohteena oli muun muassa 30 asuinrakennusta. Niistä yksi oli Islamilainen Jihad -järjestön johtajan kotitalo. Iskussa kuoli lisäksi kaksi hänen poikaansa. Lisäksi muissa iskuissa kuolleiden palestiinalaisten joukossa oli mm. viisivuotias poika ja raskaana ollut nainen.

Israelin armeija kertoi yhden sotilaansa kuolleen perjantaina. Lisäksi armeija kertoi, että Hamasin aiemmin sieppaamaksi väittämän sotilaan on vahvistettu kuolleen taisteluissa heti sunnuntaina.

Taisteluissa on kuollut yhteensä 35 israelilaissotilasta. Lisäksi kolme siviiliä on kuollut rakettitulessa Israelin puolella. Palestiinalaisia taisteluissa on kuollut yli 830. Heistä kolme neljäsosaa on siviilejä, sanoo YK.

Seksigekot vaarassa avaruudessa: Venäjä menetti yhteyden satelliittiin

Tokeegekko.

Tutkimuksessa seurataan, kuinka hyvin gekot pystyvät parittelemaan ja lisääntymään painottomassa tilassa.

Tokeegekko.

Useita gekkoliskoja on vaarassa avaruudessa, kun Venäjä on menettänyt yhteyden tutkimussatelliittiin. Tutkijat ovat pyrkineet selvittämään, millainen vaikutus painottomuudella on liskojen lisääntymiselämään.

Venäläinen avaruusyritys Progress on varmistanut, että sen Foton-M4-satelliitti ei vastaa ohjauskomentoihin, jolla yritettiin säätää satelliitin korkeutta Maata kiertävällä radalla. Satelliitin kaikki muut toiminnot kuitenkin toimivat ja se lähettää yhä myös tutkimustietoja.

– Automaattisäädöllä toimivat laitteet, erityisesti gekko-kokeeseen liityvät, toimivat ohjelman mukaisesti, sanoi venäläisen tutkimuslaitoksen tiedottaja Oleg Voloshin.

Satelliitti laukaistiin matkaan 19. heinäkuuta ja sen oli määrä olla matkassa kaksi kuukautta. Tutkimuksessa seurataan muun muassa videon välityksellä sitä, kuinka hyvin gekot pystyvät parittelemaan ja lisääntymään painottomassa tilassa.

Avaruusasiantuntija sanoi uutistoimisto Interfaxille, että satelliitti voi pysyä avaruudessa nykyisellä radallaan jopa kolme tai neljä kuukautta. Ohjaus pitäisi saada kuitenkin palautumaan, jotta satelliitti saataisiin palautettua konrolloidusti maan kamaralle.

Gekkojen lisäksi tutkimussatelliitissa on banaanikärpäsiä ja sieniä.

Sadat avustustyöntekijät ovat varautuneet väkivaltaan, sairauksiin ja turvattomuuteen

Palestiinalaismies kulki Israelin armeijan tuhoaman Punaisen ristin ambulanssin ohi tammikuussa 2009 Gaza City:ssä.

Maailmalla on vuosittain satoja suomalaisia avustustyöntekijöitä. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti (SPR) ja Suomen helluntaiseurakuntien kehitysyhteistyöjärjestö Fida opettavat työntekijöilleen turvallisuutta sekä koti- että kohdemaassa. Kaksi suomalaista avustustyöntekijää surmattiin torstaina Afganistanissa Heratin kaupungissa.

Palestiinalaismies kulki Israelin armeijan tuhoaman Punaisen ristin ambulanssin ohi tammikuussa 2009 Gaza City:ssä.

Luotiliivejä, tunteja bunkkerissa ja panssaroituja autoja.

Näin kuvasi arkeaan Afganistanissa työskentelevä Johanna Valenius Yle Uutisten toimittajalle tänään perjantaina. Valenius työskentelee maassa oikeusjärjestelmää ja virkamiesten koulutusta kehittävässä IDLO-järjestössä.

Suomalaisia avustustyöntekijöitä on tällä hetkellä maailmalla satoja. Pelkästään SPR on lähettänyt avustuskohteisiinsa yli 200 työntekijää. Heistä kolme työskentelee Afganistanissa, Kandaharin ja Kabulin kaupungeissa.

SPR on toiminut Afganistanissa noin 40 vuotta. Kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi kertoo, että turvallisuustilanne on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana radikaalisti.

– Meillä ei ole tarkoitus lisätä avustustyöntekijöitä Afganistanissa. Siellä on suomalaisia sotilaita, mikä heikentää meidän avustustyöntekijöiden turvallisuutta. Siellä tiedetään, että suomalaisia on. Se taas heikentää mahdollisuuksiamme neuvotella.

Kirkon Ulkomaanavulla on puolestaan kymmeniä avustustyöntekijöitä Haitissa, Länsi-, Itä- ja Keski-Afrikassa, Lähi-idässä ja Myanmarissa. Turvattomin kohteista on maailman vaarallisimmaksi avustustyöntekijöiden kohdemaaksi arvioitu Somalia.

Fidalla on niin ikään kymmeniä avustustyöntekijöitä humanitaarisessa työssä Itä-Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa. Järjestöllä on lisäksi lähetystyöntekijöitä.

Turvallisuus lähtee perusasioista

Avustustyöntekijät opettelevat kotimaassa yleisiä turvallisuusohjeita ja -käytäntöjä. Mahdollisista turvallisuusuhista selviämistä opetellaan ennen kohdemaahan lähtemistä ja päivitetään perillä.

Afganistanissa toimivan Kirkon Ulkomaanavun avustustyöntekijät käyvät läpi kaksiosaisen koulutuksen. Ennen lähtöä komennusmatkalaisille opetetaan henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyviä asioita matkustusturvallisuuskoulutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asumista, informaatiota ja liikkumista koskevia turvallisuuskäytäntöjä.

– Paikan päällä käydään läpi esimerkiksi riskialueita ja toimintaa paikallisilla tarkastuspisteillä. Maan ajankohtainen tilanne on tietysti myös kerrattava. Sen mukaan sitten mietitään uhkien – ja vaikkapa luonnonkatastrofien mahdollisuutta, toteaa Kirkon Ulkomaanavun turvallisuuspäällikkö Mika Kataja.

Toisessa vaiheessa keskitytään maakohtaiseen turvallisuustilanteeseen. Kohdepaikan maatoimistosta nimitetty kokenut henkilö kouluttaa komennusmatkalaisille etenkin kriisialueen ajankohtaista turvallisuustilannetta. Lisäksi komennuksella olevat testaavat kotimaassa opittujen turvallisuusasioiden osaamistaan käytännön harjoituksissa.

Moniosainen koulutus

SPR:llä on pitkä kokemus moniosaisesta turvallisuuskoulutuksesta. Järjestö ei aio muuttaa avustustyöntekijöidensä koulutusta Afganistanin tapahtumien seurauksena.

Avustustöihin valitut käyvät läpi viikon kestävän koulutuksen Suomessa ja jatkavat tarvittaessa vielä toiseen vaiheeseen Sveitsin Geneveen. Koulutuksen viimeinen osa annetaan Kirkon Ulkomaanavun tapaan kohdemaassa.

– Kun valitsemme ihmisiä koulutukseen, niin otamme monipuolista kieliosaamista ja ammattiosaamista. Kun olemme kouluttaneet, niin valitsemme ihmiset kohdeympäristöön. Niin he sopivat sinne mahdollisimman hyvin, kertoo kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi SPR:stä.

SPR järjestää vuosittain noin 25 erilaista kurssia turvallisuuteen liittyen. Myös kotiin palaaville avustustyöntekijöille järjestetään kursseja.

Kuinka koulutusta olisi sitten mahdollista kehittää?

Euroopassa on työstetty vuodesta 2011 lähtien yhtenäistä siviileille tarkoitettua kriisinhallinnan koulutusta. Koulutusohjelma (ENTRi) on jo poikinut Suomessakin tarjottavan koulutuspaketin.

Turvallisuuskoulutuksen intensiivikurssi yleistyy

Viime vuosina Euroopassa on yleistynyt HEAT-turvallisuuskurssi, eli Hostile Environment Awareness Training. Muutaman päivän mittainen kurssi on vastaus Euroopan yhtenäisen siviilikriisinhallintaohjelman ENTRin tavoitteisiin.

HEAT:ssä teoriaa tuetaan jo kurssin aikana käytännön harjoituksilla. Kirkon Ulkomaanapu harkitsee parhaillaan intensiivikoulutuksen sisällyttämistä komennusmatkalaisten opetukseen.

– Parhaimmassa tapauksessa HEAT:n voisi viedä kentälle teoriaopetuksen tueksi. Nykyisessä koulutuksessa käydään läpi paljon samoja asioita, mutta HEAT:n vahvuus on käytännön harjoituksissa ja siinä, että turvallisuusasioihin keskitytään usean päivän ajan, kertoo turvallisuuspäällikkö Mika Kataja Kirkon ulkomaanavusta.

HEAT-koulutuksen rakenne antaa hyvän kuvan siitä, mitä siviilikriisinhallinnan ja avustustyön vaaratilanteet voivat pitää sisällään. Tavallisesti neljästä viiteen päivään kestävään pakettiin sisältyy useita uhkista selviytymisen kannalta merkittäviä osa-alueita:

  • Henkilökohtaiset turvallisuuskäytännöt ja riskinhallinta
  • Informaatiokoulutus
  • Kidnappaustilanteet
  • Stressinhallinta
  • Liikkuminen ja saattueajo
  • Ensiapu
  • Palo- ja sammutustaidot
  • Kommunikaatiokäytännöt
  • Karttaopetus

Luentoja ja teoriaa on laajennettu esimerkiksi ajoharjoituksilla, suunnistuksella, asekoulutuksella ja miinoihin sekä tienvarsipommeihin liittyvillä käytännön harjoituksilla.

Suomessa koulutusta tarjoaa Kriisinhallintakeskus.

– Tilanteet muuttuvat vuosittain. Pääpiirteittäin kriisialueelle lähtevien valmistautumisessa on ollut samat osa-alueet jo vuosia. Esimerkiksi kidnappauksiin varautuminen ja tienvarsipommien kanssa toimiminen ovat kuitenkin vaatineet jatkuvaa päivittämistä, toteaa koulutusassistentti Kuisma Kinnunen Kriisinhallintakeskuksesta.

Kriisialueiden muuttuvat tilanteet haastavat niin ikään päivittämään koulutusta jatkuvasti.

Terrorismi tai väkivalta ovat yksi osa turvallisuutta. Avustusjärjestöjen mukaan on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että moni onnettomuus tapahtuu arkisessa ympäristössä, esimerkiksi liikenteessä. Lisäksi taudit, kuten Länsi-Afrikassa riehuva ebola, voivat osoittautua alueen merkittävimmäksi turvallisuusuhaksi.

Avustusjärjestöjen mukaan työntekijöiden kimppuun hyökkäävät voivat tehdä ratkaisunsa hetken mielijohteesta vailla tarkkoja suunnitelmia. Tällaisten uhkien ennustaminen on hyvin vaikeaa.

Afganistanissa eniten väkivallantekoja

Afganistan on maailman vaarallisin paikka avustustyöntekijöille iskujen määrässä mitattuna. Suhteellisesti vaarallisin paikka on kuitenkin Somalia.

Somaliassa avustustyöntekijöitä on vain vähän, mutta iskujen mahdollisuus on hyvin suuri. Afganistanissa iskut ovat yleisiä, mutta avustustyöntekijöitä on niin ikään paljon.

Näin toteavat kansainvälinen avustustyöntekijöiden turvallisuuteen keskittyvä International NGO Safety Organisation (INSO) ja avustustyöntekijöihin kohdistuneita iskuja tilastoiva The Aid Worker Security Database (AWSD).

Avustustyöntekijöihin on kohdistunut Afganistanissa 2000-luvulla vuosi vuodelta enemmän väkivallantekoja. Vuonna 2010 AWSD tilastoi 26 avustustyöntekijöihin kohdistunutta iskua. Viime vuonna 2013 vastaava iskujen määrä oli 81.

Keskusrikospoliisi vastaa Afganistanissa suomalaisnaisten surman tutkinnasta Suomen päässä. Päävastuu on kuitenkin Afganistanissa.

Mari Kiviniemi OECD:n apulaispääsihteeriksi - eduskuntaan tilalle Terhi Peltokorpi

Mari Kiviniemi

Suomen entisen pääministerin tilalle eduskuntaan nousee helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja Terhi Peltokorpi.

Mari Kiviniemi

Suomen entinen pääministeri ja nykyinen kansanedustaja Mari Kiviniemi (kesk.) on valittu kansainvälisen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n apulaispääsihteeriksi.

Kiviniemen tilalle eduskuntaan nousee varakansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Terhi Peltokorpi, joka on työskennellyt Helsingin seudulta valittuna kansanedustajana aiemmin vuosina 2004–2007.

Kiviniemen rinnalle toiseksi apulaispääsihteeriksi valittiin Stefan Kapferer Saksan talous- ja energiaministeriöstä. Apulaispääsihteerin kausi kestää kaksi vuotta.

"Kansainvälinen tunnustus"

Kiviniemi on Pariisissa toimivan järjestön ensimmäinen suomalainen apulaispääsihteeri Suomen 45 vuotta kestäneen jäsenyyden aikana.

– Tämä nimitys osoittaa, että Suomella on tarjota hyviä ehdokkaita monenlaisiin kansainvälisiin tehtäviin, joissa kilpailu on kovaa ja joihin pienemmistä maista on usein vaikeaa tulla valituksi, toteaa ulkoministeri Erkki Tuomioja ministeriön tiedotteessa.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on kehunut nimitystä.

– Entisenä pää-, hallinto-, kunta- sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Mari Kiviniemi tuo OECD:hen juuri tässä tilanteessa tarvittavaa laajaa kokemusta. Kiviniemen nimitys on kansainvälinen tunnustus varsinkin hänen talouspolitiikan osaamisestaan.

Tukholman pommiuhkaaja kahdeksi vuodeksi vankeuteen

Polisiin eristämä katualue.

Ruotsalainen oikeusistuin totesi hänen syyllistyneen uhkauksiin ja väärään hälytykseen.

Polisiin eristämä katualue.

Tukholmassa pommiuhkauksia esittänyt mies on tuomittu kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

43-vuotias mies ilmestyi juhannusta edeltävänä torstaina Civil Rights Defenders -järjestön tiloihin Tukholman vanhassa kaupungissa ja ilmoitti varustautuneensa pommivyöllä. Hän väitti kuuluvansa terroristijärjestöön ja sanoi, että pommeja on sijoitettu myös muualle Tukholmaan. Tilanne johti tunteja kestäneeseen piiritystilanteeseen.

Miehen antauduttua kävi ilmi, että tällä ei ollut mukanaan räjähteitä.

Tukholmalainen oikeusistuin totesi hänen syyllistyneen laittomiin uhkauksiin ja väärään hälytykseen. Oikeus määräsi myös, että hänet karkotetaan vankeustuomion jälkeen ja että hän saa palata Ruotsiin vasta vuoden 2024 jälkeen.

Miehen turvapaikkahakemuksen kerrotaan tulleen aiemmin hylätyksi.

VR Trackin sähkömiesten lakko peruuntuu

Palvelualojen työnantajaliitto pitää lakon perumista posiitiivisena merkkinä. Se ei kuitenkaan toistaiseksi peru suunniteltua työsulkua.

VR Trackin Sähköliittoon kuuluvien sähköasentajien suunniteltu lakko peruuntuu. Lakon oli määrä alkaa ensi yönä kello 01.

Sähköliiton ammattiosasto 177 on ilmoittanut tänään perjantaina, että VR Trackissä voimassa oleva ylityökielto päättyy toistaiseksi. Samalla ilmoitettiin lakon perumisesta. Myös suunnitellut tukilakot Destia Railissa ja Eltel Networksissa peruuntuvat.

Suunniteltu lakko olisi ollut jo kolmas ammattiosaston käynnistämä työtaistelu. Ensimmäinen lakko oli kesä-heinäkuun vaihteessa ja toinen heinäkuun puolivälissä.

Palvelualojen työnantajaliiton Paltan apulaisjohtajan Kaj Schmidtin mukaan työnantaja ei toistaiseksi peru 31.7. alkavaksi kaavailtua työsulkua. Työsulku koskisi VR Trackin sähköliittolaisia työntekijöitä.

– Sovittelija on kutsunut osapuolet koolle ensi keskiviikoksi. Siinä yhteydessä tarkastellaan työsulun tilannetta, Schmidt sanoo.

Sovittelijan toimistossa tapaavat Palta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Sähköliitto.

Schmidt pitää lakon perumista positiivisena merkkinä.

– Mutta me toivomme tämän asian lopullista ratkaisua.

Lakkojen taustalla on työehtosopimuskiista. VR Trackillä olevat Sähköliittoon kuuluvat asentajat haluaisivat Sähköliiton kautta solmitun työehtosopimuksen piiriin. Nyt heihin sovelletaan rautatiealan työehtosopimusta.

Kaksi suomalaista menehtynyt kiipeilyturmassa Ranskassa

Aiguilles de Chamonixin vuorijono Ranskassa.

Ulkoministeriö vahvistaa kahden suomalaisen kuolleen. Ranskalaisviranomaiset ovat vahvistaneet Yle Uutisille, että kyseessä on Alpeilla tapahtunut kiipeilyturma.

Aiguilles de Chamonixin vuorijono Ranskassa.

Kaksi suomalaismiestä on kuollut Ranskan Alpeilla tapahtuneessa vuorikiipeilyonnettomuudessa, ranskalaisviranomaiset ovat vahvistaneet Yle Uutisille. Onnettomuus tapahtui Chamonixin alueella. Le Dauphine -sanomalehden mukaan onnettomuus sattui Aiguille de Blaitière -vuorenhuipun länsirinteellä jäätiköllä.

Ranskalaislähteiden mukaan onnettomuus tapahtui, kun neljän suomalaisen kiipeilijäryhmä nousi haastavaa kiipeilyreittiä, jonka varrella ryhmästä kaksi kiipeilijää putosi rotkoon. Kaksi muuta hälytti apua paikalle. Pudonneet suomalaiset ilmeisesti kuolivat välittömästi.

Tiedot Yle Uutisille on vahvistanut ranskalainen santarmikapteeni Patrice Ribes.

Asiasta kertoi ensimmäisenä STT.

Alppiurheilun keskus

Chamonix on kansainvälisesti suosittu talviurheilukohde Ranskassa EU-maiden korkeimman vuoren Mont Blancin lähellä Italian vastaisen rajan tuntumassa.

– Suomalaisia kiipeilijöitä käy kohteessa jonkin verran, mutta se ei ole läheskään suosituimpia suomalaisten kohteita. Chamonix on alppikiipeilyn kohde, kuvailee Suomen kiipeilyliiton toiminnanjohtaja Jari Koski.

Kosken mukaan Chamonixiin hakeutuvat yleensä kokeneet kiipeilijät, jotka tuntevat vuorikiipeilyn vaarat.

– Vuorikiipeily on huomattavasti riskialttiimpaa kuin Suomesta löytyvä kiipeily. Yleensä ovat kokeneempia kavereita, jotka siellä liikkuvat, Koski kertoo.

Kuolemantapauksiin johtavat kiipeilyonnettomuudet ovat verrattain harvinaisia suomalaisten kiipeilijöiden keskuudessa, kertoo toiminnanjohtaja. Tapauksien välillä ehtii kulua useita vuosia.

Kilometrin levyinen maanvyöry mullisti maiseman Islannissa – video

Ennen Askja-järven rannalla Islannissa heinäkuussa tapahtunutta maanvöryä otettu kuva ja vyöryn jälkeen otettu kuva vierekkäin.

Tutkijat ovat alkaneet tutkia Keski-Islannissa tapahtuneen jättimäisen maanvyöryn syytä.

Ennen Askja-järven rannalla Islannissa heinäkuussa tapahtunutta maanvöryä otettu kuva ja vyöryn jälkeen otettu kuva vierekkäin.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä sattunut jättimäinen maanvyöry muutti Islannin syvimmän järven, tulivuoren kraatterissa sijaitsevan Askjan, rantamaisemaa huomattavasti. Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään, mikä aiheutti kraatterin kaakkoisreunassa tapahtuneen maanvyöryn.

Maanvyöryn suuruudesta on esitetty erilaisia arvioita. Maltillisimpien arvioiden mukaan vyöryssä liikkui vähän yli 20 miljoonaa kuutiometriä maata, mutta joidenkin arvioiden mukaan jopa noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Vertailun vuoksi Helsingin Areenan tilavuus on vähän yli 350 000 kuutiometriä. Vyöryalue on noin kilometrin levyinen.

Askja-järveen syöksyneet maamassat olivat niin suuret, että järven pinta on vyöryn jälkeen kaksi metriä aiempaa korkeammalla. Silminnäkijät arvioivat maanvyöryn aiheuttamien hyökyaaltojen olleen jopa 50 metriä korkeita ja ne ylsivät aina kraatterijärven rinteellä sijaitsevaan pienempään kraatteriin saakka.

Paikallinen turistiopas pitää onnekkaana, että vyöry tapahtui yöllä.

– Puolenpäivän jälkeen kraatterin reunoilla on yleensä paljon turisteja. Jos vyöry ja sen aiheuttamat hyökyaallot olisivat sattuneet silloin, ainakin 50 ihmistä olisi todennäköisesti jäänyt alle, matkailuopas Bergthóra Kristjánsdóttir sanoi Islannin yleisradioyhtiö RUV:lle.

Suurin vyöry vuosisatoihin

Maanvyöry oli todennäköisesti suurin Islannissa sattunut vuosisatoihin. Alustavien tutkimustulosten mukaan vyöryn syynä oli eroosio tai lisääntynyt geoterminen lämpö. RUV:n haastatteleman geologi Thorsteinn Saemundssonin mukaan lumi- ja maanvyöryt ovat kuitenkin aivan normaaleja luonnontapahtumia.

– Kyse on vain painovoimasta. Alueella on paljon lunta ja viime aikoina on ollut lämmintä, joten lumi on sulanut melko nopeasti ja muodostanut puroja, jotka virtaavat kraatterin rinnettä alas ja aiheuttavat eroosiota, Saemundsson sanoi.

Saemundssonin mukaan ei ole vielä varmaa, oliko vyöryn osasyynä jonkinlainen geoterminen tapahtuma, vai johtuiko se vain eroosiosta. Useimpien arvioiden mukaan vyöry on seurausta pitkään jatkuneesta kehityksestä, jossa maaperä on vähitellen haurastunut. Vulkaaninen toiminta alueella ei myöskään ole ilmeisesti lisääntynyt.

Vyöryn aikaansaamat hyökyaallot aiheuttivat huomattavaa eroosiota kraatterin rinteille, minkä vuoksi kraatterin pohjalle johtavat ulkoilupolut jouduttiin sulkemaan. Vyöryn syyhyn perehtyvät tutkijat päättävät myös, milloin ne voidaan mahdollisesti avata.

Keski-Islannin ylängöllä sijaitseva Askja on kerrostulivuori, jonka kraatterissa myös järvi sijaitsee. Viimeksi vuonna 1961 purkautunut tulivuori järvineen on suosittu turistikohde.

Kanadalaiskoneen laskeutuminen Tel Aviviin vaikeutui rakettien vuoksi

EL Al -yhtiön kone Ben Gurionin lentokentällä.

Torontosta Tel Aviviin matkalla ollut Air Canadan kone joutui kiertelemään kaupungin yllä Israelin ilmavalvonnan käskystä.

EL Al -yhtiön kone Ben Gurionin lentokentällä.

Kanadalainen matkustajakone joutui viivästyttämään laskeutumistaan Tel Avivin lentokentälle raketti-iskun vuoksi. Torontosta Tel Aviviin matkalla ollut Air Canadan kone joutui kiertelemään kaupungin yllä, kertoi yhtiön tiedottaja.

– Kahdeksan kilometrin päässä Tel Avivin lentokentästä tänä aamuna AC84-lennon lentäjät saivat Israelin ilmavalvontaviranomaisilta käskyn tavanomaiseen odottamiseen, sanoi Air Canadan tiedottaja Isabelle Arthur.

Lentokoneen pyydettiin jatkamaan kiertelyä kaupungin yllä, kunnes "ilmatila julistettiin turvalliseksi". Lennon laskeutuminen myöhästyi kymmenen minuuttia.

Aiemmin perjantaina Hamas kertoi ampuneensa raketteja Tel Avivin Ben Gurionin lentokentälle. Israelin armeija vahvisti, että se on tuhonnut kaksi Gazasta ammuttua rakettia.

Tiistaina lähelle kenttää osunut raketti aiheutti useiden lentoyhtiöiden lentojen perumisen. Air Canadan lento oli yhtiön ensimmäinen lentojen uudelleenaloittamisen jälkeen Israeliin. Yhtiö sanoi jatkavansa turvallisuustilanteen tarkkailua.

Kynnys matalalla katujen väkivaltarikollisille

Kriko Huhta

HelsinkiMissio on saavuttanut tuloksia katuväkivaltaan syyllistyneiden auttamisessa. Hoidon läpikäyneistä suurin osa on saanut väkivaltakierteensä poikki. Enemmistö kuitenkin keskeyttää ja saa uusia tuomioita.

Kriko Huhta

HelsinkiMissio-yhdistys on päässyt tuloksiin katujen väkivaltarikollisten auttamisessa. Yhdistyksen työntekijät antavat keskusteluapua moneen kertaan tuomituille rikollisille, jotka haluavat eroon väkivaltaisuudestaan. Suurin osa ohjelman aloittavista keskeyttää sen, ja keskeyttäneistä valtaosa uusii rikoksensa. Noin neljäsosa käy hoidon loppuun, ja heistä vain neljännes saa lisää väkivaltatuomioita. 

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Aggredi-niminen hoito-ohjelma on ollut käytössä yhdeksän vuotta. Sen asiakkaat tulevat vankiloiden, poliisin tai lastensuojeluviranomaisten ohjaamina. Hoito on vapaaehtoista ja se on tarkoitettu 18–39-vuotiaille, kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneille. Asiakkailla on takanaan keskimäärin neljä väkivaltatuomiota ja parikymmentä muuta rikosta.

Työmuotona on hoidollinen keskustelu, jota käyvät asiakas ja kaksi työntekijää.

– Me pyrimme luomaan rennon, avoimen tunnelman. Keskusteluapu on asiakkaalle täysin vapaaehtoista ja puolueetonta. Hänen ei tarvitse pelätä, että puhutut asiat päätyisivät vaikkapa viranomaisille, kuvaa Aggredi-hoidon käytäntöjä Helsinki-Mission väkivaltatyöntekijä Kriko Huhta.

Muutakin menetettävää kuin vapaus 

Keskusteluissa pyritään siihen, että asiakas näkee itsensä uusista näkökulmista. Istunnoissa käydään läpi hänen erilaisia roolejaan elämässä, eikä häntä kohdella pelkkänä väkivaltarikollisena.

– Jos ihmisen oletetaan käyttäytyvän kuin väkivaltarikollinen, on tosi suuri riski, että niin tapahtuukin. Meidän tavoitteemme on yhdessä asiakkaan kanssa luoda hänelle uutta identiteettiä, joka ei ole sidoksissa väkivaltaan ja rikollisuuteen. Se voi olla esimerkiksi perheenisän, opiskelijan tai työntekijän rooli.

Kriko Huhdan mukaan uuden identiteetin ansiosta ihmisellä on muutakin menetettävää kuin se, että joutuu takaisin lusimaan.

Moninkertaista väkivaltarikollista pidetään sosiaalialalla vaikeana ja pelottavana asiakkaana. Aggredi-ohjelman työntekijät eivät kuitenkaan pidä työtään vaarallisena, eikä välikohtauksia ole tapahtunut, vaikka asiakkailta ei edellytetä esimerkiksi päihteettömyyttä.

Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Aggredin toimiston kynnys yritetään pitää mahdollisimman matalana. Verkkosivuilla korostetaan, että tulija ei sitoudu mihinkään eikä perään soitella, jos homma ei kiinnosta.

Enemmistö keskeyttää

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos seurasi noin sadan Aggredi-ohjelmaan tulleen miehen edesottamuksia kolmisen vuotta. Koko hoito-ohjelman kävi läpi vain neljäosa miehistä, mutta  heistä puolestaan vain neljäsosa uusi rikoksensa. Kolme neljäsosaa asiakkaista keskeytti ohjelman, ja keskeyttäneistä 75 prosenttia sai lisää väkivaltatuomioita. 

Ohjelmaa arvioineiden tutkijoiden mielestä hoitotulokset olivat kuitenkin sen verran lupaavia, että työmuotoa kannattaa jatkaa ja kehittää.     

Ministeri norppien suojelusta: Nykyiset asetukset hyviä, mutta niitä pitää noudattaa

Maa- ja metsätalousministerin mukaan kesällä nähdyt kuuttikuolemat johtuvat ensisijaisesti laittomista pyydyksistä, eivät niinkään norppien suojeluasetusten heikkoudesta. Ensiapuna ministeri on määrännyt tehostamaan asetuksista tiedottamista ja niiden noudattamisen valvontaa paikallisella tasolla.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) ei usko, että viimeaikaisissa kuuttikuolemissa olisi kyse saimaannorppien suojeluasetusten riittämättömyydestä vaan siitä, ettei asetuksia noudateta.

– Nykyiset asetukset ovat hyviä, mutta niitä pitää noudattaa. Ongelma on se, ettei ole noudatettu. Valtaosa näistä valitettavista kuuttikuolemista on johtunut laittomista pyydyksistä, kertoo Orpo Yle Uutisille.

Nopeana ratkaisuna Orpo kertoo määränneensä maa- ja metsätalousministeriön yhdessä ELY-keskuksen kanssa tehostamaan norppien suojeluasetuksista tiedottamista ja pyydysten valvontaa paikallisella tasolla.

– Valtaosa näistäkin kuolemista olisi ollut vältettävissä. Jos tiedotuksella ja valvonnalla saadaan laittomat pyydykset pois vedestä, voidaan norppia auttaa jo tänään. Kuutti ei mahdu katiskaan eikä jää kiinni oikeantyyppiseen verkkoon, Orpo kuvailee sallittuja pyydystyyppejä.

Työryhmä pohtimaan

Pidemmän aikavälin ratkaisuna Orpo on kokoamassa työryhmää arvioimaan nykyisten suojeluasetusten riittävyyttä. Nykyasetukset umpeutuvat vuonna 2016. Orpon mukaan suojelua on jatkettava sen jälkeenkin, mutta asetusten kiristämisen tarpeellisuuteen hän ei ota kantaa.

– En osaa enkä halua arvioida kieltojen laajentamisen mahdollisuutta, sitä varten on työryhmä. Ensin pitäisi kuitenkin saada ihmiset noudattamaan näitä nykyisiä asetuksia, ja vasta sen jälkeen miettiä tarvitaanko uusia.

Suomen Luonnonsuojeluliitto, WWF ja ympäristöministeri Niinistö ovat vaatineet maa- ja metsätalousministeriöltä, että nykyistä alkukesän kattavaa suojeluaikaa venytettäisiin pidemmälle kesään. Ministeri Orpo vetoaa yhteistyön henkeen asiassa.

– Kaikki me tahot halutaan, että norpat pelastetaan ja kanta saadaan kasvatettua yhdessä sovittuun 400 yksilöön. Olen kokenut kiusallisena, että on vastakkainasettelua ympäristönsuojelussa. Meidän pitää pystyä yhteistyöhön, koska tavoite on yhteinen.

Rajaviranomainen: Kranaatteja putosi Ukrainasta Venäjän puolelle

Paikallisen rajaturvallisuusviranomaisen mukaan kranaatteja osui perjantaina Rostovin alueelle.

Venäläisen rajaturvallisuusviranomaisen mukaan Ukrainasta on pudonnut perjantaina kranaatteja Venäjän puolelle Rostovin alueelle, joka sijaitsee Itä-Ukrainan vieressä.

Asiasta kertovat uutistoimisto Ria Novosti ja Interfax.

Paikallinen rajaturvallisuusviranomainen kertoi Interfaxille, että noin 30 kranaattia olisi pudonnut alueella sijaitsevaan kylään. Aikaisemmin hän sanoi Ria Novostille, että noin 40 kranaattia olisi tullut rajan yli.

Sekä Venäjä että Ukraina ovat syyttäneet toisiaan rajan yli ampumisesta.

Venäjä syyttää fosforipommeista, Ukraina kiistää

Venäjän puolustusministeriön edustaja, kenraalimajuri Viktor Poznikhir on myös syyttänyt Ukrainaa fosforipommien käytöstä konfliktialueella.

Ukraina on kiistänyt väitteet.

– Se on täyttä hölynpölyä. Emme käytä fosforipommeja. Meillä ei yksinkertaisesti ole niitä. Käytämme valoraketteja, mutta niillä ei ole mitään yhteyttä fosforipommeihin, Ukrainan armeijan tiedottaja Vladislav Seleznjov.

Norjan poliisi: Emme vieläkään tiedä, mitä terroriuhkaus tarkoittaa

Odd Reidar Humlegård Norjan terroriuhkaa koskevassa tiedostustilaisuudessa 25. heinäkuuta 2014.

– Etsimme mahdollisia terroristeja, mutta emme tiedä ketä he ovat tai miltä he näyttävät, sanoi poliisipäällikkö Odd Reidar Humlegård.

Odd Reidar Humlegård Norjan terroriuhkaa koskevassa tiedostustilaisuudessa 25. heinäkuuta 2014.

Norjassa turvallisuuspoliisi PST on jatkanut terroriuhan selvittelyä. Toistaiseksi selville ei ole saatu mitään merkittäviä lisätietoja. Turvallisuuspoliisi varoitti eilen luotettaviin tietoihin perustuen, että Syyriasta lähtenyt ryhmä suunnittelee terrori-iskua Norjaan lähipäivinä.

– Kokonaiskuvaan ei ole tullut mitään suuria muutoksia. Se on oikeastaan hyvä. Jatkamme yhä PST:n uhkasuunnitelmaa, sanoi poliisipäällikkö Odd Reidar Humlegård lehdistötilaisuudessa iltapäivällä NRK:n mukaan.

Humlegård kuitenkin sanoi, että poliisi on lisäämässä turvatoimia entisestään viikonlopuksi. On mahdollista, että apuun pyydetään myös armeija ja kodinturvajoukot, hän lisäsi.

– Vieläkään emme tiedä, mitä uhkaus tarkoittaa. Emme tiedä aikaa tai paikkaa emmekä sitä, koskeeko se ihmisiä, kaupunkeja vai tavaroita. Näytämme nyt, että olemme kovassa valmiustilassa, niin että ne joilla on pahoja aikeita tietävät sen ja että reaktioaikamme on paljon lyhyempi kuin se on ollut aiemmin, sanoi Humlegård.

Poliisi kuitenkin sanoo, että ihmisten pitäisi jatkaa elämäänsä normaalisti mutta pitää silmänsä auki. Kaikesta epäilyttävästä pyydetään ilmoittamaan poliisille viipymättä.

– Etsimme mahdollisia terroristeja, mutta emme tiedä ketä he ovat tai miltä he näyttävät.

STUK: Ei vaaraa Turun yliopistolta löydetyistä radioaktiivisista aineista

Turun yliopiston remonttialuetta.

Säteilyturvakeskuksen tarkastajan mukaan radioaktiivisten aineiden aiheuttamat säteilyannokset eivät olleet suuria.

Turun yliopiston remonttialuetta.

Säteilyturvakeskuksen mukaan Turun yliopistolta löydetyt radioaktiiviset aineet eivät ole aiheuttaneet vaaraa ihmisille.

Radioaktiiviset aineet sijaitsivat säilytyskaivoissa Turun yliopiston kellaritiloissa. Kaivojen ulkopuolinen säteily oli STUK:n mittauksissa normaalin taustasäteilyn luokkaa. Säteilyastioiden eli betonin pinnalla säteilytasot olivat matalia.

Turun yliopisto poistaa radioaktiiviset jätteet säädösten mukaisesti. Kaivojen rakenteet tullaan vielä tutkimaan jälkikäteen.

Arvioiden mukaan löydetyt radioaktiiviset aineet ovat todennäköisesti peräisin 1980-luvun lopulta.

Luotiliivit ja kypärä avustustyöntekijän arkea Kabulissa – Turvallisuustilanne on huonontunut rajusti

Viranomainen seisoo itsemurhaiskun kohteena olleen libanonilaisen ravintolan edustalla Kabulissa 18. tammikuuta 2014.

Enimmillään olemme olleet kymmenen tuntia bunkkerissa, kertoo suomalainen IDLO-järjestön ohjelmajohtaja Johanna Valenius Kabulista Afganistanista.

Viranomainen seisoo itsemurhaiskun kohteena olleen libanonilaisen ravintolan edustalla Kabulissa 18. tammikuuta 2014.

Turvallisuustilanne on tiukentunut ja ulkomaalaisten avustusjärjestötyöntekijöiden liikkumatila pienentynyt selvästi tämän vuoden aikana Afganistanissa.  Tammikuun puolivälissä Kabulin keskustassa Taliban teki itsemurhaiskun ulkomaalaisten suosimaan libanonilaiseen ravintolaan. Toistakymmentä ihmistä kuoli, huolimatta ravintolan tiukasta vartioinnista.

– Iskun jälkeen tapahtui käänne huonompaan ja ulkomaalaisten turvallisuustilanne on huonontunut koko ajan, kertoo Johanna Valenius.

Työtä oikeusvaltion kehittämisen parissa

– Luotiliivit ja kypärät ovat tulleet tutuiksi. Kuljemme kaikkialle panssaroiduilla autoilla autonkuljettajan kanssa, emmekä kävele vapaasti kaduilla. Vierastalolla, jossa asumme, on aseistetut vartijat ja turvahuone.

Afganistanin pääkaupungista Kabulista tavoitettu Valenius toimii ohjelmajohtajana kansainvälisessä IDLO-järjestössä (International Development Law Organization). Kolmea kehittämisohjelmaa maassa pyörittävä järjestö pyrkii kehittämään Afganistaniin oikeusvaltiojärjestelmää ja kouluttaa muun muassa virkamiehiä ministeriöissä ja puolustusasianajajia.

Tehtävä on jo perusluonteeltaan vaikea maassa, jossa ei esimerkiksi Naton kriisinhallintaoperaation ISAF:in alkaessa vuonna 2002 ollut monessakaan kaupungissa paikallishallintoa tai -poliisia, jolle esimerkiksi ilmoittaa rikoksista.

Kansainväliset leiriytyvät omiin porukoihinsa

Tiukat turvallisuusmääräykset hankaloittavat käytännön työtä ja vähentävät kanssakäymistä paikallisten kanssa. Niiden seurauksena kansainväliset työntekijät myös linnoittautuvat omiin leireihinsä.

– Välttämättä esimerkiksi ministeriöihin ei pääse niin usein käymään kuin olisi tarpeen ja afgaaniviranomaisten tapaaminen on hankalaa, kertoo Valenius, joka on IDLO:n ainoa suomalaistyöntekijä Afganistanissa.

Johanna Valenius on ollut Kabulissa viisi ja puoli vuotta. Varsinaisia läheltä piti -tilanteita ei ole osunut kohdalle, mutta hän on esimerkiksi viettänyt muutama vuosi sitten kymmenen tuntia bunkkerissa, kun hänen silloisen työnantajansa Euroopan Unionin poliisimission toimipaikan ympärillä oli taisteluja.

Ranskan sotilaat tutkivat algerialaiskoneen hylkyä: Ei eloonjääneitä, musta laatikko löytyi – video

Kuvaa lentokoneen osista Malissa.

Ranskan presidentti François Hollande vahvisti perjantaina, että kaikki koneessa olleet ovat kuolleet. Onnettomuussyytä selvitetään, eikä terrorisminkaan vaihtoehtoa ole vielä suljettu pois.

Kuvaa lentokoneen osista Malissa.

Ranskan sotilaat ovat perjantaina päässeet tutkimaan pudonneen algerialaiskoneen hylkyä. Air Algérien lentokoneen hylky löytyi myöhään torstaina Malin pohjososasta Gossin alueelta läheltä Burkina Fason rajaa.

Ranskan presidentti François Hollande sanoi perjantaina, että eloonjääneitä ei ole. Koneessa oli ainakin 116 ihmistä, joista 51 oli ranskalaisia. Hollanden mukaan terrorismin mahdollisuutta ei ole vielä suljettu pois, vaikkakin viranomaiset pitävät todennäköisempänä syynä turmaan huonoa säätä.

– On olemassa teorioita, erityisesti säähän liittyviä, mutta emme sulje mitään vaihtoehtoja pois vaan haluamme tietää, mitä tapahtui, Hollade sanoi.

– Tiedämme jo, että (hylyn) kappaleet ovat keskittyneet rajatulle alueelle, mutta on liian pikaista vetää mitään johtopäätöksiä, hän lisäsi.

Ranskalaissotilaat löysivät perjantaina koneen mustan laatikon. Se on toimitettu Gaon kaupunkiin, jossa on ranskalaisten alueellinen tukikohta.

Koneen hylky havaittiin ensin Ranskan miehittämättömän lennokin avulla ja sitten kaksi helikopteria lensi hylyn yli. Myöhemmin noin 30 ajoneuvon sotilaskolonna pääsi alueelle tutkimaan hylkyä.

Espanjalaisen Swiftairin omistama ja Air Algérien vuokraama kone oli matkalla Burkina Fason Ouagadougousta Algerian pääkaupunkiin Algeriin, kun se katosi tutkasta Malin yllä varhain torstaina. Kone oli pyytänyt lupaa muuttaa kurssiaan huonon sään vuoksi.

Air Algérien mukaan koneessa oli 51 ranskalaista, 24 burkinafasolaista, kahdeksan libanonilaista, kuusi algerialaista, kuusi espanjalaista, viisi kanadalaista, neljä saksalaista ja kaksi luxemburgilaista.

Ranskan lentoyhtiö Air France kertoi perjantaina välttävänsä lentämistä Pohjois-Malin yli varokeinona.

Onnibus hävisi vaatimuksensa OnniExpressiä vastaan

OnniExpress bussi Kampin terminaalissa Helsingissä keskiviikkona 7. toukokuuta 2014.

Onnibusin vaatimuksen hyväksyminen olisi johtanut siihen, että OnniExpress-yhteystyöketjussa ajavat liikennöitsijät eivät saisi käyttää Onni-nimeä markkinoinnissaan. Markkinaoikeus hylkäsi vaatimuksen.

OnniExpress bussi Kampin terminaalissa Helsingissä keskiviikkona 7. toukokuuta 2014.

Markkinaoikeus on antanut ratkaisunsa halpabussiyhtiöiden eli Onnibusin ja Onniexpressin nimikiistasta tehdyssä turvaamistoimivaatimuksessa. Oikeuden mukaan OnniExpress saa käyttää nimeään jatkossakin.

Onnibus vei turvaamistoimiasian markkinaoikeuteen, koska sen mielestä OnniExpress käyttää väärin Onni-tavaramerkkiä.

Onniexpress-verkostossa olevat liikennöitsijät erkanivat Onnibussista keväällä sen jälkeen, kun Onnibus alkoi tehdä yhteistyötä ulkomaisen sijoittajan kanssa. Onniexpressiin kuuluvat Mikko Rindell Oy, Tilausajot Mennään Bussilla Oy, Keskimatkat Oy ja Oulun Onnikka Oy.

"Onnibus toiminut lyhyen aikaa"

Markkinaoikeuden mukaan on olemassa riski, että Onnibusin ja OnniExpressin nimet sekaantuvat. Oikeus kuitenkin katsoo, että OnniExpress-yhtiöille aiheutuisi nimen käyttökiellosta merkittävää haittaa eikä kielto näin ole perusteltu.

Oikeus toteaa, että Onnibus on toiminut vasta lyhyen aikaa eli alle kolme vuotta. Näin ollen oikeuden mukaan ei ole perusteltua, että Onnibus olisi niin tunnettu tavaramerkki, että OnniExpress ei saisi käyttää Onni-sanaa nimessään.

Markkinaoikeuden turvaamistoimiratkaisusta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen. Asiassa ei vielä tehty lopullista ratkaisua nimikiistassa, Onnibus korostaa.

Yhtiön johtajan Pekka Mötön mukaan asia voidaan vielä viedä markkinaoikeuden käsittelyyn varsinaiseen oikeudenkäyntiin, jota turvaamistoimikäsittely ei vielä ollut. Päätöstä varsinaisen oikeusprosessin aloittamisesta ei Mötön mukaan vielä ole tehty.

Aiemmin kesällä OnniExpress-yhtiöt tekivät rikosilmoituksen Onnibusista. OnniExpressin mukaan Onnibus oli saanut Facebookin poistamaan OnniExpressin Facebook-sivut valheellisilla perusteilla.

16:58: Tarkennettu, että kyse on markkinaoikeuden turvaamistoimikäsittelystä, jonka jälkeisestä oikeudenkäynnistä Onnibus ei vielä ole tehnyt päätöstä.

Eurobarometri: Yli puolet suomalaisista uskoo mielipiteillään olevan merkitystä EU:ssa

Ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen enemmistö eurooppalaisista uskoo, että talouden tila kääntyy paremmaksi seuraavien 12 kuukauden aikana.

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan jopa 58 prosenttia suomalaisista uskoo, että heidän mielipiteillään on merkitystä EU:ssa.

Koko EU:n tasolla oman mielipiteensä merkitykseen uskovien määrä on kasvanut 42 prosenttiin viime vuoden marraskuun 29 prosentista. Osuus on suurempi kuin koskaan sen jälkeen, kun kysymys otettiin mukaan Eurobarometriin kymmenen vuotta sitten.

Tänään perjantaina julkistettu Eurobarometri on ensimmäinen kevään EU-vaalien jälkeen järjestetty kysely. Tutkimus osoittaa, että monella muullakin kyselyn osa-alueella on tapahtunut positiivista kehitystä europarlamenttivaalien jälkeen.

EU-kansalaisiksi itsensä tuntevien eurooppalaisten määrä on lisääntynyt viime syksyn 59 prosentista 65 prosenttiin.

Myös talouden suhteen ollaan entistä positiivisempia. Ensimmäistä kertaa seitsemän vuotta kestäneen finanssikriisin aikana enemmistö EU-kansalaista uskoo talouden tilan parantuvan tulevien 12 kuukauden aikana.

Kevään eurobarometriä varten haastateltiin EU:n jäsenmaissa ja ehdokasvaltioissa yhteensä 32 689 henkilöä toukokuun lopun ja kesäkuun puolivälin välillä.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä