Posti lopetti kirjepostin jakelun tiistaisin – Viestintävirasto pyytää selvitystä

postinkantaja pitelee postinippua

Tiistaisin postimäärä on ollut muita päiviä pienempi. Postin kirjepalveluista vastaava johtaja arvioi, että muutos ei juurikaan näy postinsaajan arjessa.

postinkantaja pitelee postinippua

Tänään oli ensimmäinen tiistai, kun kirjepostia oli turha odottaa perille. Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan viime tiistaina 18. heinäkuuta, ja uudistuksessa Posti päätti lopettaa kirjeiden jakelun tiistaisin. Jatkossa siis maanantaina postitettu kirje jaetaan pääsääntöisesti tiistain sijaan keskiviikkona.

Yhä osa sanomalehdistä, pikakirjeet, paketit ja laboratoriolähetykset jaetaan tiistaisin. Tiistaisin ei enää jaeta aikakauslehtiä, mainoksia, kirjeitä tai ilmaislehtiä siinä tapauksessa, että kaikki alkuviikon lähetykset saadaan jaettua jo maanantaina.

Uusi postilaki, joka ei ole tullut vielä voimaan, sallii kolmipäiväisen jakelun niillä alueilla, joissa on olemassa sanomalehtien varhaisjakeluverkko.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan jakelutoimintaan ei ole kuitenkaan tulossa muita leikkauksia lähiaikoina.

– Muuta ei ole suunnitteilla tällä hetkellä. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt muita muutoksia ei ole tiedossa, Kulp sanoo.

Hänen mukaansa jakelupäiväuudistus oli paikallaan, sillä kirjeiden sekä muun postin volyymit laskevat koko ajan.

– Sen vuoksi Postinkin tulee uudistua, hän sanoo.

Uuden postilain mukaan niillä alueilla, joissa sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa ei ole, säilyisi viisipäiväinen jakeluvelvollisuus. Kulp kertoo, että nykyinen muutos lopettaa tiistain kirjejakelu on tehty vanhan lain puitteissa.

"Postinsaaja ei välttämättä havainnoi muutosta"

Tiistain postimäärä on ollut Kulpin mukaan muita päiviä pienempi. Tänään tiistain aikana Kulpin tietoon ei ole tullut uudistuksesta asiakaspalautetta.

Kulp arvioi, että normaali postinsaaja ei välttämättä havainnoi uutta muutosta millään tapaa.

– Kirjeposti on sen tyyppistä, että ihminen ei yleensä odota sitä tiettynä päivänä.

Kulp jatkaa, että aikakauslehdet ovat asia erikseen: niitä nimenomaan odotetaan ilmestymispäivänä. Jatkossa aiemmin tiistaina jaetut aikakauslehdet pyritään jakamaan jo maanantaina.

– Siksi uskonkin, että postinsaajan arjessa kirjepostin jakelumuutos ei juurikaan näy.

Viestintävirasto pyytää Postilta selvitystä

Postin päätös lopettaa kirjejakelu tiistaisin on herättänyt Viestintävirastossa kyseenalaistusta, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Lehden mukaan Viestintäviraston apulaisjohtajan Petri Makkosen mielestä Postin jakelumalli on selvitettävä tarkemmin. Lain mukaan yleispalvelukirjeet on jaettava viitenä päivänä viikossa.

STT:n mukaan Viestintävirasto on lähettänyt Postille selvityspyynnön jakelu-uudistuksesta.

Evp-prikaatikenraali: Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen

Päivän kasvo

Yhdysvaltojen heikentynyt vaikutusvalta pönkittää Venäjän ulkopoliittisia pyrkimyksiä, näkee evp-prikaatikenraali ja tutkija Juha Pyykönen.

Päivän kasvo

Prikaatikenraali (evp) ja tutkija Juha Pyykönen sanoo, että Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön Savonlinnassa Punkaharjulla.

Pyykönen perustelee käyttämiään voimakkaita ilmaisuja Venäjän viime vuosien toimilla Georgiassa ja Ukrainassa. Vuonna 2008 Venäjä valtasi Georgiassa kaksi maakuntaa, helmikuussa 2014 Ukrainassa Krimin niemimaan ja pian tämän jälkeen myös Itä-Ukrainan.

– Venäjä pyrkii vaikutusvaltansa laajentamiseen. Se, missä Venäjä on ollut erityisen taitava ja hyvä, on ulkopolitiikka. Maa on käyttänyt diplomatiaa ja sotilaallista voimankäyttöä välineenä ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, sanoi Pyykönen Ylen Päivän kasvo –ohjelmassa.

Pyykösen mukaan Venäjä on tässä lajissa "ihan ykkönen", koska Yhdysvaltojen vaikutusvalta maailmalla on heikentynyt presidentti Donald Trumpin hallinnon kompuroinnista johtuen. Myös kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi arveli viime viikolla Ylelle, että Yhdysvaltojen imperiumi on päättymässä.

Pyykönen huomauttaa kuitenkin, että Venäjän vaikutusvalta yhä paljon pienempi kuin mitä se oli Neuvostoliiton aikana. Pyykösen mukaan Putinin johtama Venäjä on ilmoittanut, että maailmanjärjestys jossa Yhdysvallat on napa, ei kelpaa. Tämän korjaamiseksi Putin on tehnyt töitä vuodesta 2005 lähtien.

– Putin pyrkii siihen, että Venäjän asema ei enää heikkene vaan että se nousisi samalle tasolle Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Mutta tähän Venäjällä on pitkä matka, sen taloudellisetkaan voimavarat eivät vielä siihen riitä.

Pitkän sotilasuran tehnyt Juha Pyykönen työskentelee nykyisin tutkijana Security Analysis Oy:ssä, joka tuottaa yhteiskunnallista ja humanistista tutkimusta. Ennen tutkijanuraansa Pyykönen toimi Puolustusvoimissa muun muassa Porin prikaatin komentajana ja erityistehtävissä Pääesikunnan kansliassa.

Entinen Venäjän-lähettiläs Himanen: Itämerestä on syytä keskustella

Himanen

Viime vuonna Moskovan lähettilään tehtävästä eläköitynyt Hannu Himanen arvioi, että Itämeri nousee puheeksi Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisessa.

Himanen

HANKO Hannu Himanen seurasi ydinsukellusvene Dmitri Donskoin saapumista Suomenlahdelle likipitäen aitiopaikalta, kesäpaikastaan Hangosta, jota venäläiset hallitsivat ja linnoittivat välirauhan aikaan vuonna 1940. Himasen mielestä Donskoin tuominen Jäämereltä Suomenlahdelle oli puhdas näytös.

– Tämä Dimitri Donskoin tulo Itämerelle on puhtaasti näytös. Se on tämmöinen voimannäyte, jonka tarkoitus on saada julkista huomiota. En tiedä haluaako Venäjä pelotella, se voi olla vähän paljon sanottu, mutta se haluaa kertoa kaikille, että se on suurvalta ja että sillä on ikään kuin ruista ranteessa siitä huolimatta, että tämä iso sukellusvene on käytännössä poistettu aktiivipalveluksesta. Se kyllä kyntää merta, mutta eipä juuri pystyisi osallistumaan taistelutoimiin.

Itämeri noussee puheeksi presidenttien tapaamisessa

Himanen arvelee, että Ukrainan kysymystä on vaikea välttää, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin ei välttämättä sitä haluaisi ottaa puheeksi juuri oopperavierailun yhteydessä. Toisaalta Putin ei ole entisen lähettilään mielestä myöskään vältellyt Venäjän näkemysten esiintuomista.

– En puhu pelkästään Suomesta vaan hyvin monenlaisista kahdenvälisistä tapaamisista, joissa Putin on ollut hyvin halukas avomielisesti selittämään Venäjän politiikkaa niin Ukrainan kysymyksessä kuin muutenkin. Ukrainan tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, Himanen pohtii.

Ukrainan tapahtumat ovat johtaneet siihen, että Baltian maat ja Puola kokevat itsensä uhatuiksi.

– Venäjä ylitti hyvin tärkeänä pidetyn kansainvälisen rajan ottamalla Krimin laittomasti haltuunsa. Vaikka Ukraina tuntuu olevan kaukana, se heijastuu välittömästi myös tässä Itämeren alueella, Himanen aprikoi.

Ripaus kohteliaisuutta kuitenkin mukana

Himanen ei kuitenkaan usko, että kaikkia Euroopan tai maailman murheita vierailun aikana käsiteltäisiin. Siihen vaikuttaa jo pelkästään Suomen ja Venäjän yhteinen historia ja ehkä hieman sekin, että Olavinlinna on ollut hetken aikaa myös venäläinen linnoitus.

– Vierailu on selvästi myös Kremlin puolelta lanseerattu Suomen satavuotisen itsenäisyyden markkeeraamiseksi. Siihen liittyy tällainen seremoniallinen ja kohtelias aspekti.

– Samalla se on kuitenkin myös presidenttien kahdenvälinen tapaaminen, jossa varmasti keskustellaan ajankohtaisista asioista.

Himanen muistuttaa, että Suomi on esimerkiksi paraikaa maailman arktisen neuvoston puheenjohtajamaa.

Lue myös:

Suomen ohi kulkeva ydinsukellusvene on jo aikansa elänyt – “Tässä haetaan vain näyttävyyttä”

Katso Ylen helikopterivideo maailman suurimman ydinsukellusveneen saattueesta Suomenlahdella

Kiinan ja Venäjän sotalaivat harjoittelevat Itämerellä ensi viikolla – ja maailman suurin ydinsukellusvene on matkalla Suomenlahdelle 

Ranskan loma-alueilla riehuu laajoja maastopaloja – "Maisema kuin kuun pinnalta"

Helikopterista pudotettiin sammutusvettä Carrosissa lähellä Nizzaa 25. heinäkuuta.

Ranska on pyytänyt muilta EU-mailta sammutuskoneita avuksi sammutustöihin.

Helikopterista pudotettiin sammutusvettä Carrosissa lähellä Nizzaa 25. heinäkuuta.

Etelä-Ranskassa riehuu voimakkaita metsäpaloja turistien suosimilla alueilla. Tulipalot ovat polttaneet lähes 40 neliökilometriä maata eri puolilla Välimeren rannikkoa, sisämaan vuoristoalueilla ja Korsikan saarella kesken parhaan lomakauden.

Paloja on ollut sammuttamassa yli 2 000 palomiestä ja 19 ilma-alusta, niiden joukossa kymmenen Canadairin sammutuslentokonetta. Ranska pyysi muita EU-maita lähettämään avuksi kaksi sammutuskonetta lisää.

Provencen alueella lähellä Saint-Tropez'n lomakaupunkia on riehunut erityisen voimakas tulipalo, jota ei ollut tiistai-iltapäivään mennessä saatu vielä täysin hallintaan. Luberonin laventelialueella Mirabeaun kylän ympäriltä on palanut 800 hehtaaria maata. Carrosissa Nizzan pohjoispuolella puolestaan 80 hehtaaria maata paloi maanantaina.

– Maisema on kuin kuusta, tämä on katastrofaalista, Carrosin kunnanjohtaja kuvaili France Info -kanavalle.

Korsikalla maastopaloja on raivonnut eilisestä lähtien pohjoisessa lähellä Biguglian kaupunkia ja etelän Proprianossa. France Infon mukaan osaa paloista sammutetaan edelleen.

Kahdeksan palomiestä loukkaantunut

Kuivuus ja voimakkaat tuulet ovat vaikeuttaneet sammutustöitä. France24:n mukaan lähes 20 palomiestä on loukkaantunut tai saanut palovammoja.

Provencen ja Rivieran alueella on ollut poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä, mikä on tehnyt alueesta erityisen tulipaloherkän.

Lähde: AFP

Kreikka palaa lainamarkkinoille – Sijoittajille tarjolla "lähes vastustamatonta" korkoa, mutta suurella riskillä

kreikan lippu ja kahden euron kolikko

Maan paluuta lainamarkkinoille pidetään symbolisesti merkittävänä, vaikka Kreikalla ei olekaan nyt tarvetta saada markkinoilta lainarahaa.

kreikan lippu ja kahden euron kolikko

Kreikka on palannut kansainvälisille lainamarkkinoille kolmen vuoden tauon jälkeen. Vuosia jatkuneen talouskriisin riepottelema maa laski tiistaina liikkeelle viisivuotisen joukkovelkakirjalainan.

Kreikkalaisen uutistoimisto ANA:n mukaan Kreikka laski lainan liikkeelle 4,875 prosentin korolla. Kun Kreikka edellisen kerran laski liikkeelle joukkovelkakirjalainan kolme vuotta sitten, laskettiin se liikkeelle 4,95 prosentin korolla.

Lainamarkkinoille paluuta on pidetty tärkeänä symbolisena edistysaskeleena Kreikalle, joka on ollut vakavissa talousongelmissa pian jo kymmenen vuoden ajan. Välitöntä tarvetta lainarahan saamiseen kansainvälisiltä markkinoilta maalla ei ole.

Kreikka on edelleen Euroopan vakausmekanismin matalakorkoisen lainatuen piirissä. Kesäkuussa Kreikalle päätettiin lainata 8,5 miljardia euroa erääntyvien velkojen maksamiseen. Kreikan tukiohjelma jatkuu ensi vuoden heinäkuuhun asti.

Analyytikko: Velkakirjoissa riski sijoittajalle

Kreikan taloudessa on esiintynyt viime aikoina myönteisiä merkkejä. Maan talouden on arvioitu kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Viime vuonna Kreikan talous ei kasvanut lainkaan.

Positiivisista merkeistä huolimatta Kreikan lainoihin liittyy suuria riskejä, toteaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogikirjoituksessaan maan paluusta velkakirjamarkkinoille.

Gerichin mielestä vajaan viiden prosentin korko ei ole läheskään riittävä kompensoimaan Kreikan lainoihin liittyviä riskejä. Hän arvioi Kreikan joukkovelkakirjan käyvän silti hyvin kaupaksi.

– Korkomaailmassa, jossa Saksan 10-vuotisesta valtionlainasta saa noin 0,5 prosentin tuottoa ja Italian vastaavasta reilut 2 prosenttia, vajaan 5 prosentin korko näyttää lähes vastustamattomalta monelle sijoittajalle – riskeistä huolimatta, Gerich kirjoittaa.

IMF toivonut velkahelpotuksia

Analyytikko Gerichin mielestä jatkuvat viime hetken ratkaisut Kreikan tukiohjelmassa kertovat siitä, kuinka vaikeaa kompromissien löytäminen on ollut, ja että niitä tuskin loputtomasti voidaan löytääkään.

– Kreikan tarinalle on vaikea nähdä onnellista loppua, Gerich toteaa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toivonut Kreikalle suurempia velkahelpotuksia kuin mihin euromaat ovat olleet valmiita.

Ateenassa tiistaina vieraillut EU:n talouskomissaari Pierre Moscovici kiitteli Kreikan talouden viimeaikaista kehitystä ja sanoi uskovansa, että Kreikka pystyy jatkossa saamaan lainaa kansainvälisiltä lainamarkkinoilta kohtuullisella korolla.

Lue myös

IMF hyväksyi Kreikalle 1,6 miljardin euron "lainan" 

EU haluaa syventää rahaliittoa – mutta pankkiunionista ja yhteisestä velasta on tulossa kova vääntö

Kreikka kiristi vyötä, mutta saako se rahansa? Viisi vastausta 

Asiantuntijoiden ennusteet synkkenivät: Suomelle lankeaa Kreikan kriisistä miljardilasku 

Muistisairas ei avannut ovea kotihoitajalle, vietiin poliisisaatossa psykiatriselle – "Valitettavasti arjessa tapahtuu näitä"

Vanhan ihmisen kädet.

Kainuulaisen vanhuksen omaiset järkyttyivät, kun heille soitettiin, että noin 80-vuotiaan äidin pihassa on poliisiauto. Tapauksesta on tehty kantelu Aluehallintovirastoon.

Vanhan ihmisen kädet.

Talvella 2017 kajaanilaisen vanhuksen omaiset saivat järkyttävän puhelun. Yksin asuvan muistisairaan noin 80-vuotiaan naisen kotisairaanhoitaja soitti ilmoittaakseen, että ikäihmisen kotiin on soitettu poliisi ja ambulanssi.

Omaisen mukaan hoitaja kertoi syyksi, että iäkäs nainen ei ollut halunnut päästää kotisairaanhoitajaa kotiinsa.

– Poliisi ja ambulanssi olivat jo pihassa ja minä sanoin, että ei missään nimessä tällaista. Hoitaja sanoi, että lääkäri on antanut ohjeen ja poliisi on tehnyt ohjeiden mukaan. Että tämä vain tiedoksi omaisille, kertoo iäkkään naisen tytär.

Vanhus ja tämän omaiset eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään, koska he pelkäävät joutuvansa vaikeuksiin. Puheluun vastannut nainen kertoo, että tilanne järkytti.

– Se tuntui hirveältä. Ensimmäisenä tuntui, että menee jalat alta ja sitten mietin, että joko muut sisarukset tietävät. Meidän äitimme ei kuulu poliisiautoon, nainen kertoo.

Kajaanissa taajama-alueen ulkopuolella asuva ikäihminen on sairastanut etenevää muistisairautta, Lewyn kappale -tautia, pari vuotta. Tauti aiheuttaa muun muassa unohtelua sekä näkö- ja kuuloharhoja. Vanhus muistaa kuitenkin päivän, kun poliisiauto kaartoi talon pihaan. Hänen mukaansa olotila oli sinä päivänä hyvä, eikä hätää ollut.

Vanhus oli käynyt samalla viikolla tutkimuksissa sairaalassa, missä aloitettiin uusi lääkitys sydänoireisiin. Sen vuoksi kotisairaanhoitaja oli poikkeuksellisesti käynyt kotona mittaamassa verenpaineen jo kahtena päivänä sillä viikolla. Vanhus piti siksi hoitajan lauantaista käyntiä turhana, eikä halunnut päästää tätä kotiinsa. 

Vanhuksen mukaan kohtelu oli tylyä, eikä poliisi jättänyt muita vaihtoehtoja kuin lähteä mukaan.

– Se oli nolo teko. Toista kertaa en lähde, sanoo vanhus.

Muistisairas psykiatriselle osastolle

Kotihoidon asiakkaan ja tämän omaisten mukaan vanhus vietiin Kainuun keskussairaalan ambulanssilla, jonka kyydissä oli poliisi. Poliisiauto tuli kaupunkiin ambulanssin perässä.

Omaiset soittelivat sairaalaan ja illalla heille kerrottiin, että äiti on siirretty psykiatriselle osastolle.

– Sanoin, että äiti ei missään nimessä kuulu sinne. Hänellä on muistisairaus, eikä sitä hoideta psykiatrisella osastolla. Lääkäri ei kuitenkaan arvostanut meidän omaisten asiantuntemusta, tytär kertoo.

Kun tytär sai äitinsä kiinni puhelimitse seuraavana aamuna, tämä oli lapsilleen vihainen.

– Hänellä oli kuva, että me lapset olemme toimittaneet hänet sinne ja se on meidän syytä. Hän kertoi olevansa kauhuissaan ja ihmetteli, mitä tämä peli on, kun kaikki tavarat ovat lukkojen takana. Hän lopetti puhelun vihaisena ja loukkaantuneena.

Omaisten mukaan oli vanhus tahdonvastaisesti psykiatrisella osastolla 11 päivää. Sairaalajakson jälkeen vointi on ollut kohtalaisen hyvä, vaikka muistisairaus vaikeuttaakin välillä arkea. Kainuun soten mukaan 80-vuotias on yhä kykenevä asumaan yksin.

Keväällä sattunut välikohtaus on kuitenkin heikentänyt sekä vanhuksen että omaisten luottoa Kainuun soteen. Tyttären mukaan ikävä tilanne olisi ollut helposti vältettävissä.

– Hoitajan olisi pitänyt ensin soittaa meille, kertoa tilanne ja kysyä mitä tehdään. Me olisimme sanoneet hoitajalle, että mene vain jatkamaan töitäsi ja me otamme äidistä täyden vastuun.

Vanhuksen kaksi tytärtä ovat tehneet äitinsä kohtelusta kantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Ratkaisua ei ole vielä tehty. Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 5,4 kuukautta.

Kotihoitajien perehdytyksessä aukkoja

Tapaus on Kainuussa todella harvinainen. Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen ei muista kymmenen vuoden ajalta kuin yksittäisiä tapauksia, joissa ikäihmisen kotiin on soitettu poliisit.

Heikkinen voi kommentoida Kajaanissa tapahtunutta välikohtausta vain yleisellä tasolla. Hänen mukaansa menettely ei kuulosta ohjeiden mukaiselta.

– Kyllähän se kuulostaa vähän ikävältä, mutta valitettavasti arjessa tapahtuu näitä. Meillä on työntekijöitä vähällä perehdytyksellä ja kun he joutuvat yksin kentälle, joissakin tilanteissa toimintaohjeet eivät ole selvillä, Heikkinen toteaa.

Mikäli vanhus ei päästä hoitajaa sisälle, hoitajia on ohjeistettu soittamaan ensin omaiselle.

– Työntekijän täytyy selvittää, onko asiakkaalle sattunut jotain. Hänen tulisi soittaa ensin omaiselle ja selvittää miten olisi mahdollista päästä sisälle.

– Epäselväksi asiaa ei saa jättää, koska asiakas voi olla kaatuneena sisällä, Heikkinen sanoo.

Vanhusten itsemääräämisoikeus ei aina täyty

Suomessa potilaalla on itsemääräämisoikeus (Valvira). Se tarkoittaa, että terveydenhoito on vapaaehtoista ja potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta silläkin uhalla, että päätös vahingoittaa terveyttä.

Muistisairauskaan ei poista itsemääräämisoikeutta, mikäli hän on kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Valviran mukaan suomalaisessa terveydenhuollossa saattaa tapahtua itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Valviran mukaan se voi liittyä esimerkiksi hygieniahaalareiden käyttöön tai asioista päättämiseen muistisairaan puolesta.

Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen painottaa, että kotihoidossa tulisi ottaa huomioon, onko asiakas kykeneväinen päättämään itse asioistaan.

– Täytyy huomioida, pystyykö asiakas itse päättämään omista asioistaan vai onko hänellä jonkinasteinen muistisairaus, jolloin omaiset täytyy ottaa mukaan hoitoneuvotteluihin.

– Vanhuksella on ihan samanlainen itsemääräämisoikeus asioihinsa kuin kaikilla muillakin, Heikkinen sanoo.

Poliisi voi viedä pakkohoitoon lääkärin pyynnöstä

Mikäli poliisi saa tehtäväkseen hakea ikäihmisen kotoaan sairaalaan, todennäköisesti kyse on lääkärin virka-apupyynnöstä. Taustalla on mielenterveyslaki, jonka mukaan virkalääkäri voi pyytää poliisilta apua henkilön toimittamiseksi lääkärin arvioitavaksi.

Lääkärin virka-apupyynnöt ovat poliisille osa päivittäistä työtä. Usein kysymyksessä on ihminen, jolla saattaa olla esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia tai joka muutoin voi olla vaaraksi joko itselleen tai muille ihmisille ilman hoitoa.

– Jos henkilö on sitä mieltä, että hän ei halua hoitoa, vaikka ymmärtää täysin, mitä hoidosta kieltäytyminen voi aiheuttaa, on tilanne haastavampi, koska Suomessa on pääsääntöisesti vapaus valita millaista hoitoa vastaanottaa, kertoo Oulun poliisilaitoksen ylikomisario Tomi Mansikkamäki.

Poliisin mukaan ikääntyneisiin ihmisiin ja muistisairaisiin liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet kotihoidon yleistymisen myötä. Oulun poliisilaitoksen ylikomisario Arto Aution mukaan ikäihmiset eksyvät enemmän etenkin kaupungissa.

Autio arvioi, että myös poliisin tekemät tarkistuskäynnit ikäihmisten koteihin ovat lisääntyneet. Poliisi saattaa mennä paikalle, kun huolestunut omainen on ottanut yhteyttä hätäkeskukseen.

– Kun omaiset eivät tavoita esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuvaa iäkästä vanhempaansa, he luulevat, että hänellä on hätä kun hän ei vastaa puhelimeen. Sellaiset tehtävät ovat poliisille kiusallisia, sillä jos tiedossa ei ole, että olisi rikosta tapahtumassa, ne eivät kuulu poliisin tehtäviin, Autio sanoo.

Poliisille muistisairaisiin liittyvät tehtävät voivat olla hyvinkin haastavia. Virkavallan kohtaaminen voi pelottaa ketä tahansa – puhumattakaan muistisairasta. Poliisi pyrkiikin luomaan tilanteeseen turvallisen ilmapiirin.

Käytännössä siihen voi pyrkiä esimerkiksi juttelemalla tuttavallisesti.

– Jos henkilöstä tiedetään etukäteen hänen historiaansa, ehkä lempinimiä tai muuta vastaavaa, niin tällaisia asioita voidaan käyttää keskustelussa, kertoo Tomi Mansikkamäki.

"Eihän äiti mikään eläin ole, jota seurataan kuin hirvikoiraa"

Kajaanilaisen vanhuksen omaiset ovat huolissaan, miten yksin puulämmitteisessä talossa asuva ikäihminen pärjää jatkossa. Aikuisen tyttären mukaan äidillä on parempia ja huonompia päiviä. Suurena ongelmana on yksinäisyys, joka heijastuu myös ajokortittoman naisen jaksamisessa.

– Juuri herättyään hän voi olla sekava. Toisaalta, kun ympärillä on ihmisiä ja touhutaan yhdessä, äidillä ei ole mitään ongelmaa, tytär kertoo.

Sairaalajakson jälkeen Kainuun sote arvioi kajaanilaisvanhuksen hoidon tarpeen, kun omaiset hakivat äidilleen hoivapaikkaa. Päätöksessään Kainuun sote totesi, että ympärivuorokautista hoitoa ei tarvita, vaan henkilö pärjää edelleen omillaan ja kotisairaanhoitaja vierailee jatkossakin kerran kuussa.

Tämä huolestuttaa omaisia, joiden mielestä hoivapaikka-asia täytyisi laittaa vireille jo ennen kun vanhuksen kunto huononee.

– Emme ole vaatineetkaan ympärivuorokautista hoitoa, mutta äiti tarvitsisi hoivapaikan, jossa olisi yhteinen ruokailu, juttuseuraa ja muita sosiaalisia aktiviteetteja. Ne ovat terveyden perusta, tytär murehtii.

Hoivapaikkaan liittyvää järjestelyä ei ole aloitettu. Sen sijaan huolestuneita omaisia rauhoiteltiin suosittelemalla etäseurantalaitetta.

– Eihän äiti mikään eläin ole, jota seurataan kuin hirvikoiraa. Äiti on ihminen, jolla on tunteet ja hän tarvitsee sosiaalisuutta ja kontakteja muihin ihmisiin, omainen sanoo.

Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen vahvistaa, että kotisairaanhoidossa suositellaan etäseurantalaitteita, joilla voi seurata ihmisen liikkeitä GPS-teknologian avulla.

Luottamus terveydenhoitoon murtui

Tällä hetkellä kajaanilaisen vanhuksen luona käy eri sairaanhoitaja kuin talvella. Ikäihminen ei ole enää kieltäytynyt avaamasta hoitajalle ovea.

– Äiti on tyytyväinen ja tällä hoitajalla on enemmän aikaa keskustella hänen kanssaan, omainen kertoo.

Kotihoitajien työssä kovaan testiin joutuvatkin erityisesti hoitajan vuorovaikutustaidot. Muistisairaiden kotihoidossa on haasteita, myöntää Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen.

– Muistisairaan asiakkaan hoitaminen vaatii työntekijöiltä ammattitaitoa ja osaamista. Meidän täytyy huolehtia siitä, että asiakkaalle on suunniteltu riittävästi kotihoidon käyntejä tai hänellä on verkosto, joka seuraa asiakkaan pärjäämistä kotona. Siinä on yleensä mukana omaiset ja jopa naapurustokin.

Kajaanilaisen vanhuksen omaisten luottamus Kainuun soteen on karissut. Omaiset eivät luota, että Kainuussa muistisairauksia tunnetaan tarpeeksi hyvin. He esimerkiksi kertovat, että vanhukselle olisi määrätty psykoosilääkkeitä tapaamatta vanhusta.

– Kotisairaanhoidon toiminta ei ole ollut kokonaisvaltaista. Olemme todella pettyneitä.

Lue lisää:

Näillä neljällä yksinkertaisella keinolla vanhusten kotihoitoa voidaan parantaa

Kotihoidon henkilöstön työolot heikentyneet entisestään – "Monella henkinen paine, kun työtään ei ehdi tehdä hyvin"

Kohta pääsee polskimaan – järvivesien lämpötilat nousevat koko maassa

Koivu kaartuu järven ylle.

Järvien pintalämpötilat ovat nyt keskimääräistä viileämpiä.

Koivu kaartuu järven ylle.

Kolean kesän vuoksi Suomen järvien pintalämpötilat ovat nyt 1–4 astetta keskimääräistä viileämpiä. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos, sillä lämpötila nousee lähipäivinä kautta maan, lupailee Ylen meteorologi Seija Paasonen.

– Huomenna keskiviikkona suuressa osassa maata on luvassa 20–25 lämpöastetta, joskin maan keskiosassa jäädään tämän alle. Torstaina koko maassa lämpötilat ovat 20–25 astetta, Paasonen kertoo.

– Tosin tuulet voivat vaikuttaa järvien lämpötiloihin.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan lämpimintä järvivesi on tällä hetkellä kaakkois- ja etelärannikolla, missä lämpötilat ovat korkeimmillaan 19 astetta. Lukemaan päästään esimerkiksi Lohjanjärvellä, Tuusulanjärvellä ja Saimaalla Lauritsalassa. Kylmintä sitä vastoin on Kilpisjärvellä, missä lukemaksi on saatu vain kahdeksan astetta.

Tänään tiistaina vietetään perinteistä Jaakonpäivää. Uskomuksen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven veteen 25. heinäkuuta. Kylmän kiven heittämisen uskottiin aiheuttavan vesien viilentymisen.

Sattumalta Suomen ympäristökeskus on mitannut Jaakonpäivän kylmyysennätyksiä järvivesistä. Esimerkiksi vuodesta 1983 seurannassa olleella Haukivedellä saatiin lämpötilaksi tänä aamuna 16,3 astetta.

Konttirakentamiseen liittyy myös haasteita – "Soveltuvat paremmin varastoiksi kuin asumiseen", sanoo rakennusvalvontajohtaja

Vihdin merikonttitalon rakentamisen ensimetrit.

Espoon kaupungin rakennusvalvontajohtaja näkee konttirakentamisen pikemminkin väliaikaisena ratkaisuna kuin pysyvänä.

Vihdin merikonttitalon rakentamisen ensimetrit.

Espoon kaupungin vs. rakennusvalvontajohtaja Sirkku Malviala näkee haasteita konttirakentamisessa. Yle kertoi aikaisemmin Vihdissä sijaitsevasta merikonttitalosta, joka oli saanut rakennusluvan.

– Ulkonäkökysymys yksistään on haaste. Miten konttitalo saadaan sopimaan ympäristöön niin, että se on viihtyisä. Myös turvallisuusasioiden täytyy olla kunnossa, kommentoi puolestaan konttirakentamista rakennusvalvontajohtaja Sirkku Malviala.

Malvialan mukaan kaavoitettujen alueiden kaavat ovat tarkkoja sen suhteen, mitä alueilla saa tehdä.

– Rakennuspaikka pitää huomioida, että mihin talo tehdään. Ne paikat ovat varmaan aika vähissä, mihin ne sopivat.

Malvialan tiedossa ei ole, että konttirakentaminen olisi Suomessa erityisemmin lisääntynyt.

– Vantaalla on tulossa kerrostaloprojekti konttitaloista. Muita projekteja ei tiedossani ole.

Materiaali muiden joukossa

Malvialan mukaan konttirakentamiseen pätevät samat vaatimukset kuin muuhunkin rakentamiseen. Jos konttirakentamista suunnittelee, se vaatii rakennusluvan.

– Meille rakennusvalvonnassa se on vain yksi materiaali muiden joukossa, eikä ole mitenkään erityiskohtelussa, eli näiden Suomen rakentamismääräysten täytyy niidenkin osalta täyttyä.

Malvialan mukaan paloturvallisuus, ilmanvaihto, kosteustekniset asiat, poistumistiet, ikkuna-aukot sekä soveltuvuuden talviolosuhteisiin täytyy olla kunnossa.

– Jos tekee lämpimän rakennuksen, niin lämmöneristys- ja ilmanvaihtovaatimukset täytyy täyttyä. Jos on toimintaa, joka vaatii paloeristämistä, niin silloin palo-osastoinnit täytyy tehdä määräysten mukaisesti.

Vaatii toimivaa suunnittelua

Malviala kuitenkin uskoo, että hyvällä yksityiskohtien suunnittelulla konttirakentamisella on mahdollista saada toimivia asumisratkaisuja.

– Konttirakentaminen on omanlaisensa ja tervetullut juttu, mutta se on enemmän tilapäistä rakentamista kuin pysyvää. Varastoina kontteja on käytetty. Ne soveltuvat paremmin varastoiksi kuin asumiseen tai työpaikkatiloiksi.

Malviala ei usko, että konttitalojen rakentaminen tulee yleistymään kovinkaan paljoa.

– On hauskaa, että keksitään kaikkea uutta, mutta en usko, että se tulee kovinkaan suosituksi. Kontit ovat tietynkokoisia, niin jos ajatellaan perinteistä rakentamista, niin tarvitaanko juuri sen kokoisia tilaisia ja sen korkuisia rakennuksia.

Malviala kehottaa miettimään konttitalojen soveltuvuutta alueelle.

– Myös hyvät suunnittelijat ovat kullanarvoisia. Siitä täytyy tehdä määräysten mukainen ja toimiva, Malviala muistuttaa.

Analyysi: EU:n turvapaikkapolitiikka on rikki, eikä Suomea kiinnosta osallistua remonttiin

Lääkärit ilman rajoja -järjestön pelastusalus toi 1449 turvapaikanhakijaa Napolin satamaan 28. toukokuuta 2017.

Jäsenmaiden solidaarisuus ei näytä riittävän yhteisiin talkoisiin turvapaikanhakijatilanteen hoidossa. Se voi kostautua tulevaisuudessa myös Suomelle, arvioi Eero Mäntymaa.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön pelastusalus toi 1449 turvapaikanhakijaa Napolin satamaan 28. toukokuuta 2017.

Yli miljoonan turvapaikanhakijan saapuminen Eurooppaan paljasti, että EU:n turvapaikkapolitiikassa on valuvikoja, joiden korjaamiseen jäsenmaiden välinen solidaarisuus ei riitä. Suomi asemoituu entistä vahvemmin näiden maiden joukkoon.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijat rantautuivat pääosin Kreikkaan ja Italiaan. Maiden vastaanottokeskukset täyttyivät heti, ja maat ovat siitä lähtien anoneet muilta EU-mailta apua. Loppuvuonna 2015 sovittiin, että maista siirretään muihin EU-maihin 160 000 turvapaikahakijaa.

Sovittu määräaika kuluu kohta umpeen, siirtoja on tehty vasta noin 23 000. Olennainen syy on se, että kaikki jäsenmaat, kuten Puola, Tšekki ja Unkari, eivät suostu ottamaan turvapaikanhakijoita vastaan.

Suomi on suorittanut oman osuutensa siirroista kuuliaisesti. Mutta ajatuksille uusista siirroista Suomi sanoo tiukasti ei. 

– Jos tätä 160 000:n kiintiötä ei saada täyteen niin, että muutkin tekevät osansa, asia ei etene, sanoi ulkoministeri Timo Soini (uv) viime viikolla.

Toisin sanoen: Asia ei etene. Kiintiö ei tällä tahdilla täyty pitkään aikaan, Unkari ja Slovakia ovat vieneet päätöksen sisäisistä siirroista EU-tuomioistuimeen. Suomi vaatii, että jäsenmaita ei voi pakottaa ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Nyt kun ne eivät vapaaehtoisesti tähän suostu, Suomikin levittää kätensä. “Ei mekään, jos ei noikaan”.

Suuressa kuvassa Suomeen Italiasta ja Kreikasta siirretyllä kahdella tuhannella turvapaikanhakijalla ei kuitenkaan ole juuri merkitystä. Ja vaikka 160 000:n kiintiö saavutettaisiin, se ei ole unionin “pakolaiskriisin” ratkaisu, vaan laastari. Suurempi ongelma on toisaalla.

Maailmassa on YK:n mukaan yli 65 miljoonaa levottomuuksia ja väkivaltaa paennutta. Heistä kolme miljoonaa on Turkissa, jonka presidentti on jo uhkaillut päästävänsä koko porukan Eurooppaan. Syyrian sota jatkuu, Irakia vakautetaan vielä vuosikausia. Parhaillaan paine kasvaa taas Italiassa, jonne on saapunut kuluvana vuonna lähes sata tuhatta siirtolaista. Kukaan ei tiedä, päättävätkö Afrikan konflikteja paenneet jossain vaiheessa liikahtaa sankoin joukoin Eurooppaan asti. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista puhumattakaan.

Ja miten Euroopan unioni, joka ajautui jo miljoonan turvapaikanhakijan vuoksi sisäpoliittiseen kriisiin, on varustautunut siihen, että vastaavaa tapahtuisi uudelleen?

Ei juuri mitenkään. Jäsenmaat keskittyvät omiin tontteihinsa ja riitelyyn naapurien kanssa. Jos vuoden 2015 tapahtumat toistuisivat, jäsenmaat todennäköisesti tiukentaisivat maahanmuuttopolitiikkaansa ja rajavalvontaansa. Seurauksena menetettäisiin unionin vapaa liikkuvuus, ja paine kasautuisi ulkorajoille, kuten Italiaan, Kreikkaan ja Espanjaan.

Ja ehkä Suomeenkin. Ei ole poissuljettua, että Suomi olisi jatkossakin turvapaikanhakijoiden silmissä houkutteleva maa. Eikä ole poissuljettua, että heitä alkaisi jossain vaiheessa saapua Eurooppaan Venäjän rajan kautta.

Vuosi sitten Euroopan komissio ehdotti taakanjakomekanismin luomista. Siinä muut EU-maat ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita muista EU-maista, kun ennalta määrätty kiintiö täyttyy. Mekanismin tarkoitus on tasata puntteja sekä tehdä loppu turvapaikanhakijoiden matkaamisesta Euroopan nurkasta toiseen. Pakollisuuteen perustuvaa mekanismia ei kuitenkaan saada aikaan unionin eripuraisuuden vuoksi. Myös Suomi vastustaa sitä. Suomen linja on, että kaikki osallistuvat talonrakennustalkoisiin vapaaehtoisesti tai sitten taloa ei pystytetä ollenkaan.

Sitä ihmehetkeä, jolloin EU:n jäsenmaat löytävät kadoksissa olleen yhteishenkensä, saatetaan odottaa vielä tovi. Ehkä kyvyttömyys yhteisen turvapaikkapolitiikan rakentamiseen osoittaa, että yhteishenkeä ja yhteisymmärrystä ei 28 jäsenmaalla lopulta koskaan ollutkaan.

Ainakin se osoittaa, että EU on kankea kiireellisten uudistusten tekemisessä, sekä hidas oppimaan.

Trump syyttää nyt Ukrainaa vaalikampanjansa sabotoinnista

Donald trump G-20 -kokouksessa Hampurissa, Saksassa 8. heinäkuuta.

Donald Trump myös kritisoi jälleen twiiteissään Venäjä-tutkintaa puolueellisuudesta.

Donald trump G-20 -kokouksessa Hampurissa, Saksassa 8. heinäkuuta.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin syyttävä sormi osoittaa nyt Ukrainaa Venäjän vaalihakkerointiepäilyissä.

Trump twiittasi varhain tiistaiaamuna Yhdysvaltain aikaa, että Ukraina olisi sabotoinut hänen viime vuoden presidentinvaalikampanjaansa. Trump jatkoi, että Ukraina "edisti kaikessa hiljaisuudessa Clintonin kannatusta".

Ahkerasti twiittaava presidentti ei vaivautunut tarjoamaan väitteelleen todisteita.

Ukrainan Yhdysvaltain-suurlähetystö kielsi syytökset myöhemmin tiistaina.

– Seisomme sanojemme takana, että Ukrainan hallitus ei auttanut mitään ehdokasta vaaleissa, lähetystö twiittasi.

 

Trump myös kritisoi jälleen tutkintaa, joka koskee Venäjän sotkeutumista Yhdysvaltain vaaleihin. Hän syytti oikeusministeri Jeff Sessionsia siitä, että tämä ei tutkinut kilpailevaa ehdokasta Hillary Clintonia demokraattipuolueen sähköpostien ja palvelimen tietomurrosta. Sessions jääväsi itsensä maaliskuussa Venäjä-tutkintaa tekevän komission johdosta.

Trump viittasi twiitissään myös tietovuotoihin tiedustelupalvelu CIA:sta.

Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI tutkii Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vaaleihin ja Trumpin vaalikampanjan Venäjä-kytköksiä.

Lähteet: Reuters, Yle Uutiset

Juttua päivitetty kello 18.26 lähetystön kommenteilla.

Puheluiden äänenlaatu kohentuu vauhdilla Suomessa – HD Voice yleistyy operaattoreiden verkoissa

Puhelu.

Kapeataajuksinen piipittävä puheääni on jäämässä historiaan älypuhelintekniikan kehittyessä.

Puhelu.

Puhelinääni on perinteisesti ollut kapeataajuista piipitystä, mutta nykytekniikka on parantanut roimasti äänenlaatua. Takana ovat ajat, jolloin puhekumppanin äänensävyä ei meinannut tunnistaa vaatimattoman tekniikan vuoksi.

Alkuperäistä gsm-tekniikkaa paremman äänenlaadun takaava HD Voice on otettu käyttöön yhä useamman operaattorin verkossa. Esimerkiksi Elisa Oyj otti tekniikan käyttöön koko verkossaan nyt keväällä.

– Lisäksi Elisa toi viime vuonna saataville WiFi- ja 4G-puhelut, jotka ovat myös tärkeä osa mobiilipuheen kehittymistä, kertoo yhtiön laajakaistaliittymien liiketoimintajohtaja Matias Castrén.

Perinteisten puheluiden määrä on ollut lievässä laskussa jo vuosia. Syynä ovat sosiaalinen media ja yleistyneet nettipuhelut, kerrotaan Elisasta.

Esimerkiksi Messengerin ja Whatsappin kautta voi soittaa puheluita. Perinteisetkin puhelut hyötyvät toki mobiiliverkosta, koska nettiyhteys parantaa puheluiden teknisiä ominaisuuksia.

Tutkija tyytyväinen tekniseen kehittymiseen ja peruspuheluiden vakauteen

Yliopistotutkija ei aseta perinteisiä puheluita ja nettipuheluita vastakkain paremmuudessa.

– Nettipuhelut ovat mahdollistaneet eri tekniikoiden kokeilemisen ja kehittymisen. Toisaalta olen iloinen, että operaattoreiden tarjoamat perinteiset puhelut ovat Suomessa toimivia ja luotettavia edelleen, toteaa langattomien palveluiden dosentti Jouni Ikonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Joskus kuitenkin voi nykypäivänäkin törmätä vanhanaikaiseen kapeataajuuksiseen puhelinääneen. Jos ihminen kulkee heikkojen yhteyksien erämaassa, kännykkä on vanha tai puhelimen toisessa päässä ollaan heikon yhteyden päässä, voi äänenlaatu kärsiä.

– Tällöinkin on tavallisempaa, että yhteys katkeilee eikä äänenlaatu niinkään heikkene, sanoo Elisan liiketoimintajohtaja Matias Castrén.

Työvoiman kysyntä kasvaa, uusia työpaikkoja luvassa lisää loppuvuonna

Rakennustyöläinen lapioi hiekkaa betonimyllyyn.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt korkeana vuosikausia. Nyt näyttää tapahtuneen käänne.

Rakennustyöläinen lapioi hiekkaa betonimyllyyn.

Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt rajusti tämän vuoden aikana, ja loppuvuonna työpaikkoja syntyy tuhansia lisää, arvioivat asiantuntijat.

Merkittävin käänne uusimmissa tilastoissa on pitkäaikaistyöttömyydessä, joka väheni kuudenneksen. Kesäkuussa pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli 105 000, mikä on 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta käy ilmi, että pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt jo kuukausia. Nyt näyttää, että laskusuuntaus jatkuu vielä pitkään.

Työtön löytää nyt töitä nopeammin

OP:n ekonomistin Henna Mikkosen mukaan tämä on pitkälti yleisen taloustilanteen ansiosta.

– Ihmiset, jotka olisivat aikaisemmin päätyneet pitkäaikaistyöttömiksi, löytävät nyt töitä, Mikkonen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen on samaa mieltä, mutta kiittelee myös oman hallinnonalansa tekemisiä.

– TE-toimistoissa on vuoden alusta tehty systemaattisesti määräaikaisia haastatteluja. Se on päivittänyt työnhakijarekistereitä pitkäaikaistyöttömien osalta selvästi, Räsänen arvioi.

Työnhakijarekisteriin on esimerkiksi voinut jäädä aiemmin ihmisiä, jotka eivät tosiasiassa ole työttömiä.

Tulevaisuudessa myönteinen kehitys ei välttämättä enää jatku yhtä vauhdikkaana. Eteen voivat tulla kohtaanto-ongelmat, kun avoin työpaikka ja saatavilla oleva ammattitaito eivät osu kohdalleen.

Työllisyysaste voi nousta yli 70:n tänä vuonna

Uusimmat tilastot ovat varmasti mieleen istuvalle hallitukselle, joka tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta ohjelmakaudellaan.

Nyt työllisyysaste on hieman yli 69 prosenttia, joten kirittävää riittää.

– Jotta hyvä kehitys jatkuisi, niin Suomen ja maailman talouden elpymisen pitä jatkua. Pelkkä suhdannekehitys ei kuitenkaan taida riittää 72 prosentin tavoitteeseen pääsemiseen – pitäisi tehdä myös rakenteellisia uudistuksia, Henna Mikkonen sanoo.

Heikki Räisäsen mukaan 70 prosentin ylittäminen saattaa kuitenkin onnistua jo tänä vuonna.

Alkuvuonna työllisyys parani 14 000 hengellä. Jotta päästäisiin 70 prosentin työllisyteen, vajaan 20 000 ihmisen pitäisi löytää työpaikka loppuvuoden aikana.

– Kaikki merkit taloudesta viittaavat siihen, että työvoiman kysyntä kasvaa. Työttömien työnhakijoiden määrä laskee erittäin kovaa vauhtia. 46 000:n [väheneminen] vuodentakaisesta kesäkuun loppuun on todella kova luku, Räisänen sanoo.

MM-rallin kuhinaa suorana Jyväskylästä – seuraa Yle Puheen ralli-iltaa!

Suomen MM-ralli 2016 Jyväskylässä.

Yle Puheen ja Yle Suomi Jyväskylän yhteisessä ralli-illassa on tuhti ja kova vieraskattaus Esapekka Lapista Tommi Mäkiseen. Lisäski kuullaan merkittävimmän suomalaisen rallivaikuttajan Timo Jouhkin mietteitä.

Suomen MM-ralli 2016 Jyväskylässä.

Nyt on aika paljastaa tiistain 25.7. Ralli-illan antia. Luvassa tuhti kaksituntinen suoraa radio- ja nettiohjelmaa rallin ihmeellisestä maailmasta. Yle Suomi Jyväskylän ja Yle Puheen yhteinen Ralli-ilta kajahtaa tuuteista ulos kello 18-20.

Iltaa isännöivät Jyväskylän studiossa Jussi Lindroos ja Riku Salminen. Kenttäreportterina Paviljongissa ahkeroi Sanna Pirkkalainen. Ohjelman tuottavat Vesa Winberg ja Arvo Vuorela.

Rallin ammattikuntaa edustavat asiantuntija Riku Tahko, Neste Rallin kilpailunjohtaja Kai Tarkiainen, ralliautoilijat Esapekka Lappi, Teemu Suninen ja Eemil Lindholm (Tulevaisuuden Tähti 2017), kartturit Janne Ferm, Mikko Markkula ja Tomi Tuominen, Toyotan tallipäällikkö Tommi Mäkinen ja varatoimitusjohtaja Mia Miettinen Tommi Mäkinen Racing Oy:stä.

Luvassa myös asiaa kilpa-autosta pelastamisesta.

Sokerina pohjalla Ralli-illassa kuullaan merkittävimmän suomalaisen rallivaikuttajan, rallimanageri Timo Jouhkin mietteitä mm. omasta roolista Juha Kankkusen, Tommi Mäkisen, Mikko Hirvosen, Jari-Matti Latvalan, Harri Rovanperän, Toni Gardemeisterin ja uusimpina Teemu Sunisen ja 16-vuotiaan Kalle Rovanperän managerina. Jouhkin "talli" on tuottanut 8 maailmanmestaruutta ja 80 MM-rallin voittoa!

Voit osallistua Ralli-iltaan kommenteilla ja kysymyksillä joko soittamalla ohjelman aikana kello 18-20 numeroon 014-4444 993 tai sähköpostilla os. mm-ralli@yle.fi.

Kuuntele ralli-iltaa täältä.

Microsoft oikoo virheellisiä tietoja – monien rakastama MS Paint ei katoa mihinkään

Auto kulkee tiellä.

Internetin käyttäjät kauhistuivat maanantaina, kun tiedotusvälineet uutisoivat suositun piirustusohjelman kuolemantuomiosta.

Auto kulkee tiellä.

Moni internetin käyttäjä pillastui maanantaina, kun tiedotusvälineisiin levisi tieto legendaarisen kuvankäsittelyohjelman, MS Paintin poistumisesta käyttöjärjestelmä Windowsin ohjelmavalikosta uuden ohjelmistopäivityksen myötä.

Asiasta kertoi muun muassa Guardian, jota suomalaiset uutismediat ahkerasti siteerasivat.

Nyt Microsoft oikoo virheellisiä tietoja ja kertoo, että Paint ei ole katoamassa mihinkään.

– MS Paint on ja pysyy. Se saa vain uuden kodin Windows Storesta, yhtiö lupaa kehittäjien blogissa.

Paint tulee poistumaan uudessa Windowsin käyttöjärjestelmäpäivityksessä oletusohjelmien joukosta, mutta sen voi ladata koneelleen ilmaiseksi Windows Storesta.

Päätöstä perustellaan fanien suosiolla.

– Me olemme nähneet ennennäkemätöntä nostalgiaa ja tukea MS Paintia kohtaan. Jos jotakin olemme oppineet 32 vuodessa, niin sen, että Paintilla on paljon faneja, yhtiö tiedottaa.

Windows julkaisi ennen Paint-kohua keväällä myös uuden Paint 3D -ohjelman. Se ei kuitenkaan tyydyttänyt vanhan Paintin faneja.

Paintin ympärillä versoaa oma taidemuotonsa

Paint on yksi maailman ensimmäisistä kuvankäsittelyohjelmista ATK:n varhaisvuosilta. Se lanseerattiin markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 1985, kun Microsoft julkaisi Windows 1.0 -käyttöjärjestelmän.

Paintin ympärille on syntynyt laaja faniyhteisö ja omanlainensa taidemuoto. Paint-taidetta voidaan pitää yhtenä internetkulttuurin ilmiönä.

Se pitää sisällään itsetarkoituksellisen tökeröitä, lapsen tekemältä näyttäviä piirustuksia ironisine teksteineen. Usein Paint-taiteen yllä leijuu vahva humoristinen lataus.

Suomalaisen Paint-taiteen alkukoti sijoittuu Naurunappula-huumorisivustolle. Sivustolla kehittynyt, tökeröitä sarjakuvia tuottava yhteisö järjestäytyi myöhemmin omalle Paint-foorumilleen.

Lue tästä Ylen tekemä juttu Paint-taiteesta, josta järjestettiin näyttely Jyväskylässä vuonna 2012.

Naisten kokema väkivalta lisääntyy Espanjassa – torjuntaan miljardi euroa

Mielenosoitus maaliskuussa Madridissa

Espanjan tilastokeskuksen mukaan sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi joutui viime vuonna yli 28 000 espanjalaisnaista, ja luku on nousussa. Tälle on nyt päätetty panna stoppi.

Mielenosoitus maaliskuussa Madridissa

Espanjan puolueet ovat yhdessä päättäneet taltuttaa sukupuoleen perustuvan väkivallan kasvun uudella ohjelmalla. Ensimmäisten viiden vuoden aikana ohjelmaan käytetään miljardi euroa ja siihen sisältyy kaksi sataa erilaista toimenpidettä.

Muun muassa El País -sanomalehti kutsuu sopimusta historialliseksi. Puoluekentän ylittävät sopimukset ovat Espanjassa harvinaisia. Sosialistinen työväenpuolue sekä Podemos katsoivat, että osa uudistuksista jäi puolitiehen.

Toimenpiteillä lisätään väkivallan uhriksi joutuneiden naisten ja heidän lastensa suojelua muun muassa helpottamalla pääsyä turvakoteihin. Lapsille annetaan psyykkistä terapiaa ja parisuhdeväkivallan takia orvoiksi jääneille lapsille taataan koulutustukea ja heidän huoltajilleen verohelpotuksia.

Uhreille annetaan kuuden kuukauden ajan rahallista tukea, jotta he voivat aloittaa uuden elämän.

Perusterveydenhoidon ja sairaaloiden ensiavussa työskenteleville laaditaan käytännöt väkivallan uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Pakkoavioliittoihin ja ihmiskauppaan kohdistetaan erityistoimenpiteitä.

Oppilaitoksissa edistetään tasa-arvoa sekä kyseenalaistetaan miehistä macho-kultuuria ja väkivaltaa kaikilla koulujen luokka-asteilla.

Sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan erikoistuneita poliisiyksiköitä perustetaan.

Naisten kokema väkivalta on lisääntynyt

Espanjan tilastokeskuksen mukaan viime vuonna sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi joutui 28 281 naista, mikä oli 2,4 prosenttia korkeampi luku kuin vuonna 2015. Määrä nousi myös edellisenä vuonna.

Näistä naisista 44 joutui puolisonsa tappamaksi. Tänä vuonna on kuollut jo 32 naista.

Espanjan laki määrittää sukupuoleen perustuvan väkivallan miesten harjoittamaksi fyysiseksi tai psyykkiseksi väkivallaksi sellaisia naisia kohtaan, joiden kanssa heillä on parisuhde.

Toisaalta toinen tutkimus kertoo, että Espanjan perheväkivallan uhreista 11,2 prosenttia oli perheenisiä, mutta tilasto ei täsmennä, olivatko he joutuneet naisen vai miehen harjoittaman väkivallan uhreiksi. Tässä tilastossa on mukana myös väkivalta sisaruksia, vanhempia tai isovanhempia kohtaan.

 

Lue lisää: Espanja yrittää puhdistaa härkäjuoksufestivaalia seksuaalisesta väkivallasta – Poliisi takavarikoi törkeät pinssit

27-vuotias sirkusponi sai jatkoaikaa eläinten vanhainkodissa – tulijoita olisi enemmän kuin on tilaa

Eläinten vanhainkodin uusimmat tulokkaat Ylistaron Wanhassa Markissa.

Suomen ainoan eläinten vanhainkodin Wanhan Markin asukkaat ovat nauttineet viileästä kesästä. Vanhainkodissa viettää eläkepäiviään tällä hetkellä noin 150 eläintä, jotka ovat päätyneet sinne eri syistä.

Eläinten vanhainkodin uusimmat tulokkaat Ylistaron Wanhassa Markissa.

Ylistarolaisen maalaistalon pihamaalla tallustaa heinäkuisena arkiaamuna monenlaista äänekästä kaksi- tai nelijalkaista kulkijaa. Pihalla kävelevän ihmisen on syytä pitää katseensa maassa, koska jaloissa voi pyöriä yhtäkkiä kanoja, kukkoja, lampaita, ankkoja tai kalkkunoita. Aitauksissa ja isoissa häkeissä on lisäksi kaneja, minipossuja, iso karju, alpakoita, hevosia, vuohia ja aasi.

Wanha Markki Seinäjoella on Suomen ainoa eläinten vanhainkoti. Tällä hetkellä pihapiirissä on arviolta 150 eläintä viettämässä leppoisia eläkepäiviään. Kolea kesä on ollut eläinvanhuksille vain hyväksi, kertoo vanhainkodin ylläpitäjä, taiteilija Heikki Laaksonen.

– Eläimet voivat paremmin nyt kun ei ole kovin suuria helteitä. Kävijämäärät ovat meillä muuten pysyneet entisenlaisina, ja kävijät tulevat ympäri Suomea ja ulkomailtakin, Laaksonen arvioi.

Tupa täynnä

Wanhaan Markkiin otetaan yhteyttä silloin, kun eläinvanhukselle ei ole tarjolla muuta sijoituspaikkaa. Ennen soittivat lähinnä virkamiehet, kunnat ja eläinsuojeluyhdistykset, nyt tavalliset ihmiset.

– Nykyään meille soittavat yksityiset ihmiset ja lähinnä vanhuuden tai erilaisten elämäntilanteiden takia. Suurin osa näistä eläimistä tulee siis ihan hyvistä kodeista eli kaikki eivät ole niin sanottuja kriisitapauksia, Heikki Laaksonen kertoo.

Laaksonen kiittelee sitä, että Suomeen on perustettu esimerkiksi hevosten vanhainkoteja.

– Me emme pysty missään tapauksessa vastaamaan tarjontaan, eli pyyntöjä eläinten ottamisesta tulee enemmän kuin meillä on enää tilaa.

Vaikka suurin osa eläinvanhuksista tulee hyvistä oloista, olisi niiden kohtalona ollut luultavasti lopettaminen.

– Ne puhelut tuntuivat aluksi hankalilta, että minäkö päätän tämän eläimen kohtalon. Meille on kuitenkin tärkeää, että eläimet ja ihmiset voivat täällä hyvin, emmekä me voi ottaa tänne niin sanotusti käytäväpaikoille eläimiä, harmittelee Laaksonen.

Sirkusponi rajan takaa

Wanhaan Markkiin tuli hiljattain kaksi uutta eläintä. Toinen tulokkaista on 27-vuotias poni, joka on viettänyt elämänsä alkutaipaleen venäläisessä sirkuksessa. Hevoskaverukset olivat kuitenkin olleet Suomessa yhdessä kymmenisen vuotta.

Kun Roosa-sirkusponi otetaan hetkeksi pois aitauksesta, käy toinen hevonen jo hieman levottomaksi. Temput ovat Roosalla verissä, ja leipäpalanen Heikki Laaksosen kädessä saa sen tarjoamaan kaviotaan. Ponivanhus vaikuttaa luottavaiselta ja rauhalliselta, mutta sen sirkusmenneisyydestä ei ole tarkkaa tietoa.

– Arvailla voi, että ehkei se ole viettänyt ihan tyypillistä hevoseläimen elämää [sirkuksessa], on kulkenut varmasti ahkerasti töissä ja liikkunut paljon. Roosa on jo 27 vuotta eli se näkyy tietysti, mutta ei ole suurempia vaurioita. Se on eläväinen ja tykkää kaveristansa, Laaksonen hymyilee.

Poni elää keskimäärin 25-30 vuotta, joten Roosa-ponilla ei välttämättä ole kovin montaa vuotta enää edessään.

– Roosa vaikuttaa kuitenkin terveeltä, joten kuka tietää, miten kauan se elää. Eräs poni eli meillä 40-vuotiaaksi, ja se oli silloin yksi Euroopan vanhimmista hevoseläimistä, Laaksonen miettii.

Hetkessä kiinni

Eläinten vanhainkodin asukkaat ovat usein elämänsä loppusuoralla. Voisi kuvitella, että eläinten vanhainkodin ylläpitäjälle lähes jatkuva luopuminen tuntuisi hankalalta.

– Uskon, että minulla on hyvin eläimellinen ajattelu tämän asian suhteen – eletään tässä hetkessä ja päivässä eikä murehdita tulevia.

UPM haluaa isot veroedut vastineeksi sellutehtaasta – Uruguay ei taipunut ehdotukseen

UPM:n Fray Bentosin sellutehdas kuvattuna 6. lokakuuta.

UPM vaatii Uruguaylta verohelpotuksia ja miljardi-investointia liikenneyhteyksiin.

UPM:n Fray Bentosin sellutehdas kuvattuna 6. lokakuuta.

Suomalaisen metsäjätin UPM:n ja Uruguayn neuvottelut uudesta sellutehtaasta pitkittyvät. Maan hallitus on uruguaylaislähteiden mukaan hylännyt UPM:n ehdottaman sopimusluonnoksen.

Lähteiden mukaan UPM:n vaatimukset ovat olleet toiselle osapuolelle liian kovia: suomalaisyhtiö on vaatinut ainakin miljardin dollarin (noin 850 miljoonaa euroa) parannuksia infrastruktuuriin sekä mittavia verohelpotuksia. Lähteiden mukaan juuri verohelpotusvaateet olivat neuvottelujen tässä vaiheessa liialliset.

Hallitus on tehnyt vastaehdotuksen, ja odottaa UPM:ltä vastausta siihen tämän kuun loppuun mennessä.

UPM:n kaavailema mahdollinen uusi sellutehdas olisi yksi maailman suurimmista, ja todennäköisesti kallein suomalainen selluinvestointi ulkomailla. UPM:llä on maassa jo Metsä-Botnian aiemmin omistama iso sellutehdas Fray Bentosissa Argentiinan rajalla.

Ei hinnalla millä hyvänsä

Kyseessä on neuvottelu esisopimuksesta, johon on määrä kirjata askelmerkit ja osapuolten vastuut tehtaan rakentamiseksi – siis ehdot joiden täyttyessä investointi toteutuu. Aiempien uruguaylaistietojen mukaan sopimus oli määrä saada valmiiksi tämän kuun loppuun mennessä.

UPM:n uusi sellutehdas on Uruguayn hallituksen kärkihanke. Kritiikki on ollut maltillista ja tehtaan poliittinen kannatus laajaa, mutta viime aikoina maassa on korostunut näkemys, jonka mukaan tehdasta ei pidä ottaa hinnalla millä hyvänsä.

Presidentti Tabaré Vázquezin mukaan UPM haluaa toki takuut sijoitukselleen, mutta samoin myös hallitus. Neuvottelut alkoivat viime vuoden heinäkuussa, ja Vázquezin alkuperäinen tavoite oli saada ne maaliin vuodessa.

– Sillä että neuvottelut venyvät muutamalla päivällä, ei ole merkitystä. Neuvottelua ei voida saattaa maaliin miten hyvänsä, Vázquez kommentoi viime viikolla.

Sähkörahastosta 150 miljoonaa euroa rautatiehen

Tehtaan kustannuksiksi on arvioitu 4 miljardia dollaria eli noin 3,5 miljardia euroa. Uruguayn miljardin dollarin infrakustannukset tulevat siihen päälle.

Tehdas sijoittuisi Uruguayn keskiosiin Paso de los Torosin ja Duraznon kaupunkien väliselle alueelle 200 kilometrin päähän pääkaupunki Montevideosta. Alueelle kulkee rautatie, mutta se on osin heikossa kunnossa ja riittämätön raskaalle tavaraliikenteelle.

Viikko sitten hallitus päätti siirtää 173 miljoonaa dollaria (150 miljoonaa euroa) maan sähkönhinnan tasausrahastosta ratatöiden pesämunaksi. Maassa kiistellään nyt siitä, onko julkisen rahaston varojen käyttö yksityisen yrityksen hyväksi tehtävään investointiin mahdollista, vaikka sähkörahastossa onkin ylijäämää.

Valtaosaan infrakustannuksista on etsitty kansainvälistä sijoitusrahaa. Paljonko sitä on saatu haalituksi, ei ole tiedossa.

UPM: Keskusteluja jatketaan

UPM ei ole avannut tarkemmin neuvottelujen etenemistä.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen kommentoi tiistain tulosjulkistuksen yhteydessä julkaistussa tiedotteessa lyhyesti, että keskustelua "infrastruktuurin kehittämisestä ja muista paikallisista edellytyksistä" jatketaan Uruguayn hallituksen kanssa.

Yhtiön Uruguayn-hankkeista vastaava johtaja Jaakko Sarantola kertoi toukokuussa, että osapuolilla on yksimielisyys edellytysten useimmista avainkohdista.

UPM:n toisen neljänneksen tulos oli vahva, ja sitä siivitti erityisesti sellun hyvä menekki. Sellun hinta Euroopan markkinoilla on tänä vuonna ollut roimassa nousussa.

Kauppiaat lahjoittavat entistä enemmän ylijäämäruokaa: "Tiedän ihmisiä, jotka syövät muutaman kerran viikossa lämpimän aterian"

Leipää laatikoisssa.

Diakoni näkee työssään, kuinka hyvinvointi ei yllä jokaiseen. Hän sanoo olosuhteiden ja lähtökohtien vaikuttavan ihmisten tilanteisiin valtavasti.

Leipää laatikoisssa.

Kun rahaa ei ole enää edes ruokaan, kääntyvät ihmiset Timo Heikan tapaisen ihmisen puoleen. Hän on diakoni Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa.

Hämeenlinnan seudun ruoka- ja talousavun verkoston puheenjohtaja näkee joistakin ihmisistä vaikean tilanteen heti.

– Jos ruoka-apua ei tule, viikon aikana ei syödä kuin pari kolme kertaa. Tiedän ihmisiä, jotka syövät muutaman kerran viikossa lämpimän aterian. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuu, kun koko ajan vatsassa kurnii nälkä.

Hämeenlinnan seudulla ruokaa jaetaan yhteistyönä kahdentoista eri toimijan voimin. Ruokaa haetaan eri yhteistyökumppaneilta, kuten kaupoilta, kuutena päivänä viikossa.

– Kolmen vuoden aikana ruoka-avun tarve on kasvanut koko ajan. Toivoisin sen taittuvan, mutta en uskalla ennustaa, koska sellainen ihme tapahtuu, sanoo Heikka.

Tonnin toimeentulo ei riitä

Taantuman jälkeen talous alkaa osoittaa jälleen elpymisen merkkejä. Yritykset hakevat uutta kasvua ja työttömyyskäyrää saadaan painettua alas. Orastava nousukausi ei kuitenkaan kosketa kaikkia.

Diakoni Timo Heikka toivoo, että ruoka-avusta tulisi joskus vielä tarpeetonta. Hän kuitenkin sanoo, ettei tilanne näytä lupaavalta. Kelan yskintä toimeentulohakemusten käsittelyssä näkyi myös Hämeenlinnassa avuntarvitsijoiden lisääntymisenä. Työttömyys painaa edelleen monia perheitä.

– Vaikka periaatteessa nousukausi on alkanut, on yhteiskunnassa edelleen pienituloisia ihmisiä. Alle tuhannella eurolla pitää maksaa kaikki, mitä siitä jää käteen? Ei se onnistu.

Heikka sanoo, ettei ruoka-apua hakevia ihmisiä voi lokeroida tai niputtaa yhteen. Syyn etsiminen ihmisestä itsestään ei kannata.

– Meillä on hyvinvoinnista huolimatta osattomia. Kaikki tarinat eivät ole lokeroitavissa johonkin lokeroon. Osattomuus on yksilöllistä, eikä se aina suinkaan johdu ihmisestä itsestään. Olosuhteet ja lähtökohdat vaikuttavat valtavasti, sanoo Timo Heikka.

Hämeenlinnan seudulla ruoka-avun tarve kasvaa jatkuvasti. Tarkkoja määriä ei ole tiedossa. Apua hakevat niin yksin asuvat ihmiset kuin monen hengen perheetkin. Loma-aikana lasten elämästä häviää kouluruokailun myötä yksi lämmin ateria.

– Viikoittain ruoka-apua saa varovaisestikin arvioiden keskimäärin toistatuhatta ihmistä. Pienet eläkkeet ja tulot, työttömyys, sairaudet eivät riitä laskujen jälkeen enää ruokaan.

Lahjoitettava ruoka tulee tarpeeseen

Yleisimmin lahjoitetaan hedelmiä ja vihanneksia, leipää, maitotaloustuotteita sekä teollisia elintarvikkeita kuten valmisruokaa. Lahjoittavien tahojen tärkeä tehtävä on pitää huolta ruuan kelpoisuudesta jakoon saakka. Kylmäketju ei saa katketa.

Lahjoitettavaa ruokaa tulee ruoka-apuun monesta eri kanavasta. Kauppojen ylijäämäruuan lisäksi on esimerkiksi EU-ruoka ja kouluilta kerättävä ruoka. Kaikki tulee tarpeeseen.

Diakoni Timo Heikka sanoo, että ylijäämälahjoitusten määrä on kasvanut yhtä matkaa lahjoituksia antavien kauppojen kanssa.

Koko maassa ruokaa hyväntekeväisyyteen lahjoittavien S-ruokakauppojen määrä on kaksinkertaistunut reilun kahden vuoden aikana. Lähes 700 S-ryhmän markettia lahjoittaa ruokaa noin 400 yhteistyökumppanille.

Myös Keskon kauppiaiden lahjoittama ruokamäärä on kasvanut selvästi: viime vuonna ruokaa lahjoitettiin koko maassa noin 8 000 tonnia. Ketjun ruokahävikistä noin 40 prosenttia lahjoitetaan syömäkelpoisena eteenpäin.

Yhtenä syynä ruokalahjoitusten kasvuun on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran päivitetty ohjeistus kolme vuotta sitten.

Hämeenlinnan seudulla yhteistyö kauppojen ja hyväntekeväisyystoimijoiden välillä toimii hyvin. Esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaalla on Hämeessä lähes kolmekymmentä lahjoituskumppania. Diakoni Timo Heikka sanoo, että taustalla on myös toinen syy.

– Koen, että kauppiailla on aidosti halu auttaa ja lahjoittaa ruokaa vähäosaisille. Parempi nälkäisten suussa kuin roskaämpärissä.

Dome Karukoski vahvistaa Ylelle: Ohjaa J.R.R. Tolkienin elämäntarinan menestyneelle Hollywood-studiolle

Dome Karukoski

Fantasiakirjailija J.R.R. Tolkien tunnetaan kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvista romaaneistaan. Elokuvastudio Fox Searchlight on niittänyt mainetta Oscar-voittajilla, kuten 12 Years a Slave ja Birdman.

Dome Karukoski

Suomalaisohjaaja Dome Karukoski on valittu ohjaamaan elämäkertaelokuva fantasiakirjailija J.R.R. Tolkienista.

Karukoski vahvistaa tiedon Ylelle, muttei anna aiheesta lisäkommentteja.

Yhdysvaltalaisen Deadline-sivuston mukaan elokuvan käsikirjoituksesta vastaavat David Gleeson ja Stephen Beresford. Beresford on aiemmin voittanut Bafta-palkinnon Pride-komedian (2014) käsikirjoituksesta. Näyttelijöitä elokuvan rooleihin ei ole vielä valittu.

Elokuvasta vastaa Fox Searchlight -studio, jonka listoilta löytyvät esimerkiksi viimevuotiset Oscar-menestyjät 12 Years a Slave ja Birdman. Tuotantoyhtiöksi on valittu Chernin Entertainment, joka on tuottanut viimeisimmät Apinoiden planeetta -elokuvat.

Elokuvan kerrotaan perustuvan Tolkienin nuoruusvuosiin ja aikaan ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin yksinäinen kirjailija löysi paikkansa ja kirjallisen innoituksensa samanhenkisten opiskelijoiden seurasta.

Tolkienin nuoruusvuodet ja sotakokemukset ovat olleet inspiraationa kirjailijan tunnetuimmille teoksille Taru sormusten herrasta ja Hobitti eli sinne ja takaisin, joita on myyty yhteensä yli 250 miljoonaa kappaletta.

Kirjoista tehdyt elokuvatrilogiat ovat aikamme suosituimpia ja menestyneimpiä elokuvasarjoja.

Karukoski halutaan Hollywoodiin

Keväällä uutisoitiin Karukosken ensimmäisestä Hollywood-elokuvasta. The Starling -elokuvan kuvausten oli määrä alkaa tänä kesänä, mutta kevään jälkeen elokuvasta ei ole kerrottu uusia tietoja. Pääosiin kaavailtiin alunperin Keanu Reevesiä ja Isla Fisheriä. Näyttelijöitä ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu.

Dome Karukoski on viime vuosina herättänyt kansainvälistä huomiota. Vuonna 2013 julkaistun Leijonasydämen myötä ohjaajaa houkuteltiin Hollywoodiin. Ennen The Starling -elokuvaa Karuskoski kieltäytyi tarjouksista.

Dome Karukosken viimeisin ohjaustyö on Touko Laaksosen elämää käsittelevä Tom of Finland. Elokuva sai ensi-iltansa helmikuussa.

Monessa Euroopan maassa elokuva saapuu ensi-iltaan tämän kesän aikana.

Suomi-fanaattisen Tolkienin elämäkerralle suomalainen ohjaaja

Tolkienin tiedetään ihailleen suomalaista kulttuuria ja kieltä. Suomea hän opetteli parikymppisenä opiskellessaan klassisia kieliä Oxfordin yliopistossa. Tolkien otti vaikutteita suomen kielestä kehittäessään haltiakielen quenyan, joka esiintyy useissa eri tarinoissa.

Erityisesti Kalevalan tarina Kullervosta teki kirjailijaan vaikutuksen. Tolkienin versio Kullervon kohtalosta löytyy sekä Keskeneräisten tarujen kirjasta ja Silmarillionista Túrin Turambarin tarinasta.

Esikoisteoksenaan Tolkien kirjoitti 22-vuotiaana oman versionsa Kalevalan Kullervo-tarinasta. Vuonna 1914 julkaisematta jäänyt tarina julkaistiin sata vuotta kirjoittamisensa jälkeen.

Tolkienin elämästä on ollut kehitteillä myös toinen elokuva Middle Earth, joka perustuu Angus Fletcherin käsikirjoitukseen.

Raiskaukset lisääntyneet 23 prosenttia – poliisi perustelee madaltuneella ilmoituskynnyksellä

Henkilö kulkee polulla, takana uhkaava varjo

Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus kaikissa rikoksissa on laskenut, kertoo poliisin tuore tilasto. Raiskausrikoksissa se on kuitenkin hieman kasvanut viime vuodesta.

Henkilö kulkee polulla, takana uhkaava varjo

Rikosten määrä laski tammi-kesäkuun aikana runsaalla 7 prosentilla, eli noin 28 000 rikoksen verran viime vuoteen verrattuna. Myös seksuaalirikosten määrä on laskenut.

Yhden rikostyypin määrä kuitenkin jatkaa nousuaan. Raiskausrikoksia on tullut poliisin tietoon tänä vuonna 625, mikä on 115 kappaletta enemmän kuin viime vuonna. Nousu on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana tasainen. Myös ulkomaalaisten osuus epäillyistä on kasvanut kolmena vuonna.  Tänä vuonna osuus kasvoi 1,2 prosenttia viime vuodesta.

 

Poliisi uskoo raiskausepäilyjen kasvun johtuvan erityisesti siitä, että ilmoittamiskynnys seksuaalirikoksista on laskenut jatkuvasti.

– Erityisesti seksuaalirikoksiin liittyvä avoin keskustelu on madaltanut kynnystä. Rikoksen uhrin asemaan ja oikeuksiin liittyvät parannukset ja mahdollisuudet päästä avun ja tuen piiriin ovat myös edistäneet rikosten ilmituloa, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Kolehmainen viittaa niin sanottuun uhridirektiiviin, jonka vaatimukset on sisällytetty lakiin viime vuonna. Sen myötä poliisille on tullut velvoite rikosten uhrien ohjaamiseksi avustusjärjestelmien piiriin sekä uhrien suojelutarpeen huomioiminen prosesseissa.

Petokset romahtaneet

Suurin muutos poliisin tilastoissa on tapahtunut petosrikollisuuden kohdalla. Poliisn tietoon tulleiden petosrikosten määrä on laskenut viime vuodesta 34 prosenttia, eli noin 7700 rikoksen verran. Vuoteen 2015 verrattuna laskua on jopa 61 prosenttia.

Poliisi perustelee kehitystä sillä, että poliisi on perustanut omia tutkintaryhmiään tutkimaan nettipetosrikoksia, sekä kyberrikollisuutta. Poliisin mukaan petosrikollisuudesta noin 60 prosenttia tapahtuu internetissä tai sen välityksellä. Lisäksi kansalaiset ovat poliisin mukaan aiempaa tietoisempia ja varautuneempia esimerkiksi maksuvälinepetosten varalta.

Turvapaikanhakijat epäiltynä 1390 rikoksesta

Turvapaikanhakijoiden osuus rikoksista epäiltynä ei ole muuttunut viime vuodesta. Tänä vuonna turvapaikanhakijoita epäillään 1390 rikoksesta, mikä on kuusi kappaletta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Suurin osa rikosepäilyistä koskee näpistyksiä, varkauksia ja pahoinpitelyitä. Turvapaikanhakijoita on paljon myös rikosepäilyn uhrina.

Toisaalta rikosepäilyjen voidaan todeta suhteellisesti kasvaneen, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut viime vuodesta voimakkaasti. Suomen vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä noin 15 730 turvapaikanhakijaa.

Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen koko väkiluvusta on noin 4,5 prosenttia. Siihen nähden ulkomaalaiset ovat Suomen kansalaisia useammin rikosten uhreina lähes kaikissa rikostyypeissä.

 

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä