KRP Porvoon poliisiampumisista: Kaksi miesepäiltyä, ampumisen kohteena ollut nimenomaan viranomainen – katso poliisin tiedotustilaisuus

Poliisioperaatio Ölstensin teollisuusalueella aikaisin sunnuntaina 25. elokuuta.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan suojavälineet saattoivat pelastaa loukkaantuneiden poliisimiesten hengen.

Poliisioperaatio Ölstensin teollisuusalueella aikaisin sunnuntaina 25. elokuuta.

Kahta poliisia ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä pienteollisuusalueella Porvoossa Koneistajantiellä puolenyön jälkeen sunnuntaina.

Poliisipartio oli saanut tavanomaisen hälytystehtävän hätäkeskuksen kautta kello 0.22. Kun poliisit pääsivät paikalle kello 00.30 aikaan, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan ja tämän jälkeen heitä ammuttiin välittömästi.

Poliisi ei tutkinnallisista syistä kerro ovatko poliisit käyttäneet aseitaan tilanteessa. Poliisin mukaan alkuperäisen hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö".

Ampumisen kohteena on poliisin mukaan ollut nimenomaan viranomainen.

Molemmat loukkaantuneet poliisit ovat olleet sairaalahoidossa. Poliisimiehistä toinen on haavoittunut vakavasti, mutta hänellä ei ole kuitenkaan hengenvaaraa. Toinen on päässyt jo pois sairaalahoidosta.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan suojavälineet saattoivat pelastaa loukkaantuneiden poliisimiesten hengen.

Epäillyt yhä karkuteillä

Tapausta tutkitaan murhan yrityksinä. Poliisi ei kerro onko epäiltyjen henkilöllisyys tiedossa.

Epäiltyjä ei ole vielä saatu kiinni. Tutkinnnanjohtajan Kimmo Huhta-ahon mukaan kyse on kahdesta miehestä.

KRP varoitti Twitterissä aikaisemmin päivällä, että Porvoon poliisiampujat ovat vaarallisia ja aseistautuneita. Samalla KRP muistutti, että tällä hetkellä poliisin tiedossa ei ole mitään konkreettista uhkaa.

Poliisi pyytää silminnäkijöiltä havaintoja alueella yöllä liikkuneista henkilöistä.

– Alue on yleensä yöaikaan hiljainen, eli siellä on liikennettä hyvin vähän. Jokainen havainto jalan tai autolla liikkuvista henkilöistä tuohon aikaan on kiinnostava, Huhta-aho sanoo.

Yöllä mittava poliisioperaatio

Poliisin tekninen tutkinta on jatkunut päivän mittaan Koneistajantiellä Porvoossa. Poliisin mukaan esitutkinnan osalta viime yön ja tämän päivän aikana on käyty läpi vihjetietoa ja kuultu asianosaisia. Tekninen tutkinta jatkuu poliisin mukaan edelleen tiivinä.

Yöllä Eestinmäen ja Ölstensin kaupunginosissa oli mittava poliisioperaatio, jossa oli mukana toistakymmentä poliisiyksikköä, mukaan lukien panssaroituja ajoneuvoja. Poliisit olivat raskaasti aseistettuja ja etsinnöissä oli mukana poliisin erikoisjoukot Karhuryhmä ja viranomaisten helikopteri.

Poliisin kohtaama väkivalta on tuplaantunut 2000-luvulla

Porvoon ampumatapaus on jo toinen tapaus tänä viikonloppuna, kun poliisia ammutaan. Lauantaiaamuna Jyväskylässä poliisia ammuttiin ilma-aseella kasvoihin. Poliisi loukkaantui tilanteessa, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi Ylen haastattelutunnilla, että poliisiin kohdistunut väkivalta kertoo vakavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta.

Lue myös: Poliisiylijohtaja Kolehmainen Porvoon ampumisesta: Väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa meitä kaikkia kohtaan

Tilastojen mukaan poliisin työssään kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa tällä vuosituhannella. Poliisin ampuminen on kuitenkin vielä harvinaista.


Lue myös:

Tutkija Porvoon ampumista: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Antti Rinne pääministerin haastattelutunnilla: "Poliiseihin kohdistuva väkivalta henkii vakavasta muutoksesta yhteiskunnassa"

Pääministerin mukaan hyökkäys poliiseja kohtaan kertoo muutoksesta yhteiskunnassa – Rinne haastattelutunnilla: "Pahaa on tapahtunut jo nyt"

Pääministeri Antti Rinne kuvattuna juuri ennen Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnin suoraa lähetystä Kesärannassa helsingissä 25. elokuuta.

Pääministeri sanoi haastattelutunnilla, että keskustan puheenjohtajakamppailu on vaikuttanut hallituksen työskentelyyn.

Pääministeri Antti Rinne kuvattuna juuri ennen Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnin suoraa lähetystä Kesärannassa helsingissä 25. elokuuta.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi ensimmäisellä Ylen haastattelutunnillaan, että viime yönä Porvoossa tapahtunut poliiseihin kohdistuva väkivalta on vakavaa ja anteeksiantamatonta.

Lisäksi yhtä poliisia ammuttiin lauantaina Jyväskylässä ilma-aseella.

– Tämä henkii vakavasta muutoksesta yhteiskunnassa, että kaikkia kansalaisia suojelevaa poliisiorganisaatiota vastaan hyökätään.

Rinne sanoo, että hallitus on tunnistanut tarpeen lisätä poliisin työvoimaa: poliisien määrää aiotaan lisätä ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

– Ei niin paljon kuin olisi täysin tarvetta, mutta 300 uutta poliisia olisi lisänä tähän tilanteeseen, korjaamassa tilannetta.

Rinne kiittää poliisien turvallisuusvarustusta siitä, etteivät loukkaantumiset olleet hengenvaarallisia.

– Pahaa on tapahtunut jo nyt, poliiseja on loukkaantunut vakavasti. Onneksi heillä oli riittävä turvallisuusvarustus, joka säästi vammoja, ehkä jopa hengenvaaralta, Rinne sanoo.

”Ilmastojohtajuus kuuluu EU:lle”

Akuuteimman puheenaiheen jälkeen haastattelutunnilla siirryttiin pääministerin näkemyksiin muista viime aikojen tapahtumista, kuten Amazonin sademetsän polttamisesta Brasiliassa.

Rinteen mukaan Suomi on edistänyt EU-puheenjohtajamaana sitä, että unioni päättäisi yhteisistä toimista, joita tämänhetkisten metsäpalojen kaltaisessa tilanteessa tehdään.

– Euroopan unionin täytyy ottaa ilmastokysymyksissä itselleen johtajuus, joka sille taloudellisessa mielessä ja historian näkökulmasta kuuluu. Pitää johtaa tavalla, joka saa hallitukset toimimaan eri puolilla maapalloa niin, että lämpeneminen saadaan pysäytettyä puoleentoista asteeseen.

Rinne sanoo, että Brasilialle on tehtävä selväksi heidän alueensa tärkeys maailman ilmaston kannalta.

– Ei ole vain heidän oma asiansa, miten sademetsien kanssa toimitaan. Metsien suhteen täytyy toimia vastuullisesti. Jos Amazonin alueella ei toimita globaalin edun mukaisesti, tulee toimenpiteitä, joilla siihen ohjataan.

Pitääkö myös Suomen sallia se, että muut maat puuttuvat metsiemme käyttöön? Rinne toteaa, että Suomen ilmastopolitiikka tulee olemaan niin vastuullista, ettei sellaiseen ole tarvetta.

– Meistä ei erikseen tarvitse tässä suhteessa huolehtia. Muiden EU-maiden sananvalta tulee siitä yhteistyöstä, jota olemme keskenään sopineet eurooppalaisittain.

Ilmastoon ja metsäteollisuuteen liittyvät kysymykset jakavat kuitenkin mielipiteitä Rinteen runsaan parin kuukauden ikäisessä hallituksessa.

Kuinka eripurainen hallitus on?

Rinne on hyvillään hallituspuolueiden yhteistyöstä hallitusneuvotteluissa, mutta sanoo, että viiden puolueen erilaiset arvot ja näkemyserot tulivat Säätytalolla hyvin selviksi.

– Neuvotteluissa nähtiin, että on isompia asioita, joista joudutaan varmaan koko hallituksen olemassolon ajan keskustelemaan. Metsäpolitiikka on yksi, jossa on erilaisia näkemyksiä ja painotuksia.

Esimerkiksi keskustan ja vihreiden erimielisyyksiä on jo kesän aikana noussut esiin mediassa.

Rinne ei ole asiasta huolissaan, mutta kertoo neuvoneensa pitämään välienselvittelyn poissa julkisuudesta.

–Kun noudatetaan hallitusohjelmaa, kaikki menee hyvin. Olen muutamaan kertaan sanonut ministereille, että julkista keskustelua voisi vähän välttää, ottaen huomioon miten siihen suhtaudutaan, ja hakea mieluummin hallituksen sisällä yhteistä linjaa niissä asioissa, mihin sitä tarvitaan.

Jännitettä hallitustyöskentelyyn on tuonut myös se, että puolustusministeri Antti Kaikkonen ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni ovat kumpikin ehdolla keskustan puheenjohtajaksi.

–Valehtelisin jos sanoisin, että se ei ole vaikuttanut millään tavalla. Mutta toisaalta valehtelisin jos sanoisin, että se on vaikuttanut merkittävästi. Erittäin hyvin molemmat puheenjohtajaehdokkaat ovat toimineet hallituksen sisäisen yhteistyön näkökulmasta, Rinne sanoo.

Rinteen hallituksessa avustajien määrää on lisätty, mitä on perusteltu Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tarpeilla. Pääministerin mukaan tammikuussa arvioidaan, onko avustajien määrän vähentämiselle edellytyksiä.

Nyt virkamiesjohto kaikissa ministeriöissä on tyytyväinen siihen, että resurssit riittävät.

”Matalasuhdanteessakin lisätään työpaikkoja”

Tällä hetkellä Arkadianmäellä valmistaudutaan syyskuussa koittavaan budjettiriiheen. Rinne korostaa talouspolitiikan suunnanmuutosta.

–Tämä on ensimmäinen hallitus pitkään aikaan, jos koskaan, joka julkilausuu sen, että jos suhdanteet heikkenevät, vahvistamme julkisen sektorin väliintuloa niin, että syntyy uusia työpaikkoja.

Rinteen mukaan hallitusohjelmassa suhdannemuutoksiin on varauduttu paremmin kuin aiemmin. Matalasuhdanteeseen on tarkoitus vastata esimerkiksi toisessa lisätalousarviossa vireille laitetuilla yli 600 miljoonan euron infrastruktuurihankkeilla.

Rinne korostaa, että työllisyystavoitteissa ei ole kyse vain suhdanteista, vaan väestörakenteesta. Hän luonnehtii käynnissä olevaa väestön ikärakenteen muutosta kohtalokkaaksi.

– Työikäisen väestön osuus suhteessa muihin vähenee 2040-luvulle asti. Työllisyysasteen on 2040-luvulla oltava yli 80 prosenttia, jotta nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio voidaan säilyttää.

Rinne toteaa, että eri syistä työttömiä suomalaisia on tällä hetkellä yli 300 000 ja liki puolet heistä on työelämän ulkopuolella omasta halustaan. Pääministeri arvelee, että joukossa on lapsiperheitä, jotka tarvitsivat paremmat kannusteet työelämään.

–Lapsiperheitä pitää tukea palveluiden ja toimeentulon kautta, siellä on varmaan porukkaa, joka tähän kuuluu.

Rinne toteaa, että suhdannetaantumaa ja pysyvää työllisyysastetta on käsiteltävä eri tavoin. Hän lupaa kertoa konkreettisia keinoja kumpaankin budjettiriihen aikaan syyskuussa.

Suomalaiset voivat palata Al-Holin leiriltä, jos pääsevät sieltä pois

Pääministerin haastattelutunnin päätteeksi palattiin vielä kansainvälisiin kysymyksiin. Syyriassa Al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista on tiedetty kesän alusta saakka, mutta heidän tilanteessaan ei sinä aikana ole tapahtunut muutosta.

Rinne sanoo, että hallitus on ollut yhteydessä alueen kurdeihin.

– On viestitty se, että Suomen kansalaiset voivat perustuslain mukaan, vaikka olisivat tehneet mitä, palata aina Suomeen, Rinne sanoo.

Samaan aikaan hallitus aikoo varmistaa, että Suomen viranomaiset ovat informoituja ja valmiina sen varalta, että ihmisiä palaisi leiriltä Suomeen.

– Jos he leiriltä pääsevät lähtemään, varmaan moni heistä suuntaa Suomeen, Rinne sanoo.

Pääministerin haastattelutunteja on tehty 57 vuotta ja Rinne on kaikkiaan 25. pääministeri, joka ohjelmaan osallistuu.

Rinteen ensimmäinen pääministerin haastattelutunti on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Lue myös:

Analyysi: Pääministeri Antti Rinne sietää sanaharkat hallituksessa, koska keskustan ja vihreiden eroja ei voi lakaista maton alle

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

poliisi kuvitusta

Tilastojen mukaan poliisin työssään kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa tällä vuosituhannella. Poliisin ampuminen on vielä harvinaista.

poliisi kuvitusta

Oikeustieteen tohtori Henri Rikanderin mielestä poliisin työ on muuttunut aiempaa vaarallisemmaksi tällä vuosituhannella.

Rikander on tutkinut poliisin voimankäyttöä ja poliisiin kohdistuvaa väkivaltaa keväällä julkaistussa väitöskirjassaan.

– Väkivalta poliisia kohtaan on monimuotoistunut ja sen teho ja määrä on kasvanut. Ennen poliisi kohtasi väkivaltaa kiinniottotilanteen yhteydessä, kun tekijän piti päästä karkuun. Nyt näkyy ajoittain selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista, Rikander kertoo.


Poliisin vahingoittamisessa käytetty välineistö on myös monipuolistunut. Rikanderin mukaan Porvoon kaltainen poliisin ampuminen on Suomessa kuitenkin harvinaista. Kysymys on aina yksittäistapauksista.

Poliisi kohtaa aseita virkatehtävissään säännöllisesti, vaikka teräaseilla ja erilaisilla astaloilla tehtävä väkivalta on yleisempää.

– Kyse voi olla pikaistuksissa tehdystä teosta, jossa ase on olemassa lailllisen syyn vuoksi. Voidaan myös liikkua rikollisissa piireissä, ja ase on mukana aseman pönkittämisen ja oman suojan takia. Silloin kyse on laittomasta aseesta.

Rikander kertoo, että väkivallan kasvu poliisia kohtaan on yleiseurooppalainen ilmiö.

Tilastojen mukaan poliisin työssään kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa parissakymmenessä vuodessa. Vuonna 1999 poliisiin kohdistuneita väkivallan tekoja kirjattiin Suomessa 833 kappaletta, vuonna 2016 jo 1 699 kappaletta. Sama muutos näkyy Ruotsissakin.

Hollannissa tämä väkivalta on kolminkertaistunut 1970-luvulta.

Tilastoihin päätyvät vain ilmoitetut tapaukset. Rikander kertoo, että vähäisempi väkivalta ei näy tilastoissa, koska poliisi ei tee siitä ilmoitusta "sietämiskulttuurin" takia.

Suomi seuraa Ruotsin tietä?

Kansainvälinen rikollisuus tai rajat ylittävä rikollisuus on yleistynyt myös Suomessa. Henri Rikander nostaa poliisille vaaralliseksi tilanteiksi esimerkiksi rikollisten välienselvittelyt.

– Kun tekijät tulevat toisesta kulttuurista, jossa poliisin toimintatapa on erilainen, kynnys käyttää väkivaltaa poliisia kohtaan voi olla matalampi.

– Ruotsiin verrattuna olemme vielä turvallisemmissa olosuhteissa, mutta viitteitä samanlaisesta kehityksestä on nähtävissä Suomessakin.

Ruotsin media raportoi jo viikoittain rikollisten välienselvittelyistä ja muusta järjestäytyneen rikollisuuden väkivallasta.

Vielä ei tiedetä, mitä Porvoon ampumistapauksessa tapahtui, miksi epäiltyjen ja poliisien tiet kohtasivat, ja mikä johti poliisien ampumiseen.

  • Keskusrikospoliisi tiedottaa Porvoon ampumisesta kello 17. Katso tilaisuus suorana Ylellä. KRP:n mukaan vapaalla olevat ampujat ovat aseistautuneita ja vaarallisia.

Poliisina työskentelevä Rikander muistuttaa, että poliisi menee hälytystehtäviin hyvin vajavaisilla tiedoilla ja varusteilla: lähtötiedot partiolle tulevat aina hätäkeskuksen kautta ilmoittajalta.

Rikander viittaa muun muassa Vihdin ja Hyvinkään ampumistapauksiin, joissa kuoli ja loukkaantui poliiseja.

– Tilanne on paikalle lähtevälle partiolle aina haastava, koska ei esimerkiksi tiedetä, missä asetta käyttävä epäilty tarkalleen on.

Rikander kertoo, että Ruotsissa 80 prosenttia poliisin aseenkäytöstä on tapahtunut alle kymmenen metrin etäisyydellä epäillystä hätävarjelutilanteessa.

– Tämä kuvastaa sitä poliisin aseenkäytön yllätyksellisyyttä ja kiinniotettavan henkilön toimien yllätyksellisyyttä poliisia kohtaan, Rikander toteaa.

Poliisit kuolleet työssään ampumisiin ja yliajoihin

Tällä vuosituhannella kaksi poliisia on menettänyt virkatehtävissä henkensä. Alla lista työssään kuolleista poliiseista ja poliisiin kohdistuneista murhan yrityksistä:

  • Sunnuntaina kaksi poliisia haavoittui ammuskelussa hälytystehtävän yhteydessä.
  • Eilen lauantaina itsetuhoisen miehen epäillään ampuneen poliisia ilma-aseella kasvoihin Jyväskylässä.
  • 2016 Vihdissä yksi poliisi kuoli ja toinen haavoittui, kun mies ampui poliiseja rynnäkkökiväärillä.
  • 2016 mies kiilasi hänen pysäyttämistään yrittäneen moottoripyöräpoliisin tieltä Ylitorniossa. Poliisi sai hengenvaarallisia vammoja.
  • 2012 Hyvinkäällä työharjoittelussa ollut konstaapeli haavoittui vakavasti, kun mies ampui häntä kiväärillä. Ampuja tappoi kaksi ihmistä ja haavoitti seitsemää.
  • 2007 rattijuoppo ajoi poliisin kuoliaaksi Kälviällä. Poliisi oli laittamassa piikkimattoa tielle pysäyttääkseen kaahaajan.
  • 1997 kaksi poliisia kuoli Helsingin Ullanlinnassa tanskalaisen rikollisen Steen Christensenin luoteihin. Christensen tuomiittiin poliisimurhista elinkautiseen vankeuteen.
  • 1993 poliisi kuoli yliajossa Helsingin Lauttasaaressa. Tekijä oli vapautunut vasta vankilasta.
  • 1991 eroriidan takia kotihälytykselle saapunut poliisi ammuttiin haulikolla Haukiputaalla. Toinen poliisi haavoittui.
  • 1991 Kannuksessa poliisi kuoli yliajoon samantyyppisessä tapauksessa kuin Kälviällä vuonna 2007.
  • 1991 väkivaltaista perheriitaa selvittämään lähtenyt poliisi sai surmansa, kun perheen isä ampui hänet haulikolla Jyväskylässä.
  • 1969 Pihtiputaan poliisisurmissa mies ampui neljä häntä pidättämään ja rauhoittamaan tullutta poliisia.

Lue lisää: Ylen toimittaja Porvoon ampumapaikalla: Poliisi tutkii teollisuusrakennusta, tekijät edelleen karkuteillä – Kahta poliisia ammuttiin yöllä

Poliisiylijohtaja Kolehmainen Porvoon ampumisesta: Väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa meitä kaikkia kohtaan

Poliisia ammuttiin kaasutoimisella ilma-aseella Jyväskylässä – yksi kuulista osui kasvoihin, ampujaa epäillään murhan yrityksestä

Trump ja Britannian pääministeri Johnson tapasivat ensi kertaa – maat kaavailevat "erittäin suurta kauppasopimusta"

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Britannian pääministeri Boris Johnson kahdenvälisessä tapaamisessa Ranskan G7-kokouksessa.

Trump tukee Johnsonia Britannian EU-eron luotsaajana.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Britannian pääministeri Boris Johnson kahdenvälisessä tapaamisessa Ranskan G7-kokouksessa.

Britannian pääministeri Boris Johnson on tavannut G7-kokouksessa ensimmäistä kertaa kasvotusten Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin virkaanastumisensa jälkeen.

Johnson ja Trump näyttivät tulevan selvästi hyvin toimeen istuessaan yhdessä työaamiaiselle Ranskan Biarritzissa viikonloppuna järjestetyssä kokouksessa.

– Hänestä tulee fantastinen pääministeri, Trump arvioi tapaamisessa.

Trump kertoi myös tukevansa Johnsonia Britannian EU-eron luotsaajana.

– Hän ei tarvitse mitään neuvoja, Trump vastasi, kun häneltä kysyttiin, kuinka hän neuvoisi Johnsonia brexitin suhteen.

– Hän on oikea mies hoitamaan homman.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa Johnson sanoi, että brexit-sopimuksen kohtalo on nyt EU-blokin käsissä. Hän myös sanoi, että erosopimuksen hyväksyminen on hieman aiempaa todennäköisempää.

– Uskon, että se menee täpärälle, mutta nyt on tärkeää valmistautua eroon ilman sopimusta, Johnson sanoi BBC:n mukaan.

Pääministeri on toistuvasti pitänyt kiinni siitä, että Britannia eroaa EU:sta lokakuun lopulla.

"Erittäin suuri kauppasopimus syntymässä pian"

Trump kertoi tapaamisen yhteydessä myös, että Yhdysvallat ja Britannia ovat sopimassa "erittäin suuren kauppasopimuksen, suuremman kuin koskaan aiemmin". Trumpin mukaan sopimus on mahdollista saada aikaan melko pian.

Brittimedian mukaan Yhdysvallat on ehdottanut, että sopimus solmittaisiin vuoden kuluttua brexitistä. Johnsonin mukaan vuosi on hieman liian lyhyt aika.

Johnson kehotti aiemmin Trumpia poistamaan kaupan esteitä brittiyhtiöiltä, jotka voivat vaarantaa maiden välisen kauppasopimuksen Britannian EU-eron jälkeen.

Vapaakauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa on pidetty äärimmäisen tärkeänä Britannialle, sillä etenkin sopimukseton brexit mutkistaisi brittiyritysten kaupankäyntiä EU-maiden kanssa.

Lue myös:

G7-kokous: Trump kehui tapaamistaan Macronin kanssa ”parhaaksi tähän asti” – Johnson vaatii USA:ta poistamaan kaupan esteitä brittiyhtiöiltä

Analyysi: Pääministeri Antti Rinne sietää sanaharkat hallituksessa, koska keskustan ja vihreiden eroja ei voi lakaista maton alle

Pääministeri Antti Rinne ennen Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnin suoraa lähetystä Kesärannassa Helsingissä 25. elokuuta.

Antti Rinne tuntuu muistavan edellisistä hallituksista kolme asiaa, joita välttää, Ari Hakahuhta kirjoittaa.

Pääministeri Antti Rinne ennen Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnin suoraa lähetystä Kesärannassa Helsingissä 25. elokuuta.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) tokaisi Pääministerin haastattelutunnilla yhden lauseen, jonka avulla voi ymmärtää hänen tapaansa pitää hallitusta kasassa, johtaa hallitusta.

– Keskustelun pitää olla sallittua hallituspuolueissakin, kun ei olla yhtä puoluetta, kiteytti Rinne.

Hallituksen kahnaukset alkutaipaleella etenkin keskustan ja vihreiden välillä metsien hakkuumahdollisuuksista ja ilmastopolitiikasta eivät ole pääministeriltä jääneet huomaamatta.

Rinne yrittää tehdä hallituksen koossa pysymisen kannalta välttämättömyydestä hyveen. Kiistely on johonkin rajaan asti sallittua julkisuudessa niin hallituksen kuin hallituspuolueidenkin sisällä.

Tähän mennessä Rinne on omien sanojensa mukaan muutaman kerran sanonut ministereille, että julkista keskustelua voisi välttää ja hakea hallituksen sisällä yhteistä linjaa.

Ensimmäinen Rinteen vältettävä kompastukivi on, ettei aatteellisesti edeltäjäänsä leveämpi hallitus ole yhtä puoluetta. Eikä edes yritä olla.

  • Pääministeri Antti Rinne teki hallituksen sisäisestä tilanteesta selkoa Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla.

Keskusta tarvitsee näkyvyyttä ja karttaa apupuolueen leimaa

Vihreät ja erityisesti keskusta ovat käyttäneet mahdollisuuden julkisiin sanaharkkoihin tehokkaasti hyväkseen. Etenkin keskusta tarvitsee näkyvyyttä, ettei se eduskuntavaalien romahduksen jälkeen hautaudu Antti Rinteen hallituksen näkymättömiin.

Metsähakkuiden ja ilmastopolitiikan lisäksi näyttävä budjettitaisto on syntynyt toimittajien suosiollisella avustuksella keskustaministereiden jäsentenvälisenä korkeakoulujen rahoista.

Laitetaanko hallituskauden lisärahat jakoon heti ensi vuonna, kuten tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) haluaa vai jaksotettuna koko hallituskaudella, kuten valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esittää?

Rinne luottaa, että hallitusohjelma pitää hallituksen kasassa

Antti Rinne on oivaltanut tilanteensa pääministerinä. Olisi toivotonta yrittää löytää hallituspuolueiden täydellistä yksimielisyyttä suuriin ja hankaliin poliittisiin kysymyksiin.

Tärkeämpää on löytää sopu hallituksen linjaksi, jota kaikki hallituspuolueet sitoutuvat puolustamaan, ajoittaisesta julkisesta kinastelusta huolimatta.

Rinteen toimintatapa pääministerinä muistuttaa sitä, mitä hänestä on kerrottu ammattiyhdistys- ja oppositiojohtajana. Jos asiat sujuvat Rinteen mielestä hallitusohjelman mukaisesti kohti tavoitetta, ei pikkuasioihin kannata puuttua.

Vasta myöhemmin nähdään, auttaako kinastelun salliminen kohtuurajoissa Rinteen hallituksen pystyssä pysymistä vai laajeneeko keskustelu hallitusta hajottavaksi.

Vaikka aiempi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) julisti kautensa alussa perusporvarihallituksensa olevan kuin yhtä suurta hallituspuoluetta, ei kuvaus pitänyt paikkaansa.

Sote eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen riitojen vuoksi Sipilä uhkasi hallitustaan hajottamisella jo ensimmäisten räntäsateiden aikaan marraskuussa.

Rinteen hallituksen pitää tuottaa ratkaisuja työllisyyden kasvuun

Toinen vältettävä kompastuskivi Antti Rinteellä on, ettei aatteellisesti leveä hallitus saa ajautua toimintakyvyttömäksi.

Tästä on Rinteellä omakohtaistakin kokemusta valtiovarainministerinä Alexander Stubbin (kok.) johtamasta hallituksesta. Stubb peri Jyrki Kataiselta (kok.) hallituksen, joka loppupäivinään äänesti omiakin esityksiään vastaan eduskunnassa.

Mikäli Rinteen hallitus ei pysty tuottamaan ratkaisuja työllisyyden paranemiseen, alkavat vaikeudet kasaantua. Jos työllisyys ei parane, hupenevat mahdollisuudet vaalilupausten toteuttamiseen.

Hallitusohjelmassa on jätetty avoimeksi yksityiskohdat, miten toimitaan, jos työllisyys ei parane eikä raha riitä hyviin aikeisiin. Luvassa voi olla neljä vuotta jatkuvaa budjettineuvottelua.

Tätä toimintakykyä mitataan ensimmäistä kertaa toden teolla koko hallituksen syyskuun budjettineuvotteluissa, siinä kuuluisassa riihessä.

Eri ministerit Rinnettä myöten ovat luvanneet ratkaisuja budjettiriiheen työllisyyden parantamiseksi. Apuja hallitus odottaa lisäksi työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista.

Seuraavan kerran hallituksen toimintakykyä on syytä arvioida ensi kevään niin kutsutussa kehysriihessä. Hallitus päivittää julkisen talouden suunnitelmaansa. Jälleen on lupa odottaa toimia työllisyyden parantamiseksi.

Palkkaneuvottelujen kommentointi on nuoralla taiteilua

Kolmas vältettävä kompastuskivi pääministerille on entisen ammattiyhdistysjohtajan kiusaus opastaa työnantajien ja työntekijöiden palkkaneuvotteluja liian yksityiskohtaisesti.

Juha Sipilän hallitus tulehdutti välinsä ammattiyhdistysliikkeeseen laatimalla ehdollisen leikkauslistan, jos työmarkkinoilla ei synny yhteiskuntasopimusta. Lopulta syntyi kilpailukykysopimus.

Vuonna 2007 aloittaneen Matti Vanhasen (kesk.) porvarihallituksen valtiovarainministeri Jyrki Katainen joutui useaan otteeseen selittämään, mitä hallitus ja kokoomus olivat luvanneet sairaanhoitajille – ja mitä eivät.

Pääministerin haastattelutunnilla Antti Rinne rohkeni luonnostella ratkaisua kiistaan kilpailukykysopimuksen lisätyötunneista. Siis ovatko kolmen työpäivän suuruiset lisätunnit pysyviä vai eivät.

Rinne hahmotteli sovun tieksi lisätyötuntien käyttämistä tulevaisuudessa täydennyskoulutukseen, "jos hyvää tahtoa on asioita ratkaista".

Hoitajatkin mainittiin.

Hallituksella on tarve saada lisää hoitajia ja lääkäreitä terveydenhuoltoon. Kaksi merkittävää tekijää alojen kiinnostavuuteen ovat palkka ja henkilöstön riittävyys.

– Molempiin asioihin pitää löytää myös hoitajien osalta ratkaisuja, sanoi Antti Rinne.

Jokaisesta ministerin kommentista joku voi yrittää etsiä tukea näkemyksilleen. Niin on käynyt aiemminkin.

Analyysin kirjoittaja oli haastattelijana Antti Rinteen ensimmäisellä Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina 25.8.

Lisää aiheesta:

Kuuntele tästä: Pääministerin haastattelutunti Yle Radio Suomi

Antti Rinne pääministerin haastattelutunnilla: "Poliiseihin kohdistuva väkivalta henkii vakavasta muutoksesta yhteiskunnassa"

Ensi viikolla luvassa hellelukemia – Ruskasta ei ole vielä tietoakaan Lapissa

Rantakallioita Inkoossa

Ilma on loppukesän tapaan kosteaa, joten aamusumut ovat mahdollisia. Sateet jäävät kuitenkin hyvin vähäisiksi.

Rantakallioita Inkoossa

Sää jatkuu kesäisen lämpimänä ainakin syyskuun alkupuolelle asti.

Alkavalla viikolla on kesäisen lämmintä ja aurinkoista. Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötilat kohoavat laajalti yli 20 asteen, länsirannikolla ja sisämaassa paikoin jopa hellelukemiin.

– Keskiviikkona hellelukemia mitattaneen Pohjois-Pohjanmaata myöten ja vielä torstainakin maan eteläosissa on helteistä, Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo.

Lapissakin mittari kohoaa viikon puolivälissä parinkymmenen asteen tuntumaan.

– Viikon mittaan vähäisiä sateita liikkuu lähinnä pohjoisimman Lapin yli, mutta muutoin on poutaa, ennustaa Huutonen.

– Ilma on kuitenkin loppukesän tapaan kosteaa. Kosteus näkyy siinä, että öisin ja aamuisin voi olla sumuista tai utuista. Sekin on mahdollista, ettei sumu päivän aikana hälvene lainkaan, Huutonen sanoo.

Yölämpötilat ovat ajankohtaan nähden pohjoisessa harvinaisen korkeita, mittarin pysytellessä 10 asteen yläpuolella. Toistaiseksi siis Lappiin ei ole luvassa yöpakkasia, jotka toisivat ruskan värit mukanaan.

– Tämän hetkisen ennusteen mukaan viikonlopun lähestyessä lännestä on saapumassa ainakin jonkinlainen matalapaine, joka voi tuoda hetkiseksi vähän viileämpää ilmaa ja sateita, Huutonen kertoo.

Lämmin sää jatkuu kuitenkin Huutosen mukaan vielä ainakin syyskuun ensimmäisellä viikolla, lämpötilan kohotessa monin paikoin 20 asteen tuntumaan.

Yle selvitti: Iso osa Sipilän hallituksen erityisavustajista etsii yhä töitä – "On ollut aikaa tutustua lapsiin, toivottavasti töitä löytyy"

Entinen valtiosihteeri Samuli Virtanen

Merkittävä osa viime hallituskauden kärkiavustajista on siirtynyt lobbaajiksi joko etujärjestöihin, viestintätoimistoihin tai yrityksiin.

Entinen valtiosihteeri Samuli Virtanen

Se lähti liikkeelle sähköpostista. Samuli Virtanen oli valmistunut muutama vuosi aiemmin Helsingin yliopistosta kielenkääntäjäksi ja hänellä oli "villi haave" työskennellä perussuomalaisten silloiselle puheenjohtajalle Timo Soinille.

– Ajatus ei jättänyt minua rauhaan. Totesin, ettei Soini tule hakemaan minua kotoa, vaan minun pitää olla asiassa aloitteellinen.

Virtanen lähetti sähköpostia Soinille, joka työskenteli siinä vaiheessa Euroopan parlamentissa. Puheenjohtaja vastasi, ettei puolueessa ole pestejä auki juuri sillä hetkellä.

Eduskuntavaalit pidettäisiin kuitenkin keväällä 2011, jolloin Virtasen kannattaisi olla uudelleen yhteydessä Soiniin.

Vaalien tulos oli iso jytky paitsi perussuomalaisille, myös Virtaselle. Perussuomalaiset sai vaaleissa 34 lisäpaikkaa, minkä seurauksena puolue alkoi nopeasti vahvistaa organisaatiotaan.

Siitä alkoi Virtasen rakettimainen urakehitys puoluekoneistossa. Virtanen nousi ensin eduskunta-avustajaksi, sitten eduskuntaryhmän kansainvälisten asioiden sihteeriksi ja lopulta puolueen ykkösavustajaksi, valtiosihteeriksi, kun puolue nousi kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen.

– Perussuomalaisilla ei ollut tuolloin etujärjestöissä tai kolmannella sektorilla poolia, joista erityisavustajia tai valtiosihteereitä olisi voinut rekrytoida, Virtanen sanoo.

Hän jäi avustajaksi senkin jälkeen, kun perussuomalaiset kesällä 2017 hajosi. Puolue vaihtui siniseen tulevaisuuteen.

Yle selvitti erityisavustajien urakehityksen

Valtiosihteerien ja erityisavustajien ympärillä on riittänyt puhetta. Merkittävin yhteiskunnallinen keskustelu avustajien ympärillä on käyty pyöröoviongelmasta.

Tällä on viitattu keskeisten avustajien siirtymiseen joko yritysten, etujärjestöjen tai viestintätoimistojen lobbaajiksi, jolloin heidän on pelätty vievän hallituksen sisäpiiritietoa yrityksiin. Esimerkiksi sote-uudistuksen toteuttamiseen liittyvistä tiedoista on vonut olla hyötyä monelle yritykselle.

Yle selvitti, minne viime kauden lopussa Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle työskennelleet valtiosihteerit ja erityisavustajat ovat menneet hallituskauden jälkeen.

Suurin osa avustajista jatkoi tavalla toisella puolueen leivissä. Osa keskustalaisista erityisavustajista jatkoi tehtäviään uudessa hallituksessa ja osa palkattiin suoraan puolueiden työntekijöiksi.

Lobbaustoimintaan puolestaan siirtyi kahdeksan ihmistä. Eri etujärjestöihin lobbareiksi palkattiin neljä ihmistä, ja toiset neljä ihmistä siirtyi harjoittamaan edunvalvontaa suoraan yritysten palkkalistoille.

Yllättävän iso joukko avustajista on vailla töitä. Joka neljäs entinen avustaja joko etsii töitä, suorittaa opintojaan loppuun tai on siirtynyt hoitamaan kotiin lapsiaan.

Yksi näistä on Virtanen, joka siirtyi perhevapaalle ja ryhtyi hoitamaan lapsiaan "neljän rankan vuoden jälkeen".

– Minulla on kaksi pientä lasta, joista ensimmäinen syntyi hallitusneuvotteluiden aikana. Nyt on ollut hyvä aika hieman levähtää ja tutustua jälkikasvuun.

Ylen selvityksestä käy ilmi, että yllättävän moni nimenomaan perussuomalaisten ja myöhemmin sinisten riveistä rekrytoitu erityisavustaja etsii yhä töitä tai on jättänyt poliittisen vaikuttamisen taakseen.

Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostesaari pitää tilannetta ymmärrettävänä.

– Uskon, että puolueiden välillä on eroja. Sinisethän käytännössä putosivat poliittiselta kartalta. Koska sinisiä ei enää puolueena ole, niin erityisavustajilla ei ole niin paljon käyttöä tänä päivänä.

Ruostetsaari perustelee näkemystään sillä, että eri etujärjestöt ja vaikuttajaviestintäyritykset palkkaavat usein tietyn puolueen jäseniä pitämään yhteyttä oman puolueensa päättäjiin.

Lobbarin pitää tuntea oikeat henkilöt, joihin eri asioissa pitää vaikuttaa. Ja toisaalta tunnistaa hetket, jolloin oma viesti pitää saada päättäjien korviin. Tiedot tuoreista uudistuksista vanhenevat Ruostetsaaren mukaan nopeasti.

Virtanen on alkanut viikko sitten etsiä uutta työpaikkaa. Hän toivoo, että voisi käyttää kertynyttä osaamistaan ja verkostojaan hyödyksi tulevassa työssään.

– Toivoisin, ettei olisi niin tärkeää, minkä puolueen ministeriryhmässä on toiminut. Toivottavasti keskeisempää olisi se, että on ollut keskeisissä paikoissa mukana.

Yhteen asiaan puolue kuitenkin vaikuttaa. Siniset erityisavustajat eivät voi palata takaisin puolueen leipiin, sillä se kutistui lähes olemattomaksi eduskuntavaalien jälkeen.

Erityisavustajat otsikoissa

Antti Rinteen (sd.) hallituksen aikana ei ole vielä ehditty kohista avustajien siirtymisestä muihin tehtäviin, koska se on ollut vallassa vasta kolme kuukautta.

Sen sijaa otsikoihin on päätynyt avustajien määrä. Rinteen hallitus kasvatti avustajien määrää reilusti verrattuna Sipilän hallitukseen.

Nykyministereillä on yhteensä 83 avustajaa, kun taas Sipilän hallituksella oli viime vuoden vuodenvaihteessa 47 avustajaa.

Ylen selvityksestä huomaa, että Rinteen hallitukseen avustajia on tullut eniten puolueen palkkalistoilta, julkiselta sektorilta ja työntekijäjärjestöistä.

Tässä on yksi keskeinen ero Sipilän ja Rinteen hallituksien välillä. Sipilän hallituksesta on menty enemmän työnantajajärjestöihin ja yritysten edunvalvontaan töihin, kun taas Rinteen hallituksessa työntekijäjärjestöt ovat hyvin edustettuina.

Yksi Rinteen hallituksen erityisavustajista on Jenni Karjalainen, joka tuli työministeri Timo Harakan (sd.) erityisavustajaksi Insinööriliitosta.

– Pääministeri ja valtiosihteerit ovat perustelleet meille määrän kasvattamista kahdella syyllä. Ensinnäkin päätökset eivät saa jää tekemättä sen takia, ettei ministeri tai hänen esikuntansa ehdi linjata asioita. Toiseksi tarkoituksena ei ole tappaa ketään työnteolla, Karjalainen sanoo.

Sipilän hallituksen kaudella otsikoihin nousivat paitsi ministereiden mutta myös virkamiesten jaksaminen. Ministerit Jari Lindström (sin.) ja Juha Rehula (kesk.) kertoivat avoimesti julkisuudessa työuupumuksestaan.

Myös eri ministeriöiden erityisavustajat kertoivat viime kaudella taustakeskusteluissa kovasta rasituksesta.

Erityisavustajien vähentämisen taustalla oli Sipilän vaalilupaus. Sipilä linjasi ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja, että hallitus voisi pärjätä 12 ministerillä.

Lopulta Sipilän hallitus aloitti 14 ministerillä ja 35 avustajalla, mutta heidän määräänsä lisättiin loppukaudesta.

Katainen kaksinkertaisti avustajien määrän

Sipilä käänsi pitkään kestäneen kehityksen suuntaa. Pääministerille palkattiin ensimmäinen poliittinen sihteeri 1930-luvulla ja 1970-luvulla määrät alkoivat vähitellen kasvaa.

Edellinen iso loikka määrissä nähtiin Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikana, jolloin määrä kaksinkertaistui 48 avustajaan.

Avustajien määrän kasvattamista on perusteltu sillä, että poliittiset kysymykset ovat muuttuneet entistä vaikeammiksi ja ne ovat pirstaloituneet yhä hienosyisemmiksi erikoiskysymyksiksi.

Toisaalta taustalla on ollut myös komiteatyöskentelyn loppuminen. Isot yhteiskunnalliset uudistukset vietiin läpi vielä 1980-luvulla komiteoissa, joissa eri puolueet, etujärjestöt, tutkijat ja virkamiehet olivat laajasti edustettuina.

Komiteatyön sisälle oli siis rakennettu poliittinen ohjaus, jota erityisavustajat nyt harjoittavat ministeriöissä ministerinsä antamalla mandaatilla.

Politiikka on myös nopeutunut, mikä on tarkoittanut ministerin avun tarpeen nousua.

Perusteluiden lisäksi avustajajärjestelmää kohtaan on myös esitetty kritiikkiä.

Työntekijäliitosta erityisavustajaksi

Erityisavustajien taustat ovat herättäneet arvostelua. Useat avustajat tulevat töihin muun muassa työmarkkinajärjestöistä, mikä on synnyttänyt epäluuloa eri eturyhmien liiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin valtion hallinnossa.

Karjalainen tuli Harakan avustajaksi palkansaajien edunvalvontajärjestöstä, jossa hän työskenteli johtavana asiantuntijana. Karjalainen pitää itseään enemmän työmarkkina- kuin ammattiyhdistysosaajana.

– Minun järjestötaustani tarkoittaa sitä, että tunnen palkansaaja- ja työnantajapuolen näkökulmat. Nyt, kun olen tässä, hoidan Suomen asioita hallitusohjelman mukaisesti.

Karjalaisen mukaan lopulta kyse on ertyisavustajan rehellisyydestä ja moraalista, säilyttääkö hän riippumattomuuden suhteessa entisiin työnantajiin.

Yksi erityisavustajan vallankäytön tapa liittyy portinvartijan rooliin, jossa avustaja suodattaa ministerille tietoa ja vaikuttaa siihen, keitä ministerit tapaavat.

Avustajan vallankäyttö tosin perustuu ministerin luottamukseen ja luottamuksen voi menettää yleensä vain kerran.

Professori Ruostetsaari ei pidä suurena ongelmana sitä, että erityisavustajien taustoissa näkyy kulloisenkin hallituksen kokoonpano.

– Pidän sitä positiivisena asiana, että ministereiden avuksi hankitaan asiantuntevaa henkilöstöä. Esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä tai elinkeinoelämästä voidaan tuoda asiantuntemusta ministeriön esikuntaan.

Lue lisää:

Opetusministeri Li Andersson hallituksen avustajien määrän kasvusta: Virkamiehet uupuneita, näin varmistetaan poliittisen työn onnistuminen

Mitä tekee ministerin avustaja? Yhdessä Suomen vähiten arvostetussa ammatissa turvataan ministerin poliittinen selusta

Uskomatonta! Jesse "JerAx" Vainikka ja Topias "Topson" Taavitsainen voittivat toisen peräkkäisen Dota 2 -maailmanmestaruuden

OG juhlii voittoa PSG.LGD:sta The International 2019 -turnauksessa.

Suomalaisten edustama OG voitti turnauksen loppuottelussa Team Liquidin erin 3-1.

OG juhlii voittoa PSG.LGD:sta The International 2019 -turnauksessa.

Jesse "JerAx" Vainikan ja Topias "Topson" Taavitsaisen edustama OG on voittanut Dota 2 -pelin The International -turnauksen.

Suomalaisten edustama OG voitti turnauksen loppuottelussa Team Liquidin erin 3-1. Hallitsevana mestarina pelin maailmanmestaruuskisoina pidettävään turnaukseen tullut OG on ensimmäinen joukkue, joka on onnistunut uusimaan turnausvoittonsa.

Joukkueen jäsenistä (Vainikka, Taavitsainen, Anathan "ana" Pham, Sébastien "Ceb" Debs ja Johan "N0tail" Sundstein) tuli samalla ensimmäiset pelaajat, jotka ovat kahdeksanvuotisen turnaushistorian aikana päässeet kahdesti koskettamaan voittavalle joukkueelle annettavaa Aegis-kilpeä.

OG sai Kiinan Shanghaissa pelatun turnauksen voitosta lähes 14 miljoonan euron palkintosumman. Yhteensä turnauksessa jaettiin palkintorahoina yli 30 miljoonaa euroa, mikä tekee turnauksesta historian rahakkaimman e-urheiluturnauksen.

Nihkeä alku muuttui Topias Taavitsaisen show'ksi

Ottelun ensimmäinen peli lähti liikkeelle tasaisena. Team Liquid keräsi kuitenkin itselleen etumatkaa ennen kahdenkymmenen minuutin rajapyykkiä ja voitti myös myöhäisemmät taistelut suurella prosentilla.

Sitten OG iski. 35 minuutin kohdalla Team Liquidilla ollut, lähes tavoittamaton 19 tuhannen kultakolikon johto suli alle viidessä minuutissa.

Uutta energiaa saanut OG puski jo kohti Team Liquidin tukikohtaa, mutta pitkäksi venynyt tappelu käänsi kuitenkin pelin vielä kertaalleen Team Liquidille. Lopulta pelin voitto ja ottelun 1–0 -johtoasema irtosi Liquidille 48 minuutiss.a.

Toisessa pelissä OG aloitti huomattavasti pirteämmin kuin edellisessä. Molemmat joukkueet pelasivat huomattavasti edellispeliä aggressiivisemmin ja joukkueet tappelivat runsaasti jo ennen kahdenkymmenen minuutin täyttymistä.

Onnistuneet joukkuetappelut antoivat OG:lle pian tavoittamattoman johdon Taavitsaisen lyödessä tahtia. OG vältti pahimmat miinat ja tasoitti sarjan lukuihin 1-1.

OG:n vahva pelaaminen jatkui myös loppuottelun kolmannessa pelissä. Peli pysyi tasaisena vain hetken, minkä jälkeen Taavitsainen karkasi aivan totaalisesti Team Liquidin hallinnasta. Ottelun loppuessa Taavitsaisella oli kasassa 17 tappoa, kuusi enemmän kuin koko vastustajajoukkueella.

Neljännen pelin alussa hallinta palasi Team Liquidille. OG käänsi kuitenkin Liquidin puskun omaksi hyödykseen ja iski välittömästi täysillä vastaan. Team Liquid oli aseeton, 3-1.


Lisää aiheesta:

Finaaliin! Jesse "JerAx" Vainikan ja Topias "Topson" Taavitsaisen OG pelaa sunnuntaina kaikkien aikojen suurimman e-urheiluturnauksen voitosta Vaikeuksien kautta voittoon! Jesse "JerAx" Vainikan ja Topias "Topson" Taavitsaisen OG jyräsi kolmen parhaan joukkoon Dota 2:n miljoonaturnauksessa

Muistatko vielä OG:n satumaisen nousun The International -voittoon? Katso tästä viime vuoden turnauksen ratkaisuhetket!

Brasilian puolustusministeri: 44 000 sotilasta valmiina sammuttamaan metsäpaloja

Käärme yrittää päästä pakoon palaneelta maalta Brasilian Rondoniassa.

Ensimmäinen osasto on jo aloittanut työn.

Käärme yrittää päästä pakoon palaneelta maalta Brasilian Rondoniassa.

Brasilian armeijan sotilaat ovat aloittaneet maailmanlaajuista huomiota saaneiden metsäpalojen sammutustyön, kertoo maan puolustusministeri Fernando Azevedo.

Ministerin mukaan 44 000 sotilasta on valmiudessa lähetettäväksi sammutustehtävään.

Ensimmäinen 700 miehen osasto on jo aloittanut työt Rondonian osavaltion pääkaupungin Porto Velhon suunnalla. Sotilaiden käytössä on kaksi C-130 Hercules -kuljetuskonetta, jotka voivat pudottaa kerralla 12 000 litraa vettä.

Uutistoimisto AP:n toimittaja on lentänyt paloalueiden yläpuolella. Hän kertoo, että Porto Velhossa on kulotettu jo aiemmin sademetsästä raivattua maatalousaluetta. Toimittaja näki suuria metsäpaloja esimerkiksi Mato Grosson alueella. Ilma on hämärä valtavien savupilvien takia.

Uutistoimistojen mukaan Brasiliassa on viime päivien aikana syttynyt jälleen satoja uusia metsäpaloja.

Maa on joutunut erittäin voimakkaan kansainvälisen painostuksen kohteeksi, koska laittomaasti sytytetyt metsäpalot ovat yleistyneet tänä vuonna huomattavasti sen jälkeen, kun presidentti Jair Bolsonaro kannusti maatyöläisiä raivaamaan itselleen lisää maata sademetsästä. Hänen mukaansa metsien suojelu haittaa maan taloudellista kehitystä.

Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on uhannut estää Brasilian ja EU:n välille neuvotellun taloussopimuksen ratifioimisen.

Myös Boliviassa palaa

Eilen lauantaina Bolsonaro sanoi, että palotilanne on palaamassa normaaliksi.

Palot eivät rajoitu vain Brasiliaan. Naapurimaa Bolivian hallitus kertoo, että tänä vuonna noin 10 000 neliökilometriä metsää on poltettu. Maan presidentti Evo Morales on tukenut metsän raivaamista biopolttoaineiden tuotantoa varten.

Bolivia on lähettänyt poliiseja, palomiehiä, armeijan joukkoja ja Yhdysvalloista lainaksi saadun Boeing 747-400 SuperTanker -sammutuskoneen taltuttamaan hallitsemattomiksi päässeitä paloja.

Lue lisää:

Trump tarjosi Brasilialle apua Amazonin metsäpalojen sammuttamisessa

Metsät roihuavat nyt Amazonilla, Indonesiassa ja Siperiassa – mikä maastopaloja selittää?

Kavereita ei ehdi nähdä ja mielessä pyörii, onko yrittämisessä enää järkeä: tältä tuntuu hakea samaa opiskelupaikkaa vuosi toisensa perään

Pauliina Paloniemi

Intohimoinen hakija voi lopulta saada opiskelupaikan, tosin jossain vaiheessa mahdollisuudet päästä sisään laskevat.

Pauliina Paloniemi

Koulupaikan hakeminen voi viedä vuosikausia ja vaatia suuria uhrauksia, vaikka sisään pääsemisestä ei ole mitään takeita.

Oulusta kotoisin olevat 28-vuotias Pauliina Paloniemi ja sekä 29-vuotias Mia Monnius ovat hyvin perillä koulupaikkaa vaille jääneiden tunteista: Paloniemi tuli hylätyksi neljä ja Monnius viisi kertaa ennen pääsyä unelmien koulutukseen.

Molemmat muistavat hakemisen väsyttävänä ja stressaavana aikana, jolloin harrastukset ja sosiaalinen elämä tulivat välillä väistämättä laiminlyödyiksi.

Minuuttiaikatauluja ja suorituspaineita

Pauliina Paloniemi aloitti kuvallisen viestinnän opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa, mutta huomasi jo pian, ettei alalle ollut paloa.

Kun Paloniemi rahoitti opintojaan tekemällä markkinointimateriaalia arkkitehtitoimistolle, hän kiinnostui alasta. Arkkitehdin työt olivat kiehtoneet jo lukiossa, mutta haave oli jäänyt, koska hän ei uskonut mahdollisuuksiinsa.

Opiskeltuaan medianomiopintoja vuoden hän rohkaistui hakemaan koulutusohjelmaan.

Aikataulu oli hakemisten aikaan hurja, eikä jättänyt juuri vapaa-aikaa esimerkiksi ystävien näkemiseen. Paloniemi työskenteli edelleen arkkitehtitoimistossa ja jatkoi myös medianomiopintojaan siltä varalta, ettei pääsisi yliopistoon.

Hän harjoitteli piirtämistä ympäri vuoden, ja matematiikkaa hän kertasi useita kuukausia ennen pääsykokeita. Kolmivaiheinen pääsykoe sisälsi ennakkotehtäviä, matematiikan kokeen ja nelipäiväisen piirtokokeen.

– Minun piti alkaa harjoitella hermojen käsittelyä ja jännitystä. Kova suorituspaine sai minut lukkoon.

Virheitä, huutoa ja itkua

Mia Monnius oli halunnut koko ikänsä eläinlääkäriksi ja hakikin ensin eläinlääketieteelliseen. Eläinrakkaana ihmisenä hän ei kuitenkaan osannut kuvitella tekevänsä kivuliaita toimenpiteitä eläimille, jotka eivät ymmärrä, että niitä yritetään auttaa.

Lääkärin työssä häntä kiinnostivat muun muassa ongelmanratkaisu ja ihmisten kohtaaminen.

Veri veti lääketieteelliseen, vaikka hän oli aina ollut matemaattisissa aineissa kehno. Vielä yläasteella hän kävi matematiikan tukiopetuksessa ja lukiossakin suoritti ainoastaan pakolliset kurssit.

– Laskupäätä ei näyttänyt olevan eikä luontaista lahjakkuutta, hän naurahtaa.

Myös Monniuksen kalenteri oli pääsykokeisiin lukiessaan täpötäynnä. Hän kilpaili esteratsastuksessa ja vietti tuntikausia tallilla ratsastaen omia ja muiden hevosia. Lukeminen piti ajoittaa intohimoisen harrastamisen ympärille.

Laskujen laskeminen alkoi nollista ja Monnius raatoi niiden parissa yksin. Hän heräsi aamuviideltä laskemaan, vietti iltapäivät tallilla ja jatkoi laskemista vielä ennen nukkumaanmenoa.

Vapaa-ajan puutteen myötä hän uupui ja stressaantui niin, että oireili estekisoissakin rimakauhusta ja tulokset olivat huonoja. Valmennuksessa ylikuormittuneet aivot tekivät arviointivirheitä ja aiheuttivat vaaratilanteita.

– Valmentaja huusi minulle ja minä itkin. Se oli ihan hirveää.

Parin viimeisen hakuvuoden aikana Monnius ymmärsi höllätä.

– Pidin lukemisen seitsemässä tunnissa. Aikaisemmin tein oikein ennätyksiä ja luin viittätoista tuntia päivässä, hän kertoo.

Pettymykset murjoivat itseluottamusta

Toistuva hakeminen ei aina takaa koulupaikan saamista.

Opetushallituksen 2015–2019 tilastoimien tietojen mukaan suurin osa lääketieteelliseen ja arkkitehtuuriin tänä vuonna päässeistä oli hakenut koulutukseen ainakin kaksi kertaa peräjälkeen. Lääketieteelliseen pääsi ensiyrittämällä vain yksi viidesosa.

Kuitenkin kolmannen hakukerran kohdalla todennäköisyys koulupaikan saamiselle alkoi laskea.

Syitä tälle ei varmuudella tiedetä, eikä Opetushallituksen luvuista käy esimerkiksi ilmi, kuinka moni hakijoista on jättänyt leikin kesken tilastoidulla aikavälillä tai hakenut kouluun ennen vuotta 2015. Luvut osoittavat kuitenkin, ettei motivaatio yksistään välttämättä riitä.

– Joskus voi olla aiheellista miettiä, onko ala sittenkään oikea, jos vuosikausien hakemisesta huolimatta ei pääse kouluun, Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö toteaa.

Pauliina Paloniemeä ja Mia Monniusta vuosikausien pyrkiminen ei lannistanut, vaan kokemuksen karttumisen myötä he janosivat kouluun pääsemistä entistä enemmän. Siksi myös hylkäävä päätös kalvoi joka kerta enemmän.

Monnius muistaa pettymyksen olleen eräänkin kerran niin suuri, että hän oksensi pääsykokeen jälkeen ja oli sairas kaksi päivää.

Vaikka hakuaikojen intensiteetti ahdisti, hän ei missään vaiheessa epäillyt, että ala olisi väärä. Fysiikasta tuli yllättäen hänen vahvuutensa.

– Tunsin hirveästi ylpeyttä itsestäni, kun huomasin kehittyväni. Olin ylpeä pienistä voitoista.

Paloniemen itseluottamus oli hakuvuosien aikana koetuksella ja hän kertoo jo miettineensä, oliko yrittämisessä enää järkeä. Perheen ja ystävien tuki sai kuitenkin jatkamaan.

Koulun alku ei ollut odotetunlaista

Kun Monnius ja Paloniemi saivat vuosien uurastuksen jälkeen kuulla päässeensä kouluun, olivat reaktiot sen mukaiset.

Paloniemi ei ollut uskoa asiaa ensin todeksi. Hän päivitti opintopolun nettisivun monta kertaa, kunnes vakuuttui siitä, ettei kyseessä ollut virhe.

– Meinasin revetä liitoksistani ja soitin välittömästi kaverilleni, hän nauraa.

Viidennen kerran hakiessaan Paloniemi oli ehtinyt valmistua medianomiksi ja työtkin olivat loppuneet. Ensimmäistä kertaa ajatukset saattoi suunnata täysin pääsykokeisiin. Hän uskoo päässeensä sisään tämän ansiosta.

Paloniemi aloittaa tänä syksynä arkkitehtuurin opintojen maisterivaiheen.

Monnius tiesi onnistuneensa kuudennessa yrityksessään jo helpolta tuntuneen pääsykokeen jälkeen. Hyväksytyn vastauksen näkemisestä tuli raukea ja tyytyväinen olo. Hän pääsi lääketieteelliseen lopulta huippupisteillä.

Monnius on opiskellut nyt viisi vuotta ja valmistuu lääkäriksi vuoden päästä.

Valmistumisen jälkeen hän aikoo väitellä vielä tohtoriksi biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta. Jo vuosi opintojen aloittamisen jälkeen Monnius pääsi haaveilemaansa tutkimusryhmään.

Koulun alku ei kuitenkaan ollut kuvitellun kaltaista. Monniuksen isä kuoli yllättäen kaksi viikkoa opintojen alkamisesta. Suru otti aikaa ja koulusta pystyi iloitsemaan vasta ajan myötä.

Intensiivisinä hakuvuosina kontaktit perheen ulkopuolelle olivat olleet vähäisiä, mutta Monnius oli luottanut siihen, että kouluun pääsy muuttaisi asiat.

– Luin yksinäisenä monen vuoden ajan ja ajattelin, että lääkiksessä se elämä alkaa ja saan kavereita.

Sittemmin koulusta on löytynyt laaja kaveripiiri ja parhaat ystävät.

Monnius muistuttaa, ettei hakeminen ole kenellekään helppoa. Hän oli kokenut vähättelyä muun muassa perheensä hyvätuloisuuden vuoksi.

– On esimerkiksi turha ajatella, että helppoa jonkun varakkaasta perheestä olevan on hakea. Ikinä ei tiedä, millaista siellä perheessä on.

Ei ole tyhmyyttä hakea monesti

Molemmat naiset näkevät pitkästä hakuajasta olleen hyötyä opinnoissa. Prosessin aikana ehti paitsi viilata taitoja myös kasvaa henkisesti.

Mia Monnius ei usko, että olisi päässyt biokemian tutkimusryhmään, jos olisi päässyt lääketieteelliseen suoraan lukiosta. Hakuaikana karttuneiden taitojen myötä opinnot lääketieteellisessä ovat sujuneet vaivattomasti.

Sinnikkäät hakijat huomataan myös koulussa.

Rakennusopin opettaja Petri Aarnio Oulun yliopistosta on huomannut, että koulupaikan eteen uurastaneilla on yleensä kova motivaatio opintojen aikana.

– Kyllä se näkyy. Useamman kerran alalle pyrkivä on yleensä aika varma, että ala on hänelle oikea, hän sanoo.

Pauliina Paloniemen mielestä hakemiselle ei kannata asettaa takarajaa, koska tämä luo ainoastaan turhia paineita.

– Halusin mieluummin katsoa kuin katua, vei hakeminen kuinka monta vuotta tahansa.

Mikäli kouluun ei pääse, ei sitä Paloniemen mukaan kannata silti vähätellä. Hakijoita lohdutetaan usein sanomalla, että vuosi on lyhyt aika ja uusi mahdollisuus koittaa pian.

Hänen mielestään kaksitoista kuukautta on kuitenkin etenkin nuoren elämässä pitkä aika. Kun kaverit ovat saaneet opiskelupaikan, voi hylätyksi tullut hakija potea kuulumattomuuden tunnetta.

Monnius puolestaan haluaa muistuttaa, ettei se ole tyhmyyden merkki, jos kouluun ei pääse heti ensi yrittämällä.

– Olen sanonut nuorille, että on hyvä, jos joudut hakemaan monta kertaa. Sitten olet sisään päästessäsi vain fiksumpi, hän sanoo.

Keskustele aiheesta kello 22.00 asti!

Lue seuraavaksi:

Katso, mihin korkeakouluihin oli vaikeinta päästä ja mille alalle pääsi helpoiten – taidealalla tiukkaa, tekniikkaan vähiten tungosta

Pinja oli yksi harvoista ja valituista: "Vieläkin on epäuskoinen olo" – Katso Ylen hakukoneesta, mistä opiskelupaikoista kilpailtiin kovimmin

Todistuksen merkitys yhä tärkeämpi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa – "On hyvä, että ylioppilastodistuksesta on jotain hyötyä"

Tiesitkö nämä 10+1 asiaa kutsunnoista? Seurasimme, mitä kutsunnoissa nykyisin tapahtuu

Aleksi Hartikainen ja Aapeli Alava juttelevat kutsunnoissa.

Kutsuntoista saa myöhästyä, mutta niistä ei saa jäädä pois ilmoittamatta.

Aleksi Hartikainen ja Aapeli Alava juttelevat kutsunnoissa.

Nuori mies saa postia Puolustusvoimilta jo heti alkuvuodesta. Kirjeessä kerrotaan, milloin ja missä kutsunnat järjestetään.

Kokosimme listan asioista, jotka kannattaa muistaa ennen kutsuntoja ja itse tilaisuudessa. Olimme myös mukana kutsuntatilaisuudessa Kuopiossa.

1. Tutustu eri vaihtoehtoihin jo etukäteen

Kutsunnoissa tehdään kolme päätöstä: päätös palveluskelpoisuusluokasta, palvelusajankohdasta ja palveluspaikasta.

Kutsuntoihin kannattaa valmistautua tutustumalla etukäteen kutsuntapostin mukana kotiin lähetettyyn Varusmies-kirjaseen tai Puolustusvoimien verkkosivuihin. Niiden kautta saa tietoa eri palvelustehtävistä.

Palvelukseen voidaan määrätä vain palveluskelpoinen asevelvollinen. Kelpoisuudesta päätetään niiden tietojen perusteella, jotka saadaan asevelvolliselta itseltään, terveystarkastuksesta tai mahdollisesta soveltuvuuskokeesta.

Kutsunnoissa tehdään tarvittaessa päätös myös palveluksesta vapauttamisesta.

2. Pidä huolta fyysisestä kunnosta

Jos kunto on päässyt rapistumaan, tai haluat muuten kohottaa kuntoa ennen palveluksen alkua, kannattaa tutustua Puolustusvoimien MarsMars.fi-kuntoilusovellukseen. Sovellus tarjoaa useita treeniohjelmia

3. Ota henkkarit mukaan

Muista ottaa mukaan ajokortti, passi tai poliisin myöntämä henkilöllisyystodistus. Ota mukaan myös lääkärintodistus, jos terveydentilassasi on tapahtunut joku muutos ennakkoon tehdyn terveystarkastuksen jälkeen.

4. Ilmoita, jos et pääse paikalle

Jos tiedät jo hyvissä ajoin, että et pääse paikan päälle esimerkiksi leikkauksen tai muun syyn takia, ilmoita siitä oman alueesi aluetoimistoon. Viime hetken sairastumisestakin pitää olla lääkärin kirjoittama todistus.

Jos et ole ilmoittanut esteestä ja et saavu paikalle, aluetoimiston upseerit soittavat perääsi. Esimerkiksi Kuopion kutsunnoista soitettiin muutamalle poissaolijalle. Paikalle voi siis tulla myöhässä, mutta ei voi olla poissa ilmoittamatta.

5. Varaudu juhlapuheisiin

Kuopiossa kutsuntatilaisuus alkoi maanantaiaamuna klo 9. Kutsuntakirjeessä paikalle pyydetään tulemaan varttituntia aikaisemmin, jonka aikana kerrottiin päivän ohjelma.

Tasan klo 9 majuri Mika Saastamoinen pyysi kaikkia nousemaan ylös. Tämän jälkeen Saastamoinen ilmoitti osaston (tarkoittaa joukkoa, joka oli paikalla kutsunnoissa) Pohjois-Savon aluetoimiston päällikölle everstiluutnantti Markku Puustiselle.

Tilaisuuden ensimmäisen 45 minuutin aikana kuultiin puolustusvoimien, kaupungin ja seurakuntien edustajien puheet.

Tervehdyspuheenvuorojen jälkeen ei taputeta.

Kutsunnoissa saattaa olla paikalla sotaveteraaneja. Kuopiossa kutsuntoja seurasi 94-vuotias alikersantti Panu Muraja.

Puheiden lomassa näytettiin kaksi videota. Toisessa esiteltiin puolustusvoimien eri joukko-osastoja. Toisessa videossa veteraanit kertoivat omista kokemuksistaan sodan aikana. Osa pohti, mitä he ajattelevat Suomen puolustamisesta nyt.

Kutsunnoissa saa välipalaa. Kuopiossa tarjolla oli kahvia ja täytetyt sämpylät jokaiselle. Kahvitauolla edestakaisin kulkevia nuoria miehiä muistutettiin, että lakki kuuluu ottaa pois päästä sisälle tultaessa.

6. Valmistaudu vastaamaan terveyskyselyyn

Kutsunnoissa vastataan Sotilaslääketieteenkeskuksen terveyskyselyyn. Kysymykset liittyvät kutsunalaisen fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen.

7. Huoliasi kuullaan

Itse kutsuntainfo alkaa kaiken edellä kerrotun jälkeen. Kuopiossa se alkoi klo 10.30. Infossa kerrottiin muun muassa eri palvelusvaihtoehtoja ja esiteltiin Pohjois-Savon kiintiöjoukko-osastoja. Samalla käytiin läpi varusmiehen sosiaalisiin asioihin liittyviä seikkoja, joita on hyvä ottaa huomioon ennen varusmiespalvelusta.

Kutsunnoissa on aina mukana Aikalisä-työntekijä, jonka kanssa voi keskustella omasta elämäntilanteesta, oli huoli mikä tahansa. Osassa kutsuntoja jokainen kutsunnanalainen käy myös Aikalisä-työntekijän pakeilla. Työntekijä auttaa koko palvelusajan, kutsunnoista siviiliin.

8. Kutsuntalautakunta tekee lopullisen päätöksen

Kutsuntalautakunnat aloittavat työskentelynsä infon jälkeen. Kuopiossa kutsunnanalaiset oli jaettu etukäteen kolmeen ryhmään. Ryhmät oli nimetty Nato-radioaakkosien mukaan: Alfa, Bravo ja Charlie.

Tämän jälkeen jokainen ryhmän jäsen kutsuttiin toimistosihteerin luokse, joka ohjasi nuoren kutsuntalautakunnan eteen. Tarvittaessa nuori käy ennen lautakuntaa joko sairaanhoitajan ja lääkärin tai sairaanhoitajan tai lääkärin luona. Lääkäri ei välttämättä ole sama henkilö, joka on tehnyt ennakkoterveystarkastuksen


Kutsuntalautakunta päättää siis palveluskelpoisuudesta ja sen perusteella palvelukseen määräämisestä tai palveluksesta vapauttamisesta.

9. Älä poistu paikalta ennen kuin saat luvan

Isommilla paikkakunnilla pääsyä kutsuntalautakunnan eteen saattaa joutua odottamaan monta tuntia. Paikalta voi poistua välillä. Se kannattaa kuitenkin muistaa, että lopullisesti kutsuntatilaisuudesta saa poistua vasta sen jälkeen, kun on saanut siihen luvan.

Ajankuluksi kutsunnanalaisille esitellään kiintiöjoukko-osastojen ja erikoisjoukkojen aineistoa ja taisteluvarustusta.

10. Kutsuntoihin on päästävä

Asevelvollisuuslain mukaan oppilaitoksen tai työnantajan on annettava kutsunnanalaiselle mahdollisuus osallistua tilaisuuteen.

10+1 Kenellä on motii ja kenellä ei?

Kenenkään motivaatiota ei testata erikseen. Sopivaa testiä ei ole edes olemassa. Motivaatiotaso paljastuu yleensä palveluksen aikana. Tarvittaessa asiasta keskustellaan avoimesti alokkaan kanssa.

Sen sijaan puolustustahtoa mitataan aika ajoin arvotutkimuksissa. Esimerkiksi viime vuoden marraskuussa uutisoitiin, että vain joka toinen nuori on valmis puolustamaan aseellisesti Suomea.

Lue lisää:

Varusmiesliitto haluaa naiset kutsuntoihin, Puolustusvoimat vastustaa – puolustusministeri Kaikkonen: "Asiaa kannattaa selvittää"

Time-lehti valitsi keskustakirjasto Oodin sadan kiinnostavimman kohteen joukkoon maailmassa

En vy ut över tredje våningen på centrumbiblioteket Ode. En kvinna sitter på en soffa och arbetar med sin dator.

Oodi on myös yksi finalisteista maailman parhaaksi julkiseksi kirjastoksi. Voittaja julkaistaan ensi tiistaina.

En vy ut över tredje våningen på centrumbiblioteket Ode. En kvinna sitter på en soffa och arbetar med sin dator.

Arvovaltainen amerikkalainen Time–lehti on valinnut Helsingin keskustakirjasto Oodin maailman sadan kiinnostavimman kohteen listalleen.

Time kuvailee World's Greatest Places 2019 –listallaan Oodia tulevaisuuden kirjastoksi robotteineen, pelihuoneineen, äänitysstudioineen ja elokuvateattereineen. Kolmannen kerroksen Kirjataivas saa myös huomiota.

Listalle on Oodin lisäksi päässyt kaksi muuta kirjastoa, Calgaryn keskuskirjasto Kanadassa ja Hanoin VAC-kirjasto Vietnamissa.

Muita listan kulttuurikohteita ovat muun muassa Qatarin kansallismuseo, Dohassa, Museum of Black Civilizations Dakarissa, Senegalissa ja Uluru-Kata Tjutan kansallispuisto, Australian Pohjois-Territoriossa.

Time listaa vuosittain kohteita puistoista ravintoloihin ja kulttuurikohteisiin toimittajiltaan, kirjeenvaihtajiltaan ja alan asiantuntijoilta keräämänsä listan perusteella. TOP–100–listalle pääsyn kriteereitä ovat muun muassa omaperäisyys, kestävyys ja vaikuttavuus.

Oodi on myös yksi neljästä ehdokkaasta maailman parhaaksi kirjastoksi Kirjastojen kansainvälisen kattojärjestön IFLAn ja IT-yritys Systematic Vuoden julkinen kirjasto –palkinnon saajaksi.

Palkintoa haki yhteensä 16 kirjastoa eri puolilta maailmaa. Finalistit valitsi IFLAn alan asiantuntijoista koostuva kansainvälinen tuomaristo. Voittaja julkistetaan tiistaina 27. elokuuta Ateenassa.

Mies kuoli mönkijäonnettomuudessa Virolahdella

Mönkijä

Ilmoitus onnettomuudesta tehtiin hätäkeskukseen aamulla hieman kello kuuden jälkeen.

Mönkijä

Mies kuoli mönkijäonnettomuudessa Virolahdella Niemeläntiellä sunnuntain vastaisena yönä, kertoo Kaakkois-Suomen poliisi.

Ilmoitus onnettomuudesta tehtiin hätäkeskukseen aamulla hieman kello kuuden jälkeen.

Poliisi epäilee, että vuonna 1963 syntynyt Virolahdelta kotoisin ollut mies menetti kuljettamansa mönkijän hallinnan ja suistui tieltä.

Poliisi jatkaa onnettomuuden syiden selvittämistä. Paikalle hälytettiin myös onnettomuustutkintalautakunta.

Tommi Mäkisen johtama Toyota nappasi historiallisen kolmoisvoiton! Latvala nousee toista kertaa peräkkäin palkintokorokkeelle

Ott Tänak

Ott Tänak vahvisti asemiaan MM-sarjan kärjessä.

Ott Tänak

Yle Urheilun kaiken rallisisällön lähetysaikoineen löydät osoitteesta yle.fi/mmralli. Sieltä pääset muun muassa lukemaan tuoreimmat uutiset ja katsomaan puhuttavimmat videoklipit jokaiselta erikoiskokeelta.

Rallin MM-sarjaa johtava Toyotan Ott Tänak voitti Saksan osakilpailun. Saksan ralli oli onnistunut suomalaisen Tommi Mäkisen johtamalle Toyotalle, sillä talli nappasi kolmoisvoiton. Kris Meeke oli toinen ja Jari-Matti Latvala kolmas.

Suomalaiskuljettaja Latvalalle palkintokorokesijoitus on toinen peräkkäinen.

Kolmoisvoitto on Toyotan historian ensimmäinen. Toyota nousi kolmoisjohtoon jo lauantaina, kun Hyundain Thierry Neuville kärsi rengasrikon. Sunnuntaina Mäkisen suojatit ajoivat fiksusti ja pitivät asemansa.

– Voin sanoa, että paineet olivat kovat! Tämä oli vahva suoritus ilman virheitä, mikä on kaikista tärkeintä, Latvala sanoi WRC:lle maalissa.

Tänak kasvatti MM-sarjassa eroa Citroënin Sébastien Ogieriin ja Neuvilleen, jotka molemmat kärsivät rengasrikon lauantaina. Neuville oli neljäs ja Ogier seitsemäs. Ogierin tallikaveri Esapekka Lappi oli tallimääräyksen jälkeen kahdeksas.

– Tämä oli todella vaikea viikonloppu. Oli haastavaa löytää vauhtia ja itseluottamusta. Otimme pieniä askeleita eteenpäin, mutta se ei ole riittävästi tällä hetkellä, Lappi sanoi.

Fordin Teemu Sunisen kohtaloksi koitui tekninen vika Saksan rallin toisella erikoiskokeella. Hän ajoi kuitenkin hyviä aikoja lauantaina ja sunnuntaina. Power Stagella toiseksi ajanut Suninen nappasi tärkeät neljä lisäpistettä.

– Kaksi viimeistä päivää menivät todella hyvin ja olen pystynyt pitämään hyvää vauhtia asfaltilla. Sitä tavoittelimmekin, Suninen kertoi.

WRC2 Pro -luokassa ajava Skodan Kalle Rovanperä ajoi lauantaina kaksi kertaa ulos, mikä pudotti hänet luokkansa voittotaistelusta. WRC2 Pro -luokan voitti Skodan Jan Kopecky. Rovanperä sijoittui kolmanneksi.

MM-sarjaa on jäljellä neljä osakilpailua. Seuraava ajetaan Turkissa syyskuun puolivälissä.

SAKSAN MM-RALLIN LOPPUTULOKSET

1) Ott Tänak (Toyota) 3:15.29,8
2) Kris Meeke (Toyota) + 20,8
3) Jari-Matti Latvala (Toyota) + 36,0
4) Thierry Neuville (Hyundai) + 58,5
5) Dani Sordo (Hyundai) + 1.16,6
6) Andreas Mikkelsen (Hyundai) + 1.46,2
7) Sébastien Ogier (Citroën) + 1.56,3
8) Esapekka Lappi (Citroën) + 2.02,2
9) Gus Greensmith (Ford) + 6.22,2
10) Takamoto Katsuta (Toyota) + 8.19,2
--

16) Kalle Rovanperä (Skoda) + 14.48,3
29) Teemu Suninen (Ford) + 41.54,2

Esapekka Lappi putosi kahdeksanneksi ja Dani Sordo viidenneksi tallimääräyksien takia. Molemmat ottivat lopussa aikasakot, jotta maailmanmestaruudesta taistelevat Neuville ja Ogier nousevat tulosiltassa.

POWER STAGEN TULOKSET JA LISÄPISTEET

1) Thierry Neuville (Hyundai) 7.30,2 (viisi lisäpistettä)

2) Teemu Suninen (Ford) + 1,3 (neljä lisäpistettä)

3) Jari-Matti Latvala (Toyota) + 1,5 (kolme lisäpistettä)

4) Kris Meeke (Toyota) + 2,9 (kaksi lisäpistettä)

5) Sébastien Ogier (Citroën) + 3,2 (yksi lisäpiste)

KULJETTAJIEN MM-PISTETILANNE:

1) Ott Tänak (Toyota) 205

2) Thierry Neuville (Hyundai) 172

3) Sébastien Ogier (Citroën) 165

4) Kris Meeke (Toyota) 80

5) Andreas Mikkelsen (Hyundai) 79

6) Elfyn Evans (Ford) 78

7) Jari-Matti Latvala (Toyota) 74

8) Teemu Suninen (Ford) 70

9) Dani Sordo (Hyundai) 62

10) Esapekka Lappi (Citroën) 62


Lue myös:

Tommi Mäkinen selittää kummallisen pitkäksi venyneitä sopimusneuvotteluita – yhden miehen päätös käynnistää dominoefektin

Katso Saksan MM-rallin tulokset, huippuhetket ja parhaat videot tästä jutusta: Toyota kolmoisvoittoon – Tänak vahvisti asemiaan MM-sarjan kärjessä

Kalle Rovanperä menee lokakuussa armeijaan: "Toivottavasti ne päästävät minut ajamaan"

Juttua korjattu: Muutettu tuloslista tallimääräyksien jälkeen oikeaksi. Lisätty kuljettajien MM-pistetilanne.

Seurasimme Ruotsi-ottelun tapahtumia hetki hetkeltä – kolmoisvoittoja napsinut Ruotsi repi lopulta selkeän maaotteluvoiton

Hurske Neziri ja Korte

Suora lähetys Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa kello 14.20 ja Yle Puheessa kello 14.25 alkaen.

Hurske Neziri ja Korte

EU kehottaa virkamiehiään välttämään Finnairia budjettisyistä – Finnairin lennot voivat maksaa moninkertaisesti kilpailijoihin verrattuna

Finnair.

EU-puheenjohtajakausi lisää työnantajan maksamia lentomatkoja Brysselin ja Helsingin välillä, eikä kilpailua reitillä ole.

Finnair.

Ainakin osaa EU:n työntekijöistä on pyydetty välttämään Finnairin lentoja Brysselin ja Helsingin välillä niiden hinnan vuoksi.

Euroopan ulkosuhdehallinnon virkamiehille lähetettiin perjantaina viesti, jossa suositeltiin painokkaasti harkitsemaan halvempia vaihtoehtoja suorille Finnairin lennoille. Euroopan ulkosuhdehallinto eli EU:n "ulkoministeriö" huolehtii unionin diplomaattisista suhteista.

– Budjettiosastolta tuli perjantaina tällainen yleinen viesti koko henkilökunnalle, jossa kehotettiin suoraan, että budjettisyistä käytettäisiin muita yhtiöitä kun Finnairia, koska hinnat saattavat olla jopa kolmasosan siitä, mitä Finnair laskuttaa, kertoo ulkosuhdehallinnon virkamiehenä työskentelevä Tuula Peussa STT:lle.

Peussan tiedossa ei ole, onko viestiä lähetetty muillekin EU-organisaatioille.

Viestissä todetaan, että Suomen puheenjohtajakauden aikana matkat Helsinkiin lisääntyvät huomattavasti. Suomen puolivuotinen kausi EU:n puheenjohtajana alkoi heinäkuun alussa.

– Koska hintaero KLM:n, Lufthansan tai Air Francen lennon sekä suoran Finnairin lennon välillä on todella merkittävä (matka Amsterdamin, Münchenin tai Pariisin kautta voi maksaa vain kolmanneksen Finnairin ehdottamasta hinnasta) ja pysähdykset ovat todella lyhyitä (40-55 minuuttia) ja joissain tapauksissa lähtö ja saapuminen on Brysselin Midi-rautatieasemalta, painavasti suosittelemme harkitsemaan halvemman vaihtoehdon käyttöä, kun mahdollista, kirjoitetaan viestissä vapaasti suomennettuna.

Käytännössä halvempi vaihtoehto on ostaa vaihdollinen lento tai mennä alkumatka junalla. Jotkin lentoyhtiöt tarjoavat yhdistettyjä juna- ja lentolippuja.


Osloon ja Tallinnaan alle 100 euroa, Helsinkiin 280 euroa


Finnairin lentohinta Brysselin ja Helsingin välillä todella on huomattava verrattuna vaihdollisiin yhteyksiin. Finnair on Brysselin ja Helsingin välisissä suorissa lentoyhteyksissä ainoa toimija, eli kilpailua ei ole. Väliä matkataan erityisesti EU-asioissa, jolloin maksaja on tyypillisesti joku muu kuin lentomatkustaja itse.

Esimerkiksi marraskuun alkuun saa Brysselistä Helsinkiin suorat meno-paluulennot halvimmillaan noin 280 eurolla. Sama matka esimerkiksi SAS:lla tai AirBalticilla yhdellä vaihdolla maksaa samaan aikaan noin 170 euroa, vaikka valitsisi alle tunnin vaihtoajan.

Vähintään sadan euron hintaero Finnairin ja edullisempien vaihtoehtojen välillä pysyy, vaikka katsoo lentohintoja esimerkiksi ensi helmikuulta.

Vaihdolliset lennot ovat tunnetusti suoria halvempia, mutta Finnairin Bryssel-Helsinki-lennot ovat kalliita myös, jos niitä vertaa suoriin lentoihin Brysselistä esimerkiksi Osloon, Tukholmaan tai Tallinnaan.

Marraskuuksi suoria edestakaisia lentoja saa Brysselistä näihin kolmeen kaupunkiin alle satasella, Tukholmaan parillakympilläkin, jos lentää halpalentoyhtiö Ryanairilla kaukaisemmille kentille. Helsinkiin lentoja ei irtoa kuin vajaalla 300 eurolla.

Kyse ei ole pelkästään Finnairin kalleudesta, vaan myös Brysselin-reitin kalleudesta. Finnairin suoria meno-paluulentoja Amsterdamista Helsinkiin saa marraskuulle noin 130 eurolla. Hintoja on katsottu lentoyhtiöiden omilta sivuilta sekä Skyscanner-sivustolta.


Helsingin-reitillä ei painetta olla kilpailukykyinen


Mikä Brysselin-lennoissa maksaa, Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist?

Lentojen hintaan vaikuttaa Tallqvistin mukaan lennon arvioitu kysyntä, varaushetki, sisältyvät palvelut, kuten matkatavarat, sekä se, voiko lippua vaihtaa ja millä hinnalla – sekä kilpailu. Sitä ei Brysselin-reitillä ole.

– Lennot hinnoitellaan markkinapohjaisesti. Esimerkiksi Tukholman-reitillä on muitakin lentoyhtiöitä, jotka lentävät suoraan, ja silloin hinnan täytyy olla kilpailukykyinen.

Hintaero on niin merkittävä, että EU:n ulkosuhdehallinnossa työskentelevä Peussa kertoo, että hänen lisäkseen moni suomalaistuttava on siirtynyt Finnairilta vaihdollisiin lentoihin jo ennen ohjeistustakin. Säästetty hinta on Peussan mukaan merkittävä erityisesti lomakautena, kun hinnat ovat ylipäätään tavallista korkeampia.

– Mieluummin lennän vaihdon kautta, kun vaihto Kööpenhaminasta tai Tukholmasta on monesti alle tunnin, ja siinä voittaa 200 euroa.

Vaihdollinen lento on tyypillisesti suoraa halvempi, toteaa myös Tallqvist.

– Miksi muuten ihminen ostaisi vaihdollisen lennon ja käyttäisi matkustukseen pidemmän ajan ja vaivan.


Kallis hinta ajaa ilmaston kannalta huonompaan vaihtoehtoon


Vaihdollinen lento tuottaa kuitenkin selvästi enemmän ilmastopäästöjä kuin suora. Lentoonlähtöön voi kulua jopa 25 prosenttia koko matkan polttoaineenkulutuksesta, kertoo Finavia.

– Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita lentojensa päästövaikutuksista toivottavasti myös katsovat, kuinka paljon lento aiheuttaa päästöjä. Eli suorat lennot suorinta mahdollista tietä ovat myös yleensä päästöjen kannalta paras vaihtoehto, Tallqvist sanoo.

Hinnassa päästöt eivät kuitenkaan näy, joten kuluttaja voi joutua maksamaan ilmastovalinnasta suuren laskun ainakin Brysselin-välillä.

– Hinnat määräytyvät markkinapohjaisesti ihan joka puolella maailmassa ja kaikilla lentoyhtiöillä, Tallqvist sanoo.

STT ei tavoittanut lauantaina EU:n ulkosuhdehallintoa kommentoimaan ohjeistusviestiä. Komission tiedottaja Johannes Bahrke kuitenkin kertoi yleisellä tasolla, että komissiolla ja ulkosuhdehallinnolla on tiukat säännöt siitä, että kaikki henkilöstön matkat ovat mahdollisimman kustannustehokkaita.

– Tämä käsittää ylärajan hotellikuluille kohteesta riippuen ja samoin säännön, jonka mukaan on valittava kaikista tarkoituksenmukaisin kulkuväline, Bahrke kertoi sähköpostitse.

Suomalaisesta Mikaelista tuli kalifaatin lapsi: "En tiennyt, että mulle tulee käymään elämässä näin"

Mies kuvattuna takaa.

Mikael lähti 14-vuotiaana perheensä mukana Isisin alueelle Syyriaan. Nyt, 18-vuotiaana, hän on kurdien nuorisovankilassa ja äiti al-Holin leirillä.

Mies kuvattuna takaa.

TAL MAAROUF, SYYRIA. Kun Mikael tuodaan haastateltavaksi nuorisovankilan johtajan huoneeseen, hänellä ei ole käsirautoja. Saattajalla ei ole asetta.

Ensimmäiseksi hän kysyy äidistään. Onkohan äiti elossa?

Häkellys näkyy kasvoilta, kun Mikael kuulee, että äiti ja kaksi sisarusta ovat Itä-Syyriassa al-Holin leirillä, jonne on koottu naisia ja lapsia terroristijärjestö Isisin aiemmin hallitsemalta alueelta.

Onko se varmasti hän? Mikä on nimi?

Varmistusten jälkeen Mikael uskoo.

Äidin kohtalo on ollut koko ajan mielessä, Mikael sanoo. Hän on valvonut, välillä on ollut vaikea keskittyä mihinkään.

Mikaelilla on ollut paljon aikaa ajatella. Hän on viettänyt viimeiset puolitoista vuotta tässä kurdien ylläpitämässä nuorisovankilassa.

Viralliselta nimeltään paikka on Hourin nuorison deradikalisaatiolaitos. Sen tarkoitus on auttaa nuoria irtautumaan väkivaltaisesta ääriajattelusta.

Laitosta kutsutaan tässä jutussa myös vankilaksi, sillä osa nuorista on tuomittuja vankeja.

Mikael sanoo, ettei ole puhunut suomea sen koommin, kun hänet otettiin kiinni alkuvuodesta 2018. Hän kertoo, ettei ole sen jälkeen myöskään kuullut äidistään ja sisaruksistaan.

Mikael ei ole hänen oikea nimensä. Yle ei kerro hänen henkilöllisyyttään turvallisuussyistä.

Hourin laitos on vajaan tunnin ajomatkan päässä Syyrian kurdialueen epävirallisesta pääkaupungista Qamishlista. Se sijaitsee syrjäisessä pikkukylässä, jossa monet taloista vaikuttavat autioilta.

Tänne on sijoitettu noin sata 11–18-vuotiasta poikaa ja nuorta miestä, joita laitoksessa kutsutaan kalifaatin lapsiksi. Moni heistä on päätynyt vanhempiensa kautta tekemisiin Isisin kanssa.

Osa nuorista on täällä sen takia, että heidän vanhempansa ovat vankilassa tai leireillä. Näin on etenkin ulkomaalaisten nuorten tapauksessa.

Jotkut nuorista ovat sen sijaan vankilanjohtajan Musab Mohammedin mukaan tehneet vakavia rikoksia. Tänne on tuotu myös poikia, jotka ovat tappaneet ihmisiä Isisin riveissä.

Nuorille määrättävät rangaistukset ovat pisimmillään seitsemän vuotta vankeutta.

Mohammedin mukaan nuoriin suhtaudutaan kuitenkin uhreina. Tarkoituksena on kuntouttaa heitä palaamaan normaaliin elämään.

– Äiti tai isä on tuonut heidät kalifaattiin. He eivät ole itse tulleet, Mohammed sanoo.

Kalifaatti on Isisin oma nimitys alueelle, jota terroristijärjestö hallitsi. Kesällä 2014 Isis julisti perustaneensa kalifaatin eli islamilaisen valtion Syyriaan ja Irakiin. Alue veti puoleensa eurooppalaisia vierastaistelijoita.

Isis hallitsi raa’alla väkivallalla. Maailmalle levisi kuvia teloituksista ja jesidien kansanmurhaa pakenevista ihmisistä.

Koillis-Syyriassa kurdit nousivat vastarintaan. Kurdijoukot ajoivat Isisin Kobanen kaupungista alkuvuonna 2015 länsiliittouman iskujen tuella. Syyrian sisällissodan mittaan kurdit saivat haltuunsa laajoja alueita Pohjois-Syyriassa.

Kurdien käytännössä itsenäinen hallinto ylläpitää vankiloita ja al-Holin kaltaisia leirejä yhdessä kurdien ja arabien muodostamien SDF-joukkojen kanssa.

Suomesta lähtenyt Mikael päätyi kurdien huostaan viime vuonna, kun kurdijoukot valtasivat Isisin aluetta. Sinne Mikael oli tullut perheensä mukana.

Suurin osa Hourin nuorisolaitoksen noin sadasta nuoresta on syyrialaisia. Ulkomaalaisia on Mikaelin arvion mukaan kolmisenkymmentä.

Joukossa on hänen mukaansa muun muassa yksi ruotsalainen, ranskalainen ja amerikkalainen. Nuoria on myös esimerkiksi Indonesiasta ja Venäjältä.

Nuorisovankilan johtaja ja toinen työntekijä ovat paikalla haastattelutilanteessa. He eivät ymmärrä suomea eivätkä puutu keskusteluun. On kuitenkin mahdotonta tietää, uskaltaako Mikael puhua täysin vapaasti elämästään Syyriassa.

Hourissa nuoret asuvat makuusaleissa. Niitä ei pääse nyt katsomaan. Mikaelin huoneessa nukkuu hänen mukaansa yhteensä kymmenen poikaa.

Aamuherätys on seitsemältä, sitten on liikuntaa. Aamupäivisin yhdeksästä kahteentoista on ollut oppitunteja, mutta nyt opettajia ei ole näkynyt kahteen kuukauteen. Koulujen pitkän kesäloman lisäksi mahdollinen syy on kurdihallinnon heikko taloudellinen tilanne.

Johtaja Musab Mohammedin mukaan laitoksessa on koulun lisäksi työpajoja, joissa opetetaan esimerkiksi parturin ja suutarin ammatissa vaadittavia taitoja. Hän esittää toiveen, että Euroopan maat tukisivat laitosta, jotta opetusta voitaisiin kehittää.

– Jos olisi tietokoneet, voisimme pitää haastavampia työpajoja, hän sanoo.

Mikael sanoo, että pojat katsovat telkkaria ja elokuvia ja pelaavat jalkapalloa ja lentopalloa. He myös opettelevat kädentaitoja. Mikael näyttää tekemiään helmikoruja. Kolmesti päivässä syödään, Mikael kertoo ja kehuu ruokaa hyväksi.

Pojat myös siivoavat ja osallistuvat ruoanlaittoon, johtaja kertoo.

Tuntuuko tämä paikka vankilalta?

– Ei oikein tunnu. Niin kuin koulu, Mikael sanoo.

Samassa kurdien nuorisovankilassa ovat aiemmin vierailleet brittilehti The Telegraphin ja uutistoimisto AFP:n toimittajat. Heidät on päästetty nuorten asuin- ja opetustiloihin. Jutut valokuvineen tukevat johtajan ja Mikaelin kertomusta laitoksen toiminnasta.

Kurdialueen vankilaolot vaikuttavat olevan hyvällä tolalla verrattuna esimerkiksi naapurimaan Irakin tilanteeseen.

Irakissa Isis-vankeja pidetään oloissa, joita ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kuvannut alentaviksi. Vankilat ovat osin niin täynnä, että selleihin ei mahdu patjoja, joilla vangit voisivat nukkua. Kuolemantuomioita on jaettu paljon.

Aikuisten Isis-vankien kohtelusta Syyrian kurdialueella tiedetään vähemmän kuin nuorten kohtelusta. Esimerkiksi Human Rights Watchin tutkija Letta Tayler kertoo Ylelle sähköpostitse, ettei ole päässyt vierailemaan aikuisten pidätyskeskuksissa. Hänen tietojensa mukaan ulkomaalaisten pidätyskeskuksiin on ylipäänsä vierailijoilta pääsy kielletty.

Yle ei saanut lupaa vierailla kurdialueella sijaitsevassa aikuisten vankilassa, jossa tiettävästi pidetään Suomesta Isisin alueelle lähtenyttä miestä. Vankilan ulkopuolelle kuitenkin tuotiin ruotsalainen mies kahlittuna Ylen haastateltavaksi.

Mies kertoi, ettei tullut paikalle vapaaehtoisesti, eikä hän halunnut antaa haastattelua.

Sanomalehti Washington Post on käynyt kurdialueen epävirallisessa pääkaupungissa Qamishlissa vankilassa, jossa pidetään jo oikeusistuimessa tuomion saaneita aikuisia Isis-vankeja. Kurdit eivät käy oikeutta ulkomaalaisia vankeja vastaan, joten vankilan asukkaiden voi päätellä olevan syyrialaisia.

Lehden mukaan vangit saavat laitoksessa muun muassa taideterapiaa.

Human Rights Watchin Tayler arvioi Washington Postissa, että kurdit pyrkivät osoittamaan oikeusjärjestelmänsä olevan reilu ja kansainvälisten standardien mukainen myös siinä toivossa, että he saisivat apua ulkomailta.

Mikael sanoo olleensa 14-vuotias, kun hän päätyi perheensä mukana Syyriaan. Yle ei ole voinut vahvistaa hänen kertomaansa riippumattomista lähteistä.

Perhe on alun perin kotoisin konfliktialueelta, mutta asui Suomessa yli kymmenen vuotta. Mikael, hänen äitinsä ja sisaruksensa ovat Suomen kansalaisia.

Emme kerro jutussa tunnistettavia yksityiskohtia perheestä heidän turvallisuutensa vuoksi. He ovat lähtöisin maasta, jossa sivulliset sukulaiset voisivat joutua vaikeuksiin, jos heihin kohdistuisi kielteistä huomiota.

Mikael kertoo muuttaneensa äitinsä ja sisarustensa kanssa Suomesta ensin Turkkiin kesken kuudennen luokan. Isä oli kuollut jo vuosia aiemmin. Isoäiti jäi Suomeen, ja Mikaelin mukaan äiti sanoi, että vuoden päästä palattaisiin takaisin.

Mikaelin mukaan äiti oli perustellut Turkkiin lähtöä sairaudellaan ja sillä, että lapset voisivat opiskella arabian kieltä.

– Oltiin siellä noin kolme kuukautta, niin äiti meni naimisiin siellä. Sitten äidin mies toi meidät tänne, Mikael sanoo.

– Mä olin pieni, en tajunnut mitään. Kun me tultiin Syyriaan, mä luulin, että me oltiin vielä Turkissa. Sitten mä ymmärsin.

Yle on haastatellut aiemmin Mikaelin isoäitiä. Mikaelin kuvaus Syyriaan päätymisestä on osin erilainen kuin se, jonka hänen isoäitinsä on kertonut.

Isoäidin mukaan aloitteellisin asiassa olisi ollut Mikaelin isoveli, joka olisi maanitellut muuta perhettä seuraamaan perässään. Isoäidin käsitys perheen vaiheista perustuu satunnaisiin yhteyksiin, joita hänellä on ollut tyttärensä perheeseen.

Mikael sanoo, että äidin uusi mies ei antanut heidän lähteä Syyriasta. Mikaelin mukaan mies kuoli vuonna 2017 Isisin epävirallisen pääkaupungin Raqqan alueella, mutta sen jälkeen perhe ei enää päässyt pois. Isis esti ihmisiä pakenemasta alueeltaan, ja salakuljettajien taksoihin perheellä ei ollut varaa.

Mikaelin mukaan hänen äitinsä mies oli Isisin taistelija, ja myös isoveli soti Isisin puolesta. Veljellä ei ollut valinnanvaraa, koska pojat pakotettiin tietyssä iässä mukaan, Mikael sanoo.

Isoveli kuoli Mikaelin mukaan amerikkalaisten ilmapommituksessa. Veljen motiiveja on mahdotonta tarkistaa, eikä Ylellä ole riippumatonta tietoa hänen toiminnastaan Syyriassa.

Mikael sanoo, että ei ole tehnyt rikoksia eikä ollut mukana taisteluissa.

– Olin kotona, autoin perhettä, koska siellä naiset ei pystyneet lähtemään esimerkiksi helposti kauppaan. Äiti oli kotona ja antoi mun lähteä ostamaan tavaroita.

– Ja pari kertaa äidin mies otti mut mukaan kuukaudeksi tai kahdeksi.

Mikaelin mukaan äidin mies työskenteli Raqqassa paikassa, jossa valmistettiin pommeja. Tämä halusi, että Mikael tulee mukaan katsomaan, miten työtä tehdään.

Mikael sanoo, ettei itse osallistunut vaan katsoi sivusta.

– En halunnut edes mennä, mutta hän sanoi, että sinut pitää opettaa.

Miten on mahdollista, että teini-ikäinen Mikael sai olla Isisin alueella rauhassa?

Mikael toistaa moneen kertaan viettäneensä paljon aikaa kotona.

– Olin eniten kotona, että ne eivät ottaisi mitenkään mukaan mua.

Mikaelin kertomaa ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.

Hän kuvaa Isisiä "kauheaksi asiaksi". Islamilainen poliisi valvoi elämää: naiset eivät voineet liikkua ilman peittäviä vaatteita, esimerkiksi farkut oli kielletty, varkaudesta rangaistiin katkaisemalla käsi, hän kertoo.

Mikael sanoo nähneensä itse pari kertaa, kun joltakulta leikattiin käsi. Hän tiesi myös julkisista teloituksista ja näki sellaisen kerran. Pommituksia oli usein.

Äidin mies oli hänen mukaansa sanonut, että Syyriassa elettäisiin islamin mukaan.

– Me ei nähty mitään islamia siellä.

Mikael sanoo, että kurdit ottivat hänet kiinni Syyrian Deir ez-Zorin maakunnassa helmikuussa 2018.

Isisin epävirallinen pääkaupunki Raqqa oli jo vallattu, ja perhe oli siirretty lähemmäs Irakin rajaa. Kurdijohtoiset SDF-joukot valtasivat Isisiltä kylän toisensa perään länsiliittouman ilmaiskujen tukemana.

Mikael sanoo, että kurdit saartoivat yöllä talon, jossa hän yöpyi poikien ja miesten kanssa.

– Ne sanoivat, että luovuttakaa. Luovutettiin.

Mikaelin mukaan hänen äitinsä nukkui toisessa talossa Isisin sääntöjen takia, eikä hän siksi tiennyt, mitä äidille ja sisaruksille tapahtui.

Mikael arvioi, että hänet tuotiin Hourin nuorisovankilaan noin viikko kiinnioton jälkeen. Hän oli silloin 17-vuotias.

Vankilanjohtaja Musab Mohammedin mukaan Mikael ei aluksi uskaltanut tai halunnut edes katsoa laitoksen naisopettajia. Kuukaudessa hän oli tottunut normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Johtaja sanoo, että Mikael on käyttäytynyt hyvin ja osallistunut opetukseen ja muuhun toimintaan aktiivisesti.

– Hän on hyvä, nuori mies.

Haastattelun yhteydessä Mikael esittää itsekin johtajalle kysymyksiä. Hän ei näytä pelkäävän johtajaa tai muuta laitoksen henkilökuntaa.

Mikael sanoo, että heti kiinniottonsa jälkeen hän sai soittaa kahdesti isoäidilleen Suomeen, mutta siinä vaiheessa äidin kohtalosta ei ollut vielä tietoa. Sen jälkeen puheluita ei ole sallittu.

Hänen mukaansa ainakin osa muista Hourin laitoksen ulkomaalaisista saa pitää yhteyttä sukulaisiinsa, ja syyrialaisten luona perheenjäsenet myös vierailevat.

Johtaja Mohammedin mukaan Mikael voisi soittaa säännöllisesti sukulaisilleen Suomessa, jos Suomen viranomaiset ottaisivat yhteyttä kurdien paikallishallintoon.

Suomen viranomaisista Mikael ei ole kuullut omien sanojensa mukaan koko aikana mitään.

Ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön päällikkö Antti Putkonen kertoo, että hän ei voi kommentoida yksittäistapauksia.

Putkosen mukaan ulkoministeriö ja alueella olevat Suomen suurlähetystöt ovat pyrkineet selvittämään Syyriassa olevien suomalaisten olosuhteita ja mahdollisuuksia avustaa heitä esimerkiksi järjestöjen kautta.

Putkonen ei kommentoi sitä, onko Suomesta oltu suoraan yhteydessä alueella oleviin Suomen kansalaisiin. Putkonen vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.

Asioiminen Syyrian kurdihallinnon kanssa on Suomen kannalta vaikeaa, koska se ei ole kansainvälisesti tunnustettu valtiollinen taho.

Suomessa hallitus ei ole päättänyt, miten Syyrian kurdialueella olevien Suomen kansalaisten suhteen toimitaan. Yle pyysi sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.) tämän viikon perjantaina kommenttia asiaan. Valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen vastasi, että ministeriöllä ei ole uutta kerrottavaa.

Syyrian kurdihallintokaan ei tiedä, mitä tehdä Isisin alueelle tulleille ulkomaalaisille. Leirien ja vankiloiden ylläpito maksaa. Paikalliset tuomioistuimet käsittelevät vain syyrialaisten tapauksia.

Kurdijohtoisten SDF-joukkojen tiedottaja Kino Gabriel sanoo Ylelle, että ensisijaisesti kurdihallinto haluaisi palauttaa ulkomaalaiset kotimaihinsa, etenkin naiset ja lapset.

– Tämä on poliittinen ongelma Isis-terroristien kotimaissa. Käytännössä ihmisten siirtäminen on hyvin helppoa. Suomen ja Euroopan maiden tarvitsee vain olla yhteydessä ulkoasiainhallintoomme. He järjestävät käytännön asiat ja logistiikan, Gabriel sanoo.

Hänen mukaansa länsimailla olisi paremmat resurssit käydä tarvittaessa oikeutta kansalaisiaan vastaan. Gabriel sanoo, että SDF on kerännyt paljon todistusaineistoa Isis-alueelta ja on valmis luovuttamaan sitä muiden maiden viranomaisille.

Myös Hourin nuorisovankilan johtaja Musab Mohammed toivoo, että ulkomaalaisten kohtalo ratkaistaisiin näiden kotimaissa.

Mikael ei tiedä, kauanko hän vielä on Hourissa, eikä sitä osaa sanoa laitoksen johtajakaan.

– Jos Suomi ei kotiuta häntä, se on meille yllätys, Musab Mohammed sanoo.

Hän ei suostu spekuloimaan, kauanko jo 18 vuotta täyttänyt Mikael voi viipyä nuorisovankilassa. Ennemmin tai myöhemmin edessä lienee siirto aikuisten laitokseen, jos muuta ratkaisua ei löydy.

Mikael haluaisi Suomeen, takaisin kouluun ja perheensä luo. Hän laskee olleensa puolitoista vuotta vankilassa ja neljä vuotta Isisin alueella.

– En tiennyt, että mulle tulee käymään elämässä näin. Mä olin pieni, kun me tultiin.

Lue ja katso myös:

Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä

Ulkolinja: Isis – Raqqan painajainen

Unelmoitko vanhasta puutaloidyllistä? Loviisassa pääsee kerran vuodessa kurkistamaan koteihin, jotka ovat kuin sisustuslehdestä

Loviisan vanhat talot

Loviisan Wanhat Talot on suosittu tapahtuma, joka kerää niin sisustuksesta kuin perinnerakentamisesta kiinnostuneita kävijöitä.

Loviisan vanhat talot

Kahdeksan vuotta sitten Tina ja Juha Karvonen istuivat autossa ja yskien ja silmät vettä valuen. He olivat juuri tehneet kierroksen asunnonvälittäjän kanssa Loviisan keskustassa olevassa vanhassa puutalossa. Tyhjillään ollut talo oli päässyt huonoon kuntoon ja home oli vallannut rakenteita. Välikatosta kasvoi alaspäin iso sieni.

Voisi kuvitella, että kivistävä kurkku ja kirvelevät silmät olisivat saaneet pariskunnan kaasuttamaan pois paikalta mahdollisimman pian.

Ei, sen sijaan he miettivät tovin ja päättivät tehdä ostotarjouksen. Loviisan ainut säilynyt porttitalo oli hurmannut heidät.

– Alkuhuumaan jälkeen iski tietenkin pieni paniikki. Mietimme, olimmeko tehneet liian rohkean päätöksen. Siitä kuitenkin selvisi, kun ryhtyi vain hommiin, muistelee Tina Karvonen.

Työtä on riittänyt. Karvoset purkivat paljon rakenteita ja poistivat kaikki vioittuneet ja homeiset hirret. Osa Vackerbackaksi kutsutun talon rungosta on peräisi 1700-luvulta. Koska Vackerbacka koostuu kahdesta erillisestä katollisen porttikongin yhdistämästä talosta, pystyivät Karvoset ensin remontoimaan toisen puolen ja muuttamaan siihen. Aikaa remontointiin on kulunut kaikkiaan neljä vuotta.

– Kun urakka oli vielä alussa, ryhdyin ostamaan tapetteja ja muita sisustustarpeita. Niiden voimalla jaksoin uurastaa homeisten hirsien kanssa. Ajattelin, että joku päivä saan nuo ihanat tapetit seinään.

Karvoset ovat tehneet niin paljon kuin mahdollista itse. He ovat tehneet kunnostustyön perinteitä kunnioittaen. Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa heiltä kysellään jatkuvasti vinkkejä ja neuvoja vanhan talon kunnostamiseen.

– On ihanaa, kun tässä tapahtumassa pystyy jakamaan tietoa. Tärkeintä on kuitenkin rohkaisun antaminen - kyllä isostakin urakasta selviää.

Karvoset avasivat ovensa LWT-tapahtumalle, kun talossa vasta purettiin seiniä. Silloin monet kävivät tsemppaamassa heitä.

– Taisi siinä seassa olla vähän sääliäkin, Tina Karvonen nauraa.

Nyt nelilapsinen perhe kissoineen on elänyt kolmisen vuotta remontitonta elämää. Talo on kuin sisustuslehdestä ja ihmiset jonottavat päästäkseen kurkistamaan huoneisiin.

– Elän unelmaa. Tämä on ihana ja juuri meidän perheelle sopiva talo.

"Jokaisen vanhan rakennuksen kunnostaminen on kulttuuriteko"

Unelma vanhassa puutalossa asumisesta tuntuu häivähtelevän monen suomalaisen mielessä. Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma on kasvattanut jatkuvasti kävijämääriään. Tänä vuonna tehtiin ennätys – pelkästään lauantaina myytiin noin 4000 pääsylippua, mikä on yleensä koko viikonlopun saldo. Loviisan kaduilla ja kirpputoreilla kiertelee vielä enemmän ihmisiä. Vuosittain vanhan kaupungin tunnelmaan tutustuu viikonlopun aikana noin 17 000 kävijää.

Suuri osa ihmisistä tuntuu hakevan inspiraatiota sisustukseen, mutta mukana on myös paljon perinnerakentamisesta kiinnostuneita. Kojuissa jaetaan tietoa eri materiaaleista, ikkunoiden korjaamisesta ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta.

Kadulla vastaan kävelee myös itse talotohtori Panu Kaila. Arkkitehtuurin emeritusprofessori jaksaa 80-vuotiaanakin jakaa perinnerakentamisen tietoutta.

– Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita perinteisistä menetelmistä. Nykyisen rakentamiskulttuurin aiheuttamat sisäilmaongelmat ovat saaneet ihmiset kääntymään hyviksi havaittujen rakenteiden ja materiaalien puoleen.

Kaila on hyvillään, että vanhaa arvostetaan. Nykyään rakennuksia ei pureta tuosta vain, koska yleensä vastustus herää. Vuosikymmenien takaista purkubuumia Kaila ei edes halua muistella, koska silloin menetettiin niin paljon.

– Jokaisen vanhan rakennuksen kunnostaminen on kulttuuriteko, oli se sitten omakotitalo tai julkinen rakennus.

Kaila on LWT-tapahtuman vakiovieras. Nyt hänellä tosin olisi hieman muutakin puuhaa. Tekeillä on nimittäin jatkoa klassikoksi kohonneelle Talotohtori -kirjalle. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1997 ja siitä on otettu lähes parikymmentä painosta tähän mennessä.

"Talo on kasvattanut minua"

Lilla Ljuvan ovelle luikertelee jono. Sisältä kuuluu talonomistajan Nina Wiklundin tarinointi. Kävijät kyselevät talon historiasta ja tavaroista, joita huoneissa riittää. Tervehtimisvuoroa on vaikea saada, sillä kävijöissä on vanhoja tuttuja ja myös uusia sukulaisia löytyy. Kaikki ihastelevat Wiklundin persoonallista kotia.

Vuonna 2011 Wiklund oli itsekin ihan tavallinen kävijä LWT-tapahtumassa. Hän oli voittanut arpajaisissa lipun ja tuli ystävänsä kanssa kiertelemään Loviisaan.

– Silloin syntyi ajatus, juuri tällaista elämää minäkin haluaisin elää.

Kului muutama vuosi ja Wiklund toteutti haaveensa. Hän osti Loviisasta vanhan puutalon. Se ei tosin ollut heti unelmakunnossa. Vuosikausien tyhjillään olo oli jättänyt taloon karuja jälkiä. Mökinrähjä oli ollut ilkivallan kohteena, eikä siellä ollut nykyajan mukavuuksia, kuten sisävessaa tai sähköä.

Talonkunnostustyön myötä Wiklund on oppinut sietämään keskeneräisyyttä.

– Talo on kasvattanut minua. Tuntuu, että nykyaikana kaiken pitäisi olla valmista heti.

Koska budjetti on rajallinen, täytyy tehdä paljon itse. Onneksi Wiklundin isä ja lähipiiri ovat olleet innokkaita auttamaan.

– Vaikka moni unelmoi tällaisesta asumisesta, eihän tämä kaikille sovi. Täytyy olla intohimoa ja miettiä aidosti, onko aikaa tällaiseen urakkaan.

Sisustuksen suhteen Wiklundilla on selkeä ja omaperäinen näkemys. Kunnostuksessa hän on kuitenkin kuunnellut muiden neuvoja ja ottanut loputtomasti selvää asioista.

–Perinnerakentamisessa ei kannata tehdä kompromisseja. Tärkeintä olisi, että nämä yli satavuotiaat talot olisivat terveitä myös seuraavat 100 vuotta.

Wiklund aloitti keväällä LWT-tapahtuman puheenjohtajana. Hän pitää tällaista perinnerakentamiseen keskittynyttä tapahtumaa tärkeänä.

– Suomessa on osattu rakentaa hyviä kestäviä taloja. En voi käsittää, miten se taito on voinut kadota näin nopeasti. Tuntuu, että sisäilmaongelma piinaa monia, etenkin uusia rakennuksia.

Tapahtuman idea on levinnyt Loviisasta ympäri Suomea. Nykyään monessa kaupungissa ja kylässä järjestetään avoimien ovien päiviä. Tänä vuonna Loviisaan saapui delegaatio Virosta asti ottamaan mallia tapahtuman järjestämisestä.

– Onhan tämä ainutlaatuinen tilaisuus päästä kurkistamaan ihmisten koteihin. Samalla voi pohtia haluaisiko itse elää vanhassa talossa, toteaa Wiklund.

"Olet paremmannäköinen", sanottiin Terhi Lindholmille työhaastattelussa – nyt hän on johtaja, jolle tasa-arvo on yhä aivan liian kaukana

Terhi Lindholm

Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan, että tasa-arvon kehitys työelämässä on osin jämähtänyt paikoilleen.

Terhi Lindholm

Kaupungintalon toisen kerroksen päädystä löytyy kehitysjohtaja Terhi Lindholmin työhuone. Nopea vilkaisu huoneeseen kertoo, että täällä tehdään töitä seisten sähköpöydän äärellä. Paperit ovat siisteissä pinoissa, mikä kertonee järjestyksen ihmisestä.

Seinällä on taidetta: kaupungin kokoelman grafiikkaa, mutta myös värikäs maalaus.

– Se on anoppini maalaama. Se tuo väriä tähän huoneeseen, ja kaiken lisäksi minä vielä pidän anopin maalauksista, naurahtaa Lindholm.

Terhi Lindholm palasi vastikään kahdeksan kuukauden opintovapaalta takaisin töihin Kotkan kaupungin kehitysjohtajaksi. EMBA-opinnot veivät ympäri maailmaa. Hän asui puolet ajasta Hollannissa nuorimman tyttärensä kanssa, joka kävi siellä samalla koulua.

– Se oli mahtava irtiotto. Keväällä týtär tuli takaisin kotiin ja minä jatkoin opiskelua Belgiassa, välillä Espanjassa ja välilllä Suomessa. Minulla oli myös opintokokonaisuus MIT:ssa Bostonissa, sekä Ghanassa ja Kiinassa.

Isä kannusti kohti unelmia

Lindholm on asunut lapsena perheensä kanssa ulkomailla kahteen otteeseen: ensin alakouluikäisenä kolme vuotta New Yorkin osavaltiossa ja sitten lukioikäisenä pari vuotta Pohjois-Carolinassa isän työkomennusten vuoksi.

Lapsuudessa ammattihaaveita ei ollut, mutta lukion lopussa syntyi ajatus teknisestä alasta ja matematiikasta ja fysiikasta kiinnostuneen Lindholmin tie vei teknilliseen korkeakouluun ja diplomi-insinööriksi. Miehinen ala mietitytti ensin.

– Isä kannusti ja sanoi minulle, että jos päätät jotain, niin pystyt myös siihen.

Tie Kotkan kaupungin kehitysjohtajaksi ei ollut suora ja itsestään selvä. Diplomi-insinööriopintojen jälkeen Lindholmin oli tarkoitus jatkaa puunjalostusteollisuuden parissa. Kansainvälinen työ suuressa yrityksessä kuulostivat mielenkiintoisilta.

Hän päätyi kuitenkin lopulta merenkulkualan tutkimuskeskuksen käynnistystehtäviin ja sitä kautta kaupungin kehitystyöhön. Isän neuvot kantoivat pitkälle.

– Olen aina tarttunut tilaisuuksiin ja lähtenyt sitä kohti, mikä on vaikuttanut kiinnostavalta. Jos haluaa jotain tarpeeksi paljon, sen pystyy saavuttamaan tekemällä sen eteen töitä.

Asiatonta käytöstä

Miehiseltä alalta noussut Terhi Lindholm ei suoraan tunnusta törmänneensä uransa aikana lasikattoihin. Hän on kuitenkin kokenut työelämässä tilanteita, joissa tasa-arvo ei ole toteutunut, tai on ollut muuten vain epäasiallista käytöstä.

– Työelämän tasa-arvon edistämisessä on vielä paljon tekemistä. Naisilla on matkan varrella enemmän erilaisia esteitä kuin miehillä. Niitä on valitettavasti tullut vastaan myös minulla.

Lindholm kertoo esimerkin epäasiallisesta käytöksestä, joka on osunut omalle kohdalle. Se liittyi tilanteeseen, jossa Lindholm odotteli työhaastattelun alkamista. Huoneeseen tuli kyseisen yrityksen miespuolinen osastonjohtaja hieman myöhässä.

– Hän esitteli itsensä ja sanoi: "Anteeksi kun olen myöhässä. Menin vahingossa tuohon viereiseen huoneeseen, jossa oli myös työhaastattelu meneillään. Sinä olet kyllä paljon paremmannäköinen kuin he."

Lindholm kertoo, että vastaavia tilanteita on sattunut useampia. Yhteistä niille on se, että ne liittyvät valtasuhteisiin ja reagointi niihin kyseisessä tilanteessa on vaikeaa.

– Mitä tuollaiseen voi työnhakutilanteessa vastata? Seuraava ajatus on, että millaisesta yrityksestä tässä on oikein kyse ja millaista täällä olisi tehdä töitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osastolta arvioidaan, että työhaastattelut ovat "siistiytyneet ".

– Toki ylilyöntejä vielä esiintyy. Käsitykseni on, että se kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin, mutta myös miehet naisvaltaisessa työpaikassa ilmoittavat kokevansa häirintää. Ulkonäköpaineet rekrytoinnissa ovat kasvaneet myös nuorilla miehillä, sanoo STM:n työ- ja tasa-arvo-osaston projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen.

Jopa puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämää koskevista yhteydenotoista koskee syrjintää raskauden ja perhevapaiden perusteella. Toiseksi eniten yhteydenottoja tulee työnhakutilanteista ja kolmanneksi eniten palkkauksesta. Työnhakutilanteita sekä raskaus- ja perhevapaita koskevat ylilyönnit voivat myös kietoutua toisiinsa.

– Raskaus- ja perhevapaata koskeva syrjintäepäily voi liittyä raskauteen ja määräaikaiseen työsuhteeseen sekä työntekijän kohteluun perhevapaalta palatessa, Viitamaa-Tervonen toteaa.

Voi käydä esimerkiksi niin, että työnantaja jättää määräaikaisen työsopimuksen uusimatta, kun nainen kertoo raskaudestaan.

Vaikea reagoida

Terhi Lindholm tunnistaa ongelmat, mutta ei ole itse törmännyt vakavampaan syrjintään. Hän kertoo, että epäasiallista käyttäytymistä on kuitenkin tullut vastaan työnhakutilanteiden lisäksi myös varsinaisessa työssä. Niissä on Lindholmin mukaan ollut vaikea tehdä mitään.

– Jos reagoit, niin siitä on sinulle haittaa. Jos et reagoi, siitäkin on tietyt seuraukset jatkossa. Sellaista valitettavasti tapahtuu, mutta asioihin kannattaa silti tarttua, sanoo Lindholm.

Hän muistuttaa, että tasa-arvoon vaaditaan aina enemmistön puuttumista. Lindholm perää vastuuta koko työyhteisöltä, jos epäasiallista käytöstä ilmenee.

– Toki meillä jokaisella on oma vastuumme miettiä, miten reagoida ja puuttua. Meistä jokainen on myös tilanteesta riippuen osa sitä enemmistöä, jonka ei pitäisi hyväksyä epäasiallista käytöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan, että työelämä on naisten haavoittuvin kohta sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja yhteiskunnallisesta asemasta puhuttaessa.

– Kaikki mittarit osoittavat sen, ja tilanne ollut sama jo 1980-luvulla. Tuntuvia eroja on edelleen, vaikka suomalaiset naiset ovat korkeasti koulutettuja, toteaa Outi Viitamaa-Tervonen.

Ongelmallista on juuri se, että tasa-arvon kehitys työelämässä on hyvin hidasta ja ongelmat muuttavat muotoaan. Raskaus- ja perhevapaisiin kohdistuvaa syrjintäsuojaa on pyritty vahvistamaan jo vuosia, ja sen käsittelyä pohdittu myös muussa tasa-arvolainsäädännössä.

Asia ei ole kuitenkaan edennyt. Palkkatasa-arvokin etenee hyvin pienin askelin. Naisen euro on keskimäärin 84 senttiä, eikä ero todennäköisesti juurikaan kapene lähivuosina.

– Etanan vauhtia on menty. Pääongelmissa muutos on hyvin pientä tai pysytään jopa paikallaan. Pelättävissä on välillä myös ollut, että mennäänkö taaksepäin.

Korisperhe

Terhi Lindholmin perheeseen kuuluu miehen lisäksi kolme tytärtä: 12-, 17- ja 20 -vuotiaat. Lindholmin puoliso Roope Mäkelä pelasi aikanaan koripalloa SM-tasolla. Nyt hän valmentaa työkseen naisten Korisliigassa Peli-Karhuja, joka on hallitseva Suomen mestari.

Perheen ja uran yhteensovittaminen on Lindholmin mukaan joskus vaatinut neuvottelua ja yhteensovittamista. Kaikki on mennyt hyvin, koska molemmat ovat kannustaneet toisiaan ja kunnioittaneet toisen valintoja.

– Olen iloinen ja onnellinen siitä, että minulla on mies, joka on kannustanut minua tekemään itselleni tärkeitä asioita ja tehnyt myös oman osansa perheen ja lasten asioiden suhteen, sanoo Lindholm.

Koripallo on iso osa koko perheen elämää, isä valmentaa ja kaikki kolme tytärtä pelaavat, äidin osaksi on jäänyt kahviovuoroja ja tietysti katsomossa kannustaminen. Tyttöjä on viety myös mm. erilaisiin tanssiharrastuksiin, mutta koripallo vei voiton. Myös Lindholmin omat harrastukset ovat liikunnallisia. Hän rentoutuu parhaiten lenkkeilemällä ja jumpissa.

– Rentoutumista on myös se, että kalenteri on useimpina viikonloppuina tyhjä. Kun elää viikot tarkasti aikataulutettua elämää, on ihanaa että on pelivaraa viikonloppuna vaikkapa lukea kirjoja tai lehtiä.

Omat lapsuuden vuodet ulkomailla loivat hyvän kielipohjan ja kiinnostuksen erilaisiin asioihin ja kulttuureihin. Näitä kokemuksia Lindholm on halunnut myös tarjota lapsilleen. Vuonna 2011 koko perhe lähti vuodeksi Kaliforniaan. Lindholm opiskeli, hänen miehensä oli vuorotteluvapaalla ja lapset kävivät siellä koulua vuoden.

– Kaikki meni tosi hyvin. Lapset oppivat hyvin kieltä ja minulle se oli tosi mielenkiintoinen vuosi ammatillisesti.

Perhevapaat jaettiin

Kun lapset olivat pieniä, perhevapaat jaettiin Lindholmin perheessä molempien vanhempien kesken. He saivat myös hoidettua lapset kotona, koska vanhempien työajat limittyivät sopivasti: isä oli ammattiurheilija ja äiti päivätöissä.

– Oli tärkeää, että vapaita oli mahdollista jakaa. Kumpikaan ei halunnut olla pitkiä aikoja pois töistä, mutta halusimme hoitaa lapsia kotona.

Kaikille tämä ei ole mahdollista. Lindholm pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että perhevapaasysteemi on joustava.

Naisten ja miesten välinen palkkaero alkaa kasvaa siinä vaiheessa, kun perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi. Naiset kantavat edelleen perhevastuun.

Isoimmat harppaukset palkkaerossa tapahtuivat 1970–80-luvuilla. Vuoden 2006 jälkeen eroa on onnistuttu kuromaan pienemmäksi vain neljällä sentillä.

Tilanne on heikoin naisjohtajilla. Työehtosopimukset eivät usein ulotu johtotehtäviin, jolloin henkilökohtainen sopimusvara on suurempi. Terhi Lindholm ei oikein pidä naisjohtaja-sanasta. Hänen mielestään sukupuolta ei tarvitse korostaa erikseen.

– Näistä naisliitteistä pitäisi päästä yleisesti jo eroon. Meillä on jo hyvin monenlaisissa tehtävissä eri sukupuolien edustajia, sanoo Lindholm.

"Osaamista ei tulisi myydä liian halvalla"

Hänen nykyisessä työssään kaupungin organisaatiossa on tehtävän vaativuuteen perustuvat palkkaluokitukset, jolloin tehtävää hoitavalla henkilöllä ei ole siihen vaikutusta. Lindholm kannustaa naisia pyytämään aktiivisesti palkankorotuksia.

– Omaa osaamistaan ei tulisi myydä liian halvalla. Esimiehenä olen nähnyt, kuinka miehet usein pyytävät korkeampaa palkkaa suhteessa naisiin, vaikka kokemus- ja osaamistaso on sama.

Hän itse pyrkii olemaan tasapuolinen ja helposti lähestyttävä johtaja.

– Haluan, että ihmisillä on vapaus tehdä asioita. Tärkeää on saada käyttää omaa osaamistaan. Olen myös rohkaissut naisia hakemaan vaativampiin tehtäviin ja tekemään omanlaisiaan valintoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön työ-ja tasa-arvo-osaston projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen arvioi tasa-arvokehityksen hitaan vauhdin johtuvan siitä, että asiat ovat monitahoisia eikä niiden painoarvo ole ollut riittävän suuri.

– Syrjintä on myös rakenteellista, ja rakenteiden korjaaminen on hidasta. Lisäksi syrjintää on vaikea ottaa esiin ja todistaa yksittäisissä tapauksissa, jolloin se jää helposti piiloon, Viitamaa-Tervonen toteaa.

Merkitystä on silläkin, miten eri asiat nähdään ja painotetaan sopimuspolitiikassa. Erityisesti talouselämässä naisia on korkeissa asemissa vähän. Viitamaa-Tervonen kuitenkin toivoo, että naisten asema työelämässä paranee lähivuosina.

– Hallitusohjelma sisältää monia positiivisia hankkeita naisten aseman parantamiseksi. Tällaisia ovat muun muassa perhevapaauudistus ja palkka-avoimuuden lisääminen lainsäädännöllä. Uuden samapalkkaisuusohjelman tulee olla aiempaa ohjelmaa kunnianhimoisempí ja vaikuttavampi.

Toistaiseksi naisten ja miesten välinen palkkaero kasvaa Viitamaa-Tervosen mukaan sitä suuremmaksi, mitä enemmän lapsia on.

– Yksi lapsi ei ole fataali juttu. Perhevapaan jälkeen pääsee aika nopeasti samaan tilanteeseen palkkakehityksessä kuin joku toinen, jolla ei ole lapsia. Eroa voi kiriä umpeen, kun on hyvä koulutus.

Isän neuvot nyt omille tyttärille

Naisten kouluttautuminen onkin Viitamaa-Tervosen mukaan yksi niistä asioista, joissa on tapahtunut tasa-arvon kannalta selvää positiivista kehitystä. Myös naisten ja miesten työurien pituudet lähenevät toisiaan.

Miehet tekevät ennen työeläkkeelle siirtymistä keskimäärin 38 vuoden ja naiset yli 36 vuoden pituisen työuran.

Terhi Lindholmille itsensä kehittäminen on ollut aina tärkeää. Vaikka nykyinen työ antaa ja kehittää jo itsessään paljon, edellisistä pitkistä opinnoista on aikaa. Ja nyt mieli halajaa enemmän.

– Nämä opinnot loppuvat ensi keväänä. Ehkä niille löytyy myös jatkoa jossain tulevaisuudessa.

Lindholmin kaksi vanhinta tytärtä ovat siinä iässä, että heidän on pian aika nousta omille siivilleen. Hän on pyrkinyt antamaan tyttärilleen samanlaisia neuvoja kuin sai omalta isältään.

– Uskon, että myös omalla esimerkillä voi vaikuttaa. Olen halunnut viestiä, että omien unelmien perässä kannattaa mennä. Ei kannata tehdä liikaa kompromisseja muiden takia.

Samoksen saarella suomalaisturisteja evakuoitu maastopalojen takia – pääsivät aamulla takaisin hotelliinsa

Näkymä Posidonioon Samoksen saarella, Turkki taustalla.

Evakuointikäskyn aiheutti palon yllättävän nopea leviäminen.

Näkymä Posidonioon Samoksen saarella, Turkki taustalla.

Samoksen turistisaaren itäosassa Kreikassa syttyi eilen lauantaina voimakkaita maastopaloja.

Palot levisivät niin nopeasti, että matkatoimistot Tui ja Apollo päättivät evakuoida asiakkaansa kolmesta hotellista, jotka sijaitsivat Pythagorionin kylässä. Palot riehuivat erityisesti Pythagorionin ja saaren pääkaupungin välisillä kukkuloilla.

Tui- ja Apollo -yhtiöillä on kaikkiaan noin tuhat pohjoismaista matkalaista Samoksella. Heistä yhdeksän suomalaista on Tui-yhtiön matkalla ja he saivat lauantai-iltana kehotuksen poistua hotelleistaan.

– Palo levisi nopeammin kuin odotimme. Suunnitelmamme on evakuoida matkustajat samaan aikaan, kun odotamme Kreikan viranomaisten määräyksiä, sanoi Tuin ruotsalainen tiedottaja Linda Netterström Ruotsin yleisradiolle SVT:lle.

Evakuoidut koottiin aluksi paikalliseen kouluun, jonka jälkeen matkatoimisto kuljetti heidät toisiin hotelleihin, kertoo Tui-matkatoimiston tiedotuspäällikkö Laura Aaltonen Yleisradiolle.

Aaltosen mukaan palot saatiin jo illalla sammumaan. Evakuoidut olisivat voineet palata omiin hotelleihinsa jo yöllä, mutta koska kello oli jo paljon, heille järjestetään paluukuljetus hotelleille sunnuntaina päivällä.

Samoksella on kuluneen vuorokauden aikana syttynyt yli 50 maastopaloa, kertoo saaren palokunta. Paloja kiihdyttää voimakas tuuli.

Pythagorion kylä ei missään vaiheessa ollut varsinaisessa vaarassa, sanoo saaren pormestari Christodoulos Sevastakis SKAI-TV:n haastattelussa.

– Palorintama ei ollut leveä, mutta se oli lähellä hotelleja.

Kreikan rannikkovartiosto joutui evakuoimaan kymmeniä ihmisiä myös uimarannoilta.

Hae lisää