Poliisi iski Helvetin enkeleihin – kytkös United Brotherhoodin laajaan rikoskokonaisuuteen on mahdollinen: "Siitä on viitteitä"

Poliisiauto.

KRP vahvistaa, että kohteena olivat Helvetin enkelit. Operaatiossa on vangittu seitsemän moottoripyöräjengiin liittyvää henkilöä.

Poliisiauto.

Kaakkois-Suomen poliisi tutkii laajaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää kokonaisuutta.

Poliisi teki maanantaina etsintöjä ja kiinniottoja Lappeenrannassa, Kotkassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Helsingissä. Etsintöjen yhteydessä on takavarikoitu reilu kymmenkunta ampuma-asetta, useita kiloja räjähteitä sekä huumausaineita.

– Asia on lähtenyt liikkeelle törkeän huumausainerikoksen tutkinnasta. Siinä yhteydessä on selvinnyt myös väkivaltarikoksia, jotka ovat esitutkinnassa, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Heinonen kertoo.

Heinonen ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, onko kyseessä moottoripyöräjengi. Etsintöjä on hänen mukaansa kuitenkin tehty asuntojen lisäksi kerhorakennuksissa.

Hän myöntää, että Etelä-Karjala on vahvaa Helvetin enkeleiden aluetta.

Tutkinnanjohtaja: Helvetin enkeleillä ja United Brotherhoodilla kiinteä suhde

Kaakkois-Suomen poliisi on saanut apua tutkinnassa muun muassa keskusrikospoliisista.

Rikosylikomisario Christer Ahlgren keskusrikopoliisista vahvistaa, että kohteena oli moottoripyöräjengi Helvetin enkelit ja vangitut ovat siihen liittyviä henkilöitä.

Yhteistyötä on tehty myös muiden Etelä-Suomen alueella toimivien poliisilaitosten kanssa.

– Helvetin enkeleillä ja United Brotherhoodilla on hyvin kiinteä suhde. Tässä meidän esitutkinnassa on vahvistunut, että niillä on hyvin läheiset suhteet toisiinsa. Se voidaan sanoa, kertoo Heinonen.

Poliisi teki ison iskun United Brotherhood -järjestöä vastaan syyskuussa. Tuolloin otettiin kiinni yhteensä 21 United Brotherhood -järjestöön kuuluvaa tai liittyvää henkilöä eri puolilla maata. Tätä valtakunnallista kokonaisutta tutkii KRP.

Heinonen sanoo, että Kaakkois-Suomen poliisin tutkinnassa selvitetään kytkökset laajempaan kokonaisuuteen.

– Sitä ei voi jättää huomioimatta. Siitä on viitteitä.

Heinosen mukaan Etelä-Karjalassa ei ole ollut puhdasta UB-toimintaa.

Rikosepäilyjä kahden vuoden ajalta

Asiakokonaisuuteen liittyen on vangittu seitsemän henkilöä. Tutkittavina rikosnimikkeinä on törkeitä huumausainerikoksia ja väkivaltarikoksia.

– Siellä on sen tyyppisiä rikoksia kuin törkeä pahoinpitely, pahoinpitelyitä ja ryöstö, Heinonen kertoo.

Jutun päätekijät ovat Heinosen mukaan Etelä-Karjalasta. Rikollisryhmä on toiminut lähtökohtaisesti Etelä-Suomen alueella, painottuen Etelä-Karjalaan.

Poliisi tutkii jutussa kahden viime vuoden tapahtumia. Lähestulkoon kaikki tekijät ovat olleet poliisin kanssa aiemminkin tekemisissä.

Katri Kulmuni äänestytti somessa al-Holin leirin suomalaisten kohtalosta – julkaisu ehti suututtaa ihmisoikeusjärjestön, Kulmuni poisti postauksen ja pyysi anteeksi

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni Keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa Helsingissä 12. joulukuuta

Kulmuni julkaisi tänä aamuna kaksi tviittiä, joista ensimmäisessä hän kertoi poistaneensa äänestyksen ja toisessa pyysi anteeksi.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni Keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa Helsingissä 12. joulukuuta

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on poistanut Instagramista eilisiltaisen kyselynsä ja pyytänyt sitä anteeksi. Siinä sai äänestää, pitäisikö Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä tuoda Suomeen vain lapset vaiko lapset ja äidit.

Kulmuni kertoi tänä aamuna Twitterissä poistaneensa äänestyksen. Hän ei silloin pyytänyt anteeksi kyselyn luomista, mutta sanoi, että se herätti pahennusta ja tapa oli epäonnistunut. Samalla hän korosti kansalaiskeskustelun tärkeyttä.

Tviitin perässä on pitkä ketju kommentteja, joissa enimmäkseen tuomitaan äänestys.

Myöhemmin aamupäivällä Kulmuni tviittasi uudelleen ja pyysi anteeksi Instagram-äänestystä.

Kulmunin oma kanta al-Holin leirin suomalaisiin on se, että lapsia pitäisi auttaa, äitejä ei.

"Onko seuraavana luvassa julkiset hirttäjäiset?"

Kulmunin instakysely suututti muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin, jonka Euroopan-viestintäjohtaja Andrew Stroehlein kuvasi tviitissään sitä kauheaksi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Stroehleinin mukaan valtion tulisi kunnioittaa kansalaistensa oikeuksia kaikissa tilanteissa eikä laittaa ihmisten kohtaloita sosiaalisen median armoille.

Hän jatkoi ihmettelemällä, onko seuraavana luvassa julkiset hirttäjäiset stadionin hurraajien äänenvoimakkuuden mukaan.

– Perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia ei voida ratkaista äänestämällä, Stroehlein sanoo sähköpostitse Ylelle.

Stroehleinin mielestä eurooppalaisilla hallituksilla ja myös Suomen hallituksella on velvollisuus palauttaa kansalaisensa kotimaahansa. Hänen mukaansa leirien olosuhteet ovat vaikeat ja enemmän kuin kaksi kolmasosaa leirien asukkaista on lapsia, jotka eivät ole siellä omasta valinnastaan.

– Al-Holin leirillä kuoli joulukuun 2018 ja joulukuun 2019 välillä 340 lasta. Useimmat sairauksiin, jotka voitaisiin estää, kuten aliravitsemukseen, muistuttaa Stroehlein.

Hän pitää nykyistä keskustelua turvallisuudesta omituisena.

– Kieltäytyminen vastaanottamasta omia kansalaisiaan leireiltä voi johtaa siihen, että leireillä olevat päätyvät Eurooppaan omia teitään ja uhkaavat turvallisuuttamme täällä. Varmasti on turvallisempaa tuoda heidät kotimaahansa, saattaa heidät tarvittaessa oikeuteen rikoksistaan ja tuomita eikä päästää heitä kuljeskelemaan vapaasti, Stroehlein sanoo.

Twitterissä on myös kyselty, onko Instagram-äänestys paras mahdollinen keino kartoittaa mielipiteitä. Asiaa ihmettelee muun muassa viestintäsuunnittelija Daniel Helander. Tviitin kautta pääsee näkemään myös kuvakaappaukset alkuperäisestä Instagram-postauksesta.


Lue myös:

Poliisiylijohtaja Kolehmainen al-Hol-jupakasta: "En ole valehdellut, poliisilla ei ole suunnitelmaa hakea ihmisiä Syyriasta"

Yle seurasi: Al-Hol nousi odotetusti kyselytunnin ykkösaiheeksi – SDP ja keskusta tukevat poliittisen linjauksen tekemistä

Putositko tyystin kärryiltä Haavisto–al-Hol-jupakassa? Ota homma haltuun nopeasti ja lue tämä juttu

Konservatiiveille murskavoitto, Johnson pyysi kuningattarelta luvan hallituksen muodostamiseen – Yle seuraa hetki hetkeltä

Boris Johnson

Konservatiiveille tähän mennessä 47 lisäpaikkaa, työväenpuolue on menettänyt 59 edustajaa.

Boris Johnson
  • Pääministeri Boris Johnsonin johtama konservatiivipuolue on saanut murskavoiton Britannian parlamenttivaaleissa.

  • Konservatiivit ovat saaneet 364 paikkaa, kun yhden vaalipiirin tulos on vielä laskematta. Parlamentin alahuoneessa on 650 paikkaa.

  • Työväenpuolue on saanut 203 paikkaa.

  • Boris Johnson lupasi voitonpuheessaan, että Britannia eroaa EU:sta 31. tammikuuta.


.

Marin: Vahva mandaatti konservatiiveille

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi yöllä ovensuukyselyiden perusteella, että vaalitulos tarkoittanee sitä, että Britannian EU-ero toteutuu.

– Näyttäisi, että konservatiivit ovat saamassa erittäin vahvan mandaatin, Marin sanoi Brysselissä EU-huippukokouksen yhteydessä.

Marinin mukaan EU:ssa jäädään nyt odottamaan Britannialta tietoa siitä, miten maa aikoo EU-eron suhteen edetä.

Britannian eropäivää on lykätty tammikuun loppuun. Jos erosopimus saadaan siihen mennessä voimaan, ero toteutuu siirtymäajan kautta, joka kestää vuoden 2020 loppuun. Siirtymäajan kuluessa on tarkoitus neuvotella vapaakauppasopimus EU:n ja Britannian välille.

– Se on kiistatta hyvin lyhyt aika, sanoi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Huippukokouksessa istuneet EU-maiden johtajat kommentoivat tuoreeltaan ovensuukyselyiden ennustetta Brysselissä. Johtajat olivat helpottuneita siitä, että Britannian EU-eroon saataisiin viimein ratkaisu vaalituloksen myötä.

– Jos ovensuukyselyiden tulos vahvistuu, tarjoaa se selvän enemmistön. Sellainen Britanniasta on puuttunut viime vuosina, sanoi Ranskan eurooppaministeri Amélie de Montchalin.

– Tulos tarkoittaa, että jatkamme eron toteuttamista. Meillä on nyt 11 kuukautta aikaa tehdä sopimus. Se on hyvin lyhyt aika, toisti Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.

EU-johtajien brexit-lausunnosta on jo valmis luonnos, joka voidaan vahvistaa huippukokouksen päätteeksi perjantaina. AFP:n mukaan lausunnossa toistetaan, että maat tukevat EU:n ja Britannian jo aiemmin neuvottelemaa erosopimusta.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli samaa mieltä ja lupasi, että Brysselissä tullaan tekemään nopeasti luonnos vapaakauppasopimuksesta. Perjantaina huippukokouksessa keskustellaan mandaatista, joka komissiolle myönnettäisiin vapaakauppasopimuksesta neuvottelemista varten.

Lue myös:

Yle seuraa Britannian vaalipäivää – äänestää voi autokaupassa ja pesulassa, monilla äänestyspaikoilla jonoja ja eläimiä koirista hevosiin

Haalea vasemmistopoliitikko vai räiskyvä brexit-jyrä? Katso miten brittivaaleissa taistelevat puoluejohtajat Corbyn ja Johnson eroavat toisistaan

Analyysi Lontoosta: Boris Johnsonin murskavoitto varmisti Britannian EU-eron toteutumisen – mutta syvensi kuilua Englannin ja Skotlannin välillä

Konservatiivien kannattajia.

Pääministeri Boris Johnson juhlii nyt – mutta joutuu pian taistelemaan pitääkseen maansa yhtenäisenä, arvioi toimittajamme Pasi Myöhänen Lontoosta.

Konservatiivien kannattajia.

Boris Johnsonin uhkapeli toi pääministerille jättipotin, josta harva konservatiivi uskalsi edes uneksia.

Se on konservatiivien paras vaalitulos sitten Margaret Thatcherin 80-luvun kulta-aikojen.

Tie siihen, että Britannia eroaa EU:sta 31. tammikuuta Johnsonin sopimuksen mukaisesti on nyt raivattu vapaaksi esteistä.

Nyt valitut konservatiiviedustajat asettuvat todennäköisesti mukisematta vaalimenestyksellä asemansa varmistaneen johtajansa tueksi, kun EU-erosopimuksesta äänestetään. Pieni kapinointikaan ei Johnsonia enää heilauttaisi.

Johnsonin karisma puri brittikansaan

Britannian vaalit käytiin ennen kaikkea brexitin ympärillä, mutta kyse ei tietenkään ollut pelkästään EU-erosta.

Vaalitulokseen vaikutti myös karismaattisen Boris Johnsonin saamat sympatiapisteet. Ja toisaalta työväenpuoleen johtaja Jeremy Corbynia kohtaan tunnettu laaja vihamielisyys, jota Britannian vaikutusvaltainen oikeistolehdistö lietsoi kampanjan aikana entisestään.

Johnsonin viesti esimerkiksi poliisimäärän lisäämisestä saattoi purra brittiyleisöön paremmin kuin Jeremy Corbynin lupaukset suuremmasta julkisesta sektorista.

Suuren parlamenttienemmistönsä turvin Boris Johnsonilla on nyt valta muokata paitsi Britannian EU-eroa myös maan kotimaan politiikkaa haluamaansa suuntaan.

Yleisesti Johnsonin katsotaan olevan puhtaampi markkinaliberaali kuin esimerkiksi edeltäjä Theresa May, joka ainakin puheiden tasolla korosti yhteiskunnallisen tasa-arvon merkitystä.

Englannin ja Skotlannin välinen kuilu syveni

Britannian parlamenttivaalien toinen suuri voittaja oli Skotlannin kansallispuolue SNP. Skotlannin itsenäistymistä ajava puolue nappasi valtaosan Skotlannin edustajapaikoista, mikä tietää Boris Johnsonille vakavia ongelmia.

Skotlanti on nyt tilanteessa, jossa maa äänestää sosiaalidemokraattisen SNP:n murskavoittoon, mutta joutuu silti elämään entistä kovemman linjan oikeistolaisen konservatiivivallan alla.

Samalla Johnsonin parlamenttienemmistö varmistaa sen, että Skotlanti erotetaan EU:sta skottien enemmistön tahdon vastaisesti.

Skotlanti ja Englanti valitsivat jälleen eilen täysin erilaiset tiet, mikä johtaa hyvin todennäköisesti itsenäistymisen kannatuksen nousuun.

Boris Johnson on sanonut, että hän ei uutta itsenäistymisäänestystä Skotlannille anna. Skotlanti saattaa järjestää sellaisen ilman Westminsterin hellituksen hyväksyntää, joten Britannialla on edessä tuulisia aikoja.

Eron varmistuminen on vasta brexitin ensiaskel

Britannian EU-ero on nyt erittäin suurella todennäköisyydellä varmistunut, mutta se ei tarkoita sitä etteikö kysymys jatkaisi maan repimistä.

Mielipidemittausten mukaan hienoinen enemmistö brittikansasta kannattaa tätä nykyä EU-jäsenyyttä. Edelleen on päivänselvää, että suuri osa EU-erokampanjan lupauksista oli tyhjää täynnä.

Eilisten parlamenttivaalien jälkeen eropäätöstä on kuitenkin entistä vaikeampi kyseenalaistaa.

Konservatiivien viesti siitä, että puolueen päätavoite on laittaa EU-ero täytäntöön ei olisi voinut olla selvempi.

Brittikansa valitsi selvästi konservatiivit ja EU-eron voittajiksi.

Boris Johnsonin EU-erolinjan esteet on nyt raivattu, mutta brexit ei silti poistu päiväjärjestyksestä lähivuosina.

EU-eron voimaansaattaminen kesti vuosikausia, mutta tulevaisuuden EU-suhteiden määrittely kauppasopimuksineen on monin verroin monimutkaisempi urakka.

Britannian vaalit: Konservatiivit suurvoittoon, ero EU:sta toteumassa tammikuun lopussa – Lue 100 ja 300 sanan tiivistelmä

Pääministeri Boris Johnson ja Carrie Symonds palaamassa vaalivalvojaisista Downing Streetille.

Pääministeri Boris Johnson sai vahvan mandaatin brexitiin. Työväenpuolue menetti perinteiset kannatusalueensa konservatiiveille.

Pääministeri Boris Johnson ja Carrie Symonds palaamassa vaalivalvojaisista Downing Streetille.

Britit äänestivät torstaina konservatiivipuolueen ja pääministeri Boris Johnsonin suurimpaan vaalivoittoonsa vuosikymmeniin. Tulos johtaa oppositiopuolueiden johtajien eroon.

Kerromme tässä artikkelissa lyhyen ja pitkän selityksen sille, mitä vaalivoitto tarkoittaa Britannialle.

Jos sinulla on kiire, tässä sadan sanan selitys


Kun tulos on lähes valmis, konservatiivit ovat varmistaneet 650-paikkaiseen parlamentin alahuoneeseen 364 edustajaa. Enemmistöön riitti 326 paikkaa. Vaalivoitto on konservatiivien suurin vuoden 1987 jälkeen.

Voitto tuli siitä, että työväenpuolue kärsi nöyryyttävän tappion aiemmilla vankoilla tukialueillaan. Perinteiset kannattajat eivät saaneet selvää, kuinka puoluejohtaja Jeremy Corbyn ratkaisisi vuosikausia velloneen EU-kiistan.

Tappion vuoksi Corbyn eroaa puoluejohtajan paikalta lähiaikoina. Sama kohtalo on brexitiä vastustaneiden liberaalidemokraattien johtajalla Jo Swinsonilla, joka ei tullut edes uudelleenvalituksi parlamenttiin.

Skotlannin kansallispuolue SNP sen sijaan käytännössä hallitsee nyt Skotlantia. Se vei paikkoja kaikilta puolueilta. SNP:n menestys tulee tuottamaan vaikeuksia pääministeri Johnsonille. SNP on tiukasti vastustanut brexitiä. Samalla se ajaa Skotlannin eroa Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Pääministeri Johnson vakuuttaa Britannian eroavan EU:sta tammikuun lopussa. Vasta sen jälkeen Britannia pääsee aloittamaan Brysselin kanssa neuvottelut keskinäisistä suhteista. Siirtymäkausi kestää vain ensi vuoden loppuun.

Jos aikaa on enemmän, tässä 200 sanaa lisää

Britannian vaalien voittajasta ei ole kiistaa, mutta on mielenkiintoista, että Johnsonin konservatiivipuolue voitti loppujen lopuksi melko pienellä äänimäärän lisäyksellä. Puolue sai näissä vaaleissa 43, 6 prosenttia äänistä, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2017.

Vaalitapa ratkaisee paljon: kussakin vaalipiirissä paikka menee eniten ääniä saaneelle, joten puolue voi saada paljonkin ääniä saamatta edustajia – liberaalidemokraattinen puolue lisäsi ääniosuuttaan yli neljällä prosenttiyksiköllä 11,5 prosenttiin, mutta menetti yhden edustajapaikan.

Pääministeri Johnsonilla ja konservatiiveilla on edessä työteliäs aika. Konservatiivit aikovat tuoda Johnsonin neuvotteleman EU-erosopimuksen jälleen parlamentin alahuoneen käsittelyyn jo joulukuussa.

Kun ero tammikuun lopussa on tehty, hallituksella on vain 11 kuukautta aikaa sopia Brysselin kanssa vapaakauppasopimus. Vastaava neuvotteluruljanssi sillä on edessä myös Yhdysvaltojen kanssa, tälle ei tosin ole annettu aikamäärää.


Vaikka vaalien pääteema oli brexit, kyse on myös sisäpolitiikasta.

Skotlannin Kansallispuolue SNP onnistui ottamaan paikkoja niin konservatiiveilta, työväenpuoleelta kuin liberaalidemokraateiltakin.

Tämä voi merkitä, että Skotlannin itsenäistymispyrkimykset nousevat jälleen. Seuraus voi olla, että Skotlannissa järjestetään uusi kansanäänestys Britanniasta eroamisesta. Puolue on vuoden 2016 EU-kansanäänestyksestä lähtien tiukasti vastustanut Britannian EU-eroa.

Pohjois-Irlannissa menestyivät Irlannin tasavaltaan läheisempää suhdetta kannattavat kaksi puoluetta, vasemmistolainen Sinn Féin ja sosiaalidemokraattinen työväenpuolue SDLP.

Lue lisää:

Analyysi Lontoosta: Boris Johnsonin murskavoitto varmisti Britannian EU-eron toteutumisen – mutta syvensi kuilua Englannin ja Skotlannin välillä

Asiantuntija: Näistä tuli todella vahvasti brexit-vaalit

Kun kuulet nimen TikTok, tuleeko sinulle mieleen kaappikello vai mobiilisovellus? Testaa, mitä tiedät suosikkisovelluksesta

TikTok on erityisesti lasten ja nuorten suosima sovellus, jossa käyttäjät jakavat lyhyitä itsetehtyjä videoita.

Snapchat, Instagram, WhatsApp ja nyt myös TikTok. Miten hyvin sinä tunnet lapsesi käyttämät somealustat?

TikTok on erityisesti lasten ja nuorten suosima sovellus, jossa käyttäjät jakavat lyhyitä itsetehtyjä videoita.

Lasten ja nuorten suosima lyhyiden videoiden somealusta TikTok on ollut viime aikoina paljon esillä.

Otsikoissa on esitelty TikTokin luomia uusia sometähtiä, mutta se on saanut myös kyseenalaista mainetta. TikTokia on epäilty sensuurista ja syytetty, että se kerää poikkeuksellisilla tavoilla käyttäjien yksityistietoja.

Tästä huolimatta TikTokin suosio on suurta. Sillä on tällä hetkellä noin 500 miljoonaa käyttäjää. (linkki: South China Morning Post)

Kymmenisen vuotta sitten perustettu Instagram on vielä kansainvälisesti suositumpi, mutta TikTokin käyttäjämäärä on jo reilusti ohittanut niin ikään nuorten suosiman Snapchatin.

Vanhempia neuvotaan usein tutustumaan lastensa käyttämiin sosiaalisen median palveluihin. Kuinka hyvin sinä tunnet TikTokin?


Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu TikTokista:


Lisätietoa aiheesta:

Tiktokissa kuka tahansa voi olla tähti, ja samalla sovelluksesta löytyy kappaleita omalle soittolistalle – "Kaikki hyräilevät Tiktok-biisejä koulussa"

Videopalvelu TikTok pyysi anteeksi poistettuaan Kiinaa kritisoineen videon

Guardian: Suomalaisnuorten suosima some-palvelu TikTok sensuroi viestejä, jotka eivät ole Kiinalle mieleen

Yhdysvallat tutkii TikTok-videosovellusta – "Se on vastavakoilu-uhka"

Somen hittisovellusta epäillään laittomasta tietojen keruusta (tivi.fi)

Suosikkisovelluksen synkkä puoli: seksiviestejä sataa teineille (tivi.fi)

Lucia-neito, "Valon lähettiläs", kruunataan tänään Helsingissä – katso suorana kello 17 alkaen

Vuoden 2019 Lucia-neito Sara Ray.

Lucian päivä huipentuu tänään, kun Lucia-neito kruunataan tehtäväänsä. Tapahtumaa voi seurata suorana verkossa.

Vuoden 2019 Lucia-neito Sara Ray.

Pohjanmaalla asuva Sara Ray kruunataan vuoden Lucia-neidoksi tänään iltapäivällä Helsingin tuomiokirkossa. Hänet kruunaa tehtäväänsä presidentti Tarja Halonen. Tämän jälkeen Lucia-kulkue matkaa läpi Helsingin keskustan.

Yle näyttää tilaisuuden suorana verkossa kello 17 alkaen. Voit katsoa lähetystä klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

Lucia-neito on valon, ilon ja inhimillisyyden lähettiläs ja toimii Lucia-keräyksen keulakuvana. Keräyksen tuotoilla tuetaan vaikeuksissa olevia lapsiperheitä. Tämän vuoden keräys jatkuu tammikuun loppuun saakka.

Lucia tekee tänä vuonna lähes sata vierailukäyntiä muun muassa sairaaloihin, vanhainkoteihin, Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön luokse sekä eduskuntaan.

Suomen Lucia-neidon valitsee Folkhälsan yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Svenska Ylen kanssa.

Tämä on jo seitsemäskymmenes kerta, kun Suomen Lucia valitaan.

Tietoturvayhtiö varoittaa Android-laitteissa nopeasti leviävästä haittaohjelmasta

Nainen puhelin kädessä.

XHelper-niminen haittaohjelmaa kuvataan tämän hetken suurimmaksi mobiililaitteisiin kohdistuvaksi tietoturvauhaksi.

Nainen puhelin kädessä.

Kansainvälinen tietoturvayhtiö varoittaa Android-mobiililaitteissa nopeasti leviävästä haittaohjelmasta. Check Point Software Technologies -yhtiö kertoo tiedotteessaan, että maailman yleisimpien haittaohjelmien listalla on ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen mobiilitroijalainen.

XHelper-niminen haittaohjelma on tällä hetkellä suurin mobiililaitteisiin kohdistuva tietoturvauhka, Check Pointin tutkijat varoittavat.

Suomessa XHelper on seitsemänneksi yleisin haittaohjelma.

Ohjelma voi ladata Android-mobiililaitteille muita haitallisia sovelluksia sekä näyttää haitallisia mainoksia. Haittaohjelma myös kykenee asentamaan itsensä uudelleen, vaikka se olisi kertaalleen poistettu laitteelta.

Haittaohjelmaa on päivitetty jatkuvasti, mikä on auttanut sitä välttämään mobiililaitteiden virustorjuntaa ja leviämään uusiin laitteisiin.

Mobiililaittetta voi suojella virustorjuntaohjelmalla sekä välttämällä tuntemattomilta lähettäjiltä tulleiden sähköpostien, liitteiden ja linkkien avaamista.

Suomen ilmastopaneeli: Sähköauto päihittää muut autot niin kustannuksissa kuin päästöissäkin muutaman käyttövuoden jälkeen

Sähköauto etualalla ja polttomoottoriauto takana.

Keskikokoisen sähköauton käyttökustannukset tulevat vastaavaa bensiiniautoa halvemmaksi 5-8 vuodessa.

Sähköauto etualalla ja polttomoottoriauto takana.

Suomen ilmastopaneelin perjantaina julkaiseman autolaskurin tietojen mukaan sähköauto on pitkällä aikavälillä edullisempi käyttää ja järkevämpi valinta myös ympäristön kannalta.

Laskurista selviää, että vaikka sähköauton valmistuksessa päästöt ovat eri ajoneuvotyypeistä suurimmat, nousevat käytönaikaiset päästöt muissa autoissa sähköautoa nopeammin.

Alla olevassa kuvassa on esimerkki, jossa vastaavilla keskikokoisilla automalleilla ajetaan 14 000 kilometriä vuodessa 15 vuoden ajan. Ajomääränä 14 000 km vastaa suomalaisilla autoilla keskimäärin vuodessa ajettavaa kilometrimäärää. Kumuloituvat päästöt ovat hiilidioksiditonneja. Kaasuautoa on tässä esimerkissä ajettu sataprosenttisella maakaasulla.

Suomen ilmastopaneelin laskujen mukaan keskikokoinen bensiiniauto aiheuttaa 14 000 kilometrin vuosittaisella ajolla jo kolmen vuoden kohdalla suuremmat päästöt kuin vastaava sähköauto. Esimerkkinä laskussa käytetään sähköautoa, joka pystyy kesäolosuhteissa 300 kilometrin ajoon täydellä latauksella.

Vastaavasti 15 käyttövuoden jälkeen sähköauton aiheuttamat päästöt ovat jo 60 prosenttia pienemmät kuin bensiiniauton päästöt.

Esimerkin laskennassa bensiiniauton kulutukseksi on laskettu 6,0 litraa sadalla kilometrillä ja dieselille 5,3 litraa. Kaasuauton kulutukseksi on laskettu 4,1 kg sataprosenttista maakaasua. Ladattavalle hybridille on laskettu 2,5 litran bensiinikulutus sekä 8,0 kWh sähkönkulutus ja sähköautolle 15,9 kWh sähkönkulutus.

Seuraavassa kuvassa nähdään, että vuosittaisten ajokilometrien kasvaessa 30 000 kilometriin on sähköauton päästövähennys 15 vuoden jälkeen 67 prosenttia bensiiniautoon verrattuna.

Dieselautoon verrattuna sähköauton päästövähennys on 62 prosenttia, kaasuauton verrattuna 47 prosenttia ja ladattavaan hybridiin verrattuna 44 prosenttia. Tässä esimerkkikuvassa biokaasun osuus kaasuauton polttoaineesta on ollut 50 prosenttia.

Kustannukset kääntyvät sähköauton eduksi alle 10 vuodessa

Suomen ilmastopaneeli on selvittänyt myös, missä ajassa sähköauto tulee muihin autoihin verrattuna edullisemmaksi käyttää.

Jos vertailtava bensiiniauto on sähköautoa kalliimpi ja autolla ajetaan 20 000 kilometriä vuodessa, niin sähköauto muuttuu edullisemmaksi viiden vuoden ajon jälkeen.

Jos taas sähköautoa verrataan halvempaan bensiiniautoon, muuttuu sähköauto bensiiniautoa edullisemmaksi kahdeksan vuoden jälkeen.

Seuraavassa kuvassa on hahmoteltu kahden eri hintaa edustavan bensiiniauton sekä kolmen muun autotyypin kustannukset 15 vuoden aikana.

Kuvan laskelmassa bensiiniautot ovat maksaneet 23 901 sekä 27 995 euroa. Dieselauto on maksanut 30 749, kaasuauto 30 123 sekä sähköauto 35 090 euroa.

Autojen vuosittaisiksi kustannuksiksi on laskettu molempien bensiiniautojen osalta 560 euroa, dieselautolle 617, kaasuautolla 662 sekä sähköautolle 460 euroa.

Ilmastopaneelin perjantaina julkaisema autolaskuri antaa kuluttajille mahdollisuuksia vertailla eri käyttövoimia. Laskurin taustalla on Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035, joka edellyttää henkilöautoliikenteen päästöjen puolittumista vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastopaneeli muistuttaa, että keskeisin keino päästöjen vähentämiseen on henkilöautojen käyttövoimien vaihtaminen mahdollisimman vähäpäästöisiin.

Suomen ilmastopaneelin autolaskuriin pääset tästä.

Sairaanhoitajat saavat vuoden alusta määrätä lääkkeitä entistä laajemmin – nyt listalla esimerkiksi sepelvaltimo- ja keuhkoahtaumatauti

Sairaanhoitaja kuvattuna takaa potilashuoneen ovella. Taustalla stetoskooppeja.

Sairaanhoitaja saa kirjoittaa reseptejä vain, jos hän on käynyt vaadittavan koulutuksen.

Sairaanhoitaja kuvattuna takaa potilashuoneen ovella. Taustalla stetoskooppeja.

Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeus laajenee vuodenvaihteessa. Tammikuusta lähtien sairaanhoitajalta voi saada jatkoreseptin lääkkeille esimerkiksi sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumataudin hoitoon, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö.

Sairaanhoitaja saa määrätä lääkkeitä vain, jos hän on käynyt vaadittavan koulutuksen. Tähän mennessä sairaanhoitaja on voinut aloittaa lääkityksen korva-, silmä- tai virtsatietulehdukseen ja jatkaa tiettyjä lääkärin määräämiä reseptejä.

Nyt ennestään listalle kuuluvien tautiryhmien lääkkeiden valikoimaa laajennetaan. Kokonaan uusia tautiryhmiä ovat sepelvaltimotauti, angina pectoris -rintakipu ja keuhkoahtaumatauti, joihin määrättyjä reseptejä sairaanhoitaja voi jatkaa. Päivitetty lista lääkkeistä löytyy täältä.

Reseptihoitajat pitävät usein omia vastaanottojaan, joissa he tutkivat potilaita ja määräävät lääkkeitä.

STM:n mukaan muutos nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon aloittamista sekä antaa mahdollisuuksia organisoida toimintaa joustavammin.

Samalla linjalla on Sairaanhoitajaliitto, jonka puheenjohtaja Nina Hahtela iloitsee laajennuksesta Twitterissä.

Sairaanhoitajaliitto ja Lääkäriliitto ovat vääntäneet pitkään kättä sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisesta. Lääkäriliitto on vastustanut asiaa todeten muun muassa, että laajentaminen vaarantaa potilaan hoidon kokonaisuutta ja hämärtää hoitovastuuta.

Sairaanhoitajaliitto puolestaan on vedonnut muun muassa kansainväliseen tutkimusnäyttöön, joka puhuu vahvasti sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeuden puolesta.

Rajattu lääkkeenmäärääminen koskee myös sairaanhoitajana laillistettua terveydenhoitajaa ja kätilöä.

Lue myös:

Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen käyttömahdollisuus laajenee

Hoitajien ote resepteistä vahvistuu – oikeutta määrätä tiettyjä lääkkeitä puhelimessa kaavaillaan

Lisääkö valtion porkkanaraha reseptihoitajien määrää? "Toimintakulttuuri kunnissa muuttuu hitaasti"

Kaisa Mäkäräisen voittotahti suli pystyammunnassa – katso tallenne

Ampumahiihdon MC, naisten pikamatka, Hochfilzen

Ampumahiihdon maailmancup jatkuu perjantaina Itävallan Hochfilzenissä. Ohjelmassa on sekä naisten että miesten pikakilpailut. Klikkaa jutun kuvaa ja siirry suoraan kisalähetykseen.

Ampumahiihdon MC, naisten pikamatka, Hochfilzen

Yle Urheilun perjantain lähetykset:

12.20 Ampumahiihto Mc, N 7,5 km
13.55 Lumilautailu Mc, lumilautakrossi
15.15 Ampumahiihto Mc, M 10 km
16.40 Mäkihyppy Mc, M karsinta (Areena)
16.55 Uinti SM, lyhyt rata (Areena)
19.00 Mäkihyppy Mc, M karsinta (TV2)

Ampumahiihdon tulospalvelu:

Lue myös:

Vilustuneen Kaisa Mäkäräisen terveystilanteesta uutta tietoa Suomen päävalmentajalta: “Kaisa olisi ollut innokas kisaamaan”

Mikä valittiin kauneimmaksi joululauluksi vuonna 2018? Entä miten kappale "Happy Xmas" alkaa? Testaa tietosi joululauluista ja niiden taustoista

Terhokodin sairaalamuusikko Anna Brummer soittaa ja johtaa kuoroa.

Tänäkin vuonna miljoona suomalaista osallistuu Kauneimmat joululaulut -tapahtumiin. Kirkkojen lisäksi myös risteilylaivoja on lastattu joululauluilla.

Terhokodin sairaalamuusikko Anna Brummer soittaa ja johtaa kuoroa.

Yksi joulun mysteeri on tämä: miten tehdä aikaa kestävä ja laajalti koskettava joululaulu?

Kappale, joka päätyisi liki instituutioksi kasvaneen Kauneimmat joululaulut -tapahtuman vakiovalikoimaan. Kappale, jonka artistit haluaisivat vielä vuosikymmentenkin päästä levyttää joululevylleen. Kappale, jonka pelkkä nimi nostaisi tunteet pintaan.

Joululauluja tässä maassa on nimittäin melkein kolmetuhatta, mutta vain muutama kymmenen niistä soi aktiivisesti vuodesta toiseen, vaikka joululauluja tulee joka vuosi lisää.

Suomalaisten suhdetta joululauluihin tutkinut uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori Tapani Innanen Helsingin yliopistosta sanoo, että joululaulujen kermaan ei ole helppoa päästä.

Joululaulun kun pitää tavoittaa jotain suurta ja ajatonta, jotta se koskettaisi myös tulevia sukupolvia. Hitti on eri asia kuin klassikko.

Esimerkiksi suhteellisen tuoreesta joululauluklassikosta käy Innasen mukaan Sydämeeni joulun teen -kappale, joka on kolmessa vuosikymmenessä kasvanut osaksi suomalaista jouluperinnettä.

– Jos Kassu Halonen ja Vexi Salmi ovat yli 30 vuotta sitten onnistuneet tekemään yhden klassikoksi nousseen kappaleen, niin se osoittaa kuinka vaikea laji se on.

Tuo alkujaan Vesa-Matti Loirin tunnetuksi tekemä kappale löytyy tänäkin vuonna Kauneimmat joululaulut -tapahtumien lauluvihkosta, joita on painettu noin 800 000 kappaletta.

Suomen Lähetysseuran vuodesta 1973 järjestämä yhteislaulutapahtuma on kasvanut tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan. Kauneimpia joululauluja lauletaan kirkkojen lisäksi myös muun muassa ostoskeskuksissa ja risteilylaivoilla. Yhteislaulun lisäksi valikoimaan on tullut karaoke.

– Suomessa yhteislauluperinne on hyvin tärkeä. Yhdessä laulaminen merkityksellisten muistojen äärellä luo sellaisen yhteisöllisyyden tunteen, jota myös nykyajan yksilöllinen ihminen kaipaa, Innanen kertoo.

Testaa, kuinka hyvin tunnet joululaulut ja niiden taustat.

Vanhukset innostuivat tujuista influenssarokotteista niin, että sairaalalta loppuivat rokotusajat kesken

Influenssarokotetta pistetään käsivarteen.

THL ja rokotevalmistaja tutkivat Suomessa uuden influenssarokotteen tehoa yli 65-vuotiailla. Lahdessa vapaaehtoisia rokotettavia on ollut niin paljon, että rokotusaikoja ei ole tahtonut riittää kaikille halukkaille.

Influenssarokotetta pistetään käsivarteen.

Ikäihmiset ovat innostuneet kokeilemaan entistä tehokkaampaa influenssarokotetta. Esimerkiksi Lahdessa ja Jyväskylässä rokotetutkimus on ollut suosittu. Lahdessa rokotusten ajanvaraus jouduttiin keskeyttämään ja aikatauluttamaan lisäpäiviä tutkimusrokotuksille.

Tutkimuspäällikkö Arto Palmun mukaan keskiviikkoon mennessä tutkimukseen oli osallistunut koko Suomessa noin 26 000 ihmistä. Hän arvioi, että tutkimuksessa päästään hyvin lähelle tämän syksyn tavoitetta eli 34 000 rokotettavaa. Rokotettavat ovat yli 65-vuotiaita, joita on kirjeitse pyydetty tutkimukseen mukaan.

– Tämä on positiivinen asia. Väestössä on ymmärrystä sille, että tutkimusta pitää tehdä ja tietoa kerätä. Se vaatii rokotusmyönteisyyttä ja tutkimusmyönteisyyttä.

Päijät-Hämeen keskussairaalalla Lahdessa rokotustutkimuksesta vastaava tutkimushoitaja Satu Rämö kehuu myös ikäihmisten osallintumisintoa.

– Suosio oli aivan mahtava. Alussa jännitti, että mitä tulee tapahtumaan, mutta sitten niitä aikoja alettiin varaamaan hurjaa vauhtia.

Rämön mukaan tutkimukseen on osallistunut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella ainakin tuhat ihmistä.

Uuden rokotteen toivotaan suojaavan ikäihmisiä tehokkaasti influenssalta ja jälkitaudeilta

THL:n ja rokotevalmistaja Sanofi Pasteurin tutkimuksessa osalle annetaan nykyisin rokotusohjelmassa oleva influenssarokote ja osalle korkea-annoksinen rokote, jossa vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä. Rokotteen turvallisuus on varmistettu aiemmissa tutkimuksissa ja sen on todettu lisäävän influenssan vasta-aineita elimistössä tehokkaammin kuin nykyinen rokote.

– Jos tämä todistetaan ja tehokkuudesta saadaan faktatietoa, sillä on todella iso merkitys ihmisille, kansanterveydelle ja myös kustannusten kannalta, arvioi tutkimushoitaja Satu Rämö.

Korkea-annoksista rokotetta on ollut käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa jo vuosia. Se on kuitenkin suunnattu kolmea eri influenssavirusta vastaan, kun nyt tutkittava rokote tehoaa neljään virustyyppiin. Myös nykyisin Suomessa käytettävä influenssarokote puree samoihin neljään virustyyppiin, mutta vaikuttavaa ainetta on vähäisempi määrä.

Arto Palmun mukaan tutkimuksessa otetaan huomioon myös sivuvaikutusten riskit.

– Aina voi ilmetä haittoja. Kaikissa tutkimuksissa on velvoite seurata mahdollisia haittoja.

Vaikutuksia seurataan rekistereistä

THL:n tutkimuksessa rokotteita annetaan ikäihmisille myös ensi vuoden syksyllä ja seuranta jatkuu vuoteen 2021. Tutkimukseen osallistuneiden terveydentilasta saadaan tietoja terveysrekisterien kautta. Niihin kirjataan esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakäyntien tietoja.

– Rokotteen tehokkuutta tutkitaan katsomalla vähentääkö se sairaalakäyntejä, vähentääkö se sydän- ja hengitystietauteja ja vähentääkö se influenssaa, kertoo Satu Rämö.

Tutkimusta tehdään Päijät-Hämeen hyvinvoinikuntayhtymän ja Jyväskylän lisäksi myös Helsingissä, Espoossa, Hämeenlinnassa, Kangasalalla, Kymsoten alueella, Nokialla, Oulussa, Porissa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.

Rokotevalmistaja on parhaillaan hakemassa THL:n tutkimalle rokotteelle myyntilupaa Eurooppaan. Vaikka rokote saisi myyntiluvan ja se todettaisiin meneillään olevassa tutkimuksessa tehokkaaksi, se ei vielä tarkoita uuden rokotteen päätymistä laajaan käyttöön Suomessa. Rokotteen ottaminen kansalliseen rokoteohjelmaan vaatii asiantuntija-arvioinnin sekä päätökset hankinnasta ja rahoituksesta.

Jenkkisijoittajan kaupittelemaa hulppeaa outlet-keskusta on odotettu Suomeen 5 vuotta – mitään ei ole tapahtunut, ja Kotkan kaupungin kärsivällisyys on loppu

Kotkan tapahtumakeskuksen tontti Kantasatamassa

Vanhalle satama-alueelle Kotkaan on suunniteltu useiden vuosien ajan hulppeaa ostoskeskusta.

Kotkan tapahtumakeskuksen tontti Kantasatamassa

Kotkan Kantasatamassa näyttää suurin piirtein samalta kuin noin viisi vuotta sitten.

Kaupungin keskustan kylkeen Kantasatamaan on useiden vuosien ajan suunnitella outlet-ostoskeskuksen rakentamista. Hulppein havainnekuvin kaupattuun kokonaisuuteen olisi lukeutunut myös esimerkiksi hotelli ja asuinrakennuksia.

Tonttia ehdittiin valmistella purkamalla muutamia sataman varastohalleja. Rakennustyöt eivät kuitenkaan ole alkaneet.

Nyt vanhan sataman kehittämisessä halutaan Kotkassa kääntää kokonaan uusi lehti.

Tätä mieltä on Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Tällä haavaa Kotkaan ei tule ostoskeskusta, joka kauppaisi muotimerkkien menneiden mallistojen ylijääneitä vaatteita alennushinnoin.

– Nyt on syytä pistää vanhan kirjan kannet kiinni. Kaupallinen keskus ja alueen kehittäminen outletin kautta ei näytä toteutuvan. Voidaan todeta, että se unohdetaan nyt. Lähipäivinä pitäisi tapahtua joulun toinen ihme, jos se lähtisi toteutumaan, Sirviö sanoo.

Vastaavantyyppiset outlet-ostoskylät on sen sijaan ehditty rakentaa Venäjän rajalle Vaalimaalle sekä Helsingin ja Vantaan rajalle. Zsar Outlet Village on toiminut Vaalimaalla vuoden. Helsinki Outlet avattiin tänä syksynä.

Kaupunki keskittyy nyt siihen, että Kantasatamaan nousevat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi Kotkan-kampus ja kaupungin tapahtumakeskus. Näiden kylkeen halutaan myös hotelli, jolle etsitään pyörittäjää.

Lue lisää: Kotka uudistaa vanhaa satamaa isolla kädellä: meren rannalle aiotaan rakentaa korkeakoulukampus ja tapahtumakeskus

Sopimusten purkamisesta neuvoteltu pitkään

Outlet-ostoskeskuksen hautaaminen tarvitsee vielä lopullisen sinetin.

Kaupunki haluaa purkaa hankkeen kehittäjän, yhdysvaltalaisen Cameron Sawyerin ja tämän yhtiön Kotkan Kantasataman kehitys oy:n kanssa tehdyt maankäyttö- ja maanvuokrasopimukset.

Kaupunki ilmaisi tahtonsa sopimusten purkamiseksi jo keväällä. Neuvotteluja on käyty siitä asti. Kaupunki on valmis irtisanomaan sopimukset myös yksipuolisesti. Se hetki voi olla jo lähellä.

– Sopimusten purkamisesta on neuvoteltu, mutta vielä ei ole päästy maaliin. Molemmat sopimukset tullaan päättämään.

Sirviö arvioi, että sopimusten purkaminen voisi tulla ajankohtaiseksi alkuvuodesta. Päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.

– Sopimukset olisi varmaan saatu jo purettua, jos molemmilla osapuolilla olisi yhtä vahva tahto. Toisella osapuolella on ehkä ollut vielä ajatuksia siitä, että alueella voisi jotain vielä tapahtuakin, Sirviö sanoo.

Hänen mukaansa Sawyer ei kuitenkaan ole tuonut pöytään kokonaan uusia ideoita alueen kehittämiseksi. Maanvuokrasopimuksen mukaista vuokraa kehittämisyhtiö ei ole enää tänä vuonna kaupungille maksanut. Sirviön mukaan se on yksi kaupungin neuvottelukeinoista.

Kotkan kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät Old Port -hankkeen asemakaavamuutoksen ja keskeiset sopimukset heinäkuussa 2015.

Viimeksi ostoskeskuksen rakentamisaikataulusta on kerrottu julkisuudessa keväällä 2018. Tuolloin ostoskeskusta pyörittämään oli valittu kansainvälinen ostoskeskusoperaattori Freeport. Yhtiön toimitusjohtaja Iestyn Roberts sanoi, että ostoksille päästään vuoden 2019 lopulla.

Lue lisää: Valtava ostosparatiisi on vielä kolmen vuoden jälkeen pelkkä mainoslakana – tuleeko Kotkan puolen miljardin jättihankkeesta uusi Sunny Car Center

Uusi kampus ja tapahtumakeskus

Kotka ei kuitenkaan halua jättää Kantasataman aluetta lepäämään laakereilleen.

Kantasatamassa oli satamaliikennettä 2000-luvun taitteeseen asti. Kymmenen vuotta sitten alueelle nousi Suomen merimuseon uudet tilat. Sen jälkeen aluetta on haluttu kehittää esimerkiksi matkailukohteena.

Seuraavaksi alueelle halutaan korkeakouluopiskelijoita ja suurten tapahtumien, kuten konserttien, messujen ja urheiluotteluiden vieraita ja yleisöä.

Kantasatamaan on tulossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi Kotkan-kampus sekä kaupungin oma tapahtumakeskus. Näiden yhteyteen rakennettaisiin myös hotelli.

Osapuolten välinen toteuttamissopimus kirjoitettiin keväällä. Suunnittelutyö on yhä kesken.

– Juna etenee sillä aikataululla kuin on suunniteltu. Xamk siirtää käytännössä kaiken Kotkassa olevan toiminnan Kantasatamaan ja Metsola tyhjenee, Xamkin hallituksen puheenjohtaja ja Kantasatama-hankkeiden ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Koivikko sanoo.

Opiskelut uudella kampuksella alkaisivat syksyllä 2023.

– Parempaa tonttia ei voi toivoa. Se on meren äärellä, rautateiden ja linja-autoyhteyksien äärellä. Haemme sitä, että ammattikorkeakoulustamme houkuttelevuus ja vetovoima Kotkassa kasvaa, Koivikko sanoo.

Tapahtumakeskus valmistuu kampusta aikaisemmin, vuoden 2022 aikana.

– Arkkitehti- ja muu suunnittelu tässä nyt etenee. Urakat lasketaan keväällä ja urakkasopimukset tehtäisiin kesän jälkeen. Rakentamistyöt alkaisivat sitten loppuvuodesta ensi vuonna, Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja ohjausryhmän varapuheenjohtaja Jari Elomaa sanoo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu valitsi viime keväänä, että kampusta suunnitellaan Kuori-nimisen arkkitehtikilpailuvoittajan suunnitelman pohjalta.

Kampuksesta on myös nähty jo ensimmäiset havainnekuvat. Sen budjetti on reilut 40 miljoonaa euroa.

– Tällä hetkellä koordinoimme sitä, että kaupungin kanssa sovitut synergiaedut toteutuvat, Koivikko sanoo.

Kaksi rakennusta suunnitellaan niin, että niiden tiloja voidaan käyttää ristiin. Esimerkiksi aulatila on yhteinen.

Elomaa lupaa, että tapahtumakeskuksen havainnekuvia saataisiin nähtäväksi tammikuussa.

– Tämä on ihan uusi asia Kotkassa. Seudulla ei ennestään ole tämän tasoista tapahtumakeskusta ja mahdollisuutta järjestää suuria messuja, konsertteja, konferensseja ja urheilutapahtumiakin. Kokonaisuudesta tulee hieno. Uskomme vahvasti, että se hotellikin saadaan mukaan.

Tapahtumakeskus rakennettaisiin noin 24 miljoonalla eurolla.

Elomaan mukaan hotellistakin saatiin uutta tietoa keskiviikkona ohjausryhmän vuoden viimeisessä kokouksessa. Niistä hän ei kuitenkaan vielä kerro tarkemmin.

Isä tyrmistyi, kun koulun kirkkojoulujuhla peruttiin – alkoi puuhata omaa juhlaa muiden vanhempien kanssa ja nyt juhlia onkin tulossa kolme

Tatu Karttunen Laukaan kirkon pihalla.

Laukaan kirkonkylän koulun joulujuhla peruttiin, koska paikkana oli kirkko. Vanhemmat aktivoituivat, ja nyt päätösjuhla järjestetään sekä kirkossa että kaksi kertaa koulussa.

Tatu Karttunen Laukaan kirkon pihalla.

– En ymmärrä enää kunnolla tätä nykymenoa. Alkaa tuntua heikommastakin reunakulkijasta jo haastavalta, laukaalainen Tatu Karttunen sadattelee.

Kuuden lapsen isän tuohtumus johtuu torstaina koulun viestijärjestelmä Wilmaan kilahtaneesta viestistä, jossa kerrottiin Laukaan kirkonkylän koulun tunnustuksettoman joulujuhlan perumisesta. Syynä oli se, että tapahtumapaikkana oli kirkko.

Apulaisoikeusasiamiehen tuoreen linjauksen mukaan koulun päätöstilaisuudeksi tarkoitettua tilaisuutta ei voida järjestää kirkossa. Linjauksessa todetaan, että kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka (kirkkolain 14 luvussa tarkoitettu kirkollinen rakennus) ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä.

Linjaus pätee myös silloin, jos tarjolla on vaihtoehtoinen joulujuhla niille, jotka eivät koe kirkkoa omakseen.

Alun perin Laukaan kirkonkylän koulu oli päättänyt siirtää tapahtuman omista tiloistaan kirkkoon juhlasalin sisäilmaongelmien vuoksi.

Kun viesti juhlan perumisesta tuli, Karttunen ei aikaillut. Hän halusi, että oppilaat saavat esittää harjoittelemansa ohjelman keinolla millä hyvänsä. Pian Karttunen huomasi, ettei ollut ajatuksensa kanssa yksin. Muutkin koululaisten vanhemmat olivat aktivoituneet asian hoitamiseksi.

– Muutkin vanhemmat ovat olleet yhteyksissä koulutoimeen ja koulun johtoon, Karttunen kertoo.

– Ihmiset ovat oikeasti huolissaan, mihin tämä maailma on menossa. Oikeusasiamiehet ja apulaisoikeusasiamiehet tekevät mitä ihmeellisempiä tulkintoja eri asioista ja meidän pitäisi vain hiljaa hyväksyä, hän pohtii.

Jo torstai-iltana joulujuhlan perumisesta keskusteltiin kiivaasti (Keskisuomalainen) sosiaalisessa mediassa Laukaan Puskaradiossa. Lisäksi syntyi Facebook-ryhmä, jossa puuhataan oman joulujuhlan järjestämistä Laukaan kirkkoon.

– Ryhmässä on jo toistasataa jäsentä, eli näin pienessä ajassa on kerääntynyt kohtuullisen iso joukko ihmisiä. Olemme yhdistäneet voimamme ja järjestelleet asiaa, Karttunen iloitsee.

Tapaus, joka yhdisti kylän

Karttusella on viisi poikaa ja tytär. Kuudesta lapsesta viisi on edelleen koululaisia. Lasten tunteet joulujuhlan perumisesta olivat kaksijakoisia.

– Osa ei niin perusta näistä esityshommista, mutta aiheuttaahan se ihmetystä. Juhlaa on kuitenkin suunniteltu ja harjoiteltu koulussa, ja sitten se perutaan. Syntyyhän siitä keskustelua, Karttunen kertoo.

Lasten suista on noussut erityisesti kysymys: Miksi?

– Olemme käyneet sitä läpi. Kerroin omille lapsilleni, että yritämme järjestää juhlan joka tapauksessa, että pääsemme yhdessä – lapset, äiti ja iskä – osallistumaan.

Joulujuhlaselkkaus on tässä vaiheessa osoittanut, kuinka tiivis yhteisö Laukaassa on.

– Kaikki tämä ihmisten aktiivisuus on tuntunut mahtavalta. Ihmiset kokevat hirveän tärkeänä sen, että myös perinteitä kunnioitetaan. Jos ajatellaan kirkkoa, niin kyllähän se linkittyy jouluun, johon taas linkittyy uskonto, Karttunen kertaa tunteitaan.

Kun Tatu Karttunen meni perjantaina aamukahville paikalliseen kahvilaan, asiaa puitiin kahvipöytäkeskustelussa. Hänen mukaansa moni sellaisetkin, jotka eivät normaalisti käy kirkossa, olivat tulossa mukaan suunniteltuun tapahtumaan.

Karttunen myöntää itsekin, että kirkkokäynnit ovat jääneet viime aikoina vähälle, mutta jouluperinteissä uskonto on läsnä.

Ennen kuin Karttuset käyvät jouluaterialle, perhe lukee jouluevankeliumin ja kajauttaa yhdessä Enkeli taivaan.

Joulujuhlia tulikin kolme

Tatu Karttunen sai perjantaina aamupäivällä koulutoimesta tiedon, että Laukaa järjestää joka tapauksessa myös koulussa kaksi erillistä pienempää joulujuhlatapahtumaa, joissa lapset pääsevät esittämään harjoittelemaansa ohjelmaa.

– Meillä on ajatuksena, että pyrimme silti järjestämään tapahtuman kirkossa suunnitellusti ensi torstaina, eli silloin, kun kirkko oli muutenkin varattuna. Emme kuitenkaan halua päällekkäisyyksiä koulun järjestämien joulujuhlien kanssa, joten kellonaikaa mietitään vielä uudelleen tarvittaessa.

Karttunen lupaa, että ajankohdasta tullaan vielä tiedottamaan laajasti paikallisissa lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Hän uskoo, että kaikki halukkaat tulevat saamaan tiedon.

– Toivottavasti saamme lapsia myös sinne esiintymään, että kuntalaiset ja muut pääsevät saamaan joulumieltä. Olemme päättäneet kajauttaa Enkeli taivaan oikein palkeitten täydeltä!

Lue lisää aiheesta:

Tunnustukseton joulujuhla Laukaan kirkossa peruttiin: "Meihin otettiin yhteyttä, miksi emme järjestä juhlaa, johon kaikki voivat osallistua"

“Uskonto rikkoi jotain minussa lapsena” – Uskosta luopunut perheenisä ymmärtää joulujuhlassa ahdistuvia eikä halua lastensa jakavan kohtaloaan

Apulaisoikeusasiamies linjasi: Koulun yhteisen joulujuhlan järjestäminen kirkossa on lainvastaista – "Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka"

“Uskonto rikkoi jotain minussa lapsena” – Uskosta luopunut perheenisä ymmärtää joulujuhlassa ahdistuvia eikä halua lastensa jakavan kohtaloaan

Lauri Ojala pelaa lastensa kanssa lautapeliä.

Suomessa vasta opetellaan ymmärtämään kristinuskosta poikkeavia maailmankatsomuksia, sanovat tutkijat.

Lauri Ojala pelaa lastensa kanssa lautapeliä.

1980-luvun lopussa seitsemänvuotias Lauri Ojala risti kätensä iltarukoukseen, kuten joka ilta. Kukaan Suomessa ei vielä tuolloin miettinyt, että koulun joulujuhlan järjestämisessä kirkossa olisi mitään erikoista. Ei etenkään Lauri, joka oli syntymästään asti kuullut kaikkivaltiaasta Jumalasta.

Lauri luki iltarukouksen lisäksi ruokarukouksen, sai syntymäpäivälahjaksi kristillistä kirjallisuutta ja jutteli Jeesuksesta osana arkipäiväisiä keskusteluja. Lauri pohti serkkunsa kanssa, kumpi on pahempi: halventaa Jumalan antamaa elämän lahjaa tekemällä itsemurha vai murhaamalla toisen? Entä onko itsetyydytys oikeastaan jo abortin esiaste, ja näin ollen syntiä?

– Vanhan testamentin kertomukset hirmuisesta Jumalasta, joka jakaa rangaistuksia, pelottivat minua ja halusin noudattaa Jumalan tahtoa, nyt nelikymppinen perheenisä Lauri Ojala muistelee lapsuuttaan.

Vaikka ekaluokkalainen poika uskoi ja pelkäsi Jumalaa, Ojala muistaa epäilysten alkaneen nousta mieleensä jo tuolloin. Kuinka voisi uskoa Jumalaan, joka on niin mielivaltainen ja julma?

Tänä päivänä Ojala sanoo olevansa ateisti. Sen sanominen ääneen on vieläkin vaikeaa. Tuntuu, ettei ateismi ole hyväksyttyä muiden silmissä.

Mutta hän ei voi muutakaan.

– Vielä rippikouluun mennessä halusin, että pystyisin uskomaan ja pääsisin taas mukaan turvalliseen yhteisöön. Mutta kun ei, en vain usko.

Matka syvästi uskovaisesta lapsesta Jumalan tyystin kieltäväksi aikuiseksi on ollut vaikea. Mitä suuremmaksi epäilykset Jumalaa kohtaan kasvoivat, sitä enemmän Ojala jäi yksin pohdintojensa kanssa. Turvalliset aikuiset ympärillä uskoivat Jumalaan, joka syöksisi Ojalan helvetin lieskoihin uskon puutteen takia.

– Se rikkoi jotain minussa. Olen katkera uskonnolle instituutiona siitä, että jouduin käymään tuollaisen henkisen kidutuksen läpi.

Viimeaikainen keskustelu joulujuhlien uskonnollisuudesta on nostanut vanhat traumat pintaan. Ojala osallistuu keskusteluun, sillä hän ei halua kenenkään joutuvan käymään läpi, mitä hän on käynyt.

Ojala iloitsee apulaisoikeusasiamiehen linjauksesta, jonka mukaan koulujen joulujuhlat eivät saa olla uskonnollisia tilaisuuksia. Vanhojen muistojen takia jo kirkossa käyminen tuntuu epämiellyttävältä.

Uskonnollisten tilojen tai vaikka Enkeli taivaan -virren perusteleminen osaksi suomalaista kulttuuriperinnettä saa Ojalan takajaloilleen. Ne eivät ole hänen perinteitään.

Julkinen keskustelu apulaisoikeusasiamiehen linjauksesta on kuitenkin lähtenyt hänen mielestään raiteiltaan.

Ojala kokee, ettei uskonnottomien näkemyksiä joulujuhlien uskonnollisuudesta kuulla, eikä oteta tosissaan. Uskonnottomia pidetään tahallaan mielensäpahoittajina. Väitetään, että uskonnottomat ovat viemässä oikeuden harjoittaa uskontoa.

– Ei siitä ole kysymys. Kyse on siitä, että uskonnottomat toivovat oikeutta olla joutumatta harjoittamaan uskontoa, jos eivät sitä halua.

Jos kyse olisikin vain yhden juhlan joulukuvaelmasta tai kevätjuhlan Suvivirrestä, asian voisi antaa olla. Mutta Ojalan mielestä kyse on läpi koulumaailman leikkaavasta luterilaisesta maailmankuvasta.

– Kouluissa on seurakunnan päivänavauksia, rippikouluinfoja, adventtihartauksia ja muita sisältöjä, joita monissa kouluissa ei edes mielletä uskonnollisiksi.

Ja se yksi ainoa virsikin voi olla oppilaan näkökulmasta vähintäänkin kiusallinen.

– Jos joulujuhlassa koko luokka laulaa juhlasalin lavalla Enkeli taivaan ja nousee seisomaan kohdassa ”nyt Jumalalle kunnia”, istumaan jäävät uskonnottomat ovat yleisen hämmästelyn aiheena.

Uskonnottomuus yleistyy, silti uskontokin yhä tärkeää

Helsingin yliopiston uskonnontutkija Johanna Konttori tutkii ihmisten tietoa ja ymmärrystä erilaisista uskonnoista ja katsomuksista sekä herkkyyttä ja kykyä niiden kohtaamiseen. Sitä kutsutaan uskontolukutaidoksi.

Sitä tarvitaan, jotta esimerkiksi koulun juhlien uskonnollisista piirteistä voidaan keskustella. Konttorin mielestä uskontolukutaito on terminä harhaanjohtava, sillä kyse on paitsi uskontojen, myös uskonnottomuuden ymmärtämisestä.

– Jotta yhteiskunta toimii, meidän on ymmärrettävä, että kaikki eivät ajattele samalla tavalla, eivätkä toimi samalla tavalla. Uskontolukutaidon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on kasvanut.

Tutkijat ovat ennustaneet, että vähin erin uskonnon merkitys ihmisten elämässä vähenee tai jopa häviää kokonaan. Helsingin Sanomat kertoi alkuviikosta, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien alakoululaisten määrä on kolminkertaistunut tämän vuosikymmenen aikana.

Elämänkatsomustietoa opiskellaan lähes kaikissa Suomen kouluissa. Viime vuonna oli enää 22 kuntaa, joiden kaikki alakoululaiset osallistuivat uskonnonopetukseen.

Vaikka uskonnottomuus on yhä yleisempää, ei tutkijoiden ennustus uskontojen katoamisesta ole silti käymässä toteen. Uskonnottomuuden nousun kanssa yhtä aikaa moni kokee uskonnon merkittävänä osana elämäänsä. 69,7 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Konttori arvelee, että niin koulun joulujuhlia kuin kevätjuhliakin koskevassa keskustelussa haetaan kurssia sille, miten moniarvoisessa yhteiskunnassa luovitaan erilaisten katsomusten ristipaineissa.

Valtakulttuurin ja -uskonnon edustajat eivät välttämättä edes huomaa, missä kaikkialla luterilaisuus yhteiskunnassa näkyy.

– Uskonnottomat tai vähemmistöuskontojen edustajat saattavat nähdä sen tarkemmin. Meillä on paljon tavalla tai toisella uskontoon linkittyviä sisältöjä. Esimerkiksi suomalaisessa kielenkäytössä on paljon sanontoja, joilla on linkki kristinuskoon.

Lauri Ojalan vähimmäisvaatimus hänen katsomuksensa huomioimiselle on, ettei joutuisi osallistumaan uskonnolliseen sisältöön tahtomattaan. Nykyään uskonnolliset tilanteet eivät enää ahdista, mutta turhauttavat.

Hän kuvaa asiaa rinnastuksella.

– Jotakuta olisi viety koko lapsuutensa ajan litteän maan kannattajien kokouksiin, ja sitten vielä aikuisenakin olisi muiden tahdosta pakko käydä kuuntelemassa samaa löpinää. Ei se kovin haitallista olisi, mutta tilanne olisi samalla tavalla turhauttavan surrealistinen.

Nunna-asu kulttuuria, islamin huntu uskontoa?

Keskustelu joulujuhlasta on rinnasteinen jokakeväiseen pohdintaan Suvivirrestä. Suvivirttä koskevasta keskustelusta artikkelin kirjoittaneen tutkija Teemu Tairan mielestä Suomessa on käynnissä kristinuskon kulttuuristaminen.

Luokittelemalla Suvivirsi suomalaiseksi kulttuuriperinteeksi ylläpidetään kristinuskon valta-asemaa yhteiskunnassa. Kulttuuriperinnettä ei voi vastustaa samoin perustein kuin uskonnonharjoittamista.

Sama ilmiö on esillä muissakin maissa, joissa kristinusko on valtauskonto. Esimerkiksi osassa Saksaa on kielletty hunnun käyttö islaminuskoisilta opettajilta, mutta opetustehtävissä toimivien katolisten nunnien asuste sallitaan. Nunnien asusteen katsotaan olevan pikemminkin kulttuurin kuin uskon ilmaus.

Italiassa puolestaan on päätetty, että krusifiksit koululuokissa eivät riko uskonnonvapautta, vaan ne ovat Italian historiaan ja perinteeseen viittaavia passiivisia kristillisiä symboleita.

Lauri Ojalan mielestä kristinusko on ominut kulttuurin piirteitä itselleen jo vuosisatoja. Esimerkiksi kristinuskon juhlat ovat pääsääntöisesti pakanajuhlien perua.

Ojaloilla vietetään joulua siinä missä muissakin suomalaisissa kodeissa. Hengellisten joululaulujen ja enkeleiden sijaan juhlassa on tonttuja ja kynttilöitä.

Lapset vahingossa pääsiäiskirkkoon

Ojalan perheen 8- ja 11-vuotiaat lapset saavat itse saavat itse päättää osallistuvatko koulun uskonnollisiin hetkiin vai eivät. Yleensä he eivät osallistu, sillä kokevat ne tylsiksi.

Vielä pari vuotta sitten päiväkodeissa oli tavallista, että seurakunnasta tultiin joka viikko pitämään pyhäkoulua lapsille. Opetushallitus antoi vuonna 2018 ohjeistuksen, jonka mukaan vastuu katsomuskasvatuksesta on päiväkodin henkilöstöllä ja sen tulee olla tunnustuksetonta ja sitouttamatonta. Kun Ojalan lapset olivat alle kouluikäisiä, päiväkotiin oli annettu ohjeet, etteivät pojat saisi osallistua kirkkoretkille tai seurakunnan tilaisuuksiin.

Ojalan lapset vietiin päiväkodissa pari kertaa vahingossa muun joukon mukana kirkkoon. Pääsiäisen jumalanpalvelus sai lapset hihittelemään: minkälaiseen jumalaan toiset uskovatkaan.

– Täytyy myöntää, että siinä on varmasti iso annos omaa asennettani taustalla. En usko, että lapsilla on käsitystä siitä, millainen on kristinuskon oppi kokonaisuutena.

Ojala yrittää olla iskostamatta lapsillensa mitään katsomusta. Aikuistuessaan lapset voivat itse valita, mihin uskovat.

Hän myöntää, että oman lapsen uskoon tulo olisi harmillista.

– En olisi tosiaankaan innoissani, mutta tietenkin sen mukaan pitäisi elää.

Tällä hetkellä Ojalan lapset käyvät koulussa elämänkatsomustiedon tunneilla. Niitä Ojala arvostaa, sillä tunneilla pohditaan moraalia, etiikkaa ja eri katsomuksia laajalta pohjalta.

Uskontokunnat kukin omalla oppitunnilla

Suomi on ainoa Pohjoismaa, missä eri uskontojen opetus ja elämänkatsomustieto on eriytetty omiksi oppiaineikseen. Muissa Pohjoismaissa eri uskontojen oppilaat ja uskonnottomat istuvat kaikki samalla oppitunnilla ja saavat samaa katsomusopetusta.

Suomessakin opettajakunnassa on alkanut nousta soraääniä vastustamaan eriytettyä opetusta. Miksi uskonnot pitäisi eriyttää kouluissa, kun ne kuitenkin tosielämässä kohtaavat?

Uskonnondidaktiikkaa Helsingin yliopistossa opettava Saila Poulter on tutkinut yhdistettyä katsomusopetusta yläkoululaisten näkökulmasta. Nuoret haluavat pohdiskella katsomustunneilla omia näkemyksiään asioista koti- ja katsomustaustastaan käsin.

– On aika merkityksellistä, että he voivat samassa luokassa pohtia ääneen asioita. Se vaatii opettajalta ehkä vähän enemmän, koska pitää tuntea laajasti eri katsomuksia.

Poulterin mielestä koulu ei toteuta sivistävää tehtäväänsä, jos joulujuhlista rajataan uskonnolliset sisällöt pois. Joulun kristillinen tausta on merkittävä yleissivistävä tieto.

– Kouluissa etsitään nyt neutraalia tilaa, jossa ei tarvitsisi ottaa kantaa uskontoihin. Mutta sellaista ei ole. Siksi pitäisi mieluummin tuoda esiin kaikkien oppilaiden katsomukset ja arvot.

Lauri Ojalan lasten koulun juhlissa lauletaan Enkeli taivaan-virsi, mutta juhlat ovat muuten neutraaleja. Juhlaesitykset eivät välttämättä liity mitenkään juhlan aiheeseen. Espoossa kouluissa on suuri joukko eri uskontojen ja katsomusten edustajia eivätkä Ojalan uskonnottomat lapset ole kummajaisia.

Suomessa on kuitenkin yhä alueita, joilla uskonnottomien tai vähemmistöuskontojen edustajien määrät ovat vähäisiä. Uskonnottomien vanhempien keskuudessa tiedetään lukuisia tapauksia, joissa uskonnoton oppilas on esimerkiksi joutunut yksin tekemään läksyjä muun luokan harjoitellessa joulukuvaelmaa. Tai kun muu luokka on lähtenyt retkelle seurakunnan leirikeskukseen, on uskonnottomalle järjestetty satutunti koulussa.

– Ymmärrän, että lapsi tai kotijoukot kokevat diskriminaatiota, kun suunnitelmat ovat niin hihasta vedettyjä. Kouluilla pitäisi olla paremmin mietittynä, mitä tehdään silloin kun osa oppilaista ei osallistu johonkin, Poulter sanoo.

Uskonnottomien vanhempien on helppo löytää tänä päivänä vertaistukea kohtaamiinsa tilanteisiin. Esimerkiksi Helsingin seudun vapaa-ajattelijat, Tampereen vapaa-ajattelijat ja Uskonnottomat Suomessa tarjoavat netissä kootusti tietoa Kantelupukki-sivustolla.

Ojala puolustaa uskonnottomien oikeuksia ja vastustaa uskontoja yhtä kiivaasti kuin uskossa oleva puolustaa uskontoaan. Hän kokee kärsineensä uskonnon takia niin paljon, että haluaa taistella uskontojen aiheuttamia haittoja vastaan.

Hän on katkera uskonnolle, mutta ei läheisilleen.

Ojalan vanhemmat ovat yhä uskossa. Hän välttää puhumasta heidän kanssaan uskon kysymyksistä, sillä ei halua loukata heitä omilla näkemyksillään.

– Ateismi on aikamoinen hyökkäys uskovia vastaan. Siinä tahtomattaan lyttää välillisesti kaiken, mihin toinen uskoo. Toisen ihmisen koko elämä ja myös tuleva elämä riippuvat uskosta. Kun sanon, että en voi olla samaa mieltä, kyseenalaistan ihan kaiken.

Ojala ymmärtää, että uskovien voi olla vaikea hyväksyä uskonnottomien katsomusta. Hänelle itselleen on ollut tärkeää tajuta, ettei joulujuhlakeskustelu tai koulujen uskonnollinen sisältö kumpua kenenkään ilkeydestä. Uskovaiset toimivat pääosin hyvässä tahdossa.

– Muistan vielä hyvin sen, miten näin asiat silloin, kun olin uskossa. Sitä luulee tekevänsä hyvää. Ja on vaikea nähdä, että oman uskonnon levittämisessä voisi olla jotain pahaa.

Jutun keskustelu oli auki perjantaina klo 6-11. Keskustelu on nyt suljettu.

Hallinto-oikeus: Tampere ei saa täyttää Näsijärven rantaa – ratikka yritetään saada kulkemaan tekosaaren kautta

Näsijärvi Paasikiventien kupeessa

Tampere haluaisi, että tulevaisuudessa ratikka kulkisi täyttömaalla Santalahdesta Hiedanrantaan.

Näsijärvi Paasikiventien kupeessa

Vaasan hallinto-oikeus kumosi Tampereelle myönnetyn luvan Näsijärven rannan täyttämiseksi. Oikeuden mukaan rannan täyttö aiheuttaa riskin alueen pohjavedelle. Päätökseen saa hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos oikeus myöntää valitusluvan.

Alun perin Tampereen ratikan piti kulkea rantaa pitkin, mutta kaupunki on jo varautunut uuteen reittiin.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Tampereelle luvan rannan täyttöön lokakuussa 2018. Päätös koski noin yhdeksän hehtaarin vesialueen täyttöä. Aluehallintovirasto edellytti, että Tampere rakentaisi Vaitinaron rantaan pysyvän ja tiiviin suojausrakenteen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupapäätöksestä valittivat Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys.

Pohjavesialueella on muun muassa Hyhkyn vedenottamo. ELY-keskuksen mukaan rantatäytön vaikutusta pohjavesiesiintymään ei ole luotettavasti selvitetty.

Rannan täyttöön liittyvän vastustuksen vuoksi Tampere on parhaillaan hakemassa lupaa myös tekosaaren tekemiseksi Hiedanrantaan. Tässä uudessa suunnitelmassa saaren ja rannan väliin jää kanava. Tämä ehkäisisi Tampereen mukaan mahdolliset vaikutukset pohjaveteen, koska rantaviivaan ei aiheutuisi muutoksia.

Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen ei vielä arvioi, miten hallinto-oikeuden perjantainen päätös vaikuttaa tekosaarta koskevaan toiseen lupahakemukseen. Nurmisen mukaan sekä kaupungin että aluehallintoviraston täytyy ensin syventyä 40-sivuisen päätöksen perusteluihin.

– On hyvä, että päätös tuli. Toista vaihtoehtoa ei ole voitu viedä eteenpäin ennen tätä päätöstä, Nurminen sanoo.

Tampere haluaa, että tulevaisuudessa ratikka kulkisi täyttömaata pitkin Näsijärvellä Santalahdesta Hiedanrantaan. Tekosaarelle voisi tulla myös asuinrakennuksia. Järveä on tarkoitus täyttää Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennustyömaalta kuljetettavilla louheilla.

Hiedanrantaan entiselle tehdasalueelle suunnitellaan kokonaan uutta asuinaluetta.

Lue lisää:

Tampereen ympäristösuojeluyhdistys valitti Näsijärven täyttöön myönnetystä poikkeusluvasta

Tampere haluaa nyt rakentaa Näsijärveen keinosaaren – aluksi saaren kautta kulkisi raitiotie, myös asunnot siintävät suunnitelmissa

Tampere tahtoo rakentaa himoittuja kerrostaloja järven päälle – jääkauden oikut uhkaavat estää suunnitelman

ELY-keskus valittaa Näsijärven täyttöluvasta: "Muuttaa pohjavesimuodostuman ominaisuuksia peruuttamattomasti"

Tampereen kaupunki sai luvan täyttää yhdeksän hehtaaria Näsijärven rantaa ratikkaa varten

Kansallispuistobuumista huolimatta yksi Suomen vanhimmista puistoista kärsii kävijäpulasta – Rokua kosii retkeilijöitä laajentumalla

Rokuan korkein kohta Pookivaara kohoaa voin 195 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maan kohoamisen ansiosta pieni nykyisen Itämeren edeltäjän, Ancylysjärven saari on nykyisin mäntypuiden ja jäkälän peittämien hiekkadyynien muodostama vaaramaisema.

Rokuan kansallispuistoon liitetään 500 hehtaaria Metsähallituksen hallinnassa olevia valtion maita.

Rokuan korkein kohta Pookivaara kohoaa voin 195 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maan kohoamisen ansiosta pieni nykyisen Itämeren edeltäjän, Ancylysjärven saari on nykyisin mäntypuiden ja jäkälän peittämien hiekkadyynien muodostama vaaramaisema.

Harjumetsistä ja geologisista muodostumista tunnettu Rokuan kansallispuisto laajenee 1 000 hehtaarista 1 500 hehtaariin. Vuonna 1956 perustettu kansallispuisto on yksi Suomen vanhimmasta ja pienimmistä.

Käynnissä olevasta kansallispuistobuumista huolimatta Rokua on jäänyt muiden puistojen varjoon ja laajentamisella haetaan erityisesti nostetta kävijämääriin. Rokuan kansallispuistossa kävijöitä oli viime vuonna 14 800.

– Kansallispuiston kävijämäärä on pieni verrattuna koko Rokuan alueeseen, sanoo Metsähallituksen Pohjanmaan ja Kainuun luontopalveluiden aluepäällikkö Arja Halinen.

Halisen mukaan Rokualla on paljon retkeilyreittejä ja matkailupalveluita, mutta ne ovat kansallispuiston ulkopuolella. Kävijät eivät vieraile kansallispuiston alueella, koska sen koetaan olevan etäällä muista matkailupalveluista.

Suomessa kansallispuistot eivät Halisen mukaan kilpaile keskenään, mutta puistot vertailevat hyväntahtoisesti kävijämääriä. Vertailu on hänen mukaansa johtanut palvelujen kehittymiseen.

Rokuan kansallispuistolle esimerkin näyttäjä on pari vuotta sitten perustettu Hossan kansallispuisto. Siellä on samanlaista helppokulkuista harjumetsää kuin Rokualla. Hossassa kävijöitä oli viime vuonna noin 100 000.

– Hossan kansallispuiston perustaminen nosti alueella palvelujen tasoa, tunnettavuutta ja kävijämääriä.

Miten luonto kestää, jos kävijämäärä kasvaa?

500 hehtaarin lisäalueella on harjumetsiä, jonkin verran soita ja paahdeympäristöjä (Suomen ympäristökeskus). Alueella elää useita kasvi- ja hyönteislajeja, joita ei muualla ole.

– Jatkossa koko alue on kansallispuistoa, eikä sinä kyljessä ole enää epämääräisemmällä statuksella olevaa niin sanottua tavallista maata, Halinen sanoo.

Vuoteen 2022 mennessä yhtenäistyvä alue ei kuitenkaan nosta Rokuaa korkeammalle kansallispuistojen kokolistalla.

Uudella alueella on jo olemassa reittejä patikointiin ja maastopyöräilyyn, siellä on myös latuja. Laajennuksen myötä koko Rokuan kansallispuiston reitistöjä ja opasteita yhtenäistetään.

Rokuan harjumaastossa suurin ongelma on eroosio eli maaston kuluminen. Siitä on haittaa muun muassa harjujen kasvillisuudelle, joten reittien suunnittelu ja rakentaminen ovat avainasemassa haittojen välttämisessä.

– Rokuan luonto kestää kyllä hyvin kasvavan käyntimäärän, kunhan kasvu tapahtuu hallitusti.

"Löytämätön helmi"

Laajentuvan kansallispuiston hintalappua Arja Halinen ei pysty arvioimaan, sillä tarkkoja suunnitelmia ei ole vielä olemassa. Pääosa investoinneista liittyy reitistöjen parantamiseen ja uusien rakentamiseen.

– Siellä on jo muutamia laavuja ja taukopaikkoja. Suunnitteilla on kodan tyyppisiä nuotiopaikkoja.

Halinen uskoo, että Rokuan kansallispuistolla on kaikki mahdollisuudet nousta oululaisten suosimaksi retkeilyalueeksi.

– Se on vielä löytämätön helmi tai hiomaton timantti.

Kansallispuistoon tarvitaan tarpeeksi kävijöitä, jotta aluetta voidaan kehittää.

– Mittavia palveluita ei ole mahdollista pitää yllä, jos kävijämäärä ei ole kovin merkittävä, Halinen sanoo.

Vaikka rahalla saadaan palveluita ja mahdollisesti lisää kävijöitä, silti kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus on luontokohteiden suojelu ja niiden esittely kävijöille.

Missä kansallispuistoissa olet vieraillut? Voit keskustella kansallispuistoista kello 22:een saakka!

Saksassa räjähdys kerrostalossa – mediat: yksi kuollut, ainakin 25 loukkaantunutta

Savua nousee räjähdyksen rikkomista ikkunoista.

Räjähdys tapahtui itäsaksalaisessa Blankenburgissa Saksi-Anhaltissa.

Savua nousee räjähdyksen rikkomista ikkunoista.

Ainakin 25 ihmistä on loukkaantunut pienkerrostalossa tapahtuneessa räjähdyksessä Blankenburgissa Saksi-Anhaltin osavaltiossa.

Paikallisten mediatietojen mukaan poliisi on vahvistanut, että ainakin yksi ihminen on kuollut räjähdyksessä. Uhrin kerrotaan olevan 78-vuotias talon asukas, jonka asunnossa räjähdys on tapahtunut. Asiasta on kertonut yleisradioyhtiö MDR.

Poliisi on kertonut Twitterissä löytäneensä asunnosta nestemäistä kaasua ja ammuksia.

Räjähdys tapahtui poliisin mukaan ennen kello 9:ää paikallista aikaa. Talo sijaitsee Bertolt-Brecht-Straßella. Palokunta ja poliisi ovat paikalla.

– Ei voida sulkea pois. että uhreja olisi enemmän, poliisin edustaja Uwe Becker sanoi Saksan median mukaan.

Turma-alue on laajalti eristetty ja asukkaita evakuoidaan, Magdeburgin poliisi kertoi Twitter-tilillään.

Talon lähellä on koulu ja päiväkoti. Päiväkodin lapset evakuoitiin räjähdyksen vuoksi. Poliisi on kertonut Twitterissä, etteivät päivähoidossa olleet lapset loukkaantuneet räjähdyksessä.

Blankenburg sijaitsee Harzin alueella ja siellä asuu 20 000 ihmistä.

Päivitämme uutista.

Aiheesta muualla:

Süddeutsche Zeitung: Explosion in Blankenburg mit mindestens 25 Verletzten 13.12.2019

Focus: Schwere Explosion in Mehrfamilienhaus in Blankenburg - ein Toter 13.12.2019

Pysäköinti raksutti maksua Lappeenrannassa, vaikka auto oli Tampereella – ole tarkkana, sillä väärät laskut lisääntyvät näillä keleillä

pysököintimaksuautomaatti

Lika tai lumi rekisterilaatassa voi johtaa turhiin laskuihin. Pysäköintifirmat lupaavat hyvittää väärät maksut. 

pysököintimaksuautomaatti

Ylen toimittaja Riika Raitio huomasi torstaina, että parkkisovellus Moovy raksuttaa hänelle laskua Lappeenrannan keskussairaalassa. Auto ja nainen olivat kuitenkin Tampereella.

Tämä ei ole ainoa kerta, kun pysäköintisovellus on laskuttanut turhaan. Moni muu kertoo sosiaalisessa mediassa vastaavista virhemaksuista. Päivän pysäköinnistä voi tulla kymmenien eurojen laskuja.

Tampereella kehitetty Moovy tunnistaa palveluun rekisteröityjen autojen rekisterinumerot. Maksu alkaa sisäänajosta ja päättyy, kun ajaa parkkitalosta ulos.

Sittemmin sovellus on levinnyt eri puolille Suomea, ja sillä arvioidaan olevan jo satoja tuhansia käyttäjiä.

Pysäköinnin maksaminen kännykällä on arkipäivää isoissa kaupungeissa. Tampereella yli puolet pysäköinneistä maksetaan mobiilisti eli älypuhelimessa olevalla sovelluksella, ja sama tilanne on pääkaupunkiseudulla.

Harvinaista mutta mahdollista

Raitio soitti Moovylle ja sieltä kerrottiin, että virhe johtui todennäköisesti liasta tai lumesta rekisterilaatan päällä. Kameratunnistus tulkitsi vieraan auton siitä syystä Raition autoksi. Hänen ei tarvinnut maksaa laskua.

Moovyn operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi kertoo Ylelle, että lika tai lumi voi tuoda virheitä rekisterin automaattisessa tunnistuksessa.

– Joskus esimerkiksi numero 6 saatetaan tunnistaa toiseksi numeroksi ja pysäköinti alkaa raksuttaa eri rekisterinumerolle.

Koivuniemen mukaan rekisterilaatta kannattaa pitää puhtaana. Asiakkaan kannattaa olla yhteydessä palveluntarjoajaan, jos tulee vääriä maksuja. Virheet lisääntyvät Koivuniemen mukaan talvella.

– Kun automatisoidaan asioita, silloin tapahtuu tällaista.

Koivuniemi myöntää, ettei rekisterilaattaa pysty pitämään aina puhtaana. Vastuu on hänen mukaansa myös palvelun tuottajalla.

– Missään nimessä ei tarvitse maksaa, jos on väärällä paikkakunnalla. Näemme palvelun kautta, missä autoilija on mennyt. Jos tulee maantieteellisesti 500 kilometrin hyppäys tunnin sisään, huomataan että tämä on väärin.

Jos on vahingossa maksanut väärän maksun, ne hyvitetään.

Moovyn tilastojen mukaan rekisteritunnistus toimii vuodessa 99,8-prosenttisesti oikein. Virheet ovat sikäli harvinaisia.

Puomi estää virheitä laskuissa

Parkkisovellus EasyParkissa ei ole tullut tietoon vastaavia virhemaksuja, joissa asiakkaalta olisi peritty toisella paikkakunnalla tapahtuneita pysäköintejä.

Likaisista laatoista on seurannut sen sijaan muita ongelmia. Maajohtaja Aleksi Kolehmainen kertoo, että ongelmia voi tulla silloin, jos hallissa ei ole puomia.

Rekisterinumero voidaan tunnistaa sisäänajossa mutta ei enää ulosajossa. Näin pysäköintimaksu voi jäädä raksuttamaan, vaikka autoilija on jo poistunut hallista. Tätä tapahtuu Kolehmaisen mukaan silloin tällöin ja virheet korjataan.

Kadunvieripysäköinnissä ongelmaa ei ole, koska pysäköinnintarkastaja voi pyyhkiä lumen rekisterilaatasta. Jos hallissa on puomi eikä auton rekisterinumeroa tunnisteta lian takia, autoilija ei pääse halliin parkkisovelluksella vaan hänen pitää ottaa lipuke.

Suomessa saa ajaa julkisilla teillä vain rekisteröidyillä ajoneuvoilla. Koska rekisteröidyn ajoneuvon tulee olla aina tunnistettavissa rekisterinumerolla, lumisesta rekisterilaatasta voi seurata periaatteessa myös sakkoja.

ParkManin toimitusjohtaja Matias Lindroos kertoo, että heidän sovelluksensa käyttäjille tulee pysäköintivirhemaksuja noin 2 kappaletta jokaista 3 000:ta pysäköintiä kohden.

– Jos käyttäjä on tehnyt inhimillisen virheen, esimerkiksi syöttänyt väärän rekisteritunnuksen, niin pyrimme yhdessä pysäköinninvalvonnan kanssa sopimaan asia niin, ettei virhemaksua tarvitsisi maksaa. Mielestämme se on hyvä käytäntö, jos on ilmiselvää, että käyttäjä on toiminut hyvässä uskossa. Mikäli kyseessä on tekninen virhe meidän sovelluksessa, otamme siitä täyden vastuun.

Voit keskustella aiheesta 13.12. kello 20 asti.

Lue lisää:

Mobiilipysäköinnin suosio kasvaa – jo joka toinen autoilija käyttää kolikon tai kortin sijasta kännykkäsovellusta maksamiseen

Hae lisää