Ukrainan sodan kauhut kantautuvat Suomeen asti

Tanja Kobenehuk poimii herkkusieniä.

Kesäksi Suomeen tulleet kausityöntekijät haluaisivat jatkaa oleskeluaan maassa Ukrainan sodan vuoksi. Ukrainalaisia on paljon töissä muun muassa vihannesmailla ja marjatiloilla.

Tanja Kobenehuk poimii herkkusieniä.

Mykoran sienikasvattamossa Eurassa hyllyt notkuvat herkkusieniä odottaen ukrainalaista poimijaansa. Tanja Kobenehuk noukkii sopivan kokoiseksi kasvaneet sienet tottuneesti koriinsa. Hän on ollut kausityöntekijänä Mykorassa koko Ukrainan kriisin ajan. Kotimaasta kantautuvat huonot uutiset pitävät hänen ajatuksensa Ukrainassa.

– Tilanne on kaikin tavoin kauhea, koska ihmisiä kuolee. Monet ystävistäni on siellä ja olen huolissani koko ajan perheestäni, koska he ovat vielä Ukrainassa, Kobenehuk huokaa.

Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että yksi Tanjan ystävistä sai surmansa pari päivää sitten taisteluissa. Ukrainan keski-osasta kotoisin oleva nainen pelkää kovasti sitä, että taistelut leviävät koko maahan.

Monen muun maanmiehensä tavoin myös Tanja Kobenehuk suunnittelee jäävänsä Suomeen pidemmäksi aikaa. Töiden päätyttyä hän haluaisi palata Suomeen nopean kotimaavisiitin jälkeen.

– Pidän tästä maasta, koska olen ollut täällä aikaisemminkin. Yritän löytää töitä jostain, jotta voisin pysyä täällä kauemmin, hän kertoo suunnitelmistaan.

Oleskelulupahakemuksissa kasvua

Tanja Kobenehuk on yksi tuhansista ukrainalaisista kausityöntekijöistä, jotka ovat olleet töissä Suomessa kesän ajan.

Iso osa ukrainalaisista ei haluaisi palata tässä tilanteessa ollenkaan kotimaahansa, vaikka huoli perheestä on suuri. Satakuntalaisilta vihannestiloilta kerrotaan, että monella ukrainalaismiehellä odottaa kotona käsky liittyä armeijaan, mikä tietäisi siis joutumista taisteluun.

Uutta työsopimusta pyritään solmimaan jopa epätoivoisilla keinoilla ilman palkkaa ja työsuoritetta, jotta oleskelulupaan olisi mahdollista saada jatkoa Suomesta.

Maahanmuuttoviraston mukaan ukrainalaisten työhön perustuvien oleskelulupa-anomusten ja turvapaikkahakemusten määrä onkin tällä hetkellä roimassa kasvussa.

Vain harva voi jäädä

Mykoran sienikasvattamon tuotannon esimies Kaisa Heponeva on myös pannut merkille töitä etsivät ukrainalaiset.

– Sanotaan, että joka viikko soitetaan ja tarjoudutaan töihin. Olisi paljon tulijoita kyllä, Heponeva kertoo.

Tilanne on kuitenkin vaikea, koska vain harva työnantaja pystyy palkkaamaan työntekijöitä kesäsesongin jälkeen. Uuden työluvan käsittelyyn kuluu kuukausia, mikä lisää hankaluuksia.

Norwegian palkkasi valtaosan Helsingin tukikohdan lentäjistään vakituiseen työsuhteeseen

Norwegianin lentokone ilmassa.

Aiemmin vuokratyönantajien palkkaamia lentäjiä käyttänyt Norwegian on palkannut ison joukon Helsingin lentäjistään suoraan. Lentäjät tulevat pääosin Pohjoismaista ja Virosta. Asiasta kertoi ensimmäisenä STT.

Norwegianin lentokone ilmassa.

Lentoyhtiö Norwegian on palkannut noin 50 Helsingin tukikohdan lentäjäänsä vakituiseen työsuhteeseen. Aikaisemmin lentäjät ovat olleet yhtiön palveluksessa vuokratyönantajan kautta. Kaikkiaan Norwegianilla on Helsingissä noin 70 lentäjää.

Solmitut sopimukset vastaavat Norwegianin mukaan lentäjien aiempaa sopimusta. Ne noudattelevat aiemmin solmittua työehtosopimusta, joka on voimassa vuoden 2016 maaliskuun loppuun asti.

Ulvilan surma: Monipuolinen päivä hovissa

Puolustusasianajaja Juha Manner ja Anneli Auer Vaasan hovioikeudessa syyskuussa 2014.

Vaasan hovioikeuden toinen käsittelypäivä piti sisällään monenlaista todistelua Ulvilan surmasta. Todisteet puhuivat sekä syyttäjän että puolustuksen puolesta.

Puolustusasianajaja Juha Manner ja Anneli Auer Vaasan hovioikeudessa syyskuussa 2014.

Tiistaina Vaasan hovioikeudessa jatkettiin siitä, mihin maanantaina jäätiin. Syyttäjä tenttasi Anneli Aueria surmayön tapahtumista. Puheena olivat veritahrat, näppylähanskat ja puuklapit. Syyttäjä pohti esimerkiksi sitä, miten yksi puuklapi oli sängyssä tyynyjen välissä.

Syyttäjä kysyi myös sitä, oliko Auerilla ja uhrilla jotain riitaa surmayönä. Auer vastasi että mitään riitaa ei ollut. Tämä oli kuitenkin ristiriidassa Auerin vuonna 2009 antaman lausunnon kanssa. Tuolloin Auer on vastannut, että Jukka S. Lahti piti häntä tiukasti kiinni keittiössä olleen riidan yhteydessä.

Tunnustus isona rasitteena

Anneli Auerin ristiriitaiset lausunnot selittyvät puolustuksen mukaan sillä, että poliisi sai Auerin uskomaan omaan syyllisyyteensä vuonna 2009. Puolustuksen mukaan poliisi väitti Auerilla olevan muistin menetys. Näin Auer johdateltiin keksimään tarina, jonka mukaan yö tapahtumat olisivat voineet edetä, mikäli Auer olisi ollut syyllinen.

Hovioikeudessa katsottiin jo maanantaina videotallenne Auerin tunnustuksesta. Tiistaina nähtiin puolestaan video, jossa Auer kertoo omasta syyllisyydestään tyttärelleen.

Nyt Auer siis kiistää nuo vuonna 2009 sanotut asiat ja viittaa johdatteluun. Tiistaina todistanut rikostutkija kiistää puolestaan johdattelun. Kyseinen todistaja arvosteli myös voimakkaasti Ulvilan surman esitutkintaa.

Peitetoiminta vahvasti esillä

Vaasan hovioikeudessa käytiin tiistaina läpi myös poliisin peitetoimintaa. Telekuuntelun lisäksi Auerin asunnossa oli tilakuuntelua kolmen päivän ajan. Tilakuuntelu tehtiin juuri ennen kotietsintää vuonna 2009.

Auer sanoo epäilleensä poliisia salakuuntelusta, mutta yllättyi kuitenkin suuresti kun asia tuli esille. Tilakuuntelun nauhoituksissa tuli esille Auerin ja lasten välisiä keskusteluja. Auer puhui niissa tavalla, joka on lasten kanssa puhuttaessa epätyypillistä.

Auer selitti asian sillä, että he puhuivat asiasta leikillään ja samalla testasivat, miten poliisi reagoi heidän puheisiinsa.

Todisteita myös valokuvista

Tiistai päättyi Vaasan hovioikeudessa valokuvien ja asiantuntijaoilta pyydettyjen ausuntojen läpikäyntiin. Valokuvia oli surmatalosta sekä sisältä että ulkoa. Osa kuvista oli sellaisia, että niiden katsomisen ajaksi sali tyhjennettiin yleisöstä.

Kuvissa ja lausunnoissa oli sekä puolustuksen että syyttäjän esittämiä todisteita.

Rahaa nais- tai miesaloille on hyvä avaus – ongelmalista pitkä

Hoitaja kyykyssä pyörätuolin vieressä.

Ekonomistien mukaan on hyvä pohtia, elvytetäänkö valtion rahoilla mies- vai naisaloja. Talouden asiantuntijat sanovat silti, että valtiolla pitää olla paljon muitakin vaikuttimia varojensa kohdistamiselle. Valtion talousarvion elvytysrahojen suuntaamisen enemmän miesvaltaisille aloille nosti esille toimittaja Elina Grundström kolumnissaan tiistaina Helsingin Sanomissa.

Hoitaja kyykyssä pyörätuolin vieressä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas, ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun, Hankenin, taloustieteen professori Anne Brunila ja Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius pitävät Grundströmin kirjoitusta hyvänä keskustelunavauksena.

– Pitäisi entistä enemmän katsoa toimien kokonaisvaikutusta, sanoo Seija Ilmakunnas.

Ilmakunnas arvioi myös, että kirjoitus oli tarkoitettu provokatoriseksi eli yllytykseksi.

Grundströmin kirjoituksessa mainitaan, että valtio suuntaa rahojaan esimerkiksi telakoille, tietöihin, asuntojen rakentamiseen, koulujen korjaamiseen ja rautateille.

Grundströmin mukaan rahaa tarvittaisiin myös pienipalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla - esimerkiksi hoitotöihin. Hän kirjoittaa, että kansantalouden näkökulmasta naisvaltaiset hoitoalan työpaikat ovat yhtä tärkeitä kuin miesten työpaikat.

– Palkkojen kautta saadaan iso vaikutus, mutta kasvua tarvitaan, sanoo Ilmakunnas.

Hän huomauttaa, että budjetissa lisättiin rahaa myös kouluille ja opetus on naisvaltainen ala.

– Ja totta kai infraa eli rakentamistakin tarvitaan, ei se ole mennyttä maailmaa, toteaa Ilmakunnas.

Elvytys työllistää, mutta rakenteetkin korjattava

Professori Anne Brunila ymmärtää, että perinteisiä elvyttäviä käytetään, koska ne työllistävät nopeasti.

– Tiedämme, että teitä ja homekouluja on korjattava, toteaa Brunila.

Pitkällä aikavälillä hän pitää kuitenkin tärkeänä vihdoin alkaa uudistaa yhteiskunnan rakenteita.

– Näyttää siltä, että Suomen kasvu tulee pitkän aikaa parhaimmillaankin olemaan erittäin hidasta. Jollei tehdä pian isoja rakenteellisia muutoksia ja panosteta Suomen pärjäämiseen, niin ei tällaisilla elvytysrahoilla ole mitään merkitystä. Rahat loppuvat ja olemme samassa kasvutilanteessa kuin ennenkin, muotoilee Brunila.

Brunila sanoo, ettei ota nyt nousseeseen päivän palkkakeskusteluun mitään kantaa.

– Mutta jos halutaan suomalaisille lisää ostovoimaa, pitää pitää huolta Suomen kilpailukyvystä, että syntyy lisää pysyviä työpaikkoja kilpailulliseen eli yksityiseen sektoriin, painottaa Hankenin taloustieteen professori Anne Brunila.

Valtion raha tuottamaan hyötyä

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Heleniuksen mielestä budjetissa päätetään julkisista investoinneista ja niissä valtion kannattaa laittaa rahansa kohteisiin, jossa ne tuottavat valtiolle hyötyä. Silloin voidaan käyttää lainarahaa. Esimerkiksi infrahankkeet eli käytännössä monenlainen rakentaminen on tällaista.

– Budjettiin on järkevä sisällyttää määrärahoja, jotka lisäävät tehokkuutta ja tuottavuutta – siis toimia, jotka maksavat itsensä takaisin, muotoilee Helenius.

Heleniuksen mukaan tuotto-odotuksen pitäisi olla suurempi kuin valtion velan korko.

Heleniuksen mielestä investointien ja julkisen puolen palkkojen rinnastamisessa puhutaan kahdesta eri asiasta yhtä aikaa.

Julkisen puolen palkat taas pitäisi Heleniuksen mielestä maksaa valtion käytettävissä olevilla verotuloilla, ei lainarahalla. Siis suu säkkiä myöten.

– Velkaa pitäisi käyttää sellaisiin asioihin, jotka tuottavat kansantaloudelle lisää kassavirtaa pitkällä aikavälillä, sanoo Helenius.

Siksi Helenius ei pidä aivan kestävänä ajatusrakennelmana rakennushankkeiden ja julkisen puolen palkkojen rinnastamista. Edellinen tuo valtiolle tuloja valmistumisensa jälkeen.

Tasa-arvon edistämiseen lainsäädännölliset keinot saattavat olla parempia kuin julkiset investoinnit.

Kevitsan kaivos hävisi 10 miljoonan euron kiistan jätealtaasta

Kevitsan kaivoksen rikastushiekka -allas

Sodankylän Kevitsassa toimiva First Quantum Minerals -yhtiö kävi läpi kaikki oikeusasteet välttyäkseen kymmenen miljoonan euron bentoniittimaton asentamiselta jätealtaaseensa. Joulukuussa 2013 Korkein hallinto-oikeus määräsi yhtiön toimimaan alkuperäisen luvan mukaan. Kaivosyhtiö kertoo altaan olevan valmis, mutta ei halua näyttää sitä ulkopuolisille.

Kevitsan kaivoksen rikastushiekka -allas

Kaivosyhtiö First Quantum Minerals on joutunut rakentamaan rikastushiekka- eli jätealtaaseensa bentoniittimatto- ja turvesuojauksen, jota vastaan se on taistellut valittamalla kaikkiin oikeusasteisiin.

Kaivosyhtiön mielestä rikastushiekka-allas A:ksi kutsutun kaivoksen toisen jätealtaan pohjaksi olisi riittänyt luontainen turve- ja kivennäismaapohja. Ympäristöasioiden ylin oikeusaste Korkein hallinto-oikeus päätti viime joulukuussa, että yhtiön on rakennettava bentoniittimatto jätealtaan pohjalle. KHO siis pysyi samalla linjalla kuin aluehallintovirasto ja Vaasan hallinto-oikeus.

FQM Kevitsan mukaan suojauksia on tehty kesän ajan.

– Kaikki suojaustyöt on tehty rikastushiekka-altaalla A. Turve- ja bentoniittipinnoitteet on tehty, kuten ympäristöluvassa ja Lapin Ely-keskuksen ohjeissa vaaditaan, Kevitsan tehtaanjohtaja Anthony Mukutuma sanoo.

Kaivosyhtiön mukaan erityinen suojarakenne maksoi sille hieman yli kymmenen miljoonaa euroa.

Kevitsan jätealtaat A ja B

Kevitsan kaivoksella on kaksi rikastushiekka-allasta, joiden nimet ovat A ja B. Asiallisesti ne ovat jätealtaita.

A:ksi kutsuttu allas on laajuudeltaan 358 hehtaaria. Pohjasuojauskiista koskee noin kolmannesta tuosta 358 hehtaarin alasta. Sinne pumpataan vesilietteenä nikkelinrikastuksesta jäljelle jäävää hiekkaa, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,5 prosenttia. Tämä hiekka luokitellaan Lapin Ely-keskuksen mukaan tavanomaiseksi jätteeksi.

Runsasrikkistä hiekkaa varten on pienempi jäteallas B, pinta-alaltaan 22 hehtaaria. Sinne pumpattavan hiekan rikkipitoisuus on noin 30 prosenttia. Altaan B hiekka on ongelmajätettä. B-altaan pohja on suojattu Lapin Ely-keskuksen mukaan bentoniittimatolla ja sen päälle asennetulla bitumigeomembraamilla ja tämän kaksoiseristyksen alla olevalla vähintään 1,6 metriä paksulla hienomoreenikerroksella.

Taistelua omaa ympäristölupahakemusta vastaan

Kevitsan kaivoksen ympäristölupa on alun perin myönnetty heinäkuussa 2009. Siinä yhtiö itse esittää molempiin jätealtaisiin on rakennettavaksi kunnolliset tiivistykset, jotta altaisiin läjitettävät aineet eivät liukene maahan.

Alkuperäisestä ympäristöluvasta valitti yksityishenkilö ja kaivosyhtiö. Siinä vaiheessa kun peruslupa oli Vaasan hallinto-oikeudessa vireillä, yhtiö pani vireille 12.7.2010 luvan muuttamista koskevan hakemuksen. Tästä hakemuksesta KHO antoi päätöksensä joulukuussa 2013.

Muutoshakemuksessaan yhtiö oli tullut toisiin ajatuksiin ja vaati, että vähemmän vaarallista rikastushiekkaa sisältävän rikastushiekka-allas A:n pohjarakenne voitaisiin hyväksyä sellaisenaan, luontaisena pohjarakenteena, koska hiekan haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia ja vesistöön maiden läpi suotuvat määrät merkityksettömiä.

Lisätiivisteet eivät yhtiön mielestä olisi vähentäneet näitä merkityksettömiä ympäristöpäästöjä.

FQM Kevitsa teki lukuisia muutoshakemuksia Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, joka lievensikin lupamääräystä niin, että se antoi mahdollisuuden vaihtoehtoiseen tiivistysratkaisuun, eli bentoniittimattoon.

Kaivos katsoi, että bentoniittimatto on turha, ja että muut veden suotautumista koskevat järjestelyt, muun muassa niin sanotut juurisalaojat patoaltaan yhteyteen, riittävät.

Valitukset ja muutoshakemukset kiersivät Vaasan hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuosina 2011-2013.

Kaivos: Olemme toimineet alkuperäisen luvan mukaisesti koko ajan

FQM Kevitsan tehtaanjohtaja Anthony Mukutuma sanoo sähköpostitse Yle Lapille lähettämissään vastauksissa, että valituksista huolimatta se on koko ajan toiminut lupien mukaisesti.

– Vaikka valitimme alkuperäisestä lupapäätöksestä, altaan suojauksen rakennustöitä on tehty lupapäätöksen mukaisesti vuosina 2011-2014, koska toimintamme alkoi ennen kuin Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valmistui.

Kevitsa aloitti toimintansa kesällä 2012. Yhtiöllä on ollut lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta ja tämä on edellyttänyt, että yhtiö noudattaa valituksenalaista ympäristölupapäätöstä, jotta toiminta on voinut jatkua.

Mukutuman mukaan suojaukset olivat jo 70-prosenttisesti valmiit, kun KHO:n päätös joulukuussa 2013 tuli.

Lapin Ely-keskuksen mukaan kaivosyhtiö on jo läjittänyt rikastushiekkaa alueelle. Se ei Ely-keskuksen mukaan ole ongelma, koska pohjarakenteet on toteutettu lupamääräyksen 31. mukaisesti ja Ely-keskus on hyväksynyt alueet, jotka on otettu käyttöön.

Altaan asianmukaisuuden tarkistaminen on Lapin Ely-keskuksen vastuulla. Yle Lappia kaivos ei halunnut päästää katsomaan altaita. Yhtiö on myös aiemmin estänyt vierailuja turvallisuussyihin vedoten. 

Venäjän vastaiset pakotteet saattavat sulkea maan ulos kulttuuri-, talous-, ja urheilutapahtumista

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun (vas.) saattaa joutua matkustuskieltoon. Oikealla Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Euroopan komissio viimeistelee ehdotuksia uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Talouspakotteiden kiristämisen lisäksi suunnitteilla on muun muassa matkustuskielto Venäjän puolustusministerille.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun (vas.) saattaa joutua matkustuskieltoon. Oikealla Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Euroopan unioini harkitsee useita tiukennuksia ja laajennuksia Venäjää koskeviin talouspakotteisiin. Lisäksi harkinnassa on Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun asettaminen matkustuskieltoon, kertovat EU:n diplomaattilähteet.

Euroopan unionin suurlähettiläiden kokouksessa esille nousseet ehdotukset koskevat muun muassa rahaliikenteen tiukennuksia ja pakotteiden laajentamisia koskemaan Venäjän valtion pankkien lisäksi Venäjän valtion omistamia yrityksiä.

Talouspakotteiden kiristysten lisäksi Venäjä voitaisiin sulkea ulos kulttuuri-, talous- ja urheilutapahtumista.

Euroopan komissio valmistelee paraikaa uutta pakote-esitystä. EU-maat tekevät päätökset pakotteista perjantaihin mennessä.

Eduskunta varsin yksimielinen Ukrainan tilanteesta

Eduskunta

Eduskunta keskustelee Ukrainan tilanteesta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Eduskunta

Eduskunta keskustelee parhaillaan Ukrainan tilanteesta pääministerin ilmoituksen pohjalta. Eduskuntaryhmät ovat olleet ryhmäpuheenvuoroissaan varsin yksimielisiä tilanteen vakavuudesta ja merkityksestä.

Kokoomus korosti Suomen erityisasemaa Venäjän naapurimaana.

- Suomen intressi on, että turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö pysyy vakaana ja ennustettavana, ja että suurvallat eivät loukkaa pienempiensä suvereniteettia ja valtiollista itsemääräämisoikeutta, sanoi puheenvuoron käyttänyt Ilkka Kanerva.

SDP:n Tytti Tuppurainen puolestaan painotti EU:n asemaa rauhan ja vakauden tuojana.

- Ilman unionia olisi maanosa todellisissa vaarassa. Nyt suuretkin EU-maat sovittavat politiikkansa yhteiseen etuun. Salaiset sopimukset etupiirijaosta ovat varsin etäinen uhka, hän sanoi.

Oppositiopuolue Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mielestä Suomen pitäisi ottaa vahvempi rooli osana unionia kriisin ratkaisun etsimisessä. Hän huomautti, että EU:lle voisi olla apua Suomen Venäjä-osaamisesta, joka on syntynyt monissa vaikeissa tilanteissa.

Perussuomalaisten Timo Soini puolestaan epäili, onko Venäjään kohdistetuista pakotteista hyötyä.

- Ne eivät välttämättä edistä Ukrainan kriisin ratkeamista. Tämän sijaan ne mahdollisesti pitkittävät kriisiä ja haittaavat kaikkien osapuolten kasvumahdollisuuksia. Ukrainan selkkausta ei juustolla ja jogurtilla ratkaista, hän sanoi.

Useita Ukrainan sotilaita kuollut Itä-Ukrainan taisteluissa – separatistit valmistautuvat Mariupolin valtaamiseen

Venäjä-mielinen taistelija vartioi Donetskin lentokentälle johtavalla tiellä tiistaina.

Vuorokauden aikana taisteluissa on kuollut 15 Ukrainan armeijan sotilasta.

Venäjä-mielinen taistelija vartioi Donetskin lentokentälle johtavalla tiellä tiistaina.

Itä-Ukrainan taisteluissa on kuollut 15 Ukrainan armeijan sotilasta kuluneen vuorokauden aikana, kertoo Ukrainan armeija. Taisteluissa haavoittui 49 sotilasta. Venäjän tukemien separatistien kärsimistä miestappioista ei ole tietoa.

Ukrainan turvallisuusviranomaiset kertovat havainneensa Venäjän sotajoukkoja sekä Luhanskin että Donetskin kaupungeissa. Lisäksi venäläisiä joukkoja on nähty useissa muissa paikoissa Itä-Ukrainassa.

Venäjä on toistuvasti kiistänyt joukkojensa olemassa olon Ukrainan alueella. Useat lähteet ovat kuitenkin osoittaneet, Ukrainassa on Venäjän sotilaita ja sotakalustoa.

Mariupolin satamakaupungin valtaamista tavoittelevat separatistit ovat saaneet tuekseen venäläisiä joukkoja ja sotakalustoa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoo tänään toimittajiensa havainnoista, joiden mukaan separatistien joukossa on venäläissotilaita ja venäläisiä T-72BV tai T-72BM-panssarivaunuja.

YK: Yli puoli miljoona ukrainalaista joutunut pakenemaan taisteluita

Ukrainalais-perhe pakolaisleirillä Rostovin alueella 18. elokuuta 2014.

Kotinsa jättäneiden määrä on kaksikertaistunut kuukauden aikana. Tämän vuoden aikana noin 814 000 ukrainalaista on saapunut Venäjälle.

Ukrainalais-perhe pakolaisleirillä Rostovin alueella 18. elokuuta 2014.

Ukrainan sota on ajanut yli puoli miljoona ihmistä pois kodeistaan, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Ukrainan sisällä kotinsa jättäneitä on ainakin 260 000, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin neljä viikkoa sitten.

Suurin osa taisteluita paenneista ukrainalaisista on Itä-Ukrainasta. YK uskoo todellisten pakolaismäärien olevan suuremmat, koska useat ihmiset ovat muuttaneet sukulaistensa ja ystäviensä luo, eivätkä he ole ilmoittautuneet viranomaisille. Ukrainan viranomaisten mukaan sota-alueella asuu tällä hetkellä 2,2 miljoona ihmistä.

Venäjän viranomaisten mukaan yli 121 000 ukrainalaista on hakenut pakolaisen asemaa tai väliaikaista turvapaikkaa Venäjältä tämän vuoden aikana. Lisäksi lähes 183 000 ukrainalaista on hakenut oleskelulupaa muilla perusteilla Venäjältä. Yhteensä Ukrainasta on tämän vuoden aikana saapunut noin 814 000 ihmistä Venäjälle.

Venäjän lisäksi ukrainalaisia on paennut Valko-Venäjälle, Moldovaan ja EU-maihin. EU-maihin saapui tammi-heinäkuun aikana yhteensä 4 106 turvapaikkahakemusta. Suurin osa hakemuksista kohdistui Puolaan, Saksaan ja Ruotsiin.

YK:n pakolaisjärjestö varoittaa, että Ukrainan kriisin kiihtyminen saattaa epävakauttaa koko alueen. Itä-Ukrainassa käydyissä taisteluissa on kuollut yli 2 600 ihmistä.

Stubb puolusti jälleen Venäjään kohdistettuja pakotteita: Arvomme eivät ole kaupan

Alexander Stubb.

Eduskunta käsittelee parhaillaan pääministerin ilmoitusta Ukrainan tilanteesta.

Alexander Stubb.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on jälleen puolustanut Venäjään kohdistettuja pakotteita. Hän sanoi eduskunnalle antamassaan pääministerin ilmoituksessa, että taloudellinen puuttuminen tilanteeseen on ollut välttämätöntä.

– Perimmäiset arvomme eivät ole kaupan, Stubb sanoi.

Hän korosti, etteivät talouspakotteet ole koskaan taloudelle hyväksi, ja että asiaa on arvioitava analyyttisesti.

– Kriisiaikana pää on pidettävä kylmänä. Diplomatia ja pakotteet eivät ole toisiaan poissulkevia, toistensa vaihtoehtoja. Kriisien ratkaisuun tarvitaan joskus erilaisia, toisiaan täydentäviä keinoja.

"Ylätason politiikka ei ole Venäjä-suhteidemme koko kuva"

Stubb painotti myös keskusteluyhteyden tärkeyttä Suomen ja Venäjän välillä. Hän huomautti, että kriisi päättyy vielä joskus, ja sen jälkeenkin Venäjä on Suomen naapurimaa.

– Meidän on myös muistettava, että suurin osa arjen yhteyksistämme – matkailussa, kaupankäynnissä, maakuntatason kontakteissa, virkamiesyhteyksissä – toimii tälläkin hetkellä varsin normaalisti. Ylätason politiikka ei ole Venäjä-suhteidemme koko kuva.

Eduskunta käsittelee Ukrainan tilannetta parhaillaan.

Herkkutatti on kotimaisten metsien arvoituksellinen sieni – satoa ei voi ennakoida eikä viljelykään onnistu

Herkkutatteja metsässä.

Herkkutattia ei voi hallita, eikä sen takia myöskään viljellä. Kuuma kesä ja pitkät elokuun viileät sateet saivat herkkutattien rihmastot villiintymään. Biologi Jouni Issakaisen mukaan tarkkaa syytä huippusatoon ei voi kuitenkaan tietää.

Herkkutatteja metsässä.

Suomen metsistä löytyy tällä hetkellä ennätysmäärä herkkutatteja. Määrän lisäksi poimijat ovat hämmästelleet niiden hyvälaatuisuutta.

 – Ainakin tatit ovat voineet tänä syksynä kasvaa tasaisesti ja nopeasti, niin että tuholaiset ovat ehkä olleet hieman myöhässä. Hyönteisiä on ollut niukasti niitä vaivaamassa, tietää Turun sieniseuran puheenjohtaja, biologi Jouni Issakainen.

Issakainen ei myönnä, että kuluva sienivuosi olisi kuitenkaan poikkeuksellinen.

 – Sanotaan, että menossa on erikoinen vuosi. Kesä oli erittäin kuiva ja rasitti sieniä kovasti. Kuivuutta kompensoi kuitenkin pitkät kolmen viikon sateet. Se näyttää riittäneen ainakin herkkutateille ja haperoille.

Noin puolet Suomessa poimituista herkkutateista menee vientiin. Italiassa kuivatuista herkkutateista voi kaupassa joutua pulittamaan jopa 200 euroa kilolta.

– Miettikää, mitä herkkuja meillä on ihan lähimetsissä, ihmettelee Jouni Issakainen.

Herkkutattia ei voi hallita

Herkkutatti on yleinen sieni Suomessa ja sitä löytyy useimmista metsistä. Herkkutatin rihmasto ei kuitenkaan pysty tuottamaan sieniä joka vuosi.

– Herkkutatti suosii sopivan iäkästä metsätyyppiä. Tällä hetkellä ehkä vuosia sitten myllättyjen ojien läheisyydet metsien laidoissa ovat olleet parhaita herkkutattien löytöpaikkoja.

Herkkutatin kasvun perusedellytys on, että se voi elää yhteiselämää eli symbioosissa puun kanssa. Issakainen kertoo, että sammalvällyjen alla tapahtuva muhinointi on vielä kuitenkin tieteellekin hieman epäselvää.

– Herkkutattirodusta tai -lajista riippuen toiset pitävät sammaleisesta kuusikosta, jossa on kariketta lahoamassa sammaleen alla. Toiset taas suosivat mäntykangasta.

Herkkutatti on arvoituksellinen sieni, jota ei voi täysin hallita.

– Esimerkiksi puuta lahottavia sieniä voidaan viljellä hallitusti ulkona tai sisätiloissa, mutta herkkutatti ei vielä taivu viljeltäväksi, sanoo Jouni Issakainen.

Pillin väri kertoo sienen iän

Herkkutatti on parhaimmillaan nuorena ja kiinteänä. Pillien väristä voi tarkistaa sienen iän. Valkoinen pillistö kertoo sienen olevan parhaimmillaan.

– Sen jälkeen tulee lyhyt keltapillinen vaihe, ja sitten vihreäpillinen. Vielä silloinkin sieni on käytettävissä, mutta vähitellen se sitten siitä pehmenee.

– Hyväkuntoisia herkkutatteja voi käyttää kaikissa vaiheissa, mutta nuori sieni kestää parhaiten säilytystä, neuvoo Issakainen.

Sosiaalinen media on parhaillaan pullollaan tattikuvia ja saa untuvikot sienestäjät innostumaan sienestämisestä.

– Sienestäminen on turvallista, kunhan tunnistaa muutamat vaaralliset sienet. Myös herkkutatin sekoittaminen on mahdollista. Sappitatti on tällainen tyypillinen esimerkki, johon ensikertalainen saattaa sen sotkea.

Luvattomia aarteenetsijöitä Ulvilassa – muinaisjäännöksiin kajottu

metallinpaljastin.

Ulvilan Liikistössä on liikkunut viikonloppuna luvattomia aarteenetsijöitä. Muinaisjäännösalueella liikkuneista henkilöstä on tehty ilmoitus Museovirastolle.

metallinpaljastin.

Lisääntynyt luvaton aarteenetsintä huolestuttaa museoväkeä.

Tuorein tapaus on Ulvilan Liikistöstä, jossa muinaisjäännösalueella on viime viikonlopun aikana nähty liikkuvan henkilöitä metallinpaljastimen kanssa. 

– Sienestejä oli havainnut, että Liikistössä liikkuu kaksikko lapion ja metallinpaljastimen kanssa. He poistuivat, kun heille huomatettiin alueen kaivamiskiellosta, kertoo arkeologi Leena Koivisto Satakunnan Museosta.

Satakunnan Museo tutki alueen tänään ja tarkastuksessa alueella havaittiin jälkiä kaivamisesta. Museo on tehnyt asiasta ilmoituksen Museovirastoon, joka päättää mahdollisista jatkotoimista. Samalla alueella oli luvattomia vieraita myös toukokuussa.

– Vahingot eivät sinänsä ole suuret, mutta emme tiedä, mitä alueelta on löytynyt, sanoo arkeologi Leena Koivisto.

Ulvilan Liikistön keskiaikainen kirkonpaikka ja kalmistoalue on valtakunnallisesti merkittävä kiinteä muinaisjäännös ja lisäksi luonnonsuojelualue. 

Valtuuston nokkamies selvittää väitettä Sunny Car Centerin tietovuodosta

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki.

Sunny Car Centerin toimitusjohtaja Markku Ritaluoman mukaan Hämeenlinnan kaupunginhallituksesta on vuodettu salaisia tietoja Afrikkaan asti. Mahdollinen tietovuoto liittyy muutama viikko sitten Zambian Watchdog-verkkolehdessä julkaistuun virheelliseen uutiseen rahanpesuepäilystä, joka koski Hämeenlinnaan suunnitteilla olevan Sunny Car Centerin rahoitusta.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki on alkanut selvittää Sunny Car Centeriin mahdollisesti liityvän tietovuodon taustoja. SCC:n toimitusjohtaja Markku Ritaluoma on tuonut julkisuuteen selvityksen, jonka mukaan kaupunginhallituksesta olisi vuodettu salassa pidettäviä tietoja sambialaiselle verkkolehdelle.

Ritaluoman hankkiman selvityksen mukaan vuotojen taustalla on perussuomalaisia valtuutettuja. Kiemunki pyrkii selvittämään, onko tietovuodosta todellisia näyttöjä ja tutkii selvityksen tekijän taustoja.

Kiemungin ja valtuustoryhmien pohdinnassa on myös tilapäisen valiokunnan perustaminen, sillä Ritaluoma on myös kyseenalaistanut kaupunginhallituksen luottamuksen.

Mahdollisesti perustettavan valiokunnan tehtävänä on arvioida, nauttiiko kaupunginhallitus luottamusta vai joudutaanko se erottamaan.

– Valtuusto ymmärtääkseni edellytti tai ainakin kehotti minua maanantaina tekemään näitä selvityksiä, ennen kuin puhutaan tilapäisen valiokunnan perustamisesta, huomauttaa Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki.

Uusikaupunki tehtailee Mersuja liukuhihnalta – uusi merkki haussa

A-sarjan Mercedes Benz -auto valmistumassa.

Vuoden aikana Uudenkaupungin autotehdas on palkannut jo 700 uutta työntekijää.

A-sarjan Mercedes Benz -auto valmistumassa.

Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas valmistaa parhaillaan uusia A-sarjan Mercedes Benz -autoja täysilllä kierroksilla. Daimlerin kanssa on sovittu yli 100 000 auton valmistuksesta vuoteen 2016 mennessä.

Urakasta ei tingitä. Sen varmistamiseksi Uuteenkaupunkiin palkataan jatkuvasti uusia tekijöitä. Vuoden aikana autotehdas on palkannut jo 700 uutta työntekijää.

Rekrytoinnissa on ilmennyt jopa pieniä pullonkauloja, kun esimerkiksi sopivia asuntoja ei ole aina heti löytynyt.

– Olemme kuitenkin saaneet riittävästi osaavaa väkeä töihin, ja palkkaamme koko ajan lisää. Tuotanto kehittyy tarkalleen sen mukaan, mitä asiakkaamme kanssa olemme sopineet, tuotantojohtaja Pasi Rannus Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalta kertoo.

Vuosikymmenien saatossa Uudenkaupungin autotehtaalta on valmistunut upouusia henkilöautoja jo yli miljoona kappaletta.

Autotehtaalla tarvitaan edelleen paljon osaavia käsiä, vaikka linjat ovat pitkälti automatisoituja.

Tuotantojohtaja Rannus huomauttaa, että pelkillä säästöillä ja saneerauksilla ei pärjätä. Tilauksien saamiseksi tarvitaan myös kunnon investointeja.

– Puhumme kymmenien miljoonien eurojen investoinneista. Niistä ehkä kaksi kolmasosaa liittyy korin valmistukseen ja loput muuhun tuotantoinfraan, maalaukseen ja kokoonpanoprosessiin, Rannus selvittää.

Uudenkaupungin tehdas on sopimusvalmistaja eli kokoonpanotehdas. Tilaukset edellyttävät kilpailukykyä, joka taas syntyy yksinkertaisesti osaamisesta ja laadusta.

Valmet Automotiven palkkalistoilla on Uudessakaupungissa nyt noin 1 300 työntekijää.

Toki viime kädessä autotehtaankin menestys riippuu siitä, kuinka tilattu lopputuote käy maailmalla kaupaksi.

Entä seuraava malli? Mikä merkki nousee seuraavaksi Uudenkaupungin tehtaan linjoille?

– Tottakai uusien tilausten etsiminen on meidän jatkuvaa työtämme. Keskustelemme jatkuvasti erilaisten asiakkaiden kanssa erilaisista vaihtoehdoista, tuotantojohtaja Pasi Rannus hymyilee.

Altia aloittaa yt-neuvottelut ja etsii miljoonasäästöjä

Koskenkorva-pulloja pakataan pahvilaatikoihin tehtaalla.

Säästötarpeita Altia perustelee tiukalla markkinatilanteella, muuttuneella toimintaympäristöllä ja nopeasti muuttuvalla kuluttajakäyttäytymisellä. Yksi iso tekijä on matkustajatuonti.

Koskenkorva-pulloja pakataan pahvilaatikoihin tehtaalla.

Alkoholijuomayhtiö Altia aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yt-neuvottelut koskevat toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Altia arvioi henkilöstön vähennystarpeeksi enintään 120. Suomen osuus tästä on korkeintaan 50 henkilöä.

Lisäksi Rajamäen tehtaan työntekijöiden kanssa neuvotellaan joustavan työvoiman käytöstä.

– Toiminta on sesonkiluontoista eli volyymi vaihtelee kuukausien mukaan, Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä perustelee joustotarpeita.

Altia tavoittelee kannattavuutensa parantamiseksi 20 miljoonan euron säästöjä ensi vuoden loppuun mennessä.

Säästötarpeita Altia perustelee tiukalla markkinatilanteella, muuttuneella toimintaympäristöllä ja nopeasti muuttuvalla kuluttajakäyttäytymisellä.

– Matkustajatuonti on yksi iso asia. Kuluttajat ovat myös siirtyneet väkevistä juomista miedompiin. Lisäksi viinan – jonka tuotannossa Altia on ollut vahva – kulutus on laskenut, Tennilä listaa syitä.

Altia työllistää kuudessa maassa yhteensä noin 1 000 henkilöä, joista toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä on noin puolet.

Suomen valtio omistaa Altian kokonaan.

Ranuan yksinäinen karhunpentu on nimetty Jemmaksi

Jemma-karhu

Ranuan eläinpuistoon viime talvena syntynyt ja emonsa hylkäämä karhunpentu on saanut nimen. Nimikilpailusta saatujen ehdotusten joukosta pikkuotson nimeksi valikoitui Jemma isä-Jehun ja äiti-Mallan mukaan.

Jemma-karhu

Ranuan eläinpuisto sai nimikilpailuun yhteensä 7 771 ehdotusta. Henkilökunnasta koostunut raati valitsi karhunpennulle nimeksi Jemman.

Eläinpuiston mukaan nimen haluttiin jollakin tapaa muistuttavan pennun vanhemmista Mallasta ja Jehusta. Raati halusi myös nimen olevan suomalainen.

Jemma-ehdotuksia tuli 19, ja pääpalkinnon saaja jouduttiin arpomaan. Palkinnon sai Salme Vaarala Porvoosta.

Hilla oli suosituin ehdotus

Hilla-nimi oli kilpailun suosituin: sitä ehdotettiin 175 kertaa. Toiseksi eniten ehdotettu Jella-nimi oli ollut mielessä yli 107 henkilöllä. Kolmanneksi eniten ääniä saivat nimet Alma ja Melli.

Muita suosittuja nimiä olivat Halla, Elli, Milla, Jalla, Meiju, Manta, Maisa, Nella ja Vili.

Laavavirta etenee Islannissa – video

Mies laavavirran vierellä Holohraunin laavakentällä lähellä purkausaukkoa.

Tulivuorenpurkaus jatkuu Bardarbungan tulivuoresta ja sen ympäristössä. Purkausaukosta valunut laava peittää jo kolmen neliökilometrin alueen.

Mies laavavirran vierellä Holohraunin laavakentällä lähellä purkausaukkoa.

Islannissa tulivuorenpurkaus Bardarbungan tulivuoresta ja sen ympäristössä jatkuu. Islannin rannikkovartiosto kuvasi maanantaina ilmasta purkausaluetta Bardarbungan tulivuoren ympäristössä Dyngjujökullin jäätiköllä ja Holohraunin laavakentällä. Laavavirran reunalla on käynyt useita kuvaus- ja tutkijaryhmiä.

Maanantaina iltapäivällä viranomaiset eivät rekisteröineet juurikaan seismistä aktiivisuutta, mutta tiistaiyönä havaittiin yli sata maanjäristystä. Suurimman tiistaiöisen järistyksen voimakkuus oli 3.1, joidenkin maanantaisten järistysten voimakkuus oli jopa viisi. Jotkin järistyksistä havaittiin Dygnjujökullin jäätikön alla.

Maanantaina purkausaukosta nousi laavan lisäksi vain erilaisia kaasuja ja vesihöyryä. Mahdollisesta tuhkapilvestä ei ollut havaintoja myöskään tiistaina purkauksen tyypistä johtuen.

Purkauksen tuottama laavakenttä oli maanantaina noin kolmen neliökilometrin laajuinen. Purkausraosta nousi maanantaina noin sata kuutiota laavaa sekunnissa. Laavavirran arvioidaan ulottuvan lähes kahden kilometrin etäisyydelle purkausraosta. Purkaus syöksi laavaa jopa sadan metrin korkeuteen.

Islannin yleisradioyhtiön haastatteleman silminnäkijän mukaan purkaus on kuitenkin voimistunut tiistain aikana. Hänen mukaansa laavavirta purkausaukosta oli ollut huomattavaa ja hän oli havainnut voimakasta seismistä aktiivisuutta purkaushalkeaman pohjoispäässä.

”Jäätikönalainen purkaus on mahdollinen”

Suurimmat purkausraot sijaitsevat Holuhraunin laavakentällä Bardarbungan tulivuoren pohjoispuolella. Islannin yliopiston tulivuoritutkija Armann Höskuldssonin mukaan purkaus saattaa olla muutamassa päivässä, jos se jatkuu samalla tavalla kuin aiemmin. Hän kuvaili maanantaina purkausta ”kääpiömäiseksi”.

Holuhraunin laavakentän purkausaukko sijaitsee kuitenkin Vatnajökullin jäätikön Dyngjujökull-nimisen osan lähistössä ja maanalainen laavavirta, joka syöttää laavaa purkausaukkoon, on peräisin jäätikön alla sijaitsevasta Bardarbungan tulivuoresta muutaman kymmenen kilometrin päässä purkauksesta. Pienikokoinen jäätikönalainen purkaus tapahtuikin jokin aika sitten.

– Uusi jäätikönalainen purkaus on hyvinkin mahdollinen. Jos sellainen purkaus tapahtuisi lähellä jäätikön reunaa, se synnyttäisi hyökytulvia, jotka uhkaisivat Islannin koillisosan asukkaita ja infrastruktuuria, Höskuldsson totesi.

Obama Viroon – Yhdysvaltain lentokoneita laskeutui Helsinki-Vantaalle

Yhdysvaltain hallinnon lentokoneita Helsinki-Vantaan kentällä

Yle Uutisten tiedon mukaan Helsinki-Vantaalle laskeutui Yhdysvaltain hallinnon tukikoneita.

Yhdysvaltain hallinnon lentokoneita Helsinki-Vantaan kentällä

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman keskiviikkoinen vierailu Virossa näkyy myös Suomessa.

Yle Uutisten tietojen mukaan Helsinki-Vantaan lentokentälle laskeutui tiistaina Yhdysvaltain presidentin hallinnon käytössä oleva lentokone ja kuljetuskone.

Yhdysvaltain suurlähetystö vahvistaa, että Obaman vierailun tukitoimina Helsinki-Vantaan kentällä on kaksi konetta, C-17-kuljetuskone ja Boeing C-32, joka on Boeing 757 -koneen muunneltu versio.

Yhdysvaltain hallinnon tukikonetta kutsutaan nimellä Air Force 2 silloin, kun sen tehtäviin kuuluu kuljettaa varapresidenttiä. Air Force 2:n tehtävissä käytetään useita eri lentokoneita, jotka voivat varapresidentin kuljettamisen lisäksi toimia myös presidentin tukikoneena.

Kun Obama vieraili Ruotsissa vuonna 2013, Yhdysvallat lähetti tukikoneen Helsinki-Vantaalle.

Testaa, oletko sokeriaddikti

Sokeria.

Joka kolmas kärsii sokeririippuvuudesta, väittää ruotsalainen sairaanhoitaja ja riippuvuusterapeutti Bitten Jonsson. Testaa, kuulutko riskiryhmään.

Sokeria.

Eri oireet miehillä ja naisilla

Tämän testin on kehittänyt ruotsalainen sairaanhoitaja ja riippuvuusterapeutti Bitten Jonsson. Hänen mukaansa sokeriaddiktio aiheuttaa ihmisissä yllättäviä mielialan vaihteluita. 

Jonsson on kirjoittanut suomeksikin käännetyn kirjan Sokeripommi – eroon sokeririippuvuudesta.

Ruotsissa Jonssonin hoidettavana on ollut hänen arvionsa mukaan yli 5 000 sokeriaddiktia.

– Sokeririippuvuus tekee miehistä aggressiivisia. Naisille se puolestaan aiheuttaa kipuja ja masennusoireita, Jonsson sanoo.

Sokeriaddiktin tunnistaa esimerkiksi siitä, että hän syö sokeripitoisia herkkuja salassa ja ahmii kokonaisen suklaalevyn kerralla.

Ruisleipäkin kieltolistalle?

Jonssonin mukaan ihmiset kestävät sokeria eri tavoin. Joillekin pieni määrä voi olla liikaa. Sokeriaddiktiosta kärsivien ei pitäisi hänen mielestään syödä lainkaan sokeria.

Kieltolistalle joutuvat silloin hyvinkin tavalliset ruoat, kuten hedelmät ja leipä.

– Jopa se teidän suomalainen ruisleipänne sisältää sokeria, Jonsson sanoo.

Jonsson huomauttaa, että myös pastassa ja perunoissa on erityyppisiä sokereita, jotka voivat olla sokerista riippuvaiselle haitallisia.

Jonsson: Kolmannes ruotsalaisista jollain tavalla sokerikoukussa

Sokeriaddiktien määrästä ei ole tehty laajaa tutkimusta. Jonsson on hoitanut sokeriaddikteja Ruotsissa yli 22 vuotta. Hänen oma arvionsa on, että jopa kolmannes ruotsalaisista on ainakin jollakin tavalla koukussa sokeriin.

– Nykyään melkein kaikki tietävät, että sokeri on vaarallista, mutta silti he eivät ole lakanneet syömästä sokeria. Mielestäni tämä kertoo siitä, että ongelma on vakava.

Katso miten Ruotsissa hoidetaan sokeriaddikteja,  Ajankohtainen kakkonen 2.9. TV2 kello 21.

Opetushallitus myöntää lukiolaisten epätasa-arvoisuuden

Pohjois-Karjalan lukioissa on suuria eroja miten tablettitietokoneita hyödynnetään opetuksessa.

Opetushallitus ei aio antaa yhteistä linjausta lukioille siitä, pitääkö opiskelijoilta vaatia oman kannettavan koneen ostamista. Opetushallitus myöntää opiskelijoiden etulyöntiaseman niissä kunnissa, joissa opiskelijat saavat ilmaiseksi oman kannettavan koneen opintojen ajaksi. Opettajien mukaan myös heidän tietotekniikan taidot ovat jakautuneet epätasaisesti.

Pohjois-Karjalan lukioissa on suuria eroja miten tablettitietokoneita hyödynnetään opetuksessa.

Lukioissa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa hyvin epätasaisesti. Osassa lukioista kannettavia koneita käytetään jo nyt päivittäin opetuksessa, ja osa kunnista jopa kustantaa jokaiselle lukiolaiselle koneen omaksi. Toisissa lukioissa taas kannettavia koneita ei käytetä opetuksessa vielä lainkaan.

Osa ylioppilaskirjoituksista tehdään sähköisesti pääsääntöisesti omilla koneilla jo kahden vuoden päästä syksyllä. Ennen sitä opiskelijoiden täytyisi osata käyttää koneita ja tiettyjä ohjelmistoja.

Kuntien ja lukioiden erilaiset käytännöt koetaan monissa lukioissa epätasa-arvoksi opiskelijoiden välillä.

Opetushallitus myöntää epätasa-arvoisuuden.

– Näin väistämättä tietenkin on. Osassa kunnista on haluttu tähän asiaan investoida ja toisissa ei. Tietenkin siitä syntyy epätasa-arvoa eri koulujen välille, valittelee opetushallituksen ylitarkastaja Kimmo Koskinen.

Yhteistä linjausta ei anneta koneista

Monet kunnat ja lukiot odottavat yhteistä linjausta siitä, että pitääkö lukiolaisella olla oma kannettava kone käytössään ja voidaanko sellaisen ostamista edellyttää.

Opetushallitus ei kuitenkaan aio antaa linjausta. Heidän mukaansa tekniikka kehittyy niin kovaa vauhtia, että olisi vaikeata linjata vielä tässä vaiheessa, että millainen kone sopii parhaiten sähköisiin kirjoituksiin sekä opiskeluihin. Myös erilaiset koneet sopivat eritavoin eri oppiaineiden opetukseen. Opetushallituksen mukaan jokaisessa koulussa pitäisi  pohtia, että millainen kone sopii parhaiten opetukseen juuri kyseisessä koulussa. Opiskelijoille kannattaisi antaa sen pohjalta raamit oman koneen hankkimiseksi. Lopullisen päätöksen koneen ostamisesta tekevät opiskelija ja hänen vanhempansa.

Oman kannettavan koneen hankkimista opetushallitus kuitenkin suosittelee lukiolaisille.

– Yleensä se on paras ratkaisu, koska opiskelija itse tietää millaisella laitteella hän haluaa työskennellä, sanoo ylitarkastaja Kimmo Koskinen.

Ylioppilastutkintolautakunta: "Kirjoituksissa ja opiskeluissa soveltuvat erilaiset koneet"

Ylioppilaslautakunta muistuttaa, että ylioppilastutkinto on vain lyhyt rupeama koko lukio-opinnoista.

– Sitä varten tarvittava laite löytyy varmaankin kaikille ja sen osalta Ylioppilastutkintolautakunta on tehnyt ohjeistuksen jo viime vuonna, kertoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.

Ohjeistus täydentyy, kun uusia testejä erilaisilla laitteilla saadaan tehtyä.

– Tutkinnossa pärjää hyvin vanhalla laitteella, Vähähyyppä sanoo.

Ylioppilastutkintolautakunnnan mukaan vanha laite ei kuitenkaan ole välttämättä paras laite lukiossa opetussuunnitelman mukaiseen opiskeluun.

Rehtori:"Kouluissa ollaan hämmentyneitä"

Opetushallituksenkin mukaan koneet sähköisiin kirjoituksiin kyllä järjestyvät, mutta useimpien opettajien tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat vielä täysin puutteellisia sähköisiä kirjoituksia silmällä pitäen.

Tämä on huomattu myös esimerkiksi Limingan lukiossa. Lukion rehtorin Tiina Partasen mukaan myös opettajien tietoteknologian taidot ovat jakautuneet epätasaisesti eri kuntien välillä. Hänen mukaansa kouluissa vallitsee epätietoisuus siitä, miten sähköisiin kirjoituksiin tulisi valmistautua.

– Hämmentynyttä on väki ympäriinsä. Tuntuu, että tieto tästä hankkeesta on opettajakunnassa hyvin vähäistä.

Monissa lukioissa mietitään, että mistä sähköisiin kirjoituksiin tarvittava opettajien koulutus saadaan, kuka sen maksaa ja mistä siihen saadaan aikaa.

Partanen toivookin, että joku isompi taho ottaisi vastuun opettajien kouluttamisesta.

– Vaikkapa aluehallintovirasto voisi ottaa tässä tilanteessa nyt ohjia käsiinsä ja keskitetysti järjestää koulutusta. Siten saataisiin se paras tieto ja toisaalta samankaltainen tieto kaikille eri kuntien ja lukioiden välillä.

2.9.2014 klo 16.20: Juttuun on lisätty Ylioppilastutkintolautakunnan kommentit.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä