Tuomioja De Telegraafin salaamisväitteistä: Kuulostaa aika oudolta

Erkki Tuomioja

De Telegraafin toimittajan mukaan Buk-ohjustestit salattiin Suomen ja Venäjän herkkäluontoisten suhteiden takia. Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää väitettä outona. Hollantilaiset ovat käyneet Suomessa testaamassa venäläisiä Buk-ohjuksia osana malesialaisen matkustajakoneen alasampumisen tutkintaa.

Erkki Tuomioja

Kansanedustaja, edellisen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kummeksuu hollantilaisen De Telegraaf –lehden toimittajan väitettä, jonka mukaan alasammutun malesialaiskoneen tutkintaan liittyvät Buk-ohjustestit salattiin Suomen ja Venäjän herkkäluontoisten suhteiden vuoksi.

– Kuulostaa aika oudolta. Saattaa olla, että nyt on vähän syötetty vähän näkemystä, joka ei tähän asiaan kuulu millään tavoin. Kyse on rikokseen liittyvästä teknisestä tutkinnasta, josta poliisi ei ylipäätään muutoinkaan tiedota kunnes kuin aineisto on olemassa, viety syyttäjälle, tutkimukset selvillä ja oikeudessa aikanaan tulevat esiin, Tuomioja sanoi puhelinhaastattelussa Ylen A-studiossa.

Asiassa ei nähty dramatiikkaa

Aiemmin tiistaina De Telegraaf kertoi, että Suomessa on tehty salaisia ohjuskokeita liittyen MH17-koneen alasampumisen tutkintaan. Tuomioja oli Suomen ulkoministeri, kun oikeusapupyyntö tuli hollantilaisviranomaisilta. Tuomioja ei muista pyynnön tarkkaa ajankohtaa.

– Hollannista otettiin aikoinaan yhteyttä ja siitä kerrottiin silloiselle hallituksen poliittiselle johdolle. Ei siitä mitään päätöstä tehty, se oli tietysti viranomaisten asia. Olimme tietoisia, emme vain nähneet tässä mitään dramatiikkaa. Kysymys oli poliisitutkinnasta, hyvin vakavasta rikostutkinnasta ja siihen liittyvästä pyynnöstä. Tähän sitten suostuttiin, koska meillä oli sellaista kalustoa ja asiantuntemusta, josta saattaa olla hyötyä tämän selvittelyssä, Tuomioja kertaa.

KRP on vahvistanut, että se on antanut oikeusapua Hollannille malesialaiskoneen alasampumisen tutkintaan liittyen, mutta ei ole kommentoinut asiaa enempää.

Tutkija: Suomella tarve luottamukseen Venäjän kanssa

Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ei heti tyrmää De Telegraafin väitettä siitä, että Buk-ohjustestit olisi salattu Suomen ja Venäjän suhteiden takia.

– Onhan meillä tarve tietysti luottamukseen asiantuntijatasolla, koska meillä on sotilaallista tiedonvaihtoa ja tutustumista ja toinen toisen luona käymistä käytännön asiantuntijatasolla. Me halutaan säilyttää tämäntyyppinen kanava Venäjälle. Ja toisekseen meillä on edelleenkin jonkin verran venäläisiä asejärjestelmiä  käytössä. Me halutaan ikään kuin, että niiden huolto pelaa. Oliko tämä salaaminen sitten pidemmän päälle kestävää, on toinen kysymys. Varmaan tämä olisi jossain vaiheessa  jouduttu kertomaan, Aalto pohti A-studion haastattelussa.

Suomi putosi kilpailukykyvertailun sijalle 10 – mutta tämäkin otsikko liioittelee asiaa

Suomen kilpailukykyvertailu

Maiden kilpailukykyvertailu on tutkijoiden mukaan hankalaa: vääntyneellä vasaralla lyödään huojuvaa naulaa, mutta tulos on silti ainakin hyvä yritys.

Suomen kilpailukykyvertailu

Suomi on pudonnut Maailman talousfoorumin (WEF) vuotuisessa kilpailukykyvertailussa sijalle 10. Viime vuonna Suomi oli sijalla 8.

Ruotsi nousi vertailussa Suomen ohi kilpailukykyisimmäksi Pohjoismaaksi. Norja ja Tanska ovat Suomen perässä. Kaikkiaan mukana oli 138 maata ympäri maailmaa. Eniten nousivat Intia (sijalle 39) ja Albania (sijalle 80), pohjalla ovat Mauritania ja Jemen.

Vertailun Suomen-tiedot on kerännyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen mukaan hyvää on, että Suomi pysyy kärkiporukassa. Silti Suomi on hiukan kuin kilpaurheilija, joka alisuorittaa kansainvälisissä kilpailuissa.

– Ollaan vähän kuin se kaveri, jonka testisuureet on maailman kärkeä, mutta joka ei lopulta pääse arvokisoissa finaaliin, Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen vertaa.

Vertailu, joka perustuu yritysjohtajien näkemyksiin

Kilpailukyvyn mittaaminen ei ole yksinkertainen asia. Edes koko termin selittämiseen ei ole yhtä tapaa. Etlan Rouvisen mukaan WEF:n vertailussa sillä tarkoitetaan "maan kykyä tarjota kansalaisilleen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja hyvinvointia".

WEF rankkaa maat järjestykseen peräti 112 eri vertailutiedon perusteella. Poikkeuksellista kuitenkin on, että näistä 70 prosenttia pohjautuu yritysjohtajien haastatteluihin.

Lähes koko vertailu heijastelee siis yritysjohtajien näkemyksiä asteikolla 1–7 siitä, voiko heidän oman maansa poliisivoimiin luottaa, millainen on perusopetuksen laatu, kuinka paljon palkkatasot joustavat ja niin edelleen.

WEF:n kansalliset kumppanit, jollainen Etlakin on, valitsevat haastateltavat itse. Suomen vastaajissa on eri kokoisten yritysten johtajia, mutta termistä "yritysjohtaja" huolimatta yllättäen myös virkamiehiä, tutkijoita, järjestöjen edustajia – ja Rouvinen itse.

– Jos pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, niin yritysjohtaja kuvaa haastateltavia globaalisti parhaiten. Mutta porukka vaihtelee maittain. Ne voivat olla kauppakamareita tai vastaavia, mutta olen kuullut opiskelijoitakin käytetyn, Rouvinen sanoo.

"Ei tämä mitään järjettömiä tuloksia tuota"

Suomesta vastaajia oli tällä kertaa 47. Vähiten vastauksia tuli Suomen kokoisesta Norjasta, 32, ja eniten Yhdysvalloista, 485.

Erilaisten vastausmäärien ja -tyylien heittelyä tasataan painotuksilla. Vertailun lopullinen luottamusväli on Rouvisen arvion mukaan 5–10 sijaa molempiin suuntiin. Suomen sijoitus voisi olla siis mitä tahansa väliltä 1–20, mutta kuitenkin tukevasti vauraimpien maiden joukossa.

Rouvisen mukaan yksinkertainen tapa parantaa vertailun luotettavuutta olisi, että WEF kokoaisi erillisen organisaation tekemään koko vertailun. Tämä tuottaisi tasalaatuista tietoa joka maasta.

Rouvinen uskoo, että nykymetodillakin osutaan silti ainakin maalin suuntaan.

– Tasapainoilen oman uskoni ja kriitikin välillä, Rouvinen sanoo.

– Ei tämä kysely mitään järjettömiä tuloksia tuota. Aina kun tämä lista tulee, kuuluu reaktioita että tulokset ovat suunnilleen sellaisia kuin niiden on ajateltukin olevan.

"Alakuloinen" talous laskee Suomen sijoitusta

Kahden sijan pudotuksessa ei ole Rouvisen mukaan mitään dramaattista. Siitä hän on hiukan huolestunut, että trendi on laskeva.

Vertailun tämän vuoden kehut Suomelle ovat tuttuja: yhteiskunta toimii hyvin, on läpinäkyvä ja turvallinen ja tuottaa koulutettua ja tervettä kansaa.

Yhtä tuttuja ovat moitteet: markkinat ovat pienet, taloutta vaivaa alakuloisuus, työmarkkinoiden pitäisi joustaa enemmän, palkkajoustossa Suomi on sijalla 138 eli viimeinen – yritysjohtajien mielipidevertailussa siis.

Mutta mitä tarkoittaa talouden alakuloisuus? Se liittyy tutkimuksessa käytettyyn mittariin macroeconomic environment eli makrotalousympäristö. Alakuloisuus kuvaa koettua ilmapiiriä, joka on ristiriidassa kärkikymppisijoituksen kanssa.

– Onhan Suomessa taloushaasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna pessimismiin, joka meillä vallitsee, hän sanoo.

Yhteistyöjärjestö OECD:n työryhmä kävi kesäkuussa haastattelemassa suomalaisia kärkivaikuttajia hallituksen tilaamaa innovaatiopoliittista raporttia varten. Ryhmä kertoi jälkikäteen olevansa järkyttynyt siitä, miten paljon tuhkaa suomalaiset ripottelivat päälleen, vaikka maa pärjää mittauksissa hyvin.

Taloussosiologi: Vertailu on aina poliittinen työkalu

Mitä kilpailukykyvertailuista pitäisi ajatella? Onko väliä, onko Suomi mitalikorokkeella vai pääjoukon tuntumassa? Ainakin pitäisi muistaa, että vertailu on aina poliittinen työkalu, sanoo taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta.

– Kilpailukyky on politiikkaa varten lanseerattu termi, jota ei ole kunnolla avattu. Kilpailukyky ei ole konkreettinen asia vaan tässäkin sitä, miten WEF sen määrittelee, Räsänen sanoo.

Politiikka tuottaa aina tarvetta raporteille ja raportit tarpeen politiikalle, Räsänen jatkaa.

Kyse on hänen mukaansa siitä, millaisina välineinä vertailuja käytetään.

– Esimerkiksi koulutusleikkaukset ovat tämän vertailun pohjalta hankalasti perusteltavissa, koska Suomi on niissä kärjessä. Työvoiman joustavuuden tarvetta taas voidaan nostaa tämän avulla.

Kilpailukykyvertailu on kooste subjektiivisista näkemyksistä, Räsänen sanoo. Vaikka tuloksissa on heittoa, hän päätyy samalle kannalle Etlan Rouvisen kanssa: on hyvä asia, että kilpailukykyä kuitenkin verrataan globaalisti ja toistuvasti. Tulosta pitäisi arvioida kuin kotoisia lukiovertailuja: sijoitukset ovat pintatasoa, mutta lopullinen hyöty otettavissa irti mitä sitten -kysymyksistä.

Tämänkin jutun otsikko kääntyy herkästi liioittelevaksi, Räsänen pelkää.

– Nämä otsikoidaan herkästi, että Suomi tippui vertailussa. Toivon, että tämä tulos luettaisiin kuitenkin niin, ettei Suomella mitenkään huonosti mene globaalissa kilpailussa.

Ensimmäinen kolmen vanhemman poika on viiden kuukauden ikäinen – uusi menetelmä

Munasolu mikroskoopin kuvassa.

Poikavauvalla kaksi biologista äitiä ja yksi isä. Tosin vain 0,1 prosenttia perimästä on peräisin mitokondrion lahjoittajalta.

Munasolu mikroskoopin kuvassa.

Maailman ensimmäinen kolmen biologisen vanhemman uudenlaisella koeputkihedelmöityksellä alkuun saatettu lapsi on viiden kuukauden ikäinen.

Poikavauvalla on jordanialaisten äitinsä ja isänsä dna:n lisäksi hieman perimää myös naislahjoittajalta.

Munasolun lahjoittajalta on peräisin munasolun mitokondrio-dna eli 37 geeniä. Lapsen dna:sta 0,1 prosenttia on peräisin lahjoittajalta.

Aiheesta kirjoittaa New Scientist.

Syynä äidin mitokondriosairaus

Syynä amerikkalaisten lääkärien tekemään koeputkihedelmöitykseen oli lapsen äidin mitokondrion geenivirhe.

Hänellä oli mitokondriossaan Leigh-oireyhtymäksi kutsuttu perinnöllinen sairaus, joka olisi voinut olla lapselle kohtalokas tavanomaisessa hedelmöityksessä.

Jordanialainen pariskunta oli kärsinyt neljä keskenmenoa ja kaksi heidän syntynyttä lastaan oli kuollut.

Synnytys Meksikossa

Uudella koeputkihedelmöityksellä saatu lapsi syntyi Meksikossa sen vuoksi, ettei Meksikon lainsäädäntö estä menetelmän käyttöä.

Uusi munasolu luotiin lapsen äidin munasolusta ja lahjoittajan munasolun mitokondriosta, joka hedelmöitettiin lapsen isän spermalla.

Asiantuntijoiden mukaan uudella menetelmällä pystytään estämään lapsia saamasta tietynlaisia perinnöllisiä sairauksia.

Kuitenkin menetelmään liittyy monia riskejä sekä eettisiä kysymyksiä. On muun muassa kysytty, onko epäonnistuneita kokeita jätetty uutisoimatta.

Ylen jutussa kerrottiin kaksi vuotta sitten kehitteillä olleesta menetelmästä. 

Kolmen vanhemman koeputkihedelmöityksiä on tehty toisenlaisella tekniikalla aikaisemminkin. 

BBC: Yli 81,4 miljoonaa amerikkalaista seurasi vaaliväittelyä

Donald Trump ja Hillary Clinton seisovat puhujapöytien takana

Presidenttiehdokkaiden vaaliväittelyn seuraajia on vieläkin enemmän, mikäli mukaan lasketaan muut mahdolliset seurantakanavat.

Donald Trump ja Hillary Clinton seisovat puhujapöytien takana

Alustavien arvioiden mukaan 81,4 miljoonaa amerikkalaista seurasi maan presidenttiehdokkaiden ensimmäistä vaaliväittelyä, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump kohtasivat ensimmäisessä laajassa televisioväittelyssä tiistaina.

Katsoja-arvio on tutkimusyhtiö Nielseniltä. Arviossa on mukana kotonaan televisiosta katselleet amerikkalaiset. Seuraajien osuus kasvaa merkittävästi, kun mukaan lasketaan muut mahdolliset seurantakanavat.

Ehdokkaat ottavat yhteen vielä kahdessa väittelyssä ennen 8. marraskuuta pidettäviä presidentinvaaleja.

Korjattu kello 00:20 luku: 81,4 miljoonaan

Tilanne Kajaanin lentoasemalla rauhoittunut

Illan viimeinen reittilento laskeutui Kajaanin lentoasemalle suunnitellusti.

Paikalla olleet poliisit ovat pääosin poistuneet paikalta, ja illan viimeinen reittilento laskeutui suunnitellusti.

Illan viimeinen reittilento laskeutui Kajaanin lentoasemalle suunnitellusti.

Tilanne Kajaanin lentoasemalla on silminnäkijöiden havaintojen mukaan rauhoittunut, ja paikalla olleet poliisit ovat pääosin poistuneet paikalta.

Myös illan viimeinen reittilento laskeutui suunnitellusti, ja matkustajat ovat päässeet jatkamaan matkaansa kentältä.

Poliisi tiedotti aiemmin illalla Kajaanin lentoasemaan mahdollisesti kohdistuvasta turvallisuusuhasta, minkä vuoksi lentoaseman valmiustasoa kohotettiin. Poliisi olikin näkyvästi läsnä kentällä illan aikana. Myös pääsyä lentoasemalle rajoitettiin.

Poliisi ei täsmentänyt illalla, millaisesta turvallisuusuhasta oli kyse tai mikä sen alkuperä oli. Sen mukaan asiasta tiedotetaan myöhemmin lisää.

Video: Ainutlaatuista ilmakuvaa Aleppon järkyttävistä tuhoista

Kuvassa näkyy pommituksissa romahtanut rakennus Syyrian Aleppossa.

Koostimme videon, joka näyttää ilmasta käsin pommitusten Syyrian Aleppossa aiheuttamat tuhot.

Kuvassa näkyy pommituksissa romahtanut rakennus Syyrian Aleppossa.

Kauko-ohjatusta lennokista kuvattu hyvälaatuinen videokuva näyttää konkreettisesti Aleppon itäosan tuhojen laajuuden.

Uutistoimisto Reutersin haltuunsa saamassa videossa näkyy romahtaneita rakennuksia, autioita katuja ja pommien aiheuttamia veden täyttämiä suuria kuoppia.

Venäjän tukema Syyrian armeija on pommittanut kapinallisten hallinnassa olevia alueita voimakkaasti sen jälkeen, kun tulitauko romahti reilu viikko sitten.

Siviilien ahdinko pahenee

Pommituksissa on kuollut viime päivinä ainakin noin 250 ihmistä, arvioi aktivistiryhmä Syrian Observatory for Human Rights -järjestö.

Aleppossa on loukussa yli 250 000 ihmistä, joiden tilanne vaikeutuu päivä päivältä.

Pommitusten jatkuessa pula ruoasta ja lääkkeistä on käynyt pahemmaksi.

Myös sairaaloita on pommitettu ja yhä toiminnassa olevat sairaalat ovat täynnä haavoittuneita.

Maailman terveysjärjestö WHO sanoi tiistaina, että saarretulla alueella potilaista on huolehtimassa enää 35 lääkäriä.

Laarit hyllyvät kesän sadosta – katso mistä riittää kotimaista koko vuoden tarpeisiin 

Viljapelto.

Syyskuun poudat varmistivat sadon, joka kuitenkin on pienin vuosiin.

Viljapelto.

Ostanko kotimaista vai sittenkin ulkomaista? Päättyvän satokauden perusteella voi sanoa, että kaupan ruokahyllystä löytyy ensi talvena vaihtelevasti kotimainen vaihtoehto ostoskoriin lisättäväksi. Omavaraisuus on osin täydet sata prosenttia tai yli, osin alle kymmenen. Oheiseen juttuun on koottu satolajikkeita pelloilta, puutarhoilta ja  jopa metsistä. Myös lihantuotannon kotimaisuusastetta on tarkasteltu. Kaikki luvut ovat kuitenkin vielä arvioita, lopulliset viralliset satotonnit tiedetään ensi keväänä. 

Viljasato jää tänä vuonna pari prosenttia edellisvuodesta ja on noin 3,6 miljardia kiloa. Sato on pienin kuuteen vuoteen, 2010 hellekesänä jäätiin alle tämänkin. Silti viljoista täyteen omavaraisuuteen päästään vehnässä, ohrassa ja kaurassa. Rukiin kulutuksesta vajaat 10 prosenttia on tulevanakin talvena tuonnin varassa.

Viljasadosta puolet menee eläinten rehuksi, vientiin viidennes, ruokaviljaksi 11 prosenttia, mallastukseen 10 prosenttia  ja loput kylvösiemeneksi ja esimerkiksi siementen energiapolttoon tiloilla. Viljan ruokakäytöstä vehnää on yli puolet, ruista viidennes ja kauraakin lähes viidennes.

Perunan kotimainen tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa.  Varhaisperunan tuonti Espanjasta ja alkukesästä Etelä-Ruotsista paikkaantuu sillä, että Suomesta myös viedään perunaa.

Sokerijuurikkaasta kotimaista on noin kolmannes, rypsistä ja rapsista puolet. Herneessä lähestytään jo täyttä omavaraisuutta, kun tukipolitiikka on rohkaissut sen viljelyyn. Härkäpavun kotimainen sato riittää kaikkeen ruokakäyttöön.

Punainen liha pitää pintansa

Lihantuotannon omavaraisuusaste vaihtelee eläimittäin ensi talvena. Suomen Gallup Elintarviketiedon mukaan täyteen sataan prosenttiin päästään sianlihassa ja siipikarjassa. Naudanlihasta kotimaista on noin 80 prosenttia. Lampaanlihan tuotanto on nousussa, mutta silti kotimaisella katetaan vain noin 10 prosenttia kulutuksesta.

Kaiken kaikkiaan lihaa kulutetaan Suomessa hiukan enemmän kuin sitä tuotetaan. Punaisen lihan kulutus on tänäkin vuonna pysynyt vakaana huolimatta uusien vaihtoehtojen, kuten nyhtökauran heittämästä haasteesta.

Kalaa polskii vesistöissä, mutta lautaselle ui useimmiten ulkomainen kala. Kotimaisen osuus on neljänneksen luokkaa, yleisimmin laji on kasvatettu kirjolohi.

Kananmunissa tuotanto riittää kotimaiseen kulutukseen.

Maitoa riittää, juustoa ja jogurttia tuodaan

Lehmien määrä on pudonnut kauas huippuvuosista, mutta keskituotoksen nousun ansiosta kotimaista maitoa riittää jokaiseen juomalasiin ensi vuonnakin.

Maitotuotteista voita tuotetaan reilusti yli kotimaisen kulutuksen, mutta jogurtteja ja juustoja tuodaan. Jogurttien tuonti on ollut nousussa ja nyt tuontijogurttien osuus on noin kolmannes. Juustoista puolet on tuontitavaraa.

Tuonti jyllää ennätyssadosta huolimatta

Puutarhakasvien kotimaisuus on vahva valtti ostajien mielissä. Hintaurputuksesta huolimatta kotimaisten kasvisten osuus kulutuksesta huitelee korkeissa lukemissa vuodesta toiseen. Salaateista ja tuoreyrteistä kotimaisia on yli 90 prosenttia ja kaaleista ja porkkanoistakin päälle 80 prosenttia. Sipuleissakin noustaan hyvän kasvukesän ja poutaisen korjuusyksyn ansiosta selvästi yli viime vuoden omavaraisuusprosentin, joka oli 66.

Kurkkujen omavaraisuusaste on noussut viime vuosina ja on nyt yli 80 prosenttia.  Tomaattien taas on laskenut vuosia hiljalleen, se on nyt vajaat 60 prosenttia.

Kesän sateet verottivat mansikkasatoa, omavaraisuusaste jää alle 70 prosenttiin.

Omenasta saatiin tänä syksynä huippusato kotimaassa, mutta siitä huolimatta suomalaisen omenan asema kaupan hedelmäosastolla on vaatimaton. Sen osuus on kymmenisen prosenttia omenan kulutuksesta. Positiivista on, että kotimaisen menekki on kuitenkin ollut nousussa.

Metsämarjoissa käänteinen ongelma

Puolukan ja mustikan sato oli tänä kesänä normivuotta parempi.  Metsämarjoissa ongelma ei kuitenkaan ole se, ettei kotimaisia marjoja riittäisi kaikille, vaan että kokonaissadosta poimitaan vain hyvin pieni osa. Loput jäävät metsiin eläinten ravinnoksi ja mätänemään.

– Mustikan talteenottoprosentti on vajaat kuusi prosenttia ja puolukan alle kahdeksan prosenttia. Järkevästi poimittavissa olisi 30–40 prosenttia sadosta, sanoo vanhempi tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Matalasta talteenottoprosentista huolimatta metsämarjojen poiminta on lisääntynyt viime vuosina. Peltolan mukaan kotitarvepoiminta on yleistynyt ja ulkomaisten poimijoiden maahantulo on nostanyt myös kaupallisen poiminnan osuutta. Ulkomailta myös tuodaan marjaa, esimerkiksi mustikkaa tulee Chilestä ja Yhdysvalloista. Monesti se on viljeltyä pensasmustikkaa.

Kajaanin lentoasemalla mahdollinen uhkatilanne – poliisi turvaa tilannetta

Kajaanin lentoasema.

Rikosylikomisario Jarkko Maksniemi kertoo, että poliisin tietoon on tullut Kajaanin lentoasemaa kohtaava mahdollinen uhka.

Kajaanin lentoasema.

– Uhan tausta ja todenperäisyys ovat selvitystyön alla. Valmiustasoa on nostettu asemalla ja poliisi on lentokentällä läsnä ainakin toistaiseksi.

Poliisin tietoon tulleen uhan taustoja ja todenperäisyyttä sekä siihen liittyviä seikkoja selvitetään parhaillaan. Maksniemi ei vielä kommentoi tarkemmin asian taustoja.

Maksniemen mukaan poliisi on ollut paikalla iltapäivästä asti.

– Lentokenttähenkilökunta on tilanteen tasalla ja tietoisia tapahtuneesta. Lisäksi paikalla on tilannetta turvaamassa poliisi. Poliisilta ei ole lähtenyt määräyksiä lentomatkustajille tai lentoliikenteelle, Maksniemi sanoo.

Myös Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen sanoo olevansa tilanteesta tietoinen. Hänen mukaansa Finavia kuitenkin ainoastaan avustaa poliisia paikalla, eikä yhtiöllä ole tarkempaa tietoa uhkatilanteen taustoista.

Vastaavanlaisia tilanteita on Suomen lentoasemilla Pystysen mukaan hyvin harvoin. Aiemmin poliisi on kohottonut valmiustasoa esimerkiksi Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen jälkeen.

Kajaanin lentoasemalle saapuu lento Helsingistä tänään tiistaina kello 22.35. Maksniemen mukaan kone laskeutuu näillä näkymin normaalisti kentälle.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Kainuun Sanomat. Lehden saaman silminnäkijähavainnon mukaan poliisi on tarkastanut joidenkin kentälle saapuvien henkilöpapereita.

Oletko paikalla Kajaanin lentoasemalla? Voit lähettää meille kuvan sähköpostiin yle.uutiset@yle.fi tai alla olevalla kaavakkeella.

Löfven ääriliikkeistä: Järjestöjen ja mielipiteiden kieltäminen ei toimisi Ruotsissa

Stefan Löfven

Ruotsissa rasistiseen väkivaltaan on puututtu koventamalla rangaistuksia.

Stefan Löfven

Ruotsissa on useaan otteeseen keskusteltu ääriliikkeiden kieltämisestä, kertoi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven tiistaina Ahvenanmaalla Pohjoismaiden pääministerien tapaamisessa.

– Järjestöjen ja mielipiteiden kieltämiseen ei ole kuitenkaan haluttu mennä, Löfven sanoi.

– Se ei toimisi Ruotsissa, sillä ei kuitenkaan olisi niin suurta vaikutusta.

Sen sijaan rangaistuksia muun muassa rasistisesta väkivallasta on hänen mukaansa kovennettu.

– Syrjintään, väkivaltaan ja vihapuheeseen on puututtava, se ei ole hyväksyttävää, Löfven sanoi.

Lääkkeeksi koulutusta ja työtä

Ääriliikkeiden kasvuun Stefan Löfven tarjoaisi lääkkeeksi sosiaalista turvallisuutta.

– Yhteiskunta, jota haluamme rakentaa, perustuu solidaarisuuten ja yhteisyyteen. Ihmisille on luotava mahdollisuuksia, asuntoja, työtä, koulutusta, sosiaalista turvallisuutta. Se on tie eteenpäin, ei viha ja vastakkainasettelu.

Suomessa hallitus kertoi maanantaina tiukentavansa otettaan väkivaltaisista ääriliikkeistä.

Hallitus aikoo muun muassa selvittää, miten lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käyttö kiellettäisiin lailla. Osa ministereistä kannattaa ääriliikkeiden kieltämistä kokonaan.

Keskustelu ääriliikkeistä ja niiden kieltämisestä leimahti, kun uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) mielenosoituksessa Helsingin Asema-aukiolla pahoinpideltiin mies, joka kuoli myöhemmin.

Tutkija: Ruohonjuuritason kampanjointi ratkaisee Yhdysvaltain vaalit, eivät väittelyt

Demokraattien presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin on arvioitu päihittäneen republikaanien Donald Trump ensimmäisessä vaaliväittelyssä

Ensimmäisen vaaliväittelyn voittajan, demokraattien Hillary Clintonin haasteena on tuoda kampanjaansa nyt toivon visiota. Trump taas pelaa aitoudellaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Demokraattien presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin on arvioitu päihittäneen republikaanien Donald Trump ensimmäisessä vaaliväittelyssä

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että vaaliväittelyt Yhdysvalloissa johtavat harvoin suuriin muutoksiin ehdokkaiden kannatuksissa.

Demokraattien presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin on arvioitu lyöneen republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin Yhdysvaltain ensimmäisessä vaaliväittelyssä. Ennen väittelyä ehdokkaat olivat tasaväkisiä.

– Väittelyt lähinnä vahvistavat ydinäänestäjäkunnan käsityksiä ehdokkaista, mutta ne eivät välttämättä vaikuta sellaisiin äänestäjiin, jotka eivät ole vielä  päättäneet kantaansa, Aaltola sanoo.

Trumpin kampanja on viime aikoina saanut alleen nostetta, mutta Clintonin vankka suoritus saattaa leikata sitä, Aaltola arvioi.

"Clintonilta puuttui visioita"

Aaltola uskoo, että Clinton tulee kampanjoinnissaan luottamaan jatkossakin siihen, että hän näyttäytyy kokeneempana ja valmiimpana presidentiksi.

– Hän ei kuitenkaan saa näyttäytyä liian varmana ja voitonvarmana ehdokkaana, koska se voisi vaikuttaa ylimielisyydeltä, Aaltola sanoo.

Demokraattien presidenttiehdokkaalta pitäisi kuitenkin odottaa toivon visiota tulevaisuuden Yhdysvalloista, Aaltola arvioi. Sellaista Clinton ei antanut.

– Hän ei ole yhtä karismaattinen hahmo kuin Obama eikä hän tavoita samalla tavalla äänestäjiä, Aaltola sanoo.

Trump ei näyttäytynyt vahvana johtajana

Aaltola arvioi, että kampanjan kannalta Trumpin olisi tärkeää tehdä itsestään "tylsempi" ja hillittävä temperamenttiaan.

– Toisaalta Trump antaa rönsyilyllään itsestään aidomman kuvan kuin Clinton, joka on hyvin kiillotettu poliitikko, Aaltola arvioi.

Väittely voi horjuttaa Trumpin kuvaa hänen ydinkannattajiensa keskuudessa.

– He arvostavat vahvan ja karismaattisen johtajan kieltä. Jos Trump häviää väittelyssä selkeästi kokeneemmalle naisehdokkaalle, se rapauttaa äänestäjien samastumista Trumpiin, Aaltola kuvaa.

– Trumpinhan pitäisi olla poliittinen alkemisti, jonka pitäisi nostaa Yhdysvallat syvästä jamasta kohti uutta kulta-aikaa. Voiko äänestäjä luottaa Trumpiin, joka ei kykene suoriutumaan edes vaaliväittelystä? Aaltola pohtii.

Muutama viikko sitten merkit olivat kääntymässä Trumpin kannalta suotuisammiksi kuin oletettiin, Aaltola huomauttaa. Republikaanipuolueen pelätty hajoaminen oli saatu estettyä ja rivit olivat suoristuneet.

Ruohonjuuritason kampanjointi ratkaisee, ei väittelyt

Aaltolan mukaan kampanjan jalkauttaminen ruohonjuuritasolla on Yhdysvalloissa nyt tärkeintä, kun vaaleihin on aikaa puolitoista kuukautta. Yhdysvaltain vaalit ratkaistaan erityisesti kenttätyöllä vaa'ankieliosavaltioissa.

– Clintonin kannattajat saattavat lähteä entistä innokkaammin äänestämään ja he saattavat mobilisoitua tuomaan myös muita vaaliuurnille. Mutta voi käydä myös niin, että vahva suoritus voi luoda voittamattomuuden auraa ehdokkaan päälle. Se voi jopa passivoida äänestäjää, jos äänestäjä ajattelee, että Clinton voittaa muutenkin, Aaltola arvioi.

Yleensä Yhdysvaltain vaaleissa syys-lokakuun vaihteessa ehdokkaiden kannatuslukemat alkavat vakiintua, kun kesän puoluekokousten vaikutus alkaa poistua, Aaltola kertoo.

– Viime vaaleissa demokraateilla on ollut parempi ruohonjuuritason koneisto. Republikaaneilla ja Trumpilla koneisto on vielä hyvin paljon levällään, Aaltola sanoo.

67 päivää se kesti – Allardycen taru Englannin peräsimessä päättyi

Sam Allardyce

Sam Allardyce halusi itse erota päävalmentajan pestistä.

Sam Allardyce

Englannin jalkapallomaajoukkueen tuore päävalmentaja Sam Allardyce aiheutti kotimaassaan skandaalin, kun brittilehti Daily Telegraph esitti hänestä varsin epäedullista videokuvaa.

Tässä videopätkässä Allardyce neuvoi aasialaisiksi liikemiehiksi tekeytyneitä miehiä kiertämään Englannin jalkapalloliiton pelaajasiirtosääntöjä ja haukkui lisäksi edeltäjäänsä, Roy Hodgsonia.

Telegraphin mukaan Allardyce, 61, on nyt tarjoutunut eroamaan, sillä hän ei halua tulla erotetuksi. Allardyce totesi toimineensa päävalmentajana sopimattomasti.

- Viimeisten tapahtumien takia FA (Jalkapalloliitto) ja minä olemme yhteisymmärryksessä päättäneet purkaa sopimukseni. Oli hieno kunnia tulla nimetyksi päävalmentajaksi kesäkuussa, ja olen äärimmäisen pettynyt tähän lopputulokseen, Allardyce kertoi tiedotteessaan.

- Olen tänään aamupäivällä tavannut Greg Clarken (FA:n puheenjohtaja ja Martin Glennin (FA:n toimitusjohtaja) ja pyytänyt vilpittömästi ja koko sydämestäni anteeksi tekojani.

Allardyce teki nyt kyseenalaista historiaa, sillä hän ehti olla työssään vain 67 päivää. Näin lyhyttä aikaa ei yksikään Englannin päävalmentaja ole aikaisemmin ollut tehtävässä. Tuona aikana Englanti pelasi yhden ottelun, jossa se voitti Slovakian 1-0. Hänen sopimuksensa olisi kestänyt vuoden 2018 loppuun saakka.

BBC:n mukaan Englannin maajoukkueen väliaikaiseksi valmentajaksi on nimetty Gareth Southgate.

Allardyce valmensi ennen Englannin maajoukkuetta Boltonia, West Hamia ja Sunderlandia.

Miehet sinnittelevät, mutta kuolevat silti nuorempina – näistä syistä naiset yhä elävät pidempään

Monta kävelykeppiä.

Viime vuosina selitystä naisten pitkäikäisyyteen on etsitty muun muassa eroista miesten ja naisten soluissa.

Monta kävelykeppiä.

Viime vuonna syntyneiden suomalaisten tyttöjen keskimääräinen elinajanodote on 84,1 vuotta. Pojilla vastaava on 78,5 vuotta. Ero miesten ja naisten odotetun eliniän välillä on kaventunut, mutta miehet kuolevat silti naisia aiemmin. Kysyimme geriatrian asiantuntijoilta, miksi asia on näin.

1. Koska miehet elävät vaarallista elämää

Miehet tupakoivat ja käyttävät alkoholia edelleen enemmän kuin naiset. Lisäksi he syövät epäterveellisemmin ja harrastavat keskimäärin vähemmän liikuntaa. Erot elintavoissa ovat kuitenkin kaventuneet, mikä on tärkeä syy siihen, että naisten etumatka elinajanodotteessa on pienentynyt.

Miehet myös elävät kärjistetysti sanoen vaarallista elämää. Heillä on taipumus ottaa naisia enemmän henkeä vaarantavia riskejä ja he ovat vaarallisemmissa ammateissa kuin naiset. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2010–2014 yhtä tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti kuollutta naista kohti kuoli peräti 1,8 miestä.

2. Koska miehet ovat yhteisöjensä vankeja

Korkea koulutus ja sosioekonominen asema suojaavat varsinkin miehiä aikaiselta kuolemalta. Esimerkiksi Ahvenanmaan ja länsirannikon ruotsinkielisellä miesväestöllä on väestötutkimusten perusteella jopa kymmenen vuotta enemmän elinaikaa odotettavissa kuin osalla itäsuomalaisista miehistä. Naisilla erot eivät välttämättä ole yhtä jyrkkiä.

Geriatrian professori Timo Strandbergin mukaan on olemassa esimerkiksi uskonnollisia yhteisöjä, joissa miesten ja naisten elintavat ovat terveydellisesti hyvin samankaltaiset, ja ero elinajanodotteessa on ainoastaan 1–2 vuotta naisten hyväksi. Vastaavasti esimerkiksi Venäjällä naiset elävät keskimäärin jopa 12 vuotta kauemmin kuin miehet.

3. Koska miehet eivät hae apua

Parisuhde vaikuttaa miehillä elinikään enemmän kuin naisilla, kertoo geriatrian erikoislääkäri Kristiina Hongisto. Miehillä yksinäisyys korostaa myös muita ongelmia.

– Naisilla sosiaaliset suhteet suojaavat ylimääräiseltä kuormalta ja auttavat heitä selviytymään, Hongisto sanoo.

Lisäksi naiset käyttävät terveyspalveluita ja pitävät sairauspäiviä enemmän kuin miehet.

4. Koska miehet ovat miehiä ja naiset naisia

Biologiassa selitystä miesten ja naisten elinajanodotteiden erolle on etsitty muun muassa estrogeenistä eli naishormonista. Sepelvaltimotauti, joka on keskeinen kuolinsyy teollistuneissa maissa, iskee miehiin 10–15 vuotta aikaisemmin kuin naisiin. Tätä on selitetty estrogeenin valtimoita suojaavalla vaikutuksella.

Tutkimuksissa on myös havaittu yhteys solujen jakautumista säätelevien telomeerien ja pitkän iän välillä. Naisilla telomeerit ovat keskimäärin miehiä pidemmät, ja tämän vuoksi on tulkittu, että miesten solut kuluisivat loppuun ennemmin kuin naisilla. Lisäksi naisen immunologian on epäilty suojaavan heitä taudeilta paremmin kuin miesten.

Yhdeksi selitykseksi on tarjottu myös miesten ja naisten eroa geeneissä. Kun naisella on kaksi x-kromosomia ja miehellä x ja y, on ajateltu, että puuttuvassa x-kromosomissa voi olla joitakin ikääntymiseltä suojaavia geenejä. Miehillä pitkäikäisyyden on tutkittu liittyvän enemmän geneettisiin tekijöihin kuin naisilla: pitkäikäisyys periytyy suvun miehillä naisia selvemmin.

Lähteet: Geriatrian erikoislääkäri Kristiina Hongisto Itä-Suomen yliopistosta, geriatrian professori Timo Sandberg Helsingin yliopistosta, Duodecim: Miksi nainen elää pitempään kuin mies? (2015)

"Hometalosairautta" ei ole olemassa – sisäilmasta sairastuneille vihdoin hoito-ohjeet

Stetoskooppi sairaanhoitajan kaulassa.

Hengitysvaikeuksista se alkoi, Satu-Marjan oireilu. Lopulta toistuva migreeni vei hänet sairauslomalle. Kun Satu-Marja epäili, että oireet johtuvat työpaikan kosteusvauriosta, lääkäri passitti hänet psykiatrin puheille.

Stetoskooppi sairaanhoitajan kaulassa.

Kosteus- ja homevaurioista oireilevien potilaiden hoito on vaihdellut lääkärin mukaan. Nyt julkaistu Käypä hoito -suositus pyrkii yhdenmukaistamaan hoitokäytännöt.

Suosituksessa todetaan, että rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Sen sijaan syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennuksen välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.

Erityistä "hometalosairautta" ei suosituksen mukaan ole olemassa, joten sen kaltaista diagnoosia ei vastaisuudessakaan ole.

– Ei ole tutkimusnäyttöä, että kosteus- ja homevaurioaltistukset aiheuttaisivat pitkäaikaisia vakavia sairauksia laajalti. Astma on ainoa pitkäaikainen sairaus, johon kosteus- ja homevaurio on voitu tutkimuksella kohtalaisen varmasti liittää, selittää työryhmän puheenjohtaja, dosentti Jussi Karjalainen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Sisäilmaoireista puhuminen vei psykiatrille

Satu-Marjalla ei ollut astmaa, monenlaisia muita oireita kyllä. Lääkärit olisivat passittaneet hänet takaisin kosteusvauriosta kärsineelle työpaikalle lääkearsenaalin kanssa. Hänen oireidensa ei katsottu voivan johtua työpaikan sisäilmasta.

– Itse koin sen siten, että koska minulla ei ole astmaa, niin minut sitten aika tarkkaan tutkittiin psykiatrin tapaamisessa. Se tuntui aika älyttömältä.

Käypä hoito -suosituksessa ei ole viittauksia psykologisten tutkimusten käyttöön.

Potilasta kuunneltava entistä tarkemmin

Nyt julkaistu hoitosuositus ei tuo lääkäreille kovin paljon uusia työkaluja. Suosituksessa korostetaan, että potilasta pitää kuunnella tarkasti ja hänen oireensa hoitaa mahdollisimman hyvin.

Jos rakennuksen kosteusvaurioita epäillään oireiden aiheuttajaksi, lääkärin tulee suosittaa, että rakennuksessa tehdään asianmukaiset tutkimukset. Paljon tämän enempää lääkäri ei pysty tekemään.

– Potilaille voi tulla yllätyksenä, että lääkärillä on käytössä aika vähän hyviä ja kaikkiin potilaisiin sopivia työkaluja. Ei ole olemassa esimerkiksi laboratoriotutkimuksia, joita voitaisiin soveltaa kaikille potilaille ja tehdä jotain päätelmiä altistuksen määrästä tai merkityksestä terveyteen, työryhmän puheenjohtaja Jussi Karjalainen sanoo.

Järjestöt: Suositus liian astmakeskeinen

Potilasjärjestöt arvostelevat uutta suositusta liian astmakeskeiseksi. Terve sisäilma -yhdistyksen mukaan astmaan keskittynyt suositus ei palvele niitä sairastuneita, joilla on erittäin laaja oirekuvasto, mutta astmaa ei voida todeta.

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys yleisoireisiin on kuitenkin epäselvä. Usein oireet syntyvät myös monen eri tekijän summana.

Suositustyöryhmää vetänyt dosentti Jussi Karjalainen myöntää, että työsarkaa hoitotapojen muokkaamisessa riittää yhä:

– Tämä hoitosuositus kuvaa tämänhetkisen tilanteen ja toimii yhtenä lähtöaskelmana eteenpäin.

Homeelta ei säästy kukaan

Myös Satu-Marja on tyytyväinen, että sisäilmasta oireilevien hoitoon kiinnitetään huomiota. Hän toivoo, että virallinen hoitosuositus muuttaisi suhtautumista sisäilmasta oireileviin. Nyt moni kokee, että heidän oireitaan vähätellään.

– Tämä alkaa olla niin iso ongelma, erityisesti koskien lapsia päiväkodeissa ja kouluissa, että ei tätä enää voi vaan lakaista pöydän alle, esimerkiksi juuri ohjaamalla psykologin juttusille.

Dosentti Jussi Karjalaisen mukaan jonkinasteisia kosteusvaurioita on joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa. Homeelta ei pääse pakoon kukaan.

– Kyllä 100 prosenttia ihmisistä on homeiden kanssa tekemisissä päivittäin. Homeet kuuluvat meidän elinympäristöömme.

Ministeri Niinistö: EU-maat kiinnostuivat Suomen hybridikeskuksesta

Puolustusministerit koolla Bratislavassa.

Puolustusyhteistyön tiivistämiseen löytyi yhteistä tahtoa Bratislavan-kokouksessa.

Puolustusministerit koolla Bratislavassa.

Useat EU:n jäsenmaat ovat osoittaneet kiinnostusta liittyä mukaan Suomen kaavailemaan hybridiuhkien tutkimuskeskukseen, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).

Niinistö esitteli keskuksen perustamissuunnitelmia puolustusministerien kokouksessa Bratislavassa tiistaina. Perustettavassa keskuksessa tutkittaisiin ja analysoitaisiin hybridiuhkia.

– Itämeren piirin maista on löytynyt kiinnostusta, mutta nyt täytyy saada kiinnostus leviämään vielä Välimeren maiden suuntaan jotta saataisiin mahdollisimman kattava osuus EU-maita mukaan, Niinistö sanoi Yle Uutisille kokouksen jälkeen.

Hybridiuhkilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään horjuttamaan yhteiskuntia ja kylvämään epävarmuutta ryhtymättä varsinaisiin sotatoimiin. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi tietoverkkohyökkäyksiä tai väärän tiedon levittämistä.

Hybridikeskus pystyyn 2017

Suomi on ilmoittanut olevansa valmis perustamaan hybridiosaamiskeskuksen, jos tarpeeksi moni maa lähtee siihen mukaan. EU-ministerivaliokunta päätti syyskuun alussa lähteä viemään hanketta eteenpäin. Keskus olisi tarkoitus saada toimintaan ensi vuoden kuluessa.

– Nyt kun Suomi on tehnyt kansallisen päätöksensä, voidaan odottaa että muutkin maat voivat tarttua tähän tilaisuuteen, Niinistö sanoi.

Hybridiuhkista alettiin puhua Ukrainan kriisin yhteydessä Venäjän hyödyntämänä strategiana. Keskukseen halutaan tiettävästi mukaan muitakin kuin Venäjän naapurimaita siksi, että hanketta ei yhdistettäisi pelkästään Venäjän toimintaan.

Keskus toimisi verkostoperiaatteella, eli kaikkien osallistuvien maiden ei olisi tarpeen lähettää henkilöstöä Suomeen. Suomessa toimisi muutaman hengen sihteeristö, joka koordinoisi toimintaa.

"Yhteistä maaperää" puolustusyhteistyössä

Ministerikokouksen aiheena oli EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen. EU:n ulkopoliittisen edustajan Federica Mogherinin mukaan kaikilta 28 jäsenmaalta löytyi tahtoa syventää puolustusyhteistyötä.

– Löysimme yhteistä maaperää jolla liikkua eteenpäin, Mogherini sanoi.

Mogherini kuitenkin painotti, että tarkoitus ei ole luoda yhteistä EU-armeijaa. Pöydällä on sen sijaan esimerkiksi EU:n olemassaolevien taisteluosastojen käyttäminen, hankintayhteistyö sotatarvikkeissa ja yhteistyö sotilasalan tutkimuksessa.

Yksi konkreettinen aloite on ollut yhteisen päämajan perustaminen EU:n eri operaatioille. Niinistön mukaan aloite tuskin etenee kovin pian, sillä Britannia vastustaa sitä. Britannia on mukana tekemässä päätöksiä siihen saakka kunnes sen ero EU:sta astuu voimaan.

Seuraavaksi virkamiehet laativat tarkemman listan asioista, joita puolustusyhteistyön saralla halutaan edistää. Listaa käsitellään seuraavassa puolustusministerikokouksessa marraskuussa.

Poliisi vaatii MV-lehden Janitskinia vangittavaksi

Ilja Janitskin

MV-lehden nokkamiestä epäillään useista eri rikoksista. Häntä vaaditaan vangittavaksi poissaolevana.

Ilja Janitskin

Poliisi ja syyttäjä vaativat MV-lehden perustajaa Ilja Janitsikinia vangittavaksi poissaolevana.

- Janitskinia ei ole tavoitettu. Poliisi haluaa kuulla häntä esitutkinnassa, mutta Janitskin ei ole ollut halukas tulemaan Suomeen, kertoo Helsingin kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorf.

Syyttäjä Heikki Wendorf sanoo, että mikäli käräjäoikeus vangitsee Janitskinin, syyttäjä hakee tällöin myös eurooppalaista pidätysmääräystä.

Janitskinia epäillään seuraavista rikoksista: Kiihottaminen kansanryhmää vastaa, rahankeräys- ja  rahapelirikokset, törkeä kunnianloukkaus, laiton uhkaus, salassapitorikos sekä tekijänoikeusrikokset.

Helsingin käräjäoikeus käsittelee vangitsemista pakkokeinoistunnossa perjantaina.

Neljän norpan kopla köllötteli rantakivillä – Taianomainen hetki tallentui harrastajan kameraan

Neljä norppaa rivissä.

Norppaharrastaja Marita Vokkolainen koki harvinaisen hetken kohdatessaan neljän norpan seurueen kesäkuisena aamuyönä. Niin retkeilijät kuin norpat olivat yhtä hämmentyneitä tilanteesta, jonka Vokkolainen sai kamerallaan ikuistettua. Harvinainen näky on yksi havainto norppien laumoittumisesta.

Neljä norppaa rivissä.

Kello oli puoli viiden maita aamulla, kun Marita Vokkolainen oli palaamassa yölliseltä souturetkeltään kuvaamasta auringonnousua. Aikeina oli mennä mökille nukkumaan kesäkuisen aamun sarastaessa, mutta hämmentävä näky pysäytti soutelijat – neljän norpan kopla köllötteli rantakivillä muina miehinä.

– Katsoimme ensin, että onko siinä sorsia vai heinätuppoja. Sitten aivot rekisteröivät, että nehän ovat norppia, kuvailee Vokkolainen kesäaamun maagista hetkeä Haukivedellä.

Yöllisen veneilyreissun käänne yllätti vesillä olijat täysin, vaikka norpat ovat Vokkolaisen mökkirannan liepeillä tuttu näky.

– Tulimme vieläpä metelöiden kapeasta salmesta, siinä oli sellainen matala kohta, että airoilla joutui loiskimaan kovempaa, Vokkolainen ihmettelee rauhallisena paikallaan pysynyttä norppakvartettia.

Luontoa paljon kuvanneella Vokkolaisella oli kamera valmiudessa ja hän sai tallennettua ainutlaatuisen tuokion.

– Kuvassakin näkyy, että norpilla on ehkä yhtä hämmentynyt ilme, mitä meillä oli ne kohdatessa. Kaikki norpat nostivat päänsä ja ihmettelivät, että mitähän ihmettä nuokin tuolla riehuvat keskellä yötä.

Kanssamatkaajan mukaan Vokkolainen reagoi tilanteeseen myös hyvin fyysisesti.

– Minä menin kuulemma ihan kalpeaksi ja tärisin, hän varmasti ajatteli että minä saan jonkun sydänkohtauksen, Vokkolainen naurahtaa.

Ensimmäisten kuvien jälkeen Vokkolainen seurueineen perääntyi hieman, jotta norppanelikon näkymää pystyisi katselemaan pidempään. Norpat kuitenkin jatkoivat oleskeluaan rauhallisena ja aikanaan lähtivät jatkamaan uintihommiaan. Ennen muihin puuiin siirtymistä pari norppaa tuli katsastamaan veneen.

– Ne olivat todennäköisesti emo ja kuutti, jotka uivat veneen lähelle ja katselivat meitä, Vokkolainen arvelee.

Haukiveden mieletön kuuttikesä

Ikänsä Haukivedellä liikkunut Vokkolainen ei ole ennen nähnyt vastaavanlaista norppajengiä, vaikka norpat ovat olleet kiinteä osa hänen elämäänsä lapsuudesta saakka.

– Norppa on ollut varsin hurmaava eläin aina. Jo pienenä norpat kiinnostivat ja niitä nähdessä oli joka kerta yhtä onnellinen.

– Itselle norppa on ollut aina sellainen normaalieläin. Eikä sitä ehkä sillä lailla ole ymmärtänyt, että norppa on niin harvinainen. Suojelun myötä on aikuisiällä tajunnut, että norppa ei olekaan itsestäänselvyys eikä sitä ole kaikkialla.

Paljon norppia nähneelle ja suojelutyöhönkin osallistuneelle Vokkolaiselle viime kesä oli kuitenkin yliveto. Alkukesän veneretkellä nähdyt emo ja kuutti viettivät paljon aikaa mökin läheisyydessä. Vokkolaisen mökkirannasta oli näköyhteys kuutin makuupaikalle.

– Norpat tottuivat minuun ja soutuveneeseen ja tuntuu, että ne ihan asioikseen tulivat moikkaamaan venettä. Tuntui ihan siltä, että kuului joukkoon, Vokkolainen kertoo.

Uutiset saimaannorppakannan kasvusta ja norppien laumoittumisesta tuovat hymyn myös Vokkolaisen huulille. Norpan laumassa viihtyminen ei ole neljän norpan koplan bonganneelle Vokkolaiselle mikään yllätys.

– Kun kaikki muutkin hylkeet ovat porukoissa, miksei norppakin. Varsinkin nyt kun kanta on riittävän iso. Jännä nähdä, miten tilanne tästä kehittyy.

Rakennusliitto: Lääkärien uudet homeohjeet eivät muuta rakentamista – eivätkä ota oireiden koko kirjoa vakavasti

Kosteusmittari.

"Sairastelu johtaa kosteustarkastuksiin ja korjauksiin vasta, kun lääkärit hankkivat lisää sananvaltaa pitääkseen potilaan puolta", talotekniikkaakin edustava järjestö arvioi.

Kosteusmittari.

Kun suomalaisen terveys horjuu ja syy näyttää liittyvän kosteuteen, katse kääntyy rakennuksen tekijöihin ja huoltajiin. Lääkärien uudet Käypä hoito -suositukset kääntävät katsetta samaan suuntaan entisestään.

Rakennustyömailla ja talotekniikassa työskenteleviä suomalaisia edustava Rakennusliitto pitää Lääkäriseura Duodecimin tiistaina julkistamia suosituksia harmillisen suppeina.

Rakennusliitto kiittää

– On hyvä asia, että lääkäriseura ottaa kantaa kosteus- ja homeongelmiin ja iso aihe nousee esiin. Hoitosuosituksiin on selvästi paneuduttu, tiedotuspäällikkö Heikki Korhonen kommentoi.

– Hyvä, että ohjeistuksella pyritään lisäämään haitallisten tilojen tutkimista. Home- ja kosteusvaurioinsinöörien ja -korjaajien kysyntä on ollut muutenkin kasvussa.

Rakennusliitto moittii

– Liian kapea joukko kosteus- ja homevaurioista johtuvia terveysongelmia tulee huomioiduksi hoitosuosituksessa. Esimerkiksi neurologiset oireet kuten huimaus ja reuma tulisi olla mukana, vaikka niistä ei olekaan vielä yhtä laajaa tutkimustietoa kuin hengitystieoireista ja astmasta.

– Potilaalle voi syntyä sellainen vaikutelma, että juuri hänen sairastumistaan vähätellään, vaikka se ei olekaan tarkoitus. Tämä hoitosuositus kun tunnustaa vain osan oireista. Moni on saanut kuulla olevansa luulosairas tai vaihdevuotinen, joten lääkärien pitäisi olla jämäkämmin potilaiden puolella.

– Yksittäiseltä työntekijältä puuttuu voimat nousta esimerkiksi kaupungin tilakeskusta vastaan. Lääkärillä pitäisi olla oikeus estää potilaan työskentely tiloissa, joiden on syytä olettaa aiheuttavan terveydellistä haittaa. Nyt vain suositetaan asianmukaisia tutkimuksia tietämättä, toteutuvatko ne.

Lääkäriseura vastaa

Lääkäriseura Duodecim ei ole ryhtymässä osapuoleksi korjaus- ja korvauskiistoihin vaan auttaa lääkäreitä pysymään tutkitun tiedon varassa.

– Tuskin potilaat kokevat näitä ohjeita oireiden vähättelyksi. Hoitosuosituksissa nimenomaan korostetaan, että potilasta kuunnellaan ja otetaan vakavasti tiedot mahdollisista sisäilmaongelmista,  Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen sanoo.

– Näiden ohjeiden osoite eivät ole vaurioiden korjaajat ja niiden maksajat vaan lääkärit, jotka potilaita kohtaavat. Ei lääkäri ota kantaa siihen, missä kunnossa potilaan työpaikka tai asunto on.

– Niinpä rakennus on tutkittava, ennen kuin sairastelusta aletaan vetää yhteyksiä ja kosteus- ja homevaurioihin, sillä määriteltyä hometalosairautta ei ole olemassa.

Koulu tyrmistyi: TVO esti maahanmuuttajaoppilaiden tutustumisen Olkiluodossa

Olkiluodon ydinvoimala

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat eivät päässeet muiden oppilaiden mukana tutustumaan voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan.

Olkiluodon ydinvoimala

Olkiluodon ydinvoimala-alueen vierailukäytännöt ovat herättäneet mielipahaa koululaisvierailulla. Yläkouluikäisiä maahanmuuttaja-taustaisia oppilaita on estetty pääsemästä tutustumaan ydinvoimalan luolastoihin.

Porilaisen koulun oppilaat olivat fysiikan opintoihin liittyvällä vierailulla voimalaitosalueella. Ryhmä oli suunnitelmien mukaan menossa tutustumaan voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan, mutta vain osa heistä pääsi luolastoon.

Ulkopuolelle jäi maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotka pettyivät pahasti. Koulun henkilökunta aikoo tehdä ydinvoimalan omistavalle Teollisuuden Voimalle selvityspyynnön tapauksesta.

Puuttuiko maatieto?

TVO:n viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa pahoittelee tapausta ja selittää erikoista käytäntöä ensin Olkiluodon tietojärjestelmien puutteilla, koska järjestelmä vaatii luolastossa vierailevalta henkilöltä kotimaatiedot.

– Kaikki pääsivät vierailukeskukseen, mutta voimalaitosjäteluolaan vaaditaan luvitus. Osalla oppilaista ei passissa lukenut minkään kotimaan nimeä vaan maan kohdalla luki XXX. Luvitusjärjestelmämme ei tunne tällaista maata, Tuohimaa sanoo.

Viestintäpäällikkö Tuohimaan mukaan hän on ollut yhteydessä vierailuretkellä mukana olleeseen opettajaan. Teollisuuden Voima aikoo muuttaa tietojärjestelmiään, jotta sisään pääsee myös kotimaattomia henkilöitä.

Tuohimaa kertoo, että vastaavia tapauksia on sattunut vain kerran aiemmin. Tuolloin kyse oli aikuisesta

– Jos joku on kokenut, että tässä sorsittaisiin maahanmuuttajia, siitä olen erityisen pahoillani. Meillä ei ole mitään tällaisia intressejä. Meillä käy erittäin paljon erimaalaisia ulkomaisia vieraita, Tuohimaa sanoo.

Koulu eri mieltä

Erikoiseksi tapauksen tekee se, että koulun mukaan oppilaiden passeissa lukee kotimaan kohdalla maan nimi.

Opettaja sanoo, että XXX-passilaiset jäivät pois matkalta jo etukäteen ja mukana olleiden passeissa luki näiden kotimaatiedot. Hänen käsityksensä mukaan TVO:n vartijat estivät lasten pääsyn luolastoon jostain muusta syystä.

Tiedustelimme asiaa uudestaan TVO:n viestintäpäällikkö Tuohimaalta. Hän sanoo nyt, että oppilaiden jääminen pois luolastosta voi johtua myös muista syistä kuin kotimaatiedon puuttumisesta. Hän nostaa esille mahdollisuuden, että esimerkiksi oppilaiden nimitiedoissa on ollut puutteita.

– Vartijoiden olisi pitänyt kysyä tuossa tilanteessa TVO:n turvallisuuspuolelta, miten toimitaan. Silloin oppilaat olisivat varmasti päässeet luolastoon. Korostan edelleen, että kyse ei missään nimessä ole rasismista, Tuohimaa sanoo.

Timbuktun tuhoajalla yhdeksän vuotta vankeutta

Kuvassa Ahmad al-Faqi al-Mahdi, joka tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankilaan Timbuktun historiallisten kohteiden tuhoamisesta.

Tuomittu johti islamistikapinallisia, jotka tuhosivat hakuin satoja vuosia vanhoja pyhättöjä.

Kuvassa Ahmad al-Faqi al-Mahdi, joka tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankilaan Timbuktun historiallisten kohteiden tuhoamisesta.

Malilainen entinen islamistikapinallinen on tuomittu yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen historiallisten kohteiden tuhoamisesta Timbuktussa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC luki tuomion tiistaina Hollannin Haagissa.

Ahmad al-Faqi al-Mahdi johti kapinallisia, jotka tuhosivat mausoleumeja Malin konfliktin aikana vuonna 2012.

Pyhätöt oli rakennettu 1400- ja 1500-luvuilla Timbuktun kukoistuskauden aikana. Timbuktu on Unescon maailmanperintökohde. 

Mausoleumeja tuhottiin hakuilla

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kulttuurikohteiden tuhoamisesta on annettu tuomio sotarikoksena.

al-Mahdin johtamat joukot tuhosivat yhdeksän mausoleumia ja moskeijan hakuilla ja sorkkaraudoilla. Yhdessä tapauksessa käytettään kauhakuormaajaa.

Timbuktun keväällä 2012 vallanneet islamistikapinalliset pitivät pyhättöjä harhaoppisina.

Ääriliikkeen tavoitteena oli alkaa soveltaa Malin pohjoisosassa erittäin jyrkkää islamin tulkintaa.

Ranskan ja Malin joukot valtasivat Timbuktun takaisin vuonna 2013.

Tuomittu katui tekojaan

Tuomion saanut al-Mahdi osoitti oikeudenkäynnin aikana katumusta ja pyysi anteeksiantoa.

Hän vetosi, ettei kukaan syyllistyisi vastaaviin rikoksiin kuin hän itse.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Fatou Bensouda oli tyytyväinen tuomioon. Hän sanoi ratkaisun olevan varoitus muille, jotka suunnittelevat vastaavanlaisia tekoja.

Myös Unescon mukaan oikeuden ratkaisu oli erittäin merkittävä.

Malin lisäksi historiallisia kohteita on tuhottu konfliktien yhteydessä muun muassa Afganistanissa ja Syyriassa.

Edellinen laaja tuho tehtiin Syyriassa, kun Isisin terroristit tuhosivat muinaisia kohteita Palmyran kaupungissa viime vuonna. 

Aino-Kaisa Saarinen kiistää kirjansa horjuttavan maajoukkueen henkeä – "Siinä on menestyksen avaimet"

Aino-Kaisa Saarinen tyttärensä kanssa Lahden urheilukeskuksessa.

Huippuhiihtäjä kertoo saaneensa tuoreesta elämäkerrastaan vain positiivista palautetta.

Aino-Kaisa Saarinen tyttärensä kanssa Lahden urheilukeskuksessa.

Aino-Kaisa Saarisen elämäkerran on herättänyt paljon huomiota. Kirjan paljastukset huippuhiihtäjän yksityiselämästä sekä kilpasiskoihin kohdistuva kritiikki ovat nousseet otsikoihin tiistain aikana. Saarinen itse kertoo saaneensa kirjastaan kehuja.

– Minulle on tullut vain ja ainoastaan positiivista palautetta. Tarkoitus oli tehdä mahdollisimman realistinen eikä mikään hehkutuskirja, kertoo Saarinen.

Moninkertainen maastohiihdon maailmanmestari ja viisinkertainen olympiamitalisti kertoo halunneensa kirjassaan kuvata millaista huippu-urheilijanaisen elämä on.

– Jos sun pitää pyrkiä olemaan maailman paras, kyllä sun pitää katsoa, että asiat on kohdallaan, eikä vaan toivoa, että asiat menee siihen suuntaan.

Kirja paljastaa Saarisen itsekkään puolen. Urheilijan mukaan kovat tavoitteet vaativat hiihdon laittamista ykköspaikalle.

– Yksi vaan voi olla ykkönen, se voi tuntua vähän ikävälle. Totta kai olen joutunut tekemään tiukkoja valintoja kun kaikki on tehty hiihdon ehdoilla. Mutta mitaleja ja voittoja on tullut, ei ole siis huonosti mennyt.

Perheen ja Virpin kanssa välit kunnossa

Kirja nosti julkisuuteen myös Saarisen perhesuhteet.

– Voihan sen sanoa, että he ovat joutuneet välillä kokemaan kovia. Mutta ovat itse tienneet ja ymmärtäneet, millaista huippuhiihtäminen on ja mitä se vaatii. Ei välit ole tässä loppuelämäksi mennyt: mun perhe rakastaa mua ja minä heitä, pienen tyttövauvan äiti vakuuttaa.

Yle Urheilu arvioi kirjan pahoittavan monen mielen Suomen hiihtopiireissä. Esille on nostettu muun muassa Saarisen jännitteinen suhde entiseen kilpasiskoon, Virpi Sarasvuohon.

– Mun mielestä on tärkeää tuoda sekin esiin, että kun kilpailu on kovaa joukkueen sisällä, tulee ristiriitoja. Jos mulla ei olisi ollut esimerkiksi Virpiä kilpakumppanina, niin musta ei olisi tullut näin hyvää hiihtäjää. Se on ihan fakta, Saarinen painottaa.

Hollolalaisurheilijan mukaan välit Sarasvuohon ovat nykyisellään hyvät – äidit ovat muun muassa vaihtaneet kokemuksia raskaudesta.

Toimittajat ovat ihmetelleet kirjan julkaisuaikaa juuri Lahden MM-kotikisojen alla. Saarisen mukaan kyse on vain siitä, että raskauden vuoksi hänellä oli riittävästi aikaa kirjan kirjoittamiseen.

Saarinen ei myöskään hyväksy väitettä siitä, että kirjan kritiikki voisi heikentää muiden Lahden helmikuisiin MM-hiihtoihin valmistautuvien urheilijoiden joukkuehenkeä.

– En tiedä, onko kirjassa nyt nostettu esiin erityisesti lajin epäkohtia. Enemmänkin siinä on menestyksen avaimet. Tuolla reseptillä on tehty tulosta, Saarinen muistuttaa.

– En usko, että se vaikuttaa ainakaan huonossa mielessä joukkueeseen, hiihtäjä lisää.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä