Tutkimus: Virolainen uskoo, mutta ei kirkon Jumalaan

Jõelähtmen kirkko Pohjois-Virossa.

Vain kymmenen prosenttia virolaisista sanoo olevansa ateisteja, mutta suoranaisesti kristyttyjäkään ei ole viidennestä enempää. Paljon vahvempi usko heillä on toisten planeettojen asukkaisiin.

Jõelähtmen kirkko Pohjois-Virossa.

Tarton yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 58 prosentilla virolaisista on oma usko, joka on riippumaton kirkkokunnista ja järjestäytyneistä uskonnoista.

Vain viidennes Viron vironkielisistä asukkaista ja puolet muista – lähinnä siis venäläisistä – määrittelee itsensä kristityksi. Muita uskontoja harjoittaa niin ikään viidennes asukkaista. Tutkija Lea Altnurmen mukaan väestöt erkanevat toisistaan: venäläiset ovat aiempaa uskonnollisempia, virolaiset yhä maallistuneempia.

Siitä huolimatta 55 prosenttia vironkielisistä ja 77 prosenttia muista sanoo, että kristinusko on hyvä pohja kasvulle moraaliseksi ihmiseksi, ja suurin piirtein yhtä moni sanoi pitävänsä kristinuskon perusajatuksista.

61 prosenttia kyselyyn vastanneista 1 100 ihmisestä on sitä mieltä, että Viron kansan oikea uskonto on luonnonusko. Sen harjoittajiksi ilmoittautui vain neljä prosenttia, mutta 38 prosenttia sanoi, että heillä on luonnossa jokin paikka, esimerkiksi puu, kivi tai lähde, joka on heille erityisen merkityksellinen.

28 prosenttia vastasi, että uskonnot estävät ihmisen vapaata henkistä kasvua. 35 prosenttia oli yhtä mieltä sen väitteen kanssa, että kirkko on tarkoitettu massojen manipuloimiseksi ja kurissa pitämiseksi. Ateistiksi kuitenkin ilmoittautui vain kymmenen prosenttia. 

Usko avaruusolentoihin lähes kaksinkertaistunut

Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko avaruudessa elämää ja ovatko toisten planeettojen asukkaat käyneet Maassa.

Ovat käyneet, vastasi 43 prosenttia. Luku on kasvanut huomattavasti 20 vuotta sitten tehdystä kyselystä. Tuolloin kyllä-vastauksia oli 27 prosenttia.

Miltei neljännes on nyt sitäkin mieltä, että ihmiselämä on lähtöisin joltakin toiselta planeetalta. 16 prosenttia uskoo salaliittoteoriaan: heidän nähdäkseen suurvaltojen hallitukset ovat yhteistyössä avaruuden väen kanssa, mutta eivät kerro siitä.

Avaruusvieraisiin uskovat selvästi enemmän miehet kuin naiset, vaikka vaihtoehtoiset uskomukset ovat muutoin tavallisempia naisten kuin miesten joukossa.

Oman elämänsä kohentamiseen meditaatiolla ja sen kaltaisilla tavoilla luottavat puolestaan eniten noin 20-vuotiaat ja korkeasti koulutetut. 30 prosenttia vastaajista kertoi lukeneensa itsetuntemusta ja henkisyyttä edistävää kirjallisuutta viiden viime vuoden aikana, ja yli kaksi kolmannesta sanoi saaneensa siitä oppia, jota nyt soveltaa arkipäiväänsä.

Portugalin laina kelpasi kohtuuhintaan sijoittajille

750 miljoonan lainan korko jäi alle 3,6 prosentin. Portugali myi valtionlainoja ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun maa ajautui vararikon partaalle kolme vuotta sitten.

Portugalin mahdollisuudet välttää uusi hätälainoitus parani huomattavasti, kun se onnistui myymään keskiviikkona 10-vuotisen valtionlainan kohtuullisella korolla. 750 miljoonan lainan korko jäi hieman alle 3,6 prosenttiin. Laina ylimerkittiin 3,5-kertaisesti.

Portugali myi pitkää lainaa ensi kertaa sen jälkeen, kun vararikon partaalla keikkunut maa joutui turvautumaan Maailman valuuttarahaston IMF:n, EU:n ja muiden kansainvälisten instituutioiden hätärahoitukseen kolme vuotta sitten. Portugalille on myönnetty hätärahoitusta 78 miljardia euroa.

Portugali on laittanut talouttaan kuntoon kovalla kädellä, joskin osa markkina-asiantuntijoista katsoo Portugalin hyötyneen koko euroalueen talouden vakaantumisesta.

Tähän mennessä hätäapua saaneista valtioista vain Irlanti on onnistunut vakauttamaan taloutensa niin, että se on selvinnyt ilman lisärahoitusta.

Pahimmillaan Portugalin pitkin lainojen korko hipoi melkein 20 prosentissa.

Kosovo hyväksyi vastahakoisesti sissiensä sotarikostuomioistuimen

Kosovon vapautusarmeijan KLA:n sissit juoksivat asemiinsa serbien kranaattikeskityksen aikana.

Euroopan neuvoston tutkimuksen mukaan Kosovon vapautusjärjestö KLA syyllistyi sieppauksiin, pahoinpitelyihin ja summittaisiin teloituksiin 1990-luvun lopun sodassa.

Kosovon vapautusarmeijan KLA:n sissit juoksivat asemiinsa serbien kranaattikeskityksen aikana.

Kosovon parlamentti on hyväksynyt kansainvälisen oikeusistuimen, joka ryhtyy käsittelemään albaanisissien rikoksia vuoden 1998–1999 sodassa Serbiaa vastaan. EU ja Yhdysvallat ovat vaatineet vuosia, että Kosovo taipuu oikeusistuimen perustamiseen.

Parlamentti hyväksyi päätöksen äänin 89–22. Kaksi kansanedustajaa pidättäytyi äänestämästä. Hanke on herättänyt tuohtumusta Kosovossa, jossa monet pitävät sissejä sankareina

Euroopan neuvoston erikoisedustajan Dick Martyn raportin mukaan albaanisissien Kosovon vapautusarmeija KLA syyllistyi sieppauksiin, pahoinpitelyihin ja summittaisiin teloituksiin. Joissakin tapauksissa vangeilta vietiin sisäelimiä myytäviksi pimeillä markkinoilla. Kaksivuotisiin tutkimuksiin perustuvan raportin on määrä valmistua kesäkuussa.

Alustavien tietojen mukaan tapettuja vankeja oli satoja. Suurin osa oli syntyperältään serbejä, mutta joukoissa oli myös muun muassa romaneja.

Pääministeri on epäiltyjen joukossa

Ennen parlamentin äänestystä pääministeri Hasmih Thaci kehotti kannattamaan oikeusistuimen perustamista, "jotta Kosovon maine puhdistuisi Martyn raportin vääristä syytöksistä".

Thaci oli sodan aikana KLA:n komentaja. Hän on yksi niistä johtajista, joita Marty epäilee sotarikoksista. Joukossa on myös useita hänen lähipiiriinsä kuuluvia nykyisiä vallanpitäjiä.

Oikeusistuin perustetaan Kosovon pääkaupunkiin Pristinaan, mutta EU:n mukaan todistajien kuuleminen ja muut arat asiat voidaan hoitaa Hollannissa. Tuomarit ja syyttäjät tulevat ulkomailta.

Serbien sotarikoksia on käsitelty pitkään omassa kansainvälisessä tuomioistuimessaan; sen työ alkaa olla jo päätöksessään. Mies, jolle Kosovon albaanit olisivat mieluiten halunneet tuomion, jäi tuomitsematta: Jugoslavian ja Serbian presidentti  Slobodan Milošević kuoli kesken oikeudenkäynnin vuonna 2006.

Uudenmaan kokoomus pyytää Alexander Stubbia puheenjohtajaehdokkaaksi

Alexander Stubb.

Vain elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on toistaiseksi ilmoittautunut puheenjohtajaehdokkaaksi. Uudenmaan kokoomuksen piirissä toivotaan, että Stubbin ehdokkuus nostaisi Uudenmaan profiilia.

Alexander Stubb.

Uudenmaan kokoomus on pyytänyt eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia puheenjohtajaehdokkaaksi. Piirihallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä esitti Stubbille pyynnön tänään keskiviikkona piirikokouksessa Espoossa.

– Alex on innostava visionääri ja selkeästi puheenjohtaja-ainesta. Kokoomus saisi hänestä osaavan ja eteenpäin katsovan keulahahmon, joka veisi kokoomuksen voittoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) sanoo.

Vain Vapaavuori ilmoittautunut

Puheenjohtajaehdokkaaksi on toistaiseksi ilmoittautunut vain elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Helsingistä. Uudenmaan piirihallitus toivoo Stubbin ehdokkuuden nostavan myös Uudenmaan profiilia. Stubb asuu Espoossa.

– Toivon, että kokoomuksen puheenjohtajuudesta käydään jännittävä, hyvä ja reilu kisa. Alex olisi hyvä saada mukaan puheenjohtajakisaan, koska hän on uusmaalainen ja yksi kokoomuksen taitavista kärkinimistä, Mäkelä sanoo.

Alexander Stubb kommentoi pyyntöä twitter-tilissään kolmikielisesti:

– Kiitos, tack, thank you Uudenmaan Kokoomus!

Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on kertonut, että hän pohtii vielä ehdokkuuttaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon nimi on puolestaan ilmoittanut, että hän ei lähde ehdolle.

Ukraina sai takaisin separatistien valtaaman kaupungin

Ortodoksimunkki kävelee hiekkasäkkien taakse pysäköidyn panssarivaunun ohitse.

Ukrainan sisäministeriön mukaan kyseessä on terrorisminvastainen operaatio.

Ortodoksimunkki kävelee hiekkasäkkien taakse pysäköidyn panssarivaunun ohitse.

Uutistoimistojen mukaan Ukrainan armeijan joukot ovat "vapauttaneet" itäukrainalaisen Svjatogorskin kaupungin. Ukrainan sisäministeriön mukaan kyseinen kaupunki on ollut Venäjä-mielisten separatistien hallussa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan aiemmin ei kuitenkaan ole raportoitu, että Svjatogorskissa olisi ollut aseistautuneita joukkoja.

Svjatogorsk sijaitsee separatistien hallussa olevan Slovjanskin kaupungin lähistöllä.

– Svjatogorsk vapautettiin erikoisjoukkojen suorittamassa terrorisminvastaisessa operaatiossa. Tällä hetkellä poliisit partioivat Svjatogorskia ja sen ympäristöä, Ukrainan sisäministeriö tiedotti verkkosivuillaan.

Sisäministeriön mukaan kukaan ei loukkaantunut esikaupunkialueilla suoritetussa operaatiossa.

Ukrainan hallitus on virallisesti päättänyt pääsiäisen tulitauon ja ilmoittanut aloittavansa uudelleen aktiivisen vaiheen "terrorismin vastaisessa operaatiossaan".

Soini esittää Kataiselle kirveskomissaarin tehtävää EU:ssa

Neljän suurimman puolueen puheenjohtajat esiintyivät tänään elinkeinoelämän etujärjestöjen järjestämässä eurovaaliväittelyssä. Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla pidetyssä keskustelussa puheenjohtajat johdateltiin EU-teemoihin erityisesti talouden näkökulmasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esitti elinkeinoelämän etujärjestöjen tilaisuudessa pääministerin tehtävät jättävälle Jyrki Kataiselle (kok.) kirveskomissaarin virkaa Euroopan komissiossa. Kirveskomissaarin tehtävänä olisi liialliseksi koetun EU-sääntelyn purkaminen.

- Haluan yhden byrokraatin lisää EU:hun ja sille nimi kirveskomissaari. Se on sellainen komissaari, jonka tehtävänä on perata tarpeettomia ja toimimattomia lakeja. Vaikkapa nyt pääministeri Katainen, te olisitte siihen mitä mainioin rakentavan luonteenne puolesta, sanoi Soini.

Sääntelyn lieventämisen kannalla olivat myös muut puheenjohtajat. Katainen kuitenkin huomautti, että  rajoittavaksi koettu sääntely on usein myös kansallista tekoa. Esimerkiksi Katainen mainitsi taipumuksen laatia Suomessa suhteellisen väljien direktiivien ympärille laajoja lakipaketteja.

Yksimielisiä neljän suurimman puolueen puheenjohtajat olivat siitä, että Euroopan rauhan ja vakauden lisääminen on ollut EU:n tärkein saavutus.

Muuten puheenjohtajat esittivät näkemyksiään esimerkiksi kaupan esteistä, kilpailukyvystä ja verotuksen ylikansallisesta sääntelystä. Urpilainen ehdotti verokilpailun hillitsemiseksi joihinkin veroihin EU:n määrittelemiä välyksiä, mutta ei saanut kannatusta muilta.

Puoluejohtajat listasivat EU:n suurimmat muutostarpeet

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli sitä mieltä, että kipeimmin muutosta EU:ssa vaatisi päätöksentekojärjestelmä, jota olisi yksinkertaistettava. Jos päätöksenteko olisi nykyistä selkeämpi, myös EU:n hyväksyttävyys lisääntyisi kansalaisten keskuudessa, perusteli Urpilainen

Soinin mielestä EU:n tukipolitiikka on suurin epäonnistuminen, samoin kansanäänestysten aliarvostaminen.

Katainen syventäisi EU:n sisämarkkinoita ja moitti jäsenmaiden vanhentunutta lainsäädäntöä ja protektionismia muun muassa siitä, että suomalaiset biopolttoaineet eivät pääse Euroopan markkinoille.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä tärkeintä olisi saada EU-normitukseen järkeä. Sipilän mukaan normeja ja standardeja tarvitaan, mutta niissä mennään helposti liian pitkälle. Hänen mielestään ne olisi voitava sovittaa kansallisiin olosuhteisiin.

Palestiinalaiset sopivat Gazan ja Länsirannan yhteishallituksesta

Hamasin varajohtaja Musa Abu Marzuk, PLO:n delegaation johtaja ja yksi Fatah-järjestön johtajista Azzam al-Ahmad, Hamasin Gazan kaistan pääministeri, Hamasia edustava Ismail Hanija, ja palestiinalaisten parlamentin varapuhemies Ahmad Bahar keskustelivat yhteistyöstä.

Sopimuksen on määrä paikata Fatah- ja Hamas-järjestöjen välit ja yhtenäistää palestiinalaisalueiden hallinto.

Hamasin varajohtaja Musa Abu Marzuk, PLO:n delegaation johtaja ja yksi Fatah-järjestön johtajista Azzam al-Ahmad, Hamasin Gazan kaistan pääministeri, Hamasia edustava Ismail Hanija, ja palestiinalaisten parlamentin varapuhemies Ahmad Bahar keskustelivat yhteistyöstä.

Länsirannalla hallitseva Fatah-järjestö ja Gazan kaistaleella vallassa oleva Hamas-järjestö ovat sopineet muodostavansa yhteisen hallituksen, mikä paikkaisi palestiinalaishallinnon seitsemän vuotta sitten revenneet rivit.

Osapuolet kertoivat yhteisessä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että hallitus pyritään muodostamaan viidessä viikossa. Puolen vuoden päästä palestiinalaisalueilla järjestettäisiin parlamentti- ja presidentinvaalit.

Fatahin ja Hamasin edustajat sanoivat, että palestiinalaisten hajaannus on estänyt pääsemästä yhteiseen päämäärään eli itsenäiseen palestiinalaisvaltioon, jonka pääkaupunki olisi Jerusalem.

Fatahin neuvottelijoiden johtaja Azzam al-Ahmed sanoi toivovansa, että sopimus tuottaa todellisen ja kattavan kumppanuuden.

Yhdistyneen hallinnon kattojärjestönä on Palestiinan vapautusjärjestö PLO, jonka yli sata valtiota – myös Israel – on tunnustanut palestiinalaisten lailliseksi edustajaksi. Sillä on tarkkailija-asema myös YK:ssa. Fatahia edustava palestiinalaispresidentti Mahmoud Abbas on PLO:n johtaja.

Kolmas yritys

Hamas otti vallan Gazassa vuonna 2007 voitettuaan vaalit. Sen jälkeen suhteet tulehtuivat jopa sotaisuuksiksi. Gazassa asuu noin kaksi miljoonaa palestiinalaista, Länsirannalla samoin.

Arabimaiden välittämiä yhteistyösopimuksia on allekirjoitettu aiemminkin – vuonna 2011 Kairossa ja vuonna 2012 Dohassa –, mutta ne eivät ole tuottaneet konkreettista tulosta.

Uudessa sopimuksessa luvataan kunnioittaa noiden aiempien sopimuksen sitoumuksia, muun muassa vaihtaa sotavankeja, kertovat Lähi-idän tiedotusvälineet.

Sopimuksesta kuultuaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu varoitti Abbasia valitsemasta Hamasin tiukkaa linjaa Israelin-politiikassa. Abbasin hallinto on mukana Yhdysvaltain välittämässä rauhanprosessissa, niin kompuroiva kuin se onkin.

Yhdysvallat on sanonut olevansa pettynyt Hamasin ja Fatahin sopimukseen. Ulkoministeriön edustajan mukaan se tulee vaikeaan aikaan ja saattaa hankaloittaa rauhanpyrkimyksiä pahoin.

Abbas antoi illalla lausunnon, jossa hän sanoi, ettei sopu Hamasin kanssa ole ristiriidassa rauhanneuvottelujen kanssa. Itsenäinen valtio, joka elää rauhassa Israelin naapurissa, on edelleen hänen tavoitteensa, Abbas sanoi.

Pahoinpidelty opettaja: tapahtumat tulivat uniin

Marika Kutila.

Oppilas pahoinpiteli viime vuonna pirkanmaalaisen yläkoulun opettajan Marika Kutilan. Varsinaissuomalainen opettaja Saija Hongisto puolestaan uhattiin tappaa ja raiskata.

Marika Kutila.

Oppilas hakkasi Marika Kutilan sellaiseen kuntoon, että hän on joutunut lopettamaan harrastuksensa.

– En pysty soittamaan pianoa. Arki on muuttunut.

Pirkanmaalainen yläkouluopettaja Marika Kutila on yksi niistä kymmenestätuhannesta opettajasta, jotka ovat joutuneet pahoinpitelyn uhriksi työpaikallaan viime vuonna.

Kutila on myös yksi niistä sadoista opettajista, jotka ovat kärsineet pahoinpitelystä pitkään.

Luvut perustuvat opettajien ammattijärjestön OAJ:n tänään julkaisemaan tutkimukseen, jossa selvitettiin kyselylomakkeella opettajien kohtaamaa epäasiallista käytöstä ja pahoinpitelyjä.

Väkivalta tuli aluksi Marika Kutilan uniin, mutta nyt hän nukkuu jo rauhallisemmin.

– Olen tullut varovaisemmaksi, Kutila sanoo.

– En mene enää spontaanisti niin lähelle oppilasta. Reagoin aikaisempaa nopeammin tilanteisiin. Jos vaikka takaa kuuluu kova ääni, katson kyllä nopeasti, mitä tapahtuu.

Oppilas uhkasi raiskata

Varsinais-Suomessa opettajana työskentelevä Saija Hongisto sai vuosia sitten uransa alkupuolella sekä tappo- että raiskausuhkauksen.

Tappouhkaus tuli sähköisesti. Raiskausuhkaus tuli luokassa isokokoiselta oppilaalta.

– Kyllä siinä tilanteessa turvallisuudentunne järkkyy. Näin painajaisia tapausten jälkeen, Hongisto sanoo.

Raiskauksella vihjailu sai Hongiston myös kiinnittämään huomiota pukeutumiseensa. Hän oli aiemmin mennyt huolettomasti luokkaan minihameessa.

– Mietin, olinko jotenkin pukeutumisellani provosoinut tilannetta.

OAJ: väkivalta on seurausta itsekeskeisyydestä

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen löytää opettajien kokemalle epäasialliselle kohtelulle ja väkivallalle selityksen koulua ympäröivästä yhteiskunnasta. Hän uskoo, että jos työmarkkinoilla on kireä tunnelma, se heijastuu opettajiin ja vanhempiin, seuraavaksi lapsiin ja lopulta saa aikaan kärjistyneitä tilanteita.

– Näitä tilanteita ei ratkaista lakimuutoksella, vaan sillä, että vanhemmat kotona kasvattavat lapsensa siihen, mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä ja omalla esimerkillään kuvastavat toisen ihmisen kunnioittamista, Luukkainen sanoo.

Hän ajaa myös nykyistä pienempiä luokkakokoja.

Opettaja Saija Hongisto kokee, että koulumaailmassa ei käytetä tarpeeksi debriefingiä ja työohjausta hyväksi. Debriefingiä käytetään hankalien tilanteiden tai kriisien purkamisessa keskustelemalla.

– Suojakerroin opiskelijoiden suhteen on sitä alhaisempi mitä väsyneempi on. Näitä tilanteita pitäisi päästä purkamaan debriefingissä.

Viides finaali - Kärpät venytti sarjaa uskomattomalla osumalla

Kärpät juhlii

Kärpät pelasi jääkiekon SM-liigan viidennessä finaalissa selkä seinää vasten. Yle Urheilu seurasi hetki hetkeltä, nousiko Tappara Suomen mestariksi keskiviikkona.

Kärpät juhlii

 

Valtio ja Wallenberg-säätiö Stora Ensosta: "Mahdotonta hyväksyä lapsityövoiman käyttöä"

Stora Enson pääkonttori Helsingissä

Ruotsalais-suomalainen metsäyhtiö Stora Enso oli tietoinen alihankkijafirmansa lapsityövoimasta jo vuonna 2012, kertoi ruotsalaisen TV4-kanavan Kalla Fakta -ohjelma maaliskuun alkupuolella.

Stora Enson pääkonttori Helsingissä

Metsäyhtiö Stora Enson on löydettävä kestävä ratkaisu lapsityövoima-asiaan, Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium ja Wallenbergin säätiön omistama FAM edellyttävät.

Ruotsalainen Kalla Fakta ohjelma paljasti maaliskuun alkupuolella, että Stora Enso on ollut tietoinen alihankkijafirmansa lapsityövoimasta vuodesta 2012 lähtien. Lapset ovat keränneet ja lajittelleet jätepaperia alihankkijalle, joka on toimittanut materiaalia Stora Enson osittain omistamalle yritykselle.

– FAMin ja Solidiumin on täysin mahdotonta hyväksyä lapsityövoiman käyttöä. Tämä on Suomessa ja Ruotsissa tärkeä yhteiskunnallinen arvokysymys, toimitusjohtaja Kari Järvinen sanoi yhtiöiden yhteisessä puheenvuorossaan Stora Enson yhtiökouksessa.

Ne ilmoittavat pitkäaikaisina omistajina odottavansa, että asia ratkaistaan aikataululla, joka turvaa lasten hyvinvoinnin. Ne myös odottavat Stora Ensolta aktiivisempaa ja avoimempaa viestintää.

– Laajentuminen kehittyville markkinoille, kuten Kiina, Intia, Brasilia, Pakistan ja Uruguay, tuo mukanaan myös suuren vastuun. Tästä syystä on tärkeää, että Stora Enso huomioi yritysvastuun olennaisena osana strategiaansa, Järvinen huomautti.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen ilmoitti eroavansa tehtävästään keskiviikkona. Hän kuitenkin kiisti, että ero olisi liittynyt lapsityövoiman käyttöön Pakistanissa.

Solidium ja FAM omistavat Stora Enson osakkeista yhteensä noin 22 prosenttia ja äänivallasta noin 52 prosenttia.

Tuhoisa junaturma Kongon demokraattisessa tasavallassa

Viranomaisten mukaan yli 50 ihmistä on kuollut ja lähes 70 loukkaantunut.

Kongon demokraattisen tasavallan viranomaiset kertoivat keskiviikkona, että maassa sattui tiistaina tuhoisa junaonnettomuus.

Katangan maakunnan sisäministerin Dikanga Kazadin mukaan arviolta ainakin 56 kuoli ja 69 loukkaantui, kun myös ihmisiä kuljettaneen tavarajunan kaksi veturia ja kaksi vaunua suistui radalta ja kaatui lähellä Likasin kaivoskaupunkia.

Kazadin mukaan uhriluku tulee todennäköisesti nousemaan. Paikalle on lähetetty onnettomuustutkintaryhmä.

Maan infrastruktuuri on riekaleina vuosikymmenien laiminlyönnin jälkeen. Ihmiset joutuvat näkemään paljon vaivaa yrittäessään matkustaa valtavan kokoisessa maassa.

Vuonna 2007 yli sata tavarajunassa matkustanutta ihmistä kuoli Kasain maakunnassa sattuneessa onnettomuudessa.

Kuluttaja-asiamies haluaa KKO:sta täyskiellon paperilaskuista perittäville maksuille

Paperilasku.

Markkinaoikeus kielsi maaliskuussa teleoperaattori Elisaa veloittamasta paperilaskusta 1,90 euroa tai enemmän. Nyt kuluttaja-asiamies haluaa valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Myös Elisa hakee valituslupaa.

Paperilasku.

Kuluttaja-asiamies hakee korkeimmalta oikeudelta (KKO) valituslupaa markkinaoikeuden päätöksestä, joka koskee paperilaskuista perittäviä maksuja.

Markkinaoikeus kielsi maaliskuussa teleoperaattori Elisaa veloittamasta asiakkailta kännykkäliittymien paperilaskuista 1,90 euroa tai sitä suurempaa maksua. Lisäksi markkinaoikeus katsoi, että myös 1,90 euroa pienempi maksu saattaa yksittäistapauksissa olla kohtuuton.

Markkinaoikeus ei kuitenkaan kieltänyt kokonaan erillisen maksun perimistä paperilaskusta. Siksi kuluttaja-asiamies haluaa nyt viedä asian korkeimpaan oikeuteen.

Kuluttaja-asiamies katsoo, että paperilaskun lähettämisestä kuluttajalle ei saisi veloittaa mitään. Kuluttaja-asiamies perustelee kantaansa sillä, että  kännykkäliittymien kaltaisissa palveluissa paperilasku on edelleen laskuttamisen perusmuoto. Lisäksi kaikilla asiakkailla ei ole internet-yhteyttä tai verkkopankkitunnuksia, eikä siten mahdollisuutta vastaanottaa lisämaksuttomia sähköisiä laskuja.

Teleoperaattori Elisan mukaan lisämaksu on otettu käyttöön, koska paperilaskun toimittamisesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Elisa sanoo myös tarjoavansa maksuttomia sähköisiä laskutustapoja.

Tulossa ennakkopäätös kaikille yrityksille?

Kilpailu- ja kuluttajaviraston KKV:n lakimiehen Mika Hakamäen mukaan korkeimman oikeuden mahdollisen päätöksen ei tule nähdä koskevan vain Elisaa ja muita teleoperaattoreita vaan kaikkia yrityksiä.

– Haemme korkeimmasta oikeudesta totaalikieltoa [paperilaskuista perittäville maksuille] riippumatta siitä, mikä on laskuttajan toimiala, Hakamäki sanoo.

Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen Elisa alkoi veloittaa paperilaskuista 1,89 euroa kappaleelta. Aiemmin maksu oli 1,90 euroa.

Verkkosivuillaan DNA ilmoittaa paperilaskun hinnaksi 1,90 euroa ja Sonera 2,90 euroa.

Myös Elisa haluaa valittaa

Myös Elisa on hakenut markkinaoikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

– Mielestämme ei ole oikein, että markkinaoikeus on päättänyt, että 1,90 euron maksu on kohtuuton, Elisan palvelujohtaja Vesa-Pekka Nikula sanoo.

Elisan kanta on, että yrityksellä tulee olla oikeus periä asiakkaalta palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset.

Nikulan mukaan Elisa on tyytyväinen siihen, että markkinaoikeus katsoi, ettei erillisen maksun perimistä paperilaskusta ole aiheellista kieltää.

Seuraavaksi odotetaan, myöntääkö korkein oikeus valitusluvan. Hakamäki arvelee, että päätös valitusluvasta saadaan 6–8 kuukauden sisällä. Mikäli valituslupa myönnetään, itse päätöksen saamiseen voi mennä vielä vuosi lisää.

"Ihmiset aina näyttelevät keskisormea" - Rautakorpi yllätti ja heitti huumoriksi

Jukka Rautakorpi

Jukka Rautakorpi heitti rentona huumoria puolitoista tuntia ennen viidennen finaalin alkua.

Jukka Rautakorpi

OULU. Jääkiekon Suomen mestaruus on ensimmäistä kertaa Tapparalle katkolla keskiviikkona Raksilassa. Tamperelaiset johtavat ottelusarjaa Kärppiä vastaan 3-1-voitoin. Ennen jokaista ottelua Yle Puheen Jääkiekkokierroksen ennakkohaastattelussa käynyt Jukka Rautakorpi saapui tapansa mukaan haastateltavaksi juuri ennen lämmittelylenkkiään.

Rennonoloinen konkarivalmentaja uskalsi heittää ennen katkopeliä myös huumoria, kun häneltä kysyttiin lenkkitraditiosta.

- Menen salaisia reittiä, kun ihmiset aina näyttelevät keskisormea. Ei vaan, täällä on fiksuja ihmisiä ja he suhtautuvat tähän ihan oikein. Jossain muualla on ollut joskus vaikeampaa, Rautakorpi sanoi hymyillen.

Kolmannen finaalivoiton jälkeen Rautakorpi on jälleen painottanut joukkueelleen edellispelin unohtamista. Hän ei vieläkään suostu avaamaan suuremmin asioita, joihin joukkue on edellispelistä reagoinut.

- Ne ovat viisikkotason asioita, mutta tietenkin yksilöille on myös painotettu asioita enemmän. Pitäisi saada enemmän irti ja pelistä tarkoituksenmukaisempaa. Ainahan jääkiekkopelissä on toki sattumaa, ettei kaikkea voi hallita, Rautakorpi sanoi.

- Pitää reagoida koko ajan kaikkeen tapahtumaan. Sielu ja sydän ovat löytyneet, ja tunnetila pitää taas kaivaa sisältä. Se ei ole urheilijoille automaatio, vaan se soturi täytyy tänään taas kaivaa, hän jatkoi.

Nuori mies ammuttiin kuoliaaksi Helsingin Laajasalossa

Kartta.

Poliisi otti epäillyn kiinni lyhyen takaa-ajon jälkeen, kun tämä oli ajanut kolarin Itäväylän ja Kehä I:n risteyksessä.

Kartta.

Noin 23-vuotias mieshenkilö sai surmansa ampumavälikohtauksessa Laajasalossa Itä-Helsingissä tänään keskiviikkona kello 15 jälkeen.

23-vuotiasta miestä ammuttiin kadulla paikalle pysähtyneestä autosta revolverilla päähän. Ammuttu mies ja hänen seurassaan ollut henkilö tunsivat poliisin mukaan ampujan hyvin. Teosta epäilty 25-vuotias mies pakeni paikalta autolla.

Poliisi otti miehen kiinni lyhyen takaa-ajon jälkeen, kun tämä ajoi kolarin Itäväylän ja Kehä I:n risteyksessä. Mies oli poistunut autostaan, ja paikalle saapuneet moottoripyöräpoliisit ottivat hänet kiinni ilman vastarintaa.

Epäilty törmäsi kolmeen ajoneuvoon. Ensihoitohenkilökunta tarkasti kolarin osapuolet, eikä heillä havaittu näkyviä vammoja.

Juttua tutkitaan murhana, törkeänä ampuma-aserikoksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

New Yorkin poliisilaitos sai opetuksen sosiaalisen median käytöstä

NYPD pyysi tiistaina Twitterin käyttäjiä lähettämään kuvia, joissa he esiintyvät poliisien kanssa. Niitä tuli roppakaupalla – mutta kaikki eivät suinkaan olleet imartelevia.

New Yorkin poliisilaitos NYPD lähetti tiistaina mikroblogipalvelu Twitterin käyttäjille twiitin, jossa pyydettiin valokuvia, joissa twiittaajat esiintyvät yhdessä poliisien kanssa.

Poliisilaitos lupaili, että jotkut kuvat saattaisivat päätyä jopa NYPD:n Facebook-sivuille. Tempauksen taustalla on NYPD:n yritys verkostoitua kaupunkilaisten kanssa sosiaalisen median kautta.

Viranomaiset olivat todennäköisesti odottaneet "kivoja turistikuvia Times Squarelta". The New York Timesin mukaan niitä tulikin – muutamia.

Suurin osa kuvista oli kaikkea muuta kuin imartelevia. Niissä nähtiin muun muassa poliisin käyttämiä rajuja otteita: Poliisi painaa valokuvaajan katuun. Poliisi vääntää miehen kättä. Poliisi ampuu koiran. Poliisi oikeudessa syytettyjen penkillä. Poliisi nukkuu virka-asussa metrossa.

Twitter-tempaus herätti runsaasti huomiota. Asiaa kommentoineen NYPD:n tiedottajan mukaan "sensuroimaton ja avoin keskustelu oli kaupungille hyväksi".

The New York Timesin mukaan kaupungin poliisilla on myös onnistumisia sosiaalisen median käytössä. Marraskuussa 2012 newyorkilaisesta poliisista tuli yhdessä yössä sankari, kun hän kävi ostamassa paljasjalkaiselle ja iäkkäälle kodittomalle saappaat.

Poliisi myös auttoi saappaat miehen jalkaan.

Arizonalainen turisti näki tapahtumat ja otti kännykällään valokuvan. Muutamaa viikkoa myöhemmin kuva laitettiin NYPD:n Facebook-sivuille. Seuraavaan iltaan mennessä päivitystä oli käyty katsomassa yli 1,6 miljoonaa kertaa, se oli saanut lähes 275 000 tykkäystä ja yli 16 000 kommenttia.

"Tahdotko tukea puolisosi vanhemmuutta ja ottaa huomioon myös lapset?" Vihkikaavaan halutaan lisäykset uusperheitä varten

Kaksi sormusta

Kolme pappisedustajaa on laatinut kirkolliskokoukselle käsiteltäväksi aloitteen, jossa ehdotetaan uusperheitä huomioivia lisävaihtoehtoja vihkikaavaan. Tarkoituksena on tuoda esiin myös puolisojen sitoutuminen toistensa lapsiin.

Kaksi sormusta

Kun avioon astuu pari, joista jommalla kummalla tai molemmilla on jo lapsia, kyse ei ole pelkästään kahden ihmisen välisestä liitosta. Se, miten myös lapset saataisiin yhä paremmin mukaan vihkimiseen, mietitytti nykyisin perheneuvojana toimivaa pappi Markku Orsilaa.

– Aikanaan nuorena pappina tuli vähän ohuesti otettua uusperheen lapset huomioon juhlatilanteessa. Kirkkokäsikirjassa ei ole materiaalia, joka huomioisi lapset ja itse ainakin nuorena menin aika usein vihkimistilanteeseen se käsikirja kourassa, Orsila kertoo.

Orsila sai idean tehdä kirkolliskokoukselle aloitteen vihkikaavan uusperhelisäyksistä ja mukaan lähti kaksi muuta ehdotuksen allekirjoittanutta pappia. Aloitteessa on vahvasti mukana myös Suomen Uusperheiden Liitto.

– Uusperhe ei lähde toimimaan, ellei lapsia oteta huomioon. Uusperheelle suunnatussa vihkikaavassa lapsilla onkin oma paikka, toteaa liiton toiminnanjohtaja Pekka Larkela.

Larkelan mukaan lasten huomioiminen vihkikaavassa on tärkeää paitsi parille ja lapsille myös omaisille ja ulkopuolisille.

– Hääväki näkee, että puolisot ovat tosissaan lasten kanssa. Parisuhde ei toimi, jos sosiaalista vanhemmuutta ei ratkaista ja tässä näkee, että se ratkaistaan. Puolisolla on tahtotila toisen lapsiin, Larkela jatkaa.

Sopivasti sitovat sanat

Osa uusperheellisistä haluaa jo nykyisin, että lapset otetaan huomioon myös vihkikaavassa. Uusperheiden liitto tarjoaa kaavaan sopivia lisäyksiä nettisivuillaan. Lauseet pohjaavat psykoterapeutti Florence Schmittin vuonna 2000 liitolle tekemään ehdotukseen.

Kirkolliskokoukselle tehdyssä aloitteessa lisäyksiä vihkikaavaan on vielä hiottu useiden asiantuntijoiden kanssa ja ehdotetut lauseet on muotoiltu huolella niin, ettei niissä esimerkiksi suoraan luvata rakastaa toisen lapsia vaan heille luvataan aikaa, tilaa tai huolenpitoa.

Aloitteentekijä Markku Orsila arvelee, että uusperheen vihkikaava voi silti osua herkkiin kohtiin, joita etenkin katkeran eron jälkeisissä perhesuhteissa usein on. Uusia avioliittoja solmittaessa lapset joutuvat pahimmillaan tilanteeseen, jossa vanhemmat painostavat heitä ikään kuin valitsemaan puolensa. Toisaalta Orsila uskoo, että vihkikaavan lisäys loisi nimenomaan pohjan sen pohtimiselle, mikä lasten asema tulevassa perheessä oikeasti on.

 – Juuri tämä keskustelu, jota papin johdolla käydään, on tilaisuus puhua siitä, mikä on niille lapsille ja aikuisille totta.

Uusperheiden liiton Larkelan mukaan lasten huomioiminen vihkikaavassa ei ole tähän mennessä aiheuttanut närää.

– En ole kertaakaan 12 vuoden aikana kuullut, että entiset puolisot olisivat sitä vastustaneet.

Toimituksessa muutenkin tilaa lapsille

Kaikkialla vihkikaavan uusperhelisäyksestä ei ole vielä kokemuksia. Kuopion lääninrovasti Jaana Marjaselle lapset huomioiva, vaihtoehtoinen vihkikaava on uusi asia. Marjanen kuitenkin painottaa, että vihittävien perhetilanne otetaan aina huomioon ja että nykyinenkin kaava mahdollistaa lasten huomioonottamisen.

– Sen voi tehdä esimerkiksi esirukouksessa, jossa voi vaikka mainita lapset nimeltä, Marjanen selittää.

Lääninrovasti kertoo myös ottaneensa asian esiin, kun hän on ohjannut tulevien pappien ryhmiä.

Marjanen ei ole nähnyt kirkolliskokoukselle vihkikaavasta menevää aloitetta, mutta hän suhtautuu uusien kysymysten lisäämiseen skeptisesti.

– Minusta vihkikaavan kysymys "tahdotko rakastaa" kattaa koko elämän kirjon, Marjanen sanoo.

"Monimuotoiset perheet pitää huomioida"

Aloitteentekijät pitävät tärkeimpänä sitä, että myös uusperheistä ja avioon astuvien lasten asemasta keskustellaan. Olennaista on myös se, että lapsiin viittavan osuuden lisääminen vihkikaavaan olisi edelleen täysin vapaaehtoista. Kirkkokäsikirjan kansien välissä uusperheiden huomioiminen vihkikaavassa tulisi kuitenkin vielä varmemmin luontevaksi osaksi papin kanssa käytävää vihkikeskustelua. Keskustelu on hyvästä myös siksi, että on yhä mahdollista, että jotkut papit eivät edes hyväksy uusia avioliittoja.

– Perhe on perusyksikkö ja voimavara yhteiskunnassa sekä kirkon piirissä ja perheitä pitää tukea. Tänä päivänä on monimuotoisia perheitä ja se pitää huomioida, tiivistää Suomen Uusperheiden Liiton Pekka Larkela.

Eroava Karvinen: Kritiikkiä tullut joka vuosi

Jouko Karvinen

Metsäteollisuuden näkyvimpiin hahmoihin kuuluva, Stora Ensosta syrjään jäävä Jouko Karvinen myöntää saaneensa kriittistä palautetta toistuvasti.

Jouko Karvinen

Uudet tuulet tuivertavat Suomen metsäteollisuudessa.

Keskiviikkona kerrottiin Stora Enson pitkäaikaisen toimitusjohtajan ja alan voimahahmon, Jouko Karvisen eroavan toimitusjohtajan tehtävästä. Joitakin tunteja aiemmin kilpailija Metsä Group kertoi aikovansa investoida 1,1 miljardia euroa Äänekosken sellutehtaan alueelle – kun koko teollisuudenala on viime aikoina kertonut lähinnä supistamisista ja sulkemisista.

Stora Enson Jouko Karvinen ei halua sinänsä kommentoida Metsä Groupin kotimaista tehdashanketta. Onko Stora Ensolla aikeita investoida selluntuotantoon jatkossa?

– Stora Ensohan on juuri käynnistämässä sellutehdasta Uruguayssa partnerinsa kanssa, hän huomauttaa.

– Pohjoisella pallonpuoliskolla olemme keskittyneet uusiin biomateriaaleihin.

Karvisen eroilmoitusta on edeltänyt kohu lapsityövoiman käytöstä Pakistanissa yhtiön alihankkijan leivissä. Asioilla ei ole tekemistä toistensa kanssa, Karvinen vakuuttaa.

– Palautetta on kyllä tullut joka vuosi. Ei vain kasvumarkkinoista, vaan monesta muustakin asiasta.

Kun Karvinen jää pois, tilalle tulee "uusi ihminen ja uusia ajatuksia".

– Voisin itse tehdä jotain muuta kuin tulosvastuullista liiketoimintaa, eroava toimitusjohtaja paljastaa.

Veijo Meri -palkinto Anna-Leena Härköselle

Anna-Leena Härkönen

Kirjan ja ruusun päivän tämän vuoden nimikkokirjailijalle, Anna-Leena Härköselle, on myönnetty Otavan kirjasäätiön Veijo Meri -palkinto. Kirjakaupat jakavat Härkösen kirjoittamaa juhlapäivän nimikkoteosta kolmen päivän ajan. Kiitos kirjasta -palkinto puolestaan on myönnetty Pauliina Rauhalalle teoksesta Taivaslaulu.

Anna-Leena Härkönen

Anna-Leena Härkönen, Kirjan ja ruusun päivän tämänvuotinen nimikkokirjailija, on saanut Otavan kirjasäätiön myöntämän Veijo Meri -palkinnon.

Säätiö myönsi myös neljä muuta palkintoa; Kaarina Helakisa -palkinto Veera Salmelle, Tietokirjapalkinto Juhana Torkille, Erkki Reenpää -suomentajapalkinto Ilkka Rekiarolle ja Oppimateriaalipalkinto Jaakko Mäelle.

Jokaisen palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Kiitos kirjasta Rauhalalle

Kiitos kirjasta -palkinto puolestaan on myönnetty Pauliina Rauhalalle teoksesta Taivaslaulu. Palkinto on tunnustus, joka käsittää mitalin ja kunniakirjan.

Kirjan ja ruusun päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 barcelonalaisen kirjakauppiaan aloitteesta. Vuosien saatossa juhlapäivä yleistyi eri maissa lukemisen juhlapäiväksi, ja vuonna 1995 UNESCO julisti päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi.

Mesimarjasta kehitetään taloudellisesti kannattavaa viljelykasvia

Mesimarjoja

Mesimarjan uutta viljelytekniikkaa testataan parhaillaan Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa Kuopiossa. Tuloksia syntyy, sillä ensimmäiset tornissa kasvaneet marjat ovat jo poimittavissa.

Mesimarjoja

Rubus arcticus eli mesimarja on nykyisin harvinainen näky luonnossa, mutta Itä-Suomen yliopiston tutkimuspuutarhalla Kuopiossa sitä kasvaa ihan silmissä. Mesimarjan taimet on istutettu kasvihuoneessa torneihin ja nyt käsillä on ensimmäinen marjasato.

Idean isä on tutkija Harri Kokko, joka itse suhtautuu saavutukseen vaatimattomasti.

– Tämä ei ole välttämättä vielä paras mahdollinen ratkaisu eivätkä käytössä ole vielä ehkä parhaat lajikkeet, hän hymyilee.

– Mutta jostain on aloitettava.

Lehtihome on onnistuttu välttämään

Mesimarjaa viljellään Suomessa kaupallisesti vain neljän hehtaarin alalla. Kasvi on vaikea kasvatettava, ja esimerkiksi marjoja siihen tulee vain ristipölytyksellä. Kuopiossa asia on ratkaistu siten, että yhdessä kasvatustornissa on useita eri lajikkeita, joita pölyttämässä on joukko kasvihuonessa asuvia kimalaisia.

Mesimarjan uhkana ovat paitsi tuhohyönteiset myös ennen kaikkea kosteuden aiheuttama lehtihome. Kasvihuoneessa lehtihome on onnistuttu välttämään annostelemalla kasveille annettava ravinneliuos tarkasti. Tutkija Harri Kokko uskoo kasvatuksen onnistuvan myös ulkona.

– Mesimarjat voidaan laittaa katokseen ja suojata ne suoralta sateelta.

Tornien ansiosta myös pinta-alaa säästyy ja marjojen poimiminen on aiempaa helpompaa.

Yhdestä tornista kaksi kiloa marjoja

Mesimarjan kasvatushankkeen rahoittajana on Suomen Kulttuurirahasto. Harri Kokon mukaan tavoitteena on kehittää mesimarjasta taloudellisesti kannattava viljelykasvi.

– Jos yhdestä ruukun kolmasosasta saadaan sata kukkaa, niin se merkitsee noin 100 grammaa marjoja.

– Näin yhdestä tornista voisi saada jopa kaksi kiloa marjoja, Kokko laskee.

Uusi viljelymenetelmä on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta ja esimerkiksi amerikkalaiset jalostusyhtiöt ovat tarjonneet tutkimusyhteistyötä.

Yksi kysymys mesimarjoja katsellessa kuitenkin syntyy: onko kasvihuoneessa kasvatettu mesimarja läheskään yhtä maukas kuin avomaalla kasvanut marja?

Vastausta kysymykseen ei tiedä edes tutkija, sillä Kuopiossa ei syödä kuormasta. Poimimisen jälkeen mesimarjat punnitaan ja pakastetaan, ja varsinainen aromianalyysi tehdään myöhemmin Norjassa.

Vapaavuori: Positiivisin uutinen Suomen taloudesta vuosiin

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mielestä Metsä Fibren miljardi-investointi Äänekoskelle on osoitus Suomen perinteisen teollisuuden kyvystä uusiutua ja kilpailla globaaleilla markkinoilla.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoo, että Metsä Fibren miljardi-investointi Äänekoskelle on luultavasti positiivisin yksittäinen uutinen, joka Suomen taloudesta on kuultu vuosiin.

– Se on erittäin merkittävä investointi, työllistää paljon ja tietenkin sen aluetaloudellinen merkitys kovia kokeneessa Keski-Suomessa on suuri, Vapaavuori sanoi eduskunnassa keskiviikkona.

Metsä Fibre suunnittelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle Keski-Suomeen. Tehdashankkeen hinta-arvio on 1,1 miljardia euroa.

Vapaavuoren mielestä investointi on myös osoitus Suomen perinteisen teollisuuden kyvystä uusiutua ja kilpailla globaaleilla markkinoilla. Samalla hanke on Vapaavuoren mukaan merkki siitä, että metsä ja korkea osaaminen mahdollistavat yhä suurten investointien saamisen Suomeen.

– Se tukee loistavasti biotalous- ja cleantech-strategiaamme ja lisää merkittävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa, Vapaavuori sanoi.

– On vaikea keksiä toista yksittäistä hanketta, joka yhtä monella tavalla olisi näin hieno asia. Nyt pitää vain toivoa, että se myös saadaan onnellisesti satamaan.

Kysyttäessä yhteisöveron alentamisen merkityksestä Metsä Fibren investointipäätökselle Vapaavuori vastasi, ettei usko yksittäisten tekijöiden olevan kokonaisuuden kannalta täysin ratkaisevia.

– Mutta olen vakuuttunut, että sekä yhteisöveron alentamisella että energiaveroleikkurilla on osansa siinä kokonaisuudessa, jossa yritysjohtajat ja omistajat näitä investointeja miettivät, Vapaavuori lisäsi.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä