Kova tuuli juhannuksen viettäjien riesana – noin 10 000 taloutta jo sähköttä

Sähkömies korjaamassa vaurioituneita sähkölinjoja.

Maa-alueilla ennustetaan paikoin jopa 20 metriin sekunnissa yltäviä puuskia.

Sähkömies korjaamassa vaurioituneita sähkölinjoja.

Eri puolilla Suomea on sähköt poikki noin 10 000 asiakkaalta kymmenissä eri kunnissa. Eniten katkoja oli iltapäivällä Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueilla. Yhtiöistä eniten katkoja on Järvi-Suomen Energian, KSS Verkon, Carunan ja Elenian verkoissa.

Sähköyhtiöt ilmoittivat jo torstaina aikovansa varautua ennustettujen tuulten aiheuttamiin vahinkoihin.

Esimerkiksi Järvi-Suomen Energia kertoo siirtyneensä tehostettuun valmiustilaan. Alueelle on ennustettu jopa myrskypuuskia perjantai-iltapäivästä alkaen. Kovimmillaan tuulten odotetaan puhaltavan puuskissa iltapäivällä kolmen ja viiden välillä jopa 21 metrin sekuntivauhdilla.

Juhannusaattona iltapäivällä Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Mika Huttu kertoi, että alueella oli noin 4 000 sähkötöntä asiakasta. Ensimmäisiä yksittäisiä vikailmoituksia oli tullut kello 7 maissa aamulla.

– Alueellamme on 14–15 keskijänniteverkon vikaa, mikä tarkoittaa sitä, että vikapaikkoja on lähes 50. Nyt on myrsky vasta rantautunut tosissaan tälle alueelle eli seuraava vuorokausi näyttää paljonko vikoja tulee yhteensä. Tunnissa tuli 2 000 – 3 000 sähkötöntä asiakasta lisää, Huttu kertoi tilanteesta perjantaina kello 15. maissa.

– Tilanne on sikäli hyvä, että meillä on yhteensä satakunta kaveria maastossa eli viitisenkymmentä asentajaa ja metsureita mukana työryhmissä. Lisäksi helikopteri on tarvittaessa käytössä.

Yhtiön verkkoalueella on noin 110 000 asiakasta. Hutun mukaan alueen asiakkaista yli puolet on mökkiläisiä.

– Vikojen määrään me emme pysty vaikuttamaan, mutta vikojen kestoon kylläkin, Huttu sanoi.

Huttu kertoo lisäksi, että myös naapuriyhtiöt ovat varautuneet myräkkään.

Kovan tuulen takia muun muassa junaliikenne Iisalmen ja Kajaanin välillä oli perjantaina poikki useamman tunnin ajan. Vika johtui kaatuneesta puusta, joka aiheutti sähköratavaurion.

Lue lisää:

Tuulee ja sataa, lännessä jopa runsaasti – idässä lämpimintä

Petteri Orpolta tukea vihapostin kohteeksi joutuneelle Veera Ruoholle

Veera Ruoho.

Orpon mukaan on käsittämätöntä, miten Ruoho joutui ensin työpaikallaan häirinnän kohteeksi, ja sen jälkeen vielä vihapostin uhriksi.

Veera Ruoho.

Kansanedustajakollegansa pahoinpitelyn ja seksuaalisen ahdistelun uhriksi joutunut Veera Ruoho (kok.) on joutunut oikeusjutun takia halventavien vihaviestien kohteeksi, kertoi Lännen Media (LM) torstaina.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antoi perjantaina Twitterissä tukensa vihapostien kohteeksi joutuneelle kansanedustaja Veera Ruoholle. Orpon mukaan on käsittämätöntä, miten Ruoho joutui ensin työpaikallaan häirinnän kohteeksi, ja sen jälkeen vielä vihapostin uhriksi.

Lännen Median mukaan Ruohon saamat viestit on toimitettu eduskunnan turvallisuusyksikölle, joka tekee yhteistyötä poliisin kanssa.

– Rikosepäilyt siirtyvät viranomaisille, jotka myös hoitavat näiden asioiden tutkinnan, sanoo eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola LM:lle.

Viestien sisältö on henkilöön menevää, ja niitä yhdistää sympatia pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta tuomittuun Teuvo Hakkaraiseen (ps.), LM kertoo. Sen mukaan viesteissä muun muassa sanotaan, että humalainen väkisinsuutelu on yleensä kuitattu huumorilla ja haukutaan Ruohoa ahneeksi ja valehtelijaksi.

Ruoho sanoo uutisessa kokevansa pelkoa ja ahdistusta viestien takia.

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) tuomittiin maanantaina 3 060 euron sakkoihin Ruohon pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Hänet tuomittiin maksamaan 1 400 euroa korvauksia Ruoholle.

Syyttäjä Eija Velitski kertoi tiistaina aikovansa valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Sisäministeri Kai Mykkänen haluaa kymmenkertaistaa kiintiöpakolaisten määrän: "Nykyjärjestelmä on kaukana täydellisestä"

Sisäministeri Kai Mykkänen

Mykkäsen mielestä ratkaisu olisi parempi, kuin vastaanottokeskusten perustaminen EU:n rajojen ulkopuolelle. Mikäli Mykkäsen ehdotus toteutuisi, se kasvattaisi Suomen kiintiöpakolaisten määrää tuhansilla.

Sisäministeri Kai Mykkänen

Reilut neljä kuukautta sisäministerinä toiminut Mykkänen (kok.) aloitti pestinsä keskellä eurooppalaista siirtolaiskriisiä. Käsillä on "EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä", Mykkänen kuvailee.

Tulevina viikkoina pitäisi EU:n tasolla löytää ratkaisut, joilla korjataan EU:n toimimattomuutensa osoittanut turvapaikkajärjestelmä. Ratkaisuehdotuksia lyödään tiskiin ensi viikon torstaina alkavassa Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa.

Julkisuuteen vuodetun päätösluonnoksen mukaan kokouksessa on esillä suunnitelma, jossa suojelua tarvitsevat pakolaiset eroteltaisiin elintasosiirtolaisista unionin ulkopuolelle perustettavissa keskuksissa.

Mykkänen haluaa tuoda pöytään omaan ratkaisunsa: YK:lla on jo vakiintunut kiintiöpakolaisjärjestelmä, joten miksei kasvatettaisi sen kokoa erillisten EU-vastaanottokeskusten perustamisen sijaan?

– Riittäisi, että Eurooppa sitoutuisi yhdessä siihen, että otetaan moninkertainen määrä haavoittuvassa asemassa olevia näiltä leireiltä. Samalla rajoitettaisiin rajan yli salakuljettajien kautta tapahtuvaa maahantuloa.

Miksi moninkertaistettaisiin kiintiöpakolaisten määrä, sen sijaan että perustettaisiin erillisiä vastaanottokeskuksia EU:n rajojen ulkopuolelle?

– Päällekkäistä järjestelmää ei välttämättä kannata rakentaa. Ja en ole varma miten pystyttäisiin muodostamaan tehokas järjestelmä siten, että näissä (EU:n) järjestelykeskuksissa erotettaisiin perusteettomat hakemukset turvaa tarvitsevista. Kiintiöpakolaisjärjestelmässä meillä on vuosia vakiintunut prosessi. Se mekanismi on jo valmis.

Mykkänen ehdottaa EU:n vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän kymmenkertaistamista. Se tarkoittaisi vuosittaisesta noin 25 000:sta nostoa neljännesmiljoonaan.

Suomi on vastaanottanut viime vuosina 750–1050 kiintiöpakolaista vuositasolla. Mykkänen sanoo, että hänen ehdotuksensa ei kuitenkaan nostaisi Suomen kiintiöpakolaismäärää 7500:ään. Tämä johtuu Mykkäsen mukaan siitä, että kiintiöpakolaiset jakautuvat EU-maiden välillä nyt epätasaisesti.

– Tämä täytyy jakaa oikeudenmukaisemmin. Nyt Ruotsi ottaa kiintiöpakolaisia eniten, ja Suomikin kärkipäässä suhteessa väestöön. Katsomme suuriin Keski-Euroopan maihin.

Joka tapauksessa paine on saatava pois jäsenmaiden rajoilta, sisäministeri sanoo. Turvapaikanhakijoiden hakeutuminen Välimeren yli Kreikan ja Italian rannoille ja sieltä halki Euroopan synnyttää inhimillistä kärsimystä, sekä poliittista kriiseilyä EU:n jäsenmaiden välillä ja maiden sisällä.

– On annettava suojaa niille, jotka ovat sen tarpeessa. Mutta tämä nykyinen menettely on varsin ongelmallinen. Se tuottaa hallitsematonta salakuljetusta ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisen vaikeuden, joka erityisesti Keski-Euroopassa tuntuu heiluttavan yhteiskuntia.

Avaus ei ole uusi. Kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista ovat kannattaneet esimerkiksi Mykkästä edeltänyt sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Myös Mykkänen itse on aiemminkin väläytellyt kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Silloin hallituskumppani siniset tosin tyrmäsi ajatuksen.

Onko hallitus yksimielinen asiassa?

– Suomen hallitus on jo pitkään painottanut suoraan leireiltä otettavien merkitystä ja laittoman rajanylityksen ehkäisyyn tähtääviä toimia, Mykkänen muotoilee.

Entäpä EU:n sisäministerien neuvosto? Maahanmuuttokysymysten suhteen EU:n jäsenmaiden sukset ovat olleet täysin ristissä vuodesta 2015, jolloin yli miljoona turvapaikanhakijaa saapui rajojen yli.

Mykkänen on silti optimistinen. Aiemmissa kokouksissa on tuloksettomasti riidelty komission ehdottamasta taakanjakomekanismista, joka tasaisi turvapaikanhakijoita automaattisesti jäsenmaiden kantokyvyn mukaan. Mykkänen uskoo jäsenmaiden suhtautuvan myönteisemmin ehdotuksiin, jotka siirtävät painetta EU:n rajojen ulkopuolelle.

– Se voisi olla liima joka yhdistää erimielisiä maita. Komission on pakko tulla ulos poterostaan siinä mielessä, että nykyinen kattaus ei ensi viikolla tule johtamaan yksimieliseen päätökseen.

Mykkäsen ehdotus ei ole ongelmaton. Olennaisin pulma koskee toisen maailmansodan jälkeen laajasti hyväksyttyä ajatusta, jonka mukaan vainoa ja väkivaltaa pakenevalla on oikeus anoa turvaa toisesta maasta. Tämä oikeus ilmaistaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin. Perustuslain ja ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaista ei saa palauttaa tai karkottaa maahan, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Sisäministerin mielestä sotien jälkeisen muuttoliikkeen seurauksena kehitetyn järjestelmän ei tänä päivänä pitäisi tarkoittaa sitä, että jokainen rajalla turvapaikkaa anova imaistaan automaattisesti Suomen turvapaikkaprosessiin.

– Ei kukaan suunnitellut järjestelmää siihen, että miljoonat Euroopan ulkopuolelta tulleet hakisivat täältä turvapaikkaa.

Mykkänen rajoittaisikin rajalla tapahtuvan turvapaikan hakemisen "poikkeustapauksiin". Hän ei kuitenkaan halua tarkentaa, mitä poikkeustapaukset olisivat, tai miten kansainväliset sopimukset ovat yhteen sovitettavissa järjestelmään, jossa turvapaikanhaku keskitetään EU:n rajojen ulkopuolelle.

Kansainvälisten sopimusten henkeä ei kuitenkaan toteuteta nytkään, sisäministeri sanoo.

– Käytännössähän me rajoitetaan Välimeren yli tulemista Turkki-Kreikka-sopimuksella. Ja nykyisin haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät koskaan pysty maksamaan matkasta Eurooppaan. Suoraan leireiltä ottaminen olisi rehellinen tapa tarjota suojaa. Se on ehkä tärkeämpää kuin se, ettei uskalleta haastaa kysymystä kansainvälisten sopimusten tulkinnasta.

"Elämme epätäydellisessä maailmassa", Mykkänen sanoo. Sisäministeri tuntuukin tavoittelevan nykyisen järjestelmän hivuttamista parempaan suuntaan, kaikkia tyydyttävän ratkaisun hakemisen sijaan. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, EU:n maahanmuuton ympärille nivoutuva poliittinen kriisi jatkuu, sisäministeri näkee.

– Italian ja Saksan kaltaisissa maissa tunnelma on se, että nykymenetelmä on hallitsematon. Siksi velvollisuutemme on uskaltaa ehdottaa tilalle parempaa vaihtoehtoa. Toisena vaihtoehtona on se, että maat sulkevat Välimeren ilman että tilalle tulee muuta reittiä.

Mitä jos pulmaan ei löydetä yhteistä ratkaisua EU:n huippukokouksessa?

– Meillä on tässä panttina Schengen-sopimus. Uhkana on, että syksyllä alkaa nousta sisärajatarkastuksia ympäri Keski-Eurooppaa. Rajattoman Euroopan ideaali jäisi väliaikaiseksi ilmiöksi.

EU haluaa käsitellä turvapaikkahakemukset unionin ulkopuolella

Turvapaikanhakijoiden määrä putosi Euroopassa, mutta riita heidän kohtalostaan kärjistyi ennätyspahaksi

Kuka vastaa Euroopan turvapaikanhakijoista? Tästä kysymyksestä on noussut vuosien riita, joka pitäisi nyt ratkaista kahdessa viikossa

Analyysi: Angela Merkelin kohtalonhetki on käsillä – kaatuuko Saksan hallitus?

Airbus uhkaa lähtevänsä Britanniasta brexitin takia – brittihallitus: Britannia varma hyvästä kauppasopimuksesta

Airbusin logo.

Eurooppalaisella lentokonevalmistajalla on tuhansia työntekijöitä Britanniassa.

Airbusin logo.

Lentokoneita valmistava Airbus-yhtiö ilmoitti torstaina jättävänsä Britannian, jos maa eroaa EU:sta ilman tulevaa kauppasopimusta unionin kanssa.

Yhtiön mukaan brexit ilman sopimusta on sellainen tulevaisuudennäkymä, joka pakottaa arvioimaan yhtiön sijoittamista uudelleen.

– Yksinkertaistettuna brexit ilman sopimusta uhkaa Airbusin tulevaisuutta Brinannissa, sanoi yhtiö tiedotteessa.

Jos Britannia irtautuu EU:sta ilman sopimusta yhtiö on laskenut, että se häviää miljardi euroa viikossa.

Hallitus reagoi heti

Britannian pääministeri Theresa May kommentoi yhtiön lähtöaikeita vakuuttelemalla, että Britannia saa aikaan hyvän kauppasopimuksen EU:n kanssa. Sopimus käsittää myös ilmailu- ja avaruusalan.

Mayn tiedottajan mukaan Britannian osa on elintärkeä eurooppalaiselle ilmailu- ja avaruusteollisuudelle. May sanoi myös, että kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiehet aikovat keskustella Airbusin kanssa perjantaina.

Britannian hallitus vakuutteli myös, että keskusteluyhteys Airbusin ja ilmailuteollisuuden kanssa on hyvä.

Airbusilla on noin 14 000 työntekijää yli parillakymmenellä paikkakunnalla ympäri Britanniaa. Britanniassa valmistetaan esimerkiksi lentokoneen siipiä.

Millä tahansa brexit-sopimuksella tahansa tulee olemaan negatiivisia seurauksia yhtiön toimintaan ja Britannian ilmailuteollisuuteen, sanoo yhtiö. Esimerkiksi siirtymäajan vuoteen 2020 sisällään pitävä sopimus on yhtiön mukaan liian lyhyt.

Brexit tulee voimaan maaliskuussa 2019, kaksi vuotta Britannian eroilmoituksen jälkeen.

Yltyvätkö Brasilia ja Neymar maalijuhliin Costa Ricaa vastaan? Katso suoraa lähetystä tästä

BRA - CRC

Costa Rica lähtee haastamaan Brasiliaa jalkapallon MM-kisoissa. Brasilia lähtee otteluun selkeänä ennakkosuosikkina. Costa Rica hakee kisojen ensimmäistä voittoaan. Katso klo 15.00 alkavaa ottelua kuvaa klikkaamalla. Lauri Kottonen selostaa ottelun.

BRA - CRC

Voit seurata MM-kisoja itse valitsemastasi kuvakulmasta Areenassa. Tarjolla on muun muassa taktinen kuvakulma ja pelaajakameroita. Siirry Areenaan tästä.

Ottelun kulkua ja tilastoja voit myös seurata alla olevasta tulosseurannasta. Jos käytät Uutisvahtia, pitää artikkeli avata selainnäkymään.

Lue myös:

Jari Litmanen: ”Islanti uudessa tilanteessa”

Supertähti Neymarista tulikin taakka Brasilialle? Tässä kolme syytä, miksi jalkapallon supermaa ja lajin suuret nimet ovat huolissaan tähtipelaajan asemasta joukkueessa: "Hän oli täysi katastrofi"

Kukaan ei enää uskonut Brasilian työmyyrään, jonka rasistit ajoivat Euroopan rupusarjasta uran lopettamisen partaalle – sitten Lionel Messi pyysi häntä Barcelonaan

Argentiinan joukkueessa täysi kaaos MM-kisoissa! Espanjalaislehti: Tähtipelaajat virittävät potkuja valmentajalle ennen ratkaisupeliä, tiedottaja kiistää

Jorge Sampaoli.

Espanjalaislehti Mundo Deportivon mukaan Argentiinan jalkapalloliitto harkitsee mahdollisuutta korvata Jorge Sampaoli joukkueen managerilla Jorge Burruchagalla.

Jorge Sampaoli.

Espanjalaislehti Mundo Deportivo kertoo, että Argentiinan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajalle Jorge Sampaolille viritellään potkuja kesken MM-kisojen.

Mundo Deportivo vetoaa useampaan lähteeseen. Heidän mukaansa pelaajat ovat vaatineet Sampaolin erottamista ennen alkulohkon päättävää tiistain Nigeria-ottelua.

Liitto myös harkitsee vakavasti mahdollisuutta. Neljän vuoden takainen MM-finalisti Argentiina on aloittanut kisat Venäjällä todella vaisusti.

Ensimmäisessä ottelussa Argentiina jäi tasapeliin Islantia vastaan maalein 1–1. Torstaina Argentiina hävisi Kroatialle rajusti 0–3.

Argentiinan mahdollisuudet jatkoon eivät ole enää täysin enää sen omissa käsissä. Mundo Deportivon mukaan joukkueen ja pelaajien välirikko näkyi jo toimittajien edessä Kroatia-ottelun jälkeen. Tähtihyökkääjä Sergio Agüero oli turhautunut kysymykseeen Sampaolin antamasta kritiikistä joukkuelle.

– Hän saa sanoa, mitä haluaa, Agüero oli todennut Mundo Deportivon mukaan.

Jos Sampaoli laitetaan pois kesken kisojen, niin Mundo Deportivon mukaan Argentiinaa valmentaisi loppukisat maajoukkueen manageri Jorge Burruchaga.

Burruchaga lukeutuu argentiinalaisen jalkapallon legendoihin. Hän pelasi maailmanmestarijoukkueessa vuonna 1986.

Sampaoli oli itse musertunut Kroatia-ottelun jälkeen.

– Murruimme henkisesti, kun Kroatia teki ottelun avausmaalin. Tämä tappio tekee todella kipeää. Tappiomme on minun vastuullani. Minä tein suunnitelman tähän otteluun, Sampaoli summasi.

Argentiinan joukkueen tiedottaja kiisti kuitenkin, että pelaajat haluaisivat Sampaolin pois joukkueesta.

– Se on täysin väärä tieto, luki tiedotteessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

– Kaikki, mitä on sanottu esimerkiksi pelaajien kokouksest tai muusta, ovat väärää tietoa.

Lue lisää:

Neljässä vuodessa MM-finalistista lähelle täyttä katastrofia – tässä kolme syytä Argentiinan uskomattomaan mahalaskuun

Kroatian puolustaja tyrmäsi Argentiinan valmentajan väitteen: “Argentiinan pelaajat itkivät kuin tytöt”

Katastrofi, nöyryytys ja Messi lamassa – näin argentiinalaismediat reagoivat shokkitappioon, joka laittoi MM-kisat katkolle

Jari Litmanen: ”Loistava Kroatia häivytti Kirpun”

Argentiina murtui henkisesti – "Tämä tappio tekee todella kipeää"

Tähdet pelaavat omaan pussiin, valmentaja vaahtoaa taukoamatta ja nurmella makaavaa vastustajaa potkitaan – edes Messi ei auta, kun Argentiinan joukkue on täysin sekaisin: "Täytyy ihmetellä ammattipelaajien käyttäytymistä"

Kommentti: Kroatian nero sai Messin näyttämään hölmöltä – Luka Modricin täydellinen näytös oli jalkapalloa kauneimmillaan

Suvereeni Kroatia möyhensi Argentiinan 3-0 – ruma tappio syöksi Messin ja kumppanit lähelle MM-katastrofia

Päivitetty kello 15.22. Lisätty Argentiinan tiedotteen kommentit ja potkujen kiistäminen.

Taksamittaripykäliä viilataan pikavauhtia väljempään muotoon eduskunnassa – uusi ehdotus saa moitteet lakitekstin asiantuntijalta

Taksamittari.

Taksamittaria koskeva lainkohta on poikinut myös kantelun oikeuskanslerille.

Taksamittari.

Uuden liikennepalvelulain voimaantulo on vain muutaman päivän päässä. Siitä huolimatta eduskunta on jo kertaalleen käsitellyt yhden sen keskeisen pykälän muuttamista. Siis ennen kuin laki on tullut voimaan 1. päivä heinäkuuta.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa muuttaa lain 25. pykälän sanamuotoa vastaamaan selvemmin tarkoitustaan. Pykälässä säädetään taksamittareista tai muista välineistä, joita taksien on käytettävä, jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen.

Eduskunnassa jo kertaalleen hyväksytyn lain muotoilun (1. heinäkuuta voimaan tuleva laki) ja ehdotetun muotoilun näet rinnakkain hallituksen esityksen HE86/2018 sivulta 75.

Voimassa olevassa laissa kirjoitetaan taksamittaria vastaavasta mittaustiedon luotettavuudesta sekä tiedon suojauksen tasosta. Uudessa ehdotuksessa sana vastaava on vaihtunut riittäväksi ja laitteet tai järjestelmät teknisiksi käyttöyhteyksiksi.

– Kun aloimme pohtia lain käytännön soveltamista eri viranomaisten kesken, totesimme että sen nykyinen sanamuoto ei ole selvin mahdollinen. Sen takia tulimme yhdessä johtopäätökseen, että täsmennetään lain sanamuotoa toimijoiden oikeusvarmuuden turvaamiseksi. Tarkoitushan ei muutu, mutta halusimme pykälän olevan selvärajainen, hallitusneuvos Laura Eiro Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Riittävä ei riitä lainvalmistelun asiantuntijalle

Lakitekstistä kehutun kirjan kirjoittanut oikeustieteen professori emeritus Matti Niemivuo on hieman eri mieltä sanamuodon selkeydestä.

– Tällaiset sanat, kuten riittävä, ovat aina ongelmallisia lakitekstissä, koska ne ovat niin tulkinnanvaraisia. Minusta pykälän alkuperäinen muotoilu on parempi ja selkeämpi. Saattaisin kehottaa eduskuntaa jopa harkitsemaan uuden muotoilun hylkäämistä.

Niemivuo kertoi näkemyksensä vain tämän yksittäisen pykälän kahdesta eri muotoilusta, ei lakikokonaisuudesta. Lainvalmistelua vuosikymmeniä seuranneena hän huomasi tekstistä myös virheen, jota ei saisi olla eduskuntaan vietävissä esityksissä.

– Huomauttaisin, että sana jollei on pykälässä tavutettu väärin [joll-ei]. Lakipykälissä on aina noudatettava kieliopin mukaista tavutusta [jol-lei].

Esitys 25. pykälän muuttamisesta on läpäissyt eduskunnassa ensimmäisen käsittelyn. Loput käsittelyt pyritään viemään läpi niin, että uusi muotoilu saataisiin voimaan syyskuussa tänä vuonna.

Nopea muutoskäsittely ilman uusia lausuntokierroksia on herättänyt ihmettelyä taksialalla. Liikenne- ja viestintäministeriö on perustellut aikataulua sillä, että muutokset ovat täsmennyksiä.

Trafille valvonnan kokonaisvastuu

Taksamittareita koskevan pykälän lisäksi hallitus esittää muutettavaksi mittalaitelakia siten, että mittarien valvonta keskitetään Liikenne- ja turvallisuusvirastolle, Trafille. Aiemmin taksamittarien valvonta on ollut myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Tukesin tehtävä.

– Todettiin, että toimijoiden ja valvovan viranomaisen kannalta on hankala tilanne, jos samaa asiaa valvoo kaksi viranomaista. On selkeämpää, että sekä varsinainen taksamittari että nämä muut laitteet ovat yhden valvovan viranomaisen vastuulla. Taksamittarien siirrosta Trafin valvottavaksi on myös keskusteltu jo aiemmin, koska niiden valvonta liittyy luontevasti liikennepuolen tehtäviin, hallitusneuvos Eiro perustelee.

Trafi ei ole vielä julkistanut määräyksiä niistä laitteista tai käyttöliittymistä, jotka kelpaavat matkan ja ajan mittaamiseen perustuvaan taksan määrittelyyn. Trafin tehtävä on kuitenkin määritellä, mikä on riittävä mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso näissä laitteissa.

– Trafi on valvova viranomainen tämänkin osalta. Toki se on uudenlaista osaamista vaativa tehtävä, Laura Eiro sanoo.

Taksiliitto kanteli oikeuskanslerille

Liikennepalvelulakia on esitelty muun muassa taksiautoilijoille monissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Taksiliiton mielestä Trafin tilaisuuksissaan käyttämä aineisto on ollut osittain lainvastaista ja siitä syystä liitto on tehnyt Trafista kantelun oikeuskanslerille.

Kantelu on tehty ohjeista, joiden pohjana on taksamittarin osalta sama pykälä, jota juuri ollaan muuttamassa. Oikeuskanslerin virastosta kerrotaan, että kantelusta on lähetetty lausuntopyynnöt. Päätös valmistunee elokuussa.

Eduskunta on saanut keskiviikkona käsiteltäväkseen myös toisen liikennepalvelulain pykälän muutoksen. Sen taustalla on matkailuväen keskuudessa noussut huoli.

Liikennepalvelulakia on valmisteltu vuodesta 2015 lähtien eli kuluvalla hallituskaudella. Lain valmistelu on jaoteltu kolmeen osaan, joista kaksi on nyt saatu lähes valmiiksi. Kolmannen vaiheen lausuntokierros päättyi viime tiistaina.

Mitä huutaa saunafani Japanissa ja miten suomalaisia päätyi natsien äitiyskoteihin? Kun juhannussauna lämpenee, lue jokin näistä jutuista

Japanilainen Iri Kimura, 28, piipahti Takero Shintanin (vas.) teettämässä autosaunassa saunafestivaaleilla.

Juhannusaaton kattaukseen on poimittu makupaloja Ylen sivuilla julkaistuista jutuista.

Japanilainen Iri Kimura, 28, piipahti Takero Shintanin (vas.) teettämässä autosaunassa saunafestivaaleilla.

Keskikesän juhla on käsillä. Ota sen kunniaksi mukava asento riippumatossa, laiturilla tai sohvannurkassa!

Me kokosimme juhannukseksi lukupaketin jutuista, joita on julkaistu alkuvuonna Ylen uutisten nettisivuilla. Jutuissa tapaat japanilaiset himosaunojat, natsien äitiyskotiin päätyneen Suoman, Maltan rahapelifirmojen suomalaisnuoret ja Argentiinassa suomalaista isoäitiään etsivät sisaret. Sekä monia muita ihmisiä maailmalta.

Mukavia lukuhetkiä!

Japanissa keksittiin hyville löylyille sana, jota ei edes suomen kielestä löydy – Löylybuumi loi Japaniin nuorten saunahullujen alakulttuurin

Totonottaaa, hihkuivat miehet Keski-Japanin saunafestivaaleilla kylpytakeissaan. Mitä se tarkoittaa, ja miksi Suomi on kovan luokan japanilaissaunojien eli saunnerien tärkein esikuva?

Hanna Hietala lähti Suomesta puutetta pakoon, mutta Argentiinassa hänet tapettiin – nyt lapsenlapset etsivät Hannaa ja pyytävät Suomea apuun

Argentiinan sotilasdiktatuurin aikana katosi kaikkiaan 30 000 ihmistä. Yksi heistä oli Suomen kansalainen Hanna Hietala. Hänen pojantyttäriensä mielestä nyt on aika selvittää, mitä vuonna 1977 oikein tapahtui.


"Jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä" – Teemu kyllästyi, myi kaiken ja päätyi Maltalle, jonka nettikasinot himoitsevat suomalaista työvoimaa

Piskuinen Maltan saari myöntää toimilupia rahapelifirmoille, joiden toiminta on Suomessa kiellettyä. Työsuhde-etuina niillä on tarjota aurinko ja pulahduslämpöinen Välimeri. Lue jutusta, mitä Teemu Maarela ja muut suomalaiset Maltalla tekevät.


Sota vei Suoman natsien äitiyskotiin – Norjassa piti synnyttää lapsia Saksan rotueliittiin

Suomalaiset eivät olleet natsien ihailemaa "pohjoista rotua" mutta kelpasivat sodan lopulla saksalaisten äitiyskoteihin. Suoman tytär Helena kertoi äitinsä tarinan Ylelle vuosikymmeniä myöhemmin.

"Mun mökki täynnä horoja, ne heiluttaa pebaa" – Nämä sanat olivat liikaa Kiinan johdolle, ja yhtäkkiä rap katosi televisiosta

Katso tavanomaisesta poikkeava kuva- ja videojuttu kiinalaisräppäri Gaista, josta tosi-tv-ohjelma teki supertähden – kunnes kaikki muuttui.

Kolumbian takamailta löytyy Finlandia, jossa huumebisnes kukoistaa – "Aseryhmät ovat siellä, missä raha liikkuu"

Vasemmistolaisten Farc-sissien valtakausi päättyi Kolumbian maaseudulla. Nyt "lopun maassa" eletään huumeliigan komennossa. Kävimme alkuvuonna Kolumbiassa, jossa uusi presidentti haluaa nyt muuttaa historiallista rauhansopimusta.


Yle tapasi pohjoiskorealaisen loikkarin, joka katsoo kisoja Soulissa – ja pelkää, että olympiarauha onkin vain pohjoisen juoni

Koreoiden suhteissa on tapahtunut viime kuukausina paljon. Talviolympialaisten aikaan loikkari Lee antoi Ylelle haastattelun, jossa hän epäili Pohjois-Korean aikovan jopa vallata Etelä-Korean.


Inge ja Jørgen laittoivat roponsa tuulivoimaan, ja nyt Tanskan ekosaari houkuttelee nuoria perheitä – "Voimala lakkaa ärsyttämästä, kun se tietää rahaa"

Tanskalainen Samsøn saari muuttui hiilineutraaliksi, ja vihreä imago vetää entiseen muuttotappiokuntaan uusia asukkaita. Mutta miksi menestysreseptiä ei ole kopioitu, vaikka siitä ollaan kiinnostuneita Ahvenanmaalla asti?

Suomalaista black metal -sarjakuvaa lukevat nyt sadat tuhannet ympäri maailmaa – "Kun inasen söpistelee, se riittää kontrastiksi piikkien kanssa"

JP Ahonen sarjakuvataiteilija

Black metal -sarjakuva kuvaa koomisesti okkultistisen lapsiperheen arkea.

JP Ahonen sarjakuvataiteilija

Kolme vuotta sitten tamperelainen JP Ahonen paloi loppuun. Sarjakuvista Villimpi Pohjola, Perkeros ja Puskaradio tunnettu Ahonen käveli useina päivinä työhuoneelleen Tampereen keskustassa ja oli täysin lukossa – kaikki oma tekeminen tuntui surkealta.

Niihin aikoihin hän piirsi muistivihkonsa kulmaan pienen, puolitoista senttimetriä korkean hevarin, jonka kasvot oli maalattu mustavalkoisiksi ja joka potkiskeli pääkalloa. Sen seurauksena syntyi pilapiirros, jossa yksi hevari luulee toisen paidalla olevaa oksennusta bändilogoksi. Tavoitteena oli tyhjentää pää paineista ja harjoitella nopeasti tekemistä.

– Improvisoin piirroksen rykäistäkseni vain jotain pihalle. Kirjoitin jo silloin kuvan alle hashtagin Belzebubs tietämättä, että siitä tulee sarja.

Nyt näihin hahmoihin perustuvaa Belzebubs-sarjakuvaa seuraa Facebookissa lähes neljännesmiljoona ihmistä viikoittain. Ensi vuonna muun muassa Yhdysvalloissa julkaistaan 120-sivuinen Belzebubs-kirja.

Lukijat Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Meksikossa

Belzebubs kertoo okkultistisen black metal -perheen arjesta. Suomessa sarjakuva on vielä kovin tuntematon. Tämä selviää vaikkapa yhteisöpalvelu Facebookin tilastoja katsomalla: Sivuston mukaan pelkästään Yhdysvalloissa Belzebubsilla on seuraajia 50-kertainen määrä ihmisiä verrattuna Suomeen – Suomessa seuraajia on pari tuhatta, Yhdysvalloissa reilut sata tuhatta.

Printtimediaan sarjakuvia tehnyt Ahonen onkin nyt löytynyt yleisönsä verkosta ja Suomen ulkopuolelta. Suosio on ollut niin suurta, että Ahonen on ottanut taukoa 15 vuotta viikottain Tampereen Aamulehdessä julkaistusta Villimpi Pohjola -sarjakuvasta.

– Alussa yleensä istuin työpäivän jälkeen keittiön pöydän ääressä kun olin saanut muksun nukkumaan ja piirsin stripin. Nappasin yleensä kännykällä kuvan ja tuuppasin nettiin.

Nyt Ahonen piirtää ja julkaisee viikottaisen Belzebubs-sarjakuvan työhuoneellaan Tampereen keskustassa, minkä jälkeen hän seuraa reaktioita somessa ja kommentoi lukijoiden palautteita. Internet tarjoaa myös vaihtoehtoja tyylikokeiluille: osa stripeistä on animoituja.

Belzebubsin perheen seikkailuja seurataan somessa hieman kuin tv-sarja Frendien kaltaista sitcomia. Kun kesäkuussa sarjakuvassa black metal -perheen tytär pussasi ihastustaan, tuhannet jakoivat stripin sosiaalisessa mediassa.

– Hyvin absurdilta se tuntuu. Jengiä on ympäri maailmaa, henkilökohtaisia viestejä tulee vaikkapa Guatemalasta.

Ahonen teki heti ensimmäisen sarjakuvansa englanniksi. Yhdysvaltojen lisäksi Belzebubsia luetaan etenkin Brasiliassa, Meksikossa ja Italiassa. Terapiaprojektista on tullut Ahosen suosituin sarjakuva. Nyt uudet stripit sosiaalisessa mediassa kirvoittavat tuhansia tykkäyksiä.

Konttori-sarjan black metal -versio

Mikä black metal -aiheessa viehättää satoja tuhansia? Tässä pikatiivistys genrestä: Musiikkisuuntaus alkoi Venom-yhtyeen Black Metal -albumista (1982), joka naitti metallin okkultismiin: levyn yhdessä kappaleessa matkustetaan helvettiin, toisessa hautaudutaan elävältä ja kolmannessa noustaan kuolleista, ja kaikki metallin saattelemana. Tästä seurasi myöhemmin etenkin pohjoismaissa buumi – musiikkilajia tekivät tunnetuksi esimerkiksi norjalaiset Mayhem ja Immortal.

– Black metal liitetään piikkeihin, mustaan pukeutumiseen ja saatananpalvontaan. Kun inasen söpistelee, se riittää kontrastina, Ahonen sanoo.

Ahonen tekee sarjakuvallaan metalligenrelle sen, minkä Ricky Gervais ja Stephen Merchant tekivät toimistomaailmalle Konttori-tv-sarjassa: Konttori ja Belzebubs näyttävät aiheensa arkisuudessaan hymyilyttävänä ja koomisena. Sosiaalisen median kautta Ahosen Belzebubs on löytänyt myös sen yleisön, joilla on ehkä omakohtaistakin kokemusta kasvomaaleista.

– Ne jotka kommentoivat ja ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa ovat ihan laidasta laitaan. Joukossa on kolmekymppisiä perheenäitejä ja lateksigootteja, kaikkea mahdollista.

Ahonen yhdistää pehmeän arjen ja äärimmäisen vakavan musiikkilajin toisiinsa lempeästi tavalla, joka ei kieli naureskelusta, mutta ei myöskään putkinäköisestä fanituksesta.

Tässä muutama esimerkki sarjakuvan tyylistä: Ahosen yhdessä stripissä bändikaveri auttaa toista pukeutumaan niitteihin, kunnes ihosta ei näy muuta kuin peukalot. "LISÄÄ", kuuluu piikkien alta.

Toisessa stripissä black metal -mummo paheksuu pyhäkoulupukuun pukeutunutta lapsenlastaan. ”Hän oli ennen niin mukava poika”, mummo tuhahtaa, viitaten ilmeisesti aikaan ennen uskonnollista heräämistä.

Viime aikoina metallia sivuava komediaviihde on ollut hieman jopa tapetilla. Vähän vastaavalla tavalla Ahosen kanssa black metal -kuvastoa käyttää esimerkiksi Teemu Niukkasen ohjaama lyhytelokuva Saatanan kanit, joka sai suomalaiselokuvalle poikkeuksellisen esityksen arvostetuilla Sundance-elokuvafestivaaleilla. Synkkä komedia kertoo perheestä, jonka naapuriin muuttaa hyväntuulinen mustavalkoisin kasvomaalein koristautunut satanistiperhe, ja se on katsottavissa Yle Areenassa.

Hevibändin autoreissusta kertova veijarikomedia Hevi reissu sai myös ensi-iltansa tänä vuonna, ja myös se luottaa hevillä hauskuuttamiseen.

Ahosen mukaan hän on kuunnellut black metalia jo tamperelaisena teininä, mutta on päässyt musiikkilajiin todellisuudessa sisään sarjakuvan myötä.

Musiikkilaji onkin ottanut Belzebubsin omakseen. Etenkin Helsingissä Belzebubs-perheen arkea on voinut nähdä metallifestivaali Tuskan julisteissa, jotka ovat Ahosen tekemiä.

Terapiatyöstä tuli päivätyö

Sarjakuva lähti työuupumuksesta ja siitä Ahonen ei ole selvinnyt täysin vieläkään.

Pahimmillaan tekeminen oli noin puolen vuoden aikana. Pitkittyneestä työstressistä kehittyvän uupumuksen erityispiirteitä on usein väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto.

Hän ei esimerkiksi missään vaiheessa pitänyt taukoa töistä kuvittajan töistä. Ahosen mukaan uupumus laukesi osin pikkutarkasti piirretyn Perkeros-sarjakuvaromaanin (2013) myötä, joka kertoo pakkomielteiseisesti musiikkiin suhtautuvastam Perkeros-bändin jäsenestä. Kirja oli sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana.

– Ehkä se on ollut alun alkujaankin varjopuoli tässä ammatissa, mutta se sai isommat mittasuhteet ja pakotti totaaliseen kipsiin se loppuun palaminen.

Ahonen ei usko, että välttämättä koskaan pääsee irti työuupumuksesta, vaikka Belzebubs on auttanut sen hallitsemiseen.

– Ei siitä edelleenkään ole täysin vielä toipunut. En usko, että välttämättä jatkossa on koskaan sellainen tilanne, jossa voisin sanoa, että nyt hommat pelittää tosi hienosti.

Miltä se tuntuu, että harjoitteena ja terapiatyönä syntynyt Belzebubs muuttuu päivätyöksi?

– Sarjakuvan luonne on muuttunut tosi paljon, mutta ehkä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan se ei tunnu kurjalta. Pystyn yhdistämään siinä kaiken minkä olen oppinut strippisarjakuvasta ja pitkästä tarinankerronnasta. Se tuntuu mielekkäältä.

Maatilojen määrä laskee kuin lehmän häntä: maataloustukea hakeneiden määrä putosi ensimmäisen kerran alle 50 000:n

lato peltomaisemassa

Luopuvien maatilojen määrä ei tarkoita automaattisesti peltoalan vähenemistä.

lato peltomaisemassa

Suomalaisten maatilojen määrä putoaa kuin se kuuluisa lehmän häntä. Maaseutuviraston ennakkotietojen mukaan viljelijätukea on hakenut tänä vuonna runsaat 49 500 tilaa, mikä on lähes 1 300 vähemmän kuin vuosi aiemmin.

Ensimmäisen kerran hakijoiden määrä on pudonnut alle 50 000. Pohjois-Savon MTK:n aluepäällikkö Sirpa Lintusen mukaan kyseessä on pitkän ajan trendi.

– Tuen hakijoita on joka vuosi vähemmän kuin aikaisemmin.

Viljelijät eivät halua lopettaa paha maku suussa?

Hakijoiden määrät vaihtelevat maakunnittain. Esimerkiksi Pohjois-Savossa hakijoita oli ennakkotietojen mukaan runsaat 3 500, mikä on vain muutamia kymmeniä vähemmän kuin vuosi aiemmin.

– Olemme keskellä ohjelmakautta, jolloin ei tule suuria muutoksia. Viljelijöiden on silloin helpompi jatkaa, Sirpa Lintunen tulkitsee.

Lintusen mukaan saattaa olla myös niin, etteivät viljelijät halua lopettaa paha maku suussa.

– Viime vuosi oli katastrofaalisen huono.

Isompaa pudotusta uumoillaan uuden rahastokauden alkaessa

EU:n uutta ohjelmakautta alettiin toteuttaa uusin ehdoin vuonna 2015, mikä näkyy maaseutuviraston viljelijätukiyksikön johtajan Hannele Sankarin mukaan myös tukihakua koskevissa tilastoissa.

– Pudotus 2014–2015 on selvästi isompi kuin muiden vuosien välillä.

Sirpa Lintunen arvelee, että seuraava isompi muutos on odotettavissa silloin, kun uusi rahastokausi alkaa. Silloin muuttuvat niin tuen ehdot kuin niiden määräkin.

– Nykyinen rahastokausi päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta jo nyt puhutaan siitä, että uusi rahastokausi saattaisi alkaa vasta vuonna 2023.

Kehitys haasteellinen myös etujärjestölle

Viljelijöiden määrän väheneminen ei tarkoita automaattisesti peltoalan vähenemistä. Lintusen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa tilat, jotka lopettavat tuotannon, vuokraavat tai myyvät pellon toisille viljelijöille.

Lintusen mukaan tilanne asettaa haasteita myös tuottajien etujärjestölle.

– Yhä vähemmällä ihmisjoukolla on suoraa kokemusta viljelystä. Meidän pitää pystyä viestimään maataloudesta entistä tehokkaammin.

Neljässä vuodessa MM-finalistista lähelle täyttä katastrofia – tässä kolme syytä Argentiinan uskomattomaan mahalaskuun

Argentiinan joukkue oli pettynyt

Argentiina taisteli vielä neljä vuotta sitten maailmanmestaruudesta Saksaa vastaan. Venäjän MM-kisoihin mennessä moni asia on kuitenkin muuttunut. Yle Urheilu esittelee kolme syytä, miksi Argentiinan suunta on mennyt nopeasti alaspäin.

Argentiinan joukkue oli pettynyt
null

Rasmus Dahlin voi nostaa NHL:n pohjamutiin jumittuneen Buffalo Sabresin loistoon, Ristolainen kannattaa joukkueen uudistumista: "En jaksa enää yhtään tuollaisia kausia, joita tähän asti on ollut"

Rasmus Dahlin

Buffalo Sabresin suuri toivonpilkahdus on tämän kesän ykkösvaraus ja huippulupaava Rasmus Dahlin, jolta Rasmus Ristolainenkin odottaa paljon.

Rasmus Dahlin

Buffalo Sabresilla on menossa seurahistoriansa synkin putki. Joukkue on jäänyt seitsemänä edellisenä vuotena ulos pudotuspeleistä ja viiden viime kauden aikana Sabres on sijoittunut kolmesti koko NHL:n viimeiseksi.

Nyt Sabres on saamassa hieman balsamia haavoihin, kun se pääsee varaamaan ensimmäisenä tämän kesän NHL:n varaustilaisuudessa. Edellisen kerran Sabres on varannut ensimmäisenä vuonna 1987. Toki tuon jälkeenkin seura on päässyt varaamaan lupauksia itselleen ensimmäisten joukossa.

Tänä vuonna ensimmäinen varausvuoro tarkoittaa käytännössä huippupuolustaja Rasmus Dahlinin saamista.

Sabresin ainoa suomalaispelaaja, puolustaja Rasmus Ristolainen on heikon kauden jälkeen yrittänyt unohtaa jääkiekon, eikä varaustilaisuus ole ollut mielessä. Ykkösvaraus on kuitenkin seuralle tärkeä asia siinä, että kelkka viimein kääntyisi.

Ristolainen sanoo, että ykkösvarauksen myötä joukkueeseen tulee varmasti huippupelaaja, kenet ikinä seura varaakaan. Todennäköisin vaihtoehto on Dahlin.

– Dahlinia odotan innolla, jos hänet meille otetaan. Hienoa olisi päästä pelaamaan huippulupaavan pelaajan kanssa.

Sabres ja Ristolainen tarvitsevat muutenkin joukkueeseen huippuapuja, jotta viime kauden kaltaisia pettymyksiä ei tarvitsisi enää kokea.

– Jos saisi 20 Connor McDavidia tai Sidney Crosbya, se olisi unelmatilanne, Ristolainen naurahtaa Yle Urheilulle.

Ruotsalaispuolustaja Dahlin on huippulupaava pelaaja. Hän saattaa olla tulevaisuudessa Connor McDavidin kaltainen tähti, joka nostaa omilla yksilösuorituksillaan joukkueenkin korkealle.

– Dahlinin kanssa emme voi ainakaan huonompaan suuntaan mennä. Hänestä on varmasti apua.

"Jotain vaihtuvuutta pitää tulla suuntaan tai toiseen"

Ristolainen on pelannut Sabresissa viisi kautta. Tuona aikana joukkueella on ollut kolme eri päävalmentajaa. Urheilujohtajia on ollut kaksi. Nykyinen johtaja Jason Botterill korvasi Tim Murrayn toukokuussa 2017.

Heikkoon menestykseen Ristolainen ei keksi enää muuta syytä kuin pelaajat, sillä muut toimihenkilöt on vaihdettu vähintään kerran viime vuosien aikana.

– Pelaajista menestys on kiinni. Me johtavat pelaajat emme ole olleet parempia kuin vastustajan johtavat pelaajat.

Ristolainen on itse sen kannalla, että joukkue rakennettaisiin uudelleen. Häntä ei haittaisi, vaikka kokoonpanoa ravisteltaisiin kovastikin ennen ensi kautta.

– Jotain vaihtuvuutta pitää tulla suuntaan tai toiseen. Viime kausi näytti, etteivät pudotuspelit olleet lähelläkään. Kesä ja aika näyttävät, millainen nippu meillä on.

Täysin toivottomalta tilanne ei näytä tulevaisuudessa.

Sabresilla on monta potentiaalista, nuorta pelaajaa, joista voi tulla lähivuosina isoja tähtiä NHL:ssä. Dahlin on tästä sikermästä kirkkain, mutta myös hyökkäykseen on tulossa mainioita apuja.

Viime kesänä varattu Casey Mittelstadt ihastutti vuodenvaihteessa nuorten MM-kisoissa ja pääsi pelaamaan viime kauden lopussa jo kuusi ottelua Sabresissa tehoin 1+4=5. Vuonna 2016 varatussa Alexander Nylanderissa on paljon potentiaalia, mutta tähän asti ruotsalainen on pelannut lähinnä AHL:ssä.

– Paperilla tulevaisuus näyttää hyvältä. Tosin mielestäni joukkue ei näyttänyt paperilla mitenkään huonolta viime vuonnakaan.

– Toivottavasti mahdollisimman nopeasti kaikki tämä potentiaali alkaa näkyä joukkueessa. En jaksa enää yhtään tuollaisia kausia, joita tähän asti on ollut. Ne ovat henkisesti niin raskaita, Ristolainen sanoo.

Suomalaisia Sabresiin on tyrkyllä tulevina vuosina. Maalivahti Ukko-Pekka Luukkonen teki vastikään tulokassopimuksen seuran kanssa, mutta pelaa vielä ensi kauden Suomessa. Lupaava puolustaja Oskari Laaksonen pelannee ensi kaudella SM-liigassa Ilveksen riveissä, mutta on vielä ilman sopimusta NHL:ään.

Maalivahtitilanne on ollut viime aikoina yksi kysymysmerkki Sabresin kokoonpanossa. Luukkosella on erinomaiset mahdollisuudet nousta Buffalossa vastuunkantajaksi, mikäli kehitystä tapahtuu edelleen.

Rämpimisen jälkeen vain pudostuspelit riittävät

Viime kaudella Ristolainen teki jälleen mukavasti pisteitä: 6+35=41. Tehot oikeuttivat viidenteen sijaan Sabresin sisäisessä pistepörssissä.

Plus-miinus-tilasto oli lähes koko Sabresin joukkueen osalta surullista luettavaa. Ristolaisen teholukema oli pakkasella 25 pykälän verran.

– En ole yhtään tyytyväinen viime kauteen. Kausi oli aivan umpisurkea joukkueelta. Kun pelaa paljon, pitäisi pystyä auttamaan joukkuetta enemmän.

Ristolainen on treenannut alkukesän Suomessa. Puolustaja on kuntoutunut hyvin loppukaudesta vaivanneesta pienestä loukkaantumisesta, eikä siihen lopulta tarvittu leikkaushoitoa.

Kesätreenien tavoitteena on kehittää itseään yhä enemmän, jotta Ristolaisesta olisi enemmän apuja joukkueelle.

– Olemme rämpineet monta kautta putkeen ja vaihtaisin kaikki omat pisteeni joukkueen pisteisiin. En lähde ketään muuta syyttämään kuin itse katsomaan peiliin.

Tulevalla kaudella Ristolainen haluaa nähdä Sabresin pitkästä aikaa pudotuspeleissä.

Ristolainen on päässyt pelaamaan kevään parhaita pelejä viimeksi kaudella 2013–14 AHL-joukkue Rochester Americansissa viiden ottelun verran. Tätä ennen hän on pelannut pudotuspeliotteluita kasvattajaseurassaan TPS:ssä.

– Uskon, että NHL:n pudotuspelit olisivat sellaisia, joissa itse olisin varmasti parhaimmillani. Huippuotteluita ja hieno tunnelma.

Vaikka Ristolainen on joukkueen tuulettamisen kannalla, hän haluaisi itse pelata vielä Buffalossa. Suomalaispuolustaja on viihtynyt hyvin Buffalossa ja haluaisi olla mukana palauttamassa joukkuetta pudotuspelijoukkueeksi.

– Haluaisin nostaa Sabresin pois pohjalta. Se on tosi iso haaste.

Lue myös:

Buffalo Sabres kiinnitti Ukko-Pekka Luukkosen – maalivahti jatkaa HPK:ssa ensi kaudella

Kärppien huippulupaus teki NHL-testileirin kovimman tuloksen penkkipunnerruksessa – seurapomot kyselivät Patrik Laineen suosimasta videopelistä

Peräti 25 NHL-seuraa haastatteli tällä viikolla superlupaus Kotkaniemeä – klassinen kuvatehtävä hämmensi kiekkoilijan täysin: "Oli kyllä omituisia kysymyksiä"

Pikkuleijonien MM-kultasankari joutui jättämään NHL-testileirin sairastelun takia väliin – kolme suomalaispelaajaa mukana huippulupausten rääkissä

Ruotsin superlupaus vahvasti ehdolla NHL:n ykkösvaraukseksi, Kotkaniemi noussut listauksissa kohisten: "Dahlin on omassa luokassaan"

Buffalo saa varata ensimmäisenä kesän draftissa, Carolinalla arpaonnea

Lapseni pelkää Yhdysvaltoihin matkustamista, kertoo Meksikossa asuva yhdysvaltalainen äiti

Yhdysvaltalainen äiti Jennifer Joyce ja meksikolainen isä Gilberto García vaativat perheiden pitämistä yhdessä lastensa 9-vuotiaan Mateon ja 7-vuotiaan Olivian kanssa.

Kahden kulttuurin perheessä Trumpin siirtolaispolitiikka aiheuttaa surua, raivoa ja häpeää.

Yhdysvaltalainen äiti Jennifer Joyce ja meksikolainen isä Gilberto García vaativat perheiden pitämistä yhdessä lastensa 9-vuotiaan Mateon ja 7-vuotiaan Olivian kanssa.

México, Meksiko

– Eilen kun luin netistä uutisia, tyttäreni näki kuvan häkissä itkevästä lapsesta ja kysyi, mistä oli kyse. Kun selitin hänelle Yhdysvaltojen rajalla tapahtuvasta perheiden erottamisesta, hän pelästyi, tehdäänkö meillekin noin kun menemme kesälomalle Yhdysvaltoihin.

Jennifer Joyce, Meksikossa asuva yhdysvaltalainen kahden lapsen äiti, on tullut perheineen Yhdysvaltojen suurlähetystölle osoittamaan mieltään Trumpin hallinnon harjoittamaa siirtolaispolitiikkaa vastaan.

Joycen meksikolainen mies Gilberto García on itse kokenut siirtolaisuuden lapsuudessaan 1980-luvulla, jolloin raja ylitettiin aavikon sijaan kaupungissa vaaratta.

– Kun olin kolmevuotias, vanhempani ja minä ylitimme laittomasti Yhdysvaltojen rajan. Vanhempani tekivät Yhdysvalloissa kovasti töitä neljän vuoden ajan. Sen ansioista he pystyivät antamaan lapsilleen paremman elämän ja koulutuksen, García kertoo.

Muutaman vuoden jälkeen Garcían äiti päätti, että haluaa kasvattaa lapsensa Meksikossa, joten perhe palasi Yhdysvalloista.

Nyt Garcían ja Joycen omat lapset ovat sekä Meksikon että Yhdysvaltojen kansalaisia.

– Yritämme kasvattaa lapsemme olemaan ylpeitä kummastakin kansallisuudestaan. Tällä hetkellä Trump tekee sen erittäin vaikeaksi, García puhahtaa.

Vaikka presidentti Donald Trump allekirjoitti keskiviikkona määräyksen perheiden pitämisestä yhdessä, Joyce pitää tilannetta yhä huolestuttavana.

– Yli 2000 lasta on yhä erotettuina vanhemmistaan, joista osa on jo karkotettu Guatemalaan tai Hondurasiin. Sen ajatteleminen on todella ahdistavaa. Perheiden yhdistämiseksi ei ole suunnitelmaa, ja sen täytyy kestää ainakin kuukausia, Joyce pohtii.

Garcían mielestä Yhdysvalloissa siirtolaiset on laitettu syntipukiksi, kun muut ongelmat ovat liian vaikeita ratkaistaviksi. Myöskään hän ei ole vakuuttunut Trumpin määräyksestä perheiden yhdistämiseksi.

– Trumpin määräys johtaa ainoastaan kokonaisten perheiden vangitsemiseen. Joyce miettii rajalle saapuvien vanhempien tekevän juuri sen, mitä hyvät vanhemmat kaikkialla maailmassa tekevät.

– He yrittävät antaa lapsilleen paremman elämän tai pelastaa lapsensa väkivallalta. Jokainen yhdysvaltalainen vanhempi toimisi samoin samoissa olosuhteissa. Äitinä, kuvat häkeissä olevista lapsista särkevät sydämeni. Yhdysvaltalaisena, Meksikossa asuvana, häpeän syvästi hallitukseni toimia, Joyce huokaa.

Haastattelun lopuksi 7-vuotias Olivia García ilmoittaa haluavansa myös kertoa mielipiteensä.

– Toivoisin, ettei Trumpilla olisi valtaa tehdä tällaista lapsille. Minä olen todella surullinen näiden lasten puolesta. En tiedä, mitä tekisin ilman isää ja äitiä, sanoo García, ja nojaa isänsä olkapäähän.

Lue myös:

Joukko Yhdysvaltain osavaltioita aikoo haastaa Trumpin hallinnon oikeuteen siirtolaisten kohtelun takia

Mitä tapahtuu Yhdysvaltojen erottamille siirtolaisperheille ja pidätetäänkö jatkossa lapset vanhempiensa kanssa? Näihin 5 kysymykseen maailma odottaa vielä vastauksia

Perheiden hajottaminen rajalla loppuu, mutta Yhdysvaltain siirtolaispolitiikassa riittää ratkaisemattomia kysymyksiä

Katastrofi, nöyryytys ja Messi lamassa – näin argentiinalaismediat reagoivat shokkitappioon, joka laittoi MM-kisat katkolle

Argentiinan fanit olivat järkyttyneitä Moskovan fanialueella.

Argentiinalaismedian kritiikki jalkapallomaajoukkuettaan kohtaan oli kovaa sen jälkeen, kun Argentiina oli hävinnyt jalkapallon MM-kisoissa Kroatialle lukemin 0–3.

Argentiinan fanit olivat järkyttyneitä Moskovan fanialueella.

Argentiinalaismediat ovat ryöpyttäneet rajusti jalkapallomaajoukkuettaan Kroatialle kärsityn 0–3-tappion jälkeen.

Tappio oli Argentiinalle suurin 60 vuoteen MM-kisojen alkulohkossa. Samalla joukkueen mahdollisuudet pudotuspeleihin murenivat lähes täysin. Islanti-tasapelin jäljiltä Argentiinalla on vielä mahdollisuudet viimeisessä alkulohkopelissään Nigeriaa vastaan, mutta jatko ei ole enää täysin omissa käsissä. Islannilla on mahdollisuus kiriä kolme pistettä edelle voitolla Nigeriasta perjantaina.

Sanomalehti Clarin otsikoikin juttunsa näyttävästi verkkosivuillaan.

– Katastrofi Kroatiaa vastaan. Argentiina petti ja on matkalla ulos MM-kisoista, Clarin näpäytti.

La Nacion oli samoilla linjoilla.

- Kroatia teki Argentiinan naurunalaiseksi. Argentiina vaaransi jatkonsa kisoissa, La Nacion otsikoi.

Infobae-verkkosivusto oli kovemmalla tykityksellä liikkeellä.

– Nöyryytys, Infobae tiivisti ottelun.

Argentiinan supertähden Lionel Messin pelaamiseen otti kantaa puolestaan tv-kommentaattori Diego Latorre. Ennen Venäjän kisoja povattiin, että Messillä on nyt viimeinen mahdollisuus ottaa kirkkain kruunu myös maajoukkuepaidassa. 30-vuotias Messi on saavuttanut kaiken seurajoukkuepaidassa, mutta maajoukkueessa on ollut hiljaista.

– Messi oli lamassa. Hän oli pois tahdista, Latorre kuvaili.

Argentiinan suuri antisankari Kroatia-ottelussa maalivahti Willy Caballero. Hänen epäonnistuneen avauksensa jälkeen Kroatian Ante Rebic pääsi tekemään joukkuelleen avausmaalin. Olé-lehti revittelikin sanaleikkiä Caballeron sukunimestä. Caballero tarkoitta myös ritaria.

– Kärsimyksen ritarit, Olé kuvaili Argentiinan joukkuetta.

El Diá hämmästeli, missä oli Argentiinan joukkuehenki.

– Pettymys: Argentiina ilman peliä ja sielua on kuilun partaalla, El Diá otsikoi.

Neljä vuotta sitten MM-finaalissa Argentiinan riveissä pelannut puolustaja Pablo Zabaleta oli myös järkyttynyt maajoukkueen esityksestä.

– En muista tällaista esitystä. Joukkue näytti niin surkealta. He olivat ennalta arvattavia. Argentiinan joukkue ei luonut mitään, Zabaleta tylytti BBC:llä.

– Argentiinassa ihmiset ovat varmasti nyt vihaisia. Näiltä pelaajilta odotetaan enemmän. Ihmiset olivat niin innoissaan näistä MM-kisoista. He eivät hyväksy tätä.

Lue lisää:

Suvereeni Kroatia möyhensi Argentiinan 3-0 – ruma tappio syöksi Messin ja kumppanit lähelle MM-katastrofia

Tähdet pelaavat omaan pussiin, valmentaja vaahtoaa taukoamatta ja nurmella makaavaa vastustajaa potkitaan – edes Messi ei auta, kun Argentiinan joukkue on täysin sekaisin: "Täytyy ihmetellä ammattipelaajien käyttäytymistä"

Jari Litmanen: ”Loistava Kroatia häivytti Kirpun”

Argentiina murtui henkisesti – "Tämä tappio tekee todella kipeää"

Liikenne sujuu nelostiellä normaalisti

Poliisi

Ketjukolarin aiheuttivat poliisin mukaan liian pienet turvavälit.

Poliisi

Kuuden auton ketjukolarin raivaustyöt nelostiellä ovat päättyneet ja liikenne sujuu normaalisti.

Onnettomuus tapahtui alkuiltapäivästä 1,5 kilometriä Kujalan liittymästä etelään.

Kaksi autoista pystyi jatkamaan matkaansa, neljään tuli vaurioita ja ne hinattiin pois kolaripaikalta. Onnettomuuteen oli osallisina yhteensä 19 henkilöä. Heistä 2 henkilöä vietiin sairaalaan tarkistuttamaan vammojaan. Vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.

Liian pienillä turvaväleillä oli poliisin mukaan osuutta onnettomuuden syntymiseen.

“Olen mökeistä hiukan kateellinen suomalaisille” – Bruce Oreck ja kolme muuta Suomeen muuttanutta kertoo, mikä pohjoisessa kesänvietossa ihmetyttää

Bruce Oreck

Joku hämmästyy alastomuutta, toinen kummeksuu järjestelmällisyyttä. Perulaisen juhannuksen erikoisruoka on marsu.

Bruce Oreck

Suomessa lomakausi on pyhä, ja sen ehdottomuus voi hämmästyttää tottumatonta. Suomalainen luonteenlaatu myös elää sään mukana. Neljä Suomeen muuttanutta kertoi Ylelle, miltä suomalainen kesänvietto näyttää.

“Luontosuhteen ylistys”

Juhannus on Yhdysvaltain entisen suurlähettilään Bruce Oreckin näkökulmasta suomalaisen luontosuhteen ylistys. Alkuun Suomen kesämeiningissä oli myös nikottelemista.

– Mökkeilyn ymmärtäminen oli hiukan hankalaa. Ihmiset suuntaavat keskelle ei mitään paikkoihin, joissa on paljon hyttysiä ja ulkohuussi, mutta ei juoksevaa vettä. Nyt vuosien jälkeen se tuntuu täysin järkeenkäyvältä, Oreck muistelee Ylen haastattelussa.

Suomalaisten läheinen luontosuhde on vakuuttanut Oreckin. Hän näkee siinä vastapainon nykymaailman hektisyydelle ja kiireelle.

– Kehittyneessä maailmassa vikana on se, että ihmiset ovat täysin irti luonnosta. He kävelevät betonilla, tähtiä ei näy kaupungin valojen tai saasteiden takia.

– Suomalaiset presidentistä siivoojaan menevät menevät mielellään metsään. Se on Suomen vahvuus.

Yhdysvalloissa mökeiltä edellytetään Oreckin mukaan samoja mukavuuksia kuin muiltakin asunnoilta. Siihen nähden suomalainen mökkikulttuuri voi vaikuttaa turhankin luonnonläheiseltä. Oreck on kuitenkin oppinut arvostamaan sitä.

– Nykyään olen mökeistä jopa hiukan kateellinen suomalaisille. Kun ajelen maaseudulla, huomaan ajattelevani, että tuo olisi hyvä paikka mökille.

Usein naureskellaan, että Suomi menee juhannuksena kiinni: ihmiset katoavat vaalimaan luontosuhdettaan mökeilleen ja synnyinseuduilleen. Oreck näkee juhannuksena alkavissa pitkissä lomissa arvovalinnan.

– Kun muualla maailmassa edelleen tehdään asioita, pitkä kesätauko ei tietysti ole hyväksi kilpailukyvylle. Pitkä loma kertoo siitä, mitä suomalaiset pitävät tärkeänä. Töitä on aina, mutta ei kesäpäiviä, joina nauttia luonnosta.

Yhdysvalloissa vastaava ei olisi mahdollista. Kun Oreck oli nuori juristi, hänellä oli vain kymmenen päivää lomaa vuodessa. Niitä ei ollut mahdollista pitää yhteen putkeen.

– Jos kaikki kymmenen päivää pitäisi kerralla, pomo toteaisi, että ‘kas, olit kymmenen päivää poissa eikä kukaan kaivannut’. Siinä menisi helposti työpaikka.

Koko Suomea ei hänestä kuitenkaan kannattaisi sulkea juhannuksena. Matkailun kannalta Oreck näkee kesärituaaleissa kehittämisen paikan.

– Käytätte paljon voimianne houkutellaksenne turisteja tänne. Kun he tulevat, suljette koko maan.

– Pitäisi ymmärtää, että kun turistit tulevat, he eivät halua törmätä suljettuihin kauppoihin tai ravintoloihin. Palkatkaa vaikka joitakuita muita tai muuttakaa työlakeja.

Oreck kertoo myös suosikkinsa suomalaisen kesäkeittiön antimista.

– Pidän kovasti korvasienistä ja marjoista. Kesä on lyhyt ja aurinko intensiivinen, joten kasvit ovat varmaankin sopeutuneet kasvamaan nopeasti. Marjat maistuvat paljon voimakkaammin kuin missään muualla. On melkein kuin parfyymia söisi.

Tänä vuonna juhannus ei tarjoa Oreckille hengähdystaukoa. Tie vie järvimaisemien sijaan New Yorkiin.

– Rentouttavan ja hiljaisen sijaan minulla on kaoottista ja hullua tänä vuonna, Oreck naurahtaa.

Ranskalainen yllättyi mökkipäivän järjestelmällisyydestä

Etelä-Ranskassa suunnataan mökeille siinä missä Suomessakin. Mökit sijaitsevat usein lomakylämäisissä oloissa ja iso osa niistä on vuokramökkejä, kertoo Ranskan instituutissa työskentelevä kieliasiainattasea Marie-Laure Lions-Olivieri.

Mökkikulttuureissa on kuitenkin selkeitä eroja. Suomalaisessa mökkikulttuurissa yllätti järjestelmällisyys.

– Ranskassa asiat tapahtuvat spontaanimmin, ikään kuin järjestyvät itsestään. Suomessa asiat tapahtuvat hyvässä järjestyksessä. Laitetaan sauna ajallaan ja niin edelleen. Päivä on erittäin organisoitu.

Lions-Olivieri pohtii, onko järjestelmällisyys ehkä vieraskoreutta, kun hänelle on haluttu esitellä tyyppillistä mökkielämää. Samaa järjestelmällisyyttä hän havaitsee kuitenkin muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomalaiset eivät hänestä esimerkiksi juuri kyläile toistensa luona spontaanisti.

– Ranskassa on hyvin tavallista pistäytyä kylään, jos asutaan lähekkäin. Jos ei ole tarjota mitään syötävää, tapaamme sanoa, että syödään sitten "ei mitään" yhdessä.

– Suomessa sellainen tuntuu mahdottomalta. Pitäisi aina olla tarjoilut mietittynä etukäteen ja talo tip top siivottuna.

Luonnonläheisyys suomalaisten kesänvietossa on tehnyt vaikutuksen myös kaksi vuotta Suomessa asuneeseen Lions-Olivieriin. Mökillä näkee paljon lintuja, ja marjat ovat maukkaita ja lähellä.

Suomalainen ruoka ei ole Lions-Olivieria vielä täysin vakuuttanut. Suurin ongelma on, että kaikki perinteinen ruoka on lopulta hieman samanlaista. Ranskaan verrattuna paikallisia erikoisuuksia on vähän.

– Tilanne on parempi kesäisin, kun on tuoretta satoa. Talvet sen sijaan ovat hankalia. Ajoittain tulee olo, että syödään muovia. Ranskassa toreilta saa paikallisia erikoisuuksia aina. Suomessa torikulttuuri ei ole niin vahva.

Persialainen kummeksuu vuodenaikojen mukaan vaihtuvia kohteliaisuussääntöjä

Suomessa 1990-luvulta saakka asunut iranilaissyntyinen Alexis Kouros on tehnyt uransa Suomessa elokuvaohjaajana, toimittajana ja kirjailijana. Hän muistaa hyvin ensimmäisen juhannuksensa Suomessa.

– Alastomuus oli vähän ihmeellinen asia. Vaikka miehet ja naiset kävivät erikseen saunassa, sieltä mentiin alasti järveen. Kaikki muut vain juhlivat aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Hän toteaa, että melkein kaikkialla muualla maailmassa alastomuus on tabu.

Kouros kertoo, että esimerkiksi koulut ovat Iranissa koko kesän kiinni. Tauko koulutyössä on jopa pidempi kuin Suomessa. Aurinko paistaa ja päivät ovat hyvin kuumia.

Ihmisten elämänrytmi muuttuu kesäksi niin, että kahdentoista ja viiden välillä hyvin harva käy ylipäänsä ulkona, ellei ole aivan pakko. Ulos tullaan vasta illalla.

– Välillä tulee ikävä lämpimiä öitä. Suomessa silloin kun on lämmin, ei ole pimeä. Sitten kun on pimeä, on kylmä.

Kouroksen mukaan ihmiset muuttuvat Suomessa kesällä toisenlaisiksi.

– Kaikki ovat yhtäkkiä iloisempia, ystävällisempiä ja avoimempia. Muissa maissa tällaista eroa ei samalla tavalla huomaa.

Hän kertoo esimerkki tarinan persialaisesta ystävästään, jota naapuri tervehti Suomessa. Ystävä ei tervehdykseen vastannut. Tämä hämmensi Kourosta, sillä persialaisessa kulttuurissa vastaaminen on itsestäänselvyys. Kouros päätti tiedustella syytä tervehtimättömyydelle.

– Ystäväni vastasi kostavansa, sillä talvella hän aina tervehti eikä naapuri vastannut. Ystäväni ei voinut hyväksyä, että sää vaikuttaa kohteliaisuuteen.

Iranissa juhannusta ehkä parhaiten vastaava juhla ajoittuu Kouroksen mukaan talvipäivän seisaukseen. Siitä eteenpäin päivä pitenee, mikä antaa aiheen juhlalle. Kenties siksi Kouros ymmärsi juhannustaiat hieman erikoisella tavalla.

– Pitkään luulin, että juhannustaika tarkoittaa sitä, että puolet ihmisistä häviää, Kouros nauraa.

“Miten lippu liittyy juhannukseen?”

Suomessa kaksitoista vuotta yhtäjaksoisesti asuneen runoilija Roxana Crisólogon juuret ovat Pohjois-Perussa Amazonin alueella. Hieman yllättäen hän kertoo, että myös siellä vietetään juhannusta.

San Juanin eli Johannes Kastajan juhla osuu tänä vuonna yksiin Suomen juhannuksen kanssa. Alkuperäiskansoille kyse on veden ja hedelmällisyyden juhlasta.

– En yllättynyt juhannuksen juhlinnasta Suomessa, koska Perussa on hyvin samanlainen meininki San Juanin juhlan aikaan.

Perulainen juhannus on kuitenkin huomattavasti suomalaista karnevalistisempi. Suomalaisessa versiossa Crisólogoa kummastuttaa salkoon vedettävä Suomen lippu.

– En ymmärrä, miten lippu liittyy juhannukseen, eikä kukaan oikein osaa sitä selittääkään. Meidän juhannukseemme Perussa ei kuulu nationalismia, vaan yhdistämme vanhoja traditioita katolilaisuuteen.

Peruna on alun perin kotoisin Andeilta, joten sitä on tarjolla myös perulaisessa juhannuspöydässä. Perunalaatuja on useita. Crisólogo kertoo, että perunan kanssa hänen suvussaan syödään juhannuksena marsuja.

– Marsu muistuttaa maultaan jänistä. Kun tyttäreni oli pieni, sanoin, että nyt sinä opit syömään marsua, sillä jos sitä tarjotaan myöhemmin, et kuitenkaan suostu, Crisólogo muistelee nauraen.

Kaiken kaikkiaan Crisólogo kertoo olevansa hyvin ylpeä perulaisesta ruokakulttuurista. Peruna on Perussa hänen mukaansa maailman maukkainta. Myös mökkeily on hyvin lähellä Crisólogon sydäntä. Hän kertoo pitävänsä merestä ja yrittävänsä päästä sen lähelle mahdollisimman usein.

– Se mitä rakastan eniten Suomessa on sauna. Sauna on mahtava, siellä puhdistuu. Pääsee uimaan, vaikka vesi olisi kylmää. Vesi on kylmää myös Perun pääkaupungin Liman edustalla, joten lämpötilalla ei ole minulle merkitystä.

Omakotitalon pihasta löytyneiden luiden alkuperä on varmistumassa – Museovirasto ottaa luut tutkittavakseen

Luukokoelma alustalla

Poliisi ei epäile, että luihin liittyy rikosta.

Luukokoelma alustalla

Kotkassa omakotitalon pihasta löytyneet ihmisen luut ovat todennäköisesti peräisin vanhasta hautausmaasta. Poliisi on ollut luista yhteydessä Museovirastoon.

– Alueella oli hautausmaa 1800-1900 -lukujen taitteessa, kertoo rikosylikonstaapeli Jarmo Rahkola Kaakkois-Suomen poliisista.

Luiden alkuperän vahvistaminen vaatii arkeologisia selvityksiä.

Luut löytyivät Turvalasta omakotitalon pihasta salaojatöiden yhteydessä viikko sitten. Poliisi kävi hakemassa ne talteen. Rahkolan mukaan poliisille ei ole tullut uusia luita viikon aikana.

Luut menevät seuraavaksi Museoviraston kokoelmiin ja tutkittavaksi. Poliisitutkinta päättyy tällä erää, sillä luihin tuskin liittyy ainakaan lähihistoriassa tehtyä rikosta.

– Jos rikos on tapahtunut niin se on tehty silloin 1800-1900 -luvuilla, Rahkola sanoo.

Kaipuu toisen ihmisen läheisyyteen pysyy vuosikymmenestä toiseen samana – tavat etsiä tosi rakkautta ovat vain muuttuneet

Parisuhde rakkaus pariskunta

Tekniikan kehitys näkyy deittikulttuurissa. Ennen mentiin lavatansseihin ja jätettiin lehti-ilmoituksia, nyt käytetään Tinderiä kotisohvalla.

Parisuhde rakkaus pariskunta

Juhannukseen ovat vuosisatojen ajan kuuluneet juhannustaiat. Tänäkin kesänä useat suomalaiset keräilevät pilke silmäkulmassa kukkia tyynyjensä alle nähdäkseen tulevan kumppaninsa.

Väestöliiton psykologi Elina Nurminen haluaa kumota myytin, jonka mukaan rakkauden löytää, kun sitä vähiten odottaa. Hän kannustaa ihmisiä toimimaan ja etsimään aktiivisesti kumppania. Nurmisen mukaan "tämän päivän suurin taika on siinä, että me tiedämme laitteita, jotka kertovat meille, missä on ihmisiä, jotka etsivät kumppania".

Enää ei tarvitse heti etsinnän alussa siirtyä kotisohvaa pidemmälle. Joidenkin arvioiden mukaan joka viides pari löytää toisensa netin kautta. Kuitenkin esimerkiksi deittisovellus Tinderin käyttöön liittyy yhä häpeää, vaikka kumppania on aina etsitty tarjolla olevin keinoin.

Rakkauden etsintä ei ole nykyajan humpuukia

Tekniikan kehittyminen on muuttanut parinetsintää. Lehti-ilmoituksia jätettiin rakkauden toivossa vuosikymmenet, kunnes netin helppous syrjäytti vanhan keinon (MTV). Ilmoituksissa pyydettiin harvoin kuvaa, mutta nykyään Tinderin käyttö perustuu kokonaan kuville.


Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen selittää Tinderin suosion johtuvan älypuhelinsovellusten kasvun sekä asennemuutosten lisäksi Tinderin helppoudesta. Lavatanssisukupolvet saattavat kauhistella Tinderin pinnallisuutta, vaikka Ojasen mukaan näillä parinetsintätavoilla on jotain yhteistäkin.

– Tinderissä parinmuodostus pohjautuu ensivaikutelmaan, joka perustuu pääosin valokuviin. Etukäteiskarsinta tehdään vain etäisyyden, iän ja sukupuolen perusteella. Tämä asetelma muistuttaa enemmän autenttista tilannetta, jossa valinta lähestyä toista ihmistä pohjautuu vahvasti ulkoisiin tekijöihin ja niistä muodostuneeseen ensivaikutelmaan.


Netin deittisovellukset eivät ole nykyajan humpuukia. Jo 80-luvulla kone valjastettiin avuksi rakkauden etsintään. IEVA-ohjelmalla etsittiin emäntiä maaseudun miehille. Oulun maatalousnäyttelyssä lanseerattu ohjelma kartoitti kumppanitoiveet lomakkeen avulla ja tietokone laski pareille yhteensopivuuspisteitä.

Jaana Ojanen uskoo, että erilaiset kumppanin etsintäkeinot yrittävät vastata pohjimmiltaan samaan tarpeeseen.

– Ajattelen, että ihmisellä on sisäsyntyinen tarve antaa ja saada rakkautta, kiintyä muihin ihmisiin ja saada turvaa pysyvässä parisuhteessa. Keinot varmasti muuttuvat sen mukaan, mitä teknologia tuokaan tullessaan, mutta tarve pysyy samana.

Morsian lehti-ilmoituksella

Raili Kemppaisen vanhemmat löysivät toisensa lehti-ilmoituksella. Sodan jälkeinen rakkauden kaipuu näkyi lehtien sivuilla, kun ihmiset etsivät itselleen kirjekaveria. Raili Kemppaisen isä, Paltamolainen Tauno Tervonen, lähetti oman ilmoituksensa keväällä 1945. Ilmoitukseen tuli noin kahdeksankymmentä vastausta.

Yksi kirjeen lähettäneistä oli Kemppaisen äiti Elli Sopanen. Elli lähetti kirjeen mukana Taunolle valokuvansa ja löytämänsä neliapilan. Raili Kemppainen sanoo Taunolla olleen tapana vitsaillakin, että olisi pitänyt kutsua kymmenen tyttöä näytille.

Tapaaminen oli tämän rakkaustarinan alkamisen aikaan mahdotonta, sillä heillä ei ollut ylimääräistä rahaa. Useiden kirjeiden jälkeen Elli kuitenkin matkusti Paltamoon neljänsadan kilometrin päästä Puumalasta.

Tiet olivat lumessa, sillä niitä ei siihen aikaan hoidettu. Postiakaan ei vielä jaettu postilaatikoihin. Elli oli kuitenkin neuvokas ja toimelias nainen, joten hän haki postin ja käveli kuuden kilometrin matkan lumihangessa Taunon talolle. Tuleva appiukko antoi heti Ellille pisteitä haetusta postista.

Seuraavan kerran Paltamoon saapuessaan muutti Elli Taunon luokse lopullisesti. Heidät vihittiin tammikuussa 1946.

– Kummankin luonne oli sellainen, että minkä päätän, sen päätän. Ei ollut mahdollisuutta kulkea taaksepäin, Raili Kemppainen kertoo.

Raili syntyi parille seitsemän kuukauden päästä naimisiin menosta.

– Minulla oli isäni kulmakarvat. Kun ensimmäinen sukulainen kävi laitoksella, hän totesi: "Taunon se on", kertoo Raili Kemppainen.

Kirjeillä alkanut rakkaustarina kesti elämän myrskyt ja Railin vanhemmat pysyivät yhdessä loppuelämänsä.

Raili Kemppainen on itse ollut naimisissa jo 46 vuotta. Vuodet ovat hioneet ja opettaneet elämään kumppanin rinnalla.

– Ei juolahtaisi mieleenkään, että erottaisiin. Tehdään tarpeellisia siirtoja, jos muu ei auta. Ja voi sitä joskus panna suunsa kiinni, pohtii Raili Kemppainen.

Vehreät niityt houkuttelevat

Psykologi Jaana Ojanen kertoo, että tutkimusten mukaan päätöksenteko vaikeutuu, jos ihmisellä on paljon mahdollisuuksia. Jos vaihtoehtoja on paljon tai päätös on helppo perua, ihminen on todennäköisemmin tyytymätön päätökseensä.

Esimerkiksi Tinder-sovellus saattaa tuoda kymmeniä mahdollisuuksia kotisohvalle vain sormella pyyhkimällä. Monet käyttävät Tinderiä kuin peliä eivätkä halua syventää suhdetta pidemmälle. Mitä jos vielä täydellisempi tulee heti seuraavalla pyyhkäisyllä? Jaana Ojanen ei näe tätä nirsoutena.

– Itse kutsuisin ilmiötä nirsouden sijaan päätöksenteon vaikeudeksi. Kun aita vehreämmille niityille on madaltunut, on vaikeampi pysähtyä ja tehdä pysyviä valintoja, pohtii psykologi Jaana Ojanen.

Jos päätöksenteko on vaikeaa, voi kumppanin etsijä tehdä tietoisen valinnan siitä, että keskustelee vain yhden henkilön kanssa kerrallaan. Ojasen mukaan Tinder olisi hyvä sulkea, kun alkaa seurustella, jotta vehreämmät niityt eivät enää houkuttele.

Jaana Ojanen muistuttaa, ettei ketään voi löytää väkisin ja uuden kullan etsinnän pitäisi olla hauskaa.

– Pakonomainen kumppanin etsintä ei ole kovin hedelmällistä. Lähtökohtaisesti hyvinvoiva ihminen vetää enemmän puoleensa kuin sinkku, joka on kovin stressaantunut omasta sinkuudestaan tai jostain muusta.

Keuruulla kaatui säiliörekka – polttoainetta maahan jopa useita tonneja

Pelastuslaitoksen työntekijöitä, kaatunut rekan säiliöperävaunu ja letkuja tiellä.

Keuruulla valtatie 23 on poikki rekkaonnettomuuden vuoksi.

Pelastuslaitoksen työntekijöitä, kaatunut rekan säiliöperävaunu ja letkuja tiellä.

Keuruulla Haapamäentiellä eli tiellä numero 23 on valunut säiliörekasta runsaasti polttoainetta maahan.

Rekan perävaunu ajautui onnettomuudessa ulos tieltä ja kaatui, jolloin säiliö alkoi vuotaa. Pelastuslaitoksen arvion mukaan maahan pääsi useampi tonni polttoainetta. Kaikkiaan rekan lastina oli 8,8 tonnia bensiiniä ja dieseliä.

Vuoto saatiin tukittua yöllä, mutta onnettomuuspaikan raivaus jatkuu. Tie on onnettomuuspaikalla poikki ja kiertotie käytössä.

Pelastuslaitos raivasi onnettomuuspaikkaa puolilta öin viiden yksikön voimin. Neljän maissa aamuyöllä pelastuslaitos tiedotti, että työt onnettomuuspaikalla jatkuvat pitkälle aamuun.

Vuotava säiliö tyhjennetään, minkä jälkeen perävaunu voidaan nostaa pyörilleen. Polttoainetta on valunut ojiin, joita on padottu. Lisäksi polttoaineesta pilaantunutta maata on siirretty paikalta pois.

Onnettomuudessa ei tapahtunut henkilövahinkoja.

Onnettomuus sattui Haapamäentiellä Honkamäen kohdalla kello puoli kahdentoista maissa perjantain vastaisena yönä.

Kiertotie kulkee lännestä tultaessa Vilppulantien ja Kolhontien kautta, idästä päin tultaessa Lammasahontien ja vanhan Keuruuntien kautta Haapamäelle.

Päivitetty 22.6.2018 klo 04:45. Täydennetty juttua ja saatettu tietoja ajan tasalle.

Helteinen kesä näkyy panimoissa – "Joissakin tuotteissa on saattanut olla muutaman päivän viiveitä, mutta ne on saatu kiinni"

Olutta lasketaan lasiin Stadin Panimon tehtaalla

Toisessa panimossa puolestaan on jouduttu ponnistelemaan suosituimpien erikoisolueiden tuotannon kanssa.

Olutta lasketaan lasiin Stadin Panimon tehtaalla

Pitempään jatkunut aurinkoinen sää on kasvattanut virvoitus- ja alkoholijuomien menekkiä. Mutta myynnin kasvu on myös aiheuttanut joillekin panimoille pieniä ongelmia.

Vaikeuksista saada juomatoimituksia kertottiin Ylelle Rutalahden Letkaliiteristä, jossa odotetaan juomatoimituksia Olvilta juhannustansseihin. Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä myöntää, että puheissa toimitusvaikeuksissa on totuuspohjaa.

– Joissakin tuotteissa on saattanut olla muutaman päivän viiveitä, mutta ne on saatu kiinni. Aurinko on oluen paras markkinamies, sanoo Heikkilä.

Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen puolestaan sanoo aurinkoisen sään lisäävän myyntiä, mutta oluiden saatavuudesta ei tarvitse olla huolissaan.

– Joudumme tosin välillä ponnistelemaan suosituimpien erikoisoluiden tuotannon kanssa, sanoo Järvinen.

Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström ei ollut tietoinen siitä, onko yhtiöllä ollut toimitusvaikeuksia.

Hän sanoo, että muidenkin virvoitusjuomien kuin oluen menekki on selvästi piristynyt helteiden aikana. Weckström ei kuitenkaan halua kertoa, kuinka paljon myynti on kasvanut. Muutkaan panimot eivät halua kertoa kuinka paljon myynti on lisääntynyt. Lisäksi on vaikea arvioida, mikä on aurinkoisten päivien osuus myynnin kasvussa.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä