Pohjoismainen ilmastoprojekti on pilannut monen ugandalaisen elämän – "Meidät on ajettu pois"

Mäntyjä Ugandassa.

Osin suomalaisella kehitysrahalla istutettua metsää mainostetaan kaikkien voittona, mutta todellisuus on teoriaa karumpi.

Mäntyjä Ugandassa.

Valtava mäntymetsä Pohjois-Ugandassa Itä-Afrikassa kätkee alleen monta kohtaloa ja on sekoittanut tuhansien paikallisten asukkaiden elämää.

– Kasvatimme riisiä metsän paikalla. Nyt meidät on ajettu pois. Meillä ei ole mitään paikkaa missä viljellä, sanoo Josephine Ateng.

– Kun he alkoivat istuttaa puita alueelle, meillä oli taloja siellä. Nuo kodit tuhottiin, kertoo Moses Olungu.

Kun pohjoismaisen ilmastoprojektin istutustyöt aloitettiin Kachungin alueella Ugandassa kymmenisen vuotta sitten, sen alta häädettiin viljelmät ja karja, paikallisten mukaan myös koteja tuhottiin. Kansalaisjärjestön mukaan metsäprojektista on kärsinyt yhteensä 6 000 ihmistä, ja osa on joutunut jopa vankilaan ja heitä on lyöty kepeillä ja uhattu aseilla.

 

Länsimaat voivat ulkoistaa päästövähennyksensä kehitysmaihin

Kyseessä on niin sanottu puhtaan kehityksen mekanismi eli CDM. C eli clean tarkoittaa puhtautta, joka tulee kasvihuonekaasujen sitomisesta. D eli development taas tarkoittaa paikallisväestön elinolojen kehittämistä. M eli mechanism kuvaa sitä, että järjestelmän avulla länsimaiden tuottamia päästöjä sidotaan pois ilmakehästä kehitysmaissa.

Länsimaiden ei siis ole pakko tehdä kaikkia niille ilmastosopimuksissa asetettuja ilmastotoimia vähentämällä päästöjään kotimaissaan. Ne voivat nimittäin korvata osan päästövähennyksistä maksamalla päästöjen sitomisesta kehittyvissä maissa.

Ugandalaismetsän juuret ulottuvat Pohjolaan asti. Ruotsin energiavirasto kompensoi omia päästöjään ostamalla päästövähennysyksiköitä, jotka syntyvät ugandalaisen metsän kasvaessa. Käytännön työt 25 neliökilometrin kokoisella mäntyplantaasilla tekee norjalainen Green Resources -yhtiö alihankkijoineen. Suomi taas on sitoutunut sijoittamaan ja lainaamaan yhtiölle 10 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja Finnfundin kautta.

Oikeasti kyse on nollasummapelistä. Ruotsalaiset voivat lipsua maalle asetetusta päästötavoitteesta saman verran kuin ugandalaismetsä sitoo itseensä hiilidioksidia. Ilmaston kannalta samaan lopputulokseen olisi päästy, jos päästövähennykset olisi tehty Ruotsissa, eikä metsää olisi istutettu. Jos päästöjä toisaalta vähennetään myös Ruotsissa metsäistutuksista huolimatta, teko on ilmaston kannalta positiivinen.

 

Metsä on tuonut sekä hyvää että pahaa

Elinolosuhteiden kehitystä alueella on vaikea mitata. Osa asioista on mennyt eteenpäin. Asukkaita on esimerkiksi opetettu tekemään puuta säästäviä liesiä ja nyt taitoa opetetaan paikallisten keskuudessa eteenpäin. Lisäksi on parannettu esimerkiksi kaivoja ja rakennettu kaksi lasten hoitokeskusta. Moni kyläläinen on saanut metsäyhtiöstä työpaikan.

Myös viisikymppinen Maxwell Oninje oli aikanaan metsäyhtiön leivissä ja seuraa nyt yhtiöltä saamiensa taimien kasvua omassa pikku metsässään. Mutta karjan kanssa menee huonommin - lehmiä on kuollut, ja Oninje syyttää metsäyhtiön käyttämiä rikkaruohomyrkkyjä.

– Yleensä he käyttävät kemikaaleja rikkaruohojen ruiskutukseen. Jos sinne vie eläimet, ja ne syövät ruohoa, eläimet kuolevat, hän sanoo.

Oninjen kokonaisarvio metsän vaikutuksesta on fifty-fifty.

– En osaa sanoa, onko enemmän hyvää vai huonoa.

 

Kenellä on oikeus käyttää maata?

Kyläläisten keskuudessa suurinta kaunaa kannetaan maa-aluiden menettämisestä. Metsä on kasvatettu maalle, jolla paikalliset ketovat viljelleensä laiduntaneensa ja asuneensa jo vuosikymmenien ajan.

Alueen omistaa kuitenkin Ugandan valtio, ja se osoitettiin metsänkasvatukseen jo vuosikymmeniä sitten. Vasta kymmenen vuotta sitten metsäyhtiö vuokrasi maat ja aloitti istutustyöt. Yhtiö vannoo toimineensa lakien mukaan.

– Minun mielestäni emme ottaneet kenenkään maata. Työskentelemme metsäalueella, ja meillä on lupa siihen, sanoo norjalaisen Green Resourcesin ympäristö- ja kehitysasioista vastaava johtaja Teddy Nsamba.

Myös Finnfundin mukaan tilanne on ollut ongelmallinen, mutta menossa parempaan suuntaan.

– Lähdemme siitä, että ongelmat pitää ratkoa, sanoo Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Ugandan lain mukaan ihmisiä ei voi ajaa pois, jos he ovat eläneet alueella 12 vuoden ajan, eikä heitä ole sinä aikana häädetty.

– 20-30 vuoden aikana ihmiset ottivat alueen omakseen, viljelivät ja asettuivat asumaan. He uskoivat, että alue on vapaata maata. Hallituksen olisi pitänyt tulla ja häätää heidät silloin. Hallitus ei tehnyt mitään, sanoo kyläläisten asiaa ajava lakimies Oba Twoonto.

Kyläläiset ovat yhdistäneet voimansa ja 300:lla heistä on liki 10 vuotta vireillä ollut oikeuskanne, jolla he vaativat kompensaatiota käyttämistään alueista. Yhteensä alle puolella miljoonalla eurolla saataisiin lakimiehen mukaan tyytyväisiksi kaikki kanteen allekirjoittaneet.

– Heillä on pieniä yksittäisiä vaatimuksia, esimerkiksi viidestä viiteentoista miljoonaan Ugandan shillinkiä [1 300-4 000 euroa]. Dollareissa se ei ole juuri mitään, lakimies Twoonto sanoo.

Jos asia viedään loppuun oikeudessa, lopputulosta voi vain arvailla, sillä ugandalaisten tuomioistuinten puolueettomuus on kyseenalainen korruption takia.

Siksi lakimies toivoo, että kukkaron nyörit heltiäisivät niillä, jotka laittoivat metsäprojektin alulle. Alueella on tehty pieniä parannuksia, mutta maiden menettämistä ei ole kompensoitu paikallisille mitenkään. Ruotsin energiaviranomainen on jopa väittänyt, että metsä pystytettiin joutomaalle, vaikka hekin tiesivät kyläläisten käyttävän maata.

Ruotsin TV4:n vuoden takaisen dokumentin jälkeen energiaviranomainen jäädytti päästöoikeuksien ostot täältä, ja käski metsäyhtiötä parantamaan kyläläisten elämää.

Finnfundin verkkosivuilla kerrotaan edelleen, että Green Resources -yhtiön metsäistutuksiin käytettävät maat vuokrataan paikallisyhteisöiltä.

Luonto laskisi laiduntamaan, mutta byrokratia ei

Kysymys kuuluu, voiko kokonaisuus vielä kääntyä kyläläisten eduksi. Metsään ei ole enää asiaa asumaan tai viljelemään. Mutta nyt kun puut ovat kasvaneet isoiksi, metsä kestäisi metsäyhtiön omienkin laskelmien mukaan laiduntamista.

– Laidunnus metsäalueella on lain mukaan kielletty, laitonta. Sen muuttaminen vaatii parlamentin päätöksen. Jos täällä päätetään sallia laidunnus, se koskee kaikkia metsänsuojelualueita Ugandassa, Nsamba sanoo.

Jos metsäyhtiö päästäisi lehmät metsään, se rikkoisi itse lakia. Jonkinlainen jousto kuitenkin onnistuu. Lopullista totuutta laiduntamisen vallitsevista säännöistä on vaikea sanoa. Tarinoita on useita. CDM-hankkeen laskusääntöjen mukaan lehmiä ei kuitenkaan saa laskea alueelle, koska päästövähennyslaskelmat menisivät uusiksi.

– Kuivalla kaudella lehmien annettiin kulkea metsän läpi pistäytymään juomassa suoalueella, Green Resourcesin Nsamba sanoo.

Lehmiä suoalueella paimentava yläkoululainen Jimi Mark Obel kertoo päinvastaista.

– Kuivalla kaudella he eivät yleensä anna meidän mennä metsään, koska pelkäävät metsäpaloja. Sadekaudella he päästävät meidät sinne.

– Meillä ei ollut mitään paikkaa missä viljellä ja laiduntaa lehmiä. Nyt he antavat meidän viedä eläimet metsään. Se tapahtui sen jälkeen, kun journalistit [Ruotsin TV4] kävivät täällä, Olungu sanoo.

 

Haastattelujen ulkopuolella meille kerrotaan, että kaikki eivät uskalla puhua totta, koska he pelkäävät metsäyhtiötä. Toisaalta kyläläisillä voi olla houkutus liioitella asioita, keskeneräisten korvausvaatimusten takia.

Ainoa varma asia on, että ellei pohjoismaista ilmastohanketta olisi aloitettu, kyläläiset laiduntaisivat ja viljelisivät maata tänäkin päivänä mailla, joita he ovat käyttäneet vuosikymmeniä. Sen sijaan kyläläiset elävät epävarmuudessa ja odottavat parempia aikoja.

 

 

Seuraava välietappi on nyt tammikuussa, kun Ruotsin energiaviraston konsultit yrittävät selvittää, onko kyläläisten elinoloja parannettu riittävästi, jotta päästövähennysyksiköiden ostamista voidaan jatkaa.

Yksi edellisen selvityksen seurauksista oli se, että plantaasilta erotettiin johtaja. Tämä ei suostunut luovuttamaan metsään karanneita lehmiä takaisin kyläläisille ilman sakkomaksua. Myös tukku muita johtavia työntekijöitä sai varoituskirjeen ja kyläläisille palautettiin 50 euron edestä perusteettomia "sakkoja".

Ainakaan kaikille kyläläisille pienet parannukset eivät riitä niin kauan kuin maakysymys on ratkaisematta.

– Haluaisin palan maata yhteisöllemme menettämämme maan tilalle, sanoo Josephine Ateng.

– Ajattelen aina, että yhteisömme on kärsinyt. Hallituksen pitäisi korvata se, sanoo Moses Olungu.

Finnfundin mukaan maakiistoja ei "pääosin pidetä enää ajankohtaisina ongelmina", vaikka "yhteisöissä on edelleen myös henkilöitä, jotka kokevat menettäneensä viljely- ja laidunnusmahdollisuuksia", kertoo toimitusjohtaja Kangasniemi sähköpostitse.

Suomikin on sijoittanut miljoonia saamatta mitään tilalle

Ugandan tarina ei ole ainoa laatuaan, sillä CDM-mekanismia käytetään maailmanlaajuisesti vaihtelevin tuloksin. Myös Suomi on ostanut päästövähennysyksiköitä 70 miljoonalla eurolla CDM-projekteista vuodesta 2013 lähtien, esimerkiksi Kiinassa, Jordaniassa ja Hondurasissa. Ne ovat osoittautuneet hankaliksi toteuttaa, valvoa ja hoitaa esimerkiksi muuttuvien CDM-säännösten takia. Lisäksi EU:n sisäisen päästökaupan yksiköt ovat halventuneet niin paljon, että päästöoikeudet ovat jääneet makaamaan tyhjän panttina. Suomi onkin pikku hiljaa luopumassa CDM-hankkeista.

– Kahdenvälisistä hankkeista saadut kokemukset osoittivat, ettei valtion kevyin perustein kannata jatkossa lähteä tämäntyyppisiin harjoituksiin, vaan paljon kevyempi tie on hyödyntää erilaisia rahastoja tai muita tapoja hankkia päästöyksiköitä. Ruotsalaisilla on ollut ja on massiivinen hankintaohjelma ja ovat pyrkineet keskittymään erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin, joka on se vaikein osa-alue, kertoo hankkeita koordinoivan TEM:n Juhani Tirkkonen.

Hyvä ajatus ilmastonmuutoksen ehkäisystä ja kehitysmaiden elinolojen parantamisesta on ainakin Ugandassa kompastunut huonoon toteutukseen.

– Puhumme ilmastonmuutoksesta, joka ei kosketa vain ugandalaisia, vaan kaikkia. Meidän täytyy työskennellä yhdessä, koska koko ekosysteemiä tarvitaan, jossa jokainen tekee oman osansa. Jos metsäsektori ei tee omaa osuuttaan, meillä ei ole omaa panosta torjumassa ilmastonmuutosta, joka tapahtuu kaiken aikaa, sanoo Nsamba Green Resoucesista.

Aiheesta lisää illan A-Studiossa.

Ilmiöksi nousseen Mötley Crüe -käännöksen tekijä Kalle Niemi: "Ne ovat totta puhuen lapsellisia tekstejä"

Uutisvideot: Mötley Crüe-kääntäjä

Somessa alkoi sunnuntaina kuhina, kun Yle esitti dokumentin Mötley Crüen jäähyväiskonsertista. Runollisen käännöstyön takana on Kalle Niemi.

Uutisvideot: Mötley Crüe-kääntäjä

Kääntäjä Kalle Niemi ottaa hupparin pois päältä ennen kuin kamera alkaa käydä. Olisi kuulemma noloa esiintyä Led Zeppelin -paidassa päivä kohutun Mötley Crüe -käännöksen jälkeen. Tunteita sosiaalisessa mediassa herättänyt käännös on nimittäin tarkoituksellisen provosoiva.

– Mielestäni tekstini ajoivat bändin touhua pikkaisen alas, että hei, nämä räjähdykset ynnä muut ovat aika banaalia touhua, Niemi toteaa.

Toisin sanoen oli ihan oikein, että fanit ottivat jäähyväiskonsertissa soitettujen kappaleiden suomennoksista nokkiinsa. Keskustelu käy kuumana, sillä vähintään yhtä moni on sitä mieltä, että Niemen käännökset ovat silkkaa neroutta. Kääntäjän taakse asettautui heti aamulla muun muassa Helsingin Sanomien Nyt.

– Lähdin tekemään, jos ihan tarkkoja ollaan, tyttöjä kärttävien poikien sanoituksia: viinaa ja huumeita. Kontrastia toi vanhojen rockareiden ulkoinen olemus. Ne ovat totta puhuen lapsellisia tekstejä, yli 30 vuotta Ylelle freelancerina kääntäjän töitä tehnyt Niemi toteaa.

Ihmisenä Niemi on sitä tyyppiä, joka lukee uutisensa paperilta aamukahvin äärellä. Some on kaukana hänen arjestaan.

– Olen tosi yllättynyt, että tästä tuli minkäänlaista haloota.

Jos Niemi joutuisi työstään syytettyjen penkille, häneltä löytyisi vedenpitävä puolustus: tekstitykset saa pois päältä. Kenenkään ei ole niitä pakko lukea.

– Aina on porukka, jonka mielestä laulujen käännökset ovat pyhäinhäväistystä. Jos siellä on faneja, joiden mielestä tämä oli aivan kamalaa, niin pyydän anteeksi. Nyt siellä oli kuitenkin ihmisiä, jotka eivät olisi missään nimessä katsoneet ohjelmaa ilman käännöksiä.

Kääntäjä, diktaattori

Niemi on kääntänyt urallaan ohjelmia Iron Maidenin konserteista Mestareiden liigan jalkapallo-otteluiden alustuksiin. Musiikin kanssa Niemi saa olla luova hullu itsensä, ja jalkapallokin on lähellä sydäntä: kääntäjä voitti aikoinaan HJK:n paidassa kaksi jalkapallon suomenmestaruutta pääsarjatasolla.

Kääntäjän työt hän oppi tekemällä, vaikka nuoruudessa tuli opiskeltua englannin kieltä Helsingin yliopistossa. Valttina on omaperäisyys: lennokkaita ovat esimerkiksi Iron Maiden -käännökset Live After Death – Meno päällä sekä Aces High – Hävittäjä-ässät työssään.

Käänsipä Niemi aikoinaan myös Frank Zappan kuuluisan konserttitaltioinnin Does Humor Belong in Music.

– Jouduin soittamaan työnjakajille, että nyt tulee niin kovaa tekstiä, ettei sellaista ole ikinä näytetty televisiossa. Oli homoparodiaa ja muuta seksuaalista juttua. Oli pakko kysyä lupa, että jos tulee jotain, niin en ottaisi vastuuta. Se oli unelmaduuni, Niemi muistelee.

Ajat ovat muuttuneet. Enää Niemi ei lupia kysele.

– Olen tässä asiassa diktaattori: kukaan ei tule sanomaan, miten käännökseni pitäisi tehdä. Jos olisin kysynyt Mötley Crüehun lupaa, niin se olisi pitänyt perustella jollakin tavalla. En kysynyt keneltäkään, ja siksi se tuli kaikille yllätyksenä.

Joskus Niemi jättää konserttitaltioinneissa lyriikat kääntämättä.

– Kuva ratkaisee. Jos on paljon nopeita leikkauksia, tekstitykset eivät toimi.

Eminemiä ei näytetty WTC-iskun takia

Tukkahevin lyriikka kääntyy Niemen näpeissä Tohtori Höpöoloksi (Niemi lainasi Soundi-lehden aikoinaan tekemää käännöstä brittibändistä Dr. Feelgood) ja muuksi veikeäksi, mutta rap-musiikkiin kääntäjä ei koskisi pitkällä tikullakaan.

– Se johtuu siitä, että suomalainen riimitystahti häviää jo itsessään räpin tahdille. Lisäksi se on täynnä sisäriimejä, nimiä ja tuotemerkkejä. Ei siitä tulisi mitään.

Kerran tosin oli lähellä, mutta kohtalo puuttui peliin. Niemi oli kääntämässä Eminemin konserttia, jonka Yle oli näyttämässä syksyisenä viikonloppuna 2001, mutta edeltävänä tiistaina maailma järkkyi terrori-iskusta New Yorkin World Trade Centeriin.

– Konsertti alkoi niin, että Eminemiä vietiin sähkötuoliin grillattavaksi. Seuraava kommentti oli niin naisia halventava kuin olla ja voi. Tein sellaisen tempun, että lähetin parin biisin suomennokset silloiselle ohjelmajohtajalle Astrid Gartzille ja sanoin, ettei Ylen kannata tässä tilanteessa tällaista lähettää.

Gartz oli Niemen kanssa yhtä mieltä siitä, ettei ohjelmaa olisi missään nimessä voinut näyttää kanavilla, eikä sitä koskaan lähetetty.

Arka paikka: Led Zeppelin

Palataan vielä Niemen Led Zeppelin -huppariin, joka on nyt mytyssä sohvan reunalla. Onko vastaavia käännöksiä syntynyt Robert Plantin, Jimmy Pagen ja kumppaneiden musiikista?

– En voisi Zeppeliniä kääntää. Se on liian rakas mulle. Beatlesiltäkään en mielelläni kääntäisi mitään, Niemi sanoo.

Taisi osua arkaan paikkaan.

– Niistä käännöksistä tulisi korneja, hän perustelee.

Hyvin Bottaksen tunteva pitkäaikainen F1-ääni: "Mielikuva Valtterista ei ole totta"

Valtteri Bottas kuvassa

Pitkäaikainen F1-selostaja Oskari Saari tuntee Mercedekselle unelmapestin saaneen Valtteri Bottaksen hyvin. Hän kommentoi Bottaksen unelmapestiä Yle Urheilun erikoislähetyksessä. Katso lähetys kuvaa klikkaamalla.

Valtteri Bottas kuvassa

Suomalainen Formula 1–historia sai uuden luvun, kun Valtteri Bottaksen sopimus sai sinettinsä Mercedes-talliin. Askel on suuri nastolalaiskuljettajalle, sillä hän korvaa viime vuosien F1-menestystallissa hallitsevan maailmanmestarin Nico Rosbergin.

Pitkäaikainen F1-selostaja Oskari Saari kuvailee Bottaksen sopimusta unelmadiiliksi.

– Valtterin uran kannalta mieletön breikki, että ei jää pitkäksi aikaa liian pieneen talliin. Tämä on täydellinen mahdollisuus Valtterille. Se on käytettävä, Saari linjasi Yle Urheilun erikoislähetyksessä.

Saari tuntee Bottaksen useamman vuoden takaa erittäin hyvin.

Suurelle yleisölle on Saaren mukaan jäänyt illuusio Bottaksen julkisuuskuvasta.

– Moni pitää Valtteria julkisuuskuvansa perusteella kilttinä jees-miehenä. Se ei ole totta. Hän on erittäin kylmähermoinen ja kova kilpailija. Hän osaa ajatella nokkaansa ja pidemmälle, Saari kuvailee.

Se on hänelle eduksi Mercedeksen toista kuljettajaa Lewis Hamiltonia vastaan, joka tunnetaan äärimmäisen vaikeana tallitoverina. Hamilton on erittäin nopea kuljettaja, joka taitaa varikolla myös psykologisen pelin.

Vertailukohdaksi Saari ottaa Heikki Kovalaisen tilanteen McLarenilla. Kovalainen siirtyi kahden F1-kauden jälkeen menestystalliin vuonna 2008.  Hän jäi ensimmäisellä kaudellaan McLarenilla kuljettajien sarjassa seitsemänneksi, kun Hamilton juhli mestaruutta.

– Hän koki vaikeana ajaa Hamiltonin tallitoverina siinä tilanteessa. Valtterilla on kokemusta F1:sistä monen vuoden ajalta tiukoista paikoistakin. Henkinen vahvuus on Valtterin ehdoton etu. Eikä unohdeta sitä, että Valtteri on äärettömän taitava ja nopea kilpakuljettaja, Saari kuvailee.

Erityisesti Saarelle on jäänyt Bottaksesta mieleen vuosi 2011, kun Bottas voitti GP3-mestaruuden.

– Se, millä tavalla se mestaruus tuli. Keskellä kesää Silverstonessa oli jo toivoton pistematka mestaruudesta. Sitten tapahtui jotain ja talli löysi jotain. Valtteri teki kisa kisan jälkeen häikäilemättömiä ja hienoja suorituksia. Ratkaisevassa viimeisessä kisassa oli mielestäni täydellinen sekoitus häikäilemättömyyttä, kylmähermoisuutta ja rauhallisuutta, Saari muistelee.

Hän uskookin Bottaksen saavuttavan menestystä heti avauskaudellaan.

– Valtteri taistelee ensi vuonna maailmanmestaruudesta ja ottaa sen ensimmäisen F1-kisavoittonsa, todennäköisesti useammankin, Saari päättää.

27-vuotias Bottas on kisannut F1:sissä neljä kautta. Urallaan suomalaiskuljettaja on ollut toistaiseksi yhdeksän kertaa palkintokorokkeella.

Katso Yle Urheilun erikoislähetys Bottaksen unelmadiilistä jutun kuvaa klikkaamalla tai täältä.

Analyysi: Ikoneilla kuvitettu juna nosti Serbian ja Kosovon riidat jälleen pintaan

juna jossa ikoneita

Serbian ja Kosovon suhteiden kohentaminen etenee yhden askeleen eteen ja kaksi taakse. EU:n vaatimuksia ei kuunnella kummallakaan puolella.

juna jossa ikoneita

Serbian ja Kosovon rajaseudulla näyteltiin viikonloppuna erikoinen näytelmä. Serbia ilmoitti avaavansa matkustajajunayhteyden Belgradista Kosovon pohjoisosaan Kosovska Mitrovicaan – yhteys oli ollut poikki vuoden 1999 Kosovon sodasta alkaen.

Tuossa sodassa Kosovon albaanit olivat Naton avulla irtautuneet Serbiasta. Itsenäiseksi Kosovo julistautui vuonna 2007. Serbia ei tunnusta sitä itsenäiseksi. Kosovon pohjoiset kunnat ovat serbien asuttamia, eikä niissä Kosovon albaaniviranomaisilla ole juuri sanomista.

Junayhteyttä vihkimään lähti Belgradista perjantaina juna, jonka kyljissä luki 20 kielellä "Kosovo on Serbia", ja jonka vaunujen seinissä ja katoissa oli serbien ortodoksikirkon kuvastoa. Kosovon albaanit ovat muslimeja, mutta Kosovossa on serbien ortodoksikirkkoja ja -luostareita.

Provokaatiota ja sotapuheita

Kosovon albaanijohto ilmoitti, että juna ja sen koristelu oli provokaatio. Rajalle lähetettiin poliisin erikoisjoukko, ja junaa kiellettiin tulemasta maahan. Serbian pääministeri Aleksandar Vučić pysäytti junan ennen rajaa ja syytti Kosovoa aseellisen yhteenoton valmistelusta.

Serbian presidentti Tomislav Nikolić, äärikansallinen poliitikko, väitti Kosovon haluavan sotaa.

Kosovon johto totesi, että serbien junahanke oli laiton ja Kosovon itsenäistä asemaa loukkaava. Kosovon presidentti, entinen sissipäällikkö Hashim Thaci toivoi, että "Serbia ottaa opikseen" tapauksesta.

Kulttuurijuna vai vaalijuna?

Serbi-ikoneilla koristeltu juna on palannut Belgradiin, ja on epäselvää, saavatko Pohjois-Kosovon serbit junayhteyden Serbiaan. Ehkä se ei ollutkaan olennaista. Avajaisjuna oli etukäteen hyvin mainostettu hanke ja sen näköinen, että Kosovon reaktio ei voinut tulla Serbialle yllätyksenä.

Serbia sanoi haluavansa tukea tempauksella Kosovossa asuvia serbejä ja serbikuluttuuria.

Yhtä hyvin sillä saatettiin valmistella presidentinvaaleja, jotka ovat huhtikuussa. Joko istuva presidentti Nikolić tai pääministeri Vučić on ehdokkaana – molemmat edustavat samaa puoluetta. Kovalla asenteella Kosovoa kohtaan on ennenkin saanut ääniä.

Serbialla on myös toinen korkean profiilin riita Kosovon kanssa. Serbia vaatii Ranskaa luovuttamaan Kosovon entisen pääministerin ja entisen sissipäällikön Ramush Haradinajn, joka pidätettiin Serbian etsintäkuulutuksen nojalla Ranskassa. Serbia syyttää häntä sotarikoksista 1999 sodassa.

EU, Venäjä ja Yhdysvallat

Serbia käy parhaillaan jäsenyysneuvotteluja Euroopan Unionin kanssa. Yksi EU:n vaatimuksista on normaalien suhteiden luominen Kosovon kanssa. Serbian presidentti Nikolić ei ole innostunut tästä, ja junajupakan aikana hän esitti jopa jäsenyysneuvottelujen keskeyttämistä.

Serbia on Nikolićin kaudella lähestynyt sotilaallisesti perinteistä ystäväänsä Venäjää. Venäjä lahjoittaa Serbialle kuusi MiG-29 -hävittäjää ja 30 T-72 -panssarivaunua ja maat ovat pitäneet yhteisiä sotaharjoituksia. Joidenkin tarkkailijoiden mielestä Serbian into täyttää EU:n vaatimuksia on samalla vähentynyt.

Nikolić myös syytti viikonloppuna Yhdysvaltoja Kosovon tukemisesta – mikä tietysti pitääkin paikkansa. Ilman Yhdysvaltain pommikoneita ja diplomaattista painoa Kosovo ei olisi itsenäinen. Mahdollisesti Nikolić toivoo, että Donald Trumpin kaudella Yhdysvaltain asenne Serbiaa kohtaan muuttuu.

Oma puhelinnumero

EU sai vuonna 2013 Kosovon ja Serbian aloittamaan vuoropuhelun suhteistaan. Maiden välit ovat silti kaukana normaaleista. Serbia estää Kosovon pääsyn YK:hon, Euroopan neuvostoon ja muihin kansainvälisiin järjestöihin.

Jostakin on sovittu. Rekisterikilpiä ei tarvitse enää vaihtaa rajalla. Sopimukseen on päästy myös Pohjois-Kosovon pohjoisten serbikuntien laajemmasta itsehallinnosta, mutta se on herättänyt raivokasta vastarintaa Kosovon albaanien oppositiopuolueissa.

Onnistunein sopimus tehtiin viime vuoden lopulla. Serbia ja Kosovo sopivat, että Kosovo saa oman maasuuntanumeron. Aiemmin Kosovon piti käyttää Serbian tai muun maan suuntanumeroa. Vastineeksi Serbian valtiollinen teleoperaattori saa toimia Kosovossa.

Omat hankaluutensa EU:lla on myös Kosovon kanssa. Kosovo vaatii EU:ta painostamaan Ranskaa, ettei Haradinajta luovuteta Serbiaan. EU puolestaan on tyytymätön Kosovon laiskuuteen korruption kitkemisessä.

Helsingin pyörivä jääkaruselli painaa 200 tonnia ja siellä saunotaan – video

Uutisvideot: Helsingin omassa jääkarusellissa saunotaan

Kuusiluodon edustalla pyörii valtava jääkaruselli, joka toimii aurinkovoimalla.

Uutisvideot: Helsingin omassa jääkarusellissa saunotaan

Helsingin Kuusiluodon edustalle sahattiiin maanantaina jääkaruselli, joka painaa 200 tonnia. Sen halkaisija on 36 metriä. Karusellin päällä voi saunoa. Komeus pyörii aurinkovoiman tuottamalla sähköllä.

Lohjan Kirmusjärvelle rakennettiin loppiaisena halkaisijaltaan 12-metrinen karuselli, joka keräsi runsaasti huomiota myös kansainvälisessä mediassa. Helsingin jääkarusellin takana on sama tekijä kuin Lohjan, Janne Käpylehto.

Suomessa on 180 000 pienituloista eläkeläistä – saman verran kuin Turussa asukkaita

Avoin kukkaro ja kolikoita.

Eläkeläisjärjestön johtaja: Keskiarvojen takaa löytyy erilaisia tarinoita. Alle 55-vuotiailla työkyvyttömyyseläkeläisillä on "vähiten pelimerkkejä".

Avoin kukkaro ja kolikoita.

Vaikka Eläketurvakeskuksen uusi, laaja tutkimus osoittaa, että eläkeläisiillä pyyhkii taloudellisesti verrattain hyvin, se ei ole koko totuus. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kahdenkymmenen vuoden aikana reaalisesti kolmanneksella. Vuonna 2014 eläkeläistalouksissa asuvien tulot olivat 78 prosenttia palkansaajien tuloista. Moni on kuitenkin pudonnut vauhdista.

Vaikka tilastot kuulostavat hyviltä, tilanne ei kaikilla eläkeläisillä ole niin aurinkoinen kuin voisi kuvitella. Suomessa oli vuonna 2015 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Heistä 12,8 prosenttia oli pienituloisia. Se on 180 000 henkeä eli lähes saman verran kuin Turussa on asukkaita.

Pienituloiseksi lasketaan silloin, kun tulot jäävät 60 prosenttiin tai alemmaksi mediaanitulosta. Toisin sanoen käteen jää yhden hengen taloudessa alle 1 200 euroa kuussa.

Suomen suurimman eläkeläisjärjestön Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi tunnistaa ryhmät, jotka eivät ole pärjänneet yhtä hyvin eläkekehityksessä kuin tilastot antavat ymmärtää.

– Eiväthän eläkeläiset ole mikään yhtenäinen ryhmä. Keskiarvon takana on sitten erilaisia tarinoita ja erilaisia tulotasoja, Kemppi sanoo Yle Radio Suomen Ajantasan haastattelussa.

Kasvaneet terveyskulut köyhdyttävät

Erityisesti esiin nousee alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten ryhmä.

– Alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset ovat luonnollisesti se ryhmä, joka on jäänyt vähemmälle, kun pelimerkkejä on jaettu, Kemppi arvioi.

Lääkkeenä tämän ryhmän tilanteen kohentamiseksi Kemppi ehdottaa ensisijaisesti panostamista ihmisten työssä pysymiseen.

Kun ja jos tähän ryhmään joutuu, köyhtymisen syitä on useita.

– He ovat jostain tietystä syystä työkyvyttömiä – taustalla on pitkäaikainen vamma tai sairaus, joka sitten aiheuttaa sitä, että joudutaan turvautumaan lääkitykseen. Omavastuiden osuus lääkekustannuksista on kasvanut, kun korvauksia on leikattu. Muita sosiaali- ja terveysmaksuja on korotettu ja kaikilla näillä on eläkeläisten köyhyyttä lisäävä vaikutus.

Taitettu indeksi vaikuttaa vain osalla

Paljon esillä olleen taitetun eläkeindeksin vaikutukset eivät Kempin mukaan osu läheskään kaikkiin pienituloisiin eläkeläisiin eikä ole silloin patenttiratkaisu pieniin eläkkeisiin.

– Kannattaa muistaa, että meillä on pienituloisia takuueläkkeen saajia yli 100 000 eikä taitettu indeksikeskustelu koske heitä oikeastaan millään lailla, Kemppi toteaa. Toisille se taas on hyvinkin akuutti asia, Kemppi jatkaa.

Kempin mukaan eläkeläisjärjestöt kuitenkin kannattavat nykyisen 80/20-indeksin sijaan laveampaa 70/30-indeksiä, jossa palkkakehityksen painoarvo olisi 30 prosenttia ja hintojen osuus 70 prosenttia.

Odotettu tulos

Kaikkiaan Kemppi pitää Eläketurvakeskuksen tutkimustuloksia odotettuina.

– Näinhän eläkejärjestelmää on rakennettu ja tähän on tähdätty. Kun vuonna 1962 työeläkelaki tuli voimaan, tarkoituksena nimenomaan oli varautua sosiaaliseen riskiin nimeltä vanhuus ja sen toimeentulon turvaamiseen. On luonnollista, että kun ihmiset ovat töissä ja ansiotaso kehittyy myönteisesti, pikku hiljaa se näkyy myös eläkkeissä.

Remonttitaidottomat tyhjätaskut pelastivat 167-vuotiaan pappilan – "Muut kääntyivät kauhistuen pois"

Väärnin pappila ulkoa talvella.

Moni upea vanha pappila on saanut uuden elämän, kun seurakunnat ovat luopuneet kiinteistöistään. Yksi niistä on kirjailija Juhani Ahon synnyinkoti Lapinlahdella.

Väärnin pappila ulkoa talvella.

Lapinlahden Väärnin pappilan emäntä Minna Kettunen huokaa. Väsymys on tahtonut ottaa vallan monta kertaa yli kymmenen vuotta kestäneen urakan aikana.

Kettunen osti 167-vuotiaan pappilan miehensä, muusikko Jarkka Rissasen kanssa vuonna 2006. Seurakunnan remontti vanhassa arvorakennuksessa oli jäänyt rahapulassa kesken vuosia aikaisemmin. Pappila oli maannut tyhjillään ilman lattioita ja lämmitystä, talvet hankien ja kesät pusikoituvan puutarhan keskellä.

– Muutkin olivat käyneet katsomassa tätä, mutta vissiin he ymmärsivät remontin tekemisestä meitä enemmän ja kääntyivät kauhistuen pois, kun näkivät paikan todella surkean kunnon, Kettunen tokaisee.

Kun muita tarjouksia ei tullut, seurakunta myi Väärnin pappilan Kettusen oman luonnehdinnan mukaan "kahdelle remonttitaidottomalle tyhjätaskulle". Hinta oli muodolliset tuhat euroa.

"Konkurssi olisi ollut väistämätön"

Arvotalon remontti alkoi toukokuussa 2007. Ensin rapsutettiin maalit pappilan peiliovista ja lopulta tehtiin uudet rossipohjat, lattiat, piharakennuksen perustukset, sauna, työtilat ja uusittiin sisäpinnat ja ulkomaalaukset.

Pappilan uutta elämää varten perustettu Väärnin Pappila Oy otti pankkilainaa 580 000 euroa sitä varten. Lisäksi järjestettiin osakeanteja niille, jotka halusivat tukea pappilan pelastamista. Sitä tarvittiin, sillä remontin loppulasku, 700 000 euroa, ylitti odotukset.

– Jos sekin summa olisi pitänyt lainata pankista, konkurssi olisi ollut väistämätön, Kettunen sanoo.

Kun pappila avattiin yleisölle marraskuussa 2008, se oli suuri juhla. Paikalla oli paljon lapinlahtelaisia ja piispa Matti Sihvonen siunasi rakennuksen uuteen käyttöön.

Kettunen myöntää, että tuossa vaiheessa takki oli tyhjä remontin jäljiltä. Varsinainen toiminta oli kuitenkin vasta alkamassa: sukujuhlien järjestäminen, konserttien isännöiminen, esittelykierrosten vetäminen.

– Palvelualan yrittäjänä on oma haasteensa, kun rahahuolet ja väsymys eivät saa näkyä asiakkaille päin.

Verotus ajoi monta pappia asunnoistaan

Vain harva pappila on enää alkuperäisessä käytössään. Se johtuu muun muassa 1980-luvulla tehdyistä muutoksista verotuksessa. Kun luontoisetuasuntojen verotusta kiristettiin, papin perheillä ei ollut enää varaa asua suurissa pappiloissa.

Nykyään pappiloita myydään etenkin sen vuoksi, että seurakunnat haluavat vähentää kulujaan. Väärnin pappila on tästä tyypillinen esimerkki: seurakunta ei myyntituloilla rikastu, mutta ylläpitokuluissa voi tulla paljonkin säästöä. Kirkkohallituksen mukaan pappiloita myydään 10–15 vuodessa. Siinä ovat mukana niin vanhat arvorakennukset kuin sodan jälkeen valmistuneet omakotimaiset pappilat.

Vuonna 2000 Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöksessä arvioitiin, että jäljellä oli 560 pappilaa sotia edeltävältä ajalta. Niistä seurakuntien omistuksessa oli tuolloin 357, joista noin puolet seurakuntien käytössä.

Väärnistä viimeinen pappi lähti vuonna 1990. Paikan nykyiselle emännälle Minna Kettuselle vanhan pappilakulttuurin säilyttäminen on tärkeä tehtävä. Itsekin pappiloiden historiaa selvittänyt tietokirjailija väittää, että pappiloilla on ollut huomattava rooli suomalaisten tuomisessa eurooppalaisen sivistyksen pariin.

– Kansanopetus, rakennustyylit, puutarhaviljely, siemenet, ruokalajit, musiikin ja kirjallisuuden harrastus – hyvin monenlaiset asiat levisivät pappiloiden kautta rahvaalle, hän sanoo.

"Tuntuu kuin aika häviäisi"

Minna Kettunen pitää työhuoneenaan entistä palvelijan kammaria. Se on hänestä sopivaa, koska hän ajattelee olevansa nyt pappilan palvelija. Asuminen vanhassa arvorakennuksessa on yhtä aikaa taakka ja suuri etuoikeus.

Kettusen mielestä on jotain erityistä siinä, että saa lukea vuonna 1839 valmistuneen empiretalon huoneissa kirjailija Juhani Ahon tekstejä. Aho syntyi pappilan rantasaunassa aikana, jolloin hänen isänsä Theodor Brofeldt toimi Väärnin kappalaisen apulaisena. Toisinaan Kettunen lukee Ahoa ääneen vierailleen.

– Silloin monet ovat sanoneet, että tuntuu kuin aika häviäisi. Se on aikamatka vailla vertaa.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Väärnin pappila avattiin perusteellisen remontin jälkeen. Sinä aikana rakennuksessa on ollut 30 000 vierasta. Siellä on järjestetty sukujuhlia, konsertteja, teatteriesityksiä, ristiäisiä ja häitä.

Viime syksynä Kettunen iloitsi, kun huomasi lyhentäneensä pankkilainaa jo 150 000 eurolla. Se on ollut monen kahvikupin ja esittelykierroksen takana, hän myöntää. Tekemistä on kuitenkin vielä jäljellä. Sen vuoksi Väärnissä on tälläkin hetkellä käynnissä osakeanti, jossa etsitään uusia tukijoita auttamaan kulttuurikohteen säilyttämisessä.

– Katselin TV:stä ohjelmaa Juho ja Maria Lallukasta, jotka olivat mahtavia kulttuurimesenaatteja. Huokaisin miehelle, että voi kun tuommoiset mesenaatit ottaisivat meihinkin yhteyttä. Silloin saataisiin muhkeasta velasta lohkaistua isompi pala kerralla eikä aina pikkuista palaa, jossa siinäkin on kauhea raapiminen saada kokoon.

Suomalaisnainen näki Meksikon yökerhoammuskelun läheltä – "Ainoa ajatus oli juosta karkuun"

Meksiko ammuskelu Playa del Carmen.

Suomalainen Anu Nieminen selvisi ilman vammoja meksikolaisessa klubissa puhjenneesta ammuskelusta. Verilöylyssä kuoli viisi ihmistä.

Meksiko ammuskelu Playa del Carmen.

Anu Nieminen joutui todistamaan läheltä meksikolaisessa yökerhossa tapahtunutta verilöylyä.

Blue Parrot -nimisessä klubissa Playa Del Carmenissa vietettiin konemusiikkifestivaalin viimeistä iltaa, kun ammuskelu alkoi täysin yllättäen.

– Yhtäkkiä tajusin, että kaikki menivät maahan. Alkoi kuulua ammuntaa. Siinä sitten maattiin jonkin aikaa maassa. Olin lavan edessä, Nieminen kertoo.

Ihmiset lähtivät pian pyrkimään kohti lavan takana olevaa hätäuloskäyntiä.

– Kaikki alkoivat kiipeämään. Jäin itse vähän jalkoihin. Monenlaiset asiat ehtivät käydä mielessä, mutta onneksi kaikki päättyi hyvin.

"Ampuja oli ehkä viiden metrin päässä"

Ampuja oli lähellä Anu Niemistä.

– Se oli varmaan noin viiden metrin päässä minusta. Näin ihmiset, jotka ampuivat. Sillä hetkellä ainoa ajatus oli juosta karkuun.

Niemisen mukaan ammuskelu taukosi joksikin aikaa, mutta ihmisten paetessa se alkoi uudelleen.

Nieminen arvioi, että ensimmäisestä laukauksesta kesti ehkä noin 20 minuuttia ennen kuin hän pääsi turvaan. Myös suomalaisen klubissa olleet ystävät selvisivät ilman vammoja.

– Kaikki kaverit ovat onneksi ehjin nahoin.

Viisi kuoli – 15 haavoittui

Ammuskelun syy ei ole varmistunut. Poliisin edustajan mukaan ammuskelua edelsi riita, jota turvamiehet olivat yrittäneet ratkaista.

Verilöylyssä kuoli viisi ihmistä ja 15 haavoittui, kertoivat viranomaiset uutistoimisto AP:lle. Osa uhreista kuului yökerhon henkilökuntaan.

Blue Parrot -klubi on ulkomaalaisten turistien suosiossa. AFP:n mukaan kaksi uhreista oli Kanadasta, yksi Italiasta ja yksi Kolumbiasta.

Noin kaksi vuotta Meksikossa asunut Anu Nieminen ei ole aikaisemmin törmännyt väkivaltaisuuksiin.

– Huumeongelmat ovat enemmänkin maan pohjoisosassa. Täälläpäin ei ole tällaista aikaisemmin käynyt. Sen takia on ällikällä lyöty olo, miten tällaista voi tapahtua.

– Aika läheltä liippasi. Täytyy vain olla tyytyväinen.

Lähteet: AP

Geenitiedosta motivaatiota elämäntapavalintoihin?

Lenkkeilyä.

Elämäntavoilla voi vaikuttaa omaan terveyteensä riippumatta geeniperimästä. Uusi tutkimus selvittää geenitiedon vaikutuksia eteläpohjalaisten terveyskäyttäytymiseen.

Lenkkeilyä.

Vuosina 2009-2011 Etelä-Pohjanmaalla toteutettiin TERVAS – terveelliset valinnat ja räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit –tutkimus. Sen pohjalta tiedetään, että ihmisen tieto omien geeniensä vaikutuksesta elintapasairauksien sairastumisriskiin toimii motivoijana muokata elämäntapoja.

– Se oli vahva motivoija ja vaikutti terveyskäyttäytymiseen, mutta tuntuu, että vaikutus hiipuu. Sekään ei ole niin voimakas motivaattori, että olisi kovin hyvin kestänyt pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna, sanoo Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia EPANET-verkostosta.

Nyt tammi-helmikuussa asiaan satsataan uudelleen. Pari-kolmesataa eteläpohjalaista pääsee mukaan Geenitieto elämäntapamuutosten motivoijana –tutkimukseen, jossa selvitetään, millainen tieto ja miten esitettynä motivoi tekemään terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä elämäntapavalintoja.

– Ihmisen motivoituminen on aika monitahoinen ja monimutkainen teema. Osa motivoituu tunteesta, osa tiedosta. Henkilökohtainen geenitieto omista riskitekijöistä on monelle aika tehokaskin motivointikeino, Hopia sanoo.

Aiheeseen liittyviä tutkimuksia on Hopian mukaan jonkun verran käynnissä maailmalla ja Suomessakin tämän tyyppistä tutkimusta tehdään,  mutta silti Etelä-Pohjanmaalla ollaan ”eturintamassa”.

– Nyt tuodaan rinnalle uusia tukevia toimenpiteitä ja selvitetään, saataisiinko myös pitkäaikaisvaikuttavuutta parannettua.

Elämäntavat geenejä tärkeämpiä

Anu Hopia muistuttaa, että geenit eivät yksin ole elämäntapasairauksissa määräävä tekijä, vaan vain yksi niiden osatekijöistä. Elämäntavat ovat hänen mukaansa vieläkin tärkeämmässä roolissa.

Tutkimuksen tulokset ovat jatkossa eri asiantuntijoiden käytettävissä esimerkiksi terveydenhuollossa ja terveysviestinnässä.

– Toivotaan, että taas vähän paremmin ymmärretään sitä, mitkä asiat motivoivat ihmisiä tekemään terveyttä edistäviä elämäntapamuutoksia, liittyy se sitten geenitietoon tai muuhun oheistietoon, mitä tutkimuksesta saadaan.

Yli nelikymppisille

Tutkimukseen osallistujia rekrytoidaan nyt. Ikää osallistujilla on oltava yli 40 vuotta ja heidän on oltava perusterveitä. Mukaan hyväksyttävien ei tarvitse olla valmiiksi tietoisia geeniperimästään.

– Ei tarvitse olla edes erityisen kiinnostunut geeniperimästään. Jos on kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, tervetuloa, Anu Hopia sanoo.

Suomen Akatemian rahoittama terveyskäyttäytymistutkimus kestää puolisentoista vuotta. Toimijoina monitieteisessä yhteistyöhankkeessa ovat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Luonnonvarakeskus, Turun yliopiston Seinäjoen tutkimusyksikkö sekä Itä-Suomen yliopisto.

Bloggarin kokemukset hyvää peeärrää kotimaiselle matkailualalle – "Lumi ja luonto ovat teidän valttinne"

Etelä-korealainen bloggari Suho Lee Rukan jääkiipeilyssä.

Suomeen kutsuttiin 60 suosittua bloggaria tutustumaan muun muassa Kuusamon. Bloggaajat postaavat kokemuksistaan 18 eri kielellä 27 eri maassa.

Etelä-korealainen bloggari Suho Lee Rukan jääkiipeilyssä.

Tara Poveyn kädet tärisevät jääkiipeilyn päätteeksi sekä pelosta että voimien ehtymisen vuoksi.

– Kun kirjoitan jääkiipeilystä blogissani, kehotan ihmisiä käymään kuntosalilla muutaman kerran ennen kiipeilyä. Sen verran rankkaa oli, naurahtaa irlantilaisbloggaaja Rukan Kururinteen jääkiipeilyseinän juurella.

Tara Povey on yksi seitsemästä kansainvälisestä bloggaajasta, jotka muun muassa Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys on kutsunut Kuusamoon.

– Pohjois-Suomi on sykähdyttävä paikka; paljon koskematonta luontoa ja vähän ihmisiä ympärillä. Eikä korkeita taloja missään, ihastelee Tara Povey Kuusamon talvea.

– Kyllä tämä lumi ja luonto ovat teidän matkailuvalttinne, Povey vakuuttelee.

Somen asema markkinoinnissa vahvistuu

Matkamessujen 2017 kansainvälinen bloggaajaohjelma tuo Suomeen talven aikana 60 kansainvälistä bloggaajaa, tubettajaa ja instagrammaajaa.

Ohjelman alueellisia kumppaneita ovat Ruka-Kuusamon lisäksi Ahvenanmaa, Turku, Oulu, Keski-Suomi, Wild Taiga, Lahti, Naantali sekä Viro ja Latvia.

Bloggarit kiertävät eri matkailukohteissa kertomalla kokemastaan suosituissa blogeissaan.

– Sosiaalisen median asema markkinoinnissa vahvistuu koko ajan. Bloggaajien tuominen matkailualueelle on tehokas tapa markkinoida matkailua kansainvälisesti, sanoo Ruka-Kuusamo matkailuyhdistyksen toimitusjohtaja Mats Lindfors.

Bloggaajaohjelmaan valitut edustavat 18:aa eri kieltä 27 maasta.

IMF: Epävarmuus Yhdysvaltain tulevasta talouspolitiikasta sumentaa kasvunäkymiä

IMF:n logo pääkonttorin edustalla Washington DC:ssä.

Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF on tehnyt vain pieniä tarkennuksia uusimpaan talouskatsaukseensa. Järjestön mukaan ennustamista hankaloittaa epävarmuus Yhdysvaltain uuden hallinnon talouspolitiikasta.

IMF:n logo pääkonttorin edustalla Washington DC:ssä.

IMF:n viime syksyn ennusteessa maailman talouskasvuksi tälle vuodelle ennustettiin 3,4 prosenttia. Maanantaina julkaistussa ennusteen päivityksessä kasvuprosentti pidettiin ennallaan. Samoin vuoden 2018 ennuste, joka on 3,6 prosenttia.

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan tällä kertaa ennustetta on ollut hankala tarkentaa, koska vielä ei ole tiedossa, millaista politiikkaa Yhdysvaltain uusi hallinto alkaa toteuttaa ja miten se heijastuu maailman talouteen.

– Ennusteessa on tästä syystä tavallista enemmän ylös- ja alaspäin osoittavia riskejä, totesi IMF:n pääekonomisti Maury Obstfeld tiedotustilaisuudessa Washingtonissa.

Epävarmuudesta huolimatta IMF nosti ennustettaan Yhdysvaltain talouskasvusta etenkin vuodelle 2018. Tänä vuonna Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan 2,3 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Euro-alueen talouden IMF ennustaa kasvavan vain 1,6 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Suurista euromaista Italian näkymiä vedettiin alaspäin niin, että Italialle ennustetaan vain 0,7 ja 0,8 prosentin kasvua kahdelle seuraavalle vuodelle.

Kehittyvien talouksien osalta IMF:n ennusteet tarkentuivat päivityksessä enimmäkseen hieman alaspäin. Yhdysvaltain naapurimaan Meksikon talouskasvuennustetta laskettiin kuitenkin yli puoli prosenttiyksikköä molempien katsauskauden vuosien osalta.

– Meksiko kärsii muita kehittyviä maita enemmän siitä, että Yhdysvaltain kauppapolitiikan suunta ei ole vielä tiedossa. Tästä syystä ennakoimme aiempaa heikompaa kotimaan kulutusta Meksikoon, tutkimusjohtaja Oya Celasun selitti ennusteen muutosta tiedotustilaisuudessa.

IMF:n talousennuste World Economic Outlook (WEO) julkaistaan kahdesti vuodessa. Kevään ja syksyn julkistuksiin tehdään julkaisujen välillä päivityksiä.

Irakissa tehdyn joukkomurhan suomalaistutkija: "Irakista saatu aineisto on täyttä tavaraa"

Yle Uutiset Pirkanmaa: Irakilaisveljekset käräjillä joukkomurhasta

Irakilaiskaksosten tekemiksi epäiltyjen joukkomurhien oikeudenkäynti alkaa helmikuun alussa Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Poliisille vaikeasti tutkittavaa juttua on auttanut yhteistyö Irakin viranomaisten kanssa.

Yle Uutiset Pirkanmaa: Irakilaisveljekset käräjillä joukkomurhasta

Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkava joukkomurhan oikeudenkäynti on ollut poliisille vaikea tutkittava. Asiat ovat kuitenkin järjestyneet kansainvälisellä yhteistyöllä. Mm. ulkoministeriön välittämällä pyynnöllä Irakin viranomaiset ovat hankkineet suomalaistutkijoille todistajia, joita on käyty paikan päällä kuulemassa.

Saatu aineisto on täyttä tavaraa, arvioi tutkintaa johtava rikoskomisario Jari Räty KRP:stä.

– Meillä on henkilötodistajia, jotka mm. kertovat, että nämä kaksoset ovat olleet Camp Speicherin tapahtumapaikalla, ja ovat osallistuneet tähän joukkomurhaan.

Todistajille tapahtumista kertominen ei aina ole ollut helppoa. Osa näistä henkilöistä on pyytänyt, että voivat todistaa anonyymeina, kertoo Jari Räty.

– On aivan selvää, kun todistetaan Isis-järjestöä vastaan, että siinä on omat riskinsä. On hyvin todennäköistä, että kovinkaan moni ei uskalla omalla nimellään ja kasvoillaan todistaa tällaista järjestöä vastaan.

Vaikea tutkittava

Sotarikostutkinta on suomalaisille uusi asia, sanoo tutkintaa johtava rikoskomisario Jari Räty KRP:stä.

– Tietysti terrorismirikoksiin liittyviä tutkintoja on ollut, mutta tässä on kyse ennen kaikkea siitä, että nämä ovat tapahtuneet konfliktialueella Irakissa. Tämäntyylisiä tutkintoja Suomessa ei niinkään ole ollut.

Rädyn mukaan tutkintaa onkin jouduttu tekemään paljon Irakissa.

– Suomessa henkirikosten selvittämisessä tehdään hyvin tarkkaa teknistä tutkintaa, haetaan näytteitä jne. Se tietysti on ollut hyvin haasteellista kyseisessä valtiossa.

– Todisteita ollaan jouduttu hakemaan hyvinkin mittavasti Irakista. Me ollaan jouduttu käymään useita kertoja Irakissa poliisivoimin ja lopussa myös syyttäjät ovat olleet mukana.

Irakissa tutkinnan pääpaino on ollut todistajien kuulemisessa, mutta myös erilaisia asiakirjoja ja muuta materiaalia on saatu, selvittää Jari Räty.

– Itse tapahtumapaikalla ei ole päästy käymään. Siellä käyminen on ollut niin suuri riski

Yli tuhat uhria

Irakissa tapahtui kaksi vuotta sitten kesällä Camp Speicherin joukkosurma, jossa Isis todistajien mukaan tappoi yli tuhat vangiksi jäänyttä irakilaissotilasta. Jutussa epäillään irakilaisveljeksiä, jotka pakenivat Suomeen.

Valtakunnansyyttäjä vaatii irakilaisille kaksoisveljeksille elinkautista vankeustuomiota teoista.

Syytettyinä olevat irakilaisveljekset kiistävät teot. Puolustus pitää videotodistusaineistoa epäluotettavana.

Jutun valmistelu käräjäoikeudessa jatkui maanantaina. Varsinaiseen oikeudenkäyntiin päästään helmikuun alussa.

Pohjoismaat pesevät Suomen liikennesuunnittelussa – Berner korjaisi tilanteen miljardilla eurolla vuodessa

Ministeri Anne Berner.

Muissa Pohjoismaissa on suunniteltu liikenteen verkot vuosikymmeniksi eteenpäin kilpailukyvyn näkökulmasta.

Ministeri Anne Berner.

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Rakennusteollisuus vetoavat, että Suomessa siirryttäisiin kehittämään liikennejärjestelmää kokonaisuutena muiden Pohjoismaiden tavoin. Ne julkistivat maanantaina neljä vaihtoehtoista kehittämismallia liikenteeseen.

Kun meillä liikennettä suunnitellaan vaalikauden mitalla, länsinaapureissa infrastruktuurin kehittämissuunnitelmat pysyvät vallanpitäjien vaihtuessakin.

Esimerkiksi Etelä-Skandinavia eli Tanska ja Etelä-Ruotsi ovat onnistuneet luomaan dynaamisen talousalueen osin huolellisen liikennesunnittelun ansiosta. Ruotsi ja Tanska ovat kehittäneet liikennettä jo vuosia juuri maiden talouden edistämisen näkökulmasta.

– Suuri haasteemme on, että Etelä-Skandinavia kehittyy huimasti ja siellä investoidaan. Tarjontapuolen lisääminen [esimerkiksi sillan tai tunnelin rakentaminen] aiheuttaa kysyntää. Etelä-Skandinavia on osoitus, että liikenteellä on merkitystä kasvulle, sanoi Koillisväylän tietoliikennekaapelin selvitysmies, entinen pääministeri Paavo Lipponen.

Pitkäjänteisyys helpottaisi EU-tukien saamista

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeen ohjausryhmä ehdottaa, että liikenteeseen laadittaisiin usean vaalikauden mittainen ohjelma.

– Muualla liikenne nähdään keskeisenä kilpailukyvyn tekijänä. Pitkän aikavälin suunnitelmat mahdollistavat paremmin myös EU-rahoituksen saamisen, Rakennusteollisuuden ekonomisti Sami Pakarinen huomautti.

VTT:n ja Rakennusteollisuuden tutkijoiden mielestä kilpailukyvyn, työllisyyden, alustatalouden ja hiilettömän liikenteen tavoitteet toteutuisivat parhaiten "Huimaksi" nimetyssä hankkeessa. Toisessa ääripäässä "Niukka" tarkoittaisi sitä, että pidettäisiin yllä nykyistä liikenneinfrastruktuuria ja tarvittaessa myös säästettäisiin ylläpidosta. Se tarkoittaisi sadan miljoonan euron säästöä nykymenoihin.

"Älykäs"-strategia painottuisi digitaalisuuteen, kaupunkiseutujen työmatkaliikenteeseen ja kaupunkien välisiin yhteyksiin. Liikenneväylistä tulisi palvelualustoja. Rahaa tarvittaisiin vuosittain puoli miljardia nykyistä enemmän.

"Kuuliaisessa" vaihtoehdossa Suomi pitää tiukasti kiinni ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä sopimuksista, mikä heikentää hieman kilpailukykyä ja kansalaisten ostovoimaa. Kuuliaiseen malliin sitoutuminen pitäisi menot nykytasolla.

Berner tekisi yksityisestä sektorista maksajan

Liikenneministeri Anne Berner (kesk) kertoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa kannattavansa vaihtoehdoista kunnianhimoisinta – ja kalleinta – Huimaa.

Suunnitelmassa liikenteen rahoitus kasvaisi miljardilla eurolla vuodessa 4,2 miljardiin euroon. Lisäyksen maksaisivat valtio ja ennen kaikkea yksityinen sektori eli alan yritykset. Ne taas rahoittaisivat toimintaansa keräämällä käyttäjiltä maksuja.

Berner on jo kertonut aikovansa yhtiöittää liikenneverkon. Hänen on tarkoitus kertoa yksityiskohtia liikenneverkkoyhtiöstä torstaina; miten liikenneverkko täsmälleen ottaen yhtiöitetään ja miten yhtiötä rahoitetaan.

Liikenteen verotus kevenisi

Kun liikenneverkkoyhtiö keräisi varansa käyttäjiltä ja palveluntarjoajilta, liikenteen rahoitus ei olisi enää riippuvainen valtion budjetista tai muiden hallinnonalojen rahoitustarpeista.

– Käyttäjämaksut menisivät suoraan infraan ja sen ylläpitämiseen. Käyttäjien rasitus ei kasvaisi, koska samalla veroja kevennettäisiin, Berner sanoi.

Bernerin logiikassa toiminnasta tulisi pitkäjänteisempää uudella yhtiömallilla.

– Liikenneverkko on ollut helppo säästökohde aina, kun on tullut tarve. Olen itse törmännyt näihin keskusteluihin jo tämän lyhyen hallituskauden aikana useamman kerran. Näin ollen meillä on ollut myöskin se haaste, että emme ole pystyneet suuntaamaan liikenneinfran kehittämiseen niitä varoja, joita olisimme tarvinneet, Berner sanoi.

Miika Peltonen jätti reservin, kun elämänkokemusta karttui: "Miehen arvo ei ole kiinni siitä, onko käynyt armeijan"

Reservistä siviilipalvelukseen

Kaksi täydennyskoulutukseen osallistuvaa kertoo, mistä syystä he päättivät luopua aseista.

Reservistä siviilipalvelukseen

Miika Peltonen on yksi niistä noin kolmestakymmenestä miehestä, jotka aloittivat tänään maanantaina reservistä siviilipalvelukseen siirtyneille tarkoitetun kurssin Kuopion Pelastusopistossa.

Jämsänkoskelta kotoisin oleva Peltonen kävi armeijan vuonna 1997. Kokemus ei ollut miellyttävä.

– Se oli ihan sellainen pakollinen ja vähän ahdistava velvoite lähinnä ja se piti vaan saada suoritettua.

Myös oululaiselle Miikka Salmelle varusmiespalvelus oli ikävää pakkopullaa. Siviilipalvelus kävi mielessä jo tuolloin, mutta Salmi päätti kuitenkin käydä armeijan loppuun asti.

– Silloin oli äidin helmoista päässyt, uusavuton nuori, joka ei sopeutunut siihen menoon kauhean hyvin. Mutta kun oli sen jo aloittanut, niin luonto ei antanut luovuttaa siinä vaiheessa.

Vakaumus ja Venäjä vaikuttavat

Peltonen päätti hakeutua reservistä siviilipalvelukseen, koska hän ei sotatilanteessa halua tarttua aseeseen. Oikeastaan hänen mielipiteensä asiasta ei ole varusmiespalveluksen jälkeen muuttunut, vaan päätös vaati kypsymistä.

– Ehkä silloin nuorempana piti vielä pönkittää omaa miehisyyttä sillä, että on käynyt armeijan. Nyt on tullut vähän elämänkokemusta ja ymmärrystä enemmän, että ei se miehen arvo ole siitä kiinni, onko käynyt armeijan vai ei.

Salmen mukaan kaikki miehet todennäköisesti kokevat jonkinasteista painetta varusmiespalveluksen suorittamiseen.

– Minun aikanani ainakin oli vielä voimassa se vanha klisee, että armeija tekee pojista miehiä.

Salmi päätyi omaan ratkaisuunsa pitkän harkinnan ja eettisen pohdinnan jälkeen. Päällimmäisenä syynä oli maailmanpoliittinen tilanne.

– Lähimpänä vaikutti Venäjän uhka ja sitä myöten kiristynyt tilanne maailmanlaajuisesti.

Reserviläisliiton mielipide ei hetkauta

Yle kertoi viime viikolla, että reservistä siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä nousi huippuunsa vuonna 2015 ja pysytteli korkealla viimekin vuonna. Kun vielä kymmenisen vuotta sitten reservistä pois haluavia oli vain muutamia kymmeniä, toissa vuonna heidän lukumääränsä kasvoi liki tuhanteen.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kritisoi ilmiötä liiton Facebook-sivuilla. Torstaina julkaistussa päivityksessä Nyberg vertasi reservistä pois siirtymistä rintamakarkuruuteen.

– Aika hurja väite. Minun mielestäni tämä on aika kaukana siitä [rintamakarkuruudesta], mutta se on hänen näkemyksensä asiasta, Peltonen naurahtaa.

Salmea Nybergin raju arvostelu ei hetkauta.

– On hänen asiansa, miten hän rintamakarkuruuden määrittelee. Minulla sille ei ole kauheasti merkitystä.

Nyberg oli myös huolissaan siitä, että reservistä siviilipalvelukseen siirtymisen helppous rapauttaa Suomen puolustusjärjestelmän. Puolustusvoimien mukaan syytä huoleen ei ole.

"Arvostan, mutta ei sovi minulle"

Vaikkei Peltonen itse halua käyttää asetta, ovat maanpuolustus ja Suomen itsenäisyys hänelle kuitenkin hyvin tärkeitä asioita.

– Äidinisä on käynyt kaikki sodat rintamalla ja arvostan sitä kovasti, mutta minulle itselleni [aseellinen palvelus] ei sovi.

Salmelle puolestaan isänmaallisuuden käsite ei ole enää merkityksellinen.

– En ajattele maailmaa nykyään enää valtioitten ja kansallisuuksien kautta, hän kertoo.

Salmen ja Peltosen maanantaina aloittama kurssi on ensimmäinen laatuaan Kuopion Pelastusopistossa. Pääsääntöisesti täydennyskoulutusta järjestetään Uudenmaan Lapinjärvellä sijaitsevassa siviilipalveluskeskuksessa, mutta koulutettavien määrän kasvun vuoksi tila alkaa loppua keskuksesta.

Siviilipalveluskeskus järjestää tänä vuonna yhdeksän täydennyspalveluskurssia, joista kolme pidetään Kuopiossa.

Tolppakamerat kesyttivät Kehä I:n hurjastelijat

Automaattinen ylinopeuksien valvontakamera

Huomattavien ylinopeuksien määrä putosi huomattavasti Kehä I:llä sen jälkeen, kun tieosuudelle asennettiin peltipoliisien rivistö.

Automaattinen ylinopeuksien valvontakamera

Peltipoliisien tiheä rivistö on vähentänyt huomattavasti ylinopeuksia Suomen vilkkaimmalla tieosuudella, Kehä I:llä. Viime vuoden helmikuussa Kehä I:n varteen pystytettiin 35 uutta tolppakameraa, minkä jälkeen yli 10 km/h:n ylinopeudet ovat alentuneet 11:stä kahteen prosenttiin.

Esimerkiksi Pakilan kohdalla huomattavat ylinopeudet putosivat 11 000:sta 2 000:een päivässä, ilmenee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuksesta. VTT:n johtavan tutkijan Harri Peltolan mukaan Pakilan kehitys kuvaa hyvin liikennekäyttäytymisen muutosta koko 24 kilometriä pitkällä tiellä.

Ennen tolppakameroiden lisäämistä 61 prosenttia autoilijoista posotti ylinopeutta Kehä I:llä. Tolppien pystyttämisen jälkeen liian raskas kaasujalka vaivaa enää joka kolmatta kuskia.

VTT:n tutkimuksesta selviää, että ylinopeuksien vähenemisen lisäksi tiuhaan asetetut tolppakamerat tekevät liikenteestä sujuvampaa, kun liikennevirta pysyy tasaisena. Samalla liikenneturvallisuus paranee. Kehä I:llä henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet noin 30 prosenttia edellisvuodesta.

– Jos ylinopeutta alkaa olla noin 10 km/h, siiinä vaiheessa valo varmasti välähtää. Sanoisin, että niin suuren ylinopeuden vaikutus turvallisuuteen on sen verran merkittävä, että se on ihan perusteltua, Peltola sanoo.

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein kertoo poliisin olevan tyytyväinen Kehä I:n liikenteen kehitykseen. Jatkoa on tulossa.

– Me tulemme lisäämään valvontaa Kehä I:llä. Meillä on nyt ollut 1–2 kameraa valvomassa ja tänä vuonna on tavoite, että meillä on siellä 3–4 kameraa samanaikaisesti valvomassa.

Sote-menot kasvamassa hurjasti tuloja enemmän: Katso oman maakuntasi tilanne

Sairaanhoitaja ja potilas sairaalan käytävällä.

Maakunnilla on edessä miljardin tehostamis- ja sopeuttumistarve vuoteen 2030, kertoo tuore laskelma.

Sairaanhoitaja ja potilas sairaalan käytävällä.

Perlacon Oy on arvioinut Kunnallisalan kehittämissäätiön pyynnöstä tulevien maakuntien tulojen ja menojen kehitystä vuoteen 2030 mennessä. Väestö- ja ikärakennemuutokset huomioiva laskelma osoittaa, että menojen ja tulojen ero kasvaisi Uudellamaalla 564 eurolla asukasta kohti.

Vähiten, alle 300 euroa asukasta kohti rahoitustarve kasvaa Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Nykytahdilla kaiikissa maakunnissa on vähintään useiden kymmenien miljoonien eurojen tehostamisen tarve.

Selvityksen tehneen hallintotieteiden tohtori Eero Lasterän mukaan laskelmien lopputulema oli varsin odotettu. Laesterän mukaan voidaan puhua sopeutus-, säästö- tai tehostamistarpeesta.

– Uusimaa ikääntyy tosi nopeasti, yli 85-vuotiaiden määrän kasvu näkyy luvuissa. Sinne tarvittaneen lisää rahaa, Laesterä arvioi.

Menot kasvavat reilusti tuloja nopeammin. Säästöjen ja leikkausten lisäksi eroa on soteuudistuksen tavoitteen mukaisesti tarkoitus kuroa umpeen toimintoja tehostamalla.

– Urakka on iso, mutta ei sopeutusta pelkästään säästöjä tekemällä tarvitse tehdä. Tietotekniikan kautta saadaan merkittäviä säästöä, lisäksi esimerkiksi Siun sote ja muissa sentyyppisisssä kuntayhtymissä on hyvä tuloksia ilman, että palveluja on rapautettu.

Kunnille aiemmin kuuluneet sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle vuoden 2019 alusta.

– Kuntien talouden sopeutustarve siirtyy maakunnille, Eero Laesterä sanoo.

Nuolella ammuttu joutsen vapautettiin luontoon – lentämään se ei vielä pysty

Nuolen haavoittama joutsen palautettiin luontoon.

Jousipyssyllä Lahdessa runsas viikko sitten haavoitettu joutsen vapautettiin tänään maanantaina.

Nuolen haavoittama joutsen palautettiin luontoon.

Jousipyssyllä kymmenen päivää sitten haavoitettu joutsen on valmis palaamaan takaisin luontoon. Kyhmyjoutsen vapautettiin maanantaina Asikkalassa, josta sen puoliso on paikannettu.

Kymmenen päivää sitten nuolella haavoitettu kyhmyjoutsen löytyi sulasta lahdesta haavoittuneena ja se vietiin lintutarhalle hoidettavaksi, mutta silloin se joutui eroon puolisostaan, joka löydettiin Asikkalasta. Aktiiviset lintumiehet seurasivat koko ajan, missä lintu menee.

– Suurkiitos, että meitä on pidetty ajan tasalla. Sen takia tuotiin tänne puolison luokse, kiittelee Heinolan Lintutarhan isäntä Olli Vuori.

– Ne pitivät sellaisen korinan melkein kaulat vastakkain. Hieno tilanne, kyllä se heti kaverinsa otti, Vuori jatkaa.

Joutsen hyvässä kunnossa – lentokyky vielä arvoitus

Kyhmyjoutsen on Vuoren mukaan nyt hyvässä kunnossa siihen nähden, mitä se on kokenut. Joutsen sai hoidon aikana antibioottia ja ravintoliuosta ja ruokaa se ei hirveästi syönyt.

– Se otti vähän salaattia ja leipää vedestä, mutta ei juurikaan kauraa. Annettiin sille antibiootin yhteydessä kolme kertaa päivässä tahnamaista ravintoliuosta. Se on varmasti pakko niellä, kun sen kieleen laittaa. Suihkutettiin koko ajan, että se sukii itseään.

Nyt joutsen osaa etsiä ruokansa, eikä sen suhteen ole hätää. Sen sijaan sillä voi Vuoren mukaan spekuloida, koska joutsen pääsee lentämään. Nuoli meni rintalihaksesta läpi, ja sen rintaa voi nyt aristaa.

– Se pystyy täällä kevättalven uimaan ja ruokailemaan ja lähtee kun lähtee. Uskon, että se pystyy lentämään, mutta ei välttämättä heti, Vuori kertoo.

Maanlaajuinen kurkkupula vaivaa ruokakauppoja: "Ulkomainen kurkku on ihan eri tuote"

Kurkkupino kaupan vihannestiskillä.

Kauppapuutarhaliitto arvioi, että kurkkupula johtuu S-ryhmän päätöksestä laskea vihannesten hintaa. K-ryhmän mukaan kurkkupuute alkoi jo viime vuoden puolella.

Kurkkupino kaupan vihannestiskillä.

Suomalaiset popsivat nyt kotimaista kurkkua niin innokkaasti, että vihreän vihanneksen kysyntä on ylittänyt tarjonnan.

Kauppojen kurkkulaatikot ammottavat paikoitellen tyhjinä. Sekä K-ryhmästä että S-ryhmästä kerrotaan, että kurkkupula on koko maan laajuinen.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan varsinkin S-ryhmän tammikuinen päätös laskea vihannesten hintaa on kasvattanut kotimaisen kurkun suosiota.

S-ryhmän hankintajohtaja Jari Simolin myöntää, että edullisempi hinta on aiheuttanut kotimaisen kurkun kysyntään kovan piikin S-ryhmän kaupoissa.

K-ryhmän osto- ja myyntipäällikkö Liisa Eronen sanoo, että kurkkupula ei kuitenkaan johdu kokonaisuudessaan S-ryhmän hinnanalennuksista. Hän kertoo, että tuotanto on laskenut jonkin verran ilmeisesti virustautien takia.

– Meillä on näkynyt kurkkupula jo joulukuun puolelta, Eronen sanoo.

Erosen mukaan kurkkutilanne saattaa olla parempi paikallisesti, koska K-ryhmän kaupoilla on Ruokakeskon lisäksi myös paljon kurkun suoratoimittajia.

Tarjonta paranemassa keväällä

S-ryhmän hankintajohtaja Jari Simolin arvioi, että kotimaisen kurkun saatavuus on pian normalisoitumassa.

– Ainakin ne toimitusmäärät, mitä olemme tälle viikolle saaneet, ovat selkeästi paremmat meidän toimittajillamme kuin viime viikolla, Simolin sanoo.

Kauppapuutarhaliiton mukaan kurkkutilanne korjaantuu ehkä vasta kevään kuluessa, kun suuremmat kotimaiset kurkkusadot alkavat helmi-maaliskuun vaihteessa.

Erosen mukaan K-ryhmän kaupoissa tuontikurkun myynti on lopetettu perinteisesti maaliskuun aikana. Hän uskoo, että silloin viimeistään kotimaista kurkkua riittää joka kauppaan.

Tuontikurkku ei korvaa kotimaista

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan kurkkua saisi Euroopasta rajattomasti, mutta tuontikurkut eivät oikein kelpaa suomalaisille.

– Tuonnilla tätä ei voi paikata. Ulkomainen kurkku on ihan eri tuote, Jalkanen sanoo.

S-ryhmän Simolin on Jalkasen kanssa samaa mieltä. K-ryhmän Eronen toteaa, että ulkomainen kurkku kelpaa osalle ja osalle ei.

– Joku arvostaa enemmän kotimaisuutta ja joku taas hintaa. Onhan niissä myös varmasti makueroja, Eronen sanoo.

Muista kotimaisista vihanneksista ei ole toistaiseksi ollut ruokakaupoissa suurempaa puutetta. Simolin arvioi, että tomaatin ja kirsikkatomaatin tarjonnassa saattaa mahdollisesti ilmetä jatkossa vajetta.

Lisäksi Espanjan huonot säät ja viime viikon myrskyt ovat aiheuttaneet ongelmia ulkomaisten vihannesten tuontiin Suomeen.

Sebastian Tynkkynen: "Tämä on ihan täysin poliittinen tuomio"

Sebastian Tynkkynen(ps.) istuu Oulu käräjäoikeuden aulassa Koraani kädessä odottamassa juttunsa käsittelyä.

Oululaispoliitikko Sebastian Tynkkynen (ps.) sai sakkorangaistuksen Facebook-kirjoituksistaan, jotka oikeuden mukaan olivat panettelevia, solvaavia ja osin uhkaavina. Oikeus määräsi, että kirjoitukset on poistettava.

Sebastian Tynkkynen(ps.) istuu Oulu käräjäoikeuden aulassa Koraani kädessä odottamassa juttunsa käsittelyä.

Oululaispoliitikko Sebastian Tynkkynen vastaa maanantaina iltapäivällä rauhallisella äänellä puhelimeen. On kulunut noin viisi tuntia siitä, kun Oulun käräjäoikeus on toimittanut hänelle tuomion rikosjutusta.

Tynkkystä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta, ja Oulun käräjäoikeus tuomitsi hänelle 50 kappaletta kuuden euron suuruista päiväsakkoa eli maksamaan sakkoa valtiolle yhteensä 300 euroa.

– Tuomio on ihan väärä, Sebastian Tynkkynen painokkaasti.

Rikosjutussa oli kyse Tynkkysen heinäkuussa 2016 julkaisemista Facebook-kirjoituksista.

Oulun käräjäoikeus määräsi tuomiossa poistamaan kirjoitukset yleisön saatavilta ja hävitettäviksi. Tynkkynen oli rikosten tapahtumahetkillä Perussuomalaiset Nuoret ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Vaalit vaikuttavat valittamiseen

Vaikka Tynkkynen sai tuomion tietoon tunteja ennen kuin se annettin medialle, niin hän ei halunnut kommentoida vielä mahdollista valittamista Rovaniemen hovioikeuteen.

– Pitää pohtia sen takia, että kunnallisvaalit ovat meneillään. Valittaminen on oma raskas prosessinsa, johon pitää keskittää aikaa ja panoksia, Tynkkynen sanoo ja lisää, että suomalaisten sananvapauden näkökulmasta asia pitäisi jaksaa viedä vaikka korkeimpaan oikeuteen.

Oulun käräjäoikeus katsoo tuomiossaan, että vuoden 2016 heinäkuussa julkaistut kirjoitukset olivat panettelevia, solvaavia ja osin uhkaavia.

– Tämä on ihan täysin poliittinen tuomio, Sebastian Tynkkynen sanoo ja hänen äänensä kiihtyy hiukan.

– Kirjoituksia on haluttu tulkita miten päin sattuu. Olen todella pettynyt suomalaiseen oikeuslaitokseen, että tällä tavalla voidaan toimia, Tynkkynen lisää selvästi tuohtumusta äänessään.

Monen näkökulman juttu

Käräjäoikeus antoi Tynkkyselle tuomion kahdesta rikoksesta eli kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.

Tynkkynen kiisti syytteet jo poliisin esitutkinnassa ja keskiviikon oikeudenkäynnissä, jossa hänen mielestään oli esillä monta näkökulmaa, johon sananvapauden voi kietoa.

– Joka tapauksessa puhutaan sananvapaudesta eli minkälaista keskustelua voidaan käydä eli saadaanko nostaa ongelmia esille. Näitä monia näkökulmia yhdistää se, että voimme käydä keskustelua, vaikka ne ovat kipeitä aiheita, Sebastian Tynkkynen sanoo puhelun lopuksia ääni jo hiukan väristen.

Kuhmon puinen ihmekoulu: 11 miljoonan euron kulu voi muuttua 31 miljoonan tuloksi

Kuhmossa rakentuu Tuupalan puukoulu.

Kuhmossa Tuupalan uudesta puukoulusta on tulossa lapsille terveellinen ja stressitön opinahjo. Kaupungille sekä lähialueelle se voi tuoda välillisesti melkoisen määrän euroja.

Kuhmossa rakentuu Tuupalan puukoulu.

Kuhmossa on rakennettu heinäkuusta lähtien ensimmäistä suomalaista ristiinlaminoiduista CLT-elementeistä valmistettavaa puukoulua. Kolmesta rakennuksesta koostuva 5 500 neliömetriä laaja koulu valmistuu marraskuun loppuun mennessä.

Tällä hetkellä rakentaminen tapahtuu sääsuojan alla, eli rakennukset ovat huputettuina. Näillä toimilla halutaan minimoida rakennusaikainen kosteus ja varmistaa se, että kuhmolaisille lapsille ja opettajille rakennetaan turvallinen ja terveellinen koulu. Jo suunnittelun alkuvaiheessa on otettu huomioon Terve talo -kriteerit (Rakennustieto).

– Niiden avulla pystytään estämään kosteus- ja sisäilmaongelmat. Tämä on kirjattu myös urakka-asiakirjoihin ja yksi sen näkyvin osa on sääsuoja. Tämä on niin sanottua kuivaketju-rakentamista, jossa rakennukseen tulevat tuotteet eivät missään vaiheessa kastu, kertoo Tuupalan puukoulun hankevastaava Markku Pääkkönen.

Rakennusolosuhteiden seuraamisessa on hyödynnetty nykytekniikkaa, kertoo jo neljä vuotta suunnittelussa mukana ollut Pääkkönen

– Rakenteisiin tullaan asentamaan erilaisia mittausantureita, joiden avulla pystytään seuraamaan rakentamisen eri olomuotoja ja tulokset tallennetaan pilvipalveluun. Massiivipuukoulu on haasteellinen rakennuskohde niin suunnittelijoille, urakoitsijoille kuin rakennuttajille, koska tästä rakennustavasta ja rakennustyypistä ei ole käytössä vakiintuneita määritelmiä, sanoo Pääkkönen.

Ei stressiä, ei töherrystä

Kuhmossa rakennuksissa ja kouluissa on ollut monia sisätilaongelmia. Kaupunki ei ole kuitenkaan poikkeuspaikkakunta, sillä suomalaisissa koulurakennuksissa sisätilaongelmat ovat hyvin tavallisia.

– Olikohan se nyt niin, että 15–18 prosenttia kouluista kärsii sisäilmaongelmista. Mistä se johtuu on monisyinen ongelma. Toivottavasti puukoulut ovat terveellisempiä ja täältä tulevat oppilaat ovat iloisia, opinhaluisia sekä hyviä lapsia, sanoo Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen.

Kaupunginjohtajan sanomista tukevat myös Saksassa tehdyt tutkimukset, joissa lapsille asennettiin stressiä mittaavat sykemittarit. Mittaustuloksien mukaan puurakennuksessa olevien lasten sykkeet olivat matalampia kuin kivirakennuksessa olevien.

– Minulla on myös toinen kokemus, sillä kuuntelin tässä hiljan saksalaisen yrityksen Binderholzin toimitusjohtajaa. He pelkäsivät, että lapset päiväkodeissa ja kouluissa töhrisivät paljaana olevia puupintoja. Sellaista töherrysongelmaa ei kuitenkaan ollut, vaikka vanhimmat puupintaiset koulut ovat olleet siellä toistakymmentä vuotta.

– Jostakin syystä lapset mieltävät puupinnan kauniiksi, kun taas kylmä betoni innostaa töhertämiseen. Betonimyllyn pyörittäjiä voin lohduttaa, että betonia tarvitaan aina ja ilman sitä ei mitään pystytä rakentamaan, jatkaa Valtanen.

Kiinnostavaa rakentamista

Tuupalan koulun rakennus on Suomen Metsäsäätiön keräyskohde. Metsäsäätiö on puutalouden menekkiä ja metsätaloutta edistävä säätiö, joka hakee aluekeräyskohteita. Keräyksen tuotolla rahoitetaan kohteiden esille tuomista.

– Keräys alkaa aprillipäivänä. Metsänomistajat ja puunostajat luovuttavat siihen pienen osan puukaupan hinnasta, muistaakseni se on 0,2 prosenttia. Pohjois-Suomessa Tuupalan koulu on ensimmäinen Suomen Metsäsäätiön kohde, muistelee Valtanen.

Puukoulun rakentaminen on jo suunnitteluvaiheessa kiinnostanut monia kuhmolaisia. Rakennuttaja odottaakin muualta Suomesta tulevia rakennusalan ammattilaisia, suunnittelijoita ja urakoitsijoita tutustumaan puurakennuskohteeseen.

– Nyt on paras aika tulla katsomaan, kun rakennus on avonaisessa vaiheessa ja runko on näkyvissä, joten tervetuloa Kuhmoon, toivottaa hankevastaava Markku Pääkkönen.

Rakennuksen huputtaminen on suomalaisessa rakentamismenetelmässä melko vieras. Sääsuojan alla tapahtuva rakentaminen on lisääntymässä, sillä rakennuksen kokonaiskustannuksiin sillä on vain pieni vaikutus: esimerkiksi Tuupalan koulun kustannusarvio on 11,6 miljoonaa, josta huputtamisen osuus on noin 200 000 euroa.

– Meillä talvi on poikkeuksellinen, kun taivaalta tulee vettä, räntää ja lunta. Tälläkin hetkellä käy aika kova tuuli, joten täällä on miellyttävää työskennellä. Varmasti urakoitsijalta hukka jää vähemmälle ja ennen kaikkea rakennustuotteet pysyvät kuivana. Se on ilmeisesti perinne kun aina on rakennettu taivasalla ja sitten kuivateltu poutasäällä. Kuivaksi on saatu, mutta mistähän sitä kosteutta on tullut, ihmettelee Pääkkönen.

Valmiita elementtejä

Kuhmolaisen Crosslamin valmistamat CLT- elementit ovat jyhkeitä ja valmistettu lähialueelta tulleesta kuusipuusta. Ne ovat myös asennusvalmiita.

– Tehtaalta tuleva rekka peruuttaa tänne sääsuojatelttaan ja elementit nostetaan sitä mukaa paikalleen tai väliaikaissijoitukseen tänne teltan sisälle. Rakentamisessa täytyy noudattaa varovaisuutta, sillä näiden elementtien pinta on valmista ja siihen tulee vain väritön vahakäsittely. Betonirakentamisesta tuttuja hiontoja ja tasoitustöitä ei tehdä ollenkaan, opastaa puukoulun hankevastaava Markku Pääkkönen.

Tehtaalla elementteihin on tehty myös valmiit ja tarvittavat reiät, joiden kautta hoidetaan muun muassa kaapeloinnit ja ilmastointikanavat. Massiivipuusta rakentamisessa haasteita palomääräysten lisäksi tuo akustiikka.

– Välipohjarakentamiset aiheuttavat enemmän työtä kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Akustiikka-asiat saadaan kuitenkin kuntoon, siitä pitää huolen erillinen alaan liittyvä akustinen suunnittelu, joka tietää miten ilmaäänet ja askeläänet eristetään, kertoo Pääkkönen.

Vaikka elementit ovat puuta ja pintavalmiita, niin luokkahuoneissa neljästä seinästä kaksi on puuta ja kaksi levypintaisia. Myös luokkahuoneiden väliin tulee äänen vuoksi tehtävät lisäeristykset. Lähitoimituksen etuna CLT- elementeissä on nopeus.

– Meillä kävi hetki sitten onnettomuus, jossa valmiille elementille roiskahti polttoainetta. Uudet elementit tulivat seuraavana päivän kolmen kilometrin päässä sijaitsevalta tehtaalta. Kuljetuksessa ne eivät pääse vioittumaan millään tavalla, kertoo Pääkkönen.

Itsekkyys kannattaa

Tällä hetkellä rakennustyömaalla on noin 30 työntekijää, joista 80–90 prosenttia on kuhmolaisia. Henkilövahvuus tulee vielä kaksinkertaistumaan ja kokonaisvaikutus on noin 100 henkilötyövuotta. Puukoulun rakentaminen antaa välillisesti töitä monille yrityksille ja rakennusalan tekijöille.

– Tällä on myös aluetalousvaikutuksia. Ruralia-instituutin tekemien selvitysten mukaan, jos Suomessa rakennetaan puusta ja rakentamiseen sijoitetaan euro ja rakennustarpeet saadaan lähiympäristöstä, niin tämä poikii aluetalouteen 2,7 euroa. Sillä on iso merkitys kuljetuksille, metsänomistajille, motokuskeille ja tietysti tehtaille. Tämä on arvokas asia ja suomalaisten kannattaa olla itsekkäitä, sillä meillä on mittavat metsävarat ja hyödynnettävää riittää, sanoo kaupunginjohtaja Eila Valtanen.

Kun Tuupalan koulun rakentamiskuluja ja aluetalousvaikutuksia ynnätään, niin 11,6 miljoonan euron kustannusarvion mukaan Kuhmon alue saisi tuloja yli 31 miljoonaa euroa.

– On ollut mukava kuulla paikallisilta yrittäjiltä, että he seuraavat tarkasti julkista rakentamista ja julkisia toimia. Nyt on tullut positiivista palautetta siitä, että pöhinä on hyvä, kertoo Valtanen.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä