Suomalainen HMD Global julkisti kolme Android-Nokiaa – Myös klassikkoluuri 3310 tekee paluun

Uusi puhelinmalli Nokialta.

Espoolainen teknologiayritys HMD Global haluaa nousta Nokia-puhelimilla merkittäväksi laitevalmistajaksi globaalisti.

Uusi puhelinmalli Nokialta.

Nokia-merkkisten älypuhelinten paluuta markkinoille on uumoiltu pitkään. Odotus päättyi tänään sunnuntaina kun suomalainen HMD Global esitteli Barcelonassa kolme Nokian nimeä kantavaa älypuhelinta.

Puhelinmallit ovat Nokia 3, Nokia 5 ja Nokia 6. Ne sijoittuvat halpojen ja keskihintaisten älypuhelimien luokkaan. Halvin malli maksaa 139 euroa ja kallein 229 euroa.

– Noin puolet koko maailman älypuhelimista myydään tässä hintahaarukassa. Meillä on aika ylivoimainen tarjonta tässä luokassa, siksi halusimme lähteä siitä liikkeelle, kertoo HMD:n Globalin toimitusjohtaja Arto Nummela Ylen haastattelussa.

HMD aloitti Nokia 6 -älypuhelimen myynnin Kiinassa jo tammikuussa. Tätä ennen HMD on tuonut markkinoille Nokia 150 -merkkisen peruspuhelimen. HMD saa kassavirtaa myös jo ennestään markkinoilla olevien Nokia-peruspuhelimien myynnistä.

Nummelan mukaan nyt julkistetut puhelimet tulevat globaalisti myyntiin yli sadassa maassa, myös Suomessa, huhtikuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana.

Yle pääsi tutustumaan uusiin puhelimiin sunnuntaiaamuna Barcelonassa. Puhelimet tuntuivat kädessä jämäkiltä. Muotoilultaan laitteet ovat skandinaavisen yksinkertaisia.

Suurin muutos liittyy käyttöjärjestelmään. HMD:n Nokia-puhelimet toimivat Googlen Android-käyttöjärjestelmällä. Android on nykyään ylivoimaisesti maailman suosituin älypuhelimien käyttöjärjestelmä.

Tavoitteet korkealla

HMD tuo Android-Nokiat markkinoille kireässä kilpailutilanteessa. Älypuhelinmarkkinoita hallitsevat Apple ja Samsung. Niiden niskassa huohottavat kiinalainen Huawei ja liuta nopeasti kasvavia muita kiinalaistoimijoita.

HMD ei kerro julkisuuteen, kuinka isoa markkinaosuutta yritys tavoittelee.

– Me olemme asettaneet tavoitteen tosi korkealle. Aiomme olla yksi maailman suurimmista älypuhelimien valmistajista seuraavien vuosien aikana. Tarkkaa lukua en voi kuitenkaan kertoa, Nummela sanoo.

Tutkimusyhtiö CCS Insight on arvioinut, että uudet Android-Nokiat voisivat kahmaista viiden prosentin markkinaosuuden globaaleista älypuhelinmarkkinoista vuoteen 2019 mennessä.

Analyytikoiden mukaan vaikeinta on markkinalla on erottautuminen. HMD luottaa tässä Nokian brändin voimaan.

– Luotettavuus, yksinkertaisuus, skandinaavinen design ja laatu, kuvaa Nummela Android-Nokian vahvuuksia.

Markkinointiin HMD aikoo sijoittaa 500 miljoonaa dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana.

Nokialle lisenssituloja

Verkkolaitteista nykyään tunnettu Nokia ei ole itse sijoittanut HMD:hen rahaa. Sen sijaan Nokia saa HMD:ltä lisenssituloja brändin ja patenttien käytöstä. HMD:llä on yksinoikeus valmistaa Nokia-puhelimia vuosikymmenen ajan. Puhelimet valmistaa maailman suurimpiin lukeutuva sopimusvalmistaja Foxconn.

Nokia myi tappiollisen matkapuhelinliiketoiminnan Microsoftille vuonna 2014. HMD:n johdossa on useita Nokia-konkareita. Esimerkiksi toimitusjohtaja Nummela on toiminut aikanaan Nokian myynnin ja tuotekehityksen johtajana.

Nokia koki aikanaan katkeran romahduksen älypuhelin markkinoilla. Onko tässä kyse myös henkilökohtaisesta revanssista?

– Sanoisin, että se yhdistävä tekijä on rakkaus Nokia-brändiin, naurahtaa Nummela.

Täydennys 26.2.2017 klo 19:12: Lisätty tieto HMD:n markkinointibudjetista.

Norjan maajoukkue: "Iversen ei lähde kotiin"

Niskanen Iversen Lahti 2017

Iivo Niskasen eteen kiilannut Emil Iversen ei lähde kotiin, vaikka hän itse sanoi niin heti kilpailun jälkeen.

Niskanen Iversen Lahti 2017

Norjan hiihtomaajoukkue julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Iivo Niskasen eteen kiilannut Emil Iversen ei ole lähdössä kotiin. Iversen ilmoitti itse kilpailun jälkeen, että hän ei voi hyvin ja lähtee kotiin. Norjan viestintäpäällikkö Espen Graff totesi heti, että päätöstä kotiinlähdöstä ei ole tehty.

Norjan maajoukkue on nyt lähettänyt tiedotteen, jonka mukaan Iversen jää Lahteen.

- Me pidämme koko joukkueen Lahdessa perjantain viestiä ajatellen, Norjan päävalmentaja Tor Arne Hetland sanoi tiedotteessa.

Oscarit jaetaan ensi yönä – tuleeko kisasta taas valkoisten miesten juhla?

Manchester by the Sea -elokuva.

Afroamerikkalaiset Oscar-ehdokkaat voivat menestyä tämänvuotisessa Oscar-kisassa.

Manchester by the Sea -elokuva.

Suurin osa suomalaisista nukkuu, kun Los Angelesissa alkaa tapahtua. Yle Teemalla sitä vastoin valvotaan. Kanavalla alkaa suora Oscar-lähetys punaiselta matolta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello kaksi. Varsinaiseen palkintogaalaan päästään puoli neljältä aamulla.

Tärkeimmät palkinnot jaetaan parhaasta elokuvasta, ohjauksesta sekä mies- ja naispääosasta, mutta suomalaiset voivat jännittää myös vieraskielisen elokuvan Oscaria.  Ehdolla on nimittäin kaksi Pohjoismaata, Ruotsi ja Tanska. Martin Zandvlietin Land of Mine kertoo saksalaisnuorukaisista, jotka joutuvat miinanraivaukseen toisen maailmansodan päätyttyä Tanskassa. Hannes Holmin Mies, joka rakasti järjestystä on puolestaan mielensäpahoittaja-henkinen komedia Ruotsista.

Veikkauksissa Isäni Toni Erdmann on tosin vahvoilla, vaikka moni uskoo, ettei saksalainen komedia voi menestyä Oscar-kisoissa varsinkaan kun siitä puuttuvat natsit.

Toistuuko vanha kaava?

Oscareissa koetaan harvoin suuria yllätyksiä. Amerikkalaisen Damien Chazellen, 32, musikaalielokuva La La Land täyttää suuren yleisön romantiikan nälkää, ja on todennäköistä, että elokuva putsaa ennakko-odotusten mukaan pöydän. On toinen juttu, meneekö parhaan ohjaajan palkinto Chazellelle. Siitä kilpailee myös afroamerikkalainen Barry Jenkins, joka on ohjannut kriitikot hurmanneen elokuvan Moonlight.

Oscar-historiassa Jenkins on harvoja afroamerikkalaisia ehdokkaita, ja koko kisaa on haukuttu viime vuosina valkoisten miesten sisäpiiritapahtumaksi.

Chazellen ja Jenkinsin ohella ohjaajista on nostettu ennakkoon esiin amerikkalainen Kenneth Lonergan (Manchester by the Sea) sekä kanadalainen Denis Villeneuve (Arrival).

Kaikkien neljän ohjaajan elokuvat kisaavat myös parhaan elokuvan Oscarista.

Näyttelijöistä voittajiksi on povattu muun muassa Casey Affleckiä (Manchester by the Sea), joka kisaa parhaasta miespääosasta sekä Natalie Portmania (Jacky), joka kilpailee parhaasta naispääosasta. Dev Patel (Lion) ja Viola Davis (Fences) ovat ennakkosuosikkeja parhaan sivuosan sarjassa.

Oscar-gaala pidetään Hollywood & Highland -viihdekeskuksessa. Satoja miljoonia tv-katsojia keräävän tapahtuman juontaa amerikkalainen talk show -tähti Jimmy Kimmel.

Lue myös:

La La Land on kuin luotu Oscar-rohmuksi – Ryan Goslingia lukuun ottamatta

Oscar-pystejä ei saa myydä – ellei yhden dollarin kauppasumma riitä

Politiikan ABC: Räjähtelevät lepakot oli erinomainen "rapalan viehe", "Mä heitin sen sinne toimittajamereen ja hups, tarttui!"

Putkonen politiikan ABC.

Perussuomalaisten puoluetoimiston työntekijä, Matti Putkonen lanseerasi politiikan kieleen syksyllä ilmaisuvoimaisen käsitteen, "rapalan viehe". Samalla hän tuli paljastaneeksi, kuinka poliittisen mielipiteenmuokkauksen ammattilaiset toimivat.

Putkonen politiikan ABC.

Matti Putkonen sai lokakuussa 2016 kutsun A-studion keskusteluun, koska hän oli viikkoa aikaisemmin esittänyt tiedotustilaisuudessaan ja puolueensa nettilehdessä rajuja väitteitä tuulivoimaloiden aiheuttamista terveyshaitoista.

Putkonen antoi ymmärtää, että tuulivoimaloiden infraääniaallot saattavat olla haitallisia sekä ihmisille että eläimille. Hänen kannanottonsa saivat runsaasti huomiota, koska ne sisälsivät ennenkuulumattoman väitteen. Putkonen selitti, että tuulivoimaloiden infraääniaallot tappavat lepakoita räjäyttämällä niiden sisuskalut.

Uuden termin lanseeraus tv-keskustelussa              

A-studiossa hän kertoi miettineensä pitkään, miten viesti tuulivoimaloiden haittavaikutuksista saataisiin jokaisen suomalaisen tietoisuuteen:

– Täytyi kehittää juttu, jolla saadaan tämä asia menemään. Lepakosta tehtiin tällainen uusi Rapalan viehe, 3-koukkuinen. Mä heitin sen sinne toimittajamereen ja hups, tarttui!

Tiedotusvälineet sieppasivat Putkosen syötin heti. Perussuomalaisten tuulivoiman vastainen kampanja sai lentävän lähdön ja paljon julkisuutta. Operaation isä riemuitsi onnistumisestaan televisiossa. 

– Näinhän se tuli! Siellä oli se tarvittava otsikko: Perussuomalaiset ovat huolissaan, lepakot räjähtelevät!

Putkonen on taitava tiedottaja. Hän osasi nimetä poliittisen manööverinsä välineen mieleenpainuvasti. Rapala on tunnetuin uistimia valmistava yritys Suomessa. Joka ainoa kalamies tietää, millaisia sen vaappu-uistimet ovat.     

 

Rapalan viehe on uusi ilmaus politiikan kielessä. Matti Putkonen kertoo keksineensä sen valmistautuessaan A-studion keskusteluun. Poliittisissa yhteyksissä rapala tarkoittaa medialle heitettyä houkuttelevaa täkyä, joka kätkee sisäänsä koukun.

Poliittisen rapalan käyttötarkoitukset

Vaikka käsite on uusi, rapalaa on käytetty politiikassa iät ja ajat. Erilaiset politiikan ammattilaiset käyttävät sitä muun muassa manipuloidakseen mediaa ja saadakseen julkisuutta jollekin asialle. 

Pyrkimyksenä voi olla myönteisen huomion hankkiminen omalle puolueelle tai yleisen mielipiteen kääntäminen jonkin tavoitteen taakse. Tavoitteena voi olla myös vaikkapa poliittisen vastustajan mustamaalaaminen tai kohun nostattaminen, jotta huomio siirtyisi pois oman puolueen ongelmista. Vaihtoehtoja on lähes loputtomiin. 

Uuden poliittisen kielikuvan keksijä, Matti Putkonen sanoo, että poliittiseen rapalaan kannattaa turvautua, jos kyseessä olevaan asiaan liittyy paljon poliittisia ja taloudellisia intressejä ja suuri tunteita.

Medialle heitetty erikoissyötti on käyttökelpoinen nimenomaan silloin, jos keskustelu pitää virittää asiasta, josta on vallalla dogmi tai vahva brändi. Jos sellainen on syytä koettaa rikkoa, avuksi tarvitaan rapala. Putkosen mielestä Tuulivoima on tällainen asia, se on uusiutuvan energian vahva brändi.

Työreformin vastaiset syöttikoukut

Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Keskusta nosti laatimansa työelämän uudistusohjelman kampanjateemakseen. Puolue oli valmistellut työreformiksi ristimäänsä ohjelmaa muutaman vuoden ajan. 

SAK käynnisti muiden palkansaajajärjestöjen kanssa operaation työreformin torjumiseksi. Matti Putkonen oli tuohon aikaan sosialidemokraattisen puolueen jäsen ja työskenteli metalliliitossa. Hän oli mukana työreformin torppaushankkeessa ja kertoo, että palkansaajien keskusjärjestö SAK käytti siinä menestyksekkäästi rapalaa.

SAK lähti Putkosen mukaan siitä, että työreformi-idea pitää “nonsaleerata” eli mitätöidä niin, ettei sen toimeenpanoa alettaisi edes harkita. Putkosen mukaan idean mitätöinnin mahdollisti se, etteivät keskustalaiset osanneet kirjoittaa työmarkkinakieltä oikein.

Putkonen sanoo, että keskustan suunnitelma sisälsi paljon hyviä asioita, mutta siinä oli kaksi huonosti muotoiltua kohtaa. Ne saattoi tulkita tavalla, joka herätti suurta levottomuutta palkansaajissa.

SAK:n strategit heittivätkin julkisuuteen tällaisen koukun: "Työreformi murtaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja puolittaa työttömyysturvan!"

– Faktisesti työrerormissa ei  ollut tarkalleen tuollaisia tavoitteita, mutta paperia saattoi tulkita niin, että nuo tavoitteet olivat sen rivien välissä, selittää Matti Putkonen   

Mielipiteenmuokkauksen tavoite oli kova, mutta se oi ollut pohjimmiltaan työmarkkinapoliittinen, sanoo Matti Putkonen.

– Operaation perimmäisenä tavoitteena oli kaataa Kepu eli puheenjohtaja Esko Aho. Tarkoituksena oli varmistaa, että SDP pysyy suurimpana puolueena ja se, että Paavo Lipponen voi jatka pääministerinä.

Tosiasioiden ja mielikuvituksen sekoittaminen

Se kuinka asiat tarkalleen ottaen ovat ei ole poliittisen rapalan käyttäjille nökönnuukaa, kunhan julkisuuteen heitetyt syöttikoukut tekevät tehtävänsä.

Matti Putkonen sekoitti faktan ja fiktion epämääräiseksi vyyhdeksi myös “räjähtäneet lepakot” -operaatiossaan. Suomen Uutisten lokakuussa julkaisema juttu oli totta vain osaksi, osa siitä oli mielikuvituksen tuotetta.

Totta on, että tuulivoimalat tappavat lepakoita. Voimaloiden pyörivät lavat silpovat niitä ja lapojen aiheuttamat paineenvaihtelut rikkovat voimalan koneiston taakse ajautuneiden lepakoiden keuhkorakkulat.

Siitä ei asiantuntijoiden mukaan ole kuitenkaan näyttöä, että lepakoiden kuolemat johtuisivat infraäänistä. Tutkijat sanovat, ettei lepakoiden kuolemien perusteella ei voi myöskään väittää, että tuulivoimalat aiheuttavat terveyshaittoja ihmisille. 

Putkonen siis yhdistelee asioita, joilla ei tutkimustiedon perusteella ole mitään yhteyttä.

Hän myös kertoo omista olettamuksistaan faktoina. Yksi tällainen olettamus on se, että tuulivoimalan aiheuttamat paineaallot ovat infraääniä.

Suomen Uutisten haastattelussa hän selitti, että infraäänen vakavalla altistumisalueella asuu 650 000 ihmistä. Jutusta ei selviä, miten alue on määritelty. Sekään ei käy ilmi, menehtyykö lepakoita koko tuolla alueella, vai yksinomaan aivan voimaloiden tuntumassa.

Hallitus tutkituttaa aiheuttaako tuulivoima terveyshaittoja

A-studion keskustelussa Putkonen myönsi kuitenkin, ettei hänellä ole sataprosenttista varmuutta siitä, mistä ihmisille aiheutuvat terveyshaitat johtuvat. Sen todettuaan hän korosti, että asiasta täytyy tehdä riippumaton tutkimus.

Puolitoista kuukautta “räjähtävät lepakot” -informaatio-operaation jälkeen maan hallitus käynnistikin tuulivoiman terveysvaikutuksista perussuomalaisten vaatimuksesta. Hallitus päätti myös, että tuulivoimalle maksetaan tuotantotukea vasta sitten, jos selvitys osoittaa, ettei tästä energiantuotantotavasta seuraa terveyshaittoja.

Räjähtävät lepakot saattavat nousta julkiseen keskusteluun vielä monta kertaa. Perussuomalaiset on nimittäin nostanut tuulivoiman terveyshaitat yhdeksi puolueen kunnallisvaaliteemaksi.

Matti Putkonen osallistuu aktiivisesti puolueensa vaalikampanjaan. Hän kävi viime sunnuntaina Raahessa puhujamatkalla. Tilaisuuden teemat olivat: Sairastutaanko tuulivoima – terveystutkimus – kunnanvaltuuston päätösvalta.

Alkavan viikon pääaiheet: MM-hiihtäjät vauhdissa Lahdessa, homoparit avioon ja kuntavaaliehdokkaat selvillä

Marit Bjørgen, Charlotte Kalla ja Krista Pärmäkoski.

Yhdysvalloissa Oscarit jaetaan ensi yönä Suomen aikaa. Tiistaina Donald Trump pitää ensimmäisen valtakunnan tilaa koskevan puheensa.

Marit Bjørgen, Charlotte Kalla ja Krista Pärmäkoski.

Elokuvamaailman legendaarisimmat palkinnot Oscarit jaetaan tänään. Oscar-lähetystä voi seurata sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Yle Teemalla klo 2 alkaen.

Maanantaina seuraamme ulkoministeri Timo Soinin vierailua Kiinan kommunistisen puolueen vieraana Pekingissä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu tiistaina ensimmäistä kertaa presidenttinä maan kongressille. Puhetta odotetaan mielenkiinnolla muun muassa siksi, että Trump saattaa ilmoittaa uusista maahanmuuton rajoituksista.

.

Suomessa päättyy tiistaina kuntavaalien ehdokasasettelu. Vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. 

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä keskiviikkona tulee voimaan uusi avioliittolaki Suomessa. Samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton. Lakimuutokset saivat alkunsa kansalaisaloitteesta.  Kerromme myös sukupuolineutraalin avioliittolain yleisyydestä maailmalla.

Hiihdon MM-kisat jatkuvat Lahdessa sunnuntaihin 5. maaliskuuta asti. Silloin hiihdetään miesten 50 kilometrin maastohiihto.

Tiistaina vuorossa on naisten maastohiihdon 10 kilometriä, keskiviikkona miesten maastohiihdon 15 kilometriä ja torstaina naisten maastohiihdon viesti.

Lentoliikennettä koskevien lakonuhkien sovittelu jatkuu maanantaina

Lentokoneita Helsinki-Vantaan lentokentällä  Vantaalla.

Valtakunnansovittelija Minna Helle kertoi sunnuntaina illalla, että neuvotteluissa on tapahtunut pientä edistystä.

Lentokoneita Helsinki-Vantaan lentokentällä  Vantaalla.

Valtakunnansovittelija Minna Helle twiittasi illalla, että sovittelu Ammattiliitto Pron ja työnantajaliitto Paltan edustajien kanssa on päättynyt sunnuntain osalta ja neuvottelut jatkuvat maanantaina. Helle tapasi iltapäivällä järjestöjen edustajat.

Neuvotteluissa oli Helteen mukaan tapahtunut pientä, muttei kuitenkaan vielä ratkaisevaa edistystä.

Jo aiemmin oli kerrottu, että neuvottelut Ilmailualan unioni IAU:n kanssa jatkuvat maanantaina.

Valtakunnansovittelija Helle ei ole vielä uskaltanut arvioida, kuinka todennäköisesti sopu voisi syntyä ennen ensi viikonloppuna uhkaavia työnseisauksia.

Ammattiliitto Pro ja Ilmailualan Unioni IAU ovat varoittaneet useista Airpro Oy:tä koskevista työnseisauksista, joista ensimmäiset alkaisivat perjantaina. Airpro on Finavian tytäryhtiö, ja työehtokiistassa sitä edustaa työnantajaliitto Palta.

Airpro vastaa Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajien turvatarkastuksista. Yhtiö tarjoaa myös muita maapalveluja sekä vuokraa matkustamohenkilökuntaa.

Airpro Oy:n työehtokiistassa on kyse palkoista, työajoista sekä sopimusten rakenteesta.

Brittineuvonantaja: Terroristiuhka Britanniassa korkeimmalla sitten IRA:n aktiiviaikojen

IRA:n graffiti seinässä Belfastissa.

Tunnetun terrorismiasianajan Max Hillin mukaan Britanniaan kohdistuu valtava ja jatkuva riski, jota ei voida sivuuttaa.

IRA:n graffiti seinässä Belfastissa.

Britanniassa terrorismin uhka on vähintään yhtä korkealla kuin 1970-luvulla, sanoo terrorismiasianajaja Max Hill sanomalehti Sunday Telegraphin haastattelussa.

Hill on toiminut syyttäjänä useissa terrorismioikeudenkäynneissä ja hänet nimitettiin vasta Britannian terrorismilainsäädäntöä valvovaksi tarkastajaksi.

Hill sanoo haastattelussa, että terroristijärjestö Isis suunnittelee umpimähkäisiä iskuja viattomia siviilejä kohtaan samoissa määrin kuin Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA 40 vuotta sitten.

Pohjois-Irlannin itsenäisyyttä ajaneen IRA:n arvioidaan tehneen yli 2 700 iskua ja surmanneen yli 1 800 ihmistä vuoden 1970 jälkeen.

Uhkana, että teinit radikalisoituvat netissä

Hillin mukaan islamistien kohteena ovat Britannian kaupungit. Niihin kohdistuu valtava ja jatkuva riski, Hill sanoi Telegraphille.

Hän myös sanoi olevansa huolissaan Syyriasta kotiin palaavista brittiläisistä jihadisteista, jotka ovat olleet taistelemassa Isisin riveissä.

Jopa 14-vuotiaat brittiteinit radikalisoituvat netissä leviävän vihapuheen ja ääriajatteluun usuttavien videoiden vuoksi, Hill varoittaa.

Hill on toiminut terrorismiasianajajana 30 vuotta. Viime maanantaina hänet nimitettiin uuteen tehtäväänsä, jossa hän raportoi vuosittain parlamentille Britannian terrorismilainsäädännön tilasta.

Korjaako La La Land potin? Katso Oscar-gaala suorana klo 3.30

Oscar-gaala 2017

Elokuva-alan tunnetuimmat palkinnot jaetaan Los Angelesissa.

Oscar-gaala 2017

Oscar-gaala suoraan Hollywoodista. Elokuva-alan tärkeintä palkintojenjakoa kommentoivat toimittaja J. P. Pulkkinen sekä elokuvakriitikko Anna Möttölä.

Lue myös:

La La Land on kuin luotu Oscar-rohmuksi – Ryan Goslingia lukuun ottamatta

Oscar-pystejä ei saa myydä – ellei yhden dollarin kauppasumma riitä

MM-kisojen yleisöryntäys aiheutti hetkellisen paniikin mäkimontussa – järjestäjät pyrkivät parantamaan

Lahden MM-kisat mäkimonttu

Turvallisuuspäällikkö Ville Ketosen mukaan lauantain kymmenisen minuuttia kestäneestä tilanteesta on otettu opiksi jatkoa varten.

Lahden MM-kisat mäkimonttu

LAHTI. MM-hiihtojen lauantaipäivänä kisa-alueella oli 35 000 katsojaa, kun kisapäivä myytiin loppuun jo hyvissä ajoin etukäteen. Hurja väkimäärä pysyi turvallisuuspäällikkö Ville Ketosen mukaan melko hyvin aisoissa, mutta muutamia ongelmiakin oli.

Kriittisin tilanne oli miesten mäkikisan aikaan mäkimontun kulmalla, johon pakkautui iso väkijoukko. Monet tilanteessa olleet katsojat ovat purkaneet tuntemuksiaan kisaorganisaation Facebook-sivuilla.

- Kuka tunari oli jättänyt Museon kulman ilman järjestyksenvalvojia ja selkeästi merkattuja kulkusuuntia aitoineen? Kaikki katastrofin ainekset kasassa ja pieniä lapsia puristuksissa!

- Mitä jos puuttuisitte siihen lihamyllyyn, kohta joku kuolee. Oikeasti.

Ketosen mukaan tilanteesta saatu palaute on otettu vastaan ja kisaorganisaatio teki jo sunnuntaina muutoksia opasteisiin, kuulutuksiin ja järjestyksenvalvojien toimintaan ja sijaintiin. Ketosen mukaan tilanne kesti kymmenisen minuuttia ennen kuin järjestäjät pääsivät reagoimaan syntyneeseen pullonkaulaan.

- Joku siitä pelästyi ja pientä paniikkia oli. Syynä oli se, että pari kulkuväylää tukkeutui ja kaikki eivät löytäneet katsomoihin. En lähde arvioimaan ihmisten kokemuksia, miten kukin sen kokee.

- Lihamyllystä tulee rumaa jälkeä, meille ei tullut siitä paikasta yhtään ensiaputilannetta. Painetta oli ja jotkut sen kokivat varmasti tukalana. En kiistä, etteikö olisi ollut mahdollisuus ikävämpäänkin tapaukseen.

Ketosen mukaan koko loppuunmyydyn päivän aikana tuli kymmenkunta ensiaputilannetta.

Maanantaina kisoissa on välipäivä. Naisten perinteisen 10 kilometriä tiistaina kello 13.45 TV2:ssa ja Yle Puheessa. Katso tarkempi ohjelma Ylen Kisaoppaasta.

Kuka ihmeen Nils Bildt? Fox News puolustaa haastateltavaansa: "Ongelman ydin on Ruotsissa"

Nils Bildt Fox News kanavalla.

Fox News kertoo, että Nils Bildt valittiin asiantuntijahaastateltavaksi suositusten perusteella.

Nils Bildt Fox News kanavalla.

Yhdysvaltainen tv-kanava Fox News kutsui häntä "ruotsalaiseksi puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajaksi", Ruotsissa kyseltiin kuka hän oikein on.

Fox Newsin Bill O'Reillyn haastattelema Nils Bildt, sukunimensä vaihtanut ja vuonna 1994 Ruotsin jättänyt mies, esiintyi uutiskanavallla torstai-iltana.

Tämän jälkeen etenkin Ruotsissa ihmeteltiin ääneen, mistä Fox News oikein kaivoi "asiantuntijansa". Viralliselle Ruotsille Nils Bildtin nimi ei ollut tuttu, ei sen enempää maan puolustus- kuin ulkoministeriössäkään.

Ohjelmassa itsevarman oloisesti esiintynyt Bildt ei kommenteissaan tuonut esiin sitä, ettei hän asu nykyisin Ruotsissa. Maahanmuuton ongelmista puhuessaan Bildt totesi, että "me Ruotsissa emme kykene integroimaan näitä ihmisiä".

Esihaastattelu vakuutti tuottajan

Bill O'Reillyn ohjelman tuottaja puolustautuu sanoen, että Bildtia suositeltiin siinä vaiheessa kun ohjelmaan etsittiin sopivia vieraita.

– Esihaastateltuamme häntä ja luettuamme hänen ansioluettelonsa olimme yhtämieltä siitä, että hän olisi illan keskustelua ajatellen sopiva vieras, vastaava tuottaja David Tabacoff kertoo uutistoimisto AP:lle lähettämässään lausunnossa.

Turvallisuuspalveluiden konsulttiyritystä uutistoimisto AP:n mukaan pyörittävä Bildt kertoi itse muun muassa Dagens Nyheterille, että Fox News valitsi hänen tittelinsä. Hän itse tituleerasi itseään "itsenäiseksi analyytikoksi".

– Olen pahoillani hämmennyksestä, mutta on selvää, ettei syntynyt sekaannus ole pääasia. Ongelma ydin on se, että Ruotsi kieltäytyy keskustelemasta sosiaalisista ongelmistaan.

DN:n mukaan Nils Bildt, olisi myös saanut vankeustuomion muutama vuosi takaperin. Näitä Bildt itse ei lehdelle lähettämässään sähköpostissa kommentoinut.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen Washington Post -lehti kirjoitti Bildtin Ruotsissa aiheuttamasta hämmennyksestä.

Fox News kertoo, että Bill O'Reilly jatkaa saman aiheen parissa vielä huomenna maanantai-iltana Yhdysvalloissa esitettävässä lähetyksessä. Kanavan runsas viikko sitten esittämä juttu Ruotsin vastaanottamien muslimisiirtolaisten määrästä ja siirtolaisten tekemistä rikoksista vilisi virheitä ja aiheutti "asiantuntijana" haastatellun Bildtin tapaan hämmennystä.

Pahuuden asianajotoimistosta tuli eliitin painajainen – Panaman paperit -jättivuoto kertoo veroparatiisin rikoksista

Piirros

Tietovuodon saaneiden toimittajien kirja tuntuu dekkarilta, vaikka on täyttä totta, kirjoittaa veroparatiiseja pitkään tutkinut Ylen toimittaja Jyri Hänninen.

Piirros

”Bling.”

Vuonna 2015 saksalainen toimittaja Bastian Obermayer on vierailulla vanhempiensa luona. Obermayer saa viestin, joka tulee ”John Doelta”.

Nimetön lähde kysyy, kiinnostaisiko data.

Obermayer työskentelee tutkivana toimittajana saksalaislehti Süddeutsche Zeitungissa, joten vastaus on itsestään selvä: tietenkin data kiinnostaa.

Etenkin jos data on jollain tavalla käyttökelpoista. Toimittajat saavat usein vinkkejä, mutta niistä vain harva osoittautuu todella kiinnostavaksi.

Ehkä nytkin John Doe on vain joku kylähullu, jonka kanssa asiointi osoittautui ajan haaskaukseksi.

Nimetön lähde pyytää Obermayerilta, että viestittely tehtäisiin salatun yhteyden kautta. Näin myös tapahtuu. Pian John Doe lähettää ensimmäiset maistiaiset datasta – ja Obermayer tajuaa osuneensa kultakaivokseen.

John Doe alkaa lähettää lisää tietoa. Yksi giga, kaksi gigaa, sata gigaa, kaksisataa gigaa. Aineistoa suorastaan tulvii.

”Ratkaisevaa ei tietenkään ole vuodon koko. 260 gigabittiä mitäänsanomattomia asiakirjoja ovat lopulta vain mitäänsanomattomia asiakirjoja”, Obermayer ja hänen kollegansa Frederik Obermaier kirjoittavat Panaman paperit -teoksessaan. Teos julkaistiin suomeksi helmikuussa 2017 (Into-kustantamo).

Vuodettu aineisto oli kuitenkin kaikkea muuta kuin mitäänsanomatonta. Aineisto tunnetaan nykyisin nimellä Panaman paperit. Kyse on maailmanhistorian suurimmasta tietovuodosta.

John Doe lähetti dataa lopulta yli 2,6 teratavua – yhteensä yli yksitoista miljoonaa asiakirjaa. Niiden sisältö on ravistellut rahavallan eliittiä ja poliitikkoja ennennäkemättömällä tavalla.

Salattu maailma aukeaa

John Doen eli nimettömän lähteen vuotama aineisto on peräisin panamalaisesta asianajotoimistosta Mossack Fonsecasta. Yhtiö oli jo ennestään tuttu toimittaja Bastian Obermayerille.

”Mossack Fonsecan nimi ei tule vastaani ensimmäistä kertaa, mutta tähän saakka se on ollut ylittämätön muuri. Musta aukko. Tutkimuksemme ovat päättyneet aina kuin seinään, silloin kun jäljet ovat johtaneet kyseiseen asianajotoimistoon”, Obermayer kirjoittaa kirjassa.

Tunne on tuttu. Olen itse tutkinut veroparatiiseja jo useamman vuoden ajan. Työ on vähän kuin yrittäisi kasata palapeliä, josta puuttuu osia. Kuvaa on vaikea tai lähes mahdoton saada täydelliseksi.

Veroparatiisien tärkein myyntituote on salaisuuden kauppaaminen. Pöytälaatikkoyhtiöiden, omistusten ketjutusten, haamujohtajien ja salaisten tilien takia ihmisten ja yritysten yhteyksiä veroparatiiseihin on lähes mahdoton selvittää. Panamalaisen yhtiön voi omistaa kyproslainen yhtiö, jota hallinnoi taas liechtensteinilainen säätiö. Omistuksista muodostaa hämäkinseitin tapainen verkosto, josta ei saa tolkkua.

Yhtiöitä johtavat haamujohtajat jotka eivät käytä yhtiössä todellista valtaa. Minkäänlaisia asiakirjoja yhtiöistä ei yleensä ole saatavilla – ei edes sellaisia, joista ilmenisi perustiedot kuten yhtiöiden johtajat.

Kun veroparatiisiin rakennettuja järjestelyitä yrittää selvittää, aivot ovat nyrjähtämispisteessä – salaamiseksi tehtävät järjestelyt uhmaavat mielikuvituksen rajoja. Tämä on myös järjestelyiden tarkoitus. Monissa tapauksissa edes viranomaiset eivät pysty selvittämään yhtiöiden todellisia omistajia. Panamassa tai Caymansaarilla suomalaisen poliisin tekemä tietopyyntö herättää korkeintaan hilpeyttä.

Nyt Obermayerille tarjottiin hopealautasella avainta aarrekammioon. John Doe eli nimetön lähde oli tavalla tai toisella onnistunut kopioimaan koko Mossack Fonsecan sisäisen arkiston: sähköposteja, yritysten asiakirjoja, tietoja osakkeiden, kiinteistöjen ja taideaarteiden omistajista. Tietoja oli yli 200 000 yhtiöstä, jotka toimivat Panaman lisäksi useissa muissa veroparatiisissa kuten Brittiläisillä Neitsytsaarilla.

Tämä oli ennenkuulumatonta, vaikka veroparatiiseista on tapahtunut tietovuotoja ennen ja jälkeen Panaman papereidenkin.

Veroparatiiseista tapahtuneita tietovuotoja ovat esimerkiksi:

  • HSBC-pankki vuonna 2008. Brittipankin entinen työntekijä Hervé Falciani vuoti yli 130 000 pankin Sveitsin-konttorin asiakkaan tilitiedot viranomaisille. Tiedot johtivat tutkintoihin useissa maissa eri puolilla maailmaa. Vuoto tunnetaan myös nimellä Swiss Leaks. Ylen MOT-ohjelma oli mukana tutkimassa aineistoa.
  • LGT-pankki vuonna 2008. Liechtensteinilaisen LGT-pankin entinen työntekijä Heinrich Kieber myi pankin tilitietoja Saksan viranomaisille. Tiedot paljastivat tuhansien rikkaiden veronkierron. Mukana oli myös suomalaisia, kuten vuorineuvos Casimir Ehrnrooth sekä kahvi- ja maustesuvun jäsen Bertel Paulig.
  • LuxLeaks vuonna 2014. Konsulttitoimisto PwC:n vuodetut asiakirjat osoittivat Luxemburgin valtion tehtailleen veroja koskevia sopimuksia lukuisten suuryritysten kautta. Mukana oli myös suomalaisia yhtiöitä, kuten rakennusyhtiö SRV ja pakkausmateriaaleja valmistava Huhtamäki. Lisää vuodosta tästä linkistä.
  •  Bahaman tietovuoto vuonna 2016. Bahaman kaupparekisteristä vuodettiin tietoja 175 000 yhtiöstä. Ylen sai MOT-ohjelman sai aineiston käyttöönsä. Aineistosta löytyi muun muassa entisen EU-komissaarin Neelie Kroesin yhtiö. Suomalaisia aineistosta löytyi ainakin 27. Vuodettujen tietojen mukaan pankkikonserni Nordea oli toiminut myös Bahamalla.

Vuonna 2016 julki tulleet Panaman paperit olivat kuitenkin poikkeuksellisen laaja ja sisällöltään arvokas tietovuoto. Se paljasti paitsi ketkä veroparatiiseja käyttävät, myös sen, miten veroparatiisitalous toimii. Sähköpostit osoittavat, että verojen kiertäminen ja muu laiton toiminta on systemaattista ja tietoista. Kyse ei ole enää hienoisesta rajasta laillisen verosuunnittelun ja laittoman veronkierron välillä.

Obermayerin ja hänen kollegansa Frederik Obermaierin teos Panaman paperit kertoo, miten rikkaiden veronkierto ja rikollisten toiminta paljastuivat. Tylsän tietokirjan sijaan teos muistuttaa enemmän dekkaria tai vakoilujännäriä.

Eikä ihme, kun katsoo, ketkä paljastuivat Mossack Fonsecan asiakkaiksi.

Likaisen rahan Panama

Viime viikolla kuultiin yllättävä uutinen: Panaman poliisi on pidättänyt Mossack Fonsecan pääomistajat eli Ramón Fonsecan ja Jürgen Mossackin. Kaksikko on johtanut omia nimiään kantavaa yhtiötä vuosikymmenien ajan. Ramón Fonseca on toiminut Panaman presidentin neuvonantajana, ja kaksikon lähipiiriin kuuluu paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä. Panamalla on pitkä historia veroparatiisina.

Kiistatonta on, että he ovat auttaneet tuhansia ihmisiä kiertämään veroja, pesemään rahaa, kiertämään talouspakotteita, pyörittämään järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistaneet lahjusten maksamisen.

Yllättävä pidätys on sen takia, että Panaman valtio on johdonmukaisesti suojellut Mossack Fonsecan tapaisten yritysten liiketoimintaa. Lähtölaukauksena maan veroparatiisiteollisuuden synnylle pidetään 1920-lukua, jolloin suuret yhdysvaltalaiset laivanvarustamot alkoivat siirtää laivojaan Panaman lipun alaisuuteen. Kyse on ilmeisesti ensimmäisistä niin sanotuista ”mukavuuslippumaiden” alla seilanneista aluksista – joskaan termiä ei vielä tunnettu 1920-luvulla.

Mukavuuslipulla viitataan tilanteeseen, jossa laiva on rekisteröity esimerkiksi verotussyistä johtuen jonnekin muualle kuin varustamon varsinaiseen kotimaahan.

Nykyisin valtaosa suurista varustamoista toimii jostain veroparatiisista käsin. Tapa on siirtynyt myös ilmailuun: lentoyhtiöt hankkivat koneensa veroparatiisiyhtiöiltä leasing-sopimuksilla.

Vuosikymmenten aikana Panamaan syntyi suoranainen veroparatiisiteollisuus: asianajotoimistojen ja kirjanpitäjien verkosto, joka tehtaili yhtiöitä maailman rikkaille, valtaapitäville sekä rikollisille.

Jo 1980-luvulla demokraattisenaattori ja Yhdysvaltain entinen ulkoministeri John Kerry kutsui Panamaa ”narko-kleptokratiaksi”. Ilmaisulla viitataan Panaman korruptoituneisuuteen yhdistettynä siihen, että etenkin Yhdysvaltojen ja Etelä-Amerikan huumekaupan rahat virtasivat maan kautta.

Panamalla on jopa veroparatiisimaiden joukossa erityisen huono maine. Esimerkiksi suomalaisten suosimassa veroparatiisissa Luxemburgissa osataan kyllä tehtailla likaisia temppuja, mutta siellä on silti sääntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Panama on eri maata, vaikka se väittää putsanneen pesäänsä.

Maa on ”edelleen täynnä epärehellisiä asianajajia, pankkiireita ja offshore-yritysten välittäjiä”, brittiläinen toimittaja ja kirjailija Nicholas Shaxson on todennut. Hän on kirjoittanut yhden kattavimmista veroparatiiseja käsittelevistä teoksista Aarresaaret. Miehet jotka ryöstivät maailman vuonna 2011.

Brittiläisen Sussexin yliopiston professori Prem Sikka on tutkinut kirjanpitoyhtiöiden roolia veroparatiisitaloudessa. Hän nimittää yhtiöitä ”liituraitamafiaksi”.

Kirjanpitoyhtiöiden toiminta alkaa näyttää Mossack Fonsecan rinnalla kuitenkin lastenleikiltä.

Jos kirjanpitoyhtiö etsii porsaanreikiä laista verosuunnittelua varten, likaiset pelurit eivät piittaa laista pätkääkään.

Mossack Fonseca on likaisen alan tuhriintuneimpia pelureita. Panaman paperit -kirjassa sitä nimitetäänkin “pahuuden asianajotoimistoksi”.

Poliitikkoja, valtionpäämiehiä, urheilutähtiä…

Saksalaistoimittajat tajusivat pian, että heidän saamansa aineisto oli liian valtava, jotta yksi mediatalo voisi hoitaa sen tutkimisen ja uutisoinnin. He ottivat yhteyttä kansainväliseen tutkivien toimittajien ryhmään ICIJ:hin.

Alkoi poikkeuksellinen yhteistyö: sadat toimittajat kymmenistä eri maista alkoivat tutkia aineistoa. Mukaan liittyi myös Ylen MOT-ohjelman toimittaja Minna Knus-Galán. Hänen ansiostaan Yle on edelleen ainoa media Suomessa, jolla on pääsy Panaman papereihin.

Myös Knus-Galán on kirjoittanut Panaman papereista kirjan, joka julkaistaan kevään 2017 aikana.

Aineiston penkominen alkoi tuottaa tulosta tavalla, jota yksikään tutkiva toimittaja ei uskaltaisi toivoa edes ruusuisimmassa päiväunessaan. Panaman papereista on selvinnyt tähän asti muun muassa seuraavia asioita:

  • Yli 140 merkittävää poliitikkoa tai korkeassa asemassa olevaa virkamiestä on perustanut veroparatiisiyhtiön. Mukana on esimerkiksi Islannin pääministeri Sigmundur Davíð Gunnlaugsson, Ukrainan entinen pääministeri Pavlo Lazarenko, Ukrainan presidentti Petro Poroshenko ja Irakin entinen pääministeri Ayad Allawi.
  •  Yli 30 Yhdysvaltain pakotelistalla olevaa henkilöä on kiertänyt talouspakotteita veroparatiisiyhtiön avulla. Yhdysvallat on asettanut talouspakotteita esimerkiksi venäläisille Krimin valtauksen johdosta.
  • Euroopan poliisivirasto Europolin mukaan Panaman papereista löytyy jopa 3500 rikoksista epäillyn nimet.
  • Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiri on siirtänyt miljardien eurojen arvosta varoja veroparatiiseihin.
  • Kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan johtajat ovat tehneet veroparatiisiyhtiöiden avulla kyseenalaisia kauppoja jalkapallon tv-oikeuksista.
  • Veroparatiisiyhtiöiden kautta on myyty Syyrian hallitukselle polttoainetta, jonka avulla maa on pystynyt jatkamaan pommitusten tekoa.
  • Lukuisat näyttelijät ja urheilijat kuten Lionel Messi, Jackie Chan, Nico Rosberg, Jarno Trulli ja Tiger Woods ovat hyödyntäneet veroparatiiseja.
  • Tuhannet vauraat yksityishenkilöt ovat käyttäneet veroparatiisiyhtiöitä. Osa heistä on syyllistynyt myös rikoksiin, kuten veronkiertoon.
  • Huumekauppiaat, mafiosot, aseiden salakuljettajat ja muut rikolliset hyödyntävät veroparatiisiyhtiöitä sekä niiden suomaa salaisuuden suojaa toiminnassaan.

Listaa voisi jatkaa sivutolkulla – Panaman papereiden tulokset ovat hengästyttävää luettavaa.

Tärkeämpää kuin yksittäiset nimet oli kuitenkin vaikutus, joka uutisilla tietovuodosta oli yleiseen mielipiteeseen ja poliitikoihin. Veroparatiisien haittojen vähättelyä ei voi tehdä enää uskottavasti. Todistustaakka on liian musertava.

Harry Potter ja muut Mossack Fonsecan asiakkaat

Miltä tuntuisi saada sähköpostia velhopoika Harry Potterilta tai Nalle Puhilta?

Tätä voi kysyä Mossack Fonsecan työntekijöiltä.

Obermayerin ja Obermaierin teoksessa kuvataan, kuinka Mossack Fonseca huolehti asiakkaittensa anonymiteetistä. Yksi tapa oli käyttää tekaistuja sähköpostitilejä, mikä ei tietysti ole temppu eikä mikään.

Samalla asiakkaille annettiin peitenimiä, kuten Harry Potter ja Nalle Puh. Peitenimien käyttö vietiin kuitenkin askeleen pidemmälle, kuten Panaman paperit -kirjassa kerrotaan.

”Ja aina vain paranee: vähän kuin kehnossa agenttiseikkailussa Mossfonin virkailijat puhuttelevat asiakkaitaan sähköpostiviesteissä näiden koodinimillä.

’Hyvä Harry.’

’Hei Poika.’

’Tervehdys Isä.’

Lempilauseemme on peräisin eräästä ’Nalle Puhille lähetetystä viestistä: ’Viitaten tapaamiseeni Harry Potterin kanssa.’”

Asianajotoimiston virkailijat joutuivat tarkistamaan aina listalta, kuka ”Harry Potter” tai ”Isä” oikeasti oli. Peitenimiä käytetään yhtiöiden todellisten johtajien salaamiseksi, vaikka sähköpostit päätyisivät vääriin käsiin.

Salailussa on kuitenkin menty vielä tätä pidemmälle. Mitkä tahansa keinot asiakirjojen väärentämisestä haamujohtajien käyttööt kuuluvat Mossack Fonsecan ja muiden alan toimijoiden keinovalikoimiin.

Yhtiöt käyttävät esimerkiksi:

  • Haamujohtajia. Yhtiön johtoon nimitetään esimerkiksi köyhä panamalaisnainen. Yksi nainen oli nimetty 3 143 yhtiön johtajaksi.
  • Haamuosakkaat. Yhtiön asiakirjoihin ilmoitetaan nimellinen osakas, joka ei todellisuudessa omista yhtiötä. Mikäli viranomaiset kiinnostuvat yhtiöstä, voidaan luovuttaa kuitenkin haamuosakkaan tiedot.
  •  Haltijaosake. Osakekirja, josta ei käy ilmi, kuka osakkeen omistaa. Osakekirjan kulloinenkin haltija on siis yhtiön omistaja – omistajaa voi vaihtaa hetkessä. Koska osakekirjassa ei ole nimeä, yhtiön todellista omistajaa on hyvin vaikeaa osoittaa.

Tietovuoto paljasti myös, että Mossack Fonsecassa oli valtava määrä asiakirjoja, joissa oli valmiina vain haamuosakkaan tai -johtajan allekirjoitus.

”Osa papereista on allekirjoitettu sivun alaosaan, osa paperin keskelle ja jotkut ylälaitaan. Niistä voi periaatteessa tulla mitä tahansa: ostosopimus, uusi valtakirja tai yrityksen lopettamisasiakirja”, Obermayer ja Obermaier kirjoittavat teoksessaan.

Haamujohtajat eivät siis edes tiedä, mitä yhtiön todelliset vallankäyttäjät heidän nimissään tekevät.

Kaikkein likaisimmat toimenpiteet ovat vain yhtiöiden todellisten omistajien sekä Mossack Fonsecan johtajien tiedossa.

Nordea kohun keskellä

Huhtikuun 2016 alussa koko maailman mediaa hallitsi vain yksi aihe: Panaman paperit. Kansainvälinen tutkivien toimittajien ryhmä oli sopinut, että mediat eri puolilla maailmaa julkaisevat samana päivänä aineiston pohjalta tehtyjä juttuja.

Niitä oli sadoittain ellei tuhansittain.

Suomessa huhtikuun kolmannesta 2016 tuli erityisen huono päivä pankkikonserni Nordealle.

”Nordea perustanut asiakkailleen satoja yhtiöitä veroparatiiseihin”, Ylen MOT-ohjelman otsikko kertoi.

MOT:n toimittaja Minna Knus-Galán oli havainnut aineistoa penkoessaan, että Nordea nimi esiintyy siellä tiuhaan.

 ”Vuodosta paljastuu, että Nordean Luxemburgin-yksikkö on vuosina 2004–2014 perustanut asiakkailleen melkein 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille. Luxemburgin-konttori keskittyy varallisuudenhoitoon, asiakkainaan erityisesti erittäin varakkaat henkilöt”, jutussa kerrottiin.

Ainakin yhdessä yhtiössä johtajana oli henkilö, joka oli jo kuollut.

Nordea joutui uutisen takia ennennäkemättömään myllytykseen. Pankki on puolustautunut sillä, että se on muuttanut toimintatapojaan jo ennen vuotoa. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn “Nalle” Wahlroos ilmoitti lakonisesti, että “emme ole tehneet mitään väärää”. Tutkimuksissa Nordean maine kuitenkin romahti.

Mossack Fonsecalla oli  asiakkainaan noin 300 suomalaista tai Suomessa kirjoilla olevaa tahoa. Eturivin poliitikkoja tai talouselämän vaikuttajia ei ollut mukana. Lisää suomalaisista Panaman papereissa voi lukea tästä linkistä.

Tästä ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, jonka mukaan suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt eivät hyödyntäisi veroparatiiseja laajemmin. Esimerkiksi luxemburgilaisissa ja sveitsiläisissä yhtiöissä on mukana yli 22 000 suomalaista. Mukana on Suomen talouseliitin edustajia, kuten Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila tai Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh. 

Vaikka Panaman paperit on ylivoimaisesti merkittävin veroparatiiseja koskeva tietovuoto, on kyse lopulta vain yhden yhtiön tiedoista. Maailmassa on satoja tai tuhansia vastaavia toimijoita. Yksi niistä,  luxemburgilainen LWM, on suomalaisen rahasuvun eli Ehrnroothien omistuksessa.

Kuva veroparatiiseista on tarkentunut, mutta koko kuvaa emme näe edelleenkään.

Maailman muut mossackfonsecat jatkavat toimintaansa, mutta paljastumisen pelossa likaisten temppujen osaston edustajat joutuvat miettimään entistä tarkemmin tekojaan.

Panaman papereiden tiedot ovat saaneet poliitikot myös rukkaamaan lainsäädäntöä, mikä vaikeuttaa veroparatiisien toimintaa – joskin toimet ovat edelleen olleet verrattain vähäisiä, jos niitä suhteuttaa ongelman suuruuteen.

Verottaja uhkailee Yleä

Vuonna 2015 John Doe eli nimetön lähde ottaa jälleen kerran yhteyttä Süddeutsche Zeitungin toimittajiin salatun yhteyden avulla. John Doe kertoo olevansa huolissaan omasta ja perheensä turvallisuudessa.

Huoli on aiheellinen – tiedot tietävät ongelmia monille vaikutusvaltaisille ihmisille, mikä takaa kostonhimon ja vaientamisenhalun.

John Doe: Eikö teitä pelota? Toimittajana te toimitatte panokset, joilla ammutaan hyvin mahtavia miehiä. Teidän nimenne ovat kirjoittajien kohdalla ja kaikissa lehdissä. Ei minun. (Toivottavasti.)

Aiheen parissa työskentelevät toimittajat tiesivät, että arkaluontoisten tietojen julkistaminen sisältää riskejä. Kuten Obermayer ja Obermaier toteavat, saksalaisille toimittajille riskit ovat vielä vähäisiä.

”Saksa on hyvin sivistynyt maa, mitä tulee lehdistön vastustukseen, ainakin niin kauan kuin ei asetu poikkiteloin uusnatsien tai väkivaltaisten salafistien kanssa”, kaksikko kirjoittaa.

Tietoja on kuitenkin tutkimassa toimittajia monista sellaisista maista, joissa mediaan ei suhtauduta yhtä sivistyneesti. Venäjällä, Azerbaidžanissa ja monessa muussa maassa kriittisten juttujen kirjoittaminen voi johtaa vankeuteen tai hengenlähtöön. Panaman papereiden parissa työskennelleet toimittajat joutuivatkin kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuuteen.

Suomessa toimittaja saa varautua lähinnä vuorineuvoksen vihaiseen puheluun päätoimittajalle tai uhkaukseen kanteesta. Yle ajautui kuitenkin Panaman papereiden takia yllättävän tahon painostuksen kohteeksi – verottajan.

Saadessaan pääsyn Panaman papereihin, Ylen MOT-ohjelma sitoutui tiettyihin pelisääntöihin. Nimetön lähde eli John Doe oli pyytänyt, ettei asiakirjoja luovuteta eteenpäin viranomaisille, koska materiaalin avulla voitaisiin ehkä selvittää myös vuotaja. Toimittajalle lähdesuoja on pyhä asia, jota ei rikota missään olosuhteissa. Lähdesuojan ansiosta epäkohtia havaitsevat ihmiset voivat ottaa yhteyttä toimittajiin anonyymistä. Lähdesuojalla suojellaan siis yhteiskunnallisesti tärkeän tiedon vuotajia ja varmistetaan, etteivät he joudu esimerkiksi koston kohteeksi.

Verottajaa Ylen linjaus ei tyydyttänyt.

”’Voimme pyytää poliisilta virka-apua fyysisen esteen murtamiseen’”. Näillä sanoilla kolme Verohallinnon virkamiestä sai Ylen juristit ja johtajat täysin ymmälleen. Näin kovaa tekstiä he eivät olleet aikaisemmin kuulleet viranomaisilta”, kirjoittaa Ylen MOT-ohjelman Minna Knus-Galán Panaman papereiden suomenkielisen version esipuheessa.

Verottaja teki uhkauksen kokouksessa, joissa oli mukana Ylen toimittajia ja esimiehiä. Verottaja halusi saada tiedot käyttöönsä, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Suomessa ei kuitenkaan ole totuttu siihen, että viranomainen painostaa tai suorastaan uhkailee mediaa. Verottajan uhkailu levisi uutisena eri puolilla maailmaa.

Näin Suomessa, sananvapauden mallimaassa. Verottaja uhkaa Yleä ja sen toimittajia kotietsinnällä.

Poliisi ei tullut, mutta asiaa puidaan tällä hetkellä Helsingin hallinto-oikeudessa. Mikäli verottaja voittaa tapauksen, on se kova kolaus toimittajien lähdesuojalle Suomessa.

Samalla voidaan unohtaa uusien tietovuotoaineistojen saaminen Suomeen. Tutkivien toimittajien järjestöt eivät mieluusti luovuta materiaalia maihin, joissa pelätään viranomaisten pakkokeinoja mediaa kohtaan.

Kun sellaisista maista puhutaan, ei yleensä ole viitattu Suomeen.

Mitä Panaman papereissa ei ole?

Saksalaiset toimittajat kertovat kirjassaan tajunneensa veroparatiiseja tutkiessaan, mikä loistaa koko ajan poissaolollaan - tavalliset palkansaajat, keskiluokkaiset ihmiset, jotka maksavat kiltisti veronsa ja kamppailevat arkisten huoliensa kanssa.

Kirjassa on lyhyt kuvaus yhdysvaltalaisesta naisesta, joka kertoo menettäneensä raskausmyrkytyksen takia työnsä. Tulonmenetyksiä perhe on paikannut myymällä koko omaisuutensa – paitsi talonsa, joka pakkohuutokaupattiin.

Nyt rahat ovat loppu ja tulevaisuus näyttää huonolta.

”Miksi kerromme tämän tarinan? Siksi että emme ole törmänneet tämän kaltaisiin ihmisiin vielä kertaakaan tiedostoja tutkiessamme”, toimittajat kirjoittavat Panaman paperit -teoksessa.

Veroparatiisien keskivertokäyttäjä kuuluu maailman rikkaimpaan prosenttiin. Heille huolia aiheuttaa lähinnä se, miten nimetä uusi 60-metrinen huvipursi. Tavallisia palkansaajia veroparatiiseissa ei vilistä. Heillä ei varaa tai keinoja hyödyntää veroparatiisien tarjoamia kikkoja.

Verot ja niiden välttely ovat maailman vauraille ja valtaapitäville kuitenkin vain yksi syy käyttää veroparatiiseja. Veroparatiisien avulla voidaan kiertää myös epämieluisia lakeja, sääntöjä ja velvollisuuksia. Tämä näkökulma on puuttunut suomalaisesta veroparatiiseja koskevasta keskustelusta lähes tyystin. Edes Panaman papereiden tiedot eivät ole muuttaneet tässä suhteessa tilannetta Suomessa.

“Veroparatiisijärjestelmä on varakkaiden ja vaikutusvaltaisten eliittien hanke, jonka avulla ne voivat poimia yhteiskunnan tarjoamat edut maksamatta niistä”, kirjoitti Nicholas Shaxson teoksessaan Aarresaaret.

Viime vuosina poliitikot eri puolilla maailmaa ovat heränneet veroparatiisien aiheuttamiin ongelmiin. Mutta kuten saksalaistoimittajat huomauttavat, ”tähän saakka olemme käyneet taistelua veroparatiiseja vastaan moukarin sijaan silkkihansikkaat kädessä”.

Olisiko moukarin aika?

Jutun kirjoittaja on yksi niistä Ylen toimittajista, joilla on pääsy Panaman papereiden tietokantaan.

LÄHTEET:

Bastian Obermayer & Frederik Obermaier: Panaman paperit. Miten rikkaiden veronkierto paljastui. Into-kustannus, 2017.

Jyri Hänninen: Veroparatiisit ja Suomi – Eli kuinka liituraitamafia pyörittää varjotaloutta ja laskun maksamme me. HS-kirjat, 2014

Austin Mitchell & Prem Sikka: The Pin-Stripe Mafia: How Accountancy firms Destroy Societes. Association for Accountancy & Business Affairs, 2011

Nicholas Shaxon: Aarresaaret. Miehet jotka ryöstivät maailman. Into-kustannus, 2012

 

Juttua korjattu 26.2 klo. 16.10. Vuodon koko oli 2,6 teratavua, ei 2,6 terabittiä, niinkuin jutussa alunperin luki.

Tuhannet marssivat Moskovassa Nemtsovin muistolle: Haluamme murhan tilaajan oikeuteen

Tuhannet marssivat Moskovassa Nemtsovin muistolle.

Oppositiojohtajan Boris Nemtsovin kahden vuoden takaisen murhan toteutuksesta on syytettynä viisi tšetšeenimiestä.

Tuhannet marssivat Moskovassa Nemtsovin muistolle.

Moskovassa tuhannet mielenosoittajat vaativat lisäselvyyttä oppositiojohtaja Boris Nemtsovin murhaan.

Venäjää kuohuttaneesta murhasta tulee maanantaina kuluneeksi kaksi vuotta.

– Venäjä tulee olemaan vapaa! Putin merkitsee sotaa! mielenosoittajat huusivat uutistoimisto AP:n mukaan.

Ylen paikalla olleen tomittajan Erkka Mikkosen mukaan moni kuitenkin marssi hilajisuudessa kunnioittaen Nemtsovin muistoa. Poliisin mukaan paikalla oli 5 000 ihmistä, vapaaehtoiset tarkkailijat antoivat arviokseen 15 000 ihmistä.

Nemtsov oli presidentti Vladimir Putinin äänekäs arvostelija. Hän toimi Boris Jeltsinin presidenttikauden aikaan maan varapääministerinä.

Hänet ammuttiin 55-vuotiaana kuoliaaksi aivan Kremlin vieressä sijaitsevalla sillalla 27.2.2015.

– Me kokoonnuimme vaatimaan, että Nemtsovin murhan tilaaja, ei vain sen tekijät, tuodaan oikeuden eteen, oppositioaktivisti Ilja Jashin sanoi Reutersille.

Viisi syytteessä, mutta kuka tilasi murhan?

Viime syksynä viisi tšetšeenimiestä tuotiin oikeuden eteen murhasta epäiltynä. He ovat kuitenkin sanoneet, että heidät painostettiin myöntämään syyllisyytensä.

Syytteen mukaan epäillyt olisivat murhanneet Nemtsovin entisen Sever-pataljoonan upseerin Ruslan Muhudinovin toimeksiannosta. Muhudinovista on annettu kansainvälinen etsintäkuulutus.

Nemtsovin perhe ja tukijat kuitenkin uskovat, että Muhudovinin roolia on liioiteltu. Heidän mielestään Nemtsov murhattiin politiikkansa vuoksi ja että teon tilaaja on yhä vapaalla jalalla.

– Tutkinta loppui, kun murhan tekijät oli saatu kiinni. Mutta mitään ei ole tehty, jotta sen tilaaja löydettäisiin, perheen asianajaja Vadim Prokhorov sanoi.

Monet, muun muassa Ilja Jashin, uskovat että vuodesta 2007 Tšetšeniaa johtanut Ramzan Kadyrov osallistui Nemtsovin murhaan.

"Me emme ole unohtaneet"

Murhan tutkinta on edennyt hitaasti ja moni uskoo, ettei Nemtsovin murhaa tulla koskaan selvittämään.

Marssille osallistunut biologi Aleksei Kuznetsov jaksoi silti toivoa, että mielenosoitus kiinnittäisi maan johdon huomion.

– Ehkä me voimme vaikuttaa tutkintaan osoittamalla, että tapaus muistetaan yhä vaikka valtaapitävät yrittävät unohtaa sen, Kuznetsov sanoi.

Samaa toivoi eläkeläinen Galina Zolina.

– Me tulimme kunnioittamaan Nemtsovin muistoa. Haluamme osoittaa valtaapitäville, että me emme ole unohtaneet, hän sanoi uutistoimisto AFP:lle

Marssijoita oli kielletty kulkemasta pitkin siltaa, jota Nemtsov oli ylittämässä, kun hänet ammuttiin. Murhapaikalle tuotiin silti kukkia.

AFP, AP, Reuters

Juttua korjattu 20:56: Nemtsovin murhapäivä oli 27.2.2015 ei 27.2.2016.

Laskiaissunnuntai sai ihmiset innoissaan pulkkamäkeen Helsingissä - video

Uutisvideot: Laskiaispäivän viettoa Helsingin Taivaskalliolla

Kristinuskossa laskiaisen jälkeen alkaa paasto, joka kestää pääsiäiseen saakka.

Uutisvideot: Laskiaispäivän viettoa Helsingin Taivaskalliolla

Tänään vietettiin laskiaissunnuntaina. Asiaan kuuluvat hyvin oleellisesti mäenlasku ja laskiaispullat. Pullakeskustelun hillo-vai manteliulottuvuus on käynyt jo vuosia kuumana mediassa, eikä tämä vuosi ole tehnyt poikkeusta, kuten Helsingin Sanomat kertoo.

Yle Uutiset kävi seuraamassa laskiaispäivän viettoa Helsingin Taivaskalliolla, jossa perinteistä laskiaisjuhlaa on vietetty jo vuodesta 1957.

Metsäteollisuuden Pärssinen: Irtiotto vientimallista oli ainoa keino purkaa paperitehtaiden "pysähtyneisyyden linnake"

Nina Pärssinen.

Nina Pärssinen kertoo, miksi Metsäteollisuus mieluummin sooloili ulos vientimallista kuin otti paperitehtaiden suhteen riskin.

Nina Pärssinen.

Metsäteollisuutta on syytetty helmikuussa kovista otteista ja sooloilusta.

– Metsäteollisuus on selvästi päättänyt ajatella vain itseään, ei muita, totesi Paperiliiton Petri Vanhala Helsingin Sanomissa.

– Pettymys, totesivat myös Metsäteollisuuden kaverit eli Teknologia- ja Kemianteollisuuden Eeva-Liisa Inkeroinen ja Jyrki Hollmén.

Kyse on reaktioista Metsäteollisuuden reilun viikon takaiseen ratkaisuun jäädä pois vientiliittojen yhteisistä työehtosopimusneuvotteluista. Se haluaa neuvotella Paperiliiton kanssa työehdoista kahden kesken.

Reaktiot eivät jääneet siihen. Pari päivää myöhemmin myös Metalliliitto ja TEAM sanoutuvat irti vientivetoisen työmarkkinamallin valmistelusta.

Pian arveltiin, että Metsäteollisuuden ratkaisu oli viimeinen niitti pääministerin ja työmarkkinajärjestöjen silmäterälle eli Suomen mallille. Mallin maltilliset palkankorotukset ovat kiky-sopimuksen yksi peruspilari.

Mitä syytöksiin vastaa Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen?

Suomen malli mureni jo syksyllä

Pärssinen on seurannut Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajana hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusneuvotteluja alusta asti. Hän ei suostu ottamaan syntipukin viittaa vientivetoisen palkkamallin kaatumisesta, vaan muistuttaa, mitä tapahtui syksyllä 2016, kun kiky-sopimuksen yli 90 prosentin kattavuus varmistui.

 

– Ensimmäisen askelen otti ihan toinen taho. PAM ilmoitti, ettei Suomen malli käy, samoin OAJ ja JHL, koska ne haluavat enemmän palkkaa kuin vientialat, Pärssinen sanoo.

Syyskuussa kuntien ja valtion työntekijät myöntyivät 24 vuotuisen lisätyötunnin ja sosiaalivakuutusmaksujen noston lisäksi luopumaan kolmanneksesta lomarahojaan. Se tuntui erityisesti naisvaltaisten ja matalapalkka-alojen kukkaroissa.

Marraskuussa vientimallin tyrmäsi julkisten alojen JUKO, koska se estäisi naisten ja miesten palkkaerojen kaventamista.

Viimeistään vientimallin epätoivo tuli Pärssisen mukaan selväksi tammikuussa, kun Metsäteollisuuden ja muiden vientiliittojen koolle kutsumassa tilaisuudessa liitot eivät löytäneet yhteistä säveltä palkkamaltista.

Metsäteollisuudelle muun muassa palvelu- ja kuljetusalojen palkkamaltti on tärkeää, koska sen palkkakuluista yli puolet tulee muista kuin oman alan palkoista.

Suomen malli oli siis kuopattu jo kauan ennen kuin Metsäteollisuus kohautti irtiotollaan.

– Tosin näillä sanoilla sen taisivat ensi kerran sanoa Eeva-Liisa Inkeroinen ja Kauppalehti, Pärssinen lisää.

Lauantaina naisvaltaisille aloille ekstrakorotusta vaati Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Paperitehtaat – "pysähtyneisyyden linnake"

Mikä sitten on Metsäteollisuudelle niin arvokasta, että se mieluummin antaisi vaikkapa palkkoihin enemmän pelivaraa kuin neuvottelee yhteisvoimin muiden viennin työnantajaliittojen kanssa?

Pärssisen vastaus kuuluu: paperitehtaiden jäykkien työehtosopimusten purkaminen. Lista muutosehdotuksista on järeä ja pitkä, eikä neuvotteluihin kaivata muita aloja hääräämään.

– Emme halua, että mikään prosessi edes välillisesti estäisi mahdollisuuksia neuvotella haluamistamme muutoksista.

Pärssinen kutsuu Paperiliiton sopimuksia "pysähtyneisyyden linnakkeeksi". Ykkösesimerkkinä se, ettei paperitehtaissa saa käyttää ulkopuolista työvoimaa tai alihankkijoita ilman luottamusmiehen suostumusta.

– Paperitehtaalle ei voi tulla ISS siivoomaan, sinne ei voi mennä Securitas vartioimaan, tai Amica pitämään ruokalaa – ellei luottamusmies anna suostumusta. Joskus se annetaan, joskus ei.

Toinen esimerkki on perua ajoilta, jolloin paperikoneet pysäytettiin aina jouluna ja juhannuksena. Nyt koneet voivat pyöriä seisokkiaikoinakin, mutta niitä vastaavista työvuoroista maksetaan isoja korvauksia.

Pärssisen mielestä aivan liian isoja.

– Vuoroista kertyy sekä palkkaa että vapaapäiviä, ja niistä voi tienata niistä jopa kuusinkertaisen palkan, hän puuskahtaa.

Metsäteollisuuden kolmas ääneenlausuma tavoite on saada alalle entistä matalamman portaan paikallinen sopiminen, konekohtainen palkkasopimus. Tämä tarkoittaisi, että samassa yhtiössä ne, jotka työskentelevat sellukoneen parissa, neuvottelevat eri palkoista kuin ne, jotka pyörittävät paperikonetta.

Suomen etu vai Metsäteollisuuden etu?

Mutta eikö se jos mikä ole sooloilua, jos Metsä tarjoilee kahdenkeskisissä neuvotteluissa muita korkeampia palkkoja, mutta Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus pitävät yllä tavoitetta palkkamaltista? Metsäteollisuus on vieläpä syyskuussa tes-neuvotteluvuorossa ensimmäisenä, ja sen tulokset avaavat pelin.

Pärssisen mukaan ei. Kyse on paperin sopimusten päivittämisestä, ei siitä että Metsä pyrkisi linjaamaan muiden palkankorotuksia.

– Jos meillä on määräys, jota muilla ei ole, ja neuvottelemme Paperiliiton kanssa sen muutosehdoista, eivät muut liitot voi näitä ehtoja kopioida.

– Emme halua mitään sellaista ehtoa työsopimukseen, mitä muilla ei jo ole.

Vientivetoinen malli voi yhä syntyä

Pärssinen lohduttaa, ettei ero Teknologia- ja Kemianteollisuuden yhteisestä marssijärjestyksestä tarkoita yhteisten tavoitteiden ja palkkamaltin hylkäämistä. Vientimalli voi syntyä, vaikka sillä olisi eri nimi.

– Teemme varmasti yhteistyötä vaikka prosessisopimusta ei olekaan. Meillä on yhteinen intressi eli viennin kilpailukyky ja Suomen työpaikat. Uskoisin, että kun lasketaan plussia ja miinuksia, vientiliittojen kustannustaso on lähellä toisiaan, Pärssinen lupaa.

Paperityöntekijöitä Metsäteollisuuden kovat tavoitteet kauhistuttavat. Pärssisen mukaan kovaa on myös kansainvälinen kilpailu.

Paperin kysyntä Euroopassa väheni viime vuonna yli neljä prosenttia ja paperintuotanto Suomessa noin kuusi.

– Konetta ei kannata pyörittää, jos kustannukset menee yli sen minkä kone tuottaa.

Kiväärin kanssa hirvimetsään

Pärssinen saa metsästä elantonsa, mutta käy metsällä myös sananmukaisesti. Metsästyskortin hän hankki yli 20 vuotta sitten, ja käy metsällä ympäri Suomea. Parhaiten Pärssinen viihtyy luonnossa yksin.

– Olen yksinäinen metsästäjä. Tykkään, kun meitä on koirien lisäksi korkeintaan kaksi, kaikkein mieluiten olen yksin.

Kun metsässä liikkuu yksin, voi vastaan tulla yllätys. Viime syksynä Pärssinen hankki kiväärin, ja lähti Ruokolahdelle hirvimetsälle. Hän oli yksin passissa, eikä koiraakaan ollut mukana, kun kohti asteli karhu.

– Kun karhu tulee kohti, ollaan ihan hiljaa. Kun se huomasi minut, se kääntyi pois. Se oli mieleenpainuva kokemus.

Harrastuksessa on myös sosiaalinen puolensa, se on tapa verkostoitua yritysjohtajiin ja sidosryhmiin. Pitääkö metsäteollisuudessa harrastaa metsästystä edetäkseen pomon tehtäviin?

– Ei, mutta kyllä se mahdollisuuksia avaa. Metsästyksen aloitin kuitenkin jo vuosia ennen kuin tiesin, mitä minusta isona tulee.

Moskeijat kiinni, eroon EU:sta – Keitä ovat Geert Wildersin kannattajat?

Geert Wilders (PVV) Spijkenissessä 18. helmikuuta 2017.

Kirjeenvaihtajamme kävi Hollannin populistijohtajan kotiseudulla selvittämässä, miksi joka viides vapaamielisinä tunnetuista alankomaalaisista aikoo äänestää Vapauspuoluetta.

Geert Wilders (PVV) Spijkenissessä 18. helmikuuta 2017.

VENLO Pellon laidassa kaupungin reunalla seisoo ison omakotitalon näköinen rakennus, joka osoittautuu lähempää tarkastellen kaupungin vuokrataloksi. Talossa on muutama soluhuone. Asukkaat vaikuttavat olevan työelämän ulkopuolella.

Olemme tulleet tapaamaan entistä kuorma-autonkuljettajaa Ferry Taxia. Hän valittaa naapurihuoneessa asuvasta maahanmuuttajasta, joka ei hänen mukaansa joudu maksamaan vuokraa, vaikka Tax itse maksaa. Asukas itse ei ole paikalla, joten emme voi varmistaa pitääkö väite paikkansa.

– Äänestän Geert Wildersiä. Hän on ainoa rehellinen ehdokas, joka tietää mitä kansa ajattelee, Tax sanoo.

Hollannissa pidetään parlamenttivaalit 15. maaliskuuta, ja Wildersin johtama oikeistopopulistinen Vapauspuolue on ollut kyselyiden mukaan maan suosituin pitkin kevättä.

Jopa joka viides hollantilainen ilmoittaa aikovansa äänestää Wildersin puoluetta, joka ajaa rajojen sulkemista turvapaikanhakijoilta, moskeijoiden kieltämistä ja Alankomaiden eroa Euroopan unionista.

Paikoin lähes kolmannes kannattaa Wildersiä

Limburgin maakunnassa sijaitseva Venlo on Wildersin kotikaupunki. Näillä seuduilla hänen kannatuksensa on liki 30 prosenttia.

– Islam ei ole uskonto, vaan ideologia. He haluavat pakottaa omat arvonsa muille, Tax sanoo.

Lause on Wildersiä liki sanasta sanaan. Kaksi päivää myöhemmin ehdokas itse kehottaa kampanja-avauksessaan katsomaan maita, "joissa islamilainen ideologia on jo hallitseva".

Venlon läpi kulkee Maasjoki. Kun jokea seuraa noin 60 kilometriä yläjuoksuun päin eli etelään, päätyy EU:n rahaliiton kehtona tunnettuun Maastrichtin kaupunkiin. On ironista, että seutukunnan suosituin politiikko ajaa EU:n perustajavaltion Alankomaiden eroa unionista.

Joen itäpuolella Maastrichtissa sijaitsee sievä hollantilaistyyppinen rivitalolähiö, jossa kadut ovat siistejä ja istutukset ojennuksessa. Toos Haegmans toivottaa tervetulleeksi ja keittää kahvit.

Haegmans on sairaseläkkeellä oleva lastentarhanopettaja, joka jäi leskeksi kolme vuotta sitten. Hänen keittiönsä on viimeisen päälle järjestyksessä, toisin kuin venlolaisen vuokratalon yhteiskeittiö. Molemmissa kuitenkin kannatetaan Vapauspuoluetta.

Sekä maahanmuuttoa että hallitusta vastustetaan

– Wilders haluaa huolehtia omasta väestään. Mutta kukaan ei halua hallitukseen hänen kanssaan, koska hän sanoo, että ensin oma perhe, sitten vasta naapurit, Haegmans sanoo.

Haegmansille juuri maahanmuuttokysymys on päällimmäinen syy äänestää Vapauspuoluetta. Hän ihmettelee, miksi pakolaisille tarjotaan esimerkiksi ilmaisia terveyspalveluita, kun hollantilaiset joutuvat maksamaan 350 euron omavastuun vuodessa.

Toos Haegmansille Wildersin kannattaminen on myös protesti nykyhallitusta vastaan. Hänelle populistijohtaja Geert Wilders on eräänlainen unohdetun kansan sankari.

– Hallitus lupaa yhteiskunnan heikoimmille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, ja he tarttuvat tähän toivoon. Vaalien jälkeen lupaukset kuitenkin unohdetaan, Haegmans sanoo.

Valtaapitävien vastainen protesti onkin keskeinen syy Wildersin suosiolle Limburgissa, sanoo apulaisprofessori Nico Baakman Maastrichtin yliopistolla, Maasjoen toisella puolella.

– Yksi perustelu on, että eliitti on pettänyt kansan, Baakman sanoo.

– Alankomaita hallitaan lännestä. Limburgilaiset tuntevat, että heitä käytetään hyväksi, eikä heihin kiinnitetä huomiota, Baakman sanoo.

Wilders käy kampanjaa Twitterissä ja Facebookissa

Apulaisprofessori ei usko, että Wildersin suosio olisi merkki laajemmasta islamin tai EU:n vastaisesta liikehdinnästä ainakaan Limburgissa.

– Joka puolella on rajoja. Maakunnan asukkaat käyvät Belgiassa ja Saksassa ilman ongelmia. Täältä ei juurikaan löydy muslimeita. Todellinen syy on poliittisen eliitin vastustaminen, Baakman sanoo.

Tutkija arvioi, että suosion toinen selitys on Wildersin kampanjataktiikka: Hän ei kampanjoi paljoa julkisesti ja antaa niukasti haastatteluita. Vähäinen kampanjointi tosin johtuu osittain siitä, että ehdokas on jatkuvassa poliisivartiossa uhkausten takia, mikä tekee julkisten tilaisuuksien järjestämisestä hankalaa. Toisaalta Wilders on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä ja Facebookissa.

– Se näyttäisi toimivan, Baakman sanoo.

Kannattajien puheiden perusteella vaikuttaakin siltä, että Wildersin viesti on mennyt perille suoraan, ilman faktantarkistusta tai toimittajien kriittisiä kysymyksiä. Toos Haegmans ja Ferry Tax toistavat väitteitä, joista osa ei pidä paikkaansa.

Maahanmuutosta liikkuu myös paljon vääriä tietoja

Esimerkiksi Taxin mielestä EU:sta pitäisi erota, koska unioni pakottaa ottamaan vastaan pakolaisia. Todellisuudessa maahanmuuttopolitiikka on kuitenkin jäsenmaiden oman toimivallan piirissä, lukuunottamatta EU-kansalaisia ja niitä 1575 turvapaikanhakijaa, jotka Alankomaat on ottanut vastaan suoraan Kreikasta ja Italiasta unionissa sovitun siirtomekanismin kautta.

Haegmans taas sanoo, että Hollannin valtio kustantaa turvapaikanhakijoille ja pakolaisille vuosittain kahden viikon lomamatkan kotimaahan, mikä ei ole totta. Taxin mukaan turvapaikanhakijoille jaetaan vuokra-asuntoja jonon ohi, vaikka kantaväestö joutuu odottamaan niitä vuosia.

Geert Wilders on iloinnut Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi, ja lainannut häneltä iskulauseita. Wildersin kannatuksessa näyttäisi olevan samoja tekijöitä kuin Trumpin suosion takana: "Kansan" ja "eliitin" vastakkainasettelu ja kansallismielisyys.

Loppuun saakka rinnastus ei kuitenkaan toimi: Vaikka Wilders voittaisi vaalit, hän ei voi päästä vastaavaan asemaan kuin Trump presidenttinä. Vaalien voittaja tarvitsee tuekseen hallituskumppaneita, eikä Alankomaiden merkittävimmistä puolueista yksikään ole vielä ilmoittanut olevansa halukas yhteistyöhön Wildersin kanssa.

Terhi Kiemungin potkujen taustalla epäselvyydet matkalaskuissa – ”Tämä oli viimeinen pisara”

Terhi Kiemunki

Kiemungin erottamisen syynä ovat useampaan kertaan laskutetut matkalaskut.

Terhi Kiemunki

Perussuomalaisten puoluehallitus erotti Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin puolueesta matkalaskuihin liittyneiden epäselvyyksien takia, perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kertoo Ylelle.

Slunga-Poutsalo ei ollut valmis kommentoimaan erottamisen syitä vielä aamulla, mutta mieli muuttui päivän mittaan.

– Nähtävästi Terhi Kiemunki on itse asiaa sosiaalisen median tai netin kautta kommentoinut, niin minun on myöskin pakko vastata puolueen osalta näihin asioihin, Slunga-Poutsalo sanoo.

Puoluehallitus oli saanut kuulla epäselvyyksistä, jotka koskivat useampaan kertaan laskutettuja matkalaskuja. Tätä lähdettiin selvittämään ulkopuolisen tilintarkastajan avulla, joka vahvisti Slunga-Poutsalon mukaan epäilykset aidoiksi.

– Kun puolue toimii julkisilla varoilla, niin tässä asiassa meillä on ehdoton nollatoleranssi. Kahta kertaa ei samoilla kuiteilla pysty matkalaskuja laskuttamaan.

Matkalaskuihin liittyvät epäselvyydet olivat Slunga-Poutsalon mukaan yksittäinen tapahtuma, mutta erottaminen oli ”kokonaisuuksien summa”.

– Näitä hänen asioitaan on puoluehallituksessa käsitelty eri teemoilla pitkin vuotta useampaan kertaan. Voi sanoa, että tämä oli viimeinen pisara ja puoluehallitukselle ei jäänyt muita vaihtoehtoja.

Joulukuussa Kiemunki sai tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Kiemunki kommentoi erottamistaan Facebookissa. Hän kertoo aikovansa jäädä erottamisesta huolimatta Tampereen Perussuomalaisten vaalilistalle kuntavaaleissa ja vetoaa yhdistyksen tahtoon.

– Mielestäni oli suunnatonta typeryyttä tehdä erottamispäätös tällaisella hetkellä, mutta siitä typeryydestä ei pidä rankaista kenttäväkeä, Kiemunki kirjoittaa.

Kiemunki on kansanedustaja Lea Mäkipään (ps.) avustaja. Yle Uutiset ei ole tavoittanut Mäkipäätä kommentoimaan asiaa.

* Juttua päivitetty 14:17, lisätty Kiemungin kommentti.

Hiihtolomakausi jatkuu: Ensi viikolla parhaat kelit Lapissa, vesi syö etelän lumivaippaa

Sää lauhtuu alkavalla viikolla

Aurinkoa ei ole lähipäiville luvassa.

Sää lauhtuu alkavalla viikolla

Pohjanmerellä pysyttelevä matalapaine tuo leutoa ilmaa Suomeen. Ensi viikolla tiedossa on lauhtuvaa säätä ja pilvisiä päiviä, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Ensi yönä on vielä kylmää: Keski-Suomessa elohopea laskenee -20 asteeseen, etelässäkin -15 asteeseen.

Huutonen ennustaa, että maanantai jää viikon ainoaksi päiväksi, jolloin pakkasta on koko maassa. Pohjoisessa pakkasta on kymmenisen astetta, keskisessä Suomessa jäädään noin -5 asteeseen.

Viikon keskivaiheilla lämpötila nousee etelässä muutamaan plusasteeseen. Tiistaina ja keskiviikkona tiedossa on räntäsateita ja etelässä vettä.

– Lumi hupenee etelässä, Huutonen ennakoi.

Lauhtuminen tietää myös pääkallokelejä liikenteeseen, hän muistuttaa.

Koululaiset ovat talvilomalla ensi viikolla keskisen Suomen alueella muun muassa Tampereella, Vaasassa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kouvolassa. Parhaita hiihtolomakelejä Huutonen ennustaa ensi viikoksi Kainuuseen ja Lappiin.

La La Land on kuin luotu Oscar-rohmuksi – Ryan Goslingia lukuun ottamatta

Ryan Gosling musikaalielokuvassa La La Land.

Kansallisuudella on väliä, kun Oscar-palkintoja jaetaan. Tämä käy ilmi vastikään julkaistusta australialaistutkimuksesta.

Ryan Gosling musikaalielokuvassa La La Land.

Komediaa ja draamaa yhdistelevälle romanttiselle La La Land -musikaalille voi perustellusti povata menestystä helmikuun lopun Oscar-gaalassa, vaikkei olisi koko elokuvaa nähnytkään.

Ensinnäkin La La Land putsasi pöydän tammikuun alun Golden Globe -palkintojuhlassa. Elokuva voitti ennätyksellisesti kaikki seitsemän kategoriaa, joissa se oli ehdolla.

Toisekseen La La Land on kerännyt 14 Oscar-ehdokkuutta, millä yltää tasoihin aiempien ennätysten kanssa. Samaan ovat pystyneet Titanic ja Kaikki Eevasta: ensimmäinen voitti lopulta 11 palkintoa ja jälkimmäinenkin 6.

Kolmanneksi La La Landin kertomus kahdesta Hollywood-unelmansa eteen ponnistelevasta nuoresta aikuisesta on mitä amerikkalaisin. Ja se on olennaista, kun kyse on Oscareista.

Suuret elokuva-akatemiat suosivat omiaan

Parhaat mahdollisuudet Oscariin on yhdysvaltalaisella näyttelijällä, todetaan British Journal of Psychologyssä julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkijat perkasivat palkintojen jakaantumista sekä Oscar-gaalassa että sen brittivastineessa Bafta-gaalassa vuodesta 1968 alkaen. Heitä kiinnosti etenkin, miten pääosan esittäjien kansallisuus näkyy voittotilastoissa.

Niin Yhdysvaltain kuin Ison-Britannian elokuva-akatemiat väittävät palkitsevansa parhaita suorituksia, tulivat ne mistä päin maailmaa tahansa. Vinouma on kuitenkin ilmeinen: järjestäjät suosivat omien maidensa näyttelijöitä.

Tarkastelujakson aikana yhdysvaltalaiset voittivat 52 prosenttia Baftoista mutta 69 prosenttia Oscareista. Brittiläiset puolestaan voittivat 18 prosenttia Oscareista mutta 34 prosenttia Baftoista.

Queenslandin yliopiston tutkija Niklas K. Steffensin mukaan tulokset osoittavat, ettei havaittu erinomaisuus riipu pelkästään siitä, kuinka hyvä näyttelijäsuoritus on objektiivisesti ajateltuna.

– Suoritus tunnustetaan todennäköisimmin loistavaksi silloin, kun havaitsijat ja kohteet kuuluvat samaan sosiaaliseen ryhmään, Steffens toteaa yliopiston tiedotteessa.

Vinouma voimistuu erityisyyden lisääntyessä

Tulkinta saa vahvistusta vertailtaessa kansallisuuksien osuutta ehdokkuuksista ja lopullisista voittajista.

Oscar-ehdokkuuksista yhdysvaltalaiset näyttelijät nappasivat 67 prosenttia mutta voitoista 78 prosenttia. Bafta-ehdokkuuksista brittiläiset veivät 31 prosenttia mutta voitoista 42 prosenttia.

Tutkija Steffenssillä on selitys vinouman korostumiselle.

– Sosiaalisen ryhmän jäsenyydestä tulee entistä tärkeämpää, kun laadun merkkinä pidetyn osoittimen arvo kasvaa – eli kun tehdään eroa sen suhteen, onko jokin erinomaista vai aivan omaa luokkaansa.

Myös elokuvan aiheella on merkitystä. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi yhdysvaltalainen näyttelijä pokkaa Oscarin huomattavasti todennäköisemmin, jos elokuva kertoo yhdysvaltalaisesta kulttuurista eikä jostain muusta.

Australialaisen tutkimuksen perusteella La La Landin naispääosaa esittävällä, arizonalaissyntyisellä Emma Stonella vaikuttaa siis olevan paremmat mahdollisuudet Oscariin kuin miespääosassa nähtävällä, Kanadan Ontariossa syntyneellä Ryan Goslingilla.

Yhdysvaltain elokuva-akatemia jakaa perinteiset palkintonsa helmikuun lopulla. Hollywoodin Dolby-teatterissa pidettävää Oscar-gaalaa voi seurata suorana Yle Teemalta, jonka lähetys alkaa 27. helmikuuta aamuyöllä kello 2.

 

Juttua korjattu 26.2 klo. 17.00. Naisnäyttelijöiden nimet kuvatekstissä laitettu oikeaan järjestykseen.

Oscar-pystejä ei saa myydä – ellei yhden dollarin kauppasumma riitä

Kuusi Oscar-patsasta rivissä punaisella alustalla. Ensimmäinen on vasta ydin, viimeinen kullattu ja kiillotettu.

Patsaiden myynnin kieltävä sopimus on 1950-luvulta, mutta lisälausekkeella se ulotettiin koskemaan myös sitä vanhempia Oscareita.

Kuusi Oscar-patsasta rivissä punaisella alustalla. Ensimmäinen on vasta ydin, viimeinen kullattu ja kiillotettu.

Elokuva-alan kuuluisien Oscar-patsaiden luulisi olevan perikunnalle melkoinen pesämuna, kun voittaja itse ei enää ole haluamassa palkintoaan takanreunukselle. Suuret summat jäävät kuitenkin saamatta: kysyntää kyllä olisi, mutta kaupat saa tehdä vain palkinnon antajan eli Yhdysvaltain elokuva-akatemian kanssa.

Akatemian määräämä kauppahinta oli aluksi kymmenen dollaria, mutta pudotettiin sitten yhteen dollariin. Se on yksiselitteisesti kirjattuna Akatemian sitoviin sääntöihin.

Akatemian mielestä Oscarit menettäisivät taiteellisen arvonsa, jos niistä tulisi kauppatavaraa.  The Los Angeles Times -lehden viimevuotiseen kommenttipyyntöön Akatemiasta vastattiin, että Akatemia, sen jäsenet ja Oscarin saaneet ovat vahvasti sitä mieltä, että palkinto pitää voittaa, ei ostaa. 

Säännöstä ei jousteta. Ellei huomautus riitä, Akatemia vie myynti- ja ostoyrityksen oikeuteen. Kirjeitä on lähetetty 30:n viime vuoden aikana satakunta ja oikeusjuttuja nostettu tusinan verran.

Sääntöjen porsaanreikä tukittiin

Oscareita on jaettu vuodesta 1929 alkaen. Yhteensä niitä on annettu runsaat kolme tuhatta. Vuodesta 1952 alkaen saajat ovat joutuneet allekirjoittamaan sitoumuksen, joka antaa Akatemialle aina etuosto-oikeuden.

Sitä vanhempien patsaiden myynnin porsaanreikä tukittiin päättämällä, että kielto koskee kaikkia Akatemian jäsenille koskaan myönnettyjä palkintoja.

Niinpä näyttelijä Mary Pickfordille vuonna 1930 myönnetyn Oscarin myynti tuotti haasteen ja myyntikiellon hänen kolmelle perilliselleen vuonna 2007. Pickford oli testamentissaan pyytänyt myymään kaksi Oscariaan – toinen oli kunnia-Oscar vuodelta 1975 – ja lahjoittamaan rahat hyväntekeväisyyteen.

Akatemiaan kuuluu nykyisin kuutisen tuhatta kutsun saanutta elokuva-alan ammattilaista. Tarkalleen määrää ei voi sanoa, sillä jäsenluettelo on salainen. Jäsenyys on elinikäinen.

Koska vuonna 1979 kuollut Pickfordkin oli yhä Akatemian jäsen, Akatemia katsoi myös vanhemman patsaan kuuluvan sille dollarin hintaan. Oikeus asettui samalle kannalle.

Huutokauppakamarikin sai haasteen ja hävisi

Akatemian tuorein voitto on toissa vuodelta. Päätös koski Oscaria, jonka Joseph Wright sai vuonna 1942 My Gal Sal  -musikaalin väriohjauksesta. Suomessa elokuvaa esitettiin nimellä Kaunis Sally.

Wrightin veljenpoika möi pystin vuonna 2014 yhden huutokauppakamarin kautta toiselle. Yhdysvaltain elokuva-akatemia haastoi kaikki kolme osapuolta samalla perusteella kuin Pickfordin perikunnan: Wright oli kuollessaan ollut Akatemian jäsen.

Yhtä tiukkana Akatemia on ollut niille, jotka ovat yrittäneet muutoin hyötyä Oscareiden maineesta, vaikkapa suklaa-Oscareita valmistamalla tai käyttämällä Oscar-nimeä verkko-osoitteessaan. Loppu tuli siitäkin liikeideasta, jossa vuokrattiin juhlien koristeeksi jätti-Oscareita.

Saksan päälleajon motiivi yhä epäselvä, terrorismia ei epäillä

Poliisi vartio paikkaa, jossa mies ajoi kolmen ihmisen päälle Saksan Heidelbrgissä 26.2.2017.

Yksi kuoli ja kaksi loukkaantui, kun mies ajoi jalankulkijoiden päälle Heidelbergissä lauantaina.

Poliisi vartio paikkaa, jossa mies ajoi kolmen ihmisen päälle Saksan Heidelbrgissä 26.2.2017.

Poliisi selvittää Saksan Heidelbergissä lauantaina tapahtuneen päälleajon motiivia. Yksi ihminen kuoli ja kaksi loukkaantui, kun 35-vuotias opiskelijamies ajoi autollaan jalankulkijoiden sekaan kaupungin keskustassa.

Auton alle jäänyt saksalainen mies kuoli vammoihinsa illalla sairaalassa. Itävaltalainen ja bosnialainen nainen saivat lieviä vammoja. Yksi ihminen ehti väistää autoa.

Poliisi ampui pakoon pyrkinyttä kuljettajaa, joka joutui sairaalahoitoon. Häntä kuulusteltiin ensimmäistä kertaa sunnuntaina, mutta poliisin mukaan mies ei valottanut teon motiivia.

Poliisin mukaan ei ole syytä uskoa, että miehellä olisi terroristiyhteyksiä. Hänellä ei myöskään ole aiempaa rikosrekisteriä. Poliisi ei edelleenkään kommentoinut saksalaismedioissa esitettyjä väitteitä miehen mielenterveysongelmista.

Poliisi kertoo, että teosta pidätetty mies asuu Heidelbergin alueella ja hän vuokrasi käyttämänsä auton pari viikkoa ennen tekoa.

AFP

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä