Lepomäki: Suomi voi päättää Nato-jäsenyyden hakemisesta ilman kansanäänestystä

Kokoomuksen puheenjohtajakisan ehdokkaat Elina Lepomäki ja Alexander Stubb kampanjoivat perjantaina Oulussa.

Kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Elina Lepomäki toivoo, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä lähivuosina. Hän pitää todennäköisenä, että Ruotsi hakee puolustusliitto Naton jäseneksi vuonna 2018.

Kokoomuksen puheenjohtajakisan ehdokkaat Elina Lepomäki ja Alexander Stubb kampanjoivat perjantaina Oulussa.

Suomen turvallisuusympäristö on kansanedustaja Elina Lepomäen mielestä muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana niin paljon, että Nato-hakemuksen kanssa ei kannata aikailla.

Lepomäen mukaan päätöksen voi tehdä tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa. Hän pitää todennäköisenä, että Ruotsi hakee Nato-jäsenyytta vuonna 2018.  

– Valtion keskeisin tehtävä on ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen. Siksi on outoa, että näistä asioista järjestetään joka tapauksessa kansanäänestys, vaikka valtaoikeudet ovat perustuslain mukaan hyvin selvät, Lepomäki sanoo.

Elina Lepomäki korostaa, että hänellä ei periatteessa ole mitään kansanäänestyksiä vastaan. Hän toivoo, että Suomessa aloitetaan aktiivinen kansalaiskeskustelu siitä, mitä Nato tarkoittaa ja mitkä Nato-jäsenyyden kustannukset ovat. Sen jälkeen kansalaisilla olisi tarpeeksi tietoa asiasta.  

– Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos turvallisuustilanne muuttuu nopesti, Nato-jäsenyyttä voi hakea myös ilman kansanäänestystä. 

Elina Lepomäki kilpaillee Kokoomuksen puheenjohtajuudesta valtiovarainministeri Alexander Stubbin ja sisäministeri Petteri Orpon kanssa.

Kokoomuksen puoluehallitus linjasi torstaina, että Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina. Nato-kannasta päättää kokoomuksen puoluekokous. Se pidetään Lappeenrannassa kahden viikon kuluttua.  

Niinistö: Putin ja Yhdysvaltain uusi presidentti ehkä huippukokoukseen Suomeen

Presidentti Sauli Niinistö.

Presidentti Niinistö kertoo tehneensä alustavia tunnusteluja Suomessa järjestettävästä arktisesta huippukokouksesta.

Presidentti Sauli Niinistö.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi TV1:n Ykkösaamussa tehneensä "alustavaa tunnustelua" Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain seuraavan presidentin saamiseksi yhteiseen huippukokoukseen Suomeen.

Suomesta tulee ensi vuonna arktisen neuvoston puheenjohtajamaa seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Niinistö kertoi keskustelleensa Suomessa pidettävän arktisen huippukokouksen järjestämisestä sekä Yhdysvaltain-matkallaan, että Moskovassa.

- Kokouksen järjestämisen edellytyksenä on tietysti se, että kansainvälinen tilanne sen sallii. Ennen kaikkea kovien tekojen pitäisi päättyä, arvioi Niinistö Ykkösaamussa.

Krimin tapahtumat jäädyttivät ilmapiirin

Niinistö kertoi esittäneensä ajatuksen arktisesta huippukokouksesta jo vuonna 2013 presidentti Obamalle. Tuolloin Krimin tapahtumat kuitenkin viilensivät kansainvälisen ilmapiirin ja suunnitelmat laitettiin jäihin. Nyt asiaan on suhtauduttu myönteisesti, arvioi Niinistö.

- Olen kovin viehättynyt sanomaan että sehän on tuollainen sopivan viileä ympäristö, jossa tunnekuohuja ei pääse syntymään kovin paljon.

Kokouksen asialistalla olisivat arktisen alueen suojeluun liittyvät asiat, mutta myös kysymys siitä säilyykö arktinen alue sotilastoimien ulkopuolella, arvioi Niinistö.

Arktiseen neuvostoon kuuluvat Kanada, Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat. Kahdeksan arktisen maan välinen yhteistyö syntyi Suomen aloitteesta vuonna 1991.

Kasvokkain: Professori tuomitsee kaupunkibulevardit – "Rakennusliikkeetkin haukkuvat huonoiksi ja kalliiksi"

Mari Vaattovaara

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on syvästi huolissaan Helsingin yleiskaavasta. Hän ihmettelee hinkua muuttaa moottoriteitä bulevardeiksi, eiväthän edes rakennusliikkeet ole niistä kiinnostuneita. Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä ihminen.

Mari Vaattovaara

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei toden totta ole innoissaan kaupunkibulevardeista ja niiden varteen kaavailluista asunnoista.

– Eivät rakennusliikkeetkään ole niistä innostuneita. Niiden johtajat sanovat, että siellä maa on hirveän huonoa, helvetin kallista ja paikat ovat surkeita, toistaa Vaattovaara kuulemaansa.

Ei Vaattovaaran tarvitse toisten mielipiteisiin nojata, sillä näkemyksiä Helsingin yleiskaavasta hänellä riittää. Ja hän on tuonut niitä myös julki.

– Tästä keskustellaan hirvittävän vähän ja miten voitaisiin keskustella, kun Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suuttuu heti, jos jotain sanot. Ja netissäkin kokoontuu samanmielisten keskustelukerho.

Vaattovaaran pohdinnoissa vilahtelee muun maailman meno: San Franciscossa purettu vanha moottoritie, Melbournen kerros- ja omakotitalot, Manhattanin tiiviys, Princetonin rauha, Vancouverin naapurustojen erilaisuus ja hollantilaisten tehokas suunnittelu.

Vaattovaara silmin nähden innostuu selittäessään hollantilaista suunnittelujärjestelmää. Kädet käyvät ja puhetta piisaa.

Professori kertoo, että Hollannissa on luovuttu yleiskaavoista ja niiden tilalle ovat tulleet kaavoittajien vetämät projektit. Mukaan kootaan maanomistajat, rakennusliikkeet, pankit ja muut toimijat, joilla on kiinnostusta jonkin alueen rakentamiseen.

– Siellä nostetaan kaavatehokkuuksia, jaetaan voitot uusiksi, siirretään teitä ja ryhdytään hommiin heti seuraavana päivänä. Eikä siellä edes yritetä kerralla suunnitella koko kaupunkia.

Vaattovaara sanoo, että meillä on helpompaa rakentaa moottoriteiden varsille ja luulotella niistä syntyvän kaupunkibulevardeja kuin haastaa maanomistajat yhteistyöhön.

– Onhan se työlästä, jos alueella on parikymmentä maanomistajaa. Ihmiset pitää aidosti ottaa pöydän ympärille ja jakaa lisärakentamisesta tulevat rahat uusiksi. .

Mari Vaattovaara muistuttaa, että Helsinki ja pääkaupunkiseutu onkin yksi väljimmin rakennetuista kaupunkiseuduista Euroopassa.

– Toisin kuin meille uskotellaan, ei Helsinki ole vanhan keskustan ulkopuolella yhtään tiiviimmin rakennettu kuin Espoo. Täällä on haaskattu maata erilaisilla varoalueilla ja jättämällä tonttien reunat rakentamatta.

Vain viisi prosenttia Helsingin maapinta-alasta on rakennusten alla. Toisin sanoen 95 prosenttia on rakentamatta. Jos puistot ja muut vastaavankaltaiset alueet vähennetään, niin edelleen on rakentamatta 85 prosenttia maapinta-alasta.

– Ahdistun aina kun menen pois kantakaupungista. Meillä on niin väljää, rumaa ja löysää maankäyttöä.

 

Suurin mullistus Helsingin yleiskaavaehdotuksessa on kaupungin sisääntuloväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi aina kehä ykköstä myöten. Kolmannes uusista asunnoista rakennettaisiin nykyisten moottoriteiden varrelle.

– Jos tätä kutsuttaisiin moottoritien laitarakentamiseksi ja havainnekuvissa olisi muutakin kuin viisi autoa, niin mielikuva olisi aivan toinen. Kyllä minäkin haluaisin 1850-luvun ranskalaisia bulevardeja Helsinkiin, mutta eivät nämä niiksi muutu.

Helsingin sisääntuloväylillä kulkee kymmeniä tuhansia ajoneuvoja vuorokaudessa. Vaattovaara ei usko määrän vähenevän ellei sitten koko liikenne Helsingin keskustaan lopu. Tai sitten autot levittäytyvät kaikkialle.

– Jos puusta karsitaan oksia, se selviää, mutta tämä on kuin siltä katkaistaisiin runko.

Kaupunkibulevardien tulo vaatii rinnalleen ruuhkamaksut. Vaattovaara uskoo, että se väistämättä johtaa myös keskustatunnelin rakentamiseen. Liikennesuunnittelu on aina hallinnut kaupunkien kehittämistä ja viihtyisyys on jäänyt kakkossijalle.

– Tervehdin ilolla sitä, että nyt haastetaan auton ylivoimaista ykkössijaa. Kun Manhattanilla on voitu pistää katu kiinni, niin miksei Helsingissä. Berliinissä on joillakin kaduilla pudotettu ajonopeus kahteenkymppiin.

Vaattovaara tunnustautuu tiivistämisen ystäväksi. Hänen mukaansa umpikorttelien rakentaminen olisi erittäin tehokas tiivistämiskeino, mutta rakennusliikkeet pitävät sitä turhan kalliina.

Sen sijaan rakennusliikkeet saattavat rakentaa keskelle ei mitään kerrostaloja vieri viereen ja osoittaa, että on tehty tiivistä. Mutta suhteessa ympäristöönsä se on kaikkea muuta.

– Etäisyys toiseen taloon saattaa olla niin pieni, että ikkunasta näkee television tekstitykset. Tällainen rakentaminen on hirveän näköistä. Minulle on tärkeintä, että koko miljöö on viihtyisä.

Sitä ei kaupunkibulevardien synnyttäminen tekisi vaan se toisi Vaattovaaran mielestä uudet, nauhamaiset lähiöt moottoriteiden varsille.

– Kymmenien tuhansien autojen liikennemäärillä melu ja ilmansaasteet olisivat bulevardeilla hurjat. Ennen sentään ihmisiä pyrittiin suojelemaan autojen haitoilta.

Vaattovaara esittää, että Helsingissä kokeiltaisiin ensin pienempien katujen muuttamista bulevardeiksi. Ja kokemusten perusteella mietittäisiin tulevaisuutta.

– Se tulisi paljon halvemmaksi kuin moottoriteiden purkaminen ja muuttaminen asuinkaduiksi.

Helsingin yleiskaavaehdotuksen taustalla on ajatus, jonka mukaan kaupunkirakenteen tiivistäminen ja kaupunkibulevardien rakentaminen tuo etuja taloudelle ja syntyy niin sanottua kasautumisetua. Tämän Vaattovaara kiistää.

– Onko todella niin, että sairaanhoitajan pitää asua kerrostalossa kaupunkibulevardin varrella ollakseen tehokas, kysyy kaupunkimaantieteen professori.

Räikkönen testasi ensimmäisten joukossa - iso muutos tulossa F1-sarjaan

Kimi Räikkönen.

Formula ykkösiin on tulossa näillä näkymin avoimet turvakaaret.

Kimi Räikkönen.

Kansainvälinen autoliitto FIA aikoo Autosportin tietojen mukaan ottaa tulevaisuudessa F1-sarjassa käyttöön avoimen turvakaaren (halo-turvakaari). Kaavailuissa on ollut myös suljetut ohjaamot, mutta FIA on päätymässä avoimeen malliin.

F1-tallit ja sarjan fanit ovat olleet enemmän avoimen turvakaaren kannalla kuin suljetun ohjaamon.

Ensimmäisen kerran avointa turvakaarta testattiin ennen kauden alkua Barcelonassa. Turvakaarta testasi ensimmäisten joukossa Ferrarin Kimi Räikkönen. Ensimmäisten testien jälkeen "kehikko" sai kritiikkiä siitä, että se peittää liikaa näkökenttää. Turvakaaren parannettua versiota testataan vielä kesäkuun aikana.

Sopimus avoimen turvakaaren käytöstä on tarkoitus allekirjoittaa vielä heinäkuussa.

Poliisi aloitti Porin hotellipalon tutkinnan – syttymissyy yhä hämärä

Palanut rakennuksen katto.

Porin keskustassa syttyi lauantaiaamuna Omenahotellin rakennuksessa suuri tulipalo. Rakennuksen yläosat tuhoutuivat palossa kauttaaltaan.

Palanut rakennuksen katto.

Poliisi on aloittanut Porin lauantaiaamuisen hotellipalon syttymissyyn tutkinnan. Itäpuistossa sijaitsevan Omenahotellin rakennuksessa syttynyt tulipalo aiheutti arvion mukaan miljoonien eurojen vahingot.

Pelastuslaitos sai palosta hälytyksen aamulla kello 5.34. Asukkaat evakuoitiin hotellista ja alimmissa kerroksissa sijaitsevista asuinhuoneistoista. Henkilövahinkoja ei toistaiseksi ole tullut poliisin tietoon.

Mittavat vahingot

Palo tuhosi rakennuksen kattorakenteet kauttaaltaan. Rakennuksen 3.–6. kerrosten eli Omenahotellin tilojen omistajiin lukeutuva yrittäjä Ilkka Holmlund arvioi, että palon aiheuttamat vahingot nousevat useisiin miljooniin euroihin.

Palo syttyi tämän hetken tietojen mukaan rakennuksen seitsemännestä kerroksesta, jossa sijaitsee vapaamuurarien tiloja ja hissin konehuone.

– Poliisi tutkii asiaa palonsyyn tutkintana. Olosuhteista johtuen tutkinta on vasta alkuvaiheessa, eikä syttymissyystä ole vielä tietoa, rikoskomisario Toni Sjöblom sanoo.

Pelastuslaitos kertoo, että rakennuksesta evakuoidut kymmenet ihmiset pääsevät hakemaan tavaroitaan aikaisintaan klo 16. Palokunta on aloittanut jälkisammutustyöt ja pumppaa sammutusvettä alakerroksista.

Tullin Hartikainen: Tilanne ei parane pääjohtajaa vaihtamalla

Antti Hartikainen

Siirtohuhujen kohteena oleva Tullin pääjohtaja viestii aikovansa tehdä ministeriön tuella tarvittavat muutokset Tullin johtamiseen.

Antti Hartikainen

Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen haluaa yhä jatkaa tehtävässään. Perjantaina eri medioissa levisi tietoja, joiden mukaan Hartikainen ollaan siirtämässä kansainvälisiin tehtäviin. Asian vahvisti valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki mm. Helsingin Sanomille. Tulli kuuluu valtiovarainministeriön alaisuuteen.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ei perjantaina kiistänyt eikä vahvistanut Hartikaisen siirtämistä.

– Olemme tutkineet oikeusasiamiehen raportin tarkkaan ja etenemme normaalilla tavalla, Stubb totesi Ylen haastattelussa Oulussa.

Hänen mukaansa "asiassa edetään hyvän henkilöstöpolitiikan hengessä".

Ylen tekstiviestillä lauantaina tavoittama Hartikainen sanoo keskeisimmän tavoitteensa olevan yhä jatko pääjohtajana. Hän viestii aikovansa tehdä ministeriön tuella ministeriön tiedossa olevat tarvittavat muutokset Tullin johtamiseen.

– Tilanne ei parane pääjohtajaa vaihtamalla. Muut muutokset johtoryhmän toiminnassa ovat joka tapauksessa välttämättömiä, Hartikainen kommentoi.

Hartikainen vetoaa siihen, että Tullin tehtävät on hoidettu tilanteessa hyvin.

– Onneksi nykyisessäkin tilanteessa kaikki tavoitteet on saavutettu sekä isotkin hankkeet ja projektit etenevät hyvin. Se on keskeistä yhteiskunnan kannalta, Hartikainen sanoo.

USA:n sotilaille määrättiin öinen ulkonaliikkumiskielto Japanissa raiskauksen ja murhan vuoksi

Rivi sotilaita kasvosuojuksissaan tarkkailee iäkkäitä mielenosoittajia, joiden kylteissä vaaditaan englanniksi ja japaniksi, että kaikki tukikohdat suljetaan.

Yhdysvaltain asevoimat yrittää rajoituksillaan rauhoitella Okinawan saaren asukkaita. Monien mielissä tukikohdat yhdistyvät jo ennestään rikoksiin.

Rivi sotilaita kasvosuojuksissaan tarkkailee iäkkäitä mielenosoittajia, joiden kylteissä vaaditaan englanniksi ja japaniksi, että kaikki tukikohdat suljetaan.

Yhdysvaltain asevoimat ovat kieltäneet Japaniin Okinawaan sijoitetuilta sotilailtaan alkoholinkäytön tukikohdan ulkopuolella ja käynnit baarissa ja ravintoloissa. Päätös koskee myös siviilityöntekijöitä ja sotilaiden omaisia, jotka asuvat tukikohdissa.

Samalla on lykätty alkukesäksi suunniteltuja juhlia ja konsertteja sekä annettu öinen ulkonaliikkumiskielto. Tukikohtaan on palattava viimeistään keskiyöllä.

Kuukauden  kestävistä rajoituksista päätettiin, kun Okinawassa oli pidätetty entinen merijalkaväen sotilas epäiltynä raiskauksesta ja murhasta.

Japanilaisnaisen kanssa avioitunut ja Yhdysvaltain Kadenan ilmatukikohtaan siviilityöntekijäksi jäänyt mies pidätettiin puolitoista viikkoa sitten hänen tunnustettuaan rikoksen ja ruumiin kätkemisen. Puukotettu ja kuristettu uhri oli nuori okinawalaisnainen. 

Tukikohdassa on 50 000 yhdysvaltalaista

Komentaja Lawrence Nicholsonin mukaan rajoitukset eivät ole rangaistus, vaan yritys osoittaa kunnioitusta raiskatun ja murhatun naisen omaisille ja surra yhdessä okinawalaisten kanssa.

– Emme ammu ilotulitusraketteja, emmekä pidä suuria juhlia, koska okinawalaisilla on suruaika. Jos todella uskomme olevamme osa Okinawan yhteisöä, meilläkin kuuluu olla suruaika. Pyydän teiltä okinawalaisilta, että ette anna tämän järkyttävän väkivallanteon lyödä väliimme kiilaa, Nicholson sanoi lehdistötilaisuudessa.

Okinawassa on puolet Japaniin sijoitetuista yhdysvaltalaissotilaista. 30 000 sotilaan ja 20 000 siviilityöntekijän joukko on pitkään tulehduttanut välejä paikallisväestöön.

Aben ja Obaman puheet eivät vakuuta asiantuntijaa

Murhan lisäksi tällä hetkellä kuohuttaa suunnitelma merijalkaväen lentokentän siirtämisestä nykyistä harvemmin asutetulle alueelle. Se on tarkoitettu saarelaisten rauhoitteluksi, mutta monet okinawalaiset haluavat kentän ja mielellään kaikki yhdysvaltalaissotilaat kokonaan pois saareltaan. Samanlaisia vaatimuksia on koko maassa.

20 vuotta sitten Japanissa oli suurmielenosoituksia tukikohtia vastaan, kun sotilaat olivat joukkoraiskanneet koulutytön. Useiden mielissä tukikohdat yhdistyvät edelleen ennen muuta raiskauksiin ja muhin väkivaltarikoksiin sekä yliajoihin.

Pääministeri Shinzo Abe otti murhan esiin tavatessaan Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman tällä viikolla G7-ryhmän kokouksen alla. Koko Japani on järkyttynyt, Abe sanoi. Obama pyysi maansa puolesta anteeksi ja vakuutti, että Yhdysvallat auttaa kaikin tavoin tutkimuksissa ja oikeuden toteutumisessa Japanin lain mukaisesti.

Kaikkia se ei vakuuttanut. Ryukyusin yliopiston kansainvälisten suhteidenprofessori Masaaki Gabe arveli Voice of America -kanavan haastattelussa, että kyse oli lähinnä pelistä, jolla Abe ja Obama yrittivät taivuttaa okinawalaiset luopumaan lentokenttäsuunnitelman vastustamisesta. 

Yle kävi erikoisessa satavuotiaiden kylässä Italiassa – kertovat suomalaisille pitkän iän salaisuuden

Amina Fedullo ja Antonio Vassallo nauttivat raikkaasta ulkoilmasta asuntonsa edustalla Acciarolin kylässä. Vanha pariskunta istuu tuoleilla.

Antonio neuvoo hengittämään meri-ilmaa, Amina kirjoittamaan runoja. Kansainvälinen tutkimusryhmä yrittää selvittää, miksi poikkeuksellisen moni Acciarolin alueen asukas elää yli satavuotiaaksi. Yksi alueen erikoisuus on paikallisten yrttien, kuten rosmariinin, runsas käyttö. Teoria on jo olemassa.

Amina Fedullo ja Antonio Vassallo nauttivat raikkaasta ulkoilmasta asuntonsa edustalla Acciarolin kylässä. Vanha pariskunta istuu tuoleilla.

Ensivaikutelma on hämmentävä.

101-vuotias Antonio Vassallo kävelee rivakasti vastaan ja kättelee jämäkästi. Puhe ei sammalla, vaan sanoissa on italialaista särmää. Käsien tahdikas liike säestää puheenpartta.

Antoniota voisi luulla paria vuosikymmentä nuoremmaksi.

– Olen kalastanut koko ikäni ja asunut aina tässä samassa kylässä, hengittänyt raikasta meri-ilmaa. Tämä kaunis meri on antanut minulle pitkän elämän, hän uskoo.

Antonio on yksi Etelä-Italiassa sijaitsevan Acciarolin kylän ja sen lähiseudun yli 300 vanhuksesta, jotka ovat täyttäneet 100 vuotta.

Iäkkäitä vanhuksia on alueella niin paljon, että kansainvälinen tiedeyhteisö on kiinnostunut heistä. Amerikkalaiset ja italialaiset tutkijat yrittävät parhaillaan selvittää, miksi juuri täällä eletään niin pitkään.

Löytyykö Acciarolista pitkän elämän salaisuus?

Annetaan Antonion puhua ensin.

Hänen kehumaansa Acciarolin raikasta meri-ilmaa löytyy läheisestä Sisiliastakin. Tai oikeastaan kaikkialta Etelä-Italiasta. Mitkä muut asiat pidentävät ikää, signor Antonio?

Päivät kuluvat yhdessä kylän muiden vanhusten kanssa korttia pelaillen, Antonio kertoo.

– Televisiota ei ole, eikä sitä tekisi mieli katsoakaan. Kuka nyt kotona aikaansa viettäisi, kun asuu näin kauniissa kylässä, hän sanoo.

Antonio vitsailee ottaneensa tarkoituksella nuoremman naisen, joka pitäisi hänet virkeänä.

93-vuotias Amina-vaimo nauraa vieressä kovaan ääneen. Aviomies on kuulemma pilalle hemmoteltu.

– Antoniolle on laitettu niin hyvää ruokaa, että jo pelkästään sillä saavuttaa 100 vuoden iän, Amina Fedullo nauraa.

Pariskunta on syönyt samaa ruokaa koko ikänsä.

Antonio on tuonut kotiin pyydystämäänsä kalaa, ja Amina on kasvattanut kaiken muun ruoan maatilallaan ja puutarhassaan.

Acciaroli sijaitsee vain kivenheiton päässä paikasta, jossa amerikkalainen biologi Ancel Keys neljä vuosikymmentä sitten kehitti termin ”Välimeren ruokavalio”.

Ruokavalioon kuuluu paljon kalaa ja kasviksia, palkokasveja, täysjyväviljaa, oliiviöljyä ja tuoreita hedelmiä. Vain vähän punaista lihaa.

– Äläkä unohda viiniä. Juomme lasin joka päivä, Amina muistuttaa.

Samanlaista ruokaa syödään kuitenkin myös muualla Etelä-Italiassa.

Acciarolin erikoisuus on paikallisten yrttien runsas käyttö. Rosmariinia käytetään melkein kaikessa ruoanlaitossa. Sitä kasvaa villinä ympäri kylää.

Roomalainen professori on kehittänyt teorian acciarolilaisten pitkän iän salaisuudesta. Professori Salvatore Di Somma johtaa Italian osalta kansainvälistä tutkimusta Acciarolin ja lähikylien vanhuksista.

Teoria kuuluu näin: ihmiset alueella ovat alati aktiivisia. He eivät yksinkertaisesti pysy paikoillaan, vaikka ikää karttuu.

Acciarolilaiset kävelevät seudun vuorilla, hoitavat puutarhojaan, viettävät aikaa toistensa seurassa.

– He syövät hyvin ja nauttivat elämästä. Toisin sanoen: he elävät normaalia elämää, eivät vanhusten elämää, La Sapienzan yliopiston professori Di Somma sanoo.

Acciarolissa ehtii tavata päivän aikana kymmeniä 90- ja 100-vuotiaita. Yksikään heistä ei pidä itseään vanhana.

He ällistyvät, kun saavat tietää, että Suomessa 70-vuotiaita pidetään vanhuksina. Sen ikäisiä ovat heidän lapsensa.

Amina kertoo tuntevansa itsensä vielä nuoreksi.

– Jos jalkani olisivat paremmassa kunnossa, menisin vielä uusiin naimisiin, Amina sanoo ja iskee silmää miehelleen.

Professori La Somma huomauttaa, ettei pidä aliarvioida henkisen hyvinvoinnin vaikutusta pitkään ikään.

Ainakin Amina Fedullon henkistä hyvinvointia näyttävät kohentavan runot.

Amina kertoo kirjoittavansa runoja edelleen, ja niitä on tähän mennessä kertynyt kunnioitettavat 500 kappaletta. Kunnanjohtaja on kuulemma luvannut tehdä niistä jopa kirjan.

Amina myös esittää runoja mielellään. Aviomiehen Antonion ilmeestä tosin näkee, että samat runot on jo muutamaan kertaan kuultu.

– Ei tuntunut mitenkään erikoiselta täyttää 100 vuotta. Elämä jatkuu. Syön hyvin, nukun ja jutustelen. Mutta tämän runoilijan kohdalla oli toisin. Silloin juhli koko kylä, Antonio hymähtää ja katsoo Aminaan.

Antonion veli Giuseppe Vasallo on 94-vuotias. Aamut kuluvat viljelyksillä. Myöhemmin iltapäivällä hän käy yleensä pelaamassa korttia kylän miesten kanssa.

Giuseppe kertoo viettäneensä koko elämänsä hyvien ystäviensä parissa.

– Ei minulla ole huolia, enkä halua vaivata päätäni ikävillä ajatuksilla. Ajattelen vain mukavia asioita. Välillä myös naisia, vaikka vanhus olenkin, hän sanoo.

Giuseppe kyselee paljon ikäihmisten elämästä Suomessa.

Giuseppe saa kuulla vanhainkodeista, yksinäisyydestä ja sairauksista. Siitä, että monet vanhukset asuvat yksin ja viettävät aikansa television ja ristisanojen parissa.

Giuseppella on viesti Suomen vanhuksille.

– Liikkukaa paljon. En ole koskaan paikallani ja yritän löytää aina jotain tekemistä. Teen töitä puutarhassani. Vietän aikaa vaimoni kanssa. Jos pysähdyt paikallesi, tarinasi on lopussa.

Tutkijoita kiinnostaa acciarolilaisten pitkäikäisyyden lisäksi myös se, miksi alueella ei esiinny lainkaan sydän- ja verisuonitauteja eikä esimerkiksi Alzheimerin tautia.

Muualla Italiassa Alzheimeria sairastavien määrä on eurooppalaista keskitasoa. Tautia esiintyy kuitenkin Italiassa vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa, missä Alzheimeriin kuollaan useammin kuin missään muussa maassa.

Sadassa vuodessa Acciarolin elämänmenossa ainakin yksi asia on muuttunut, Amina sanoo.

Aikaisemmin kyläläiset viettivät enemmän aikaa yhdessä. He vierailivat useimmin toistensa kodeissa, söivät hyvää ruokaa, lauloivat ja tanssivat.

– Kun olin nuorempi, viihdytimme toisiamme mandoliinia ja kitaraa soitellen. Nykyään kaikki katsovat vain televisiota, Amina huokaa.

Vinkit pitkään ja hyvään elämään suomalaisille

Antonio Vasallo, 101 vuotta.

1.    Vietä aikaa ystävien seurassa, älä television ääressä.

2.    Nauti raikkaasta meri-ilmasta.

3.    Ota itseäsi nuorempi nainen.

Amina Fedullo, 93 vuotta.

1.    Syö ruokaa, joka on valmistettu puhtaista raaka-aineista.

2.    Kirjoita runoja.

3.    Nauti viiniä vähintään lasillinen päivässä.

Giuseppe Vasallo, 94 vuotta.

1.    Liiku paljon ja tee fyysistä työtä.

2.    Älä vaivaa päätäsi ikävillä ajatuksilla.

3.    Muista romantiikka ja flirttailu.

Jonatan Johansson: "UCL-finaali on kahden pelifilosofian taistelu"

Real Madrid ja Atletico Madrid kohtasivat toisensa myös kaksi vuotta sitten Mestarien liigan finaalissa.

Real Madrid ja Atletico Madrid kohtasivat kaksi vuotta sitten yhdessä jalkapallon Mestarien liigan ikimuistoisimmista finaalista. Kumpi on vahvempi tällä kertaa? Yle Urheilun asiantuntija Jonathan Johansson pohtii asiaa.

Real Madrid ja Atletico Madrid kohtasivat toisensa myös kaksi vuotta sitten Mestarien liigan finaalissa.

Mestarien liigan loppuottelu Real Madrid - Atlético Madrid suorana TV2:ssa ja Yle Areenassa

Olen pitkin viikkoa pyöritellyt lauantain Mestarien liigan finaalia päässäni. Olen yrittänyt löytää joukkueista yhtäläisyyksiä, mutta ne taitavat jäädä pelkästään maantiedon tasolle. Sanonnan mukaan vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa, mutta tällä kertaa siitä ei taida olla pelkoa.

Jos aloitetaan pureskelemalla ensin Atleticoa ja sen olemusta. Ei kukaan varmaan hulluksi hauku, jos väitän, että Atletico Madridilla on yksi Euroopan parhaista puolustuksista. Atleticoa ei ole koskaan kiinnostanut pallonhallinta, se elää vastahyökkäyksistä.

Diego Simeonen kuri on kovaa, mutta kun pelaajat noudattavat taktiikkaa prikulleen, syntyy tulostakin. Riskejä Atletico vihaa. Jos on olemassa pienikin vaara, niin pallo vedetään suosiolla vaikka rajan yli, ennen kuin annetaan vastustajalle mahdollisuus kehittää tilanteesta jotain vaarallista.

Avainasemassa ovat finaalissa – jälleen kerran – Atleticon neljän alakerta ja maalivahtipeli. Puolustuslinja tulee pelaamaan hyvin alhaalla luottaen siihen, että keskitykset hoidetaan totuttuun tapaan tyylillä ja kovuudella.

Vastahyökkäysten päättäjänä on kunnostautunut Antoine Griezmann, mutta itse haluaisin nostaa esiin myös Fernando Torresin. Miestä pidettiin jo täytenä floppina Chelsean ja Milanin epäonnistumisten jälkeen. Tänä päivänä hän on kaukana siitä. Respect.

Real Madrid tekee sitä, mitä se on viimeiset vuosikymmenet tehnyt: ostaa parhaat pelaajat, palkkaa huippukoutsin ja antaa poikien pelata! Parhaimmillaan tämä on suorastaan taidetta, mutta isojen egojen välillä syntyy myös kitkaa. Tämä on heijastunut varsinkin puolustuspään pelaamiseen. Real Madridin tulee olla valmiina kovaan ja jatkuvaan työntekoon myös alaspäin, muuten joukkueelle voi ennakoida vaikeaa iltaa Milanossa.

Joukkueet kohtasivat yhdessä Mestarien liigan ikimuistoisimmista finaaleista vuonna 2014. Tuo matsi ei ole unohtunut kummaltakaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Realilla on täsmälleen sama hyökkäyskolmikko kuin silloin. Tämä on nykyjalkapallossa jo melkoinen harvinaisuus. Täytyy myös muistaa, että Cristiano Ronaldo on yksin tehnyt enemmän maaleja Mestarien liigassa kuin koko Atletico Madridin joukkue. Jos haluaa yksinkertaistaa, niin lauantain ratkaisut nähdään sektorilla Ronaldo-Atleticon puolustuslinja.

Riittääkö Zidanen kokemus?

Atleticon Diego Simeone ja Realin Zinedine Zidane ovat valmentajina aivan eri puusta veistettyjä. Simeonen joukkue marssii tahdissa, kun Zidane on antanut pelaajilleen yllättävänkin paljon vapauksia. Molemmilla tavoilla näyttää tulosta syntyvän, joten ei siinä nokan koputtamista.

Zidane osoitti mielestäni taktisen osaamisensa Manchester Cityä vastaan pelatussa välierien vieraspelissä. Etihadilla nähtiin jopa atleticomaisen kurinalainen joukkue, joka tuli ja haki juuri sen tuloksen mitä pitikin. Odotan innolla, minkälaisella taktiikalla Zidane juoksuttaa Realin kentälle Milanossa.

Jos Real Madrid nimekkäällä miehistöllään on hienoinen suosikki, niin puntteja tasaa Simeonen kokemus Zidaneen nähden. Tuleeko näillä sitten olemaan mitään merkitystä lauantaina, sillä tunnelataus tulee olemaan jotain uskomatonta. Ehkäpä valmentaja, joka pystyy tuon latauksen kanavoimaan paremmin, tulee pytyn nostamaan? Kävi, miten kävi, Madridissa on hyvät bileet lauantaiyönä!

Jonatan Johansson

Porin hotellipalosta miljoonavahingot – palokerroksessa vapaamuurarien tilat

Palokunnan nostokurjesta ruiskutetaan vettä savuavaan rakennukseen.

Porin Omenahotellin kiinteistön suurin omistaja on Holmlundien suku. Ilkka Holmlund kertoo, että palo syttyi todennäköisesti vapaamuurarien omistaman tilan keittiöstä tai hissin konehuoneesta.

Palokunnan nostokurjesta ruiskutetaan vettä savuavaan rakennukseen.

Porin Omenahotellin kiinteistössä syttynyt tulipalo lähti liikkeelle todennäköisesti yläkerrassa sijaitsevasta vapaamuurarien tilasta tai kerroksessa sijaitsevasta hissin konehuoneesta. Näin kertoo kiinteistön suurinta omistajaa Holmlundin sukua edustava Ilkka Holmlund.

– Seitsemännessä kerroksessa [josta palo syttyi] on vapaamuurarien omistama osakehuoneisto. Olen saanut alustavan arvion, että palo sai alkunsa joko heidän keittiöstään tai hissin konehuoneesta, Holmlund kertoo.

Miljoonavahingot

Holmlundin mukaan palosta aiheutuu joka tapauksessa miljoonien eurojen vahingot. Holmlundien omistuksessa on kiinteistön 3.–6. kerrokset, joissa sijaitsee myös Holmlundin pojan pyörittämä Omenahotelli. Seitsemännessä kerroksessa ei ole Holmlundin omistuksia.

– Hotellilla on onneksi vakuutukset kunnossa. Nyt katsomme, mitä hotellitoiminnalle tehdään. Yksi vaihtoehto on etsiä uudet tilat hotellille ainakin väliaikaisesti, Holmlund sanoo.

Holmlund kertoo, että hotellitilat on remontoitu äskettäin ja samalla niiden palohälytysjärjestelmä on uusittu. Seitsemänteen kerrokseen ei ole tehty vastaavia moderneja järjestelmiä, koska remontti ei ulottunut sinne.

Uusi rakennus?

Ilkka Holmlundin mukaan yksi vaihtoehto on, että koko rakennus puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi. Kaikki riippuu vahinkojen suuruudesta. Uusi rakennus voisi olla nykyistä suurempi, koska tontilla on rakennusoikeutta jäljellä.

– Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Se kyllä harmittaa, että meillä on ollut laajennussuunnitelmia ja nyt joudutaan aloittamaan kaikki alusta, Holmlund sanoo.

Holmlund on tyytyväinen siihen, että kaikki Omenahotellin asukkaat saatiin evakuoitua varhain lauantainaamuna syttyneestä rakennuksesta.

– Vartija teki hälytyksen ja sen jälkeen kaikki sujui hyvin. Sellaisen viestin haluan antaa kaikille hotelleissa vieraileville, että tutustukaa hotellien pelastussuunnitelmaan, siitä on apua! Holmlund sanoo.

Viikko tieteessä: Universumin arvoitus ratkeamassa, mullistavia syöpätutkimuksia

Grafiikka

Vilkas tiedeviikko on tarjonnut tietoa maan ja taivaan väliltä. Suuri tieteen Millenium-palkinto annettiin suunnatun evoluution kehittäjälle Frances Arnoldille. Syöpätutkimus tuottaa jatkuvasti uusia tuloksia.

Grafiikka

Pimeän aineen arvoitukseen on etsitty vastausta mustista aukoista, jotka syntyivät alkuräjähdystä seuranneen sekunnin ensimmäisten tuhannesosien aikana. Tutkijat ovat vuosikymmeniä pähkäilleet maailmankaikkeutemme suuren arvoituksen, pimeän aineen, olemusta ja alkuperää.

Pimeän aineen arvellaan koostuvan vielä tuntemattomista heikosti vuorovaikuttavista hiukkasista. Mitään todistetta tälle hypoteesille ei ole. 

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tiistaina julkistama tutkimus tarjoaa uutta selitystä pimeälle aineelle. Sen mukaan pimeä aine saattaa koostua välittömästi alkuräjähdyksen jälkeen syntyneistä ensimmäisistä mustista aukoista. Mustat aukot olisivat olleet yleisiä jo silloin, kun ensimmäiset tähdet syttyivät.

Tutkimuksissa  hyödynnettiin Spitzer-avaruusteleskoopin keräämiä havaintoja infrapunan aallonpituuksilta ja röntgenalueella toimivan Chandra-teleskoopin keräämiä löytöjä. Molempien havainnot vaikuttaisivat tukevan teoriaa, josta Nasa kertoo nettisivuillaan. Koko tutkimus on julkaistu Astrophysical Journal Letters -nettisivustolla.

Maksasyöpään tulossa täsmähoitoa

Mielenkiintoinen syöpätutkimusuutinen saatiin, kun kerrottiin, että Itä-Suomen yliopiston ja Tübingenin Eberhard Karls -yliopiston tutkimuksessa on löydetty uusi molekyylitason mekanismi, jonka avulla voidaan estää yleisimmän maksasyövän, hepatosellulaarisen karsinooman, kasvua. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Medicine -lehdessä.

Tutkimuksessa havaittiin, että hiiren ja ihmisen maksasyöpä, jossa p53-proteiinin toiminta on häiriintynyt tai estynyt, on riippuvainen Aurorakinaasi A- eli Aurka- ja MYC-proteiinien välisestä vuorovaikutuksesta. Aurka-proteiinin häirintä tietynlaisella lääkeainemolekyylillä johtaa tämän vuorovaikutuksen estymiseen ja syöpäsolujen kuolemaan.

Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen PMC-tutkimusryhmä selvitti tutkimuksessa Aurka- ja MYC-proteiinien välisiä vuorovaikutuksia tietokoneavusteisen molekyylimallinnuksen avulla. Mallinnuksen avulla pystyttiin myös ymmärtämään, miksi vain tietyntyyppiset lääkeainemolekyylit estävät Aurka-MYC-vuorovaikutuksen, kun taas toisenlaiset lääkeainemolekyylit eivät..

Edenneen maksasyövän hoitoon ei tällä hetkellä ole tehokkaita hoitovaihtoehtoja olemassa.

Millenium-palkinto suunnatun evoluution kehittäjälle

Tekniikan Akatemia on myöntänyt seitsemättä kertaa jaetun Millennium-palkinnon yhdysvaltalaiselle biokemistille Frances Arnoldille.

Arnold on kehittänyt suunnatuksi evoluutioksi nimeämänsä tekniikan, jonka avulla voidaan nopeuttaa entsyymien evoluutiota ja ohjailla sitä haluttuun suuntaan.

Entsyymien tehtävä luonnossa on muuttaa yhdisteitä toisiksi. Myös evoluutio kehittää entsyymejä, mutta paljon hitaammin.

Arnoldin menetelmää sovelletaan nykyisin laajasti yrityksissä ja laboratorioissa ympäri maailmaa, myös Suomessa. Tuloksena on esimerkiksi uudenlaisia ja entistä tehokkaampia biopolttoaineita, lääkkeitä, maatalouden kemikaaleja tai vaikkapa pesuaineita.

Menetelmä on korvannut laboratorioissa aiemmin käytetyn hitaan ja kalliin proteiinimuokkauksen.

Matkapuhelimesta syöpää?

Laaja amerikkalainen tutkimus osoittaa lievää yhteyttä matkapuhelimien käyttämien radiotaajuuksien ja syövän esiintymisen välille. USA:n National Toxicology -tutkimusohjelmassa toteutetussa kokeessa urosrotat altistettiin hiiriä ja rottia 900 ja 1900 megahertsin radiotaajuuksille.

Urosrotilla ilmeni suurempi alttius saada aivo- ja sydänkasvaimia, naarasrotilla tätä ei havaittu. Aiheesta ovat uutisoineet muun muassa The Wall Street Journal ja Digitoday.com

Matkapuhelinten säteilyn vaikutuksista on saatu myös vastakkaisia tuloksia ja syöpäriskistä kiistellään.

Banaanikärpäsen pitkä sperma

Uroksilla on monta tapaa osoittaa miehisyyttään. kokoonsa nähden banaanikärpänen voittaa sarvipäähirvet ja muut pullistelijat. Science Newsin sivuilta voi lukea Nature-lehdessä julkaistusta artikkelista, jossa kerrotaan Drosophila bifurca -uroskärpäsen pitkästä spermasta.

Tutkijat mittasivat lähes kuusi senttisiä banaanikärpäsen spermoja ja arvioivat sperman vaikutusta suvunjatkamiseen.

Hämeen Lammille tiedepolku

Helsingin yliopisto kertoi paitsi 371 henkilön irtisanomisesta myös iloisemmasta asiasta. Lammin biologiselle asemalle Hämeenlinnaan avataan kesäkuun alussa Tiedepolku. Tiedepolulla kävijät pääsevät kokeilemaan tutkimusmenetelmiä ja havainnoimaan luontoa 9. kesäkuuta alkaen.

Parin kilometrin mittaisen polun varrella on erilaisia tietotauluja. Ne on tehty yhteistyössä tutkijoiden kanssa, ja aiheita havainnollistavat tekstit ja kekseliäät piirrokset. Polulla kerrotaan esimerkiksi, miten levät liikkuvat, miksi Suomen järvet ovat ruskeavetisiä, mitä on sukupuuttovelka, miten uhanalaisia kasveja voidaan suojella ja millainen on muurahaisten superkolonia.

– Yliopiston yhtenä tehtävänä on yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ja Tiedepolku on tapa toteuttaa sitä, sanoo aseman johtaja Janne Sundell Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Aristoteleen hauta löydetty?

Kreikasta löytynyt rakennelma, jonka suurella todennäiköisyydellä uskotaan olevan Aristoteleen hauta. Edellisestä linkistä pystyy katsomaan Greek Reporterin videota kreikkalaisten arkeologien löydöstä. Arkeologi Kostas Sismanidis kertoo siinä kupolikattoisen holvin olevan mitä todennäköisemmin Aristoteleen hautakammio.

Kaivauksia on tehty Stageiran muinaiskaupungin raunioilla. Kyseessä on Aristoteleen (384-322 eaa) synnyinkaupunki.

Presidentti Niinistö Ykkösaamussa: Jatkoaikeet ensi keväänä

Presidentti Sauli Niinistö

Presidentti Niinistö toisti aikeensa kertoa halustaan jatkokaudelle ensi keväänä.

Presidentti Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö suhtautui jälleen huvittuneesti kysymykseen halustaan hakea jatkokaudelle. TV1:n Ykkösaamussa lauantaina vieraillut Niinistö ei edelleenkään ollut halukas vastaamaan yleisökysymykseen jatkokaudesta.

– Olen moneen kertaan jättänyt vastauksen kertomatta, Niinistö vitsaili.

Haastattelija Jari Korkki muistutti kilvan olevan jo käynnissä, sillä keskustan Matti Vanhanen "hirnahtelee jo kaviouralla".

Taitaa olla menossa ennätystahti, Niinistö pohtii. Hän ei muista presidentinvaalikilvan alkaneen koskaan näin aikaisin, kun välissä on vielä kunnallisvaalitkin.

Kyllä ehdokkaita saa ilmaantua, Niinistö sanoi.

– Minä en nyt rupea ehdokkaaksi, koska minulla on velvollisuuksia hoitaa tämä homma, presidentti kuitenkin sanoi.

Presidentti kertoi antavansa vastauksensa ensi keväänä.

Kaikkien aikojen nuorin F1-voittaja Max Verstappen: Isäni itki varikolla onnesta

MotorSport: Max Verstappen jakaa voittonsa isänsä kanssa

Vasta 18-vuotias Max Verstappen on ehtinyt rikkoa monia ennätyksiä nuoresta urastaan huolimatta. Hän on muun muassa kaikkien aikojen nuorin F1-kuljettaja ja nyt myös nuorin F1-osakilpailun voittaja. Max kertoo jakavansa voittonsa isänsä, Formuloissa vuosina 1994–2003 ajaneen Jos Verstappenin kanssa.

MotorSport: Max Verstappen jakaa voittonsa isänsä kanssa

Max Verstappen ajoi ensimmäisen osakilpailunsa F1-auton ratissa vuoden 2015 maaliskuussa vasta 17-vuotiaana. Nuorukainen on reilun vuoden aikana ehtinyt kerätä yhteensä 87 MM-pistettä, tasan 70 pistettä enemmän kuin isä Jos Verstappen.

Red Bull Racing -tallissa ajava Max voitti ensimmäisen osakilpailunsa 15. toukokuuta Espanjassa ja samalla hänestä tuli  F1:n historian nuorin Grand Prix -voittaja. Varmasti ylpein varikolla kisaa seurannut katsoja oli Maxin isä, ja poika haluaakin jakaa palkintonsa tämän kanssa.

– Isäni taisi itkeä, koska hän oli niin onnellinen. Tämä on meiltä uskomaton saavutus. Sanon meiltä, sillä isäni on auttanut minua paljon ja hän on ollut mukana koko urani ajan. Ilman häntä en olisi voittanut. Hän on aina halunnut, että olisin parempi kuin hän ja lunastin hänen odotuksensa. Luulen, että hän on todella ylpeä, Max Verstappen hymyilee.

Viikonloppuna ajetaan Monacon GP, johon Verstappen lähtee itseluottamusta täynnä.

–  Auton pitäisi olla nopea myös Monacossa. Tavoitteeni on pysyä erossa kaiteista ja jos se onnistuu, voimme olla jopa palkintopallilla, Red Bullin vasta 18-vuotias Max uskoo.

Porin hotellipalo hallinnassa – sammutus jatkuu useita tunteja

Rakennuksen katolta nousee savua.

Porin keskustassa sijaitsevassa Omenahotellissa syttyi tulipalo aamulla ennen kello kuutta. Hotellista evakuoitiin kymmeniä ihmisiä ja Porin keskustan asukkaita on kehotettu pitämään ikkunat kiinni sankan savun takia.

Rakennuksen katolta nousee savua.

Porin keskustassa aamulla syttynyt suuri hotellipalo on hallinnassa. Palo syttyi Itäpuistossa sijaitsevan Omenahotellin seitsemännessä kerroksessa.

– Kerroksessa on sitkeitä palopesäkkeitä. Sammutustyö jatkuu vielä useita tunteja, koska rakenteissa on ontelovälipohjat, jotka joudutaan kaikki katsomaan läpi, pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski kertoo.

Ikkunat kiinni

Paikalla on 16 sammutusyksikköä. Palo on saatu rajattua niin, että savun muodostus on vähentynyt. Porin keskustan asukkaita kehotetaan edelleen pitämään ikkunat ja tuuletusaukot kiinni savun takia.

– Tällainen palo on aika haastava sammuttaa: sitkeä rakenteisiin pureutuva kattopalo seitsemänkerroksisessa talossa. Riski palon leviämisestä on aina olemassa, kun kortteli on rakennettu tiuhaan. Toivotaan parasta, että palo pysyy nyt tässä, Leppäkoski sanoo.

Tarkkaa tietoa palon syttymissyystä ei vielä ole. Palo on lähtenyt liikkeelle todennäköisesti yhdestä rakennuksen huoneistosta. Pelastuslaitos toivoo, että ihmiset välttäisivät palopaikan lähelle saapumista.

– Kehottaisin olemaan kauempana, koska koskaan ei ole hyvä hengitellä palokaasuja. Samalla saadaan työrauha sammuttajille, Leppäkoski sanoo.

Pahin vaara ohi

Pelastuslaitos tiedotti kello 11 aikaan, että savun aiheuttama vaara Porin keskustassa on ohi.

Päivitys 11:22 Pelastuspäällikkö Jyri Leppäkosken mukaan pelastustöissä on siirrytty jälkisammutukseen. Kattopeltejä revitään irti kurottajasta käsin, jotta päästään käsiksi kaikkiin palopesäkkeisiin. Hotellikerroksista puolestaan aletaan pumpata sammutusvettä pois vahinkojen vähentämiseksi.

Aamusta saakka töitä palon sammuttamiseksi tehneet palomiehet vaihdetaan samalla uusiin, vereksiin voimiin.

Päivitys 12:30 Pelastuslaitos tiedottaa, että evakuoidut pääsevät hakemaan tavaroitaan rakennuksesta aikaisintaan klo 16.

Palo ja sammutustyöt eivät ole haitanneet ainakaan viereisessä kiinteistössä sijaitsevan Porin kauppahallin toimintaa. Kauppaa on käyty normaalisti, joskin savun haju on ollut vahva. Savu levisi palopaikalta länteen.

Henkilökuva: Jorma Kalske on kova koville

Jorma Kalske

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ei pelkää herroja eikä narreja. Eläköityvä jyrähtelijä hulmuavine solmioliinoineen on tuttu muun muassa Aarnio- ja vaalirahajutuista. Kalsketta huolestuttavat rehottava vihapuhe ja ilmapiirin kiristyminen maahanmuuttoasioissa. Uhkana ovat myös terrorismi- ja sotarikokset.

Jorma Kalske

Vallesmannin tuolissa Pyhtäällä istuu nuori mies. Nimismiehen kanslian seinältä ketjussa tupakoivaa tuijottaa poikkeuslailla jatkava Urho Kekkonen. Radio kertoo EEC-sopimusneuvotteluista ja Neuvostoliitosta.

Oveen koputtaa kumara rouva. Opintorahojaan vallesmannina tienaava Jorma Kalske saa kukkia.

– Rouva oli pyytänyt ”herra nimismiestä” apuun, kun hänen miehensä hautakiveä ei suostuttu suoristamaan lukuisista pyynnöistä huolimatta. Tovin tuumailtuani soitin tyystin tehtäväkenttääni kuulumattoman puhelun. Hautakivi saatiin oikaistua. Ja rouva uskoi, että pitkätukkakloppi oli oikeasti nimismies, nauraa nyt apulaisvaltakunnansyyttäjän pallilla viimeisiä päiviä istuva Jorma Kalske.

Taivalta virkauralla on taittunut yli 40 vuotta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on kattanut Albertinkadun neljännen kerroksen kahvipöydälle berliininmunkit. Leppoisa mies iskee tarinaa. On vaikea uskoa, että muhkean työpöydän takana on jopa pelätty syyttäjä.

Ei kuonokoppaa

Kalske on tuttu muun muassa koko poliittista järjestelmää ravisuttaneista vaalirahatutkinnoista. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ei kaihda herraa, ei narria. Kova luu.

– En tiedä kovuudesta, mutta vähän kylmäkiskoisesti täytyy sanoa, että juttu kuin juttu. Oli sitten vastassa keitä tahansa.

Vastassa kuultavina on ollut nimekkäitä puoluekonkareita.

– Totta kai lisäväriä tuo, kun näitä asioita käsitellään myös näyttävästi julkisuudessa. Vaan en minä ole niitä sen hankalammaksi tai vaikeammaksi kokenut.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske muistuttaa, että syytekynnys ei saa olla liian korkea. Liian varman päälle ei saa pelata. Erityisesti talous-, virka- ja korruptiorikoksissa selvittämisintressi on suuri.

– Valtaan ja perusoikeuksiin liittyviä epäilyjä on tärkeää selvittää jo yhteiskuntarauhan ja julkista päätöksentekoa kohtaan tunnetun luottamuksen vaalimiseksi. 

Takatukka hulmuten

Jorma Kalske on värikäs ja kuuluva. Sitä on suvussa: setä oli 1930-40 -lukujen salskea elokuvatähti Kullervo Kalske.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on kuvaillut ensi kohtaamistaan Jorma Kalskeen kanssa vuonna 1983 harmaassa oikeuskanslerin virastossa.

– Kalske purjehti kokoukseen kaksivärisissä Al Capone -kengissään. Värikkään irtotakin rintataskun silkkiliina hulmusi kilpaa huolitellun takatukan kanssa.

Jorma Kalske myös itse ohjeistaa tarkkaan valtionsyyttäjiä siitä, että kravatit tulee haastatteluissa olla ojennuksessa ja somessa ei kantaa juttuihin oteta. Kalskeen mukaan syyttäjän on oltava rohkea, mutta henkilökohtaisia mielipiteitä ei saa sekoittaa käsiteltäviin juttuihin.

Hyvät veljet ja sidonnaiset siskot

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske on huolissaan Suomessa yhä jylläävästä hyvä veli -järjestelmästä. Maan tapaan ovat vuosikymmeniä kuuluneet esimerkiksi poliittiset virkanimitykset. Ilmiö on sukua korruptiolle.

– Minusta on arveluttavaa, että jopa valtioneuvoston tasolla on ikään kuin hyväksytty tällainen hyvä veli -järjestelmä. Nimityksissä on jo Vanhasen hallituksen aikana tehty päätös, että esittelevän ministerin nimitysvallan yli ei kävellä. Esittelevä ministeri on itse asiassa yksin nimityspäätösten tekijä.

Kalske ei väitä, että nimitykset olisivat lainvastaisia tai edes huonoja.

– Mutta kun nimitysvalta uskotaan yksittäiselle ministerille, saattavat puoluepoliittiset näkemykset ohjata sitä, kuka on ansioitunein virkaan. Tämä ei ole pelin henki. Nimittäjän tulisi olla hallitus, ei yksittäinen ministeri.

Kalskeen mukaan poliitikot ovat myös saattaneet pitää epäilyttäviä rahoitusjärjestelyjä sallittuina vuosikymmeniä. Nyt tavat näyttävät onneksi hivenen siistiytyneen.

”Haetaan 20 apulaissiittäjää”

Mielikuva syyttäjistä totisina torvensoittajina murtuu, kun apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeeseen törmää työnteon ulkopuolella. KRP:n amiraaliksi kutsuman Kalskeen pöytäseurueessa raikaa kuuluvin nauru. Istuipa pöytäseurana sitten vaikkapa ortodoksikirkon nokkamies.

Kalske lyö kadehdittavalla tavalla aina parhaimman tarinan tiskiin. Valtionsyyttäjää vahingossa valtionsiittiöksi puhutelleelle toimittajalle apulaisvaltakunnansyyttäjä kertoo lohduttavan kertomuksen.

– Valtakunnansyyttäjänvirasto perustettiin vuonna 1997. Seuraavana vuonna oli tarkoitus julistaa haettavaksi 20 apulaissyyttäjän virkaa. Hakukuulutuksessa luki, että valtakunnansyyttäjänvirasto julistaa haettavaksi 20 apulaissiittäjän virkaa. Se herätti tietysti vähän hilpeyttä, jopa ihan uutisissa asti.

Hakijoita oli nelisensataa. Ja suurin osa heistä naisia.

– Tästä voimme päätellä ainakin sen, että nuorten naisjuristien itsetunnossa ei ole mitään vikaa.

Aarnio, Aarnio ja Aarnio

Viime vuosina rikosuutisioinnissa on ponnahtanut esiin nimi yli muiden: Aarnio. Luottamus poliisiin on Suomessa ollut aina korkea. Nyt kuva poliisista leppoisana Reinikaisena on saanut säröjä useiden poliisirikostutkimusten vuoksi.

Kitkan käryä oli myös taannoisen poliisiylijohtajan ja apulaisvaltakunnansyyttäjän väleissä Aarnio-tutkintojen aikana. Lisäksi syyttäjälaitos ja poliisi ovat olleet vastakkaisilla puolilla niin sanotussa Putin-jutussa, kun epäiltyjen rekisterin eli EPRIn nimien lainmukaisuutta on pengottu.

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo avaavansa kaihertamaan jääneitä käänteitä vasta syksyllä ilmestyvässä kirjassaan.

Myös apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske kommentoi niukasti oikeudessa kesken olevaa Aarnio-tapausta.

– On kyllä hyvin poikkeuksellista ja valitettavaa, että tällaisiin asioihin on jouduttu puuttumaan. Poliisihan on syyttäjän lähin yhteistyökumppani. Ilman poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tutkintaa ei syyttäjä voi operoida. Ja kun tutkinta kohdistuu keskeiseen yhteistyökumppaniin – olkoonkin, että se kohdistuu tiettyihin yksilöihin – niin totta kai se on kiusallista.

Mie- ja sie -mies median pyörityksessä

Valtavasti syyttäjälaitoksen voimia vienyttä Aarnio-juttua eläkkeelle jäävä Jorma Kalske seuraa kesäpaikastaan Kotkan saaristosta.

– Kesämökillä, kuten kaikki suomalaiset tietävät, puuhaa riittää aina syysmyöhälle asti.

Kotkan mie- ja sie-murre sujuu Kalskeelta yhä. Mutta julkisuudessa Kalske vaihtaa puheenparren ymmärrettävään yleiskieleen.

Ja julkisuutta on piisannut. Toimittajat ovat soittaneet apulaisvaltakunnansyyttäjälle ehkä riesaksi asti. Kalske kommentoi oikeuden päätöksiä jopa flunssassa kotoa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kuitenkin kiittää mediaa.

– Joskus toimittajat ovat asioista kiusallisen kiinnostuneita. Mutta sen ymmärtää oikein hyvin, sillä se on ihmisten palvelua. Oikeudenkäytön ja oikeudenkäyntien julkisuus on paljolti median vastuulla.

Kalske kehuu varsinkin tutkivaa journalismia, joka on tuonut päivänvaloon piilossa ollutta: muun muassa juuri Aarnio- ja vaalirahajutut. Kalskeen seuraaja astunee myös uusien haasteiden pariin.

Ilmapiiri tulehtunut – vihapuhe ja terrorismi

Kun sananvapauslaki uusittiin vuonna 2004, arveltiin, että se tuskin työllistää valtakunnansyyttäjänvirastoa. Vaan toisinpa kävi. Jo ensimmäisenä vuonna puimista riitti ruuhkaksi asti: kiihottaminen kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen ja perättömät vaarailmoitukset.

Nyt varsinkin vähemmistöryhmiin ja maahanmuuttoon liittyvät epäillyt rikokset myrkyttävät ilmapiiriä. Syyttäjä ja poliisii tutkivat esimerkiksi MV-sivustosta tehtyjä kymmeniä rikosilmoituksia.

– Maahanmuuttoasioista ja turvapaikanhakijoista mielipiteenvaihto on ollut sosiaalisessa mediassa vilkasta ja sanankäänteet jyrkentyneet ihan tavallisten kansalaisten kielenkäytössä. Mikäli tämä heijastaa laajemmin tuntemuksia suhteessa maahanmuuttajiin, turvapaikanhakijoihin ja vähemmistöryhmiin ylimalkaan, on syytä olla huolestunut, pohtii apulaisvaltakunnansyyttäjä. 

Sananvapausasioita kontollaan kantava on joutunut tutkimaan myös koulusurmiin liittyviä vaarailmoituksia. Kalske pitää tärkeänä, että nuoret ymmärtäisivät vaikkapa nettipilailun kynttilöiden syttymisestä koulun pihalla johtavan poliisin kuulusteluun.

Häviävätkö "herrojen kiusanhenget"?

Apulaisvaltakunnansyyttäjän avara huone saa piakkoin uuden haltijan. Samanmoista jylinää kuin nyt tuskin enää kuullaan.

Käytäväpuheissa kaikuu myös huolestuneita huokauksia, kun muutama muukin näkyvällä paikalla ollut syyttäjä on vaihtanut asemapaikkansa toiseen. Häviävätkö pelottomat "herrojen kiusaajat” tyystin?

– Herrojen kiusaajista en tiedä, nauraa apulaisvaltakunnansyyttäjä.

– Tätä minulta vapautuvaa virkaa hakevat erinomaiset ehdokkaat. Ja on toisaalta hyvä ja luonnollistakin, että meillä tapahtuu kiertoa.

Uudella viranhaltijalla on edessään myös vakavia uudenlaisia haasteita, ennakoi Kalske.

– Ajankuvaan kuuluvat myös terrorismiin liittyvät rikokset. Luulen, että seuraajani joutuu käsittelemään yhä enemmän suuresta maailmasta tuttuja sotarikoksiin ja terrorismiin liittyviä asioita. Terrorismirikoksissahan syyteharkinta on yksinoikeudella täällä valtakunnansyyttäjänvirastossa. Ja työnjaon mukaan terrorismirikokset kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjälle – niin kuin muutkin lainkäyttöratkaisut.

Oikein hyvä juristi leikkaakin, jos tarvis!

Kun apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeelta kysyy, miksi hän on syyttäjä, joudutaan palaamaan Pyhtäälle nimismiehen kansliaan ja vuoteen 1973. Pöydän takana istuu mallua röyhyttelevä opiskelijapitkätukka.

– Kesävallesmanniudesta tuli hyvät kokemukset. Tämä taas poiki tarjouksia. Pyhtään jälkeen olin nimismiehenä Pernajalla, Vihdissä ja Vantaalla. Sitten seitsemän vuotta oikeuskanslerin nuorempana sihteerinä – kolmen oikeuskanslerin aikana. Sen jälkeen Turussa taas kenttähommissa. Näin se vaan yksinkertaisesti meni.

Tinkimätön syyttäjä aloitti 1997 valtionsyyttäjänä ja hallintoyksikönpäällikkönä. Viisi vuotta myöhemmin presidentti Tarja Halonen nimitti Kalskeen apulaisvaltakunnansyyttäjäksi. Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle laamannin arvonimen.

Kun apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeelta tivaa vielä, miksi hän on juristi, joudutaan 70-lukuakin kauemmas.

– Olin polvenkorkuinen nassikka. Isoisän kanssa puhuttiin miesten kesken isoja asioita. Huumorintajuinen pappani sanoi: ”Kuule Jorma, luepas sinä sitten aikamiehenä lakimieheksi. Juristi se kelpaa hommaan kuin hommaan. Niillä on aina käyttöä.”

Olin jo sen verran valveutunut, että rohkenin hieman epäillä papan sanoja. Vaikka vaari olikin suuri auktoriteetti, sanoin hänelle: ”Niin varmaan moneen. Muttei juristi ihan kaikkeen voi käydä. Ei lakimies voi olla lääkärinä.”

Vaarini ryhdistäytyi ja sanoi: ”Kuule, se on semmonen juttu, että jos on oikein hyvä juristi, niin kyllä sitä tekee pieniä leikkauksiakin.”

Trumpin vaalitilaisuudessa tähän asti rajuin mellakka, kymmeniä pidätettiin – video

Poliiseja ja mielenosoittajia tungoksessa.

Poliisi pidätti 35 ihmistä mellakoinnin takia. Vastamielenosoitus oli yksi suurimmista, joita on tähän mennessä järjestetty Donald Trumpia vastaan.

Poliiseja ja mielenosoittajia tungoksessa.

Kaliforniassa tuhannet amerikkalaiset ovat osoittaneet mieltään republikaanien presidenttiehdokkuuden varmistaneen Donald Trumpin vaalitilaisuudessa.

Trump puhui perjantaina  San Diegossa kannattajilleen paikallisessa kongressikeskuksessa, mutta rakennuksen ulkopuolella osoitettiin mieltä sekä hänen puolestaan että häntä vastaan.

Vastamielenosoitus oli yksi suurimmista, joita on tähän mennessä järjestetty Trumpin torjumiseksi. Miljardöörin kampanjatilaisuudet ovat keränneet prostestoijia myös aiemmin, mutta eivät näin suuressa mittakaavassa.

Poliisi pidätti 35 ihmistä mellakoinnin takia. Osa mielenosoittajista yritti rikkoa poliisin esteitä tai kiivetä niiden yli ja heitteli poliisia kivillä ja vesipulloilla.

Yhdysvaltain ja Meksikon lippuja heiluttaneet mielenosoittajat lauloivat ja kantoi kylttejä, joissa kritisoitiin Trumpin laittomasta siirtolaisuudesta antamia lausuntoja.

San Diego sijaitsee Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla ja kolmannes sen asukkaista on latinoja. Ihmisten kanssakäyminen yli rajan on tiivistä, ja monet asuvat tai käyvät töissä naapurimaassa.

Trump: "Kaliforniassa ei ole kuivuutta"

Aiemmin Fresnossa järjestetyssä kampanjatilaisuudessa Donald Trump lupasi ratkaista Kaliforniaa koettelevan vesikriisin. Maanviljelijöitä tavannut Trump julisti, ettei osavaltio kärsi kuivuudesta, vaikka viime vuosi oli kuivin nelivuotisjakso Kalifornian historiassa ennätysvähäisten sateiden vuoksi.

Trump syytti osavaltion viranomaisia kasteluveden kieltämisestä Central Valleyn alueen maanviljelijöiltä. Kalifornia on Yhdysvaltain suurin maataloustuottaja.

– Sen sijaan he ovat antaneet sen virrata mereen jonkin pienen kalan suojelemiseksi. Aiomme ratkaista tämän täysin järjettömän vesiongelman. Veden johtaminen mereen tässä tilanteessa on täysin naurettavaa, Trump painotti.

Maanviljelijät haluaisivat, että Sacramentojoen mereen virtaavaa vettä ohjattaisiin nykyistä enemmän heidän tarpeisiinsa. Viljelijät ovat protestoineet liittovaltion ympäristönsuojelunlakeja, jotka suojelevat paikallisia uhanalaisia kaloja. Heistä kalojen suojelu vaarantaa heidän satonsa.

Republikaanien presidenttiehdokkaaksi todennäköisesti nouseva liikemies on kampanjoinut viime päivät Kaliforniassa, koska osavaltiossa järjestetään puolueen esivaalit 7. kesäkuuta. Käytännössä Trumpilla on takanaan jo tarpeeksi puoluekokousedustajia ehdokuuden varmistamiseksi.

Demokraattien presidenttikisan altavastaaja Bernie Sanders sanoi olevansa pettynyt Trumpin väittelystä kieltäytymiseen. Sanders ehdotti aiemmin, että herrat kohtaisivat ennen esivaalia. Trump ilmoitti, ettei moinen kiinnosta häntä.

Mikä on Real Madridin suurin ase? Kuuntele Mestarien liigan finaalin podcast

Sergio Ramos puskee palloa harjoituksissa.

Real Madrid ja Atletico Madrid kohtaavat jalkapallon Mestarien liigan finaalissa lauantaina Milanon San Sirolla. Miten joukkueiden pelaajamateriaalit vertautuvat toisiinsa? Mikä on Real Madridin suurin ase? Muun muassa näitä asioita Yle Urheilun asiantuntija Erkka V. Lehtola ja selostaja Matti Härkönen pohtivat loppuottelun alla.

Sergio Ramos puskee palloa harjoituksissa.

Kuuntele podcast Yle Areenasta.

Mestarien liigan loppuottelu Real Madrid-Atletico Madrid kello 21.45. Lähetys Yle TV2:lla alkaa kello 21 ja Yle Puheella kello 21.30.

Uusi norovirus jyllää Suomessa – Keltainen Jaffa ei ole täysin kielletty ripulipotilailta

Käsiä pestään vedellä.

Ripulilääkkeitä ei pidä käyttää liian kauaa bakteeriperäisen ripulitaudin hoidossa, jotta bakteerit eivät pääse pujahtamaan verenkiertoon. Nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää ripulin hoidossa.

Käsiä pestään vedellä.

Noroviruksen aiheuttamaa ripulia on tavattu keväällä taas aiempaa enemmän. Syynä saattaa hyvin olla tänne rantautunut uusi variantti, johon ihmisillä ei ole vastustuskykyä, uskoo ylilääkäri Hannele Kotilainen Helsingin kaupungin epidemiologisesta toiminnasta.

Tilannetta hankaloittaa noroviruksen herkkyys tarttua ihmisestä toiseen, mikä on huomattu esimerkiksi työpaikoilla ja päiväkodeissa. Norovirus on ripulitaudeista kenties herkin tarttumaan.

Rotavirusta torjutaan nykyisin rokotteella, joten se on käynyt harvinaiseksi.

Tavallisimmista vatsataudeista huonoiten tarttuu kampylobakteeri. Muista bakteeritaudeista shigella on herkempi tarttumaan kuin salmonella. Kotilaisen mukaan useimmat kampylo-, shigella- ja salmonellatapaukset ovat peräisin ulkomailta, ja ne on saatu yleensä ruoasta.

Kotilaisen mukaan pisaratartuntanakin leviävän noroviruksen pysäyttämisessä tärkeää on hyvä käsihygienia. Hän muistuttaa, että tauti voi tarttua vielä oireiden katoamisen jälkeen, joten sairastuneen kannattaa pysytellä oireettomanakin kaksi päivää kotona.

Nestetasapainon ylläpito tärkeää hoidossa

Ripulin hoitamisessa tärkeää on nestetasapainosta huolehtiminen. Kotilainen ei tyystin kiellä perinteisen keltaisen Jaffan nauttimista muiden juomien ohella, vaikka moni asiantuntija ei pidä ajatuksesta. Jaffan juominen voi tuntua hyvältä, ja silläkin on merkitystä, varsinkin jos ei oikein saa muita nesteitä alas.

Kotilaisen mukaan ongelma on, että runsaassa ripuloinnissa ihminen menettää elektrolyyttejä. Jos Jaffa maistuu, on sen ohella hyvä nauttia puhdasta vettä ja juomia, joista saa vähän suolaa sekä magnesiumia, kaliumia ja natriumia. Jaffan ongelma on myös sen korkea sokerimäärä.

Alle 10-vuotiaiden lasten hoidossa on tärkeää, että he saavat ripulijuomaa, jossa elektrolyytit ja nimenomaan suolamäärät on laskettu tarkasti oikein. Tällaisia ripulijuomia saa apteekeista.

Aikuisilla elektrolyyttien annostelu ei ole yhtä tarkkaa. Liiallinen suola voi kuitenkin johtaa heilläkin nestekertymään ja sydämen vajaatoimintaan.

Aikuisilla ei ole kiirettä lääkäriin, jos taustalla ei ole perussairauksia. Esimerkiksi diabetesta sairastavat tietävät yleensä kuinka toimia, mutta heidän on hyvä herkästi ottaa yhteyttä ja varmistaa, että sokeritasapaino pysyy kunnossa.

Perusterveille Kotilainen suosittelee vuodelepoa ja hyvää hygieniaa sen varmistamiseksi, ettei tauti leviä muihin. Yleensä ripulitaudit menevät ohitse parissa päivässä.

Ripulilääkkeitä hyvä käyttää varoen

Ylilääkäri Hannele Kotilaisen mukaan Imodiumin kaltaisia ripulilääkkeitä ei kannata herkästi käyttää bakteeritauteja vastaan.

Lääkkeet kyllä pysäyttävät ripulin, mutta suolistoon seisomaan jäävään ripuliin jää myös bakteereja, jotka pujahtavat herkästi vereen.

Lääkkeen käyttäminen yhden tai kahden päivän ajan ei ole ongelmallista, mutta yli viikon kestävä lääkkeiden syöminen sisältää jo tiettyä riskiä, Kotilainen varoittaa.

Olutta aamupalaksi lentokentällä? Vain suomalainen tekee niin

Polttariseurue juomassa olutta ja lonkeroa Helsinki-Vantaan lentokentällä

Helsinki-Vantaan lentokentän ravintoloissa olut tekee kauppansa lähes ympäri vuorokauden. Yksi ilmiö on kuitenkin selvä: vain suomalaiset juovat olutta aikaisin aamulla.

Polttariseurue juomassa olutta ja lonkeroa Helsinki-Vantaan lentokentällä

Heti Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastuksen jälkeen oleva baari on täynnä jo aamuseitsemältä. Suurin osa asiakkaista tulee Suomesta.

– 99 prosenttia aikaisen aamun asiakkaista on suomalaisia. Ulkomaalaiset saattavat katsoa janoisia aamumatkailijoita hieman vinoon, toteaa The Oak Barrelin esimies Hanna-Kaisa Niemi.

Torstaisin ja perjantaisin baariin muodostuu jono heti avaamisen jälkeen aamuviideltä. Siis suomalaisista. Myöhemmin päivällä noin puolet asiakaskunnasta koostuu kyllä ulkomaalaisista.

Entä paljonko juodaan?

– Useimmat juovat yhden oluen odotellessaan porttien aukeamista. Sitten kun tulee isompi porukka, juodaan myös enemmän olutta, sanoo Niemi.  

Jos lentää, voi juoda

Suuri polttariseurue on kerääntynyt pubiin aamuseitsemältä. Jokaisella on edessään olut tai lonkero

– Tämä on päivän toinen. Lonkero on erinomainen, hieman makeampi aamupala, sanoo Riku

Joonas, tuleva sulhanen, juo olutta.

– Maistuu hyvältä, vaikka on aikaista.

Kaverusten mielestä on aivan ok aloittaa päivä oluella, kun on lähdössä matkalle.

–Lentokentällä ennen lentoa voi juoda niin aikaisin kuin haluaa. Mutta vain lentokentällä, he päättävät. 

Toukokuu on ollut ennätyslämmin – ja hellepäiviä on vielä luvassa

Tuomi kukki Etelä-Suomessa jo toukokuun alussa.

Tässä toukokuussa on ollut enemmän hellettä kun viime vuonna touko-heinäkuussa yhteensä. Hellettä on luvassa vielä kuun viimeisinä päivinäkin.

Tuomi kukki Etelä-Suomessa jo toukokuun alussa.

Kulunut toukokuu on ollut koko maassa harvinaisen lämmin. Perjantaihin mennessä kuukausi on ollut usealla mittauspisteellä mittaushistorian lämpimin ja viikonvaihteen lämmin sää nostaa kuukauden keskilämpötilaa entisestään.

Sademäärissä alueelliset erot ovat huimia – kaakon kulmalla ja paikoin muuallakin kuukausi on ollut harvinaisen kuiva ja sademäärä on jäänyt jopa alle kymmeneen millimetriin, kun taas lännessä on kuukausi ollut yleisilmeeltään sateinen. Suurin osa sateista on tullut yksittäisten päivien runsaissa sateissa.

Lämpötila on tänä vuonna kivunnut hellelukemiin eli yli 25,1 asteeseen kolmena päivänä 23.-25.5. Korkein lämpötila, 27,3 astetta, mitattiin Kouvolan Utissa 25.5.

Keskimäärin toukokuussa mitataan jossain päin maata hellettä kolmena päivänä. Viime vuonna hellettä ei mitattu vielä toukokuussa, ja vasta heinäkuussa hellepäivien määrä nousi yli kolmen. Edellisinä vuosina hellepäiviä oli kuitenkin jo toukokuussa peräti 8 ja 9.

Mitä todennäköisimmin hellepäivien lukumäärä nousee tässä toukokuussa viiteen tai jopa kuuteen. Sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina lämpötilan odotetaan nousevan yli hellerajan.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä