Saksa lähettää aseita Pohjois-Irakin kurdeille

Irakilaisen peshmerka-joukkojen sotilas kuvattuna Mosulin kaupungin läheisyydessä 18. elokuuta.

Saksan ulkoministeri sanoo, että islamistikapinallisia vastaan taisteleville kurdeille toimitetaan aluksi sotamateriaalia, johon sisältyy muun muassa kypäriä ja luotiliivejä.

Irakilaisen peshmerka-joukkojen sotilas kuvattuna Mosulin kaupungin läheisyydessä 18. elokuuta.

Saksa on valmis lähettämään aseita Pohjois-Irakissa islamistakapinallisia vastaan taisteleville kurdijoukoille, kertoo maan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier. Aikaisemmin Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet aseistavansa kurdien peshmerga-joukkoja.

Steinmeier sanoo, että aseiden lähettäminen tehdään yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Järjestelyissä ollaan yhteydessä myös Irakin hallinnon kanssa.

Saksa selvittää, mitä aseita kurdien peshmerga-joukot tarvitsevat ja mitä aseita maa voi heille toimittaa. Aivan aluksi Pohjois-Irakiin lähetetään lisää humanitaarista apua ja ei-tappavaa sotamateriaalia, kuten esimerkiksi kypäriä, luotiliivejä ja yökiikareita.

– Kaikkien näiden materiaalien tarkoituksena on auttaa kurdijoukkoja torjumaan ISIS-kapinallisten hyökkäykset, Steinmeier sanoo.

Saksan ulkoministeri myöntää, että aseiden toimittamisessa on riskejä. Tämän takia aseita aiotaan toimittaa Irakiin maltillisesti. Kriitikot vastustavat asetoimituksia sota-alueelle, jolla taistelija ja aseet vaihtavat nopeasti puolta.

Viime perjantaina EU:n ulkoministerit päättivät hätäkokouksessa, että jäsenmaat voivat aseistaa ISIS-kapinallisia vastaan taistelevia kurdeja. Ranska on jo aloittanut aseiden toimitukset.

Nuorten kokema seksuaalinen väkivalta yleistä – tyttöjä ahdistellaan netissä, poikia harrastusten parissa

Kolmannes tytöistä ja lähes joka neljäs poika on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Hyväksikäyttäjä on useimmiten aikuinen.

Nuorten kokemaa seksuaalista väkivaltaa ja häirintää on tutkittu aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin.

Poliisiammattikorkeakoulun toteuttama tutkimus perustuu yhdeksäsluokkalaisille vuonna 2013 tehtyyn kyselylomaketutkimukseen, johon vastasi 5095 nuorta.

Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että yhdeksäsluokkalaisista tytöistä kolmannes ja pojista melkein joka neljäs on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää tai väkivaltaa.

Hyväksikäyttäjä useimmiten aikuinen

Kyselyssä on kartoitettu ensimmäistä kertaa seksuaalisen häirinnän ja väkivallan piirteitä.

Nuoria ahdistellaan ja käytetään hyväksi esimerkiksi seurustelusuhteissa, netissä ja harrastusten parissa.

Seksuaalinen hyväksikäyttö on yleisempää aikuisten taholta kuin ikätovereiden. Aikuisten hyväksikäyttämiksi kokee tulleensa 6,5 prosenttia tytöistä ja 1,8 prosenttia pojista.

Ikätovereiden vastaavat luvut ovat tytöillä 3,6 prosenttia ja pojilla 1,3 prosenttia.

Samanikäisten kanssa koetuista tapauksista suurempi osa oli vakavia, eli yhdyntään johtavia.

– Aikuisten taholta hyväksikäyttö saattaa olla koskettelua tai ehdottelua netissä. Saman ikäinen hyväksikäyttäjä on useimmiten tuttava tai seurustelukumppani, joka ylittää tietyn rajan, sanoo tutkija Monica Fagerlund.

Tytöille ehdotellaan seksiä netissä, pojille kerrotaan rivoja vitsejä

Tyttöjä häiritään netissä huomattavasti poikia useammin. Tytöistä 26 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää netissä, pojilla vastaava luku oli vajaat 10 prosenttia.

– Tyttöjä saatetaan esimerkiksi pyytää esiintymään web-kameralle tai sitten käytetään seksuaalisesti rivoa kieltä, Monica Fagerlund sanoo.

Ääritapauksissa tytöille ehdotellaan seksiä palkkiota vastaan.

– Satunnainen nettituttava on saattanut hyvin nopeasti ehdottaa seksuaalista kanssakäymistä tai käyttänyt seksuaalissävytteistä kieltä, josta nuori tyttö, oikeastaan vielä lapsi, on ahdistunut, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Pia Puu Oksanen.

Poikia puolestaan ahdistellaan tyttöjä enemmän ohjattujen harrastusten parissa.

– Ohjaajat saattavat kertoa seksuaalissävytteisiä vitsejä ja tarinoita jotka eivät alaikäisten harrastustoimintaan kuulu, tutkija Monica Fagerlund sanoo.

Poikien on vaikea puhua seksuaalisesta häirinnästä, sanoo Väestöliiton poikien ja nuorten miesten keskuksen päällikkö Mika Lehtonen. 

– Se on edelleen tabu.

Seksuaalisesti aktiivisia tyttöjä nimitellään

Pia Puu Oksanen sanoo, että Naisten Linjaan tulevissa yhteydenotoissa näkyy seksuaalisen häirinnän ja väkivallan koko kirjo. 

– Sitä ilmenee paljon esimerkiksi seurusteluväkivaltana. Tyttö saattaa aloittaa kertomisen tunnustellen, että en tiedä onko tämä raiskaus, mutta poikaystäväni ei kunnioita toiveitani harrastaessamme seksiä, Pia Puu Oksanen sanoo.

Pia Puu Oksasen mukaan naisen ja miehen seksuaalisuus on edelleen eri arvoista.

– Jos nuori tyttö on seksuaalisesti aktiivinen, hänellä on esimerkiksi useita partnereita eikä hän peittele sitä, häntä aletaan helposti nimitellä leimaavasti. 

Kymmeniä siviilejä kuollut taisteluissa Donetskissa

Donetskin kaupungin lähistöllä käydyissä taisteluissa on kuollut yhdeksän sotilasta vapaaehtoisjoukoista.

Itä-Ukrainassa Donetskin kaupungin ympäristössä on käyty rajuja taisteluita viimeisen vuorokauden aikana. Paikallisten viranomaisten mukaan yhteensä 34 siiviliä on kuollut vuorokauden aikana. 29 ihmisen kerrotaan haavoittuneen.

Ukrainan armeija kertoo yhdeksän vapaaehtoisen sotilaan kuolleen ja 22 haavoittuneen yön aikana taisteluissa Donetskin lähellä sijaitsevassa Ilovaiskin kaupungissa. Taistelut Ilovaiskissa jatkuvat, vaikka armeija on saanut kaupungin haltuunsa. Ilovaiskin kautta kulkee merkittävä rautatie- ja moottoritieosuus Donetskista Venäjän rajalle.

Donetsk on suurin kaupunki, joka on Venäjä-mielisten separatistien hallussa. Ukrainan armeija on pyrkinyt piirittämään ja eristämään kaupungin. Donetskiin ja sen laitamille on viime päivinä ammuttu paljon raskasta tykistötulta.

Taistelut ovat jatkuneet myös Luhanskin kaupungin kaduilla.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen siirtyy Yleen

Riikka Venäläinen ja Atte Jääskeläinen vastaavat Yle Uutisten henkilökunnan kysymyksiin Pasilassa.

Riikka Venäläinen aloittaa Yle Uutisten Yhteiskunta-toimituksen päällikkönä ensi vuoden alussa. Venäläinen on toiminut Helsingin Sanomien päätoimittajana vuodesta 2011.

Riikka Venäläinen ja Atte Jääskeläinen vastaavat Yle Uutisten henkilökunnan kysymyksiin Pasilassa.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan uuden organisaation päälliköt on nimitetty. Isoin uutinen nimityksissä oli Riikka Venäläisen siirtyminen Helsingin Sanomista Yleen. Venäläisestä tulee uuden Yhteiskunta-toimituksen päällikkö.

– Olen aina nähnyt oman roolini journalistipomona ensisijaisesti yleisön edustajana. Kaiken a ja o on hyvä, kiinnostava, syvällinen, analyyttinen ja muistijäljen jättävä journalismi, jota tehdään yleisölle kaikkiin niihin kanaviin, missä yleisöt viihtyvät, Venäläinen linjaa.

Uudessa organisaatiossa Yle Uutiset ja ajankohtaistoiminta yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteiskunta-toimituksessa yhdistyvät nykyiset kotimaan toimitus, Uudenmaan uutistoimitus ja kotimaan aiheiden erikoistoimitukset.

– Toivon organisaatioon joustavuutta siitä, että ryhdymme tekemään ajankohtaisia ja uutisia samasta ryhmästä. Suurimpiin ja tärkeimpiin aiheisiin pystytään varmasti kokoamaan aina parhaat osaajat ja tekijät, Venäläinen sanoo.

Helsingin Sanomissa Venäläinen on toiminut vuodesta 2011 asti päätoimittajana. Viime vuonna hän toimi lehden vastaavana päätoimittajana toukokuusta syyskuuhun Mikael Pentikäisen saatua potkut tehtävästä.

Sanoma-konsernissa Venäläinen on työskennellyt kaiken kaikkiaan 18 vuotta.

– Olen tehnyt pitkän työuran Hesarissa ja olen siitä todella kiitollinen ja iloinen. Olen luonteeltani vaihtelunhaluinen ihminen ja minusta tuntui, että nyt on aika mennä kohti jotain uutta ja myös oppia jotain ihan uutta.

Riikka Venäläinen aloittaa työssään Yle Uutisissa ensi vuoden alussa. Työnsä Helsingin Sanomissa hän lopettaa tänään.

Muut nimitykset uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältä

Yle on kertonut tänään myös organisaatiouudistuksessa perustettavien muiden osastojen päälliköiden nimet. Venäläinen on nimitetyistä ainoa, joka ei jo entuudestaan toimi Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa päällikkönä.

Yle Uutisten nykyisestä aluetoiminnan päälliköstä Jyri Kataja-Rahkosta tulee Suomi-toimituksen päällikkö. Urheilutoimituksen päällikkönä jatkaa Panu Pokkinen.

Tv- ja radiolähetyksistä vastaavan osaston lähetyspäälliköksi on nimitetty uutispäätoimittaja Jouni Kemppainen. Toiminnan journalistisesta suunnittelusta ja operatiivisesta johtamisesta vastaavan Ohjaamo-osaston päälliköksi tulee ajankohtaistoiminnan kehittämisen päällikkö Marjo Ahonen.

Uutis- ja ajankohtaistoiminnan suunnittelun ja kuvatuotannon päällikkö Hannele Muurosesta tulee uutis- ja ajankohtaistoiminnan henkilöresursseista vastaava päällikkö.

Kuvaamisesta, editoinnista ja grafiikasta vastaavan Kuva-osaston ja televisiolähetysten studio-operoinnista vastaavan Studio-osaston päälliköksi on nimitetty uutis- ja ajankohtaistoiminnan lähetyksistä ja tekniikasta vastaava päällikkö Mika Lavonen.

Sisältöjen kehittämisestä vastaavan Kehitys-osaston päälliköksi on nimitetty Mika Rahkonen, joka toimii tällä hetkellä uutis- ja ajankohtaistoiminnan internet-päällikkönä.

Aiemmin on jo kerrottu, että uutisten ulkomaantoimitus vaihtaa nimensä Yle Maailmaksi ja että sen päälliköksi tulee ulkomaantoimittaja Elina Ravantti.

Rakennusalan suhdannenäkymät ovat synkistyneet

Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan vähenevän Suomessa 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua. Keväällä virinneet toiveet talouden käänteestä eivät ole saaneet vahvistusta.

Rakentamisen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti yhdeksän vuosineljänneksen ajan, ja suhdannenäkymät ovat viime kuukausinä yhä heikenneet, kertoo Rakennusteollisuus.

Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan vähenevän Suomessa 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua. Keväällä virinneet toiveet Suomen talouden käänteestä eivät ole saaneet vahvistusta.

Tänä vuonna vapaarahoitteisia kerros- ja rivitaloasuntoaloituksia ennakoidaan käynnistyvän yhteensä 11 500 eli 1 400 vähemmän kuin viime vuonna.

Omakotitalojen tuotanto laskee jo neljättä peräkkäistä vuotta ja on painunut niin alhaiselle tasolle, että tänä vuonna alkanee vain 7 000 pientalon rakentaminen.

EU:n tilastovirasto Eurostat kertoo, että rakentaminen euroalueella oli kesäkuussa 2,3 prosenttia vähäisempää kuin kuin vuotta aiemmin. Toukokuuhun verrattuna aloitukset hupenivat vajaan prosentin.

Mustajärvi ja Yrttiaho eivät kelpaa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle

Jyrki Yrttiaho ja Markus Mustajärvi.

Vasenryhmän kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho eivät ole tervetulleita Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä otti kantaa asiaan kesäkokouksessaan Kotkassa.

Jyrki Yrttiaho ja Markus Mustajärvi.

Julkisuudessa on ollut useita kannanottoja sen puolesta, että Mustajärvi ja Yrttiaho palaisivat Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään puolueen lähdettyä hallituksesta.

Kesäkokouksessa puolueen eduskuntaryhmä päätti kuitenkin jatkaa nykyisellään 12-jäsenisenä ryhmänä.

Eduskuntaryhmä ei ota kantaa seuraavien vaalien ehdokasasetteluun. Ehdokkuuksista päättävät piirijärjestöt.

Yrttiaho ja Mustajärvi erotettiin eduskuntaryhmästä, kun he vastustivat Vasemmistoliiton menoa hallitukseen.

Kunta laittaisi lapsen kävelemään metsäautotietä – perhe jatkaa taistelua koulukuljetuksesta

Auto ojassa

Jaakko Nurmela on käynyt viime vuodet katkeraa kamppailua tyttärensä koulukyydistä Janakkalassa. Hän uskoo, että kunta osoittaa säästösyistä koululaisten noutopaikat sellaisiksi, että vanhemmat mieluummin järjestävät lapsensa kouluun muin keinoin. Luotto virkamiehiin on mennyt.

Auto ojassa

Jaakko Nurmelan perhe muutti Helsingistä Janakkalaan, joka lupasi mainoksessaan mukavaa asuinseutua, hyviä kouluja ja ongelmatonta koulukyytimistä. Perhe asuu noin kymmenen kilometrin päässä Turengin keskuksesta ja nyt toista luokkaa käyvä tytär käy Heinäjoen koulua 4,5 kilometrin päässä.

Kaksi vuotta sitten eskarikyydin hakupaikka osoitettiin vajaan neljän kilometrin taipaleen päähän kodista, metsäautotien päähän. Tähän perhe ei suostunut, vaan uhkasi tehdä ilmoituksen lapsen heitteillejätöstä, jos kyyti ei järjesty kotoa Turengin keskuskoululle esikouluun. Se järjestyi.

Ensimmäisenä kouluvuonna vääntö alkoi uudestaan, nyt hakupaikaksi osoitettiin 1,1 kilometrin päässä oleva paikka, samaa metsäautotietä toiseen suuntaan. Metsäautotie on valoton, erittäin kapea ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto on todennut tien lapselle täysin sopimattomaksi. Kyyti saatiin tälläkin kertaa järjestymään kotoa.

Tänä syksynä koulukuljetukset kilpailuttanut Janakkala virkamiehineen on käynyt Nurmelan kanssa niin puhelin- kuin sähköpostikeskustelua, jossa aika on koventanut myös osapuolten äänenpainot. Jaakko Nurmelaa surettaa, että kertaalleen taisteltu kuljetuspäätös pitää sotia joka syksy uudelleen.

– Käsittääkseni hallintolain kuudenteen pykälään luottamuksensuojaperiaatteeseen sisältyy, että pitäisi olla yksi päätös. Jos kerran haetaan kotoa, niin pitäisi hakea jatkossakin, mutta täällä joutuu käytännössä taistelemaan joka vuosi uudelleen ja näinhän sen ei pitäisi olla. Tässä ei ole rahasta kyse, ollaan tarjouduttu jopa itse maksamaan.

"Kukaan ei ole aidosti kiinnostunut"

Nurmelaa kalvaa epäilys, että Janakkala toimii tarkoitushakuisesti noutopaikkoja osoittaessaan.

– Itselleni on tullut tunne, että koska noutopaikat on kaikilla hankalan matkan päässä, niin on tarkoitus tehdä säästöjä. Laitetaan noutopaikka niin hankalaan paikkaan, ettei sinne kukaan lastaan päästä. Alueen alkuperäisillä asukkailla on turvaverkkoa sukulaisista ja sisaruksista eli aina joku vie lapsen kouluun, mutta meillä tänne muuttaneina ei ole tällaista mahdollisuutta. Muut ovat ilmeisesti todenneet, että on helpompaa jättää taistelu ja toimittaa lapsi jollain tavoin kouluun suoraan, jolloin koko koulukuljetus poistuu lapsen osalta.

Tällä hetkellä tyttären koulunkäynti on puolison sairasloman varassa.

– Olen ollut yhteydessä kuntaan, viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin, aluehallintovirastoon, ministeriöihin, Suomen korkeinta johtoa myöten olen tuonut huoleni esille ja kukaan ei auta. Kukaan ei ole aidosti kiinnostunut 8-vuotiaan tytön koulusta. Olen ilmoittanut, että tyttö ei pääse kouluun. Ainut tapa jolla saamme tytön kouluun on se, että vaimoni on jäänyt sairaslomalle ja vie häntä kouluun asti. Kunnan sivistystoimenjohtaja totesi tähän, että nythän ongelma on poistunut, tyttö käy koulussa. Mutta mitä kun vaimoni sairasloma loppuu, pitääkö minun sitten jäädä sairaslomalle? hän ihmettelee.

Marginaalitapaus vai laajempi ongelma?

Onko Nurmelan perhe Janakkalassa yksin taistelussa koulukuljetuksesta?

– Varmasti on kiva sanoa mediassa niin, että marginaalithan ne vaan valittaa, mutta täällä on paljon, jopa kymmeniä perheitä, jotka ovat kokoontuneet yhteen ja yhdistäneet voimansa. Toivon, että asia saa onnellisen lopun, kun nyt ongelmat ympäri kuntaa tulevat esille, eikä asia ole enää yhden tai kahden perheen marginaalitapaus.

Nurmelaa risoo myös se, että vastuullisia on hankala tavoittaa eikä vastauksia saa. Nurmela kaipaa yhteistä keskustelumahdollisuutta vanhempien ja päättäjien välille.

– Noutopaikka laitetaan mahdottomaan pisteeseen, ja kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt eivät vastaa. Kukaan ei ota kantaa tai anna ehdotusta, miten tyttö aidosti saadaan kouluun. On helppo sanoa, että naapuri vie: mikä naapuri, meillä on 10 kilometriä naapuriin! Taajamissa on valaistus ja suojatiet, kävelytiet, meillä pimeät metsäautotiet, suuret ajonopeudet, ei penkereitä, jo pelkästään syksyn ja talven pilkkopimeys on mahdoton jo aikuisillekin.

– Olisi hyvä, että päättäjät ja vanhemmat, jotka ovat epäselvissä koulukuljetustilanteissa, kokoontuisivat yhteen ja ajateltaisiin asiaa kaikkien kannalta. Lain mukaan kunnan on taattava lapsen pääsy kouluun. Ymmärrän, että kompromisseja pitää tehdä, mutta vähintään lakia pitää noudattaa. Nyt kun haluan tarkempaa tietoa, mikä laki, mikä pykälä, miten lakia sovelletaan kunnassa, niin keskusteluyhteys katkeaa, ihmisiä ei saa kiinni, kukaan ei vastaa. Se on erittäin suuri ongelma.

Sivistystoimenjohtaja vastaa

Janakkalan sivistystoimenjohtaja Jouni Vilpola muistuttaa, että kunta kuljettaa pienimpiä koululaisia jo nyt lyhyemmältä matkalta kuin laki edellyttää.

– Ymmärrän huoltajan huolen itsekin huoltajana, aina koulumatkaa miettii, kun lapset kulkevat koulureittiä. Janakkalan kunta on tullut vastaan kuljetuksissa, 1-3-luokkalaisia kuljetetaan jo kolme kilometriä ylittävältä matkalta, kun lain edellytys on viisi kilometriä.

Vilpola selittää kunnan vaiteliaisuutta kesälomilla ja myös meneillään olevalla oikeusprosessilla.

– Kunnan kuljetussuunnittelijan virkatehtäviin kuuluu kuljetusten järjestäminen. Perhe on ollut aktiivisesti yhteydessä ja myös valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kunnassa odotamme sen ratkaisun ja sitten toimitaan sen mukaan.

Kuljetussuunnittelija arvioi koulutien vaarallisuuden tapauskohtaisesti, kertoo Vilpola.

– Tärkeää on ja koulussakin tähdennetään, että huoltajan pitää totuttaa lapsi kulkemaan omaa tuttua kotitietä. Kuljetussuunnittelija on arvioinut reitin vaarallisuuden, tässä tapauksessa esimerkiksi tiellä on 30 kilometrin nopeusrajoitus ja liikennemäärä todella vähäinen.

Jouni Vilpola on kuitenkin valmis jatkamaan keskustelua koulukuljetuksista.

– Toivon, että voitaisiin keskustella hyvässä ja rakentavassa hengessä. Kuunnellaan huoltajia, ja talouden reunaehdot pitää ottaa huomioon, ja muukin kokonaisuus. Yksittäisissä tapauksissa mennään virkatietä ja kun on valitukset menossa, niin mielellään odotetaan hallinto-oikeuden ratkaisua, joka tietysti sitten kuntaakin velvoittaa.

Suomalainen ravintolapäivä saa ylistystä saksalaislehdessä

Lacker-lehden juttu Helsingin ravintolapäivästä

Saksalainen ruokalehti Lecker hehkuttaa uusimmassa numerossaan Helsingin ravintolapäivää. Melankolisiksi ajateltuja suomalaisia ei ravintolapäivänä näy, kirjoittaa lehti.

Lacker-lehden juttu Helsingin ravintolapäivästä

Suomalaisen ravintolapäivän maine maailmalla saa jatkoa, kun saksankielisissä maissa ilmestyvä ruoka- ja leivontalehti Lecker avaa uusimmassa numerossaan lukijoidensa eteen Helsingin ravintolapäivän. 

Lehden toimittaja Melanie Hölting-Eckert on seurannut Helsingin ravintolapäivää, eikä löydä koko tapahtumasta moitteen sijaa.

– Kaikkialla näkyy iloisia ihmisiä, jotka herkullisilla pikkujutuillaan tekevät ravintolapäivän sellaiseksi kuin se on: tapahtuma kaikille, jotka tykkäävät grillata, leipoa,  tehdä ruokaa, ja tietysti syödä.

Tante-Hanna-Kekse und kareliche Piroggen

Erityisen paljon kehuja Lecker-lehdessä saa se, miten hienosti kaikki on ravintolapäivän ravintoloissa aseteltu. Kuorrutetut ranskalais–suomalaiset leivonnaiset ja kansainväliset kuppikakut ovat esillä tyylikkäästi suomalaisten herkkujen, kuten hanna-tädin kakkujen, karjalanpiirakoiden ja lusikkaleipien kanssa.

Juttuunsa toimittaja on haastatellut useita helsinkiläisiä, jotka ovat perustaneet ravintolan yhdeksi päiväksi. Mukana jutussa on yli 20 värikästä kuvaa aurinkoisesta Helsingistä.

Lecker-lehden kuusisivuinen juttu Helsingin ravintolapäivästä päättyy toivotukseen Helsinki, wir sehen uns wieder! (Helsinki, nähdään taas!).

Magneettikuvauksissa alkoi raju hintakilpailu – "Tutkimukset olleet ylihinnoiteltuja"

Magneettitutkimusen mainos

Pääkaupunkiseudulta muutama vuosi sitten startannut hintakilpailu sai uuden vaihteen, kun vielä reilusti halvemmalla tutkimuksia tarjoava yritys aloitti toimintansa Tampereella. Halpatoimija aikoo avata uusia toimipisteitä jo lähikuukausina.

Magneettitutkimusen mainos

Magneettikuvausten hintakilpailu alkoi pääkaupunkiseudulta kolmisen vuotta sitten. Tuolloin markkinoille tullut Helsingin Magneettikuvaus Oy pudotti asiakkaan maksamia magneettikuvausten hintoja noin kolmannekseen isojen terveystalojen perimistä keskimääräisistä hinnoista.

Elokuun alussa kilpailu siirtyi uudelle tasolle, kun Tampereella starttasi halpatoimija, joka laskuttaa asiakasta kaikista magneettitutkimuksista vajaat 140 euroa.

Cityterveys Oy:n toimitusjohtaja Martti Kiuru vakuuttaa, että alemmillakin hinnoilla bisnes voi olla kannattavaa.

– Meidän hintatasomme ei eroa yleiseurooppalaisesta hintatasosta ja Euroopassa alalla tehdään kannattavaa liiketoimintaa, Kiuru sanoo.

Kiuru sanoo, että tulos tehdään tutkimuslaitteiden tehokkaalla käytöllä.

– 1990-luvulla, kun magneettitutkimuslaitteet tulivat, volyymit olivat pieniä ja tuotantokulu yksittäistä tutkimusta kohti oli korkeampi. Vaikka määrät ovat lisääntyneet, kilpailijoiden hinnat ovat jääneet korkealle tasolle, Kiuru muotoilee.

Kelan tilaston mukaan viime vuonna asiakkaan maksuosuus yleisimmistä tutkimuksista on ollut yli 400 euroa.

Hintakilpailua kiitellään julkisella puolella

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskusta johtava Jaakko Herrala pitää hintakilpailua hyvänä asiana. Yliopistosairaala tekee suurimman osan tutkimuksista itse, mutta ostaa osan perustutkimuksista yksityisiltä toimijoilta.

– Pidän hintakilpailua erittäin tervetulleena. Magneettitutkimuksissa on ollut erittäin paljon ilmaa, ne ovat olleet ylihinnoiteltuja, Herrala sanoo.

Uuden kilpailijan vaikutusta seurataan alalla nyt tarkkaan. Varsinkin, kun Cityterveys on jo ilmoittanut avaavansa uusia toimipisteitä vielä tämän vuoden aikana ja havittelevansa kaikkiaan jopa 25 yksikön ketjua.

Helsingin Magneettikuvauksen toimitusjohtaja Tommi Jauhiainen sanoo, että hintakilpailuun on pakko vastata viimeistään siinä vaiheessa, kun vielä halvempi yritys rantautuu pääkaupunkiseudulle. Hän näkee rajussa kilpailussa myös vaaroja.

– Muissa pohjoismaissa on käynyt niin, että siellä ei ole enää varaa uusia laitekantaa. Sekään ei ole lopulta toimialan etu, Jauhiainen sanoo.

Potilaat valmiita liikkumaan tutkimusten perässä

Helsingin Magneettitutkimuksen palveluita käyttävät Jauhiaisen mukaan erityisesti ne ihmiset, jotka maksavat tutkimuksen itse.

Varsinkin eläkeläiset ovat valmiita matkustamaan edullisen hinnan perässä pidempiäkin matkoja.

– Joka päivä on aina jokunen asiakas, joka tulee yli 200 kilometrin päästä, Jauhiainen sanoo.

Myös uusi yrittäjä houkuttelee Tampereelle asiakkaita matkojen päästä. Eero Määttä toi vaimonsa kuvauksiin Tampereelle Espoosta asti.

– Saimme tietää tästä paikasta tuttavan kautta. Hinta oli tietysti yksi joka houkutteli.

– Hintakilpailu on potilaan kannalta katsottuna erittäin hyvä. Ehkä siinä on ollut firmoilla tällaista keskinäistä hinnoittelua, tämä puhkoo siihen reikää, Määttä sanoo.

Suomen puolesta taistelleen ruotsalaissotilaan jäänteet löytyivät 70 vuoden jälkeen

Ruotsalainen kaatui kiivaissa taisteluissa Karjalan Kannaksella vuonna 1944, kertoi ruotsalaislehti.

Pietarilainen tutkijaryhmä löysi kesällä Karjalan kannakselta joukon kaatuneita sotilaita. Heidän joukossaan oli myös ruotsalaismies, joka taisteli vapaaehtoisena Suomen armeijassa, kertoi Svenska Dagbladet.

Suomalainen vapaaehtoisjärjestö ilmoitti asiasta Ruotsin Helsingin-suurlähetystölle viime viikolla.

Ruotsin sotilasasiamiehen Bo Stennabbin saamien tietojen mukaan kaatuneen sotilaan uskotaan olevan 24-vuotias Gustav Lennart Hultqvist.

Vetlandassa syntynyt Hultqvist asui Tukholmassa. Hän työskenteli merimiehenä ja lämmittäjänä. Hultqvist liittyi ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkoihin keväällä 1944. Joukkonsa pisimpänä miehenä Hultqvist sai lempinimen Lången.

Ruotsalainen kiväärikomppania taisteli suomenruotsalaisessa jalkaväkirykmentissä JR13. Juhannuksena 1944 rykmentti oli Karjalan kannaksella, jossa käytiin jatkosodan loppuvaiheen ankaria taisteluja.

Ruotsin Helsingin-suurlähetystö ja puolustusvoimat selvittävät parhaillaan, miten Hultqvistin maallisista jäännöksistä huolehditaan parhaiten asiaan kuuluvalla arvokkuudella.

– Asiassa on runsaasti kysymysmerkkejä. Meidän täytyy selvittää, mitä toiveita kaatuneella itsellään mahdollisesti oli. Emmekä toisaalta voi vielä vahvistaa, että kyseessä todella on Hultqvist, suurlähetystöstä kerrottiin Yle Uutisille.

– Olemme yhteydessä asian tiimoilta myös Suomen viranomaisiin, sillä on erittäin todennäköistä, että löydettyjen kaatuneiden sotilaiden joukossa on myös suomalaisia.

Vapaaehtoiskomppanian kersantti Bror Niper kuvaili Hultqvistin kaatumista näin:

– Ryssät hyökkäsivät meitä kohti huutaen, ampuen ja kranaatteja heitellen. Tässä äkkirynnäkössä Lången kaatui. Hän sai luodin päähänsä ja kuoli todennäköisesti välittömästi.

Sotahistorioitsija Lars Gyllenhaal kuvaa Hultqvistin jäänteiden löytymistä sensaatiomaiseksi. Gyllenhaalin mukaan edellisen toisessa maailmansodassa kaatuneen ruotsalaissotilaan ruumis löydettiin vuonna 1958.

Seismologi Islannin tulivuoresta: "Tuhotulvat jättäisivät pakoaikaa vain muutaman tunnin"

Bardarbunga-tulivuoren rinteitä.

Islannissa pelätään, että Bardarbunga-tulivuoren purkaus saisi aikaan tuhotulvia. Jos kuuma aines sulattaisi jäätikköä, ihmisille jäisi pakoaikaa vain muutama tunti, sanoo seismologi.

Bardarbunga-tulivuoren rinteitä.

Vatnajökull-jäätikön alla sijaitsevan Bardarbunga-tulivuoren aktiivisuus on saanut Islannin ilmatieteen laitoksen nostamaan tulivuoren purkautumisriskin viisiportaisella asteikolla toiseksi korkeimmalle tasolle.

– Islannissa on tällä hetkellä hyvin kriittinen tilanne, sanoi Yle Radio Suomen Ajantasassa Viron geologian tutkimuskeskuksen johtava seismologi Heidi Soosalu.

Soosalu kertoo, että lauantaista alkaen alueella on ollut tuhatkunta maanjäristystä.

– Tämä on hyvin epätavallista. Jopa kaikkeen tottuneet islantilaiset tutkijat ovat varpasillaan nyt.

Bardarbunga-tulivuori on ollut seismisesti aktiivinen jo viimeiset 40 vuotta, mutta sitä tunnetaan huonosti, koska se on jäätikön alla.

Jäätikköjokia tarkkaillaan tuhotulvien varalta

– Yksi uusi lisätieto on, että ylänkömailla on suljettu vuoristoteitä jäätikön pohjoispuolella. Pelätään, että jos purkaus alkaa, tulee tuhotulvia. Silloin aikaa päästä sieltä karkuun on vain muutama tunti, toteaa Soosalu.

Tulviin varaudutaan seuraamalla jäätikköjokien veden korkeutta ja sähkönjohtavuutta.

– Jos vesi johtaa enemmän sähköä, se tarkoittaa, että jotain ainesta on päässyt maan uumenista veden sekaan. Toistaiseksi jokien pinnat eivät ole nousseet, mutta sähkönjohtavuus on lisääntynyt, sanoo Soosalu.

– Kun useammat merkit ovat hälyttäviä, silloin tiedetään, että on tosi kyseessä.

Soosalun mukaan juuri nyt mikään ei viittaa purkautumiseen, mutta purkautumisen vaihtoehtoa ei voi sulkea pois.

Tutkimus: Imetys pienentää äidin masennusriskiä

Äiti imettää vauvaansa.

Imetyksen hyöty synnytyksen jälkeisen masennuksen torjunnassa kasvoi jokaisen viikon myötä vauvan ensimmäisen elinkuukauden aikana. Pidempiaikaisesta hyödystä ei saatu luotettavaa tutkimustulosta.

Äiti imettää vauvaansa.

Imetys saattaa jopa puolittaa riskin sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen, kertoo laaja 14 000 tuoreelle äidille tehty tutkimus. Imetystä suunnitelleilla äideillä, jotka eivät jostain syystä kyenneet imettämään, oli puolestaan suurentunut riski kärsiä masennuksesta.

Imetyksen hyödyistä vauvoille on lukuisia tutkimuksia ja Maailman terveysjärjestö WHO:kin suosittaa vauvojen täysimetystä puolen vuoden ikään saakka. Tutkimuksen takana olevat Cambridgen yliopiston tutkijat kommentoivat, että imetyksen vaikutuksesta äitiin ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi.

Yksi kymmenestä äidistä sairastuu synnytyksen jälkeen masennukseen. Tutkimuksessa analysoitiin noin 14 000 synnyttäjän tietoja Englannin lounaisosissa.

Tutkimus mukaan imetystä suunnitelleilla naisilla, jotka myös onnistuivat siinä, synnytyksen jälkeisen masennuksen riski puolittui. Sen sijaan niillä äideillä, joiden imetys ei suunnitelmissa huolimatta onnistunutkaan, masennuksen riski yli kaksinkertaistui.

– Imetyksellä näyttää olevan masennukselta suojaava vaikutus, mutta kolikolla on myös toinen puoli. Niillä jotka haluavat imettää, mutta eivät siinä onnistu, on kaikkein suurin riski, kommentoi tutkimukseen osallistunut tohtori Maria Iacovou BBC:lle.

Maternal and Child Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa toivottiinkin imettämisessä epäonnistuneiden äitien parempaa tukemista.

Imetyksen hyöty kasvoi jokaisen viikon myötä vauvan ensimmäisen elinkuukauden aikana. Sen sijaan imetyksen pitkäkestoista hyötyä ei kyetty tutkimuksessa varmasti mittaamaan, koska yhä imettävien äitien määrä oli laskenut huomattavasti useiden kuukausien päästä synnytyksestä.

Yksi selitys imetyksen hyödylle on maidontuotannon käynnistämä hyvänolon hormonien vapautuminen. Toisaalta masennusriskiin vaikuttaa myös sosiaaliset ja psykologiset tekijät, kuten tunne "epäonnistumisesta äitinä", mikäli imetys ei onnistukaan.

EVA: Terveydenhoito on huippua Hollannissa, työmarkkinat joustavat fiksuimmin Tanskassa

Palovammapotilas pelaaa videopeliä hollantilaisessa sairaalassa Groningenissa.

Velkakurimuksen välttämiseksi Suomi voisi ottaa mallia Sveitsistä tai Virosta, ja todella kovissa talousuudistuksissa voisi olla pakkoa matkia Latviaa tai Espanjaa. Toimivien talousreseptien avainsanoja ovat muun muassa velkajarru, jousto ja marssijärjestys, paljastetaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvityksessä.

Palovammapotilas pelaaa videopeliä hollantilaisessa sairaalassa Groningenissa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA tarjoaa tuoreessa raportissaan kaikkiaan 14 reseptiä onnistuneeseen rakenneuudistukseen. Velkaantuvalla, ikääntyvällä ja kilpailukykyään menettävällä Suomella on monta lähimaata, joiden järjestelmiä kannattaisi tutkailla. 

Velkakurimuksen välttämiseksi Suomi voisi kääntää katseen Viroon ja Sveitsiin.

Sekä Virolla että Sveitsillä on käytössään velkajarru: maa on sitoutunut olemaan ylittämättä tiettyä velkaantumisen rajaa. Sveitsissä velkajarru otettiin käyttöön vuonna 2003 kansanäänestyksen jälkeen, kun julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli alkanut olla 50 prosentin luokkaa. Vuonna 2012 velkasuhde oli enää 35 prosenttia. Viron velkasuhde on kymmenen prosentin tuntumassa.

Finanssikriisin jyräämät Latvia ja Espanja ovat erittäin kivuliaasti palauttaneet kilpailukykyään. Espanjassa palkat ovat alentuneet roimasti, ja Latvia on leikannut julkisia menoja kovakätisesti.

Latvia valitsi EVA-raportin mukaan käytännössä sisäisen devalvaation, kun se vuonna 2008 joutui ankariin talousongelmiin. Palkkoja alennettiin radikaalisti, ja esimerkiksi ministerien ansioita alennettiin kolmanneksen verran. Yli sata koulua suljettiin ja 2 400 opettajaa irtisanottiin. Työttömyys oli vuonna 2010 liki 20 prosenttia, mutta kolmen vuoden päästä se oli enää 12 prosenttia.

Nyt rakenteet ovat kunnossa - tosin köyhien määrä kasvaa.

Vientiä vahvistaakseen myös Espanja on turvautunut palkkojen alentamiseen. Viime vuonna viennin arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen olikin jo 35 prosenttia, kun vuonna 2007 - ennen finanssikriisiä - se oli 27 prosenttia. Saksalla suhde on yli 50 prosenttia, joten Espanjalla riittää kurottavaa, jos se vientivetoiseksi taloudeksi tahtoo.

Tanska ja Ruotsi osaavat purkaa eläkepommit

Läntisten teollisuusmaiden tilastoissa Suomi on kärjessä eläkemenojen kasvussa. Ruotsissa ja Tanskassa menee paljon paremmin.

Ruotsissa eläkkeiden taso joustaa talouden yleisen kehityksen mukana, ja Tanskassa eläkeikä nousee, kun elinajanodote kasvaa.

Suomessa eläkemaksut joustavat ylöspäin, mutta ongelma piilee siinä, että tulevasta eläkejärjestelmästä on alati epävarmuutta.

Sen sijaan Tanskassa on päätetty, että vuonna 2030 kansalainen pääsee eläkkeelle iässä, jonka jälkeen luvassa on keskimäärin 14,5 vuotta elinaikaa.

Ruotsi on erittäin perehtynyt uudistamaan eläkejärjestelmää, joka nyt koostuu kansaneläkkeestä, rahastoeläkkeestä ja ansioeläkkeestä.

Hollanti on mestari terveydenhoidossa

Hollanti siirtyi vuonna 2006 järjestelmään, joka perustuu yksityiseen vakuutukseen, mutta julkinen ja yksityinen tekevät tiivistä yhteistyötä. Ennen uudistusta Hollannissa oli samankaltaista kuin Suomessa nyt: jonot olivat pitkät, kansalaisilla ei ollut tietoa hoidon tuottajien laadusta, eikä julkisella sektorilla voinut itse valita lääkäriä tai sairaalaa.

Tällä haavaa jokaisen Hollannissa kirjoilla olevan on hankittava yksityinen terveysvakuutus, ja kymmenet vakuutusyhtiöt kilpailevat asiakkaista.

Kansallinen terveydenhuoltolaitos valvoo kilpailun toimivuutta ja laatua.

EVA-raportin mukaan myös Tanskassa terveydenhoito on huippuluokkaa. Siellä luotetaan internetpohjaisiin tietojärjestelmiin.

Hollanti on terveydenhoidon lisäksi tehokas koulutuksessa, samoin kuin Puola, jonka järjestelmä itse asiassa muistuttaa Suomen koululaitosta.

Saksa jää Tanskalle toiseksi työmarkkinoiden älykkyydessä

Tanskassa tehokkuutta on paitsi terveydenhoidossa, myös työmarkkinoilla. Joustavaa on sekä palkkaaminen että irtisanominen. Työttyömyysturva on avokätistä ja työllistäminen tehokasta.

Saksalaisen järjestelmän joustavuus näkyy paikallisena sopimisena työmarkkinoilla, raportti muistuttaa. Sen mukaan Tanska on kuitenkin Saksaa fiksumpi, koska maa yhdistää sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeet.

Lopuksi raportissa kehaistaan Ruotsin ja Saksan rautaista kustannuskilpailukykyä. Ruotsissa se perustuu muun muassa marssijärjestykseen.

Ruotsissa palkoista sopii ensi vientiteollisuus, ja neuvottelut aloitetaan hyvissä ajoin ennen edellisen sopimuksen päättymistä. Julkinen sektori ei ikinä toimi palkkajohtajana. Ruotsissa on myös erityinen teollisuuden asiantuntijaneuvosto, jonka tehtävä on antaa tukea, kun neuvottelut äityvät todella vaikeiksi.

Kilpailukyvyn kiistaton voittaja on EVAn raportin mukaan pieni Sveitsi, ja sen mestaruus nojaa suoraan demokratiaan, kansanäänestyksiin.

Valtiovarainministeri Rinne: Talousnäkymät heikkenemässä

Antti Rinne

Suomen taloudellinen tilanne näyttää vielä hajanaisten tietojen mukaan olevan edelleen heikkenemässä.

Antti Rinne

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) arvioi talousnäkymien olevan heikkenemässä. Hän esitti arvionsa puolueensa ministeriryhmän kokouksen alla Kuopiossa.

Rinne sanoi, että hänellä on sellainen kutina, että taloudessa oltaisiin menossa heikompaan suuntaan.

– Ennakkotiedot kertovat sitä, että jonkinnäköinen alasmeno bkt:ssa on näkyvissä. Talous ei ole kovin vahvassa kasvussa meidän vientimaissamme, ja Venäjän ja Ukrainan tilanteella on joku merkitys tässä, Rinne sanoi.

Jos ennakkotiedot talouden heikkenemisestä pitävät paikkansa, tämä vuosi olisi kolmas perättäinen, jona Suomen talous supistuisi.

Valtiovarainmisteri Rinne sanoo, ettei Suomen talousnäkymien heikkenemisen vaikutusta valtion velanottotarpeeseen pystytä arvioimaan.

– Ei pysty sanomaan, onko vaikutusta, Rinne toteaa.

Ministeri sanoo näkemyksensä perustuvan vielä hajanaisiin näkymiin.

Rinteen mukaan lisää tietoa talouden suunnasta saadaan valtiovarainministeriön ennusteesta. Se julkaistaan 15. syyskuuta.

"Nuoria rekrytoidaan teloitusvideon avulla"

Kuva ISIS:n julkaisemasta videosta.

Ääri-islamilainen ISIS-järjestö on julkaissut sosiaalisessa mediassa videon, jossa katkaistaan yhdysvaltalaisen toimittajan kaula. Suomalaisen dosentin mukaan videon avulla houkutellaan nuoria arabeja järjestön jäseniksi.

Kuva ISIS:n julkaisemasta videosta.

Teloitusvideon nimi on "Viesti Amerikalle", mutta se on myös viesti nuorille arabeille.

– Tämä viesti on tarkoitettu vahvistamaan kannatuspohjaa. Tällä hetkellä ISIS rekrytoi erittäin aktiivisesti nuoria arabeja Pohjois-Afrikasta ja Euroopasta.

Näin arvioi Helsingin yliopiston dosentti Pertti Multanen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

– ISISin strategia perustuu hyvin julmaan pelotteluun myös paikallisväestöä kohtaan. Siitä kertovat nämä silmittömät teloitukset valloitetuilla alueilla, Multanen jatkaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Antti Parosen mukaan video osoittaa, että ISIS on tosissaan.

– Viesti kertoo, että Yhdysvallat on aloittanut ilmaiskut ISISiä vastaan. Tämä on yksi konkreettinen keino osoittaa, että ISIS on varsin tosissaan omissa uhkailuissaan Yhdysvaltoja ja länttä kohtaan.

Teloitusvideon aitoutta ei ole voitu varmistaa.

– Piti viesti sitten paikkansa tai ei, se on hyvin graafinen keino tämän asian ilmaisuun, sanoo Paronen.

Nokia kertoi suunnatusta osakeannista ja yhden johtajan erosta

Viimevuotisen osakesäästöohjelman ehtojen mukaan Nokia antaa kullekin työntekijälle yhden lisäosakkeen kahta ohjelmassa ostettua kohti, mikäli nämä kaksi olivat työntekijän hallussa vielä tämän vuoden kesäkuun lopussa.

Nokian hallitus on päättänyt suunnatusta osakeannista vuoden 2013 osakesäästöohjelmaan osallistuneille Nokian työntekijöille. Enimmillään jaetaan 200 592 osaketta.

Säästöohjelman ehtojen mukaan Nokia antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle yhden lisäosakkeen kahta ohjelmassa ostettua kohti, mikäli nämä kaksi olivat työntekijän hallussa vielä tämän vuoden kesäkuun lopussa.

Luovutettavat osakkeet ovat yhtiön hallussa olevia osakkeita.

Lisäksi Nokia tiedotti tänään, että HERE-liiketoiminnoista vastaava Michael Halbherr on päättänyt jättää tehtävänsä toimitusjohtajana ja Nokian johtokunnan jäsenenä syyskuun alussa. Hän jättäytyy yrittäjäksi.

Karttasisällöistä vastaava johtaja Cliff Fox toimii väliaikaisena johtajana, kunnes Halbherrille löytyy seuraaja.

HERE tarjoaa navigointi-, kartta- ja sijaintipalveluja.

Sisäministeri Räsänen: "Poliisissa mennään ihan veitsenterällä"

Päivi Räsänen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan poliisin määrärahoja ei ole leikattu, vaan lisätty.

Päivi Räsänen

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan Suomen Poliisijärjestöjen liiton julkaisemat kertomukset poliisin määrärahaleikkausten vaikutuksista "varmasti kuvaavat poliisin arkea".

Poliisijärjestöjen liiton kertomusten mukaan poliisipartioita on liian vähän, eikä poliisi ehdi hoitaa kaikkia tehtäviä. Yhden poliisin mukaan työ on enemmän "rikoskirjaajan" kuin rikostutkijan työtä.

– En epäile, etteikö näitä tilanteita ole. Toisaalta on myös tilanteita, joissa poliisi toimii tehokkaasti ja hyvin, Räsänen sanoi Ylen Ykkösaamussa keskiviikkona.

Hänen mukaansa tilanne olisi karmeampi ja poliisimiehiä olisi satoja vähemmän ilman poliisin hallintorakenneuudistusta, jossa vähennetään hallinnon virkamiehiä. Lisäksi Räsänen ilmoitti, ettei poliisilta ole leikattu määrärahoja.

– Päinvastoin, olemme lisänneet määrärahoja. Edelliseltä hallitukselta periytyi rakenteellinen alijäämä, ja oli pakko ryhtyä tekemään korjauksia.

Räsäsen mukaan kustannusten kasvamista ei kuitenkaan ole pystytty taittamaan.

Viime viikolla valtiovarainministeriö veti pois valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) esittämän 8,5 miljoonan euron lisäleikkauksen poliisin määrärahoihin. Viime keväänä valtiovarainministeriö esitti 6,5 miljoonan euron leikkausta. Sen toteutumisesta ei ole päätetty, ja asiaa käsitellään budjettiriihessä. Räsänen kertoo ehdottaneensa leikkauksen perumista.

– Nyt kun poliisin hallintorakenneuudistus on toteutumassa, päälle ei tarvittaisi lisää tehostamisvaatimuksia. Niitä olisi vaikea toteuttaa ilman että ne heikentäisivät poliisin toimintakykyä.

Poliisin resurssiongelmia ei sisäministerin mielestä ole syytä vähätellä.

– Poliisissa mennään ihan veitsenterällä.

Sydäntautikuolleisuudessa suuria eroja Euroopan maiden välillä

Kaikkiaan tutkijat havaitsivat, että sydänkuolemien määrä on vähentynyt Euroopassa. Sydän- ja verisuoniperäiset kuolemat ovat silti suurin yksittäinen tappaja alueella.

Venäläiset ja ukrainalaiset 55 - 59-vuotiaat miehet kuolevat useammin sydän- ja verisuonitauteihin kuin 20 vuotta vanhemmat ranskalaismiehet, keskiviikkona julkaistu tutkimus paljastaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tilastoihin pohjaava tutkimus käsitteli 52 maan tietoja ja raportoi yleisesti positiivisesta trendistä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähenemisessä, mutta huomioi, että Euroopan eri alueiden välillä oli huomattavia eroavaisuuksia.

Sydän- ja verisuoniperäiset kuolemat ovat suurin yksittäinen tappaja Euroopassa. Niihin kuolee noin neljä miljoonaa ihmistä joka vuosi, mikä on lähes puolet kaikista kuolemista Euroopan alueella, kertoo European Heart Journalissa julkaistu tutkimus.

Kaikkiaan tutkijat havaitsivat, että sydänkuolemien määrä on vähentynyt Euroopassa. Joissain - pääosin korkean elintason maissa - eli Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Israelissa, Luxemburgissa, Hollannissa, Portugalissa, Sloveniassa, Espanjassa ja San Marinossa - sydän- ja verisuonitaudit tappoivat vähemmän miehiä kuin syövät. Tanskassa, ensi kertaa Euroopassa, myös naisia kuoli vähemmän sydän- ja verisuonitauteihin kuin syöpään.

Toisaalla, eli pääosin entisen Neuvostoliiton alueen maissa, sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä ei näyttänyt vähenemisen merkkejä. Riski kuolla sydän- ja verisuonitautiin on esimerkiksi Venäjällä kaikissa ikäluokissa - sekä miehillä että naisilla - kuusi kertaa korkeampi kuin Ranskassa. Venäjän lisäksi Valko-Venäjällä, Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Ukrainassa 55 - 59-vuotiaita miehiä kuolee enemmän sydän- ja verisuonitauteihin kuin Ranskassa 20 vuotta vanhempia miehiä.

Tutkimuksessa ei paneuduttu kuolleisuuserojen syihin, mutta aiemmin on todettu erojen johtuvan ennemmin ympäristötekijöistä kuin geeneistä.

– Erot Länsi- ja Itä-Euroopan välillä johtuvat pääasiassa erilaisista elämäntyyleistä eli tupakoinnista, alkoholista ja ruokavaliosta, ja osittain myös sydän- ja verisuonitautien hoidon tasosta, tutkija Mike Rayner kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

Japanin maanvyöryjen uhriluku kasvaa - video

Maanvyöryn tuhoama alue Japanin Hiroshimassa.

Alueella satoi vuorokaudessa 240 millimetriä vettä, mikä vastaa normaalin elokuun koko sademäärää.

Maanvyöryn tuhoama alue Japanin Hiroshimassa.

Japanin Hiroshimassa tapahtuneissa maanvyöryissä on vahvistettu kuolleen jo 32 ihmistä, paikallinen media raportoi. Lisäksi ainakin yhdeksän ihmistä on yhä kateissa.

Rankkasateiden aiheuttamat maanvyöryt ovat tuhonneet lukuisia taloja Honshūn saaren lounaisosassa sijaitsevan Hiroshiman alueella. Kateissa olevien uskotaan jääneen jumiin maanvyöryjen alle joutuneisiin taloihin.

Yksi surmansa saaneista on 53-vuotias pelastustyöntekijä, joka joutui uuden maanvyöryn uhriksi pelastettuaan viisi aiemman maanvyöryn alle jäänyttä. Kuolonuhrien joukossa kerrotaan olevan myös useita lapsia.

Alueella satoi vettä jopa 240 millimetriä keskiviikkoaamuna sattuneita maanvyöryjä edeltäneen vuorokauden aikana. Ennätyksellinen sade vastaa koko elokuun normaalia sademäärää, Japanin ilmatieteen laitos kertoi.

Kööpenhaminan metrotyömaalla sortuma

Kuva onnettomuuspaikalta rakennustyömaalla Kööpenhaminassa.

Kymmeniä ihmisiä evakuoitiin keskiviikkoyönä kodeistaan sortumisvaaran takia.

Kuva onnettomuuspaikalta rakennustyömaalla Kööpenhaminassa.

Tanskan yleisradioyhtiö DR:n mukaan 51 ihmistä evakuoitiin kodeistaan Kööpenhaminan keskustassa, kun metron rakennustyömaalla sattui maanvyörymä.

Nørrebron kaupunginosassa sijaitsevan työmaan yläpuolelta tyhjennettiin kolmikerroksinen asuinrakennus sortumisvaaran takia.

Tanskan viranomaisilla ei ollut tarkempaa tietoa tilanteesta, mutta DR:n haastattelemien rakennustyöläisten mukaan työmaalla olisi aiemmin tiistaina ollut jonkinlainen vuoto. Maanvyörymän jäljiltä syntynyt aukko aiotaan täyttää betonilta.

Viranomaisten mukaan työmaan yläpuolella sijaitseva rakennus tullaan tarkastamaan mahdollisten vaurioiden takia. Tanskalaismedioiden mukaan vielä ei ole tietoa siitä, milloin asukkaat pääsevät palaamaan koteihinsa.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä