Unto Hämäläisen kolumni: Gallup tarjosi Sauli Niinistölle voittoa jo vuonna 1999

Vaaleihin on enää neljä päivää, eikä Niinistölle ole noussut vakavaa haastajaa. Mutta gallupit ovat vain gallupeja, muistuttaa Unto Hämäläinen.

Unto Hämäläinen.

Vaaleihin on enää neljä päivää. Kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa viimeisen kerran huomenna torstaina Yleisradion suuressa vaalikeskustelussa. Sitä ennen julkaistaan tuore mielipidemittaus, joka kertoo, mitä mieltä suomalaiset olivat viime viikolla ja tämän viikon alussa.

Käytin tarkoituksella mennyttä aikamuotoa. Kun mielipidemittauksia arvioidaan, pitää aina muistaa, että ne kertovat kyselyn ajankohdan tuloksen. Kannatuksessa voi aina tapahtua muutoksia, suuriakin muutoksia, vielä vaalisunnuntaina.

Näin kävi esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa, joissa perussuomalaiset nousivat vaalisunnuntaina äänissä peräti suurimmaksi puolueeksi.

Siksi esitän jo etukäteen vakavan vetoomuksen: Ei ammuta mielipidemittausten tekijöitä, jos vaalitulos poikkeaa paljonkin ennen vaaleja tehdyistä mittauksista. Gallupit eivät ennusta, mutta ne antavat runsaasti taustatietoa.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kirjoitti Talouselämä-lehdessä:

”Vaaleissa gallupit ovat yksi tiedonlähde muiden joukossa. Sen lisäksi, että ne antavat tietoa ehdokkaiden senhetkisestä kannatustilanteesta, gallupeista nähdään myös esimerkiksi se, millaiset väestöryhmät kannattavat ketäkin ehdokasta ja millä perusteella.”

Olen pitkästi yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt näiden mittausten parissa ja kirjoittanut satoja lehtijuttuja niiden tuloksista.

Karuin kokemukseni on syksyltä 1999. Olin Helsingin Sanomien politiikan toimituksen päällikkönä ja tilasin lehden käyttöön mittauksen presidenttiehdokkaiden suosiosta. Vaaleihin oli puoli vuotta aikaa, ja ehdokasasettelu oli hieman epävarma.

Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja, nimeltään Sauli Niinistö, oli ilmoittanut, että hän sanoo lopullisen kantansa presidenttiehdokkuuteen tiettynä päivänä.

Puhutin etukäteen kymmeniä kokoomuslaisia ja tulin siihen tulokseen, että Niinistö lähtee ehdolle. Niinpä panimme hänen nimensä mielipidemittauksen kyselylomakseen yhtä varmana ehdokkaana muun muassa keskustan Esko Ahon ja SDP:n Tarja Halosen kanssa. Heidät oli jo asetettu ehdolle.

Teetimme mittauksen etukäteen ennen Niinistön lopullista ilmoitusta, jotta voisimme julkistaa sen tulokset heti Niinistön ilmoittautumisen jälkeen. Näin tehdessämme otimme ison riskin, joka toteutui, kun Niinistö – yllättäen – kieltäytyi ehdokkuudesta.

Emme tietenkään voineet julkaista mielipidemittauksen tuloksia. Ne jäivät vain muutaman ihmisen tietoon.

Nyt, 18 vuotta myöhemmin, voin sen verran paljastaa, että syksyllä 1999 Sauli Niinistö oli hyvin suosittu, selvä ykkönen tuossa mittauksessa, jota ei siis koskaan voitu julkaista.

Kuusi vuotta myöhemmin Sauli Niinistö suostui ehdokkaaksi, mutta silloin hänen asemansa oli aivan toinen, paljon huonompi.

Istuva presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen olivat syksyllä 2005 tehtyjen mittausten mukaan huomattavasti suositumpia kuin Niinistö.

Niin vain kävi, että Niinistö ohitti Vanhasen aivan ensimmäisen kierroksen lopulla ja pääsi helmikuussa 2006 pidettyyn finaaliin, jossa hän kuitenkin hävisi niukasti Haloselle.

Vuotta myöhemmin Sauli Niinistö keräsi 60 000 ääntä eduskuntavaaleissa ja ryhtyi eduskunnan puhemieheksi.

Sen jälkeen tehdyissä mielipidemittauksissa Niinistö on ollut täysin ylivoimainen, todellinen kestosuosikki.

Vain viime presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla hänen suosionsa laski sen verran, että hän joutui lähtemään toiselle kierrokselle, jolla sitten voitti Pekka Haaviston selvin luvuin.

Koko presidenttikauden Niinistön suosio on pysynyt korkealla. Hänelle ei ole ilmaantunut yhtään uutta haastajaa. Macron-ilmiöstä ei ole tietoakaan Suomessa.

Näissäkin vaaleissa Niinistön kovimmat kilpakumppanit ovat Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen, jotka Niinistö on jo kerran voittanut edellisissä presidentinvaaleissa.

Presidentinvaalien suosiopuntari on ollut yli kymmenen vuotta jähmettyneenä lähes paikalleen. Vaalitarkkailijaa alkaisi jo kyllästyttää, jos ei tietäisi, että pian suosiopuntari ryhtyy taas liikkumaan vinhasti: toiset nimet nousevat ja toiset laskevat.

Kävi miten tahansa, yksi asia on varma. Sauli Niinistön nimi poistuu niiden nimien joukosta, joiden suosiota aletaan mitata vuoden 2024 presidentinvaaleja silmällä pitäen.

Jos Niinistö häviää nämä vaalit, hän ei taatusti lähde kuuden vuoden päästä hakemaan revanssia. Ikäkin jo tulee vastaan.

Jos Niinistö voittaa, hänen toinen presidenttikautensa jää viimeiseksi. Perustuslain mukaan presidentiksi voidaan valita vain kaksi kertaa peräkkäin sama henkilö, olipa tämä kuinka suosittu tahansa.

Unto Hämäläinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva politiikan toimittaja.

Ylipitkät työpäivät vaihtuivat 8-tuntisiksi, kun korealainen koodari muutti Kainuuseen – "Juuri sitä, mitä odotinkin"

Pelialalla käydään kiivasta taistelua etenkin kokeneista työntekijöistä. Suomalaisissa pelifirmoissa työntekijöitä voi olla jopa 30 eri maasta. Kajaanilainen Critical Force on rekrytoinut muun muassa Etelä-Koreasta.

Isä Hakhyun Kim, äiti Dami Park ja Seo Woo -vauva tutkivat lastenkirjaa.

Seitsemän ja puolen tunnin työpäivä sekä lyhyt kotimatka kirpeässä pakkassäässä kotiin vaimon ja pienen Seo Woo -vauvan luokse on eteläkorealaiselle Hakhyun Kimille luksusta.

Kim muutti perheensä kanssa joulukuussa Kajaaniin Etelä-Korean Kyonggin metropolialueelta läheltä Soulia. Kim työskentelee koodaajana kajaanilaisessa kasvavassa Critical Force -yrityksessä. Mobiiliräiskintä Critical OPS -pelistään tunnetun suomalaisyrityksen leivissä työtunnit pysyvät kurissa, ja niin pomolle kuin muillekin kollegoille voi jutella vapaasti.

Se on eteläkorealaiselle ja monille muille yrityksen kansainvälisistä pelintekijöistä uutta ja ihmeellistä, sillä esimerkiksi Etelä-Koreassa peliala on raskas ja hierarkinen.

Koreassa pelialalla työpäivät voivat venyä jopa 12–14 tunnin mittaisiksi. Erityisen rankkoja ovat "crunchit" eli viikkojen tai kuukausien mittaiset ylityörupeamat ennen pelin julkaisua. Silloin töitä painetaan hurjia päiviä ja yöt saatetaan nukkua pelifirman asuntolassa.

Korealaiselle suomalainen työkulttuuri tuntuu muutenkin rennommalta.

– Koreassa pomo sanoo mitä pitää tehdä. Se on toisaalta hyvä, koska se on suoraa, mutta myös huono asia. Esimerkiksi eräänä päivänä varatoimitusjohtaja käski muuttaa osan pelistä. Meidän kuului vain totella, ilman kysymyksiä, kertoo kymmenisen vuotta pelialalla ollut Hakhyun Kim.

– Täällä on enemmän vapautta, ja saan tehdä enemmän sellaista työtä mitä haluan tehdä. Pidän suomalaisesta tyylistä, Kim jatkaa.

Samanlaisia huomioita on tehnyt myös Critical Forcen apulaistuottaja Sallamaari Janhunen, joka työskentelee sekä Suomessa että Etelä-Koreassa. Janhusen mukaan Suomessa vapaa-ajan ja työn suhteen tärkeys tiedostetaan paremmin.

Janhunen arvelee, että Suomessa pelialalla on työskentelypaikkana parempi maine.

– Kun olen kertonut Koreassa olevani pelialalla, ihmiset sanovat että okei, sä teet varmaan aika paljon töitä. Koreassa vanhemmat eivät suosittele lapsilleen pelialaa. Sanoisin, että siellä pelialalla työskenteleminen ei ole niin trendikästä, vaan se nähdään ammattina muiden joukossa, Janhunen kertoo.

Mukavat työolot eivät ole kuitenkaan tärkein syy, miksi korealaiset Hakhyun Kim ja hänen vaimonsa Dami Park muuttivat maapallon toiselle puolen. Kun myös lähes kolmen vartin pituiset työmatkat ovat poissa, vapaa-aikaa on paljon.

– Täällä on kylmää, mutta voin viettää paljon enemmän aikaa perheeni kanssa. Tämä on siis juuri sitä, mitä odotinkin, tuore kainuulainen Kim kertoo tunnelmistaan.

Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan suomalainen työtahti tuntuu monista korealaisista inhimillisemmältä kuin kotimaassa. Se merkitsee paljon etenkin perheellisille. Suomi tunnetaan maana, jossa raskaat crunchit eivät ole arkea.

– Suomella on se etu kilpailussa, että ihmisille jää enemmän aikaa elämiseen, Hiltunen sanoo.

Pelialaa kiusaa globaali työntekijäpula

Hakhyun Kimin kaltaiset pelintekijät ovat kasvaville peliyrityksille äärimmäisen tärkeitä, sillä pelialan suurin haaste on työntekijöiden löytäminen. Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan etenkin kokeneista työntekijöistä on maailmanlaajuinen pula.

Syynä on nuoren alan nopea kasvu. Neogamesin julkaiseman uusimman Peliala 2016 -selvityksen mukaan noin 18 prosenttia Suomen peliteollisuuden työntekijöistä tulee ulkomailta. Jo 5–10 vuoden työkokemuksen kartuttaneet tekijät ovat pelialalla kuumaa kamaa.

– Peliala on suhteellisen nuori ala ja nousuvaihetta on eletty nyt kymmenen vuotta. Pula johtuu siitä, että työntekijöiden määrä ja kokemuksen karttuminen eivät ole pysyneet toimialan kehityksen tahdissa. Tilanne on sama kaikkialla maailmassa, ja senioritason työntekijöistä kilpaillaan kovasti, kertoo Hiltunen.

Critical Forcella työskentelee ihmisiä 13 eri maasta: muun muassa Yhdysvalloista, Portugalista, Espanjasta ja Virosta. Korealaisia perheitä on muuttanut Kajaaniin jo kolme ja neljäs on tulossa. Kasvun on mahdollistanut yhtiön syksyllä 2016 saama miljoonarahoitus eteläkorealaiselta NHN Entertainmentilta.

Rahoituksen jälkeen alkoi tapahtua: yritys perusti toimiston Souliin ja yhtiön työntekijämäärä nousi 20:stä 70:een. Työvoiman löytäminen on myös Critical Forcen suurin haaste.

– Eksperttitason osaajia on vaikea löytää, koska peliala kasvaa niin voimakkaasti ja kysyntä on kova, tiedottaja Raisa Krogerus kertoo.

Yritys on laajentanut myös Kajaanin Kauppakadulla sijaitsevia tilojaan. Krogeruksen mukaan ensimmäisten korealaisten muutettua Suomeen sana mukavasta työpaikasta levisi, ja sen jälkeen rekrytointi on ollut helpompaa. Sen helppous on yllättänyt apulaistuottaja Sallamaari Janhusen.

– On melkein helpompaa saada tänne porukkaa Koreasta kuin Helsingistä. Korealaisia kiinnostaa todella paljon Suomen luonto, koulutusmahdollisuudet ja sosiaaliturva. Kuva Suomesta on tosi hyvä, Janhunen kertoo.

Kajaanissa koodattua Critical Forcen lippulaivapeliä Critical OPSsia on ladattu noin 30 miljoona kertaa. Peli on ollut jo pidemmän aikaa soft lauchissa, ja se aiotaan julkaista virallisesti tänä vuonna. Jatkossa kajaanilaisyritys aikoo panostaa entistä enemmän e-urheiluun.

Suomalainen musta huumori ei aina toimi

Loppuunpalaminen on pelialan työntekijöiden yleinen ongelma. Critical Forcella pyritään välttämään sitä viimeiseen asti.

– Yrityskulttuurilla on vahva merkitys, eli meillä työntekijöistä pidetään huolta ja crunchia ei tehdä laisinkaan. Se on tapa lähes kaikissa pelifirmoissa ja raskas työntekijöille, kertoo Critical Forcen tiedottaja Raisa Krogerus.

Monikansallista työyhteisöä yhdistää intohimo peleihin, mutta kansainvälisyys tuo arkeen myös pulmia.

Critical Forcen työkielenä on englanti. Krogerus kertoo, että värikkäässä työyhteisössä on kiinnitettävä huomiota muun muassa huumoriin.

– Suomalainen huumori on välillä aika mustaakin, joten sellaisiin asioihin on kiinnitettävä huomiota, kun tullaan erilaisista taustoista. Onneksi peliala on sinänsä vapaamielistä, että muualtakin tulleet ihmiset pääsevät kuitenkin äkkiä mukaan leikinlaskuun.

Suomessa kahviakin kuluu vähemmän

Kylmää ja pimeää. Se oli ensimmäinen vaikutelma, kun korealaisperhe laskeutui joulukuussa Kajaanin piskuiselle lentoasemalle. Silti perhe on viihtynyt Suomessa hyvin. Maahanmuuttajia on kummastuttanut moni suomalaisille hyvin arkiselta tuntuva asia, kuten ruokakaupat ja tasainen maisema.

Hakhyun Kimin vaimo Dami Park on kiinan opettaja, ja haluaisi tulevaisuudessa tehdä työtä Suomessa. Nyt hoidettavana on kuitenkin pieni Seo Woo. Park mainitsee Kajaanin hyviksi puoliksi Kaukaveden ja ison ruokakaupan, Prisman.

Miljoonakaupunki Soulissa hengityssuojaimet ovat arkinen näky. Niillä suojaudutaan ilmansaasteilta ja flunssaepidemioilta. Suomessa maskeja ei tarvitse.

– Kun herään aamulla, olo tuntuu pirteältä ilman kahviakin. Koreassa tuntui, että ilmansaastealueilla tarvitsin enemmän kahvia. Pidän puhtaasta ilmasta todella paljon, kertoo Kim.

Myös Etelä-Koreassa paljon matkustanut Critical Forcen apulaistuottaja Sallamaari Janhunen on Korean niemimaalla huomannut, kuinka suuri etuoikeus puhdas hengitysilma on.

– Siellä ovat suurkaupungin saasteet. Ihmiset kulkevat maskit päällä ja siitä tulee ihan oikeita terveysongelmia. Se on minulle suomalaisena todella iso asia, miten puhdas meidän luontomme on. Siitä kannattaa pitää kiinni.

Janhunen kertoo, että Suomessa korealaiset ovat ihmetelleet, kun kadut eivät kuhisekaan ihmisiä. Tulijat ovat kuitenkin olleet melko hyvin perillä pohjoisen olosuhteista.

– Kaikilla ollut kuitenkin aika realistinen kuva. Ehkä he ovat olleet hieman yllättyneitä siitä, miten vähän Suomessa tapahtuu ulkona.

Kimin perhe muuttaa pian Critical Forcen tarjoamasta väliaikaisesta asunnosta omaan kotiin. Kim ja Park haluaisivat jäädä pohjoiseen ja kasvattaa pienen Seo Woon Suomessa.

– Luulen, että suomalainen koulutusjärjestelmä on tarpeeksi hyvä. En huolehdi vielä korealaisesta kulttuurista, mutta jossain vaiheessa haluaisin, että hän viettää jonkin aikaa Koreassa, vaikkapa vaihto-oppilaana, Kim sanoo.

Aamun ajokeli voi olla jopa erittäin vaarallinen – vetistä lunta humahtaa jopa 10 senttiä

Lämpötilan nollaraja yltää Etelä-Lappiin.

auton sivupeili ja luminen maantie

Aamulla lunta sataa lähes koko maassa ja sää on lauhtunut, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Keski- ja Pohjois-Lapissa on vielä poutaa ja pakkanen on aluksi kireää.

Aamun työmatkaliikenteessä kannattaa varautua jopa erittäin huonoon ajokeliin. Osassa maata sataa tänään lunta yli 10 senttimetriä.

Keskiviikkoillan aikana lännestä saapuu uusi sadealue, jonka sateet tulevat etelässä vetenä, pohjoisempana räntänä ja lumena.

Vesisateet väistyvät Etelä-Suomen yltä itään torstaipäivään mennessä. Lapissa lumisade jatkuu. Lämpötilan nollaraja yltää Etelä-Lappiin ja pohjoisestakin kireimmät pakkaset hellittävät.

Media-alan koulutus vähenee – mutta milloin on riittävästi?

Takavuosien suosikkiopiskelupaikat media-alalta käyvät vähiin. Suuria vähennyksiä koulutuspaikoista on tehty ja lisää on tulossa. Osansa tulevaisuudessa saa myös toisen asteen koulutus. Uusin media-alan koulutuslinjasta luopuja on Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

TV-studion ohjaamo.

Media-alan ylikoulutukseen on pyritty puuttumaan reippaalla kädellä vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2013 hävisi media-alan opiskelupaikoista korkeakoulutasolla parisataa aloituspaikkaa. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulussa Kemi-Tornion yksikössä koulutus päätettiin lopettaa vuonna 2013.

Opetusministeriön opetusneuvos Maarit Palosen mukaan korkeakoulutasolla olleet säästöt olivat tarpeen.

– Media-alan ihmiset, ketkä ovat valmistuneet tai se työvoima on varsin nuorta verrattaen muuhun alaan, että sitä poistumaa ei ole niin paljon kuin muilla aloilla. Tämä vaikuttaa siihen kouluttautumisen tarpeeseen. Ja alan työttömyys on ollut selvästi suurempaa kuin muilla korkeakoulututkinnon suorittaneilla, Palonen kertoo.

SeAMK luopuu mediatuotannon suuntaumasta

Vaikka Palosen mukaan media-alan koulutustilanne on tasapainossa, eivät vähennykset ole vielä ohitse. Uusin media-alan suuntaumakoulutuksesta leikkaava on Seinäjoen ammattikorkeakoulu, joka luopuu kulttuurituotannon koulutusohjelmaan kuuluvasta mediatuotannon suuntaumasta. Kevään yhteishaussa ei ole enää valittavissa mediatuottamisen vaihtoehtoa, vaan opiskelijat valitsevat tapahtumatuottamisen ja visuaalisen suunnittelun väliltä.

Seinäjoella päätökseen luopua mediatuottamisesta päädyttiin vuosi sitten tarkastelemalla, millaista kulttuurialan osaajaa tarvitaan tulevaisuudessa.

– Me perustimme työelämänraadista ja opiskelijoista koostuvan työryhmän, joka pohti, millainen on kulttuurituottajan työnkuva vuonna 2030. On selvää, että edelleenkin tarvitaan liikkuvan kuvan osaajia, mutta myös paljon muuta, koulutuspäällikkö Esa Leikkari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta toteaa.

Kulttuurituottaja vuonna 2030 osaa työryhmän selvityksen mukaan suunnitella ja toteuttaa taloudellisesti mediasisältöä. Mediaopintoja tarjotaan opiskelijoille jatkossa työpajojen kautta.

– Työpajojen avulla pyrimme antamaan perustaidot ja suuntaviivoja mahdollisuuksista, Leikkari kertoo.

Yksikönjohtaja Anmari Viljamaa kertoo, että opiskeluissa korostuu erityisesti tuotteistaminen. Työmarkkinat voivat avautua monille pienistä yrityksistä, jotka haluavat näkyä mediassa.

– Opiskelijoiden täytyy muodostaa itsestään brändi ja rakentaa osaamisestaan tuote, Viljamaa toteaa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa media-alan opintoja on voinut opiskella vuodesta 2002 lähtien. Aluksi tutkintonimikkeenä oli medianomi, joka päivittyi 2004 kulttuurituottajaksi - suuntautumisvaihtoina tuolloin mediatuotanto ja sosiokulttuurinen työ.

Mediatuotannon opintolinjalta valmistuneista moni työskentelee tuotantoyhtiöissä kuvaajina, apulaistuottajina ja tuotantopäälliköinä. Kunnallisella ja yrityspuolella työtehtävät ovat olleet enemmän markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä.

"Vastuutonta työmarkkinan realiteettien valossa"

Suomen Journalistiliiton mukaan media-alan koulutuksesta saisi vieläkin leikata, sillä monet viime vuosina valmistuneet nuoret ovat työttömiä tai pyrkivät alalle kohtuuttomin ehdoin. Myös pätkätöitä tekevien ja freelancereitten joukossa on liiton mukaan paljon alityöllistettyjä.

– Tämä on upea ja monimuotoinen ala, ja alan opiskelijoista on moneksi. Mutta kaikilla heillä ei ole tulevaisuutta media-alalla, kertoo Suomen Journalistiliiton koulutuspäällikkö Nina Porra.

Journalistiliitto vähentäisi koulutusta vieläkin – erityisesti toiselta asteelta.

– Esimerkiksi mediapalvelujen toteuttajille on tarjolla todella paljon aloituspaikkoja, mikä on vastuutonta työmarkkinan realiteettien valossa, Porra toteaa.

Paine ministeriön tasolta vähentämiseen on kova

Suupohjan ammatti-instituutin media-assistenttilinja Kauhajoella on ollut koulutusyksikön yksi vetovoimaisimmista. Suupohjassa media-alan opetus ei ole vaakalaudalla, vaikkakin paine ministeriön tasolta vähentämiseen on kova.

– Kun tarkastellaan valtakunnallisia opetusministeriön ja opetushallituksen alakohtaisia tavoitevolyymeja, niin media-ala on jo useamman vuoden ollut tällainen miinusmerkkinen ala, että valtakunnallista koulutusvolyymia pitäisi laskea. Tämä on kuitenkin vähän ristiriitaista, koska se on hyvin vetovoimainen ala: hyvin tulijoita, ne pysyy siellä ja opiskelee hyvin kiitettävästi, rehtori Ari Loppi kertoo.

Tulevaisuudessa riittää kuitenkin Lopin mukaan pohdittavaa, säilyykö media-alan koulutuksesta kaksi ryhmää. Tällä hetkellä vuosittain sisään otetaan noin 40 opiskelijaa.

Suupohjan opiskelijat ovat työllistyneet vaihtelevasti media-alalta. Suuri osa hakeutuu jatko-opintojen pariin, perustaa oman yrityksen tai vaihtaa alaa. Sama tilanne on työllistymisen suhteen on Vaasan ammattiopisto Vamiassa. Myös Vaasassa on tiedostettu ministeriön toive media-alan opetuspaikkojen vähenemisestä, mutta koulutusta ei olla tällä hetkellä leikkaamassa.

– Media-ala ei ole ollut meillä mitenkään suurennuslasin alla. Meillä on tarkoitus jatkaa media-alan koulutusta molemmilla kielillä. Toki ammatillisella puolella on ollut suuria leikkauksia, mutta missään vaiheessa ei ole keskusteltu, että lopetettaisiin media-alan koulutus, rehtori Åsa Stenbacka kertoo.


Riittääkö töitä jatkossa?

Opetusministeriön opetusneuvos Maarit Palosen mukaan media-alan työvoima on vielä nuorta verrattaen muihin aloihin. Täten poistuma on hyvin pientä. Kilpailu avoimista työpaikoista jatkuu siis kiivaana.

– Media-alan osaamista ja osaajia tarvitaan useilla eri toimialoilla, Palonen kertoo.

Millaisille osaajille on sitten tarvetta alalla? Suomen Journalistiliiton koulutuspäällikkö Nina Porran mukaan tarvitaan jatkuvaan muutokseen sopeutuvia ketteriä työntekijäitä.

– Erilaisia digitalisaatioon liittyviä valmiuksia varmasti tarvitaan jatkossakin, mutta niin tarvitaan myös esimerkiksi yleissivistystä ja sitoutumista alan eettisiin pelisääntöihin. Näin varmistetaan, että journalismi on Suomessa jatkossakin laadukasta ja yleisön arvostamaa, Niina Porra.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa mediatuotantoa neljättä vuotta opiskeleva Markus Soini on viihtynyt Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Koulutus on ollut pian valmistuvan miehen mukaan mukavaa ja monipuolista ja valmistanut hyvin tulevaisuuteen.

– Tällä alalla se tunnetusti ei ole mitään helpointa, mutta kyllä uskon, että hyvälle työntekijälle löytyy aina töitä, Soini kertoo ja toteaa valttejaan työmarkkinoilla olevan lujan itseluottamuksen ja halun tähdätä korkealle.

Soini uskoo ja toivoo päätyvänsä töihin mainostoimistoon, josta hänellä on jo entuudestaan kokemusta aiemman koulutuksen puolesta.

– Teen omaa yritystoimintaa y-tunnuksen avulla, että on jonkin sortin kokemusta työstä, Soini toteaa.

Presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia kansakunnan erotuomarina, sanoo Evan tutkimuspäällikkö

Helsingin Kauppatirilta näkymää jossa näkyy Presidentinlinna ja Tuomiokirkko.

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Evan tutkimuksesta. Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

– Tuloksen vahvuutta voi pitää yllättävänä, koska ylimpien valtioelimien välistä vallanjakoa Suomessa on parlamentarisoitu ja presidentin valtaoikeuksia karsittu määrätietoisesti jo noin 30 vuoden ajan, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista. 60 prosenttia vastaajista puolestaan katsoi, että presidentille voisi antaa ainakin melko paljon valtaa eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisen vaalien määräämisessä.

Haaviston mukaan vastauksia voidaan tulkita siten, että presidentin valtaoikeuksien karsimisessa on kansalaisten mielestä menty liian pitkälle.

– Kyse on myös siitä, että kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia jonkinlaisena kansakunnan erotuomarina. Hän voisi viheltää pilliin, kun hallituksen muodostaminen ei ota onnistuakseen, kun hallituksen toiminta halvaantuu erimielisyyksien vuoksi tai kun hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, joka on perusteltu huonosti tai valmisteltu puutteellisesti, Haavisto sanoo.

Presidentinvaltaa koskevassa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan sopivaa presidentinvallan määrää riippumatta siitä, mikä vallanjako nykyään on. Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka paljon valtaa presidentillä pitäisi olla yhteensä 17 eri asian tai asiakokonaisuuden osalta.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

Suomalaismiehet suunnittelivat matkaa Syyriaan, mutta oliko tarkoituksena tehdä perillä terroritekoja? Käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa

Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu on merkittävä, sillä tuomioistuinten tulkintoja terrorismirikoksista on niukasti.

Helsingin käräjäoikeus.

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään keskiviikkona ratkaisunsa tapauksessa, jossa kolmen suomalaismiehen epäillään valmistelleen liittymistä Syyrian armeijan vastaiseen terroristiryhmään. Syyttäjä vaatii miehille puolestatoista kahteen vuoteen vankeutta.

Kaikkia kolmea miestä syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Lisäksi yhtä miestä syytetään koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja toista syytetään värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen.

Kaikki syytetyt kiistävät terrorismirikokset.

Tapaukseen liittyy myös neljäs mies. Hänet on vangittu poissaolevana.

Suunnitelma jäi toteutumatta kontaktihenkilön kuoltua

Poliisi hyödynsi tapauksen esitutkinnassa laajalti syytettyjen sosiaalisessa mediassa käymiä keskusteluja. Epäillyt tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2013.

Syyttäjän mukaan miehet olisivat laatineet suunnitelman matkustaa Suomesta Syyriaan ja valmistautuneet tappamaan tai ainakin törkeästi pahoinpitelemään Syyrian hallituksen joukkoja. Syytteen mukaan heidän olisi ollut tarkoitus liittyä Katiibat al-Muhajireen -terroristiryhmään.

Syyttäjän mielestä suunnitelma jäi toteutumatta, sillä miesten kontaktihenkilö kuoli vain vähän ennen heidän saapumistaan Syyriaan.

Kaksi miehistä on kertonut, etteivät he edes ehtineet Syyriaan asti. Yksi miehistä matkusti omien sanojensa mukaan alueelle tehdäkseen avustustyötä.

Syyttäjän mukaan yksi miehistä myös valmistautui antamaan koulutusta aseidenkäytöstä ja toinen kuvasi sekä latasi verkkoon terroristiryhmiin houkuttelevan värväysvideon.

Lisäksi syyttäjä katsoo, että miehet yhdessä kahden muun syytetyn kanssa tehtailivat kirjanpitorikoksia ja veropetoksia matkan rahoittamiseksi.

Ratkaisu linjaa tulevaisuuden tapauksia

Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani arvioi, että käräjäoikeuden ratkaisulla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, sillä terrorismirikoksista ei ole muodostunut selkeätä rikosoikeudellista käytäntöä.

– Tunnusmerkistö on monimutkainen, näyttökysymykset hankalia ja niitä tulee harvoin oikeuslaitoksen sovellettavaksi. Jo yksittäinen käräjäoikeuden ratkaisu on merkityksellinen ja linjaava, sanoo Tapani.

Poliisilla on jatkuvasti tutkinnassa kymmeniä terrorismirikoksia, mutta vain ani harva niistä etenee oikeuteen näytöllisten ongelmien takia.

Keskiviikkona saatavan ratkaisun linjaukset leviävät Tapanin mukaan avustajien, syyttäjien ja myös tuomioistuinten tietoon ja vaikuttavat tulevaisuuden tapauksiin.

Kokonaan uusia terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia saattaa olla odotettavissa tuomioistuinten käsiteltäväksi, mikäli oikeusministeriössä valmistelussa olevat terrorismirikoslait menevät läpi.

Matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa kriminalisoitiin vuonna 2016

Helsingin käräjäoikeuden ratkaisua odottavan mieskolmikon epäillyt teot sijoittuvat aikaan ennen kuin matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa kriminalisoitiin. Rikosnimike kirjattiin lakiin vuoden 2016 joulukuussa.

Keskusrikospoliisin mukaan sillä on ollut esiselvittelyjä tällaisista tapauksista, mutta varsinaisia esitutkintoja ei ole aloitettu.

Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet noin 80 Syyriaan ja Irakiin vierastaistelijaksi lähtenyttä ihmistä. Tyypillisesti lähtijät ovat 20–24-vuotiaita nuoria miehiä, mutta heidän joukossaan on myös naisia ja lapsia.

Osa lähteneistä on liittynyt ääri-islamilaiseen Isisiin ja noussut järjestön sisällä jopa korkeaan asemaan. Yksittäisiä lähteneitä on liittynyt myös Isisiä vastustaviin ryhmiin, kuten kurdijoukkoihin.

Supon tietojen mukaan yli 20 vierastaistelijaa on palannut Suomeen ja 15–20 arvioidaan saaneen surmansa konfliktialueella.

Lue myös:

Ensimmäinen terrorismirikosjutun syytetyistä käräjillä tiistaina

Raportti: 5 600 Isisin vierastaistelijaa palannut kotimaihinsa – Lapsitaistelijoiden hoitoon tarvitaan uudenlaisia keinoja

Supo: Suomalaisten vierastaistelijoiden lähtö ja paluu on hiipunut – "Isis yrittää pitää kiinni konfliktialueelle tulleista"

Pakkasennätys paukkui tällä kertaa Inarissa

Ylen meteorologin mukaan pakkanen voi kiristyä vielä entisestään.

Jääpuikkoja.

Lapissa on tehty jälleen tämän talven pakkaennätys, nyt Inarissa.

Ilmatieteen laitoksen havaintoasema Inarin Nellimissä mittasi keskiviikkoaamuna kello 4.40 aikoihin pakkaslukemaksi -36,2 astetta.

Ylen meteorologi Toni Hellinen sanoo, että lämpötila saattaa laskea vielä tästäkin.

Viimeksi tiistain vastaisena yönä mitattiin kuluvan talven pakkasennätys -34,6 astetta Muonion kirkonkylän havaintoasemalla.

Rahoitusalan työriita ei ratkennut, sovittelu jatkuu keskiviikkona

Työriidan taustalla on kiista viikonlopputyön tekemisen ehdoista rahoitusalalla.

Valtakunnansovittelija Minna Helle

Rahoitusalan työriitaan ei saatu ratkaisua tiistain neuvotteluissa, ilmoitti valtakunnansovittelija Minna Helle iltakymmenen jälkeen Twitterissä. Sovittelu jatkuu keskiviikkona iltapäivällä.

 

Helteen mukaan osapuolten keskeiset kiistakysymykset olivat tiistain neuvottelujen jälkeen yhä avoinna.

Työriidan taustalla on kiista viikonlopputyön tekemisen ehdoista rahoitusalalla. Myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Voimassa on kuitenkin ammattiliittojen ylityökielto.

Työriidan osapuolet ovat palkansaajapuolella Ammattiliitto Pro ry, Ammattiliitto Nousu ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä työnantajapuolella Finanssiala ry ja Palvelualojen työnantajat Palta ry. Myös Danske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

Lennonjohto päättää, kuka saa liikkua rullaus- tai kiitotiellä

Vaaratilanteet Helsinki-Vantaan lentoliikennealueilla ovat äärimmäisen harvinaisia, Finaviasta kerrotaan.

Helsinki-Vantaan lentoasema 14.12.2017.

Lentokenttäalueilla lennonjohtaja päättää sen, kuka milloinkin saa siellä liikennöidä. Näin varmistetaan, ettei vaaratilanteita synny, kertoo Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen.

– Kukaan ei saa mennä rullaustielle eikä kiitotielle ilman lennonjohtajan selvitystä. Lennonjohtaja ja lennonvarmistus antavat selvityksiä, esimerkiksi kun kiitotielle on tullut lunta: silloin ajoneuvot saavat luvan mennä kiitotielle ja putsata sitä. Ja jos tulee tarve tulla sieltä pois esimerkiksi koneen nousun tai laskun takia, niin lennonjohtaja käskee heidät sieltä pois. Tämä on hyvin tarkkaan johdettua, Pystynen selvittää.

Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut alustavan tutkinnan vakavasta vaaratilanteesta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. OTKESin mukaan lennonjohto oli antanut tiistaina aamulla matkustajalentokoneelle lähtöluvan kiitotielle, vaikka alueella oli ollut samanaikaisesti luvallisesti kolme työkonetta.

Pystysen mukaan vaaratilanteet Helsinki-Vantaan lentoliikennealueilla ovat äärimmäisen harvinaisia.

– (Liikenteen turvallisuusvirasto) Trafi seuraa turvallisuutta hyvin tarkkaan. Kun jotain vaarallista tapahtuu, niin vastuullinen henkilö on velvollinen raportoimaan, että saadaan selite sille asialle ja voidaan parantaa turvallisuuskulttuuria.

Pystynen sanoo, että viime vuoden aikana Helsinki-Vantaalla ei tapahtunut yhtään ainakaan Finaviasta johtuvaa vaaratilannetta, josta olisi pitänyt olla huolissaan.

Lentokenttää operoiva Finavia alkoi ostaa lennonjohtopalveluita alihankintana ANS Finlandilta viime vuoden huhtikuussa.

Lentokenttäalueilla tapahtunut hyvin vakavia turmia

Lentokenttäalueilla on sattunut hyvin tuhoisia onnettomuuksia. Tässä poimintoja:

– Maaliskuussa 1977 kaksi jumbojetiä törmäsi toisiinsa maassa Teneriffan lentokentällä Kanarian saarilla. Yli 580 ihmistä sai surmansa.

– Huhtikuussa 1994 China Airlinesin kone räjähti mukanaan 264 ihmistä, kun se syöksyi kiitoradalle Japanissa.

– Heinäkuussa 2000 Air Francen Concorde -yliäänimatkustajakone putosi ja osui hotelliin heti noustuaan Charles de Gaullen kentältä. 109 koneessa ja neljä hotellissa ollutta ihmistä kuoli.

– Elokuussa 2008 Spanairin MD-82 suistui nousussa kiitoradalta ja syttyi tuleen. 154 ihmistä kuoli ja 18 loukkaantui.

– Lokakuussa 2001 SAS:n MD-87 törmäsi sumussa pienkoneeseen Milanon Linaten lentokentällä. 118 ihmistä kuoli, joukossa oli kuusi suomalaista.

Lue myös:

Helsinki-Vantaalla vakava vaaratilanne: matkustajakoneelle annettiin lähtölupa, vaikka alueella oli työkoneita

Supon erikoistutkija: Konfliktialueelle lähtijöiden määrä voi olla 10-20 prosenttia suurempi, kuin lähtijöitä on tunnistettu

Aiemmin Supo on ilmoittanut tunnistaneensa alueelle lähteneen 80 vierastaistelijaa.

Pekka Hiltunen

Supon erikoistutkijan Pekka Hiltusen mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueille lähteneiden vierastaistelijoiden määrä voi olla 10 - 20 prosenttia suurempi, kuin Supo on tunnistanut lähtijöiden määräksi. Hiltusen mukaan on mahdollista, että konfliktialueille on päätynyt Suomesta taistelijoita ilman, että heitä on tunnistettu. Supo on tunnistanut alueelle lähteneen 80 ihmisen.

– Mitä isommasta numerosta puhutaan, sen epätodennäköisemmäksi se muuttuu. Arvioni, että mahdollista on, että siinä kymmenen tai muutama kymmenen prosenttia siinä saattaa olla, Hiltunen kommentoi viitaten kuinka paljon yli 80 hengen lähtijöitä on.

A-studiossa tiistaina vieraillut Hiltunen kuitenkin korosti, että kyseessä on hänen arvionsa lähtijöiden määrästä.

Paljonko Isis-taistelijoiden perheitä ja lapsia palannut Suomeen?

Supo on aiemmin kertonut, että Suomeen on palannut 20 Isis-taistelijaa. Kun Supon erikoistutkijalta kysyttiin paljonko Suomeen palanneiden vierastaistelijoiden perheenjäseniä on palannut Suomeen, Hiltunen oli vähäsanainen.

– Palaajoukko jossain määrin heijastelee lähtijäjoukkoja, Hiltunen kommentoi.

Hiltusen mukaan myös perheenjäsenet voivat olla turvallisuusuhka.

– Täytyy ottaa huomioon, että kyseessä saattaa olla myös henkilöitä, jotka muodostavat turvallisuusuhan. Hyvin vahvasti ideologiaan sitoutuneita, joissain tapauksissa alueella nuoriksi kasvaneita lapsia, joilla on altistus väkivallalle ja ideologiselle indoktrinaatiolle, Hiltunen sanoi.

Se miten palaajiin suhtaudutaan tulisi harkita aina tapauskohtaisesti, Hiltunen katsoo. Tällä hän tarkoitti sitä ovatko konfliktialueelta palaajat turvallisuusuhka vai enemmän tukipalvelujen tarpeessa.

Lue myös:

Kalifaatin romahdus asettaa Euroopan uuden haasteen eteen, sanoo asiantuntija: Mitä tehdä Isis-taistelijoiden palaaville perheille?

Kari Väänänen irtisanoutui Rovaniemen teatterin johdosta

Väänänen valittiin Rovaniemen teatterin johtajaksi vuonna 2014 viisivuotiskaudeksi.

Teatterinjohtaja Kari Väänänen ohjaa uudistetun Lappia talon näyttämöllä ensi-iltansa saavan Esikoinen -näytelmän.

Rovaniemen teatterin johtaja Kari Väänänen on irtisanoutunut tehtävästään. Väänänen hakee eroa 1. elokuuta 2018 alkaen, kertoo Rovaniemen Teatteri tiedotteessa.

Lapin alueteatteriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Antti Väänänen pitää Väänäsen päätöstä valitettavana.

– Olisin toivonut toisenlaista päätöstä hyvän taiteellisen johtajuuden vuoksi. Rovaniemen Teatteri on Karin kaudella päässyt tavoittelemaansa yli 30 000 katsojan yleisömäärään ja tehnyt hänen ohjauksessaan teatterin 2000-luvun menestyneimmät näytelmät, kuten Nätti-Jussin seikkailut, Joulutarinan ja Esikoisen. Myös henkilökunta on ollut tyytyväistä Karin johtajuuteen ja arvostaa hänen työtään, Antti Väänänen sanoo tiedotteessa.

Kari Väänänen valittiin Rovaniemen teatterin johtajaksi vuonna 2014 viisivuotiskaudeksi.

Lue myös:

Päättäjät esittävät selvitystä ja sovittelua Rovaniemen teatteriin

Teatterinjohtaja Kari Väänäsen lehtikommentti kuntapäättäjien kännisyydestä nostattaa kulmakarvoja

Rovaniemen teatterinjohtaja Kari Väänänen teki rikosilmoituksen kaupunginhallituksen jäsenestä ja uhkaa erolla, jos päättäjä ei eroa teatterin hallituksesta

Presidentinvaalien ennakkoäänestys ylsi ennätykseen – yli 1,5 miljoonaa antoi jo äänensä

Viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä iltayhdeksään mennessä oli käynyt äänestämässä 36,1 prosenttia äänioikeutetuista.

Vaalivirkailija jakoi tyhjiä äänestyslipukkeita 2018 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksen alkaessa ennakkoäänestyspisteellä Helsingin Pääpostin tiloissa keskiviikkona 17. tammikuuta 2018.

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä rikkoutui kuuden vuoden takainen ennätys. Tiistaina illalla kello 21 ääniä oli kertynyt yhteensä 1 533 352 kappaletta. Äänestysprosentti oli 36,1.

Edellinen ennätys oli presidentinvaalien toisella kierroksella vuonna 2012, jolloin ennakkoääniä annettiin yhteensä 1 527 737. Tuolloin äänestysprosentti oli 36,6.

Ennakkoäänien lukema tarkentuu vielä, sillä esimerkiksi ulkomailla annettuja ääniä vasta kirjataan järjestelmään, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä. Hänen mukaansa niitä kertyy noin 22 000–25 000.

– Ulkomaan äänet saadaan mukaan myöhemmin sitä mukaa, kun niitä ehditään kunnissa kirjata, Jääskeläinen sanoo.

Ennakkoäänestys päättyi tänään tiistaina.

Edellisissä presidentinvaaleissa kuusi vuotta ensimmäisellä kierroksella ennakkoon äänesti 32,7 prosenttia äänioikeutetuista. Silloin ennakkoon äänensä jätti lähes puolet äänestäjistä, koska vaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 72,8.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa ensimmäisen kierroksen voitti Sauli Niinistö (kok.) 37 prosentin ääniosuudella. Pekka Haavisto (vihr.) keräsi 18, Paavo Väyrynen (kesk.) 17,5 ja Timo Soini (ps.) 9,4 prosenttia äänistä.

Neljän suosituimman ehdokkaan taakse jäivät Paavo Lipponen (sd.), Paavo Arhinmäki (vas.), Eva Biaudet (r.) ja Sari Essayah (kd.).

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28. tammikuuta.


Ennakkoääniä saatu ympäri maailmaa

Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset ovat voineet äänestää ennakkoon muun muassa lähetystöissä. Yksi ennakkoäänestyspaikoista sijaitsi Pohjois-Irakin Erbilissä, missä on suomalainen noin sadan sotilaan kriisinhallintajoukko koulutustehtävissä.

Vaalit.fi-sivuston mukaan Erbilin kansainvälisen lentokentän ennakkoäänestyspaikka oli avoinna 17.-18. tammikuuta. Siellä annetut äänet haettiin Suomeen Ilmavoimien Casa-kuljetuskoneella.

– Se oli ainoa tapa saada perustuslaki toteutumaan myös meidän kriisinhallintaoperaatioon osallistuville henkilöille, Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelinen sanoi uutistoimisto STT:lle.

Näin AKT:n ja Rakennusliiton työnseisaus vaikuttaa: Vientisatamat sulkeutuvat, rakennustyömaat pysähtyvät ja pääkaupunkiseudun bussiliikenne takkuaa

Kokosimme tähän juttuun tiedot siitä, mitkä ovat perjantain 2. helmikuuta työnseisauksen vaikutukset.

Vuosaaren satama.

Auto- ja kuljetusalan liitto AKT sekä Rakennusliitto päättivät tiistaina, että ne järjestävät perjantaina 2. helmikuuta vuorokauden mittauksen työnseisauksen. SAK järjestää samana päivänä mielenilmauksen työttömyysturvan aktiivimallia vastaan.

Ylen tietojen mukaan työnseisaus sulkee kaikki Suomen vientisatamat perjantaiaamuna kello 6, sillä AKT:hen kuuluvat ahtaajat osallistuvat työnseisaukseen. Työt satamissa seisovat aina lauantaihin kello 6.00 saakka.

Seisaus koskee myös ympäristönhuoltoa eli roskien kuljetuksia. Nämä työntekijät lakkoilevat siten, että työvuoroja ei tehdä perjantaina aamuvuorosta kello 18.00 saakka.

Perjantaina kello 6.00–18.00 lakossa ovat myös kaupan ja elintarvikealan automiehet eli he, jotka kuljettavat elintarvikkeita kauppoihin.

AKT:n lakko ei kuitenkaan koske muun muassa maidonkuljettajia, ahtausalan toimihenkilöitä, lentokenttien Airpron kuljettajia ja matkustaja-alusten AKT:n jäseniä.

Tallink Silja: Matkustaja-alukset kulkevat

Tallink Siljan viestinnästä vahvistetaan, että työnseisaus ei vaikuta matkustaja-alusten liikenteeseen eikä siten matkustajiinkaan. Lakko voi kuitenkin vaikuttaa ilman kuljettajaa toimivien rahtiyksiköiden toimintaan.

Kuorma-autoilijat ja säiliöautokuljettajat lakkoilevat siten, että torstain 1.2. puolella lähteneet vuorot ajetaan loppuun ja seuraavan kerran autot lähtevät liikenteeseen perjantaina kello 18.00 jälkeen.

Huoltokorjaamoissa ja matkahuollossa työvuoroja ei tehdä perjantaina kello 3.00–18.00.

Helsingin seudun bussiliikenne hankaloituu

Lakossa ovat mukana myös linja-autojen kuljettajat. Helsingin seudun liikenteestä (HSL) arvioidaan, että lakko tulee hankaloittamaan matkustajien kulkemista työnseisauspäivänä. HSL:n mukaan vaikutusten täyttä laajuutta on kuitenkin vielä vaikea arvioida.

Osa pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen bussinkuljettajista kuuluu AKT:hen, osa Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään. JHL:n on määrä päättää mahdollisista työtaistelutoimista torstaina.

Rakentajat pysäyttävät perjantaina työnsä kello 00.00. Lakko jatkuu perjantaihin kello 24.00 asti. Lakko koskee kaikkia liiton sopimusaloja pois lukien sellainen rakennustuoteteollisuuden prosessiteollisuus, joka edellyttäisi aikaisemmin aloitettavaa tuotannon alasajoa.

Tuhansia PAMilaisia osallistumassa

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus päätti tiistaina, että se kannustaa jäseniään osallistumaan SAK:n järjestämään mielenosoitukseen. PAMin hallitus ei kuitenkaan päättänyt varsinaisista työtaistelutoimenpiteistä.

PAMIn puheenjohtaja Ann Selin kertoo Ylelle, että liitolla on jo tiedossa tuhansia työntekijöitä, jotka ovat kertoneet osallistuvansa mielenilmaukseen työvuoropäivänä. Selinin mukaan työntekijöiden osallistuminen mielenilmaukseen saattaa näkyä erityisesti varastoalan työpaikoilla. Mielenosoitukseen on osallistumassa työntekijöitä myös ravintola-, matkailu- ja kiinteistöpalvelualoilta.

– En odota, että kovin laajasti työpaikkoja menee kiinni tämän takia. Pienillä työpaikoilla vaikutukset voivat olla kuitenkin suurempia, Selin sanoo.

Päivitämme tähän juttuun tietoja lakon vaikutuksista sitä mukaa, kun niistä saadaan tietoa.

Juttua muokattu 23.1. klo 20.43. Lisätty Ann Selinin kommentti.

Kalifaatin romahdus asettaa Euroopan uuden haasteen eteen, sanoo asiantuntija: Mitä tehdä Isis-taistelijoiden palaaville perheille?

EU-tason asiantuntijan mukaan vierastaistelijailmiö on aiempaa laajempi ja hankalampi.

Ihminen kävelee raunioituneiden talojen välissä.

– Monet Euroopan maat valmistautuvat nyt tilanteeseen, jota ei vastaavassa mittaluokassa aiemmin ole nähty. Palaajien joukossa on nyt myös naisia ja lapsia. Tämä aiheuttaa täysin uudenlaisia haasteita, kertoo Radicalisation Awareness Networkin kouluttaja Maarten van de Donk.

Turvallisuusviranomaisten täytyy pystyä selvittämään ovatko palaavat naiset rikollisia vai uhreja. Naisten ja lasten asema Isisin järjestössä on hankala kysymys, koska Isis käyttää naisia ainakin rekrytoinnissa ja propagandisteina. Lapsia taas on raportoitu käytettävän myös sotilaina. Toisaalta lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa tekemistä matkustuspäätöksistä.

Aihe koskettaa koko Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa keskustellaan nyt siitä mitä tehdä Syyriassa pidätetyille naisille ja lapsille, jotka ovat eläneet Isisin alla. Naiset ovat nostaneet kanteen Ranskan valtiota vastaan, koska Ranska ei suostu kotiuttamaan naisia. Irakissa taas saksalaisnainen on tuomittu kuolemaan Isis-terrorijärjestöön kuulumisesta.

Ylen toimittaja Antti Kuronen vieraili pakolaisleirillä Syyriassa ja tapasi Isis-taistelijan vaimon. Haastattelun voit katsoa tästä:

Miten suhtautua rikostuomion saaneisiin taistelijoihin?

Suomi on melko hyvin valmistautunut vierastaistelijailmiöön kansallisella tasolla, arvioi RAN:n kouluttaja Maarten van de Donk. Hän perustelee näkemystään sillä, että Suomella oli strategia kansallisen terrorismin torjumiseksi jo vuonna 2011.

Opittavaa voisi olla esimerkiksi Tanskasta, sanoo RAN:n kouluttaja Van de Donk. Tanskassa Syyriaan lähteneitä perheitä kontaktoitiin jo ennen kuin he lähtivät Syyriaan. Näin on kyetty luomaan luottamuksellinen suhde viranomaisten ja lähtijöiden välille.

Kouluttaja Van de Donkin mukaan kaikkien Euroopan maiden haaste on, miten suhtautua niihin taistelijoihin, jotka ovat saaneet tuomion terrorismirikoksista.

– Usein he ovat traumatisoituneita ja lähteneet Syyriaan tilanteessa, jossa heidän tilanteensa ei lähtöpaikassa ole ollut loistokas. Samaan aikaan näemme, että Eurooppa on haluton vastaanottamaan konfliktialueille lähteneitä. Haaste tulee olemaan palaajien integroiminen. Jos palaajille ei anneta uusia mahdollisuuksia, he joutuvat yhteiskunnan marginaaliin uudelleen. Ja se voi olla todella vaarallista, kouluttaja Maarten van de Donk sanoo.

Jopa satoja taistelijoita voinut jäädä Turkkiin

Vierastaistelijoiden paluu Eurooppaan jatkuu, joskin se on hidastunut. Isisin kalifaatin sortumisen jälkeen palaajien virta on hiljentynyt, koska taistelijoita on kuollut, vangittu ja kadonnut. Taistelijoita on myös palannut muihin kuin lähtömaihin.

Vierastaistelijoiden paluu Eurooppaan on vaikeutunut myös Turkin tiukentuneen rajavalvonnan vuoksi, kertoo sotatieteiden tohtori Antti Paronen viime aikojen kehityksestä.

– Jopa satoja taisteilijoita on voinut jäädä Turkkiin maan alle, Paronen sanoo.

Koko Eurooppaa koskeva ongelma ei kuitenkaan ole poistunut. Terroristijärjestön riveissä taistelleisiin vierastaistelijoihin ja heidän kotiinpalaamiseensa liittyy aina väkivallan uhka, sanoo RAN:n kouluttaja Maarten van de Donk. Väkivallan uhka vaihtelee terrori-iskun mahdollisuudesta väkivaltaan, jota palaajat voivat kohdistaa lähipiiriä tai itseään kohtaan.

Tuhansia eurooppalaisia liittynyt Isisin riveihin, palaajia noin kolmasosa

Ajantasaisten tietojen saaminen konfliktialueelta on vaikeaa. Siksi vierastaistelijailmiön kokoa hahmotettaessa on katsottava ajassa hivenen taaksepäin. RAN:n raportin mukaan Euroopasta on lähtenyt Irakin ja Syyrian taistelualueille viitisen tuhatta ihmistä vuosien 2011–2016 välisenä aikana. Eurooppaan heistä on palannut 20–30 prosenttia.

Keskimäärin palaajia kuhunkin maahan on ollut kolmasosa lähtijöihin verrattuna. Tanskan, Ruotsin ja Ison-Britannian kohdalla palaajien määrä voi kuitenkin olla jopa puolet kaikista lähtijöistä, arvioi RAN.

Suojelupoliisin mukaan Suomesta taistelualueille on matkustanut 80 ihmisistä. Supo on aiemmin kertonut, että Suomeen on palannut Irakin ja Syyrian konfliktialueilta parikymmentä ihmistä. Supon mukaan tuo luku kuvaa edelleen ilmiön suuruutta, eikä palaajia viime vuonna juuri ollut.

Kirjalliset lähteet:

Sisäministeriön ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa (29.3.2017), Beyond the Caliphate: Foreign Fighters and the Threat of Returnees (Lokakuu 2017), RAN MANUAL Responses to returnees: Foreign terrorist fighters and their families (Heinäkuu 2017)

Millainen kohtalo Eurooppaan palaavia vierastaistelijoita odottaa, kysyy illan A-studio. Vieraina jihadismitutkija Juha Saarinen ja Supon erikoistutkija Pekka Hiltunen. TV1 klo 21.00.

Suuri hotelliketju tarjoaa näkijähetkiä ja enkelijumalattaria: hyvinvointibisneksessä liikkuu raha, mutta valvonta ontuu

Vaihtoehtohoitoja markkinoivat nyt myös ketjuliikkeet. Alan kuluttajansuoja on olematon.

Energia- ja uskomushoidot jakavat mielipiteitä.

Neuvoja alkavaan päivään enkelikorteilta. Retriitti intuitiivisten näkijän ohjauksessa. Etäenergiahoitoja. Toisille nämä ovat huuhaata, toisille jokapäiväistä arkea.

Hyvinvointi ja terveys ovat megatrendi, ja esimerkiksi vaihtoehtohoitojen kirjo on lavea. Bisnes kiinnostaa yksityisyrittäjien lisäksi myös kauppa- ja hotelliketjuja, mutta alalta puuttuu valvonta. Myös kuluttajansuoja on olematon.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO on luonut Uumen-konseptin, joka tarjoaa asiakkaille ohjelmallisia retriittiviikonloppuja Kolin ja Bomban Sokos-hotelleissa. Retriittien vetäjinä on ollut joogaohjaajia, mutta myös esimerkiksi henkisen kasvun opettaja, jolta on voinut lisämaksusta tilata "näkijähetken".


– Linjavetona meillä on, että retriiteissä ei anneta hoitoja, vaan pidetään pääasiassa luentoja. Emme hoida kenenkään lääketieteellisiä vaivoja, sanoo konseptin kehittänyt tapahtumatuottaja Johanna Hautasaari PKO:sta.

Tänä keväänä ohjelmistossa ovat muun muassa Sensuelli nainen enkelijumalatar -retriitti sekä Feeniksin valo -retriitti. PKO aloitti Uumen-tapahtumat kolme vuotta sitten. Retriittien hinnat lähtevät 300 eurosta, ja suosituimmat niistä myydään loppuun kuukausia etukäteen.

Konseptipäällikkö Janina Nurmela Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta SOK:sta kertoo, ettei ketjussa ole käyty aiheeseen liittyen eettistä keskustelua tai rajanvetoa siitä, millaisia palveluja tarjotaan.

– Jos palvelu tuottaa asiakkaalle apua tai iloa, olemme onnistuneet, Nurmela sanoo.

Hänen mukaansa kiinnostus hyvinvointimatkailuun on kasvussa.

– Laadukkuus ja turvallisuus ovat peruskriteerejä, mutta täytyy uskaltaa olla myös rohkea.

Sokos-hotellit on Suomen suurimpia hotelliketjuja. Alan toinen iso toimija, Scandic-ketju, ei toistaiseksi tarjoa asiakkailleen hyvinvointipalveluja retriittityyliin, sillä suurin osa hotelleista sijaitsee kaupungeissa, kertoo viestintä- ja markkinointijohtaja Kati Puukko Scandicilta.

Puoskarilaki on jäänyt junnaamaan

Erityistä lainsäädäntöä vaihtoehtohoidoille ei ole. Niitä koskee tavallinen kuluttajalainsäädäntö, joka kieltää harhaanjohtavien tietojen tarjoamisen. Tältä osin valvonnasta vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

– Palvelujen kohdalla lainsäädäntö on ongelmallinen. On vaikea näyttää toteen, toteutuiko palvelu odotetulla tavalla, sanoo lakimies Kristiina Vainio KKV:sta.

Valvira valvoo ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa. Jos siis energiahoitaja mainostaa sivuillaan, että hoito auttaa syöpään tai luennoitsija suosittelee retriitissä terveydelle haitallista ruokavaliota, Valvira ei voi siihen puuttua.

Vaihtoehtohoitoja säätelevän lain perään ovat huudelleet Valviran lisäksi esimerkiksi Suomen lääkäriliitto ja viimeksi kansanedustaja Päivi Räsänen Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistussa kirjoituksessaan. Niin sanottua puoskarilakia on valmisteltu useamman sosiaali- ja terveysministeriön kaudella, mutta hanke ei ole edennyt.

– Vähintäänkin lailla pitäisi suojata haavoittuvia ihmisryhmiä, kuten vanhuksia ja lapsia tai henkilöitä, jotka eivät itse ole kykeneväisiä arvioimaan hoidon sisältöä, toteaa ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Valvirasta.

Suurin vaara on, että vaihtoehtohoidot aiheuttavat potilaalle vahinkoa tai syrjäyttävät sairauden tehokkaan hoidon.

Tiedon ja valheen erotteleminen käynyt vaikeaksi

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen paheksuu, että höttöisillä uskomuksilla tehdään bisnestä.

– Monesti luvataan liikoja. Parantumiskokemukset kiehtovat. Haluaisimme löytää jonkun mahdollisimman nopean ja tehokkaan helpotuksen ongelmiimme, Markku Ojanen kuvailee.

Tutkittua tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan ja ihmiset ovat aina vain koulutetumpia. Silti uskomme edelleen myös asioihin, joita ei tieteen avulla voi todentaa. Markku Ojasen mielestä uskomuksiin nojaaminen on osa ihmisenä olemista.

Palvelujen tarjoajien lisäksi Ojanen perää vastuuta myös ihmiseltä itseltään.

– Arkielämässä täytyy tehdä nopeita ratkaisuja, joissa on käytettävä intuitiota. Tilaa on varmasti myös monenlaisille uskomuksille. Kunhan jotenkin pidämme itsemme sillä tavalla kurissa, ettemme usko asioihin joista on selvästi meille tai muille vahinkoa.

Tuhoisa rivitalopalo nostatti valtavan auttamishalun Raaseporissa: "Tunteet ovat pinnassa"

Tulipalo tuhosi kymmenen rivitaloasuntoa yhdessä yössä Raaseporin Pohjan kylässä. Sekä oman kylän että lähiseudun asukkaat tarjoavat nyt kilvan apuaan kotinsa menettäneille perheille.

Rivitalo tuhoutui täysin tulipalossa Raaseporin Pohjassa 21.1.2018.

Sunnuntai-ilta jäi ikävällä tavalla monen Pohjan kylän asukkaan mieleen, kun tuhoisa rivitalopalo Gumnäsintiellä vei kodin kymmeneltä perheeltä.

Palossa oli silti myös onni matkassa: kellonaika oli sellainen, että asukkaat olivat vielä hereillä. Lisäksi vapaaehtoinen palokunta sijaitsee miltei taloyhtiön naapurissa. Yhteensä sammutustöihin osallistui peräti 80 palomiestä Länsi-Uudeltamaalta.

Paikallisessa Facebook-ryhmässä käynnistyi saman tien pohdinta perheiden auttamismahdollisuuksista. Raaseporilainen yrittäjä, DeliTukun omistaja Joni Grundström ei välttämättä tiennyt mihin ryhtyi, kun lupautui varastoimaan kyläläisten vaate- ja hygienatarvikelahjoituksia tulipalon uhreille.

– Täällä on nyt 40 Ikea-kassillista vaatteita, ja lastenvaatteita ei esimerkiksi ymmärtääkseni edes tarvita enää enempää. Toki sitten, kun asukkaat pääsevät aloilleen uusiin asuntoihin, niin nähdään, että mitä heiltä vielä puuttuu. Siellä on kuitenkin perheitä, jotka ovat menettäneet ihan kaiken, Grundström miettii.

Monelle asukkaalle auttaminen on itsestäänselvyys

Yksi lahjoituskassin tuoneista Pohjan asukkaista on DeliTukun naapurissa kampaamoa pitävä Terhi Simontaival. Hänelle auttaminen on itsestäänselvyys.

– Minulla on muutama tuttavaperhe osallisena tässä traagisessa tapahtumassa, ja siksikin syntyi heti ajatus, että haluan auttaa. Tunteet on pinnassa. Hirveä sääli, kun yhdestä asunnosta lähtevä palo tuhoaa koko talon, Simontaival pohtii ääni särkyen.

Kyläavustaja Kenneth Sjölander tarjoaa työnsä puolesta kuljetusapua kotinsa menettäneille perheille. Tähän mennessä hän on kuljettanut muutamia vaatekuormia, mutta lisää lienee luvassa.

–Jos jotain pahempaa sattuu, niin auttamishalu on näköjään kova. Olihan se hurja tapaus. Säälin ihmisiä, jotka jäivät kodittomaksi, Sjölander pahoittelee.

Kyläyhdistys saa vetoapua Karjaalta

Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Liitelä seurasi sunnuntain paloa lähietäisyydeltä. Hän asuu palaneen talon naapurissa.

– Yleensä täällä ei tapahdu mitään, joten olin tikkana ikkunassa, kun kuulin ensimmäiset sireenin äänet. Saman tien sitten näinkin monimetriset lieskat naapuritalossa. Kyllä siinä väistämättä tuli mieleen, että olenko itse turvassa ja se, että miten itse toimisi, kun on muutama hassu sekunti aikaa paeta.

Pohjassa kukoistava auttamishalu ei yllätä Liitelää.

– Tiesin kyllä ennestään, että asun hienossa yhteisössä. Avun määrästä olen silti ilahtunut ja kiitollinen. Melkein jo joutuu toppuuttelemaan ihmisiä.

Tulipalossa kotinsa menettäneiden auttamiseen on perustettu uusi, perhekohtaisesti koordinoitu Facebook-ryhmä yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karjaan paikallisyhdistyksen kanssa.

Niin sanottua akuuttiapua kerätään vielä kuluvan viikon ajan DeliTukussa.

Saimaannorppa hukkui luvalliseen verkkoon Savonlinnan vesillä – Painoi vain 35 kg

Saimaannorppanaaras on löytynyt hukkuneena verkkoon. Kuollut norppa löytyi Savonlinnan Pihlajavedeltä, joka on saimaannorpan parasta lisääntymisaluetta.

Saimaannorppa jäällä.

Metsähallituksen tietojen mukaan norppanaaras painoi löydettäessä 35 kiloa. Kalastaja toimitti ruhon Metsähallitukselle itse.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä kertoo, että saimaannorpan ruho on pakastettu ja sen ikä selviää myöhemmin. Kyseessä on ensimmäinen kalanpyydykseen kuollut norppa, joka tänä vuonna on tullut Metsähallituksen tietoon.

– Kokonsa puolesta se on joko nuori tai vanha. Jos se on nuori, synnytysikää lähestyvä, se on kannan kannalta niitä arvokkaimpia yksilöitä. Pihlajavesi on saimaannorpan parasta lisääntymisaluetta, joten on loogistakin, että siellä näin voi käydä, toteaa Sipilä.

Sipilä ei pidä todennäköisenä, että verkkoon hukkunut norppa olisi ollut tämän kevään synnyttäjiä.

Verkkojen pito on talvella luvallista norppavesillä. Kalastusrajoitukset ovat voimassa 15.4.–30.6., kun kuutit alkavat liikkua emojensa kanssa.

Apukinoksia kolataan parhaillaan Saimaalla

Vuonna 2017 kalanpyydyksiin kuoli 7 saimaannorppaa. 2000-luvulla kalanpyydyksiin on kuollut yhteensä noin 60 norppaa.

– Kalanpyydyksiin hukkuneiden norppien määrä on vaihdellut 2000-luvulla kahden ja seitsemän välillä. Kanta on kasvanut keskimäärin 34 prosenttia vuodessa, eli verkkokuolemien määrä ei estä kannan kasvua, mutta hidastaa sitä, kertoo Sipilä.

Norppien pesinnän turvaamiseksi kolataan parhaillaan apukinoksia. Vapaaehtoisten kolaamiin kinoksiin syntyi viime talvena 70 kuuttia. 13 kuuttia syntyi luonnonkinoksiin tai jäälle. 2017 olikin kaikkien aikojen toiseksi paras kuuttivuosi.

Kuutit syntyvät helmi-maaliskuussa pesiin, jotka emot kaivavat jään alta luonnon tai vapaaehtoisten muotoilemiin kinoksiin. Pesäonkalosta on avanto suoraan veteen.

Saimaannorpan kanta-arvio on tällä hetkellä 370-380. Suojelun tavoitteena on, että Saimaalla eläisi 400 norppaa vuoteen 2025 mennessä.

Jälleen asuntomurtojen sarja Etelä-Suomessa: vangittuna jo 11 epäiltyä

Asuntomurrot ovat tapahtuneet syksyn ja talven aikana pääkaupunkiseudulla, Hämeessä sekä Lounais-Suomessa, poliisi kertoo.

poliisin hihamerkistä lähikuva

Kahdeksan Romanian kansalaista ja kolme Georgian kansalaista on vangittu syksyn ja talven aikana Etelä-Suomessa tapahtuneeseen asuntomurtojen sarjaan liittyen, tiedottaa Itä-Uudenmaan poliisi.

Rikoskomisario Mikko Minkkinen sanoo Ylelle, että tutkinnassa on mukana yli kaksikymmentä asuntomurtoa.

Ne ovat kohdistuneet asuntoihin ja vapaa-ajan asuntoihin ja tapahtuneet Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueen lisäksi muidenkin pääkaupunkiseudun poliisilaitosten alueilla, Hämeessä sekä Lounais-Suomessa, Itä-Uudenmaan poliisi kertoo tiedotteessaan.

Viimeisin asuntomurto tapahtui viime perjantaina Vihdissä, jossa jäi kiinni kolme Romanian kansalaista. Poliisin mukaan heidät on vangittu tänään tiistaina Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltyinä useisiin asuntomurtoihin.

Tuoreet murrot eivät ole eteläisessä Suomessa ainoita laatuaan: esimerkiksi marraskuussa Itä-Uudenmaan poliisi kertoi, että sen alueella oli tehty viikon sisällä yli kaksikymmentä rikosilmoitusta asuntomurroista. Ilmoituksia oli tullut kaikista poliisin toimialueen kunnista eli Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Keravalta, Mäntsälästä, Porvoosta, Nurmijärveltä, Tuusulasta ja Vantaalta.

Lokakuussa puolestaan uutisoitiin miehestä, jota epäiltiin Etelä-Suomessa peräti yli 60 asuntomurrosta. Epäilty oli Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan kotoisin Liettuasta.

Nauti vielä talvesta kun voit: Perjantaihin mennessä lumet voivat sulaa etelästä

Yöllä alkavat lumisateet jatkuvat läpi keskiviikon ja vaihtuvat etelässä torstaihin mennessä vesisateiksi. Katoille pakkautuneet lumet voivat rymistä sään lauhtuessa katoilta alas.

Keskiviikon 24. tammikuuta sääkartta.

Yöllä lännestä on tulossa hajanaista lumisadetta. Keskiviikkoaamuna lumisade yltyykin reippaaksi ja samalla myös tuuli yltyy, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Keskiviikon lumisateet jatkuvat torstaille asti ja paikoin maahan voi jäädä kymmenenkin sentin lumikerros.

Kauan ei lumesta enää pääse nauttimaan. Lauhtuvan sään takia lumi mitä luultavimmin sulaa etelässä perjantaihin mennessä.

– Länsi-Suomessa sää on jo nyt lauhtunut selvästi, Koskela kertoo.

Torstaina lämpötila onkin jo plussan puolella Etelä-Lappiin saakka ja lumesta vetisemmäksi muuttuva saderintama pyyhkäisee aamun aikana itään. Perjantaina nollaraja kulkee Oulun kohdalla.

Vielä tänään Enontekiön Kilpisjärvellä mittari on näyttänyt -30 astetta, mutta muuten lämpötilat ovat pohjoisessa olleet enimmäkseen -20 ja -30 asteen välillä.

Lumet voivat tulla katoilta alas ryminällä

Hereillä kannattaa olla talojen katolta tippuvan lumen varalta. Jos katoille on pakkautunut lumisateiden aikana paljon lunta, se voi lauhan aikana tulla ryminällä alas – varsinkin nyt luvatulla tuulisella säällä.

Keskiviikolle on jo varoiteltu erittäin huonosta ajosäästä. Suuret lämpötilojen vaihtelut ja talvinen vesisade tekevät ajoteistä helposti kuin luistinratoja.

Lisää säästä Ylen sääsivuilla.

Ensi- ja turvakoti avasi pop up -pisteen kauppakeskukseen

Ensi- ja turvakodin pop up -olohuone toivottaa kaikki tervetulleeksi Tampereen Koskikeskuksessa, liiketilojen lomassa.

Popup Puhurin vieraita istumassa tilassa avajaispäivänä.

Tampereen Ensi- ja turvakoti on tahtonut tuoda po pup Puhurin kauppakeskukseen, koska työntekijät tahtovat jalkautua ihmisten pariin. Matalan kynnyksen toiminnalla pyritään luomaan puitteita spontaaniin kohtaamiseen.

– Nyt ei tarvitse murehtia, että lähdenkö jonnekin erityisesti hakemaan apua. Jos haluaa tulla keskustelemaan, vaihtamaan ajatuksia tai vain kuluttamaan aikaa, pop up Puhuri on tehty juuri sitä varten, linjaa Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Maria Länsiö.

Kuten kauppakeskuksissa yleensä, myös Koskikeskuksessa pyörii paljon nuoria. Puhurin yksi tavoite on kohdata myös heitä omassa ympäristössään.

– Haluaisimme kertoa nuorille, että myös heille on monenlaisia palveluja tarjolla, kertoo Tampereen Ensi- ja turvakodin avopalvelujen johtaja Jaana Vaittinen. Hän toivoo, että tilalla olisi matala kynnys myös nuorten kysymyksille.

Puhurin toiminta tulee muodostumaan kävijöidensä näköiseksi, mutta valmiita suunnitelmiakin Ensi- ja turvakodin työntekijöiltä löytyy. Jaana Vaittinen kertoo, että kaiken ikäsille ihmisille pyritään tarjoamaan toimintaa ja palveluita. Vauvaperheille on suunnitteilla uni- ja päivärytmiohjausta ja lapsiperheille leikkituokioita sekä isommille että pienemmille lapsille. Nuorille tarkoitetut tapahtumat sijoitetaan iltaan.

Aikuisten kanssa Puhurissa voidaan keskustella perheen hyvinvoinnista tai kriiseistä. Myös erotilanteet puhuttavat aikuisia. Kauppakeskuksessa asioville ikäihmisille yhdistyksen fysioterapeutti voi tehdä omia toimintatuokioitaan.

Avopalvelun johtaja Jaana Vaittinen lupaa, ettei miehiäkään ole matalan kynnyksen kohtaamispaikassa unohdettu.

– Luonnollisesti miehiä koskettavat isyyteen liittyvät asiat. Toivomme, että helppo tavoitettavuus mahdollistaa sen, että myös miehet voivat tulla puhumaan parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumisesta, Vaittinen sanoo..

Ensi- ja Turvakoti on kutsunut pop up-toimintaan mukaan myös muita Tampereella toimivia järjestöjä. Pop up -pisteen perustaminen kauppakeskukseen on järjestöltä merkittävä taloudellinen investointi. Tampereen Ensi- ja turvakoti on kiinnittänyt toimintaa varten yhden työntekijän kauppakeskuksen pisteeseen ja järjestön muut työntekijät ovat paikalla kauppakeskuksessa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

– Kyllähän tässä järjestön eurot melko lailla kolisee, mutta uskotaan ja toivotaan, että se on enemmän kuin sen arvoista, Maria Länsiö pohtii.

Pop up Puhuri toimii kauppakeskuksessa aluksi helmikuun loppuun. Mikäli tarvetta löytyy ja molemmat osapuolet ovat toimintaan tyytyväisiä, toiminta jatkuu kuukausi kerrallaan.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä