UPIn Aaltola Trumpin puheesta: "Radikaalimman alun jälkeen on päästy vähän tolkullisempaan, aikuismaisempaan politiikkaan"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kohdisti kritiikkinsä tuttuihin kohteisiin ja pysyi käsikirjoituksessa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltola luonnehtii Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin YK:n yleiskokouksessa pitämää puhetta hyvin trumpmaiseksi. Trump pysyi vanhojen kantojensa takana ja suuntasi kritiikkinsä tuttuihin kohteisiin, tehottomaan YK:hon ja Yhdysvaltojen kannalta ongelmallisiin valtioihin, kuten Pohjois-Koreaan, Iraniin ja Venezuelaan.

Aaltola huomauttaa, että puheensa aikana Trump pysyi käsikirjoituksessa. Puheen sisältö oli tarkkaan harkittu Trumpin taustajoukossa, eikä Trump lähtenyt sooloilemaan, kuten monesti presidentinvaalikampanjansa aikana. Tämä kehitys on Aaltolan mukaan yleistynyt viime aikoina.

– Radikaalimman alun jälkeen on päästy vähän tolkullisempaan, aikuismaisempaan politiikkaan, Aaltola kuvailee.

Puheesta toki löytyi vielä Trumpille ominaisia sananparsia, kuten esimerkiksi Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin tituleeraaminen rakettimieheksi.

Kritiikki kohdistui helppoihin kohteisiin

Trump pyrki puheessaan välttämään suurvaltojen kritisoimisen. Hän viittasi Venäjään ja Kiinaan vain epäsuorasti puhuessaan Ukrainan suvereniteetin turvaamisen tärkeydestä ja Etelä-Kiinan meren tilanteesta.

– Selkeästi haluttiin säilyttää yhteistyömahdollisuuksia Kiinan ja Venäjän suuntaan, Aaltola arvioi.

Sen sijaan kovimman retoriikkansa Trump säästi Pohjois-Korealle. Trump toisti Yhdysvaltojen vaatimuksen ydinaseettomasta Pohjois-Koreasta ja ilmoitti samalla Yhdysvaltain olevan valmis toimimaan Pohjois-Korean suhteen.

– Selkeästi sinne maalattiin se yhdysvaltalainen ratkaisu.

YK-kritiikillä pitkä perinne

Aaltola katsoo, että Trumpin puheesta jäi puuttumaan Yhdysvaltojen presidentiltä tavanomaisesti kuultu ihmisoikeuksien, demokratian ja kansainvälisen yhteisön hengen korostaminen. Enemmän korostui kunkin valtion vastuu pitää huolta omista intresseistään.

Trump toi esille Yhdysvaltojen tuskastumisen YK:n rooliin ja tehottomuuteen. Aaltola muistuttaa, ettei tämä kritiikki ei ole uutta.

– Tähän kovisteluun on totuttu republikaanipresidenttien aikana. Obaman aikana se ilmaistiin diplomaattisemmin, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan Yhdysvallat kaipaa YK:lta käytännöllisiä tuloksia, ei niinkään byrokratian paisuttamista ja rahojen haaskausta.

– Ja luulen, että tässä Trump resonoi aika suuren joukon läntisiä kehittyneitä valtioita kanssa.

Lohtunallet loppuivat ambulansseista, sadat tuntemattomat riensivät hätiin: "Hoito helpottuu tosi paljon"

Sairas lapsi pärjää paremmin, jos sairaala- tai ambulanssikokemusta pehmennetään leluilla. Nämä oivallukset saivat kaksi äitiä pistämään pystyyn keräyksiä, joilla lapsille saatiin esimerkiksi pehmoleluja.

Kuvassa kaksi pehmonallea, taustalla ambulanssi

Kokkolalaisen Kati Aunion vajaan kahden vuoden ikäinen Kami-poika on kärsinyt useista vaikeista kurkunpääntulehduksista. Hengenahdistus iskee yleensä öisin, jolloin ainut apu löytyy ambulanssista tai sairaalasta. Kylmän ilman hengittely ei useinkaan riitä, vaan tarvitaan adrenaliinia.

Vaikka ensihoitajat ovat taitavia, tilanne on henkeään haukkovalle pojalle aina yhtä pelottava. Onneksi oman alueen ambulansseista on tähän mennessä löytynyt lahjaksi pehmolelu, joka on siirtänyt Kamin huomion pois hoitotoimenpiteistä.

– Hoitotilanteessa monesti Kami itkee hirveästi, eikä tahdo antaa hoitaa. Kun hän saa lelun, huomio kiinnittyy siihen ja hoito helpottuu tosi paljon. Siitä jää lopulta kiva mieli.

Paha paikka: nallet lopussa

Kesällä paikallisessa Facebookin Mammat-ryhmässä viestittiin, että ambulansseilla ei ollut enää lohtuleluja lapsille. Lahjoituserä oli lopussa, eikä Annika Viitasen parivuotias Wiggo-poika saanut turvakseen pehmonallea.

Kati Aunio näki Viitasen viestin ja päätti ryhtyä heti toimiin. Pitäisi saada kasaan rahaa, jotta nallepula saataisiin hoidettua.

– Kamin kohdalla olen nähnyt, kuinka tärkeää on, että lasta lohdutetaan sillä pehmolelulla. Meilläkin joka ilta pupua ja nallea otetaan sänkyyn viereen, ja niitä kannetaan kotona. Ne ovat tuoneet pelottavassa tilanteessa lohtua ja leikkisyyttä ja ne näyttävät olevan vielä myöhemminkin todella tärkeitä, tärkeämpiä kuin itse kaupasta ostetut.

Niinpä Kamin äiti soitti poliisille ja selvitti, miten lahjoitusvaroja saa kerätä laillisesti. Kävi ilmi, että yksityinen ei saa järjestää keräystä. Sen sijaan yksityinen voi tehdä joukkotilauksen nalleista ja lahjoittaa ambulansseihin leluja.

Ihmisten auttamishalu yllätti. Kun Aunio julkaisi avunpyynnön Facebookissa, ensimmäisen tunnin aikana ilmoittautui 600 halukasta auttajaa. Noin vuorokauden kuluttua peli piti viheltää poikki, sillä kasassa oli jo ainekset 3000 nallen tilaukselle.

– Itse ajattelin, että hyvä jos saadaan 200 nallea kasaan, mutta niitä tuli 3000. Olin ällikällä lyöty!

Nallepula hoidettu vuosiksi eteenpäin

Keskipohjalaisia ambulansseja hallinnoivan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten ensihoitopäällikkö Oskar Hagström on ilahtunut kokkolalaisäidin lohtunalletempauksesta. Aiemmat lahjoituksina saadut pehmolelut olivat päässeet loppumaan.

– Me olemme riippuvaisia ulkopuolisesta avusta tässä. Budjetissa ei ole varattu rahaa pehmoleluihin. Nämä riittävät nyt useiksi vuosiksi eteenpäin.

Pehmolelun merkitys lapsipotilaan hoidossa on ambulansseissa kyllä huomattu.

– Nalle on tuttu ja turvallinen elementti, joka auttaa luomaan luottamusta lapseen. Lapsi reagoi usein siihen, että vanhemmatkin ovat hätääntyneitä.

Nallelahjoituksen tempaissut Kati Aunio on huomannut, että ihmiset haluavat auttaa. He tarvitsevat kuitenkin jonkun, joka kanavoi halun toiminnaksi.

– Kun minulle tulee vielä joskus viesti, että nämä nallet ovat loppu, pistetään taas pystyyn uusi keräys. Se on hirveän iso asia pienille ja auttaa myös henkilökuntaa hoitamaan lasta.

Elämänilo hukassa sairaalassa

Pietarsaarelaisen Nina Brännkärr-Fribergin Todde-poika sairastui leukemiaan 2010. Pojan kanssa kului todella paljon aikaa sairaalassa.

– Minä lopetin laskemisen 250 päivään. Sen jälkeen tiesimme, miltä tuntuu olla tylsissä ja kliinisissä sairaaloissa sekä miten haastavaa siinä ympäristössä on löytää elämäniloa. Pärjäsimme aika hyvin, mutta tapasimme myös vanhempia, jotka olivat tosi uupuneita.

Nyt jo tervehtyneen pojan äiti jäi miettimään kokemuksiaan. Mistä pienille potilaille ja heidän perheilleen olisi apua ja lohtua sairaaloissa? Mikä ilahduttaisi tai toisi turvallisuutta?

Kului vielä joitakin vuosia, kun Nina Brännkärr-Friberg kypsytteli ideaansa avusta. Vuonna 2014 hän ja Johanna Stenback sekä Gunnar Norrlund perustivat Pietarsaaressa yhdistyksen nimeltä Project Liv. Sen tarkoitus on tuoda iloa ja apua pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän vanhempiensa arkeen.

– Itse huomasin, että vastoinkäymisistä voi syntyä myös paljon hyvää. Project Liv syntyi elämäni vaikeimmista hetkistä. Niistä syntyi uusi työ, jolla autetaan muita.

Project Liv syntyy

Project Liv on sisustanut sairaaloihin leikkinurkkauksia ja lahjoittanut osastoille askartelupaketteja. Yhdistys myös toteuttaa useissa sairaaloissa unelmapäiviä sairaille lapsille. Lapset saavat kertoa, mitä he haluavat, ja Project Liv toteuttaa toiveen.

Se saa lahjoituksena rahoja säätiöiltä, firmoilta ja tavallisilta ihmisiltä sekä tempausten ja tuotemyyntien kautta.

Kolmen hengen vapaaehtoistyöstä alkanut yhdistys on kasvanut. Nyt sillä on jopa palkattuja työntekijöitä Pietarsaaressa ja Vaasassa.

– Ihmiset haluavat auttaa, kun vaan tietävät miten. Sen takia me olemme olemassa, että voimme koordinoida avun oikeaan paikkaan.

Miksi sitten tarvitaan yhdistyksiä ja tavallisia ihmisiä tähän työhön?

– Nykyään kaikkea tehostetaan. Se näköjään tarkoittaa niin sanotuista pehmeistä arvoista tinkimistä. Siksi kolmannella sektorilla on iso rooli. Yhdessä terveydenhuollon kanssa voidaan saada potilaat hyvälle mielelle, jolloin omaisetkin ovat. Se taas auttaa hoitotyössä.

Leikki on lapsen terapiaa

Keski-Pohjanmaan ja lähialueen lapsipotilaita hoidetaan Soiten lastensairaalassa. Sinne on Project Livin avulla rakennettu värikäs leikkinurkkaus, nallesairaala.

Sairaalassa on nukkeja ja pehmoleluja sekä niiden vaatteita, vuoteita ja hoitotarvikkeita. Palvelualuejohtaja Heidi Pettersson kertoo, että nurkkaus toimii kahdella tasolla.

– Se tarjoaa lapselle ajanvietettä eli on tietenkin leikkipaikka. Samalla sillä on terapeuttinen merkitys, kun lapsi voi leikin avulla käydä läpi kokemuksiaan täällä sairaalassa.

Pettersson kiittelee, että lahjoituksena saatu leikkipakka on todella tärkeä.

– Ilman lahjoitusta me emme pystyisi tätä tarjoamaan. Suunnitelma tehtiin yhdessä Project Livin kanssa. He miettivät asioita potilaiden ja perheiden näkökulmasta. Lapsillehan leikki on tärkeintä terapiaa.

Suomessa Lastenklinikan kummit on vuodesta 1993 auttanut lapsipotilaita. Kummien tuki suuntautuu pääasiassa yliopistosairaaloihin. Pettersson kiittelee, että Pohjanmaalla vaikuttava Project Liv tuo apua myös pienemmille paikkakunnille.

Talvella Alko varoitti myymälöiden sulkemisista ja isoista irtisanomisista – nyt on tyystin toinen ääni kellossa

Hallituksen lakiesitys veisi Alkolta yksinoikeuden yli 4,7 prosenttisten alkoholijuomien myyntiin. Eduskunta voi muuttaa prosenttirajaa ja pelastaa yhtiön myyntiromahdukselta.

Joensuun Ison Myyn Alkon myymälä.

Valtiollinen alkoholikauppias Alko huokuu nyt aivan eri lailla uskoa tulevaisuuteen kuin vielä viime lumilla. Helmikuun alussa jättämässään lausunnossa Alko varoitti merkittävistä henkilöstövähennyksistä ja myymäläverkon supistuksista, jos yhtiön liikevaihto laskee alkoholilain kokonaisuudistuksen seurauksena lakiluonnoksessa arvioidulla tavalla.

Nyt Alko ilmoittaa, että se aikoo avata vielä tämän vuoden puolella ja ensi vuonna yhteensä neljä uutta myymälää pääkaupunkiseudulle. Se merkitsee myymälämäärän nousua uuteen kaikkien aikojen ennätykseen, 358:aan.

Optimismin taustalla on osin se, että lakiuudistuksessa Alkolle on luvassa muun muassa myymäläauto, tunnin pidennys arkipäivien aukioloihin sekä oikeus arvojuomien huutokauppoihin. 

Yhtiön mukaan myymälälakkautuksia ei ole tällä hetkellä näkyvissä - joskin se seuraa tarkoin alkoholilain muutosten vaikutuksia.  Eniten Alkon asemaa uhkaa hallituksen esittämä nelosoluen ja muiden alle 5,5 prosenttisten alkoholijuomien myynnin salliminen ruokakaupoille, huoltamoille ja kioskeille. Nyt yläraja on 4,7 prosentissa eli keskioluessa.

Lakiluonnoksessa esitetyn arvion mukaan enimmäisprosentin korotuksen myötä Alko menettäisi noin 70–90 prosenttia oluen, siiderin ja long drink -juomien myynnistä. Se vähentäisi myyntituloja vähintään 100 miljoonaa euroa ja rokottaisi yhtiön liikevaihdosta noin 7 prosenttia.

Kansanedustajat saavat sooloilla

Prosenttirajan muutos tai pitäminen nykyisellään on eduskunnan käsissä. Kansanedustajat saavat poikkeuksellisesti esittää vaihtoehtoisia prosentteja lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä ja äänestää asiasta omantuntonsa mukaan. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on jo ehdottanut ylärajan laskemista 3,5 prosenttiin Ruotsin mallin mukaan.

– Alko ei osaa ennakoida, mitä eduskunta päättää päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajasta, vt. toimitusjohtaja Anton Westermarck kertoo.

Muissa pykälissä ryhmäkuri ei jousta ja mennään lakiesityksen mukaisesti sikäli kuin valiokuntakierros ei muuta kuvioita. Lakiesityksen lähetekeskustelu käynnistyi tänään, ja äänestysten aika on myöhemmin syksyllä.

Kymmenes miinusvuosi

Alkon yksinoikeuden nosto nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin olisi sikälikin paha suonenisku yhtiölle, että sen litramyynti supistuu jo kymmenettä perättäistä vuotta. Edellinen plussavuosi oli 2007, joka oli samalla Alkon myyntiennätysvuosi litroilla mitattuna. Ennätysvuodesta on litramyynti leikkaantunut viidenneksellä ja miinuksella on toistaiseksi mennyt tämäkin vuosi. Nelosoluiden, siiderien ja lonkeroiden siirtyminen pääosin ruokakaupan vastuulle romauttaisi litramyyntiä vielä todella paljon rumemmin pakkasen puolelle. Pientä valoa kilpailutilanteeseen tuo Viron päätös nostaa alkoholijuomien valmisteveroja vuosien 2016–2020 aikana.

– Alko seuraa tarkkaan, kuinka Viron veronkorotukset vaikuttavat matkustajatuontiin ja mihin Suomen hallituksen budjetin yhteydessä suunnitellut 100 miljoonan euron alkoholijuomaveron korotukset kohdistuvat, Westermarck toteaa.

Systembolaget porskuttaa

Alkon pitkä miinusputki näyttää sikäli erikoiselta, että sen ruotsalainen veljesmonopoli Systembolaget on samoina vuosina kasvattanut litramyyntiään joka vuosi ilman katkoja ja porskuttaa vahvasti plussalla tänäkin vuonna. Systembolagetin litramyynti on kymmenessä vuodessa hypännyt 25 prosenttia, Alkon laskenut ennätysvuodesta 2007 jo päälle 20 prosenttia.

Systembolagetin olutmyynti on noussut samaa tahtia kokonaismyynnin kanssa, Alkossa taas on menty oluissakin roimasti alas.

Alko väläyttääkin lausunnossaan Ruotsin järjestelmän harkitsemista.

– Tehokas keino alkoholihaittojen vähentämiseksi olisi siirtyminen Ruotsin järjestelmään, jossa päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomisen enimmäisprosentti on 3,5.

Alkon mukaan enimmäisprosentin laskulla ei kuitenkaan kyselyiden valossa ole kansalaisten vahvaa tukea ja siksi sekin katsoo parhaaksi liputtaa pitäytymistä nykyprosenteissa.

Turun kaupunginjohtaja potilaan pahoinpitelystä: "Tällaista ei olisi koskaan saanut tapahtua"

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tiistaina 53-vuotiaan mieshoitajan potilaan törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kahden kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen.

Kupittaan sairaala

Oikeuden mukaan mies oli pahoinpidellyt raa´asti ja julmasti vuonna 1929 syntynyttä sängyssä maanutta miespotilasta. Pahoipitely tapahtui Turun Kupittaan sairaalassa vanhuspsykiatrian osastoilla G1.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell pitää tekoa kaikin puoli tuomittavana.

– Tämä tuomio törkeästä pahoinpitelystä kertoo siitä, että tällaista ei olisi koskaan saanut tapahtua.

Ongelmia ainoastaan Kupittaan yhdellä osastolla

Aleksi Randell korostaa, että kaupungin sisäisessä tarkastuksessa, Valviran selvityksissä ja poliisitutkinnassa kaikki jäljet johtivat yksinomaan Kupittaan sairalaan ja osastolle G1.

– Kaikki osastot on tarkastettu ja läpikäyty. Missään muussa osastossa ei ole edes epälty tällaista vastaavaa, Randell sanoo.

Kaupunginjohtajan mielestä Kupittaan tutkimukset ja oikeudenkäynnit ovat olleet raskaita prosesseja kaikille osapuolille.  Asioihin on myös reagoitu hyvin voimakkaasti sekä kaupungin sisällä että julkisuudessa.

– Hyvä, että nyt päästään eteenpäin.

Toimintakultuuri uudistuu

Kupittaan pahoinpitelyn jälkeen Turun kaupungin mielenterveys- ja psykiatrianpalvelut ovat siirtyneet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastuulle. Randell uskoo, että tämä on kaikin puoli hyvä asia.

– Nämä toiminnot ovat siellä modernimmassa ympäristössä ja uusissa johtamismalleissa. Sitä kautta voidaan uudistaa toimintakultuuria, joka aiemmin vallitsi Kupittaan sairaalassa.

Tiistaina annetun tuomion lisäksi käräjäoikeudessa tuomittiin keväällä niin ikään G1-osastolla työskennellyt mies potilaan pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Nyt käydyssä oikeudenkäynnissä syytettynä oli myös kaksi muuta miestä. Heidän syytteensä hylättiin.

Voiko bakteeritulehduksen diagnosoida kohta kotona? VTT kehitti kotikäyttöisen tulehdusarvomittarin

Lääkäri huomauttaa, että tulehdusarvomittarista voi olla hyötyä bakteeritulehduksen poissulkemisessa kotona, mutta potilaiden ei pitäisi lähteä itse tekemään diagnooseja sen avulla.

tulehdusmittari

Tulehdusarvojen mittaaminen kotona saattaa olla pian nykypäivää. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt kotikäyttöisen, kannettavan mittauslaitteen, jolla kuka hyvänsä voi mitata omat tulehdusarvonsa 20 minuutissa.

Tulehdusarvo näkyviin kännykkään

Verenpainemittarin kokoinen laite mittaa elimistöstä CRP:n eli C-reaktiivisen proteiinin, joka on tulehdusmerkkiaine. Bakteeritulehduksissa CRP:n pitoisuus veressä nousee yleensä nopeasti. Jos potilaalla epäillään tulehdusta, lääkäri määrää hänet usein CRP-kokeeseen.

VTT:n kehittämä laite tunnistaa CRP:n vasta-aineiden avulla. Testi tehdään sormenpäästä otettavan veritipan avulla.

Veritippa laimennetaan mukana tulevalla liuoksella, minkä jälkeen pisara näytettä laitetaan testiliuskalle. Liuska asetetaan mittalaitteeseen, joka lähettää tuloksen käyttäjän kännykässä olevaan mittaussovellukseen. Tulehdusarvon saa kännykkään numeromuodossa.

Hyödyllinen ikäihmisten kotisairaanhoidossa

VTT:n mukaan verenpainemittarin kokoinen laite on suunnattu esimerkiksi kotihoitajille, jotka käyvät potilaiden luona sekä potilaille itselleen. Hankkeen projektipäällikkö Marika Kurkinen sanoo, että yksi kantava ajatus on ollut vähentää turhia lääkärikäyntejä.

– Sen käyttö on tehty sillä tavalla helpoksi, että sen pystyy kuka vain ohjeita seuraamalla toteuttamaan, Kurkinen sanoo.

Suutarilan terveysaseman apulaisylilääkäri Marika Buch Lund näkee laitteen hyödyt nimenomaan iäkkäiden potilaiden kotisairaanhoidossa.

– Jos on iäkäs ihminen ja pitää seurata CRP:tä esimerkiksi jonkun infektion hoidossa, niin tämä voisi olla kätevä, ettei tarvitse kotoa poistua, Buch Lund pohtii.

VTT:n Kurkisen mukaan laitteesta voisi olla apua esimerkiksi bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden, kuten bakteerien aiheuttaman keuhkokuumeen tai virtsatieinfektion havaitsemisessa. Sen sijaan esimerkiksi korva- ja poskiontelotulehduksissa CRP:n nousu ei ole niin selkeää.

Marika Buch Lund ei suosittelisi potilaita tekemään itse diagnooseja laitteen antaman tulehdusarvon avulla. CRP-arvoa ei ole hänen mukaansa aina ihan helppoa tulkita.

– Siinä on aika iso harmaa alue. CRP nousee myös virustaudeissa. Esimerkiksi influenssavirus voi nostaa sen sadan pintaan helposti. Se ei ole ammattilaisillekaan aina helppoa, Buch Lund selittää.

– Jos on voimakas yskä ja kuumetta ollut ja CRP on 150, niin onhan se todennäköistä, että siinä on keuhkokuume. Mutta en lähtisi suosittelemaan kenellekään, että tekisi oman diagnoosin kotona, Buch Lund jatkaa.

Buch Lundin mukaan CRP-mittari voisi olla hyödyllinen esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että keuhkokuumeeseen on jo aloitettu antibioottikuuri ja sen vastetta halutaan seurata kotona muutaman päivän päästä.

Hyötyä hoidon tarpeen arvioinnissa

VTT:n mukaan kotona tehtävästä CRP-mittauksesta on hyötyä esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa, antibioottien vaikutuksen seurannassa ja tiettyjen kroonisten sairauksien seurannassa.

Buch Lund huomauttaa, että monissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin lääkärin arviota. Esimerkiksi pienet lapset on syytä viedä lääkäriin, jos heillä on kova kuume ja yleistila laskee tai jos kyseessä on pieni vauva.

Hieman isompien lasten kohdalla Buch Lund ei tyrmää CRP:n kotimittauksen hyödyntämistä, kun vanhemmat miettivät, onko lääkäriin syytä lähteä.

– Jos on flunssaa lapsiperheissä ja on kuumeilua, miksei nyt voisi tällä testata. Jos kaikilla on normaali CRP, niin sehän viittaa kyllä virusflunssaan, Buch Lund sanoo.

Buch Lund korostaa, että potilaan yleistila ja yleisvointi täytyy aina arvioida, eikä sokeasti voi luottaa siihen, että mitään ei tarvitse tehdä, jos mittari antaa kotona normaalin CRP:n.

– Jos ihminen on hyvin sairaan oloinen, niin tietysti pitää kuitenkin hakeutua ammattilaisen arvioon, hän sanoo.

Kuluttajien saataville noin vuoden päästä?

VTT:n Kurkinen uskoo, että aika on nyt kypsä kotikäyttöiselle tulehdusarvomittarille, kun kaikenlainen itsensä mittaaminen lisääntyy kovaa vauhtia.

VTT etsii parhaillaan yrityskumppania testiliuskan ja laitteen validointiin ja kaupallistamiseen. Kurkisen mukaan laitetta täytyy testata vielä oikeassa käyttöympäristössä oikeilla potilailla.

Kurkisen mukaan tulehdusarvomittareita voi ostaa apteekeista karkeasti arvioiden ehkä noin vuoden päästä.

UM:n Venäjä-kyselyllä haluttiin kartoittaa muuttohaluja tänne

Venäjällä tehty maakuvatutkimus on osa hanketta, jossa ulkomaalaisten kiinnostusta tulla asumaan Suomeen yritetään lisätä. Tulos paljasti, että vain harva muuttaisi Suomeen.

suomen ja venäjän liput

Vanhan vitsin mukaan amerikkalainen, saksalainen ja suomalainen näkivät kerran norsun – vain suomalainen halusi tietää, mitähän norsu meistä ajatteli.

Vitsissä on vain toinen puoli totta. Kyllä muitakin oma maakuva kiinnostaa, mutta meitä vain kenties hieman enemmän.

Tämä kävi selväksi, kun ulkoministeriö tänään tiistaina julkisti Venäjällä teettämänsä kyselytutkimuksen, jossa haluttiin tietää venäläisten suhtautumisesta Suomeen.

Koska kyse oli ensimmäisestä Venäjällä teetetystä mielikuvakyselystä, aiheesta ymmärrettävästi innostuttiin jopa parin jutun voimalla: Tutkimus: Suurin osa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti – erityisesti moskovalaiset pitävät meistä ja UM:n kysely: Venäläiset suhtautuvat myönteisesti Suomeen otsikoitiin Ylen verkkosivuilla. Kaksi juttua samasta aiheesta on tietenkin moka, mutta se kuvaa hyvin kiinnostuksen tasoa.

Tutkimuksia tasaisin välein

Ulkoministeriöstä kerrotaan, että maakuvatutkimuksissa ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. Niitä teetetään silloin tällöin ja tunnetuin niistä on kansainvälinen vertailututkimus Nations Brand Index, jossa vuosittain tutkaillaan 50 valtion itsestään antamia mielikuvia.

Tutkimusta varten haastatellaan 20 000 ihmistä ja siinä Suomi keikkuu aika tasaisesti tilalla 17. Ruotsi on 10:s, Yhdysvallat ykkönen (2016).

Suomi tilaa Nations Brand Index -tutkimuksen tulokset joka kolmas vuosi, koska se maksaa useamman kymppitonnin. Venäjä-kysely kustansi vain muutaman tonnin, kerrotaan UM:stä.

Taustalla huoli uutisoinnista

– Nyt haluttiin tarkempaa kuvaa Venäjältä, kertoo UM:n Eurooppa- ja lähialueviestinnän yksikön yksikönpäällikkö Ville Cantell.

Hän taustoittaa Venäjä-kyselyä osin sillä, että Suomi on viime aikoina esiintynyt Venäjällä myös negatiivisissa uutisissa.

– Yksi asia, jota kysyttiin, oli lapsikiista-aihe ja sitä koskeva uutisointi. Siinä selvitetään millä tavalla se on - vai onko - vaikuttanut venäläisten mielipiteisiin Suomesta, Cantell sanoo.

Suomi selvisi huonoista uutisista hyvin, sillä vain noin joka kymmenes venäläinen on havainnut mediasta paljon aineistoa lapsikiistoista. Yli puolet vastanneista ei ollut koskaan kuullutkaan asiasta.

Houkuttelevuus liian vähäistä

Se, mistä ei kenties niin hyvin selvittykään, onkin hieman yllättävää.

– Vain 12 prosenttia ilmoitti, että olisi kiinnostuneita muuttamaan Suomeen. Tätä yritetään muuttaa, ja se on seuraavien vuosien panostus, Cantell kertoo.

Ja totta, 79 prosenttia vastanneista venäläisistä ei innostanut muutto Suomeen. Tämän luvun UM haluaisi muuttaa.

Maakuvatyön ykköstavoite on houkutella huippuosaajia maailmalta Suomeen. Cantell puhuu "Talent Boostista", jota ajaa eri toimijoiden yhteenliittymä, Finland Promotion Board. Se taas on osa entisen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin Alexandre Stubbin (kok.) vuonna 2013 pystyyn polkaisemaa vienninedistämishanketta Team Finlandia.

– Kansainvälisessä vertailussa meillä on haasteita: pieni kielialue ja maantiede. Emme etumatkasta kilpaile.

– Perusasiat Suomessa ovat kunnossa. Yhteiskunta toimii ja on hyvä koulujärjestelmä - mutta sitten pitää lisäksi olla houkuttelevuutta ammatillisesti, että täällä on hyviä työpaikkoja tarjolla, Cantell luettelee ja mainitsee yhtenä tämän suuntaisena hankkeena tänään tiistaina kerrottua taloustieteen huippuyksikön synnyttämistä Suomeen.

Pyöräilykaupunki unohti pyöräilijät – joka viides pyörätiekilometri kaipaa kunnostusta

Ouluun rakennettiin vuosikymmeniä sitten kattava pyörätieverkosto. Sen ylläpitämiseksi ei viime aikoina ole tehty paljoakaan.

Oulun polkupyörälijöiden puheenjohtaja Pasi Haapakorva

Oulu on niittänyt mainetta pyöräilykaupunkina ja saanut siitä myös tunnustusta. Oulun kevyen liikenteen väylät ovat kuitenkin jääneet retuperälle. Vanhojen pyöräteiden kunnossa pitämiseksi ei ole 10 – 15 vuoteen tehty paljoakaan, myöntää Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.

Rahat ovat menneet uusien asuinalueiden katujen rakentamiseen. Vaaralan mukaan tilanne on nurinkurinen, sillä isoimmat pyöräilijämäärät ovat siellä, missä ovat heikoimmat edellytyksen pyöräilylle eli keskustan alueella.

Pyöräilijöiden asiaa ajava Oulun Polkupyöräilijät on nostanut esille pyöräteiden huonon kunnon ja kaupungin pyöräilykulttuurin jälkeen jäämisen. Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorva sanoo, että Oulu ratsastaa menneiden vuosikymmenien pyöräilykaupungin maineella ja on käytännössä jäänyt jälkeen kehityksestä moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. 

– Jopa Kempeleeseen saatiin pyöräbaana ennen Oulua, Haapakorva sanoo.

Keskusta on pyöräilijän pullonkaula

Suurimpana ongelmana Haapakorva pitää Oulun keskustaa. Siellä pyöräilijät ovat kävelijöiden kanssa samoilla kevyen liikenteen väylillä. Tilanne on hankala molempien kannalta. Haapakorvan mukaan selkeintä olisi, että pyöräilijöille olisi omat selkeät kaistansa.

– Meillä pyörätiet eivät eroa mitenkään jalkakäytävästä, joten on luonnollista, että pyöräilijät ajelevat sielläkin, missä pyörätien merkkiä ei ole, Haapakorva sanoo.

Oulun laaja pyörätieverkosto on rakennettu pääosin vuonna 1972 laaditun pyöräliikenteen kokonaissuunnitelman jälkeen. Jalankulku- ja pyöräilyverkkoa on Oulussa yhteensä noin 750 kilometriä. Se on paljon. Pari vuotta sitten tehdyssä kuntokartoituksessa käytiin vauriomittarilla läpi noin 414 kilometriä pyöräteitä. Huonokuntoisia eli uutta päällystettä kaipaavia väyliä oli 73 kilometriä eli 18 prosenttia pyöräteistä.

Pyöräilykaupungin maineen ja katujen rapistumiseen on vähitellen alettu herätä myös päättävissä elimissä. Vuonna 2015 pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseksi laadittiin Oulussa uusi suunnitelma. Kaikkien suunnitelmassa mainittujen kohtien toteuttamiseen arvioidaan kuluvan 10 – 15 vuotta. Ensimmäiset hankkeet ovat käynnistymässä vähitellen.       

Keskustan läpi pyöräkatu    

Liikenneinsinööri Harri Vaaralan mukaan näillä näkymin ensimmäisenä päästään tekemään pyöräbaanaa keskustan ja Linnanmaan välille kesällä 2018. Vuosien 2018 – 2019 aikana keskustan halkova Pakkahuoneenkatu muutetaan uudenlaiseksi pyöräkaduksi. Siinä saisi ajaa myös autolla, mutta vauhti olisi sovitettava pyöräilijöiden mukaan, eikä pyöräilijöitä saisi ohittaa.

Pyöräkadun rakentaminen mahdollistuu tieliikennelakiin tulossa olevan muutoksen myötä. Myös viitoitukseen, suojateihin ja reunakiviratkaisuihin on Vaaralan mukaan tulossa merkittäviä parannuksia. Sen sijaan uuden asvalttipinnan saaminen huonokuntoisille reiteille on hidasta. Vaaralan arvioin mukaan jatkossa pyöräteitä uusitaan vuosittain muutama kilometri.

Rahat pyöräteiden asvaltoimiseen ovat pois autoteistä, joten päättäjät joutuvat punnitsemaan niiden välillä. Pyöräteiden korjaamiseen rahaa ei ole korvamerkitty lainkaan, vaan niitä on uusittu muiden hankkeiden yhteydessä. Käytännössä rahaa on kulunut vuosittain joitakin satoja tuhansia euroja.

– Pyörätiet ovat kyllä esillä juhlapuheissa, mutta budjetin puolella pyöräilyyn panostaminen ei näy. Asennemuutos tapahtuu hitaasti, Vaarala sanoo.

Oulun polkupyöräilijät kampanjoi ennen kuntavaaleja pyöräteiden puolesta. Haapakorvan mukaan moni oululainen valtuutettu allekirjoitti yhdistyksen pyörävaaliteesin. Sen perusteella on lupa odottaa parannuksia pyöräteihin.

– Pyöräilyyn kannattaa investoida. Helsingissä on laskettu, että pyöräilyyn investoitu euro tuottaa kahdeksan euroa takaisin muun muassa sen vuoksi, että kansalaiset ovat terveempiä, Haapakorva sanoo.

Lastensuojeluun alettu houkutella työntekijöitä bonuksilla – 300 euroa veti paikat täyteen, 200 eurolla ei mitään vaikutusta

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa pitkään. Kunnissa heitä houkutellaan palkanlisän turvin.

Lapsi leikkii leikkihevosella.

Vielä kesällä tilanne Haminan lastensuojelussa oli ankea. Sosiaalityöntekijöistä oli pulaa eikä kahteen avoinna olleeseen paikkaan löytynyt toistuvista yrityksistä huolimatta päteviä työntekijöitä.

Samaan aikaan lastensuojelun tarve oli kasvussa. Haminassa yksi lastensuojelun työntekijä on viime vuosien aikana käsitellyt vuosittain 60-80 lapsen asiat, kun suositus työntekijää kohden on puolet vähemmän, 30-40 tapausta.

Työvoimaa ei ollut tarpeeksi ja aluehallintovirasto vaati antamaan lausuntoa siitä, kuinka lastensuojelupalveluihin kohdennetut resurssit vastaavat tarvetta.

Kun kaksi pätevää hakijaa viimein ilmaantui, olivat he naapurikaupungista ja vetivät työhakemuksensa pois, kun Kotka päätti nostaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkaa.

Myös Haminassa päätettiin, että elokuun alusta alkaen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille maksetaan palkan päälle 300 euron lisä.

Raha puri. Alkusyksystä Hamina on saanut palkattua kaksi uutta työntekijää lastensuojeluun. He aloittavat lokakuussa. Pian kaikki viisi sosiaalityöntekijän virkaa ovat täynnä. Lisäksi Haminaan on palkattu kokonaan uuteen tehtävään erityissosiaaliohjaaja.

– Ylimääräisellä palkanlisällä oli selkeästi vaikutusta. Toki kaksi uutta työntekijäämme ovat seudulta eli heidän meille tulonsa on alueiden muilta kunnilta pois, sosiaalityön esimies Anne-Marie Terämä Haminasta sanoo.

Palkkamonttuun ei voi jäädä

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on ollut eri puolilla maata pysyvästi pulaa jo vuosien ajan.

Työvoimapula hankaloittaa ja hidastaa lastensuojelua. Kaikkia lastensuojeluilmoituksia ei välttämättä ehditä käsitellä ja ongelmia ratkoa lastensuojelulain edellyttämässä ajassa.

Erilaisia palkanlisiä ja rekrytointilisiä on otettu käyttöön muuallakin. Kotkassa maksetaan Haminan tavoin 300 euron rekrytointilisää. Kouvolassa tehtäväkohtaisen palkkaan tuli 200 euron korotus.

– Emme me voineet siihen palkkamonttuunkaan jäädä. Muissakin lähikaupungeissa ja kunnissa palkkoja on nostettu, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen Kouvolan kaupungilta sanoo.

Kouvolassa ilo ei ole ollut yhtä suuri kuin Haminassa. Junnosen mukaan toistaiseksi palkankorotuksen ei ole huomattu avittaneen pätevien sosiaalityöntekijöiden saantia.

Lastensuojelun avopalveluissa tilanne on heikoin. Kymmenestä vakanssista on kaksi tai kolme täytetty kelpoisella työntekijällä.

– Trendi alkaa olla se, että erilaisilla toimenpiteillä yritetään asiaa ratkaista. Kymenlaakson kaupungeista Kouvola nosti palkkoja ensimmäisenä. Itsekkäästi on pakko yrittää pitää kiinni työntekijöistä, vaikka samalla teemme toki yhteistyötä. Tasasimme lisällä sitä, ettei täällä keskenämme jouduttaisi kilpailemaan työntekijöistä, Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka sanoo.

Myös esimerkiksi Etelä-Savossa Itä-Suomen aluehallintovirasto on patistanut sakon uhalla Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan lastensuojelun työntekijöiden riittävyydestä. Essotelta on arvioitu puuttuvan kahdeksan sosiaalityöntekijää lastensuojelusta. Myös Etelä-Savossa palkkatasoa aiotaan tarkastella.

Rankka työnkuva

Kuntaliitolla tai Kuntatyönantajilla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, monessako kunnassa palkanlisää lastenhuollon sosiaalityöntekijöille maksetaan.

– Alan työehtosopimuksissa sovelletaan rekrytointilisää, jota käytetään tällaisissa tilanteissa. Sen suuruutta ei ole rajattu. 300 euroa on tuntumani mukaan suurehko, Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo.

Kuntatyöntekijöiden palkkatilastojen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän keskimääräinen kokonaisansio lisineen oli viime vuonna noin 3300 euroa kuukaudessa.

Kunnissa on huomattu, että moni alan työntekijä hakeutuu mieluummin joihinkin muihin sosiaalialan tehtäviin kuin lastensuojeluun.

– Lastensuojelutyö on sieltä rankimmasta päästä. Työssä joutuu puuttumaan perheiden perusoikeuksiin, sanoo Kuntatyönantajien Nybondas-Kangas.

– Huostaanotot ja tahdonvastaiset päätökset eivät ole helppoja. Etenkin avopalveluissa lastensuojelu on sosiaalityön vaativinta sektoria, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen Kouvolasta sanoo.

Koulutusta maakuntaan

Pätevältä sosiaalityöntekijältä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Opintoihin tulee sisältyä pääaineopinnot sosiaalityössä. Oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia myöntää Valvira.

Rekrytointia on vaikeuttanut entisestään se, että sosiaalityöntekijöinä toimivien pätevyysehtoja kiristettiin. Puolitoista vuotta sitten voimaan tulleen lain mukaan myös sijaisena toimivien on nyt suoritettava tietty määrä sosiaalityöntekijän opintoja yliopistossa.

– Onhan se kova vaatimus ja pitkän koulupolun takana. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyneistä sosionomeista pulaa on paljon vähemmän, Nybondas-Kangas sanoo.

Kymenlaaksossa selvitetään parhaillaan, voitaisiinko maakunnassa kouluttaa sosiaalityöntekijöitä yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Alueellamme lähimmät yliopistot ovat varsinkin aikuisopiskelijalle kaukana, jos perhe ei voi muuttaa. Yritämme vaikuttaa siihen, että pätevöitymiskoulutusta olisi lähempänä, Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka sanoo.

Suunnitteilla on kolmen vuoden koulutus, jonka aikana ryhmä opiskelijoita suorittaisi sosiaalityön maisterinopinnot. Ryhmään mahtuu 25 opiskelijaa. Koulutukseen osallistuvilta edellytetään jo suoritettuja sosiaalityön perus- ja aineopintoja.

– Olemme kartoittaneet kiinnostusta ja tuntuu, että ryhmä saadaan kyllä kokoon, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen sanoo.

Itä-Suomen yliopisto on hakemassa hankkeelle rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR), joka varmistuu vasta ensi keväänä. Jos rahoitusta saadaan, koulutus voisi alkaa touko-kesäkuussa.

Koulutus maksaa arviolta 575 000 euroa, josta Kymenlaakson kunnilla on 20 prosentin omarahoitusosuus. Junnosen mukaan Kymenlaakson kunnissa ollaan valmiita maksamaan koulutuksesta myös hieman enemmän, jos rahastolta saataisiin vain osa pyydetystä summasta.

Mukana hankkeessa on myös Kymenlaakson kesäyliopisto.

Uusia ongelmia

Lastensuojelutyössä ratkotaan usein esimerkiksi päihdeongelmia. Lastensuojelupäällikkö Anna Liakan mukaan ne ovat esimerkki selkeistä lastensuojeluongelmista, joihin voidaan puuttua ja antaa apua. Rankimpia ovat huoltajuusriitoihin liityvät ongelmat.

– Periaatteessa näkyvää ongelmaa ei ole, mutta lapsen asumisesta ei vanhempien kesken yksinkertaisesti päästä sopuun. Saatetaan kysyä, miksei lastensuojelu tee mitään, mutta olemme näissä tapauksissa melko keinottomia.

Sosiaalityöntekijän tehtävä on luoda toivoa vaikeissa tilanteissa. Perinteisesti työ on ollut ratkaisukeskeistä. Esimerkiksi jos ihmisen lapsuus on ollut vaikea, ei menneisyydelle enää myöhemmin voi mitään, mutta siitä voi yrittää päästä eteenpäin.

Aina toivon valaminen ei onnistu.

– Maahanmuutto on tuonut uudenlaisia ongelmia. Jos alaikäinen turvapaikanhakijanuori on Suomessa yksin ja paha olo johtuu siitä, että hänellä on ikävä vanhempia, eikä perhettä lainsäädännön puitteissa saada samaan paikkaan, on se raskasta. Millä luot toivoa tilanteessa, jossa valehtelet, jos annat lupauksia, että kyllä tämä tästä, Liakka sanoo.

Tampereen apulaispormestari Aleksi Jäntti: "Kaikki viisaus ei välttämättä asu kaupunginhallituksessa tai kaupungin arkkitehdeissä"

Ylen MOT -ohjelma nosti maanantaina esille, että Tampereella rakennusliikkeet suunnittelevat hankkeita jo pitkään ennen kuin ihmiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelmiin.

Aleksi Jäntti

Ylen MOT-ohjelma nosti esille, kuinka rakennusliikkeet ovat ohjailleet Tampereen suuria rakennushankkeita. Ohjelmassa käytiin läpi mm. Tammelan stadionin sekä Kansi ja Areena -hankkeen valmistelua. Keskeinen havainto oli se, että rakennusliikkeet suunnittelevat hankkeita jo pitkään ennen kuin ihmiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelmiin. 

Huomiota kiinnitettiin henkilöiden kaksoisrooleihin julkisten päätösten tekijöinä ja toisaalta päätöksistä etua saavien palveluksessa. Lisäksi monien rivikansalaisten mielestä rakennushankkeiden sisällöstä on jo päätetty siinä vaiheessa, kun ne tuodaan nähtäville ja yleisön arvioitavaksi.

Tampereen apulaispormestari, kokoomuksen Aleksi Jäntti ei näe hankkeiden etukäteisvalmistelua salailuna.

– Luonnollisesti rakennusliikkeet, jotka lopullisesti toteuttavat nämä hankkeet, ovat taustalla mukana. Jos tehtäisiin pelkästään niin kuin yksittäiset kaupunkilaiset sanovat tai arkkitehdit piirtävät, välttämättä ne eivät koskaan toteutuisi.

Suunnitelmia muutetaan

Aleksi Jäntti näkee etukäteissuunnittelussa ja valmistelussa hyviä puolia. 

– Minun mielestäni on hyvä, että tuodaan joku pohjaehdotus pöydälle.

Apulaispormestarilla on kokemusta tapauksista, jossa on lähdetty ikään kuin puhtaalta pöydältä.

– On menty ihan blankona pitämään yleisötilaisuus, ja ihmiset ovat olleet kiukkuisina, kun ei osattu mihinkään kysymyksiin vastata. Kun niitä vastauksia ei ollut olemassa. Että miksi tänne tullaan pitämään tämmöinen tilaisuus, kun ei osata mitään kertoa.

Valmistellut hankkeet eivät Jäntin mukaan useinkaan toteudu alkuperäisten kaavailujen mukaisina.

– Täytyy hyväksyä se, että niitä muutetaan ja minun mielestäni näin paljon tapahtuukin. Pohjaehdotuksen pohjalta tehdään muutoksia hankkeisiin. Kaikkia toiveita ei missään tapauksessa voida toteuttaa.

Rakennushanke vai kaavoitus edellä?

Suuria rakennushankkeita valmistellaan mm. Tampereella hyvin pitkälle ennenkuin niitä tuodaan julkisuuteen ja ihmisten arvioitaviksi.

Apulaispormestari Jäntti näkee hyötyjä erityisesti silloin, kun rakennetaan kaupunkirakenteen sisällä.

– Yleensä hankkeet vaativat sen, että joku tuo idean ja usein siinä jollain tavalla on myös esimerkiksi vuokraoikeuden haltija mukana. Maanomistajat tai kaupungin alueilla rakennusliikeet on haluttu Tampereella mukaan. Sillä tavalla me saamme uutta myös tänne kaupunkirakenteen sisään.

Uusilla alueilla tilanne voi olla toisin, sanoo Jäntti.

–Jos lähdetään kaavoittamaan ihan puhtaalta pöydältä, kuten esimerkiksi Vuores tai Ojala tulevaisuudessa, niin silloin on mahdollista tehdä kaupunki edellä ja kaavoitus edellä. 

Läpinäkyvyyttä kaivataan

Rivitamperelaisia on närästänyt hankkeiden tuonti ikään kuin etukäteen päätettyinä. Esimerkiksi Tammelan stadionin kohdalla pidettiin arkkitehtikilpailu ja ihmiset pääsivät vasta sitten puuttumaan asiaan millään tavalla.

Aleksi Jäntti katsoo kuitenkin, että Tampereella toimitaan isojenkin hankkeiden kohdalla läpinäkyvästi.

– Vaikka suunnitelmat tulevat kilpailun kautta, ne tulevat myös lausunnolle ja niihin voi ottaa kantaa. Myös kaavaprosessissa on useita kertoja mahdollisuus vaikuttaa. Esimerkiksi osallistumis-ja arviontisuunnitelma siinä aivan alussa, ja luonnosvaiheessa ihmiset ja yhteisöt voivat niitä kommentoida.

Taustalla junailu näyttää koskevan lähinnä täydennysrakentamista eli rakennusyhtiöt haluavat päästä rakentamaan asuntoja hyville paikoille, mitä Jäntti pitää ymmärrettävänä.

– Ihmiset haluavat ostaa asuntoja hyviltä paikoilta. Sellaisille paikoille rakennetaan, mistä ihmiset asunnon ostaa.

Jäntti ei myöskään kannata ajatusta, että stadionit ja asunnot rakennettaisiin erikseen.

– Nykyään on trendi hybridirakentamisesta. Pyritään rakentamaan komplekseja, joissa on julkisia palveluita, asumista, voi olla hotelli jne.     

Tampere ei välttele kilpailutusta

MOT kertoi, että Tampere on kirjannut maapoliittiseen ohjelmaansa periaatteen, että hyvästä hankekehitysideasta voi saada palkinnoksi rakennusoikeutta kaupungin maalle ilman kilpailua, ilman avointa hakua. 

Aleksi Jäntin mukaan Tampere ei pyri kuitenkaan välttelemään kilpailutusta vaan tarjoamaan pieniä porkkanoita. Halutaan osallistaa monia tahoja kaupungin kehittämiseen ja suunnitteluun. 

– Kaikki viisaus ei asu välttämättä kaupunginhallituksessa tai Tampereen kaupungin arkkitehdeissä, vaan ideoita tulee myös laajemmalta sektorilta. Kun esimerkiksi yksittäinen yritys tekee omalla panoksellaan ja omalla riskillä suunnittelua, niin halutaan myös, että niitä on myös mahdollisuus toteuttaa.

"Aktiiviset ihmiset monessa mukana"

Apulaispormestari Jäntti kokee, ettei Tampereella ole merkittävää korruptiota.

– Ainakaan minun silmiini ei rakenteellista korruptiota ole näkynyt. Oleellista on nimenomaan se, että henkilöt, jotka tekevät päätöksiä esimerkiksi yhdyskuntalautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, eivät henkilökohtaisesti hyödy niistä hankkeista.

Jäntin mukaan se koskee myös heidän edustamiaan yhteisöjä.

– Esimerkiksi urheiluseura tai joku muu ei suoranaisesti saa sitä hyötyä. Tai jos on etua saamassa, niin sitten pitää jäävätä itsensä sillä hetkellä, kun päätöstä tehdään, korostaa Jäntti.

– Mutta totta on, että aktiiviset ihmiset ovat monessa mukana. Ja kun Suomi on näin pieni, niin vääjäämättä syntyy tilanteita, jossa ihminen katsoo asian kahdesta eri näkökulmasta. Siinä vaiheessa täytyy tunnistaa se, että voiko olla mukana tekemässä sitä päätöstä lopullisesti vai ei.

Kotilinnasäätiön tontin kiemurat

MOT -ohjelman mukaan Tampereen Kotilinnasäätiön tontin myynnistä eteenpäin rakennusyhtiölle oli sovittu jo ennen kuin säätiö vuokrasi tontin kaupungilta.

Yle Tampere kertoi jo aiemmin, että Patentti- ja rekisterihallitus tutkii, onko vanhustentalosäätiön tonttikauppa säätiön sääntöjen mukainen. Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitetuista asiakirjoista ilmenee, että SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovskin johtama Kotilinnasäätiö sopi tontin siirrosta vain päivä vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Tontin siirtoa oli junailemassa myös Tampereen kaupungin entinen maankäyttö- ja elinkeinojohtaja Jyrki Laiho. Hän kertoi MOT-ohjelmassa toimivansa nykyään rakennusyhtiö Lehdon konsulttina.

Tampereella kiistellään nyt siitä, olivatko toiminnanjohtaja Aleksovski ja säätiön hallituksen puheenjohtaja, entinen kokoomuslainen pormestari Timo P. Nieminen saaneet tontin gryndaukseen suullisen luvan.

Teinitytölle vankeustuomio lastensuojelulaitoksen ohjaajan puukotuksesta

17-vuotias tyttö puukotti hengenvaarallisesti lastensuojelulaitoksen ohjaajaa tammikuussa Tampereella.

Tampereen oikeustalo

Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut vankeuteen tytön, joka oikeuden mukaan puukotti hengenvaarallisesti lastensuojelulaitoksen ohjaajaa tammikuussa Tampereella.

Mielentilatutkimuksen mukaan tuomittu oli alentuneesti syyntakeinen eli ei täysin ymmärtänyt tekonsa merkitystä.

Tyttö oli poistunut luvatta lastensuojeluyksiköstä. Kaksi ohjaajaa lähti hakemaan häntä Tampereella sijaitsevasta asunnosta. Tyttö ei halunnut lähteä, vaan puukotti toista ohjaajista kahdesti leipäveitsellä.

Käräjäoikeus tuomitsi tytön kahden vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen tapon yrityksestä sekä aiemmasta pahoinpitelystä.

Lisäksi oikeus tuomitsi avunannosta puolentoista vuoden vankeuteen nuoren miehen, joka antoi tytölle veitsen.

Ilkka, Pohjalainen ja Keski-Pohjanmaa tabloidiin – ensimmäiset koelehdet jo painettu

Pohjalaiset maakuntalehdet siirtyvät ensi keväänä tabloid-kokoon. Ilkan ja Pohjalaisen päätoimittajat uskovat, että lukijat ottavat muutoksen hyvin vastaan.

Sanomalehti muotoutuu ulkoasutoimittaja Jessica Ristimäen käsissä.

Maakuntalehdet Ilkka, Pohjalainen ja Keski-Pohjanmaa muuttuvat keväällä tabloid-kokoisiksi. Toimitukset ovat valmistautuneet muutokseen viitisen vuotta.

– Tähän asti on näyttänyt siltä, että ei ole oikea aika. Lukijatutkimuksissamme oli kolmannes [vastaajista], joka tahtoi tabloidia, kolmannes, joka ei tahtonut ja kolmannes, joka ei osannut päättää tahtoako vai ei. Vähitellen kanta on lieventynyt, kun muut lehdet ovat muuttuneet tabloideiksi, sanoo Ilkan päätoimittaja Satu Takala.

– Isommassa koossa on omat hyvät puolensa. Sitä voivat käyttää kukkakauppiaat ja monenlaista muuta. Mutta kyllä tämä pienempi tabloid on nykyinen sanomalehden koko, toteaa Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa.

Viljanmaa uskoo, että lukijat ottavat uudenkokoisen lehden hyvin vastaan. Siihen on jo totuttu.

– Olemme tehneet paljon liitteitä tabloidissa. Uskoisin, että muutos on aika pieni kuitenkin – paljon pienempi kuin pari-kolme vuotta sitten olisi voinut olla, Viljanmaa sanoo.

Ensimmäiset koelehdet on esitelty tällä viikolla lukijaraadille.

– Se otettiin hyvin vastaan ja palaute oli positiivista. Totta kai oli myös kehittämiskohteita, Takala toteaa tabloid-Ilkan saamasta vastaanotosta.

Ennen varsinaista tabloidiin siirtymistä luvassa on vielä toinenkin koelehti.

Visuaalinen ja kätevä

Sekä Viljanmaa että Takala uskovat tabloidin toimivuuteen. Yksi syy on se, että Ilkan, Pohjalaisen ja Keski-Pohjanmaan muutoksen jälkeen Lännen mediassa kaikki lehdet, paitsi Turun Sanomat, ovat tabloid-kokoisia. Sama koko mahdollistaa materiaalin vaihdon aiempaa helpommin.

– Uskon, että lukijat tulevat nyt saamaan vielä enemmän visuaalisesti silmää miellyttäviä juttuja, Takala sanoo.

– Tabloid on kätevämpi käsitellä ja visuaalisempi – meillä on hyviä kuvaajia ja heidän kuvansa nousevat paremmin esiin, Viljanmaa listaa.

Vaikka tabloid-koko aiheuttaa lehden tekijöille joitakin muutoksia ja uutta asennoitumista, pääasia pysyy päätoimittajien mukaan uudistuksen jälkeenkin ennallaan.

– Maakuntalehti ei ole mitään, ellei se ole maakuntansa puolesta, Takala sanoo.

– Sisältö on tärkein. Sisältöön satsataan, Viljanmaa muistuttaa.

Jakamattomat perikunnat tonttikaupan esteenä Pelkosenniemellä – Yhdellä talolla lähes parisataa omistajaa

Esi-isien perinnöstä ei hennota luopua

Vuostimon maisemia

Rakennemuutosten tyhjentämät pikkukunnat ovat yllättävän ongelman edessä. Tulijoita olisi mutta kymmeniä vuosia tyhjinä olleita tontteja ja peltoja ei saada myyntiin.

Syynä autioitumiseen ovat jakamattomat perikunnat. Muuttoliikkeen vuoksi vuosikymmeniä sitten hylätyillä tiloilla voi olla jopa parisataa omistajaa ja omistajuus on pahasti pirstoutunut.

Lappia 1960-luvulla koetellut rakennemuutos jätti jälkeensä muun muassa Pelkosenniemelle paljon tyhjiä tiloja, kun kunnan väkiluku laski lyhyessä ajassa alle puoleen entisestä.

– Yhdelläkin talolla on parisataa omistajaa, ja ihan meidän lähettyvillä on lähemmäs sata omistajaa, Pelkosenniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja Annika Kostamo sanoo.

Kostamo seisoo haastateltavana keskellä Pelkosenniemen kyläraittia, josta on näkymä Kemijokivarteen. Maisemassa on vanhojen tilojen lisäksi yksi uusi omakotitalo ja useita rakentamattomia tontteja.

– Tuttavaperhe yritti etsiä kahdeksan vuotta sitten tästä jokivarresta tonttia, ei löytynyt. Kukaan ei ollut valmis myymään, Kostamo sanoo.

Omistajia myös ulkomailla

Omistajuuden pirstoutuminen vaikeuttaa tonttien saamista myyntiin, koska yksittäisen omistajan saama rahallinen hyöty jää pienemmäksi kuin nostalginen tunne omistaa edelleen palanen kotikuntaansa.

Lisäksi perikunnista on vaikea löytää vapaaehtoisia järjestelemään yhteisten maiden ja tonttien myyntiä.

– Se on hirveä episodi ottaa kaikki ne osakkaat kiinni. Monet asuu Ruotsissa ja voi olla, että kaikki tilalliset eivät edes tiedä, missä heidän palstat sijaitsevat. Silloin ollaan hyvin varovaisia antamaan mitään lupia.  Siinä on enemmän työtä kuin rahallista hyötyä, Annika Kostamo sanoo.

Omistajuuden pirstoutuminen toi yllättäviä ongelmia myös Pelkoseniemen tavoitteeseen siistiä kylän maisemaa. Tyhjät maa-alueet ovat pusikoituneet ja kasvavat sekä puuta että pensaikkoa. Vakituisia asukkaita häiritsee kylän kasvaminen umpeen mutta maanraivaaminen vaatii maanomistajien luvan.

– Me haluttais tietenkin tuo Kemijoki näkyviin tuohon vitostielle. Viimeksi eilen soittelin maanomistajien perään ja kaukaisin olisi Brysselissä. Heitä en ole vielä tavoittanut.

Pelkosenniemen kunta on päättänyt tarjota maanomistajille ilmaista metsuria raivaamaan joitakin kunnan keskustan avainpaikkoja pusikoilta ja avartaa maisemaa.

Yhteismetsistä esimerkkiä?

Annika Kostamo toivoo jopa lakimuutosta, jolla voitaisiin puuttua liian suuriin omistajaryhmiin.

– Henkilökohtaisesti tiedän, kiinteistöyhtymän osakkaana, että kuinka vaikea siitä esi-isien perinnöstä on luopua. Mieluummin sitä omistaa kuin ottaisi sen rahan, mutta jossakin sen pitäisi sen rajan mennä, että kuinka monta omistajaa yhdellä palstalla voi olla.

Kostamo innostuu haastattelijan esittämästä ajatuksesta, että pirstoutuvalle maanomistajuudelle luotaisiin, yhteismetsien tapaan, mahdollisuus liittyä yhtymään, jossa omistajuus muuttuisi osakkuudeksi.

– Tuosta pitää vinkata eduskuntaan, että alkaisivat edistämään tällaista ratkaisua.

Kostamon käsitys on, että jakamattomat perikunnat ovat iso ongelma koko Lapissa. Uusia asukkaita ei saada houkuteltua kun tontteja ei saada myyntiin ja kylät pusikoituvat.

"Työ on tehty vasta kun se on dokumentoitu" – lappilainen työarki on palaverikiirettä, kahvia ja porojen väistelyä lumisilla teillä

Lappilaiset kirjoittivat työpäivästään tarinoita, joista paistoi työnilo ja luonnon merkitys.

Ounasrinteen koulun opettaja Henna Leinonen

Lappilaista työelämää kehittävä Työelämä 2020-alueverkosto kokosi keväällä kirjoituksia työarjesta. Yhden työpäivä kuluu lähes parinsadan arkistomapin tuhoamiseen, toinen ajaa vakuutussopimusten kanssa satoja kilometrejä poroja väistellen ja kolmas järjestää mestaruuskilpailuja metsureille.

Tutkija Pälvi Rantala kävi tarinat läpi ja kokosi ne julkaisuksi.

– Päällimmäinen tuntemus on, että miten monipuolista työelämä on. Itse olen tottunut olemaan yliopistolla tietynlaisten ihmisten kanssa. Sitten tajusin että Lapissa on monia ihmisiä, joiden työpäivät ovat tosi pitkiä, välimatkat ovat valtavat ja poroja väistellään.

Luonto ja vuodenajat vaikuttavat muidenkin kuin safarioppaiden työhön. Rantala kävelee yliopistolle talvisin toppahousuissa ja useimpien muiden työpäivä alkaa auton harjaamisella lumen alta.

Tien päällä taas

"Työmatka taittuu täällä luonnonhelmassa, kimppakyydissä kuskeja vuorotellaan ja jos ollaan myöhässä niin pomo käy kuumana, mutta meillä päin ei oo tarvetta alkaa huutamaan", riimittelee Talonpoika Lalli "Mitätöissä"-räpissään. Muusikko sanoitti räpin työpäiväkertomusten pohjalta.

 

Pitkät työmatkat ovat muusikonkin arkea.

– Hiluxin ikkunasta katselen Lapin maisemia. Eilenkin ajettiin keikalta Leviltä ja Lapin ruska näytti olevan parhaimmillaan, rovaniemeläisräppäri kertoo. Talonpoika Lalli on ansainnut elantoaan niin viemäreiden sukittajana kuin rakennustyömaalla. Nyt työ on pääasiassa siistiä sisätyötä tietokoneen ääressä, kuten monilla muillakin.

–  Mulla soi sama tausta tietokoneella ehkä neljä tuntia putkeen. Välillä käytän koiran lenkillä ja käyn vähän miettimässä uusia aiheita. Sitten tietsikalla kirjoittelen sanoja siihen rytmiin ja mietin rytmityksiä, muusikko kertoo työpäivästään.

Jokainen on palkkansa ansainnut

Tutkija Rantalan mukaan yksi tarinoiden keräämisen tavoite on lisätä arvostusta toisen työtä kohtaan ja vähentää luulemista. Opettajan työnkin moni pitkiä kesälomia kadehtiva luulee tuntevansa.

– Ehkä se ajatus on, että opettaja opettaa, menee henkilökunnan huoneeseen välitunnilla ja tulee sitten takaisin opettamaan. Mutta niin se ei ole, kyllä täällä ollaan ihan koko ajan läsnä oppilaille, kertoo tarinatalkoisiin osallistunut Ounasrinteen koulun opettaja Henna Leinonen.

Opettajan pitää kiireisenä yhteydenpito vanhempiin, jatkuva arviointi ja palaverit. Sen päälle tulevat arjen yllätykset, vaikkapa lääkärireissu välitunnilla itsensä teloneen oppilaan kanssa. Opettaja on iloinen kun oppilaat ovat iloisia ja oppivat, vaikka opetus ei menisikään suunnitelmien mukaan.

Ajoittaisen tuskastumisen syy taas lienee tuttu kaikilta työpaikoilta.

–Opettajan hermot menevät kun tekniikka ei toimi. Silloin kun tietokoneen pitäisi toimia, mutta se ei toimi eikä heijasta tuonne isolle näytölle. Silloin ne menee, Leinonen kertoo, hyväntuulisena kuitenkin.

"Miten noin tylsää työtä voi tehdä ?"

Tarinoista kuultaa Rantalan mukaan kiinnostus omaan työhön ja tunne siitä, että sitä on kiva tehdä. ELY-keskuksen alueverkostovastaava Satu Huikuri tietää muista työelämäselvityksistä, että ongelmiakin on ja ne ovat samoja kautta Suomen.

– Johtajuus voi olla hukassa tai se on hyvin vanhakantaista. Sairasteluja on aika paljon, mutta missä on syy siihen, että töissä ei jakseta. Onko joustettu molemmin puolin, Huikuri pohtii.

– Digitalisaatio on myös iso haaste. Se voi olla monelle työntekijälle aikamoinen peikko, että tulee niin paljon uusia työvälineitä. Pelätään, miten ne saadaan haltuun.

Huikuri haluaa muistuttaa, että työelämän parantamiseen on monia välineitä ja apukeinoja, joihin pitää tarttua eikä jäädä tuleen makaamaan. Kehittämiskeinojen pohtiminen on hänen työnsä.

– Minun poikani ovat ihmetelleet, että miten noin tylsää työtä voi tehdä, Huikuri naurahtaa ja vakuuttaa nauttivansa työstään ja jopa vähintään kymmenestä viikottaisesta palaverista.

– Se on se työn suola, että saa tehdä tätä asiaa toisten kanssa. En voisi kuvitella tekeväni yksin tätä työtä tai ajattelevani, että osaan itse kaikki asiat enkä tarvitse muita. Päinvastoin.

Koripallohuuma tarttui nuoriin – Lauri Markkasen nimeä kantavat koriskoulut täpötäynnä

Koripallotähti Lauri Markkasen menestys on innostanut nuoret tytöt ja pojat koriskouluihin ennennäkemättömällä innolla.

Yle Uutiset Keski-Suomi: Lauri Markkasen nimi vetää koriskoulut täyteen

Susijengin ja Chicago Bullsin tähti Markkanen on lupautunut koriskoulujen kummiksi Jyväskylän seudulla. Laurin nimeä kantavat maksuttomat koriskoulut täyttyivät nopeasti.

Edellisvuosiin verrattuna aloittavien koripalloharrastajien määrä on tänä syksynä onnistuttu liki kolminkertaistamaan. Yhteensä kouluihin ilmoittautui 400 innokasta ja kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Edellisinä vuosina osanottajamäärä on ollut noin 120.

Koriskoulu on tarkoitettu koripallon aloittaville 5-9 -vuotiaille tytöille ja pojille. Syyskuusta huhtikuuhun jatkuvia koriskouluja on yhteensä 14 ja ne pyörivät Jyväskylässä, Muuramessa, Laukaassa ja Äänekoskella.

Maksuttomat lasten koriskoulut ovat kuuden urheiluseuran yhteisponnistus. Toteutuksesta vastaavat Jyväskylä Basketball Academy, HoNsU, Säynätsalon Riento, Laukaan Urheilijat, Muuramen Urheilijat ja Äänekosken Huima.

Supermikrot pelikentällä

Muuramen Rajan koulun liikuntasalissa käy melkoinen kuhina kun valmentaja Jari Parkkali antaa vihdoinkin luvan hakea pallot. Pienimmät koriskoululaiset, supermikrot, ovat alle kouluikäisiä. Painavan pallon hallintaa on hyvä opetella varovasti ja ohjaamisessa on haasteita.

– Aluksi on lähdettävä palloon totuttelusta ja lattiaa pitkin pyörittelystä, jotta vältyttäisiin  negatiivisilta kokemuksilta. Ettei tulisi itkua silmään taikka kolhuja, kuvailee koripallojaoston puheenjohtaja Jari Parkkali Muuramen Urheilijoista.

Koriskoulu sisältää treenit kerran viikossa ensi kevääseen asti, oman pallon ja peliasun - kaikki ilmaiseksi. Tämä on mahdollista, kun iso joukko eri toimijoita puhaltaa yhteen hiileen. Kaupungit ja kunnat ovat antaneet salit käyttöön maksutta.

– Yrityksiä ja yhteisöjä on mukana. Yhteistyökumpanit rahoittavat pallot, peliasut, vetäjien palkkiot ja turnaukset. Iso kiitos siitä, että moni on lähtenyt mukaan, kertoo Jaakko Kemilä Jyväskylä Basketball Academysta.

Iloa ja intoa rittää

Ensimmäiset harjoitukset sujuivat Muuramessa ilman kommelluksia. Lasten ja nuorten ilo ja into säilyivät loppuun asti. Valmentaja Jari Parkkalikin huokaisi helpotuksesta.

– Jännitin ennakkoon, sillä harjoiteltiin aika rohkeasti pallon heittämistä koriin ja pallon kuljettamista, joka on ensi alkuun yllättävän vaikeaa.

Emma Lepistö ei ole aiemmin harrastunut mitään urheilulajeja, mutta innostui nyt koripalloilusta. Sen suurempia jatkohaaveita ei vielä lajista ole.

– Ihan kivaa tämä tietenkin on. Helpointa on pallon kuljetus ja vaikeinta korin tekeminen.

Iida Lepistö oli myös ensimmäistä kertaa koripalloilemassa ja aikoo tulla seuraavallekin kerralle.

– Oli kivaa, kun sai pompotella vapaasti. Korin tekemistä en osaa vielä kauhean hyvin.

Pallottelu vasurilla vaikeaa

Pallon käsittelyä opetettiin ensin kahdella kädellä ja sitten yhdellä. Vaikeimmaksi osoittautui pallottelu yhdellä ja etenkin vasemmalla kädellä. Pallon kierittely viivoilla oli Iidan mukaan raskainta ja rasitti eniten selkää.

Koripallon EM-kisoja Iida kertoo seuranneensa  innokkaasti. Ja totta kai suosikkiurheilijan nimeäminen on helppoa.

– Lauri Markkanen, tietysti!

Nyt alkaneet koriskoulut ideoitiin viime kevään lopulla ja ensimmäisenä kysyttiin Laurilta saadaanko hänen nimeään käyttää. Laurin nimi oli pinnalla hienosti menneen yliopistokauden jälkeen ja edessä oli vielä NBA:n varaustilaisuus ja EM-kisat.

– Oli iso juttu saada Laurin nimi käyttöön, iloitsee Jaakko Kemilä.

Lauri kevään turnaukseen?

Koriskoululaisilla on vuoden aikana kaksi turnausta. Toinen marraskuun lopulla ja toinen keväällä, jolloin pelataan muita koriskouluja vastaan. Toiveena on saada Lauri paikalle huhtikuun turnaukseen.

– Se on ajoitettu niin, että NBA:n runkosarja Amerikassa on loppunut ja jos Chicago Bulls ei pelaa playoffeissa, niin Lauri varmasti tulee paikalle, pohtii Kemilä.

Koriskoulut eivät Kemilän mukaan ole yhden vuoden juttu, vaan tarkoitus on jatkaa myös ensi kaudella entistä pontevammin.

– Nyt tulijoita oli enemmän kuin nämä 400, jotka voitiin ottaa. Toivotaan, että jatkossa voidaan hieman kasvattaakin määrää.

– Ja vaikka täältä ei seuraavaa Lauri Markkasta tulisikaan, niin tästä saa loistavan harrastuksen, kun lapsena ja juniorina aloittaa. Kyllä tästä voi elinikäisen harrastuksen saada, tiivistää Jari Parkkali Muuramen Urheilijoista.

Lempäälä teki rikosilmoituksen epäillystä valehoitajasta – henkilö oli kunnan palkkalistoilla vuosia

Poliisin esitutkinnassa ei ole paljastunut, että tapaus olisi aiheuttanut hoitovirheitä ja vaaraa jonkun hengelle tai terveydelle.

Lempäälä

Lempäälän kunta on tehnyt rikosilmoituksen epäillystä valehoitajasta. Kunta on ilmoittanut ilman oikeutta toimineesta sairaanhoitajasta myös Valviralle.

Poliisin esitutkinnassa on käynyt ilmi, että kyseinen naishenkilö on työskennellyt Lempäälän kunnan keskustassa olevalla terveysasemalla melko pitkään, vaikka naisen tutkinto Tampereen ammattikorkeakoulussa ei ole ollut likimainkaan valmis, kertoo tutkinnanjohtaja Antti Uusipaikka.

– Esitutkinnassa ei ole tullut ilmi, että tapaus olisi aiheuttanut vaaraa jonkun terveydelle tai hengelle, sanoo Uusipaikka.

– Poliisi on tehnyt yhteistyötä tutkinnassa Valviran kanssa. Juttu on viikon sisällä siirtymässä syyteharkintaan. Rikosnimikkeinä ovat petos ja luvaton terveydenhuollon ammattitoimen harjoittaminen.

Petoksessa maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta voidaan tuomita sakkoja tai enintään puoli vuotta vankeutta.

Ilmi rutiinitarkastuksessa

Tilanne lähti purkautumaan elokuussa. Tällöin ilmeni, että terveyspalveluissa on mahdollisesti toiminut sairaanhoitajana henkilö, jolla ei ole Valviran myöntämää oikeutta toimia laillistettuna sairaanhoitajana.

Kunnanjohtaja Heidi Rämön mukaan asian tultua esille nykyinen hoitotyön johtaja ryhtyi selvittämään asiaa tarkemmin. Tutkimusten perusteella todettiin, ettei kyseisellä hoitajalla ole pätevyyttä toimia sairaanhoitajana.

– Sen jälkeen tehtiin sisäinen tarkastus, jossa on käyty läpi kaikki hoitohenkilöstön tutkintotodistukset sekä Valviran antamat luvat. Tarkastuksessa ei ole tullut esille muita vastaavia tapauksia.

Lempäälän kunnan tiedotteen mukaan kyseinen henkilö on tehnyt Lempäälässä määräaikaisia sairaanhoitajan sijaisuuksia vuodesta 2012 lähtien ja hänet oli palkattu vakinaiseen tehtävään huhtikuussa 2015.

Rämö kertoo, että kunnassa on toimittu lain mukaan eikä kyseinen henkilö enää ole kunnan palkkalistoilla.

Valviralla jatkoselvitys

Valvira aikoo selvittää, miten Lempäälän kunta on päätynyt palkkaamaan epäpätevän henkilön sairaanhoitajaksi. Tarkoitus on varmistaa, että potilasturvallisuus on jatkossa Lempäälässä kunnossa.

Valviran mukaan vastaavia tapauksia tulee ilmi silloin tällöin.

Opiskelija voi lain mukaan tilapäisesti toimia sairaanhoitajana tietyin ehdoin. Opiskeluoikeuden pitää olla voimassa. Opinnoista pitää olla suoritettuna kaksi kolmasosaa. Opiskelun aloituksesta ei saa olla yli 10 vuotta.

Lempäälän tapauksessa ehdot eivät täyttyneet.

Kurjet herättävät monenlaisia tunteita – lintuharrastaja näkee komean linnun, viljelijä kiusantekijän

Tervolassa sadat kurjet ovat polkeneet ja sotkeneet viljeltyjä peltoja.

Kurkia pellolla

Kurkien syysmuuttoa seurataan monin miettein. Siinä missä harrastaja bongaa komean linnun, niin viljelijä näkee kiusantekijän.

Esimerkiksi Tervolassa on tavattu yhdellä kertaa vajaa tuhat kurkea ruokailemassa pellolla. Ohran viljely on käynyt tervolalaisille viljelijöille työlääksi, kun sato menee kurkien suihin.

– Kyllä ohran kanssa piti nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa, sanoo tervolalainen Juhani Lampela, joka on lopettanut kokonaan ohran viljelyn.

– Tässä Meri-Lapin alueella, varsinkin Tervolassa kurjet ovat viljelyä haittaava tekijä. Voi sanoa että ovat melkoinen täystuho, kun polkevat kasvuston alle ja sitten sotkevat, sanoo Tervolassa vielä ohraa viljelevä Jorma Kaasila.

Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry:ssä ymmärretään viljelijöiden ahdistusta. Toisaalta Meri-Lapin syksyiset kurkimäärät ovat vielä kovin pieniä Etelä-Suomeen verrattuna.

Siinä missä Tervolan seudulla on tänä syksyllä laskettu yhdellä kertaa pelloilta vajaa tuhat kurkea, on esimerkiksi pohjanmaalla sekä peltoalat että kurkimäärät kymmenkertaiset.

– Etelä-Suomessa, missä on tuhansia kurkia, on maatalousministeriö voinut julistaa pellon lintupelloksi ja maksaa siitä korvausta eli kurjet hätistetään tiettyyn paikkaan ruokailemaan, tietää Xenus ry:n aluevastaava Eero Salo-oja.

Kurjet tulisi hätistää helläkätisesti

Viljelijät ovat olleet pakotettuja miettimään häätämiskonsteja. Lampelakin kertoo hänelle neuvotun monenlaisia poppakonsteja, mutta mikään ei ollut käytännössä tehonnut.

Kurki on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, joten käytettävän karkotusmenetelmän on ehdottomasti oltava turvallinen linnuille. Esimerkiksi paimenkoiraa ei lintuharrastaja laittaisi kurkia hätistelemään, vaikka se olisi hyvin koulutettu.

– Kyllä se hätistely mieluummin tapahtuisi ihmisen toimesta, että se olisi hallittua. Kurjet säikähtävät helposti meteliä, sanoo Eero Salo-oja.

– Kyllähän niitä hätistää voi, mutta pitäisi olla varattuna paikka sitten, mihin ne kurjet pystyvät menemään sen hätistelyn jälkeen. Jäisi kurjillekin vielä se elintila siellä, Salo-oja huomauttaa.

Meri-Lapissa kurkia voi vielä syyskuun puolivälissä tavata satamäärin, vaikka suurin osa on jo jatkanut matkaa etelämmäs. Intohimoinen lintuharrastaja Salo-oja seuraa mielellään myös kurkien syysmuuttoa.

– Kurjet ovat mukavia lintuja seurata. Vaikuttavaa on iso koko ja ylväs lentotyyli, jossa välillä liidetään.

Tapon yritys Jalasjärvellä: yksi menehtynyt, yksi vakavasti loukkaantunut

Poliisi hälytettiin Koskuelle Jalasjärvelle tiistai-aamuna.

Poliisiauto.

Jalasjärven Koskuella Etelä-Pohjanmaalla epäillään tapahtuneen henkirikoksen yritys.

Pohjanmaan poliisi sai ilmoituksen tiistai-aamuna kello 8.51. Poliisi löysi paikalle mennessään 70-vuotiaan naisen kotitalostaan huonokuntoisena. Poliisin mukaan nainen oli joutunut väkivallan kohteeksi ja hänet vietiin hoitoon Tampereen keskussairaalaan hengenvaarallisessa tilassa.

Pohjanmaan poliisin omissa etsinnöissä löydettiin talossa asuva naisen 70-vuotias puoliso menehtyneenä. Mies löydettiin talon ulkopuolelta.

Tutkitaan tapon yrityksenä

Pohjanmaan poliisi tutkii tapahtumaa tapon yrityksenä. Uhrina on ollut nainen.

Poliisin alustavien tietojen mukaan tapahtumaan ei liity muita henkilöitä. Poliisi ei anna tietoa tekotavasta tai muista tekoon liittyvistä yksityiskohdista esitutkinnallisista syistä.

Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien määrä jäänyt kauas tavoitteesta – koulutus on vaikea ja kallis

Hinnasta huolimatta reseptihoitajia halutaan koko ajan lisää

Astmalääkkeitä hyllyssä

Koulutuksen hinta on suurin yksittäinen syy reseptihoitajien hitaaseen yleistymiseen. Niin kutsutut reseptihoitajat ovat sairaanhoitajia, jotka ovat saaneet ammattikorkeakoulutasoisen lisäkoulutuksen, joka mahdollistaa reseptilääkkeiden määräämisen. Lisäkoulutus kestää runsaan vuoden.

Koulutus maksaa noin viisi tuhatta euroa. Sen päälle työnantajalle voi tulla myös muita kuluja esimerkiksi sijaisjärjestelyistä. Jos koulutus ei järjesty hoitajan kotipaikkakunnalla, kustannuksia tulee myös majoituksesta ja matkoista. Useissa tapauksissa työnantaja vastaa kaikista koulutuskustannuksista.

 

– Se on hirveän kallis koulutus. Kulut voivat olla kymmenen tuhatta euroa sairaanhoitajaa kohden, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Leena Vesterinen (sd.)

Vesterinen kuitenkin korostaa koulutuksen tärkeyttä.

– Meille tämä on ollut investointi henkilöstön osaamiseen ja asiakkaiden palvelun parantamiseen.

Vesterinen on perehtynyt reseptihoitajien työhön ja koulutukseen paitsi työnantajan edustajana, myös tutkijana. Hän selvitti reseptihoitajien tilannetta vuonna 2014 Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta. 

Ei sovi kaikille

Jos kaikki olisi mennyt kuten koulutuksen alussa kaavailtiin, Suomessa voisi toimia tällä hetkellä noin viisisataa rajoitettuun lääkkeenmääräämiseen oikeutettua sairaanhoitajaa.

Heitä on kuitenkin vain noin kolmesataa.

Reseptihoitajien määrässä ollaan pitkällä muun muassa Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, joissa lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia on yhteensä noin kolmannes kaikista Suomen reseptihoitajista.

Toisessa ääripäässä on esimerkiksi Kymenlaakso, jossa lisäkoulutettuja on vasta neljä. Muutama hoitaja valmistuu vielä syksyn ja talven aikana. Samaan aikaan halukkuutta koulutukseen kuitenkin on.

– Olemme myötämielisiä. Meillä on tarve kouluttaa lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia sairaanhoitajia, kertoo Kotkan terveysjohtaja Kati Homanen.

 

Rahan lisäksi yksi jarruttavista tekijöistä saattaa olla koulutuksen vaativuus.

– Se ei ole mikään läpihuutojuttu. Kyseessä ovat yli vuoden mittaiset työn ohessa hoidettavat opiskelut, luonnehtii lehtori Hannele Tyrväinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Valmistuneista reseptihoitajista Jyväskylässä on koulutettu 122 eli useampi kuin joka kolmas. Opintoja voi suorittaa kahdeksassa eri ammattikorkeakoulussa.

Koulutuksen vaativuudesta kertoo myös se, että esimerkiksi lääketietouden osio on pääsykokeet läpäisseille ja koulutukseen hyväksytyille sairaanhoitajille täsmälleen sama kuin lääketieteen opiskelijoille eli tuleville lääkäreille.

 

Kolme vuotta sitten reseptihoitajaksi valmistunut Viivi Pihlajaniemi allekirjoittaa koulutuksen vaativuuden. Kotkansaaren terveysasemalla Kotkassa työskentelevä Pihlajaniemi hankki lisäkoulutuksensa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla toimivasta Laurea-ammattikorkeakoulusta vuonna 2014.

 

– Opiskellaan vapaa-ajalla ja tehdään potilastyötä. Se vaatii sitoutumista.

Pihlajaniemen mielestä reseptihoitajan koulutus ei välttämättä edes sovi kaikkiin elämäntilanteisiin.

– Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilta koulutus voi vaatia opiskelua öisin kun perhe ja työt vaativat aikaa päivällä.

Ennen reseptihoitajan koulutusta Viivi Pihlajaniemelle oli ehtinyt kertyä uraa yli kaksikymmentä vuotta hoitoalalla, ensin perushoitajana ja vuodesta 1993 lähtien sairaanhoitajana. Hänellä on myös astmahoitajan pätevyys.

Koulutuksen jälkeen työhön on sitouduttava

Reseptihoitajakoulutukseen päätyvältä sairaanhoitajalta vaaditaan myös sitoutumista työpaikkaan kahden vuoden ajaksi koulutuksen jälkeen. Toisaalta reseptihoitajan pätevyys näkyy myös palkassa; korotusta tulee 400-500 euroa kuukaudessa.

– Näistä asioista on sovittu työpaikoilla käsityksemme mukaan hyvin. Olemme tyytyväisiä, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöstä Tehystä.

Markkanen sanoo Tehyn olevan tyytyväinen myös siihen, että sairaanhoitajilla on mahdollisus kouluttautua määräämään lääkkeitä.

– Lisäkoulutus tarkoittaa lisää osaamista. Se nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä, kiteyttää Markkanen monen muunkin alalla toimivan käsityksen reseptihoitajakoulutuksen hyödyistä.

Uusia tuulia ilmassa

Reseptihoitajien oikeudet saattavat laajentua lähitulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan rajatusta lääkkeenmääräämisestä muutosehdotuksia, jotka on tarkoitus saada lausunnoille tämän vuoden aikana.

 

Yksi muutos, jota muun muassa Tehyssä ja esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toivotaan liittyy lääkelistan laajentamiseen. Toisin sanoen määrättävien lääkkeiden lukumäärä voisi olla jatkossa nykyistä suurempi.

Toiveeseen yhtyy omien kokemustensa perusteella myös Viivi Pihlajaniemi. Hänen mukaansa lääketeollisuus kehittää uusia lääkkeitä, mutta lääkkeenmäärämisoikeudet eivät ole pysyneet kehityksen perässä.

– Lääkelista on jälkijunassa. Kolmen vuoden aikana esimerkiksi ihan normaaleja kortisonipohjaisia astmalääkkeitä on tullut monta uutta. Näitä reseptejä en saa uusia, mutta vanhoja saan.

Nuorten tyttöjen hyväksikäyttöjutun kolmas epäilty jäi kiinni Saksassa – vangittuna Joensuussa

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi irakilaislähtöisen miehen eilen todennäköisin syin epäiltynä.

Suomen laki

Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty mies on löytynyt Saksasta. Irakilaislähtöinen nuori mies pakeni Suomesta ennen oikeudenkäyntiä.

Hänet löydettiin kesäkuussa Saksasta ja nyt hänet luovutettiin Suomeen. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi miehen eilen todennäköisin syin epäiltynä. Miehen epäillään tehneen seksuaalirikoksen alle 16-vuotiaalle tytölle.

Epäilty teko tapahtui joulukuussa yksityisasunnossa, jossa nuorten tyttöjen ja kolmen irakilaislähtöisten miesten seurue oli viettämässä iltaa.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut jo yhden miehistä raiskauksen yrityksestä ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden ja kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Miehelle langetettu tuomio pysyi ennallaan myös Itä-Suomen hovioikeudessa, sillä hän veti valituksensa pois.

Toinen seurueen miehistä tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, josta tuli puolitoista vuotta ehdollista vankeutta. Korvattavaa miehelle tuli yhteensä vajaat 20 000 euroa. Mies on valittanut tuomiosta hovioikeuteen, jossa asia on vielä käsittelyssä.

Tutkimus: Suurin osa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti – erityisesti moskovalaiset pitävät meistä

Yli kaksi kolmesta venäläisestä kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti tai erittäin myönteisesti.

punainen tori

Valtaosa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti, selviää Suomen ulkoministeriön ja Moskovan suurlähetystön teettämästä kyselytutkimuksesta.

Yli kaksi kolmesta venäläisestä kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Yhtä moni arvioi Suomen ja Venäjän suhteet normaaleiksi tai rauhallisiksi.

Suomeen kielteisesti tai erittäin kielteisesti suhtautuu kymmenen prosenttia vastaajista. 16 prosenttia vastaajista arvioi Suomen ja Venäjän välit viileiksi tai jännittyneiksi.

Eniten Suomeen myönteisesti suhtautuvia on nuorissa, pitkälle koulutetuissa ja hyvätuloisissa. Erityisen myönteisesti näyttävät selvityksen mukaan Suomeen suhtautuvan moskovalaiset, joista 88 prosenttia kertoo suhtautuvansa Suomeen hyvin.

Lapsikiistauutisoinnit eivät ole tuhonneet maakuvaa

Tutkimuksessa myös selvitettiin, miten venäläismedian uutisointi Suomen perheoikeudellista tapauksista, joissa osapuolena on ollut venäläistaustaisia henkilöitä, on vaikuttanut Suomen maakuvaan.

Kyselyn mukaan vain noin joka kymmenes venäläinen on havainnut mediasta paljon aineistoa niin kutsutuista lapsikiistoista. Yli puolet vastanneista toteaa, ettei ollut koskaan kuullutkaan asiasta.

Kyselytutkimukseen vastasi kesällä 1 600 ihmistä eri puolilta Venäjää. Vertailua aiempiin vuosiin ei voida tehdä, koska tämänkaltainen tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran Venäjällä.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä