Määrä yllätti virkamiehet: sadat ravintolat ovat hakeneet terasseille jatkoaikalupaa

Lähitalojen asukkaita huolettaa melun ja häiriöiden lisääntyminen. Asukkaita on lain mukaan kuultava ennen luvan myöntämistä.

Naiset terassilla.

Ravintolan terassilla on tähän saakka saanut anniskella alkoholia pisimmillään puoli kahteen asti. Jatkossa, jos ravintolalla on jatkoaikalupa, anniskelu voi jatkua aina aamuneljään saakka.

Tällaisia jatkoaikalupia on maaliskuun alusta voimaan tulleen alkoholilain myötä haettu koko maassa nyt jo 299 kappaletta. Hakemusten määrä on yllättänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran virkamiehet.

– Määrä on isompi kuin olisin etukäteen ajatellut, myöntää ylitarkastaja Juuso Nieminen.

Aluehallintovirastot ovat käsitelleet hakemuksista jo lähes puolet eli 135 hakemusta. Luvussa on muutama niin sanottu shampanja-aamiaislupa, jota hotellit tarvitsevat voidakseen anniskella alkoholia jo heti aamuseitsemältä.

Esimerkiksi Itä-Suomessa on laitettu vireille yhteensä 36 lupahakemusta, joista on tähän mennessä hyväksytty yhdeksän. Pohjois-Savossa jatkoaikaluvan ovat ensimmäisinä saaneet sonkajärveläinen Ravintola Hollivoot ja rautalampilainen Ravintola Nuapuri.

Jatkoaika on ravintolalle mahdollisuus

Ravintoloiden kannalta mahdollisuus jatkoaikaan on houkutteleva. Tämän myöntää myös toimitusjohtaja Mika Hämäläinen, jonka yhtiö Vararengasravintolat pyörittää Kuopiossa useita ravintoloita

– Jos meillä on yhtäkkiä pari tuntia aikaa enemmän tehdä kauppaa, niin kyllä se myynnissä jonkinlaista osuutta näyttelee, hän virnistää.

Vararengasravintolat on hakenut jatkoaikalupaa yhteensä viidelle terassille, joista yksi sijaitsee Kuopion satamassa ja loput kaupungin ydinkeskustassa.

Hämäläisen mukaan ihmisten käyttäytyminen on vielä arvoitus, sillä aamuneljään jatkuvasta anniskelusta ei ole kokemuksia.

– Me ravintolat, ja varmasti myös asiakkaat, tutkailemme, miten tämä malli toimii.

Tarvetta ehkä vain satunnaisesti?

Hämäläisen ajatukset saavat vastakaikua keskustaravintolan terassilla. Siellä vain harva myöntää, että aikoo istua paikassa aamuneljään saakka, jos siihen avautuu mahdollisuus.

– Ehkä harvemmin. Mutta ei sitä tiedä, joskus voi yllättää, heläyttää kuopiolainen Susanna Laukkanen.

Hänen mukaansa terassilla saattaisivat viihtyä kesälomalaiset, jotka voisivat anniskelun loputtua mennä torille aamupalalle.

Samassa pöydässä istuva Maria Gorski uskoo, että hän voisi satunnaisesti istua terassilla aamun saakka. Silloin tosin pitäisi myös sään olla hyvä.

– En tiedä, miten paljon lähiasukkaat pitäisivät siitä, jos tällaista meteliä olisi aamuviiteen saakka, hän aprikoi.

Aluehallintoviraston on kuultava lähiasukkaita

Melu ja häiriö ovat juuri se, mikä huolettaa terassien lähellä asuvia ihmisiä.

Kuopion satamassa on kesäaikaan useita terasseja. Ritva Liukkosta häiritsevät kuitenkin sellaiset terassien asiakkaat, jotka tulevat tarpeilleen hänen asuintalonsa pihaan.

– Ne ovat olleet laskemassa seinille tarpeitaan, eivätkä ole lähteneet kielloista huolimatta pois. Onpa joskus kova tarvekin ollut väännettynä siihen, hän sanoo päätään puistellen.

Asunto Oy Kuopion Sataman Helmen hallituksen puheenjohtaja Erkki Karvosen mielestä kesäravintolat sopivat sataman ympäristöön erinomaisesti, eivätkä asukkaat hänen mukaansa vastusta niiden olemassa oloa.

Asuntoyhtiö on kuitenkin valittanut liiasta melusta ja vastustaa nyt myös jatkoaikaluvan myöntämistä.

– Haluamme, että niiden toiminta sopeutetaan asuntoalueen elämisen mahdollisuuksiin, hän muotoilee.

Itä-Suomen aluehallintoviraston alkoholitarkastaja Riikka Hiltunen lupaa, että asukkaita kuullaan.

– Kyse on kokonaisharkinnasta. Anniskelulupaan voidaan asettaa ehtoja ja rajoituksia myös jälkikäteen, hän rauhoittelee.

15-vuotiaat pojat perustivat oman jalkapallojoukkueen, jotta kaikki saavat pelata: "Hyvä ettei katto noussut ilosta ilmaan"

Moni nuori lopettaa harrastamisen liikojen treenien tai rahanpuutteen vuoksi.

Harrastejalkapallojoukkue Purhan pojat

15-vuotias Eetu Pukki halusi aloittaa uudelleen lapsuuden harrastuksensa jalkapallon. Sopivaa joukkuetta ei vain tuntunut löytyvän kevyttä harrastepelaamista varten. Niinpä hän päätti kasata oman joukkueen yhdessä Inkeroisissa ja Anjalassa asuvien kavereidensa kanssa.

Eikä nokka kauaa tuhissut.

Pojat potkaisivat pikavauhtia käyntiin Purha 03–04-harrastejoukkueen. Joukkueen nimi tulee urheiluseura Purha ry:n juniorijoukkueesta, jossa osa pojista pelasi yhdessä pieninä.

Uuden joukkueen ensimmäiset harjoitukset pidettiin viime sunnuntaina. Ne Eetu Pukki kutsui kokoon Whatsappilla. Pojat aikovat harjoitella keväällä kerran viikossa Myllykoskella Kouvolassa sijaitsevassa Saviniemen palloiluhallissa ennen ulkoviheriöille menemistä.

Paikan päällä harjoituksissa välittyy poikien peli-ilo. Palloa liikutetaan vauhdilla, ja nuoret huutelevat toisilleen vapautuneesti.

– Täällä jokainen saa saman verran peliaikaa ihan taitotasosta riippumatta. Jokainen joka haluaa, pääsee kokeilemaan ja joukkueeseen, sanoo joukkueen perustajajäseniin kuuluva 15-vuotias Eetu Pukki.

Nuorten omat joukkueet olisivat kullanarvoisia ympäri Suomen, koska jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu harrastuksestaan 15 ikävuoden jälkeen, arvioi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin yksikönjohtaja Kaarlo Laine.

Keskeisiä syitä monta kertaa viikossa tapahtuvan harrastamisen lopettamiselle ovat ajanpuute, kilpailun liiallinen korostuminen ja se, että harrastaminen voi tulla perheelle liian kalliiksi. Joidenkin nuorten osalta liikkuminen voi tyrehtyä lähes tykkänään. Niin voi käydä etenkin, jos matalan kynnyksen harrastusvaihtoehtoa ei ole tarjolla.

Purhan pojissakin on seurajalkapallon lopettaneita liikkujia. Esimerkiksi Vertti Sihvola ehti pelata urheiluseura Purhan, Myllykosken jalkapalloseuran ja Kouvolan jalkapallon juniorijoukkueissa ennen kuin lopetti viime syksynä. Hän pelaa edelleen jääkiekkoa.

– Täällä voi pitää enemmän hauskaa kuin mitä seurapuolella, jossa harjoittelu on vakavampaa. Täällä pystyt olemaan rennompi ja pystyt pitämään hauskaa kavereiden kanssa, sanoo 14-vuotias Vertti Sihvola.

Kaikki alkoi isän vitsistä

Idea harrastejoukkueesta tuli Eetu Pukin isältä.

– Iskä heitti vitsillä, että voisi alkaa taas pelata jalkapalloa. Siitä se läksi. Ajateltiin, että miksei alettaisi. Nyt on treenit menossa, sanoo Eetu Pukki.

Eetu Pukki keskusteli ajatuksesta kavereidensa kanssa. Into tarttui, eivätkä pojat aikailleet. He päättivät, että joukkue tarvitsee valmentajan, jotta treenaaminen olisi mielekästä. Pukin koulukaveri Vertti Sihvola kysyi tehtävään isäänsä Tommi Sihvolaa. Tämä suostui oitis.

Junioreita aiemmin valmentaneen Sihvolan mielestä Purhan poikien oma-aloitteisuus on poikkeuksellisen aitoa. Hän on toki avittanut poikia esimerkiksi varaamalla harjoitteluvuoron Saviniemen palloiluhallista.

– On syttynyt aitoa pelaamisen ilo ja harjoituksiin lähdetään hymy huulilla. Hyvä ettei katto noussut ilosta ilmaan ensimmäisissä treeneissä. Kamppailu oli niin rehtiä ja reilua, sanoo Tommi Sihvola.

Pojille jalkapalloharjoitukset ovat etupäässä hauskanpitoa. Vertti Sihvolan tavoin Eetu Pukki pelaa jääkiekkoa. Kesällä hänellä on neljät harjoitukset viikossa.

– Sitten kun on vielä pelit päälle, niin ei siinä jää paljoa aikaa tietokonepeleihin. Meidän jalkapalloharjoitukset on jääkiekolle hyvää vastapainoa. Ei aina tarvitse olla jäällä, sanoo Pukki.

Sponsoritukea yli 1 000 euroa

Pelipaitojen ja -shortsien ostamista varten pojat tarvisivat rahaa. Siksi he päättivät kysyä sponsoreita tuekseen. Kuten joukkueen perustaminen muutenkin, hoitui sponsorien kysyminen suoraviivaisesti: Koulupäivän päätteeksi Eetu Pukki, Vertti Sihvola ja Elias Pakarinen lähtivät yrittäjien pakeille.

Pojat kiersivät oman kylän yrityksiä ovelta ovelle -periaatteella. Ihan kaikki eivät lähteneet sponsoreiksi, mutta tukea tuli riittävästi.

– Meihin suhtauduttiin mukavasti, eikä kukaan naureskellut, sanoo Eetu Pukki.

Valmentaja sanoo, että pojat ovat keränneet tähän mennessä yli tuhat euroa tukea. Mukana on yhteensä viisi sponsoria.

– Kävin jälkikäteen juttelemassa parin heistä kanssa. He kertoivat, että pojat osasivat esittää asiansa hyvin ja perustella sen, mihin he rahaa tarvitsevat, sanoo Sihvola.

"Seurojen pitäisi tarjota harrastusmahdollisuuksia"

Ensimmäiset harjoitukset olivat viime sunnuntaina. Paikalle saapui yli 20 poikaa. Se oli enemmän kuin oli etukäteen ajateltu.

Poikien tavoitteena on harjoitella, verestää vanhoja jalkapallotaitoja ja ehkä pelata pelejäkin paikallisvastustajien kanssa. Tärkeintä on kuitenkin hauskanpito. Moni pojista pelasi yhdessä jo kuusivuotiana urheiluseura Purha ry:n juniorijoukkueessa. Moni heistä käy myös samaa yläkoulua Inkeroisissa.

Valmentaja korostaa, että mukaan saa tulla, vaikka ei asuisi Inkeroisissa tai Anjalassa.

– Kaikki otetaan vastaan, ja meillä pelaavat kaikki, sanoo Tommi Sihvola.

Hänen mielestään urheiluseuroilla pitäisi olla entistä enemmän matalan kynnyksen harrastejoukkueita.

– Näistä pojista on ainakin sen verran opittavaa, että seurojen pitäisi tarjota aktiivisemmin harrastusmahdollisuuksia. Viestinä nuorille sanoisin, että eikun porukka kasaan, sanoo Sihvola.

Poikien viesti takaisin urheilun pariin haluaville on yksinkertaisen suoraviivainen.

– Pistää vaikka oman joukkueen pystyyn. Tai kyselee, että onko höntsäpporukkaa. Kyllä näihin pääsee aika helposti, sanoo Eetu Pukki.

Tunnelmallinen vesitorni myytävänä Pomarkussa – lähtöhinta huutokaupassa 10 000 euroa

1930-luvulla tiilestä ja puusta rakennettu vesitorni palveli aikanaan Pomarkussa puksuttaneiden höyryveturien vesihuollossa. Käytössä se ei ole ollut vuosikymmeniin. Kunta haluaisi vesitornin matkailukäyttöön.

Uutisvideot: Pomarkussa vesitorni myytävänä

Pomarkun kunta myy vanhaa vesitorniaan verkkohuutokaupassa.

Rautatien läheisyydessä sijaitseva torni haluttaisiin ensisijaisesti matkailukäyttöön. 1930-luvulla rakennetun vesitornin ja noin 600 neliömetrin määräalan lähtöhinta on 10 000 euroa. Vesitornista oli jo tarjottu Pomarkun kunnalle 10 000 euroa, mutta kunta haluaa selvittää käyvän hinnan nettihuutokaupalla.

Vesitornissa ei ole sähkö-, vesi- eikä viemäriliityntää. Vesitornia ei ole käytetty vuosikymmeniin.

– Olisiko 70-luvulla viimeksi mennyt höyryvetureita. Silloin höyryvetureiden vesi on saatu tästä tornista, kertoo Pomarkun tekninen johtaja Jouni Koskinen.

Vesitorni on ensimmäinen kohde, jota Pomarkun kunta myy verkkohuutokaupan avulla. Erikoinen myyntikohde tuntuu myös kiinnostavan nettikansaa.

– Valtavasti kävijöitä on ihan muutaman päivän sisällä ollut, mutta yksi tarjous on vasta jätetty, Koskinen sanoo.

Tätä juttua kirjoittaessa vesitornista on huudettu 10 250 euroa. Huutokauppa päättyy kahden viikon kuluttua.

Ranskalainen samppanjatalo kypsyttää kuohujuomaansa Suomessa 170 metrin syvyydessä: Vaikutus makuun on arvoitus

Kyseessä on viisi vuotta kestävä kokeilu Lohjan kalkkikaivoksessa. Ranskassa samppanja jälkikypsytetään samantyyppisissä kalkkikiviluolissa.

Ranskalainen samppanjatalo säilöö juomiaan Lohjan Tytyrin kaivoksessa.

Hengitys höyryää ja ympäröivä kosteus tunkee luihin ja ytimiin, viluttaa. Täällä ei ihminen kovin kauan viihdy, mutta samppanjan jälkikypsyttämiseen 170 metrin syvyydessä maan alla sijaitsevan viinikellarin pitäisi tarjota melko lailla optimaaliset olosuhteet.

Ranskalainen samppanjatalo Charles Heidsieck ainakin kokeilee juomiensa säilömistä Lohjan Tytyrin kalkkikaivoksessa seuraavan viiden vuoden ajan.

– Olemme ennen kaikkea uteliaita. Meillä on Ranskan Reimsissä samantyyppiset kellarit noin 40 metrin syvyydessä. Tarkoitus on verrata viinien kypsymistä näiden kahden paikan välillä, kellarimestari Cyril Brun selventää.

Kalkkikaivoksen viinikellarin lämpötila on noin 4,5 astetta. Kosteus nousee maan uumenissa peräti 99 prosenttiin.

Hiukan Ranskan Reimsin kahdeksan kilometrin mittaista samppanjakellaria kylmempi suomalainen peruskallio hidastaa viinin kypsymistä, mutta kukaan ei vielä tiedä, miten se vaikuttaa viinin makuun.

– Meidän viinejä jälkikypsytetään kolmesta viiteen vuotta ennen niiden julkaisemista. Joissain tapauksissa viiniä kypsytetään varastossa jopa 20 vuotta, Cyril Brun ynnää.

60 kilometrin mittainen luolasto kaupungin alla

Lohjan keskustan alla on Nordkalkin tekemien kalkkikivilouhosten jäljiltä 60 kilometrin mittainen luolasto. Kalkkikiviesiintymä on niin laaja, että kiveä riittää vielä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tällä hetkellä syvin kaivos ulottuu 350 metrin syvyyteen.

– Kyllä Ranskasta loppuu ennemmin samppanja, kuin meiltä tila säilöä sitä, Nordkalkin päägeologi Håkan Pihl naljailee.

Kaivoksen yhteydessä toimii museo ja Koneen hissilaboratorio, mutta juuri muuta ulkopuolista toimintaa Tytyrissä ei ennen samppanjataloa ole ollut. Ulkomailla kaivoksissa on ajettu jopa rallia.

– Onhan niitä kaikenlaisia keksintöjä, sieniviljelmiä ja muita ympäri maailmaa. Sitä korostan, että meillä on myös toimiva tuotantolaitos tässä, joten kaiken täytyy olla sovitettavissa yhteen edelleen jatkuvan louhostoiminnan kanssa, Pihl muistuttaa.

Ensimmäiset 30 samppanjapulloa lepäävät nyt syvällä maan uumenissa.

Samppanjatalon asiantuntijat maistelevat Tytyrin ja Reimsin kellareiden kuohujuomia vuoden välein vertaillen juomien makua ja tuoksua.

– Jos kokemukset ovat positiivisia, niin minä olen pulassa. Siinä tapauksessa joudun kuljettamaan kaiken samppanjamme tänne, Cyril Brun naurahtaa.

Tesoman murhatutkijan Jari Kinnusen lapsuus oli karu: "Kirjoitin hakupaperiin, että vaikka olen tällainen sosiaalitapaus, voisin olla hyvä poliisi"

Poikkeuksellisen ja pitkän murhatutkinnan jälkeen rikosylikomisario Jari Kinnunen keskittyy nyt muihin, ratkaisematta jääneisiin rikoksiin. Hänen oma taustansa on paras osoitus siitä, että vaikeistakin asioista voi selvitä.

Jari Kinnunen seisoo Tesomalla penkin vieressä

Metsän reunassa oleva penkki on täynnä valkoisia ja turkooseja maalauksia. Lähiön penkki on enemmän kuin tuttu tunnetulle rikosylikomisariolle Jari Kinnuselle, 58.

Tämän penkin kohdalla 40-vuotias tamperelainen perheenisä ja parikymppinen epäilty pysähtyivät Tesomalla myöhään sunnuntai-iltana 28. joulukuuta 2014. Epäilty oli pyytänyt perheenisältä vain hetkeä aiemmin tupakkaa.

Sitten jostain, vielä tuntemattomasta syystä epäilty puukotti perheenisää vain noin sadan metrin päässä penkistä ja juoksi karkuun.

– Lehdenjakaja löysin uhrin aamulla maasta tuon tai tuon kuusen läheltä, näyttää Kinnunen.

Kinnunen tuli pian paikalle tutkimaan tekoa. Maassa oli lunta tällainen "töppyrä", hän havainnollistaa kädellä.

Kinnunen näyttää suunnan, jonne epäilty juoksi ja pudotti puukkonsa, josta tuli myöhemmin tärkeä johtolanka. Joka toinen katuvalo oli rikki. Yksityiskohta ärsyttää Kinnusta vieläkin, koska valaistus olisi voinut paljastaa henkirikoksen aiemmin.

Alkoi sitkeä operaatio murhaajan löytämiseksi: Yli tuhat dna-näytettä, satoja vinkkejä ja toistakymmentä epäilyä murhaajan nimestä.

Mysteeri alkoi selvitä

Yli kolme vuotta myöhemmin Kinnunen oli palaamassa kiirastorstaina koulutuksesta, kun hän sai soiton. Epäilty oli koputtanut poliisiauton ikkunaan ja sanonut haluavansa puhua Kinnusen kanssa.

Epäilty kertoi haluavansa saada pitkään vaivanneen teon tunnoltaan. Murhamysteeri alkoi ratketa. Perjantaina selvisi, että epäillylle tehdään mielentilatutkimus jo ennen oikeusistuntoa.

Kinnunen on tyytyväinen etenkin omaisten takia. Myös yleinen turvallisuudentunne paranee, kun vakavat rikokset saadaan ratkottua.

Itse hän ei tapausta liiemmin hehkuta.

– Poliisissa ei voittoja lasketa. Mutta kun saamme selville asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään, kuten henkirikokset tai katoamiset, se helpottaa omaisten elämää ja lämmittää eniten mieltä.

– Näihin ei voi kuitenkaan suhtautua liikaa tunteella, koska silloin tulee tehtyä vääriä johtopäätöksiä.

Ison jutun ratkettua poliisit järjestävät saunaillan, jossa tapaus käydään läpi. Takavuosina niissä saattoi olla Koskenkorvaa, nykyään hädin tuskin valkoviiniäkään.

– Kello 21 ollaan jo kotona, Kinnunen hymähtää.

"Vaikka olen tällainen sosiaalitapaus"

Tesoma ei ole ainut vaikea tapaus, jota Kinnunen on tutkinut yli 30 vuoden aikana. Pitkä matka on tultu niistä päivistä, kun Jari Kinnunen pelkäsi, pääseekö hän taustansa takia poliisikouluun.

– Kirjoitin koulun hakupaperiin, että vaikka olen tällainen sosiaalitapaus, voisin olla hyvä poliisi.

Vanhemmista löytyi merkintöjä Kotkan poliisista. Kinnusesta itsestään löytyi kansio sosiaalitoimesta.

– Perheoloni olivat sellaiset, mitä lastensuojelutapauksia nähdään nyt töissä. Siihen aikaan ei niin herkästi puututtu näihin.

Alkoholi aiheutti useita ongelmia perheessä.

– Pahimmillaan kymmenvuotiaana oli haastavaa, kun ei ollut mitään, mitä olisi suuhunsa pistänyt eikä kotona ollut ketään. Piti hankkia ruoka jotenkin itse.

Pari kohtaamista oli myös poliisin kanssa, kun veljekset tekivät kolttosia. Pahempaa oli luvassa.

Kinnunen oli 12-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli tulipalossa. Isä kuoli kaksi vuotta myöhemmin alkoholiin.

Nyrkkeily ja sukulaiset auttoivat

Jari Kinnunen ei halua kauhistella lapsuuttaan. Lapsena sitä meni päivän kerrallaan eteenpäin, tilannetta ei voivoteltu.

– Minulla oli hyvä turvaverkko. Sukulaiset pitivät huolta. Olin isovanhempien luona paljon jo pienenä. Äidin poismenon jälkeen menin tädin perheeseen.

Nyrkkeilystä ja urheilusta tuli tärkeä osa elämää. Harrastuksen tuomat roolimallit olivat hyviä. Tämän takia myös Kinnunen valmensi itse pitkään nyrkkeilijöitä.

Kinnunen uskoo, että hänen taustansa vaikuttaa nuorten rikoksentekijöiden ymmärtämiseen. Ymmärtäminen ei tarkoita kuitenkaan väärän teon hyväksymistä.

– Kuvittelen voivani ajatella tilanteen toisen kannalta. Mutta ei se mahdollista väärin tekemistä.

Joskus Kinnunen on ensimmäinen ihminen, joka asettaa rajoja nuorelle. Hänen mielestään nuoria ja näiden vääriä tekoja ymmärretään nykyään liikaa. Kaikilla ihmisillä on ongelmia, se on normaalia elämää, ei syy rikosten tekoon.

– Joskus pitää sanoa, että ota itseäsi niskasta kiinni. Kun on nuorista kyse, pyrimme ohjaamaan hoitoon tai elämänhallintaan. Vanhat jermut eivät paljon meidän puheistamme välitä. He tekevät oman päänsä mukaan ja ovat valintansa tehneet.

Mutta jos hän näkee, että nuori haluaa yrittää, tahtoo Kinnunen auttaa.

– Itsekin olen kolme kertaa jopa hankkinut työpaikan ihmiselle. Ne on kaikki menneet metsään. Mutta saattaa niitä helmiä löytyä.

Kuuden lapsen isä

Jari Kinnusella on kuusi aikuista lasta ja viisi lastenlasta. Hän ei ole koskaan kaunistellut asioita lapsilleen. Lapsilla on ollut kotiintuloajat ja se on tehty selväksi, mikä ei ehdottomasti ole sallittua.

– Poliisin perheessä ei ole sen kummallisempaa. Oikean ja väärän opettaminen riittää. Aina ei voi olla kaveri ja mukava.

Sen verran isän ammatti on vaikuttanut, että Kinnusen perheessä on harjoiteltu pelastautumista tulipalosta. Isä opetti lapsille, miten tulla tikkaita pitkin alas niin, että isä saa kaapattua lapset syliin, etteivät nämä putoa.

Kerran Kinnunen kuuli yläkerrasta outoja ääniä. Lapset olivat pelastautumassa ikkunasta tikkaille omatoimisesti.

Vanhemmuus pitäisi hänen mukaansa ottaa haltuun hyvissä ajoin ennen kuin lapset ovat 15-vuotiaita. Sen jälkeen se on hankalaa.

Kinnusta ärsyttävät vanhemmat, jotka saattavat siirtää vastuun jo leikki-ikäisen lapsen kasvatuksesta päiväkodin henkilökunnalle.

– Tämä on todella outoa.

Media auttaa poliisia

Jari Kinnunen esiintyy julkisuudessa, koska se auttaa rikosten ratkaisemisessa. Juttujen jälkeen tulee paljon vinkkejä.

– Yhteistyö median kanssa on ollut usein ratkaisevassa roolissa. Niin tässä Tesoman tapauksessakin. Aina kun asia on ollut esillä, olemme saaneet jotakin uutta, joka on vienyt johonkin suuntaan. Joko olemme saaneet poissuljettua joitain asioita tai saaneet jotain uutta.

Päivää ennen kuin Tesoman murhasta epäilty ilmoittautui, Kinnunen antoi haastattelun Yle Uutisten Tampereen toimittajalle. Siinä haastattelussa hän uskoi murhan ratkeavan.

Kinnusen käsityksen mukaan epäilty luki Ylen verkkojutun. Mikä todella laukaisi tunnustamisen, siihen hän ei ota kantaa.

– Hän on seurannut varsin tarkkaan uutisointia ja pitkään miettinyt asiaa.

Vanhat henkirikokset tutkintaan

Tesoman tutkinnan jälkeen poliisilla on aikaa tutkia entistä enemmän vanhoja juttuja. Kinnunen sanoo, että nyt panostetaan kadonneen Keijo Vainikan tapaukseen sekä kiinalaisnaisen surman tutkintaan Tampereen Hervannassa.

52-vuotias Keijo Vainikka katosi Tampereella vuonna 2005. Asiaa pidettiin pitkään katoamistapauksena, vaikka Vainikan lapsi epäili henkirikosta. Nyt poliisi tutkii tätä asiaa.

Kiinalainen perheenäiti löytyi Hervannan metsästä surmattuna 2011. Rikos on yhä ratkaisematta.

Myös Pasi Aaltosen tapaus on tutkinnassa toisella ryhmällä. Tarjoilija surmattiin Tampereella vuonna 2002, eikä tekijää ole vielä löytynyt.

Raisa Räisäsen tapaus on puolestaan tutkinnassa keskusrikospoliisissa.

Avoimia juttuja on yhteensä 500, joten työtä riittää.

Kinnunen on ollut tutkimusryhmänsä kanssa selvittämässä lähes 20 vuotta kadonneena olleen Raija Juutilan ja nokialaisen kunnallispoliitikon Markku Mallatin henkirikoksia. Mallatin tappo vanheni rikoksena, mikä harmittaa yhä Kinnusta.

Pitää olla muutakin elämää

Rikoksentekijät ovat muuttuneet yli 30 vuoden poliisiuran aikana. Huume- ja päihdekäyttö muuttaa tekotapaa ja rikoksentekijöiden persoonaa.

– Se on raaistunut. Ihmiset ovat itsekkäitä ja kylmiä, eikä osata asettua toisen asemaan lainkaan, eikä ehkä tunneta katumusta lainkaan, Kinnunen luettelee.

Kinnunen on kuitenkin vakuuttunut, että ihmisillä on omatunto.

– On. En epäile hetkeäkään. Kyllä he tietävät tehneensä väärin, vaikka kiistävät. En usko hetkeäkään, etteikö jossain syvemmällä tuntuisi.

Vastaan on tullut myös toisenlaisia rikoksentekijöitä, mutta silloin puhutaan Kinnusen mukaan jo sairauksista.

Raskaimpia tapauksia ovat lapsiin kohdistuvat rikokset tai onnettomuudet.

Joitakin vuosia sitten pikkupoika katosi ennen joulua. Hän joutui onnettomuuteen, tuli haudatuksi lumeen ja löytyi myöhemmin kuolleena.

Ei tällaisia tapauksia voi unohtaa. Poliisit käsittelevät asioita puhumalla keskenään tai työnohjauksessa.

– Varmasti poliisin työssä on kyynistymisen vaara, mutta silloin täytyy pitää huoli, että on muutakin elämää.

Mitä se muu elämä on Jari Kinnuselle?

– Perhe, lapset, lapsenlapset, koiran kanssa ulkoilu ja Nokian asiat, joita on ollut mukava seurata.

Pohjoisen lukion oppilaat tutustuvat maahanmuuttajien elämään tekemällä vapaaehtoistyötä Roomassa – "Ei kaikilla ole niin hyvät oltavat kuin minulla"

Oppilaat ovat jakaneet ruokaa maahanmuuttajille ja auttaneet siivouksessa, kuten astioiden pesussa ja roskien lajittelussa. Vapaaehtoistyön tavoitteena on tutustua maahanmuuttajien tilanteeseen Euroopassa.

Ivalon lukiolaiset Roomassa

Ivalon lukion toisen vuosiluokan opiskelijat ovat päässeet tutustumaan maahanmuuttajatilanteeseen käytännön kautta: He matkustivat Roomaan tekemään vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa.

Samalla opiskelijat ovat tavanneet sisilialaisen Palermon ystävyyskoulun opiskelijoita. Matka on osa heidän yhteistä Erasmus-projektiaan, jonka aiheena on maahanmuuttajat Euroopassa.

Lukiolaisten matka starttasi sunnuntaina. He ovat parina päivänä työskennelleet hyväntekeväisyysorganisaatio Caritaksen tiloissa, joissa maahanmuuttajille tarjotaan lämmin ruoka joka päivä. Siellä opiskelijoiden tehtävänä on tarjoilla ruokaa ja auttaa siivoamisessa. Astioiden pesu ja roskien lajittelu kuuluvat työtehtäviin.

Opettaja ja Ivalon lukion vararehtori Ulla Keskitalo kertoo, että tarkoitus on myös seurustella maahanmuuttajien kanssa.

Oppilaille on kerrottu, kuinka tulee käyttäytyä

Jo hyvissä ajoin ennen vapaaehtoistyön aloittamista oppilaiden kanssa käytiin tarkasti läpi, kuinka työtehtävissä käyttäydytään.

– Emme esimerkiksi saa kertoa koko nimeä tai sitä, mistä olemme kotoisin. Meitä on hyvin ohjeistettu, kertoo Inarista kotoisin oleva Lifu Torikka.

Lifu Torikan mielestä on ollut mielenkiintoista nähdä Roomaa ja samalla tutustua maahanmuuttajien tilanteeseen.

Vaikka omaa taustaansa ei saa avata, tämä ei ole estänyt opiskelijoita keskustelemasta autettavien kanssa.

– Jotkut alkoivat juttelemaan, mutta suurin osa istuskeli rauhassa tai he juttelivat keskenään, kertoo Vuotsosta kotoisin oleva Iisko Hirvasvuopio.

"Onhan se mukava antaa jotain takaisin"

Iisko Hirvasvuopio ei ole ennen käynyt Helsinkiä etelämpänä. Hän kertoo, että Roomassa on lämmintä ja paljon nähtävää. Juuri lämpöä ja auringonpaistetta hän jää kaipaamaan.

Siitä hän ei tosin pidä, että Roomasta ei saa ruisleipää; tarjolla on vain pitsaa ja pastaa.

– Mutta kyllä italialaiset ruoat ovat ihan hyviä.


Vapaaehtoistyö maahanmuuttajien kanssa ei Hirvasvuopion mielestä poikkea muusta työstä. Siinä näkee monenlaisia kulttuureja ja tapoja.

– Onhan se mukava antaa jotain takaisin, kun itsellä on niin hyvät oltavat, toteaa Hirvasvuopio.

Ohjelmassa myös hauskanpitoa

Matka ei ole pelkkää työtä. Ivalon ja Palermon koulun opiskelijat ovat käyneet yhdessä katsomassa Rooman nähtävyyksiä, kuten Colosseumia ja espanjalaisia portaita. Keskiviikkoiltana he kävivät katsomassa jalkapallo-ottelua.

– Stadionilla oli varmaan ainakin 10 000 tai 20 000 ihmistä, mutta ei se ihan täynnä ollut. Vastakkain olivat Rooma ja Genova. Kotijoukkuettahan siellä hurrattiin melkoisesti, kertoo Iisko Hirvasvuopio.

"Ei kaikilla ole niin hyvä tilanne kuin minulla"

Matkasta vastaava opettaja UIla Keskitalo toivoo, että tämänkaltaisilla projekteilla pystyttäisiin vaikuttamaan ennakkoluuloihin ulkomaalaisia kohtaan. Erityisesti vihaa ja pelkoa olisi syytä kitkeä.

Vapaaehtoistyö on opettanut kiitollisuutta oppilaille omista lähtökohdistaan.

– Tässä on huomannut, ettei pidä ottaa kaikkea itsestäänselvyytenä, kuten ruokaa ja kotia. Ei kaikilla ole niin hyvä tilanne kuin minulla ja muilla Suomessa, toteaa Lifu Torikka.

SDP aikoo tehdä välikysymyksen nuorten työehtojen heikennyksistä

Aikeestaan puolue ilmoitti Facebookissa.

Antti Lindtman eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä.

SDP tekee välikysymyksen nuorten työehtojen heikentämisestä. Aikeestaan puolue ilmoitti sosiaalisessa mediassa Facebook-sivuillaan.

Hallitus ilmoitti puolitoista viikkoa sitten kehysriihessään, että jos alle 30-vuotias on ollut työttömänä kolme kuukautta, työsuhteen määräaikaisuudelle ei tarvita enää perustetta.

Tiistain lähetekeskustelussa eduskunnassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne moitti hallitusta heikennyksistä sanomalla, että nuoret laitetaan heikennysten myötä "ikuiselle koeajalle".

– Sipilän-Orpon oikeistohallitus on iskenyt kovaa työntekijöiden ja työnhakijoiden asemaan ja oikeuksiin tällä vaalikaudella. Pakkolait, lomarahojen sekä työttömyysturvan leikkaukset ovat hyvin karua kieltä hallitukselta suomalaisia ahkeria palkansaajia kohtaan, puolueen Facebook-sivulla perustellaan.

– Nyt SDP on päättänyt käyttää eduskunnan järeintä asetta – välikysymystä, jotta asiaan saadaan muutos. Jokainen kansanedustaja pääsee pian päättämään, onko oikein, että nuorille tehdään heikommat työehdot kuin muille työntekijöille., Facebookin seinäkirjoituksessa sanotaan.

Sivustolla on ilmoituksen yhteydessä myös lyhyt video, jossa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman keskustelee nuorten työehtojen heikennyksistä 24-vuotiaan pelihoitajan Mila Kangasniemen kanssa.

Videolla Lindtman kertoo SDP:n haluavan mittauttaa, onko hallituksella luottamus, jos se aikoo kohdella ihmisiä eriarvoisesti iän perusteella.

Lue lisää:

Orpo ja Rinne ottivat yhteen nuorten pätkätyösopimuksista: "Te uhkaatte laittaa nuoret työntekijät ikuiselle koeajalle" – Yle seurasi keskustelua

Tyly arvio nuorten työllistämiseen tähtäävästä ehdotuksesta – SAK: Silpputyöt laillistetaan, perheen perustaminen lykkääntyy

Sipilä puolustaa irtisanomisten helpottamista: Yksinyrittävälle suurin riski on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen

Antti lentää lintujen kanssa – varjoliitäjä liihottaa korkeuksiin banaania muistuttavan siiven avulla: "Yhteys linnun kanssa huikea kokemus"

Banaania muistuttava siipi saa ihmisen liitämään taivaalla kilometrien korkeudessa. Joskus on jouduttu melkein törmäyskurssille lintujen kanssa.

Uutisvideot: Antti liitää taivaalla lintujen rinnalla jopa tuntikausia kerrallaan

– Kun juoksen vuoren rinteeltä, ja maa häviää jalkojen alta – se on ehkä paras tunne mitä elämässäni olen kokenut.

Maan katoaminen jalkojen alta ei välttämättä ole ihan joka jampan unelmatilanne, mutta näin kuvaili varjoliito-opettaja Antti Joensuu Ylen aamu-tv:ssä.

Moni on varmasti haaveillut lapsena siitä, että osaisi lentää. Näin teki myös Joensuu, ja nyt hän elää tätä unelmaa todeksi.

– Pääsee lentämään ihan oikeasti lintujen lailla, ja vielä nauttimaan vuorimaisemista. Olen aina rakastanut vuoria, joten varjoliidossa kohtaa aika hienosti kaksi unelmaa.

Mutta miten oikein kahdella jalalla tallustava olento pystyy ponnistamaan maankamaralta taivaisiin? No, vuoren rinnettä alas juoksemalla tai hinauksen avulla. Ensin sääolosuhteiden pitää kylläkin olla täydelliset.

– Varjoliito on aika herkkä laji sään puolesta. Täytyy olla sopiva tuuli ja auringonpaistetta, koska aurinko on meidän moottori. Kun aurinko lämmittää maata, se lämmittää ilmaa. Ja tämä ilman nousee ylöspäin. Siinä nousevassa ilmavirrassa me lennämme.

Joensuu pitää eniten siitä, että juoksee vuoren rinnettä siipi ylhäällä, jolloin lopulta maa katoaa jalkojen alta. Suomesta ei vuoria löydy, joten auto tai mönkijä hinaa liitäjän narun avulla korkeuksiin.

Taivaalle ihmisen nostattaa siipi, joka on pinta-alaltaan melkein 30 neliötä. Joensuu kuvailee siipeä ulkomuodoltaan pitkulaiseksi ja banaania muistuttavaksi. Kun siipi nostattaa korkeuksiin, roikkuu ihminen sen alla valjaissa – olo on kuin mukavassa riippumatossa Joensuun mukaan.

Varjoliitäjä lentää noin 40–50 kilometrin tuntivauhtia, ja voi nousta useammankin kilometrin korkeuteen.

– Tullessa yhden metrin alaspäin pääsee noin yhdeksän metriä eteenpäin, eli se on matkaväline.

Kun taivaalle pääsee ja sääolosuhteet ovat hyvät, voi yläilmoissa viihtyä tuntikausia lentäen jopa satoja kilometrejä yhdellä kertaa.

– Henkilökohtainen rajani tulee 4–5 tunnissa, mutta sellaista 11 tuntia ihmiset lentävät maailmalla.

"Käsittämättömän hienoa kun pääsee lentämään isojen kotkien kanssa"

Joensuu tykkää liitää hiljaa ja rauhassa ilman moottoria, sillä silloin pääsee lähelle taivaan muita matkaajia – lintuja.

– Pienestä asti olen seurannut ja tarkkaillut lintuja. Jotenkin se on ihan käsittämättömän hienoa, että pääsee lentämään isojen kotkien kanssa.

Viime viikolla Joensuu lensi esimerkiksi Espanjassa kotkan rinnalla, mutta on hän Suomessakin kokenut hienoja hetkiä.

– Monta kertaa olen lentänyt maakotkan ja merikotkan kanssa pilven pohjissa. Se nousu pilven pohjaan tapahtuu siinä hyvässä yhteistyössä, ja se on sellaista rinnalla elämistä. Se yhteys, mikä sen linnun kanssa siinä tulee, on aika huikea kokemus.

Joensuu on kylläkin ollut havaitsevinaan, että Suomessa linnut suhtautuvat lentävään ihmiseen hieman enemmän varauksella, kuin esimerkiksi Espanjassa.

– Hanhikorppikotkat ovat hyvin tottuneita meihin lentäjiin. Ne tulevat ihan lähelle, joskus jopa liiankin lähelle. Täytyy sitten välillä huudella niille, että ”hei, huomaathan minut” ja kiltisti sitten väistää.

Joensuu ei kuitenkaan ole huomannut, että linnut kokisivat taivaalla liitävät ihmiset uhaksi. Suomessa hän pääsi kerran melkein liittymään kurkiauraan.

– Kurkiaura tuli niin, että olin tahtomattani tiellä. Kurkiaura jakaantui kahdeksi auraksi kohdallani, ja jatkoi sitten matkaansa. Yritin pysyä perässä, mutta ei siitä mitään tullut.

Lajissa isot panokset: ”Joka vuosi olen joutunut hyvästelemään ystäviä”

Joensuu valittelee, että Suomessa varjoliitoa harrastetaan melko vähän. Maailmalla harrastajia on kymmeniätuhansia, mutta Suomessa heitä on joitakin satoja. Hän kuitenkin kuvailee, että laji on hyvin yhteisöllinen.

– Varjoliitäjät ympäri maailmaa ovat yhtä isoa perhettä.

Vaikka laji antaa Joensuulle paljon, on hän myös tietoinen lajin vaaroista ja riskeistä. Jotkut maksavat siitä hengellään.

– Joka vuosi olen joutunut hyvästelemään ystäviä maailmalla. Se on sellainen valitettava osa tätä.

Joensuun mukaan riskeistä on oltava tietoinen, ja liitäessä pitää todella tietää mitä tekee. Taivaalla ei kuitenkaan Joensuun mukaan ole tilaa riskien vatvomiselle.

– Se ajatus tehdään ennen sinne ilmaan menoa. Se jälkeen se on itse hetkessä elämistä – siinä ei paljoa mieti eilistä eikä huomista.

Yön sateet ratkaisevat tulvatuhojen laajuuden – Pohjanmaan joet voivat nousta jopa 2013 jättitulvan tasolle

Uusin ennuste lupaa kovia sateita koko tulva-alueelle. Jos ennuste toteutuu, kaikkia vahinkoja ei pystytä torjumaan.

Lapuanjoen tulvaa

Jos perjantain ja lauantain väliseksi yöksi ennustetut sateet toteutuvat ennusteen mukaisina, ollaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla taas uuden tulvatilanteen edessä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa oli jo torstaina huokaistu helpotuksesta: tulvavedet ohjattiin tekojärviin ja jääpatojenkin kanssa selvittiin. Ehkä tulvaluukkuja ei tarvitsisi avata ollenkaan.

Perjantain sääennuste huuhtoi pohjan toiveikkuudelta.

– Jos vettä tulee esimerkiksi 10 tai 20 milliä koko Kyrönjoen ja Lapuanjoen valuma-alueelle, ei pystytä millään estämään kaikkia tulvavahinkoja, kommentoi sääennustetta vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Valtatie 3 ja asutusta vaarassa

Ensimmäisenä tulva uhkaa sulkea valtatien 3 Jalasjärvellä. Myös iso joukko pienempiä teitä, rakennuksia ja toimintoja Jalasjärvellä ja Kauhajoella on uhattuna.

– Valitettavasti tässä on mahdollisuus samantyyppiseen tulvaan kuin 2013. Kauhajoen suunnalla on lunta vähemmän kuin silloin, mutta Jalasjoen puolella kohtuullisesti ja samoin Lapuanjoen latvoilla. Jos sadetta tulee pahimmillaan useita kymmeniä millejä, tulee vahinkoja, Rautio sanoo.

Vuoden 2013 kevättulva kasteli asuintaloja ja julkisia tiloja sekä katkoi teitä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata. Kunnissa varauduttiin jopa järjestämään tulvan alta evakkoon lähteneille ihmisille hätämajoitusta.

– Viimeistään nyt niillä alueilla, joilla vuoden 2013 suuri kevättulva aiheutti ongelmia, on suojattava omaisuus kiinteistönomistajan omin toimin, Rautio kehottaa.

Jos sateet toteutuvat, myös Ilmajoella ja osin Seinäjoella sekä Lapuanjoen alajuoksulla ja Maalahdenjoella on asuinrakennuksia kastumisvaarassa.

ELY-keskus ja pelastuslaitos muistuttavat tulvaveden valtavasta voimasta, joka sopivasti virratessaan voi viedä ihmisen tai jopa auton mukanaan.

– Toivoisin, että vanhemmat puhuisivat lastensa kanssa tulvaveden vaaroista, sanoo pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Setälän mukaan vaarallisia ovat sekä isot tulvivat joet että täynnä vettä olevat pienemmät purot ja luomatkin.

Tulvaluukuista päätös lauantaina

Jos tulvarat ylittyvät, avataan tulvaluukut joen pengerrysalueille. Päätökset luukkujen avaamisesta tehdään lauantaina.

Lapuan taajaman tulvien pienentämiseksi tulvavesi johdetaan tarvittaessa Lapuan ja Kauhavan pengerrysalueille. Ilmajoen suojaksi sekä helpottamaan Kyrönjoen alaosan tulvia, luukut avataan Ilmajoen ja Seinäjoen pengerrysalueille.

Tekojärvet on jo otettu käyttöön. Niihin juoksutetaan sulamisvesiä. Liisa Maria Raution mukaan niitä hyödynnetään niin paljon kuin voidaan. Hirvijärveen ja Varpulaan vettä voidaan vielä päästää.

Jääpatoriski helpottanut

Liisa Maria Rautio on tyytyväinen siitä, miten jääpadot saatiin hoidettua. Kyrönjoella ne muodostivat merkittävän tulvariskin.

Jäiden liikkuessa jääpatoriski siirtyi kohti Vassorinlahden ja Kyrönjoen jokisuistoa. Tilanne kuitenkin helpottui, kun Rajavartiolaitoksen ilmatyynyalus rikkoi jäitä samassa paikassa, missä aiemmin tehtiin jäänsahauksia.

Kyrönjoen alaosalla teitä on kuitenkin edelleen poikki ja taloja tulvaveden saartamina sekä vaarassa kastua. Laihianjoella asuinrakennuksia on kastunut ja niitä on myös suojattu.

Joko nyt on saavutettu tulvahuippu?

– Jos olisit kysynyt eilen, olisin vastannut että kyllä. Mutta nyt, kun sade on tulossa pohjoisemmaksi kuin mitä eilen ennustettiin, se tulee ehkä vasta sunnuntaina, Liisa Maria Rautio sanoo.

Vedennousu jatkuu

ELY-keskuksen ennusteen mukaan vedenkorkeuksien nousu jatkuu lähipäivät ainakin Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Maalahdenjoen vesistöissä sekä Karvianjoella.

Myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla vedet ovat lähteneet nousuun. Jääpatoja on muodostunut ainakin Kalajoella ja pelastuslaitos suojaa rakennuksia Alavieskassa. Pyhäjoella vesi on noussut osalle teistä.

Kuortaneenjärvellä Etelä-Pohjanmaalla tulvahuippua odotetaan vasta viikon kuluttua.

Katso Ylen filmejä ja uutisia Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan tulvista 1950-luvulta tähän päivään Elävän Arkiston koosteesta täältä.

Oikaisu Ylen nettiartikkeliin Youtube-artisteista

Yle uutisten sivuilla julkaistiin perjantaiaamuna Youtube-artisteista kertova artikkeli, jossa esiintyi väärä henkilö.

Artikkelissa haastateltiin väärää henkilöä, joka esiintyi puhelinhaastattelussa Eeddspeaks-nimellä tubettavana vloggaajana. Eeddspeaksin kommentit on nyt poistettu artikkelista.

Yle uutiset on välittänyt pahoittelunsa tubettajalle.

Suosiiko sää, jos koulujen kesälomaa siirretään kaksi viikkoa? Meteorologi: "Lämpö lisääntyisi, mutta sateiden riski kasvaisi"

Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistaminen on puhuttanut Kotimaan matkamessuilla Tampereella. Ylen verkkokeskustelussa on pohdittu muun muassa sitä, ovatko säät suosiollisempia kesä- vai elokuussa. Kysyimme asiaa meteorologilta.

Koululainen kelluu uimapatjalla järvellä

Keskustelu kesälomien myöhentämisestä on saanut lisää vauhtia sitä mukaa, kun suomalainen työelämä on kansainvälistynyt. Monessa perheessä vanhempien on vaikea saada lomaa kesäkuussa, jolloin esimerkiksi Keski-Euroopassa arki pyörii täysillä.

Tampereen seudulla kunnat ovat ehdottaneet mallia, jossa lukuvuosi jaettaisiin viiteen jaksoon ja kesäloma siirtyisi parilla viikolla eteenpäin.

Muutoksen perään on huudettu myös matkailualalla. Esimerkiksi huvipuistot ja muut nähtävyydet joutuvat sulkemaan Suomessa oviaan jo elokuun alussa. Koulujen alkaessa loppuvat palveluiden käyttäjät ja myös niiden pyörittämiseen tarvittava työvoima. Tänä vuonna ensimmäiset koululaiset palailevat pulpetteihin jo 8. elokuuta.

Ylen verkkosivulla avatussa keskustelussa moni kommentoi Suomen säätä – olisiko todella niin, että parhaat lomasäät saavutettaisiin kesälomaa pari viikkoa myöhentämällä, kuten nimimerkit Hopsu ja Poirot100 uskovat?

"Kuulostaa kiinnostavalta. Ainakin pohjoisemmassa Suomessa kesäkuun alku on aina kylmä. Elokuu on lämmin ja lapset joutuvat koulun seinien sisälle keskellä parasta kesää." - Hopsu

"Heinä- ja elokuu ovat parhaita lomakuukausia. Kesäkuun alkupuoli on yleensä viileää, uimavedet kylmiä. Lämpimät kesäsäät alkavat yleensä vasta juhannuksen jälkeen ja jatkuvat elokuun, joskus jopa syyskuun puolelle." - Poirot100

Lämmintä sadetta?

Kysyimme kesäloman siirron vaikutuksia lomasäähän Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokiselta, jonka puheille meidät johdatti verkkokeskustelun nimimerkki anonyymi227805. Jokinen on tarkastellut asiaa Ilmatieteen laitoksen sivulla julkaistussa ilmastokatsauksessa helmikuussa.

Jokisen tarkastelussa lomasään katsotaan olevan sitä parempi, mitä korkeampi lämpötila on, mitä vähäsateisempaa on ja mitä enemmän paistaa aurinko.

– Hyvä sää on makuasia, joten yhtä kaikille sopivaa vastausta ei ole, Jokinen muistuttaa.

Tarkasteluja on tehty ennenkin, mutta nyt on ensi kertaa painotettu sitä, missä ihmiset asuvat. Jokisen lopputulema on, että jos lomaa siirrettäisiin, liki 70 prosenttia koululaisista saisi viettää sitä nykyistä korkeammissa päivälämpötiloissa. Sateen todennäköisyys olisi kuitenkin suurempi ja myös auringonpaistetta olisi vuorokaudessa vähemmän.

Laskennat ovat tehty vertaamalla kahta eri jaksoa viimeisten 30 vuoden säätilastojen osalta: 1.-15. kesäkuuta ja 16.-30. elokuuta. Selvityksessä ei ole otettu huomioon ilmastonmuutosta.

– Tarkastelu on tehtävä vuosikymmenien mittakaavassa. Muutaman sateisen kesäkuun tai lämpimän elokuun perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä, Jokinen painottaa.

Tampereen seudun kunnat toivovat keskustelua

Tampereen seudun kahdeksan kuntaa haluaa virittää kunnon keskustelun siitä, pitäisikö kouluvuoden rytmitystä muuttaa. Ehdotuksesta ja aiheeseen tulleista kommenteista voit lukea lisää täältä: Miltä kuulostaisi, jos lukuvuosi pilkottaisiin 5 osaan ja koulu jatkuisi juhannukselle?

Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ on lieventänyt kantaansa koululaisten kesäloman siirtämisestä käytävässä keskustelussa. Aiemmin muutosta tiukasti vastustanut järjestö sanoo nyt puheenjohtajansa Olli Luukkaisen suulla, että kesäloman siirtoa voisi kokeilla.

– OAJ ei näe tarvetta muuttaa nykykäytäntöä. Mutta jos siirtämistä halutaan kokeilla, meillä ei ole sinänsä mitään kokeilua vastaan, Luukkainen sanoo.

Luukkainen puhui aiheesta perjantaina aamupäivällä Kotimaan matkamessuilla Tampereella järjestetyssä paneelissa.

Ihmisten ja koirien vapaa liikkuvuus EU-alueella kasvattaa riskiä, että vaarallinen myyräekinokokki pääsee Suomeen

Koiravaljakoita voi tuoda Keski-Euroopasta Suomeen ilman että loislääkinnän laiminlyönti paljastuu.

Koiran kakkaa hangella

Lapissa paikallisilla koiravaljakkoyrityksillä on tuhansia koiria. Niiden kakkapäästöjä eläinlääkärit eivät pidä loisriskinä, koska Suomessa ei ole ihmiselle vaarallista myyräekinokokkia.

Lappiin tulee kuitenkin koiravaljakoita myös Keski-Euroopasta sellaisilta alueilta, joilla esiintyy vaarallista myyräekinokokkiloista. Niiden mukana loinen voi tulla myös Suomeen, mikäli koiran lääkitys on laiminlyöty.


Erämaassa liikkuu ulkomaisia koiravaljakkoja

Esimerkiksi Enontekiöllä Käsivarren erämaa-alueella Haltin reitillä liikkuu nykyään myös ulkomaisia turisteja omilla koiravaljakoilla. Paikallisten safariyritysten ja Metsähallituksen kenttätyöntekijöiden havaintojen mukaan valjakoita on ollut muun muassa Tšekeistä ja Saksasta.

EU-säännösten mukaan yli viiden koiran ryhmän Suomeen tuonti vaatii lähtömaan eläinlääkärin todistuksen raivotautirokotuksesta ja myyräekinokokkiloisen häätölääkityksestä. Lisäksi koiraryhmän maahantulosta on tehtävä ilmoitus EU:n TRACES -järjestelmässä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira näkee järjestelmästä yli viiden koiran ryhmistä tehdyt ilmoitukset. Eviran tietojen mukaan Suomeen ei viime vuoden (2017) tammi-huhtikuussa ilmoitettu TRACES-järjestelmään yhtään yli viiden koiran ryhmää Tšekeistä tai Saksasta.

Tänä vuonna Tšekeistä tai Saksasta ei ole ilmoitettu yhdenkään yli viiden koiran ryhmän päämääräksi Enontekiötä. Inari on ilmoitettu päämääräksi yhdeksän koiran ryhmälle Tšekeistä.

Paikallisten havaintojen ja Eviran tietojen vertailun perusteella näyttää todennäköiseltä, että viime ja tänä talvena (2017 ja 2018) Enontekiöllä Haltin reitillä on retkeillyt keskieurooppalaisia koiravaljakoita, joiden omistajat ovat laiminlyöneet TRACES-ilmoituksen teon.

Myyräekinokki voi aiheuttaa vakavan maksasairauden

Lapin läänineläinlääkäri Pirkko Pirisen mukaan myyräekinokokin leviämisriski voi piillä Keski-Euroopasta tuotavissa koirissa.

– Jos meille tulee muualta Euroopasta koiria, joita ei ole asianmukaisesti lääkitty, niin silloin koiran uloste aiheuttaa myös tämän loisen leviämisriskin Suomen luontoon, Pirinen sanoo.

Myyräekinokokki voi vaurioittaa ihmisen maksaa jopa hengenvaarallisesti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimusprofessorin Antti Oksasen mukaan tarpeeksi ajoissa havaitun loisen aiheuttamat maksavauriot voidaan torjua elinikäisellä lääkityksellä.

Epäilys loisen siirtymistä marjojen kautta ihmiseen on olemassa. Varmaa näyttöä asiasta ei ole, koska loisen munien itämisaika on pitkä. Evira tutkii parhaillaan voiko loinen siirtyä metsämarjojen syönnistä ihmiseen.

Keski-Euroopassa myyräekinokokin esiintymisalueilla suositellaan luonnonmarjojen keittämistä. Tutkimusprofessori Oksasen mukaan Etelä-Ruotsissa loinen havaittiin vuonna 2011, mutta siellä ei ole annettu suositusta luonnonmarjojen keittämisestä.



Keski-Euroopan EU-maista tuotavia koirien rokotus ja loislääkintä tarkastetaan tullissa vain satunnaisesti.

– Liikkuminen EU:n rajojen välillä on vapaata ja ei pysäytetä ilman epäilyä tai jos ei ole tämmönen erityinen valvonta-tapahtuma, sanoo Lapin läänineläinlääkäri Pirkko Pirinen.

Lisääntynyt omatoiminen koiravaljakkoretkeily on aiheuttanut kinaa koirista ja kakasta Haltin reitin varaus- ja autiotuvilla. Metsähallitus asentaa ensi kesänä Käsivarren neljän autiotuvan lähistölle valjakoille kiinnityspaalut, kakka-astiat ja ohjeet puhtaanapidosta. Niihin tulee opastustekstit muun muassa tšekin kielellä.

Tietoa myyräekinokokista:

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/usein-kysyttya-myyraekinokokista/

Mäntyharjun kemikaalionnettomuus näkyy pian naapurimaakunnassakin – myös kaivovesissä merkkejä haitta-aineesta

Kohonneita pitoisuuksia näkyy Etelä-Savon ja Kymenlaakson rajalla sijaitsevalla Voikoskella.

Rikkoutunut kemikaalivaunu Kinnin liikennepaikalla Mäntyharjulla.

Mäntyharjun Kinnin kemikaalipäästö etenee alueen vesistössä.

Maanantaina 16.4. otettujen vesinäytteiden mukaan haitta-aine MTBE:tä on levinnyt Mäntyharjulla Sarkaveden eteläosaan. Haitta-aineen tarkka kulkureitti ja haitta-aineen eteneminen Sarkavedessä ei kuitenkaan ole tiedossa.

Haitta-aine on myös kulkeutumassa Sarkaveden kautta kohti Vuohijärveä.

Kohonneita pitoisuuksia näkyy Etelä-Savon ja Kymenlaakson rajalla sijaitsevalla Voikoskella.

Viranomaiset arvioivat, että selvästi kohonneita pitoisuuksia havaitaan Sarkavedessä toukokuun loppupuolelle saakka. Arviot on tehty kemikaalin etenemistä koskevan mallinnuksen perusteella, ja niihin liittyy epävarmuuksia. Pajulammen yläpuolisten ojien haitta-ainepitoisuudet ovat edelleen korkeita.

Haitta-ainetta myös kaivoissa

Onnettomuusalueen vaikutusalueella kaivoista otettiin vesinäytteitä kuluneella viikolla. Ensimmäiset tutkimustulokset ovat valmistuneet. Osassa kaivoista havaittiin merkkejä haitta-aineesta. Pitoisuudet ovat pieniä. Tuloksista on tiedotettu kaivojen omistajille.

Alueella on aloitettu pohjavesi- ja maaperätutkimukset, joiden perusteella seurantaohjelmaa tarkennetaan.

Alueella jatketaan torjuntatoimia. Patorakenteita vahvistetaan ja korotetaan sekä patoallasta laajennetaan. Onnettomuuspaikan ja sen lähistön kunnostamista suunnitellaan.

Lumen sulamisvedet kuitenkin laimentavat pitoisuuksia lähipäivinä.

Haitta-aineelle haiseva ja maistuva vesi ei sovellu talousvedeksi. Vettä ei pidä juoda eikä käyttää pesu- tai saunavetenä, jos hajun tuntee.

Haitta-aine pääsi ympäristöön lauantaina 7.4. kun Mäntyharjun Kinnin seisakkeella tilapäisessä säilytyksessä ollut 50 junavaunun letka lähti tuntemattomasta syystä liikkeelle.

Yksi säiliövaunu törmäsi päätepuskimeen. Vaunu suistui raiteelta ja rikkoutui. Säiliössä oli 61 tonnia MTBE-kemikaalia, josta 35 tonnia valui maahan.

20 astetta ylittyi Suomessa ensimmäistä kertaa tänä vuonna

Manner-Suomen korkein lukema on nyt Vantaan 19,5 astetta.

Leijalautailija Helsingin Lauttasaaressa.

20 asteen raja on ylitetty Suomessa tänään perjantaina ensimmäistä kertaa tänä vuonna, kertoo Ilmatieteen laitos. Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin neljältä iltapäivällä 21,1 astetta.

Manner-Suomen korkeimmat lukemat on havaittu tänään Helsinki-Vantaan lentoaseman mittauspisteellä, jossa viiden tienoilla iltapäivällä mitattiin 19,5 astetta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan viimeksi huhtikuussa ylitettiin 20 astetta vuonna 2014. Korkein lukema, 20,4, mitattiin silloin 21. huhtikuuta Kemiönsaaressa. Vuonna 2014 huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi ja kuivempi.

Huhtikuun lämpöennätys on vuodelta 1921. Silloin 27. huhtikuuta mitattiin Jyväskylässä 25,5 astetta.

Ennusteiden mukaan lauantaina sää viilenee huomattavasti. Etelässäkin lienee huomenna vain kymmenisen astetta lämmintä. Esimerkiksi Itä-Lapissa on ollut tänään pakkasta ja satanut lunta.

Lue myös:

Sumupilvi voi peittää lämpöisen hönkäyksen – tuurilla lähennellään perjantaina 20 asteen lukemia

Lämmin päivä Kaakkois-Suomessa: Kouvolassa mitattiin yli 17 astetta – Loppuviikolla hätyytellään 20 astetta

Kevään lämpöennätys: Salossa ylittyi 16 astetta

Tesoman murhan tunnustaneelle tehdään mielentilatutkimus jo ennen oikeusistuntoa

Epäilty tunnusti teon yli kolme vuotta surman jälkeen.

Syytetty ja asianajaja vangitsemisoikeudenkäynnissä Tampereella.

Tampereella tapahtuneen Tesoman murhasta epäillylle miehelle tehdään mielentilatutkimus jo esitutkinnan aikana.

Asiasta päättivät syyttäjä ja epäilty avustajansa kautta yhdessä. Yleensä mielentilan selvittämisestä päätetään oikeuden istunnossa.

Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo, että mielentilatutkimusta on tehty myös aiemmin jo esitutkinnan aikana. Näin on toimittu siitä asti, kun lakimuutos sen mahdollisti.

– Se nopeuttaa prosessia, Jari Kinnunen kertoo.

40-vuotias tamperelainen perheenisä surmattiin myöhään sunnuntai-iltana 28. joulukuuta 2014. Epäilty oli pyytänyt perheenisältä vain hetkeä aiemmin tupakkaa Tesoman lähiössä. Sitten jostain vielä tuntemattomasta syystä epäilty puukotti perheenisää ja juoksi karkuun.

Alkoi sitkeä operaatio murhaajan löytämiseksi, jossa pyydettiin peräti yli tuhat dna-näytettä.

Yli kolme vuotta myöhemmin epäilty koputti poliisiauton ikkunaan ja sanoi haluavansa puhua tutkinnanjohtaja Jari Kinnusen kanssa. Epäilty kertoi haluavansa saada pitkään vaivanneen teon tunnoltaan ja tunnusti teon.

Tätä lähempänä Helsingin keskustaa on vaikea erakoitua – luontokuvaaja muutti jäiselle minisaarelle kuvaamaan saaren luontoa

Pasi Markkanen käy kerran viikossa maissa hakemassa vettä ja ruokaa ja käsittelemässä tietokoneella ottamansa kuvat. Muuten hän sanoo viihtyvänsä niin hyvin, että voisi jäädä Katajanokan vierellä sijaitsevalle saarelle pysyvästi.

Luontokuva merestä

Pasi Markkanen näki lehdestä, että Katajanokanluoto on myynnissä miljoonalla eurolla. Siltä istumalta hän sai ajatuksen, että mitä jos pääsisikin asumaan saareen myynnin ajaksi tarjoamalla vastineeksi saaren omistajalle hieman parempia kuvia saaresta.

Sopimus syntyi ja Markkanen sai avaimet pieneen mökkiin. Ongelmana oli vain saareen pääsy. Meri oli maaliskuussa vielä jäässä, mutta saaren ympärillä kulkevat laivaväylät estivät kävelemisen.

Lopulta ensimmäinen kuljetus hoitui ilmatyynyaluksella.

Markkanen on saaressa aina kuusi päivää kerrallaan ja käy sitten maissa. Toisella kerralla hän otti mukaan jo trangian, koska ensimmäisen viikon ruoanlaitto märillä puilla avotakassa osoittautui melko turhauttavaksi.

Saaressa on puucee ja sähköä saa tarvittaessa aggregaatilla, mutta makeaa vettä ei ole. Sitä Markkanen arvioi kuluttavansa noin kaksi litraa vuorokaudessa. Viikon satsi on kymmenen litraa, jotka hän kantaa rinkassa tullessaan. Astiat ja itsensä hän pesee meressä.

Sisällä mökissä on huonosti lämmittävä avotakka ja petroolilämmitin, mutta kumpaakaan Markkanen ei käytä lämmittämiseen, koska tykkää nukkua makuupussissa viileässä. Jopa silloin kun ulkona oli toistakymmentä astetta pakkasta.

Valokuvaus määrittää Markkasen päivärytmiä. Hän herää aina ennen auringonnousua, jolloin saa usein parhaat kuvat kun luonto herää. Päivällä hän hääräilee ja nukkuu päiväunet ja valmistautuu taas iltaruskon aikaan ottamaan lisää kuvia.

Kamera hänellä on kuitenkin koko ajan mukanaan, jotta olisi valmiina jos jotain yllättävää kuvattavaa ilmenisi, kuten eräänä päivänä lähellä käynyt hylje.

Sää Katajanokan, Suomenlinnan ja Kaivopuiston välissä olevalla saarella on usein kaunis, vaikka mantereella sataisikin.

Kerran Markkanen kertoi ottaneensa videolle kolmen ja puolen minuutin lumimyrskyn, jolloin lunta satoi kovan tuulen myötä vaakatasossa. Ennen ja jälkeen myräkän paistoi aurinko, eikä kukaan kuulemma usko miten nopeasti myrsky meni ohi, jollei hän näytä videota.

Ero mantereella asumiseen on Markkasen mukaan suuri. Saaressa uutiset eivät kiinnosta, aika hidastuu ja tuntuu siltä, ettei ole mihinkään kiire. Markkanen kertoo viihtyvänsä niin hyvin että haluaisi viettää saarella vaikka useamman vuoden, jolloin pääsisi todistamaan luonnon vuodenkierron kunnolla.

”Ei ihmisiä voi kohdella tällä tavoin!” – Kehitysvammaisten asumisen ja palveluiden kilpailutus saa monet näkemään punaista

Kelan tuore selvitys nosti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluiden kilpailutuksessa hinnan laadun edelle suhteessa 80/20. Samaan aikaan Ei myytävänä! -kansalaisaloite etenee eduskunnassa.

Sanna Lehtonen antaa särkylääkettä Petteri Vuorenmaalle.

– Moooooi, sanoo Petteri “Pete” Vuorenmaa, 25, hitaasti ja ojentaa varovasti kättään kodissaan Muuramen Nuutinrannan ryhmäkodissa.

Petellä on Downin oireyhtymä. Hän ei juurikaan puhu sanoilla, mutta ilmaisee itseään voimakkaasti omalla ele- ja äännekielellään. Kun tutustuu Petteriin ja oppii hänen kielensä, kommunikaatio sujuu hyvin.

Kun se ei suju, ahdistus on suuri. Se nähtiin, kun Peten ja kymmenen muun kehitysvammaisen asuttama ryhmäkoti kilpailutettiin puolitoista vuotta sitten. Lähes koko henkilökunta vaihtui.

Iloinen ja ystävällinen Pete alkoi sylkeä, potkia ja vahingoittaa itseään.

Muutokset ja vieraat ihmiset ovat Petelle myrkkyä.

Paluu huutolaisaikaan?

Lisää muutoksia on pian luvassa myös niille lähes 30 000:lle suomalaisille, jotka ovat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluiden piirissä.

Samaan aikaan, kun kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden kilpailutusta vastustava kansalaisaloite Ei myytävänä! eteni kohti eduskuntaa, Kela päätti kilpailuttaa terapiapalvelut hinta edellä.

Tähän asti kuntoutuksen hinta-laatu-suhde on ollut 50/50. Uusi suhde on 80/20.

– Halpuutustako tällä haetaan? Tämä on paluu huutolaisaikaan: se, joka hoitaa vaikeavammaiset halvimmalla, saa heidät hoitaakseen, puuskahtaa Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen.

Petteri Vuorenmaan tarina Perjantai-dokkarissa: Elämä myytävänä

Kannustetaan valitsemaan halvempi

Tulevat hankinnat on tarkoitus tehdä selvityksen pohjalta, jonka Kansaneläkelaitos teetti Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmällä.

Uusi kilpailutuskierros alkoi saman tien maaliskuussa. Se koskee kuntoutusalan yrittäjiä, jotka tarjoavat mm. fysioterapiaa, psykoterapiaa, ratsastus-, musiikki,- toiminta- ja puheterapiaa. Asiakkaina heillä on noin 30 000 eri syistä kuntoutuksen tarpeessa olevaa suomalaista, aina mielenterveyskuntoutujista kehitysvammaisiin ihmisiin.

Selvityksen perusteella tähänastinen hankintamalli on ollut kallis ja kustannustehoton.

Lääkkeeksi taloustutkijat tarjoavat mm. sitä, että asiakkaita kannustetaan itse vaihtamaan palveluiden tuottajat halvempaan. Laskelmien mukaan uusi malli mahdollistaisi jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt vuodesta 2019 alkaen.

Leila Salonen on pöyristynyt:

– On tärkeää, että asiakas saa valita palveluntuottajan, mutta esimerkiksi neliraajahalvaantunut asiakas ei ole terapiashoppailija, joka edes kannustettuna hakisi halvinta hintaa, vaan tarvitsee ammattitaitoista palvelua, hän painottaa.

– On kyse ihmisten elämästä, toimintakyvystä ja siitä, että heitä hoidetaan parhaalla mahdollisella ammattitaidolla, Salonen jatkaa.

Kansaneläkelaitoksen mukaan ongelma on tiedostettu ja pyritään ratkaisemaan kouluttamalla sekä Kelan että terveydenhuollon henkilöstöä asiakkaan ohjauksessa.

– Valinta jää edelleen asiakkaalle, vakuuttaa etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kansaneläkelaitokselta.

“Mitä uudistuksesta seuraa?”

Petteri Vuorenmaa saa toistaiseksi ainoastaan musiikkiterapiaa. Sitä jatkettiin, kun Pete alkoi oireilla kotinsa palvelutuottajan ja lähes koko henkilökunnan vaihtuessa puolitoista vuotta sitten. Terapeutti on Petelle kouluikäisestä lähtien tuttu Hannu Tähtelä.

– Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla pitää olla pyrkimys hallittuihin, ennakoituihin muutoksiin. Pysyvät rakenteet tukevat perusturvallisuutta ja elämänhallintaa, Tähtelä muistuttaa.

Petterin isä Pertti Vuorenmaa on samaa mieltä.

– Kukaan ei tiedä, mihin Kelan kuntoutuspalvelu-uudistus johtaa, hän puuskahtaa.

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen pelkää, että hankintojen hinta-laatu-suhteeksi määritelty 80/20 johtaa laadun heikkenemiseen.

– Tavoitteena on, että laatu säilyy, vakuuttaa Kelan Tuula Ahlgren.

Uudessa mallissa on Ahlgrenin mukaan siirretty pisteytettävistä vaatimuksista tiukempiin minimivaatimuksiin, joilla halutaan taata palveluiden korkeampi laatu.

Leila Salosta vastaus ei tyydytä:

– Ellei laatua arvosteta ja hinta ratkaisee, laatu heikkenee. Yrityksissä on vuosikausia kouluttauduttu antamaan parasta mahdollista terapiaa vaikeavammaisille ja kouluttautuminen maksaa. Korkeaa ammattitaitoa on arvostettu, edellinen kilpailutus arvosti sitä 50/50 -mallilla.

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, Suomen musiikkiterapiayhdistys ja Terveyden- ja hyvinvoinnin ammattiliitto Tehy ovat laatineet vastineet Kansaneläkelaitokselle.

Tehy vaatii, että laatuvaatimukset palautetaan vähintään aiemmalle 50 prosentin tasolle laadukkaan kuntoutuksen mahdollistamiseksi ja takaamiseksi. Tehy huomauttaa, että itsenäisten ammatinharjoittajien on mahdotonta osallistua uuteen kilpailutukseen muuttamatta kulurakennetta. Se tarkoittaa Tehyn mukaan, ettei heidän ole mahdollista kouluttautua ja pitää yllä ammattitaitoaan. Terapioiden laatu romahtaa.

Kansaneläkelaitoksen Tuula Ahlgrenin mukaan Kela tapaa terapeuttijärjestöjä kilpailutuksen päätyttyä, kun keskustelu tarjouskilpailusta ja sen taustoista on mahdollista. Meneillään oleva kilpailutus estää yksityiskohtien avaamisen julkisesti ennen sitä. Samasta syystä myöskään taloustutkijoiden raporttia ei ole vielä julkaistu kokonaisuudessaan.

“Kilpailutus pitää lopettaa”

Samaan aikaan toissa viikolla eduskunnalle luovutettu, yli 72 000 nimeä kerännyt Ei myytävänä! -kansalaisaloite etenee eduskunnassa.

Siinä vaaditaan julkisia hankintoja koskevaan lakiin tarkennusta: kilpailutusta ei tule soveltaa elämän mittaisten asumista, henkilökohtaista apua ja puhevammaisten tulkkausta koskevien palveluiden hankintaan.

Kansalaisaloite on pitänyt Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaan kiireisenä pitkin kevättä. Hän kuulee vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen kilpailuttamisen uudelleenjärjestelyistä ensimmäistä kertaa.

– Kylmä olo, huutolaisaikaan mennään, kommentoi myös Jyrki Pinomaa.

Hän muistuttaa, että palveluiden kilpailuttaminen rikkoo Suomen ratifioimaa YK:n yleissopimusta vammaisten ihmisten oikeuksista, joka takaa vammaisille ihmisille oikeuden päättää itse elämästään.

– Yksilöllisiä palveluita ei pitäisi kilpailuttaa massana. Palvelut voidaan tehdä myös suorahankintana, Pinomaa sanoo.

– Kyse on puhtaasti siitä, että hankintalaki on väärä laki säätelemään tämäntyyppistä toimintaa. Ei ihmisiä voi kohdella tällä tavalla. Tavoitteemme on, että kilpailutus lopetetaan, Jyrki Pinomaa kiteyttää.

“Eduskunnan on toimittava”

Pete ja hänen vanhempansa Heidi ja Pertti Vuorenmaa ovat saaneet kokea kantapään kautta, mitä kilpailutus käytännössä merkitsee kehitysvammaiselle ihmiselle.

Kun Peten koti kilpailutettiin puolitoista vuotta sitten, lähes koko henkilökunta vaihtui. Yleensä hymyilevän ja iloisen Peten käytös muuttui täysin: hän vahingoitti itseään, kieri matolla, sylki, potki, puri ja laski alleen.

– Olemmeko palaamassa huutolaisaikaan – jos hinta on kolme markkaa, niin otetaan se, joka tarjoaa kaksi markkaa, kysyy myös Peten isä Pertti Vuorenmaa.

Myös Petterin vanhemmat allekirjoittivat Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen.

– Tämä on ihan laitonta toimintaa, kilpailutus on vastoin kehitysvammaisten oikeuksia, äiti Heidi Vuorenmaa puuskahtaa.

Petellä menee tällä hetkellä hyvin. Hän on viimein tottunut uusiin työntekijöihin ja uusiin toimintatapoihin, mutta seuraava kilpailutus siintelee taas puolentoista vuoden päässä. Myös musiikkiterapia on pian katkolla.

– Kyllä tämän asian pitää muuttua. Me todella toivomme, että myös eduskunnassa ymmärrettäisiin, ettei ihmisiä voi kohdella miten sattuu, Pertti Vuorenmaa painottaa.

Ovatko kehitysvammaiset tämän päivän huutolaisia? Onko oikein että heidän elämänsä perusturvallisuus altistetaan kilpailutukselle - se hoitaa joka halvimmalla myy? Miten käy parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevalle Ei myytävänä -kansalaisaloitteelle?

Perjantai: Kehitysvammaiset. Yle TV1 20.4. klo 21.05. Nähtävissä myös Yle Areenassa.

Lue myös:

Kehitysvammaisen Lauran isä: "Myydään vaan massaa eikä yksilöitä" – Helsinkiläisiä vanhempia huolestuttaa asumisen kilpailuttaminen

Kantelu oikeusasiamiehelle: Viekö kilpailutus kehitysvammaisten tutut avustajat Tampereella?

Vammaispalvelujen kilpailutus aiheuttaa stressiä – "Hirveän ahdistavaa ja pelottavaa"

Kahdeksan asunnon rivitalo tuhoutui korjauskelvottomaksi Kokkolassa – palon ei uskota syttyneen inhimillisestä toiminnasta

Alustava tutkinta on aloitettu, mutta raunioita päästään tutkimaan vasta niiden jäähdyttyä.

Rivitalo tulessa.

Kokkolan Kälviällä perjantaiaamuna syttyneen tulipalon syttymissyystä ei ole vielä tietoa. Rikosta asiassa ei kuitenkaan epäillä, eikä mikään viitaa siihenkään, että palo olisi saanut alkunsa inhimillisestä toiminnasta, sanoo tutkinnanjohtaja Anders Åfors.

Pelastuslaitoksen ja poliisin palotutkijat ovat aloittaneet alustavan tutkinnan, mutta raunioita päästään tutkimaan vasta niiden jäähdyttyä.

Palo sai alkunsa rivitalon yhdestä asunnosta ja levisi yläpohjassa kaikkiin muihin. Asukkaat saatiin ulos, viisi heistä tutkittiin paikalla ja yksi vietiin saamaan jatkohoitoa.

Palon syyn selvittäminen voi viedä kauan, sillä rakennus on tuhoutunut korjauskelvottomaksi. Myös kahdeksan asunnon lähes koko irtaimisto on tuhoutunut, arvioi päivystävä palomestari Niina Kontio.

Sammutustyöt saadaan valmiiksi perjantai-iltaan mennessä.

Kälviän tulipalo sai aikaan auttamisinnon: kotinsa menettänyt vauva sai uuden vaatevaraston tunnissa

"Lohduton näky, ihmisiltä meni ihan kaikki" – tuli levisi rivitalon kaikkiin kahdeksaan asuntoon Kokkolassa

Kaikki kahdeksan asuntoa vaurioituivat rivitalon palossa Kokkolassa

Lastentarhanopettajia ja hoitajia marssii ulos työpaikoiltaan keskiviikkona pääkaupunkiseudulla – Vantaalla varauduttava hakemaan lapset kotiin kesken päivän

Yksityisten päiväkotien etuja ajavan Hyvinvointialan liiton mukaan päiväkodeilla ei ole mahdollisuuksia järjestää korvaavia ratkaisuja mielenilmauksen ajaksi.

Leikkikirjaimia lähikuvassa.

Pääkaupunkiseudun varhaiskasvattajat marssivat ulos työpaikoiltaan ensi keskiviikkona vastalauseena uudelle varhaiskasvatuslaille.

Mielenilmaukseen osallistuvat JHL:n, Jytyn, Tehyn, Superin ja Talentian jäsenet. JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan ulosmarssi koskee lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia sekä yksityisissä että julkisen puolen päiväkodeissa. OAJ ei ole mielenilmauksessa mukana.

Niemi-Laineen mukaan on mahdollista, että päiväkodit joutuvat sulkemaan oviaan keskiviikkona ulosmarssin vuoksi. Niemi-Laine ei pysty kertomaan tarkkaa mielenilmaisijoiden määrää.

– Väkimäärä on aika merkittävä, sen voi sanoa, Niemi-Laine kuvaa.

Helsingin ruotsinkielisen kasvatus- ja koulutustoimialan johtaja Niclas Grönholm sanoo STT:n haastattelussa uskovansa, että ainakin Helsingin ruotsinkieliset päiväkodit pysyvät auki ulosmarssista huolimatta.

Lakiesityksen suurimmat ongelmakohdat liittyvät henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin ja lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin, kerrotaan tiedotteessa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola korostaa, että lakiesityksestä kärsivät eniten lapset.

Superin tiedotteen mukaan lapsiryhmät tulevat suurenemaan, jos lakiesityksen mukaiset toimenpiteet henkilöstörakenteessa tehdään. Lakiesityksen mukaan jopa 9 000 lastenhoitajan työpaikkaa ollaan muuttamassa lastentarhanopettajien työpaikoiksi. Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.

Lakiesityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin siten, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään.

Hyvinvointialan liitto ihmettelee ulosmarssia

Yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen etuja ajava Hyvinvointialan liitto ihmettelee varhaiskasvatuksen poliittista mielenilmausta. Liitto kertoo tiedotteessaan, että sen mukaan ilmoitus mielenilmauksesta tulee liian lyhyellä varoitusajalla. Liiton mukaan sijaiskärsijöiksi joutuvat lapset ja perheet.

Liiton mukaan päiväkotiyrittäjillä ei ole mahdollisuuksia järjestää korvaavia ratkaisuja lasten hoitoa varten mielenilmauksen ajaksi.

Hyvinvointialan liitto ei ole tyytyväinen lakiesitykseen. Liitto on huolissaan ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä, jos kelpoisuusehtoja kiristetään lakiluonnoksessa nyt esitetyllä tavalla vuoteen 2030 mennessä.

Varhaiskasvatusjohtajat: Emme vielä tiedä millaisia vaikutuksia ulosmarssilla on

Työnantajille tieto varhaiskasvattajien ulosmarssista tuli yllätyksenä.

Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas sanoi perjantaina iltapäivällä, että ulosmarssin vaikutuksia aletaan selvittää heti maanantaiaamuna.

Järvenkallas ei vielä osannut ottaa kantaa siihen, saadaanko lapset hoidettua päiväkodeissa vai onko vaarana, että joitakin päiväkoteja joudutaan sulkemaan.

– Se täytyy katsoa vasta maanantaina. Me teemme kaikki mitä voimme tehdä, mutta kommentointi menee maanantaille, koska ilmoitus ulosmarssista on vain julkinen netistä löydettävissä oleva viesti, sanoo Järvenkallas.

Myös Espoossa tieto varhaiskasvattajien ulosmarssista saatiin perjantai-iltapäivällä julkisuuden kautta.

– Tämä on todella poikkeuksellinen tilanne, Espoon varhaiskasvatusjohtaja Virpi Mattila kommentoi.

Mattila oli saanut tiedon ulosmarssista vasta puoli tuntia ennen kuin Yle soitti hänelle.

– Tämä on aivan uusi asia meille, emme tiedä vielä millaisia vaikutuksia ulosmarssilla on.

Espoossa aletaan niin ikään maanantaina miettiä millaisia vaikutuksia ulosmarssilla on ja kuinka lastenhoito järjestetään. Heti maanantaiaamusta Mattila ei vielä lupaa tietoa, mutta hän lupaa, että vanhemmille tiedotetaan heti asiasta, kun tietoa saadaan ja päätöksiä on tehty.

– Asiakkaat saavat tiedotteen heti, kun olemme saaneet selvitettyä miten hoito järjestetään. Espoossa tarvitaan konsernijaoston päätös siitä miten tulee menetellä tässä tilanteessa.

Espoossa varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 40 prosenttia on lastentarhanopettajia ja 60 prosentta hoitajia. Espoossa varhaiskasvatuksen asiakkaita on noin 20 000.

Vanhempien täytyy varautua hakemaan lapsensa pois kesken päivän

Vantaalla aiempien poliittisten mielenilmausten takia ei ole jouduttu sulkemaan kokonaisia toimintayksiköitä, mutta siellä varaudutaan hoitoajan muutoksiin keskiviikkona.

Vantaan varhaiskasvatusjohtaja Sole Askola-Vehviläinen varoittaa, että jos henkilökuntaa ei ole riittävästi, niin vanhempien täytyy varautua hakemaan lapsensa kesken päivän pois päivähoidosta.

– Tiedotteen mukaan ulosmarssi alkaa kello 12. Tuolloin yleensä päiväkodeissa on syöty lounas ja lapset ovat käymässä päivälevolle. Jos henkilökuntaa ei ole, lapset täytyy hakea siinä vaiheessa pois, Askola-Vehviläinen toteaa.

Varhaiskasvatusjohtaja ei vielä tiedä kuinka suuri osa henkilökunnasta osallistuu ulosmarssiin, koska kaikki hoitajat ja opettajat eivät kuulu ulosmarssin järjestäviin liittoihin. Hän toivoo, että ulosmarssiin osallistujen määrästä olisi enemmän tietoa viimeistään tiistaina.

– Voi olla, että se selviää kuitenkin vasta keskiviikkona, Askola-Vehviläinen toteaa.

Nyt se varmistui: Vuonna 2021 Suomessa järjestetään Jussi Niinistön ajama suuri sotaharjoitus – Mukana jopa 20 000 sotilasta

Sotaharjoituksen pitämisestä päätettiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa.

Maavoimien vaikuttamisharjoitus Rovajärven ampuma-alueella Rovaniemellä

Pääsotaharjoituksen yhteydessä vuonna 2021 järjestetään laaja kansainvälinen harjoitus.

Asiasta linjattiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tänään, kertoo valtioneuvosto tiedotteessaan.

Harjoituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustusta ja valmiutta sekä harjoitella kansainvälisen avun vastaanottamista ja yhteistoimintakykyä. Harjoituksen yksityiskohdat tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Sotaharjoituksen valmistelu aloitettiin jo viime syksynä. Siitä kertoi ensimmäisenä puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.). Niinistön ilmoitus harjoituksesta oli poikkeuksellinen, sillä hän kertoi siitä ensin julkisuudessa ja vasta sitten muille, esimerkiksi presidentille.

Suureen sotaharjoitukseen ottaisi osaa nykykäsityksen mukaan noin 20 000 sotilasta.

Puolustusministeriön ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan harjoitukseen kutsutaan kumppanimaita Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

– Se on kaikkien puolustushaarojen yhteisharjoitus, eli se koskee maa-, meri- ja ilmavoimia. Painopiste on maavoimien toiminnassa, Kuusela kertoo.

Ulkomaisten joukkojen osuutta Kuusela ei lähde arvioimaan. Kutsuja ei ole vielä lähetetty.

– Sen näkee sitten, kuinka paljon ulkomaat lopulta lähettävät joukkoja, Kuusela sanoo.

Ruotsin Aurora 17 -harjoituksessa oli mukana noin 19 000 sotilasta ja muita viranomaisia. Kansainvälisiä joukkoja oli Suomen lisäksi Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ranskasta, Tanskasta, Virosta ja Yhdysvalloista.

Jussi Niinistön mukaan Ruotsi olisi jo kertonut olevansa mukana Suomen harjoituksessa.

Lue lisää:

Presidentti Niinistö varovaisen myönteinen suuren sotaharjoituksen järjestämiselle Suomessa

Puolustusministeri Niinistö pitää suursotaharjoituksen tarvetta Suomelle ilmeisenä – "Avun vastaanottamista syytä harjoitella"

Analyysi: Jussi Niinistö koukkasi yllätyssotaharjoituksellaan presidentin ohi

Suomalaiset mukana Ruotsin pääsotaharjoituksessa

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä