Puhemies Vanhanen: Munuaiskasvainten syy oli syöpä – hoidettiin leikkaamalla

Syöpä saatiin kokonaan poistettua, eikä jatkohoitoa tarvita.

Matti Vanhanen

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) munuaisesta löydettyjen kasvainten syy oli munuaissyöpä. Vanhanen kertoi kesäkuun puolivälissä tehdyn leikkauksen patologisen tutkimuksen tuloksesta keskiviikkona Facebookissa.

Vanhasen mukaan syöpä saatiin kokonaan hoidettua poistamalla toinen munuainen eikä jatkohoitoja tarvita. Tilannetta seurataan kuvauksilla kymmenen vuoden ajan. Vanhanen kertoo palaavansa töihin kesän kuluessa.

Munuaiskasvaimet löydettiin sydänoperaation valmistelussa toukokuussa. Keskiviikkona Vanhanen kirjoitti kertovansa sydänleikkauksesta, kun sen aika tulee.

Asiasta kertoi aiemmin Iltalehti.

Lastensuojelun maine on murentunut, ja tässä on sen seuraus: äidit ja isät sinnittelevät viimeiseen asti yksin, koska pelkäävät hakea apua

Ilmiö on huomattu esimerkiksi Oulussa. Lapsiasiavaltuutetun mukaan Suomen lastensuojelukriisiin pitäisi vihdoin puuttua.

lastensuojelu

Oululaisella perheellä on ollut vaikeuksia jo pidemmän aikaa.

Isä jäi työttömäksi hyväpalkkaisesta työstä vuosi sitten, ja perheen rahat eivät riitä. Tunnelma kotona on apea, eivätkä vanhemmat enää jaksa pyörittää arkea.

Lapset oireilevat tilannetta: isompi lintsaa koulusta ja kokeilee päihteitä, nuorempi vetäytyy syvälle kuoreensa.

Isä ja äiti näkevät, että asiat luisuvat, mutta he eivät uskalla hakea ulkopuolista apua. Perhe on kuullut liikaa kauhutarinoita ja pelkää joutuvansa tekemisiin lastensuojelun kanssa. Vanhemmat uskovat, ettei heitä haluta tai osata auttaa, ja lastensuojelu ottaisi vain lapset huostaan.

Tämä tarina ei ole tosi, mutta se on hyvin tyypillinen. Näin kertoo Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni, tiimiesimies Kari Rekilä.

Rekilän mukaan Oulussa on viitteitä siitä, että vanhempien keskuudessa on alkanut esiintyä raskasta luottamuspulaa ja pelkoa lastensuojelua kohtaan. Asia on huomattu seurakuntien perhetyössä.

– Ikävä kyllä tätä viestiä tulee perheiltä sekä minulle että muille työntekijöillemme, Rekilä sanoo.

Diakoni pitää tilannetta vakavana. Moni perhe näyttää nyt jäävän sinnittelemään yksin tilanteisiin, joissa lastensuojelun avulle olisi selvästi tarvetta.

Suomen lapsiasiavaltuutettu arvioi, että samankaltaista epäluottamusta lastensuojelua kohtaan on ehtinyt syntyä muuallakin maassa, mutta puhutaan ensin Oulusta.

Epäluuloa ja keskustelujen nauhoittamista

Oululaisperheiden keskuudessa esiintyvän epäluottamuksen ja pelon on pistänyt merkille myös oululainen asianajaja Eeva-Leena Wendelin.

Hän on hoitanut lapsiin liittyviä lakiasioita 10 vuotta ja tavannut tänä aikana lukuisia ongelmissa olevia perheitä.

Wendelin arvioi, että ilmapiiri Oulussa on kiristynyt erityisesti parin viime vuoden aikana.

Asianajajan mukaan perheet hakevat nykyään hyvin matalalla kynnyksellä lakiapua, jos joutuvat vähääkään tekemisiin lastensuojelun kanssa.

– Lisäksi ihmiset ovat alkaneet nauhoitella lastensuojeluviranomaisten kanssa käymiään keskusteluita. Minusta se kertoo jo hyvin vahvasta epäluottamuksesta, Wendelin sanoo.

Myös Ylelle on tullut esimerkiksi tänä keväänä useampia yhteydenottoja, joiden perusteella usko Oulun lastensuojelun toimintaan ontuu.

Mikä perheiden luottamusta on rikkonut?

Kaupunki: Huostaanottoa ei tehdä koskaan löyhin perustein

Oulun lastensuojelun keräämä julkisuus ei ole tilannetta ainakaan parantanut.

Uutisissa on kerrottu viime vuosina useasti lastensuojelun toiminnasta ja puutteista (Kaleva), kadonneista asiakastiedoista (Kaleva), työntekijöiden suuresta vaihtuvuudesta (Kaleva), virkavelvollisuuden rikkomisesta, venyneistä käsittelyajoista (Mediuutiset), tietosuojavirheestä ja perheiden tyytymättömyydestä.

Diakoni Kari Rekilän mukaan tapaukset eivät ole jääneet perheiltä huomaamatta. Rekilä kertoo, että huono viesti on ehtinyt kantautua Oulussa "valitettavan kauas".

Oulun lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Salo on siitä silminnähden turhautunut ja myös harmissaan. Hänen mukaansa julkisuuteen tullut kuva Oulun lastensuojelusta ei ole koko totuus.

– Se on oikeasti vain pieni kärki. Meillä on lastensuojelussa 2 500 asiakasta. Tosiasiassa monet ovat saaneet meiltä tukea ja apua hyvässä yhteistyössä työntekijöiden kanssa, palvelupäällikkö sanoo.

Salon mukaan mielikuvat siitä, että lastensuojelu huostaanottaa lapset heti kun perheissä ilmaantuu ongelmia, eivät myöskään ole oikeita.

– Todellisuudessa huostaanottoon päädytään vain murto-osassa tapauksista. Se ei ole koskaan lastensuojelun tavoite, eikä siihen lähdetä kevyin perustein.

Sitä Marja Salo ei kuitenkaan kiistä, etteikö lastensuojelu olisi tehnyt toiminnassaan myös virheitä.

Puhdistaisiko julkinen keskustelutilaisuus ilmaa?

Ylen aiemman selvityksen mukaan Oulun lastensuojelusta tehtyjä kanteluita oli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä vuosina 2017–2018 yhteensä 65 kappaletta.

Niistä 16:sta löytyi erilaisia lainvastaisia epäkohtia sekä hallinnollisen ohjauksen tarvetta.

Salon mukaan jokainen kantelu on otettu Oulun lastensuojelussa vakavasti ja ongelmista on opittu.

Palvelupäällikkö kertoo, että viime aikoina lastensuojelun käsittelyaikoja on saatu Oulussa lyhennettyä, asiakkaiden palvelutarpeen arviointia parannettua ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta vähennettyä, kun virkoja on pystytty lisäämään.

Tässä kuussa Oulun lastensuojelu avasi lisäksi työntekijöiden aloitteesta käyttäjätilejä sosiaaliseen mediaan, jotta sen toimintaa ja arkea saataisiin läpivalaistua kaupunkilaisille.

Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni Kari Rekilä toivoisi, että Oulussa järjestettäisiin jossakin vaiheessa julkinen keskustelutilaisuus, jossa tulehtunutta tilannetta paikattaisiin ja lastensuojelun tehtäviä käytäisiin läpi yleisellä tasolla.

Hän uskoo, että se voisi auttaa palauttamaan luottamusta ja saada kuntalaiset huomaamaan, että lastensuojelu on perheitä varten, ei heitä vastaan.

– Lastensuojelu on kuitenkin julkisin verovaroin ylläpidettävää, valtion määrittelemää työtä. Itse kyllä kaipaisin siihen vielä enemmän avoimuutta.

"Lapsi voi jäädä todella yksin"

Oulu ei suinkaan ole ainoa kaupunki, jossa lastensuojelun toiminta on takunnut.

Jo vuosia on uutisoitu, miten lastensuojelussa pitkin maata on liian vähän työntekijöitä ja yhden sosiaalityöntekijän kontolla liikaa lapsia.

Perheille tilanne on näyttäytynyt siten, ettei sosiaalityöntekijöitä välttämättä saa kiinni, he eivät ehdi tavata vanhempia tai perehtyä kunnolla perheiden tilanteisiin.

Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista Suomessa edistävä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kohtuuttomana niin lapsille, vanhemmille kuin rankkaa työtaakkaa kantaville sosiaalityöntekijöillekin. Hän pelkää, että pitkittyneet ongelmat ovat ehtineet nakertaa luottamusta viranomaisiin koko maassa.

–Jos lastensuojelun sosiaalityölle tehtäisiin Suomessa nyt jonkinlainen mainekysely, tulokset eivät todennäköisesti olisi kovin mairittelevia.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä asiaan on syytä suhtautua tosissaan. Jos ja kun vanhemmat menettävät luottamuksensa lastensuojeluun, epäluottamus voi alkaa heijastua muihinkin yhteiskunnan toimijoihin, esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluun.

– Silloin lapsi, joka tarvitsisi apua, voi jäädä todella yksin.

Elina Pekkarinen peräänkuuluttaa, että Suomessa on viimeinkin havahduttava ja alettava parantaa lastensuojelun mainetta valtion johdolla. Erityisen ilahtunut hän on siitä, että hallitusohjelmassa sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää esitetään rajattavaksi lailla maksimissaan 30 lapseen.

– Tuo lakimuutos tulisi tehdä pian. Suomessa on pikaisesti viestitettävä kansalaisille, että lastensuojelukriisi on vihdoin otettu vakavasti ja kaikki tehdään sen korjaamiseksi.

Miten lastensuojelun mainetta Suomessa saataisiin sinun mielestäsi parannettua? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Liikenneministeriö haluaa tietotekniikka-alan päästöt kuriin

Liikenneministeriön mukaan myös tietotekniikka-alan päästöjä pitää tarkastella, jotta Pariisin sopimuksen ilmastotavoite saavutetaan.

Iso halli on täynnä värikkäissä valoissa välkkyviä serveriräkkejä.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomen pitää tarkastella myös tietotekniikka-alan päästöjä, jos maa aikoo hillitä ilmastonmuutosta.

Yle kertoi keskiviikkona aamulla laskelmasta, jonka mukaan tietotekniikka-ala tuottaa 3-4 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Yksi syy päästöjen kasvuun on lisääntyvä videoiden katselu.

Yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että asia on tiedostettu ja virkamiesselvittelyssä on tehty taustaselvityksiä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vaativat hänen mukaansa sitä, että kaikki keinot otetaan käyttöön.

– Kaikkien sektoreiden pitää ottaa vastuu tästä tavoitteesta, Antikainen sanoo.

Ongelman mittakaava on auki

Kun kuluttaja lataa videon katsottavakseen, se aktivoi aina datakeskuksen jossain päin maailmaa. Datakeskukset puolestaan tarvitsevat paljon energiaa konesalien jäähdyttämiseen.

– Digitalisaatio on kaikkinensa on talouden ja hyvinvoinnin lähde. En pidä datan käyttöä itsessään pahana. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten löydämme kestäviä tapoja tuottaa palvelut ja tuotteet. Eli silloin pitää pitkälti kiinnittää huomiota energian puhtauteen, Antikainen sanoo.

Ongelmakohtiin päästään käsiksi kunnolla vasta, kun asiasta saadaan lisää tietoa.

– Ongelman mittakaava on osittain avoin. Tämän vuoksi me tarvitsemme huomattavasti enemmän tietopohjaa, kuinka isosta ilmiöstä on kysymys. Meidän täytyy ymmärtää nykyistä paremmin, mistä hiilidioksidipäästöt syntyvät ja minkälaisia mahdollisuuksia meillä on vaikuttaa päästöjen vähentämiseen.

Lue myös:

Neljän päivän leffaputki voi vastata päästöiltään lentomatkaa Helsingistä Tukholmaan – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"

Katso kartalta, millaisia eroja nuorten mielenterveydessä on: Tytöt ahdistuvat onnellisten saarella, pojat oireilevat Päijät-Hämeessä

Asiantuntijoiden mukaan alueellisia eroja selittää mielenterveyspalveluiden tarjonta ja ehkä myös ahdistus-sanan erilaiset tulkinnat.

nuoren silhuetti järven rannalla

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä näkyy muun muassa poissaoloina koulusta ja opintojen keskeytymisinä. Ongelmat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan mielenterveydessä on sukupuolten ja alueiden välisiä eroja.

Eniten ahdistuneita tyttöjä on Ahvenanmaalla. Poikien ahdistus taas on yleisintä Päijät-Hämeessä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sotkanet-palvelusta, jonka tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatrian linjajohtajan Klaus Rannan mukaan mielenterveysongelmien taustalla on usein monia syitä, minkä vuoksi erojen selittäminen on hankalaa. Joitakin yleisiä trendejä on kuitenkin tunnistettu.

Ahdistuksen määrä kasvaa, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Tytöt kärsivät keskimäärin poikia enemmän ahdistuksesta ja masennuksesta. Masennus ja ahdistus ovat yleisempiä myös vähemmistöjen keskuudessa.

– Epävarmuus omasta identiteetistä ja tulevaisuuden näkymistä voivat synnyttää mielenterveyden ongelmia. Mitä enemmän koetaan, että ollaan samalla viivalla muiden kanssa ja voidaan suunnitella omaa tulevaisuutta, sitä vähemmän on ahdistusta, Ranta sanoo.

Tytöt raportoivat enemmän

Tutkimuksessa kerätyn aineiston määrä vaikuttaa tiedon luotettavuuteen. Mitä pienempi otos on, sitä varovaisempi pitää olla yleistysten kanssa. THL:n kyselyssä nuoret arvioivat itse ahdistusoireitaan.

Rannan mukaan nuoret saavat usein vaikutteita toisiltaan ja he ovat aikuisia herkempiä vastaamaan samalla tavalla kuin muut lähiyhteisönsä nuoret. Kansainvälisissä tutkimuksissa tytöt raportoivat säännöllisesti poikia enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta.

– Poikien voi olla vaikea tunnistaa tai sanallistaa pahaa oloaan, mutta poikien pahoinvointi voi ilmetä muilla tavoin esimerkiksi käyttäytymisessä, Ranta sanoo.

Resurssien puute vaikuttaa

Nuorten mielenterveyden alueellisia eroja voivat osaltaan selittää myös erot mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Joillain alueilla nuorten on vaikea saada matalan kynnyksen hoitoa, jolloin oireisiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Hoitoon pääsyn odottaminen voi pahentaa nuorten vointia entisestään.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt opiskeluhuollon tilaa yleissivistävässä koulutuksessa. Arviointiryhmä toteaa raportin tiivistelmässä, että nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja että kouluihin tarvittaisiin enemmän lääkäreitä ja psykologeja.

Terveydenedistämisaktiivisuuden tulkintakehys, eli TEAviisari, kuvaa kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko maan osalta sekä lukion että toisen asteen terveyspalveluissa on parantamisen varaa. TEAviisarin mukaan henkilöstön määrässä ja osaamisessa on puutteita muun muassa Lapissa ja Päijät-Hämeessä.

Lahtelainen räppäri Miro Kuokkanen kertoo avoimesti omista masennusoireistaan Ylen haastattelussa. Hän joutui odottamaan useita vuosia ennen kuin pääsi terapeutin vastaanotolle.

Lue lisää: Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"


Luvut yllättivät lääkärin

Ahvenanmaalla yli 30 prosenttia ammattikoulua käyvistä tytöistä kertoo kärsivänsä joko kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta. Koko maan keskiarvo on noin 18 prosenttia. Lukiota käyvistä tytöistä ahdistuksesta kärsii 25 prosenttia.

Ahvenanmaan terveydenhuollon johtavan lääkärin Olli-Pekka Lehtosen mukaan havainto on yllättävä, sillä ahvenanmaalaiset voivat keskimäärin paremmin kuin muut suomalaiset.

– Tämä on erittäin huolestuttava tieto. Yksi mahdollinen selitys voi olla, että sanaa ahdistus käytetään eri tavoin suomen ja ruotsin kielissä. Ruotsinkielinen voi sanoa, että tämä päivä on ahdistava, vaikka hän ei tarkoita sillä yleistä ahdistusta, Lehtonen sanoo.

Ahvenanmaalla toisen asteen opiskelijoiden määrä on pieni, mikä sekin voi omalta osaltaan selittää tuloksia. Lehtosen mukaan kaikki hyvinvoinnin mittarit eivät välttämättä sovellu yhtä hyvin saarelle kuin mantereelle.

– Hyvä taloudellinen tilanne ja työllisyys eivät takaa ihmisten hyvinvointia. Työssäkäyvillä vanhemmilla on usein vähemmän aikaa perheelle, jolloin lasten mahdolliset mielenterveyden ongelmat jäävät helposti huomaamatta.

Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että asiaa on syytä tutkia vielä tarkemmin, jotta ahdistuksen todelliset syyt saadaan selville.

Opinnot jäävät pojilla kesken

Päijät-Hämeessä ammattikoulua käyvistä pojista 7,4 prosenttia ilmoittaa kärsivänsä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta, kun koko maassa poikien keskiarvo on alle viisi prosenttia.

Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne kertoo, että opiskelijoiden mielenterveysongelmista on viime vuosina käyty paljon keskustelua, koska yhä useampi ammattikoululainen jättää opintonsa kesken.

– Nuorten ahdistus on selvästi lisääntynyt. Se näkyy esimerkiksi poissaoloina ja siinä, että nuori alkaa laiminlyödä koulunkäyntiä ja omien asioidensa hoitamista.

Murtorinteen mukaan koulu tarjoaa opiskelijoille tukikeinoja, mutta ketään ei voi pakottaa palveluiden ääreen.

– Edellytyksenä on, että nuori haluaa itse apua. Varmaan tarve esimerkiksi koulupsykologin palveluille on lisääntymään päin.

Lue aiheesta lisää:

Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"

Nuoret hakevat yhä herkemmin apua ahdistukseen ja masennukseen – asiantuntija ehdottaa kouluihin psykiatrisia hoitajia

Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmiaan – hoidot ruuhkautuvat, kun apua haetaan enemmän kuin koskaan

Milloin kaupungin tulee puuttua majoitustoimintaan? Rovaniemi hakee nyt linjaa KHO:sta – jupakan laittoi liikkeelle närkästynyt naapuri

Kunnat seuraavat nyt lyhytaikaiseen vuokraukseen liittyviä oikeustapauksia, sillä käytäntöihin halutaan selkeyttä.

avaimet pöydällä

Lapissa kohistaan lyhytaikaisen majoituksen aiheuttamista häiriöistä. Rovaniemen kaupunki hakee nyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta valtakunnallista linjausta, milloin kunnan on puututtava asuntojen ammattimaiseen matkailuvuokraamiseen.

Kaupunki sai Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta kehotuksen purkaa ympäristölautakunnan lyhytaikaista majoitustoimintaa koskeva päätös toukokuulta 2018.

– Näillä on koko Suomea ajatellen ennakkopäätöksen luonne. Muissakin kaupungeissa seurataan lyhytaikaiseen majoitustoimintaan liittyviä oikeustapauksia, ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi Rovaniemen kaupungilta sanoo.

Ympäristölautakunta kumosi naapurin valituksen

Hallinto-oikeudessa virheelliseksi todettu Rovaniemen ympäristölautakunnan päätös lähti liikkeelle majoitustoiminnasta häiriötä kokeneen naapurin valituksesta. Hän koki toiminnan olevan kaavamääräysten vastaista.

Lautakunta ei puuttunut yrityksen majoitustoimintaan asuin- ja pientaloalueeksi kaavoitetulla alueella, vaikka tarvittavaa poikkeuslupaa kaikkiin yhtiön vuokraamiin asuntoihin ei ollut.

Yritys mainosti ajoittain muun muassa nettipalveluissa booking.com ja tori.fi. AirBnB-välitystä se ei käyttänyt.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus katsoi, että ympäristölautakunnan olisi pitänyt ryhtyä asiassa toimenpiteisiin, eikä kumota naapurin valitusta. Erkki Lehtoniemi näkee, että lautakunta toimi maankäyttö- ja rakennuslain sallimissa rajoissa. Se näki, että vuokraustoimintaa voitiin pitää alueelle tyypillisenä, koska samaan kortteliin oli jo myönnetty poikkeuslupia majoittamista varten.

– Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät mielestämme olleet riittävän syvällisiä, Lehtoniemi miettii.

Pelisääntöjä kaivataan nyt kipeästi

Useat eri tahot ovat nyt haluamassa selkeää linjausta sekä ammattimaisen lyhytaikaisen asuntomajoituksen että AirBnB-toiminnan sallittavuuteen. Myös rajanvetoa näiden välillä halutaan selkeämmäksi.

Esimerkiksi Kiinteistöliitto vaati tiedotteessaan maanantaina selkeämpiä pelisääntöjä ja ohjeita alalle.

Liitto ehdottaa, että asunto-osakeyhtiölakia sekä maankäyttö- ja rakennuslakia tulisi muuttaa sääntöjen selkeyttämiseksi. Esimerkiksi yhden asunnon käyttäjämäärälle voitaisiin asettaa vuosittainen katto.

Myös Rovaniemen ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi toivoo nyt tarkennettua lainsäädäntöä alalle.

Lue myös:

Haluaisiko taloyhtiösi kieltää AirBnB-toiminnan? Se on mahdollista, mutta hyvin vaikeaa

Lapin poliisi aloitti esiselvityksen netin majoitusvuokrauspalveluista – rikosta ei epäillä, mutta lain noudattaminen selvitetään

Suomalainen hamppuyritys halusi maksaa työntekijöille CBD-kukinnolla – Virkamiehet: Saattaa olla laitonta, nykytilanne tulkinnanvarainen

Huumausainelakiin on tulossa selvennyksiä EU:n tukijärjestelmän mukaisen hampun viljelyn osalta.

hamppusampo

Suomalainen kannabisyritys Hamppusampo julkaisi kesäkuun puolivälissä Facebookissa poikkeuksellisen rekrytointi-ilmoituksen, jolla se etsi Itä-Suomessa sijaitsevalle yhteistyökumppaninsa kasvihuoneelle talkoolaisia työskentelemään hampunjalostuksen parissa.

Erikoisen ilmoituksesta teki se, että talkoolaisille luvattiin maksaa korvausta CBD-kukinnolla, jonka nämä saavat itse kerätä viljelmältä syyskuussa.

Yritys myös lupasi järjestää työntekijöille majoituksen. Palkkaa sen sijaan luvattiin maksaa ainoastaan viivellä, jos jalostushanke onnistuu.

Hamppusampo ja yrityskumppanit ovat jalostamassa Suomessa ulkoviljelyyn soveltuvaa CBD-pitoista öljyhamppulajiketta. Projektissa on risteytetty 1990-luvulla entisessä Kuopion yliopistossa Venäjän maatiaiskannoista kehitetty Finola-öljylajike Swiss Dream -lääkelajikkeeseen.

Kummallakaan risteytyksessä käytetyllä lajikkeella ei ole Hamppusampon mukaan päihdevaikutusta. Projektin tavoitteena on saada jalostustyössä syntyvä uusi hamppulajike EU:n rekisteriin.

CBD eli kannabidioli on yksi hampun sisältämistä kemiallisista yhdisteistä. Se ei päihdytä, mutta sillä on rentouttavia ja lääkinnällisiä ominaisuuksia.

Viime vuosina CBD:tä sisältävistä ravintolisistä, elintarvikkeista ja kosmetiikasta on tullut suosittuja Pohjois-Amerikassa ja monissa Euroopan maissa.

Hamppusampon perustajaosakas ja hallituksen jäsen Hannu Hyvönen kertoo, että heidän tarkoituksenaan on nyt jatkojalostaa viime kesänä kehittämäänsä risteytystä sekä tuottaa siemeniä kansainvälisille markkinoille jo ensi kasvukaudeksi.

Hyvönen uskoo, että suomalaisen hampun pohjoiset, lujat geenit kiinnostavat maailmalla. Hän sanoo, että Hamppusampon tuottaman risteytyksen THC-pitoisuus on matalampi kuin EU:n hyväksymällä Finolalla. THC eli tetrahydrokannabinoli on kannabiksen päihdyttävä ainesosa.

Hyvösen mukaan idea työntekijöiden palkitsemisesta kukinnolla syntyi, koska Hamppusampo kärsii rahapulasta. Yksi syy rahaongelmiin on se, että Ruokavirasto (entinen Evira) kielsi viime marraskuussa yhtiötä myymästä hampun kukintoja elintarvikkeina.

Hyvönen painottaa, että yhtiön julkaisema rekrytointi-ilmoitus on nyt vanhentunut, koska he ovat jo löytäneet tarvitsemansa vapaaehtoistyöntekijät. Yritys ei kaipaa enää yhteydenottoja hamppualan työstä kiinnostuneilta.

Kukkapalkka saattaa olla laiton

Viime vuonna Suomessa viljeltiin hamppua vajaan 700 hehtaarin alalla. Viljelijöitä oli vajaat sata, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Keskitalon mukaan hampun viljely on lisääntymässä Suomessa. Vuonna 2017 täällä viljellyistä öljyhamppulajikkeista 99 prosenttia oli Finolaa.

Euroopan unioni voi maksaa teollisuushampunviljelijöille viljelytukea tietyin edellytyksin. Yksi edellytyksistä on, että kasvien THC-pitoisuus jää alle 0,2 prosentin, jolloin ne eivät sovellu päihdekäyttöön. Keskitalo vahvistaa, että Finola ei kelpaa päihteeksi.

Keskitalon mukaan siihen ei ole mitään virallisia ohjeita, mitä viljelijät saavat tehdä hamppujensa kukille. Tavallisesti siemensato puidaan pelloilta koneellisesti, jolloin kukka murskaantuu ja päätyy takaisin peltoon muun kasvijätteen joukkoon.

– Jos kukasta lähdetään nyppimään siemeniä, niin varmaan niitä kukintoja voi mihin tahansa koristeeksi käyttää, Keskitalo sanoo.

– Jos ajattelee, että se pellolla kasvaa, niin ei sitä kukaan voi kieltää kaverille antamasta. Se on eri asia, voiko sitä lähteä myymään. Kaikenlainen jatkojalostaminen on mielestäni arveluttavaa, hän jatkaa.

Poliisiylitarkastaja Timo Kerttula sisäministeriöstä arvioi yleisellä tasolla, että yritys liikkuu lain näkökulmasta epäselvällä alueella, jos se maksaa työntekijöilleen palkkioita hampun kukinnolla.

Kyseessä saattaa olla huumausainerikos, vaikka kukkien THC-pitoisuus jäisi alle 0,2 prosentin. Kerttulan mukaan tulkinta riippuu kukintojen käyttötarkoituksesta.

Vaikka EU maksaa viljelytukea vähäisen määrän THC:tä sisältävälle hampulle, niin huumausainelainsäädännössä THC-pitoisuudelle ei ole määritelty alarajaa. Siksi kukintona maksettava palkka saattaisi kiinnostaa poliisia huumausainerikoksena.

Kerttulan mukaan esimerkiksi vuonna 2015 Helsingin hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä huumausainerikoksesta, kun tämä toi maahan ja piti hallussaan 12,7 kiloa alle 0,1–0,5 prosenttia THC:tä sisältänyttä hampun kukintoa.

Yritys luopuu kukinnolla palkitsemisesta

Timo Kerttulan mukaan on epäselvää, saako laillinen viljelijä tai yritys ylipäänsä luovuttaa eteenpäin kasvattamansa hampun kukintoja.

Siihenkään ei ole Kerttulan mukaan yksiselitteistä vastausta, saako laillisesti kasvatetun teollisuushampun kukkaa käyttää esimerkiksi polttamalla tai syömällä.

Huumausainepolitiikkaan perehtynyt sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta kertoo sähköpostitse, että EU-järjestelmän piirissä hampppukasvin lailliset käyttötarkoitukset ovat kuidun valmistus varresta ja öljyn puristaminen siemenestä näihin tarkoituksiin jalostetuista lajikkeista.

Kotovirran mukaan hampun kukinnot kuuluvat YK:n huumausaineyleissopimuksen piiriin, eikä niille löydy poikkeusta yleiskieltoon yleissopimuksista tai EU-järjestelmästä.

Kerttula ja Kotovirta korostavat, että viime kädessä tuomioistuimet tulkitsevat lakia ja tuomitsevat, jos asiassa on syyllistytty rikokseen.

Hamppusampon Hannu Hyvönen toteaa, että viranomaisten tiukan tulkinnan vuoksi yritys luopuu ideasta palkita työntekijöitään CBD-kukinnolla.

Hyvönen kertoo, että kun siemenet on sadonkorjuun jälkeen irroitettu kukinnoista, niin he aikovat käyttää jäljelle jäävän kukkarouheen tuotekehitykseen.

– Meillä on useita kiinnostavia tuotteita. Puhutaan elintarvikkeista. En nyt halua avata tarkemmin, koska ne ovat liikesalaisuuksia.

Hyvösen mukaan Hamppusampo kehittää tuotteitaan sen varalle, että hamppu- ja kannabismarkkinat alkavat vapautua tulevaisuudessa. Lisäksi yritys haluaisi tuotteilleen vientiluvan, jotta niitä voitaisiin myydä ulkomaille.

– Olemme valmiit menemään vaikka EU-oikeuteen asti, jos tähän halutaan puuttua.

Täyskielto kummastuttaa viljelijää

Hyvönen pitää kummallisena tulkintaa, että ei-päihdyttävän hampun kukan käyttö olisi huumausainerikos. Hän toteaa, että viranomaiset ovat kieltäneet Hamppusampoa laskemasta tuotteitaan markkinoille, mutta yhtiön sisäistä tuotekehitystä ei ole ainakaan tähän mennessä kielletty.

– Totta kai minäkin olen tätä CBD-kukkaa testannut eri tavoilla. Ajatus, että peltoviljelyssä olevan Finolan kukinto tulkitaan huumausaineeksi, vie virhepolitiikan uusille leveleille.

Hyvönen arvelee, että koko suomalaisen öljyhampun siementuotanto vaarantuisi, jos jokaisen pellon kukinnot katsottaisiin huumausaineeksi.

Hyvönen toteaa, että tällaisen tulkinnan perusteella maa- ja metsätalousministeriö olisi Suomen suurin huumausainetuotannon organisoija, koska se myöntää hampunviljelijöille tukea.

Lakimuutoksia suunnitteilla

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta myöntää, että EU:n tukijärjestelmän mukaiseen hampun viljelyyn liittyvä tilanne on tällä hetkellä huumausainelain näkökulmasta tulkinnanvarainen.

– Olemme tämän tiedostaneet ja valmistelemme selvennyksiä lakiin, Kotovirta sanoo.

Hän ei vielä tiedä tarkalleen, millaisia muutoksia on luvassa, koska uusi hallitus on vasta aloittanut ja lain muutostyö on aivan alkuvaiheessa.

– Yksi tapa, joka on noussut esiin, on selventää nämä EU:n tukijärjestelmän kriteerit huumausainelaissa. Mutta silloin se ei koskisi kukintojen käyttöä tai myyntiä. Tästä ei ole mitään päätöstä vielä.

Kotovirta toteaa, että halu kukintojen myyntiin muussa kuin huumetarkoituksessa on vielä aika uusi asia Suomessa. Aiemmin yrittäjät ovat halunneet tuottaa siementä sekä valmistaa esimerkiksi hamppunäkkileipää ja vastaavia tuotteita.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoo, että lääketarkoitukseen käytettävän kannabidiolin eli CBD:n tuotanto kiinnostaisi suomalaisia viljelijöitä ja yrittäjiä.

Keskitalon mukaan maataloudessa kasvintuotanto potee kannattavuuskriisiä, joten CBD-hampusta voisi tulla viljelijöille lisäansioita. Hän katsoo, että CBD:n tuottamisen mahdollisuuksia tulisi selvittää myös Suomessa.

– Tähän olisi äärettömän tärkeä saada selkeät pelisäännöt, jotka olisivat yhtenevät muiden EU-maiden kanssa, Keskitalo sanoo.

EU sallii, Suomi ei

Suomen viranomaiset kiristivät linjaansa hampun kukan elintarvikemyyntiä kohtaan loppuvuodesta.

Vielä viime syksynä jotkin suomalaiset netti- ja kivijalkakaupat möivät ulkomaista ja kotimaista hampputeetä. Käytännössä tuotteet koostuivat kukka- ja lehtirouheesta. Kotimainen tee oli valmistettu Finolasta.

Marraskuussa myös Hamppusampo yritti aloittaa verkkokaupassaan hampun kukintojen myynnin elintarvikkeina. Ruokavirasto (entinen Evira) kuitenkin ilmoitti Hamppusampolle, että kukkaa ei saa myydä elintarvikkeena Suomessa.

Virasto perusteli linjaustaan sillä, että EU on määritellyt hampun kukinnon uuselintarvikkeeksi, jonka myynti vaatii uuselintarvikeluvan. Lisäksi Ruokaviraston mukaan Suomessa elintarvikkeet eivät saa sisältää yhtään THC:tä.

EU-komission tiedottaja Anca Paduraru kertoi toukokuussa Ylelle, että EU on parhaillaan tekemässä selvitystä elintarvikkeiden THC-pitoisuuksista. Tulosten selvittyä EU saattaa päätyä suosittamaan koko unionin alueelle yhtenäistä elintarvikkeille sallittua ylärajaa THC:lle.

Paduraru sanoi, että EU:n puolesta jäsenmaat voivat halutessaan sallia teollisuushampun osien kuten kukinnon myynnin. Sen sijaan hampusta valmistettavat uutteet, esimerkiksi suositut CBD-öljyt, katsotaan uuselintarvikkeiksi.

Monet EU:n jäsenmaat sallivat hampun kukan eli niin sanotun kevytkannabiksen myynnin. Tuotteille sallittu THC-pitoisuus on yleensä korkeintaan 0,2 prosenttia, mutta niiden CBD-pitoisuutta ei ole rajoitettu.

Kevytkannabiksen maahantuonti Suomeen voidaan tulkita huumausainerikokseksi.

Lue myös:

Suomen ensimmäinen kannabisyhtiö aloitti kukinnon myynnin – viranomainen paiskasi heti luukun kiinni: "Tilanne on hullunkurinen"

Suomen ensimmäinen kannabisyhtiö haluaa siivun maailman hamppubuumista: "Suomen pitää brändätä yöttömässä yössä kasvanut luomulääkekannabis"

Ihmerohdoksi hehkutetun CBD-hamppuöljyn suosio kasvaa Euroopassa, mutta pullossa voi piillä terveysriski – Suomeen tuotteita tulee porsaanreiän kautta

Kevytkannabis versoo laillista bisnestä Brysselissä, kauppiaan varasto ratsattu moneen kertaan: "Vähän kuin alkoholiton olut"

Sveitsissä kasvaa uusi laillinen kannabisbisnes – hampusta tehdään voiteita, ravintolisiä ja sätkiä, mutta tuotteiden vaikutuksista ei ole varmaa tietoa

Hyppykiikku ja kävelyteline ovat riski pikkujaloille – niiden myyntiä ei ole kuitenkaan kielletty

Hyppykiikku myy hyvin, vaikka se saattaa altistaa lapsen varvaskävelylle. Neuvolat eivät hyppykiikkuja suosittele, kuten eivät kävelytuoliakaan. Osallistu keskusteluun!

Vauvan pienet varpaat.

Hyppykiikku on väline, jossa imeväisikäinen hytkyy omalla painollaan lystikkäästi ylös alas kuin kenguru. Samalla vanhempi saa kädet vapaaksi ja voi vaikka tiskata tai pyöräyttää ruuan.

Juuri näiden seikkojen vuoksi hyppykiikkuja myydään tasaisesti: esimerkiksi Prisman ja nettikauppojen valikoimissa niitä löytyy. Citymarketit ovat keskittyneet pelkästään pienempiin lastentarvikkeisiin.

– Kuluttajat tykkäävät hyppykiikusta. Se on täysin laillinen ja käypä tuote, eivätkä viranomaiset ole puuttuneet sen myyntiin, kertoo SOK:n valikoimapäällikkö Emilia Tammelin.

Tammelin kertoo itse olleensa lapsena hyppykiikussa – samoin hänen omat lapsensa. SOK:lla tuote on ollut valikoimissa jo vuodesta 2002.

– Tuotteen käyttösuosituksia pitää noudattaa eli maksimissaan 10–15 minuuttia kerrallaan. Samoin kiikku pitää asentaa niin, että lapsen kantapäätkin yltävät maahan hyvin.

Neuvolat eivät kuitenkaan hyppykiikkua suosittele, koska se voi pitempiaikaisessa käytössä altistaa varvaskävelylle. Varvistaminen näyttää siltä kuin lapsi kurottelisi keksipurkkia ylähyllyltä. Erityisesti kiikun pitäminen niin ylhäällä, että vain varpaat ylettävät lattiaan, on lapsen jalkojen kehitykselle haitallista.

– Imeväisikäinen hakeutuu hyppykiikussa varpailleen eikä pidä kantapäitään lattiassa, havainnollistaa fysioterapeutti Kristiina Kauppinen HUSin Uudesta lastensairaalasta.

Kauppisen mukaan "minkään härpäkkeen käyttö ei yksin altista varvistukselle".

– Usein vanhemmat haluavat kannustaa lastaan muutoinkin seisoma-asentoon, ennen kuin lapsi on itse siihen valmis. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi seisottaminen tai hyppyyttäminen sylissä ja kävelyttäminen käsistä roikottamalla liian varhain, sanoo Kauppinen.

Jos lapsuus vierähtää varvaskävellen, kantaluu jää pieneksi. Pohjelihasta ja akillesjännettä vaivaavat kireys. Kauppinen muistuttaa, että vauva harjoittelee parhaiten taitojaan lattialla liikkuen ja lihaksiaan käyttäen.

– Sitten hän ryömii, konttaa ja nousee hiljalleen itse istumaan. Lapsen ei tarvitse olla pystyasennossa ennenaikaisesti, kuten hyppykiikussa, vaan vasta sitten, kun hän kykenee siihen omin voimin ja taidoin.

Kiikku riski etenkin keskoslapsille

Varvistusongelmat kehittyvät yleensä vuosien kuluessa. Sille, että pelkästään hyppykiikku olisi syypäänä ongelmiin, ei ole fysioterapeutti Kristiina Kauppisen tieteellistä näyttöä.

– Mutta meillä on vahva mutu-tuntuma kuitenkin. Erityisesti keskosena syntyneillä on herkästi liiallista ojennustaipumusta, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi alaraajojen ojentamisena ja pystyasennossa varvisteluna.

Varvistusta hoidetaan tavallisimmin kenkävalinnoilla sekä leikin keinoin. Fysioterapeutti ohjeistaa lasta niin sanottuun karhunkäyntiin, jolloin lapsi painaa kämmenet ja jalkapohjat lattiaan. Muita leikkejä ovat kyykkysillään oleminen ja kantakävely. Lisäksi ohjataan venytyksiä vanhempien avustuksella tehtäväksi.

– Paljasjalkakävely hiekalla puolestaan lisää tuntotietoa. Aivot saavat palautetta jalkapohjan kautta.

Jos ongelmat ovat suuremmat, lapselle laitetaan lastat jalkaan. Näin kipsattu jalka saa pitkäkestoista venytystä, jotta asento korjaantuisi. Äärimmäisinä hoitokeinoina ovat myös mikrovirtahoito ja botox-hoito, joiden tehtävänä on rentouttaa lihaksia.

Kävelytuoli altistaa tapaturmille

Kävelytuolia markkinoidaan kätevänä istuimena, joka auttaa pieniä lapsia itsenäisessä liikkumisessa. Kävelytuolissa lapsen jalat on pujotettu kankaan aukoista ja hän voi ponnistaa vauhtia jaloillaan lattiasta.

Neuvolat eivät suosittele kävelytuolia lapsille, koska sen katsotaan – päinvastoin mainospuheita – hidastavan kävelemään opettelua. Välineen katsotaan tukevan huonoa pystyasentoja ja ohjaavan epäluonnolliseen kävelyn malliin. Sen käyttö on yhteydessä viivästyneeseen ryömimiseen, seisomiseen ja normaaliin kävelyyn. Myös kävelytuoli, kuten hyppykiikku, voivat altistaa varvistukselle.

Lisäksi kävelytuolissa lapsi voi liikkua vaarallisen nopeasti, muistutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Tapaturmariski on suuri. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tapahtunut vakavia onnettomuuksia, joissa lapsi on pudonnut portaita alas kävelytuolilla. Se on johtanut maassa säännösten tiukkenemiseen, kertoo kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti, joka koordinoi THL:n Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa.

Kävelytuolia myydään nettikaupoissa. SOK on luopunut tuotteen myynnistä tänä kesänä pienen kysynnän vuoksi.

– Kävelytuolin kysyntä oli meillä hyvin vähäistä. Ehkä se ei kuulu hypermarketteihin, vaan erikoistarvikeliikkeisiin, joissa myyjillä on aikaa opastaa oikeaoppista käyttöä, arvioi valikoimapäällikkö Emilia Tammelin.

Vaikka kävelytuolin ja hyppykiikun haitat tiedetään, niiden myyntiä ei kuitenkaan ole Suomessa kielletty. THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti ja HUSin fysioterapeutti Kristiina Kauppinen eivät näe kieltoa tarpeellisena, koska neuvolat kuitenkin kertovat vanhemmille kielteisen kantansa kävelytuoliin ja hyppykiikkuun.

Sammakkoasennon salliva kantoreppu paras

Kesällä ihmiset liikkuvat paljon, mikä ei kuitenkaan saisi tietää vauvalle kohtuuttoman pitkiä istumisaikoja turvakaukalossa.

Kaikeksi onneksi vauvalle tulee luonnostaan nälkä ja vaippaakin pitää vaihtaa, joten taukoja tulee kuin itsestään. Joskus turvakaukalossa istuminen voi venähtää pitkäksi siksi, koska vauva siirretään kaukalossa suoraan lastenvaunujen rungossa olevaan adapteriin.

– Tällöin asento pysyy pitkän aikaa samana, kun vauvan olisi hyvä saada vaihtelevia asentoja. Yli tunnin yhtämittainen oleskelu turvakaukalossa voi olla haitallista vauvan hapensaannille, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti.

Missään nimessä turvakaukaloa ei pidä käyttää pitkäaikaisena nukkumispaikkana, muistuttaa fysioterapeutti.

– Vaikka nykykaukaloissa asento onkin aika hyvä, vauva ei todellakaan saa asua siellä, sanoo HUSin fysioterapeutti Kristiina Kauppinen.

Kesällä lapsi keikkuu monesti myös kantorepussa. Kantorepuksi kannattaa valita malli, jossa vauvan jalat ovat kuin sammakolla. Jos vauvalla ovat jalat suorina vääränmallisessa kantorepussa pitkään, riskinä on jalkojen suurten verisuonten toiminnan häiriintyminen.

– Vauvalla pitää olla jalat sammakkomaisesti koukussa ja selkä pyöreänä. Pystyasentoa kannattaa välttää, tiivistää Kauppinen.

Hyvä nyrkkisääntö on, että vauvan fysiologiselle kehittymiselle parhaat paikat ovat syli ja lattia.


Osallistu keskusteluun, joka on avoinna keskiviikkoiltaan 26. kesäkuuta kello 22:een saakka!

Utsjokelainen Leevi Halonen on yksi harvoista, joka pääsi Washingtoniin kulttuurivaihtoon: ”Olen ihan superinnoissani”

Viisitoista suomalaista nuorta kokee kesän aikana Yhdysvaltain kulttuuria stipendiohjelman avulla.

Leevi Halonen on kotoisin Suomen pohjoisimmasta kunnasta, Utsjoelta.

Iso matkalaukku täyttyy rivakasti, kun Utsjokelainen Leevi Halonen heittelee vaatteita ja kuvausvälineitä laukkuun. Hän on lähdössä kuudeksi viikoksi Yhdysvaltoihin, Washingtoniin. Pitkästä lomamatkasta ei kuitenkaan ole kyse.

– Se on kulttuurillinen vaihto. Tähän kesäohjelmaan oli haku viime syksynä, kertoo Halonen.

Halonen haki Future leaders -ohjelmaan hakuesseellä ja videolla.

– Sain selvästi tehtyä hyvän hakuvideon, kun pääsin sisään. Videolla kerroin itsestäni ja mitä harrastan, miten minua kiinnostaa politiikka ja miten olen nuorisoaktiivi.

Kesänmittainen kulttuurivaihto tuntuu sopivalta, sillä vuosi olisi ollut Halosen mielestä liian pitkä aika.

– Kuusi viikkoa on sopiva aika, kun täältä Utsjoelta asti lähtee. Siinä ajassa ehtii kuitenkin nähdä tosi paljon, kertoo Halonen.

Nyt viikkoa myöhemmin viisitoista nuorta on matkannut Yhdysvalloihin kokemaan kulttuuria ja tutustumaan paikalliseen hallintoon Opetushallituksen ja Yhdysvaltain Suurlähetystön kustantamana.

Ohjelman tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain välistä oppilasvaihtoa ja antaa suomalaisille nuorille mahdollisuus tutustua amerikkalaiseen yhteiskuntaan pintaa syvemmältä.

Vastavuoroisesti viisitoista amerikkalaista nuorta tulee Suomeen pääkaupunkiseudulle.

Seuraava haku ohjelmaan alkaa lokakuussa

Future Leaders -ohjelmassa on muutamia hakuehtoja. Esimerkiksi keskiarvon tulee olla vähintään 7,5. Eduksi katsotaan myös näyttö aktiivisesta kansalaisuudesta.

Tänä vuonna Future Leaders -ohjelmaan haki 204 nuorta ympäri Suomen. Neljäkymmentä nuorta haastateltiin ja viisitoista valittiin mukaan. Valituksi tuli siis 7,4 prosenttia hakijoista, kertoo AFS:n ohjelmakoordinaattori Asta Salmela.

– Taso hakijoissa oli todella korkea. Hakijat olivat pääsääntöisesti koulussa hyvin menestyviä ja harrastuksissaan aktiivisia nuoria.

– Joukossa on mukana nuoria, jotka vaikuttavat muun muassa nuorisopolitiikan, taiteen, yrittäjyyden, järjestö- ja vapaaehtoistyön, seurakuntatoiminnan tai mielipidevaikuttamisen kautta, kertoo Salmela.

Seuraava haku ohjelmaan alkaa lokakuussa 2019.

”Iso onnistumisen tunne”

Leevi Halonen on ehtinyt nuoren ikänsä aikana olla aktiivinen. Hän on esimerkiksi toiminut Utsjoen kunnan nuorisovaltuustossa seitsemänneltä luokalta lähtien. Tällä hetkellä hän on puheenjohtaja.

– Tässä on iso onnistumisen tunne. Haussa oli yhtenä painopisteenä nuorisoaktiivisuus. Nyt tiedän, että olen tehnyt töitä tämän reissun eteen ja ansainnut tämän mahdollisuuden, perustelee Halonen.

Halonen ja muut kulttuurivaihdossa olevat suomalaisnuoret palaavat Suomeen elokuun alussa. Yhdysvalloissa ollessaan he asuvat perhemajoituksessa.

Halonen tutustui omaan perheeseensä ja tulevaan asuinalueeseensa etukäteen.

– Olemme viestitelleet perheen samanikäisen tytön kanssa ja olen myös soitellut perheen äidille.

Nuoret kirjoittavat blogitekstejä Opetushallituksen maailmalle.net -sivustolle.

Terveisiä Yhdysvalloista: ”Olen vieläkin ihan hämilläni”

Leevi Halonen on nyt ehtinyt viettää muutaman päivän Washingtonissa. Perhe on osoittautunut unelmaperheeksi.

– Ihan älyttömän mukavaa porukkaa. Niinkuin oikeastaan kaikki ihmiset täällä Amerikassa, kertoo Halonen.

Ääniviestissään Halonen vahvistaa yhden olettamuksen.

– On oikeasti totta, että Jenkeissä kaikki on kaksi kertaa isompaa kuin Suomessa.

Matkan viimein käytyä toteen on Halonen iloinen ja hämmentynyt.

– Yleisfiilis on todella positiivinen. Olen vieläkin ihan hämilläni tästä hommasta. En osannut kuvitella pääseväni tänne. Olen ihan superinnoissani, lopettaa Halonen terveisensä Yhdysvalloista.

"Ruoka on suurin kriisi tällä vuosisadalla" – Tulevaisuuden ruoka tehdään atomeista ja valmistuu reaktoreissa, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter

Jos söisimme kestävästi, pystyisimme ruokkimaan kaikki, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter.

Mitä lautasiltamme löytyy vuonna 2050?

Ajatus siitä, että syömällä yhden pillerin korvaat koko päivän ateriat on tuttu tieteiselokuvista. Mutta jääkö tämä vain fiktion maailmaan vai onko tämä todellisuutta tulevaisuudessa?

Mistä kyse?

Väkiluku kasvaa, elinikä pitenee ja ruokaa kulutetaan elinaikana enemmän kuin koskaan aiemmin. Ruoka aiheuttaa paljon intohimoja ja sillä on jo pitkään osoitettu identiteettiä ja arvoja.

Mutta jos emme muuta tapaamme kuluttaa ruokaa olemme pulassa, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Tulevaisuuden ruoantuotannon keskeisiä haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutos ja väestönkasvu.

– Jos me söisimme hyvällä ja kestävällä tavalla, niin pystyisimme vastaamaan maailman väestönkasvuun.

YK:n arvion mukaan maailman väkiluku ylittää vuonna 2050 yhdeksän miljardin rajan. Se on kaksi miljardia ihmistä enemmän kuin tänä päivänä. Vuosisadan lopussa väkiluvun ennustetaan saavuttavan 11 miljardin rajapyykin.

Reuter huomauttaa, että vaikka väestön kasvu vuoteen 2050 on suhteessa pieni nykyiseen verrattuna, niin ruoan määrän tarve saattaa tuplaantua.

– Edes nykyisillä resursseilla on vaikea tuottaa sitä määrää ruokaa, mitä tarvitaan. Peltopinta-alaa ei voi yhtään lisätä ja ilmastonmuutos taas haittaa sitä, miten me tuotamme ruokaa monessa osassa maapalloa.

Kuka ja mitä?

Lauri Reuter on biotekniikan tohtori, joka visioi tulevaisuutta, jossa ruoka voidaan tuottaa ympäristöä vahingoittamatta sekä tällä planeetalla että seuraavalla.

Reuter työskenteli seitsemän vuotta VTT:llä teollisen biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä. Nyt edessä ovat uudet seikkailut.

Kesän 2017 hän vietti Yhdysvaltain Piilaaksossa Singularity Universityssä, jossa maailman idearikkaimmat aivot pureutuvat aikamme suurimpiin globaaleihin haasteisiin.

Hän toimii myös asiantuntijana Aamu-tv:n Jälkikaronkassa, jossa pohditaan tieteen ajankohtaisia asioita. Vapaa-ajallaan Reuter hoitaa mehiläisiä Helsingin keskustassa.

Tätä et ehkä tiennyt?

Ruoantuotannon teknologiat kehittyvät kovaa vauhtia.

– Perinteinen ruoka tuotetaan hyvin eri tavalla kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

Ruoantuotanto tulee Reuterin mukaan muuttumaan entisestään.

– Esimerkiksi pastan tyyppinen ruoka on tulevaisuudessa tehty jostain muista raaka-aineista. Se ruoka mikä lautasella on, saattaa kuitenkin näyttää jatkossakin saman näköiseltä.

Se missä ruokaa tuotetaan tulevaisuudesssa muuttuu myös. Peltojen sijaan ruokaa kasvatetaaan tulevaisuudessa Reuterin mukaan esimerkiksi bioreaktoreissa, jollaista hän itsekin on ollut kehittämässä.

– Me pystytään tuottamaan nykyään uuden teknologian avulla paljon enemmän ruokaa paljon pienemmällä pinta-alalla kuin koskaan ennen. Tehotuotanto on sanana epämieluisa monille, mutta se on tehokasta ruoantuotantoa.

Miksi tärkeää?

– Ruoka on ehkä suurin kriisi, mitä meillä tällä vuosisadalla on.

– Yksi syy on se, että meidän ruoantuotantotapamme on pahassa kriisissä. Etelä-Eurooppassa on tällä hetkellä kovat helteen. Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisesti satoja menetetään. Ilmasto muuttuu ja biodiversiteetti häviää. Näistä johtuen meidän tapamme tuottaa ruokaa on vaakalaudalla koko ajan. Se ei pelkästää tarkoita, että jos tulee romahdus, niin ruokaa on vain vähemmän kaupoissa, vaan se tarkoittaa isoja ongelmia, kuten ihmismassojen lähtemistä liikkeelle.

– Toinen syy on, että se tapa millä me tuotetaan ruokaa, on todella vahingollinen ympäristölle. Iso osa ilmastonmuutosta johtuu siitä, miten me tuotamme ruokaa.

– Kolma syy on, että meillä on länsimaisessa kulttuurissa ruokaa koko ajan enemmän saatavilla. Se tapa, jolla me syödään, aiheuttaa valtavasti ongelmia. Jo nyt rikkaissa länsimaissa suunnilleen joka toinen ennenaikainen kuolema johtuu väärästä ruokavaliosta. Meillä on jo nyt enemmän ylipainoisia ihmisiä kuin aliravittuja. Suomessa iso osa terveydenhuollon kustannuksista tulee siitä, että me syömme väärin. Tähän asti me olemme kamppailleet sen kanssa onko meillä tarpeeksi ruokaa ruokkia ihmisiä. Nyt kamppailemme sen kanssa, että me syödään sitä väärin.


Lauri Reuteria haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä:

Lue lisää:

Bioreaktorista lakan ja puolukan soluja suomalaisten ruokapöytiin – kasvisolut kelpaavat vaikka smoothieen

Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan

"Jauhelihan siirtyminen sivurooliin lautasella ei tarkoita niskalaukausta suomalaiselle karjataloudelle" (Maaseudun Tulevaisuus 4.4.2019)

"Toivottavasti liha on tulevaisuudessa mahdollisimman lihatonta", sanoo ilmaston puolesta taisteleva Siiri Mäkelä

Wimme Saari laulaa illalla kohuttuja virsiään kirkossa, jossa hänen konserttinsa yritettiin estää: "Veisaan omalla tyylilläni"

Saamelaisartisti Wimme Saari uskoo, että hänen musiikkiinsa kohdistuvien epäilyjen taustalla olivat vanhat perinteet.

Wimme Saari

Wimme Saari avaa ääntään Sippolan kirkon pihassa Kouvolassa. Hän joikaa pätkän virttä saameksi. Illalla hänellä on Sippolan kirkossa konsertti, joka oli vaarassa peruuntua kirkkoherran vastustuksen vuoksi.

Asiasta nousi keväällä pieni kohu, kun Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Eija Murto halusi estää Saaren ja jazzmuusikko Tapani Rinteen konsertin. Murto perusteli päätöstään sillä, että esitettävän musiikin tulee olla sopusoinnussa kirkossa julistettavan sanoman kanssa.

Lue lisää: Kirkkoherra esti saamelaisartistin konsertin Sippolan kirkossa – Wimme Saaren musiikki ei sopusoinnussa kirkon sanoman kanssa

Murto kuitenkin pyörsi päätöksensä ja antoi Saarelle esiintymisluvan, kun keskusteli asiasta Anjalankosken seurakuntaneuvoston jäsenten kanssa. Wimme Saari uskoo, että epäilyjen taustalla olivat vanhat perinteet.

– Joikaamista pidettiin ennen kirkollisissa piireissä pakanallisena ja syntisenä musiikkina. Vähäisillä tiedoilla tehtiin hätäinen päätös, joka korjattiin.

Useasti kirkoissa ja myös ulkomailla esiintynyt Saari kertoo unohtaneensa jo koko asian. Kohulla oli kuitenkin myös puolensa.

– Se oli puhdistava keskustelu siitä, millaista musiikkia kirkossa voi esittää. Veisaan omalla tyylilläni virsiä, mutta siinä on kaikuja joikumallista ja äänenkäytöstä joikatessa.

Lue lisää: Wimme Saari sittenkin esiintymään Sippolan kirkkoon

Saari muistuttaa, että pohjoisessa saamelaisalueilla – esimerkiksi Koutokeinossa – on veisattu 1800-luvulta lähtien eri tavalla etelässä.

– Kerran kirkkoon tuli kanttori Etelä-Norjasta. Hän soitti nuottikirjasta, mutta seurakunta veisasi ihan omalla vauhdillaan. Kanttori lopetti, ja seurakunta vielä jatkoi.

Kirkon keinot rangaista sateenkaaripappeja ovat vähissä – “Kirkko hävisi pelin, kun luuli voivansa ohittaa tasa-arvoisen avioliittolain”

Siviilioikeuden emeritusprofessorin mukaan kirkko menetti autonomiaansa, kun oikeus kumosi sateenkaaripapin varoituksen.

siviilioikeuden emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2017, mutta kirkko ei edelleenkään halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Osa papeista on kuitenkin vihkinyt samansukupuolisia pareja. Viime viikolla hallinto-oikeuden päätös osoitti, ettei kirkko voi rangaista pappeja tästä.

Lue lisää:

Oikeus kumosi kirkon antaman varoituksen papille, joka oli vihkinyt homoparin – varoituksen saanut pappi: "Muunlainen päätös olisi ollut järjetön"

– Kirkko hävisi pelin, kun se luuli, että se voisi ohittaa tasa-arvoisen avioliittolain ja tehdä omia päätöksiä kirkkokäsikirjaan perustuen, sanoo siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

Tänään A-studiossa keskustellaan kirkon suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin ja tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Studiossa on kaksi pappia, Jari Rankinen ja Päivi Vähäkangas sekä Urpo Kangas, joka on seurannut vuosia kirkon suhtautumista tasa-arvoiseen avioliittolakiin.

Kangas pitääkin hallinto-oikeuden viimeviikkoista päätöstä erinomaisena.

– Kirkko ei voi sivuuttaa muuta yhteiskunnallista kehitystä ja lainsäädäntöä.

Hallinto-oikeuden päätöksen myötä kirkko voi antaa sateenkaaripapeille vain epävirallisia rangaistuksia kuten boikotoida pappeja ja evätä tältä palkankorotuksia. Kuitenkaan virallisia varoituksia kirkko ei voi enää samansukupuolisen parin vihkimisestä antaa.

Oikeuden päätös perustui siihen, että kirkkokäsikirjan kannanotto avioliittoon oli tehty ennen tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulemista vuonna 2017.

– Tässä uudessa tilanteessa ei kirkolla ole oikeudellista perustetta antaa papille varoitusta.

Oulun tuomiokapituli aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta Kangas ei usko päätöksen muuttuvan.

Lue lisää:

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli hakee valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen, joka kumosi homoparin vihkineen papin varoituksen

– Pidän jokseenkin varmana, että korkein hallinto-oikeus pitää päätöksen ennallaan, mutta tekee linjaratkaisun, jota muutkin hallinto-oikeudet alkavat noudattaa, Kangas arvioi.

Tulevaisuuden tie näyttää kiviseltä

Kangas muistuttaa, että kirkko päättää uskonasioista itse, eikä tähän oikeuslaitos voi puuttua. Avioliitto on kuitenkin eri asia.

– Avioliitto on yhteiskunnallinen instituutio, ei uskonnon harjoittamista tai evankelisluterilaisen kirkon sakramentti. Avioliitto on kaikille sama, oli ihminen sitten muslimi tai kirkkoon kuulumaton. Tämän takia kirkonkin on noudatettava eduskunnan säätämää avioliittolakia.

Jos kirkko haluaisi laatia itselleen selkeän näkökannan tasa-arvoisen avioliittoon, voisi se yrittää muuttaa kirkkojärjestystä ja kirkkolakia kirkolliskokouksessa. Tämä on Kankaan mukaan hankala ja kankea tie.

Toinen keino olisi, että eduskunnan säätämään avioliittolakiin kirjattaisiin, että pappi voisi kieltäytyä omatuntoon vedoten vihkimästä samaa sukupuolta olevaa paria.

– Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä, että lain säätämiseen päädyttäisiin. Tällainen tehtäisiin vain hyvin poikkeuksellisissa oloissa, Kangas arvioi.

Kangas uskoo, että kirkon onkin tulevaisuudessa mukauduttava yhteiskunnan ja sen lakien kehitykseen.

– Kun yhä useampi pappi vihkii samaa sukupuolta olevia pareja, eikä heitä voi rangaista virkamiesoikeudellisin keinoin, niin kirkonkin kanta laantunee, Kangas arvioi.

– Aina tulee olemaan joitakuita, jotka eivät hyväksy tätä kehitystä. Näin on kuitenkin aina ollut. Kirkossa on jo nyt eri tavalla ajattelevia ihmisiä.

Aiheesta keskustellaan tänään A-studiossa TV1:llä klo 21.05. Vieraana on siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas sekä papit Jari Rankinen ja Päivi Vähäkangas. Juontajana on Olli Seuri.

Aiheesta voi keskustella artikkelin kommenttiosuudessa 26.6. kello 22 asti.

Lisää aiheesta:


Arkkipiispa Luoma vastaa Pride-kohuun: “Kirkon sanoma kuuluu kaikille”

Päivi Räsäsen ja arkkipiispan kirjeenvaihto toi taas pintaan kirkon ristiriidat avioliitosta – tutkija ei usko pikaisiin muutoksiin

Tutkimus: enemmistö papeista vihkisi homopareja, jos kirkko sen sallii

Hallinto-oikeus ei käsitellyt homopareja vihkineen kohupapin valitusta: moite ei ole rangaistus

Tuomiokapituli antoi homoparin vihkimisestä kirjallisen varoituksen sateenkaaripappi Heikki Karastille – "Tiesin varoituksen tulevan"

Helsinkiläismies ripusti sateenkaarilipun parvekkeelle – taloyhtiö pyysi ottamaan pois

Taloyhtiö saa määrätä, mitä se sallii julkisivussaan.

sateenkaarilippu

Sateenkaariliput liehuvat Pride-viikon kunniaksi, mutta kaikki taloyhtiöt eivät halua niitä julkisivujensa koristeeksi.

Helsinkiläinen Konsta Kettunen kertoo Instagram-tarinassaan, että taloyhtiö on pyytänyt häntä poistamaan sateenkaarilipun ranskalaiselta parvekkeeltaan. Lippu roikkuu hieman parvekkeen ulkopuolellakin.

– Minulle toisaalta ehdotettiin, että ripustaisin lipun ikkunan väliin tai parvekkeen oven väliin. Se ei haittaisi. Lipun voi siis kuitenkin laittaa esille, mutta politiikka on, ettei julkisivua muuteta, koska vanha taloyhtiö jne, Kettunen kertoo Instagramissaan.

Hän lisää, että taloyhtiön hallitus miettii vielä asiaa ja voi olla mahdollista, että lippu saa olla paikoillaan Pride-viikon loppuun eli sunnuntaihin asti.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen vahvistaa, että taloyhtiö saa itse päättää omasta julkisivustaan.

– Parvekkeen ulkopuolella ei saa roikkua mitään. Joskus se voi olla kiinni viidestä senttimetristäkin. Tässä on kyse siitä, että osakas tai asukas ei saa kiinnittää julkisivuun mitään. Esimerkiksi tarroja ei saa laittaa ikkunoihin, Pynnönen sanoo.

Asunnon sisällä saa sisustaa mielensä mukaan

Asunnon sisäpuolella ja parvekkeen sisäpuolella asukas saa sisustaa haluamallaan tavalla. Näin ollen taloyhtiö ei voisi kieltää esimerkiksi sateenkaariverhoja.

– Eri asia olisi se, jos ripustaa ikkunaansa jotain, joka on objektiivisestikin katsottuna loukkaavaa. Esimerkiksi Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pitää hakaristilipun esilläpitoa ihmisarvoa loukkaavana häirintänä, Pynnönen sanoo.

Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen on samaa mieltä siitä, että Konsta Kettusen tapauksessa on kyse julkisivuasiasta. Joskus lippukiistat voivat johtua arvoista.

– Toisinaan taloyhtiöissä törmätään arvokysymyksiin eli siihen, mikä on soveliasta ja mikä ei. Joku voi pahoittaa mielensä siitä, että mattoja tampataan sunnuntaina, mutta kaikille se ei ole pyhäpäivä, Korhonen pohtii.

Äkillisesti suljetun tuulitunnelifirman outo sotku: Toimitusjohtaja tuli esiin piilostaan, mutta nyt maan alle painui "kyproslainen omistaja"

Pyhtääläisen Siriuksen toimitusjohtaja kertoo, että hänen viimeinen työpäivänsä yrityksessä oli viime keskiviikkona. Yhtiön jatkosta hän ei tiedä.

Sirius -keskus

– Omistaja ilmoitti, että on ollut hallituksen kokous ja siinä päätettiin irtisanoa minun sopimukseni. Minun viimeinen työpäiväni oli viime viikon keskiviikkona, Pyhtäällä sijaitsevan Sirius Sport Resortin toimitusjohtaja Maxim Schamin kertoo.

Schamin sanoo, että tuulitunnelifirma Siriuksen lopettamispäätös tuli hänelle yhtä suurena yllätyksenä kuin muillekin. Schaminin mukaan yrityksen omistava kyproslainen yritys oli päättänyt lopettaa toiminnan ja irtisanoa kaikki noin parikymmentä työntekijää.

Schamin on istunut Siriuksen hallituksessa jäsenenä. Hän sanoo saaneensa ilmoituksen tulevasta kokouksesta, jossa Siriuksen lopettamisesta päätettiin, mutta ei pystynyt osallistumaan kokoukseen. Ilmoitus kokouksesta tuli Schaminin mukaan liian nopealla aikataululla.

Schaminin mukaan Siriuksen omistaa kyproslainen Codeco Constructions Ltd. Schamin ei salassapitosopimukseen vedoten halua antaa yrityksen yhteystietoja. Myös toinen Siriukselle töitä tehnyt lähde kertoo Ylelle, ettei hänellä ole omistajan yhteystietoja. Hän myös sanoo saaneensa tiedon Siriuksen lopettamisesta mediasta. Yhtiölle ei löydy netistä katuosoitteen lisäksi muita yhteystietoja.

Schamin ei osaa sanoa tarkkaa syytä omistajan päätökselle lopettaa Siriuksen toiminta, mutta arvelee, että kevään ongelmat olivat omistajalle viimeinen niitti. Schamin on harmissaan omistajan päätöksestä.

– Olemme miettineet eri tavalla tulevaisuudesta. Aina luvattiin, että ei missään nimessä toiminta pysähdy, mutta lopputulos on vähän erilainen.

Useat lahjakortin ostaneet tai varauksensa jo maksaneet asiakkaat ovat ihmetelleet Siriuksen Facebook-sivulla, menettävätkö he nyt rahansa. Schaminin mukaan asiassa on edettävä lain mukaan.

– Asiakkaat voisivat vaatia kiireellisesti takaisinmaksua. Sitten Siriuksen asianhoitaja katsoo, voiko palauttaa rahat. Jos yritys menee konkurssiin tai selvitystilaan, pesänhoitaja määrittelee, kenelle maksetaan.

Schamin ei kuitenkaan osaa sanoa, kuka Siriuksen asioita tällä hetkellä hoitaa. Hän ei myöskään tiedä, aikooko omistaja hakea Siriusta konkurssiin.

Talousvaikeuksia on ollut alusta saakka

Sirius Sport Resort ilmoitti toimintansa päättymisestä Facebookissa viime viikon tiistaina. Elämyskeskuksen pystyttäminen maksoi noin 15 miljoonaa euroa, ja sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen tuulitunneli.

Lopettamista edelsivät talousvaikeudet, joiden kanssa Sirius paini alusta saakka. Ennen lopettamisilmoitusta se ehti olla suljettuna yli kuukauden ajan huoltotöiden ja vesivahingon korjausten vuoksi. Maxim Schamin kertoi Ylelle toissa viikolla, että Sirius avattaisiin lähipäivinä.

Pyhtään kunnanhallituksen puheenjohtaja Jyrki Metsola on viime vuonna kuntaorganisaatioiden koulutus- ja seminaaritapahtumassa kertonut Siriuksen synnystä.

Siriuksen hallituksen puheenjohtajana toimii Alexander Terentyev. Pietarilainen Terentyev oli kertonut suunnittelevansa leijuntatunnelin ja surffauspaikan rakennuttamista Kaakkois-Suomeen.

Pyhtään kunta oli tarjonnut yritykselle paikkaa, ja kaupat oli sovittu kahdessa tunnissa. Asemakaavan muutos tehtiin neljässä kuukaudessa. Sirius avattiin vuonna 2013.

“Tulos olisi voinut olla parempi”

Schamin aloitti Siriuksen toimitusjohtajana viime vuoden toukokuussa, kun hänet palkattiin “kriisijohtajaksi”. Yritys oli jo tuolloin hänen mukaansa konkurssin rajoilla.

Yhtiön tilannetta lähdettiin parantamaan muun muassa lisäämällä markkinointia ja myyntiä sekä parantamalla asiakaspalvelua. Schaminin mukaan yhtiön toiminta on ollut positiivinen joulukuusta lähtien. Nyt olisi ollut Schaminin mielestä hyvä aika joko kehittää toimintaa tai myydä yritys.

– Syyskuusta lähtien ei ollut mitään negatiivista palautetta. Periaatteessa asiakkaat olivat aina tyytyväisiä. Jos joku laittoi kysymyksen, asiakaspalvelun piti tapahtua 24 tunnin sisällä. Se oli meidän tavoite.

Viime vuonna Siriuksessa kävi Schaminin mukaan noin 12 500 asiakasta.

Tänä keväänä Siriuksen toiminta sai uuden takaiskun, kun ensin tuli sähkövahinko ja sen jälkeen vesivahinko.

– Meillä on erikseen pumput, jotka pumppaavat sadevettä pois kellarista. Kun ne oli sammutettu, koko kellari täyttyi vedestä. Veden määrä nousi yli kaksi metriä ja aika paljon sähkötekniikkaa jäi siihen, Schamin selvittää.

Schamin uskoo, että Siriuksessa olisi ollut potentiaalia ja jos toimintaa olisi kehitetty, tulos olisi voinut olla viime kuukausia vieläkin parempi.

Haminassa asuvalla Schaminilla on oma yritys, joka kehittää, markkinoi ja konsultoi muita yrityksiä.

– Päätän itse, mihin lähden eteenpäin. Olisiko se toinen paikkakunta, tai sitten jään tähän tai jotain muuta.

Katso kuvat: Yle seurasi hetki hetkeltä, kun jääkiekkokapteenit palkittiin – Mörkö on pitkä, mutta kuinka pitkä on hänen mailansa?

Lempäälä järjesti kansanjuhlan Marko Anttilan ja Jenni Hiirikosken kunniaksi keskiviikkona.

Jenni Hiirikoski ja Marko Anttila palkittiin keskiviikkona Lempäälän kansanjuhlassa.

Lempäälä juhli keskiviikkona leijonakapteeneitaan kansanjuhlalla. Sekä miesten että naisten joukkueessa oli kapteeni Lempäälästä, kun Marko "Mörkö" Anttila ja Jenni Hiirikoski toivat mitalit Suomeen.

Suomen miehet voittivat MM-jääkiekossa kultaa ja naiset tulivat dramaattisten vaiheiden jälkeen hopealle.

Lempäälä on järjestänyt ostoskeskus Ideaparkissa mitalijuhlat, joita Yle seurasi suorana. Näet tallenteen täällä:

klo 19.03 Hetki hetkeltä -seuranta päättyy nyt tähän. Toimittaja Anu Leena Koskinen kiittää seurasta!

klo 18.50 Lempäälän mieskuoro laulaa Finlandian. Lempäälästä Ruotsin kuninkaalliseen balettiin päässyt Heidi Salminen tanssii.

klo 18.43 Kuinka pitkä on Marko Anttilan maila? En ole koskaan mitannut, Anttila sanoo. Ehkä 180 senttiä, hän arvioi.

Marko Anttilan mukaan hän ei ole ainakaan vielä menossa NHL:ään pelaamaan.

– Olen Jokereiden mies ja jos tapahtuu jotain, sitten tapahtuu.

Nimikkokatu ja nimikkorahasto

klo 18.30 Lempäälä palkitsee kapteenit henkilökohtaisten stipendien lisäksi nimikkorahastolla, kertoo kunnanjohtaja Heidi Rämö. Rahasto tulee toimimaan erityisesti jääkiekkomaajoukkueiden kapteenien Marko Anttilan ja Jenni Hiirikosken nimikkorahastona. Kapteenien rahastolla halutaan tukea lempääläisten nuorten harrastustoimintaa sekä erityisesti jääkiekkoharrastusta. Lisäksi Lempäälän Hakkariin tulee katu, joka nimetään Kapteenienkaduksi. Katu johtaa Lempäälän jäähallille, jossa sekä Jenni Hiirikoski että Marko Anttila ovat luoneet pohjaa menestymiselleen. Kapteenit saavat myös yhteistyötahoilta esimerkiksi Lempäälän Kisan kultaisen ansiomerkin, shoppailurahaa, Ferrari-kyydin, kuntosalikortteja ja pesuaineita.

klo 18.22. Luvassa on yhteislauluna Sankarit.

– Onneksi Poika ei osaa vielä puhua, Anttila kertoo kultajuhlinnasta. Anttila kertoo kerranneensa mielessä tapahtumia useaan kertaan.

klo 18.17 Mariia Herkman ja Lempäälän mieskuoro laulavat Naisleijonien kannatusbiisin. Paikalla on arviolta 2 000 ihmistä.

– Sanattomaksi vetää, Hiirikoski sanoo yleisömäärästä.

klo 18.15 Löikö Mörkö sisään? Löi, laulaa Lempäälä.

Löikö Mörkö sisään?

klo 18.12 No niin, tätä on odotettu. Löikö Mörkö sisään? Löikö Mörkö sisään? Löikö Mörkö sisään? Sinne painuu! biisi raikaa DJ ILG:n johdolla. Uudessa biisiversiossa on yllättävä käänne, Mörkö Anttilasta leivotaan presidenttiehdokasta.

klo 18.09 Pauli Hanhiniemi lavalla. Paikalla on paljon yleisöä.

klo 18.01 Mörkö, Mörkö, Mörkö! Lempäälässä huudetaan. Lavalle tulee ensin Mansesteri ja Mikko Alatalo.

klo 17.37. Luca Lehtojoen mukaan Suomen Leijonien paras on Mörkö eli Marko Anttila. Kangasalalaiset ovat odottaneet jo kolme tuntia. He toivovat saavansa nimikirjoitukset pelaajilta.

klo 17.22 Juhlan sankarit ovat jo paikalla. Poika eli pokaali lähtee Lempäälästä Turkuun päin, kertoi Marko Anttila.

klo 17.14 Lempäälän Ideaparkiin alkaa virrata juhlijoita.

klo 17.04. Ideaparkiin on tullut jo porukkaa juhliin. Tarjolla on täytekakkua jääkiekkotyyliin.

Jo aiemmin on selvinnyt, että jäähallista tulee kesällä Mörkö-areena.

Marko Anttilan kotikunta villintyi voitosta: Jäähallista Mörkö-areena kesällä

Lempäälä alettiin kutsua Mörköläksi sen jälkeen kun Marko Anttila toi kapteenina Suomelle historian kolmannen MM-kullan. Anttila viimeisteli finaaliottelussa Suomen 1–1- ja 2–1-maalit.

Täältä voit lukea lisää Marko Anttilasta, jonka tarina jääkiekkoilijana on poikkeuksellinen:

“Häntä on pidetty rumana ankanpoikasena” – liian pitkä ja hontelo pelaaja varattiin divarista suoraan NHL:ään, nyt nimen tuntevat kaikki

Lähipiiri kertoo "Mörkö" Anttilan huiman tarinan: lempeä jättiläinen saa aina kaikille hymyn huulille – "Siinä oli naurussa pitämistä, kun iso mies alkoi taivuttelemaan"

Yle seurasi hetki hetkeltä Leijonien kultajuhlia Tampereella: 30 000 juhli villinä ja Mörkö löi sisään!

Kapteeni Jenni Hiirikoski puolestaan oli mukana dramaattisissa vaiheissa. Naisleijonat ehti jo juhlia mestaruutta, mutta voittomaali hylättiin videotarkastuksen jälkeen. Yhdysvallat vei lopulta voiton voittomaalikisassa.

Puolustaja Jenni Hiirikoskesta tuli keväällä Suomen eniten maajoukkuepaidassa pelannut jääkiekkoilija, kun hän meni Raimo Helmisen ohitse. Pelejä on pitkälti yli 300.

Täältä voit lukea lisää Jenni Hiirikoskesta ja Naisleijonista:

Jääkiekkoilija Jenni Hiirikoski tekee jääkiekkohistoriaa torstaina: ohittaa Raimo Helmisen otteluiden määrässä

Jo kertaalleen mestaruutta juhlinut Naisleijonat taipui MM-hopealle värikkäiden vaiheiden jälkeen – Yhdysvallat vei voiton voittomaalikisassa

Uudenlaiset pistokokeet myyntikojuille todistavat: suomalaisena myyty mansikka saattaakin olla ulkomaalaista

Torien mansikkamyyntiä ratsataan uudella menetelmällä, joka paljastaa väärentäjät.

Terveystarkastaja Sari Johnsson Lahden elintarvikevalvonnasta.

Suomalaisena myyty mansikka ei välttämättä ole kotimaista marjaa. Elintarvikevalvonta kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kotimaisena myytyjen mansikoiden alkuperään. Uuden menetelmän ansiosta mansikan alkuperä pystytään selvittämään yksinkertaisella laboratoriokokeilla.

Kuluttajan on vaikea itse tunnistaa mansikan alkuperää, mutta hinta ja epäilyttävä markkinointi voi viitata epärehelliseen myyntiin, jossa ulkomaista mansikkaa markkinoidaan kotimaisena.

Uutta menetelmää Lahdessa ja Helsingissä. Lahden elintarvikevalvonta otti viime kesänä mansikkanäytteitä yli 20 myyntipaikalta Lahdessa. Otokset olivat pieniä, mutta viesti on selvä: kotimaisena myyty mansikka ei sitä välttämättä ole.

– Noin viidennes pistokokeista oli sellaisia, joissa alkuperää ei pystytty luotettavasti varmentamaan kotimaiseksi, kertoo terveystarkastaja Sari Johnsson Lahden elintarvikevalvonnasta.

Lahden elintarvikevalvonta on valmistautunut ottamaan näytteitä myös tänä kesänä.

Isotoopit ja hivenaineet paljastavat totuuden

Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto ovat kehittäneet menetelmän suomalaisen mansikan alkuperän varmistamiseksi, kertoi Yle aiemmin. Virastot koostivat viime kesänä mansikan isotooppisuhteiden ja hivenaineiden pitoisuuksista tietokannan ja loivat suomalaisen mansikan profiilin.

Tietokannan avulla voidaan analysoida mansikoiden alkuperä ja paljastaa valheellisesti kotimaisena myytävät marjat.

STT kertoi maanantaina, että kuntaviranomaiset ovat saaneet menetelmän käyttöönsä ja voivat ottaa mansikkanäytteitä kauppapaikoilta. Näytteitä voidaan jo verrata Puolassa ja Ruotsissa tuotettuihin marjoihin ja tänä vuonna vertailu laajenee virolaisiin mansikoihin.

Ruokaviraston yksikönjohtaja Janne Nieminen sanoo, että menetelmällä voitaisiin varmistaa myös muiden torimarjojen alkuperä.

– Näyttää siltä, että samaa menetelmää voi käyttää luonnonmarjoille, kuten mustikalle. Myös sienille. On aika paljon tuotteita, joissa alkuperällä on vaikutusta hintaan. Suomalaiset haluavat ostaa kotimaista.


Lue myös: Ei enää parin kympin laatikoita – Kesän mansikkalaatikoiden hinta pysynee 35 eurossa

Kanasta tuli kansallisruoka: Suomalaiset syövät kanaa yhä enemmän ja enemmän – broilerinlihan kulutus on yltämässä taas uuteen ennätykseen

Broilerinlihan kulutus on Suomessa yli tuplaantunut tällä vuosituhannella 60 miljoonasta kilosta 130 miljoonaan kiloon.

Broilerin rintafileitä grillissä.

Parissa kolmessa lähikuppilassa olisi ollut viime päivinä tarjolla kananpoikaa appelsiinikermakastikkeessa, kimchi-kanaa, bbq-broileria, broileria yrttitomaattikastikkeessa – ja salaattibaarista olisi löytynyt: broileria!

Broileri on pitänyt pintansa kotikeittiöiden ja ravintoloiden ruokalistoilla jo useiden vuosien ajan, eikä tämä vuosi näytä tekevän poikkeusta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset söivät broileria keskimäärin 23 kiloa per henkilö vuonna 2017. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta Siipikarjaliiton mukaan kasvu jatkuu tasaisena. Huhtikuuhun mennessä broilerin kulutus on tänä vuonna kasvanut jo kolme prosenttia viime vuoteen verrattuna.

– Suomessa kulutetaan jo enemmän broilerinlihaa kuin naudanlihaa. Sianliha on Suomessa se suosituin lihalaatu, mutta sen kulutus on laskussa. Uskon, että tätä tahtia ihan muutamassa vuodessa broileria kulutetaan eniten, sanoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.

Historiallisesti tarkasteltuna siipikarja ei kuitenkaan kuulu perinteiseen suomalaiseen keittiöön, sillä kanat ovat olleet enemmän osa munatuotantoa kuin lihatuotantoa. Broilerin kulutus ampaisi Suomessa kunnolla kasvuun vasta 1990-luvulla.

Mikä selittää lintulihan suosion?

– Maku on se ykkönen. Elintarviketeollisuus on myös tehnyt hyvää työtä tuotekehityksessä, uusia tuotteita ja makuja tulee sesongeittain. Yksi syy on myös, että osa ihmisistä vaihtaa punaisen lihan vaaleaan lihaan, sanoo Hamina.

Tuire Nyberg kertoo olevansa yksi heistä, jotka suosivat broilerinlihaa muun lihan kustannuksella. Haastatteluhetkellä Nyberg seisoo ruokakaupan broileritiskin edessä valitsemassa herkkuja juhannuksen viettoon.

– Joka viikko tulee tehtyä broilerisoppaa, tai sitten paistettua tai grillattua broileria. Aika paljon tulee broileria syötyä. Punainen liha on jäänyt vähemmälle, mieluummin syön suomalaista broileria, Nyberg sanoo.

Kim Saarikoski sen sijaan pitää broilerista, koska sen valmistaminen on helppoa ja nopeaa.

– Syön enemmän broileria kuin muuta lihaa. Tykkään esimerkiksi grillata broileria, Saarikoski sanoo.

Broilerinlihan kulutus jatkaa Hanna Haminan mukaan kasvuaan vielä seuraavinakin vuosina.

– Uskotaan, että se nyt varmaan seuraavat vuodetkin näyttää tältä, mutta totta kai ala on siinä mielessä vastuullinen, että se haluaa tuottaa kulutuksen mukaisesti. Seurataan tarkasti miten kuluttajat käyttäytyvät markkinoilla ja sopeutetaan tuotantoa sen mukaan.

"Suomalainen liha on aina ykkösvaihtoehto"

Suomessa syödystä broilerinlihasta noin 86 prosenttia on kotimaista ja 14 prosenttia ulkomaalaista. Ruokaostoksilla jututettujen lomalaisten mielestä lihan kotimaisuus on tärkeä kriteeri ostopäätöstä tehdessä.

– Suomalainen liha on aina se ykkösvaihtoehto, sanoo kemiönsaarelainen Patrik Joki.

Kirkkonummella asuva Sanna Jalo on samoilla linjoilla.

– Kun broilerista on kyse, niin lihan pitää ehdottomasti olla suomalaista.

Suomeen tuodaan kananlihaa enimmäkseen EU:n sisämarkkinoilta, mutta myös esimerkiksi Thaimaasta ja Brasiliasta asti.

– Suomalaiset tykkäävät fileistä ja liha, mitä tänne tuodaan, on pääasiassa filettä. On vastuullista hyödyntää linnun koko ruho, eli nyt ovat suosiossa myös siivet ja erilaiset ruhon osat, Siipikarjaliiton Hamina sanoo.

Broileribuumi lisää investointeja

Siipikarjalihan tuotanto on kasvanut 32 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2018. Ja kasvu sen kun jatkuu.

– Tällä hetkellä ei näy mitään varjokuvia. Trendit suosivat valkoisen lihan syöntiä. Uskon, että kasvu jatkuu, sanoo Säterin tilan toimitusjohtaja Mika Säteri.



Suomessa broilerinlihan tuotanto on keskittynyt Länsi-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueille.

Säterin tilalla Säkylän Vuorenmaassa Köyliössä broileribuumi on näkynyt suurina investointeina ja työmäärän lisääntymisenä.

– Viimeisten kymmenen vuoden aikana on moninkertaistettu tuotanto vastaamaan kysyntää, ja koetetaan hillitä tuontilihan tuontia. Elokuussa tulee 30 vuotta siitä, kun aloitettiin broilerintuotanto. Aloitimme 15 000 linnulla, ja nyt päästään jo lähelle 300 000 lintua, sanoo tilan isäntä Mika Säteri.

– Aika hektistä on ollut kaikki nämä vuodet. Joka vuosi on ollut joku rakennusprojekti käynnissä. On rakennettu varastoa ja lämpökeskusta, ja aurinkoenergiaa otettu käyttöön. Sellaista vauhdikasta meidän arki on perheen parissa, ja aika tiivistä tämä työskentely. Vapaapäivät pitää yrittää varastaa, tilan emäntä Marika Säteri jatkaa.

Siipikarjaliiton arvion mukaan broilerituotanto työllistää noin 2 000 henkilöä ja tiloja on Suomessa noin 200. Tuotannon arvo liikkuu 500–550 miljoonan euron paikkeilla.

Tuotannon läpinäkyvyys aiempaa tärkeämmässä roolissa

Punaisen lihan ympäristö- ja terveysvaikutuksista on puhuttu paljon, mikä osittain selittää broilerinlihan suosion kasvua. Myös broilerin eettisyys puhuttaa aika ajoin.

Maailman luonnonsäätiö WWF:n Lihaoppaan mukaan tehotuotettua broileria tulisikin välttää ympäristösyistä. Suomalaista ilman soijarehua tai vastuullisella soijalla tuotettua broileria voi oppaan mukaan kuitenkin syödä harkiten.

Haminan mukaan alalla on tehty paljon, jotta suomalaiset voisivat luottaa syömäänsä broilerinlihaan ja lihantuotantoon.

– Kyllä siihen panostetaan vuosi vuodelta enemmän. Emme voi päästää kaikkia ihmisiä tuonne kanalaan, ettei eläinten terveys ja hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus vaarannu. Tuomme kuitenkin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiin sitä, mitä broilerin elämään kuuluu, sanoo Hamina.

Tuotannon läpinäkyvyys on myös Mika Säterin mukaan nousussa. Säterin uuteen broilerikasvattamoon on rakennettu Suomeen ensimmäisten joukossa ”showroom”, josta ikkunan läpi voi seurata lintujen elämää kasvattamossa.

Myös kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on Säterin mukaan kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

– Nyt halutaan puhtaasti ja eettisesti tuotettua lihaa. Meillä lukee lihapaketeissa tilan nimi ja kuluttajat voivat soitella perään. Soittoja tulee yllättävän paljon.

Haminan mukaan myös ilmastovaikutuksia on alalla yritetty pienentää monenlaisin toimin. Moni kanala esimerkiksi lämpenee hakkeella ja oljella.

– Ala on aina kierrättänyt ravinteita. Meillä on jalostettu erilaisia lannoitteita jopa kuluttajille. Säästämme myös sähköä, olemme vaihtaneet LED-lamppuihin ja tuotamme sähköä uusiutuvalla energialla. On paljon tuulivoimaa ja aurinkopaneelit ovat yleistyneet tiloilla.

Lue lisää:

Vatsat täyttyvät nyt tavalla, jota aiemmat sukupolvet ihmettelisivät – Näin liha valloitti suomalaisten lautaset (20.6.2019)

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista (9.1.2019)

Kasvisruokabuumi kytee pinnan alla, kun sekasyöjät sekoittavat pakkaa – lihankulutus yhä viime vuosien tasolla (4.8.2018)

Miten ostaa eettisesti tuotettua broileria – eläinoikeusjärjestö ja Siipikarjaliitto vastaavat (11.7.2018)

WWF julkaisi Lihaoppaan: Kotimainen tehotuotettu sianliha ja broileri vältettävien listalla, luomua voi syödä kohtuudella. (7.2.2017)

Oikeustieteelliseen pääsy vaati Helsingin ja Itä-Suomen yliopistossa vähintään neljä laudaturia, Lapissa riitti yksi

Pelkällä ylioppilastodistuksella valittiin 110 opiskelijaa. Valintakokeen perusteella opiskelupaikan sai runsaat 400.

Ylioppilaslakkeja pöydällä.

Oikeustieteellinen ala on julkaissut yhteishaun tulokset. Oikeustieteelliseen valittiin ensimmäistä kertaa yhteishaussa uusia opiskelijoita pelkän ylioppilastodistuksen perusteella.

Valituilta vaadittiin huippuluokan arvosanoja opiskelupaikan saamiseksi.

Todistusvalinnassa rima oli korkein Helsingin yliopistossa. Sisäänpääsy vaati vähintään neljä laudaturia ja yhden eximian.

Myös Itä-Suomen yliopistoon pääsy vaati neljä laudaturia ja yhden eximian.

Helsingin yliopistossa todistuksen arvosanojen perusteella laskettu alin hyväksytty pisteraja oli kuitenkin Itä-Suomea korkeampi ja korkein kaikista hakukohteista.

Helsingin yliopiston Vaasan yksikön ovat avautuivat kolmella laudaturilla ja kahdella eximialla.

Myös Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsemiseksi ylioppilastodistuksesta piti löytyä vähintään kolme laudaturia ja kaksi eximiaa.

Vaasassa ja Turussa alimmat hyväksytyt pisterajat olivat korkeammat kuin Itä-Suomen yliopistossa.

Lapin yliopistosta opiskelupaikka irtosi vähintään yhdellä laudaturilla ja neljällä eximialla. Pisteraja oli muita yliopistoja alempi.

Joka viides sai paikan todistuksella

Todistusten perusteella valittiin 20 prosenttia oikeustieteellisen alan suomenkielisen koulutuksen uusista opiskelijoista eli yhteensä 110.

Helsingin yliopistoon heistä valittiin 35, Lapin ja Turun yliopistoon kumpaankin 30, Itä-Suomen yliopistoon 10 ja Vaasaan 5.

Opiskelupaikoista 80 prosenttia täytettiin valintakokeen perusteella. Koepisteillä valittiin 413 hakijaa.

Pisterajat olivat korkeimmat Helsingin ja Turun yliopistoissa. Lopulliset pisterajat julkaistaan elokuussa.

Eniten ensisijaisia hakijoita oli Helsinkiin, noin 3 000. Yhteishaussa oli mahdollista hakea kaikkiin hakukohteisiin samalla kertaa. Hakijoita oli yhteensä 6 000.

Pisteitä kertyi viidestä arvosanasta

Hakijat saivat ylioppilastutkinnosta pisteitä viiden kirjoitetun aineen perusteella. Kaikilta huomioitiin äidinkieli ja lisäksi neljä muuta parhaat pisteet antavaa arvosanaa.

Äidinkielen jälkeen eniten pisteitä kertyi kahdesta parhaat pisteet tuottavasta pitkän oppimäärän kokeesta. Käytännössä huomioitiin yksi pitkä kieli ja pitkä matematiikka tai kaksi pitkää kieltä.

Jos hakijoilla oli sama pistemäärä, opiskelupaikan saamisen ratkaisi ensisijaisesti äidinkielen arvosana ja sen jälkeen matematiikan, pitkän kielen, mahdollisen muun kielen ja viimeisenä ainereaalin arvosana.

Todistusvalinta laajenee ensi vuonna

Ensi vuonna todistusvalinta laajenee. Opiskelupaikoista 40 prosenttia täytetään ylioppilastodistusten ja 60 prosenttia valintakokeen perusteella.

Arvosanojen pisteytys muuttuu ensi keväänä oikeustieteissäkin yliopistojen hyväksymän uuden pistetystaulukon mukaiseksi.

Yksittäisistä arvosanoista eniten pisteitä saa pitkästä matematiikasta.

Lue myös:

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

Elli Abrahamsson tähtää maan halutuimpaan kauppakorkeakouluun kuten tuhannet muutkin: "Niin iso määrä, että on vaikea käsittää" – Katso korkeakouluhaun 600 suosituinta opiskelupaikkaa

Katso Ylen koneesta, mihin yliopistoon kotiseudultasi päästään – espoolainen Mikael Suonio päätyi oikikseen Lappiin: "Meinasin revetä liitoksista"

"Yhteiskuntaopin opiskelusta luulisi olevan juristille hyötyä" – oikeustieteen todistusvalinta herättää hämmennystä

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Ei enää parin kympin laatikoita – Kesän mansikkalaatikoiden hinta pysynee 35 eurossa

Mansikan pääsatokausi on käynnistynyt.

mansikkalaatikko

Viiden kilon mansikkalaatikko on tänä kesänä tutuissa hinnoissa: 35–40 eurossa.

Mansikkalaatikon hintataso on ollut nousujohteinen 2010-luvulla. 35 euron laatikkohinnan alle ei siilinjärveläisen mansikkaviljelijän Erkki Venäläisen mukaan todennäköisesti päästä kesän aikana laskemaan.

– Viljelykustannukset ovat koko ajan nousemassa, ja kyllä tästä jokainen haluaa jonkin verran palkkaakin saada, Erkki Venäläinen sanoo.

Mansikan hinta koostuu kolmesta osasta. Näitä ovat ProAgrian Heikki Inkeroisen mukaan tuotanto- ja poimintakustannukset sekä markkinointi.

Mansikkasadosta odotetaan laadukasta mutta määrä jäänee pienemmäksi kuin viime kesänä. Sadosta on kuitenkin ennustettu vähintäänkin keskivertoa.

Viljelijät pitävät peukkuja poutakelien puolesta.

– Silmä kovana me päivitetään netin sääsivuja, että mitä on tulossa. Ihanteellinen on poutainen ja aurinkoinen sää, pikkuisen sadetta, Erkki Venäläinen kertoo.

Jäänmurtaja Nordica lipui uuteen kotilaituriinsa Kotkaan: "Meillä sattui olemaan sopiva laituri tyhjän panttina"

Jäänmurtajat Nordica ja Fennica siirtyvät Kotkaan Raumalta. Kuuden muun jäänmurtajan kotisatama on Helsinki.

Nordica-jäänmurtaja.

Kotkan Pikku-Hietaseen saapui keskiviikkoaamuna komea näky: jäänmurtaja Nordica. Aluksella oli takanaan kahden päivän pituinen muuttomatka Raumalta Kotkaan.

– Matkasimme tänne Ahvenanmeren ja Suomenlahden kautta. Keli oli hyvä ja kesäinen, eikä mitään ongelmia ilmennyt, kertoo Nordican päällikkö Hanna Kujala.

Nordican lisäksi tänä kesänä Kotkaan muuttaa vielä toinenkin Arctian omistama jäänmurtaja, Fennica. Sen on tarkoitus siirtyä Kotkaan heinäkuun loppuun mennessä.

Molemmat jäänmurtajat pysyvät Kotka Marine Oy:n laiturissa ainakin toistaiseksi.

– Näille monitoimimurtajille etsittiin paikkaa, jossa ne voisivat olla pidempään ja jossa niille voisi tehdä erilaisia huoltotoimenpiteitä. Meillä sattui olemaan sopiva laituri tyhjän panttina. Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö, Kotka Marine Oy:n toimitusjohtaja Kalle Sundberg kertoo.

Jäänmurtajat sijoittuvat Suomen suurimman yleis- ja vientisataman alueelle.

– Jäänmurtajat tuovat mukanaan toiminta- ja huoltovarmuutta, mutta myös roppakaupalla positiivista imagoa, Hamina-Kotkan Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski kommentoi siirtoa aiemmin keväällä.

Työt jatkuvat talvella

Arctialla on Suomessa yhteensä kahdeksan jäänmurtajaa, joista kuusi pitää tukikohtaansa Katajanokalla Helsingissä. Kotkaan muuttava Nordica on vuonna 1994 rakennettu monitoimimurtaja.

– Nordica pystyy tekemään töitä kesäolosuhteissa ja avovedessä toisin kuten perinteisemmät jäänmurtajat, jotka on tarkoitettu puhtaasti jääolosuhteisiin, aluksen päällikkö Hanna Kujala kertoo.

Tänä kesänä Nordicalle on luvassa levähdystauko.

– Näillä näkymin alukselle ei ole mitään kesätöitä. Tammikuussa lähdemme jäänmurtoon tarpeen mukaan, Kujala sanoo.

Kotkaan jäänmurtaja on toivotettu lämpimästi tervetulleeksi.

– Olen kuullut monta kommenttia, että nämä jäänmurtajat kuuluvat nimenomaan tänne Kotkaan. Onhan kyseessä merikaupunki, minne ne sopivat kuin nenä päähän, Kotka Marine Oy:n toimitusjohtaja Kalle Sundberg sanoo.

Kansainvälinen metallimusiikin tutkimuskonferenssi pohtii, hävittääkö kaupallisuus metallimusiikin autenttisuuden

Akatemiatutkija Toni-Matti Karjalaisen mukaan autenttisuus lähtee siitä, että musiikkia tehdään sydänjuuria myöten.

Tomi Joutsen,Amorphis, Tuska

Metallimusiikin tutkijat eri puolilta maailmaa ovat kokoontuneet Aalto-yliopistoon pohtimaan metallimusiikin autenttisuutta ja kaupallista houkuttelevuutta. Tutkijat pohtivat, voiko metallimusiikki olla autenttista vain, jos se ei ole kaupallista tai häviääkö yhtyeen aitous pitkän uran varrella.

Akatemiatutkija, musiikkijohtamisen ja kulttuuriviennin dosentti Toni-Matti Karjalainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoi Radio Suomen Päivässä, että alalla puhutaan paljon autenttisuuden käsitteestä. Siihen pureudutaan myös Aalto-yliopiston järjestämässä Modern Heavy Metal -konfrenssissa Espoossa kolmen päivän aikana.

Kun hevibändi on tunnettu ja se on kiertänyt maailmaa paljon, mistä autenttisuus löytyy? Toni-Matti Karjalaisen mielestä autenttisuus lähtee siitä, että hommaa tehdään sydänjuuria myöten ja siten kuin itse halutaan. Hän ottaa esimerkiksi Nightwishin. Ne, jotka eivät fanita yhtyettä, puhuvat Karjalaisen mukaan, että Nightwish on myynyt itsensä kaupallisuuden alttarille.

- Itse väitän että asia on toisinpäin. Nightwishillä on juuri sen ansiosta niin paljon faneja, koska he ovat pysyneet uskollisena omalle tekemiselleen. Musiikin into ja tietty taustakin itäsuomalaisessa pienessä miljöössä tuntuu ja näkyy musiikissa edelleen.

Kaupallisuudesta alalla väitellään paljon. Akatemiatutkija Toni-Matti Karjalaisen mielestä kaupallisuus metallimusiikissa ei ole pahasta.

- Suurin osa bändeistä ja artisteista haluaisi olla siinä mielessä kaupallisia, että pääsee kiertämään, myymään musiikkia ja esittämään sitä yleisölle. Se on väistämättä kaupallista toimintaa.

Metallimusiikki on globaali ilmiö

Metallimusiikista voi löytää kansallisia piirteitä. Jotkut yhtyeet käyttävät sitä Karjalaisen mukaan tietoisesti hyväkseen. Folkmetalbändit voivat ottaa inspiraatiota oman maan kansanperinteestä ja lyriikoista.

– He tuovat selkeästi esille sen, että musiikki kertoo heidän kotimaastaan. On myös bändejä, joiden musiikissa kansallisuus tulee esiin väistämättä ja tiedostamatta. Esimerkiksi afrikkalaisessa hevissä tyylikirjo on laaja.

Karjalaisen mukaan eri maiden metallimusiikissa on silti paljon kansainvälisiä vaikutteita.

– Metalli on aika globaali ilmiö.

Eroja löytyy siinä, mistä bändi haluaa lyriikoissaan puhua ja tuoda esille. Karjalaisen mielestä suomalainen metallimusiikki on vähemmän poliittisesti tiedostavaa kuin esimerkiksi jostain sota-alueelta tuleva metalli.

– Siinä alakulttuurissa tuodaan yhteiskunnan epäkohtia esille ja jopa kapinoidaan valtaapitäviä vastaan. Se puuttuu suomalaisesta metallimusiikista lähes kokonaan.

Metallimusiikki melkein valtavirtaa

Metallimusiikki voi Suomessa niin hyvin, että se on akatemiatutkija Karjalaisen mielestä melkein valtavirtaa. Suomessa järjestetään paljon tapahtumia ja metallimusiikkia kuunnellaan paljon.

– Vaikka on nähtävissä rockkulttuurin pieni taantuma, kaikki nuoret eivät ole kuitenkaan hylänneet kitaravetoista musiikkia.

Tutkijan kannalta metallimusiikki on kiinnostavaa siinä mielessä, että kyseessä on 50 vuotta vanha tyylilaji. Alan harrastajiin mahtuu jo pari sukupolvea.

- Sen huomaa varsinkin keikoilla. Vaikka valtaosa on vanhempaa väkeä, kyllä siellä nuoriakin näkyy.

Kuuntele: Radio Suomen Päivä: Metallimusiikin tutkimuskonferenssi

Lue: Toimittajat ja markkinamiehet loivat hevimusiikin genren



Hae lisää