Vanha Rauma on maailmanperintökohde, mutta elää tätä päivää: "Täällä asuu suuria persoonia"

Suomen ensimmäinen maailmanperintökohde ei ole museoalue vaan noin 800 raumalaisen koti. Alueen asukkaita yhdistää vanhan vaaliminen.

Vanha Rauma piha nainen

Vanha Rauma puutaloineen henkii mennyttä aikaa, mutta Unescon maailmanperintökohde elää silti koko ajan tätä päivää.

Vanhassa Raumassa on 28 hehtaarin alueella 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistamia.

Suojellulla puukaupunginosalla on kuin oma soundinsa, oma henkensä. Sen luovat talovanhukset yhdessä asukkaidensa kanssa.

– Tämä asumismuoto on niin omaleimainen. Vaikka yleisilme voikin näyttää tasaiselta, jokaikinen piha ja asukas tuntuvat jotenkin vielä persoonallisemmilta tässä miljöössä. Täällä asuukin suuria persoonia, paljon taiteilijoita ja semmoisia vahvoja tyyppejä, sanoo Vanhassa Raumassa 1800-luvulla rakennettua taloa asuva Maija Tuhkanen.

– Tänne on muuttanut paljon tulisieluisia ihmisiä, jotka ovat vanhan säilyttämisen puolestapuhujia. Ja he ovat hirmuhuolissaan kaikista väärään suuntaan menevistä muutoksista tai muutosaikeista.

Viime aikoina alueen asukkaita on huolettanut uusi kauppakeskus, jota suunnitellaan Vanhan Rauman läheisyyteen.

Oma koti löytyi pitkän hakemisen jälkeen

Maija Tuhkanen onnistui edesmenneen miehensä kanssa hankkimaan pitkän etsimisen jälkeen kodiksi Heinlä-nimisen talon Kuninkaankadun varrelta. Siitä on yli kaksikymmentä vuotta.

– Tässä on kolme taloa. Teimme kaikkiin ison remontin. Remonttia ei tehty sen takia, että olisi haluttu muuttaa rakennuksia, vaan niistä tehtiin asumiskuntoisia. Periaatteessa kaikki vanha on yritetty säilyttää parhaan kyvyn mukaan.

Oma rauha yksityisyydelle pihojen kätköissä

Vaikka Vanhan Rauman talot ovat kiinni toisissaan, on myös sijaa yksityisyydelle. Korkeat aidat ja portit suovat oman rauhan. Naapuripihan puolelle ei saa olla edes ikkunoita.

– Täällä on helppo halutessaan linnoittautua, olla herran kukkarossa, omassa rauhassa. Mutta silti naapuriyhteys on aika tiivis. Jos ei mitään ala kuulua, niin ainakin soitetaan tai koputellaan ja tarkistetaan missä ollaan.

Maailmanperintökohteen suojelutalossa ja ylipäätään vanhassa rakennuksessa asumisessa on omat konstinsa uudisrakennuksiiin verrattuna. Vanhassa talossa lämmityskulut ja korjauskulut verottavat kukkaroa usein enemmän.

– Jos kotina on yli 200-vuotias puutalo, kyllä siinä jo ihan talvi tuo oman haasteensa, Maija Tuhkanen sanoo.

 

– Ja hirmuhyvä olisi, jos itsellä olisi sopivasti puusepän, kirvesmiehen, sähkömiehen tai muurarin taitoa. Ammattimiehiä on vaikea löytää ja töiden teettäminen tulee myös kalliiksi.

Sukupolvenvaihdos tuo alueelle uutta väkeä

Osa Vanhan Rauman asukkaista alkaa olla jo vanhemmalla iällä.

Maija Tuhkanen toivoo, että sukupolvenvaihdoksessa alueelle tulevat uudet asukkaat kunnioittaisivat vuosikymmenten aikana muotoutuneita periaatteita.

– Ei lähdettäisi remontoimaan sisätiloja minkään sisustuslehden mukaan. Ei luotaisi mitään kiiltokuvamiljöötä vaan osattaisiin nähdä se mikä täällä on arvokkainta eli tämä vanha.

Niinistö ja Putin kohtaavat Topeliuksen huvipuistossa – Kokoushotellilla pitkä keisarillinen historia

Presidentit kohtaavat Punkaharjun maisemissa, joita Sakari Topelius kuvaili Maamme-kirjassa huvipuistoksi. Presidenttien kahdenväliset keskustelut käydään hotellissa, joka rakennettiin alun perin Venäjän keisarin käskystä metsänvartijan taloksi.

Ilmakuva Hotelli Punkaharjusta.

Venäjän ja Suomen presidentit kohtaavat torstaina Hotelli Punkaharjussa, jonka historia on kietoutunut Venäjään 1800-luvun alusta lähtien. Punkaharjusta kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti Jyrki Paaskoski uskoo, että Punkaharju valikoitui Putinin vierailukohteeksi rajan läheisyyden lisäksi historian kytkösten ansiosta.

– Ei varmasti ole sattumaa, että venäläinen osapuoli on kelpuuttanut tämän kokouspaikaksi. Hotelliin liittyy keisarillinen historia ja toisaalta venäläisen matkailun historia.

Punkaharjun luonnonsuojelualueen ja entisen valtionhotellin historia alkaa vuodesta 1803, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Punkaharjulla. Keisari päätti suojella harjualueen.

– Tämä päätös on turvannut Punkaharjun säilymisen tähän muotoon, jossa se meillä on.

Majoitustoiminta sai alkunsa, kun harjulle rakennettiin vuonna 1845 metsänvartijan talo. Rakennuksen tornista vartioitiin metsäpaloja, ja talossa oli marjoituskapasiteettia muutamalle kulkijalle.

– Kolme huonetta metsänvartijan kodissa oli matkailuhistorian alku, Paaskoski sanoo.

Myöhemmin vuonna 1878 keisari Aleksanteri II antoi luvan laajentaa talon varsinaiseksi hotelliksi.

Anarkisteja, valokuvaajia ja taidemaalareita

Paaskivi kuvailee Punkaharjua Venäjän ja Suomen yhteisen historian tihentymäksi.

Samoissa kansallismaisemissa ovat kulkeneet muun muassa jääkausitutkimusta tehnyt venäläinen maantieteilijä, geologi ja anarkismiteoreetikkona tunnettu Pjotr Kropotkin ja 1900-luvun alussa harvinaisia värivalokuvia kuvannut valokuvaaja Sergei Prokudin-Gorski. Prokudin-Gorskin kuvia voi katsella Yhdysvaltain kongressin kirjaston verkkosivuilla.

Paaskiven suosikki Punkaharjulla vierailleista kuvataiteilijoista on pietarilaiseen Mir isskusstva -taiteilijaryhmään kuulunut Anna Ostroumova-Lebedeva, joka kävi harjumaisemissa vuonna 1913.

– Hän teki valtavan hienoja vesivärilaveerauksia tästä harjusta syksyllä, jolloin harju hehkui kaikissa keltaisen, punaisen ja vihreän sävyissä.

Tavallisia turisteja Topeliuksen huvipuistossa

Jo reilut sata vuotta sitten taiteilijoiden ja tiedemiesten lisäksi tavalliset venäläiset ovat matkailleet Punkaharjulla.

– Venäläisissä matkaoppaissa Punkaharju oli näyttävästi esillä 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Venäläiset tekivät rengasmatkan Itä-Suomeen.

Paaskoski kertoo reitin kulkeneen esimerkiksi Pietarista Viipuriin, Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrantaan, Imatrankoskelle, Savonlinnaan sekä Punkaharjulle ja lopuksi Käkisalmen kautta takaisin Pietariin.

Osansa alueen matkailusuosioon toi Sakari Topeliuksen Maamme-kirja, jossa Topelius kirjoitti 1875 Punkaharjusta maan kauneimpana huvipaikkana ja huvipuistona.

Torstaina Suomen kansallismaisemaan saapuu Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka käy tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa kahdenväliset keskustelut Hotelli Punkaharjussa.

– Näen vierailun luontevana jatkona siihen, mitä Suomen ja Venäjän historia on ollut jo parin vuosisadan ajan, Paaskoski sanoo.

Hotelli Punkaharjusta presidenttien ilta jatkuu höyrylaivaristeilyllä ja moskovalaisen Bolshoi-teatterin vierailunäytöksellä Savonlinnan Olavinlinnassa, jossa on käynnissä Savonlinnan Oopperajuhlat.

Penkkipunnerruksessa kilpaileva 74-vuotias Eila: Voimailua harrastavaa naista pidettiin ennen kummajaisena

Eila Kumpuniemi kertoo, että nykyään lihaksikkaat naiset eivät enää herätä ihmetystä. Parin viikon kuluttua hänellä on edessään klassisen penkkipunnerruksen EM-kisat.

YLE Perämeri: Penkkipunnerrusta 40 vuotta harrastanut 74-vuotias Eila: Voimailua harrastavaa naista pidettiin ennen kummajaisena

Ranualaiset Eila ja Veli Kumpuniemi ovat kolisuttaneet rautoja yhteensä jo lähes 80 vuotta. Velillä on mittarissa 82 vuotta ja Eilalla 74 vuotta.

– Eihän sitä olis näin kunnossa, jos ei olisi säännöllistä ohjelmaa ja toteuttamista. Tämä kilpailu se on ylimäärästä, Eila Kumpuniemi sanoo.

SM-kilpailujen ja sitä korkeampien kisojen mitaleja pariskunnalla on jo lähes 300. Innostus voimannostoon lähti Veli Kumpuniemen kotitilan olosuhteista Ranuan Ylimaankylästä. Voimaa tarvitsi maitotonkkien siirtelyyn.

– Kyllä se helpompi on, kun on voimaa, niin ei 50 litran tonkan siirtoon kaveria tarvinnu pyytää. Kyllä sen sai yksin liikkeelle, Veli Kumpuniemi toteaa.

Eila ja Veli eivät ole päästäneet voimiaan hiipumaan iän karttuessa, mutta lopulta on annettava periksi.

– 63-vuotiaana minä sain 300 kg maasta vielä, mutta sitten se rupesi tippumaan, Veli Kumpuniemi kertoo.

Voimaileva nainen ei ole enää kummajainen

Eila Kumpuniemi on ollut naisten voimailulajien pioneeri. Nykyään nainen ja lihakset eivät ole enää kummastusta herättävä yhdistelmä. Toisin oli 70-luvulla.

– Kyllä se oli vähän kummajainen ja harvinaista, mutta kyllä se on siitä tasaantunut aivan miesten tasoille, Eila Kumpuniemi sanoo.

Eila osallistuu parin viikon kuluttua Ylitornion klassisen penkkipunnerruksen EM-kisoihin. Paras punnerrustulos hänellä on ollut 72,5 kiloa sarjassa 60 kg. Nyt tavoitteena on 45 kiloa yli 70-vuotiaiden 47-kiloisissa. Sarjan muutos on syönyt tulosta ja tietysti ikä. 

– Ikähän se tietysti parraillaan on, joka sitä ruosii, Eila Kumpuniemi pohtii.

Evp-prikaatikenraali: Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen

Yhdysvaltojen heikentynyt vaikutusvalta pönkittää Venäjän ulkopoliittisia pyrkimyksiä, näkee evp-prikaatikenraali ja tutkija Juha Pyykönen.

Päivän kasvo

Prikaatikenraali (evp) ja tutkija Juha Pyykönen sanoo, että Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön Savonlinnassa Punkaharjulla.

Pyykönen perustelee käyttämiään voimakkaita ilmaisuja Venäjän viime vuosien toimilla Georgiassa ja Ukrainassa. Vuonna 2008 Venäjä valtasi Georgiassa kaksi maakuntaa, helmikuussa 2014 Ukrainassa Krimin niemimaan ja pian tämän jälkeen myös Itä-Ukrainan.

– Venäjä pyrkii vaikutusvaltansa laajentamiseen. Se, missä Venäjä on ollut erityisen taitava ja hyvä, on ulkopolitiikka. Maa on käyttänyt diplomatiaa ja sotilaallista voimankäyttöä välineenä ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, sanoi Pyykönen Ylen Päivän kasvo –ohjelmassa.

Pyykösen mukaan Venäjä on tässä lajissa "ihan ykkönen", koska Yhdysvaltojen vaikutusvalta maailmalla on heikentynyt presidentti Donald Trumpin hallinnon kompuroinnista johtuen. Myös kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi arveli viime viikolla Ylelle, että Yhdysvaltojen imperiumi on päättymässä.

Pyykönen huomauttaa kuitenkin, että Venäjän vaikutusvalta yhä paljon pienempi kuin mitä se oli Neuvostoliiton aikana. Pyykösen mukaan Putinin johtama Venäjä on ilmoittanut, että maailmanjärjestys jossa Yhdysvallat on napa, ei kelpaa. Tämän korjaamiseksi Putin on tehnyt töitä vuodesta 2005 lähtien.

– Putin pyrkii siihen, että Venäjän asema ei enää heikkene vaan että se nousisi samalle tasolle Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Mutta tähän Venäjällä on pitkä matka, sen taloudellisetkaan voimavarat eivät vielä siihen riitä.

Pitkän sotilasuran tehnyt Juha Pyykönen työskentelee nykyisin tutkijana Security Analysis Oy:ssä, joka tuottaa yhteiskunnallista ja humanistista tutkimusta. Ennen tutkijanuraansa Pyykönen toimi Puolustusvoimissa muun muassa Porin prikaatin komentajana ja erityistehtävissä Pääesikunnan kansliassa.

Posti lopetti kirjepostin jakelun tiistaisin – Viestintävirasto pyytää selvitystä

Tiistaisin postimäärä on ollut muita päiviä pienempi. Postin kirjepalveluista vastaava johtaja arvioi, että muutos ei juurikaan näy postinsaajan arjessa.

postinkantaja pitelee postinippua

Tänään oli ensimmäinen tiistai, kun kirjepostia oli turha odottaa perille. Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan viime tiistaina 18. heinäkuuta, ja uudistuksessa Posti päätti lopettaa kirjeiden jakelun tiistaisin. Jatkossa siis maanantaina postitettu kirje jaetaan pääsääntöisesti tiistain sijaan keskiviikkona.

Yhä osa sanomalehdistä, pikakirjeet, paketit ja laboratoriolähetykset jaetaan tiistaisin. Tiistaisin ei enää jaeta aikakauslehtiä, mainoksia, kirjeitä tai ilmaislehtiä siinä tapauksessa, että kaikki alkuviikon lähetykset saadaan jaettua jo maanantaina.

Uusi postilaki, joka ei ole tullut vielä voimaan, sallii kolmipäiväisen jakelun niillä alueilla, joissa on olemassa sanomalehtien varhaisjakeluverkko.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan jakelutoimintaan ei ole kuitenkaan tulossa muita leikkauksia lähiaikoina.

– Muuta ei ole suunnitteilla tällä hetkellä. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt muita muutoksia ei ole tiedossa, Kulp sanoo.

Hänen mukaansa jakelupäiväuudistus oli paikallaan, sillä kirjeiden sekä muun postin volyymit laskevat koko ajan.

– Sen vuoksi Postinkin tulee uudistua, hän sanoo.

Uuden postilain mukaan niillä alueilla, joissa sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa ei ole, säilyisi viisipäiväinen jakeluvelvollisuus. Kulp kertoo, että nykyinen muutos lopettaa tiistain kirjejakelu on tehty vanhan lain puitteissa.

"Postinsaaja ei välttämättä havainnoi muutosta"

Tiistain postimäärä on ollut Kulpin mukaan muita päiviä pienempi. Tänään tiistain aikana Kulpin tietoon ei ole tullut uudistuksesta asiakaspalautetta.

Kulp arvioi, että normaali postinsaaja ei välttämättä havainnoi uutta muutosta millään tapaa.

– Kirjeposti on sen tyyppistä, että ihminen ei yleensä odota sitä tiettynä päivänä.

Kulp jatkaa, että aikakauslehdet ovat asia erikseen: niitä nimenomaan odotetaan ilmestymispäivänä. Jatkossa aiemmin tiistaina jaetut aikakauslehdet pyritään jakamaan jo maanantaina.

– Siksi uskonkin, että postinsaajan arjessa kirjepostin jakelumuutos ei juurikaan näy.

Viestintävirasto pyytää Postilta selvitystä

Postin päätös lopettaa kirjejakelu tiistaisin on herättänyt Viestintävirastossa kyseenalaistusta, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Lehden mukaan Viestintäviraston apulaisjohtajan Petri Makkosen mielestä Postin jakelumalli on selvitettävä tarkemmin. Lain mukaan yleispalvelukirjeet on jaettava viitenä päivänä viikossa.

STT:n mukaan Viestintävirasto on lähettänyt Postille selvityspyynnön jakelu-uudistuksesta.

Tehdasmuseossa muistellaan mennyttä työmoraalia: Jos pätkä sormesta lähti irti, käsi työnnettiin vesiämpäriin ja kohta työt jatkuivat

Verlan tehdasmuseo on toiminut Unescon maailmanperintökohteena 20 vuotta.

Jussi Lemminkäinen Verlan tehdasmuseossa

Tehdashallien uumenista kumpuavat tarinat houkuttelevat vuodesta toiseen kävijöitä Verlan tehdasmuseoon Kouvolassa. Kaksikymmentä vuotta Unescon maailmanperintökohteena ollut tehdasalue on nähnyt myös maailmaa kiertäviä maailmanperintöbongareita.

Tehdasmuseoon houkuttelevat vanhat työtavat ja nykykorvin kuultuna hurjat tositarinat vaikkapa siitä hetkestä, kun puunkuorinta alkoi. Näitä tarinoita kertoo 30 vuotta Verla-oppaana toiminut Jussi Lemminkäinen.

Jussi Lemminkäinen muistaa tehtaan jo lapsuudestaan. Hänen sukulaismiehensä työskentelivät Verlassa. Tehdaskierroksilla hän kertoo heiltä kuulemiaan juttuja.

– Jos pätkä sormesta lähti, niin kylmävesiämpäri juoksutettiin paikalle ja siinä virutettiin sormea. Kun suurempi verentulo tyrehtyi, niin pantiin jodia lääkkeeksi. Sen jälkeen tiukka tuppu sormen ympärille ja työt jatkuivat, sanoo Jussi Lemminkäinen.

– Ei sitä sairauslomaa, niin mitättömästä syystä myönnetty, hän lisää.

Alku oli täyttä kaaosta

Verlan tehdas ehti tuottaa pahvia vuosikymmenten ajat. Unescon maailmanperintölistalle loppuvuodesta 1996. Keväästä syksyyn auki olevassa tehdasmuseossa kävijöitä on tavallisesti toistasataa päivässä ja vuodessa keskimäärin noin 17 000.

– Alkuhan oli täyttä kaaosta. Ennen nimitystä täällä kävi noin 7 000 ihmistä vuodessa. Nimityksen jälkeen se pomppasi 17 000:ään, sanoo Jussi Lemminkäinen.

Kierroksella kävijät ovat kaikenikäisiä. Ihan jokainen tehdasmiljöössä kävijä ei kuitenkaan opastetulle kierrokselle lähde.

– Museokierros kestää tunnin. Moni miettii, että kannattaako sinne lähteä. Ihmiset ovat nykyisin niin kiireisiä. Museo on kuitenkin ainoa maailmassa. Erilaisia kauppoja löytyy joka paikasta, sanoo Lemminkäinen.

Kierroksella ihmiset kuuntelevat tarkasti Jussi Lemminkäisen kertomuksia. Hänellä on näkemys siitä, miten tehdasrakennuksen julkisivu sai muotonsa.

Oli palkattava 100 miestä ja 100 hevosta

Jussi Lemminkäisen mielestä Verlan tiilinen tehdas muistuttaa ulkomuodoltaan kirkkoa. Verlan kuivaamo paloi 1890-luvun alussa, ja uusi rakennus tehtiin pikavauhtia.

– On sanottu, että viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin pöydällä sekaantuivat tehtaan ja hänen suunnittelemansa Viipurin tuomiokirkon piirustukset, sanoo Lemminkäinen.

Hän kertoo, että uuteen tehdasrakennukseen meni miljoonia tiiliä. Ne kuljetettiin junapysäkiltä Verlaan hevosilla.

– Patruunan Gottlieb Kreidlin oli palkattava sata miestä ja sata hevosta tiilien ajoon. Tehdasta muurattiin yötä päivää. Lopulta kuivaamo valmistui kolmessa kuukaudessa, sanoo Lemminkäinen.

Pian Verlan tuttu tarinankertoja väistyy työstään. Jussi Lemminkäinen aikoo lopettaa Verla-oppaan tehtävät 30 vuoden työrupeaman jälkeen.

Maailmanperintöbongarit saapuivat juuri ennen sulkemisaikaa

Aivan aluksi Lemminkäinen teki oppaan töitä kesäisin muiden töiden rinnalla. Vierailijat pitivät hänen kertomistaan tarinoista kovasti. Hänet houkuteltiin pysyväksi oppaaksi. Lähes 7000 opastetun kierroksen jälkeen on aika väistyä uusien oppaiden tieltä.

– Näin olen ajatellut. Hirmuinen tarve jos iskee, niin viikon voin tehdä, sanoo Lemminkäinen

Sen jälkeen, kun Verla valittiin maaillmanperintökohteeksi, on tehdasmuseossa nähty niin sanottuja maailmanperintöbongareita. Kiivainta bongausta edustanee turkkilainen pariskunta, joka viitisen vuotta sitten hieman ennen sulkemisaikaa saapui Verlaan.

– He olivat jo kiertäneet kaikki muut Suomen maailmanperintökohteet, ja tulivat tänne viimeisenä. Miehelle Verla oli silloin 785. kohde. Hänen vaimolleen 580:s. He kiersivät kohteita lähes työkseen, sanoo Jussi Lemminkäinen.

Myös Jussi Lemminkäinen on vieraillut lähes 50:ssä Unescon maailmanperintökohteessa.

– Luontokohteista Yhdysvalloissa sijaitseva Great Smoky Mountainsin kansallispuisto on hieno ja minusta vaikuttavin. Sen huiput nousevat pilvien yläpuolelle.

Näin vältät Keski-Suomen ralliruuhkat

Jyväskylän MM-ralli ajetaan torstaista sunnuntaihin. Ralli on Pohjoismaiden suurin vuosittainen yleisötapahtuma, ja tuo mukanaa merkittävät liikennemäärät ja ruuhkia myös pääväylille.

MM-rallin viirit Jyväskylässä.

Jyväskylän seutu on Suomen liikenteen solmukohtia. Seutu on tavallisena arkenakin ajoittain liikenteellisesti tukkoisa, mutta torstaina alkava Jyväskylän MM-ralli tuo mukanaan merkittävästi lisää liikennettä.

Ralliliikenne ruuhkauttaa Jyväskylän keskustan ja erikoiskokeille johtavia teitä.

Rallin erikoiskokeiden läheisyydessä on liikenteelle erityisjärjestelyjä, kuten tilapäisiä nopeusrajoituksia ja pysähtymiskieltoja, jotka vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen.

Poikkeusjärjestelyt lisäävät myös esimerkiksi peräänajojen riskiä, sillä llikenne saattaa olla seisahduksissa ennakoimattomissa paikoissa.

Jos ei halua osalliseksi ralliliikenteestä, torstaina on syytä vältellä Jyväskylän itäpuolta ja kaupungin keskustan seutuja, perjantaina Jyväskylän länsipuolta, keskustaa, sekä Jyväskylä Äänekoski -väliä ja Laukaan seutua, lauantaina päijänteen länsipuolta, ja sunnuntaina päijänteen itäpuolta.

Jos voit, vältä ainakin näitä

Torstai:

Varhaisaamusta lltapäivään:

  • 9-tie Jyväskylästä Kuopion suuntaan Lievestuoreen alueella.
  • 13-tie Lievestuoreelta etelään.

Syynä on kello 8 ajettava Ruuhimäen testierikoiskoe.

Alkuiltapäivästä yöhön:

  • Jyväskylän keskusta.

Harjun kaupunkierikoiskoe Jyväskylän keskustassa alkaa kello 19. Alueella on runsaasti liikennejärjestelyjä.

Perjantai:

Varhaisaamusta loppuiltapäivään:

  • 18-tie Jyväskylästä Petäjävedelle sekä Multialta Petäjävedelle.
  • Jämsänkoskelta Petäjävedelle johtava tie 604 Petäjävedellä.
  • Tie 58 Keuruulta Multialle ja mahdollisesti Keuruulta Mänttään.

Alueella ajetaan päivän erikoiskokeet Halinen, Urria ja Jukojärvi, kaikki kolme kahteen kertaan.

Aamupäivän lopulta iltaan:

  • Nelostie Jyväskylä - Äänekoski -väli.
  • Hirvaskankaan risteys
  • Tie 69 Hirvaskankaalta länteen.
  • Laukaan ympäristö, erityisesti tie 637.

Liikenne suuntaa kolmelle Jyväskylän pohjois- ja koillispuolella ajettavalle erikoiskokeelle.

Alkuiltapäivästä yöhön:

  • Jyväskylän keskusta, Harjun erikoiskoe.

Lauantai:

Varhaisaamusta iltaan:

  • 9-tie (E63) Jyväskylästä Jämsään sekä Jämsän lounaispuolella.
  • Tie 24 Jämsän ja Kuhmoisten välillä.
  • Tie 3282.
  • Tie 325.

Päivän aikana ajetaan neljä erikoiskoetta Jyväskylän etelä- ja lounaispuolella.

Sunnuntai:

Varhaisaamusta loppuiltapäivään:

  • 9-tie Jyväskylästä Korpilahdelle.
  • Tie 610 Korpilahdelta Luhankaan ja edelleen 4-tielle.

Paivän aikana ajetaan kahteen kertaan kaksi erikoiskoetta Päijänteen itäpuolella.

Iltapäivästä iltaan:

  • Päätiet Jyväskylästä poispäin. Rallin paluuliikenne.

Tiedot rallin reitistä ja aikatauluista löytyvät rallin kotisivulta. Yle Jyväskylä seuraa sekä rallia että siihen liittyvää liikennettä taajuuksilla 99,3 MHz (Jyväskylä) ja 97,0 MHz (Pihtipudas) sekä verkossa.

Liikennettä voi seurata myös Liikenneviraston palvelusta.

Raiskaukset vähenivät selkeästi aikaisemmasta Helsingissä – valtakunnallinen suuntaus on toinen

Seksuaalirikosten määrä laski Helsingissä tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Huumausainerikosten määrä sen sijaan lisääntyi.

Hiuksista tukistetaan.

Seksuaalirikosten määrä väheni Helsingissä vuodesta 2016. Valtakunnallisen tilaston mukaan raiskaukset ovat lisääntyneet 23 prosenttia, joten Helsingin suuntaus on erilainen.

Helsingin poliisilaitoksen tilastossa näkyy, että tänä vuonna on kirjattu 200 seksuaalirikosta, kun viime vuonna vastaavana aikana luku oli 265.

– Suurin pudotus on tapahtunut sekä raiskausten että seksuaalisten ahdistelujen osalta, sanoo Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Juha Laaksonen.

Laaksonen ei osaa sanoa tarkempaa syytä sille, miksi seksuaalirikosten määrä vähenee Helsingissä ja kasvaa valtakunnallisesti.

– Seksuaalirikosten osalta tilanne on ollut pitkään nousujohteinen. Nyt suuntaus on myönteinen ja toivotaan, että se jatkuu samankaltaisena.

Samalla myös rikoslakirikosten, omaisuusrikosten, liikennerikosten, väkivaltarikosten ja asuntomurtojen määrä väheni hieman viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna Helsingin seudulla.

Laaksosen mukaan Helsinki muodostaa noin 20 prosenttia valtakunnan rikostilastoista.

– Kohtalaisen suuri merkitys tietysti on sillä, että mitä Helsingissä tapahtuu. Se näyttäytyy myös valtakunnallisissa tilastoissa.

Huumausainerikosten määrä kasvoi

Huumausainerikosten määrä sen sijaan lisääntyi viime vuoteen verrattuna noin kymmenyksellä.

Helsingin poliisilaitoksen tämän vuoden tarkastelujakson tilastosta käy ilmi, että viime vuonna tammi-kesäkuussa niitä oli yhteensä 2070, kun taas tänä vuonna tammi-kesäkuussa niitä oli 2 279.

– Tätä kasvua selittää se, että poliisi on tänä vuonna onnistunut tehokkaasti paljastamaan eri kokoisia rikollisorganisaatioita, kertoo rikosylikomisario Jukka Paasio.

Voisiko pankkikortti toimia matkakorttina? – HSL selvittää istuisiko Lontoon malli Helsingin liikenteeseen

Yksittäisen lipun ostaminen on mietityttänyt myös matkustajia konduktöörien lopetettua lipunmyynti lähijunissa.

Nainen luki matkakorttinsa astuessaan junaan.

HSL selvittää voisiko tavallinen pankkikortti tulevaisuudessa toimia matkakortin tavoin julkisessa liikenteessä. Lontoossa käytössä oleva malli voisi helpottaa esimerkiksi turistien tai harvoin matkustavien liikkumista julkisilla välineillä.

– Tällä hetkellä Lontoon busseissa voi matkustaa helposti maksukortilla eli pankki- ja luottokortilla. Niin sikäläiset kuin turistitkin voivat nousta kyytiin näyttämällä maksukorttia kortinlukijalle ja se automaattisesti velottaa sieltä oikean summan. Nyt selvitetään voisiko saman järjestelmän saada myös tänne Helsingin seudulle, sanoo Flink.

Flinkin mukaan selvitystyötä jatketaan syksyllä ja mikäli asiassa päätetään edetä, voisi järjestelmä olla käytössä aikaisintaan parin vuoden päästä. 

HSL on ollut tiuhaan otsikoissa sen jälkeen, kun konduktöörit lopettivat lipunmyynnin lähijunissa kesäkuun puolivälissä. Keskustelua on herättänyt esimerkiksi konduktöörien uusi rooli matkustajien avustajina sekä kertalippujen ostaminen ennakkoon.

Ennen uudistusta lipun junasta osti päälle puolitoista prosenttia junamatkustajista. Kertalippuja käyttää puolestaan noin 10 prosenttia HSL-alueen matkustajista. Voimakkaimmin suosiota on nostanut älypuhelimissa toimiva mobiililippu. Flinkin mukaan kioskeihin ja kauppoihin kesäkuussa palannut ennakkoon ostettava kertalippu on ollut myös yllättävän suosittu.

Lomaruuhka toi lentoasemalle pitkät lippujonot

HSL joutui alkuviikosta lisäämään lipunmyyntikapasiteettiaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla, kun lippuautomaattijonot venyivät kohtuuttoman pitkiksi. Kun lippua ei voi ostaa junasta, moni lentomatkustaja seurasi edellistä, ja jäi jonottamaan junalippua samalle automaatille.

– Lentoasemalla on nyt tällä hetkellä kaksi myyjää auttamassa matkustajia elokuun loppuun saakka ja tarvittaessa pidempäänkin. Lisäksi sinne on tällä viikolla tulossa myös kaksi uutta lipunmyyntiautomaattia lisää, kertoo Flink.

Lentoasemalle syntyneistä lippujonoista uutisoi perjantaina Helsingin Sanomat. Kaikkiaan lentoasemalta löytyy yhdeksän eri lipunmyyntipistettä, joiden opasteita pyritään parantamaan.

– Lippujonot tulivat meille ehkä vähän yllätyksenä, koska lipun voi ostaa lentoasemalla jo aika monesta paikkaa. Selvästi turistit eivät kuitenkaan tiedä näistä ja tiedotusta pitää parantaa.

Oma kertalippuautomaatti piti tulla myös jokaiselle lähijuna-asemalle uudistuksen yhteydessä, mutta kaikkia automaatteja ei ole vielä päästy asentamaan toimitusongelmien vuoksi. Toistakymmentä asemaa on edelleen ilman omaa automaattia.

– Asennukset ovat tällä hetkellä käynnissä ja tavoitteena on saada automaatti jokaiselle asemalle elokuun loppuun mennessä. Automaatteja on tarkoitus tilata syksyn aikana vielä lisää liikenteen isoimpiin solmukohtiin.

Kohta pääsee polskimaan – järvivesien lämpötilat nousevat koko maassa

Järvien pintalämpötilat ovat nyt keskimääräistä viileämpiä.

Koivu kaartuu järven ylle.

Kolean kesän vuoksi Suomen järvien pintalämpötilat ovat nyt 1–4 astetta keskimääräistä viileämpiä. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos, sillä lämpötila nousee lähipäivinä kautta maan, lupailee Ylen meteorologi Seija Paasonen.

– Huomenna keskiviikkona suuressa osassa maata on luvassa 20–25 lämpöastetta, joskin maan keskiosassa jäädään tämän alle. Torstaina koko maassa lämpötilat ovat 20–25 astetta, Paasonen kertoo.

– Tosin tuulet voivat vaikuttaa järvien lämpötiloihin.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan lämpimintä järvivesi on tällä hetkellä kaakkois- ja etelärannikolla, missä lämpötilat ovat korkeimmillaan 19 astetta. Lukemaan päästään esimerkiksi Lohjanjärvellä, Tuusulanjärvellä ja Saimaalla Lauritsalassa. Kylmintä sitä vastoin on Kilpisjärvellä, missä lukemaksi on saatu vain kahdeksan astetta.

Tänään tiistaina vietetään perinteistä Jaakonpäivää. Uskomuksen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven veteen 25. heinäkuuta. Kylmän kiven heittämisen uskottiin aiheuttavan vesien viilentymisen.

Sattumalta Suomen ympäristökeskus on mitannut Jaakonpäivän kylmyysennätyksiä järvivesistä. Esimerkiksi vuodesta 1983 seurannassa olleella Haukivedellä saatiin lämpötilaksi tänä aamuna 16,3 astetta.

Suomalaismies matkusti Venäjälle ilman viisumia – odottanut tutkinnan valmistumista Viipurissa lähes kuukauden

Venäjän syyttäjänvirastolta odotetaan päätöstä siitä, viedäänkö asia oikeuteen.

Saimaan kanava Nuijamaan kallioleikkauksen kohdalta

Suomalaismies on ollut jumissa Viipurissa jo lähes kuukauden. Venäläisviranomaiset ottivat miehen kiinni heinäkuun alussa, sillä hän ylitti valtakunnan rajan ilman viisumia.

Mies matkusti Suomesta Venäjälle Saimaan kanavaa pitkin Mikkelin urheilusukeltajien omistamalla Tornator I -laivalla. Seuran perinteisellä Viipuriin suunnanneella reissulla oli mukana useampi henkilö.

Helsingin Sanomat kertoi, että mies oli nukkunut venäläisten rajatarkastuksen aikana. Mies oli luullut, että matkustajilla oli ryhmäviisumi.

Suomen puolella rajatarkastajat eivät olleet viisumin puuttumista huomanneet.

Tutkinta vie aikansa

Venäläisviranomaiset epäilevät miestä laittomasta maahantulosta. Suomen Pietarin pääkonsulaatin konsulin Virpi Hanhikosken mukaan tällä hetkellä odotetaan, viekö Venäjän syyttäjänvirasto tapauksen oikeuteen.

Hanhikoski ei pidä asian käsittelyaikaa tavattoman pitkänä.

– Nyt on kesäkausi. Tutkinta kestää oman aikansa ja asian siirtyminen viranomaiselta toiselle vie oman aikansa, Hanhikoski kertoo.

Kantapään kautta oppia

Venäläisviranomaiset ottivat heinäkuun alussa kiinni myös aluksen kapteenin, mutta hänet vapautettiin parin päivän kuluttua.

Viipurissa tutkinnan valmistumista odottava mies on vapaalla ja saa pitää yhteyttä Suomeen ilman rajoituksia. Mikkelin urheilusukeltajien puheenjohtaja Vesa Tikkanen kertoi Etelä-Saimaalle maanantaina, että Viipurissa oleva mies voi tilanteeseen nähden hyvin.

Ylelle Tikkanen sanoo olevansa toiveikas sen suhteen, että miehen tilanne ratkeaa pian.

– Toivomme, että hän selviää kohtuullisilla sakoilla, Tikkanen sanoo.

Tikkasen mukaan seura huolehtii jatkossa, ettei vastaavaa tapahdu.

– On tässä tullut kantapään kautta oppia.

Myös Tornator I oli venäläisten hallussa liki kolme viikkoa. Alus saatiin takaisin Suomeen viime viikonloppuna.

Konttirakentamiseen liittyy myös haasteita – "Soveltuvat paremmin varastoiksi kuin asumiseen", sanoo rakennusvalvontajohtaja

Espoon kaupungin rakennusvalvontajohtaja näkee konttirakentamisen pikemminkin väliaikaisena ratkaisuna kuin pysyvänä.

Vihdin merikonttitalon rakentamisen ensimetrit.

Espoon kaupungin vs. rakennusvalvontajohtaja Sirkku Malviala näkee haasteita konttirakentamisessa. Yle kertoi aikaisemmin Vihdissä sijaitsevasta merikonttitalosta, joka oli saanut rakennusluvan.

– Ulkonäkökysymys yksistään on haaste. Miten konttitalo saadaan sopimaan ympäristöön niin, että se on viihtyisä. Myös turvallisuusasioiden täytyy olla kunnossa, kommentoi puolestaan konttirakentamista rakennusvalvontajohtaja Sirkku Malviala.

Malvialan mukaan kaavoitettujen alueiden kaavat ovat tarkkoja sen suhteen, mitä alueilla saa tehdä.

– Rakennuspaikka pitää huomioida, että mihin talo tehdään. Ne paikat ovat varmaan aika vähissä, mihin ne sopivat.

Malvialan tiedossa ei ole, että konttirakentaminen olisi Suomessa erityisemmin lisääntynyt.

– Vantaalla on tulossa kerrostaloprojekti konttitaloista. Muita projekteja ei tiedossani ole.

Materiaali muiden joukossa

Malvialan mukaan konttirakentamiseen pätevät samat vaatimukset kuin muuhunkin rakentamiseen. Jos konttirakentamista suunnittelee, se vaatii rakennusluvan.

– Meille rakennusvalvonnassa se on vain yksi materiaali muiden joukossa, eikä ole mitenkään erityiskohtelussa, eli näiden Suomen rakentamismääräysten täytyy niidenkin osalta täyttyä.

Malvialan mukaan paloturvallisuus, ilmanvaihto, kosteustekniset asiat, poistumistiet, ikkuna-aukot sekä soveltuvuuden talviolosuhteisiin täytyy olla kunnossa.

– Jos tekee lämpimän rakennuksen, niin lämmöneristys- ja ilmanvaihtovaatimukset täytyy täyttyä. Jos on toimintaa, joka vaatii paloeristämistä, niin silloin palo-osastoinnit täytyy tehdä määräysten mukaisesti.

Vaatii toimivaa suunnittelua

Malviala kuitenkin uskoo, että hyvällä yksityiskohtien suunnittelulla konttirakentamisella on mahdollista saada toimivia asumisratkaisuja.

– Konttirakentaminen on omanlaisensa ja tervetullut juttu, mutta se on enemmän tilapäistä rakentamista kuin pysyvää. Varastoina kontteja on käytetty. Ne soveltuvat paremmin varastoiksi kuin asumiseen tai työpaikkatiloiksi.

Malviala ei usko, että konttitalojen rakentaminen tulee yleistymään kovinkaan paljoa.

– On hauskaa, että keksitään kaikkea uutta, mutta en usko, että se tulee kovinkaan suosituksi. Kontit ovat tietynkokoisia, niin jos ajatellaan perinteistä rakentamista, niin tarvitaanko juuri sen kokoisia tilaisia ja sen korkuisia rakennuksia.

Malviala kehottaa miettimään konttitalojen soveltuvuutta alueelle.

– Myös hyvät suunnittelijat ovat kullanarvoisia. Siitä täytyy tehdä määräysten mukainen ja toimiva, Malviala muistuttaa.

27-vuotias sirkusponi sai jatkoaikaa eläinten vanhainkodissa – tulijoita olisi enemmän kuin on tilaa

Suomen ainoan eläinten vanhainkodin Wanhan Markin asukkaat ovat nauttineet viileästä kesästä. Vanhainkodissa viettää eläkepäiviään tällä hetkellä noin 150 eläintä, jotka ovat päätyneet sinne eri syistä.

Eläinten vanhainkodin uusimmat tulokkaat Ylistaron Wanhassa Markissa.

Ylistarolaisen maalaistalon pihamaalla tallustaa heinäkuisena arkiaamuna monenlaista äänekästä kaksi- tai nelijalkaista kulkijaa. Pihalla kävelevän ihmisen on syytä pitää katseensa maassa, koska jaloissa voi pyöriä yhtäkkiä kanoja, kukkoja, lampaita, ankkoja tai kalkkunoita. Aitauksissa ja isoissa häkeissä on lisäksi kaneja, minipossuja, iso karju, alpakoita, hevosia, vuohia ja aasi.

Wanha Markki Seinäjoella on Suomen ainoa eläinten vanhainkoti. Tällä hetkellä pihapiirissä on arviolta 150 eläintä viettämässä leppoisia eläkepäiviään. Kolea kesä on ollut eläinvanhuksille vain hyväksi, kertoo vanhainkodin ylläpitäjä, taiteilija Heikki Laaksonen.

– Eläimet voivat paremmin nyt kun ei ole kovin suuria helteitä. Kävijämäärät ovat meillä muuten pysyneet entisenlaisina, ja kävijät tulevat ympäri Suomea ja ulkomailtakin, Laaksonen arvioi.

Tupa täynnä

Wanhaan Markkiin otetaan yhteyttä silloin, kun eläinvanhukselle ei ole tarjolla muuta sijoituspaikkaa. Ennen soittivat lähinnä virkamiehet, kunnat ja eläinsuojeluyhdistykset, nyt tavalliset ihmiset.

– Nykyään meille soittavat yksityiset ihmiset ja lähinnä vanhuuden tai erilaisten elämäntilanteiden takia. Suurin osa näistä eläimistä tulee siis ihan hyvistä kodeista eli kaikki eivät ole niin sanottuja kriisitapauksia, Heikki Laaksonen kertoo.

Laaksonen kiittelee sitä, että Suomeen on perustettu esimerkiksi hevosten vanhainkoteja.

– Me emme pysty missään tapauksessa vastaamaan tarjontaan, eli pyyntöjä eläinten ottamisesta tulee enemmän kuin meillä on enää tilaa.

Vaikka suurin osa eläinvanhuksista tulee hyvistä oloista, olisi niiden kohtalona ollut luultavasti lopettaminen.

– Ne puhelut tuntuivat aluksi hankalilta, että minäkö päätän tämän eläimen kohtalon. Meille on kuitenkin tärkeää, että eläimet ja ihmiset voivat täällä hyvin, emmekä me voi ottaa tänne niin sanotusti käytäväpaikoille eläimiä, harmittelee Laaksonen.

Sirkusponi rajan takaa

Wanhaan Markkiin tuli hiljattain kaksi uutta eläintä. Toinen tulokkaista on 27-vuotias poni, joka on viettänyt elämänsä alkutaipaleen venäläisessä sirkuksessa. Hevoskaverukset olivat kuitenkin olleet Suomessa yhdessä kymmenisen vuotta.

Kun Roosa-sirkusponi otetaan hetkeksi pois aitauksesta, käy toinen hevonen jo hieman levottomaksi. Temput ovat Roosalla verissä, ja leipäpalanen Heikki Laaksosen kädessä saa sen tarjoamaan kaviotaan. Ponivanhus vaikuttaa luottavaiselta ja rauhalliselta, mutta sen sirkusmenneisyydestä ei ole tarkkaa tietoa.

– Arvailla voi, että ehkei se ole viettänyt ihan tyypillistä hevoseläimen elämää [sirkuksessa], on kulkenut varmasti ahkerasti töissä ja liikkunut paljon. Roosa on jo 27 vuotta eli se näkyy tietysti, mutta ei ole suurempia vaurioita. Se on eläväinen ja tykkää kaveristansa, Laaksonen hymyilee.

Poni elää keskimäärin 25-30 vuotta, joten Roosa-ponilla ei välttämättä ole kovin montaa vuotta enää edessään.

– Roosa vaikuttaa kuitenkin terveeltä, joten kuka tietää, miten kauan se elää. Eräs poni eli meillä 40-vuotiaaksi, ja se oli silloin yksi Euroopan vanhimmista hevoseläimistä, Laaksonen miettii.

Hetkessä kiinni

Eläinten vanhainkodin asukkaat ovat usein elämänsä loppusuoralla. Voisi kuvitella, että eläinten vanhainkodin ylläpitäjälle lähes jatkuva luopuminen tuntuisi hankalalta.

– Uskon, että minulla on hyvin eläimellinen ajattelu tämän asian suhteen – eletään tässä hetkessä ja päivässä eikä murehdita tulevia.

Puheluiden äänenlaatu kohentuu vauhdilla Suomessa – HD Voice yleistyy operaattoreiden verkoissa

Kapeataajuksinen piipittävä puheääni on jäämässä historiaan älypuhelintekniikan kehittyessä.

Puhelu.

Puhelinääni on perinteisesti ollut kapeataajuista piipitystä, mutta nykytekniikka on parantanut roimasti äänenlaatua. Takana ovat ajat, jolloin puhekumppanin äänensävyä ei meinannut tunnistaa vaatimattoman tekniikan vuoksi.

Alkuperäistä gsm-tekniikkaa paremman äänenlaadun takaava HD Voice on otettu käyttöön yhä useamman operaattorin verkossa. Esimerkiksi Elisa Oyj otti tekniikan käyttöön koko verkossaan nyt keväällä.

– Lisäksi Elisa toi viime vuonna saataville WiFi- ja 4G-puhelut, jotka ovat myös tärkeä osa mobiilipuheen kehittymistä, kertoo yhtiön laajakaistaliittymien liiketoimintajohtaja Matias Castrén.

Perinteisten puheluiden määrä on ollut lievässä laskussa jo vuosia. Syynä ovat sosiaalinen media ja yleistyneet nettipuhelut, kerrotaan Elisasta.

Esimerkiksi Messengerin ja Whatsappin kautta voi soittaa puheluita. Perinteisetkin puhelut hyötyvät toki mobiiliverkosta, koska nettiyhteys parantaa puheluiden teknisiä ominaisuuksia.

Tutkija tyytyväinen tekniseen kehittymiseen ja peruspuheluiden vakauteen

Yliopistotutkija ei aseta perinteisiä puheluita ja nettipuheluita vastakkain paremmuudessa.

– Nettipuhelut ovat mahdollistaneet eri tekniikoiden kokeilemisen ja kehittymisen. Toisaalta olen iloinen, että operaattoreiden tarjoamat perinteiset puhelut ovat Suomessa toimivia ja luotettavia edelleen, toteaa langattomien palveluiden dosentti Jouni Ikonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Joskus kuitenkin voi nykypäivänäkin törmätä vanhanaikaiseen kapeataajuuksiseen puhelinääneen. Jos ihminen kulkee heikkojen yhteyksien erämaassa, kännykkä on vanha tai puhelimen toisessa päässä ollaan heikon yhteyden päässä, voi äänenlaatu kärsiä.

– Tällöinkin on tavallisempaa, että yhteys katkeilee eikä äänenlaatu niinkään heikkene, sanoo Elisan liiketoimintajohtaja Matias Castrén.

Analyysi: EU:n turvapaikkapolitiikka on rikki, eikä Suomea kiinnosta osallistua remonttiin

Jäsenmaiden solidaarisuus ei näytä riittävän yhteisiin talkoisiin turvapaikanhakijatilanteen hoidossa. Se voi kostautua tulevaisuudessa myös Suomelle, arvioi Eero Mäntymaa.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön pelastusalus toi 1449 turvapaikanhakijaa Napolin satamaan 28. toukokuuta 2017.

Yli miljoonan turvapaikanhakijan saapuminen Eurooppaan paljasti, että EU:n turvapaikkapolitiikassa on valuvikoja, joiden korjaamiseen jäsenmaiden välinen solidaarisuus ei riitä. Suomi asemoituu entistä vahvemmin näiden maiden joukkoon.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijat rantautuivat pääosin Kreikkaan ja Italiaan. Maiden vastaanottokeskukset täyttyivät heti, ja maat ovat siitä lähtien anoneet muilta EU-mailta apua. Loppuvuonna 2015 sovittiin, että maista siirretään muihin EU-maihin 160 000 turvapaikahakijaa.

Sovittu määräaika kuluu kohta umpeen, siirtoja on tehty vasta noin 23 000. Olennainen syy on se, että kaikki jäsenmaat, kuten Puola, Tšekki ja Unkari, eivät suostu ottamaan turvapaikanhakijoita vastaan.

Suomi on suorittanut oman osuutensa siirroista kuuliaisesti. Mutta ajatuksille uusista siirroista Suomi sanoo tiukasti ei. 

– Jos tätä 160 000:n kiintiötä ei saada täyteen niin, että muutkin tekevät osansa, asia ei etene, sanoi ulkoministeri Timo Soini (uv) viime viikolla.

Toisin sanoen: Asia ei etene. Kiintiö ei tällä tahdilla täyty pitkään aikaan, Unkari ja Slovakia ovat vieneet päätöksen sisäisistä siirroista EU-tuomioistuimeen. Suomi vaatii, että jäsenmaita ei voi pakottaa ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Nyt kun ne eivät vapaaehtoisesti tähän suostu, Suomikin levittää kätensä. “Ei mekään, jos ei noikaan”.

Suuressa kuvassa Suomeen Italiasta ja Kreikasta siirretyllä kahdella tuhannella turvapaikanhakijalla ei kuitenkaan ole juuri merkitystä. Ja vaikka 160 000:n kiintiö saavutettaisiin, se ei ole unionin “pakolaiskriisin” ratkaisu, vaan laastari. Suurempi ongelma on toisaalla.

Maailmassa on YK:n mukaan yli 65 miljoonaa levottomuuksia ja väkivaltaa paennutta. Heistä kolme miljoonaa on Turkissa, jonka presidentti on jo uhkaillut päästävänsä koko porukan Eurooppaan. Syyrian sota jatkuu, Irakia vakautetaan vielä vuosikausia. Parhaillaan paine kasvaa taas Italiassa, jonne on saapunut kuluvana vuonna lähes sata tuhatta siirtolaista. Kukaan ei tiedä, päättävätkö Afrikan konflikteja paenneet jossain vaiheessa liikahtaa sankoin joukoin Eurooppaan asti. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista puhumattakaan.

Ja miten Euroopan unioni, joka ajautui jo miljoonan turvapaikanhakijan vuoksi sisäpoliittiseen kriisiin, on varustautunut siihen, että vastaavaa tapahtuisi uudelleen?

Ei juuri mitenkään. Jäsenmaat keskittyvät omiin tontteihinsa ja riitelyyn naapurien kanssa. Jos vuoden 2015 tapahtumat toistuisivat, jäsenmaat todennäköisesti tiukentaisivat maahanmuuttopolitiikkaansa ja rajavalvontaansa. Seurauksena menetettäisiin unionin vapaa liikkuvuus, ja paine kasautuisi ulkorajoille, kuten Italiaan, Kreikkaan ja Espanjaan.

Ja ehkä Suomeenkin. Ei ole poissuljettua, että Suomi olisi jatkossakin turvapaikanhakijoiden silmissä houkutteleva maa. Eikä ole poissuljettua, että heitä alkaisi jossain vaiheessa saapua Eurooppaan Venäjän kautta.

Vuosi sitten Euroopan komissio ehdotti taakanjakomekanismin luomista. Siinä muut EU-maat ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita muista EU-maista, kun ennalta määrätty kiintiö täyttyy. Mekanismin tarkoitus on tasata puntteja sekä tehdä loppu turvapaikanhakijoiden matkaamisesta Euroopan nurkasta toiseen. Pakollisuuteen perustuvaa mekanismia ei kuitenkaan saada aikaan unionin eripuraisuuden vuoksi. Myös Suomi vastustaa sitä. Suomen linja on, että kaikki osallistuvat talonrakennustalkoisiin vapaaehtoisesti tai sitten taloa ei pystytetä ollenkaan.

Sitä ihmehetkeä, jolloin EU:n jäsenmaat löytävät kadoksissa olleen yhteishenkensä, saatetaan odottaa vielä tovi. Ehkä kyvyttömyys yhteisen turvapaikkapolitiikan rakentamiseen osoittaa, että yhteishenkeä ja yhteisymmärrystä ei 28 jäsenmaalla lopulta koskaan ollutkaan.

Ainakin se osoittaa, että EU on kankea kiireellisten uudistusten tekemisessä, sekä hidas oppimaan.

Kauppiaat lahjoittavat entistä enemmän ylijäämäruokaa: "Tiedän ihmisiä, jotka syövät muutaman kerran viikossa lämpimän aterian"

Diakoni näkee työssään, kuinka hyvinvointi ei yllä jokaiseen. Hän sanoo olosuhteiden ja lähtökohtien vaikuttavan ihmisten tilanteisiin valtavasti.

Leipää laatikoisssa.

Kun rahaa ei ole enää edes ruokaan, kääntyvät ihmiset Timo Heikan tapaisen ihmisen puoleen. Hän on diakoni Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa.

Hämeenlinnan seudun ruoka- ja talousavun verkoston puheenjohtaja näkee joistakin ihmisistä vaikean tilanteen heti.

– Jos ruoka-apua ei tule, viikon aikana ei syödä kuin pari kolme kertaa. Tiedän ihmisiä, jotka syövät muutaman kerran viikossa lämpimän aterian. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuu, kun koko ajan vatsassa kurnii nälkä.

Hämeenlinnan seudulla ruokaa jaetaan yhteistyönä kahdentoista eri toimijan voimin. Ruokaa haetaan eri yhteistyökumppaneilta, kuten kaupoilta, kuutena päivänä viikossa.

– Kolmen vuoden aikana ruoka-avun tarve on kasvanut koko ajan. Toivoisin sen taittuvan, mutta en uskalla ennustaa, koska sellainen ihme tapahtuu, sanoo Heikka.

Tonnin toimeentulo ei riitä

Taantuman jälkeen talous alkaa osoittaa jälleen elpymisen merkkejä. Yritykset hakevat uutta kasvua ja työttömyyskäyrää saadaan painettua alas. Orastava nousukausi ei kuitenkaan kosketa kaikkia.

Diakoni Timo Heikka toivoo, että ruoka-avusta tulisi joskus vielä tarpeetonta. Hän kuitenkin sanoo, ettei tilanne näytä lupaavalta. Kelan yskintä toimeentulohakemusten käsittelyssä näkyi myös Hämeenlinnassa avuntarvitsijoiden lisääntymisenä. Työttömyys painaa edelleen monia perheitä.

– Vaikka periaatteessa nousukausi on alkanut, on yhteiskunnassa edelleen pienituloisia ihmisiä. Alle tuhannella eurolla pitää maksaa kaikki, mitä siitä jää käteen? Ei se onnistu.

Heikka sanoo, ettei ruoka-apua hakevia ihmisiä voi lokeroida tai niputtaa yhteen. Syyn etsiminen ihmisestä itsestään ei kannata.

– Meillä on hyvinvoinnista huolimatta osattomia. Kaikki tarinat eivät ole lokeroitavissa johonkin lokeroon. Osattomuus on yksilöllistä, eikä se aina suinkaan johdu ihmisestä itsestään. Olosuhteet ja lähtökohdat vaikuttavat valtavasti, sanoo Timo Heikka.

Hämeenlinnan seudulla ruoka-avun tarve kasvaa jatkuvasti. Tarkkoja määriä ei ole tiedossa. Apua hakevat niin yksin asuvat ihmiset kuin monen hengen perheetkin. Loma-aikana lasten elämästä häviää kouluruokailun myötä yksi lämmin ateria.

– Viikoittain ruoka-apua saa varovaisestikin arvioiden keskimäärin toistatuhatta ihmistä. Pienet eläkkeet ja tulot, työttömyys, sairaudet eivät riitä laskujen jälkeen enää ruokaan.

Lahjoitettava ruoka tulee tarpeeseen

Yleisimmin lahjoitetaan hedelmiä ja vihanneksia, leipää, maitotaloustuotteita sekä teollisia elintarvikkeita kuten valmisruokaa. Lahjoittavien tahojen tärkeä tehtävä on pitää huolta ruuan kelpoisuudesta jakoon saakka. Kylmäketju ei saa katketa.

Lahjoitettavaa ruokaa tulee ruoka-apuun monesta eri kanavasta. Kauppojen ylijäämäruuan lisäksi on esimerkiksi EU-ruoka ja kouluilta kerättävä ruoka. Kaikki tulee tarpeeseen.

Diakoni Timo Heikka sanoo, että ylijäämälahjoitusten määrä on kasvanut yhtä matkaa lahjoituksia antavien kauppojen kanssa.

Koko maassa ruokaa hyväntekeväisyyteen lahjoittavien S-ruokakauppojen määrä on kaksinkertaistunut reilun kahden vuoden aikana. Lähes 700 S-ryhmän markettia lahjoittaa ruokaa noin 400 yhteistyökumppanille.

Myös Keskon kauppiaiden lahjoittama ruokamäärä on kasvanut selvästi: viime vuonna ruokaa lahjoitettiin koko maassa noin 8 000 tonnia. Ketjun ruokahävikistä noin 40 prosenttia lahjoitetaan syömäkelpoisena eteenpäin.

Yhtenä syynä ruokalahjoitusten kasvuun on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran päivitetty ohjeistus kolme vuotta sitten.

Hämeenlinnan seudulla yhteistyö kauppojen ja hyväntekeväisyystoimijoiden välillä toimii hyvin. Esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaalla on Hämeessä lähes kolmekymmentä lahjoituskumppania. Diakoni Timo Heikka sanoo, että taustalla on myös toinen syy.

– Koen, että kauppiailla on aidosti halu auttaa ja lahjoittaa ruokaa vähäosaisille. Parempi nälkäisten suussa kuin roskaämpärissä.

Vitsillä heitetty idea sai aikaan suuren suosion – 1000 soittajan bändiä suunnitellaan Turkuun

Turkulainen musiikkivaikuttaja Mark Bertenyi kerää Facebookissa soittajia tuhannen hengen bändiin. Tarkoitus on esiintyä jo syksyllä.

Nainen soittaa kitaraa.

Jos suunnitelmat toteutuvat, Turussa nähdään syksyllä ennätyssuuri bändi. Turku Rock Academyn Mark Bertenyi aikoo nimittäin laittaa pystyyn 1000-henkisen bändin. Bertenyi on vetänyt useita vuosia Turku Rock Academya, jonka tavoitteena on edistää nuorten bänditoimintaa.

Bertenyi julkaisi Facebook-seinällään tiistaina puoliltapäivin ilmoituksen, jossa hän heitti ajatuksensa ilmoille. Hetkessä mukaan ilmoittautui jo yli sata soittajaa.

Ajatus lähti kaverin heittämästä vitsistä.

– Olen tykännyt Youtubessa olevista videoista, joissa tällaista on tehty: on soitettu isolla porukalla. Jaoin omalla seinälläni videon, jossa iso jengi soitti Linkin Parkia, ja kaverini kommentoi, että Turun torille tällainen. Siitä se idea lähti kytemään, Bertenyi kertoo.

Mukaan on ilmoittautunut sekä kokeneita soittajia että harrastajia. Juuri sitä Bertenyi toivookin.

– Tarkoitus on tehdä musiikillista ilottelua, jossa on mukana sekä vakavasti otettavia soittajia että harrastajia.

Kauppatori esiintymislavana

Mark Bertenyin kaavailema aikataulu on tiukka. Tuhannen hengen bändi yritetään saada esiintymiskuntoon jo syksyksi. Bertenyi kaavailee, että keikasta saisi hyvän kesän lopetus - tai syksyn aloitus -tapahtuman.

– Vastaanotto on ollut ihan häkellyttävää, joten kyllä tämä voi hyvin toteutua. Ajankohdan olisi hyvä olla sellainen, että voimme soittaa vielä ulkona, Bertenyi sanoo.

Paikka on auki, mutta toiveissa siintää esimerkiksi se jo mainittu Turun kauppatori.

– Kävin äsken torilla syömässä ja siinä istuskellessani ajattelin, miten hienoa olisi, kun puoleen väliin toria tulisi bändi ja toisen puolen täyttäisi yleisö, Mark Bertenyi kertoo nauraen.

Suomalaista rockia

Mark Bertenyillä on jo esitettävät kappaleetkin mielessä. Nimiä tai esittäjiä hän ei vielä paljasta, mutta suomalaista rockia on luvassa.

– Ei välttämättä suomenkielistä. Ehdotuksia on tullut, mutta biisien tulee olla sellaisia, jotka ovat helposti lähestyttäviä, Bertenyi sanoo.

Tuhannen hengen bändin harjoittelu voi kuulostaa äkkiseltään haastavalta, mutta Bertenyi vakuuttaa, ettei se ole ongelma.

– Kerrotaan biisi ja sävellaji, ja jengi saa treenata kotonaan. Sitten pidetään muutamat yhteistreenit, yhdet ei ihan taida riittää.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Rumba.

Sohvia, kirjahyllyjä ja pesukoneita raahataan salaa metsiin – Haminasta löytyi täytetty hirvenpää

Laittomia kaatopaikkoja paljastuu joka kesä vuodesta toiseen

Hirvenpää ,seinäkoriste, trofee heitettynä roskien seassa maastoon luvattomalla kaatopaikalla

Jättisarvinen hirvi tuijottaa suoraan kohti. Ihan kuin tummissa silmissä olisi  häivähdys syyttävää katsetta.

Ensinäkemältä outoa on se, että hirvi näyttäisi katselevan aivan maan pinnan tasalta. Onko eläin jossain montussa?

Todellisuudessa sen paremmin hirvi kuin sen pääkään eivät ole oikeita tai eläviä.

Eivät enää.

Kyseessä on seinäkoriste, trofee, jonka joku on heittänyt metsään yhdessä muovisten puutarhakalusteiden kanssa. Myös pahvia ja sekajätettä lojuu samassa paikassa kangasmaastossa nuorten mäntyjen juurella.

Paikka on syrjäisen tien varrella, lähellä jo lakkautettua kaatopaikkaa Haminassa. Kyseessä on jätelain rikkomistapaus eli roskaaminen. Siis luvaton tai laiton kaatopaikka.

 

Haminan ympäristösihteeri Kirsi Seppälä sai ilmoituksen valokuvineen ulkoilijalta. Se on tyypillinen tapa, jolla laittomat kaatopaikat paljastuvat.

– Tämä on valitettavan tuttua. Ei voi kuin ihmetellä joidenkin ihmisten vaivannäköä tavaroista eroon pääsemiseksi. Hirvenpää on yksi urani erikoisimmista löydöistä, kuvailee Seppälä.

Jatkuva riesa vuodesta toiseen

Luvattomat kaatopaikat ovat joka kesäinen riesa. Kuluneen alkuvuoden aikana pelkästään Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa metsiin piilotettuja kaatopaikkoja on paljastunut useita kymmeniä. Kouvolassa parisenkymmentä, Kotkassa ja Haminassa toistakymmentä molemmissa.

 

 

Tyypillisiä piirteitä laittomille kaatopaikoille ovat muun muassa niiden syrjäisyys sekä roskaajan tavoittamisen vaikeus.

– Roskaaja ei yleensä valitettavasti jää kiinni. Esimerkiksi tänä vuonna olemme saaneet kiinni vain yhden, kertoo vs. ympäristötarkastaja Elina Mäkelä Kotkasta.

Kuntien ympäristöviranomaisia laittomat kaatopaikat työllistävät käytännössä jatkuvasti.

– Ei se onneksi ihan päivittäistä ole, mutta tyypillinen työtehtävä meille, kuvailee vs. ympäristöterveystarkastaja Vilma Hietala Kouvolan tilannetta.

Ympäristön vahingoittamisesta voi saada vankeuttakin

Roskaamisessa on usein kyse jätelain rikkomisesta, jossa laittoman kaatopaikan perustaminen on tyypillisin tapaus. Silloin maastoon on viety jäteasemalle kuuluvaa tavaraa kuten muovia, huonekaluja, kodinkoneita ja usein myös rakennustyömaiden purkujätettä.

 

Jos roskaamispaikalta löytyy tietoja roskien alkuperästä, lähtee kunnista tutkintapyyntö poliisille.

– Tällaisia tapauksia kirjataan meillä vuosittain 10-15 kappaletta. Kuluvana vuonna tähän mennessä olemme kirjanneet kolmetoista tapausta, kertoo rikosylikomisario Juha Junkkari Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

 

Jätelain rikkomisesta seuraamuksena lievimmillään on sadan euron rikesakko ja vakavimmista päiväsakkoja – siivouskulujen lisäksi.

Kaikkein vakavimmat ympäristön vahingoittamiseen liittyvät tapaukset käsitellään rikoslain mukaan. Niistä voidaan tuomita enimmillään kaksi vuotta vankeutta.

Syitä laittomiin kaatopaikkoihin voi vain arvailla

Kuntien ympäristöviranomaisia laittomien kaatopaikkojen alkuperän selvittäminen turhauttaa. Useat metsistä löytyneet tavarat kuten kodinkoneet, ongelmajätteet tai huonekalut voisi viedä jäteasemille joko ilmaiseksi tai muutaman euron maksua vastaan.

– Jäteaseman perimä maksu on joka tapauksessa  monta kertaa pienempi verrattuna siihen, mitä jätteiden siivoaminen jälkikäteen luonnosta maksaa roskaajalle, sanoo Kotkan vs. ympäristötarkastaja Elina Mäkelä.

Täytetyn hirvenpään metsäkaatopaikalta löytänyt Haminan ympäristösihteeri Kirsi Seppälä voi vain arvailla roskaamisen motiiveja.

– Ehkä esimerkiksi jäteasemien aukioloajat eivät ole kaikille sopivia. Kun peräkärryn kanssa mennään jäteasemalle ja huomataan, että se onkin kiinni, niin siinä vain nopeasti halutaan jätekuormasta eroon.

Haminasta äskettäin löytynyt roskakuorma täytettyine hirvenpäineen saattoi olla monessakin mielessä arvokas lasti.

Kaupungin ympäristöosastolta on lähtenyt tutkintapyyntö poliisille.

Vilkaisu muutamille internetin myyntipalstoille puolestaan kertoo, että seinäkoristeeksi tarkoitetusta hirvenpäästä, trofeesta, hintapyynnöt ovat vähintään useita satoja euroja, isoimmista esineistä jopa yli tonnin.

Microsoft oikoo virheellisiä tietoja – monien rakastama MS Paint ei katoa mihinkään

Internetin käyttäjät kauhistuivat maanantaina, kun tiedotusvälineet uutisoivat suositun piirustusohjelman kuolemantuomiosta.

Auto kulkee tiellä.

Moni internetin käyttäjä pillastui maanantaina, kun tiedotusvälineisiin levisi tieto legendaarisen kuvankäsittelyohjelman, MS Paintin poistumisesta käyttöjärjestelmä Windowsin ohjelmavalikosta uuden ohjelmistopäivityksen myötä.

Asiasta kertoi muun muassa Guardian, jota suomalaiset uutismediat ahkerasti siteerasivat.

Nyt Microsoft oikoo virheellisiä tietoja ja kertoo, että Paint ei ole katoamassa mihinkään.

– MS Paint on ja pysyy. Se saa vain uuden kodin Windows Storesta, yhtiö lupaa kehittäjien blogissa.

Paint tulee poistumaan uudessa Windowsin käyttöjärjestelmäpäivityksessä oletusohjelmien joukosta, mutta sen voi ladata koneelleen ilmaiseksi Windows Storesta.

Päätöstä perustellaan fanien suosiolla.

– Me olemme nähneet ennennäkemätöntä nostalgiaa ja tukea MS Paintia kohtaan. Jos jotakin olemme oppineet 32 vuodessa, niin sen, että Paintilla on paljon faneja, yhtiö tiedottaa.

Windows julkaisi ennen Paint-kohua keväällä myös uuden Paint 3D -ohjelman. Se ei kuitenkaan tyydyttänyt vanhan Paintin faneja.

Paintin ympärillä versoaa oma taidemuotonsa

Paint on yksi maailman ensimmäisistä kuvankäsittelyohjelmista ATK:n varhaisvuosilta. Se lanseerattiin markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 1985, kun Microsoft julkaisi Windows 1.0 -käyttöjärjestelmän.

Paintin ympärille on syntynyt laaja faniyhteisö ja omanlainensa taidemuoto. Paint-taidetta voidaan pitää yhtenä internetkulttuurin ilmiönä.

Se pitää sisällään itsetarkoituksellisen tökeröitä, lapsen tekemältä näyttäviä piirustuksia ironisine teksteineen. Usein Paint-taiteen yllä leijuu vahva humoristinen lataus.

Suomalaisen Paint-taiteen alkukoti sijoittuu Naurunappula-huumorisivustolle. Sivustolla kehittynyt, tökeröitä sarjakuvia tuottava yhteisö järjestäytyi myöhemmin omalle Paint-foorumilleen.

Lue tästä Ylen tekemä juttu Paint-taiteesta, josta järjestettiin näyttely Jyväskylässä vuonna 2012.

Raiskaukset lisääntyneet 23 prosenttia – poliisi perustelee madaltuneella ilmoituskynnyksellä

Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus kaikissa rikoksissa on laskenut, kertoo poliisin tuore tilasto. Raiskausrikoksissa se on kuitenkin hieman kasvanut viime vuodesta.

Henkilö kulkee polulla, takana uhkaava varjo

Rikosten määrä laski tammi-kesäkuun aikana runsaalla 7 prosentilla, eli noin 28 000 rikoksen verran viime vuoteen verrattuna. Myös seksuaalirikosten määrä on laskenut.

Yhden rikostyypin määrä kuitenkin jatkaa nousuaan. Raiskausrikoksia on tullut poliisin tietoon tänä vuonna 625, mikä on 115 kappaletta enemmän kuin viime vuonna. Nousu on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana tasainen. Myös ulkomaalaisten osuus epäillyistä on kasvanut kolmena vuonna.  Tänä vuonna osuus kasvoi 1,2 prosenttia viime vuodesta.

 

Poliisi uskoo raiskausepäilyjen kasvun johtuvan erityisesti siitä, että ilmoittamiskynnys seksuaalirikoksista on laskenut jatkuvasti.

– Erityisesti seksuaalirikoksiin liittyvä avoin keskustelu on madaltanut kynnystä. Rikoksen uhrin asemaan ja oikeuksiin liittyvät parannukset ja mahdollisuudet päästä avun ja tuen piiriin ovat myös edistäneet rikosten ilmituloa, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Kolehmainen viittaa niin sanottuun uhridirektiiviin, jonka vaatimukset on sisällytetty lakiin viime vuonna. Sen myötä poliisille on tullut velvoite rikosten uhrien ohjaamiseksi avustusjärjestelmien piiriin sekä uhrien suojelutarpeen huomioiminen prosesseissa.

Petokset romahtaneet

Suurin muutos poliisin tilastoissa on tapahtunut petosrikollisuuden kohdalla. Poliisn tietoon tulleiden petosrikosten määrä on laskenut viime vuodesta 34 prosenttia, eli noin 7700 rikoksen verran. Vuoteen 2015 verrattuna laskua on jopa 61 prosenttia.

Poliisi perustelee kehitystä sillä, että poliisi on perustanut omia tutkintaryhmiään tutkimaan nettipetosrikoksia, sekä kyberrikollisuutta. Poliisin mukaan petosrikollisuudesta noin 60 prosenttia tapahtuu internetissä tai sen välityksellä. Lisäksi kansalaiset ovat poliisin mukaan aiempaa tietoisempia ja varautuneempia esimerkiksi maksuvälinepetosten varalta.

Turvapaikanhakijat epäiltynä 1390 rikoksesta

Turvapaikanhakijoiden osuus rikoksista epäiltynä ei ole muuttunut viime vuodesta. Tänä vuonna turvapaikanhakijoita epäillään 1390 rikoksesta, mikä on kuusi kappaletta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Suurin osa rikosepäilyistä koskee näpistyksiä, varkauksia ja pahoinpitelyitä. Turvapaikanhakijoita on paljon myös rikosepäilyn uhrina.

Toisaalta rikosepäilyjen voidaan todeta suhteellisesti kasvaneen, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut viime vuodesta voimakkaasti. Suomen vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä noin 15 730 turvapaikanhakijaa.

Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen koko väkiluvusta on noin 4,5 prosenttia. Siihen nähden ulkomaalaiset ovat Suomen kansalaisia useammin rikosten uhreina lähes kaikissa rikostyypeissä.

 

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä