Psykoosilääkitys voi pienentää aivoja

Aiemminkin on epäilty, että psykoosilääkityksellä voisi olla vaikutusta aivojen pienenemiseen. Oulun yliopiston tutkimus vahvistaa asian.

Aivojen muovinen malli.

Pikäaikainen ja runsas psykoosilääkitys saattaa pienentää hieman aivojen kokoa. Oulun yliopiston tutkimuksessa seurattiin skitsofreniapotilaita, joiden aivojen koko pieneni tutkimusaikana 0,7 prosenttia.

Vastaavasti niin sanotuilla normaaleilla verrokkihenkilöillä aivot pienenivät 0,5 prosenttia. Psykoosilääkitys selittää osan erosta. Tutkijoiden mukaan pitkäaikaisesti psykoosilääkkeitä käyttävän ei ole syytä lopettaa lääkitystä, mutta pitäisi kehittää suosituksia siitä, miten lääkitystä voisi vähentää.

Pyskoosilääkityksen vaikutus ei ole suuri, mutta tutkimuksessa havaittava. Tutkimuksen seuranta kesti 9 vuotta ja tutkimus tehtiin yhteistyössä Cambridgen yliopiston kanssa.

Uimareilta vatsatauti-ilmoituksia myös Nokialta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä

Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva on vastaanottanut muutamia kymmeniä ilmoituksia uimarantaretken jälkeisistä vatsatautioireista. Ilmoituksia on tullut useilta eri rannoilta.

Leikkisanko uimarannalla.

Uimareiden ja vedessä hellettä viilentäneiden ilmoitukset vatsataudista alkoivat Pirkanmaalla Tampereelta viime viikonlopun jälkeen. Nyt ovat puhelimet soineet vatsatautioireisiin liittyen myös  Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven sekä kolmen muun kunnan ympäristöterveydenhuollosta vastaavassa Pirtevassa.

Nokialta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä tulleet ilmoitukset vatsatautioireista ovat useilta eri rannoilta, niin pienistä kuin suuristakin järvistä.

Pirkkalan ilmoitukset ovat tulleet Vähäjärveltä sekä Pyhäjärven Loukonlahden ja Rantaniityn uimarannoilta. Ylöjärvellä ilmoituksia on tullut Keijärven Aron uimarannalta, Karhejärveltä ja Näsijärveltä Kaiharinlahdesta. Nokian ilmoitus on tullut Vihnusjärven uimarannalta.

Ylimääräisiä näytteitä ei ole vielä otettu

Avainkysymys tilanteen selvittelyssä on se, leviääkö tauti veden välityksellä vai ihmisestä toiseen, arvioi Pirtevan valvontaeläinlääkäri Maria Wahlfors.

– Vielä en voi sanoa, että se johtuisi uimavesistä. Voisi olettaa, että jos vedessä olisi jotain, se leviäisi ja tarttuisi pienemmissä (vesissä) tehokkaammin kuin isoissa vesissä. Näistä ilmoituksista ei ole vielä johdettavissa sellaista. Nyt ei ole vielä tietoa siitä, siirtyykö se ihmisestä toiseen vai onko vesillä osuus tässä.

Pirteva ei ole toistaiseksi ottanut rannoilta ylimääräisiä vesinäytteitä. Näytteenottoon ryhdytään tarpeen mukaan, Wahlfors sanoo.

Normaalit seurantanäytteet on otettu Nokian uimarannoilta keskiviikkona. Muiden kuntien osalta suunnitelman mukaiset uimavesinäytteet otetaan loppuviikon ja ensi viikon aikana.

Pirtevan mukaan tärkeintä vatsataudissa on huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja pysyä jonkin aikaa oireiden loppumisen jälkeenkin poissa paikoista, joissa on paljon ihmisiä. Uidessa kannattaa välttää veden nielemistä.

Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto ottaa vastaan ilmoituksia uimavesiin liittyvistä vatsatautioireista Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän, Vesilahden, Nokian ja Hämeenkyrön uimarannoilta. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostitse ymparistoterveys@pirkkala.fi tai puhelimitse kello 9–15 numeroon 050 345 7714.

Tohloppijärven, Kaukajärven ja Suolijärven näytteistä ei löytynyt valaistusta vatsatautiin

Kolmen tamperelaisjärven uimavesistä otettiin tiistaina kolibakteeri- ja enterokokkinäytteitä. Tutkimuksissa ei löydetty mitään hälyttävää.

Varoituskyltti huonosta vedenlaadusta Kaukajärven uimarannalla

Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan tuoreimmat laboratoriotutkimukset eivät tuoneet selvyyttä Tohloppijärven, Kaukajärven ja Suolijärven tilanteeseen.

Laboratoriotutkimusten perusteella kolibakteerit ja suolistoperäiset enterokokit ovat uimavesissä normaalin rajoissa

Tohloppijärven Epilän puoleisesta rannasta otetussa näytteessä oli 19 kolibakteeria ja viisi suolistoperäistä enterokokkia sadassa millilitrassa vettä. Tohloppijärven uudessa rannassa vastaavat luvut olivat kuusi ja nolla.

Kaukajärven Riihiniemessä kolibakteereita oli 27. Suolistoperäisien enterokokkien määrä oli viisi.

Suolijärvessä enterokokkien määrä oli yksi sadasta millilitrasta vettä. Kolibakteereja järvestä otetusta näytteestä löytyi vain yksi.

Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan kolibakteerien raja-arvo on 1 000 ja enterokokkien raja-arvo 400 kappaletta sadassa millilitrassa vettä.

Uusimmat näytteet eivät edelleenkään pysty selventämään vatsataudin alkuperää, joten sairastumisen syytä selvitetään Tampereella edelleen. Kaupunki odottaa virologisten näytteiden tuloksia THL:stä torstaiaamuksi.

Oululaislapset pysyvät pinnalla lähes sataprosenttisesti

6.-luokkalaiset pesevät kirkkaasti viimeisimmät valtakunnalliset vertailuluvut. Käytännön uimatestien perusteella Oulussa 93 prosenttia ikäryhmästä osaa uida, ja joka viidennessä luokassa taito on jokaisella lapsella.

Saaga Pyhäjärvi ui.

Oulun Raksilan uimahalli on kiinni huoltotoimenpiteiden vuoksi. Altaan reunalla istuu kuitenkin yksinäinen  – mutta silminnähden tyytyväinen – uimaopettaja ja kaupungin projektipäällikkö Tuija Pohjola.

Kourassa on jotain muuta kuin sekuntikello tai pilli: tuore tilasto, joka kertoo oululaislasten olevan melko epeleitä uimaan. 

– Sata prosenttia, sanoo Pohjola liu'uttaen sormeaan rinta rottingilla pitkin parhaiden koulujen lukemia.

Oulun yli 50 alakoulusta noin joka viidennessä joka ikinen kuudesluokkalainen osaa uida. Sataprosenttiseen uimataitoon ylletään esimerkiksi Niemenrannan, Maikkulan, Myllyojan ja Metsokankaan kouluissa.

Testattu tositoimissa

Koko kaupungin kuudesluokkalaisten uimataito tai -taidottomuus on todettu käytännön uimatestillä viimeisen vuoden aikana.

Viimeisin valtakunnallinen tilasto vuodelta 2011 puolestaan on koottu kyselytutkimuksin. Siinä 72 prosenttia suomalaisista kuudesluokkalaisista kertoi osaavansa uida.

Oululaislapset vilahtavat nyt vauhdilla viereistä rataa pitkin tällaisten lukemien ohi: 93 prosenttia kuudesluokkalaisista voi ylpeillä täyttävänsä mittarina käytetyn pohjoismaisen uimataidon määritelmän.

Sen mukaan uimataitoiseksi luetaan henkilö, joka pudottuaan syvään veteen ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään. 

Uimataidottomia yli 2 000 koululaisesta oli 150. Luku pitää sisällään myös ne lapset, jotka eivät pulahtaneet altaaseen testattavaksi.

Uusi Oulu uittaa

Pohjola arvioi, että tilastoissa näkyy myös uuden Oulun vaikutus. Esimerkiksi Yli-Kiimingissä uimataitoisten määrä vertaluikäluokassa on noussut kolmessa vuodessa yli viidenneksellä. 

– Kun Ylikiiminki liittyi Ouluun vuonna 2009, niin lapset pääsivät uimaan esikoulusta kuudenteen luokkaan joka ikisellä luokalla. Näin voidaan huolehtia lasten uimataidosta sellaisissakin perheissä, joissa ei ole vaikkapa autoa käytössä.

Uimaopettaja antaa kaupungille kiitosta siitä, että oululaislapset pysyvät pinnalla niin mainiosti.

– Oulu on arvostanut koulujen ja päiväkotien uinninopetusta ja satsannut siihen.

Parasta ennen, hyvää myöhemminkin – Suomi on ruokahävikin mallimaa

Pelkän parasta ennen -päiväyksen perusteella heitetään paljon syömäkelpoista ruokaa hukkaan. Silti tilanne Suomessa on paljon parempi kuin useimmissa länsimaissa.

Ruokaostoksia kaupan liukuhihnalla

Parasta ennen -päiväyksellä varustetut elintarvikkeet ovat usein syömäkelpoisia vielä jonkin aikaa päiväyksen umpeuduttuakin, vaikkei maku olisikaan enää aivan parhaimmillaan. Silti paljon syömäkelpoista ruokaa heitetään pois.

– Ruoan hinta ei tänä päivänä ole useimmille ihmisille hirvittävän korkea. Jos päiväys tulee vastaan, niin sitten vaan hankitaan uutta, jotta se olisi vielä parempaa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri arvioi.

Katajajuuren mielestä ihmisten tulisi tutkia tarkemmin itse ruokaa ja sen kuntoa parasta ennen -päiväyksen sijaan.

– Kyllähän se palautuu meidän keittiötaitoihin, että erotamme milloin parasta ennen -tuotteet eivät haise eivätkä maistu pilaantuneelta, vaan ovat edelleen syömäkelpoisia.

Parasta ennen -merkintä kertoo ajankohdan, mihin asti tuote oikein säilytettynä kattaa valmistajan sille asettamat laatukriteerit. Sitä ei tule sekoittaa viimeiseen käyttöpäivään, joka on normaalisti säilytetylle ruoalle ehdoton takaraja.

Suomella annettavaa maailmalle

Vaikka syömäkelpoista ruokaa haaskataankin edelleen turhan paljon, on tilanne Suomessa paljon parempi kuin useimmissa länsimaissa.

Maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen kertoo, että Suomessa ruokahävikkiä syntyy noin 23 kiloa kotitaloutta kohden, kun EU:n keskiarvo on 76 kiloa.

– Siitä ei ole niin kauhean pitkä aika kun meillä on ollut puutetta ruoasta. Ruokaa kunnioitetaan ja arvostetaan, eikä sitä laiteta roskiin.

Huttusen mukaan Suomella onkin annettavaa kansainvälisessä yhteistyössä, jota tehdään ympäristöä ja ihmiskuntaa uhkaavan ruokahävikin vähentämiseksi.

Suomi on esimerkiksi mukana Pohjoismaiden yhteisessä ruokahävikkiprojektissa. Osana projektia selvitetään, voisiko päiväyskäytäntöjä jotenkin selkeyttää tai muuttaa hukkaruuan vähentämiseksi.

– Yksittäinen maa ei voi tällaista asiaa tietenkään yksin ratkaista. Se, että tehdään alueellista yhteistyötä, on todella tärkeää, koska se lisää meidän painoarvoa kansainvälisellä foorumilla. Saamme todella jotain aikaan, kun meitä on useampi toimija saman asian takana, Pohjoismaiden ministerineuvoston projektin ohjausryhmään kuuluva Huttunen kertoo.

Pohjoismaiden lisäksi ruokahävikkiä pyritään vähentämään yhteistuumin myös EU:n ja YK:n tasolla.

Kaupoille turvallisuus tärkeää

Pohjoismaiden ruokahävikkiprojektin ensimmäisen vuoden tulokset valmistuvat syyskuussa. Vielä ei siis tiedetä, vaikuttaako yhteistyö elintarvikkeiden parasta ennen -merkintöihin.

Päiväysmerkintöjen muuttaminen vähentäisi sekä kauppojen että kuluttajien ruokahävikkiä. Viime vuosina kauppojen hävikkiä ovat pienentäneet mm. lahjoituskäytäntöjen selventäminen sekä entistä kehittyneemmät ennustejärjestelmät, joiden perusteella asiakkaiden ostoksia voidaan ennakoida.

– Nyt selvitetään, pystyisikö parasta ennen -päiväystä mahdollisesti joustamaan jossain vaiheessa lisää. Tietysti kaikessa täytyy olla lähtökohtana elintarviketurvallisuus, joka on kuluttajille todella tärkeä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.

THL:n tutkija: Uimavesien aiheuttama vatsatautiepidemia on poikkeuksellinen

Uimaveteen liittyviä epidemiaepäilyjä on tavallisesti koko maassa muutamia vuodessa. Tampereella epäilyjä on nyt neljässä järvessä yhtä aikaa. Samankaltaisia ongelmia on ilmennyt myös Oulussa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johtava tutkija Ilkka Miettinen pitää erikoisena uimavesistä viime päivinä johtuneiden vatsavaivojen määrää.

– On poikkeuksellista, että näin monta tapausta on yhdellä kertaa kahdella eri paikkakunnalla, Miettinen sanoo.

Tampereella kaupunki ei suosittele uimista neljän järven uimarannoilla. Tesoma-, Tohloppi-, Kauka- ja Suolijärven rannoilla uineet ovat saaneet vatsaoireita, joiden syyksi epäillään virustartuntaa.

– Neljä tapausta yhdessä kaupungissa on poikkeuksellista, Miettinen sanoo.

Samankaltaisia ongelmia on ollut myös Oulussa Lämsänjärven ja Tuiran uimarannoilla. Tavallisesti uimaveteen liittyviä epidemiaepäilyjä on koko maassa muutamia vuodessa.

THL tutkii Tampereen ongelmajärvien vesinäytteistä noro- ja adenovirusta. Tuloksia odotetaan torstaiaamupäiväksi.

Norovirus on yleisin juomavesiepidemioita aiheuttava virus.

– Se voisi olla tässäkin tapauksessa aiheuttaja, Miettinen sanoo.

Eläkeläismölkyn SM-kisat ovat leppoisasti vakava peli

Eläkeläismölkyn alkupuoli on rentoa kisailua, mutta kun peli lähenee loppua, otteet ja ilmeet tiukkenevat. Vanhaa kyykkää kevyempi mölkky on tärkeä osa Eläkeliiton liikuntaohjelmaa. SM-kisoihin otti Etelä-Hämeessä osaa yli 30 joukkuetta.

Eläkeläisten mölkyn SM-kisat 2014, näkymä kilparadoille

Eläkeliiton mölkyn SM-kisoihin osallistui yli 30 joukkuetta eri puolilta Suomea, kun seniorit kisasivat mölkynheiton paremmuudesta Hausjärven Oitissa. Mukana oli joukkueita muun muassa Lopelta, Tammelasta ja Asikkalasta.

Eläkeliitto on ottanut mölkyn tärkeäksi osaksi yhdistysten liikuntaohjelmaa. Hausjärven eläkeläisten yhdistys on harrastunut mölkkyä aktiivisesti jo useamman vuoden ajan. Ahkera harjoittelu on tuottanut myös tulosta, sillä hausjärveläiset mölkynheittäjät ovat niittäneet mainetta niin SM- kuin piirimestaruustasolla.

Hausjärven oman joukkueen eli Hausjärven Hajamielisten kapteenina pelaavan Tapio Lindqvistin mielestä mölkky on hyvä joukkuelaji. Se on leppoisasti vakava peli, jossa joukkuehenkeäkin löytyy.

- Kyllä peli ainakin loppua kohden aina menee vakavammaksi, ainakin minusta. En tiedä onko tämä pelkästään minun mielipide, mutta kyllähän nuo säännöt pitää olla selvät, miettii Lindqvist.

- Joukkueessa tsempataan toinen toisiamme. Kehutaan, että on hyvä heitto. Ei aina tarvita mitään sataprosenttisia heittoja, täytyy sanoa, että hyvin menee, sillä se nostattaa mieltä.

Hellepäivän kisa vaatii paljon juotavaa ja hyvän huollon

Ison kisan järjestelyt vaativat toteutuakseen paljon vapaaehtoisia. Eläkeliiton Hausjärven yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Häyhä on ollut viime aikoina kiireinen mies. Hän on järjestellyt valtakunnallista mölkkykilpailua ja värvännyt lukuisia vapaaehtoisia erilaisiin kisatehtäviin.

– Kaikkiaan vapaaehtoisia on mukana puolensataa, eli kyllä heitä sitten loppujen lopuksi hyvin saatiin mukaan.

Valtakunnallisen kisan järjestäminen vei Häyhän mukaan muutaman kuukauden. Lisäksi alkukesän viileät ja sateiset päivät söivät kisajärjestelyihin tarkoitettua aikaa, kun yhdistyksen väki ei päässyt Oitin hiekkakentälle harjoittelemaan tarvittavia sääntö- ynnä muita toimitsijataitoja. Myös suurkisan järjestäminen helteisenä heinäkuuna vaatii erityisvalmisteluja.

– Mukana talkooväessä on meidän yhdistyksen jäsen, jolla on ensiaputaitoja ja lisäksi lähellä on terveysasema, mistä saadaan tarvittaessa lisäapua, muun muassa ambulanssi, jos joku uupuu helteessä, kuvailee Juhani Häyhä.

Kentän vieressä on kahviteltta, missä on juotavaa ja syötävää, muun muassa sämpylöitä. Kentälle on varattu varjoon vielä lisää juoma-astioita. Lisäksi koulun ruokalassa on alkukarsintojen jälkeen tarjolla ruokaa.

– Tyhjin vatsoin ei kentälle kannata lähteä, muistuttaa myös Tapio Lindqvist.

Ohjeita vatsataudin iskiessä: viilennä oloa, vältä liiallista limsan juontia ja anna kaiken tulla ulos

Sairaanhoitaja neuvoo vatsatautipotilasta viilentämään oloa esimerkiksi kylmällä jalkakylvyllä. Ikä ja kunto vaikuttavat siihen kuinka herkästi sairastuu ja kuinka pitkään tauti kestää.

Limsapulloja.

Vatsataudin pahin vaihe kestää 1-3 vuorokautta, mutta heikotus voi kestää Tampereen terveysneuvonnan sairaanhoitajan mukaan viikonkin verran. Ikä ja kunto vaikuttavat siihen kuinka herkästi sairastuu ja kuinka pitkään tauti kestää.

Sairaanhoitajan neuvot taudin varalle:

  • Tärkeintä on olla viileässä ja varjossa sekä levätä riittävästi.
  • Kylmä jalkakylpy, kylmä suihku sekä kylmä kääre otsalle viilentävät oloa.
  • Aikuisen tulisi juoda 3 litraa vuorokaudessa.
  • Apteekeista saa veteen lisättäviä jauheita esim. Osmosalia, josta saa tarvittavat suolat ja sokerin.
  • Limsaa tai muita vahvasti sokeroituja juomia ei sovi juoda koko aikaa, sillä ne häiritsevät suoliston toimintaa.
  • Imodiumia ei kannata käyttää, sillä silloin elimistö ei puhdistu, vaan mikrobit saavat jyllätä. Kannattaa antaa tulla kaiken ulos.
  • Kuumeeseen kannattaa ottaa vatsaystävällisintä kipulääkettä.
  • Käsidesin sijaan saippuapesu käsille on parempi. Taudin jyllätessä taloudessa kannattaa kuivata kädet paperipyyhkeisiin.
  • Kun pystyy syömään, ovat hyviä ruokia esimerkiksi kasvissosekeitto, kaurapuuro, riisipuuro, perunamuusi tai mustikkasoppa.
  • Kannattaa aloittaa pienillä annoksilla ja syödä usein vaikka pari ruokalusikallista ruokaa.
  • On aivan normaalia, että viikonkin ajan heikottaa eikä jaksa toimia normaalisti.

Milloin lääkäriin?

Aktiivinen tarkkailu on tärkeintä. Mitä pienempi ihminen, sitä nopeammin tila voi muuttua huonoksi. Lasten lisäksi myös vanhusten tai perussairaiden tila voi huonontua muutamassa tunnissakin.

Lääkäriin tulee hakeutua, jos

  • Ei saa juotua
  • Virtsa on tummaa
  • Huimaa
  • Kramppaa tai kouristelee

Varsinkin kramppaaminen ja kouristelu ovat merkkejä siitä, että tulee hakeutua ensiapuun, jossa pystytään järjestämään tarkkailu.

Millaisia kokemuksia sinulla on omasta tai läheisesi ”ryyppyputkesta?”

Vaativaa valvontaa tarvitsevia alkoholipotilaita on ollut paljon tarkkailuosastolla helteiden aikaan. Potilailla on sekä alkoholin deliriumia, kansan kielellä juoppohulluutta että suola-arvojen laskua. Millaisia kokemuksia sinulla on omasta tai läheisesi ”ryyppyputkesta?”

Alkoholin liikakäyttö on haitaksi terveydelle, mutta myös läheisille.

Suomalaisten enemmistö on kokenut alkoholin käyttöön liittyviä haittoja lähipiirissään, työyhteisössään tai asuinalueellaan. Tavallisimmin kyse on ollut humalajuomisesta ja häiritsevästä käyttäytymisestä.  

Delirium ei ole kovin yleinen tauti, eivätkä kaikki altistu sille. Lahdessa on kuitenkin paljon ihmisiä, joilla on alkoholiongelma ja osalla kohtaukset ovat niin hankalia, että ne vaativat hoitoa jopa teho-osastolla, sanoo Akuutti24:n osaston ylilääkäri Hanna Suurmunne.

– Juoppohulluustapauksissa alkoholin käytön lopettaminen aiheuttaa sekavuutta, harhoja ja jopa aggressiivisuutta. Puhutaan liskojen öistä. Helteellä tulee juotua tavallista enemmän ja pitkän putken lopettaminen altistaa joitakin ihmisiä deliriumille. Hoitamattomana deliriumiin voi kuolla, Suurmunne muistuttaa. 

Miten läheisen tai työkaverin alkoholin käyttöön voi puuttua rakentavasti?

Millaisia kokemuksia sinulla on omasta tai läheisesi ”ryyppyputkesta?”

Laaja sosiaalinen verkosto suojaa miestä itsemurhalta

Yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että yksinäisyys ja eristäytyneisyys altistavat itsemurhalle.

Miehet, joilla on laaja sosiaalinen verkosto, tekevät itsemurhan kaksi kertaa harvemmin kuin yksinäiset miehet. Tulos perustuu tuoreeseen yhdysvaltalaistutkimukseen, jossa kartoitettiin sosiaalisten suhteiden yhteyttä itsemurhavaaraan.

Tutkijat havaitsivat, että erityisesti laaja tuttavapiiri, avioliitto ja uskonnollinen harrastustoiminta suojasivat miehiä itsemurhalta. Lisäksi tulokset paljastivat, että laajoista sosiaalisista suhteista raportoineet miehet menehtyivät harvemmin sydänsairauksiin ja heidän kokonaiskuolleisuutensa oli muita pienempi. 

Tutkimuksen tulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa, joissa yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytyneisyyden on todettu altistavan itsemurhalle. Yksi selittävä tekijä nyt havaitun yhteyden taustalla saattaa olla se, että yhteisölliset miehet saavat tarvitessaan enemmän emotionaalista tukea ja neuvoja.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 35 000 40–75-vuotiasta miestä jopa 24 vuoden ajan. Seuranta-aikana todettiin lähes 150 itsemurhaa.

Tulokset julkaistiin Annals of Internal Medicine – lehdessä.

UV-säteily ja helle eivät aina kulje käsi kädessä

Säätiedotuksissa ei ole pitkään aikaan varoitettu ultraviolettisäteilystä. Korkeista lukemista ei ole saatu viime päivinä myöskään isoja lehtiotsikoita, toisin kuten helteestä.

Aurinko porottaa.

Kesällä – oli mikä aika suvesta tahansa – ultraviolettisäteily vaanii kavalasti auringonpalvojaa. Jos tuolta UV-säteilyltä eli näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä olevalta sähkömagneettiselta säteilyltä ei ole suojautunut kunnolla, silloin iho saattaa palaa ikävästi.

Korkeimmillaan UV-säteily on maassamme yleensä juhannuksen molemmin puolin.

Tänä vuonna kesäkuun alun jälkeen paksu pilvipeite piti huolen siitä, että UV-indeksi ei päässyt kohoamaan vaarallisiin lukemiin.

Ei siis ihme, jos UV-säteilyvaroituksille otollinen aika meni hiukan sivu suun. Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että UV-säteilystä varoitetaan silloin, kun indeksi nousee kuuteen tai menee sen yli.

Loppukesästä UV-säteily maltillisempaa

Loppukesällä Suomen UV-säteilyyn vaikuttaa auringon korkeuskulman lasku. Säteily siis väkisinkin heikkenee. Loppukesästä indeksi ei yleensä enää kohoa yli kuuden.

Tällä hetkellä varoituksen aiheuttava indeksilukuraja on Gotlannin tienoilla. Linjan pohjoispuolella säteily on maltillisempaa, ja etelämpänä UV-säteily voi olla hyvinkin korkea.

Vaikka Suomessa UV-säteily ei ole tällä erää voimakasta, pitää itsensä suojata jo kohtalaiseltakin säteilyltä. Ja sitä Suomenkin leveysasteilla edelleen riittää.

Kun indeksi on kaksi tai alempi, silloin UV-säteily on heikkoa. Kolmen ja viiden välillä säteily vahvistuu kohtalaiseksi.

Esimerkiksi tai voi käydä tarkistamassa päiväkohtaisen UV-indeksin.

Indeksiin vaihtelua aiheuttaa niin sijainti maapallolla kuin vuoden- ja vuorokaudenaikakin. Ilmatieteen laitos muistuttaa, että UV-indeksiin vaikuttavat myös pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä.

Alkoholipotilaat työllistävät päivystyksiä – juoppohulluus pitkän putken seurausta

Vaativaa valvontaa tarvitsevia alkoholipotilaita on käynyt helteiden aikana Lahden päivystyksessä lähes kolmannes enemmän kuin normaalisti. Potilailla on sekä deliriumia, kansan kielellä juoppohulluutta että suola-arvojen laskua.

mies nukkuu penkillä alkoholipullon kanssa

Päivystyksessä on koettu helteillä alkoholipotilaiden piikki Päijät-Hämeessä.

– Sekä ensihoidon että osastojen lääkärit ovat huomanneet, että alkoholitapauksia on selvästi enemmän kuin esimerkiksi kaksi viikkoa sitten. Tarkkailuosastolla suurin osa potilaista on jäänyt tarkkailuun juuri alkoholin käytön takia, sanoo Akuutti24:n osaston ylilääkäri Hanna Suurmunne.

Vaativaa valvontaa tarvitsevia alkoholipotilaita on ollut helteiden aikaan lähes kolmannes enemmän kuin normaalisti. Näillä potilailla on sekä alkoholin deliriumia, kansan kielellä juoppohulluutta että suola-arvojen laskua.

Delirium ei ole kovin yleinen tauti, eivätkä kaikki altistu sille. Lahdessa on kuitenkin paljon ihmisiä, joilla on alkoholiongelma ja osalla kohtaukset ovat niin hankalia, että ne vaativat hoitoa jopa teho-osastolla, sanoo Suurmunne.

– Juoppohulluustapauksissa alkoholin käytön lopettaminen aiheuttaa sekavuutta, harhoja ja jopa aggressiivisuutta. Puhutaan liskojen öistä. Helteellä tulee juotua tavallista enemmän ja pitkän putken lopettaminen altistaa joitakin ihmisiä deliriumille. Hoitamattomana deliriumiin voi kuolla, Suurmunne muistuttaa. 

– Lahdessa on normaalia enemmän vaikeita delirium-potilaita, jotka vaativat normaalia pidempää sairaalahoitoa.

Liikaa ei pidä läträtä vedelläkään

Veren suola-arvot laskevat, kun ihminen juo liikaa. Suurmunne sanoo, että suurin osa juo liikaa juuri alkoholia, mutta toisaalta myös liiallinen vedellä läträäminen voi johtaa arvojen laskuun.

– Liika juominen aiheuttaa yleistilan laskua ja pahimmillaan jopa kouristuksia. Terveen ihmisen tulisi muistaa juoda nesteitä vähintään noin kaksi litraa päivässä, mutta hikoilun vuoksi tämä määrä on normaalia suurempi. Tällaisella helteellä tarvetta on kuitenkin vaikea arvioida, kun hikoillaan enemmän.

Päivystyksessä on nähty myös tavallista enemmän potilaita, jotka ovat käyttäneet alkoholin kanssa lääkkeitä.

Eniten sairaalassa on kuitenkin vanhuksia, joilla yleistila on kuumuuden takia laskenut. Heitä on noin 10 prosenttia enemmän kuin normaalisti.

Hellesäällä urheilevat: kesälläkin on pidettävä itsestään huolta

Tavoitteellisesti ja monipuolisesti kuntoaan ylläpitävät urheilijat ovat tottuneita vetämään lenkkarit jalkaan säällä kuin säällä.

Lenkkeilijä juoksee koiran kanssa

Uskollinen liikunnan ystävä urheilee, vaikka lämpömittari näyttääkin hellelukemia. Kuntosalit ja lenkkipolut ovat hyvin tuttuja monelle liikkujalle auringon porottaessa paahtavasti taivaalta.

– Kyllä kesälläkin täytyy pitää itsestään huolta. Tietysti pitää muistaa juominen, ja katsoa mihin aikaan urheilee, sairaanhoitajana toimiva ratsastaja Mari Suppola sanoo.

– Aamulla on hyvä aika käydä salilla, kun ei ole vielä niin kuuma. On ilmastoitujakin saleja, mutta kyllä niissäkin lämmin tulee kun tekee ihan kunnolla. Hevosistakin näkee, että ne hikoilevat, eikä niillä selkeästi yhtä paljoa virtaa ole.

Kilpailuissa käyminen hellesäällä vaikuttaa suorituksiin ainakin ratsastajalla, mainitsee Nelly Repo. Hän kilpailee kansallisella tasolla esteratsastuksessa, ja haluaa kehittyä lajissa helteistä huolimatta.

– Hevosta pitää käydä liikuttamassa. Käyn ratsastamassa melkein joka päivä ja käytän lisäksi koiria ulkona. Uimassa käyn kotirannassa. Se kyllä vaikuttaa, kun on kauhean kuuma. Silloin ei pysty keskittymään hyvin, ja on tukalaa, hän sanoo.

– Ratsastuksen kannalta toivoisin viileämpää keliä.

Helle vaikuttaa kuolleisuuteen – suomalainen voi parhaiten viileämmässä

Terveydelle optimaalinen ihannelämpötila vaihtelee tottumuksen mukaan. Siinä missä suomalainen voi parhaiten + 12 – + 15 asteessa, tropiikissa ihannelämpötila on noin + 30 astetta. Suomessa jo lämmin sää lisää kuolleisuutta.

Kuorma-auton kuljettaja huilaa Helsingissä 10. heinäkuuta.

Suomalaiselle helle on tukalampi kuin tropiikin asukkaalle, ja tämä näkyy myös kuolleisuudessa. Lukuisat tutkimukset todistavat, että jo lämmin sää, eivät ainoastaan helleaallot, lisäävät kuolleisuutta.

Suomalaisten kuolleisuus ulkoilman lämpötilan vuoksi on alhaisimmillaan, kun vuorokauden keskilämpötila on noin +12 – +15 astetta. Välimeren maissa vastaava luku on noin + 20 astetta ja tropiikissa keskimäärin +30 astetta.

Kun ihannelämpö ylittyy, kuolleisuus alkaa nousta. Samoin käy lämpötilan laskiessa ihannelämpötilan alle.

Suomalaisia kuolee eniten kylmällä säällä, vaikka olemmekin sopeutuneet kylmään esimerkiksi eteläeurooppalaisia paremmin.

Helle tappaa niissäkin maissa, joissa sitä ei mielletä vaaralliseksi. Ilmiö on kuitenkin voimakkaampi viileän ilmaston maissa, kuten Suomessa.

Vaikka lämpimien sääjaksojen vaikutus kuolleisuuteen on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmeninä, lisää ilman lämpeneminen Suomessa edelleen kuolleisuutta yhdestä kolmeen prosenttia astetta kohti.

Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen professori Simo Näyhän tutkimuksen mukaan ulkoilman lämpötilan ja kuolleisuuden välinen riippuvuussuhde on U:n muotoinen. Kun lämpötila laskee minimikohtaa kylmemmäksi kuolleisuus lisääntyy hitaasti. Lämpötilan nousu taas aiheuttaa kuolleisuuden nopean kasvun.

Näin helle vaikuttaa kehoon

Kuumaan kauteen liittyvien kuolemien syitä ovat esimerkiksi psykiatriset sairaudet kuten masennus, sydänsairaudet, aivohalvaukset, hengityselinsairaudet ja diabetes. Ulkolämpötilan aiheuttamat lämpöhalvaukset ovat Suomessa harvinaisia.

Helteellä vaaraa terveydelle aiheuttaa esimerkiksi lämpökuorma, sekä hikoilun ja haihtumisen aiheuttama veren vesipitoisuuden pieneneminen.

Kun ilma on helteinen, elimistö lisää hikoilua ja pyrkii pitämään yllä lämpötasapainoa ihon verisuonia laajentamalla. Tämän seurauksena nesteen ja suolan menetys lisääntyvät ja sydämen työmäärä kasvaa. Riskiryhmille, kuten sydämen vajaatoimintaa sairastaville, tämä voi olla kohtalokasta.

Kolme ohjetta hellerasituksen vähentämiseen

1. Juo riittävästi

Oleellista hellekuolleisuuden ehkäisyssä on riittävä juominen. Kuumassa ihmisen tulisi juoda noin 150 prosenttia normaalista määrästä. Juomien tulisi kuitenkin olla alkoholittomia, sillä alkoholin käyttö helteellä lisää terveysriskejä.

2. Pukeudu kevyesti ja käytä hattua

Myös asianmukainen hellevaatetus ja voimakkaan rasituksen välttäminen ehkäisevät terveysriskejä helteellä.

Kansallinen terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas suosittelee hellepukeutumiseksi keveitä, väljiä ja mielellään vaaleita vaatteita. Kevyt pukeutuminen on suositeltavaa myös sisällä ja nukkuessa.

3. Vältä paahdetta ja viilennä sisätilat

Kuumimman paahteen välttäminen  ja sisätilojen viilentäminen mahdollisuuksien mukaan on suositeltavaa. Jos kuitenkin haluaa oleskella paahteessa, hatun käyttäminen vähentää terveysriskejä, ja kostealla vaatteella voi tarvittaessa jäähdyttää kehoa.

10 varoitusmerkkiä kuumahaitoista

Tarkkailtavia kuumahaittojen varoitussignaaleja ovat kansallisen terveydenhuollon kuuma- ja kylmäoppaan mukaan:

1. Janon tunne

2. Suun kuivuminen

3. Fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen

4. Heikotus

5. Pahoinvointi

6. Sekavuus

7. Väsymys

9. Sydämen rytmihäiriöt

10. Hengenahdistus, rintakipu

11. Hengityksen vinkuminen ja liman eritys keuhkoista

Ikäihmisillä on suurin riski kuolla helleaaltojen aikana. Erityisen suuri riski on muistihäiriöpotilailla, joilla esimerkiksi janon tunne ja kyky aistia lämpökuormaa voi olla hidastunut. Myös vauvoilla kuumaherkkyys on suurempaa kuin terveillä aikuisilla.

Helteellä onkin tärkeää oman olotilan tarkkailun lisäksi myös auttaa muita.

Pori ja Turku saivat erikoissairaanhoidon jonot kuriin

Aluehallintovirasto on vaatinut Turkua ja Poria lyhentämään erikoissairaanhoidon jonoja. Nyt tässä on onnistuttu.

operating theatre.

Turku ja Pori ovat olleet viime vuodesta alkaen aluehallintoviraston erityistarkkailussa sairaanhoidon jonojen takia. Nyt jonot on saatu purettua.

Turussa jonoja on ollut sisätautien ja psykiatrian erikoissairaanhoidossa, Porissa kirurgiassa ja sisätaudeissa. Molemmat jonot ovat aluehallintoviraston mukaan poistuneet. Näin ollen myös esimerkiksi Porille annettu 200 000 euron uhkasakko raukeaa.

Porin jonojen purkamisessa on viraston mukaan auttanut muun muassa päiväkirurgian siirtäminen sairaanhoitopiirille. Siirrosta käytiin Porissa erittäin kova vääntö.

Turvotus on yleinen vaiva kesähelteellä

Kesähelteellä jalkojen turvotuksesta kärsitään iästä ja kunnosta huolimatta. Helpotusta painavilta tuntuville jaloille saa esimerkiksi viilentävästä jalkakylvystä.

Lakatut varpaankynnet, jalat nurmikolla.

Lähes jokainen kesähelteellä jalkahoitoon saapuva valittelee kosmetologi-sairaanhoitaja Tiina Honka-Paldaniukselle jalkojen turvotusta. Ihmisen verenkierto vilkastuu lämpimissä olosuhteissa, mikä vaikuttaa laskimoiden toimintaan.

– Laskimoiden läpät ovat helteellä kovilla, ja ne eivät jaksa pumpata verta jaloista poispäin.

Lämpimän sään aiheuttama turvotus on Honka-Paldaniuksen mukaan yleinen vaiva kaiken ikäisten ja kuntoisten ihmisten keskuudessa. Usein jalkojen turvotus vaivaa istuma- ja seisomatyöläisiä, vanhuksia sekä ylipainoisia. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat laskimovaivoihin.

Apua liikunnasta ja jalkakylvyistä

Turvotusta voidaan ennaltaehkäistä liikunnalla. Säännöllisen urheilun lisäksi kosmetologi-sairaanhoitaja suosittelee sisällyttämään arkeen jalkajumpan, jossa koukistellaan jalkoja, noustaan seisomaan kannoilta päkiöille ja pyöritellään nilkkoja. Jalat kannattaa myös nostaa välillä koholle verenkierron helpottamiseksi.

Paikallaan seisoma- tai istuma-asennossa työskentelevän on tärkeää jaloitella työpäivän aikana. Apua turvotukseen voi saada myös tukisukista tai -sukkahousuista, mutta niiden käyttö ei houkuttele helteellä.

Honka-Paldanius kehottaa myös kokeilemaan jalkojen kylmäkylpyä. Viileä vesi raikastaa paineen tunteesta kärsivät jalat.

– Jalkojen turvotus ja väsymys voi hellittää, kun upottaa jalat hetkeksi kylmään veteen.

– Tottakai veden nauttiminen myös sisäisesti on tärkeää, jotta kehon tasapaino pysyy yllä, Honka-Paldanius sanoo.

Maija Kopola / Yle Oulu

Apua – ovatko ensiaputaitosi ajan tasalla?

Pitäisikö ensiaputaitojen kuulua jokaisen suomalaisen kansalaistaitoihin? Pienilläkin toimenpiteillä pystyy tekemään paljon hädässä olevan lähimmäisen auttamiseksi. Millaisissa tilanteissa ensiaputaidoistasi on ollut hyötyä?

hälytysajoneuvoja rannalla, pelastuslaitos, paloauto, lääkäriambulanssi, ambulanssi, ranta, rannalla, onnettomuus, hukkuminen

Ensiapukursseja on maassamme järjestetty vuosikymmenten ajan, mutta esimerkiksi elvytysohjeet ovat aikojen saatossa muuttuneet.

Punainen Risti on pitkään ollut yksi maamme merkittävistä ensiapukursseja järjestäneistä tahoista. Muun muassa hätäensiapukursseja ja ensiapukursseja järjestetään erilaisia perustaitoja opettavista kursseista varsin yksityiskohtaistenkin taitojen opettamiseen.

Millaisissa tilanteissa ensiaputaidoistasi on ollut hyötyä?

Oletko päivittänyt taitosi? Milloin soitat hätäkeskukseen?

"Suurin unelmani oli vanhempieni ero" – Pahoinvoiva parisuhde jättää jälkensä lapsiin

Vain harva vanhempi pysyy enää yhdessä vain lasten vuoksi. Väestöliiton tutkimusprofessorin mukaan eroamiseen suhtaudutaan aiempaa hyväksyvämmin.

Revitty hääkuva.

Yle Uutisten verkkokeskustelussa otettiin kantaa siihen, voivatko pelkät lapset olla vanhemmille riittävä syy jatkaa yhdessä. Nimimerkki Pikkumyy kommentoi omien vanhempiensa vaikeaa suhdetta:

Ei missään tapauksessa pidä pysyä yhdessä vain lasten takia, sillä jos vanhemmat eivät ole onnellisia niin eivät ole lapsetkaan. Suurin unelmani pienenä oli vanhempieni ero.

Pariskuntien eroja tutkinut Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula pitää päivänselvänä, että vanhempien huono parisuhde jättää jälkensä lapsiin.

– Riitaisat, ristiriitojen sävyttämät suhteet luovat perheelle ja lapsille jatkuvan stressitilanteen. Psyykkisessä mielessä on ilman muuta parempi, että lapsi saa kasvaa rauhallisissa kotioloissa, missä ei ole jatkuvaa riitelyä ja epävarmuutta siitä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan, professori Kontula sanoo.

Huonoista liitoista erotaan entistä herkemmin

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 13 000 avioeroa, eikä kokonaismäärässä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pariinkymmeneen vuoteen. Nuorten avioerot ovat kuitenkin lisääntyneet.

– On tapahtunut asennemuutos sen suhteen, että nykypäivänä erot hyväksytään paremmin. Se ei ole semmoinen sosiaalinen stigma, kuin se joskus aikaisemmin oli, Kontula sanoo.

Vaikka erotilastoja usein kauhistellaankin, on eroissa myös positiviiset puolensa. Kun huonoista suhteista erotaan entistä herkemmin, ovat avioliitot tilastotietojen mukaan keskimäärin aiempaa onnellisempia.

– Siitä on paljon kansainvälistäkin tutkimusta, että eläminen ristiriitojen sävyttämässä ja epätyydyttävässä parisuhteessa on psyykkisesti kuormittavampaa kuin joidenkin sinkkujen ja yksineläjien kokema yksinäisyys.

Ei liittoa vain lasten vuoksi

Yle Uutisten keskusteluartikkelin äänestyksessä kysyttiin, kannattaako vanhempien pysyä yhdessä vain lasten vuoksi. Noin 2000 vastaajasta 73,7% prosenttia oli sitä mieltä, etteivät pelkät lapset ole riittävä syy pysyä yhdessä.

Valikoituneiden vastaajien vuoksi kyselyä ei voi pitää tieteellisesti pätevänä. Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulan mukaan tulos kuitenkin vastaa melko hyvin tutkimustietoa.

– Nykypäivänä lapset eivät enää ole se keskeinen syy jatkaa yhdessä, vaikka parisuhteessa onkin ongelmia. Muut, nimenomaan kahden aikuisen väliseen suhteeseen liittyvät ongelmat ovat siinä ratkaisevia.

Vanhempien suhteesta otetaan mallia

Moni keskusteluun osallistuneista koki, että vanhempien vaikea liitto näkyy myöhemmin myös heidän omissa ihmissuhteissaan. Näin asiaa pohti nimimerkki Suosittelen eroamista:

Koko lapsuuteni vanhempieni piikittelyä ja riitelyä kuunnelleena suosittelen eroamista. Lapsi ei saa normaalin parisuhteen mallia tällaisissa perheissä, ja ensimmiset parisuhteeni kaatuivatkin vanhemmilta opitun roolimallin toistamiseen. En ole ikinä nähnyt mitään hellyyttä tai fyysistä kosketusta vanhempieni välillä. Vanhempani ovat edelleenkin naimisissa.

Professori Osmo Kontulan mukaan vanhemmilta opittu parisuhteen malli voikin joskus vaikuttaa tiedostamattomasti taustalla.

– Kun on solminut parisuhteen niin voikin huomata, että nythän minä käyttäydyn samalla tavalla kuin isäni tai äitini käyttäytyi. Mistäpä sitä mallia muualta haetaankaan, kuin siitä läheisimmästä, omien vanhempien suhteesta? Kontula kysyy.

Ongelmiin on monta ratkaisua

Toisaalta ero ei ole ainoa ratkaisu, vaan vanhemmat voivat myös työstämällä ratkaista ongelmansa ja tarjota lapsille turvallisen kodin.

Se, onko lasten kannalta parasta pysyä yhdessä vai erota, onkin aina tapauskohtaista. Näin nimimerkki melli tiivistää tilanteen:

Paras lahja minkä vanhemmat voivat antaa lapsilleen, on esimerkki.
Eli onnelliset vanhemmat.
Oli se yhdessä tai erikseen.

Suomalaiset ikäihmiset pysyvät töissä EU-maiden keskiarvoa pidempään

Ruotsissa eläkeikä on alhaisempi, mutta ikäihmiset ovat huomattavasti enemmän töissä kuin Suomessa. Ranskassa puolestaan eläkeikä on korkeampi, mutta ikäihmiset ovat selkeästi vähemmän töissä kuin Suomessa.

Grafiikka, joka kertoo työllisyysasteesta eri ikäryhmissä.

Suomalaiset päättäjät saisivat olla ylpeitä Pipsa Linnoskivestä. Tämä 68-vuotias nainen on jäänyt eläkkeelle jo kahdesta eri virasta, mutta tekee yhä töitä.

– Mielestäni olin liian nuori jäämään eläkkeelle, hän muistelee kuuden vuoden takaista ensimmäistä eläköitymistään.

Linnoskivi oli nuorisokodin johtaja. Hän ei ollut vielä täyttänyt 62 vuotta, kun hänen piti jäädä virastaan eläkkeelle. Niinpä Linnoskivi haki uutta tehtävää työnantajaltaan Helsingin kaupungin lastensuojelulta. Seuraavassakin tehtävässä virka päättyi eläkkeeseen.

Nyt Linnoskivi tekee seitsemän kuukauden sijaisuutta toimistoesimiehenä.

– Ystävien mielestä tämä on hölmöä, mutta olen eri mieltä. Työnteko on mukavaa ja haasteellista. Arvostan myös työtaitojani ja on mukava jakaa niitä, kun siihen on mahdollisuus, Linnoskivi luettelee työn hyviä puolia.

Nopea muutos Suomessa

Eläkeiän nostosta on puhuttu viimeisen vuoden ajan todella paljon. Harvoin mainitaan, että yhä useampi suomalainen tekee kuin Linnoskivi ja jää töihin, vaikka voisi lähteä jo eläkkeelle.

Työllisyysaste on noussut tasaisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Ikääntyneiden työssäolo onkin Suomessa paljon tavallisempaa kuin EU-maissa keskimäärin.

EU:ssa 60–64-vuotiaista käy keskimäärin 35 prosenttia töissä. Suomessa määrä on 44 prosenttia. Tämä siitäkin huolimatta, että suuressa osassa EU-maita virallinen eläkeikä on korkeampi kuin Suomessa.

– Hyvin monessa EU-maassa eläkeikä on 65 vuotta, mutta työllisyysaste on useilla isoillakin mailla alle 30 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto.

Suomessa muutos ikäihmisten työllisyysasteessa on ollut nopeaa ja tapahtunut tämän vuosituhannen puolella.

– Kyse on isosta ja nopeasta muutoksesta. 2000-luvun aikana 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 20 prosenttiyksiköllä, kertoo Lehto.

Suomi EU-maiden kuudentena

Suomi on ikäihmisten työllisyysasteella mitattuna EU:n kuudenneksi paras. Rakas naapurimaamme Ruotsi on tässäkin asiassa täysin omaa luokkaansa. Siellä kaksi kolmesta 60–64-vuotiaasta on töissä.

Lehto pitää Ruotsia hyvänä esimerkkinä Suomelle.

– Siellä voidaan jäädä eläkkeelle 61–67-vuotiaana eli nuorempana kuin Suomessa. Silti heillä työurat ovat pidentyneet huomattavasti enemmän. Meilläkin voidaan päästä samaan ilman, että eläkeiän alarajaa nostetaan, Lehto huomauttaa.

"Yksilöllinen päätös"

Toimistollaan puurtava Pipsa Linnoskivi on tyytyväinen valintaansa jäädä töihin. Hän ymmärtää kuitenkin niitäkin, jotka ovat valinneet toisin.

– Se on yksilöllinen asia. Oma terveys on oleellinen tekijä. Samoin työtehtävät. Pitää kuunnella omaa kehoa ja mieltä, hän neuvoo.

Linnoskivi ei ole vielä päättänyt, mitä hän tekee sijaisuutensa päätyttyä.

– Jos työnantajalla on käyttöä ja jos se on tarpeeksi kiinnostavaa ja sopii siihen tilanteeseen, niin sitten se päätös syntyy siinä.

Ahveniston maauimalassa odotus on vihdoin ohi - "sydän sykkii jälleen"

Ahveniston maauimala täyttyi uimareista heti, kun uimalan portit avattiin tänään. Kaupunkilaiset ottivat paikan välittömästi omakseen, ja altaalle mahtuivat sovussa kuntouimarit, uimahyppääjät ja varpaiden kastelijat.

uimahyppääjä hyppää altaaseen

 

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä