Sierra Leoneen lähtevä suomalaisauttaja yrittää palauttaa luottamusta ebola-hoitoon

Terveydenhuollon neuvonantaja Tiina Saarikoski lähtee vastaamaan Punaisen Ristin ebola-hoitokeskuksen toiminnasta Sierra Leoneen. Pahamaineinen ebola-virus ei pelota Saarikoskea.

Mies rakentaa ebola-klinikkaa

Pirkkalalainen Tiina Saarikoski on valmistautunut huolellisesti maanantaina alkavaan matkaansa. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisessä avussa työskentelevä Saarikoski lentää Kenemaan Sierra Leoneen vastaamaan ebola-hoitokeskuksen toiminnasta.

Saarikoskea odottaa Sierra Leonessa hyvin vaikea tilanne. Länsi-Afrikassa ilmenee uusia ebola-tapauksia päivittäin. Kuolleisuus on edelleen korkea.

WHO:n mukaan ebola on surmannut runsaat 1 500 ihmistä ja tartuntatapauksia on noin 3 000.

Ebola-tapauksia on hyvin laajalla alueella, mikä on vaikeuttanut hoidon koordinointia monessa maassa.

– Tällä hetkellä Liberia tuntuu olevan kaoottisin paikka. Myös Sierra Leonessa tilanne on erittäin huolestuttava, Saarikoski sanoo.

"Turhia riskejä ei pidä ottaa"

Ulkomaiset auttajat yrittävät palauttaa paikallisten hoitotyöntekijöiden luottamuksen hoitoon.

– Jos hoitohenkilökunnan sairastumiset näissä hoitokeskuksissa saadaan loppumaan hyvällä toiminnalla, niin henkilökunta uskaltaa palata takaisin, Saarikoski sanoo.

Pahamaineinen virus ei pelota Saarikoskea.

– Suhtaudun tähän suurella vakavuudella. Taudin kanssa pitää olla huolellinen, sitä pitää tavallaan kunnioittaa. Turhia riskejä ei pidä mennä ottamaan, Saarikoski sanoo.

Ennen lähtöä Saarikoski kävi Brysselissä Lääkärit ilman rajoja -järjestön koulutuksessa.

– Harjoittelimme muun muassa suojapuvuissa toimimista ja niistä riisuutumista niin, ettei tartuntariskiä tule, Saarikoski sanoo.

Lisää avustustyöntekijöitä kaivataan

Kenemassa työskentelee jo valkeakoskelainen sairaanhoitaja, ja lisää suomalaisia auttajia etsitään.

– Meillä on haku päällä. Avustustyöntekijät voivat ilmoittautua meille, jos pystyisivät lähtemään. Sitten katsotaan, mitä tarpeita juuri sillä hetkellä on, Saarikoski sanoo.

Suomen Punaisen Ristin keskusvarastosta Tampereen Kalkusta on lähetetty ebolan riivaamille alueille muun muassa telttoja ja vaatteita. SPR:n katastrofirahaston kautta voi lahjoittaa rahaa ebolan uhrien auttamiseksi.

Taudin aiheuttamien kuolemien lisäksi epidemia vaikuttaa monella muullakin tavalla länsiafrikkalaisten elämään. Liikkumiskieltojen vuoksi ihmiset eivät välttämättä voi mennä töihin tai kouluun ja ruoasta alkaa olla pula.

Myös ulkopuolisen avun vienti voi vaikeutua mahdollisten lentokieltojen vuoksi.

Tutkimustulos: Kymenlaakson sairaanhoitopiiri tuottaa maan laadukkainta hoitoa

Yhteistyöjärjestö OECD:n laatuindikaattorin mukaan Suomen vertailussa ykkönen on Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Tutkimuksessa otettiin selvää esimerkiksi perusterveydenhuollon sujumisesta.

Leikkaussali Kymenlaakson keskussairaalassa.

Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä asiat hoidetaan hyvin ja hoidon laatu on parempaa kuin muualla Suomessa, kertoo yhteistyöjärjestö OECD:n laatuindikaattori. Indikaattori mittasi kaikkien Suomen 21 sairaanhoitopiirin hoidon laatua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan indikaattori antaa yleisen kuvan siitä, miten asiat sairaanhoitopiirissä hoidetaan.

Indikaattorin avulla selvitettiin esimerkiksi, hoidetaanko perusterveydenhuollossa sinne kuuluvat tapaukset kuten astma, keuhkoahtaumatauti ja sydämen vajaatoiminta.

– Mikäli näitä hoidetaan erikoissairaanhoidon puolella, on jotakin pielessä, Gissler sanoo.

Lisäksi tutkittiin onko mielenterveyspotilaita kotiutettu liian aikaisin. Indikaattorin avulla selvitettiin myös potilasturvallisuuteen liittyviä asioita esimerkiksi alatiesynnytysten osalta.

Tulokset sairaanhoitopiirien käyttöön

Gissler korostaa, että tutkimustulosten tarkoituksena ei ole osoitella sormella yhtään sairaanhoitopiiriä.

– Pikemminkin tarkoituksena on antaa eväitä toiminnan parantamiseen. Tiedot ovat siis ennen kaikkea sairaanhoitopiirien omaan käyttöön.

OECD kerää tietoa sairaanhoitopiirien tilanteesta ja toiminnasta kahden vuoden välein. Tällä viikolla julkaistut tutkimustulokset perustuvat vuosina 2011-2012 tehtyihin indikaattorimittauksiin.

Koko maan osalta Suomen luvut ovat OECD-maiden keskiarvoa paremmat esimerkiksi lasten rokotusohjelmien peittävyydessä, lasten ja nuorten astmakuolleisuudessa sekä keuhkoahtaumataudin aiheuttamien vuodeosaston hoitojaksojen määrässä.

OECD:n keskiarvon tasolle tai sitä heikommaksi Suomi sen sijaan jää vanhusten influenssarokotusten kattavuudessa sekä diabeteksen ja astman aiheuttaminen vuodeosastohoitojaksojen määrässä.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut suuressa murroksessa – menoja hillitään palveluja keventämällä

Esimerkiksi Tampereella päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat keventyneet nopeasti parissa vuodessa. Asiakkaiden määrä on kasvanut selvästi kustannuksia enemmän.

Päihdekuntoutujan päihdeasunto

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja pyritään keventämään menojen hillitsemiseksi.

Esimerkiksi Tampereella asumispalvelujen asiakkaille tarjotaan aiempaa vähemmän ympärivuorokautista tukea. Tilalle on tullut omaan kotiin päiväsaikaan annettavia palveluita.

Tavoitteena on saada aiempaa enemmän asiakkaita palvelujen piiriin, koska niitä tarvitsevien määrä lisääntyy nopeasti. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asiakkaiden määrä on kasvanut selvästi kustannuksia enemmän.

– Pari vuotta sitten huomattiin, että asukkaat eivät välttämättä tarvitse palvelua öisin. Silloin siirryttiin keveämpiin palveluihin. Vuonna 2012 esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asiakasmäärä kasvoi 53 prosenttia, mutta kustannukset vain 10 prosenttia, sanoo suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tampereen kaupungilta.

Kuukaudessa 400 uutta lähetettä

Mielenterveyspalvelujen asiakasmäärä kasvaa Tampereella nopeasti. Psykiatrian poliklinikalle tulee kuukaudessa 400 uutta lähetettä.

Asiakasmäärän kasvun vuoksi myös palvelujen kustannukset kasvavat, mutta palvelujen rakenteellisilla muutoksilla menoja pyritään hillitsemään.

Asumispalvelujen tuottajia on kannustettu siirtymään aiempaa kevyempiin palveluihin bonusten avulla.

Ne kaksi palveluntuottajaa, jotka kuntouttavat asiakkaitaan parhaiten aiempaa kevyempiin asumispalveluihin, saavat toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Selvästi alle kuntoutustavoitteen jääneet palveluntuottajat menettävät sopimuksen.

– Tämä panee palveluntuottajat kuntouttamaan asiakkaat eteenpäin paljon aiempaa nopeammassa tahdissa, Närhi sanoo.

– Esimerkiksi nuorten kohdalla on ihan toivottavaa, että he eivät laitostu, vaan pääsevät niin sanottuun normaaliin elämään. Kyllähän voi kuntoutua, vaikka asuu omassa asunnossaan. Eihän se tarkoita sitä, että pitää olla jossakin laitoksessa tai sairaalassa ympärivuorokautisesti, Närhi sanoo.

MTT tutki: Ohrainen oluttuoppi voikin olla terveysjuoma

Suomalaisesta ohrasta on löytynyt fenolisia yhdisteitä, joilla saattaa olla myönteisiä terveysvaikutuksia. Jo nyt näyttää selvältä, että ohrasta tehdystä oluessa on ihmisen suolistoa aktivoivia fenoleita. Vahva epäily on myös siitä, että ohra voisi alentaa kolesterolia.

Lähikuva oluesta putkilossa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tuore tutkimus kertoo, että ohran puolustuskemikaalien, hordaniitien monimuotoisuus on paljon laajempi kuin on luultu.

Paitsi ohranjyvistä niin myös oluesta, joiden  valmistuksessa on käytettty ohramallasta, löytyi runsaasti hordatiini-yhdisteitä. Näillä yhdisteillä on havaittu myös fysiologisia vaikutuksia.

Vatsa toimii ja suoli tyhjenee

MTT:n vanhempi tutkija Juha-Matti Pihlava on ohra-tutkimuksen ohella perehtynyt myös Japanissa tehtyihin tutkimuksiin. Niissä on hänen mukaansa käynyt ilmi, että hordatiini vaikuttaa ihmisen sileissä ei-tahdonalaisissa lihaksissa. Näitä lihaksi on suolistossa ja virtsateissä.

– Hordatiini vaikuttaa vatsaan niin että vatsa toimii ja suoli tyhjenee, sanoo vanhempi tutkija Juha-Matti Pihlava.

Hän lisää, että ohrassa on paljon kuitua ja samoja kuitukomponentteja, beetaglukaania, mitä löytyy myös kaurasta. Kauran osalta terveysväittämät on jo aiemmin hyväksytty.

Beetaglukaania on vesiliukoista ravintokuitua. Se muodostaa suolistossa yhdessä veden kanssa geelin, joka estää ruoassa olevaa kolesterolia imeytymästä elimistöön. 

Uusi laite paljastaa marjojen ja kasvien fenoliyhdisteet

MTT:n toimipisteeseen Jokioisille on hankittu uusi laite, lentoaikamassaspektrometri. Sen avulla kyetään selvittämään kasvien fenoliyhdisteitä. Spektrometristä on iso apua myös esimerkiksi kotimaisten marjojen fenoliyhdisteiden selvittämisessä.

Hyvinvointisuunnitelmalla terveyttä, tukea ja yhteistyötä lapsille ja nuorille Kainuussa

Kainuussa on tekeillä uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunitelma, jonka avulla halutaan parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Myös kuntalaiset voivat ottaa kantaa suunnitelmaan.

Lapsia kiipeilytelineessä.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perhepalvelujohtaja Matti Heikkisen mukaan suunnitelmassa on selkeitä toimenpiteitä, joihin halutaan puuttua ja joita halutaan kehittää. Toimenpiteet on rajattu neljään eri asiaan, joista ensimmäisenä on lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

– Suunnitelmassa kuvataan tietenkin tarkemmin, mitä kaikkea se sisältää. Toinen asia liittyy oppilas- ja opiskelijahuoltoon ja ennen kaikkea tuen porrastamiseen, että millaisia tukipalveluita Kainuussa järjestetään oppilas- ja opiskelijahuollon piiriin kuuluville lapsille ja nuorille.

– Kolmas osa liittyy vanhemmuuden tukemiseen. Se kuvaa sitä, miten pyrimme yhteistyössä eri järjestöjen kanssa tukemaan vanhempia paremmin. Neljäs kokonaisuus on lastensuojelupalveluiden kehittäminen niin, että ne vastaavat entistä paremmin asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeita, perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen kertoo.

Suunnitelma on huomioitava palveluista päätettäessä

Suunnitelmassa on myös paljon tietoa siitä, miten kainuulaiset lapset ja nuoret voivat tällä hetkellä Kainuun eri kunnissa. Tietoa on koottu esimerkiksi lastensuojelusta ja kuinka paljon eri kunnissa on lastensuojelupalveluiden piirissä lapsia ja nuoria.

– Tietopohja on pyritty rakentamaan siten, että siellä kerrotaan yleisellä tasolla Kainuun tilanteesta verrattuna esimerkiksi muuhun Suomeen. Tietoa on myös kuntien välisistä eroista, kuten miten lapset esimerkiksi Sotkamossa tai Hyrynsalmella voivat, selvittää perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen.

Hänen mukaansa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tärkeä väline muun muassa Kainuun sote-kuntayhtymän jäsenkuntien ja eri toimijoiden yhteistyön tiivistämiseen.

– Tämä on yksi tärkeimmistä lakisääteisistä suunnitelmista ja se on otettava huomioon muun muassa kuntien talousarviosta päätettäessä.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun Kainuun sote tai sen jäsenkunnat lähivuosina tekevät päätöksiä palveluiden järjestämisestä ja verorahojen käytöstä, tämä suunnitelma pitää olla päätöksenteossa mukana. Sillä tavalla on kysymys hyvin merkittävästä suunnitelmasta.

Suunnitelma on lähdössä lausuntokierrokselle kuntiin lähipäivinä. Myös kuntalaiset voivat kommentoida suunnitelmaa, joka laitetaan näkyville Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän internetsivuille.

Näin potilas korjaisi terveydenhuollon ongelmat – tutkija: "Meillä on skarpattavaa"

Terveysblogistien laatiman terveydenhuollon korjaussuunnitelman mukaan potilas pitää vaivojen jatkuessa ohjata osaavampiin käsiin – ei kotiin. Aalto-yliopiston professorin Teemu Malmin mukaan vakavat sairaudet pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin.

Sote

Kuntiin lausuntokierrokselle lähtenyt sote-laki on saanut haastajan. Älä sairastu vakavasti Suomessa –blogiliike on koonnut ÄSV-Tesun nimellä kulkevan terveydenhuollon korjaussuunnitelman potilaan näkökulmasta.

– Sote-lain tavoitteet ovat liian yleisluontoisia. ÄSV-Tesu voisi tuoda päättäjille keinoja siihen, miten tavoitteet puretaan käytäntöön, sanoo ÄSV-Tesun laatija, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva blogisti Mika Tättäläinen.

ÄSV-Tesu luo Suomeen yhtenäisen terveydenhuoltojärjestelmän, joka on keskitetysti ohjattavissa valtion tasolta. Soten viisi vastuualuetta voivat toimia, jos niillä on yhtenäinen organisaatiorakenne.

– Jos viisi aluetta rakentavat täysin omat systeeminsä, niin menee metsään. Etenkin tietojärjestelmien pitäisi olla samat. Jos potilas muuttaa sote-alueelta toiselle, tiedot ovat automaattisesti käytettävissä uudella alueella, Tättäläinen toteaa.

"Jumalaton määrä yksityiskohtia auki"

ÄSV-Tesu kaipaa lääkäreiltä petrausta etenkin vakavien sairauksien tunnistamiseen. Sen mukaan potilas tulee ohjata isompaan osaamisyksikköön, ellei hänelle löydy järkevää diagnoosia.

– Terveyskeskuslääkäri voisi saada muutaman viikon aikaa hoitaa potilasta. Viimeistään  kuukauden kuluessa pitäisi konsultoida toista lääkäriä. Jos sekään ei auta, niin hoitovastuu siirtyisi sote-alueen huippuyksikköön, Tättäläinen sanoo.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksen johtajan, professori Teemu Malmin mukaan ÄSV-Tesussa esitetään paljon asioita, jotka ovat sotessa parhaillaan työn alla. Malmi oli mukana Aalto-yliopiston "Sisältöä sote-uudistukseen" -tutkimusryhmässä.

– Sote-uudistuksessa on jumalaton määrä yksityiskohtia auki. Niitä joudutaan ratkomaan nyt, kun hommaa viedään eteenpäin.

Hoitoon aikaraamit?

Malmi pitää erittäin tärkeänä sitä, että vastuut määritellään uusilla sote-alueilla selkeästi. Hän pitää hyvänä ÄSV-Tesun esittämää ajatusta hoidon aikaraameista.

– Meillä on skarpattavaa siinä, miten vakavat tapaukset saadaan mahdollisimman nopeasti parhaan osaamisen piiriin. Tämä on iso ongelma ja ihan älyttömän kallista sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

Nykyään lääkärit konsultoivat runsaasti kokeneempia kollegoitaan. Terveyskeskuksissa tämä on ollut ongelma, koska niihin on vaikea saada henkilökuntaa.

– Jos me uskallamme reilusti keskittää toimintaa isoihin yksiköihin, oppi leviää tehokkaasti ja osaamisongelma lievenee, Malmi uskoo.

Laadun ja kulujen mittarit vireillä

Malmi pitää hyvin todennäköisenä sitä, että organisaatiomalli on kaikilla sote-alueilla samankaltainen.

– Alueiden sisälle ja niiden välille pitäisi saada mahdollisimman avoin ja kattava tieto siitä, miten eri yksiköt pärjäävät. Sellaista mittaristoa ei vielä ole.

Yhteinen tietojärjestelmä on sen sijaan haasteellinen, koska terveydenhuollon järjestelmiä on hyvin vähän tarjolla Suomessa.

– Ne eivät ole olleet tarpeeksi hyviä, koska kilpailu on puuttunut. Toivon mukaan yhtenäinen järjestelmä saadaan rakennettua.

Jenkkimallille jyrkkä ei

ÄSV-Tesu siirtäisi myös lääkärit pois johtamis- ja hallintotehtävistä, koska heitä ei ole koulutettu siihen. Malmi on eri mieltä.

– Lääkärit ovat fiksua porukkaa eikä kaupallinen johtamisosaaminen ole mitään rakettitiedettä. Lääkärien tukena voisi kuitenkin olla talouden ammattilaisia, kuten kaikilla isoilla firmoilla.

ÄSV-Tesun esittämää lääkärien oikeudellisen vastuun lisäämistä Malmi ei kannata.

– Olemme äkkiä jenkkimallissa, jolloin terveydenhuollon kulut nousevat, kun lääkärit joutuvat suojaamaan itsensä jatkuvaa valittamista ja oikeudenkäyntejä vastaan.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen sai ÄSV-Tesun luettavakseen kaksi viikkoa sitten, mutta hän ei kiireiltään ehtinyt kommentoimaan sitä.

Aikuisen univaje on yhteydessä liikalihavuuteen

Kun univajetta kertyy 12 viikkoa tai enemmän, elimistö reagoi aineenvaihdunnan ja käyttäytymisen kautta. Painonhallinta voi pettää, ihminen syö saadakseen hyvän olon ja unirytmi sekoittuu. Aikuisen tulisikin nukkua keskimäärin 7-8 tuntia yössä. 15 prosenttia aikuisista nukkuu 6 tuntia tai tätä vähemmän ja silloin univajetta syntyy.

Uneton mies katsoo kelloa sängyssä.

Suositus on, että öisin tulisi nukkua 7-8 tuntia. Unen puute näkyy muun muassa väsymyksenä, ärtymyksenä tai keskittymiskyvyn puutteena.

Univaje voi vaikuttaa myös painoon. Ravitsemustieteen ylioppilas, ravitsemusterapeutiksi valmistuva Laura Sohlo on tutkinut pro gradu-työssään univajetta ja sen vaikutusta liikalihavuuteen. Sohlo työskentelee paraikaa Pietarsaaressa ja näkee työssään aikuisia, joiden elämässä säännöllisyys ei ole tasapainossa.

– Syömistä säätelevien hormonien vaikutus muuttuu siten, että mieliteot ottavat vallan. Sanotaan, ettei ole fysiologista nälkää, vaan valitaan rasvaista ja hiilihydraattipitoista ruokaa. Se lihottaa lisää. Univaje lisää esimerkiksi impulsiivista syömistä, Sohlo kertoo.

Unta ei voi varastoida, mutta velkaa voi lyhentää

Sohlon mukaan kaikki lähtee kokonaisvaltaisesta painonhallinnasta ja säännöllisyydestä.

– Mikäli on univajetta, täytyy ensi lisätä unen määrää, aluksi vaikka puoli tuntia vuorokaudessa. Unta ei voi varastoida, mutta voi univelkaa voi nukkua pois. Ruokaileminen kolmen tunnin välein on todettu tehokkaaksi painonhallinnan välineeksi, Sohlo jatkaa.

– Muutos vaatii uuden oppimista. Yksilöohjauksessa korjataan yksi asia kerrallaan. On helppo sanoa, että nuku pitempään ja ja syö terveellisesti, mutta ei se ihan näin yksikertaisesti hoidu, Sohlo kertoo.

Maassamme aikuisväestö lihoo koko ajan. Puolet suomalaisista on ylipainoisia ja joka viides on lihava. Kun tähän lisätään univaje, niin edessä olisi elintapojen muutos – siis jos haluaa parempaa elämänlaatua.

Kriisipuhelimissa ruuhkaa – oletko saanut apua mielenterveysongelmissa?

Yhä useammissa kriisipuheluissa nuoret aikuiset kertovat omista itsetuhoisista ajatuksista ja käyttäytymisestä. Monilla paikkakunnalla ei ole lainkaan mielenterveyspäivystystä tai päivystys on kesällä kiinni. Kuinka mielenterveyspalvelut pitäisi järjestää? Oletko turvautunut kriisipuhelimen apuun? Millaisia kokemuksia sinulla on alueesi mielenterveyspalveluista?

Nuori mies istuu ikkunan ääressä.

Suomen Mielenterveysseuran Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tuli soittoja kesäkuussa lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kesällä monet kriisipuhelimeen soittavista ovat vailla hoitokontaktia kuntien palveluiden lomien takia. Heinäkuussa julkaistun raportissa OECD kehottaa Suomea kaventamaan mielenterveyspalveluiden suuria alueellisia eroja. 

Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt 24 paikkakunnalla ympäri Suomea. Vapaaehtoisen päivystäjän työtä tukee kriisityöntekijä. Vapaaehtoiset saavat myös peruskoulutuksen puhelinauttamiseen. Vapaaehtoisen kanssa käydään säännöllisesti purkukeskusteluja, lisäksi on jatkokoulutuksia, työnohjausta ja kehityskeskusteluja kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseurasta.

Suomessa alueellisia eroja on yritetty paikata myös nettiterapian avulla. Nettiterapiassa itsenäisen työskentelyn tukena toimii nettiterapeutti-psykologi, joka seuraa terapiassa edistymistä ja vastaa asiakkaan kysymyksiin.

Voiko nettiterapiasta saada apua ongelmiinsa?

Kuinka mielenterveyspalvelut pitäisi järjestää? Oletko turvautunut kriisipuhelimen apuun? Ryhtyisitko vapaaehtoiseksi kriisityöntekijäksi? Millaisia kokemuksia sinulla on alueesi mielenterveyspalveluista?

Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. Järjestön  Facebook ja Twitter tilit

Päijät-Hämeessä joka kolmas maitotila luovuttaa raaka- tai ternimaitoa

Suurin osa maitotiloista luovuttaa raaka- ja ternimaitoa keskimäärin noin 500 litraa vuodessa. Raakamaitoa luovuttavia tiloja ja luovutusmääriä on kartoitettu, jotta valvonta uuden raakamaitoasetuksen puitteissa onnistuisi.

Luomuemolehmiä

Noin kolmannes Päijät-Hämeen maitotiloista luovuttaa joko raaka- tai ternimaitoa. Suurin osa maitotiloista luovuttaa raaka- ja ternimaitoa keskimäärin noin 500 litraa vuodessa. Vähimmillään tilat luovuttavat raakamaitoa kymmenisen litraa ja enimmillään jopa 2 500 litraa vuodessa.

Raakamaitoa luovuttavia tiloja ja luovutusmääriä kartoitettiin, jotta valvonta uuden raakamaitoasetuksen puitteissa onnistuisi. Raakamaidolla tarkoitetaan lehmän maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 asteen lämpötilaan eikä käsitelty millään tavalla.

Terveydensuojelujohtaja Silja Mäkelä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä ei usko, että vuoden alussa voimaan tullut asetus vähentäisi raakamaidon luovuttamista, vaikka työmäärää se lisääkin.

– Kun normaalisti maidontuotantotilan hygieniatarkastus suoritetaan tiloille joka kolmas vuosi, niin nyt näillä tiloilla, jotka luovuttavat raaka- tai ternimaitoa suoraan kuluttajille, tulee tehdä tarkastus kerran vuodessa, kuvailee terveydensuojelujohtaja Silja Mäkelä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä.

Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota siihen, että lypsyhygienia ja tilat ovat hyvässä kunnossa.

– Se tietysti hieman lisää työmäärää. jotta siellä voidaan tuottaa hyvää elintarviketta. Lisäksi katsotaan, että eläimet ovat puhtaita ja navetta riittävän puhdas.

Uusi hittiöljy rantautui Suomeen – ravitsemusasiantuntija kauhistui

Reilu vuosi sitten valtameren takaa Yhdysvalloista kantautui uutisia uudesta voijuomasuosikista: voikahvista. Ravitsemusalan asiantuntijalle terveysblogien kehuma juomasekoitus kahvista, voista ja öljystä on uusi tuttavuus – ja juomassa käytetty öljy myös arveluttaa. Kansainväliset tutkimukset kertovat öljyn hyvistä puolistakin.

Tiibetistä lähtöisin oleva voitee lienee joillekin tuttu ainakin sanana. Alkuperäisen reseptin mukainen voitee sisältää vihreää teetä, jakin maidosta kirnuttua voita ja suolaa. Voiteen on sanottu auttavan selviämään kylmässä ilmanalassa korkealla vuoristossa.

Reilu vuosi sitten valtameren takaa Yhdysvalloista kantautui uutisia uudesta voijuomasuosikista. Nyt kyseessä oli voikahvi. Kahvia, voita ja öljyä sisältävää juomaa ylistetään suomalaisblogeissakin suorastaan ihmelääkkeeksi: nälkä ei vaivaa, paino putoaa, vireystaso ei heittele.

Voikahvin kehittäjä on amerikkalainen Dave Asprey. Asprey innostui voin voimasta matkoillaan juurikin Tiibetissä.

Voikahvissa käytettäväksi öljyksi suositellaan kookosöljyä tai MCT-öljyä, joka on useimmiten pelkästä kookosöljystä valmistettua. Kookosöljyn terveellisyys on varsin kiistanalaista: välillä ilmestyy sitä ylistäviä tutkimuksia, toisinaan sen käytön karttamista suosittelevia tutkimuksia.

MCT-öljy on uudempi tuttavuus. Lyhenne MCT tulee sanoista Medium Chain Triglycerisde eli toisin sanoen se sisältää keskipitkän ketjun rasvahappoja.

MCT:tä tarvitsee imeytymishäiriöstä kärsivä

Ravitsemustieteen dosentti, ravitsemusterapeutti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta on suorastaan kauhuissaan MCT:n suosion nopeasta kasvusta. Hetkessä MCT on levinnyt Suomessakin terveyskaupoista ihan tavallisiin ruokakauppoihin.

Schwabin mukaan terve ihminen ei MCT-öljyä tarvitse.

– MCT-öljyn käyttöä suositellaan sellaisille henkilöille, joilla on rasvojen imeytymishäiriö. MCT:tä ei kuitenkaan saa ottaa liikaa, koska se imeytyy eri tavalla kuin muut öljyt. MCT imeytyy suoraan porttilaskimon kautta maksaan.

– Maksahan toimii sillä tavoin, että jos se ei tiedä, mitä jollekin aineelle tekee, se varastoi sen itseensä. Liiallinen MCT-öljyn käyttö voi johtaa rasvamaksaan, sanoo Schwab.

Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksaan, jolloin maksa laajenee. Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista.

Rasvamaksa voi kehittyä esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen tai runsaan alkoholin käytön seurauksena.

– Näin MCT-öljyn mainoksen, joka taisi olla suunnattu kehonrakentajille. Mainoksessa todettiin tyyliin "mitä enemmän otat, sen parempi". Sen nähdessäni ajattelin, että hohhoijaa, kertoo Schwab.

Vaikka Suomessa öljy on melko uusi tuttavuus, kansainävälisesti siitä on useampiakin tutkimuksia tehty. Esimerkiksi American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan öljyllä voidaan nimenomaan parantaa rasvamaksaa.

Ikäihmisille kaivataan lisää perhehoitajia – "Ruokaa pitää osata laittaa"

Ikäihmisten ympärivuorokautisia perhehoitajia on vaikea löytää. Marjatta Virolainen on Tampereella tällä hetkellä ainoa, jolla on asiakas pitkäaikaisessa perhehoidossa.

Kaksi naista istuu sohvalla

Tamperelainen perhehoitaja Marjatta Virolainen arvelee, että ympärivuorokautisen perhehoidon aloittamiseen on korkea kynnys. Perhehoito tarkoittaa sitä, että omaan kotiin tulee vieras ihminen asumaan.

Myös ikäihmisellä voi olla vaikea tottua ajatukseen, että hän on hoidettavana toisen taloudessa, joutuu "toisen nurkkiin".

– Hoitajan puolelta on tietenkin vastuu. Olet sen 24 tuntia vuorokaudessa vastuussa pitkäaikaisasiakkaasta, jatkaa Virolainen pohdintaa.

Puolitoista vuotta perhehoitajana toiminut Marjatta Virolainen itse iloitsee työstään ja kannustaa mukaan myös muita.

– Tämä on aivan ihanaa työtä. Tästä saa itse niin paljon asiakkailta. Se on tässä se suurin juttu.

Tällä hetkellä noin 50 tamperelaisvanhusta käy viiden perhehoitajan hoidossa päiväsaikaan, mutta myös ympärivuorokautiselle hoidolle olisi tarvetta.

Tavallisia ihmisiä perhehoitajiksi

Parhaillaan ikäihmisten perhehoitajia haetaan sekä Tampereelle että Orivedelle.

– Meidän perhehoitajat ovat tavallisia ihmisiä, sanoo Tampereen kaupungin vanhusasiamies Riikka Piironen.

Perhehoitajana voi toimia hoivatyöhön soveltuva henkilö tai pariskunta. Varsinaista koulutusta tehtävään ei vaadita, mutta omat ja perheen asiat pitää toki olla kunnossa.

– Sen olemme käytännössä todenneet, että ruokaa pitää osata laittaa. Se on useimmiten meidän perhehoidettavillemme tärkein asia päivässä, että saa tavallista hyvää kotiruokaa.

Kolme vaihtoehtoa

Perhehoitajat saavat työhönsä valmennuksen. Työstä maksetaan veronalainen hoitopalkkio ja kulukorvaus hoidettavien määrän ja hoidon keston mukaan.

Tampereella ja jatkossa myös Orivedellä on ikäihmisille tarjolla kolmenlaista perhehoitoa.

Ensimmäisessä tapauksessa päiväperhehoidossa käynnit ovat säännöllisiä, kestoltaan noin seitsemän tuntia. Päivän päätyttyä ikäihminen palaa omaan kotiinsa.

Perhehoitoa voidaan myös tarjota lyhytaikaisjaksona ennalta sovituksi ajaksi muutamasta päivästä pariin kuukauteen. Kolmas vaihtoehto on, että ikäihminen muuttaa pysyvästi perhehoitokotiin.

Perhehoitajuudesta kiinnostuneille järjestetään kaksi infotilaisuutta. Tampereen tilaisuus on keskiviikkona 27. elokuuta ja Oriveden tilaisuus 28. elokuuta.

Miten päästä kesäkiloista eroon? – Asiantuntijat neuvovat

Kiristävätkö vaatteet kesän jälkeen? Nousiko paino huomaamatta? Asiantuntijat neuvovat, miten kesäkilot voi karistaa terveellisesti ja pysyvästi.

Henkilö vaa'alla, jonka lukema on 138 kiloa.

Kesän jälkeen moni suomalainen aloittaa taas laihduttamisen. Mutta millä keinoin paino kannattaa ottaa hallintaan? Auttavatko erilaiset dieetit?

Eivät, sanoo Ylen Radio Suomen Tiedetiistai-ohjelmassa vieraillut lihavuustutkija ja sisätautilääkäri Aila Rissanen.

Rissasen mukaan yksikään dieetti ei ole pitkällä aikavälillä pystynyt päihittämään vähittäistä elintapojen muutosta, jossa liikuntaa lisätään ja päivittäisen ruokavalion energiasisältöä pienennetään.

– Jos olisi löytynyt joku tällainen (dieetti), se olisi varmaan vallannut markkinat, Rissanen huomauttaa.

Niin ikään Tiedetiistaissa vieraillut ravitsemusasiantuntija Patrick Borg ei mielellään käytä edes koko sanaa laihduttaminen.

– Ihmisten mielestä laihduttaminen tarkoittaa, että syödään vähemmän ja pidetään ikävää. Niin kauan kuin ihmisillä on se mielleyhtymä, koko sanaa ei pitäisi käyttää, Borg pohtii.

"Tarpeeksi väsynyt ihminen ei pysty laihtumaan"

Borgin mielestä perinteinen ajatusmalli, jonka mukaan ihmiset tietävät mitä pitäisi tehdä pudottaakseen painoaan, mutta eivät saa sitä tehtyä, ei pidä paikkaansa.

Hän neuvoo aloittamaan painonhallinnan varmistamalla kokonaisjaksamisen.

– Tarpeeksi väsynyt ihminen ei pysty laihtumaan, Borg huomauttaa.

Kun nukkuminen, parisuhde ja työasiat ovat kunnossa, kannattaa kiinnittää huomiota tasaiseen ateriarytmiin.

– Ylimääräiset turhat limut ja mehut pois, vähän liikkeelle, sitten ollaan jo tärkeimpien asioiden äärellä.

Borg neuvoo kuitenkin pitämään syömisessä rennon otteen.

– Kuitenkin pidetään syömisessä semmoinen hyvä, joustava syömisote eikä sellainen nihkeilymeininki, joka potkaisee takaisin ylimääräisinä himoina.

Myös Rissanen pitää tasaista ruokarytmiä tärkeänä painonhallinnan työkaluna. Hän huomauttaa, että syömättömyys päivällä johtaa yleensä aina väistämättä ahmimiseen illalla.

Rissanen neuvoo syömään säännöllisesti sen verran, että mahan seinämä venyy sopivasti. Tämä vaikuttaa ihmisen kylläisyyden sääntelyyn.

– He, jotka ovat laihduttaneet monta kertaa, ovat erityisen herkkiä tälle. Heille tämä säännöllisin välein syöminen on ehkä vielä tärkeämpää kuin muille.

HUS varautuu Ebola-potilaiden hoitoon

Helsingin Meilahden kolmiosairaalaan on varusteltu kaksi huonetta erityisen tartuntavaarallisten potilaiden tehohoitoa varten. Vaikka todennäköisyys tappavan Ebola-viruksen leviämiseen Suomessa on pieni, HYKS:in osastonylilääkäri pitää valmiuden nostamista tarpeellisena.

Kolmiosairaala Meilahden sairaalakampuksella.

HUS on päivittänyt hoito-ohjeensa mahdollisia Ebola-viruksen aiheuttamia infektioita varten.

Valmiuden nosto on  tarpeen, vaikka ebola-potilaiden todennäköisyys Suomessa on pieni, sanoo osastonylilääkäri Veli-jukka Anttila HYKS:in infektiosairauksien klinikalta.

– Valmiutta nostettiin siksi, että jos meille tulee tämmöinen potilas, niin osataan toimia asianmukaisesti siten, ettei muille potilaille tai henkilökunnalle aiheudu tartuntavaaraa. Nyt on ihan käytännössä harjoiteltu, kun tästä Ebola-viruksesta on tullut lisää tietoa ja epidemiologiasta jonkin verran yksityiskohtia. Ohjeita on taydennetty ja olemme tarkistaneet, että järjestelmämme toimivat.

Meilahden kolmiosairaalan huoneet on varustettu erillisillä sisäänkäynneillä ja sulkutiloilla. Henkilökunnan käytössä on suojavarustus.

Ebola-valmiutta on lisätty myös muissa yliopistosairaaloissa.

Mikkeli säästää saattohoidosta

Saattohoitoa antanut osasto suljetaan lokakuun loppuun mennessä rakenneuudistuksen sekä säästöjen takia. Ensi vuodeksi on kuitenkin suunnitteilla perustaa toisiin tiloihin saattohoitoa antava yksikkö.

Lääkäri pitää potilasta kädestä.

Mikkeli kaupunki lakkauttaa kaupungin ainoan saattohoitoa antavan osaston. Sairaalahoitoa tarvinneet sattohoitopotilaat on hoidettu Moision sairaalan osasto 2:n osana. Osaston koko toiminta lakkautetaan lokakuun loppuun mennessä.

– Tämä liittyy osana tekeillä olevaa rakenneuudistukseen. Mennään koko ajan siihen suuntaan, että saattohoitoa tehtäisiin mahdollisimman paljon kotona. Lisäksi tällä haetaan säästöjä, kertoo Mikkelin johtava ylilääkäri Hans Gärdström.

Osaston toimintakulut ovat olleet vuositasolla noin 1 800 000 euroa. Palliatiivisten eli parantumattomasti sairaiden ihmisten hoitoa suunnittelevan työryhmän vetäjä ylilääkäri Jarmo Lappalainen ihmettelee lakkauttamispäätöstä.

– Herättää ajatuksen, että missä saattohoitopotilaat jatkossa hoidetaan. Me tehtiin työryhmän toimesta kartoitus koko Etelä-Savon osalta ja osasto 2 on saanut hyvää palautetta. Se on keskittynyt saattohoitoon ja henkilökunta on koulutettua, Lappalainen kertoo. 

"Saattohoito tarvitsee rauhallisen ympäristön"

Jatkossa saattohoitoa toteutetaan Mikkelin keskussairaalan tiloissa terveyskeskuksen akuttiosastolla. Vaikka Lappalaisen mukaan saattohoidettavat potilaat pyritään hoitamaan pääsääntöisesti kotona, on Mikkelissä vuositasolla ollut noin 70-120 saattohoitopotilasta, jotka ovat vaatineet osasto 2:n hoitoa. Lappalaisen mukaan saattohoito tulisikin hoitaa siihen erikoistuneessa yksikössä.

– Saattohoito vaatii erityisosaamista. Nämä potilaat kannattaa hoitaa siellä, missä on hyvää osaamista. Sinne kannattaa hoito myös keskittää. Kun tulee haasteellisia tapauksia, on hyvä olla siihen keskittynyt yksikkö. Lisäksi olisi hyvä, että ympäristö olisi rauhallinen ja omaiset voisivat yöpyä siellä, Lappalainen lataa.

Johtava ylilääkäri Gärdstöm väläyttääkin mahdollisuutta, että saattohoito siirrettäisiin esimerkiksi Kyyhkylään luonnon lähelle jo mahdollisesti ensi vuoden aikana.

– Ollaan mietitty, että esimerkiksi Kyyhkylään voitaisiin perustaa uusi saattohoito-osasto jonkin toisen osaston yhteyteen. Sieltä löytyy hotellikin vierestä, jossa omaiset voisivat yöpyä, mutta tämä kaikki on vasta pohdiskelua, Gärdström pohtii.

WHO kehottaa kieltämään sähkötupakoinnin julkisissa tiloissa

WHO:n mukaan kiellon pitäisi olla voimassa siihen asti, kunnes uloshengitettävä höyry on todettu vaarattomaksi ympärillä oleville.

Mies polttaa sähkötupakkaa.

Maailman terveysjärjestö WHO kieltäisi sähkötupakoiden polttamisen julkisissa tiloissa, kunnes uloshengitettävä höyry on todettu vaarattomaksi ympäristölle. Tänään julkaistussa raportissa järjestö pitää sähkötupakoita "vakavana riskinä" nuorille ja sikiöille.

WHO:n mielestä maiden pitäisi kieltää sähkötupakoiden myynti alaikäisille. WHO myös kehottaa YK:n tupakan vastaisen sopimuksen käyttöönottaneita maita harkitsemaan sähkötupakan markkinoinnin rajoittamista sopimuksen mukaisesti. Yhteensä 179 maata on ratifioinut vuonna 2005 voimaan tulleen sopimuksen.

WHO kehottaa sähkötupakkayhtiötä pidättäytymään käyttämästä mainonnassa terveysväitteitä, joiden mukaan sähkötupakka auttaa lopettamaan tupakoinnin, ennen kuin näille väitteille on tieteellisiä todisteita.

WHO on huolissaan siitä, että usean miljardin euron sähkötupakkamarkkinat päätyvät ylikansallisten tupakkayhtiöiden hallintaan.

Personal trainereiden luo riittää tunkua – kuntoiluharrastuksen aloittelijat nykyään rapakunnossa

Esimerkiksi liikuntakeskukset Sats Elixia ja Fressi odottavat henkilökohtaisten kuntovalmentajien tarjoamien palveluiden tuovan jatkossakin kasvua.

Yle Uutisluokka

Kuntosalit täyttyvät syksyn merkiksi elämäntapoja parantavista kuntoilijoista. Myös henkilökohtaisille kuntovalmentajille eli personal trainereille syksy tarkoittaa vuoden kiireisintä aikaa.

– Kyllä se on aina syksyisin tai alkuvuonna, kun ihmiset joko aloittavat jotakin uutta tai palaavat vanhaan harrastukseen. Syksy on selkeä piikki myös personal trainer-toiminnassa, kertoo trainer-vastaava Pasi Salonen Mikkelin Fressiltä.

Tämän päivän aloittelijat ovat kuitenkin erilaisia kuin ennen. Yli kymmenen vuotta liikuntakeskuksissa työskennellyt Salonen arvioi, että nykyään kuntoiluharrastuksen aloittelijat ovat huomattavasti huonommassa kunnossa kuin ennen. Vaikka harrastuksen alussa tavoitteet voivat olla korkealla kuten esimerkiksi puolimaratonissa tai triathlonissa, piisaa henkilökohtaisilla kuntovalmentajilla haastetta aloittelijoiden ohjaamisessa.

– Kyllä tämän päivän aloittelijat ovat haastavampia kuin ennen. On paljon ihmisiä, joilla ei ole aiempaa liikuntakokemusta. Kun mennään ajassa taaksepäin, oli ihmisillä arkipäiväistä liikuntakokemusta enemmän. Nykyään myös ravintoasioissa on todella paljon parannettavaa, pitää käydä asioita ihan A:sta Ö:hön.

Yhä useammalla oma personal trainer

Henkilökohtaisten kuntovalmentajien käyttö on yhä yleisempää. Personal trainer ei ole enää harvojen ja valittujen mahdollisuus, vaan enemmänkin jokakuntoilijan saatavilla oleva palvelu. Ympäri Suomea toimivilla liikuntakeskuksilla Sats Elixialla sekä Fressillä odotetaan personal trainer-palveluiden tuovan jatkossakin kasvua.

– Meillä personal training–palveluiden liikevaihto on reilut 10 prosenttia koko liikevaihdosta. Kasvua on viime vuoden aikana kertynyt 25-30 prosenttiin. Tänä vuonna kasvun odotetaan jatkuvan samalla tasolla, kertoo Sats Elixian maajohtaja Anne Ketola.

Fressi Trainer-palveluiden liikevaihto on puolestaan kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana. Trainer-palvelut muodostavat noin 15 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tällä hetkellä.

– Vaikutukset liiketoiminnan tulokseen antavat kuitenkin vielä odottaa, koska olemme panostaneet palvelun kehittämiseen ja henkilöstöön paljon, kertoo Fysioline Fressin toimitusjohtaja Hannu Välikoski.

70-vuotiaat törsäävät kauneushoitoihin – myös miehet

Suomen Kosmetologien yhdistyksen mukaan ikääntyvillä suomalaisilla on reilusti rahaa, jonka he käyttävät mielellään itseensä. Jotkut ottavat myös injektiohoitoja syvien ryppyjen siloittamiseen.

nainen kosmetologilla

Kotkassa toimivan kauneushoitolan asiakkaista noin neljäsosa on yli 70-vuotiaita. Hoidoissa käyvät enimmäkseen iäkkäät naiset, mutta joukossa on myös miehiä.

– Eräs yli 70-vuotias miesasiakas sanoi viimeksi, että eihän sitä välttämättä kukaan huomaa, mutta tulee itselle paljon parempi olo ja mieli, kun on hoidettu iho, SKY-kosmetologi Paula Kosonen kertoo.

Iäkkäät asiakkaat haluavat yleensä perinteisiä hyvän olon kasvohoitoja hierontoineen. Kososen mukaan tehokkaampien, kalliimpien hoitojen suosio on kasvussa.

– Halutaan neulaushoitoja tai kemiallista kuorintaa. Jotkut ottavat myös hyaluroni-injektioita, joilla siloitetaan otsan pystyjuonteita ja suupielten juonteita. Injektioita otetaan myös huuliin, jotka tahtovat ohentua iän myötä.

Tavaraa on tarpeeksi

Ikääntyvät suomalaiset käyttävät runsaasti kauneudenhoitopalveluita. Suomen Kosmetologien yhdistyksen mukaan valtaosa kauneushoitoloiden asiakkaista on yli 50-vuotiaita.

– Nykypäivän 65-vuotiaat ovat iso käyttäjäkunta. Heillä on reilusti rahaa käytettävissä. Asiakkaat ovat tottuneet käymään hoidoissa jo silloin, kun olivat nuoria. Pitkälti yli 70-vuotiaitakin käy, toteaa SKY-erikoiskosmetologi Ansu Malinen.

Rahaa jää, koska asuntovelka on usein maksettu pois ja tavaraa on jo elämän varrella kertynyt tarpeeksi.

– Suuret ikäluokat ovat tottuneet säästämään. Heillä on monesti tavaraa, aikaa ja rahaa, SKY-kosmetologi Paula Kosonen tiivistää.

Mielenterveyden hoitoa

Kosonen tähdentää, että iäkkäiden kauneudenhoito samalla myös mielenterveyden hoitoa. Yksin asuva vanhus tarvitsee usein kuuntelijaa.

– Työni on paljon kuuntelua ja keskustelua. Olen jonkinlainen arkipäivän psykologi. Erittäin tärkeää näille ikäihmisille on kosketus. Varsinkaan vanhemmat ihmiset eivät sitä juurikaan muualla koe.

Suomen Kosmetologien yhdistyksen mukaan iäkkäät hakeutuvat usein kokeneemman kosmetologin hoitoon. Hoitojen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

– Ihoa vanhentavat 80-prosenttisesti ulkoiset tekijät. Aurinko on pahin, mutta myös stressi, uniongelmat, liikkumattomuus ja huono ruokavalio vanhentavat. Sitä voidaan hidastaa oikeilla tuotteilla, jotka sopivat omalle iholle, SKY-erikoiskosmetologi Ansu Malinen sanoo.

Vedenkeitto jatkuu Tikkakosken Itärannalla, Länsirannan vesi kelvollista

Vedenkeitto jatkuu Tikkakosken Luonetjärven varuskunnan Itärannan alueella. Keittokehotus koskee Itärannan varuskuntaa ja Kivikyläntien, Parakkikyläntien ja Nurmeksentien aluetta. Vesijohtoveden mikrobisaastumisen lähteeksi on epäilty Itärannan vesitornia.

Vettä vesihanasta lasketaan juomalasiin.

Tornia tyhjennetään parhaillaan. Se puhdistetaan sekä desinfioidaan tällä viikolla. Samalla tarkastetaan vesitornin rakenteet.

Keittokehotus Itärannalla on voimassa toistaiseksi ja sen päättymisestä tiedotetaan Jyväskylän kaupungin internetsivuilla ja Puolustusvoimien sisäistä tiedotusta käyttäen. Tiedotetta päivitetään seuraavan kerran keskiviikkona 27.8.iltapäivällä.

Tutkimuksissa on todettu että Luonetjärven Länsirannan puolella jaettava vesi täyttää laatuvaatimukset. Vettä voi käyttää normaalisti Länsirannan varuskunnassa sekä Naarantien ja Parolantien asuntoalueilla.

Kloorauksen vuoksi vedessä esiintyy kloorin hajua ja makua. Veden laadun tehostettua tarkkailua jatketaan myös Länsirannan alueella.

Vettä jaetaan Rykmentintiellä

Ilmasotakoulu on järjestänyt vesiongelman vuoksi puhtaan veden jakelun. Jakelupiste sijaitsee Luonetjärven Itärannan alueella osoitteessa Rykmentintie 8. Luonetjärven Itärannan alueella asuvat voivat noutaa jakelupisteestä puhdasta vettä omiin astioihinsa päivittäin kello 14.00-20.00 välisenä aikana.

Itärannan vesitorni on poistettu toistaiseksi käytöstä. Tutkimusten perusteella vesiongelman aiheuttajaksi epäillään Itärannan vesitornia. Ongelman tarkka syy ei ole vielä selvillä ja tutkimuksia jatketaan edelleen. Vesitornin tyhjennys on aloitettu ja se puhdistetaan sekä desinfioidaan kuluvalla viikolla. Samalla vesitornin rakenteet tarkastetaan.

Itäsuomalaisten näytteet yhteiseen biopankkiin – tutkimus ja hoito mullistuvat?

Biopankkien perustaminen etenee Suomessa. Itä-Suomen biopankin on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuonna. Pankkeihin tallennetaan ihmisten suostumuksella esimerkiksi kudosta tai DNA:ta.

Hoitajalla kädessään verinäyteputkiloita

Itä-Suomen yhteisen biopankin on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2015.

Neljän sairaanhoitopiirin ja yliopiston omistamaan biopankkiin kerätään potilailta näytteitä hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Näytteitä ja niihin liittyviä tietoja biopankki luovuttaa tutkimukseen ja terveystuotteiden sekä -palvelujen kehittämiseen.

Kunnollisten tutkimussarjojen kokoaminen on ollut tähän asti vaikeaa pienissä sairaaloissa. Kuopioon perustettavassa Itä-Suomen biopankissa tulee olemaan useita satojatuhansia näytteitä, ja pankin on tarkoitus tukea muun muassa verenkierto-, tuki- ja liikuntaelimistö- ja syöpäsairauksien sekä mielenterveyden tutkimusta.

– Biopankkiin kootaan ihmisestä otettuja näytteitä; veri-, kudos- ja DNA-näytteitä, joita voidaan käyttää tutkimuksessa pitkällä aikavälillä, jolloin saadaan isompia tutkimusaineistoja. Näin saadaan lääketieteellisen tutkimuksen laatua ja kilpailukykyä kansainvälisesti paremmaksi. Potilaan suostumuksella tämä tapahtuu ja potilas voi henkilötietolakiin perustuen perua suostumuksensa, PKSSK:n johtajaylilääkäri Antti Turunen toteaa.

Biopankin suurin omistaja on Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (50%) ja seuraava tulevat Itä-Suomen yliopisto (25%), Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (10%), Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (10%) ja Itä-Savon sairaanhoitopiiri (5%).

Suomeen perustettavien biopankkien odotetaan mullistavan lääkehoitoa. Suomen ensimmäinen biopankki on perustettu Turkuun.

Tiedätkö somessa kiertävän ämpärihaasteen alkuperäisen tarkoituksen?

Suomalaisjulkkikset ovat viime viikkoina kaataneet päähänsä ämpärillisen jäävettä ja videoineet tempauksen sosiaaliseen mediaan. Monessa yhteydessä on jäänyt mainitsematta, että haasteella on alun perin kerätty varoja kuolemaan johtavan ALS-taudin hoitoon ja tutkimukseen. Suomessa Lihastautiliittokin havahtui kampanjaan jälkijunassa.

Jäävettä ämpärissä.

Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on levinnyt kuvia ja videoita, joissa ihmiset kippaavat ämpärillisen kylmää vettä päähänsä. Monessa yhteydessä on kuitenkin jäänyt mainitsematta, että haasteella tarkoitus on kerätä rahaa ALS:n eli tappavan lihasrappeumataudin hoitoon ja tutkimukseen.

Suomen Lihastautiliitossa jäävesiämpärihaaste on otettu vastaan myönteisesti.

– Järjestökenttä ei kylve rahassa, joten kun on mahdollisuus saada tärkeään työhön lisävaroja, liitto on seurannut kampanjaa hyvillä mielin. Olemme mukana, koska suomalaiset lahjoittajat haluavat kerätä rahaa suomalaisille ALS-potilaille, sanoo liiton toiminnanjohtaja Anne Heikkinen.

Lihastautiliitto avasi viime perjantaina lahjoitustilin, jotta mahdolliset lahjoitukset kohdentuisivat alkuperäiseen kohteeseensa.

Jos Suomessa on osallistunut kampanjaan aiemmin ja lahjoittanut rahaa ALS-työhön, varat ovat ainakin osittain päätyneet taudin hyväksi tehtävään työhön, Heikkinen arvioi.

– Se käsitys meillä on, että ainakin osa rahoista on ohjautunut kansainväliseen ALS-tukityöhön.

Jäävesiämpärihaasteen yhteydessä Suomessa on myös mainittu keräyskohteena Lastensairaala. Lihastautiliitossa ei oteta kantaa siihen, menevätkö kampanjat lahjoittajien mielessä sekaisin.

– Suomi on tärkeitä keräyskohteita pullollaan. En ota kantaa siihen, mikä kohde on oikea tai väärä. Mutta tämä kampanja on lähtenyt ALS-taudista. Haluamme olla mukana mahdollistamassa, että raha kulkeutuu Suomessa ALS-potilaille.

Parannuskeinoa ei ole

ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on neurologinen sairaus, jossa ihmisen liikehermot tuhoutuvat ja tahdonalainen lihaksisto surkastuu.

Tauti johtaa kuolemaan nopeimmillaan muutamassa vuodessa. Osa potilaista elää diagnoosin jälkeen jopa pari kymmentä vuotta, kertoo neurologian erikoislääkäri Hannu Laaksovirta Meilahden sairaalasta.

Suomessa tautiin sairastuu pari kolme ihmistä viikossa. Sairauteen ei ole löydetty parannusta.

Laaksovirran mukaan yleisin sairastumisikä on 50–60 ikävuoden tuntumassa.

– Nuorin Meilahdessa löytynyt sairastunut on alle 20-vuotias, mutta niin nuorella ALS on erittäin harvinainen. Miehet sairastuvat ehkä hiukan useammin kuin naiset.

Tauti voi joissakin tapauksissa olla perinnöllinen. Sairastuneiden oireettomia lähisukulaisia ei kuitenkaan Suomessa testata.

– Kyseessä on tappava tauti, joka päättyy, kun hengityslihakset eivät enää toimi. Osa ihmisistä haluaisi tietää tämän, osa ei.

Vaikka sairaudesta ei voi parantua, sen etenemistä voidaan yrittää hidastaa ja oireita lievittää, huomauttaa Laaksovirta.

Neurologian erikoislääkärin mukaan Suomessa tehdään vakavasti otettavaa ALS-taudin geneettiseen taustaan kykeytyvää tutkimusta.

– Meidän kannattaa tehdä kansainvälistä tutkimusta, ja on sitä täällä tehtykin. Suomessa voi olla taudissa erilainen geenikirjo kuin muualla.

Laaksovirran mukaan on olemassa viitteitä siihen suuntaan, että ALS saattaa olla Suomessa hieman yleisempi kuin muualla maailmassa keskimäärin. Taudin yleisyyttä ei kuitenkaan ole tutkittu kattavasti länsimaiden ulkopuolella, hän muistuttaa.

"Elämänilosta paljon opittavaa"

Lihastautiliiton toiminnanjohtaja Anne Heikkinen huomauttaa, että vaikka parantavaa hoitokeinoa sairauteen ei olekaan vielä löydetty, sairastuneita voi auttaa.

– Jokainen sairastunut toivoo hoitoja, joilla ihmisen elämää voidaan jatkaa ja elämänlaatua pitää yllä. Koska tauti on rankka, koko perhe tarvitsee tukea.

Jäävesiämpärihaasteen Heikkinen toivoo ainakin lisäävän faktatietoa sairaudesta.

– ALSissa on usein liian kielteinen kaiku. Ihmiset, jotka tietävät kuolevansa kohta, osaavat elää ja arvostaa jokaista jäljellä olevaa päivää. Terveillä ihmisillä on siitä elämänilosta paljon opittavaa.

Juttua muokattu 27.8.2014 kello 8.55. Tarkennettu kohtaa, jossa puhutaan taudin perinnöllisyydestä. Kaikki ALS-tapaukset eivät ole perinnöllisiä.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä