Ambulanssi ei ota kyytiin, jos ei ole pakko

Ensisijainen tehtävä on ensihoito. Samassa yhteydessä päätetään, voidaanko kulkemiseen käyttää omaa autoa, taksia tai jotain muuta. Taustalla on se, että mahdollisimman moni ambulanssi olisi vapaana uuden hälytyksen tullessa.

Ambulansseja tallissa

Kainuussa lähes joka toinen hälytetyistä ambulansseista lähtee paikalta pois ilman potilasta. Ensihoidon vastuulääkäri Marko Pohjanpaju Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä sanoo, että tilanne on samankaltainen ympäri maata.

– Totta kai alueellisia eroja on, mutta suuruusluokka on sama. Vaikka Kainuussa luku on 45 prosenttia, se ei tarkoita sitä, että potilas jätetään heitteille. Aiemmin ambulanssien varustus oli lähinnä kuljetukseen sopiva, nykyään ne ovat ensihoitoyksikköjä, joissa voidaan antaa apu hyvin moneen asiaan. Lisäksi voidaan aina tarkistaa asioita lääkäreiltä, mikä helpottaa turvallisen päätöksen tekemistä.

Ensimmäinen tehtävä on ensihoito, sitten tulee kuljetustarpeen arvioinnin vuoro. Lähes puolessa tapauksista päädytään siihen, että välitöntä kiirettä ei ole. Silloin potilaalle suositellaan, että hän voisi kulkea omalla autolla, taksilla tai muulla vastaavalla.

– Mikäli tarve kuljetukseen kuitenkin on välitön, silloin totta kai lähdetään ambulanssilla. Toki osa on potilaista on hämmentynyt siitä, että hänelle tai omaiselleen suositellaan jotain muuta kyytiä. Päätös on kuitenkin tarkkaan harkittu.

Mitalilla on se kuuluisa toinen puoli

Ensihoidon vastuulääkäri Marko Pohjanpajun mukaan taksista ulosjäämisen taustalla on useita tekijöitä.

– Toki terveys on se ensimmäinen asia. Sitten tulevat mukaan varustus, etäisyydet ja rahakin.

Autojen varustus on siis ensinnäkin tänä päivänä suunnattu enemmän ensihoitoon, ja vasta toisella sijalla on kuljetus.

– Tämä auttaa pitkien etäisyyksien alueilla. Esimerkiksi hälytysajo Kajaanista Kuhmoon ja takaisin sitoisi auton ja henkilökunnan neljäksi tunniksi. Jos ensihoidon jälkeen kuljetusta ei tarvita, koko yksikkö vapautuu puolta aiemmin seuraavaa mahdollista hälytystä varten.

Pohjanpaju toteaa myös hätäkeskusuudistuksellakin olevan lusikkansa sopassa.

– Kovan kritiikin jälkeen ambulanssi päätetään lähettää paikalle joskus vähän kevyemmälläkin perusteella. Jos me ottaisimme kuljetukseen jokainen hälytyksen tehnyt potilas, tarvitsisimme Kainuuseen ainakin kaksi uutta ambulanssia varusteineen ja henkilöstöineen. Se maksaisi vähintään miljoona euroa autolta vuodessa. Sellaista rahaa ei Kainuusta vain löydy.

Camel ei enää kulje omia polkujaan – työpaikkatupakoinnille stoppi

Reynolds American sallii savuttomien tupakkatuotteiden käytön jatkossakin.

Palava tupakka miehen kädessä.

Muun muassa Camel-savukkeita valmistava Yhdysvaltain toiseksi suurin tupakkayhtiö Reynolds American Inc. kieltää työpaikkatupakoinnin.

Reynolds Americanin julkistamien ohjeiden mukaan savukkeiden, sikareiden ja piippujen polttaminen ei ole enää sallittua toimistohuoneissa, kokoushuoneissa, käytävillä tai hisseissä.

Uusi ohjeistus astuu voimaan vuodenvaihteessa. Sitä ennen yrityksen tiloihin rakennetaan tupakointitiloja paheesta yhä kärsiville.

Jo aiemmin tupakointi on ollut kiellettyä muun muassa yhtiön tehdastiloissa, kahviloissa ja kuntokeskuksissa.

Reynolds Americanin edustajan David Howardin mukaan yhtiössä uskotaan, että nyt on oikea aika tehdä muutos, joka sopii nykyistä paremmin sekä tupakoitsemattomille että yhtiön tiloissa vieraileville.

Jatkossakin yhtiö tulee sallimaan savuttomien tupakkatuotteiden, muun muassa sähkösavukkeiden ja nuuskan, käytön.

Reynolds Americanin 5 200 työntekijöistä tupakoitsijoita on vajaa viidennes. Luku on samaa luokkaa kuin koko Yhdysvalloissa.   

Terveyssosiologian professori: ”Terveistä tehdään sairaita”

Itä-Suomen yliopiston professori Markku Myllykankaan mukaan terveitä ihmisiä hoidetaan yhä useammin turhalla lääkityksellä. Hän vaatii lääkäreiden ja lääketeollisuuden napanuoran katkaisemista.

Saitko hyvää hoitoa lääkärissä? -grafiikka.

Yhä useampia terveitä ihmisiä hoidetaan sairaina, uskoo Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas, joka on jo vuosien ajan perehtynyt medikalisaatioon Suomessa ja maailmalla.

– Medikalisaatio on kiihtynyt 1950–60-luvuilta lähtien ja on mennyt koko ajan villimmäksi. Uusia asioita medikalisoidaan jatkuvasti, puhuu Myllykangas ja viittaa esimerkiksi masennuksen, kolesterolin ja osteoporoosin hoitoon.

Myllykankaan mukaan normaaleja elämään kuuluvia asioita hoidetaan lääkkeillä sairauksina ja terveen ja sairaan välistä rajaa lasketaan jatkuvasti.

– Tässä piilee se vaara, että mitä terveempiä lääkitään, sitä vähemmän ihmiset siitä hyötyvät, kun muut haitat eivät katoa minnekään, pohtii Myllykangas.

Medikalisaation seurauksena terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuu ja kustannukset kasvavat, kun rahat valuvat hukkaan.

– Tämä on kaikki pois järkevästä terveydenhuollosta. Kustannukset kasvavat ilman, että saadaan minkäänlaisia terveyshyötyjä, laskee Myllykangas.

Erikoislääkäri: "Laajempi yhteiskunnallinen ilmiö"

Kuopiolainen erikoislääkäri Kai Savonen suhtautuu Myllykankaan viestiin kaksijakoisesti. Toisaalta hän myöntää, että elämän pieniin kolhuihin yritetään tänä päivänä hakea apua lääketieteestä.

– En sanoisi niinkään, että terveistä tehdään sairaita ja sitten lääkitään. Yhteiskunta ja ajatusmaailma on kuitenkin mennyt kieltämättä siihen suuntaan, että lääketieteestä kuvitellaan löytyvän jonkun ihmepillerin, joka parantaisi oloa, puntaroi Käypä hoito -työssä mukana ollut Savonen.

Savonen kertoo olevansa Myllykankaan kanssa samaa mieltä monista medikalisaatioon liittyvistä ajatuksista, mutta lääketieteen piikkiin hän ei sitä laittaisi.

– Kyllä tämä on laajempi yhteiskunnallinen ilmiö, joka kuvaa tätä ajanhenkeä, missä elämme. Omalta osaltaan lääketeollisuus on varmasti vaikuttanut, bisnestähän se on, Pohjois-Savon lääkäriyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Savonen myöntää.

Markku Myllykankaan näkemyksen mukaan terveyden ja sairauden rajan hämärtäminen on lääketeollisuuden etu, jonka avulla pillereitä saadaan myytyä enemmän.

– Pelkästään sairaiden hoitaminen ei tyydytä lääketeollisuuden tarpeita, vaan yhä useammasta terveestä on tehtävä sairas, väittää Myllykangas.

Lääketeollisuudella vaikutus lääkemääräämisen käytäntöihin?

Myllykangas vetää juoneen mukaan myös lääkärit muistuttamalla, ettei lääketeollisuus kirjoita yhtään reseptiä. Voitelulla ja mainoskampanjoilla lääkärit saadaan kirjoittamaan tiettyjä reseptejä.

– Olen jo pitkään puhunut siitä, että lääketeollisuuden ja lääkäreiden napanuora pitäisi katkaista. On ilman muuta selvää, että lääketeollisuus vaikuttaa lääkäreiden lääkemääräämisen käytäntöihin, Myllykangas uskoo eikä näe tilanteen tulevaisuutta kovin ruusuisena.

Ratkaisuja medikalisaation hillitsemiseksi on Myllykankaan mukaan hankala löytää, koska lääkebisneksessä pyörii niin valtavat rahat.

– Ainakaan tähän asti ei ole kovin paljon pystytty tekemään, vaikka on yritetty. Lobbausta ja voitelua on pyritty hillitsemään ja myönteiseen suuntaan on mentykin, mutta selätetty ongelma tämä ei missään nimessä ole.

Savonen näkee asian toisin.

– Viimeisten 4–5 vuoden aikana tilanne on muuttunut paljon läpinäkyvämmäksi kuin mitä se on ollut aikanaan. Valvonta on nykyisin tosi tiukkaa, korostaa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella työskentelevä Savonen.

Hänen mukaansa lääketeollisuuden ja lääkäreiden kytköksiä avaa sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus. Savonen kuitenkin toteaa, että väärinkäytöksiä on aina ollut ja tulee aina olemaan.

– Uskoisin, että Suomessa on tällä hetkellä aika rehellinen tilanne ja tavoitteena on potilaan hyvinvointi, korostaa Savonen.

Taksit satsaavat potilaskuljetuksiin - paaripotilaillekin löytyy kyyti

Paaritaksit yleistyvät. Viime vuosina taksien potilaskuljetukset ovat lisääntyneet, koska ambulansseja on paikoin niukasti ja niitä halutaan pitää varalla vakavia tilanteita varten.

Taksijono Rautatieasemalla Helsingissä 18. heinäkuuta.

Taksiliiton raahelainen varapuheenjohtaja Markku Ylikulju sanoo, että viime aikoina taksien potilaskuljetukset ovat lisääntyneet. Hän ei ole kuitenkaan huolestunut tilanteesta.

- En näe potilaan kannalta mitään riskiä, jos potilas siirretään taksilla hoitoon. Luotan siihen, että hoitohenkilökunta osaa arvioida tilanteen ja kyydin laadun, Ylikulju sanoo.

Ylikulju on havainnut, että sairaskuljetusten lisääntyessä taksiyrittäjät ovat uusineet kalustoaan.

- Yhä enemmän liikenteessä näkee paareilla varustettuja takseja. Yhä useammalta taksiautoilijalta löytyy perusvalmiudet toimia sairaiden ihmisten kanssa. Osa kuljettajista on jo pitkään toiminut sairaankuljetuksissa ja monella on myös muun muassa ensiapukoulutus.

Kookosöljy mieluummin hiuksiin kuin suuhun

Moni on häkellyksissä lähikaupan rasvahyllyllä. Miten valita, kun pulloa ja purnukkaa on metritolkulla?

Haastattelussa Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi.

Kun tuoteselosteesta löytyy tieto "kaksi kolmasosaa tyydyttymättömiä rasvoja", on ravintoasiantuntija tyytyväinen. Rypsi-, rapsi- ja oliiviöljy sekä seesam- ja saksanpähkinäerikoisöljyt ovat näitä pehmeitä rasvoja, jotka tekevät ihmiselle hyvää. Myös kylmäpuristus lisää öljyn terveysvaikutusta.

Kookosöljy on tämän hetken hittituote, jota muun muassa fitness-urheilijat usein suosivat. Ylen aamu-tv:ssä torstaina vieraillut elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta ei kuitenkaan suosittele sitä ainakaan ainoaksi rasvan lähteeksi. Kookosrasva on kova rasva, eikä sitä syömällä saa elimistön kannalta välttämättämiä tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Marniemi on kuullut, että kookosöljyä käytetään myös hiusten hoitoon sekä huulirasvana. Ravintotuntijaa "ulkoinen" käyttö miellyttää, mutta hän antaa myös armon kookosöljyn satunnaiselle käytölle esimerkiksi leivonnassa.

Kookosöljyn suosion Marniemi arvelee johtuvan tehokkaasta mainonnasta. Usein niissä luvataan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jos lupaus kuulostaa uskomattomalta, se sitä useimmiten onkin. Tutkimustietoa kookosrasvan terveysvaikutuksista on vielä vähän.

Levitteiden puolella markettien hyllyllä odottaa aikamoinen viidakko. Levitteet voisivat olla tärkeä pehmeän rasvan lähde, koska me suomalaiset olemme leivänsyöjäkansa. Ratkaisevaa on se, voidellaanko leipä voilla vai kasviöljypohjaisella margariinilla.

Oma buuminsa on kaiken rasvan karttaminen. Asiantuntija kuitenkin muistuttaa, että ihminen tarvitsee rasvaa. Ihon hyvinvointi, hormonitoiminta, näkökyky, hermosto – syitä rasvan syöntiin on lukuisia. Jos ruoka on muuten rasvatonta, kannattaa esimerkiksi salaattiin lorauttaa öljyä. Välttämättömän rasva-annoksen saa muutamasta ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Jos taas ruokalistalla on rasvaista kalaa, avokadoa ja pähkinöitä, ei lisärasvoja tarvita.

Mobiilisovellus tuo terapeutin vaikka bussipysäkille

Kun hätä on suurin, avun pitäisi olla heti käsillä. Tämän oivalluksen pohjalta on Suomessa kehitetty hyväksi koettua terapiamenetelmää hyödyntävä kännykkäsovellus Oiva. Sovelluksen hyödyistä on jo saatu tutkittua näyttöä. Oivan voi ottaa avuksi vaikka linja-autoa odotellessa.

Kuvassa nainen pitää käsissään kännykkää ja kuuntelee kuulokkeilla jotain

ovat kehitelleet yhdessä Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkijat.

VTT:n erikoistutkija Miikka Ermes, mihin stressinlievitys kännykällä perustuu, monihan voi lähinnä saada stressiä kännykästä?

– Kännykkä on läsnä meidän arjessamme. Me pystymme tarjoamaan sitä samaa valmennussisältöä, minkä ihmiset yleensä saavat esimerkiksi psykologin vastaanotolla. Nyt vain se on mukana koko ajan.

Kännykän avulla ihminen pystyy treenaamaan omaa mieltään. Sovelluksen avaaja tekee ohjelman tarjoamia harjoitteita. Tutkijan mukaan harjoitteet auttavat käsittelemään omia ajatuksia ja toimimaan stressaavassa tilanteessa.

–  Kumpi on parempi: Psykologin vastaanotolla kaksi viikkoa sitten saatu ohje vai kännykkäsovellus, joka auttaa sinua juuri silloin, kuin stressaava esiintyminen on edessä. Kännykän avulla voit tehdä ohjatun rentoutumisharjoituksen juuri silloin kuin sitä tarvitaan.

Ennaltaehkäisyä terveille

Miikka Ermes painottaa, että Oiva ei ratkaise kaikkia ongelmia. Sitä ei ole tarkoitettu vakavasta masennuksesta kärsivien ihmisten auttamiseen.

– Sovellukset ovat ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä terveille, kohtuullisesta työstressistä kärsiville ihmisille. Ne tarjoavat henkisen hyvinvoinnin taitoja siihen, miten selvitä ja kukoistaa siinä päivittäisessä työelämässä.

Miikka Ermeksen mukaan koeasetelmissa on käynyt ilmi, että sovellusta käyttävien lievät masennusoireet helpottivat. Oireet ovat helpottaneet jopa yhtä paljon kuin psykologin vastaanotolla käytäessä.

Bussipysäkillä luurit korville

Kun ihminen on kiireinen, harjoitukset eivät saisi viedä liikaa aikaa. Sovelluksen pariin ei tarvitsekaan juuttua tunniksi, kuten psykologin leposohvalle. Sovelluksen kehittäjät ovat ymmärtäneet, että kännykkä on omanlaisensa laite. Siihen kohdistetaan huomiota muutaman minuutin verran.

– Me olemme pyrkineet rakentamaan sovellukset sillä lailla, että ne vaativat hyvin lyhyitä keskittymisiä. Mielen hyvinvoinnin harjoitukset on pilkottu pieniksi palasiksi, jolloin niitä ehtii bussipysäkillä, bussia odottaessa, kuulokkeet päässä tekemään.

Potilasta ei aina huolita ambulanssiin - tilataanko taksi?

Ambulanssin hälyttänyt potilas ohjataan yhä useammin taksin kyytiin. Ensihoitohenkilöstö tulee usein paikalle nopeasti ja arvioi potilaan kunnon, mutta ohjaa jatkohoitoon taksilla tai omalla kyydillä. Käytäntöä perustellaan ambulanssien vähyydellä.

Sairaankuljetusauto.

Ambulanssien vaihtuminen taksiin on tuttua Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä kunnissa. Jo joka kolmas Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella ambulanssin hälyttäneestä päätyy jatkohoitoon taksilla, läheisen kyydillä tai potilasta ei viedä hoitoon lainkaan. Erityisesti taksikyytien lisääntyminen on herättänyt osassa ambulanssin tilanneista pelkoa hoidon turvallisuudesta.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Mirja Annala pitää käytäntöä turvallisena. Annala muistuttaa, että ensihoitajat ovat päteviä tekemään arvion hoidon tarpeesta ja kyydistä.

-  Voihan käytännön tulkita niin, että turvallisinta on lähteä ambulanssilla. Mutta voi olla myös niin, että kyseisellä paikkakunnalla on vain yksi ambulanssi. Ja kun viiden minuutin kuluttua siellä on hätätilapotilas, joka tarvitsee kipeästi sen ambulanssin, niin ambulanssi onkin lähtenyt viemään ei-kiireellistä potilasta esimerkiksi Ouluun tai Oulaskankaalle.

- Tällöin kiireellinen potilas ei saakaan hoitoa, jota hän tarvitsee, Annala sanoo.

Ensihoitajat päteviä arvioimaan tilanteen

 Mirja Annala painottaa, että tänä päivänä ensihoidon henkilökunta on erittäin pätevöitynyt tekemään arvioita ensihoidon ja kuljetusten tarpeesta.

- Ensihoitajien tehtävä on arvioida myös millä kyydillä potilas viedään jatkohoitoon turvallisesti.

Annalan mukaan nykykäytäntö on järkevää resurssien käyttöä.

- Ja yhteiskunnalle halvempaa kuin aiemmat käytännöt.

Potilaat ihmeissään

 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella uusista käytännöistä on tullut palautetta muun muassa ambulanssikuljetuksia järjestävälle taholle.

- Varsinaisia potilasvalituksia emme ole saaneet. Olemme joutuneet selvittämään muutamia tilanteita, mutta suoranaisia virheitä ei alueellamme ole näissä tehtävissä sattunut. En itse ainakaan ole sellaisesta kuullut, Mirja Annala sanoo.

Annalan mukaan asiakkaat ovat kyselleet usein uudesta käytännöstä.

- Kun olemme selvittäneet heille asiaa, he ovat ymmärtäneet mistä on kyse.

Terveydenhuoltolain uudistuttua ensihoidon järjestelyvastuu siirtyi viime vuoden alussa kunnilta sairaanhoitopiireille.

"Saa huomauttaa" – potilaasta halutaan leipoa sairaalan poliisi ja oman hoitonsa päättäjä

Potilaan vaikutusmahdollisuudet omaan hoitoonsa lisääntyvät tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa potilas voisi myös puuttua häntä huolestuttaviin seikkoihin sairaalaympäristössä.

Sairaanhoitaja ja potilas

Suomen Potilasturvallisyysyhdistys ajaa kulttuurinmuutosta, jossa potilas otettaisiin aktiivisemmin mukaan ja hänelle annettaisiin mahdollisuus osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon.

– Kyse on merkittävästä kulttuurinmuutoksesta. Perinteisesti näin ei ole ollut, vaan potilas on ollut kohde, Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja ja Carean johtava ylilääkäri Ermo Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan potilaan oikeus olisi voida kommentoida ja puuttua sairaalaympäristössä ja sairaanhoidossa häntä huolestuttaviin seikkoihin.

– Esimerkiksi käsihygienia on yksi tärkeimmistä potilasturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Se estää esimerkiksi sairaalainfektioiden leviämistä. Potilas voisi olla yksi tarkkailija, jolla olisi mahdollisuus huomauttaa, jos hoitohenkilökunta ei käytä käsihuuhdetta tai suojakäsineitä.

Potilaan tulisi voida uskaltaa tuoda vastaavanlaisia asioita esiin, ilman että siitä syyllistetään tai annetaan ymmärtää, että hän näin tehdessään puuttuu asioihin, joihin hänen ei kuuluisi.

Potilaan velvollisuus tietää ja kertoa

Oman turvallisuutensa nimissä potilaan tulisi muistaa myös velvollisuutensa. Potilaalla on hoitotilanteessa tärkeä tiedonantajan rooli, jotta hoitohenkilökunta saa mahdollisimman oikeat tiedot esimerkiksi potilaan olemassaolevasta lääkityksestä, allergioista, oireista tai tuntemuksista.

– Jos voisimme velvoittaa potilaan tietämään ajantasaisen lääkityksensä: mitä syö, mihin vaivaan, kuinka paljon. Jos tähän päästäisiin, se parantaisi huomattavasti potilasturvaa, Haavisto sanoo.

Potilaan työkaluna hoidon turvallisuuden varmistamiseksi on esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön laatima Potilaan käsikirja, joka sisältää tiedon potilaan oikeuksista sekä muistilistan, mitä potilaan tulisi muistaa hoitotilanteessa kertoa.

Hoitohenkilökunnalla on kuitenkin iso rooli kannustettaessa potilasta ottamaan osaa henkilökohtaiseen potilasturvallisuuteen.

– Henkilökunnan velvollisuus on pitää potilas ajantasalla oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Meidän pitää myös muistaa kysyä, Carean johtajaylihoitaja Arja Narinen sanoo.

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ja Carea järjestävät torstaina hoitohenkilökunnalle sekä esimiesjohdolle tarkoitetun potilasturvallisuuspäivän Kouvolassa. Koulutustilaisuuden tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten perustietoja ja taitoja potilasturvallisuudesta.

2600 jätti peruuttamatta hammaslääkäriaikansa Rovaniemellä – jonot vain kasvavat

Peruuttamattomat hammashuollon käyntiajat ovat yksi syy pitkille hammaslääkärijonoille Rovaniemellä. Ylihammaslääkäri Merja Palokankaan mukaan ajan perumisen jättää tekemättä jopa kuusi prosenttia koko potilasmäärästä. Tämä tarkoittaa yli kahtatuhatta aikaa vuosittain.

Hammaslääkärin työkaluja

Rovaniemen kaupungin hammashuollossa on jo useamman vuoden ajan huomattu, että peruuttamattomat ajat ovat yksi syy pitkille asiakasjonoille.

Esimerkiksi viime vuonna peruuttamatta jätettiin noin 2600 (2586) varattua aikaa hammaslääkärille tai suuhygienistille. Tänäkin vuonna kaksituhatta on vaarassa mennä rikki, sillä luku on nyt 1960.

– Työaikaa jää käyttämättä vuositasolla yhden hammaslääkäri-hammashoitajatyöparin työpanoksen verran. Suuhygienistien osalta luku näyttäisi olevan korkeampikin, Rovaniemen ylihammaslääkäri Merja Palokangas kertoo.

Hammashoitojonot ovat Rovaniemellä tälläkin hetkellä pitkät, sillä ei-kiireellinen aika voi venyä jopa viiden ja puolen kuukauden päähän. Terveydenhuoltolain laitoksen suositus on korkeintaan kuusi kuukautta.

– Suositus hoitoon pääsystä on kolme kuukautta ei-kiireellisessä hoidossa. Suun terveydenhuollossa voi perustelluista syistä jatkaa tätä odotusaikaa kolmella kuukaudella, Palokangas sanoo. 

Aika pyritään antamaan eteenpäin

Toimeen tilanteen ratkaisemiseksi on jo ryhdytty. Nykyään hammaslääkärikutsuja ei enää lähetetä alle 15-vuotiaille suoraan kotiin. Palokankaan mukaan lastensuojelun työntekijöiden kanssa on laadittu yhdessä kirjepohjia, jotta lapset saataisiin hammaslääkäriin.

Alle 15-vuotiaat olivatkin viime vuonna suurin peruuttamatta jättäneiden ryhmä, heidän aikojaan oli yli 70 prosenttia turhaan varatuista ajoista.

Aikuisille uhkana on yli kolmenkymmenen euron sakkomaksu.

– Jos asiakas jättää tulematta, odottelemme kymmenen minuuttia. Sen jälkeen laitamme viestin ajanvaraajalle, joka pystyy ohjaamaan siihen esimerkiksi akuuttikäynnin. Mutta monesti puolen tunnin aika ehtii jo kulua, ennen kuin saadaan joku toinen tilalle, Merja Palokangas sanoo.

Tekstiviestimuistutus tulossa

Hammashuollon peruuttamattomat ajat ovat noin kuusi prosenttia suun terveydenhuollon kokonaiskäynneistä Rovaniemellä, Merja Palokangas kertoo. Vastaava luku Rovaniemen avovastaanotolla, eli siis pääosin terveyskeskuksen tiimeissä on noin 1,5.

Rovaniemen terveyskeskuksissakin varattuja aikoja jätettiin viime vuonna peruuttamatta yli tuhat (1327).

– Tämä ei merkittävästi pidennä asiakasjonoja, sanoo Rovaniemen kaupungin hallintoylilääkäri Miia Palo.

Sekä lääkärit että sairaanhoitajat voivat käyttää tuolloin työaikaansa reseptien uusimiseen ja laboratoriovastausten ilmoittamiseen. Ajan tehokasta käyttöä se ei kuitenkaan Miia Palon mukaan ole.

Rovaniemen kaupungin tietohallinto selvittääkin nyt, voisiko hammashoidon ja terveyspalvelujen ajanvarauksista muistuttaa jatkossa tekstiviestillä.

Merja Palokankaan mukaan muissa kaupungeissa turhaan varattuja hammashuoltoaikoja on saatu nipistettyä jopa puoleen aiemmasta tällä tavoin. Tarkoituksena olisi, että tekstiviestipalvelu tulisi käyttöön ensi vuoden aikana.

 

Peruuttamattomat poisjäännit vastaanotolta Rovaniemellä

  1.1.-31.12.2013 1.1.-30.9.2014
Suun terveydenhuolto 2586 1960
  Hammaslääkärit 1917 1389
  Suuhygienistit 669 571
Avovastaanotto yht. 1327 1031
 Lääkärit 573 430
 Hoitajat 754 601

Lähde: Rovaniemen kaupunki

Iso apu syöpäpotilaille: sairaala alkaa valmistaa radioaktiivisia aineita Kuopiossa

Syvälle maan alle sijoittuvassa bunkkerissa valmistettavaa ainetta käytetään esimerkiksi syöpäkasvainten kuvantamiseen. Tuotanto voi palvella jatkossa koko pohjoista Suomea. 

PET-kuva ihmisvartalosta

Kuopion yliopistollisen sairaalan työmaalla, seitsemän metrin syvyydessä on meneillään ainutlaatuinen rakennushanke. Valmisteilla on bunkkeri, jonne tuodaan ensi viikolla hiukkaskiihdytin. Kiihdyttimessä ryhdytään valmistamaan kahden vuoden sisällä radioaktiivisia aineita, joiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi syövän leviämistä. 

Bunkkerin seinillä on paksuutta yli kaksi metriä, ja sisätiloja vartioi 20 000 kiloa painava, kiskoilla liikkuva ovi. Vaikka turvatoimet ympärillä ovat tiukat, käytännössä kyse on melko yksinkertaisesta prosessista; mitään uraanirallia Kuopiossa ei tulla näkemään.

– Prosessi on täysin turvallinen. Esimerkiksi fluori-18 valmistetaan happirikastetusta vedestä. Siinä mielessä tuotanto poikkeaa esimerkiksi ydinvoimaloista, KYSin fyysikko Mikko Hakulinen valottaa.

Bunkkerissa valmistuva aine johdetaan suoraan sairaalan kuvantamisyksikköön, jossa se on käytettävä maksimissaan kahden tunnin kuluessa.

– Täällä valmistettavat radioaktiiviset aineet ovat hyvin lyhytikäisiä. Pitkäikäisin on fluori-18, jonka puoliintumisaika on 110 minuuttia, eli ne häviävät hyvin nopeasti. Aineita ei siis varastoida, vaan ne käytetään saman tien, Hakulinen kertoo.

Uudet tilat tehokkaaseen käyttöön

KYSin kaltainen ratkaisu on tähän saakka ollut sairaalakäytössä Suomessa vain Turussa. KYSin tuotantolaitos sekä sen ympärille valmistuva uusi sädesairaala parantavat näin suuren alueen potilaiden hoitomahdollisuuksia.

– Tietyissä tapauksissa vaativat kuvaukset voidaan tehdä Kuopiossa. Toisaalta omalla tuotannolla voidaan palvella myös alueen keskussairaaloita. Vuoden alussa uudistunut uusi lääkelaki mahdollistaa sairaala-apteekkien väliset toimitukset, ja tavoitteena olisi palvella pian Jyväskylän keskussairaalaa ja tulevaisuudessa myös Joensuun keskussairaalaa.

Samalla sädesairaalan uusien hoitoyksiköiden tehokkuus nousee.

– Hoitopuolelta on tulossa uudenlainen ajattelumalli, jossa pyrkimyksenä on, että valmistelu saataisiin tehtyä muualla ja hoitoaika täällä lyhenisi minimiin. Tällä voitaisiin kolminkertaistaa sädehoidon hoitomäärä, KYSin rakennuttajainsinööri Pekka Turunen lisää.

KYS valmistautuu jo tulevaan

Tulevat sote-ratkaisut määrittävät, mistä asti Kuopioon jatkossa tullaan hoitoon. Turusen mukaan katse on kuitenkin hyvin etupainotteinen.

– Kyllä tiloja tehdään sitä ajatellen, että pärjätään taistelussa muiden kanssa.

Harjannostajaisia sädesairaalalla vietetään marraskuussa. Hiukkaskiihdytin on tarkoitus saada tuotantoon vuonna 2016. Sädesairaalan yhteyteen valmistuu myös sairaalalla kauan kaivattuja uusia pysäköintipaikkoja.

Ebola-alueella työskentelevä suomalainen: "Kaikilla ihmisillä on surulliset silmät"

Suomalaiset järjestöt ovat parhaillaan tehostamassa Ebolan torjumiseen suunnattuja rahankeräyksiään. Tähän mennessä järjestöt ovat saaneet lahjoituksia vaisusti. Länsi-Afrikan Ebola-alueella on Suomen Punaisen Ristin sekä Kirkon Ulkomaanavun kautta tällä hetkellä muutamia suomalaisia avustustyöntekijöitä.

Liberialalinen mies kävelee Monroviassa.

Kirkon Ulkomaanavun Leena Lindqvist vastaa puhelimeen länsiafrikkalaisen Liberian pääkaupungista Monroviasta. Lindqvist on työskennellyt Liberiassa pari vuotta ja palasi sinne tauon jälkeen reilu viikko sitten. Ebola näkyy nyt kaikkialla.

– Kaikilla ihmisillä on surulliset silmät. Tämä tilanne painaa kaikkia, Leena Lindqvist toteaa.

Lindqvist jakaa Liberiassa paikallisten työntekijöiden kanssa tietoa Ebolasta. Samalla annetaan ämpäreitä ja pesunesteitä.

– Kyllä tiedotustoiminnalle on valtavasti tarvetta edelleen. Kun mennään Monroviasta kauemmaksi, missä lukutaidottomuus kasvaa ja yhteisöt ovat aika vaikeasti saavutettavissa paikoissa, siellä on ehdottoman iso tarve.

Kirkon Ulkomaanapu on aloittamassa Ebola-alueella myös ruoka-apua, ja siihen kerätään nyt rahaa.

Suomen Punainen Risti puolestaan tarvitsee nyt varoja varsinkin Sierra Leonen Ebola-hoitokeskukselle, kertoo kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi. Klinikalla hoidetaan Ebola-tartunnan saaneita potilaita.

– Se on läpimenopaikka, valitettavasti. Noin puolet sinne tuoduista on kuollut. Sitten on pystytty jo kotiuttamaan 17 Ebolaan sairastunutta, Kalle Löövi kertoo.

Järjestöt nostamassa Ebola-keräysten näkyvyyttä

Suomen valtio on luvannut Ebolan torjumiseen suunnattuun työhön yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Tästä muutamia satojatuhansia on mennyt myös SPR:lle. Hallitus päätti nyt myös lisätä kehitysyhteistyön määrärahaa, josta tarvittaessa voidaan suunnata lisää rahaa Ebolan torjumiseen.

Järjestöjen omat Ebola-keräykset ovat sen sijaan tuottaneet toistaiseksi laimeasti. SPR:n Ebola-keräykseen on saatu vain noin 10 000  euroa. Myös Kirkon Ulkomaanavun keräykseen on tullut vain muutamia kymmeniätuhansia euroja. Unicef on saanut kokoon hiukan enemmän: 120 000 euroa. Järjestöt ovat nyt eri tavoin tehostamassa Ebola-keräyksiään, sillä tarve on kova.

– Me teemme tätä Facebookin kautta ja käyttäen somea hyödyksi, SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi kertoo.

SPR kouluttaa lisää avustustyöntekijöitä

SPR:stä kerrotaan, että suomalaisia työntekijöitä on ollut Ebola-alueella kerrallaan kolmesta viiteen. Järjestö aikoo satsata myös uusien avustustyöntekijöiden koulutukseen. Pestit Sierra Leonen Ebola-klinikalle tehdään vain lyhyeksi ajaksi, sillä työ on hyvin rankkaa.

- Tarkoituksemme on puolen vuoden tai yhdeksän kuukauden aikana, minkä tämän operaation arvellaan kestävän, lähettää sinne jatkuvasti henkilökuntaa. Sitä varten rupeamme kouluttamaan kahden viikon päästä täällä Suomessa. Harjoittelemme ihan käytännössä, miten Ebola-klinikka toimii, SPR:n Kalle Löövi kertoo.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan verenvuotokuume Ebolaan on tähän mennessä  kuollut yli 4500 ihmistä. Ebola on koetellut eniten Länsi-Afrikan Guineaa, Sierra Leonea ja Liberiaa.

Ylitorniolaiset vaativat adressilla kuntaan omaa muistihoitajaa

Ylitornio on yksi niistä seitsemästä Lapin kunnasta, missä ei vielä ole nimettyä muistihoitajaa. Tehtävän perustamista vaatii kuntalaisaloitteella yli 1200 ylitorniolaista.

Muistisairaus-esitteitä pöydällä.

Ylitornion kuntaan halutaan oma muistihoitaja tai -koordinaattori. Yli 1200 ylitorniolaista on allekirjoittanut kuntalaisaloitteen, jolla ajetaan muistihoitajan tehtävän perustamista.

Lapin muistiyhdistys huomauttaa, että muistisairauksien diagnosointi ja hoidon aloittaminen voivat viivästyä, jos kunnassa ei ole alaan erikoistunutta henkilöä.

Muistisairaudet koskevat väestön ikääntyessä yhä laajempaa joukkoa ihmisiä myös Ylitorniolla. Nimetty muistihoitaja puuttuu Ylitornion lisäksi kuudesta muusta Lapin kunnasta.

Meri-Lapin viidestä kunnasta muistihoitaja on nimettynä Kemissä, Torniossa, Simossa ja Keminmaassa. Tervola on edelleen ilman nimettyä muistihoitajaa.

Kuntalaiset vahvasti mukana

Noin puolet Lapin kunnista on myös ilman muistiohjelmaa, selkeää menettelytapaa muistisairauksien varhaisesta havaitsemisesta sekä katkeamattomasta hoito- ja kuntoutuspolusta.

Tuoreimpien tilastojen mukaan ylitorniolaisia on 4 383 ja heistä 1205 on allekirjoittanut aloitteen muistihoitajan saamiseksi.

Muistihoitajan tehtävän perustamista vaativa kuntalaisaloite luovutetaan Ylitornion kunnalle 17. marraskuuta.

Turkulaisyhtiölle miljoonia euroja lääkekehitysrahaa

Forendo Pharma keräsi rahoituskierroksella 12 miljoonaa euroa ja uusia sijoittajia uuden lääkkeen kehittämiseen endometrioosin täsmähoitoon.

Turkulainen lääkekehitysyhtiö Forendo Pharma on saanut mittavan rahoituksen endometrioosin lääkehoidon kehittämiseen. Endometrioosi on kohdun limakalvon tauti, joka saattaa aiheuttaa mm. lapsettomuutta.

Forendo Pharma keräsi uudella osakeannilla 12 miljoona euroa. Aikaisempien merkittävien osakkeenomistajien Karolinska Development, Novo A/S ja Finnveran lisäksi Novartis Venture Fund ja MS Ventures osallistuivat rahoituskierrokseen.

Rahoitus edistää myös muita yhtiön  lääkekehitysohjelmia.

Endometrioosi aiheuttaa vuosittain Euroopassa ja  Yhdysvalloissa arviolta yli 100 miljardin euron kustannukset lähinnä sairauslomien takia menetetyn työpanoksen vuoksi.

Oululaistutkijoille suuri apuraha syövän ja sydäninfarktin tutkimukseen

1,5 miljoonan euron apuraha on yksi Oulun yliopiston suurimmista. Tutkijaryhmän tarkoituksena on kehittää uusia lääkkeitä muun muassa sydäninfarktin, valtimon rasvoittumistaudin ja syövän hoitoon.

Tutkija pipetöi ainetta koeputkeen.

Oululaistutkijat ovat saaneet suuren apurahan esimerkiksi sydäninfarktin ja syövän tutkimiseen. Tutkimusta tekevät Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sekä Biocenter Oulu.

Professorit Johanna Myllyharju ja Peppi Karppinen johtavat tutkimuskonsortiota, joka on saanut 1,5 miljoonan euron apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Apuraha on yksi Oulun yliopiston suurimmista ja rahoitusta on myönnetty viideksi vuodeksi.

Tutkijaryhmä selvittää hapenpuutteen tunnistamisen merkitystä esimerkiksi sydäninfarktissa, valtimon rasvoittumistaudissa ja syövässä. Tarkoituksena on kehittää uusia lääkkeitä näihin sairauksiin.

Myönnetyllä rahoituksella laajennetaan tutkimusryhmää ja pystytään tekemään kalliita laboratoriokokeita.

– Suuren apurahan saaminen on valtavan hieno asia. Toivon, että oma työurani aikana tulen näkemään markkinoilla lääkkeen, johon tällä tutkimuksella pyrimme, Karppinen sanoo.

Työntekijät voivat paremmin, kun kokouksissa kävellään ja työpöydän ääressä seisotaan

Utajärven kunta satsaa hyvinvointiin. Kunnassa kokouksia voidaan pitää ulkona kävellen ja moni työntekijä seisoo työpäivän istumisen sijaan. Uusien käytäntöjen myötä henkilöstö voi paremmin.

Kävelykokouksissa ajatukset vapautuvat uudella tavalla.

Viime keväänä Utajärven kunnan työntekijät saivat sähkösäätöiset pöydät ja yhä useammalla koko työpäivä sujuu seisten. Myös kunnanjohtaja Kyösti Juujärvellä.

– Olen tietysti paljon reissun päällä, mutta silloin kun olen virastossa, seison koko päivän. Kahdeksasta kymmeneen tuntia eikä se ole ollenkaan vaikeaa, Juujärvi sanoo.

Juujärvi on huomannut jo puolessa vuodessa seisoen työskentelyn myönteiset vaikutukset.

– Kehonkoostumusmittauksissa kaikki arvoni olivat lähteneet parempaan suuntaan, vaikka mikään muu ei ole muuttunut kuin se, että työskentelen seisoen, Juujärvi kertoo.

Selkä- ja niskavaivat ovat vähentyneet

Myös muu henkilökunta kehuu sähköpöytiä.

– Työntekijät ovat kertoneet, että selkä- ja niskavaivat ovat vähentyneet. Yleinen hyvänolon tunne ja kunnon kohentuminen on tapahtunut automaattisesti kun päivät seistään eikä istuta, Juujärvi sanoo.

Vaikka oman työpöydän ääressä voikin seisoa, monet asiat kunnassa hoidetaan kokouksissa istuen.

– Kokouksissa saatetaan istua useita tunteja ilman, että välillä noustaan lainkaan jaloittelemaan, hyvinvointivastaava Hannele Karhu Utajärven kunnasta pohtii.

Ihmiset vapautuvat kävelykokouksissa

Nyt myös kokouskäytäntöjä on alettu miettiä uusiksi Utajärvellä. Kokouksia voidaan pitää ulkona kävellen.

– Ihmiset näyttävät vapautuvan kävelykokouksissa. Kävellessä tulee ihan uudenlaisia ajatuksia, Karhu sanoo.

Kokouksessa voidaan kävellä aiheena olevan paikan päälle.

– Kun käsittelimme kunnan juhlavuoden patsashanketta, konkretisoitui asia ihan toisella tavalla paikan päällä, Karhu huomasi.

Ulkoilun jälkeen on hyvä olo.

– Fiilis on hyvä. Kävellessä ideat lentävät ja kypsyvät. Johtoryhmän retken tuloksena patsashankkeen päätöksenteko meni askelluksen eteenpäin, Juujärvi sanoo.

Ei pelkkää happihyppelyä

Pelkäksi happihyppelyksi ja turinoinniksi kävelykokoukset eivät jää.

– Kävelykokoukset täytyy suunnitella hyvin ja ajatukset kirjataan ylös aivan kuin perinteisistäkin kokouksista. Kokoukset voivat jopa lyhentyä, kun ne tehdään kävellen, Karhu sanoo.

Utajärvellä uskotaan, että hyvinvointiin satsaaminen kannattaa.

– Uskon, että se kulkee talouden kanssa samaa latua ja itse asiassa vähentää kustannuksia, hyvinvointivastaava Hannele Karhu sanoo.

Oppilaiden ulosmarssi tehosi sisäilmaongelmaan – "Mitä tahansa tehdään, jotta koulu saadaan turvalliseksi"

Pirkkalassa tartutaan yläasteen sisäilmaongelmiin esimerkiksi haastattelemalla koulun opettajat sekä henkilökuntaa, jotta ongelman laajuus selviää.

Pirkkalan yläasteen oppilaat lähtevät koulusta

Pirkkalan yläasteen oppilaat marssivat tänä syksynä ulos koulustaan, sillä sisäilma ei tuntunut parantuvan remontista huolimatta. Nyt voi parantuakin, sillä kunta on tarttunut ongelmaan vielä vakavemmin.

Parhaillaan tehdään yhteensä noin miljoonan euron korjauksia, joista viimeiset saadaan valmiiksi vuoden 2015 kesällä. Korjausten lisäksi kaksi insinööritoimistoa tekee uusia mittauksia. Lisäksi haastatellaan koulun opettajia, henkilökuntaa sekä mahdollisesti myös vanhempia ja oppilaita ongelman selvittämiseksi.

Pirkkalan yläasteelle kokoontui tiistaina noin 150 henkeä puimaan sisäilmaongelmaa. Mukana olivat niin vanhemmat kuin kunnan ja insinööritoimistojen edustajat. Kunta on ottanut sisäilmaongelmat nyt vakavasti, uskoo vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Johanna Kyckling.

– Jos vaan tulee uusia ongelmia esiin, niihin puututaan välittömästi, siitä ei ole pelkoa. Taloudellinenkin puoli hoituu, ja mitä tahansa tehdään, jotta koulu saadaan turvalliseksi.

Vanhemmat olivat Kycklingin mukaan tyytyväisiä korjaussuunnitelmiin. Onko siis kaikki hyvin Pirkkalan yläasteella?

– Sisäilman puolesta ei ole, mutta olettaisin, että olemme rauhallisempia ja jaksamme odottaa, mitä lähiaikoina tapahtuu, että saisimme paremmat olot sekä oppilaille että opettajille.

Änkytys on moninkertaisesti yleisempää miehillä kuin naisilla – näin keskustelet änkyttäjän kanssa

Keskustelukumppani voi omalla käytöksellään helpottaa puheen tuottamista. Kiusallisesta puhehäiriöstä voi päästä harjoittelulla eroon.

Iso-Britannian pääministeri Winston Churchill näyttää voitonmerkkiä

Tänään keskiviikkona vietetään kansainvälistä änkytyspäivää. Änkytys on tahdosta riippumaton puheen häiriötila, se on monelle kiusallinen vaiva, mutta siitä voi päästä eroon sisukkuudella ja harjoittelulla.

Änkytys ilmaantuu yleensä 2-7 -vuotiaana, monilla lapsilla vaiva katoaa puheen kehittyessä. Aikuisesta väestöstä änkyttää yksi prosentti. Miehillä se on 3-4 kertaa yleisempää kuin naisilla.

Teija Taskinen Suomen änkyttäjien yhdistyksestä kertoo, että häiriön puhkeamiseen voi vaikuttaa moni asia. Hän tietää esimerkiksi yhden henkilön, joka uskoo säikähtämisen laukaisseen hänen änkytyksensään. Yleensä taustalla on puheen motorisen koordinaation häiriö. Änkytys voi ilmaantua useilla eri tavoilla, esimerkiksi sanojen venytyksinä (ääääänkytys).

– Minulla esimerkiksi jäi äsken sana kiinni, se ei tullut ulos. Henkilö voi to-to-to-to-toistaa, voi hakea kädellä tai jopa koko kropalla vauhtia , naama voi mennä kummalliseen asentoon tai kieli voi olla hampaiden välissä, kertoo Taskinen.

Suomen änkyttäjien yhdistys järjestää jäsenilleen sopeutumis- ja valmennuskursseja. Taskisen mukaan hoidon varhaisella aloittamisella on saatu hyviä tuloksia. Puheterapeutin hoidon lisäksi myös vertaistuki on tärkeää.

– Änkytyksestä voi oppia kokonaankin pois. Tunnen henkilöitä, jotka ovat änkyttäneet todella paljon viisi vuotta sitten ja nyt puhuvat täysin sujuvasti. Taustalla on silloin vuosikymmeniä kestävä teknikoiden hyväksikäyttäminen, ymmärrys ja hyödyntäminen.

Kiusaaminen puheviasta voi lisätä joillakin änkytystä, pahinta on jos kiusaaminen nostaa kynnyksen puhua liian korkealle.

Näin helpotat änkyttäjän puhetta

Keskustelukumppani voi helpottaa änkyttäjän puhetta. Tässä Teija Taskisen vinkit keskusteluun.

1. Anna änkyttäjän puhua asiansa loppuun, älä arvaile, älä puhu änkyttäjän puolesta.

2 Tee puhetilanteesta rauhallinen esimerkiksi sulkemalla televisio tai radio.

3. Katso puhujaa silmiin luontevasti änkytyksestä huolimatta.

4. Vältä keskeyttämästä änkyttäjän puhetta.

5. Korosta vuorotellen puhumista, vähennät näin painetta kun pidät sekunnin parin tauon ennen omaa puheenvuoroasi.

6  Keskitä huomiosi änkyttäjän puheen sisältöön, älä siihen miltä se kuulostaa.

7. Osoita olevasi kiinnostunut kuulemaan, mitä änkyttäjällä on sanottavana

Nanotekniikka valjastetaan taisteluun sairaalabakteereja vastaan

Åbo Akademin, Turun yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushanke selvittää keinoja päällystää erilaisia pintoja bakteerin kasvua hidastavilla metalleilla. Nanopinnoituksella voidaan tehdä esimerkiksi ovenkahvoihin mikroskooppisen ohut hopeakalvo.

Tutkija laboratoriossa.

Nanotekniikka mullistaa maailmaa. Nanon teho on siinä, että pintakäsittelyyn riittää mikroskooppisen ohut kalvo. Syksyllä alkanut kolmen korkeakoulun nelivuotinen yhteishanke etsii nanotettavaksi bakteerin kasvua hidastavia metalleja.

– Perinteisin materiaali, jolla tiedetään olevan antibakteerisia ominaisuuksia, on hopea. Se on jo antiikista lähtien ollut tiedossa. Myös me käytämme hopeaa, sinkkioksidia ja titaanioksidia, kertoo akatemiatutkija Jarkko J. Saarinen Åbo Akademista.

Pintamateriaali voi siis olla vaikka kultaa tai platinaa. Materiaalin hinta ei päätä huimaa. Materiaali on halpaa, ja käyttöä näyttäisi olevan vaikka diagnostiikassa.

Sairaalat ja puhdas vesi suurimmat mahdollisuudet

Sairaaloissa on tarkoitus pinnoittaa paikkoja, joissa bakteerit todennäköisimmin vaihtavat isäntää.

– Näemme tällä kaksi selkeää mahdollisuutta. Toinen on sairaalaympäristössä, koska sairaalainfektiot ovat merkittävä kuluerä niin yhteiskunnalle kuin tietysti yksittäiselle potilaallekin, joka infektion saa. Puhutaan ovenkahvoista, sängyn reunoista tai vaikkapa tarjottimista, Saarinen kuvailee.

– Toinen on puhtaan veden mahdollisuudet. Esimerkiksi nanopartikkeleilla päällystetty filtteripaperi, jonka avulla vesi voidaan suodattaa passiivisesti. Sitä kautta saadaan bakteerien kasvu estettyä juomiseen tarkoitetussa vedessä.

Ilmansaasteista tiedetään, että mikropartikkelit jäävän hengityselimiin, mutta nanopartikkelit kulkeutuvat verenkiertoon. Pitääkö siis pelätä näitä lähipiiriin tulevia uusia nanoluokan metalleja?

– Meillä on partikkeleita, joilla on uusia ominaisuuksia, ja niillä voi olla myös yllättäviä ominaisuuksia ihmiskehoon joutuessaan. Toki tässä tutkimuksessa ainemäärät ovat niin pieniä, että en usko merkittäviä haittavaikutuksia syntyvän. Mutta tottakai tämä pitää ottaa huomioon tutkimusta tehtäessä, toteaa Jarkko J. Saarinen.

Huolla kehoasi kuten kiekkoammattilainen – SaiPan konkarihyökkääjä näyttää sen videolla

SaiPan hyökkääjä Ville Hämäläinen löysi avun selkä- ja lonkkaongelmiin kehonhuollosta. Nykyisin hän pitää huolta kropastaan joogaamalla yhdessä maalivahti Jussi Markkasen kanssa.

Ville Hämäläinen

Noin viisi vuotta sitten ilmenneet vaivat selässä ja lonkissa saivat SaiPan hyökkääjä Ville Hämäläisen pitämään parempaa huolta kehostaan. Samat venytykset vuodesta toiseen vaihtuivat liikkuvuutta lisääviin ja kehoa haastaviin harjoituksiin.

– Pilateksen kautta lähdin liikkeelle ja se on ollu matkassa siitä asti. Nyt on Markkasen kanssa opeteltu joogaamaan. Käyty tuolla naisten kanssa salillakin joogaamassa välillä, virnuilee Ville Hämäläinen.

– Itse oon kokenu, että se on ollu hyvä juttu. Ehkä se on vähän auttanut siinä, ettei hirveästi ole ollut loukkaantumisia, kertoo omista kokemuksistaan maalivahti Jussi Markkanen.

Kehonhuolto ehkäisee loukkaantumisilta

Kehonhuolto kuuluu myös muiden pelaajien harjoitusohjelmaan. Harjoittelun pääpaino on jäällä, mutta päivittäin treenataan nopeutta, liikkuvuutta ja tehdään huoltavia harjoituksia. Niistä ei tingitä, vaikka pelit ovat lisääntyneet mestareiden liigan myötä.

– Semmoinen palautumiskyky on meillä hyvin tärkeää, kun on kolmen pelin viikkoja paljon ja pojat matkustelee paljon. Se estää loukkaantumisia  ja ollaan valmiita aina uuteen peliin sitten, sanoo SaiPan fysiikkavalmentaja Jussi Huhtala.

Esimerkiksi turhia rasituksen aiheuttamia vammoja voidaan estää hyvällä kehonhuollolla.

Ensihoito jatkuvaan hälytysvalmiuteen koko Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri haluaa taata alueellaan jatkuvan ensihoidon valmiuden ja on siirtämässä siksi palveluita omaksi hoidettavakseen nyt myös Luumäellä.

Ambulanssi (arkistokuva)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on ottamassa Luumäen ensihoidon omaksi hoidettavakseen. Eksote ostaa tällä hetkellä palvelun Luumäen Ensihoito Oy:ltä.

Ensihoitoyksikkö on nyt Luumäellä välittömässä valmiudessa arkipäivisin virka-aikana ja muulloin yksikkö toimii 15 minuutin lähtövalmiudessa.

Eksoten tavoitteena on siirtää kaikki ensihoito omaksi toiminnaksi siksi, että palvelu olisi jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Luumäki on viimeinen paikka Eksoten alueella, jonka ensihoito ei ole vielä Eksotella itsellään hoidettavana.

– Tässä on taustalla muutamia vuosia sitten tehty työtuomioistuimen päätös työajoista, missä esimerkiksi ensihoidon varallaolo on tehty hankalaksi, sanoo Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula.

Ensihoitajat auttavat muissakin tehtävissä

Luumäen ensihoitoa on tarkoitus kehittää samoin periaattein kuin muitakin Eksoten ensihoitoyksiköitä.

– Isossa mittakaavassa on kysymys siitä, että ensihoito kytkeytyy entistä enemmän kaikkeen muuhun toimintaan, kuten kotihoitoon ja tehostettuun kotihoitoon. Kotisairaalatyyppistä palvelua tehdään esimerkiksi yöllä. Ensihoitajat voivat tehdä vaikka antibiootin tiputtamista, mikä ennen on pitänyt tehdä sairaalassa, sanoo Karhula.

Eksoten hallitus päättää tänään tiistaina palvelusopimuksen loppumisesta Luumäen Ensihoito Oy:n kanssa vuoden 2015 loppuun mennessä. Eksoten on tarkoitus aloittaa Luumäellä oman ensihoitoyksikön toiminta vuoden 2016 alusta.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä