Vääntyneet sormet, turvonnut vartalo, ihosta tunkevat kasvaimet – vakava sairaus kolhii itsetuntoa

Kehon fyysiset muutokset ovat henkisesti raskaita ja voivat johtaa eristäytymiseen.

Tuntematon henkilö kuvattuna rautatieasemalla selkäpuolelta.

Syöpä on yksi niistä vakavista sairauksista, jotka muovaavat ihmisen ulkonäköä. Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vaiheessa.

– Se, minkälainen vaikutus syöpädiagnoosilla on ihmiseen, on hyvin yksilöllinen. Toiset ajattelevat, että esimerkiksi hiusten lähtö on pieni asia sen rinnalla, jos lääkehoito parantaa sairauden, kertoo sairaanhoitaja Salla-Maaria Martikainen Pohjois-Karjalan syöpäyhdistyksestä.

Hiusten lähdön lisäksi vakava sairaus saattaa jähmettää ihmisen ilmeet, vaikuttaa silmien liikkeisiin, aiheuttaa ihon läpi tunkevia kasvaimia ja turvottaa vartaloa. Esimerkiksi jalan tai rinnan menettäminen on raju henkinenkin prosessi.

Sormet ja ranteet saattavat vääntyä hankalasti esimerkiksi nivelreuman takia, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Leena Surakka Joensuun kotisairaalasta.

– Ulkonäön muuttuessa merkittävästi, ihminen saattaa eristäytyä muista. Sairauden tai lääkehoidon aiheuttamia positiivisia muutoksia etsittäessä tulee mieleen esimerkiksi silmänpainetta alentavan lääkkeen silmäripsiä kasvattava vaikutus, mikä voi ilahduttaa erityisesti naisia, naurahtaa Surakka.

Peruukki toimii turvana

Jos hiukset lähtevät, usean syöpäsairaan itsetunnon pelastus tai ainakin helpotus on peruukki.

Sairaanhoitaja Salla-Maaria Martikainen kertoo, että useat hänen asiakkaistaan ovat käyneet katsomassa peruukkia jo siinä vaiheessa, kun tietävät, että tulevat hoidot tulevat vaikuttamaan omiin hiuksiin.

– Se on yksi tapa käsitellä sairastumista. Samalla peruukin myyjä näkee minkälainen tyyli ja hiuslaatu asiakkaalla on ja löytää mahdollisesti asiakkaan omaa hiusta muistuttava peruukki.

Jotain peruukin merkityksestä sairastuneen henkiselle hyvinvoinnille kertonee se, että sairaanhoitopiirit antavat sairauden myötä hiuksensa menettäneille maksusitoumuksen peruukin hankintaa varten.

Se kuinka kallis peruukki saa olla, vaihtelee kunnittain.

– Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa maksusitoumuksen saa keskussairaalasta ja käsittääkseni tällä hetkellä mitään ylärajaa peruukin hinnalle ei ole määritelty, kertoo Martikainen.

– Potilas saa itse päättää, mistä peruukkinsa hankkii. Tällä tavalla terveydenhuolto tulee syöpäpotilasta vastaan.

Vaikka peruukin hankkiminen ei tuo potilaalle itselleen lisäkustannuksia, eivät kaikki myöskään halua käyttää peruukkia.

– Tiedän paljon nuoriakin ihmisiä, jotka eivät ole hakeneet peruukkia ollenkaan vaan pitävät päässään esimerkiksi erilaisia huiveja ja turbaaneja.

Myös päätös peruukin ja huivin käyttämättömyydestä voi olla tapa prosessoida omaa sairastumistaan.

– Jotkut ovat niin rohkeita, että uskaltavat esiintyä kaljuna ja tekevät sitä kautta sairautensa näkyväksi. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka eivät uskalla lähteä mihinkään ilman peruukkiaan.

Peruukkiasiantuntija: Anna päänahan hengittää kotona

Kuopiolainen Hiusstudio Artiquen yrittäjä ja peruukkiasiantuntija Nina Miettinen kertoo, että yleensä hiuksensa väliaikaisesti tai pysyvästi menettänyt ihminen valitsee peruukin omien hiustensa laadun ja muotoilun mukaan.

– Olisihan se hauskaa, jos peruukeilla leikiteltäisiin ja muutettaisiin tyyliä, mutta yleensä peruukin malli valitaan omien hiusten mukaan.

Peruukkia valitessa on tärkeää huomioida käyttöaste.

– Yleensä syöpäpotilas käyttää peruukkia puolesta vuodesta vuoteen. Pääasiassa peruukkia käytetään uloslähtiessä, mutta suosittelen kotona olemaan ilman peruukkia, jotta päänahka saa hengittää.

Peruukin käyttöaika ja käytön säännöllisyys määrittävät, sopiiko ihmiselle paremmin kuitu- vai aitohiusperuukki.

Kuituperuukin hiukset on valmistettu muovista, joten hiukset ovat usein ohuen ja kevyen näköiset. Aitohiusperuukkien hiukset tulevat yleensä Indonesiasta tai Aasiasta, joten hiukset ovat paksuja.

– Kuituhiuksesta saadaan tehtyä niin ohut, että se näyttää meidän pohjoismaalaisten hiukselta. Kuituhiusperuukki on kevyt, noin 45 grammaa, ja se kestää hyvin pesua ja pysyy muodossaan.

– Aitohiusperuukki on raskaampi ja sen hoito on vaivalloisempaa. Aitoa hiusta pitää hoitaa kuin omaa hiusta, kun taas kuituperuukkia pestään noin kahden viikon välein ja siinä välillä vain kapistellaan pölyjä pois.

Nina Miettinen muistuttaa, että peruukin lisäksi päänahkaa pitää hoitaa.

– Vaikka oma hius on niin sanotusti lepotilassa, tarvitsee päänahka ja hiussipuli edelleen vitamiineja, joita saa erilaisista hiustenhoitotuotteista.

Ruotsalaistutkimus: Kodin myrkkypöly kertyy turkkiaan nuolevien kissojen vereen

Myös lattian rajassa konttailevat pikkulapset saavat suuhunsa huonepölyksi hierautuneita myrkyllisiä palonestoaineita.

Kissa köllöttelee huovan päällä.

Kotien myrkylliset palonestoaineet päätyvät pölynä sisäkissojen elimistöön. Tukholman yliopiston tutkimus vahvistaa aiemmat olettamukset bromia sisältävän pölyn kerääntymisestä kotikissojen vereen. 

Sähkölaitteiden, huonekalujen ja tekstiilien bromatut palonestoaineet hieroutuvat huonepölyksi, jota asunnossa enimmäkseen tai jopa kaiken aikaa oleskelevat kissat nuolevat turkistaan.

Tukholman yliopiston aiemmassa tutkimuksessa on jo osoitettu, että kissoilla, joilla on todettu kilpirauhasen liikatoimintaa, on elimistössään enemmän palontorjunta-aineiden bromia kuin terveillä kissoilla.

Myös pikkulapset, jotka eivät kaihda poimia esineitä lattialta suuhunsa, altistuvat kissojen tavoin, tutkijat sanovat.

Moppaa ja imuroi

Tuoreessa tutkimuksessa otettiin samaan aikaan pölynäytteitä asunnoista ja verinäytteitä kissoista vertailuyhteyden varmemmaksi vakuudeksi.

– Bromattujen palontorjunta-aineiden tiedetään vaikuttavan umpieritykseen. Se on erityisen vakavaa lapsille. Kehittyvän elimistön altistuminen voi näkyä myöhemmällä iällä kilpirauhasen sairauksina, sanoo tutkija Jana Weiss.

Edellisessä tutkimuksessa varoitettiin myös hedelmällisyyttä häiritsevistä vaikutuksista, joita kotien myrkkypölyllä voi olla. Tutkijat kehottivatkin pienten lasten vanhempia imuroimaan ja moppaamaan ahkerasti niin kauan, kun lapsi elää paljolti lattianrajassa. 

Myrkyt häipyvät hitaasti

Useita aikoinaan kelpuutettuja palontorjunta-aineita  on sittemmin kielletty hormonitoimintaa häiritsevinä. Ne ovat kuitenkin erittäin pitkäikäisiä karkuun päästyään, ja niitä saattaa vuotaa lisää esimerkiksi sähkölaitteista vuosia valmistamisen jälkeen.

Makuu-, olo- ja lastenhuoneista otetuista pölynäytteistä analysoitiin bromattujen ja kloorattujen aineiden pitoisuudet. Pöly sisälsi sekä sellaisia aineita, jotka ovat edelleen käytössä, että vuosikymmeniä sitten kiellettyjä kemikaaleja.

Tutkimus, joka on julkaistu Environmental Science & Technology -lehdessä, on osa Tukholman yliopiston isoa projektia. Sen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida hormonitoimintaa häiritsevät aineet kodeissamme.  

Influenssavirus päihitti rokotteen tänä talvena – rokotteen teho putosi kolmannekseen

Ensi kauden rokotetta aletaan valmistaa pian, mutta tapansa mukaan virus on kilpajuoksussa askeleen edellä.

Naiselle pistetään influenssarokote.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi talven influenssakauden aikana ensi kertaa ajantasaisesti, miten hyvin influenssarokote tepsi. Tehon jäljille päästiin yhdistämällä rokotusrekisterin ja tautirekisterin tietoja. 

Kun A-influenssavirus sai joulukuussa ensimmäiset ihmiset niiskuttamaan, rokotetuista puolet säästyi tartunnalta.  Tämän vuoden puolella tilanne muuttui.

– Ihan epidemian alussa rokotteen teho oli kohtuullisen hyvä. Joka toinen rokotettu sai erinomaisen suojan, mutta kun epidemiakausi eteni, teho oli enää noin 30 prosentin luokkaa, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä.

Iäkkäät olivat erityisen alttiita tämän talven virukselle

THL:n raportti koskee yli 65-vuotiaita. Juuri heidän keskuudessaan rokotteen teho oli tavanomaista alhaisempi. Sen sijaan pikkulapsilla se pysyi 50 prosentin tuntumassa.

– Ylipäätänsä tiedetään, että vanhemmilla ihmisillä teho tätä A(H3N2)-virusta vastaan on ollut muita huonompi. Näin tapahtui myös toissa vuoden influenssakaudella, Nohynek kertoo.

Kun viruksia on nyt tutkittu tarkemmin, niissä on havaittu rakenteellisia muutoksia, jotka lisääntyivät epidemian edetessä. Rokotteen antama suoja ei ehkä ollut paras mahdollinen näitä muutoksia vastaan, Nohynek sanoo.

Lääkäri kehottaa silti ottamaan rokotuksen

Nopeasti muuttuva virus on kilpajuoksussa aina askeleen rokottajia edellä. Ensi kauden kisa on jo alkanut. Rokotteeseen tarvittavat antigeenit määritetään ensi viikolla Maailman terveysjärjestön kokouksessa, minkä jälkeen lääketehtaat pääsevä valmistamaan uutta rokotetta.

– Saamme sen maahan syyskuun lopussa tai lokakuun alussa. Viive siihen, kun rokottaminen alkaa uudelleen, on noin puoli vuotta, ja siinä ajassa virukset ovat tietysti saattaneet muuntautua, Nohynek myöntää.

Hän korostaa, että rokottaminen on kaikesta huolimatta tehokkain keino estää influenssaa. Iäkkäälle tai perussairaalle ihmiselle influenssa voi olla viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän, hän vertaa.

– Vuosittaisissa kuolinmäärissä sattuu aina kuolinpiikki talveen, vuodenvaihteeseen. Influenssakauden alettua on tänäkin vuonna ollut reilu piikki.

Tukholmasta samoja tuloksia

Nohynekin mukaan influenssakausien arvioidaan vaativan 500–1 500 kuolonuhria, vuodesta ja virustyypistä riippuen jopa enemmän. Tarkkoja lukuja tällaisista "ylimääräisistä" kuolemista ei ole, sillä kuolinsyytilastossa ei välttämättä kerrota vainajan sairastamasta influenssasta.

– Tiedämme, että suuri osa vakavista sairastumisista olisi ehkäistävissä rokotteella. Täytyy muistaa, että vaikka rokotteen teho on jonkin verran alentunut, niin suurissa kokonaismäärissä pystymme sillti suojaamaan tuhansia ihmisiä, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Tartuntatautiepidemioihin keskittyneen Eurosurveillance-lehden julkaisemassa raportissa on Suomen lisäksi mukana myös Ruotsin pääkaupunkiseutu. Myös siellä influenssarokotteen teho aleni tänä talvena samalla tavoin kuin Suomessa.

Yhä useammat ikäihmiset juopottelevat ja erakoituvat – naiset kirivät miesten rinnalle

Ikäihmisten alkoholin käyttö lisääntyy jatkuvasti. Myös ikääntyneet naiset sairastuvat yhä useammin alkoholismiin. Alkoholin liikakäyttö näkyy muun muassa kotipalveluiden asiakaskäynneillä.

Nainen polttaa tupakkaa.

Useissa tutkimuksissa on todettu alkoholismin ja liiallisen alkoholin käytön altistavan monille sairauksille ja tapaturmille. Ruotsalaisessa liki 40 vuoden seurantatutkimuksen tuoreissa tuloksissa alkoholistit elävät usein muuta väestöä lyhyemmän elämän riippumatta suvun terveysriskeistä ja sairauksista. Tutkimuksessa käytettiin yli 2,8 miljoonan ruotsalaisen terveys-, rikos- ja apteekkirekisteritietoja vuosilta 1973–2010.

Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin arvioiden mukaan Suomessa on arviolta puoli miljoonaa alkoholin riskikäyttäjää, joille juominen aiheuttaa selviä terveysongelmia. Alkoholin kulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta ongelmallisemmaksi sen tekee runsas humalajuominen. Terveydenhuollon miespotilaista onhelmakäyttäjiä on joka viides ja naispotilaista joka kymmenes.

Alkoholista on tullut ikäihmisten arkea

Sairaanhoitaja Maarit Engelberg Jyväskylän vanhuspalveluista harmittelee, että moni ikäihminen tarttuu yhä herkemmin pulloon. Alkoholin käyttö on tasaisesti lisääntynyt, raittius on vähentynyt ja alkoholista on tullut osa ikäihmisten arkea.

– Enemmän nousevat esiin miehet, joilla on ollut runsasta alkoholin käyttöä myös varhaisemmassa elämänvaiheessa, mutta valitettavasti naiset kirivät ikävällä tavalla miesten rinnalle, kertoo Engelberg.

– Naiset voivat olla ehkä enemmän niin sanottuja piilojuoppoja eli otetaan kaapista pullo ja napataan vähän ja sitten huomataan, että jotakin on pielessä kun veriarvot heittelevät, kertoo vastaava terveydenhoitaja Laila Honkonen Jyväskylän kaupungin kotihoidosta.

Ikääntyneet kertovat juovansa saadakseen lohtua esimerkiksi yksinäisyyteen tai saadakseen paremmin unta. Kulutuksen lisääntyminen on osin seurausta juomakulttuurin laajemmasta muutoksesta, mutta taustalta löytyy myös monia henkilökohtaisia tekijöitä.

– Elämä ei ole kohdellut sillä tavalla kuin oli ajatellut, jäädään yksin, puoliso kuolee tai tulee avioero, sairastutaan ja eläkkeellä tulot pienenevät. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, että haetaan ikään kuin lohtua alkoholista, listaa Engelberg.

Juominen on laiha lohtu

Ongelman hankaluutta lisää se, että alkoholi on laiha lohtu. Se itse asiassa aiheuttaa unettomuutta, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Alkoholiannos mikä nelikymppisenä on ollut normiannos, voi kuusikymppisenä olla jo vaarallinen.

– Kaksi annosta peräkkäin päivässä tai seitsemän viikossa on jo riskirajalla. Yksi annos tarkoittaa siideri- tai keskiolutpulloa.

Iäkkäiden liiallinen alkoholin käyttö näkyy sairaalan vastaanotolla lisääntyneinä loukkaantumisina. Myös kotipalvelun kierroksilla on ongelmaan törmätty.

– Kotikäynnillä saattaa asiakas olla humaltuneena ja lääkkeet ovat jääneet ottamatta. Asiakas on voinut humalassa kaatua ja loukkaantua tapaturmaisesti, kertoo vastaava terveydenhoitaja Laila Honkonen.

Kotikäynneillä paljastuu silloin tällöin, että ei ole käyty kaupassa, ravitsemus on jäänyt huonolle hoidolle ja asiakkaalle on kertynyt taloudellisia ongelmia muun muassa maksamattomien laskujen takia.

– Kotihoidossa on pitkäaikaissairaita ja kun alkoholin käyttö lisääntyy niin sairauksien hoito heikkenee ja avuntarve kasvaa. Esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa alkoholi ei sovi yhtään. Kun palveluja tarjotaan, niin asiakas saattaa suhtautua kielteisesti eikä halua palvelua kotiin, jatkaa Maarit Engelberg.

Häpeä pakottaa salailuun

Iäkkään liialliseen juomiseen on vaikea puuttua, etenkin kun moni ei myönnä juomistaan. Salailun syynä on häpeä ja paljastumisen pelko.

– Kuka meistä kertoo mielellään kaverille, että minulla menee huonosti? Vaikka puhutaan yleisestä ongelmasta, niin se on hyvin vaikeasti tunnistettavissa, pohtii Engelberg.

Juominen lisää ikäihmisillä erakoitumista ja jopa fyysisiä ongelmia. Ikä kuivattaa ihmisen kehoa ja nesteen osuus kehossa vähenee. Alkoholilla on sama vaikutus eli se tehostaa kehon kuivumista. Myös sosiaaliset ihmissuhteet kuivuvat.

– Ihmiset kaikkoavat ympäriltä ja yksinäisyys kasvaa. Siihen haetaan ehkä lisää apua alkoholista. Jos lapsiperhe saa tietää, että vanhemmilla on alkoholiongelma, niin kuka tuo lapsensa isovanhempien hoitoon, sanoo terveydenhoitaja Laila Honkonen.

Engelberg ja Honkonen korostavat, että ikäihmisten alkoholisoitumisesta pitäisi pystyä puhumaan entistä avoimemmin.

– Asennekasvatusta tarvitaan, että päihteitä käyttävät eivät tuntisi kovaa häpeää ja tarvetta vähätellä tai kieltää ongelmaa. Hoitopuolellakaan ei saisi olla häveliäs. Henkilöstöä kouluttamalla puheeksi ottaminen olisi helpompaa, ehdottaa Maarit Engelberg ja toivoo iäkkäille ihmiselle matalan kynnyksen neuvontapisteitä ja päihdepalveluja.

Influenssavirusten muuntuminen saattanut heikentää rokotesuojaa

A-viruksen osalta rokotteen suojateho on vähentynyt samalla kun viruskirjo on lisääntynyt.

Tältä näyttää influenssa A-virus (pyöreät pallukat). Kuva on 60 000 -kertainen suurennos.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan influenssaepidemian huippu on Suomessa ohitettu A-viruksen osalta.

THL arvioi tänä talvena influenssarokotteen suojatehoa ensimmäistä kertaa ajantasaisesti yhdistämällä valtakunnallisen rokotusrekisterin tietoja tartuntatautirekisterin influenssalöydöksiin.

Kauden alussa joulukuussa rokotteen suojateho vaikutti kohtuullisen hyvältä, ollen noin 50 prosenttia. Alkuvuodesta teho oli selvästi heikompi, 32 prosenttia. Samanlainen löydös, suojatehon väheneminen 28 prosenttiin, havaittiin myös Tukholmassa.

Sekä Suomessa että Ruotsissa hengitystievirusinfektioiden seurannan näytteistä on löytynyt eniten influenssa A(H3N2)-virusta. Kauden edetessä A-virusten kirjo on lisääntynyt. Suomessa on kiertänyt epideemisenä kahteen eri geneettiseen ryhmään kuuluvia viruksia. Kummassakin on tapahtunut muutoksia, jotka saattavat osaltaan selittää rokotteen antaman suojan vähenemisen. Suurin osa vuoden alusta kiertävistä A-viruksista edustaa uutta geneettistä virusryhmää.

Suomalais-ruotsalaisen tutkimusryhmän raportti rokotteen tehosta ilmestyi Eurosurveillance -lehdessä torstaina.

B-influenssatapauksia on maassamme tähän mennessä rekisteröity vain parinkymmenen tapauksen viikkovauhtia.

– Vielä ei voida arvioida lisääntyvätkö B-viruksen aiheuttamat influessat kevään kuluessa, mutta rokotteessa on mukana myös suoja B-virusta vastaan, kertoo erityisasiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Laillista vai ei? Yksityistämishalut uhkaavat hajottaa Suupohjan seutukunnan

Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan seutukuntaa uhkaa hajoaminen, jos kolme kuntaa saa luvan liittyä Kuusiokuntien terveysyhtymään. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Laillisuutta arvioidaan parhaillaan.

Vastaanotto Alavuden pääterveysasemalla.

Kauhajoki, Isojoki, Karijoki ja Teuva äänestivät viime keväänä hakeutumisesta mukaan Kuusiokuntien terveyskuntayhtymään ja sitä kautta puoliyksityiseen Kuusiolinna Terveys Oy:hyn. Päätöksen olisi pitänyt olla yksimielinen. Silloin Teuva äänesti ei ja hanke kariutui.

Tai niin luultiin.

Asiaa ei kuitenkaan haudattu. Nyt alkuvuodesta kolme kuntaa päätti jatkaa neuvotteluja. Kauhajoen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Hautala (kesk.) sanoo, että etenkin valinnanvapaus ja yhtiöittäminen sai vielä päät kääntymään.

– Piilee riski, että reuna-alueilla ei tule olemaan valinnanvapautta ja maakunta joutuu karsimaan palveluja juuri reuna-alueilta, kun maakuntakeskuksessa on kova kilpailu ja korkeat kustannukset, perustelee Hautala.

Neljä kuntaa – miinus yksi

Kolmen kunnan siirtyminen toiseen kuntayhtymään ilman neljättä ei kuitenkaan taida olla ihan yksinkertaista. Neljä Suupohjan kuntaa muodostavat paras-lain mukaisen kuntayhtymän.

– Paras-laki velvoitti yhteistoiminta-alueisiin, enkä usko, että sitä voidaan noin vaan purkaa jättämällä yksi kunta ulos. Meidän sopimukset on kirjoitettu niin, että jos joku kunta haluaa irtautua sopimuksesta, päätös pitää tehdä vähintään vuotta aiemmin ja irtautuminen voi tapahtua vain vuoden vaihteessa, selittää Kari Nuuttila, joka on Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (LLKY) johtaja.

Kuntayhtymä purkautuu joka tapauksessa vuoden 2018 lopussa, jos soteuudistus etenee suunnitellusti. Mutta jos kuntayhtymän purku onnistuisi ja kolme kunta saisi palvelut Kuusiolinnalta, mitä sitten tapahtuisi Teuvalle?

– Suoraan sanottuna, en tiedä, sanoo Nuuttila.

Laillinen vai ei?

Kuntayhtymän johtaja Kari Nuuttila ei usko, että hanke on laillinen. Samaa mieltä on Teuvan valtuuston puheenjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen sotevalmistelun poliittisen johtoryhmän puheenjohtaja Esko Lehtimäki (kesk.). Hän myös vetoaa siihen, että paras-laki on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka.

– Jos lakia noudatetaan ja jos olen sen oikein ymmärtänyt, ei voi jättää ketään yksin. Teuvan pitäisi silloin liittyä johonkin muuhun alueeseen, mutta siihen pitää olla lupa. En usko, että valtioneuvostolta tultaisiin lupaa edes saamaan, pohtii Lehtimäki.

– Toivon, että Suupohjan alue pysyy yhtenäisenä. Ja että keskityttäisiin nyt kaikella tarmolla maakunnallisen uudistuksen eteenpäin viemiseen, sanoo Lehtimäki.

Juuri nyt lakimiehet selvittävät hankkeen laillisuutta.

Henkilökunta hämillään

Kummalliselta asia tuntuu Teuvan kannalta, mutta myös LLKY:n henkilökunnan näkökulmasta katsottuna. Kuntayhtymän yhtymäkokous on päättänyt, että tänä vuonna yhtymä tekee soteuudistustyötä. Henkilökunnan on määrä siirtyä maakunnan leipiin 2019 alusta.

– Näin toimitaan tällä hetkellä ja nyt tämä asia on aiheuttanut paljon hämmennystä. On paljon kyselty, että mitä täällä oikein tapahtuu, kertoo Nuuttila.

Nuuttila itse myös ihmettelee hankkeen tiedonkulkua, sillä hän ei ole kuntayhtymän johtajana saanut tietoa tai asiakirjoja käyttöönsä, vaikka on niitä pyytänyt.

Äiti päätyi dramaattiseen ratkaisuun koulun sisäilmaongelmien takia: Otti sairastelevat lapset kotiopetukseen

Kun koulun sisäilmaongelmat vievät lapselta terveyden, joutuvat vanhemmat turvautumaan joskus äärimmäisiin keinoihin. Usein vanhempien viimeinen keino on ottaa lapsi pois koulusta – ja sitä tapahtuu.

Kokkolalainen Maria Peltoniemi otti lapsensa kotiopetukseen homeoireiden takia

Kokkolalaisessa Peltoniemen perheessä päädyttiin viime marraskuussa vaikeaan, mutta äiti Maria Peltoniemen mukaan ainoaan mahdolliseen ratkaisuun. Perheen 7.- ja 8.-luokkalaiset nuoret, Aadam ja Saaron, otettiin pois koulusta kotiopetukseen.

Saaron alkoi oireilla jo yli vuosi sitten pian sen jälkeen, kun hän aloitti yläkoulun Kokkolan Länsipuiston koulussa. Vielä silloin epämääräisiin oireisiin ei reagoitu sen enempää, mutta ongelmat pahenivat nopeasti viime syksynä.

Saaronilla oli koko ajan jatkuvaa kuumetta, astman oireita, nivelkipuja ja joissakin koululuokissa häneltä lähti ääni. Samaan aikaan 7. luokan aloittanut Aadam sai myös koulussa oireita: Aadamin kurkkua poltti ja hän saattoi nukkua koulun jälkeen tuntikausia.

– En mä pystynyt olemaan koulussa, kun ei niitten oireitten keskellä edes pystynyt opiskelemaan, Aadam huokaa.

– Jos mä olin ollut pois koulusta kuumeen takia, ja sitten menin takaisin kouluun, niin olin heti taas sairas. Se sairastelu vaan jatkui aina, ja se on tosi raskasta, Saaron kertoo.

Vanhemmille alkoi pikku hiljaa valjeta, että oireet voivat johtua koulun sisäilmasta. Myös useat Saaronin ja Aadamin luokkakaverit sairastelivat ja muutamia Länsipuiston opettajia on jouduttu siirtämään muihin kouluihin.

Maria Peltoniemi teki nopean ratkaisun marraskuussa.

– Aadam, joka on ollut aina aika terve poika, nukkui koulun jälkeen helposti kolme tuntia eikä häntä meinannut saada ylös ollenkaan. Sitten Saaronin kaula tuli harmaaksi. Silloin sanoin, että huomenna ette mene enää kouluun. Se piti tehdä noin vaan kerrasta poikki, Maria sanoo.

"Ei ole mitenkään kivaa olla kotikoulussa"

Äidin ajatuksena oli ainoastaan, että lapset pitää saada turvaan koulusta, jossa he oireilivat. Kotiopetuksesta hän ei tiennyt ennakkoon mitään, vaan kaikki on opittu matkan varrella.

– Tämähän ei ollut mikään sellainen päätös, että kiva juttu, vaan ensisijaisesti halusimme, että lapset ovat turvassa. Ajattelin, että kyllä kai sitä voi kotonakin lukea ja opiskella  – katsotaan sitten, miten selvitään, Maria Peltoniemi kertaa ajatuksiaan.

 

Nyt perhe on sopinut koulun kanssa, että he pysyvät kotiopetuksesta huolimatta Wilma-järjestelmässä, jonka kautta he voivat olla yhteydessä opettajiin, saada tehtäviä ja muita tärkeitä tietoja. Myös koulukirjat saadaan koulusta.

Aadamille ja Saaronille kotiopetukseen joutuminen oli aluksi jopa pieni järkytys.

– Mä olin, että "what's up, ei hyvänen aika, että ei todellakaan", mutta kyllä se oli sitten pakko, Aadam sanoo.

– Onhan tämä kotona opiskelu aika raskasta ja melkein kaikki, mitä ajattelee, on vain koulu, koulu ja koulu. Ei tämä ole mitenkään kivaa olla kotikoulussa, Saaron kertoo. 

Yksi iso muutos tapahtui nuorten sosiaalisessa elämässä, koska kotona ollessa koulukavereita ei näe.

– Onhan se aika haikeeta, Aadam vakavoituu. – Mutta pakko pärjätä. Onhan se kiva päästä sitten joskus kouluun taas.

OAJ:n mukaan laiton tilanne

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan kunta rikkoo lakia, jos se ei voi tarjota lapsille turvallisia koulutiloja. Kotona koulua käyvien määrä on kasvanut valtakunnallisesti koko 2010-luvun, mutta sitä tilastot eivät kerro, moniko näistä johtuu koulujen sisäilmaongelmista.

OAJ:n Kokkolan paikallisyhdistyksen pääluottamusmies Timo Rajaniemi arvioi, että Kokkolassa ainakin reilu kymmenen lasta on joutunut tänä lukuvuonna joko vaihtamaan koulua tai jäämään kotiopetukseen sisäilmaongelmien takia. Osa on kuitenkin palannut takaisin kouluun, koska koki kotiopetuksen liian vaikeaksi.

Peltoniemen perheessä harkittiin siirron hakemista johonkin toiseen kouluun, mutta lopulta siihen ei vielä ryhdytty. Äidin pelkona on, että nuoret joutuisivat pahimmassa tapauksessa vain toiseen epäterveeseen kouluun.

– Toivon, että kaupunki järjestää niin, että lapset voisivat olla terveissä tiloissa opiskelemassa. Onhan se tosi surullista, että on joutunut ottamaan lapset pois koulusta. Ja kun kyse ei ole vain meidän lapsista. Eivät kaikki vanhemmat voi ottaa lapsiansa kotiopetukseen, Maria Peltoniemi huolehtii.

Nuorilla on sama toive.

– Totta kai haluaisin nopeasti jotkut tilat, jonne voisi mennä kouluun. Olen ehkä ajatellut mennä lukioonkin, niin toivoisin, että voisin käydä sitä koulussa, jossa ei ole sisäilmaongelmia, Saaron haaveilee. 

Kaupunki vakuuttaa, että kaikille löytyy tilat

Kokkolan kaupungilta kerrotaan, että jokaiselle sisäilmasta kärsivälle Länsipuiston oppilaalle järjestetään terveet koulunkäyntitilat, jos sitä kaupungilta pyydetään.

Sivistysjohtaja Peter Johnsonin mukaan kaupungissa on viisi yläkoulua, joista löytyy kaikille turvalliset opiskelutilat.

Kaupunki tekee hiihtolomaviikolla lisätutkimuksia Länsipuiston koulun sisäilmaongelmien syistä, ja koulun alakerrassa aloitetellaan remonttia.

Huippuyliopisto selvitti – Puoli kiloa päivässä hedelmiä ja vihanneksia ei olekaan tarpeeksi

BBC kertoo laajasta tutkimuksesta, jossa selvisi muun muassa, millä hedelmillä ja vihanneksilla on erityisesti syöpää ja muita vakavia sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia.

trooppisia Hedelmiä kulhossa.

International Journal of Epidomologyssä julkaistu tutkimus listaa hedelmiä ja kasviksia, joilla on todistettuja terveysvaikutuksia.

Syöpää ehkäisevät:

Pinaatti

Paprikat

Kukkakaali

Sydänsairauksia ehkäisevät:

Omena

Päärynä

Sitrushedelmät

Lehtisalaatti

Tutkimuksen teki brittiläinen huippuyliopisto Imperial College London. Siinä hyödynnettiin tietoa lähes kahden miljoonan ihmisen ruokatottumuksista ja lähes sadasta muusta tutkimuksesta.

Suomalaistenkin selkärankaan iskostettu puoli kiloa päivässä ei tutkimuksen perusteella ihan riitä hedelmien ja vihannesten päiväannokseksi.

Kasvisten ja hedelmien pienikin lisääminen ruokavalioon vaikuttaa positiivisesti, mutta huomattavia terveysvaikutuksia vasta kymmenenllä annoksella päivässä.

Kun yksi annos on noin 80 grammaa, tarkoittaa se siis melkein kilon päiväannosta hedelmiä ja vihanneksia.

Annos voi sisältää esimerkiksi pienen banaanin ja päärynän tai kolme täyttä ruokalusikallista pinaattia tai herneitä. Esimerkiksi kymmenen päärynää ja banaania, jos pelkillä hedelmillä mennään.

Asiantuntija: 800 grammaa päivässä on monelle liikaa

Tutkimuksessa onnistuttiin myös selvittämään, minkä verran milläkin määrällä syntyy aitoja terveysvaikutuksia. Tutkimuksessa verrattiin hedelmiä ja vihanneksia syöviä henkilöitä niihin, joille vihreä ja hedelmät eivät maistu lainkaan.  Tässä tuloksia:

200 grammaa päivässä hedelmiä ja vihanneksia

Sydänkohtausriski pieneni 13 %

Syöpäriski pieneni 4 %

Ennenaikaisen kuoleman riski pieneni 15 %

800 grammaa päivässä hedelmiä ja vihanneksia

Sydänkohtausriski pieneni 28 %

Syöpäriski pieneni 28 %

Ennenaikaisen kuoleman riski pieneni 31 %

Maailman terveysjärjestö suositus on ollut 400 gramman hedelmä- ja vihannesannos päivässä. BBC:n haastatteleman tutkijan mukaan vihannesten ja hedelmien osuuden lisääminen vielä tästäkin voi olla monelle liian iso haaste.

Britanniassa suosituksen mukaisesti syö joka kolmas.

Kasviksilla ja hedelmillä myös lisää elinikää

Hedelmien ja vihannesten syönti laskee tutkimuksen mukaan veren kolesterolitasoa ja verenpainetta sekä parantaa verenkiertoa ja vastustuskykyä muun muassa antioksidanttien ansiosta. Ne vähentävät DNA-vaurioita ja ehkäisevät siten syöpiä.

Tutkimuksen mukaan tiettyjen kasvisten ja hedelmien syönti pidentää todennäköisesti myös elinikää.

BBC: Fruit and veg: For a longer life eat 10-a-day

Tutkimukseen tästä

Yle: Pelkkä salaatti ei elätä: "Kurkku, salaatinlehdet ja tomaatti ovat suurimmaksi osaksi vettä"

Sirpaloituva Suomi voi pahoin – "Pitäisi jotenkin pystyä pysäyttämään tätä isoa pyörää"

Ehkäisevästä mielenterveystyöstä tuli psykologi Kari Kinnuselle aate, jonka puolesta kannattaa taistella.

Mies nojaa sateen kastelemaan ikkunalasiin.

Tuhansia kohtaamisia, masentuneita ja epätoivoisia ihmisiä, erilaisia elämänkriisejä – psykologi Kari Kinnusen, 75, työksi, harrastukseksi ja elämänuraksi muotoutui ehkäisevä mielenterveystyö.

– On tärkeää, että ihmisille voidaan antaa mahdollisimman varhain apua ja etukäteen torjua pieniä tai suurempiakin mielenterveyden ongelmia.

Näin elämän vaikeuksista ei pääse syntymään asiantuntijoiden apua vaativia varsinaisia mielenterveyden ongelmia tai pahimmillaan mielisairauksia. Yhteiskunta puolestaan hyötyisi Kinnusen mielestä 70- ja 80-luvuilla vallinneesta tulevaisuuden uskosta ja kansan yksituumaisuudesta.

Tamperelainen Kari Kinnunen työskenteli urallaan niin mielenterveystoimistoissa, päiväsairaalassa kuin työnterveydessä. Koko miehen vievä kipinä syttyi, kun Kinnunen työskenteli Pohjois-Hämeen mielenterveyskeskuksessa johtavana psykologina. Tällöin perustettiin ehkäisevän mielenterveystyön ryhmä.

– Sitä kautta pääsin mukaan valtakunnallisiin hankkeisiin, joissa ehkäisevää mielenterveystyötä hahmoteltiin. Huomasin, että tämä on asia, jolle haluan omistautua. Myöhemmin tuli myös Mielenterveysseuran järjestötyö eli kansalaistoiminta mukaan.

Ajattelussa tapahtui suuri muutos 1970-luvulla. Ehkäisevä mielenterveystyö ei enää ollut pelkästään psykiatrisen hoitojärjestelmän pieni osatehtävä, sanoo Kinnunen.

– Hakusessa oli sellainen toimintamuoto, jossa on matala kynnys, joka on maksutonta ja jossa ihmisten on helppo hakea apua erilaisiin elämänsä vaikeuksiin. Voitiin tarjota vertaistukea ammattilaisten ohjauksessa.

Enää ei pelkästään hoidettu potilaita, vaan yritettiin tarttua kriiseihin mahdollisimman varhain. Sen jälkeen on koulutettu ihmisiä ja rakennettu tukijärjestelmiä, sanoo Kari Kinnunen.  

– Huippuhetkiä olivat ne kun saatiin mielenterveysseura perustettua Tampereelle ja Osviitan kriisikeskustoiminta käynnistyi mielenterveysseuran voimin. Aikamoisten vaiheitten jälkeen se vasta onnistui.

Työkriisi kantautuu myös kotiin

Kari Kinnusen tapaamisissa on käynyt tuhansia ahdistuneita ja masentuneita ihmisiä vuosien varrella.

Kun kotona menee huonosti, se heijastuu myös työhön, sanoo työterveyshuollossa psykologina toiminut Kinnunen.

– Oli vaikeita kriisejä, jotka johtivat siihen, etteivät ihmiset pystyneet tekemään töitä tai edes olemaan töissä. Vastaanotolle hakeutui epätoivoisia ihmisiä, joilla oli huolena, meneekö työpaikka tai löytyykö alalta töitä yleensäkään.

Yt-neuvottelujen aikana Kinnunen kohtasi ihmisiä, jotka eivät uskaltaneet sairastaa edes flunssaa. He yrittivät selvitä masennuksesta ja mielenterveyden ongelmistakin pillereillä.

– Yritetään viimeiseen asti. Ei ole inhimillisesti oikein, että ihmiset joutuvat väkisin puristamaan itsestään jotakin, jotta pärjäisi kilpailussa. Pitäisi jotenkin pystyä pysäyttämään tätä isoa pyörää.

Työn ongelmista voi kärsiä koko perhe.

– Kaikki huolet ja ajatukset seuraavat mukana kotiin. Mitä enemmän on työssä vaikeuksia, sitä enemmän niitä huolia kantaa kotiin ja se heijastuu perhe-elämään ja lapsiin.

Työterveyshuolto tekee Kinnusen mukaan pitkälti juuri ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Monesti keskusteluissa löytyy ratkaisuja.

– Kun päästään ongelmansa kanssa kärvistelevän työntekijän ja esimerkiksi lähiesimiehen kanssa yhdessä pohtimaan, mistä on kyse ja mitä voidaan tehdä, se auttaa. Kun näin on löytynyt se punainen lanka ja asiat, joilla voidaan tilannetta helpottaa, se on tuntunut todella hyvältä.

Masennus ja mielenterveyden ongelmat ovat edelleen suurin syy ennenaikaiselle eläkkeelle jääntiin. Mielenterveyshäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle ajautuu nykyään ihmisiä todella nuorella iällä. Kari Kinnusen mukaan tukijärjestelmät ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö auttavat, mutta eivät ratkaise kaikkia ongelmia.

– Aina tulee uusia ikäluokkia ja uusia ongelmia ihmisille. Ihmiset etsivät elämälleen suuntaa ja yrittävät selviytyä koko ajan muuttuvassa maailmassa.  Mihin asiaan uskon? Minkä asian puolesta olen valmis taistelemaan, mitä asiaa haluan edistää?

Kinnunen arvioi, että mielenterveyden ongelmien suhteen ei ole tapahtunut vuosien aikana suurta määrällistä muutosta.

– Ehkä syyt ovat osin erilaisia. Aika muuttuu ja ne asiat muuttuvat, jotka aiheuttavat vaikeuksia ihmisille. Pitää etsiä sellaisia toimintamalleja ja ajatuksia, jotka istuvat tähän päivään.

Mielenterveyden häiriöiden hoitokeinot ovat Kari Kinnusen mielestä jatkuvasti lisääntyneet ja parantuneet.

– Psykiatrinen lääkehoito ja erilaiset psykoterapiamuodot ovat lisääntyneet ja sillä tavalla pystytään antamaan ihmisille terveydenhuollon kautta lisää apua. Mutta ulkopuolelle jää paljon ihmisiä, joiden ongelmat eivät ole niin pitkälle päässeet, että heitä voisi näin auttaa.

Tässä kuvaan astuu Kari Kinnusen mielestä vapaaehtoinen mielenterveystyö, jota Osviitan kaltaiset kriisikeskukset edustavat.

– Vapaaehtoisen työn kautta pystytään vastaamaan ihmisten tarpeisiin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Ihmisten lähestymisen muodot ovat kuitenkin muuttuneet osittain. Esimerkiksi nettiauttamista on ollut jo monta vuotta. Käytetään niitä välineitä, joita on ihmisten saatavilla ja mitä ihmiset mielellään käyttävät.

Ennaltaehkäisy on myös taloudellisesti järkevää, korostaa Kari Kinnunen.

– Erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat kansantaloudellisesti isoja tekijöitä. Ne edellyttävät paljon työntekijöitä terveyskeskuksissa, perheneuvoloissa ja mielenterveystoimistoissa varsinaiseen vaativaan mielenterveyshäiriöiden kohtaamiseen ja kriisityöhön.

Talouden tiukkoina aikoina etsitään kaikkea, millä voidaan jarruttaa kustannusten nousua.

– Vakavasti henkisesti sairaiden hoitokustannukset sairaalahoidossa ovat todella isoja, koska hoidot ovat monesti pitkäkestoisia.

Yhtenäisyys ja usko tulevaan hakusessa

Ehkäisevän mielenterveystyön synnyttäminen ajoittuu 70-80-luvulle, jolloin monia erilaisia yhteisöjä edustavat ihmiset ryhtyivät yhdessä perustamaan työryhmiä, järjestämään koulutusta ja luomaan organisaatioita auttaakseen muita ihmisiä.

Liikkeelle panevana voimana oli Kari Kinnusen mielestä kehitysusko.

– Ihmiset uskoivat tulevaisuuteen toisella tavalla kuin nyt. Ei ollut suuria uhkaavia tekijöitä, jotka saavat aikaan kuoreensa vetäytymistä ja erilaisten ryhmittymien suojaan menemistä ja toisten alasajoa.

– Yhteiskunnallisesti saatiin aikaan valtavan isoja muutoksia, kuten kansanterveyslaki ja peruskoulujärjestelmä. Niiden aikaansaaminen on edellyttänyt suurta yksituumaisuutta.

Ihmisten pahoinvoinnin vähentämiseksi Kari Kinnunen perääkin yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämistä ja vastuun ottamista toisista ihmisistä.

– Kansan yksituumaisuudella on päästy Suomessa hyvinkin vaikeitten aikojen yli. Tällä hetkellä tuntuu, että kehitys on menossa jyrkkiin, erittäin vahvasti erilaisiin, äkkijyrkkiin ryhmiin ja se hajottaa. Ja hajanainen kansa on heikko kansa.

Kolmannen sektorin ja kriisikeskusten kaltaisilla yhteisöillä on Kinnusen mielestä merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Tukihenkilöistä osa voi tehdä työtä jopa vuosikausia.

– Jos ihmiset tuntevat saavansa apua toisilta, tavallisilta ihmisiltä, se lisää luottamusta ja voi tukea yhtenäisyyttä. Se myös laajentaa omaa ajattelua siihen suuntaan, että me kuulumme yhteen ja on hyviä ihmisiä, jotka voivat auttaa ja joihin voi luottaa.

Valinnanvapauskokeilu pääsee viimein käyntiin Hämeenlinnassa

Asiakasportaaliongelmien viivästyttämä valinnanvapauskokeilu alkaa tänään Hämeenlinnassa. Kokeilussa Lammin, Tuuloksen ja Jukolan asukkaat voivat valita hoidon joko terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkärillä.

Erikoislääkäri Saija Pesonen

Tiedotteet kokeiluun mukaan päässeille kuntalaisille postitetaan tänään torstaina ja ne saapuvat koteihin lähipäivinä, kertoo Hämeenlinnan kaupunki nettisivuillaan. Hämeenlinnan kokeilun erikoisuutena on se, että potilas voi vaihtaa palvelun tarjoajaa 30 päivän välein. Yleensä valinta tehdään vuodeksi.

– Voi olla mahdotonta rumbaa, naurahtaa erikoislääkäri Saija Pesonen Lammin terveyskeskuksesta.

– Se voi olla myös ongelma, koska potilaiden tiedot saattavat pirstaloitua moneen paikkaan. Potilaalle jää aika kova vastuu, että tietää mitä on tutkittu missäkin. Kaikki ei enää näy yhdestä paikasta, mikä voi johtaa turhiin tutkimuksiin, joissa palaa rahaa, vakavoituu Saija Pesonen.

Valinnanvapauskokeilussa kokeiluun kuuluva kuntalainen saa valita perusterveydenhuoltoon liittyvät lääkärin ja hoitajan palvelut miltä tahansa kokeilussa mukana olevalta palveluntuottajalta. Valittaviin palveluihin kuuluvat yleislääkärin, sairaanhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottopalvelut ja näihin liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä sosiaaliohjaajan palveluja.

Emme rahasta!

Valinnanvapautta on kritisoitu paitsi potilastietojen mahdollisella pirstoutumisella, myös epäilyllä, jonka mukaan yksityiset lääkärit rahastavat kuntapotilailla. On arveltu, että yksityiset lääkärit hoitavat hyvin omalla rahalla tulevat potilaat, mutta yhteiskunnan maksamat potilaat hoidetaan kiireellä ja huonommin.

– Ei pidä paikkaansa, vakuuttaa yksityislääkärinä Lammilla toimiva Juho Nummenmaa.

– Asia on toisinpäin. Itse pidän tätä tilannetta hienona. Kun tulee kunnan maksamia potilaita, voin hoitaa heitä siten, että minun ei tarvitse miettiä kuinka kauan aikaa käytän, tai mitä se maksaa potilaalle, tai onko hänellä varaa maksaa.

Tähän mennessä kokeiluun ilmoittautuneita palveluntuottajia ovat Ilveskodin terveysasema, Mehiläisen Oma Lääkärisi Hämeenlinna, Juho Nummenmaa / Mainiemen Vastaanotot, Linnan Klinikka Oy Tuulosen toimipisteellä sekä Jukolan ja Lammi-Tuuloksen terveysasemat.

Palveluntuottajaksi voi ilmoittautua myös kokeilun aikana.

Myönteisiä arvioita

Hämeenlinna on yksi viidestä alueesta, jolla valinnanvapautta kokeillaan. Mukana on 18 000 kuntalaista. Yksityislääkäri Juho Nummenmaa on lähtenyt valinnanvapauskokeiluun innolla mukaan.

– Pitkän linjan yleislääkärinä, olen aina kannattanut sitä, että ihmiset saisivat itse valita hoitavan lääkärin. Suomessa tilanne on ollut poikkeuksellinen Länsi-Eurooppaan verrattuna, missä ihmiset ovat kautta aikojen saaneet itse valita lääkärinsä. Nyt kun se tulee tänne, muutos on niin hieno, että olisi, jos ei synti, niin ainakin häpeä olla lähtemättä mukaan.

Myös terveyskeskuksessa suhtaudutaan muutokseen pääosin myönteisesti.

– Vaikka pirstaloitumisongelmia voi tulla, valinnanvapauskokeilu vapauttaa meilläkin resursseja. Se on tietysti potilaan etu, kun hoitoon pääsy nopeutuu ja palvelu paranee, miettii Lammin terveyskeskuksen erikoislääkäri Saija Pesonen.

Kaupungin järjestämissä infotilaisuuksissa pääsee kysymään valinnanvapauskokeilusta ja valinnan tekemisestä. Tilaisuuksissa voi saada myös opastusta valintaportaalin käytössä.

Nuori mielenterveyskuntoutuja: "Ei siitä olisi tullut mitään, jos olisin heti muuttanut yksin asumaan"

Toisinaan psyykkisesti sairastunut nuori tarvitsee apua 24 tuntia vuorokaudessa. Silloin paras paikka voi olla kodin ja sairaalan välimuoto. Kävimme kurkistamassa Vaahteran arkeen.

Mielenterveyskuntoutujia keittiössä

Aamupuuron jämät katoavat sämpylätaikinan joukkoon, ja isossa keittiössä käy melkoinen pulina.  Yhteiset puuhat kuuluvat Vaahteran arkeen. Lounas syntyy porukalla, jossa on mukana niin nuoria asukkaita kuin henkilökuntaakin.

Virallisemmin Vaahtera on Sopimusvuori Oy:n nuorille mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu tehostetun tuen palveluasumisyksikkö Tampereen ydinkeskustassa. Asiakaspaikkoja on kahdeksan, ja kuntoutusyksikköön tullaan kotikunnan maksusitoumuksella. Vaahteraan on jonoa.

"Täällä on parasta, että ei jää yksin, jos tulee paha olo"

Vaahteran nuorilla on takanaan rankkoja kokemuksia. Tavallisimpia diagnooseja ovat masennus, epävakaa persoonallisuus tai ahdistuneisuushäiriö.

Tavoitteena on, että nuoret saavat kuntoutua turvallisessa ympäristössä.

–  Vaahterassa saa ympärivuorokautista tukea. Tämä on sairaalan ja kodin välimuoto, kertoo sairaanhoitaja Tuomas Lemmetty.

Asukkaat ovat iältään 18-30-vuotiaita. Jotkut asuvat Vaahterassa kuukausia, jotkut pari vuottakin. Nuorille tärkeintä on, että apu ja tuki ovat lähellä. Välillä tulee ristiriitoja, mutta niitä opetellaan sovittelemaan.

– Aina, jos tulee paha olo, pääsee ohjaajan kanssa juttelemaan. Ei tarvi olla yksin sen pahan olon kanssa, sanoo yksi Vaahterassa asuvista.

– Apua saa aina, kiittävät nuoret vaahteralaiset.

"Itsenäistyminen jännittää"

Jokaiselle nuorelle räätälöidään oma henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Sen mukaan katsotaan, milloin on aika itsenäistyä ja mennä elämässä eteenpäin.

– Ei siitä olisi tullut mitään, jos olisin heti muuttanut yksin asumaan. On paljon parempi tulla tätä kautta, yksi nuorista sanoo.

– Olen siirtymässä Siniseen Taloon. Se on asumisyhteisö, jossa on vähemmän tukea. Kyllä se tietysti jännittää.

Suurin osa Vaahteran asukkaista on kotoisin Pirkanmaalta.

Psykiatrista hoitoa karsittu kovalla kädellä

Psykiatrinen hoito Pirkanmaalla on pirstaleista ja osin jopa sattumanvaraista. Katso uutisjuttu, jossa kerrotaan mielenterveystyön ammattilaisten asettavan toivonsa soteuudistukseen.

Moni urheilulukiolainen uupuu jo opintojen alkuvaiheessa – "Osalla on hyvin huolestuttavia oireita"

Ensimmäiset tulokset urheilulukiolaisten uupumusta koskevasta tutkimuksesta ovat tylympiä kuin mitä tutkijat osasivat odottaa. Ylilääkäri Harri Selänne pitää melkein vielä hämmästyttävämpänä, ettei kolmanneksella koulun aloittajista ole minkäänlaista motivaatiota sen paremmin kouluun kuin urheiluun.

Vaaleanpunaisella teräsuojalla varustettu luistin

Jo ensimmäisellä opiskeluviikolla uupumisoireita oli jopa viidesosalla urheilulukiolaisista. Ylilääkäri Harri Selänteen mukaan ne kertovat valtavista, lyhyessä ajassa tapahtuvista muutoksista elämästä.

– Monelle tulee samaan aikaan muutto kotipaikkakunnalta, perheen ja ystävien tuki jää pois, urheilun ja opiskelun vaatimukset lisääntyvät selkeästi. Koko elämä muuttuu viikossa.

Selänne on lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka on erikoistunut liikuntalääketieteeseen. Hän on mukana Jyväskylän yliopiston nelivuotisessa tutkimuksessa, jonka ensimmäiset tulokset paljastavat, että noin 40 prosentilla on enemmän tai vähemmän vaikeuksia kouluvuoden aikana.

– Hyvin huolestuttavaa on se, että neljällä prosentilla oli lääketieteellisin termein mitattuna erittäin vakavia uupumusoireita, niissä oli mukana esimerkiksi itsemurhariskiä. Tutkimuksen tulokset ovat erittäin rajuja, Selänne sanoo.

Taustalla tuntemattomiakin tekijöitä

Tulosten valossa näyttää siltä, että urheilulukio voi olla joillekin liian kuormittava. Selänne on haastatellut useita nuoria huippuja, ja keskustelussa on tullut ilmi, että he eivät ole uskaltaneet kertoa ongelmistaan kenellekään.

– Osa ei ole myöntänyt asiaa itselleenkään. Siinä vaiheessa moni purskahtaa itkuun ja sanoo, että tämä on liian kovaa.

Selänteen mielestä äkkiä voisi ajatella, että uupumiseen auttaisi hyvä ruoka ja kunnon uni. Taustalla on kuitenkin monia asioita, kuten urheilun paineet, vanhempien tuki ja oma persoonallisuus.

– Sitten vielä huikea määrä tekijöitä, joita me emme vielä edes tunnista.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kysely- ja haastattelututkimukseen osallistui 450 urheilulukiolaista eri puolilta maata.

Urheilussa pärjää, jos koulussakin

Tutkimus on ainutlaatuinen koko maailmassa, koska se mittaa uupumusta sekä koulussa että urheilussa. Alustavien tulosten mukaan näyttäisi myös siltä, että alun koulu-uupumus aiheuttaa jatkossa merkittävää urheilu-uupumusta.

Selänteellä onkin viesti valmentajille:

– Jos haluat, että urheilija pärjää hyvin urheilussa, huolehdi siitä, että hänen koulumenestyksensä on hyvä.

Koska tutkimuksessa liian kova kuormitus tulee selkeästi esille, asiasta on käyty keskusteluja lukion rehtoreiden ja urheiluvastaavien kanssa.

– Myös he ovat huolissaan urheilijoiden uupumuksesta ja motivaation puutteessa. Lukujen suuruus yllätti sekä heidät että meidät.

Kuka kuuluu urheilulukioon?

Selänteen mukaan keinoja tilanteen korjaamiseksi on ehditty miettiä vasta vähän.

Yksi niistä on asumisolosuhteiden parantaminen: nuoret eivät joutuisi käyttämään niin pitkiä aikoja matkustamiseen urheilukentälle, -tapahtumiin tai koululle.

– Joillakin pelkkä yhden päivän matka urheilupaikalle ja kouluun kestää kolme tuntia. Jos se voidaan vähentää kymmeneen minuuttiin, sillä on jo iso merkitys.

Hyvää on jo se, että koulut joustavat hyvin. Esimerkiksi urheilulukiossa on melko iso määrä tunteja, jolloin nuori voi urheilla kouluaikana. Myös koeviikkoja järjestellään, mikäli ne osuvat yhteen tärkeiden kilpailujen kanssa.

Tilanteen oikaisemisen kannalta Selänne pitää olennaisena kysymystä, valitaanko tai valikoituuko urheilulukioon oikeanlaisia opiskelijoita.

– On erittäin yllättävä ja ihmeellinen havainto, että 30 prosenttia urheilulukion aloittavista ei kokenut minkäänlaista motivaatiota urheiluun, eikä kouluun. Meidän on etsittävä vastaus siihen, miksi he ylipäätään ovat hakeutuneet urheilulukioon.

Liian nuorina pyritään huipulle

Selänteen mielestä on hyvä, että ilmiöiden kehittymistä voidaan seurata neljä vuotta, koko lukion ajan.

– Sen jälkeen päästään käsiksi taustalla oleviin tekijöihin, jotka joko suojaavat tai altistavat vaikeuksille.

Siihen, miten lupaavista lapsista kasvatetaan huippu-urheilijoita, on Selänteen vaikea vastata.

Selänteen mukaan yllättävän harva –vain alle kymmenen prosenttia – teini-ikäisistä, kansallisista mestareista on mestareita aikuisena. Joissakin maissa luku on alle viisi prosenttia.

Selänne epäilee yhdeksi syyksi, että huippua tavoitellaan liian nuorena.

– Arvioiden mukaan urheilu-ura huipulla kestää kymmenen vuotta. Jos valmennus aloitetaan 10-vuotiaana, aika vain loppuu kesken, koska esimerkiksi alppilajeissa huipulla ollaan 23–25 -vuotiaana.

Pierettääkö punikkitatti? Syy vatsanväänteisiin voi piillä sokerissa

Sienisokeri aiheuttaa oireita vain pienelle osalle suomalaisista. Heistä useimmat ovat myös laktoosi-intolerantteja eli eivät siedä maitosokeria.

Kantarelleja ja herkkutatti

Sienet eivät allergisoi syöjäänsä, näin vakuuttaa Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa. 

Vuosikymmenen liiton neuvonnassa ja toisen vuosikymmenen iho- ja allergiasairaalassa työskennellyt Vuorenmaa kertoo törmänneensä asiantuntijaurallaan vain kerran epäilyyn sienisokeriallergiasta.  

– Oikeastaan emme voi puhua edes allergiasta, vaan mieluumminkin yliherkkyydestä. Kysymys on sienisokeri-intoleranssista, jossa oireet ovat vatsan vääntely ja ilmavaivat, Vuorenmaa sanoo.

Sienisokeri aiheuttaa osalle ihmisiä voimakkaita vatsanväänteitä ja huonovointisuutta. Sienten välillä on isoja eroja sokeripitoisuuksissa, esimerkiksi suppilovahveroissa sokeria on vähän, kantarelleissa paljon. Yksi sieni voi aiheuttaa oireita ja toinen ei, Anne Vuorenmaa toteaa.

Sienisokeri-intoleranssista kärsivän ihmisen suolistosta puuttuu sienisokeria pilkkova entsyymi. Puutos aiheuttaa oireilua.

– Suomessa oireilu on erittäin harvinaista. Sitä esiintyy enemmän Grönlannissa ja Pohjois-Amerikassa. Siellä ihmisillä on todettu geenipuutos liittyen sienisokeriin, Vuorenmaa kertoo.

Syötävän tunnistaminen tärkeää

Vuorenmaan mukaan sieniharrastajat voivat rauhassa jatkaa herkullista harrastustaan.  

– Sienisokeria on 0,13 - 17 grammaa kilossa tuoreita sieniä. Se on pieni määrä.

– Enemmän kuin sienisokeri-intoleranssista olisin huolissani siitä, että ihmiset tunnistaisivat hyvin syötävät sienet myrkyllisistä, Vuorenmaa toteaa.

Trehaloosin eli sienisokerin imeytymishäiriöstä kärsii Astma- ja allergialiiton mukaan suomalaisista 1 - 2 prosenttia. Heistä useimmat ovat myös laktoosi-intolerantteja. Lääkäreiden vastaanotoille saakka oireista kärsivät hakeutuvat kuitenkin erittäin harvoin.

Poikkeuksellinen ruuhka Tampereella: osa murtumapotilaista odottanut leikkausta yli 4 vuorokautta

Liukastumisista aiheutuneen ruuhkan purkuun on valjastettu kahdeksan leikkaussalia. Tampereen yliopistollinen sairaala on joutunut perumaan kiirettömiä aikoja.

Kipsausta

Katujen ja pihojen liukkaus näkyy Tampereen yliopistollisessa sairaalassa poikkeuksellisena murtumapotilaiden ruuhkana. Yli 40 potilasta on odottanut päivystysleikkausta jo toista päivää, kertoo tuki- ja liikuntaelinkirurgian vastuuyksikön johtaja Heikki Mäenpää.

– Eilen meillä oli 41 potilasta odottamassa leikkausta ja tänään aamulla heitä oli 43. Eilisen illan aikana meille tuli vielä 10 potilasta lisää. Pisimmät odotusajat ovat olleet valitettavasti yli 100 tuntia, Mäenpää kertoo.

Tilanne alkoi kasaantua jo viime viikon lopulla, kun keli lauhtui. Tiet ja kadut muuttuivat monin paikoin liukuradaksi.

– Joudumme tekemään kiireellisyysarvioita. Lievemmin vammautuneet joutuvat odottamaan hoitoa pidemmän aikaa. Osa potilaista on odottanut hoitoa kotona.

Tyypillisesti odottajiksi valikoituvat nilkka- ja rannemurtumista kärsivät potilaat. Vakavammin loukkaantuneilla on ollut useita murtumia ja myös selkärangan ja lantion murtumia.

Koko sairaala mukana talkoissa

Hoidon pitkittyminen voi pahimmillaan altistaa komplikaatioille; tulehduksille, veritulpille ja yleiskunnon huononemiselle. Mäenpää korostaa, että jos potilaalla on riskitekijöitä, hoito priorisoidaan ensimmäisten joukkoon.

– Emme me potilaitten terveyttä tällaisissa tilanteissa vaaranna.

Sairaala on vastannut ruuhkaan järjestämällä lisää leikkaussaleja sekä lisännyt paikkoja vuodeosastoille. Sairaala on joutunut perumaan suman vuoksi kiirettömiä leikkaus- ja poliklinikka-aikoja.

– Me olemme aloittaneet ruuhkan purun. Esimerkiksi tänään ja huomenna on käytössä kahdeksan leikkaussalia. Tämä tarkoittaa, että myös muilta erikoisaloilta on jouduttu perumaan potilaita, jotta me saamme päivystysleikkaukset hoidettua. Käytännössä koko sairaala on talkoissa mukana.

Lumipeite ja kelin pakastuminen ovat vähentäneet sisään tulevien potilaiden määrää. Mäenpään mukaan tavoite on, että ennen ensi viikon hiihtolomaa ruuhka olisi purettu.

Mäenpää toivoo hartaasti, että ihmiset ottaisivat liukkaan kelin huomioon liikkuessaan.

– Kun sitä aamun lehteä lähdetään hakemaan postilaatikolta, niin sandaalit tai crocsit eivät ole paras jalkine. Ja kun liikutaan liukkaalla, pitäisi keskittymisen olla kävelyssä eikä esimerkiksi älypuhelimessa.

Kätilöt ovat pulassa häveliäiden miesten kanssa synnytyssalissa – tulkkia tarvitaan puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä

Ammattitulkkauksen tarve synnytyksissä on kasvanut pääkaupunkiseudulla. Sukuelimiin liittyvistä asioista puhuminen saattaa olla tabu, jos tulkkina toimii synnyttäjän puoliso.

Vauvan käsi.

Helsingin Kätilöopistolla työskentelevä kätilö Mariette Pontán kohtaa useita kertoja viikossa vieraskielisiä äitejä, joiden kanssa henkilökunta ei pysty keskustelemaan.

Svenska Yle kertoi tänään, että tulkkausongelmat aiheuttavat monia hankalia tilanteita synnytyssalissa.

– Tavallisesti kyseessä on maahanmuuttaja tai pakolainen, joka on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Meillä on oikeus tulkin käyttöön, mutta jos synnytyksen hetki koittaa keskellä yötä, saamme yhteyden tulkkiin vain harvoin, kätilö Mariette Pontán sanoo.

Kun tulkkia ei ole saatavilla, suomea osaava puoliso, sukulainen tai ystävä hoitaa tulkkauksen. Jos läheinen ei ole paikalla, tulkkaus tapahtuu puhelimen välityksellä. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä väärinkäsityksiä saattaa syntyä, Pontán sanoo.

– Me emme ymmärrä, mitä sanotaan ja mitä tulkataan. Kertooko tulkkaaja kaiken, mitä me sanomme, vai sanooko hän jotain muuta? Usein synnyttäjien miehet tulkkaavat, ja heille jotkut asiat voivat olla tabuja. Eri ruumiinosien nimiä ei tiedetä, ja puhelimessa voi olla vaikeaa saada asioita etenemään.

Sukuelimet ovat tabu

Tabuksi on Pontánin mukaan osoittautunut ylipäätään sukuelimiin liittyvistä asioista puhuminen. Myös naiset voivat olla yllättävän tietämättömiä oman kehonsa suhteen.

– Suomessa on ihan ok puhua sukuelimistä, mutta kaikki eivät edes tiedä, miksi heillä on kuukautiset, miten raskaaksi tullaan, tai mitä synnytyksen aikana tapahtuu. Suomessa mies tai kumppani on usein synnytyksessä mukana, mutta näin ei ole kaikissa maissa, ja miehelle voi olla vaikeaa puhua sellaisista asioista.

Erilaisesta kulttuuritaustasta tulevalle miehelle voi olla hankalaa joutua perinteisen roolinsa ulkopuolelle.

– Me yritämme kysyä, onko naisella verenvuotoa tai kipuja, mutta jos pari ei muutoin puhu tällaisista asioista, se ei onnistu.

Valtaosa ulkomaalaistaustaisten synnytyksistä sujuu kuitenkin hyvin kielimuurista huolimatta. Ammattitulkki olisi silti Pontánin mukaan tarpeen synnytyksessä, jotta kätilö voi olla varma siitä, että kaikki asiat todella tulkataan, ja että perheellä on kaikki hyvin.

Arabia yleisin vieras kieli synnytyksessä

A-Tulkkaus Oy hoitaa pääkaupunkiseudun tulkkaukset terveyden- ja sosiaalihuollon sekä koulutuksen piirissä. Yrityksen omistavat Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Yhtiö tarjoaa tulkkausta lähes yhdeksälläkymmenellä kielellä.

Yhtiön tilastojen mukaan synnytyssairaaloissa tarvittiin viime vuonna tulkkausta yli kaksi tuhatta kertaa ja lähes 2 500 tunnin ajan. Yleisimpiä tulkattavia kieliä olivat arabia, somalin kieli ja venäjä.

Tulkkauspalveluiden tarve synnytyksissä on kasvanut, sanoo A-tulkkauksen palvelupäällikkö Mohsen Tavassoli.

– Yhä useammat vieraskieliset ihmiset ovat muuttaneet pääkaupunkiseudulle. 1990-luvulla somali oli tavallisin kieli, myöhemmin venäjä, ja vuonna 2015 arabia nousi listan kärkeen. Tilanne vaihtelee maahan tulevien turvapaikanhakijoiden mukaan.

Tulkin apu saatavilla myös yöllä

Tavassolin mukaan tavallisimpien kielien koulutettuja tulkkeja ei ole vieläkään riittävästi, vaikka heitä on tullut lisää.

Tähän saakka tulkin saaminen synnytykseen ei ole ollut mahdollista kello 22.00 jälkeen, mutta nyt tilanne on muuttunut. HUSin piirissä otettiin eilen tiistaina uusi päivystysnumero käyttöön. Sen kautta tulkki voidaan hälyttää läpi yön, aamu kuuteen saakka.

– Ajatuksena on, että jotkut tulkit ovat valmiita tulemaan paikalle tai tulkkaamaan puhelimitse. Puhelintulkkaus on ensimmäiseksi suositeltava vaihtoehto.

Ainakin yleisimpien kielien kohdalla pitäisi aina olla päivystävä tulkki saatavilla.

Aiheesta kerrotaan lisää Svenska Ylen sivuilla.

"Tuntuu hassultakin, miten sairastumista pelkää" – urheilija eristäytyy ennen arvokisoja

Urheilijan vuosia tekemä työ saattaa lurahtaa suurena hetkenä hukkaan flunssan, influenssan tai mahataudin vuoksi.

Hiihtäjä Perttu Hyvärinen.

Toimittajan kuivan hakkaava köhiminen saa Lahden MM-kisoihin valmistautuvan hiihtäjä Perttu Hyvärisen, 25, höristämään korviaan. Urheilijalle sairastuminen on uhkatekijä, jota vältetään kaikin keinoin.

– Kun tekee monta vuotta työtä yhtä kilpailua varten ja pari viikkoa ennen sitä tulet kipeäksi, vuosien aherrus menee hukkaan, huomauttaa Hyvärinen voidellessaan suksia Liperin Pärnävaaralla.

Mörköjä ovat tavallisellekin ihmiselle tutut helposti tarttuvat taudit, kuten influenssa, flunssa ja vatsatauti. Pöpö vaanii muun muassa ovenkahvoissa ja hisseissä, sanoo urheilulääkäri.

– Itse asiassa auton kojelaudassa voi olla enemmän taudinaiheuttajia kuin yleensä hyvin puhdistetussa wc-istuimessa. Urheilijana välttäisin ruuhkabussia ja lentokonettakin, jos suinkin mahdollista, opastaa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Juha Leppävuori Terveystalo Oulusta.

Pärskivä vieruskaveri hätkäyttää

Riistaveden Urheilijoiden Perttu Hyvärinen ei mielellään matkustele ulkomailla ennen arvokisoja.

– Onhan se mielenkiintoinen tilanne, jos viereen istahtaa kipeä ihminen. Välillä tuntuu hassultakin ja naurattaa, miten sitä pelkää sairastumista. Mutta pakko olla itsekäs, toteaa Hyvärinen.

Ulkomailla matkustelussa on riskinä myös vääränlainen ravinto. Esimerkiksi majoneesipohjainen ruoka voi johtaa oksenteluun ja äänekkääseen wc-istuntoon.

Metsätieteitä Joensuussa lukeva Perttu Hyvärinen ei uskaltaudu edes yliopiston ruokalaan.

– Teen kotona terveellistä ruokaa. En muutenkaan käy yliopistolla ihmismassojen keskellä ennen kisoja, jotten sairastu. Pidän immuniteettini mahdollisimman vahvana pesemällä käsiäni ahkerasti ja käyttämällä käsidesiä.

Rentoutta ja lepoa

Urheilulääkäri muistuttaa riittävästä levosta ja maltillisuudesta terveenä pysymisessä. Kova rääkki johtaa pahimmillaan ylikuormittumiseen.

– Ja kireässä pakkasessa hengitystiet ärtyvät helposti, toteaa erikoislääkäri Juha Leppävuori.

Hiihtäjä Perttu Hyvärinen tietää kokemuksesta, että kuume vaikuttaa lihaskuntoon ja vatsatauti elimistön suola- ja nestetasapainoon. Hengitysteihin menevät taudit ovat yleensä pitkäaikaisia.

– Voi mennä jopa kuukausi ennen kuin urheilija on oikeasti palautunut, kertoo Hyvärinen ja suuntaa Pärnävaaran laduille.

Nukahdatko herkästi auton kyytiin tai sohvalle? Ehkä et olekaan niin hyvä nukkumaan kuin luulet

Unilääkärin mukaan suomalaiset ovat keskimäärin erittäin huonoja tunnistamaan nukkumiseen liittyviä ongelmiaan.

Nainen haukottelee

Tänäkin aamuna liian moni meistä on herännyt yöuniltaan heikosti palautuneena. Suomalaiset nukkuvat liian vähän ja lisäksi usein huonosti.

Dosentti ja unilääkäri Henri Tuomilehdon arvion mukaan 90 prosenttia ihmisistä, joilla on ongelmaa unen kanssa, eivät itse tunnista sitä.

– Meillä on usein jokin ulkoinen selitys siihen, mistä tilanne johtuu. Se voi olla keski-ikä tai pieni lapsi. Ja vaikka lapsi olisi nukkunut jo yhdeksän vuotta hyvin, äiti ei välttämättä saa unta vieläkään, Tuomilehto herättelee.

Tuomilehto antaa esimerkin myös ihmisistä, jotka nukahtavat herkästi vaikkapa liikkuvan ajoneuvon kyydissä tai ennen nukkumaanmenoaikaa illalla sohvalle.

– Moni heistä sanoo, että on vain niin hyväuninen, että nukahtaa herkästi. Todellisuudessa voi olla, että tällainen henkilö onkin niin umpiväsynyt, ettei mahda nukahtamiselleen mitään, Tuomilehto varoittaa.

Huonosti nukkunut usein myös syö huonosti eikä jaksa liikkua

Tuomilehdon mukaan puheet aamu- ja iltavirkuista ovat täyttä totta. Senkään piikkiin ei voi kuitenkaan laittaa kaikkea. Tuomilehto kertoo, kuinka eräs hänen asiakkaanaan ollut esimies tunnettiin työpaikallaan aamuisin niin ärtyneenä, ettei kukaan uskaltanut jutella tälle ennen puoltapäivää.

– Tuolloin hälytyskellojen pitäisi jo soida. Ja lääkärin ei todellakaan tulisi olla mikään "viimeinen toivo". Eihän muissakaan terveysongelmissa kokeilla ensin kaikkea mahdollista muuta kuin lääkäriä, Tuomilehto muistuttaa.

Tuomilehdon mukaan unen huonous heikentää nopeasti myös muita hyvinvoinnin osa-alueita. Jos nukkuu huonosti, ei todennäköisesti tee mieli esimerkiksi syödä terveellisesti, ja kun tämäkin osa-alue on rempallaan, helposti käy niin, ettei tee mieli myöskään liikkua, joka on Tuomilehdon mukaan kolmas palautumisen tärkeä osa-alue.

– Siinä mielessä voi sanoa, että nukkuminen määrittää meidän seuraavaa päiväämme, ja kaikki lähtee liikkeelle hyvästä palautumisesta.

Tuomilehto suosittelee pitämään hyvinvoinnin perusasiat kunnossa etenkin arkena, jolloin viikonloppuna voi "vähän rötväilläkin". 

Raskas työ ja raskaat huvit ovat huono yhdistelmä

Tuomilehdon mukaan nykyihmisten uniongelmat ovat hyvin pitkälti itse aiheutettuja. Tekniikka on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin, infotulva on huikea, mutta evoluution kannalta katsottuna ihminen ei ole muuttunut luolamiesajoista juuri mihinkään.

Vuorokauden ympäri pyörivästä yhteiskunnasta kärsivät etenkin vuorotyöläiset.

– Vuorotyö on selkeästi palautumisen kannalta kuormittava tekijä. Tärkeintä on muistaa, että jos on rankka työ, vastapainona ei kannata viettää rankkoja huveja. Vuorotyöläisten pitäisi päin vastoin viettää vielä säännönmukaisempaa ja terveellisempää elämää kuin muiden, Tuomilehto painottaa.

Jos on ongelmaa nukkumisessa, se voi näkyä myös lisääntyneenä sairastavuutena, mikä taas heikentää työ- ja toimintakykyä, jolloin työntekijä ei todellakaan ole enää "paras painos itsestänsä".

– Asia pitäisi ottaa vakavasti työpaikoilla. Uniongelmien hoitamisella on oikeasti kansantaloudellista vaikutusta, Tuomilehto muistuttaa.  

Puoliso voi ilahtua unen lisäämisestä

Tuomilehdon osaaminen on ollut kysyttyä myös urheilumaailmassa. Muun muassa HJK:n kanssa yhteistyötä tehnyt unilääkäri vakuuttaa, että paras yksittäinen tapa parantaa mitä tahansa fyysistä suoritusta on lisätä unen määrää.   

– Jos tarvitset unta kahdeksan tuntia, varaa uniaikaa yhdeksän tuntia. Osa sängyssä vietetystä ajasta menee kuitenkin aina muuhun kuin nukkumiseen, Tuomilehto tietää. 

Unen määrän lisääminen voi vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin.

– Kokeile lisätä nukkumisaikaa vähitellen, vaikkapa 15 minuuttia kerrallaan. Kysy muutaman viikon jälkeen puolisoltasi, oletko vähemmän ärsyttävä. Vastaus voi yllättää.

Helsingin yliopisto teki historiaa tutkimuksellaan: Myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välillä on selvä yhteys

Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välisen yhteyden.

Koululuokka.

Kipua, silmä- ja niveloireita, sairauden tunnetta ja yskää. Helsingin yliopisto kirjasi 232 opettajalta kaikkiaan 136 sisäilman aiheuttamaa oiretta ja 50 sairautta. Oireilun vakavuus oli suoraan verrannollista kulloisenkin luokkatilan myrkyllisyyteen.

Tutkimuksessa oli alkuvaiheessa mukana yli 400 opettajaa 15 eri-ikäisestä helsinkiläiskoulusta. Kaksi erillistä tutkijaryhmää kokosi opettajien terveystiedot ja keräsi näytteet luokkahuoneista saman kuukauden aikana. Aineistoon otettiin mukaan vain sellaisten opettajien tiedot, jotka olivat työskennelleet samassa tilassa vähintään vuoden.

Lopulliseen tutkimukseen valikoitui parisataa luokkahuonetta opettajineen.

– Moni myrkyllisen näytteen antanut tila tipahti tutkimuksesta siksi, että opettajat olivat vaihtuneet tiheään tahtiin. Emme olisi voineet yhdistää opettajan oireita juuri kyseiseen luokkatilaan, tutkimusta johtanut mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen pahoittelee.

Sian siittiöt apuna tutkimuksessa

Myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välistä yhteyttä on etsitty Helsingin yliopiston mukaan useissa aiemmissakin tutkimuksissa. Tähän mennessä ne ovat kuitenkin tuottaneet vesiperän.

– Oireita aiheuttavia mikrobeja tunnetaan sisäilmasta lähes 200. Ne eivät kuitenkaan pääsääntöisesti lisäänny ihmisen elimistössä, joten potilaista ei löydy sairauden aiheuttamia mikrobeja, Salkinoja-Salonen huomauttaa.

Tästä syystä tutkijat selvittivät asiaa entistä perusteellisemmin. Pelkkien epäpuhtauksien etsimisen sijaan luokkahuoneiden sisäilman ja pintojen myrkyllisyyttä mitattiin testisolujen, eli sian siittiöiden avulla. Siittiöt ovat Salkinoja-Salosen mukaan äärimmäisen herkkiä ympäristömyrkyille, eikä esimerkiksi koe-eläimiä saa enää tämän kaltaisissa tutkimuksissa käyttää.

OAJ: Sisäilmaongelmia on liikaa

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortille sisäilmaongelmat ovat "valitettavan tuttuja".

– Sisäilmaongelmia on aivan liikaa. Paljon puhutaan homeesta, mutta ongelmia aiheuttaa moni muukin asia, kuten ilmastointi. Opettajilla sisäilmaongelmat vaikuttavat yleisimmin ääneen, mutta nuha ja tukkoisuus on myös hyvin yleistä.

OAJ pyrkii vaikuttamaan koulujen sisäilmatilanteeseen kaikin käytettävissä olevin keinoin muun muassa työsuojeluvaltuutettujen kautta. Helsingin kaupungin opetusvirasto kirjaa vuosittain noin 350 opettajien tekemää ilmoitusta mahdollisista sisäilman aiheuttamista oireista.

Tutkija toivoo muutosta sisäilman laadun selvittämiseen

Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen on tyytyväinen tutkimuksen tuottamaan tulokseen, ja varsinkin sen avulla syntyviin "sisäilmamittareihin". Tulosten avulla tilassa olevat ongelmat on mahdollista havaita jo ennen oireiden syntymistä.

– Tällä hetkellä käytämme lapsia ja henkilökuntaa sisäilman mittareina kouluissa ja päiväkodeissa. Se on mielestäni rikollista toimintaa. Jatkossa pelkän sisäilman myrkyllisyyden mittaamisen pitäisi riittää ongelmien ilmaisemiseen. Luokkatiloista otettujen näytteiden avulla on myös mahdollista erottaa saman koulun oireita aiheuttavat ja terveet tilat toisistaan.

Tutkimusryhmä on julkaissut aineistonsa pohjalta useita selvityksiä, jotka on luovutettu Helsingin kaupungin kiinteistö- ja opetusvirastojen käyttöön.

10 kansanuskomusta terveydestä - Asiantuntijat kertovat, pitävätkö väitteet paikkansa

Jotkut uskomukset istuvat sitkeässä. Kysyimme asiantuntijoilta näkemyksiä eri sairauksiin liittyviin uskomuksiin.

C-Vitamiinivalmiste ja kuumemittari.

Monesti kuulee sanottavan, että olet saanut flunssan, koska kylmetit itsesi pihalla. Virtsatietulehdusta olet parantanut kotikonstein juomalla karpalomehua, ja raskaana olevan kaverin syntymättömän lapsen sukupuolta olet arvaillut mahan muodon perusteella.

Pitävätkö nämä väittämät paikkaansa? Siihen meille vastasivat asiantuntijat.

1. Poikien on hyvä sairastaa vesirokko lapsena, koska aikuisena se voi vaikuttaa hedelmällisyyteen.

Tarua. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n ylilääkärin Asko Järvisen mukaan kyseinen väittämä on usein liitetty sikotaudin sairastamiseen. Vesirokko ei vaikuta hedelmällisyyteen. Jos vesirokon sairastaa aikuisena, sairaus on tavallista ärhäkkäämpi.

2. Kannabiksen käyttö aiheuttaa skitsofreniaa.

Totta ja tarua. A-klinikan johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan kannabis itsessään ei aiheuta skitsofreniaa suoraan. Hänen mukaansa tutkimusten perusteella on selvitetty, että ihmisellä, jolla on geneettinen alttius skitsofrenialle ja hän käyttää kannabista, on isompi riski sairauden puhkeamiselle.

3. Karpalomehu auttaa virtsatietulehdukseen.

Totta ja tarua. Ylilääkäri Asko Järvisen mukaan joissakin tutkimuksissa on tullut esiin, että karpalomehu vähentää virtsan bakteerikasvua ja sille on teoriassa osoitettu vaikutusmekanismi, joilla se estää bakteerien kiinnittymisen virtsateiden limakalvoille.

– Kuitenkin uusimmat tutkimukset näyttävät, ettei sillä ole käytännössä vaikutusta virtsatietulehdusten syntymiseen, sanoo Järvinen.

Järvisen mukaan tutkimusten perusteella tiedetään, että hapan virtsa on bakteereille huonompi kasvualusta. Jos olet sairastunut virtsatietulehdukseen, karpalomehu saattaa auttaa aivan aavistuksen verran, mutta ei merkittävästi, sanoo Järvinen.

4. Kalaöljykapseli ohentaa verta. Lääkekapseleita ei kannata käyttää ennen leikkausta.

Totta. Hyksin hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkärin Riitta Lassilan mukaan kalaöljyn tiedetään heikentävän veren hyytymisominaisuuksia. Kalaöljy menee osaksi solukalvoja, joiden tehtävänä on paikallistaa hyytyminen. Hyytymisen tehtävänä on parantaa haava ja tämä aine heikentää solujen toimintaa hyytymisessä.

Esimerkiksi ennen isoja leikkauksia kalaöljykapseleita ei kannata syödä, sanoo Lassila. 

5. Diabetes tarkoittaa automaattisesti insuliinipistämistä.

Tarua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jaana Lindströmin mukaan diabeteksesta puhuttaessa pitää muistaa, että sitä on kahta eri tyyppiä.

Ykköstyypin diabeteksessa taustalla on geneettinen syy ja sairauteen sairastuu usein jo lapsena. Tämän tyypin diabeteksessa insuliinipistos on välttämätön ihmisen terveyden kannalta.

Kun kyseessä on tyypin 2 diabetes, silloin elintavoilla on suurin merkitys sairauden hoitamisessa ja ehkäisemisessä. Insuliinipistos on tässä tapauksessa viimeinen mahdollinen vaihtoehto, jos elintapojen muutos tai lääkehoito eivät tehoa.

6. C-vitamiini parantaa flunssan.

Osittain totta. Apteekkariliiton asiantuntijaproviisorin Sanna Siissalon mukaan c-vitamini lyhentää tutkimusten perusteella jonkin verran flunssan oireiden kestoa. Virukseen c-vitamiinilla ei ole vaikutusta. Siissalon mukaan c-vitamiini helpottaa hengitystieoireita.

7. Haava paranee paremmin ilman laastaria.

Totta ja tarua. Hyksin hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila sanoo, että haavanhoito riippuu vamman koosta. Laastarin tehtävä on suojata haava-aluetta lialta tai muulta kontaktilta. Haava paranee sillä, että sen reunat saadaan vastakkain, ja tähän voidaan apuna käyttää tikkejä.

Jos itselleen saa haavan likaisissa olosuhteissa, silloin sitä ei pidä heti suojata, vaan ensin haava on puhdistettava.

8. Ruokasoodasta on apua syövän hoidossa.

Tarua. Amerikkalaisessa tutkimuksessa hiirikokeiden perusteella on esitetty, että ruokasooda saattaa hidastaa rintasyövän leviämistä ja kasvua. HYKS:n Syöpäkeskuksen tutkimusjohtajan Heikki Joensuun mukaan hiirikokeiden tulosten perusteella ei voi varmuudella päätellä, että sama pitäisi paikkaansa ihmisellä. Hänen mukaansa tutkimuksen tulokset varmistavaa tutkimusta ei ole löytynyt.

Tästä syystä hänen mukaansa ruokasoodan parantava vaikutus syövän suhteen on heikolla pohjalla.

9. Vauvan sukupuolen voi päätellä raskaana olevan naisen vatsan muodosta

Tarua. Professori Juha Tapanainen Helsingin yliopistosta sanoo, että tuskin kukaan pystyy päättelemään vatsan muodosta lapsen sukupuolta.

– En minä ainakaan, naurahtaa Tapanainen.

Hän ei osaa sanoa, mihin uskomus perustuu.

10. Olet kylmettänyt itsesi ulkona ja sen seurauksena saat flunssan.

Tarua. Monet uskovat, että näin tapahtuu, mutta tutkimuksissa tätä yhteyttä ei ole selvästi pystytty osoittamaan, sanoo ylilääkäri Asko järvinen. Flunssat liikkuvat tiettyihin aikoihin vuodesta, eli usein silloin kun on kylmempi ilma.

Näin Virpi Sarasvuo listaa huippu-urheilijoiden parhaat vinkit treenaajille: Hanki tilaa hengittää

Yle Urheilun asiantuntija Virpi Sarasvuo kertoo viisi keskeisintä asiaa huippu-urheilijoiden arjesta, joilla tavallinenkin urheilija kehittyy henkisesti.

Aino-Kaisa Saarinen ja Virpi Kuitunen (nyk.) Sarasvuo Liberecin MM-kisoissa.

Menestystä ei huippu-urheilussa tule ilman fyysistä ja henkistä vahvuutta, mutta sama pätee kenen tahansa treenaajan arkeen.

Ylen Urheilun asiantuntija ja hiihdon moninkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo kertoo, että henkinen puoli on kytköksissä fyysiseen puoleen tiiviisti.

Henkisesti vahva urheilija on Sarasvuon mukaan varma omasta tekemisestään ja se näkyy myös ulospäin.

– Hän on myös suunnitelmallinen, johdonmukainen ja eteenpäin pyrkivä.

Näillä viidellä vinkillä tavallinenkin treenaaja voi kehittyä henkisesti.

1. Ensin keho kuntoon

Huippu-urheilussa on tärkeää, että fysiikka on kunnossa. Sama asia pätee myös tavallisen treenaajan kohdalla.

Helpoin tapa tavalliselle ihmiselle omassa arjessa hoitaa mieltä on hoitaa ensin keho kuntoon ja sen jälkeen ruveta hifistelemään vielä sillä, voiko tehdä jotakin henkisesti.

– Jos ihminen on fyysisesti hyvässä kunnossa, mielenkin hallitseminen on paljon helpompaa ja asiat sujuvat jouhevammin. Normaalissakin elämässä näen sen niin.

2. Muista lepo

Myös lepääminen on Sarasvuon mukaan olennainen asia myös psyyken kannalta. Asia on loppujen lopuksi hyvin itsestään selvää, mutta toteutus ei sitä kuitenkaan ole.

– Jos on liian väsynyt, eikä lepää tarpeeksi, niin se on tosi merkittävässä roolissa siihen, miten mieli voi.

3. Hanki tilaa hengittää

Hektinen arki aiheuttaa sen, että tavallisetkaan urheilua harrastavat ihmiset eivät osaa enää keskittyä ja pysähtyä miettimään asioita.

– Keskittymiskyvyn ja pysähtymisen puute vaikuttavat myös henkiseen jaksamiseen.

Tänä päivänä sosiaalinen media voi aiheuttaa myös se, että aikaa menee liikaa Facebookissa roikkumiseen. Se luo levottomuutta.

– Joka paikkaan pitäisi twiitata tai olla Facebookissa, niin päivä on silloin yllättävän täynnä ja täyttyykin niiltäkin osin, jos ei muista levätä tai mennä ajoissa nukkumaan.

4. Syö perusruokaa

Ravintopuolta korostetaan erityisesti silloin, kun halutaan muuttaa ulkonäköä tai saavuttaa parempia tuloksia fyysisesti. Sillä on kuitenkin suuri merkitys myös henkisen jaksamisen kannalta.

– Se on erittäin helppo laittaa kuntoon, mutta ei kuitenkaan onnistu. Jos fyysinen puoli, lepo ja ravinto ovat kunnossa, mielikin voi hyvin.

Sarasvuon mukaan ongelmana on se, että maailma pursuaa erilaisia dieettejä ja ravinto-ohjeita. Siksi ihmisten on vaikeaa tietää, mitä kannattaisi omalla kohdalla noudattaa.

– Ihmiset ovat sekaisin sen suhteen, mikä on tavallinen ja turvallinen kotiruoka.Pelkästään perusasiat täytyisi olla kunnossa, jotka ovat olleet muuttumattomia.

Sarasvuo uskoo, että suolistolla on erityisen suuri merkitys hyvinvoinnille ja siitä tullaan puhumaan enemmän tulevaisuudessa.

– Se, miten hyvässä kunnossa ihmisen suolisto on, niin sillä on käsittämättömän suuri merkitys, miten mieli voi ja millainen olo on.

5. Tee keskittymisharjoituksia viisi kertaa viikossa

Huippu-urheilussa hyödynnetään keskittymis- ja rentoutumisharjoituksia. Samaa voi kokeilla tavallinenkin treenaaja. Toinen keino on hiljentyä elämänsä äärelle vaikkapa kalenterin muodossa.

– Voi istua kerran viikossa alas ja katsoa seuraavan viikon eteenpäin, niin jo se rauhoittaa mieltä. Sekin on eräänlainen keskittymisharjoitus.

Myös jokapäiväinen liikuntahetki auttaa irtautumaan ja pysähtymään.

Sarasvuo kehottaa ohjelmoimaan esimerkiksi viidelle päivälle viikossa hetken, jolloin saa tutustua kehonsa kautta tuleviin ajatuksiin. Tärkeää on osata olla myös yksin.

– Siinä mielessä olisi hyvä olla yksin itsensä kanssa. Se olisi varmasti monelle eräänlainen henkireikä. 

Samoilla linjoilla oli myös urheilupsykologi Päivi Frantsi, joka kertoi henkisen puolen merkityksestä huippu-urheilussa ja alkavissa Lahden MM-kisoissa.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä