Mustasukkaisuus omien lasten kanssa vietetystä ajasta vaivaa uusperheitä – Parisuhdeasiantuntija: ”Vaali aina rakkaussuhdetta!”

Kun kaksi eronnutta lyö hynttyyt yhteen, syntyy paitsi uusperhe, myös aivan uudenlaisia kiistoja arkeen. Uusperheissä mustasukkaisuus kiertyy lasten ympärille.

Mies ja pieni lapsi.

Paljonko aikaa uusperheen äiti tai isä saa viettää kaksin biologisten lastensa kanssa? Saako exään olla yhteydessä päivittäin? Onko ok muistella lämmöllä entisen perheen lomanviettoja tai jouluja?

Uusperheyhteisöön kuuluu enemmän ihmisiä kuin ydinperheeseen. On sinun ja minun lapsia sekä entisiä puolisoita. Kaikilla on jonkinlainen rooli uusperheessä. Siksi myös mustasukkaisuuden aiheita on uusperheessä usein enemmän kuin ydinperheessä.

Ongelmia voi olla vaikea tunnistaa ja ratkaista, koska valmiit säännöt tai ohjeet puuttuvat.

– Uusperhe ei ole vanha, tuhatvuotinen instituutio, johon on olemassa jonkinlaiset vakiintuneet säännöt. Siksi siinä pitää opetella uusia perhekulttuureja, selittää Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen.

Vaikka uusperhe muodostuu kahden aikuisen rakkaussuhteen ympärille, lapset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan mustasukkaisuusdraamojen keskiössä.

Ongelma 1: Ajankäyttö omien lasten kanssa

Parisuhdetutkija, psykoterapeutti Heli Vaaranen nostaa suurimmaksi mustasukkaisuuden aiheuttajaksi ajankäytön uusperheessä. Kiistat liittyvät varsinkin biologisten lasten kanssa vietetyn ajan määrään.

– Oma aika omien biologisten lasten kanssa on todella tärkeää lapsille, jotka yhä todennäköisesti sopeutuvat eroon, Vaaranen muistuttaa.

Epävarmuus uusperheen pysyvyydestä voi aiheuttaa pakonomaisen tarpeen tehdä kaikki yhdessä. Ikään kuin puolisoiden lyhytkin erillään oleminen biologisten lastensa kanssa olisi uhka uusperheen olemassaololle. Heli Vaaranen tunnistaa ilmiön.


– Joillakin uusperheen puolisoilla on tavaton vimma palauttaa ydinperhe. He haluavat koko ajan olla yhdessä, sukuloida yhdessä ja hoitaa lapsia yhdessä.

Psykoterapeuttina Vaaranen antaa puolisolle yksinkertaisen neuvon: rentoudu.

– Älä yritä palauttaa ydinperhettä. Sinulla on nyt uusperhe. Anna tilaa ja vapautta. Rakenna rakkautta ja luottamusta.

Myös rahankäyttö lapsiin voi aiheuttaa mustasukkaisuutta.

Ongelma 2: Ex-puolison vaikutusvalta uusperheeseen

Vaikka uusperheen synty on tarkoittanut eroa edellisestä puolisosta, on hänellä yhä vaikutusvaltaa uusperheeseen varsinkin biologisten lasten kautta.

Ja sekös vasta aiheuttaakin mustasukkaisuutta! Kun omat kesälomasuunnitelmat ovat jäissä puolison exän lomavatvomisen takia, saa kilteinkin ihminen itsensä kiinni pahantahtoisista ajatuksista. Väestöliiton Heli Vaaranen näkee mustasukkaisuuden entistä puolisoa kohtaan merkkinä uussuhteen ongelmista.

– Entinen puoliso tuntuu uhalta, jos uudessa suhteessa on epävarmuutta.

Mustasukkaisuus toisen aiempaa puolisoa kohtaan on ymmärrettävää, mutta oikeastaan aika nurinkurista.

– Puolisohan on jo kertaalleen valinnut sinut eikä entistä puolisoaan. On hassua ajatella, että asetelma olisi jatkuvasti vaakalaudalla: minä vai exä.

Ongelma 3: Kenen joukoissa seisot?

Kolmas uusperheesssä usein mustasukkaisuutta aiheuttava asia on epävarmuus puolison lojaalisuudesta. Kenen puolella puoliso on tiukan paikan tullen?

– On pelkoa siitä, että puoliso palaa entisen puolisonsa luokse tai että hän puhuu exälle tai omille biologisille lapsilleen pahaa minusta.

Rakastuneet puolisot itse vakuuttavat yleensä olevansa täysin sitoutuneita uusperheeseen. Sanat eivät kuitenkaan aina riitä poistamaan epävarmuutta uussuhteen kestävyydestä.

– Itse hieman ihmettelen, että kun julkilausuttu lojaalisuus on niin vahvaa, niin mistä sitten tulee niin suuri epävarmuus menneeseen suhteeseen ja menneeseen perheeseen nähden, pohtii parisuhdeasiantuntija Heli Vaaranen.

Ongelma 4: Kateus entisen perheen yhteisestä elämästä

Uusperhe on nimensä mukaisesti kovin uusi, nuori. Yhteisiä kokemuksia vasta kerätään. Aiemman perheen yhteinen elämä voi aiheuttaa kateutta.

– Uusperheyhteisöön kuuluu ihmisiä, joilla on todella pitkä yhteinen historia takanaan. Tämäkin aiheuttaa mustasukkaisuutta.

Entisen puolison kanssa on koettu paljon sellaisia elämän huippuhetkiä, joita uudessa parisuhteessa ei enää tule. Menty ehkä ensimmäisen kerran naimisiin, saatu ensimmäinen lapsi, kasvettu vanhemmiksi, hankittu pienelle perheelle koti.

Lisäksi ex-puolisoiden yhteinen historia jatkuu lapsen kautta: tulee syntymäpäiviä, rippijuhlia, koulun valintoja ja menestystä harrastuksissa. Ylpeys ja ilo, kuten myös huoli biologisen lapsen kasvusta ja menestyksestä yhdistävät biologisia vanhempia pitkään. Ja siinä uusi puoliso jää väistämättä sivurooliin.

Ratkaisu: Rakasta, puhu ja hyväksy

Pitkään jatkuessaan tai vakavaksi syventyessään mustasukkaisuus voi rikkoa uusperheen. Heli Vaarasen mukaan uusperheissä ongelmista puhuminen on vielä ydinperhettäkin tärkeämpää.

– Pitää etsiä uusia tapoja olla onnellinen ja uusia tapoja hyväksyä exiä pyörimään elämässä mukana.

Uusperheen olemassaolon ydin on puolisoiden välinen rakkaus. Sen vaaliminen ja vahvistaminen on paras keino torjua mustasukkaisuutta ja muita ongelmia.

– Riidat ajankäytöstä tai siitä, lähteekö joku välillä ilman uuspuolisoa jonnekin, eivät vahvista rakkaussuhdetta.

Mitään ihmetemppuja parisuhteen vaaliminen ei vaadi, Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen kannustaa.

– Se on se pieni hetki, jolloin ottaa kädestä kiinni. Se on kauniin kohtaamisen hetki aamulla tai illalla ennen nukahtamista.

Aiheesta lisää: Paha, pahempi, äitipuoli – Uusperheen bonusäiti voi musertua vaatimusten alle

Potilaiden pompottelu luukulta toiselle yritetään estää – hallitus korjaili sote-esitystään

Hallitus on sopinut sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapauslaista ilman suurempia riitoja.

Potilas tiputuksessa.

Hallitus on mielestään korjannut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyneet perustuslakiongelmat.

Uuden valinnanvapauslain luonnoksen yksi tärkeimmistä muutoksista pyrkii ottamaan huomioon niin kutsutun osaoptimoinnin – eli sen, että sote-keskus yrittäisi väistellä kustannuksia lähettämällä potilaat liian helposti muualle hoitoon.

Perhe- ja peruspalveluministerin Annika Saarikon (kesk.) mukaan palveluntuottajien korvausperusteisiin tehdyt muutokset ovat asiakkaan näkökulmasta hyviä.

– Jos havaitaan, että sote-keskus kohtuuttomasti tai tarpeettomasti lähettää eteenpäin asiakkaita ja siirtää vastuuta itseltään pois, tästä muodostuu miinusmerkkinen riski toimijalle korvausperusteisiin, Saarikko kertoo Ylelle.

Sisäministeriö Paula Risikko (kok.) nostaa suurimmaksi muutokseksi uudessa lakiesityksessä asiakassetelien poiston siinä muodossa kuin ne olivat lausuntokierroksella.

Yksi merkittävistä asiakokonaisuuksista on vielä ratkaisematta – kuka korjaa ja maksaa vahingot, jos yksityisen puolen hoidossa tulee komplikaatioita? Tähän hallitus etsii ratkaisua myöhemmin.

Pääsisivätkö potilaat aiempaa nopeammin hoitoon?

Hallituspuolueet keskustelivat myös siitä, kuinka nopeasti ihmisten pitäisi päästä hoitoon. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi viikonloppuna, että asiaan palataan.

– En halua sanoa mitään numero- tai aikataulutavoitteita, mutta kuusi kuukautta on aika pitkä aika sairaalle ihmiselle, Orpo sanoi lauantaina Ylen haastattelussa.

Jos hoitotakuuta kiristetään, ihmiset pääsisivät nopeammin hoitoon. Silloin käytännössä jonoja jouduttaisiin purkamaan antamalla asiakasseteleitä yksityiseen hoitoon.

Asiakassetelillä asiakas voi valita kuka hoidon tarjoaa, ja maakunta maksaa hoidon.

Hallituksen nyt esittämissä pykälissä asiakasseteli on käytössä monissa sosiaalipalveluissa ja esimerkiksi kotisairaanhoidossa, kuntoutuksessa ja kotihoidossa. Maakunnat joutuvat antamaan asiakasseteleitä myös erikoissairaanhoitoon, jos potilas muuten joutuisi odottamaan pidempään kuin laki sallii.

Kerran torpattu valinnanvapaus eduskuntaan keväällä

Viime kesänä perustuslakivaliokunta lähetti hallituksen esityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valinnanvapauslaista takaisin valmisteltavaksi. Suurimmat ongelmat olivat, että laki ei takaisi tasavertaista hoitoa eri puolilla maata ja maakunnat olisivat joutuneet yhtiöittämään terveyspalvelunsa.

Hallitus poisti yhtiöittämispakon lakiesityksestään ja teki lukuisia muita muutoksia.

Syksyn lausuntokierroksella esimerkiksi terveydenhuollon asiantuntijat, kunnat ja maakunnat arvostelivat sotea kitkerästi. Hallituspuolueet tekivät liudan uusia muutoksia. Tärkein niistä ratkesi joulun alla, kun erikoissairaanhoidosta poistettiin asiakasseteli ja se liitettiin hoitotakuun piiriin. Muuten keskussairaaloiden erikoissairaanhoito, esimerkiksi päivystysjärjestelmä, olisi ollut vaarassa romuttua.

Joulun jälkeen sote-ministerit ovat yhä viilailleet esitystä. Tänään maanantaina hallitus julkaisi valinnanvapauslain esityksen ja lähetti sen lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltäväksi. Neuvosto antaa lausuntonsa noin neljän viikon kuluessa.

Eduskunnan on tarkoitus käsitellä sote-lait kevään aikana. Tämän vuoden syksyllä valitaan ensimmäiset maakuntavaltuustot vaaleissa. Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhoidosta siirtyy maakunnille vuonna 2020. Valinnanvapaus tulee voimaan asteittain.

Täsmennetty asiakassetelin käyttöä 22.1.2018 kello 21.20.

Lue myös:

Analyysi: Näin asiakassetelistä veivattiin kulisseissa uusin sote-umpisolmu, eikä virkamiehilläkään ihan putkeen ole mennyt

Mikä ihmeen asiakasseteli? – Kiista valinnanvapaudesta jatkuu hallituksessa kalkkiviivoille asti

Vantaa sai yllättävän lahjoituksen – nainen testamenttasi 100 000 euroa katupölytutkimukseen

Harvinaisella lahjoituksella pureudutaan jokakeväiseen terveysongelmia aiheuttavaan riesaan.

Lakaisukoneen harja ja pölyä

Vantaan kaupunki on saanut 100 000 euron testamenttilahjoituksen katupölytutkimuksia varten.

Testamentissa on määräys, että varat käytetään kenttätutkimukseen, kuten lakaisumenetelmien kehittämiseen.

Lahjoituksessa myös edellytetään, että Vantaa ei pienennä omia määrärahojaan samaan tarkoitukseen testamentin seurauksena.

Katupöly on merkittävä terveysongelma

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 julkaiseman raportin mukaan katupölyllä on yhteyksiä vakaviin terveyshaittoihin.

Katupölyn vaikutukset terveyteen -raportissa havaittiin esimerkiksi viitteitä karkeiden katupölyhiukkasten yhteydestä keuhkokuumeen, keuhkoahtaumataudin ja sydäninfarktin aiheuttamiin kuolemiin pääkaupunkiseudulla.

Viime keväänä Yle uutisoi, että katupöly voi tuhota keuhkojen kudoksia. Hengitysilman pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain miljoonien ihmisten kuolemia maailmanlaajuisesti.

Naiset ovat kunnostautuneet lahjoittajina

Testamenttilahjoitukset Vantaan kaupungille ovat melko harvinaisia. Katupölytutkimus on neljäs kerta kymmenen viimeisen vuoden aikana.

Kolme muuta lahjoitusta on osoitettu lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi. Kaikki Vantaan saamat testamenttilahjoitukset ovat naisten tekemiä.

Taiteellinen liikuntapuisto avattiin testamentin turvin

Edellisen kerran Vantaa sai lähes 233 000 euron testamentin vuonna 2015. Se myönnettiin lasten ja nuorten fyysisten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Lahjoituksen tavoitteena oli yhdistää luontoa, liikuntaa ja taidetta puistoalueeseen.

Tällä lahjoituksella Vantaa avasi Jokiuoman taiteellisen lähiliikuntapaikan viime syksynä.

Myös vanhuksia ja vammaisia on muistettu

Lisäksi vuonna 2014 Vantaalle testamentattiin yli 200 000 euroa koti- ja omaishoidon vanhus- ja vammaispalveluihin.

Myös vuonna 2004 kaupunki sai noin 290 000 euroa vanhusten hyvinvoinnin edistämiseen.

Tällä lahjoituksella haluttiin lisätä senioreiden kuntosalitoimintaa sekä selvittää heidän ravitsemustilaansa. Lahjoittaja myös halusi, että vanhuksille hankitaan hoitoon ja turvallisuuteen liittyvää teknologiaa ja apuvälineitä.

Tunti liikuntaa viikossa riittää masennusriskin pienentymiseen

Suomalaisista noin joka seitsemäs sairastuu elämänsä aikana masennukseen.

Mies ja nainen hölkkäävät kadulla.

Vapaa-ajan liikunta voi auttaa välttymään masennukselta jo suhteellisen vähäisillä ponnisteluilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutus alkaa näkyä tunnin viikoittain liikkuvilla.

Tulokset julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä, ja ne perustuvat 34 000 terveen aikuisen yksitoistavuotiseen seurantaan. Osallistujilla ei ollut mielenterveysongelmia eikä liikuntarajoitteita seurannan alkaessa.

Säännöllisesti vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien riski sairastua masennukseen oli pienempi riippumatta liikunnan intensiteetistä ja yhteys havaittiin varsinkin osallistujilla, jotka eivät liikkuneet poikkeuksellisen paljon. Liikunta ei vaikuttanut ahdistuneisuushäiriön todennäköisyyteen.

Tutkijat arvioivat, että noin 12 prosenttia kaikista havaituista masennustapauksista olisi estynyt, jos kaikki osallistujat olisivat harrastaneet liikuntaa ainakin tunnin joka viikko. Jos tämä pitää paikkansa ja varmistuu myös lisätutkimuksissa, jo hyvin vähäiset lisäykset väestön fyysisessä aktiivisuudessa voisivat estää huomattavan määrän masennuksia.

Noin joka seitsemäs suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Usein masennus alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen.

Ahdistaako sinua töissä? Esimies ei ole roskapönttö, johon voit kaataa pahan mielen ja pettymykset

Kun työpaikalla on ongelmia, työnteko tökkii ja paha olo kuristaa kurkkua, on helppo syyttää kaikesta esimiestä.

Grafiikka.

Pahaa mieltä ja pettymyksiä työpaikoilla riittää. Oma ahdistus on houkutus purkaa esimieheen tai tehdä työnantajasta roskapönttö, johon kipata kaikki työpaikan ongelmat. Henrietta Aarnikoivun mielestä näin työpaikoilla toimitaan liian usein.

– On huolestuttavaa, että esimiestä syytetään siitä, että töissä kaikki on huonosti. Kun ihminen ajattelee näin, hän ei enää itse toimi aktiivisesti, ja asiat menevät taatusti huonommiksi.

Konsultti Henrietta Aarnikoivusta on paikallaan, että työelämää tarkastellaan välillä siitä vinkkelistä, että esimies ei ole ainoa syypää ja syntipukki työntekijän pahoinvointiin. Aarnikoivulla on vuosien kokemus työntekijöiden, erityisesti esimiesten kouluttamisesta ja valmentamisesta.

Jos esimies sanoo "ei", hän sanoo sen todennäköisesti, koska hänen tehtävänään on katsoa kokonaisuuden etua, eikä siksi, että hän haluaa tuottaa ihmiselle pettymyksen.

– Työpaikkapahoinvoinnin taustalla on useita syitä. Ei esimiehelläkään ole aina helppoa ja hänkin on vain ihminen.

Esimies ei ole ajatustesi lukija

Työntekijä ei voi olettaa, että esimies on ajatustenlukija, vaan hänelle on kerrottava, mistä kenkä puristaa. Henrietta Aarnikoivun mielestä työpaikoilla nimettömästi tehtävät erilaiset työhyvinvointikyselyt eivät aja samaa asiaa kuin avoin ja luottamukseen perustuva keskustelu osapuolten kesken.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen rohkaisee työntekijöitä kertomaan esimiehelleen toiveistaan ja odotuksistaan. Samalla esimiehen on hyvä tehdä alaiselle selväksi, mitä hän tältä toivoo.

– Voidaan puhua psykologisesta sopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Jos heidän molemminpuoliset odotuksensa ovat hyvin erilaisia, siitä voi seurata ristiriitaa, Ruokolainen toteaa.

Myös Henrietta Aarnikoivu peräänkuuluttaa työntekijöiltä aktiivisuutta.

– Työelämässä tapaa valitettavan paljon uhriutumismentaliteettia. Ihmiset ovat passivoituneet ja kokevat, ettei mihinkään voi vaikuttaa, kun pitäisi pohtia, mitkä ovat asioita, joihin voi ja keskittyä niihin.

Konsultti painottaa, että kokonaan oma ryhmänsä ovat narsistiset ja persoonallisuushäiriöiset johtajat. "Normaali esimies" toivoo itselleen alaista, joka on tarvittaessa myös kriittinen.

– Näkemys, että hyvä alainen on hiljaa, tekee kuten käsketään ja venyy loputtomasti, on vanhanaikainen. Nämä työnsankarit, jotka kuolevat saappaat jalassa, heidän aikansa on ohi.

Hyvä työntekijä on rakentavalla tavalla itsekäs ja pitää huolta itsestään. Sen hyvä pomo ymmärtää.

Työntekijän pitäisi osata pyytää tarvittaessa apua ja myöntää, että "nyt en pysty". Muuten seurauksena on uupuminen. Sitä taas hyvä pomo ei kenellekään toivo.

Valittaja myrkyttää ilmapiirin

Jos työnteko tuntuu pakkopuurtamiselta, eikä työ tuo tyydytystä, on syytä miettiä työtehtävien tai työpaikan vaihtamista.

Valittajalla ei itsellään ole hyvä olla, mutta jos yhden mielestä kaikki on koko ajan pielessä, vaikuttaa se negatiivisesti koko työyhteisöön.

– Elämme sellaista elämää kuin olemme valinneet. Tällainen henkilö voisi miettiä, mitä minä tuon työyhteisöön tullessani aamulla töihin. Tuleeko sinne väsynyttä kyynisyyttä aamu toisensa jälkeen vai tuleeko sinne myönteisyyttä ja iloakin.

Aarnikoivun mielestä jokaisen kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä tarkoittaa olla töissä. On tärkeätä, että ihmisillä on työpaikallaan hyvä olla, mutta on muistettava, että siellä pelataan työmaailman pelisäännöillä.

– Vapaa-ajallaan ihminen voi tehdä mitä haluaa, mutta työpaikalle kuuluu asiallinen ja aikuismainen käyttäytyminen. Työpaikan ykköstavoite ei ole se, että minulla on kivaa, vaan se, että minulla on töitä. Kun hoidan työni hyvin, todennäköisesti itsekin voin hyvin, Henrietta Aarnikoivu sanoo.

Työntekijän oltava halukas oppimaan

Työelämä on murroksessa ja digitalisaatio alkaa korvata rutiinityyppistä työtä. Työpaikoilla tietojärjestelmät uusiutuvat tiuhaa tahtia. Siksi työntekijöiltä vaaditaan, että he jatkuvasti kehittävät osaamistaan, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eveliina Saari.

– Tiedon tulkitsemisesta tulee tärkeä taito. Ideaalityöntekijä menee kehittämisprojekteihin mukaan ideoimaan.

Esimiesten tulee tarjota mahdollisuus kouluttautua ja edetä uralla.

– Nyt vaaditaan ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta, halua oppia uutta. Hyvä työnantaja mahdollistaa oppimisen työajalla. Siitä ei saa tulla ylimääräinen tehtävä, josta suoriudutaan vapaa-ajalla iltaisin, vaan oppimiseen on saatava aikaa, Eveliina Saari sanoo.

Työntekijöiden on huolehdittava omasta palautumisestaan ja kyettävä irrottautumaan työasioista kun työpäivä on päättynyt.

Tutkija Mervi Ruokolaisesta usein työelämästä puhuttaessa näkökulma on liian negatiivinen.

– On paljon näyttöä siitä, että Suomessa moni asia on työpaikoilla hyvin. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin tyytyväisiä työhönsä ja tuntevat työn imua.

Lue myös:

Töitä tarjolla: Empatiaan ja vuorovaikutukseen kykenevä saa paikan

Tutkimus: Kylmä kohtelu työpaikalla vaikuttaa jaksamiseen – myötätunto on mullistava voima

Synnytys muuttuu koko ajan turvallisemmaksi – Turussa vauvan kromosomitestin tulos saadaan selville parissa vuorokaudessa

Jokainen hetki epävarmuutta koettelee raskaana olevan hermoja.

Äiti ultraäänitutkimuksessa.

Raskausajan ja synnytyksen sujumista pystytään turvaamaan entistä paremmin suomalaisissa synnytyssairaaloissa.

Monille äideille on tärkeää saada kaikki mahdollinen tieto vauvasta jo raskausaikana. Toiset haluavat käyttää hyväkseen teknologiaa, toiset haluavat välttää seulontoja.

Turun yliopistollisessa sairaalassa tiettyjä kromosomihäiriöitä on voitu tutkia äitien verinäytteistä maaliskuusta 2017 lähtien. Testin avulla pystymme varautumaan sairaiden lasten hyvään hoitoon. Osastonylilääkäri Kaarin Mäkikallio kertoo, että esimerkiksi Downin syndroomaa sairastavat lapset löytyvät miltei poikkeuksetta NIPT-testissä. Jotkut häiriöt aiheuttavat lapsen kuoleman heti syntymän jälkeen.

– On ymmärrettävää, että vanhemmat usein päätyvät raskauden keskeyttämiseen, jos lapsella ei ole elinmahdollisuuksia. Genetiikan osasto analysoi tulokset täällä, kertoo osastonylilääkäri Kaarin Mäkikallio.

Alkuraskaudessa selvitetään sikiön kromosomivaurioiden riskiä ja keskiraskaudessa sikiön mahdollisia rakennepoikkeavuuksia. Lääkäri painottaa kuitenkin, että seulontojen tavoite ei ole keskeytysten tarpeen pohtiminen.

– Seulontojen avulla pystymme varautumaan sairaiden lasten hyvään hoitoon. Lisäksi pohdimme heille turvallista synnytyspaikkaa eli sellaista, jossa lapsi pääsee ammattimaiseen hoitoon heti syntymän jälkeen, kertoo Mäkikallio.

Yligeneetikko, professori Johanna Schleutker Tyksin lääketieteellisen genetiikan osastolta painottaa, että luonnollisesti kaikkia mahdollisia sairauksia ei pystytä havaitsemaan. NIPT-testiin lähteminen tuntui hyvältä ajatukselta. Tiettyjen kromosomihäiriöiden testaamisessa NIPT-testi on varma.

– Tämä on äärimmäisen varma tutkimus Downin syndrooman osalta. Tuloksen varmuus on 99,9 prosenttia. Oman alueemme lisäksi äitien näytteitä tulee Turkuun muualtakin Suomesta Tamperetta ja Helsinkiä lukuun ottamatta. He lähettävät yhä testitulokset ulkomaille, kertoo Schleutker.

Paimiolaisäiti on tyytyväinen synnytysteknologiaan

Helmikuun alun synnytykseen valmistautuva Jenni Rantasalo seuloutui NIPT-testiin alkuraskauden aikana.

– NIPT-testiin lähteminen tuntui hyvältä ajatukselta. Kun siihen ei liittynyt mitään riskejä, testi oli hyvä vaihtoehto, kertoo Jenni Rantasalo.

Rantasalo kertoo osallistuvansa kaikkiin mahdollisiin seulontoihin. Hymy on herkässä, kun hän katselee ultraäänitutkimuksen kuvassa vatsassaan rauhallisena maiskuttelevaa vauvaansa. Kaikki tuntuu olevan kunnossa.

– Totta kai seulontoihin osallistuminen on jokaisen oma valinta. Otan mielelläni vastaan kaiken tiedon. Sikiön sykkeen seurantakin on mielestäni aiheellista synnytyksen aikana, pohtii Rantasalo.

Joulukuussa 2017 syntyi kohu, kun kerrottiin luomusynnyttäjien kieltäytyneen lapsen sykkeen seuraamisesta.

Osastonylilääkäri Kaarin Mäkikallio kertoo, että Tyksissä ei ole kieltäydytty esimerkiksi sykkeen seurannasta synnytyksen aikana. Se pystytään nykyään tekemään langattomasti. Synnytyksen aikana äiti ja lapsi voivat tarvita apua muutamissa minuuteissa. Sykettä voidaan mitata äidin vatsapeitteiden päältä tai suoraan sikiöstä. Teknologia tekee synnyttämisestä turvallisempaa, mutta tämä tarkoittaa luonnollisesti sairaalassa synnyttämistä. Esimerkiksi kotisynnytyksissä ongelmatilanne on hankala ratkaista.

– Synnytyksen aikana äiti ja lapsi voivat tarvita apua muutamissa minuuteissa. Suomessa synnytyslääkärit ovat sairaalasynnytysten kannalla, kertoo Mäkikallio.

Kromosomitestien nopeus miellyttää äitejä

Yligeneetikko, professori Johanna Schleutker kertoo, että geeniperimätiedon hyödyntäminen terveydenhuollossa lisääntyy koko ajan. Turussa halutaan olla tässä kehityksessä mukana.

– Suomessa aloitettiin NIPT-tutkimusten tekeminen vuonna 2015. Aiemmin lähetimme Tampereen ja Helsingin tapaan tulokset analysoitavaksi ulkomaille. NIPT-testi tehdään äidin verestä, joten meidän ei tarvitse pistää lapsivesitilaan tai ottaa istukkanäytettä. Kun tutkimme NIPT-testitulokset itse, tulosten saaminen nopeutuu ja tämä on myös kustannustehokasta, kertoo Schleutker.

Osastonylilääkäri Kaarin Mäkikallio kertoo, että äideiltä tulee hyvää palautetta tulosten nopeuden vuoksi.

– NIPT-testi tehdään äidin verestä, joten meidän ei tarvitse pistää lapsivesitilaan tai ottaa istukkanäytettä. Tämä säästää äitiä, ja näihin pistoihin liittyy aina pieni keskenmenon riski. Se pystytään välttämään, kertoo Mäkikallio.

Lapsi hankitaan nykyään iäkkäämpänä kuin ennen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus on lähes kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Tämä lisää kromosomitestien tarvetta.

– Kun äidin ikä lähenee 40 vuotta, riski kromosomipoikkeavuuksiin lisääntyy, kertoo Schleutker.

MS-tautia sairastava Kimmo Pöyhönen ei ole kävellyt itse pariinkymmeneen vuoteen – nyt robotin avulla voi kävellä vaikka ulkona: "Kyllä tämä on mahtava vehje"

Suomessa on useita kiinteitä kävelyrobotteja, mutta Mustasaaressa Pohjanmaalla on ollut käytössä viime syksystä lähtien liikkuva kävelyrobotti. Se voi kävelyttää jopa halvaantunuttakin ihmistä.

MS-tautia sairastava Kimmo Pöyhönen sekä fysioterapeutit Katri Pihlaja-Kuhna ja Elina Ala-Honkola ovat olleet tyytyväisiä uuteen kävelyrobottiin.

Folkhälsanin kuntoutusyksikkö Mustasaaressa hankki Indego-kävelyrobotin itselleen puolisen vuotta sitten.

Laitetta on käytetty syksystä asti viikoittain sekä omilla asiakkailla, että ulkopuolisilla kuntoutujilla ja se soveltuu esimerkiksi selkäydinvamma-, halvaus-, MS- ja lihassairauspotilaiden kuntoutukseen. Hoitoon voi hakeutua normaalisti fysikaalisella lähetteellä.

Ensimmäinen koekäyttäjä oli viime elokuussa MS-tautia sairastava Kimmo Pöyhönen.

Olen sairastanut MS-tautia jo vuodesta 1996, enkä ole pystynyt kävelemään omin avuin enää pariinkymmeneen vuoteen. Tuntuu ihan että vau, tämä oli oikeata kävelyä! Kyllä tämä on mahtava vehje, Pöyhönen kertoo kokemuksistaan.

Pöyhönen käy kävelyfysioterapiassa joka viikko, ja on päässyt kävelemään myös ulos. Käyttäjä pystyy itse ohjailemaan laitteen liikkeellelähtöä ja pysähtymistä yksinkertaisin lantioliikkein.

– Aika tehokkaasti se kävelee itse, pitää vaan lantiota nojata eteenpäin niin sitten lähdetään. Olen saanut tästä hyvää apua muun muassa jalkojeni levottomuuteen ja spastisuuteen, Pöyhönen kertoo.

MS-tautia sairastava Margareta Lax pystyy vielä kävelemään omin avuin, mutta se on koko ajan hankalampaa.

Muistan hyvin kun kokeilin tätä ensimmäistä kertaa. Sehän tuntui aivan mahtavalta, kun laite käveli käytännössä minun puolestani aluksi kokonaan eikä minun tarvinnut tehdä mitään, Margareta Lax muistelee nauraen.

Nyt Lax kävelee laitteella itsekin. Menossa on kolmas robotin käyttökerta.

Ei se kävely vielä ole muuttunut, mutta tästä on paljon apua, ja toivottavasti jatkossa vielä enemmän, Lax toivoo.

Apua erilaisille potilaille

Folkhälsanin ostama kävelyrobotti on toistaiseksi ainoa laatuaan Pohjoismaissa, ja maailmanlaajuisestikin Indego-robottia käytetään vasta 6-7 eri organisaatiossa. Kiinteitä kävelyrobotteja on Suomessakin käytössä jo useita, mutta Indegolla pystyy taittamaan matkaa eteenpäin, ja kävelemään myös ulkona.

Tämä on kyllä mainio apu, sillä yleensä fysioterapeutit saavat hikoilla melkoisesti että saavat asiakkaan ottamaan askelia. Robotissa on kaksi eri kännykällä ohjattavaa ohjelmaa. Yksi on tarkoitettu henkilölle, jolla on esimerkiksi selkäydinvamma, eikä omaa kävelykykyä ole lainkaan tai sitä on hyvin vähän. Toisella ohjelmalla taas avustetaan muuten itsenäistä, mutta heikkoa kävelykykyä, fysioterapeutti Elina Ala-Honkola kertoo.

Noin puolen tunnin mittaisessa kävelysessiossa on yleensä mukana avustamassa kaksi tai vähintään yksi fysioterapeutti. Lisäksi asiakkaan tukena on myös erillinen kävelytukea antava apuväline.

Robotti koostuu yhteensä viidestä osasta: lantiovyöstä sekä molempiin jalkoihin puettavista sääri-ja reisiosista. Kaikki osat voidaan mitoittaa tarkasti kunkin asiakkaan vartalolle sopiviksi.

Tavoitteena tietoisuuden lisääminen

Kokemukset robotista ovat todella lupaavia.

Kävelykyky on nopeutunut ja kivutkin ovat monella tämän avulla lievittyneet. Lisäksi robotin ohjelmointiin ja ohjaukseen käytettävästä kännykkäsovelluksesta näkee muun muassa kävelyyn käytetyn ajan ja askelten määrän, sekä pystyy hienosäätämään robotin balanssi- ja voimatasoja, Elina Ala-Honkola kertaa laitteen etuja.

Indego on valmistettu Yhdysvalloissa ja robottien hinnat alkavat 100 000 eurosta. Koska robotti on fysikaaliselle hoitolaitokselle kova investointi, keskitytään Folkhälsanilla nyt lisäämään ihmisten tietoisuutta laitteesta eri puolilla Suomea. Tässä on suurena apuna Kimmo Pöyhönen, joka on kiertänyt myös mukana esittelemässä robotin toimintaa.

En ole pysynyt laskuissa kuinka monta kertaa olen jo kävellyt tällä, esimerkiksi apuvälinemessuilla näytössä kävelin yhtenä päivänä 11 kertaa, Pöyhönen naurahtaa.

Kolmikymppinen Jonna on huumeiden viihdekäyttäjä, joka toivoo huumeiden laillistamista – Asiantuntijan mielestä "viihdekäyttö" on liian myönteinen käsite

Viihdekäyttäjä Jonna haluaisi, että huumeet laillistettaisiin. Päihdehoidon asiantuntija muistuttaa, että osa huumeiden satunnaiskäyttäjistä aina siirtyy ongelmakäyttäjiksi.

Huumeiden viihdekäyttäjien erilaisia perustyyppejä

Kannabiksen käyttäjät eivät muodosta sosiaaliselta taustaltaan tai huumeiden käyttötavaltaan yhtenäistä ryhmää. Tähän tulokseen tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen kollegoineen tutkittuaan käyttäjien toimintaa väestökyselyvastausten pohjalta.

– Asia on aika lailla päinvastoin. Käyttäjät tulevat hyvin erilaisista taustoista ja yhteiskunnallisista kerroksista. Käyttäjiä esiintyy eri ikäluokissa ja heidän käyttötapansa vaihtelevat suuresti.

Tämä sama pätee muihinkin huumeiden viihdekäyttäjiin. Yle pyysi Pekka Hakkaraista hahmottelemaan erilaisia huumeiden viihdekäyttäjien perustyyppejä, joita löytyi kahdeksan. Perustyypit menevät osittain limittäin.

Käyttö alkoi konemusiikkijuhlista

Kolmikymppinen Jonna (nimi muutettu) työskentelee vakituisessa työssä pääkaupunkiseudulla, ja samalla hän on myös huumeiden viihdekäyttäjä.

– Aloin jo aika nuorena kulkea konemusiikkijuhlissa, joilla aivan oikeutetustikin on maine huumepiireinä. Omat kokeiluni lähtivät sieltä. Mutta viihdekäyttäjiä on muuallakin.

Jonna aloitti kannabiksen käytöllä, josta hän siirtyi niin sanottuihin bilehuumeisiin, kuten MDMA:han, huumesieniin ja LSD:hen.

– Olen vain muutaman kerran kokeillut Suomessa aika yleistä piriä eli amfetamiinia, mutta olen hyvin skeptinen sen terveysvaikutusten suhteen. Se esimerkiksi aiheuttaa paljon helpommin riippuvuutta.

Myös kokaiiniin Jonna on törmännyt erityisesti Etelä-Euroopassa. Siihen Jonna ei kuitenkaan itse halunnut koskea, koska hän koki, että käyttäjien persoonallisuus muuttui. Heistä tuli "dorkia", joita oli rasittavaa katsella vierestä selvin päin.

Jonna itse katsoo, että hänen huumeidenkäyttönsä on hyvin hallinnassa. Hän pitää välillä puolen vuoden taukoja käytössä, välillä kolmen kuukauden.

– Psykedeeliset aineet, joita kaveripiirissämme käytämme, ovat sellaisia, että niihin tulee toleranssi nopeasti. Niitä ei voi käyttää kahta–kolmea vuorokautta kauemmin, koska ne eivät enää vaikuta sen jälkeen. Jos haluaisi jatkaa, pitäisi aina ottaa vähintään tupla-annos, eikä se siltikään toimisi.

Hän kuitenkin sanoo varoituksen sanan, että nämäkin aineet ovat huonoja pahan olon tai henkisen huonovointisuuden lievittämiseen, koska ne voivat vahvistaa mielipahaa.

– Kyllähän ihmiset hakevat päihteistä nimenomaan hyvää oloa. En lähtisi antamaan esimerkiksi psykedeelisiä aineita ihmiselle, joka on itsetuhoinen.

Pakko kysyä Jonnalta, miksi hän sitten ylipäätään käyttää aineita, vaikka hän tietää, että niihin liittyy monenlaisia riskejä. Jonna vastaa, että vaikka hän on nähnyt monenlaisia huumeisiin liittyviä ongelmia, hänellä itsellään on ollut aineista pääasiassa hyviä kokemuksia.

– Psykedeeliset aineet auttavat näkemään, miten koet oman itsesi ja suhteesi ulkomaailmaan. Tripistä voi myös tulla tunne, että kaikki on yhteydessä kaikkeen. Se voi olla aika terapeuttinen kokemus.

Päihdehuollon parissa toimivan A-Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki painottaa, että satunnaiskäyttöön liittyy aina riski.

– Perustelen sitä sillä, että tietty osa satunnaiskäyttäjistä aina siirtyy ongelmakäyttäjiksi. Yksi keskeinen syy on se, että vaikka riippuvuus mielletään helposti fyysiseksi vieroitusoireineen kaikkineen, niin kyllä psyykkinen ulottuvuus on hyvin keskeinen riippuvuuden synnyssä.

Simojoki ottaa esimerkiksi seuraavanlaisen tilanteen: Satunnaiskäyttö sattuu riittävän monta kertaa psyykkisesti hankalaan elämäntilanteeseen ja kun käyttäjä saa lohdutuksen tai unohduksen päihteestä, mieli muistaa tämän.

– Päihteestä tulee seuraavalla kerralla paljon helpompi ja nopeampi tapa helpottaa omaa oloa kuin se, että keskustelee ja prosessoi ongelmia. Päihde helpottaa oloa kuitenkin vain hetkellisesti, joten syntyy helposti tarve käyttää uudelleen. Tässä piilee riski sille polulle, että syntyy riippuvuus ja ongelmakäyttöä.

Tytöt kokeilevat jo teineinä

Myös Jonna on nähnyt näitä ongelmia. Hän on kokenut, että eniten ongelmia huumeiden käytön kanssa ja sitä kautta myös mielenterveyden kanssa on niillä, jotka ovat aloittaneet kokeilut nuorina.

– Jos aloittaa myöhemmin ja käyttää pieniä määriä, se ei vaikuta merkittävästi elämän laatuun. Ne, jotka kaivavat itselleen kuoppaa, ovat usein aloittaneet jo ennen 18 vuoden ikää.

THL:n Pekka Hakkarainen kertoo, että nuorilla tytöillä voi teini-iässä olla enemmän kokeiluja kuin pojilla, tyypillisesti kannabista, lääkkeitä yhdistettynä alkoholiin.

– Tytöt usein silloin liikkuvat vanhempien poikien kanssa, jotka "opastavat" heitä. Mutta tytöt usein lopettavat kokeilunsa, kun lähestytään 20 vuoden ikää. Pojat vasta "pääsevät vauhtiin" 18 vuoden iässä, kun elämässä tulee vapaa vaihe kotoa irtautumisen jälkeen.

Pekka Hakkaraisen mukaan huumeiden viihdekäyttö yleensä loppuu viimeistään, kun käyttäjä lähestyy 35 ikävuotta.

– Elämän muut asiat, kuten koulutus, työssä pärjääminen, perheellistyminen ja ylipäätään elämänmuotojen vakiintuminen johtavat siihen, että huumeidenkäyttö jää pois.

Viihdekäytön muuttumiseen ongelmakäytöksi vaikuttavat puolestaan elämän erilaiset ongelmat, jotka "heiluttelevat" elämää. Tällaisia voivat olla esimerkiksi epäonnistumiset koulussa, parisuhteessa tai töissä. Myös työn muuttuminen epämielekkääksi tai työttömyys voivat vahvistaa käytön muuttumista hallitsemattomaksi.

– Joillain myös vauhdikas elämä, jota pitää buustata piristeillä, vahvistaa tätä kehitystä. Vauhtia ei saada enää muuten kuin kemikaaleilla, Pekka Hakkarainen kuvailee.

Norja suunnittelee rangaistuksista luopumista

Joissain maissa on viime vuosina joko laillistettu tai ainakin ryhdytty suunnittelemaan joidenkin huumeiden laillistamista. Yhdysvaltojen Kaliforniassa avattiin vuodenvaihteessa kannabismyymälöitä, jotka on suunnattu juuri viihdekäyttäjille. Norjan parlamentin eli suurkäräjien enemmistö kannattaa sitä, että huumeidenkäytön rankaisemisesta luovuttaisiin.

Jonnan mielestä kaikki huumeet pitäisi laillistaa kokonaan, vaikka hän itse ei suhtaudu kaikkiin huumeisiin myönteisesti.

– Suuri osa sairaalatapauksista liittyy siihen, että kokematon käyttäjä vetää jotain muuta kuin on luullut tai sitten vahvempaa ainetta kuin on kuvitellut. Olen nähnyt festivaaleilla tapauksia, joissa on hengenlähtö ollut lähellä. Tällaiset tapaukset voitaisiin estää sillä, että huumeiden myynti olisi valtion kontrolloimaa. Samalla tuhottaisiin kansainvälinen huumerikollisuus.

Jonna ei koe moraalisena ongelmana sitä, että hän toimii nykylainsäädännön aikana laittomasti.

– Suurin vaikutus tässä on sillä, että osa aineista on rikollisliigojen maahantuomia ja minä tavallaan viihdekäyttäjänä tuen sitä. Muuten pidän käyttämistäni aika lailla yksityisasiana, koska en aiheuta kenellekään muulle mitään harmia.

Viihdekäyttäjiä myös päihdehuollon asiakkaina

A-Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki ei mielellään ylipäätään puhuisi huumeiden viihdekäytöstä vaan mieluummin satunnaiskäytöstä, koska viihdekäyttö "kuulostaa liian positiiviselta".

Huumeiden viihdekäyttö näkyy myös päihdehuollon parissa työskentelevien arjessa eri tavoin.

– Meillä on potilaita, joilla on ollut yksittäinenkin aiempi kontakti sote-palveluihin monta vuotta sitten, jolloin satunnaiskäyttöön ei ole puututtu tai sitä on jopa saatettu vähätellä. Osa sitten palaa vuosien kuluttua meille hoitoon aktiivikäyttäjinä.

Päihdeklinikoille hakeutuu asiakkaita muun muassa silloin, kun esimerkiksi lähipiiri reagoi satunnaiseen käyttöön. Käyttäjän psyykkinen oma vointi saattaa myös heikentyä tai sitten hän huomaa, että huumeiden käyttö lisääntyy eikä se olekaan enää täysin hallinnassa.

– Osa asiakkaista tulee lisäksi hoitoon sitä kautta, että on sattunut jotain. Käyttäjä joutuu esimerkiksi päivystykseen, ja sieltä on joku ohjannut hänet jatkohoidon pariin.

Aiheesta lisää:

THL avaa uutta uraa huumekeskustelussa: "Hyväksytään se tosiasia, että tuhannet käyttävät kannabista"

Kannattaako kannabiksen käyttäjää rangaista?

Pikkulukion aamiaistempaus herkisti oppilaat: "Tuntuu tosi hyvältä"

Savitaipaleen lukion oppilaat pääsivät perjantaiaamuna nauttimaan erikoisesta kohtelusta, kun koulu tarjosi oppilailleen herkkuaamiaisen.

Opiskelijoita aamiaisella

Eteläkarjalaisen Savitaipaleen lukiossa ei perjantaiaamuna riennetty suoraan oppitunnille. Koulun aulaan oli katettu aamiaispöytä kaikkine herkkuineen. Tarjolla oli leipää, kahvia, juustoa, jukurttia, maitoa, tomaattia, kurkkua, paprikaa, erilaisia levitteitä sekä tuoremehua.

Oppilaille oli vinkattu, että perjantaiaamuna ei kannattaisi kotona hirveästi aamiaista syödä. Aamiaispöydästä oppilaiden mukaan tarttuikin mukavan kokoiset annokset.

– Minä otin jukurttia, mehua, kahvia, ruisleipää ja vaaleaa leipää, luettelee lukiota ensimmäistä vuotta käyvä Niklas Latto.

– Minä otin ruisleipää ja appelsiinimehua, kertoo Inka Illukka.

Pöytien äärestä kuuluu mukava rupattelun ääni. Koulun noin 80 oppilasta selvästikin nauttivat aamuhetkestä. Erityistä kiitosta saa kahvi, kun oppilaiden sitä ei nyt itse tarvitse koulun käytävien äärellä keittää.

Aamiaista Savitaipaleen lukiolla tarjotaan nyt kolmatta kertaa. Ensimmäisellä kerralla kaksi vuotta sitten aamiaisesta ei kerrottu mitään etukäteen. Oppilaat tulivatkin silloin kouluun kotiensa aamiaispöydistä, joten aamiaisen menekki ei ollut niin kova kuin alun perin ajateltiin.

Edelleen tarkoitus on, että oppilaat eivät osaisi odottaa aamiaista jonain tiettynä päivänä vuodesta. Mutta ensimmäisestä kerrasta viisastuneena siitä vihjataan varovaisesti vähän ennen aamiaispäivää.

– Koulun keittiön Maiju Puonti on laittanut parastaan ja tehnyt runsaan aamiaisen. Toivotaan, että oppilaat tulevat tänä aamuna nälkäisenä kouluun, kertoo Savitaipaleen lukion musiikinopettaja Sanna Pulkkinen.

"Olemme oppilaita varten"

Koulu haluaa yllättää oppilaat, mutta yhteisen aamiaisen toivotaan kasvattavan koulun yhteishenkeä.

– Kyllä me haluamme kertoa oppilaille, että me olemme täällä heitä varten. Sellaista kivaa fiilistä tarjoamme, kertoo opinto-ohjaaja Aino Rautiainen.

– Näin pimeänä talviaikana, kun ollaan vähän ryytyneitä, niin on sopiva hetki tehdä jotain kivaa – jotain joka tekee sen hyvän mielen, sanoo Pulkkinen.

Opettajat ja henkilökunta ovat päässeet nauttimaan oppilaiden mukavasta palautteesta.

– Oppilaat ovat olleet hämmästyneitä siitä, että onko tämä ihan heitä varten tehty. Lempeitä silmiä näkee tällaisina aamuina paljon, kertoo Sanna Pulkkinen,.

Vieressä opinto-ohjaaja Aino Rautiainen nyökkää.

– Silloin pari vuotta sitten ensimmäisellä kerralla oppilaat tulivat oikein halaamaan ja kiittämään. Se oli niin hieno kokemus, että päätimme tehdä tästä jokavuotisen.

Kaikki eivät aamiaista syö

Toista vuotta Savitaipaleen lukiossa opiskelevan Oskari Puron mielestä koulun tarjoama aamiainen piristää kovasti tammikuun aamua.

– Tuntuu tosi hyvältä. Pääsee aloittamaan aamun paremmalla mielellä, että jaksaa sitten keskittyä opiskeluun.

Oskari ja muut oppilaat vaikuttavat nauttivan aamuhetkestä. Aamiaisen syöminen ei kuitenkaan ole kaikille Suomen nuorille itsestäänselvyys.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan koko maassa lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista noin 70 prosenttia syö aamiaisen joka arkiaamu. 8 prosenttia vastaajista kertoi, ettei syö aamiaista yhtenäkään aamuna ennen kouluun lähtöä.

Ammatillisten oppilaitoksen opiskelijoista vain 52 prosenttia syö joka arkiaamu aamiaisen. 17 prosenttia ei syö aamiaista yhtenäkään arkiaamuna.

Aikuisten keuhkokuumeet vähenivät lasten pneumokokkirokotusten myötä

Aikuiset hyötyvät lasten rokotuksista epäsuorasti rokotusten aikaansaaman laumasuojan ansiosta.

Lääkäri kuuntelee potilaan keuhkoja.

Pikkulapsille annetut pneumokokkirokotukset ovat merkittävästi vähentäneet rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Pikkulasten pneumokokkirokotukset aloitettiin kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 2010. THL:n mukaan keuhkokuumeen aiheuttamat sairaalahoidot ovat sen jälkeen vähentyneet koko aikuisväestössä 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä seitsemän prosenttia.

– Ennen pikkulasten rokotusten aloittamista 65 vuotta täyttäneiden keuhkokuumeet lisääntyivät. Rokotusten alkamisen jälkeen ne kääntyivät laskuun. Viisi vuotta pneumokokkirokotusten aloittamisen jälkeen vähenemä oli noin 7 prosenttia. Vaikka tämä prosenttiosuus vaikuttaa pieneltä, se on kansanterveydellisesti merkittävä, koska keuhkokuumeita on paljon, kertoo professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta tiedotteessa.

Nuortin mukaan Suomessa sairastuu vuosittain keuhkokuumeeseen noin 50 000 ihmistä. Heistä puolet tarvitsee sairaalahoitoa. Väestön vanhetessa keuhkokuumeiden määrän odotetaan kasvavan edelleen, koska tauti yleistyy iän karttuessa.

Keuhkokuumeella on useita taudinaiheuttajia, mutta pneumokokkibakteeri on niistä yleisimpiä. Aikuiset hyötyvät lasten rokotuksista epäsuorasti rokotusten aikaansaaman laumasuojan ansiosta.

Kasvikset ja vähärasvaisuus hidastavat diabeteksen etenemistä, kertoo tutkimus

Tutkimuksessa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan muuttaneista naisista selvästi harvemmat joutuivat aloittamaan insuliinilääkityksen seurannan aikana.

Parsakaali lautasella.

Runsaasti kasviksia ja vähän rasvaa sisältävä ruokavalio voi tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan auttaa kakkostyypin diabeteksen lykkäämisessä. Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio ehkäisee myös sairastumisia, tutkimuksista tiedetään.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa 49 000 keskimäärin 62-vuotiasta naista satunnaistettiin kahdeksaksi vuodeksi joko verrokkiryhmään tai koeryhmään, jossa vähennettiin rasvan käyttöä ja lisättiin kasvisten, hedelmien ja täysjyväviljojen syöntiä. Naisia seurattiin keskimäärin 17 vuotta.

Ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan muuttaneista naisista selvästi harvemmat joutuivat aloittamaan insuliinilääkityksen seurannan aikana, tulokset osoittivat.

Myös sydän- ja verisuonitautien riski pienenee

Suurin vaikutus nähtiin naisilla, joilla oli vyötärölihavuutta ja useita metabolisen oireyhtymän osatekijöitä tutkimuksen alussa. Ruokavaliomuutokset paransivat myös glukoositasoja.

Yhdysvaltalaisten tulokset korostavat ruokavalion merkitystä aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Samalla pienenee myös monien muiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riski. Ruokavalion lisäksi myös liikunta on tärkeää kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä.

Juttua päivitetty 23.1.2018 klo 10.07. Tarkennettu, että tutkimuksen havainnot koskevat kakkostyypin diabetesta.

Linjaus kilpirauhaspotilaiden hoidosta sai moitteet oikeusasiamieheltä – huonosti valmisteltu ja väärin tulkittu

Tapaus liittyy laajempaan kiistaan T3-hormonin käytöstä kilpirauhaspotilaiden hoidossa.

Kuvassa tyroksiinipurkki ja pillereitä.

Eduskunnan oikeusasiamies arvostelee terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston antamaa lausuntoa paljon keskustelua herättäneessä kilpirauhaspotilaiden hoidossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva neuvosto (PALKO) linjasi vuonna 2015, ettei kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito pelkästään kiistellyllä T3-hormonilla kuulu julkisesti rahoitettuihin hoitoihin. Nyt oikeusasiamies kuitenkin toteaa, että PALKOn lausunto on ollut puutteellisesti valmisteltu ja että sille on annettu liikaa painoarvoa.

PALKOn lausuntoa on käytetty usein perusteluna viime vuosina käydyssä vilkkaassa keskustelussa T3-hoidoista. Lausuntoa pyysi alan erikoislääkärien endokrinologien yhdistys, joka on suhtautunut kriittisesti T3-monoterapiaan. Myöskään kansainväliset kilpirauhasjärjestöt eivät suosittele T3-monoterapiaa. Liian suuret annokset hormonia voivat olla jopa hengenvaarallisia.

Kantelun takana järjestö, joka tukee Valviran rankaisemia lääkäreitä

PALKOn lausunnosta teki kantelun Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n hallituksen jäsen. Kilpo on vajaan 600 jäsenen potilasyhdistys, joka on tukenut T3-hoitoja antaneita lääkäreitä, kuten Valviran tutkittavana olevaa Ville Pöntystä.

Kantelijan mukaan PALKOn T3-hoidoille kielteinen linjaus on johtanut siihen, että "suuri potilasjoukko on jäänyt täysin julkisen terveydenhuollon palveluvalikoiman ulkopuolelle".

Oikeusasiamies ei ottanut kantaa tähän, mutta huomautti, että PALKOlla ei ole oikeutta päättää terveydenhuollon palveluvalikoimasta, vaan antaa siitä suosituksia. Oikeusasiamiehen mielestä PALKOn lausunnoille ei tosin voi antaa edes samaa merkitystä kuin suosituksille, jotka terveydenhuoltolain mukaan määrittävät terveydenhuollon palveluvalikoimaa.

– Kantelun mukaan PALKOn yhdistykselle antamalle lausunnolle on käytännössä annettu tosiasiassa samat oikeudelliset vaikutukset kuin suosituksella on, mitä ilmeisesti on tavoiteltukin. Pidän tätä ongelmallisena, ratkaisussa todetaan.

Oikeusasiamiehen mukaan PALKO ei esimerkiksi kysynyt yleistä mielipidettä otakantaa.fi-palvelussa eikä kuullut potilasjärjestöjä. Valmistelussa olisi kuultava laajasti kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti potilasjärjestöjä.

– PALKOn omaksuma lausuntomenettely ei voi eikä saa olla "oikotie" terveydenhuoltolaissa säädetyn suosituksen antamiselle.

Oikeusasiamies ei ottanut kantaa T3-hormonin käyttöön terveydenhuollossa, vaan ratkaisu koski PALKOn lausuntoa aiheesta.

PALKO: Ratkaisu tuskin vaikuttaa mitenkään Valviran sanktioihin

Palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri Taina Mäntyranta sanoo, että on vielä aikaista sanoa, mihin oikeusasiamiehen ratkaisu käytännössä vaikuttaa. Todennäköisesti PALKOn täytyy täsmentää, mistä se antaa suosituksia ja lausuntoja.

Oikeusasiamies julkaisi ratkaisun verkkosivuillaan keskiviikkona, mutta se on tehty jo ennen joulua ja varsinkin T3-hoitojen puolustajat ovat keskustelleet jo aiheesta. Suomen kilpirauhaspotilaat ry tulkitsee, että ratkaisu vaikuttaisi paitsi sairaanhoitopiirien hoitokäytäntöjen perusteluihin, myös aluehallintovirastojen ja Valviran ratkaisuihin.

Valvira on muun muassa rajoittanut useiden lääkärien lääkärinoikeuksia, kun nämä ovat määränneet kilpirauhasvalmisteita ilman lääketieteellisiä perusteita. Ainakin rohkeimmat T3-hoitojen puolustajat toivovat nyt, että Valviran antamiin sanktioihin puututtaisiin.

PALKOn pääsihteeri Taina Mäntyranta torjuu tulkinnan. Hänen mukaansa oikeusasiamiehen päätös keskittyy lähinnä PALKOn menettelytapoihin tulevaisuudessa.

– Valvira ei koskaan perusta mitään päätöstä esimerkiksi PALKOn lausuntoon tai suositukseen, hän sanoo.

Oikeusasiamies pyytää PALKOa ilmoittamaan maaliskuun 30. päivään mennessä, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy ratkaisun pohjalta.

Lue myös: Valvira tutkii kiisteltyjä hormonihoitoja antaneen lääkärin toimintaa – lääkäri vastasi käymällä mediasotaan Valviraa vastaan

Hintakilpailu on alkanut laskea lääkärikäyntien taksoja: yksityiselle lääkärille pääsee lähes julkisen hinnalla

Yksityisten lääkäriketjujen hintakilpailu on painanut käyntimaksut jo lähelle kunnallisia terveyskeskusmaksuja.

Sairaanhoitaja Teija Hietala valmistelee PerusTerveyden potilasta lääkärin vastaanotolle.

Yksityisissä lääkäripalveluissa on alkanut raju hintakilpailu alalle tulleiden uusien yritysten saattelemana.

Tyypilliset yksityislääkäriasemien hinnat 20 minuutin perusvastaanotolle liikkuvat noin 80 euron hintatasossa, ilmenee netin Lääkärihinta.fi -vertailusivustolta.

Yksittäisiä hintakilpailuun pyrkiviä yrityksiä on kuitenkin työntymässä markkinoille. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa palveleva Doctagon mainostaa 40 euron omavastuuhintaa yleislääkärin perusvastaanotolle.

Myös oululainen lääkäriketju Perusterveys on laittanut oman lusikkansa hintasoppaan: hintakilpailu on pudottanut halvimman yksityislääkärissä käynnin jo lähelle kunnallista terveyskeskusmaksua.

Perusterveyden toimitusjohtaja Simo Lohi vakuuttaa, että lääkäriajan 33 euron perushinnasta huolimatta toiminta on kannattavaa, kun yhtiö ja hoitohenkilökunta keskittyvät vain olennaiseen.

– Halvan taksan mahdollistaa se, että hoitajat valmistelevat lääkärin vastaanotot ja lääkäri tekee vain koulutustaan vastaavaa potilastyötä.

Uutta toimintamallia tukevat niukaksi mitoitetut ja säästäväisesti kalustetut vastaanottotilat. Esimerkiksi aula- ja käytävätiloja on karsittu. Niitä ei Lohen mukaan tarvitse, kun jonoja ei pääse syntymään.

Hintakilpailu kovenee

Hintakilpailu ja halvat yleislääkärin vastaanotot yleistyvät Suomessa, uskoo toiminnanjohtaja Ismo Partanen lääkäripalvelualan etujärjestöstä.

Lääkäripalveluyritykset ry:ssä on jäseninä kaiken kokoisia yrityksiä, suurimmista pienimpiin.


– Hintakilpailu lisääntyy, kuten muillakin aloilla. Esimerkiksi lentoliikenteessä Ryanair alkoi hinnoitella joustavasti osan lentokoneen paikoista todella halvaksi, ja se mullisti alan.

Partanen uskoo myös suurten lääkäritalojen kehittävän hinnoitteluaan viimeistään sote-uudistuksessa. Hänen mukaansa potilasvastuusta maksettava kiinteä sote-korvaus lääkäriasemalle kannustaa kehittämään palveluvalikoimaan myös keveitä perusvastaanottoja.

"Vanhat toimintamallit jäykkiä ja kalliita"

Simo Lohi katsoo, että suurissa lääkäritaloissa hintoja nostaa vanha toimintamalli, jossa potilastyöstä vastaavat ammatinharjoittajina toimivat erikoislääkärit. Perusterveys toimii työsuhteisilla lääkäreillä. Julkisella puolella korostuu Lohen mukaan organisaation jäykkyys ja hierarkkisuus.

Eräs valttikortti Lohen mukaan on tehokkaasti toimiva tietojärjestelmä. Julkisella puolella johtavana leukakirurgina palvellessaan Lohi kertoo turhautuneensa juuri tietojärjestelmien kulmikkuuteen.

– Hoitajat joutuivat kirjaamaan potilastietoja jopa viiteen eri tietojärjestelmään. Sairaanhoitopiirissä kymmenen hoitajan työpanos kului pelkästään peruutettujen hoito- ja toimenpideaikojen siirtelyyn.

Perusterveydessä potilaat hoitavat ajanvarausasiat pääsääntöisesti netissä itse.

Yhtiö tavoittelee reipasta laajentumista. Se on avaamassa toimipistettä Espooseen ja toimii jo Helsingissä ja Vantaalla sijaitsevissa kauppakeskuksissa.

Lääkäriliitto toivoo laatukilpailua

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kommentoi hintakilpailua maltillisesti. Hän muistuttaa, että Lääkäriliiton suositustaksoista jouduttiin luopumaan vuosia sitten kilpailuviranomaisten vaatimuksesta. Nykyisin alalle kaivattaisiin hänestä hintakilpailun sijaan mieluummin laatukilpailua.

Lääkärifirmat hakeutuvat liikenteen solmukohtiin ja kaupunkien keskustoihin saavutettavuuden vuoksi. Kuten kaikissa muissakin palveluissa, myös terveysbisneksen sijainnissa keskeinen muistisääntö on sijainti, sijainti ja sijainti.

Kati Myllymäki näkee tämän hyvänä suuntauksena.

– Asiakkaissa on paljon rollaattorilla tai muuten huonosti liikkuvia. Vähävaraiset eivät aina voi ottaa taksiakaan.

Korjattu sana peruslääkäri yleislääkäriksi 19.1.2018 klo 08.01.

Suomalaisprofessori muuttaisi skitsofrenian hoitoa: Injektiolääkkeet voisivat vähentää kuolleisuutta

Uuden tutkimuksen mukaan pitkävaikutteiset lääkkeet vähentävät sekä potilaiden kuolleisuutta että sairaalajaksoja jopa 30 prosentilla.

Hahmo lasilabyrintissä.

Ruotsalaisen lääketieteen yliopiston Karoliinisen instituutin laajassa tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia eroja on suun kautta otettavien lääkkeiden ja ruiskeena annettavien lääkkeiden välillä.

– Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että injektiolääkkeen käyttöön liittyi 20-30 prosenttia pienempi riski joutua sairaalahoitoon, sanoo tutkimusta johtanut professori Jari Tiihonen.

Lisäksi ruiskutettavat lääkkeet vähensivät skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta 30 prosenttia.

Tasaisempi lääkepitoisuus ja säännölliset hoitotapaamiset hyväksi

Professori Jari Tiihonen löytää injektiolääkkeiden tehokkuudelle useita selityksiä.

– Injektiolääkityksessä lääkepitoisuudet eivät heilahtele yhtä paljon kuin tablettilääkityksessä. Suun kautta otettavat lääkkeet voivat unohtua tai potilas saattaa jättää ne ottamatta.

Muutaman viikon välein otettava pistos täytyy käydä hakemassa terveydenhuollon henkilökunnalta.

– Säännöllinen hoitokontakti voi myös vaikuttaa siihen, että potilas pysyy hoidossa ja hoitotulos on parempi.

Vaikeahoitoisimmille skitsofreniapotilaille tarkoitetut klotsapiini-lääkkeet näyttävät myös vähentävän merkittävästi uusia sairaalahoitoja. Klotsapiinia saa vain tabletteina, mutta säännöllisesti otettavien verinäytteiden takia myös sen käyttöön liittyy jatkuva hoitokontakti.

Skitsofrenian Käypä hoito -suositus uusiksi?

Skitsofreniaa sairastaa noin joka sadas suomalainen. Suurin osa potilaista käyttää tabletteina otettavia lääkkeitä.

Professori Jari Tiihonen olisi uusimpien tutkimustietojen valossa valmis muuttamaan skitsofrenian hoitosuosituksia.

– Lähes kaikissa Käypä hoito -suosituksissa ympäri maailman sanotaan, että "on tiettyjä erityistilanteita, jolloin pitäisi harkita injektiolääkkeen käyttöä."

– Mielestäni suositus voisi mennä päinvastoin, eli että vain erityistilanteissa harkittaisiin suun kautta otettavan lääkkeen käyttöä.

Kalliimpi lääke voi säästää sairaalakuluja

Injektiolääkkeitä on ollut markkinoilla jo vuosikymmenien ajan. Tabletteihin verrattuna vanhimmat injektiolääkkeet ovat hieman kalliimpia ja uusimmat selvästi kalliimpia.

Tiihosen mukaan sairaalajaksojen vähentyminen säästäisi kuitenkin monin verran enemmän rahaa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

– Taudin paheneminen ja muutamia viikkoja kestävä sairaalahoito maksaa 600-700 euroa päivässä. Sillä rahalla ostettaisiin monen vuoden lääkkeet.

Karoliinisen instituutin tutkimuksen rahoittajana toimi lääkeyritys Janssen. Professori Jari Tiihonen on työskennellyt yrityksen konsulttina.

Valvira tutkii kiisteltyjä hormonihoitoja antaneen lääkärin toimintaa – lääkäri vastasi käymällä mediasotaan Valviraa vastaan

Valviran odotetaan lähiviikkoina päättävän siitä, saako kiistanalaisia hormonihoitoja antanut lääkäri Ville Pöntynen jatkaa. Sitä ennen hän yrittää saada suuren yleisön puolelleen ahkeralla kampanjalla sosiaalisessa mediassa.

Lääkäri Ville Pöntynen.

Kuopiossa vastaanottoa pitävä yleislääkäri Ville Pöntynen on ollut viime kuukaudet myrskyn silmässä. Mies on odottanut kuukausia Valvirasta päätöstä siitä, saako hän jatkaa lääkärinä vai rajoitetaanko hänen ammattioikeuksiaan.

Tapauksessa on kyse kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista potilaista. Muun muassa alan erikoislääkärien eli endokrinologien yhdistyksen kanta on ollut, että potilaita ei tulisi hoitaa pelkällä T3-hormonilla eli niin sanotulla T3-monoterapialla. Sitä pitäisi käyttää yhdessä yleisesti hyväksytyn T4-hormonin kanssa. Liian suuret T3-annokset voivat olla jopa hengenvaarallisia.

Kaksi Pöntysen kollegaa teki hänestä ilmoitukset viranomaisille. Ilmiannot eivät alun perin koskeneet T3-hormonia, mutta Valvira alkoi tutkia lääkkeen käyttöä prosessin aikana.

Valviran valvontalautakunta saattaa nyt rajoittaa Pöntysen oikeuksia toimia lääkärinä, kuten on tehty useiden muidenkin kilpirauhaspotilaita hoitosuositusten vastaisesti hoitaneiden lääkärien tapauksissa. Aihe on herättänyt kiivasta keskustelua lääkärikunnassa ja potilasjärjestössä jo vuosia, ja senkin vuoksi Pöntysen tapauksen kehittymistä seurataan mielenkiinnolla.

Kantelu piti käsitellä alun perin Valviran valvontalautakunnassa joulukuussa, mutta käsittelyä siirrettiin. Uudeksi päivämääräksi ilmoitettiin maanantai 15. tammikuuta, mutta yllättäen asian käsittelyä lykättiin jälleen. Nyt asia on siirretty helmikuun 5. päivään. Valvira vahvistaa tämän, mutta ei kommentoi keskeneräistä prosessia muuten.

Kuopiolaislääkärin mielestä venyneestä prosessista on ollut haittaa hänen yritystoiminnalleen. Hän sanoo raivanneensa kummallakin kerralla kalenterinsa tyhjäksi, kun on odottanut päätöstä valvontalautakunnasta. Lisäksi hän kokee saaneensa kummallakin kerralla ilmoituksen käsittelyn siirtämisestä viime tingassa.

– Minusta on väärin, kun joudun roikkumaan löyhässä hirressä kuukaudesta toiseen. Päättäisivät nyt jotakin, hän tuskailee.

Yhden miehen julkisuussota

Pöntynen ei ole odottanut viranomaisten ratkaisua hiljaa. Hän on päinvastoin pyörittänyt aktiivista julkisuuskampanjaa, johon kuuluu YouTube-videoita ja ostettuja Facebook-mainoksia. Niissä hän on käsitellyt Valviralta saamiaan kirjeitä ja asiantuntijalausuntoja vahvasti omasta näkökulmastaan. Näin hänen sanomansa on tavoittanut ainakin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

– Olen tehnyt näin, koska en luota järjestelmään. En näe mitään muuta mahdollisuutta tuoda asiani esiin kuin julkisuuden. Minun lääkärinoikeuteni ovat pieni asia sen rinnalla, että meillä on tuhansia potilaita, jotka jäävät tällä hetkellä auttavan hoidon ulkopuolelle.

Tämän väittämän tueksi Pöntynen on pyytänyt asiakkailtaan kokemuksia antamistaan hoidoista ja julkaissut netissä kymmeniä sivuja kiittäviä, nimettömiä palautteita. Moni näistä potilaista suhtautuu erittäin kielteisesti Valviraan ja T3-lääkäreitä ilmiantaneisiin kollegoihin.

Potilaskokemusten julkaiseminenkin on epätyypillinen keino lääkärille, sillä vaikka Pöntynen ei ole julkaissut potilaiden nimiä, lääkäreitä sitoo vaitiolovelvollisuus potilaista.

Erikoislääkärien yhdistys: On väärin väittää, että taustalla olisi oppiriita

Pöntysen näkökulma on, että kyseessä on lääketieteellinen oppiriita. Alan erikoislääkäreitä edustavan Suomen Endokrinologiyhdistyksen varapuheenjohtaja Saara Metso kiistää tämän tulkinnan.

Esimerkiksi Endokrinologiyhdistyksessä ei ole Metson mukaan lääkäreitä, jotka antaisivat suositusten vastaisia hormonihoitoja. Osa erikoislääkäreistä kuitenkin suhtautuu lääkärien antamaan T3-monoterapiaan yhdistyksen virallista linjaa suopeammin.

Metso sanoo, ettei Valvira rajoita lääkärin oikeuksia T3-valmisteiden määräämisen vuoksi, vaan potilaiden diagnostiikassa ja hoidossa tapahtuneiden vakavien virheiden vuoksi. Ongelma on, kun T3-annokset nousevat liian suuriksi.

– T3-valmisteita on ihan luvallista kirjoittaa, jos niitä osaa käyttää oikein, oikeille potilaille ja turvallisilla annoksilla. Jotkut lääkärit ovat menettäneet oikeutensa, koska ovat toimineet vaarallisesti potilaille, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Metso sanoo.

Metson kaltaiset endokrinologit syyttävät funktionaalisia lääkäreitä siitä, että he hoitavat kaikkia kilpirauhaspotilaita samalla tavalla, vaikka taustalla on monesti muitakin sairauksia. Metso sanoo nähneensä potilaita, joille hoitosuositusten vastaiset T3-annokset ovat aiheuttaneet haittaa.

– Olen nähnyt potilaita, joiden psykiatrinen sairaus on pahentunut; potilaita, joiden rytmihäiriöt ovat pahentuneet; potilaita, joiden hengitysvajaus on pahentunut, hän luettelee.

"Suuri potilasjoukko on jäänyt heitteille"

Kolikon toinen puoli ovat potilaat, jotka kokevat tulleensa laiminlyödyksi julkisessa terveydenhuollossa. He näkevät Pöntysen kaltaiset lääkärit kiistanalaisine hoitoineen pelastuksena.

Heitä edustaa Suomen kilpirauhaspotilaat ry, joka on pari vuotta sitten isommalle Kilpirauhasliitolle vaihtoehdoksi perustettu potilasyhdistys. Yhdistyksessä on vajaat 600 jäsentä.

Siinä, missä Kilpirauhasliiton kanta T3-monoterapiaan on pohjautunut hoitosuosituksiin, Suomen kilpirauhaspotilaat ry on antanut tukensa myös vastoin suosituksia toimiville lääkäreille. T3-hoitojen puolustajat ovat keränneet muun muassa 14 000 nimen adressin Valviraa vastaan.

– Ville Pöntynen on Valviran tarkastelemista T3:a käyttäneistä lääkäreistä ensimmäinen, joka on uskaltanut tuoda asiansa julkisuuteen. Häntä on kiinnostanut selvittää ongelmien perimmäiset syyt, käyttäen lähteenään ihmisen biokemiaa. Tämä on peruste potilasjärjestön tuelle, Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n Ylelle lähettämässä tiedotteessa mainitaan.

Kokenut endokrinologi Vesa Ilvesmäki sanoo, että kun lääkäreistä on tehty ilmoituksia Valviraan, kentälle on syntynyt pelon ilmapiiri, jonka seurauksena monet erikoislääkäritkään eivät suostu määräämään potilailleen T3-valmisteita.

– Tämän seurauksena suuri potilasjoukko on jäänyt heitteille ja ilman hoitoa. T3-hoitoja ei ole pyritty kehittämään, vaan päinvastoin näitä hoitoja määräävät lääkärit on pyritty nitistämään, Ilvesmäki sanoo.

"Ei aikaa eikä resursseja selvitellä oireyhtymää"

Myös Endokrinologiyhdistyksen varapuheenjohtaja Metso myöntää tässä terveydenhuollon järjestelmän puutteet: perusterveydenhuollossa ei ole riittävästi aikaa eikä resursseja selvitellä oireyhtymää, jonka taustalla ei ole selkeää perinteistä lääketieteellistä sairautta. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on perustettu väsymystyöryhmä ongelmaa ratkaisemaan.

Toisaalta T3-hoitoja kannattavat potilaat suhtautuvat asiaan hänen mukaansa "uskonnollisesti" ja joskus jopa vihamielisesti. Tämän vuoksi kaikki lääkärit eivät suostu puhumaan asiasta julkisuudessa nimellään.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan saa lääkitystä jopa 300 000 suomalaista. Keskustelu T3-hoidoista koskee heistä arviolta 5–10 prosenttia – endokrinologit ovat arvioineet, että tuo osuus kilpirauhaspotilaista ei saa helpotusta oireisiinsa pelkästä tyroksiinista.

Juttua korjattu 17.1. 17.30: Tarkennettu kohtaa, jossa puhutaan Valviran vastaisen adressin laatijoista. Aikaisemmassa versiossa sen tekijöiksi mainittiin "Monoterapian kannattajat", nyt tarkemmin "T3-hoitojen puolustajat".

Juttua korjattu 18.1. 9.26: Toisin kuin artikkelin alkuperäisestä versiosta ymmärsi, Pöntysestä tehdyt ilmoitukset eivät alun perin koskeneet T3-hormonin käyttöä hoidossa. Valvira kuitenkin alkoi selvittää Pöntysen antamia T3-hoitoja prosessin edetessä.

Tutkijalautakunnalta vahva suositus: rollaattorin kanssa käytettävä kypärää

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta suosittaa rollaattorilla liikkuville kypärää ja valojen käyttöä liikenteessä. Taustalla on onnettomuus, jossa vanhus menehtyi rollaattorionnettomuudessa.

Nainen kulkee rollaattorin avulla

Alkuvuodesta sattui onnettomuus, jossa auto törmäsi tien reunassa rollaattorin kanssa kävelleeseen iäkkääseen jalankulkijaan. Henkilöllä oli tummat vaatteet, eikä hänellä ollut heijastimia. Lisäksi hän käveli tien oikeaa laitaa.

Takaa tulleen auton nopeus oli rajoitusten mukainen, mutta auton tuulilasi oli huuruinen. Auton kuljettaja ei havainnut tien laidassa kävellyttä henkilöä, vaikka tie oli valaistu.

Törmäyksen seurauksena rollaattorin avulla kävelevä henkilö kuoli.

Kypärä päähän

Onnettomuutta selvitti tutkijalautakunta. Jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on tutkijalautakunta päätynyt suosittamaan rollaattorilla liikkuville muun muassa kypärän käyttöä sekä ulkokäyttöön tarkoitettuihin rollaattoreihin valoja ja heijastimia. Niillä olisi mahdollista estää vastaavanlaisen onnettomuuden tapahtuminen.

– Kun kaatuu, niin kypärä voisi vammoja estää, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Parkkarin mukaan tutkijalautakunta ei raportissaan ota kantaa siihen, miten ihmiset suositukseen suhtautuvat tai pitäisikö esimerkiksi kypärä saada pakolliseksi.

– Kypärä olisi keino estää päävammoja. Jos haluaa tällaisia vammoja estää, niin kypärällä se olisi mahdollista.

Rollaatoria käyttävä ihminen on yleensä vanhus, jonka liikkuminen ja havainnointikyky voi olla madaltunut. Kypärä voisi Kalle Parkkarin mukaan estää päävammat, jos rollaattorin avulla liikkuva ihminen menettää tasapainonsa ja kaatuu.

– Pelkkä kaatuminen voi tapahtua myös hiljaisen liikenteen tiellä ja kävelyteillä. Jokainen voi harkita, haluaako käyttää jonkinlaista päänsuojusta.

Heijastimet ja valot

Pyöräilystä tutut turvavälineet soveltuvat Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari hyvin myös rollaattorin kanssa liikkuville. Ulkokäyttössä olevissa rollaattoreissa tulisi olla ainakin heijastimia. Lisäksi omaa turvallisuuttaan kannattaa parantaa valojen avulla. Ne auttavat muita havaitsemaan liikkujan paremmin.

– Rollaattoreissa ei liikaa heijastavaa valaistusta tunnu olevan. Sivusuunnasta rollaattorin heijastimet voi havaita, mutta etenkin takasuunnasta rollaattorin havaittavuus on huono, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Siksi Kalle Parkkari kannattaakin valojen hankkimista rollaattoreihin. Siihen tarkoitukseen sopivat hänen mukaansa esimerkiksi kevyet ja helposti kiinnitettävät led-valot.

Myös autoilijoiden tulisi muistaa, että rollaattorilla liikkuvat ihmiset kulkevat muita jalankulkijoita hitaammin ja heidän reaktiokykynsä yllättäviin tilanteisiin voi olla heikko.

– Teiden ylitys kestää rollaattorin käyttäjillä kauemmin kuin hyväkuntoisella ja ripeämmin liikkuvalla ihmisellä, muistuttaa Parkkari.

Edellä kerrottun onnettomuuden syntyyn vaikutti tutkijalautakunnan mukaan myös autoilijan huolimattomuus, kun hän ei ollut poistanut huurretta tuulilasista. Lisäksi huoltoaseman valomainos sekä valaistuksen katvealue olivat vaikeuttaneet jalankulkijan havaitsemista. Tutkijalautakunta muistuttaa, että autoilijan on puhdistettava auton lasit ja varmistua riittävästä näkyvyydestä.

Kypärälle ei

Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan kauppakeskuksen tuntumassa kypärä ei saa kannatusta. Pihalla rollaatorin avulla likkuva Elsa Tolvanen ei päänsuojusta kaipaa.

– Ei kuulosta hyvältä ajatukselta. En laittaisi kypärää päähäni.

Tolvanen kertoo, että aiemmin kun hän vielä pyöräili, niin silloin kypärä oli aina päässä.

– Kerran olen rollaattorin kanssa kaatunut. Sekin johtui siitä, että rollaattorista irtosi etupyörä.

Kauppakeskuksessa aikaansa viettävä Hannu tyrmää myös kypärän.

– En varmasti käytä, toteaa Hannu.

Hannu kertoo liikkuvansa rollaattorin avulla vain lyhyitä matkoja. Hän asuu kauppakeskuksen lähellä, ja matka sieltä kauppakeskukseen on lyhyt. Heijastimia Hannun rollaattorissa ei ole, eikä ole valojakaan.

– Matka on lyhyt ja matkan varrella on hyvät katuvalot, tuumaa Hannu.

Lapsi sairastaa, mistä netissä löytää luotettavaa tietoa? Kiinnitä huomiota ainakin näihin viiteen asiaan

Huolestuneen vanhemman kannattaa pohtia, ovatko verkossa esitetyt tiedot sairauden oireista tai hoidosta ajantasalla, kun tietoa etsii.

Lapsi itkee.

Lapsi sairastuu ja huoli on kova. Mistä löytää apua ja neuvoja lapsen olon parantamiseksi? Mistä ohjeet siihen, milloin olisi syytä lähteä lääkäriin?

Moni etsii tietoa netistä, kun lapsi sairastuu. Erilaisia näkemyksiä on tarjolla pilvin pimein, mutta mihin tietoihin voi luottaa ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila ja HYKS:n Lastenklinikalta lastentautien dosentti Pekka Lahdenne kertovat näkemyksensä.

1. Tutkittua, tieteellistä tietoa

Sekä Halila että Lahdenne listaavat turvallisiksi sivustoiksi sairaanhoitopiirien omat nettisivut ja suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ylläpitämän terveyskirjaston.

– Siellä (terveyskirjasto) on lääkäriasiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleja. Sivusto on kansallisesti tunnustettu hyvä terveystiedon lähde, sanoo lastentautien dosentti Pekka Lahdenne.

– Sekä julkisten että yksityisten terveysasemien verkkosivuilta löytää paljon tietoa sairauksista ja siitä, missä vaiheessa pitää hakeutua hoitoon ja missä vaiheessa pärjää kotikonsteilla, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Viime syksystä lähtien netistä on löytynyt myös terveyskyla.fi. Lastentautien dosentti Pekka Lahdenne sanoo, että sivustolla on haluttu vastata vanhempien tarpeeseen saada verkosta tietoa, kun lapsi sairastaa. Yliopistosairaaloiden asiantuntijat ovat koonneet sivustolle tietoja erilaisista sairauksista, niiden oireista ja hoidosta.

Lahdenne on itse viime vuodet keskittynyt uuden Lastensairaalan asiointikanavien kehittämiseen.

– Tekstit on kirjoitettu mahdollisimman selkeiksi, jotta ne ovat kaikkien ymmärrettävissä, sanoo Lahdenne.

2. Keskustelupalstoilta vertaistukea, mutta ei muuta

Keskustelupalstoilla kannattaa olla varovainen, mihin uskoo, muistuttaa Halila. Hänen mukaansa tarinat perustuvat yksittäisten ihmisten kokemuksiin, eikä niistä kannata vetää liian pitkällemeneviä johtopäätöksiä oman lapsen sairastumisesta.

Keskustelupalstoilta saa sen sijaan vertaistukea samaa tautia sairastaneilta, jos diagnoosi on jo selvillä, pohtii Halila. Samoilla linjoilla on Pekka Lahdenne.

– Oma kokemukseni on, että keskustelupalstoihin saatetaan siirtää ääriesimerkkejä, joissa asiat ovat menneet huonosti tai on ollut jotain poikkeavaa ja vakavaa. Siinä sitten huolestutaan turhaan, sanoo Lahdenne.

3. Suosi suomalaista

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan mukaan lääketieteen käytännöissä on kansallisia erityispiirteitä. Siksi hänen mielestä kannattaakin etsiä ongelmaan ohjeita kotimaisilta sivustoilta.

– Esimerkiksi lääkkeiden hoitokäytännöissä ja tautien esiintyvyydessä on kansainvälisiä eroja, hän listaa erityispiirteitä.

4. Ota huomioon tiedon ajantasaisuus

Tietoa eri sairauksien hoitoon on paljon tarjolla, muuta suurempi haaste on pitää tieto ajantasalla, sanoo Halila. Hänen mukaansa viime vuosituhannelta peräisin oleva tieto voi olla jo vanhentunutta. Samaa painottaa Pekka Lahdenne.

– On tärkeää, että sivustolta löytyy tieto, milloin ohjeet on tehty. Lääketiede elää ajassa ja vaikka suuret linjat eivät muutu, niin uutta tietoa tulee ja sitä modifioidaan, sanoo Lahdenne.

5. Unohda ylisanoilla höystetyt tarinat

Halilan mukaan sivustojen, joilla sairaudenhoitoon liittyvillä keinoilla mahtaillaan, pitäisi herättää lukijassa varoitusmerkkejä. Sivuston ylläpitäjän pitäisi olla helposti löydettävissä.

– Asiallisessa tiedossa suhtaudutaan neutraalisti asioihin, eikä käytetä ylisanoja, sanoo Halila.

Hänen mukaansa ei kannata myöskään luottaa yksittäisten potilaiden kertomuksiin.

– Jos kerrotaan, että potilas parani käyttämällä sitä ja tätä ainetta, niin en suosittele uskomaan. Lääketieteellinen tieto perustuu toistoihin, että ilmiö on todettu isommassa joukossa.

Halilan mukaan suomalaiset osaavat arvioida käytössäolevaa tietoa kriittisesti.

Lahdenne puolestaan toteaa, että hän itse lääkärinä pitää siitä, että vanhemmat ovat perehtyneet vaihtoehtoihin, mikä lasta voi vaivata.

– Jos vanhemmat ovat perehtyneet "tohtori googleen" niin olen pitänyt sitä vain hyvänä asiana, että on kiinnostusta, mikä lapsella on. Lääkärin tehtävänä on sitten selvittää, pitävätkö vanhempien olettamukset paikkansa tai lähteä selvittämään ongelmaa jostakin muusta näkökulmasta, sanoo Lahdenne.

Suomalaisäitien halutaan imettävän enemmän ja pidempään – siksi imetyskipuun, vauvan rintaraivareihin ja muihin imetyksen ongelmiin tarvitaan lisää apua

Nelivuotisen imetysohjelman tavoitteena on nostaa Suomi imetyksen kärkimaaksi ja lisätä imetysohjausta.

imettävä äiti ja sairaanhoitaja

Kahdentoista tunnin ikäinen poikavauva tuhisee synnytyssairaalan perhehuoneessa Laura Rumbinin sairaalayöpaidan sisällä. Vauva on perheen toinen lapsi, ja Laurasta imetyksen aloittaminen tuntuu nyt helpommalta kuin esikoisen kanssa.

– Imetys alkoi synnytyssalissa kypsässä kymmenen minuutin iässä. Hän tarttui hyvin hanakasti kiinni, hyvin lähti käyntiin, hän kertoo.

Ainakin tässä vaiheessa Laura Rumbin suunnittelee imettävänsä vauvaa pitkään. Terveyshyötyjen lisäksi hän uskoo sen lähentävän suhdetta vauvaan.

Suomalaisäitien halutaan nyt imettävän vauvojaan entistä enemmän ja pidempään. Tätä tavoitetta yritetään tukea THL:n uudella toimintaohjelmalla.

Äitien saama imetysohjaus vaihtelee

Imetyksen edistämisen toimintaohjelman tavoitteena on, että perheet saisivat nykyistä enemmän tukea imetykseen. THL julkaisi nelivuotisen ohjelman viime vuoden lopulla, ja muutokset halutaan saada alkuun tänä vuonna.

– Äitien saamassa ohjauksessa on ollut vaihtelua sekä synnytyssairaalassa että neuvolassa. Äidit ja perheet tarvitsevat selvästi enemmän ohjausta onnistuakseen imetyksessä, sanoo Kirsi Otronen, yksi imetysohjelman kirjoittajista.

Helsingin kaupungin neuvoloissa osastonhoitajana työskentelevän Kirsi Otrosen mukaan kaikkein kriittisintä aikaa on imetyksen alku: ensimmäiset päivät sairaalassa ja ensimmäinen kuukausi kotona.

Suomessa imetetään jo nyt pitkään verrattuna moniin muihin länsimaihin, mutta imetystä haluttaisiin lisätä sen terveyshyötyjen vuoksi.

– Imetetyt vauvat sairastavat vähemmän hengitystieinfektioita, ripulia ja korvatulehduksia, Kirsi Otronen luettelee esimerkkejä.

Pitkän imetyksen on tutkimuksissa todettu suojaavan lasta myös kakkostyypin diabetekselta ja ylipainolta.

Pelkkää rintamaitoa pidempään

THL:n ohjelmalla halutaan nostaa Suomi imetyksen kärkimaaksi. Täysimetystä eli pelkän rintamaidon tarjoamista suositellaan 4–6 kuukauden ikään asti. Se on ollut suosituksena aiemminkin, mutta suomalaisäidit imettävät keskimäärin vähemmän. Vuonna 2010 kahta kolmesta puolen vuoden ikää lähestyvästä vauvasta imetettiin, ja joka kymmenes heistä oli täysimetetty. Täysimetystä on myös rinnasta lypsetyn äidinmaidon antaminen pullosta.

Kiinteitä ruokia voi aloittaa maisteluannoksina 4–6 kuukauden iässä. Osittaista imetystä suositellaan kiinteiden ruokien lisänä vuoden ikäiseksi asti tai pidempään.

Äidin koulutus vaikuttaa imetyksen kestoon selvästi. Korkeimmin koulututetuista äideistä 80 prosenttia imettää puolivuotiasta lastaan, mutta matalimmin koulutetuista äideistä vain 20 prosenttia. Tätäkin eroa koetetaan uusilla imetyssuosituksilla kaventaa.

Moni vaihtaa tuttipulloon, kun imetykseen ei löydy apua

Moni imetys loppuu rintojen kipuun, huoleen maidon riittämisestä tai esimerkiksi vauvan rintaraivareihin, vaiheeseen jolloin vauva saattaa lakkoilla rinnalla tai syödä vain öisin. Kirsi Otrosen mukaan imetyksen ongelmiin löytyisi hyvin usein ratkaisu, jos perhe saisi riittävästi hyvää imetysohjausta.

– Jos äidillä on toive imettää, meidän ammattilaisten pitäisi kaikin mahdollisin keinoin tukea äitiä.

Äitien syyllisyyden tunteita ei uusilla imetysohjeilla kuitenkaan haluta lisätä. Heitä on tuettava myös päätöksessä imetyksen lopettamisesta.

– Vauvalle tärkeintä on tietenkin äidin hyvinvointi. Ihokontakti, läheisyys ja varhainen vuorovaikutus turvaavat myös lapsen hyvinvointia, Kirsi Otronen sanoo.

Imuote vaatii vauvalta harjoittelua

Hyvinkään sairaalan imetysohjaajakouluttaja, kätilö Elina Jukuri katselee osastolla kahden päivän ikäisen tyttövauvan syömistä ja imuotetta.

– Näyttää tosi hienolta. Vauvalla on oikein hampurilaisen haukkaamisote, Jukuri ihastelee.

Äiti Anna Matouskova kertoo, että alussa imetys sattui. Tällä hetkellä kipua ei ole ja imetys sujuu hyvin. Elina Jukurin mukaan moni perhe tarvitsee ensimmäisinä päivinä apua juuri imetysasentoihin ja imuotteeseen.

– Toiset vauvat ottavat hyvän imuotteen haltuun nopeasti, ja toiset joutuvat harjoittelemaan vähän pidempään. Sitä harjoitellaan imetyskerrasta toiseen. Totta kai sekin vaikuttaa, onko äiti ensisynnyttäjä vai uudelleensynnyttäjä.

Hyvinkään sairaala noudattaa Vauvamyönteisyysohjelmaa. Se tarkoittaa, että käytössä ovat kansainväliset, imetyksen onnistumista tukevat kriteerit.

Vauva rinnalle tunnin sisällä syntymästä

Monet Suomen synnytyssairaaloista pyrkivät toimimaan Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti. Tällä hetkellä Hyvinkään, Lohjan, Vaasan ja Seinäjoen sairaalat ovat läpäisseet ulkopuolisen ryhmän tekemän tarkastuksen. Tavoitteena on, että tarkastuksen läpäisisi lähivuosina entistä useampi synnytyssairaala.

Imetyssuositukset ohjaavat aloittamaan imetyksen tunnin sisällä vauvan syntymästä. Vauva on paljon ihokontaktissa vanhempiensa kanssa ja esimerkiksi lisämaidon antamista sairaalassa vältetään ilman perusteltua syytä. Jos äiti ei kuitenkaan voi tai halua imettää, häntä tuetaan tässä päätöksessä.

Myös neuvoloiden imetysohjausta aiotaan seuraavien vuosien aikana parantaa, mutta työ on vasta alussa. Kaikille äideille tarjotaan jatkossa tietoa imetyksestä jo raskauden aikana äitiysneuvolassa, ja ohjauksen pitää olla uusimman tiedon mukaista myös lastenneuvolassa.

Pitäisikö julkinen imetys turvata lailla?

Imetys julkisilla paikoilla on nostattanut viime vuosina kuohuntaa. Julki-imetystä on sekä vastustettu että puolustettu raivokkaasti. Imettävät äidit ovat saaneet esimerkiksi ravintoloissa osakseen paheksuntaa. Heitä on myös pyydetty poistumaan ruokailutilasta imettämään esimerkiksi wc-tiloihin. Imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa suositellaan, että äidin oikeus imettää lastaan julkisesti turvattaisiin lainsäädännöllä.

– Jos meillä olisi laki, joka takaa oikeuden imettää julkisesti, tällaista ei tapahtuisi. Äidit voisivat turvallisin mielin imettää juuri siinä paikassa, missä lapsi ilmaisee halunsa päästä rinnalle, imetyssuositusten kirjoittajiin kuuluva kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyri Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Imettämisen julkisilla paikoilla turvaavaa lainsäädäntöä ei ainakaan aivan lähiaikoina ole tulossa, mutta Nykyrin mielestä on valitettavaa, että lain tarvetta joudutaan edes miettimään.

Vauva lounaalle työpaikalle

Myöskään työpaikoilla vauvojaan ruokkivat äidit eivät ole Suomessa kovin tuttu näky. Imetys kannattaisi kätilö Anitta Nykyrin mielestä ottaa työpaikoilla jatkossa huomioon nykyistä paremmin. Muun muassa perhevapaiden uudistus voi nopeuttaa pikkulasten äitien paluuta työelämään. Äidin töihinpaluun ei automaattisesti tarvitse johtaa imetyksen lopettamiseen.

– Työpaikalla voisi olla rauhallinen tila, jossa äiti voi imettää lastaan tai pumpata rintamaitoa ja säilöä pumpatun maidon jääkaappiin työpäivän ajaksi, Anitta Nykyri sanoo.

Työpäivän aikana imetys olisi mahdollista esimerkiksi niin, että lasta kotona hoitava toinen vanhempi tai hoitaja toisi lapsen työpaikalle ruokailemaan.

Hyvinkään sairaalassa vastasyntyneitään hoitavien perheiden ajatukset ovat vielä toisenlaisissa asioissa. Laura Rumbin katselee imetysohjaajakouluttaja Elina Jukurin kanssa puolen vuorokauden ikäistä nukkuvaa vauvaa.

Jukuri neuvoo, että Rumbin voisi myöhemmin nostaa vauvan mahansa päälle pötkölleen. Siinä asennossa vastasyntynyt usein kiinnostuu maidosta ja innostuu imemään. Nyt vauva saa kuitenkin lepäillä aivan rauhassa ja toipua syntymisestä.


Korjattu 17.1. kello 16.34: Oulun yliopistollisen sairaalan nimi korjattu.

Käsipesulle, mars! Influenssaepidemia hiipimässä Uudellemaalle – Liikkeellä on useita eri viruksia

Terveydenhuollon ammattilaisten mielestä rokote kannattaisi ottaa vielä tässäkin vaiheessa influenssakautta.

nainen niistää

Influenssa on alkanut jyllätä toden teolla Uudellamaalla. Alueellisia vaihteluita kuitenkin on.

Esimerkiksi Hyvinkään sairaalan alueella on jouduttu tekemään ruuhkailmoitus influenssapotilaiden takia. Influenssadiagnoosin on saanut sata potilasta, joista osastolle on otettu puolet.

– Epidemia käynnistyi joulun tietämillä ja siitä lähtien on ollut paljon käyntejä influenssan takia. Noiden sadan diagnosoidun influenssapotilaan lisäksi on ollut useita sellaisia potilaita, joilla influenssa on piilossa muiden diagnoosien takana, kertoo Hyvinkään akuutin tulosyksikön johtaja Juha Valli.

Vallin vastuulla oleva Hyvinkään akuutti sairaanhoito käsittää päivystyspoliklinikan, teho- ja sydänvalvontaosastot ja alueellisen ensihoitojärjestelmän.

Nurmijärven terveysaseman vuodeosasto puolestaan on ruuhkautunut eikä osastolle oteta uusia potilaita ennen kuin tilanne rauhoittuu, kirjoittaa Uusimaa –lehti. Läntisellä Uudellamaalla taasen ei voi vielä puhua epidemiasta, se on vasta tulossa, sanoo Lohjan terveysasemien avosairaanhoidon osastonhoitaja Johanna Grotell.

– Joulun aikaan oli yksi vuodeosastomme sulussa, koska influenssatapauksia oli siellä niin paljon. Terveysasemien vastaanotoilla tämä näyttää aika normaalilta flunssakaudelta, vaikkakin kovasti sairaita ihmisiä ovat, etenkin he jotka eivät ole ottaneet rokotetta, kertoo Grotell.

Hyvinkään akuutin tulosyksikön johtajan Juha Vallin mukaan influenssakausi näyttää varsin tavanomaiselta aiempien vuosien epidemiakäyriin verrattuna.

– Kausi ajoittuu tavanomaisella tavalla, eli lähtee joulun jälkeen tammikuussa nousuun ja taittuu useimmiten hiihtoloman paikkeilla. Samoissa mennään tilastollisesti, Valli arvioi.

Nyt jyllää samaan aikaan useita eri viruksia

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL vahvistaa parin päivän takaisessa tiedotteessaan, että influenssakausi on meneillään. Parhaillaan maata kiertää peräti neljä eri virusta: kaksi versiota sekä A- että B-influenssaviruksesta.

Juuri nyt kiertää enemmän influenssa B-viruksia. Yleensä suurimman osan influenssatartunnoista aiheuttaa kuitenkin A-virus.

– Valtakunnallisesti jaossa ollut rokote tehoaa useimpiin influenssatyyppeihin ja heikentää oireita myös B-influenssaan, kertoo osastonhoitaja Grotell Lohjalta.

Hän arvioi, että epidemia olisi aivan toisen näköinen kuin nyt, jos ihmiset eivät olisi rokottautuneet niin hyvin kuin nyt ovat.

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan vielä ei ole lainkaan liian myöhäistä ottaa influenssarokote.

– Ei missään tapauksessa ole myöhäistä. Se kannattaa ottaa milloin tahansa ja suoja on kohtuullisen hyvä, Valli Hyvinkäältä korostaa. Samoilla linjoilla on myös Grotell.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että suojan syntyminen kestää ainakin kaksi viikkoa. Periaatteessa on siis mahdollista sairastua influenssaan, vaikka olisikin ottanut kausirokotteen. Rokotesuoja ei vain välttämättä ole ennättänyt vielä kehittyä täyteen terään.

RS-virusta paljon tänä vuonna

Erityispiirteenä tänä vuonna on RS-viruksesta kärsivien potilaiden suuri määrä. RS-virus aiheuttaa samantapaisia oireita kuin influenssa, mutta samasta taudista ei kuitenkaan ole kyse.

Influenssan oireita ovat korkea kuume, hengitystieoireet ja lihassärky. Tauti saattaa tulla pahempana, jos kärsii muista perussairauksista, kuten sydän- tai keuhkosairauksista. Esimerkiksi Hyvinkäällä on ollut hoidossa muutamia potilaita tehohoidossa vaikean tautimuodon takia.

Sairaalassa voidaan helpottaa influenssapotilaan oloa erityisen viruslääkkeen avulla, joka myös hieman lyhentää taudin kestoa. Mitään parantavaa poppaskonstia tautiin ei kuitenkaan ole, se pitää vain kärsiä, jos se kohdalle sattuu.

Hoitoalalla pian rokotepakko

Kun tarttuvista taudeista, kuten influenssasta, on kyse, on sairaanhoidon henkilökunnallakin ohjeet suojautua ja osaltaan myös estää taudin leviäminen. Käsien pesemisestä on huolehdittava, suu- ja nenäsuojia käytettävä.

Terveydenhuollon ammattilaisten Tehy-lehti kirjoitti jo noin vuosi sitten, että uusi tartuntatautilaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijän rokotuksista, jos nämä työskentelevät riskiryhmien kanssa. Rokotukset on oltava kunnossa maaliskuun alkuun mennessä.

Rokotussuojasta huolehtimatta jättäminen saattaa jopa olla irtisanomisen peruste.

Hyvinkään alueen sairaaloissa työntekijät on rokotettu 95-prosenttisesti, Lohjalla hoitajilla rokotuskattavuus on 100-prosenttinen.

Lue myös:

THL:n ylilääkäri: Influenssaepidemian huippua ei ole vielä saavutettu

Peli mullistaa aivopotilaiden kuntoutusta: kajaanilaiskeksintö poistaa seinät ja vie pyörätuolissa timanttimetsälle

Terveydenhuollon puolella kuntoutuspelit ovat tätä päivää. Kuntoutuksessa peli ei kuitenkaan syrjäytä ihmistä, vaan on yksi uusi työkalu.

Arvo Koistinen pelaa rehabWall hyötypeliä

Aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutuvien terapiassa hyödynnetään nyt peliteollisuutta.

Kajaanilainen yritys CSE Entertainment on kehittänyt rehabWall-nimisen laitteen, joka sisältää kolme erilaista viihdepeleistä tuttua hyötypelialustaa. Näiden kolmen pelin avulla tuetaan aivoverenkiertohäiriö eli AVH-potilaiden kuntoutusta.

Uudessa laitteessa on virtuaaliympäristö, jossa käytetään VR-laseja. Peli kehittää ja mittaa katsekontaktia. Toisessa pelissä on Kinect-ympäristö, jossa käytetään hyväksi liikekameraa. Se kehittää ja mittaa kuntoutettavan erilaisia liiketoimintoja.

Kolmas hyötypelisovellus on kehitetty pyörätuolipotilaille. Siinä pyörätuolissa istuva kuntoutuja muuttaa painopistettä oikealle tai vasemmalle ja hakee tällä tavalla näyttöruudulla kulkevan hahmon avulla puistopolulta timantteja sekä väistelee esteitä.

– Ensimmäiset pelit on nyt tempaistu tällä kuntoutustuotteella. Laite on rakennettu nimenomaan aivohalvauskuntoutujille ja siinä on hyödynnetty niitä oppeja ja kokemuksia, joita olemme saaneet viihteellisten pelien rakentamisesta, kertoo CSE Entertainmentin myyntijohtaja Timo Turunen.

Kehittäjiensä mukaan aivoverenkiertohäiriön kuntoutukseen suunniteltu laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Laite esiteltiin ensimmäisen kerran viime syksynä Tampereen apuvälinemessuilla. Samalla sitä myös testattiin.

– Tällaiselle laitteelle on oikeasti kysyntää niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kun puhutaan VR-teknologian tuomista hyödyistä ja pelillisyydestä, niitä kuntoutuksessa ei ole kovin paljon ollut. Pelilliset elementit lisäävät kuntoutuksen motivaatiota, sanoo Turunen.

Timanttien kalastusta

Kuhmolainen Arvo Koistinen on pyörätuolissa istuva AVH-kuntoutuja. Hän on kokeillut peliä aikaisemmin sen valmisteluvaiheessa. Nyt toisella kokeilukerralla edistystä tapahtui timanttien poiminnassa ja esteiden väistämisessä.

– Hoitomuotona peli voi olla hyvä, kun saa vähän liikutella itseään. Tulos oli parempi kuin viimeksi, kaikki on kiinni päästä, kertoo Koistinen.

Kaikkien kolmen eri hyötypelin vaikeusasteita pystytään muuttamaan monella eri tavalla kuntoutujan edistymisen mukaan. Pyörätuolissa toimimisessa ja itsensä liikuttelussa Koistisella ei ole ongelmia, jännitys toi kuitenkin oman haasteen pelaamiseen.

– Jos muisti on huono, niin varmasti ei peli onnistu. Pää ja aivot kun harjaantuvat, niin timanttien kalastelu on helpompaa, Koistinen sanoo.

Tylsään kuntoutukseen vaihtelua

Terveydenhuollon puolella kuntoutuspeleistä on puhuttu pitkään, ja nyt Kajaanissa on otettu ensimmäiset digiaskeleet. Kuntoutuksessa rehabWall-hyötypeli ei kuitenkaan syrjäytä ihmistä, vaan on yksi uusi työkalu.

– Ainakin puheterapiassa olemme aina vuorovaikutuksen kanssa tekemisissä, että ei se syrjäytä ketään. Meille se on yksi hieno työkalu lisää terapioihin. Se kannustaa myös omatoimiseen- ja yhteisharjoitteluun sekä omaisten ja vieraiden kanssa harjoitteluun, kuntoutumiseen ja toimii myös ajanvietteenä, kertoo puheterapeutti Emmi Korhonen Kainuun soten erikoisterapiasta.

Kainuun soten Kajaanin terveyskeskussairaalan vaativan kuntoutuksen osastolta löytyvää laitetta hyödyntävät yhteistyössä Kainuun soten fysio-, puhe- ja toimintaterapia. Idea laitteen hankintaan tuli hyvinvointi- ja terveysalan tarvekartoituksen kautta. Yhtenä erikoisterapian tarpeena oli hyötypelin saaminen yksikköön.

Erityisterapiaosastolla uutta laitetta odotettiin hartaasti, sillä sen kautta saadaan uusi, nykyaikainen ja mielekäs keino mukaan melko usein tylsään kuntoutukseen.

– Virtuaalimaailma ja hienot grafiikat tuovat vaihtelua kuntoutusmaailmaan. Meillä on täällä tylsät seinät ja pitkät kuntoutusajat, joten kuntoutujille tämä on mukavaa vaihtelua, sanoo Korhonen.

Muutenkin Kainuun sotessa puhaltavat uudet tuulet monella tavalla.

– Nyt meillä on maailman ensimmäinen AVH-peli. Kun uusi sairaala valmistuu, niin meillä on Suomen ensimmäiset kuntoutuskadut eli 3–5 kertaa 30 metriä leveät käytävät. Siellä kuntoutujat tekevät terapeuttien ja hoitajien kanssa töitä, kuntouttavat itseään ja hakevat myös vertaistukea, kertoo kuntoutuspalvelu- ja muutospäällikkö Marjo Kemppainen Kainuun sotesta.

Lisää harjoitusta

Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (TAYKS) toimiva neurologi Mika Koskinen on tehnyt tutkimuksia AVH-kuntoutuksesta. Myös Aivoliitossa asiantuntijana toimineen Koskisen mielestä tarvetta rehabWall-tyyppiselle hyötypelille on olemassa.

– Mitä moninaisempi repertuaari meillä on kaikenlaisia kuntoutusmenetelmiä, niin sitä parempi, koska kaikille ei sovi samanlainen kuntoutus. On hyvä juttu, että meillä on erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjä pelejä, kertoo Koskinen.

Aivoverenkiertohäiriöiden ja halvausten kuntoutuksessa tärkein mittari on se, kuinka paljon aikaa pystytään kuntoutukseen käyttämään. AVH-kuntouksessa se on myös suurin haaste. Suurin osa saa jonkinlaista terapiaa kerran päivässä, mikä tarkoittaa 45 minuuttia tai sitä lyhyempää aikaa. Kokonaisuudessa kuntoutus jää kuitenkin vähäiseksi.

Pelaaminen mahdollistaa monen prosentin kasvua kuntoutukseen, koska sitä voi tehdä myös itsenäisesti.

– Se on hyvä laajennus, koska ihmisresurssit ovat rajalliset. Toista ihmistä ei tarvita koko ajan mukana kuntoutuksessa, toteaa Koskinen.

Pelimaailmalla on tulevaisuutta terveydenhuollossa. Pelejä on jopa tarjottu lääkkeeksi siihen, että henkilöstöresurssit pienenevät. Ihmistä tarvitaan kuitenkin toisen ihmisen hoitamiseen, esimerkiksi jonkun on valittava kuntoutujalle oikea peli tai harjoitte. Peleillä voidaan tehostaa kuntoutusta.

– Jos verrataan sitä kumpi on parempi, kävelyrobotti vai ihmisfysioterapeutti, niin siinä on sama analogia. Tärkeintä on se, että saa harjoitusta paljon, koska silloin ihminen kuntoutuu. Mutta pelien kohdalla pitää olla joku, joka katsoo, että se todella toimii, sanoo neurologi Mika Koskinen.

Digiaskel on iso kuntoutukselle

AVH-potilaiden kuntoutukseen tarkoitetun rehabWall -hyötypelin mahdollisti kaksi vuotta toiminut Kainuun Edun DIHYTE-hanke.

RehabWall-laitetta on kehitetty yhteistyössä Kainuun soten erityisterapian kanssa ja kehittäminen jatkuu edelleen.

DIHYTE-hankkeessa on nyt toteutettu 10 erilaista kokeilua hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisessä, rehabWall on yksi niistä. Hankkeen osatoteuttajana on ollut Kainuun sote sekä 30 yksityistä alan toimijaa.

– Lähdimme hakemaan toteuttajia ITC-toimijoiden puolelta, koska Kainuussa on koulutusta ja vahvoja tämän alan osaajia. Kaikissa kokeiluissa olemme lähteneet täyttämään niitä siten, että pyrimme löytämään pysyviä ratkaisuja, sanoo DIHYTE-hankkeen projektipäällikkö Timo Pekkonen.

Korjattu 17.1.2018 klo 10:29 RehabWall-laite sijaitsee Kajaanin terveyskeskussairaalan vaativan kuntoutuksen osastolla, ei Kajaanin pääterveysaseman erityisterapiaosastolla, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä