Hyppynarulla hyppäämisen taito on vaarassa kadota

Lapset harrastavat urheiluseuroissa nykyään enemmän kuin koskaan ennen. Liikuntatieteen tohtori, dosentti Timo Jaakkolan mukaan lapset liikkuvat silti vähemmän kuin aikaisemmin.

Lapset liikkuvat asiantuntijan mukaan yhä vähemmän arjessa. Arkiliikunnan vähentyminen verottaa lasten motorisia taitoja. 

- Kokonaisvaltaisten perusmotoristen taitojen kehitys ei ole samalla tasolla kuin se on ollut. Esimerkiksi hyppynarulla hyppääminen eli tasajalkahyppy on usealle lapselle aivan liian vaikeaa, sanoo Turun kaupungin kouluikäisten lasten liikuntapalveluvastaava, fysioterapeutti Yasmin Akbulatin.

Akbulat toimii työnsä ohella baletti- ja jumppaohjaajana. Hän kertoo näkevänsä taitojen puutteen hyvin juuri voimistelussa.

– Hyppynarulla hyppääminen on konkreettinen esimerkki lapsen perusmotorisista taidoista. Se vaatii fysiikkaa, vähän voimaa ja jonkin verran koordinaatiota. Jos eivät edes liikuntaa jo harrastavat ja siitä kiinnostuneet lapset osaa hypätä narulla, antaa se hyvän kuvan lasten yleisestä liikuntaosaamisesta.

– Se on asia, johon pitäisi puuttua ehdottomasti, painottaa Akbulat.

Lasten elämästä puuttuu arkiliikunta

Lasten motoristen taitojen heikentymistä vuosikymmenten aikana ei ole vielä voitu todistaa tutkimuksin, sillä liikuntataidoista ei ole systemaattista seurantatietoa pitkältä ajalta. Toistaiseksi on olemassa varovaisia päätelmiä asiasta ja sen syy-seuraussuhteesta.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen dosentin Timo Jaakkolan mukaan yhtenä syynä voisi olla liikunnan määrän ja liikuntakulttuurin muuttuminen.

– Lapset ja nuoret liikkuvat nykypäivänä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä on ristiriidassa sen tosiasian mukaan, että lapset ja nuoret harrastavat nykyään urheiluseuroissa enemmän kuin koskaan.

Vanhemmat menevät usein halpaan, koska luulevat harrastuksissa käyvien lastensa liikkuvan tarpeeksi. Pelkkä ohjattu urheiluseuraliikunta muutamana kertana viikossa ei riitä dosentin mukaan kasvavan lapsen liikuntamääräksi.

– Alakouluikäisten lasten pitäisi liikkua kaksi tuntia päivässä ja yläkouluikäisten puolitoista tuntia päivässä. Kaksi tuntia kuulostaa suurelta määrältä, mutta sen voi kerätä 10 minuutin pätkissä.

– Kaikki lähtee liikkeelle matalamman tehon liikunnasta eli arkiliikunnasta. Siitä, liikutaanko paikasta toiseen lihasvoimalla vai mennäänkö autolla. Harrastukset ovat kirsikka kakun päällä, pohja hankitaan arkiliikunnasta.

Liikkuva lapsi on taitava muutenkin

Jaakkola on tutkinut lasten motorista kehitystä ja sen vaikutusta koulumenestykseen Jyväskylän yliopistossa. Hyppynarutestissä lapsi hyppii 15 sekuntia narulla ensin toisella jalalla ja vaihtaa lennosta toiseen jalkaan. 30 sekunnin kuluttua lasketaan hyppyjen määrä.

– Tällainen testi korreloi erittäin hyvin kouluarvosanoihin eli koulussa menestymiseen. Hyppynarulla hyppäämisessä on jotakin samanlaista, mitä vaaditaan koulun teoria-aineissa selviytymiseen eli keskushermoston prosessit ovat samanlaisia. 

– Liikkuva lapsi pärjää koulussa paremmin. Tämä on havaittu lukemattomissa kansainvälisissä standardoiduissa kognitiivisissa tutkimuksissa.

Liikuntatottumukset opitaan hyvin varhain. Kolmen vuoden iässä lapsi alkaa jo urautua elintapoihin, jotka hän oppii ympäristöstään.

– Uhkakuva on, että meillä kasvaa nyt lukuisa määrä ihmisiä, jotka eivät opi liikunnallisesti riittävän aktiivista elämäntapaa. Tämä aiheuttaa myöhemmässä elämässä pitkäaikaissairauksia. Nyt jo tiedetään, että kakkostyypin diabetes lisääntyy valtavasti ja sen puhkeaminen aikaistuu, tietää Jakkola.

Vanhempien ylisuojelevuus vie lapsilta liikunnan ilon

Lasten liikkumattomuuden syyksi sekä Akbulat että Jaakkola nimeävät ensimmäiseksi lisääntyneen ruutuajan.

– Nykyteknologian käyttäminen nykyään on niin helppoa ja se on saatavilla kaikkialla. On puhelimet ja tietokoneet ja padit. Teknologian käyttäminen on korvannut ulkona leikkimisen, sanoo Yasmin Akbulat.

Perheillä on suuri vastuu lapsen vapaa-ajan liikunnasta. Joskus vanhemmat suojelevat jälkikasvuaan liiallisesti.

– Perheet voivat esimerkiksi kieltää lapsen kiipeilyn tai kaiteilla tasapainoilemisen. Sillä, että pidetään lapsesta liian hyvää huolta, on vaikutuksensa lasten motoriseen kehitykseen. Lapsi tietää hyvin usein omat rajansa eri asioissa.

Akbulat sanoo, että viime aikoina on levinnyt tietoa, ettei virallista ruutuaikaa ole.

– Se on virheellinen tieto ja antaa käsityksen, ettei sillä ole mitään väliä kuinka paljon sitä televisiota katsoo. Ruutuaikaa saa olla enintään kaksi tuntia päivässä.

Tuhkarokko tappaa Vietnamissa

Laajat rokotukset ovat vähentäneet tuhkarokkoa, joka vielä 2000-luvun alussa tappoi yli puoli miljoonaa ihmistä vuodessa. Vietnamissakin lapset rokotetaan, mutta suojaan jääneet aukot ovat päästäneet viruksen leviämään poikkeuksellisen rajusti.

Vietnamissa on ainakin 112 ihmistä kuollut ja tuhannet muutkin sairastuneet tuhkarokkoon tänä vuonna. Suurin osa kuolonuhreista on alle kymmenvuotiaita.

Vietnamin terveysministeriön varoittaa, että kuolleiden määrä saattaa nousta, ellei tartuntojen leviämistä saada pysähtymään. Myös Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tilanne on hyvin huolestuttava. Monet lääkärit ovet kehottaneet Vietnamia julistamaan tartunnat virallisesti epidemiaksi kansalaisten huomion herättämiseksi.

Ongelmaa pahentaa muun muassa se, että hätääntyneet vanhemmat tuovat lapsiaan kaupunkien lastensairaaloihin, joissa muiden sairauksien heikentämät potilaat ovat alttiita tuhkarokkotartunnalle.

Viranomaiset ovat lisänneet lasten rokottamista ja kehottaneet sairastuneiden vanhempia hankkimaan hoitoa paikallisista sairaaloista.

Ennen laajoja rokotuksia miljoonia kuolonuhreja

Vietnamissa rokotetaan laajalti monia lapsuusiän sairauksia vastaan. Myös tuhkarokko on mukana rokotusohjelmassa. Maassa on kuitenkin myös vanhempia, jotka jättävät lapsensa rokottamatta sivuvaikutusten pelossa.

Virus on erityisen vaarallinen alle viisivuotiailla ja varsinkin vauvoille, joita ei ole vielä voitu rokottaa. Siksi WHO kehottaa rokottamaan isommat lapset, ettei tauti pääse etenemään heistä vauvoihin. Yhdeksän kymmenestä rokottamattomasta lapsesta saa tartunnan, jos on tekemisissä sairastuneen kanssa. 

Tuhkarokko on edelleen yleinen monissa kehitysmaissa, etenkin osissa Afrikkaa ja Aasiaa. Tartunnan saa yli 20 miljoonaa ihmistä vuodessa. Pahiten kärsivät aliravitut lapset: heistä kymmenesosa kuolee. 

Maailmanlaajuiset rokotukset ovat pudottaneet kuolleiden määrää 2000-luvulla 78 prosenttia. Toissa vuonna tuhkarokkoon kuoli 122 000 ihmistä. Vuoden 2000 luku oli 562 000, ja ennen kuin laajat rokotukset alkoivat 1980-luvulla, kuolleita oli vuosittain 2,6 miljoonaa.

Suomessa tuhkarokko kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Tautia ei esiintynyt Suomessa kotoperäisenä pitkään aikaan, mutta tällä vuosikymmenellä sitä on jälleen todettu.

Asiakas tilasi kymmenen kiloa sisäfilettä – lampurin olisi pitänyt teurastaa koko lauma

Supermarkettien tuotepaljous ja valinnanvara luo kuluttajalle lampurin mielestä harhakuvan ruuan tuotannosta. Yhdestä lampaasta saa sisäfilettä muutaman sata grammaa.

mies ja karitsa

Sastamalalaisen Jan Suttlen tilalla elämä palailee jälleen uomiinsa. Lampolassa pääluku lisääntyi kevään aikana melkein viidelläkymmenellä, ja isäntä on viettänyt pitkiä päiviä synnyttävien uuhien kanssa. Ihan jokaiseen synnytykseen hän ei kuitenkaan ole ehtinyt mukaan.

– Meillä on lampaiden kanssa sopimus, että jos apua tarvitsevat niin synnyttävät silloin, kun olen paikalla. Se on pääsääntöisesti toiminut hyvin näiden neljäntoista vuoden aikana.

Englannin lammasnummilta Suomeen muuttanut Suttlea pidetään kotimaassaan harrastelijana. Ystävien hyväntahtoisista virnuiluista huolimatta hän ei kuitenkaan halua kasvattaa lampaiden määrää.

– Niitä pitää olla sen verran, että jaksaa kaikki hoitaa hyvin. Ei kaikkea voi mitata rahassa ja voitoissa.

Teuraspäivä on lampurille synkkä päivä

Suttlen tilalla asuu texel-rotuisia lihalampaita. Tilalta lähtee lampaita teuraaksi sitä mukaa, kun tilauksia tulee. Yhtään lammasta ei teurasteta turhaan tai varastoon.

Lampaat matkaavat teurastamoon seitsemän minuuttia, eikä erillisiä teurastuspäiviä ole. Lampurille on tärkeää, että lampaat haetaan tilalta vasta teurastuspäivän aamuna.

– Olen ajatellut sen niin, ettei ole kiva odottaa yötä jossain vieraassa paikassa. Varsinkin kun lampaat aavistavat, mitä on tulossa, Jan Suttle sanoo.

Teurastamolle päätyvien lampaiden valinta on lampurin mielestä ammatin vaikeimpia asioita.

– Kun näitä hoitaa päivittäin, niistä tulee kuin työkavereita. Minä sitten joudun jakelemaan tuomioita kuka saa jäädä ja kuka lähtee, ja se on sellainen lampurin musta päivä, sanoo lampuri Jan Suttle.

Suuret pakkauskoot vieraannuttavat kuluttajan luonnollisesta koosta

Supermarkettien loputon tuotetarjonta ja suuret pakkauskoot hämärtävät kuluttajan käsitystä siitä, millaisina paloina ruoka oikein kasvaa.

Suttlen mukaan tilauksia tehdessä ei aina ymmärretä, että elävän eläimen ja pöytään tuotavan paistin välissä tehdään monta työvaihetta. Aina ei myöskään ymmärretä sitä, ettei lihaa ole aina tarjolla.

– Kerran eräs mies soitti ja tilasi kymmenen kiloa sisäfilettä. Kun yksi sisäfile painaa 300 grammaa, minun olisi pitänyt teurastaa tilauksen takia koko lauma, muistelee Suttle.

Raakamaito varmistumassa Uudenmaan yersinia-epidemian syyksi

Porvoon terveyspalveluiden mukaan Uljaan maitotilalta otetuissa näytteissä on löytynyt sekä yersinia pseudotuberculosis- että Campylobacter jejuni -bakteereja. Porvoon seudulla yersinia-tapauksia on torstaihin mennessä todettu 19. Eviran ja THL:n mukaan vielä ei ole täysin varmaa, että raakamaito on tulehdusepimian syypää, mutta jo nyt näyttö on kohtuullisen vahva.

Luomuemolehmiä

Uudellamaalla todettujen yersinia-tulehdusten syyksi on varmistumassa raakamaito. Porvoon terveyspalveluiden mukaan Uljaan maitotilalta 7.4. otetuissa näytteissä on löytynyt sekä Yersinia pseudotuberculosis- että Campylobacter jejuni -bakteereja. Vielä ei kuitenkaan ole varmaa, onko kyseessä sama bakteerikanta, joka on aiheuttanut sairastumiset.

Porvoon terveyspalveluiden ylilääkäri Hanna Telkki-Nykänen kertoo, että Uljaan maitotilalla on pidetty puhtaudesta hyvää huolta.

– Tila on hygieenisesti vaatimukset täyttävä, ja erittäin hyvin hoitanut asioita. Sieltä löytyy kuitenkin sekä maidosta että lehmän ulosteesta sekä yersinia pseudotuberculosis- että Campylobacter jejuni -bakteereja.

Porvoossa oli torstaihin mennessä varmistettu 19 yersinia-tapausta. Kampylobakteeria on löydetty kahdeksalta henkilöltä. Ylilääkäri Hanna Telkki-Nykänen pitää varmana, että tartuntojen määrä kasvaa yhä. Tällä hetkellä vielä parinkymmenen hengen tutkimukset ovat kesken.

– Meillä on vielä kymmeniä näytteitä tulossa. Me ei tiedetä vielä yhtään Helsingin, Kauniaisten eikä Espoon tilannetta. Tää pikkuhiljaa kevään mittaan tässä selviää.

Viranomaiset: yhteys ei vielä täysin varma

Sekä Evira että THL kuitenkin muistuttavat, että vielä ei ole sataprosenttisen varmaa, että yersinia-epidemia johtuu nimenomaan raakamaidosta. Tutkimukset ovat yhä kesken. Samaa sanoo Porvoon ensimmäinen kaupungineläinlääkäri Tiina Tiainen.

– Lopullista yhteyttä näitten ihmisten oireilun ja tän raakamaidon osalta ei varmistettu. Aika Paljon on vielä näytteitä, joista ei saatu vastauksia lainkaan.

Eviran ylitarkastaja Hanna Lundströmin mukaan seuraavaksi verrataan, ovatko sairastuneista ihmisistä eristetyt yersinia-bakteerit samaa kantaa kuin tilalta löytyneet. Lundstömin mukaan jo nyt on kohtalaisen vahvaa näyttöä siitä, että sairastumiset johtuvat raakamaidosta.

THL:n tutkija Sari Huusko kertoo, että laitos jatkaa yhä kyselytutkimusta, jolla selvitetään epidemian alkuperää. Myös Huuskon mielestä tässä vaiheessa on saatu pitävää näyttöä siitä, että epidemian syynä on raakamaito. THL kuitenkin odottaa tutkimusten tuloksia ennen kuin kertoo, mikä on tartuntojen syy.

Eläinkokeet lisääntyneet vähennystavoitteista huolimatta

Kosmetiikan eläinkokeet ovat EU:ssa historiaa, mutta muutoin eläinkokeiden määrä ei ole vähentynyt. Lääkeiden ja kemikaalien testaus sisältää runsaasti eläinkokeita. Osa tutkijoista muistuttaa, että emme ole hiiriä, eikä tauti toimi ihmisessä samoin kuin koe-eläimessä.

Hiiri saa lääkeainekandidaattia

EU:n tavoitteista huolimatta eläinkokeiden määrä ei ole vähenemässä. Pelkästään Euroopassa käytetään testauksiin yli 11 miljoonaa koe-eläintä vuosittain. Myös kädellisten määrä koe-eläiminä on nousussa.

Kosmetiikan eläinkokeet ovat loppuneet, mutta lääke- ja kemikaalitestaus on kasvattanut eläinkokeiden määrää. Eläinkokeilla tutkitaan esimerkiksi rokotteita, antibiootteja, allergialääkkeitä tai syöpälääkkeitä.

Esimerkiksi Englannissa Walesissa koe-eläinten määrä on noussut yli 80 prosenttia vuodesta 2010.

Hiiriä vai ihmisiä - toimiiko tauti samoin?

Yksi syy koe-eläinten määrän kasvuun on geenimuunneltujen eläinkantojen käyttö. Laajan kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on luoda yli 20 000 geenimuunneltua hiirilinjaa, joiden perimää on muutettu. Niiden avulla voidaan tutkia geenien vaikutuksia sairauksiin, kerrotaan torstaina Ylen  Silminnäkijä-ohjelmassa.

Eläinten käyttöön tutkimuksessa satsataan suuria summia siitä huolimatta, että arvostetun yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän mukaan tulokset eivät ole kovin luotettavia.

- Vaikka hiiressä on ihmisen tautigeenit ja tauti ilmenevät samalla tavalla, geenien ilmentyminen tautigeeneistä tautitilaan on erilainen hiiressä kuin ihmisessä. Koska lääkkeet vaikuttavat juuri siinä välimaastossa,  lääke ei parannakaan ihmistä, vaikka se on  parantanut hiiren,  toteaa johtaja Tuula Heinonen Ficamista.

Ficam on Tampereella toimiva eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskus.

EU edellyttää eläinkokeiden vähentämistä

EU uuden koe-eläindirektiivin keskeisenä vaatimuksena on, että jokaisessa jäsenmaassa pyritään vähentämään eläinkokeita,  lisäämään korvaavia menetelmiä sekä parantamaan koe-eläinten hyvinvointia. Iso-Britannia on hoitanut osuutensa esimerkillisesti. Siellä valtion perustama National centre for Replacment, Refinement and Reduction of Animals in Research tekee uraauurtavaa työtä direktiivin toteuttamiseksi.

- Kädellisten käytön lisääntyminen huolestuttaa kaikkia ja siksi perustimme asiantuntijaryhmän kehittämään keinoja vähentämään kädellisten käyttöä. Siihen kuuluu jäseniä lääketeollisuudesta ja bioteknologiayrityksistä, kertoo projektijohtaja Anthony Holmes NC3R:sta, joka rahoittaa eläimettömien kokeiden kehittämistä.

Eläinkokeiden valvonta monin paikoin puutteellista

Iso-Britannia on edelläkävijä eläimettömien testien edistäjänä, mutta sieltä löytyy myös esimerkki, miten eläinkokeita ei pystytä valvomaan. Eläinsuojelujärjestö BUAV paljasti hiljattain huippuyliopisto Imperial London Collegen toimintatavoissa vakavia puutteita ja eläinten  raakaa kohtelua.

Englannissa tehdään yli neljä miljoonaa eläinkoetta vuosittain ja siellä on vain 22 tarkastajaa. Suomessa toimii noin 100 koe-eläinlaitosta ja niitä valvoo kaksi läänineläinlääkäriä.

Silminnäkijä: Eläinten vallankumous TV2 17.4. klo 20.00

Väärennökseksi epäiltyä syöpälääkettä päätyi jakeluun Suomessa

Kolmessa lääkepakkauksessa oli aidon lääkkeen sijaan tuntematonta liuosta. Nämä pakkaukset eivät kuitenkaan ehtineet varastosta sairaaloihin asti. Potilaille ei uskota aiheutuneen vaaraa.

Väärennökseksi epäiltyä syöpälääkettä on päätynyt lääkejakeluun Suomessa. Asiasta kertoo lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun lääkeväärennös on päätynyt lailliseen lääkejakeluketjuun Suomessa.

Epäily koskee Herceptin-valmistetta, jota käytetään sairaaloissa rintasyövän ja mahasyövän hoitoon. Valmistetta ei toimiteta potilaille apteekeista.

Epäilyksen alaisena on kaksi Suomeen tuotua Herceptin-erää. Erät on asetettu jakelukieltoon ja eriä tilanneet sairaalat on jäljitetty.

Epäilyksen alaisia lääkkeitä Kymenlaaksoon

Fimean mukaan toisessa erässä kolme annospakkausta sisälsi tuntematonta liuosta, kun aito lääke olisi kuiva-ainetta.

Näissä kolmessa pakkauksessa lääkepullojen sulkimena olevat kumitulpat oli silmin havaittavasti lävistetty. Lävistetyissä lääkepulloissa oli vaikuttavaa ainetta trastutsumabia hyvin pieni määrä aitoon lääkevalmisteeseen verrattuna.

Lääke-erä, johon kolme lävistettyä lääkepulloa kuuluvat, on kokonaan jakelematta lääketukkukaupan varastossa.

Toisesta epäilyksen alaisesta erästä kuusi annospakkausta on jo ehditty toimittaa Kymenlaakson alueelle ja käyttää hoidossa. Fimean tietojen mukaan tässä erässä ei ole havaittu mitään epäilyttävää, eikä potilaille uskota aiheutuneen vaaraa. Pakkaukset sisälsivät kuiva-ainetta ja olivat lävistämättömiä.

Fimean johtava tarkastaja Anne Junttonen muistuttaa, että lääkepullojen sulkimien puhkaiseminen vaarantaa lääkkeen steriiliyden. Junttosen mukaan myös se, että vaikuttavaa ainetta on liian vähän, tekee väärennetystä lääkevalmisteesta vaarallisen, koska potilas ei saa tarvitsemaansa lääkitystä.

Lääke-erät luultavasti varastettu Italiassa

Epäily koskee rinnakkaisjaeltuja eriä Herceptin-lääkevalmistetta. Fimean mukaan epäilyksen alaisten erien maahantuoja on rinnakkaisjakelija Orifarm Oy.

Suomen markkinoilla Herceptin-valmistetta on myös alkuperäisvalmistaja Roche Oy:n maahantuomana. Roche Oy ei ole tuonut Suomeen epäilyksen alaisena olevia Herceptin-eriä.

Roche Oy:n Suomeen tuomien Herceptin-valmisteiden osalta ei ole tiedossa mitään poikkeavaa, ja lääkevalmistetta on normaalisti saatavilla.

Väärennöksiksi epäiltyjen erien uskotaan päätyneen Euroopan lääkemarkkinoille Italiassa. Euroopan lääketurvallisuusvirasto Eman mukaan vaikuttaa siltä, että lääke-erät oli varastettu. Epäilyksen alaisia lääke-eriä on yhteensä yhdeksän, ja niistä kaksi päätyi Suomeen.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea selvittää asiaa. Myös muut EU-maat selvittävät samaa väärennöstapausta.

Tarvittaessa Fimea tiedottaa asiasta lisää selvitystyön edetessä.

Uudellamaalla on havaittu jo toistakymmentä suolistotulehdusta, joiden syyksi epäillään raakamaitoa

Yersinia pseudotuberculosis -tapauksia on havaittu Porvoon seudulla kymmenen ja Helsingissä kuusi. THL selvittää parhaillaan tartuntojen syytä, tässä vaiheessa taudin levittäjäksi epäillään raakamaitoa.

Luomuemolehmiä

Nivelvaivoja, vatsakipuja, ja yksi kyhmyruusu. Näitä vaivoja ovat kokeneet potilaat, jotka ovat sairastuneet yersinia- tai kampylobakteerin aiheuttamiin tauteihin. Tautien levittäjä saattaa olla raakamaito. Tämä olisi ensimmäinen maidosta johtuva yersinia-epidemia Suomessa.

– On tämä poikkeuksellista. Yleensä yersiniaa on löytynyt yhdistettynä sipuliin, porkkanaan ja salaattiin. Näissä on kaikissa raakamaitokontakti taustalla. Tämä on poikkeuksellinen tilanne, ja johtaa laajoihin tutkimuksiin, Porvoon terveyspalveluiden ylilääkäri Hanna Telkki-Nykänen sanoo.

S-ryhmä veti raakamaidon pois

Yersinian aiheuttamia suolistotulehduksia on tähän mennessä havaittu Porvoon seudulla ja Helsingissä ainakin 16. Tartuntojen syyksi epäillään raakamaitoa, jota pakkasi askolalainen Uljaan Tilamaito -yritys.

Maito on nyt vedetty kaupoista. Sitä myytiin S-ryhmän liikkeissä ainakin Helsingissä ja Porvoossa parin kuukauden aikana tuhansia litroja.

– Raakamaito on riskielintarvike, sen turvallinen käyttö edellyttää tiettyjä toimia kuluttajilta. Kuumentaminen on ainoa tapa hävittää raakamaidossa esiintyviä bakteereja, Eviran elintarviketurvallisuusosastolla johtajana työskentelevä Leena Räsänen muistuttaa.

Raakamaidon myyntisäännöksiä höllennettiin tämän vuoden alussa. Eviran mukaan on vielä liian aikaista sanoa, ovatko maidosta johtuvat tautitartunnat kasvussa. Sekään ei vielä ole selvää, johtuuko Uudenmaan tämänhetkinen yersinia-tulehdusepidemia raakamaidosta.

Helmikuun lopun jälkeen Uudellamaalla 22 henkilöä on saanut tartunnan, jonka syyksi on varmistunut yersinia. THL tutkii parhaillaan epidemian syitä ja laajuutta. Tulosten saaminen vie vielä useita viikkoja.

Viranomaiset: kuumentakaa raakamaito

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kehottavat raakamaidon kuumentamista, jos sitä tarjoillaan lapsille, vanhuksille, raskaana oleville ja henkilöille, joilla on vastustuskykyä heikentävä perussairaus.

Tinki- eli raakamaidolla tarkoitetaan maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 asteen lämpötilaan eikä käsitelty millään muullakin tavalla. Kun maito on kuumentamatonta, myös mikrobit pääsevät nopeasti leviämään, jos maitoa käsittelee väärin.

3D-tulostus helpottaa tekohampaiden valmistusta

Tekniikka on kehittynyt myös tekohampaiden valmistuksessa. Alaa valtaavaa 3D-tulostusta ei nähdä ammatille uhkana, vaikka se helpottaa ja vähentää käsityötä. Viimeistely tehdään jatkossakin aina käsityönä.

Hammasteknikon työ on pitkälti käsityötä.

– 3D-tulostimella voi tulostaa aihiot, joihin valmistetaan keramiikasta lopullinen tuote, kertoo hammasteknikkomestari Esko Ahonen Dental Teamista Jyväskylästä.

Kun hammaslääkäri ehdottaa sillan, implantin tai proteesin hankkimista, asiakkaan ensimmäinen kysymys on usein paljonko se keventää kukkaroa. Kovin halvalla hammaskaluston uusimisesta ei selviä, sillä hammasteknikon työ on vielä aitoa käsityötä.

– Asiakkaan on hirveän vaikea uskoa työmäärää mikä tuotteeseen joudutaan käyttämään, ennen kuin se valmistuu. Hintaa tuotteelle tulee, kun se valmistetaan käsityönä, kertoo Ahonen.

Tekohampaat käyneet tarpeettomiksi

Vielä 1970-luvun alussa hammasteknikon pääasiallinen tuote saattoi olla rippilahjaksi tilatut proteesit. Valistuksen ja parantuneen hammashoidon myötä proteesien tarve on vähentynyt roimasti ja yhä useampi selviää läpi elämänsä omilla hampailla.

Nykyisin hammasteknikot valmistavat pääasiallisesti kruunutuksia, siltoja ja yksittäisiä kruunuja ja esteettisiä hammashoitotuotteita: laminaatteja ja keraamisia paikkoja.

Toisin kuin monet luulevat, hammasteknikko ei laita käsiään asiakkaan suuhun.

– Sehän on hammaslääkärin työkenttää se suuhun kajoaminen, tähdentää Ahonen.

Välivuosi koulutuksessa

Hammasteknikoiden koulutus on parhaillaan murroksessa, kun ammattikorkeakoulu Stadia lakkauttaa koulutuksen Helsingissä. Hammaslääketieteen laitoksen yhteydessä  toiminut koulu ei tänä vuonna ottanut uusia opiskelijoita.

Välivuoden jälkeen hammastekniikan koulutus jatkuu syksyllä 2015 Turun ammattikorkeakoulussa.

Tutkimus pitkäaikaishoidosta: Pienet kunnat suosivat vanhainkoteja, suuret yksityisiä palveluja

Vanhusten kahtena viimeisenä vuotenaan käyttämistä pitkäaikaishoidon palveluista tehostetun palveluasumisen käyttö on lisääntynyt, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja.

Sairaalassa olevan vanhuksen käsi, jossa on kello ja side.

Vanhusten viimeisinä elinvuosinaan tarvitsemia pitkäaikaishoidon palveluja käytetään eri puolilla maata yhtä paljon. Eroja kuntien välillä alkaa kuitenkin esiintyä, kun selvitetään millaisia pitkäaikaishoidon palveluja on käytetty.

Tampereen yliopistossa on tehty tutkimus, jossa koko maan kattavan rekisteriaineiston avulla on kartoitettu pitkäaikaishoidon käyttöä vanhusten kahden viimeisen elinvuoden aikana. Tutkitut palvelut ovat julkinen ja yksityinen vanhainkotihoito ja tehostettu palveluasuminen, terveyskeskuksen vuodeosastohoito sekä kotihoito.

Pitkäaikaishoidon käyttö on kunnissa yleistä, sillä yli puolet tutkituista on käyttänyt jotain tutkituista pitkäaikaishoidon palveluista.

Pienemmissä kunnissa käytetään julkista vanhainkotia enemmän kuin suuremmissa kunnissa. Suurissa kunnissa, kuten Tampereella, yksityisten palvelujen käyttö on puolestaan suurempaa.

Erot tulevat kuitenkin selvemmin esiin maantieteellisesti tarkasteltuna, kertoo tutkija Jutta Pulkki.

– Länsi-Suomen alueella painottuu julkisen vanhainkodin käyttö, kun taas Oulun seudulla käytetään enemmän julkista tehostettua palveluasumista ja kotihoitoa, Pulkki kertoo.

Terveyskeskuksen vuodeosastoilla hoitoa kuten ennenkin

Pulkin mukaan selkeä trendi on se, että tehostettu palveluasuminen lisääntyy koko maassa. Se näkyy erityisesti 5 000–10 000 asukkaan kunnissa. Terveyskeskusten vuodeosastohoidon ja kotihoidon osuus ei kuitenkaan ole tutkittavana olevien vuosien 2002 ja 2008 välisenä aikana muuttunut.

Pitkäaikaishoidon yleisenä tavoitteena on vanhainkotihoidon ja terveyskeskuksen vuodeosastohoidon korvaaminen kotihoidolla ja tehostetulla palveluasumisella. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi tehostettu palveluasuminen on kasvussa.

Toisaalta terveyskeskuksen ja kotihoidon muuttumattomat luvut kertovat siitä, että kaikilla rintamilla muutosta ei ole vielä tapahtunut.

– Osa kunnista on vielä kovin kaukana yleisistä pitkäaikaishoidon tavoitteista. Tästä ei tosin voi päätellä, että näissä kunnissa hoito olisi järjestetty jotenkin huonosti. Mehän emme tiedä, miten laadukasta ja tarpeenmukaista hoito on, tiivistää Jutta Pulkki.

Pulkki uskoo, että tehostetun palveluasuminen on lisääntynyt myös vuoden 2008 jälkeen. Tutkijat saavat vielä kevään aikana käyttöön rekisteriaineiston, joka ulottuu vuoteen 2013.

Oksennustauti vie koirankin petipotilaaksi

Se alkaa yleensä äkillisellä oksentelulla. Mikään ei tunnu kestävän sisällä. Oksentelujen perään tulee ripuli. Oireet voivat pahimmillaan kestää päiviä. Kuulostaa ihan ihmisten oksennustaudilta, mutta samoista oireista kärsivät koirat vatsataudin yllättäessä.

Koira nukkuu lattialla.

Mikkelin seudulla useampi koiranomistaja on ollut tänä keväänä huolissaan koiransa äkillisestä oksentelusta ja ripuloinnista. Eläinklinikalla puhelimet ovat viime päivinä pirisseet omistajien kysellessä kotihoito-ohjeita koiriensa oloa helpottaakseen.

Jokaiselle koiranomistajalle satunnaiset oksentelut ja ripuloinnit ovat varmasti tuttuja, mutta pidemmät vatsataudit ajoittuvat yleensä keväisiin ja syksyihin. Tähän liittyy looginen selitys.

– Keli on kostea ja luonnossa mätänevät kaikki, se on mehukas ympäristö bakteereille ja viruksille kasvamiseen. Ja etenkin näin keväällä, kun lumen alta paljastuvat koirankakkaläjät, joissa vatsatautia aiheuttavat kolibakteerit muun muassa viihtyvät. Ne sitten kiinnostavat monia koiria ihan suuhun pistettäväksi asti, kertoo mikkeliläisen eläinklinikka Kurjen eläinlääkäri Eeva Kurki-Huttunen.

Oksennustauti tekee koiralle ihan yhtä huonon ja vetämättömän olon kuin ihmisillekin. Riittävästä juomisesta on omistajan huolehdittava, sillä ärhäkkänä tauti kuivattaa elimistön nopeasti.

– Etenkin pentukoirat ja vanhat tai perussairaat koirat on pidettävä tarkasti silmällä oksentelun ja ripulin alkaessa. Vettä tulisi tarjota pieniä annoksia kerrallaan, useita kertoja päivässä. Apteekista saa ostettua veteen sekoitettavaa elektrolyyttiliuosta, joka parantaa nesteen imeytymistä elimistöön. 

Paasto jakaa mielipiteet

Vanhan käsityksen mukaan koira tulisi pitää paastolla ensimmäisen ripuli- ja oksenteluvuorokauden ajan, mutta nykyään suositukset ovat muuttuneet. Etenkin pennuille ja perussairaille koirille tulisi tarjota sairaudenkin aikana pieniä annoksia hyvin sulavaa ruokaa. Eläinlääkärin suositus on antaa pieniä annoksia keitettyä riisiä, lihalientä ja vaikkapa keitettyä kanaa.

– Paastottaminen jakaa edelleen koiraihmisten mielipiteitä, mutta vuorokautta pidempään en suosittele koiraa ruoatta pitämään. Oma kokemukseni on se, että pienen paaston aikana koiran elimistö pääsee pöpöistä eroon ja paraneminen nopeutuu, Kurki-Huttunen kertoo. 

Koirille on myös saatavilla omia vatsaa rauhoittavia maitohappobakteerivalmisteita sekä muita käsikauppatavarana myytäviä lääkkeitä, jotka usein edistävät paranemista. Yksi kotikonsti on antaa koiralle vatsaystävällistä piimää. Vatsatauti voi kestää koirilla useitakin päiviä, ja perusterve koira kestää tautia hyvin useita päiviäkin kotihoidossa, jos vain saa nestettä riittävästi. Eläinlääkäriin on syytä olla yhteydessä, jos koiran yleiskunto heikkenee huomattavasti.

– Jos havaitaan, että koira on oikeasti väsynyt ja siinä on kuivumisen merkkejä, laitetaan koira klinikalla tiputukseen. Yksi oleellinen asia oksenteleville potilaille on saada se oksentelu loppumaan, siihen on olemassa oma lääke. Silloin saadaan juurikin ne nesteet pysymään sisällä. Eläinlääkäri voi myös antaa muita suoliston bakteerikannan tasaavia ravintolisiä. Pahimmissa tapauksissa myös antibioottikuuri voi tulla kyseeseen.

Vettä ja lepoa

Eläinlääkäri muistuttaa nesteytyksen lisäksi levon merkityksestä koiran toipumiseen.

–  Vaikka koira tuntuisi jaksavan lenkkejä ja riehumistakin, on rankkaa liikuntaa syytä välttää oksennustaudin aikana. Tautihan voi tarttua myös koirasta toiseen lähikontaktissa, joten senkin vuoksi koira on hyvä pitää erillään muista koirista. 

Koirien vatsatauti leviää myös ulosteiden kautta, joten koirapuistoja on syytä välttää sairaan koiran kanssa. Viruksen aiheuttamissa tautitapauksissa on mahdollista, että tauti siirtyy jopa ihmiseen. Myös ihmisten vatsatauti voi pahimmassa tapauksessa tarttua koiraan. 

–  Periaatteessa viruksen aiheuttama vatsatauti voi tarttua koiralta ihmiseen tai ihmisestä koiraan, mutta ei se ihan jokapäiväistä ole, eläinlääkäri Kurki-Huttunen sanoo. 

Vatsatautia voi yrittää ehkäistä samoin keinoin kuin ihmisilläkin.

– Jos tietää, että käy paikassa, jossa on paljon koiria paikalla, esimerkiksi koirapuistossa tai näyttelyissä, olisi hyvä antaa koiralle jo ennakoivasti vatsaa suojelevaa maitohappobakteeria. Sairastunutta koiraa ei tule päästää muiden koirien läheisyyteen ja pari päivää on hyvä olla omissa oloissa oireiden loputtuakin, eläinlääkäri vinkkaa. 

Oikeaoppinen työasento löytyy istumisen, seisomisen ja liikkumisen välimaastosta

Keho vaatii liikettä työpöydän ääressäkin. Seisominen on hyvästä, mutta ei jatkuvasti ja väärässä asennossa. Työpöydän ääressä tulisi seistä polvet hivenen koukussa, jalkaterät eteenpäin ja jalat pienessä haara-asennossa.

nainen seisoo ryhdikkäästi

Työterveyslaitoksen tutkimusinsinööri Risto Toivonen suosittelee seisomista työpaikoilla.

- Jatkuva istuminen lisää kansantautien riskejä, seisominen nostaa kehon vireystasoa, Toivonen perustelee. 

– Seisoma-asennossa ihmisen energiankulutus ja aineenvaihdunta tehostuvat istumiseen verrattuna. Lisäksi selkään kohdistuva kuormitus on tasaisempaa, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori Pirjo-Riitta Leppänen.

Asiantuntijoiden mukaan työntekijän on tärkeä tasapainottaa työasentoja istumalla, seisomalla ja liikkumalla, oman fiiliksen ja mahdollisuuksien mukaan.

– Vireystaso pysyy hyvänä, kun vähän vaihtelee asentoja. Voisi melkein sanoa, että päivän aikana olisi hyvä istua puolet ja seistä puolet. Monipuolinen tekeminen lienee paras ratkaisu, Toivonen opastaa.

Notkoselkä ja lantion hetkautus – suomalaisten suurimmat ongelmat

Lehtori Leppänen pitää suomalaisten seisomistottumusten suurimpina ongelmana keskivartalon aluetta. Kun kehon painopiste on liian edessä, syntyy niin sanottu notkoselkä, mikä väsyttää selkää.

– Suomalaisilla polvet menevät takalukkoon ja lantio painuu eteen. Notkoa voi yrittää harjoittaa, jotta vatsa- ja selkälihakset saisivat tukea. Notkoselkä kertoo, että lantio on liian edessä, eikä normaali asento ole silloin kunnossa, Leppänen kuvaa.

Painoa voi vaihtaa haara-asennossa toiselta jalalta toiselle. Leppänen kuitenkin varoittaa lantion hetkauttelusta.

– Jos lantion työntää voimakkaasti sivulta toiselle, se kääntää kroppaa ja selkään tulee vino asento, syntyy kudosten venymistä ja toispuoleisuutta. Painoa tulisi mieluummin heijata varovasti jalalta toiselle, Leppänen opettaa. 

Seisominen ei vähennä liikkumisen tarvetta

Työpäivän aikana on tärkeää liikkua tasaisin väliajoin seisoopa työntekijä tai istuu työpöydän ääressä. Kropan ravisteluun riittävät vessassa tai kahvilla käynnit.

– Esimerkiksi puhelun voisi käydä puhumassa muualla kuin pöydän ääressä. Puhua voi kävellen sinne tänne, mikä lisää liikkumista. Esimerkiksi niskasäryt saattavat liittyä siihen, että kroppa on pitkään staattisessa tilassa, Työterveyslaitoksen Risto Toivonen sanoo.

Liikkumisen ja terveydenhuollon ammattilaiset patistelevat seisomaan työpaikoilla. Toivosen mukaan trendi saattaa kuitenkin aiheuttaa sen, että työpaikoilla seistään väkisin kahdeksan tuntia, mikä sekään ei ole keholle hyväksi.

– Jos seisominen väsyttää, pitää jalkoja lepuuttaa. Asentoa kannattaa kuitenkin vaihtaa ennen ilkeitä tuntemuksia. Ihmisillä on eroja siinä, kipeytyykö selkä istuessa vai seistessä. Tärkeintä on oppia kuuntelemaan omaa kehoa ja vaihtaa asentoa tarpeen mukaan, Toivonen sanoo. 

Kengät kuntoon

Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori Pirjo-Riitta Leppänen on havainnut, että suonikohjuja pelkäävät naiset saattavat karttaa turhaa seisoskelua.

- Seisominen toki kuormittaa jalkoja, mutta pohjetreenillä voi pitää jalat myös hyvännäköisinä. Pohkeita voi pumppailla ja tehdä varpaillenousuja. Lihakseen syntyy treenillä supistusta ja rentoutumista, Leppänen opastaa.

Ammattilaiset liputtavat myös hyvien kenkien puolesta.

– Liika seisominen kovalla alustalla tuntuu jaloissa ja alaselässä. Hyvät kengät ovat hiukan pehmeät, jotta seisomisalusta ikään kuin joustaa. Joustava alusta helpottaa jalkojen ja selän kuormitusta. Työpaikoille voi hankkia toki myös työpistemattoja, Toivonen kertoo.

Anestesialääkäri vastaa: Voiko nukutuksesta herätä kesken leikkauksen?

Kesken leikkauksen herääminen oli yleistä vielä 1980-luvulla. Nukutusaineiden ja tekniikan kehityttyä painajaismaisesta tilanteesta on tullut nykyisin harvinaista. Mahdollista herääminen on kuitenkin edelleen ja yleisintä se on verta vuotavilla onnettomuuspotilailla.

Uusi hoitomuoto sydänpotilaille.

Leikkaukseen joutuvan painajainen: heräät nukutuksesta kesken operaation, mutta et pysty liikkumaan ja ilmoittamaan hereilläolosta lääkärille.

– Se on mahdollista, mutta harvinaista. Se oli yleisempää vielä 1990-lluvulle saakka, mutta nukutusaineet -ja teknologia ovat menneet tästä selvästi eteenpäin, kertoo anestesiologian professori Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopistosta.

Äänien kuuleminen yleisintä

Tutkimusten mukaan leikkauksen aikaisia eriasteisia aistumuksia raportoidaan enää alle promillessa kaikista operaatioista. Yleisimmin ne ovat kuuloaistimuksia, joiden liittymistä juuri leikkaushetkeeen on vaikea varmistaa, Yli-Hankala kertoo

- Kuuloaistumukset voivat olla peräisin myös heräämöstä, sillä uneliaat potilaat siirtyvät sitä kautta vuodeosastolle. Leikkauksen aikaiset aistimukset voivat toki olla mahdollisia.

Vielä 1980-luvulla hereilläoloriski oli tietyissä leikkaustyypeissä jopa yli 10 prosentin luokkaa. Tälläisiä leikkauksia olivat onnettomuuteen liittyvät kirurgiset operaatiot ja hätäkeisarinleikkaukset, joissa nukutus-, puudutus- ja lihasrelaksanttiaineiden määrää piti säästellä.

- Se mitä silloin tapahtui on valitettavaa, mutta toimintamme on sittemmin kehittynyt. Vuosituhannen vaihdetta voidaan pitää tässä käännekohtana.

Unen syvyyttä seurataan monitorilta

2000-luvun alussa Suomen leikkaussaleissa yleistyivät niin sanotut anestesian syvyysmittarit, joiden avulla pystytään seuraamaan leikattavan tajuttomuuden tasoa. Pohjois-Karjalan keskussairaalan anestesia- ja leikkaustoiminnan sekä tehohoidon klininikan ylilääkäri Mikko Pöyhönen kertoo, että laitteet muuttivat työtä helpommaksi.

- Monitorissa näkyy nykyisin potilaan unensyvyysindeksi ja siitä voidaan luotettavasti katsoa onko potilas nukuksissa vai ei.

Pöyhösen 38 vuoden uran varrelle ei ole sattunut kesken leikkauksen heränneitä potilaita, mutta tarinoita tapauksista hän on kuullut.

- Kyllä ne varmasti todellisia ovat. Anestesialääkärin tärkein tehtävä on pitää potilas hengissä ja se ajaa kaiken muun ohi. Esimerkiksi onnettomuuspotilailla riski aistia jotain on suurempi.

Suomessa laajalti käytössä olevaa anestesiamonitoriakin kehittämässä ollut Arvi Yli-Hankala kuitenkin painottaa, että nykyisin riski heräämiseen tai aistimiseen kesken nukutusleikkauksen on selvästi aikaisempaa pienempi.

– Ajatus on tietenkin vastenmielinen, mutta kannattaa muistaa, että suurimmassa vaarassa potilas on ajaessaan moottoritiellä sairaalaan.

Iskeemiset sydänsairaudet vähentyneet 30 vuodessa - silti yleisin kuolinsyy

Iskeemiset sydänsairaudet ovat vähentyneet rikkaissa länsimaissa, mutta yleistyneet Itä-Euroopassa sekä Keski- ja Etelä-Aasiassa

Iskeemiset sydänsairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy ympäri maailmaa, vaikka ne ovatkin vähentyneet 1980-luvulta lähtien. Kehitys ei myöskään ole ollut samanlainen joka puolella.

Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sydänkohtausten ja muiden iskeemisten sydänoireiden aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet etenkin rikkaissa länsimaissa, mutta yleistyneet Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Etelä-Aasiassa. Näissä maissa iskeemisiin sydänsairauksiin menehtyvät myös suhteellisen nuoret potilaat.

Itä-Euroopan ja Keski-Aasian tilanne alkoi huonontua Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa eikä tilanne ole vieläkään korjaantunut, vaikka pahimmat vuodet ovat tilastojen perusteella takana.

Suotuisa kehitys etenkin länsimaissa on seuraus riskitekijöiden paremmasta tunnistamisesta ja ehkäisystä sekä potilaiden hoidon parannuksista. Tutkijat uskovat, että riskitekijöiden tehokkaampi kontrollointi vähentäisi kuolemia myös nykyisillä ongelma-alueilla.

Iskeeminen sydänsairaus tarkoittaa sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuvia sydänoireita kuten sydäninfarkteja ja rasitusrintakipua. Hapenpuute johtuu useimmiten sepelvaltimotaudista.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä.

Ennenaikaiset synnytykset ja lasten astmakohtaukset vähentyneet tupakkalakien jälkeen

Ennenaikaiset synnytykset ovat vähentyneet kymmenellä prosentilla tupakkalakien myötä.

Tupakointia julkisissa paikoissa rajoittavat lait ovat vähentäneet passiivista tupakointia monissa maissa. Tuoreen tutkimuksen perusteella tämä on todennäköisesti vähentänyt myös ennenaikaisia synnytyksiä sekä sairaalahoitoa vaativia lasten astmakohtauksia.

Tutkimuksessa yhdistettiin 11 tutkimuksen aineistot, jotka kattoivat yli 2,5 miljoonaa synnytystä ja 250 000 astmakohtausta.

Kun aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, ennenaikaisten synnytysten havaittiin vähentyneen noin 10 prosenttia sen jälkeen, kun julkisissa paikoissa tupakointia rajoittavat lait tulivat voimaan. Tämä havaittiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja samansuuruinen vähennys näkyi astman vuoksi tehdyissä lasten sairaalakäynneissä.

Tupakkalakien teho on todettu monissa tutkimuksissa tätäkin ennen. Etenkin sydän- ja verisuonitaudit, aivohalvaukset sekä hengityssairaudet ovat vähentyneet monissa maissa sen jälkeen, kun niissä on otettu käyttöön passiivista tupakointia vähentävät tupakkalait. Silti vain noin kuudesosa maailman väestöstä asuu maissa, joissa tupakointia rajoitetaan tehokkaasti.

Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.

Yhä useampi suomalainen sairastuu melanoomaan

Vuosikymmenen vaihtuessa melanoomasta tulee keski-ikäisten naisten sairaus. Taustalla on 80-90-luvuilla muodissa ollut vahvan rusketuksen tavoittelu.

Ihosyövistä vaarallisimpaan eli melanoomaan sairastuu vuonna 2020 arviolta 2 000 ihmistä Suomessa, käy ilmi syöpäjärjestöjen tilastoista. Esimerkiksi vuonna 2012 melanoomatapauksia diagnosoitiin runsaat 1 320. Sairastuneista yli 700 oli miehiä ja 600 naisia.

Tulevaisuudessa entistä useampi melanoomapotilaista on nainen. Taustalla on 1980-90-luvulla nuoruuttaan eläneiden vanheneminen. Rusketus oli muodissa heidän nuoruudessaan, ja rantalomilla ja solariumissa käynti yleistyi tuolloin. Etenkin ihon palamisen tiedetään altistavan ihosyövälle.

Ilmatieteen laitos antaa mahdollisia ultraviolettisäteilyvaroituksia huhtikuun alusta lähtien. Ultraviolettisäteilyltä on hyvä suojautua, jos ultravioletti-indeksi on kolme tai korkeampi. Esimerkiksi Helsingissä tänään tiistaina iltapäivällä indeksi on noin kaksi. Kesäisin uv-indeksi voi nousta Suomessa noin kuuteen eli säteily on voimakasta.

Syöpäriskiä pienentää auringolta suojautuminen.

Järvilohen pelastamiseksi tehdään teitä ja "leikkipaikkoja"

Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastustyöt ovat vauhdissa Pohjois-Karjalan Ala-Koitajoella. Soran ja kivien avulla koskiin rakennetaan kutu- ja kasvualueita. Koskien kunnostukset saattavat olla viimeinen keino järvilohen pelastamiseksi.

Kaivuri kunnostamassa koskea.

Pohjois-Karjalassa Ala-Koitajoen koskiin tehdään sorasta ja kivistä kutu- ja kasvualueita Saimaan järvilohelle. Tavoitteena on elvyttää äärimmäisen uhanalainen laji. Kunnostustyö ei ole nopeaa, sillä kaivinkonetta ei saada koskiin noin vain.

- Se on yksi haaste, joka paikkaan ei päästä sujuvasti vaan joudumme avaamaan tielinjoja jonnekin koskialueille ja käyttämään mielikuvitusta asian suhteen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kalatalouden asiantunija Timo Turunen kertoo.

Lohinaaras kaivaa pystöllään soraan kuopan, johon se kutee. Kasvu- eli poikastuotantoalueille lohen poikaset tulevat kasvamaan.

- Virta alueesta tehdään monimuotoinen. Soraa levitetään kutupaikkoihin, tehdään tavallaan lastentarhoja, Turunen nauraa.

Soraa lennätetään helikopterilla

Tämän vuoden aikana Ely-keskus yhteistyössä RKTL:n kanssa kunnostaa kaksi koskialuetta. Lisäksi useaan koskeen ajetaan soraa auttamaan kalojen kutemista. Ilosaarirock osallistuu pelastamistalkoisiin ja Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Vattenfall puolestaan aikovat kunnostaa kaksi aluetta esimerkiksi kuljettamalla soraa helikopterilla koskiin.

Turunen kertoo, että suunnitelmia koskien kunnostuksesta on tehty jo tuleville vuosille. Kaikkiaan aiotaan kunnostaa 12 koskea.

- Meillä on varattu vajaa 100 000 tämän vuoden toimenpiteisiin. Lystihän maksaa aika paljon ennen kuin kaikki koskialueet ovat valmiina. Tarkkaa kustannustietoa meillä ei edes ole.

Koskien kunnostus lajin viimeinen pelastuskeino?

Ala-Koitajoki on keskeisessä roolissa järvilohen pelastamisessa. Ensimmäisiä tuloksia lajin elpymisestä odotetaan syksyllä.

- Olettaisin, että tässä pienten poikasien tiheys kasvaisi jopa kymmenkertaiseksi 2 kuution tilanteesta, Riista- ja kalatalouden tutkimulaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen arvioi.

Pielisjoen ja sen alahaara Ala-Koitajoen koskia on tuhoutunut ja Saimaan järvilohi on joutunut sukupuuton partaalle. Korkein hallinto-oikeus määräsi tammikuussa 2013, että Vattenfallin Pamilon voimalaitoksen on lisättävä juoksutuksiaan merkittävästi. Tämä oli merkittävä askel suojelutyössä.

Suojelutyöt pääsivät hyvin vauhtiin ja Ala-Koitajoesta löydettiin järvilohen kutupesiä. Marraskuussa kuitenkin kutupesät tuhoituivat, kun voimayhtiö Vattenfall ohijuoksutti vettä Pamilon voimalaitoksella. Poliisi tutki asiaa ja totesi, ettei voimayhtiö ollut rikkonut lakia.

Ala-Koitajoen koskien kunnostukset saattavat olla viimeinen keino järvilohen pelastamiseksi.

- Kyllä biologin näkemys on, että järvilohelta on puuttunut 40 vuoden ajan paikka lisääntyä. Tämä tilanne on ainutkertainen. Jos ei tässä onnistuta palauttamaan luontaista lisääntymistä ja poikastuotantoa, keinot, joilla järvilohikantaa voidaan tulevaisuudessa ylläpitää ovat vähissä, Piironen toteaa.

Saarikan luvattoman lääkärin oikeusjutun käsittely käyntiin

Neuvostoliitossa lääkäriksi valmistunut mies toimi perusturvaliikelaitos Saarikan palveluksessa vuosina 2010 ja 2011. Miehellä ei ollut lupaa harjoittaa lääkärin ammattia Suomessa.

Henkilö pitää stetoskooppia kädessään.

Saarijärvellä luvatta lääkärinä toimineen miehen oikeusjutun käsittely on alkanut tänään Keski-Suomen käräjäoikeudessa.

Syyttäjä vaatii kahdelle Saarikan lääkärille rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi toiselta lääkäriltä ja luvattomasti toimineelta mieheltä vaaditaan 4 000 euron vahingonkorvausta. Kaikki osalliset ovat kiistäneet syytteet.

Neuvostoliitossa lääkäriksi valmistunut mies teki perusturvaliikelaitos Saarikassa lääkärille kuuluvia töitä, vaikka hänellä ei ollut oikeutta harjoittaa lääkärin tointa Suomessa.

Yllättävä havainto: Melulla voi olla yhteys myös diabetekseen

Melulle altistuu päivittäin edelleen noin miljoona ihmistä Suomessa, mutta sen terveysvaikutuksista tiedetään vielä vähän. Viitteitä on jopa melun ja diabeteksen yhteydestä. Melua voitaisiin vähentää tehokkaasti nopeusrajoituksilla, mutta eduskunnan liikennevaliokunta ei halunnut alentaa nopeuksia.

Meluvalli.

Melulle altistuminen vaikuttaa terveyteen monin, yllättävinkin tavoin. Itä-Suomen yliopiston tutkija Pekka Matilainen sai jo opinnäytetyössään viitteitä siitä, että diabeteksella ja melulla on yhteyttä toisiinsa.

Matilainen tutki melun vaikutusta raskauteen ja huomasi yllättäen, että melulle altistumisella oli samanlaisia vaikutuksia sikiöön kuin raskausajan diabeteksellä.

– Hypoteesi oli, että kun mennään tietylle melualueelle, raskaana olevien naisten stressitaso nousee ja se vaikuttaisi vauvan kasvuun niin, että ravinnonsaanti heikkenisi ja vauvan koko pienenisi. Kävikin päinvastoin: vauvat olivatkin isompikokoisia. Se viittaa sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, Matilainen kertoo.

Muissakin tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. Esimerkiksi muutama vuosi sitten tehdyn tanskalaistutkimuksen mukaan melulle altistuminen voi lisätä hiukan diabetekseen sairastumisen riskiä.

Toisessa tutkimuksessa selvisi, että unta tarvitsee häiritä vain kolmen yön ajan, kun vaikutus alkaa jo näkyä insuliiniherkkyydessä.

– Tässä tutkimuksessa unta häirittiin niin, että niin sanottu hidasaaltouni keskeytettiin. Muutamassa yössä se aiheutti metabolista oireyhtymää muistuttavan tilan. Siitä kuitenkin toipui. Mutta kysymys kuuluu, miten käy, jos unta häiritsevälle melulle altistuu vuosia? Matilainen kysyy.

Melu voi myös tappaa. Melun aiheuttama stressireaktio muun muassa nostaa verenpainetta ja stressihormonipitoisuuksia sekä kiihdyttää sydämen sykettä. Pitkäaikainen melu altistaa myös sydäninfarktille.

Melusta tekeillä useita tutkimuksia

Väitöskirjassaan Matilainen tutkii lääkkeiden käytön ja yhdyskuntamelun välistä yhteyttä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään yöaikaisen melun vaikutuksia terveyteen.

– Kelan lääkeainerekisteristähän löytyvät kaikki reseptilääkkeet. Selvitän siis, miten lääkeaineiden käyttö sijoittuu melukartalle. Tutkimus on vasta alkutekijöissään. Pari vuotta tässä ainakin menee ennen kuin tuloksia saadaan, Matilainen sanoo.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on tekeillä useita tutkimuksia melun terveysvaikutuksista.  Muun muassa Kuopiossa tutkitaan melun vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin.

Pitkäkestoisen melualtistuksen arvellaan olevan yhteydessä masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen, mutta toistaiseksi melun ja psyykkisten sairauksien välisiä yhteyksiä on tutkittu vielä hyvin vähän.

– Henkinen hyvinvointi on määritelmänä laaja ja se kattaa kaiken lievästä melusta häiriintymisestä vakaviin mielenterveyden häiriöihin, mikä vaikeuttaa ongelman yleisyyden arviointia, THL:n ympäristöosaston tutkija Anu Turunen kertoo.

Melu on ei-toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä, häiritsevänä, odottamattomana tai joka on kuulolle haitallista.

"Rajoituksia ei koettu tarpeellisiksi"

Häiritsevä melu koskee suurta joukkoa ihmisiä. Ohjearvot ylittävälle ulkomelulle altistuu Suomessa noin 900 000–1 000 000 asukasta. Päiväsaikaan raja on ulkona 55 desibeliä ja yöaikaan 50 desibeliä.

Päiväsajan raja esimerkiksi vastaa Matilaisen mukaan parin metrin päästä kuuluvaa puheääntä.

– Se tarkoittaa siis päivittäistä keskiääntä, joskus on hiljaisia, joskus äänekkäämpiä hetkiä. Mutta kuvittelepa, että joku kälättäisiä koko ajan lähelläsi, joskus huutaisi ja joskus hetkeksi hiljenisi, mutta aloittaisi taas uudestaan. Miltä se tuntuisi? Hulluksihan siinä tulee, Matilainen toteaa.

Vaikka melun haittavaikutukset tunnustetaan, melulle altistumista ei ole saatu vähennettyä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan, että melulle altistuneiden määrää pitäisi saada vähennettyä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla 2000-luvun alun tasosta.

Nyt näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta.

– Periaatepäätöshän ei sido mihinkään. Siihen, ettei asia ole parantunut, on monta syytä. Esimerkiksi asuinalueita on kaavoitettu lähemmäs melualueita, ympäristöneuvos Ari Saarinen ympäristöministeriöstä kertoo.

Saarinen on mukana meluntorjunnan toteutumista selvittäneessä työryhmässä. Ryhmä esittää raportissaan yksinkertaisia ja edullisia keinoja meluntorjuntaan kuten meluvalleja, hiljaisempia renkaita ja tienpäällysteitä sekä alempia nopeusrajoituksia.

Koska tieliikenne on selvästi suurin melunaiheuttaja, meluntorjunnan keinot liittyvät suurimmaksi osaksi liikenteeseen.

– Hiljaisemmilla nopeuksilla päästövaikutuksetkin vähenisivät, mutta asia on herkkä. Liikennevaliokunnassa nopeuden alentamisista keskusteltiin, mutta rajoituksia ei koettu tarpeellisiksi, Saarinen sanoo.

Liikenteen melua siedetään

Tutkija Pekka Matilaisen mukaan autojen melu vähenisi, jos ne tehtäisiin pienemmiksi ja kevyemmiksi, eikä turvallisuuskaan tästä kärsisi. Myös sähköautot ovat hiljaisia.

– Hiukkaspäästötkin olisivat kevyissä autoissa isompia autoja pienemmät. Autoteollisuus ei tähän suostu, koska se haluaa myydä rautaa.

Saarisen mukaan autoteollisuus on jo valjastettu mukaan meluhaittojen torjuntaan. Euroopan unionilla on autonrenkaisiin liittyvä direktiivi, jossa huomioidaan myös renkaiden äänekkyys.

Suhtautuminen teollisuuden ja autojen aiheuttamaan meluun on kuitenkin Saarisen mukaan ristiriitainen.

– Silloin kun uutta teollisuuslaitosta perustetaan, ollaan hyvinkin tiukkoja melun suhteen, vaikka vain hyvin pieni osa ihmisistä kärsii teollisuuden melusta. Autojen melua taas siedetään. Kun Tekniikan maailma kirjoittaa uudesta autosta, melusta puhutaan vain kuskin näkökulmasta eli siitä kuinka meluista auton sisäpuolella on, Saarinen kummastelee.

Suomalaiset uskovat vakaasti puunpolton terveellisyyteen – tutkimustieto todistaa toisin

Lähes 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että puunpoltosta ei aiheudu minkäänlaista terveyshaittaa. Tutkimusten mukaan puunpoltto ja muut pienhiukkaset ovat kuitenkin nykyään suurin terveysriski Suomessa.

Takkatuli

Suomalaisten käsitykset ympäristön aiheuttamista terveyshaitoista ovat osin ristiriidassa tutkimusten kanssa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä kyselytutkimuksesta. Kyselyn mukaan suomalaiset pitävät suurimpana terveysriskinä passiivista tupakointia ja auringon UV-säteilyä ja pienimpänä puunpolton savuja.

Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ulkoilman pienhiukkaset ovat merkittävin ympäristöhaitta, joka aiheuttaa arviolta jopa 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Näistä puunpoltto muodostaa merkittävän osan. Passiiviseen tupakointiin kuolee vuosittain noin 300 ja UV-säteilyyn 150 ihmistä.

– Suomalaisten käsitykset johtunevat pitkälti siitä, että tupakoinnin vaarat on tiedetty pitkään, mutta puunpoltosta on saatu enemmän tutkimustietoa vasta viime vuosina. Lainsäädännön myötähän tupakointi on muuttunut vähitellen entistä vaarattomammaksi ympäristölle, mutta puun polttaminen on puolestaan lisääntynyt, sanoo THL:n johtava tutkija Timo Lanki.

Pidetään luonnollisena ja vanhana tapana

Nyt julkaistun kyselytutkimuksen perusteella jopa 67 prosenttia vastaajista kokee, ettei puunpolton savuista aiheudu juurikaan riskiä terveydelle Suomessa. Passiivista tupakointia piti suurena riskinä 35 prosenttia vastaajista ja auringon UV-säteilyä 30 prosenttia. Tulos oli tutkijoille odotusten mukainen, mutta silti yllättävä.

– Puunsavuja vaarattomina pitävien määrä on tosi iso. Puunpoltto on suomalaisille tärkeä asia, eikä sen uskota aiheuttavan minkäänlaista haittaa. Se liittyy suomalaiseen kulttuuriin. Puunpolttoa pidetään luonnollisena asiana ja vanhana tapana, jota jo luolamiehet tekivät kuolematta siihen, Lanki sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että nykyään eletään pidempään ja riskit ovat toiset.

– Ennen asuttiin paljon väljemmin ja pääasiassa maaseudulla. Nyt asutaan tiiviisti ja jokaisessa pientalossa alkaa olla tulisijoja. Puunpoltto on lisääntynyt merkittävästi kymmenen vuoden aikana muun muassa sähkön hinnan kallistumisen vuoksi. Se aiheuttaa jo huomattavia terveyshaittoja, jos jokaisessa talossa poltetaan puuta.

Tuttuihin aiheisiin liitetään vähän riskejä

Suomalaisten käsitykset ympäristöhaitoista eroavat Langin mukaan tutkimustuloksista ainakin tiedon puutteen takia. Puunpolttoa on esimerkiksi tutkittu huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa ilmansaasteita, jotka eivät ole Suomessa yhtä suuri terveysriski.

– Yleensä ihmiset tuntuvat pitävän suurimpana riskinä sellaisia aiheita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Tutkimuksessa kysyttiin myös muista kuin ympäristöriskeistä ja lähes puolet piti elintarvikkeiden lisäaineita erittäin suurena riskinä, vaikka tutkimusten mukaan lisäaineet eivät ole juurikaan haitallisia. Sen sijaan tuttuihin ja luonnollisiin aiheisiin kuten puunpolttoon liitetään vain vähäisiä riskejä.

Autojen moottorit kehittyneet enemmän kuin tulisijat

Lanki sanoo, että puunpolton terveyshaittoja voitaisiin vähentää, jos siihen olisi tahtoa.

– Sitä voisi verrata auton moottoriin. Moottorit ovat kehittyneet vuosien aikana huomattavasti vähempipäästöiseksi, mutta tulisijat ovat pysyneet samanlaisina. En tarkoita, että puunpoltosta pitäisi luopua, vaan että lainsäädäntö pitäisi saada kuntoon.

Langin mukaan esimerkiksi monet suomalaiset tulisijat ovat olleet jo pitkään kiellettyjä monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Itävallassa, niiden terveysriskien vuoksi.

– Aihe on kuitenkin todella arka. Sen huomaa jo siitä, että suomalaisilla on todella korkea kynnys valittaa naapurin jatkuvasta puunpoltosta. Uskon kuitenkin, että asenteisiin on tulossa muutos ja Suomessakin siirrytään vähempipäästöisiin tulisijoihin.

THL:n tekemässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kokemuksia oman eliympäristönsä terveellisyydestä sekä käsityksiä erilaisista ympäristön terveysriskeistä. Kyselyyn vastasi 1 112 suomalaista vuonna 2011. Suomessa ei ole aiemmin tehty yhtä kattavaa kyselyä aiheesta.

Kuntosali ja kävely pitävät 95-vuotiaan Vienon vetreänä

Teräsmummo Vieno Leinonen lämmittelee kuntosalin polkupyörällä lihaksiaan. Viikottainen kuntosalitreeni sujuu lähes satavuotiaalta helposti ja käsipainot nousevat ja laskevat vauhdilla. Leinonen on malliesimerkki siitä, miten tärkeää liikkuminen on.

Vieno Leinonen nostelee käsipainoja kuntosalilla

95-vuotias Vieno Leinonen ei korkeasta iästään huolimatta paljon muiden apua tarvitse; hyväkuntoinen nainen asuu yksin kotona ja hoitaa kaikki askareensa itse. Leinosen hyvän kunnon salaisuus löytyy paitsi positiivisesta elämänasenteesta, myös liikunnasta, joka on aina ollut luonnollinen osa hänen elämäänsä.

Leinonen itse on sitä mieltä, ettei hänellä ole antaa muille hyviä neuvoja elämään. Jotain vinkkiä hän suostuu nuoremmilleen silti antamaan.

– Luonnollista liikuntaa niin paljon ko voi - kävelemistä ja liikkumista. Jos haluaa mennä ohjattuun liikuntaan, niin siellä lisää sitten. Liikunta on kuitenkin se pääasia, että paikat pysyvät kunnossa. Jos istuu vain, niin kyllä ne jähmettyy aivan.

Kuntosalilta lihasvoimaa

Leinonen on pitänyt kehon lisäksi myös mielen virkeänä osallistumalla järjestötoimintaan, auttamalla huonompiosaisia ja huolehtimalla läheisistään.

Hän kävelee edelleen joka päivä vähintään kauppaan ja usein myös huonompikuntoista pikkusiskoaan auttamaan, ja pyöräilyn jäätyä pois päivärutiineista on tilalle tullut kuntosali.

– No sehän on kuntoliikuntaa. Kaikilla kuntovälineillä sen mukaan kun tuntuu, että jaksaa. Siellä on nappulat mistä painetaan voimaa koneissa ja sen mukaan saa tuntumaa erityisesti käsiin ja jalkoihin, Leinonen kuvailee harrastustaan.

Jotain Leinosen liikkumisen tehosta kertoo se, että hänen puristusvoimansa on tutkitusti keskimääräistä parempi – ja vieläpä itseään nuoremmassa ikäluokassa. Lisäksi yli 90-vuotiaalle jo tuolilta ylös nouseminen vaatii jalkalihaksilta paljon, mutta Leinoselta niin seisomaan ponnistaminen kuin käveleminenkin sujuvat näppärästi.

Elämänohjeina liikunta ja toisten auttaminen

Leinonen tunnustaa, että toisinaan aamuisin väsyttää eikä kävelylenkki innosta.

– Kyllähän niitä hetkiä tulee kun tuntuu, ettei tänään jaksaisi millään. Mutta sitten kun liikkuu niin se virkistää.

Leinosen elämänasenteena ja tavoitteena  on aina ollut muiden auttaminen. Niin töissä kuin kotona.

Hän ehti viettää aviomiehensä kanssa yli 70 vuotta yhdessä. Aviopuoliso menehtyi kolmisen vuotta sitten ja suru painaa joskus kotiintullessa vieläkin.

– Hoidin miestäni kotona. Itku tulee joskus vieläkin kun tulen tyhjään kotiin. Olen aina pyrkinyt auttamaan muita ja ajattelemaan asioista niin, että muutkin saisivat hyvää.

"En lähe kotoa mihinkään"

Ikäisekseen teräksisessä kunnossa oleva Leinonen ei aio helpolla itsenäisestä elämästään luopua. Hänen suurimpana pelkona on, että sairaus vie petiin tai näkökyvyn, koska sellainen olisi aktiiviselle ja maailman menoa seuraavalle vanhukselle kauhistus.

– Minä oon aina sanonu, että niin kauan ko konttaamalla vessaan pääsen, en lähe kyllä kotoa mihinkään.

Yhden ohjeen varassa pohjoisen pikkukaupungin asukas on elänyt lukuisat vuotensa.

– Kun on elämän kanssa sovinnossa, niin tulee hyvin toimeen. Se on ollut minun ohjenuorana aina.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä