Kolesterolilääke vähentää kuolleisuutta rinta- ja eturauhassyöpiin

Tampereen yliopiston ja yhdysvaltalaisen huippuyliopiston tutkimuksessa on havaittu, että statiinilääkitys pienentää rintasyöpäpotilaiden kuoleman riskiä. Sama tutkimusryhmä selvitti samanlaisen vaikutuksen eturauhassyöpään jo muutama vuosi sitten.

Kolesterolin ja eturauhassyövän yhteyttä tutkitaan Tampereen yliopistossa

Kolesterolilääkeiden vaikutuksesta syöpäkuolleisuuteen on saatu rohkaisevaa tietoa. Tampereen yliopiston ja yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että riski kuolla rintasyöpään laski kolesterolilääkeryhmä statiineja syöneillä muihin rintasyöpäpotilaisiin verrattuna.

Laajassa rekisteritutkimuksessa käytiin läpi yli 30 000 Suomessa vuosina 1995-2003 todettua naisten rintasyöpätapausta.

Statiinit alensivat potilaiden kuoleman riskiä sekä jo ennen rintasyöpädiagnoosia että diagnoosin jälkeen aloitettuina. Kaikkein selvin yhteys oli kuitenkin pitkäaikaiseen ennen syöpädiagnoosia alkaneeseen käyttöön.

Statiineja pitää tutkia lisää

Sama tutkimusryhmä huomasi jo kolme vuotta sitten, että statiinit vähentävät eturauhassyöpäpotilaiden kuolleisuutta. Tutkimusryhmää johtava Teemu Murtola Tampereen yliopistosta sanoo, että statiinien kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta.

– Tutkimukset osoittavat, että statiinit ovat hyvin mielenkiintoinen lääkeryhmä. Koska niiden on todettu vähentävän syöpäkuolleisuutta, asiaa kannattaa selvittää eteenpäin.

– Tarvitaan kuitenkin varsinainen kliininen hoitotutkimus ennen kuin hoitolinjauksia kannattaa muuttaa. Statiineja kannattaa edelleen määrätä vain niille potilaille, joilla on suuri riski saada verisuonitauti, Teemu Murtola toteaa.

Statiineilla on todettu myös haitallisia vaikutuksia etenkin ikäihmisillä - esimerkiksi lihas- ja nivelsärkyjä sekä voimattomuuden tunnetta.

MS-potilas: Suhtautuminen sairastumiseen on koventunut työpaikoilla

Kempeleläinen Satu Nurkkala-Lämsä sai potkut sairastuttuaan MS-tautiin. Hänen mielestään monet MS-tautia sairastavat voisivat toimia työelämässä, jos yritysjohdolla olisi halu tehdä muutoksia työvälineisiin tai työskelytapoihin.

Naisjohtajan kädet liikkuvat hänen pitäessään puheenvuoroa kokouksessa.

Kempeleläinen Satu Nurkkala-Lämsä oli potenut erilaisia oireita melkein parinkymmenen vuoden ajan ennen kuin hän sai MS-tautidiagnoosin. Sairauden vahvistuminen tuntui kovalta yllätykseltä.

Hän jäi puolen vuoden sairauslomalle ja kertoi työnantajalle poissaolonsa syyn. Lähin esimies ymmärsi häntä, mutta hänen määräaikaista työsopimustaan ei enää uusittu. Sairaita ei kannata pitää töissä, Nurkkala-Lämsä napauttaa.

– Laitoin esimieheni koville ja sanoin, etten poistu tästä ennen kuin kuulen, oliko sairauteni potkujen syy. Hän joutui lopulta tunnustamaan, että kyllä, sairaus oli syy potkuihin, Nurkkala-Lämsä kertoo.

Asenteet koventuneet

Nurkkala-Lämsä ei ole enää työelämässä, mutta hän on aktiivinen Oulun seudun MS-yhdistyksessä. Hän on huomannut, että asenteet sairauksia kohtaan ovat koventuneet työpaikoilla ja asenteet myös estävät sairastuneita jatkamaan työelämässä. Kilpailu on niin kovaa, että töissä pidetään ennemmin terve kuin sairas työntekijä. 

– On tietysti myös ihania työpaikkoja, jotka ymmärtävät, että sairas ihminen kykenee johonkin toiseen työtehtävään työpaikalla. Ei sairastuminen tarkoita heti sitä, ettei pystyisi enää mihinkään. Jos työnjohto haluaisi tehdä muutoksia työvälineisiin, työolosuhteisiin ja työn tekemisen tapoihin, sairastunut voisi nykyistä useammin jatkaa työelämässä, hän muistuttaa.

Vääriä luuloja MS-taudista

MS-tautiin sairastuneita pidetään Nurkkala-Lämsän mielestä tyhminä, sillä taudinkuvaan kuuluu, että jonkin asian ymmärtäminen voi viedä sekunnin kaksi normaalia pidempään kuin terveellä ihmisellä. Heille myös puhutaan suuremmalla äänellä ja selkeästi artikuloiden, vaikka siihen ei olisi mitään tarvetta. Liikkuminen voi olla hankalaa, joten ihmiset voivat ajatella MS-potilaan olevan päihtynyt.

Sairastuneille Nurkkala-Lämsällä on toive:

– Älä jää makaamaan sängynpohjalle. On edelleen miljoona asiaa, joita voit tehdä apuvälineiden ja pienen suunnittelun avulla.

Hän kertoo saaneensa sairastumisen jälkeen upeamman elämän, sillä hänen perusarvonsa ovat menneet uuteen järjestykseen.

– Osaan nauttia ihan oikeista asioista. Sairastuminen tuo mukanaan hirveän paljon positiivisia asioita. Aurinko paistaa edelleen diagnoosin jälkeenkin, Nurkkala-Lämsä hymyilee.

MS-Story-iltatapahtuma tuo MS-taudin asiantuntijat Ouluun kertomaan uusinta tutkimustietoa taudin varhaisesta tunnistamisesta ja tehokkaasta hoidosta, erityisesti ensimmäisinä vuosina diagnoosin jälkeen. Yleisölle avoin tilaisuus järjestetään 21. lokakuuta Scandic Hotel Oulussa, Saaristonkatu 4, kello 17.30–20.30.

Tuhansista rintaliiveistä koottu tilateos muistuttaa rintasyövästä

Rintasyöpäpotilaiden tueksi tehty tilateos saapui kiertueellaan Tampereelle. Lähes 5 000 suomalaisnaista saa vuosittain rintasyöpädiagnoosin.

Rintaliivitilateos Tampereen pääkirjastossa Metsossa

Rintasyövän sairastaneet naiset ovat luoneet lahjoitetuista rintaliiveistä kiertävän tilateoksen, joka on parhaillaan esillä Tampereen pääkirjastossa Metsossa. Tuhannet naiset ovat osallistuneet teoksen luomiseen lahjoittamalla rintaliivejään - kaikkiaan yli 4 500 kappaletta.

Teos on osa rintasyöpäyhdistysten ja lääkeyhtiö Rochen Kanssasi-kampanjaa, jolla halutaan lisätä tietoa taudista. Tiina Aaltonen MC Siskot - Rintasyöpäkuntoutujien yhdistyksestä kertoo, että joskus tutkimuksia pitää vaatia lääkäriltä.

– Esimerkiksi nuorille sairastuneille lääkärit ovat sanoneet, että olet niin nuori, ettei se voi olla syöpä. Mutta me haluamme painottaa, että aina, kun on kyhmy, se pitää tutkia. Vaikka kuulee kaivatut sanat "ei se ole syöpää", sitä ei valitettavasti saa uskoa.

Joka kahdeksas nainen sairastuu

Vuosittain lähes 5 000 suomalaisnaista saa rintasyöpädiagnoosin. Tampereen yliopistosairaalan vastuualueella huonoja uutisia saa vuosittain tuhat naista. Joka kahdeksas nainen sairastuu rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa syöpä havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet siitä on toipua kokonaan. Kampanja muistuttaa, että toivoa on aina.

Rintaliiviteos on nähtävillä Metsossa 25. lokakuuta saakka. Lisäksi näyttelyn yhteydessä pidetään Museokeskus Vapriikissa avoin yleisöluento rintasyövästä tiistai-iltana 21.10 kello 18.00–20.00. Ohjelmassa on puheenvuoroja rintasyövän kehittyvistä hoidoista ja vertaistuesta.

Tampereelta tilateos matkaa Oulun ja Kuopion kautta Helsinkiin. Näyttelyssä on esillä myös lähes 250 viestiä, joita rintaliivinsä lahjoittaneet ovat lähettäneet tutuille ja tuntemattomille rintasyöpään sairastuneille.

Kuntien työntekijät aiempaa vähemmän poissa töistä – yhtenä syynä potkujen pelko?

Kuntatyöntekijät ovat entistä terveempiä, tai ainakin he ovat töistä poissa aiempaa harvemmin. Tarkkaa syytä sairauspoissaolojen vähentymiseen ei tiedetä.

Puhtausala kaipaa arvostusta.

Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Viime vuonna sairauspoissaolojen määrä oli alimmalla tasolla sitten vuoden 2000. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti. 2000-luvun sairain vuosi oli 2008, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 päivää.

Erot eri ammattiryhmien välillä ovat kuitenkin suuria. Eniten sairauslomalla ovat palveluammateissa toimivat ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt sekä esimiesasemassa olevat.

Esimerkiksi kodinhoitajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset olivat vuonna 2013 poissa keskimäärin 25–28 päivää. Lääkärit, opettajat ja päälliköt sairastivat 8–9 päivää. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet kaikissa ammattiryhmissä.

Työhyvinvointiin on panostettu

Professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta sanoo, että syytä sairauspoissaolojen vähentymiseen ei tarkalleen tiedetä.

– Yksi syy on se, että kunnissa on ulkoistettu raskaan työn ammatteja, myös lama tyypilllisesti vähentää sairauspoissaoloja, kun ihmiset eivät uskalla olla töistä poissa, sanoo Jussi Vahtera.

Yksi sairauspoissaolojen määrän laskua selittävä tekijä voi olla myös se, että kunnissa on alettu panostaa työhyvinvointiin.

– Kyllä siellä tehdään paljon työtä asioitten parantamiseksi. Turun kaupungillakin on henkilöstöstrategia, missä monet työelämän laatukysymykset ovat tietoisen kehittämisen kohteena. Esimerkiksi työaikoihin vaikuttaminen ja johtamisen oikeudenmukaisuuden parantaminen, sanoo Jussi Vahtera.

Turussa kuntatyöntekijät ovatkin maan keskiarvoa vähemmän poissa töistä. Viime vuonna Turun kaupungin työntekijä oli poissa keskimäärin 15,8, mikä on kolme päivää vähemmän kuin huippuvuonna 2008.

Terveystilanne aiempaa parempi

Professori Jussi Vahteran mukaan paitsi yksilön, myös yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

– Me tiedämme, että sairauspoissaolojen suuri määrä on yhteydessä muun muassa kohonneeseen kuolemanriskiin, kohonneeseen työkyvyttömyyseläkkeen riskiin ja kohonneisiin sydäntautiriskeihin, Jussi Vahtera sanoo.

– Eli sairauspoissaolojen lasku on hyvä viesti parantuneesta terveystilanteesta. Se on tietysti myös taloudellisessa mielessä hieno tulos.

Kuinka sairaan lapsen voi viedä päivähoitoon?

Lasten sairastaminen aiheuttaa päänvaivaa kotien lisäksi myös päivähoitopaikoissa. Usein lapsia viedään hoitoon vaikka oikea paikka olisi sairastaa kotona.

Päiväkoti

Lapsen päiväkotiaika tarkoittaa monessa perheessä myös sairastelua, eli vatsatautia ja vuotavaa nenää säännöllisin väliajoin. Vaikka sairasta lasta ei saisi päiväkotiin viedä, taudit leviävät silti vaivatta lapsesta toiseen.

Päiväkotien todellisuudessa on havaittu, että hoitoon tullaan vaikka lapsen oikea paikka olisi sairastaa kotona.

– Sairasta lastahan ei saisi tuoda hoitoon mutta valitettavan usein niin käy. Ei ehkä viikoittain mutta joka kuukaisi useampia.

– Jos lapsi on sairas, niin siinä tapauksessa me otamme vanhempiin yhteyttä ja pyydämme hakemaan lapsen kotiin, kertoo lastentarhanopettaja Sini Lahtinen Mikkelistä.

Mikkelissä päiväkotien ohjeistus on, että sairastamisen jälkeen lapsi olisi kotona vielä yhden oireettoman päivän. Tuo yksi oireeton päivä ei tosin estä tautien leviämistä, sillä käytännössä tauti on tarttunut lapsesta toiseen, ennen kuin varsinainen tauti on päällä.

Oireeton päivä syytä pitää

Kaikissa perheissä ole mahdollisuutta olla kotona lapsen sairastaessa. Vaikka lapsia ei varsinaisesti sairaana tuotaisikaan hoitoon, jää usein tämä oireeton päivä kotona viettämättä. Etenkin kun joidenkin, varsin yleistenkin, tautien kohdalla oireettomia päiviä suositeltaisiin olevan useampia.

– Esimerkiksi oksennus- ja ripulitautien kohdalla ohjeistaisin, että olisi kaksi oireetonta päivää ennen päivähoitoon palaamista.

– Ja entero- ja vesirokon suhteen rakkuloiden pitäisi olla jo kokonaan kuivia ennen hoitoon menemistä, kertoo infektioylilääkäri Sakari Vuorinen.

Tänä syksynä päiväkodeissa on kiertänyt sitkeä flunssatauti, joka on ollut riesana monessa perheessä. Päiväkodeissa lasten lisäksi oman osuutensa taudeista ovat saaneet myös henkilökunta.

–  Yllättävän hyvin tässä vältytään pöpöiltä mutta tietyt taudit kyllä kiertävät. Se on tätä meidän elämää, toteaa Sini Lahtinen.

Sama ohjeistus pätee myös aikuisiin

Ja jos lapsia viedään keskenkuntoisena päivähoitoon, aikuiset saattavat työnsankareina olla töissä sairaanakin. Päiväkotilasten ohjeistus toimii myös aikuisten keskuudessa.

– Nämä ovat yleispäteviä ohjeita ja toimivat myös aikuisille.

– Tärkein ehkäisevä toimi on käsihygienia. Lähes kaikki infektiosairaudet tarttuvat joko kosketuksen tai pisaroiden välityksellä, opastaa infektioylilääkäri Sakari Vuorinen.

Aina on oikea hetki hakea apua

Kun ystävän tai perheenjäsenen henkiset voimavarat loppuvat, voi läheinen ottaa ensimmäisen askeleen avun hakemisessa. Erityisesti itsetuhoisuuteen on hyvä reagoida mieluummin pikkuisen liian ajoissa kuin liian myöhään.

Mies kännykkä korvalla

– Useasti ihmiset aloittavat puhelun kysymällä, että soittivatkohan he oikeaan paikkaan, kertoo apulaisosastonhoitja Päivi Vahtola Keroputaan poliklinikalta Torniosta.

Vaihtola vastaa aina, että soitit juuri oikeaan paikkaan. Sen jälkeen mietitään soittajan kanssa asiaan parasta mahdollista ratkaisua.

Vahtola vastaa työssään psykiatrian poliklinikan puhelinnumeroon, johon voi soittaa myös huolissaan olevat läheiset. Yksi tärkeä syy tarttua puhelimeen vaikka keskellä yötä ovat  läheisen itsemurhapuheet.

Hätä ei katso kellonaikoja

Itsemurhaa miettivän ja siitä puhuvan hätään on hyvä reagoida. Vahtola neuvoo läheisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä ammattilaisiin: nuoret voivat kääntyä esimerkiksi koulukuraattorin puoleen.

Aikuisille ensimmäinen yhteydenottopaikka voi olla mielenterveystoimisto. Myös psykiatrian poliklinikan numeroon voi ensimmäisenä askeleena soittaa ja Vahtola lupaa, ettei kukaan varmasti lyö luuria korvaan.

Psykiatrian poliklinikan osastonhoitaja Matti Puumala kertoo, että Keroputaan psykiatrian poliklinikan numeroon otetaan yleensä yhteyttä virka-aikojen ulkopuolella. Puumala mainitsee syiksi, että ongelmat yleensä tuntuvat kärjistyvän iltaisin sekä viikonlopun aikaan.

Vuorokauden ajalla ei ole väliä, kun pyytää psykiatrian poliklinikan päivystysnumerosta apua.

– Oikea aika ottaa meihin yhteyttä on pikkuisen liian aikaisin kuin taas liian myöhään, Puumala tiivistää. Hänen mielestään matala kynnys soittamisessa toimii paremmin.

Älä jätä yksin

Vahtola kertoo, että myös läheiset soittavat huolissaan useasti päivystysnumeroon. Siinä ei ole mitään hävettävää.

– Yleensä kun ihminen on hyvin masentunut ja itsetuhoinen, hän on niin loppu että tarvitsee läheisiä ja verkostoa, Vahtola kertoo.

Nyrkkisääntönä on, ettei ihmistä saa jättää yksin, vaikka tuntuisikin kiusalliselta puuttua toisen asioihin vahvalla kädellä. 

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse lähipiirin kantaa yksin. Puumala neuvoo huolenpidon riittävän, kun omat jaksamisen rajat tulevat vastaan. Itsetuhoisen ihmisen lähipiirin on myös mahdollista saada apua.

– Se joka apua kysyy, kyllä sitä hänelle annetaan, hän toteaa.

Vahtola jatkaa, että tällaisessa tilanteessa on hyvä pyrkiä käsittelemään tällaista asiaa myös lähipiirin kanssa, etteivät asiat jäisi ahdistamaan ja painamaan mieltä.

Maria Ruokojärvi / Yle

Halvaantunut mies kävelee taas – selkäranka korjattiin nenäsoluilla – video

Puukon katkaisema selkäranka onnistuttiin saamaan taas toimimaan. Tutkijan mielestä tieteen edistysaskel oli suurempi kuin ihmisen saaminen Kuuhun.

Darek Fidyka seisoo sillalla.

Puolalaiset ja brittiläiset kirurgit ovat saavuttaneet läpimurron vahingoittuneen selkärangan hoitamisessa, kertoo BBC.

Puolalainen mies vammautui pahoin vuonna 2010, kun häntä pistettiin puukolla selkään useita kertoja. Miehen selkäranka vahingoittui niin, että hän oli halvautunut rinnasta alaspäin. Vamma ei kuntoutunut kuntoutuksesta huolimatta, sillä selkärangan hermot olivat katkenneet.

Wroclawin yliopistossa Puolassa miehelle tehtiin uudenlainen leikkaus. Miehen nenästä otettiin talteen hajuaistimuksen tuottavia soluja, joita kasvatettiin kahden viikon ajan. Nenän aistinsolut uusiutuvat koko ihmisen elämän ajan.

Tämän jälkeen kasvatettuja soluja siirrettiin selkärangan vammautuneeseen kohtaan yhdessä miehen nilkasta otetun hermokudoksen kanssa.

Kolme kuukautta leikkauksen jälkeen tulokset alkoivat tulla esiin. Ensimmäiseksi mies alkoi saada tuntoaan takaisin vasemmassa reidessä ja kun puoli vuotta oli kulunut, mies saattoi ottaa ensimmäiset askeleet kävelytuen avulla.

Kahden vuoden kuluttua mies pääsi kävelemään ulos hoitolaitoksesta rollaattorin kanssa. Hänelle on kehittynyt tunto paitsi raajoihin, mutta hän tunnistaa myös suolensa ja virtsarakkonsa toiminnan ja tuntee myös seksuaalisia tuntemuksia.

Lääkäreiden mukaan hajuaistinsolut ovat kasvaessaan muodostaneet sillan selkärangan kahden vammautuneen osan välille ja liittäneet ne yhteen.

Britanniassa hoitoa kehitelleen tutkijaryhmän johtaja, professori Geoff Raisman totesi, että tieteen kehitysaskel oli suurempi kuin ihmisen Kuussa ottamat askeleet.

Kolesterolilääkkeet pienentävät rintasyöpäpotilaiden kuoleman riskiä

Tampereen yliopiston ja yhdysvaltalaisen huippuyliopiston tutkimuksessa havaittiin, että varsinkin jo ennen rintasyöpädiagnoosia aloitettu statiinilääkitys alensi rintasyöpäkuolleisuutta.

Röntgenkuva kasvaimesta rinnassa

Kolesterolilääkeiden vaikutuksesta rintasyöpäkuolleisuuteen on saatu rohkaisevaa tietoa. Tampereen yliopiston ja yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että riski kuolla rintasyöpään laskee kolesterolilääkeryhmä statiineja syöneillä muihin rintasyöpäpotilaisiin verrattuna.

Rekisteritutkimuksessa käytiin läpi yli 30 000 Suomessa vuosina 1995-2003 todettua naisten rintasyöpätapausta.

Tampereen yliopiston tiedotteen mukaan statiinit alensivat potilaiden kuoleman riskiä sekä jo ennen rintasyöpädiagnoosia että diagnoosin jälkeen aloitettuina. Kaikkein selvin yhteys oli kuitenkin pitkäaikaiseen ennen syöpädiagnoosia alkaneeseen käyttöön.

Naisilla, jotka olivat käyttäneet statiineja vähintään neljä vuotta säännöllisesti ennen diagnoosia, oli alentunut syöpäkuoleman riski, vaikka heillä olisi todettu kaikkein vaarallisin tautimuoto eli etäpesäkkeinen rintasyöpä.

Tutkimus osoittaa, että statiinien kaikkia etuja ei ilmeisesti vielä tunneta ja että lääkeryhmän vaikutuksia rintasyöpäpotilailla kannattaa selvittää lisätutkimuksissa.

Suomalaiselle masennustutkijalle merkittävä tiedepalkinto

Masennuksesta kärsivien Käypä hoito -ohjeita laatinut Erkki Isometsä kerää kiitosta mielenterveyden häiriöitä koskevasta työstään.

Erkki Isometsä

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä on saanut tämänvuotisen Nordiska Medicin -palkinnon. Hän jakaa miljoonan Ruotsin kruunun (vajaat 109 000 euroa) suuruisen palkinnon Linköpingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin professorin Gerhard Anderssonin kanssa.

Isometsälle jaettu palkinto on tunnustus merkittävästä työstä masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden tutkimuksessa sekä hoidon kehittämisessä. Hän mm. toimii depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana.

Isometsä aloitti tutkijanuransa 1980-luvun lopulla. Erityisen paljon hän on tutkinut masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sekä näiden yhteyttä itsetuhoiseen käyttäytymiseen.

Nordiska Medicinpriset on yksi suurimmista pohjoismaisista tiedepalkinnoista. Se myönnetään ansioituneelle pohjoismaiselle lääketieteen tutkijalle, jonka työllä on käytännön merkitystä ihmisten jokapäiväisen elämän ja työkyvyn kannalta.

"Jos ois joku jonka kanssa jutella" – nuori kaipaa vanhemmiltaan rajoja ja juttuseuraa

Murrosikäinen kaipaa vanhempien ohjausta, vaikka kapinoi ja kiukuttelee. Nuoren mielestä on lohdullista, kun joku asettaa rajat, sanoo kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila.

Nuoret kävelevät ostoskeskuksessa.

Murrosikään kuuluu kiukuttelu ja ahdistus, mutta aikuisen ei kannata sitä säikähtää. Tätä mieltä on kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila Turun yliopistosta. Hänen mielestään nuorikin tietää, että rajat ovat välittämistä.

– Nuorelle on turvallisempaa, kun hän tietää, mitä saa tehdä ja mitä ei. On lohduttavaa tietää, että joku välittää niin paljon, että asettaa rajat, jotka ovat hänelle hyväksi, Niina Junttila kertoo.

Nuoret tarvitsevat vanhempien ohjausta myös omasta mielestään. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto on toteuttanut kyselyn, jossa nuorilta itseltään kysyttiin, mitä nuori toivoo vanhemmiltaan. Tulos oli ehkä yllättäväkin, sillä nuoret toivoivat vanhempien asettavan rajoja ja olevan kiinnostunut esimerkiksi hänen kaveripiiristään.

Murrosikäinen tarvitsee erityisesti kotiintuloajat ja rajat päihteiden käytön suhteen. Nuori saa Junttilan mukaan päättää mielipiteensä, ja vaikka huoneensa sisustuksen, mutta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat aikuisen vastuulla.

Tunnekuohut kuuluvat nuoruuteen

Junttilan mukaan nuoren tunnekuohuihin tulee suhtautua kärsivällisesti ja ymmärtäväisesti.

– Meidän tulee muistella, millaista meidän oma nuoruutemme oli. Samalla tavalla mekin kiukuttelimme vanhemmillemme, hän naurahtaa.

Vaikka voimakkaat tunteet kuuluvat nuoruuteen, vanhemman tulisi huolestua, jos nuori kiukuttelee jatkuvasti ja on ahdistunut. Silloin vanhemman tulisi keskustella nuoren kanssa ja tarjota apua. Sulkeutuneen murrosikäisen suojamuurin taakse pääsee Junttilan mukaan rauhan ja ajan kanssa johdatellen keskustelemaan mieltä painavista asioista.

– Pahinta on puhumaan pakottaminen, sillä se johtaa usein valehtelemiseen tai tilanteen väärentelyyn. Nuoren pitää tuntea, että aikuinen luottaa häneen, eikä suutu hänen sanomisistaan, Junttila toteaa.

Junttila puhuu illalla Lappeenrannassa

Kasvatuspsykologian ja tilastomenetelmien dosentti Niina Junttila Turun yliopistosta kertoo lasten kaverisuhteista ja hyvinvoinnista Lappeenranta-salissa tänään tiistaina 21.10.2014 kello 18 alkaen. Tilaisuuden järjestää Lappeenrannan kaupunki. Se on kaikille avoin ja maksuton.

Jutun kirjoittaja on toimittjaaharjoittelijana Yle Etelä-Karjalan toimituksessa.

Roosa nauha -kampanjassa mukana oleva yritys: Ettei aina vain tuijoteta omaa napaa

Roosa nauha -kampanja saa keräysideansa osallistujiltaan, ja keräyspäällikkö iloitsee kampanjan onnistumisesta. Näkyvyys ja kiinnostus ovat ylittäneet odotukset.

Roosanauhan 2014 kampanja Kainuun Pirtin ikkunassa.

Kajaanilaisessa Salonki Silkki & Sokerissa vietettiin monen muun yrityksen tavoin Roosa nauha -päivää lokakuun 10. päivä. Kaikkien päivän aikana tehtyjen palvelujen jälkeen asiakas ohjattiin maksamaan haluamansa summa omatunnon mukaan suoraan Roosa nauha -keräykseen. Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla tuetaan kotimaista rintasyöpätutkimusta.

– Emme velottaneet palveluista mitään, vaan toivoimme, että he maksaisivat summan suoraan Roosa nauha -keräykseen, yrittäjä Nina Kähkönen kertoo.

Salongin avaamalle Roosa nauha -keräyssivulle on kertynyt jo lähes 500 euroa, kun keräystavoite on 1 000 euroa.Salongilla vietetään muutenkin pinkkiä lokakuuta. Myyntiin on hankittu tuotteita lähes kaikista pinkin sävyistä.

Roosa nauhan keräyspäällikkö Tuuli Lahti kertoo kampanjan toimineen erinomaisesti tänä vuonna.

– Näkyvyys ja kiinnostus ovat ylittäneet odotukset. Myös yhteistyökumppaneita on tullut lisää vuosien saatossa, ja kekseliäät keräysideat saavat alkunsa osallistuvilta yrityksiltä, Lahti kertoo.

– Usein heillä on valmiina omia, kiehtovia suunnitelmia.

Roosa nauha -kampanja järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2003.

– Tänä vuonna itse Roosa nauhan suunnitteli Minna Parikka. Kuosi on saanut positiivista huomiota. Sitä on kyselty ja haluttu ostaa ahkerasti, keräyspäällikkö Tuuli Lahti kertoo.

Roosa nauha tunnetaan Lahden mukaan ympäri maailman. Keräyksiä on käynnissä lokakuussa lähes 50 maassa.

– Alkuvuonna tehdyn tutkimuksen mukaan Roosa nauha -keräystä pidetään erittäin tärkeänä ja se herättää luottamusta. Moni kokee nauhan kautta kuuluvansa tärkeään yhteisöön, Lahti kertoo tutkimuksen tuloksista.

Keräystavoite on päästä ensimmäistä kertaa yli miljoonan euron, kun viime vuonna keräys tuotti 960 000 euroa.

Sopii imagoon

Kainuun Pirtillä Kajaanissa Roosa nauha -kampanja näkyy jo ovelta. Vaaleanpunaisia lankoja ja heijastimia on aseteltu omiin koreihinsa.

– Olemme valmistaneet Roosa nauha -ohjekirjan mukaisia sukkia. Myymme sukkien ja ohjekirjojen lisäksi myös kampanjalankaa ja -heijastimia, Kirsi Heikkinen Kainuun Pirtiltä kertoo.

Kainuun Pirtti oli myös viime vuonna mukana kampanjassa edistämässä rintasyöpätutkimusta, ja Kirsi Heikkinen pitää tärkeänä tuoton menemistä Syöpäsäätiölle.

– Siksi olemme mielellämme kampanjassa mukana, ja se sopii Kainuun Pirtin imagoon. Teemme hyvää, Heikkinen sanoo.

Salonki Silkki & Sokerin naisille kampanjaan mukaan lähteminen oli tärkeää.

– Meillä kaikilla on ystäviä, tuttavia ja asiakkaitakin, jotka ovat sairastaneet rintasyöpää. Haluaisimme, että muutkin avaisivat silmiään ja sitä kautta ottaisivat osaa muiden auttamiseen, yrittäjä Nina Kähkönen sanoo.

– Yritetään tässä työn ohessa muistaa, että ei aina tuijoteltaisi vaan sitä omaa napaa ja kassalipasta!

Salonki Silkki & Sokerin asiakkaat ovat ottaneet kampanjan lämmöllä vastaan.

– Netin keräyslippaaseen on tullut lahjoituksia muiltakin asiakkailta, kuin heiltä, jotka Roosa nauha -päivään osallistuivat. Pienestä purosta tulee jokia ja sitten meriä. Yksikin euro on tärkeä, yrittäjä Nina Kähkönen tiivistää.

Tarkkana jääkaapilla – tavallinen ruoka-aine voi olla riski lääkkeenkäyttäjälle

Monilla ruoka-aineilla on hyvinkin haitallisia vaikutuksia yhdessä lääkkeiden kanssa. Ruoka tai juoma saattaa vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen tai aiheuttaa sivuvaikutuksia yhdessä lääkeaineen kanssa.

Greippi

On tuttua, että alkoholi ja lääkkeet eivät sovi yhteen, mutta monikaan kuluttaja ei osaa ottaa huomioon normaalien elintarvikkeiden ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia.

Yllättävän monella ruualla ja juomalla on sivuvaikutuksia tiettyjen lääkeaineiden kanssa. Itse ateriointi saattaa hidastaa tai nopeuttaa lääkkeiden imeytymistä. Ruoka-aine saattaa myös muuttaa lääkkeen tehoa.

– Esimerkiksi maitotuotteet voivat estää joidenkin antibioottien imeytymistä. Omega-3 rasvahappo voi puolestaan lisätä verenohennuslääkkeitä käyttävien vuotoriskiä, sanoo ylilääkäri Annikka Kalliokoski lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

Greippimehu yksi tunnetuimmista

Klassinen esimerkki on greippimehu, jonka vaikutuksia lääkeaineiden kanssa on tutkittu paljon. Greippimehu vaikuttaa joidenkin lääkeaineiden elimistöön imeytymiseen. Tällaisia lääkevalmisteita löytyy esimerkiksi verenpaine-, rytmihäiriö-, kolesteroli- ja unilääkkeiden valikoimista.

Greippi tuhoaa elimistöstä tietyn entsyymin, joka normaalisti hajottaa lääkeaineista ison osan ennen kuin ne ovat ehtineet kunnolla imeytyä. Entsyymin puuttuessa monien lääkkeiden pitoisuudet elimistössä voivat nousta vaarallisen korkeiksi. Myös appelsiini- ja omenamehut vaikuttavat joidenkin lääkkeiden pitoisuuksiin.

– Jos ottaa esimerkiksi greippimehua ja sellaisen verenpainelääkkeen, jonka kuuluisi jo hajota suolenseinämässä, niin entsyymin puutteessa siitä imeytyykin paljon isompi määrä lääkettä ja verenpaineet saattavat humpsahtaa todella mataliin lukemiin. Silloin voi tulla huimausta ja jopa tajunnan menetystä, Kalliokoski varoittaa.

Lue pakkausselosteet tarkkaan

Ylilääkäri suosittelee, että lääkekuuria aloittelevan kannattaa lukea lääkepaketin tuoteseloste tarkkaan. Tunnetuimmista ravintoaineen yhteisvaikutuksista varoitetaan jo siellä, mutta lääkealan ammattilaiset apteekissa osaavat myös varoittaa lääkkeen ostajaa ruoka-aineiden yhteisvaikutuksista.

Lääkettä määräävä lääkäri on myös vastuussa siitä, että hän kertoo potilaalle, jos tämän tulee välttää jotakin ravintoaineita lääkekuurin yhteydessä.

– Erään potilaan verenpaine ei laskenut ollenkaan, vaikka lääkitystä lisättiin. Sitten kävi ilmi, että kyseinen henkilö söi päivittäin salmiakkia. Lakritsi ja salmiakki saattavat heikentää verenpainelääkkeen tehoa, Kalliokoski kertoo.

Yhteisvaikutuksia kartoitetaan jo testivaiheessa

Uudet lääkevalmisteet testataan ennen niiden markkinoille pääsyä myös ravintoaineiden yhteisvaikutuksien varalta. Suun kautta otettavat lääkkeiden imeytymistä tutkitaan sekä paastoten että aterian kanssa.

– Normaalisti lääkkeet testataan pahimman mahdollisen eli runsasrasvaisen aterian kanssa. Erityisistä syistä voidaan testata lääke myös erityyppisillä aterioilla, ylilääkäri Annikka Kalliokoski sanoo.

Jotkut yhteisvaikutukset ovat niin yllättäviä, että ne tulevat ilmi vasta, kun lääke on jo markkinoilla. Näin kävi esimerkiksi greippimehun kanssa.

Ähtäri lupaa taata sairaalan tappiot kahden vuoden ajan

Ähtärin kaupunki on pettynyt sairaanhoitopiirin hallituksen päätökseen jatkaa selvityksiä sairaalan kohtalosta. Kaupungin johtotiimi haluaa kannanotossaan toiminnan entiselle tasolle ja lupaa taata mahdolliset tappiot seuraavan kahden vuoden ajan.

Ähtärin sairaala

Ähtäri väläyttää tappiotakuuta Ähtärin sairaalalle.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti maanantaina jatkaa selvityksiä Ähtärin sairaalaan mahdollisesti sijoitettavista kuntoutustoiminnoista. Sen sijaan esitys leikkauksien jatkamisesta Ähtärissä viitenä päivänä viikossa raukesi.

Linjauksiin tyytymätön Ähtäri ehdottaa, että Ähtäri takaisi kahden vuoden ajaksi sairaalan mahdolliset tappiot. Kaupungin johtohenkilöiden kannanotossa tappiotakuun ehtona on se, että sairaalan toiminta ja oma päätösvalta palautettaisiin vuoden 2011 tasolle.

– Ähtärin sairaalan toiminta on tulostehokasta toimintaa, ja halutaan korostaa että luotamme tekijöihin. Tämä toivottavasti tuo oikeanlaista sanomaa asiasta esille, tämä on aivan realistista ja mahdollista, toteaa Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.

Toiminnan palauttaminen aiemmalle tasolle merkitsisi kuitenkin muun muassa lähetekäsittelyn palauttamista Ähtäriin, vuodeosastojen viikonloppujen käyttömahdollisuutta tarvittaessa sekä magneettirekan käyttömahdollisuuden palauttamista. Esitystä tappiotakuun myöntämisestä aletaan nyt valmistellä Ähtärissä kiireellä.

– Asia tuli pettymyksenä ja pommina lyhyellä ajalla, nyt aloitetaan valmistelu kaupunginhallituksessa ja sitten valtuustossa, ja uskallan sanoa että 10.11. Ähtärin kaupunginvaltuusto esittää tappion tasausta tässä asiassa sairaanhoitopiirin valtuutetuille, Pienimäki lupaa.

Kannanoton mukaan Ähtärin sairaalan tehokas käyttö edesauttaisi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannusten hillitsemistä. Lopullisesti asiasta päättävät sairaanhoitopiirin valtuutetut vajaan kuukauden kuluttua.

Teinikin voi lähteä kuntosalille, kun pituuskasvu on päättynyt

Yläkouluikäiset voivat aloittaa kuntosaliharjoittelun maltillisesti. Tätä mieltä on Tyksin ylilääkäri Jan Sundell. Hän on tyytyväinen, että nuoria kannustetaan lihaskuntoharjoitteluun. Turussa lähes tuhat seiskaluokkalaista osallistuu kuntosalitunnille tämän lukuvuoden aikana.

Liikunnanopettaja Päivi Putkuri opastaa Veera Mattilaa soutulaitteen käytössä

Nuori voi aloittaa kuntosaliharjoittelun 15 – 16 vuoden iässä. Ennen pituuskasvun päättymistä kovat painot pitää jättää kuitenkin sivuun. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä sisätautien ylilääkäri Jan Sundell on innoissaan Turussa alkaneista seiskaluokkalaisten kuntosalitunneista.

Lähes tuhat seiskaluokkalaista pääsee opettelemaan harjoittelun saloja ja käyttäytymistä saleilla tämän lukuvuoden aikana. Lääkäri kannustaa nuoria harjoittelemaan, sillä lihasten kunnolla on ratkaiseva merkitys terveydelle. Ulkonäkökin paranee siinä samassa.

– Kuntosaliharjoitteluun liittyy usein säännölliset elämäntavat. Käydään treenaamassa, syödään säännöllisesti ja nukutaan säännöllisesti, jotta lihakset kasvaisivat. Tämähän on mitä parhainta syrjäytymisen estoa, kun tulee rutiinit elämään, pohtii Sundell.

Moni yläkoulun tyttö ei ole koskaan käynyt salilla

Turun Lyseon yläkoulun seiskaluokka oli varannut oman vuoronsa Impivaaran uimahallin salilta. Liikunnanopettaja Päivi Putkuri kertoo, että suurin osa tytöistä oli salilla ensimmäistä kertaa. Putkuri opasti jokaisen laitteen käytön erikseen.

– Varsinkin selän asento on ongelma. Keskivartaloa on kontrolloitava, kun tehdään lihaskuntoa, opasti Putkuri.

Mea Mäkelä ja Veera Mattila olivat iloisesti yllättyneitä kuntosaliharjoittelusta.

– Oli se ihan jännää päästä kokeilemaan näitä laitteita, kertoo Mea Mäkelä.

– Ajattelin ensiksi, että apua, jos tulee joku ihan hirveä puntinnosto ja en pysty, mutta ei tämä ollut niin kamalaa, huokaisee Veera Mattila.

Käsivoimien kehittäminen on hyödyllistä tytöille

Liikuntapalvelukeskuksen ja koulujen tavoite on ohjata nuoria ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Opettaja Päivi Putkurin mielestä tytöt saavat paljon hyötyä harjoittelusta.

– Varsinkin vatsalihakset ja selkälihakset ovat yleensä tytöillä heikot kohdat. Varsinkin käsivoimaharjoittelu on erittäin hyvä juttu. Toivottavasti he motivoituisivat tämänkin kautta pitämään omasta lihaskunnostaan huolta, kertoo Putkuri.

Opettaja lähti mielellään salille. Vuoroja saisi olla enemmänkin.

– Ehdottomasti enemmän. Toinen seiskaluokan ryhmäni ei saanut ainuttakaan vapaata vuoroa. Heillä on liikuntatunti siihen aikaan, että tämä ei ollut mahdollista, harmittelee Putkuri.

Lääkäri painottaa malttia aloitukseen ja hyvää opastusta

Ylilääkäri Jan Sundell on tyytyväinen, että nuorille opetetaan lihaskuntoharjoittelua. Harjoittelu pitää aloittaa rauhallisesti.

– Varsinkin pojat voivat haluta näyttää, kuinka paljon nousee yhdellä toistolla penkkipunnerruksessa. Siinä voi tulla joku loukkaantuminen. Alkuun malttia ja hyvä opastus, neuvoo Sundell.

Yleensä 13-vuotiaat eivät pääse vielä kuntosalille, vaan ikäraja on yleensä 15 vuotta. Taustalla on loukkaantumisriski. Lääkäri suosittelee kuntosaliharjoittelua vasta, kun suurin pituuskasvu on ohi eli tytöillä 15-vuotiaana ja pojilla 16-vuotiaana.

– Tietysti teoriassa se voi häiritä pituuskasvua, jos oikein isoilla ja raskailla raudoilla treenaa. Tätä asiaa ei varsinaisesti ole tutkittu. Suositellaan, että painavimmat painot nostetaan sitten,  kun kovin kasvupyrähdys on ohitse, kertoo Sundell.

Pari lepopäivää pitää muistaa pitää treeniviikon aikana

Lääkärin mukaan nuorten olisi sopivaa harjoitella aluksi kerran tai kaksi kertaa viikossa pienillä painoilla. Kun lihakset eivät enää ole kovin kipeitä treenistä, harjoituksia voisi olla kolme kertaa viikossa.

– Maksimissaan liikuntakertoja voisi olla ehkä viisi kertaa viikossa. Parina päivänä viikossa olisi hyvä pitää lepo- tai taukopäivä, jotta elimistö pääsee palautumaan näistä harjoituksista, neuvoo Sundell.

Liika harjoittelun vaara on vähäinen lapsilla. Vasta nuorilla aikuisilla treenaamisesta voi tulla jokapäiväinen pakkomielle.

– Täytyy muistaa, että ihmiset lihovat koko ajan ja liikkuvat aivan liian vähän. Tärkeintä on, että ihmiset saadaan liikkumaan. Ylikuntoasiat ovat ääri-ilmiöitä. Niitä ei yleensä tarvitse pelätä, kertoo Sundell.

Unettomuutta, ahdistuneisuutta, kipuja – Yt-työpaikkojen työterveyshuollossa on tungosta

Yt-neuvottelut lisäävät selvästi työterveyshuollon käyttöä. Työntekijöiden yt-stressi purkautuu usein unettomuutena, ahdistuneisuutena tai erilaisina fyysisinä vaivoina.

Lääkäri.

Yt-uutisia kuullaan tiuhaan tahtiin. Yt-neuvotteluja on viime aikoina käyty myös useilla Mehiläisen työterveyspalveluja käyttävillä työpaikoilla, ja niiden aikana työterveyshuollon asiakasmäärissä näkyy nousua.

– Käyttömäärät lisääntyvät selvästi, Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara kertoo.

Mehiläisessä on käyty läpi, millaisia diagnooseja yt-neuvottelujen aikaan tehdään.

– Niissä korostuvat ahdistuneisuus, unettomuus, lievä masennustila ja akuutti stressireaktio. Akuutissa stressireaktiossa voi olla esimerkiksi kyvyttömyyttä keskittyä tai selvitä työtehtävistä, johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara Mehiläisestä sanoo.

"Kullakin on oma Akilleen kantapäänsä, joka alkaa oireilla"

Myös teemajohtaja Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta kertoo, että yt:t lisäävät yleisesti työterveyshuollon käyttöä. Henkisen puolen ahdistus ilmenee usein fyysisinä oireina.

– Kullakin on oma Akilleen kantapäänsä, joka sitten alkaa oireilla.

– Unettomuus on yksi tavallisimmista oireista. Kun ei saa riittävästi nukuttua, kaikki asiat tuntuvat vaikeammilta. Joillakin se voi aiheuttaa migreenin lisääntymistä, niska-hartiaoireta tai vatsavaivoja. Joillakin voi pahentua ihottuma, Martimo jatkaa.

Työpaikan stressaavassa tilanteessa myös moni aiempi  terveysongelma äityy pahemmaksi.

– Vaikkapa krooninen selkäkipu voi alkaa haitata tavallista enemmän. Kun tekee normaalitöitä, sen kanssa selviää. Henkinen stressi voi tuoda kivun enemmän esille haittaamaan arkea ja työtä, Kari-Pekka Martimo sanoo.

Yt-työpaikoilla ei uskalleta jäädä sairauslomalle

Mehiläisen johtavan työterveyslääkärin Auli Rytivaaran mukaan sairauslomille ei yt-neuvottelujen aikaan kuitenkaan tohdita jäädä tavalliseen tapaan.

– Sairauslomalle jäämisen kynnys nousee. Ei uskalleta jäädä, vaikka oltaisiin ihan selkeästi sairausloman tarpeessa.

Keskossa on puskettu läpi jo useammat yt-neuvottelut, ja uusimmista ilmoitettiin hiljattain. Sielläkään sairauspoissaolot eivät ole yt-neuvotteluiden aikana lisääntyneet, kertoo Keskon henkilöstöstä ja sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Matti Mettälä. Stressiin liittyvät oireet ovat kuitenkin tuttuja myös Keskon työterveyshuollossa.

Vaikka yt-arjessa moni sinnittelee kipeänäkin työpaikalla, Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari-Pekka Martimo kertoo, ettei sairauspoissaoloiltakaan vältytä. Hänen mukaansa julkisella sektorilla tehty tutkimustieto kertoo sairauslomien määrän lisääntyvän yt-neuvottelujen ja henkilöstövähennysten jälkeen.

Yt:t arkipäivää – irtisanotuille silti iso kriisi

Irtisanomisen uhka aiheuttaa terveysongelmia monenikäisille työntekijöille.

– Ikääntyneet ja ikääntyvät ovat heikoimmassa tilanteessa. Jatkuvasti puhutaan siitä, kuinka jo yli nelikymppisten ja sitä vanhempien on vaikea työllistyä uudestaan, Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari-Pekka Martimo sanoo.

Mehiläisen Auli Rytivaara muistuttaa, että huoli rahatilanteesta aiheuttaa terveysongelmia myös nuoremmille, joilla on esimerkiksi pieniä lapsia tai jotka ovat juuri ostaneet asunnon.

Kari-Pekka Martimon mukaan irtisanomiset alkavat olla niin arkipäiväisiä, ettei niitä enää koeta samanlaisena henkilökohtaisena loukkauksena kuin takavuosina.

–  Se ei kuitenkaan poista sitä, että se on henkilökohtaisessa elämässä iso kriisi, Martimo toteaa.

Näin sairaala valmistautuu Ebolaan Suomessa – hoitajille opetusvideo suojavarusteiden käytöstä

Kymenlaakso keskussairaalassa on tehty yksi Ebola-arvio. Mies kävi satamassa afrikkalaisessa maassa, jossa Ebolaa on todettu. Hoitajia opastetaan Ebola-viruksen kohtaamiseen mm. opetusvideon avulla.

Ebolapotilaan hoitaja suojaa itsensä päästä varpaisiin.

Kymenlaakson keskussairaalassa on ryhdytty näyttämään hoitohenkilökunnalle Ebola-verenvuotokuumeeseen liittyvää opetusvideota.

Perjantaista saakka nonstoppina pyörineellä videolla näytetään suojavarusteiden oikeanlainen pukeminen ja riisuminen.

Sairastuneiden hoitaminen edellyttää hoitajalta suojapuvun käyttämistä, ja varsinkin puvun riisumisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Esimerkiksi espanjalainen sairaanhoitaja sai tartunnan kosketettuaan kasvojaan puvun riisumisen yhteydessä. Nainen on sittemmin parantunut taudista.

Ohjeet tautiin varautumisesta ovat olleet käytössä kuukauden ajan.

Infektiolääkäri Risto Pietikäisen mukaan Ebola on aiheuttanut henkilöstössä huolestuneisuutta ja paljon kysymyksiä.

Keskussairaalassa Ebolan mahdollisuutta on arvioitu toistaiseksi yhden henkilön osalta. Haastattelun perusteella hänellä ei kuitenkaan epäillä olevan tautia. Mies oli käynyt satamassa afrikkalaisessa maassa, jossa Ebolaa on todettu.

– Jos olisi syytä epäillä tartuntaa, sitä selvitetään kolmen kriteerin pohjalta. Onko henkilö oleillut tautialueella viime viikkoina, onko hän ollut kontaktissa sairastuneen kanssa ja sopivatko hänen oireensa tautiin, kertoo Risto Pietikäinen.

Ebola-epidemia on koetellut pahiten Länsi-Afrikan Guineaa, Sierra Leonea ja Liberiaa. Tautiin on kuollut noin 4 500 ihmistä, ja tautitapauksia on rekisteröity noin 9 000. Yksittäisiä tartunnan saaneita tapauksia on myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Lääkäri: Ruotsiin lennätetyt vesirokkopotilaat vain jäävuoren huippu

Kuopion yliopistollisen sairaalan erikoislääkäri tietää, mitä vesirokko voi pahimmillaan tehdä. Hänen mukaansa taudin ikävä puoli on se, että etukäteen on vaikea ennustaa, kenet se kaataa sairaalahoitoon.

Hoitajaa pitää kädessään rokotusruiskua neuvolassa.

Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Tarja Heiskanen-Kosma Kuopion yliopistollisesta sairaalasta puhuu painokkaasti vesirokkorokotteen puolesta. Heiskanen-Kosma kertoo hoitaneensa uransa varrella lapsia, joilla on ollut erilaisia vakavia vesirokkoinfektiotapauksia.

– On ollut märkiviä haavoja ja toksista sokkia, Heiskanen-Kosma kuvailee.

Muun muassa Karjalainen, Ilta-Sanomat ja Iltalehti uutisoivat lokakuun alussa kahdesta tänä vuonna sattuneesta tapauksesta, joissa vesirokkoa sairastanut lapsipotilas jouduttiin lennättämään Tukholmaan hoidettavaksi, koska Suomessa ei enää pystytty auttamaan heitä. Toinen lapsista oli hoidettavana Kuopiossa.

Heiskanen-Kosma myöntää, että kyse oli yksittäisistä tapauksista. Hän kuitenkin muistuttaa samaan hengenvetoon, että kotimaassa hoidettavat, vesirokon aiheuttamat vaikeiksi luokiteltavat infektiot eivät suinkaan ole yhtä harvinaisia. Tilanne pahenee yleensä siksi, että vesirokkoviruksen lisäksi rikkoutuneen ihon kautta kehoon pääsee tunkeutumaan myös streptokokki A -bakteeri tai joskus stafylokokkibakteeri.

Heikentynyt immuunipuolustus ei torju rokkoa

Parhaassa tapauksessa hankalia vesirokkoinfektioita päästään hoitamaan jo ennen kuin potilaan tila pääsee romahtamaan.

– Tilanne vaikeutuu, kun se pääsee lehahtamaan tietyn puolustusmekanismin yli, Heiskanen-Kosma toteaa.

Yksi herkimmistä ryhmistä ovat lapset, joilla on jokin lääkitys, joka muutaa heidän omaa immuunipuolustustaan, esimerkiksi sytostaattilääkitys. Joillakin taas voi olla synnynnäinen immuunipuolustuksen häiriö.

– Sellaisille lapsille pelkkä vesirokko voi olla hyvin vaikea, erikoislääkäri toteaa.

Perusterveet lapset voivat päästä vesirokosta hyvinkin vähällä, koska elimistön oma puolustusmekanismin onnistuu kukistamaan rokon. Tästä ei kuitenkaan voi koskaan olla varma.

– Terveilläkin lapsilla se virus tulee ja aiheuttaa infektion. Yksittäisen ihmisen kohdalla me emme vain voi ennustaa, minkälainen tauti siitä tulee.

Istumalakko haastaa ihmiset seisomaan

Pitkäkestoinen istuminen on vaarallista kaikenikäisille. Erityisesti lasten ja nuorten liikuttamiseen erikoistunut Lasten Liikunnan Tuki ry onkin heittänyt haastepallon seisomisen puolesta. Yhdistys toivoo, että istumalakkohaaste innostaa eri-ikäiset ihmiset seisomaan enemmän kuin istumaan – edes haasteviikon ajan.

Anne Niskanen / Yle

Hämeenlinnan kaupungin kaikki työntekijät on haastettu viikon mittaiseen istumalakkoon. Lakon tarkoituksena on kiinnittää huomiota työasentoihin ja istumatyön haittoihin.

Haasteen takana on Lasten Liikunnan Tuki ry. Kaupungin työntekijöiden lisäksi haasteen ovat saaneet myös kaikki Hämeenlinnan seutukunnan yritykset ja järjestöt. Istumalakossa on myös muutama hämeenlinnalaiskoulu.

Lasten Liikunnan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Juha Liedes muistuttaa, että yhtäjaksoista istumista tulisi välttää.

– Mahdollisimman usein ylös, ja aina välillä voisi ehkä tehdä pari kyykkyä tai jotain muuta liikettä, että saa verenkierron toimimaan taas, Liedes neuvoo. Kyllä se olo siitä vaan kummasti paranee.

Pidä palaverit ulkosalla kävellen

Juha Liedeksen mukaan haasteviikon tavoitteena on myös se, että palaverit ja asiakastapaamiset pidetään joko seisten tai kävelykokouksina.

– Liiallinen istuminen on vaarallista aikuisten lisäksi myös lapsille.

Monien tuki- ja liikuntaelinvaivojen takana on yksi yhteinen tekijä: pitkäkestoinen istuminen.

Hämeenlinnassa järjestetään maanantaina puolelta päivin myös ihmisiä liikuttavia ja piristäviä letkajenkka-tapahtumia. Eri puolilla kaupunkia muun muassa torilla järjestettävään letkajenkkaan toivotaan mahdollisimman paljon osallistujia, myös istumalakkolaisia.

Rokoteasiantuntijat: Miksi säästöt eivät kelpaa, hallitus?

Vesirokkorokotteen jättäminen pois valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä tyrmistyttää rokotusohjelmaa valmistelevia asiantuntijoita. Heidän laskujensa perusteella rokote maksaisi itsensä takaisin vähentyneiden sairauspoissaolojen kautta moninkertaisesti.

Vesirokkorokote.

Lasten infektiotautien professori, kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Saxén on närkästynyt. Hallitus jätti vesirokkorokotteen budjetin ulkopuolelle jo toistamiseen. Talousarvioesityksessä osoitetaan vuosittainen rahoitus kansalliselle rokotusohjelmalle.

Saxénin mielestä rahan osoittamisen rokotteelle olisi pitänyt olla heikossa taloustilanteessa päivänselvää.

– Tämä on hölmöläisten hommaa, kun maa on vaikeuksissa ja työtehoa pyritään parantamaan. Jos puhutaan puhtaasti rahasta ja siitä, miten paljon vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä, tämä olisi mielestäni maailman helpoin päätös, Saxén napauttaa.

Myös THL:n rokotusohjelmayksikön päällikkö, ylilääkäri Hanna Nohynek on ymmällään. Nohynekin mukaan on vaikea käsittää, etteivät edes asiantuntijoiden laskelmat vesirokkorokotteella saavutettavista säästöistä riitä vakuuttamaan päättäjiä investoinnin hyvistä vaikutuksista.

– Voi vain ihmetellä, miksi parhaimpaan näyttöön ohjaava arvio ei mene läpi, Nohynek hämmästelee.

Rokotusohjelmayksikön päällikkö viittaa tieteellä prosessiin, joka käydään läpi aina, kun jotakin rokotetta suunnitellaan osaksi kansallista rokoteohjelmaa. Kansallisen rokoteohjelman rokotteet ovat niitä, jotka kansalaiset voivat saada maksamatta niistä suoraan itse.

Vaikutukset selville mallintamalla

Kun uutta rokotetta ehdotetaan kansalliseen rokotusohjelmaan, laaditaan rokotteen väestötason vaikutuksista mahdollisimman tarkka malli. Prosessi alkaa siitä, että on tauti, joka vaivaa monia ja sitä vastaan on kehitetty rokote, jolle on annettu myyntilupa.

Rokotusohjelmaan esittämistä valmistelee kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä, jossa on joukko terveydenhuollon ammattilaisia sekä edustajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Työn pohjana käyteään sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereitä, avohoitorekisteriä ja tartuntatautirekisteriä. Näihin kertyy tietoa muun muassa silloin, kun potilaita käy lääkärissä.

Rokotusasiantuntijaryhmässä toimiva THL:n terveystaloustieteilijä Heini Salo painottaa, että taustalla on aina iso määrä erilaisten tietojen yhdistelemistä ja vaikutusten mallinnusta.

– Tehdään isoja rekisteritutkimuksia siitä, kuinka paljon määrätyt taudit aiheuttavat esimerkiksi terveyskeskuskäyntejä ja erikoissairaanhoitoa. Sitten arvioidaan, kuinka paljon tämä maksaa. Vaikuttavuustutkimuksella taas saadaan tietää, kuinka paljon tautitapaukset vähenevät rokotusten avulla ja paljonko terveyspalvelujen käyttö vähenee, Salo selittää.

Kustannukset vs. säästöt

Joskus rokotteella säästettävä rahamäärä ylittää sen summan, minkä verran itse rokotteen hankkiminen ja antaminen tulee maksamaan. Näin on esimerkiksi tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan tarjottavan MPR-rokotteen kohdalla.

Vesirokkorokotteen käyttöönotto maksaisi nykyarvion mukaan 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi rokotusikää vanhempien, mutta tautia sairastamattomien lasten täydennysrokotukset aiheuttaisivat lisäkustannuksia rokotusohjelman aloittamisvuotena. Kuudentena vuotena lisäkustannusten lasketaan olevan 400 000 euroa.

Säästöjä vesirokon hoitokustannuksissa taas kertyisi kymmenenä ensimmäisenä vuotena ohjelman aloittamisen jälkeen noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Asiantuntijaryhmä on kuitenkin laskenut vesirokkorokotteen vähentävän kustannuksia myös sitä kautta, että vanhempien sairauspoissaolot työpaikoilta vähenisivät, kun lapset lakkaavat sairastamasta vesirokkoa. Tämän summa nousisi jopa 12 miljoonaan euroon.

Vesirokkorokote ei siis alkuvuosina "maksaisi itseään takaisin" suoraan karsittuina terveydenhoitokuluina. Se kuitenkin tulisi kannattavaksi vähentyneiden sairauspoissaolojen kautta.

Jos rokotusohjelmasta saadaan kattava, tauti voi hiljalleen kadota kokonaan. Näin on tapahtunut esimerkiksi tuhkarokon kohdalla. Jos jotain tautia ei ole hoidettavana säästöjen kertymisen lisäksi terveydenhuollon resursseja vapautuu muiden sairauksien hoitamiseen.

Koska vesirokkorokote voi itse viruksen tapaan lisätä vyöruusun riskiä, myös tämä seikka huomioitiin, kun rokotteen kustannusvaikutuksia arvioitiin.

Ministeri Huovinen: "Olen pahoillani"

Vesirokkorokotetta esitti budjettiin sosiaali- ja terveysministeriö. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) toteaa olevansa pahoillaan siitä, ettei vesirokkorotteen ottamiselle kansalliseen rokotusohjelmaan osoitettu talousarviossa rahaa.

– Minä henkilökohtaisesti olen ja koko ministeriö on ehdottomasti sitä mieltä, että tämä pitäisi sisällyttää rokotusohjelmaamme, ministeri Huovinen sanoo.

Huovisen mukaan ainoa selitys sille, miksi vesirokkorokote torpattiin, on valtion huono taloudellinen tilanne.

– Näytöt on erittäin vahvat siitä, että itse sairauden aiheuttamat kustannukset on moninkertaiset verrattuna näihin kustannuksiin. Välillisten kustannusten osoittaminen on välillä haasteellista, hän toteaa.

Rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Saxén epäilee, että taustalla olisi se, etteivät vesirokkorokotteen taloudelliset hyödyt tule valtiolle, vaan esimerkiksi työnantajille ja kunnille. Peruspalveluministeri kieltää, että näin olisi.

– En usko tällaista ajattelua harjoitettavan. Kyllähän täytyy ajatella, että se, että me pystytään estämään sairastumisia, ei se ole pelkästään kuntien asia vaan iso yhteiskunnallinen kysymys. En usko, että tämäntyyppistä perustetta tässä käytettäisiin enkä ole tällaisesta perusteesta kuullut missään vaiheessa, Susanna Huovinen sanoo.

Jalkaterapeutti patistaa: Kunnolliset sukat jalkoihin!

Moni laittaa sukat jalkaan, jotta jalat pysyisivät lämpiminä. Sukkia tarvitaan silti muuhunkin kuin jalkojen lämmittämiseen.

Rikkinäiset sukkahousut.

Kaupungilla näkee edelleen kulkijoita ilman sukkia. Osa kulkee ilman sukkia lähes puoli vuotta. Erikoistutkija, jalkaterapeutti Minna Stolt Turun yliopiston hoitotieteenlaitokselta muistuttaa, että sukan tehtävä muutakin kuin pitää jalat lämpimänä.

– Sukat ovat iso osa jalkojen terveyttä. Paitsi että ne suojaavat ja lämmittävät jalkoja, ne myös poistavat kitkaa jalan ja kengän välistä.

Stolt toivoo, että ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota käyttämiensä sukkien materiaaliin. Yleisin ei välttämättä ole jaloille terveellisin.

– Valinnanvaraa on valtavasti. Jaloille paras on sukka, joka kuljettaa hien pois ihon pinnalta. Tavallinen puuvillasukka ei niin tee, vaan jalka voi tuntua aika märältä työpäivän jälkeen, Stolt sanoo.

Sekoitekuituja sisältävät sukat toimivat parhaiten lämmönsäätelijöinä ja kuljettavat kosteutta pois jaloilta.

– Jos joku nyt vielä kulkee ilman sukkia, niin kiinnittäkääs asiaan huomiota. Kunnon sukat hoitavat jalkojen terveyttä ja pitävät tunteen jaloissa miellyttävänä koko päivän.

Tarja Hiltunen jututti jalkaterapeutti Minna Stoltia Yle Turun Radion lähetyksessä.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä