Asiantuntija-arvio: "Nyt esitetty sote-malli jää välivaiheeksi"

Sote-uudistukseen syvällisesti perehtynyt Porin apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen arvioivat, että nyt suunniteltu sote-uudistus on lopulta vain välivaihe. Laaksonen arvioi, että varsin pian päädytään esimerkiksi maakunnallisiin vaaleihin.

Sote kirjaimet

Porin apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen arvioi, että nyt päätettävä sote-malli on jäämässä vain joidenkin vuosien välivaiheeksi.

Laaksonen kokee, että esitetyssä mallissa on turhan monta porrasta esimerkiksi päätöksentekoon. Hän pohtii myös sitä, miten demokratia käytännössä toteutuu, kun uudet sote-alueet saavat ison osan kuntien budjetista.

Hallituksen lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaisi tulevaisuudessa viisi sote-aluetta. Yksittäiset kunnat eivät enää tuottaisi ja järjestäisi palveluja vaan tuottamisvastuu olisi määrätty kuntayhtymille, joita olisi enintään 19.

"Maakunnallinen malli ja vaalit"

Apulaiskaupunginjohtaja Laaksonen arvioi Yle Satakunnan nettistudiossa, että lähivuosina saatetaan jo siirtyä maakunnalliseen malliin.

– Uskon, että tällä vaalikaudella löytyy perustuslain tulkinta, joka vie sote-lakia eteenpäin. Samalla uskon, että hyvin nopeasti koko järjestelmään tehdään muutoksia. Uskon, että tulevaisuudessa valtionosuudet eivät kierrä kunnan kautta. On jo kyseenalaistettu, onko järkeä, että meillä on esimerkiksi länsirannikolla kolmen maakunnan yhteinen tilaaja, joka kuuntelee valtiovaltaa, Laaksonen sanoo.

Monet arvostetut tutkijat ja myös kuntapoliitikot ovat arvostelleet sitä, että kunnallinen demokratia kärsii ehdotetussa sote-mallissa. Laaksonen arvioi, että maakunnille voi tulla itsehallinto.

Laaksosen arvion mukaan sote-palvelujen järjestämisrahat ohjattaisiin suoraan kuntayhtymälle, jolle valittaisiin kuntavaalien yhteydessä maakunnalliset valtuutetut.

"Osaamista keskitettävä"

Yle Satakunnan nettistudion toinen vieras, Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto on tähän saakka suhtautunut hyvin epäillen sote-uudistuksen etenemiseen. Nyt hän kuitenkin arvioi, että uudistus mitä todennäköisimmin etenee.

– Laadukas palvelu edellyttää osaamisen keskittämistä. Uskon, että yhteistyö sujuu jatkossa hyvin, Pisto sanoo.

Sairaanhoitopiirin johtaja arvostelee sitä, että valtio antoi Raumalle lisäaikaa oman perusterveydenhuollon päivystyksensä järjestämiseen. Rauma on saanut tähän oikeuden vuoden 2017 kesään asti.

– Asetus hyväksyttiin osittain heppoisilla perusteilla. Tämä vaikuttaa myös uuteen kuntayhtymään, Pisto arvioi.

Raumalla influenssa vienyt useita sairaalahoitoon

Raumalla on viikon sisällä löytynyt useita A-influenssatapauksia. Osa influenssatartunnan saaneista on joutunut sairaalahoitoon.

Rauman aluesairaalan käytävää

Raumalla on viikon sisällä varmentunut laboratoriotesteissä useampia A-influenssatapauksia. Osa potilaista on joutunut sairaalahoitoon. Vain osalla sairastuneista on ollut kausi-influenssarokotus.

Sairastuneilla ei tiettävästi ole ollut yhteyttä keskenään, mutta asiaa pyritään selvittämään.

Raumalaiset voivat saada kausi-influenssarokotteen vielä muun vastaanottokäynnin yhteydessä tai ajanvarauksella työterveyshuollossa tai sairaanhoitajan vastaanotolla.

Kaupungin terveydenhuolto kehottaa, että influenssaa epäilevät ottaisivat yhteyttä puhelimitse terveyskeskukseen. Työssäkäyvillä oma työterveyshuolto on ensisijainen hoitopaikka.

Ilman pienhiukkaset lisäävät tulehdusta – altistus peräisin monesta lähteestä

Potilaiden verestä mitattujen tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet suurentuivat heidän altistuttuaan suuremmille pienhiukkaspitoisuuksille.

Hengitysilman pienhiukkaset voivat aiheuttaa kehossa tulehdustiloja, jotka todennäköisesti selittävät pienhiukkasiin liittyvän sydän- ja hengitystautiriskin. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan pienhiukkasaltistuksen vähentäminen on kuitenkin hankalaa, sillä hiukkaset ovat peräisin monesta eri lähteestä.

Tutkimus tehtiin Kotkassa ja siinä seurattiin 52:ta iskeemistä sydänsairautta potevaa iäkästä potilasta vuosina 2005–2006. Potilaat kävivät lääkärissä seurantakäynneillä kahden viikon välein. Tiedot ilmansaasteista ja pienhiukkaspitoisuuksista kerättiin Kotkan keskustaan perustetussa mittauspisteessä.

Tulokset osoittivat potilaiden verestä mitattujen tulehdusmerkkiaineiden pitoisuuksien suurentuvan heidän altistuttuaan suuremmille PM2,5-pienhiukkaspitoisuuksille. Autoliikenteen ja puun pienpolton aiheuttamat päästöt, mutta etenkin pienhiukkasten kaukokulkeuma lähiseuduilta ja ulkomailta liittyivät tulehdusmerkkiaineiden lisääntymiseen.

Kotkassa ja Suomessa muutenkin suurin osa hengitysilman PM2,5-pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta. Etenkin taajamissa puulämmitys on kuitenkin paikallisesti merkittävä hiukkasten lähde.

Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

Vanhukset: Filippiiniläishoitajat ovat sydämellisiä ja ahkeria

Sisarukset Abegail ja Graile Pinas sekä Aster Esteban saapuivat Suomeen Filippiineiltä viime vuonna. Nyt he ovat valmistuneet oppisopimuksella lähihoitajiksi 16 muun filippiiniläisen kanssa. Vanhustyöhön erikoistuneet naiset ovat saaneet ylistävää palautetta. Heidän kerrotaan olevan sydämellisiä ja ahkeria työntekijöitä – joillekin jopa ystäviä.

Abegail ja Graile Pinas sekä Aster Esteban

Sataedu Harjavallasta valmistui eilen 19 filippiiniläistä hoitajaa. Oppisopimuksella kouluttautuneet lähihoitajat ovat erikoistuneet vanhustyöhön. He ovat hoitaneet suomalaisia vanhuksia viime vuodesta lähtien. Koulutuspäällikkö Kristiina Salmen mukaan naiset ovat saaneet erinomaista palautetta työstään.

– He ovat sitoutuneita ja sinnikkäitä ja heidän asenteensa hoitotyötä ja asiakkaita kohtaan on hienoa.

Vanhuksilta saatu palaute tukee kouluttajien näkemyksiä. Aster Esteban iloitsee siitä, että heidät on otettu Suomessa niin hyvin vastaan.

– Hoitokodin asukkaisiin on ollut ihana tutustua. Heistä on tullut kuin ystäviä. Asukkaita on kiva auttaa, koska he muistavat aina kiittää kiireenkin keskellä, Esteban kertoo.

Suomalaisten dementoituminen surettaa

Sisarukset Graile ja Abegail Pinas kertovat oppineensa paljon suomalaisilta vanhuksilta.

– Heillä on niin paljon kokemuksia. Suurimmalta osin he ovat samanlaisia kuin filippiiniläiset vanhukset, mutta valitettavasti täällä tuntuu olevan enemmän dementiaa. Se on surullista, Graile Pinas toteaa.

Palkasta riittää apua sukulaisillekin

Naiset ovat opiskelleet sairaanhoitajan ammatin jo kotimaassaan, mutta siellä heille ei ole ollut tarjolla töitä. Suomesta käsin he pystyvät auttamaan myös sukulaisiaan.

– Tämä on suuri asia koko suvulle. Pystyn auttamaan Suomesta saamillani tuloilla sekä omaa että tuttavaperhettä Filippiineillä, Abegail Pinas kertoo.

Filippiiniläiset hoitajat opiskelivat suomen kieltä puoli vuotta ennen maahan saapumistaan. Opinnot Sataedussa he aloittivat kesäkuussa 2013. Hoitajat työskentelevät jatkossa eri hoitolaitoksissa ympäri Suomea. Abegail ja Graile Pinas sekä Aster Esteban jäävät Satakuntaan Steniuksen hoivakotiin Raumalle.

Suuri osa lihavuusleikatuista kärsii ihopoimuista

Kaksi kolmasosaa lihavuusleikkauksessa olleista haluaa myös vatsan seudulle syntyneet ihopoimut pois. Turun yliopistossa tehdyn tuoreen väitöksen mukaan leikkauksen kautta saavutettavalla painonpudotuksella on suuri merkitys haluun poistattaa myös ihopoimut.

Lääkärit suorittavat lihavuusleikkausta.

Kaksi kolmesta lihavuusleikkauksen läpikäyneestä haluaa eroon laihtumisen synnyttämistä ihopoimuista. Erikoislääkäri Salvatore Giordanon väitöstutkimuksen mukaan etenkin vatsan seudulle syntyneet ihopoimut häiritsevät laihtumisen jälkeen. Väitöksestä selviää, että vartalonmuokkausta kaipasivat erityisesti ne, joiden paino putosi leikkauksen ansiosta yli 20 kiloa.

– Voimakas laihtuminen lihavuuskirurgian jälkeen voi johtaa vartalon epämuotoisuutta aiheuttaviin ihopoimuihin. Nämä ihopoimut voivat aiheuttaa toiminnallisia ja esteettisiä haittoja. Suurin osa potilaista ilmoitti kokevansa ongelmia ihopoimujen vuoksi, etenkin vatsan, olkavarsien ja pakaroiden alueilla. Puolella potilaista ihopoimut vaikeuttivat päivittäisiä toimintoja, Giordano sanoo tiedotteessaan.

Naiset kärsivät eniten

Tutkimus osoittaa, että naiset kärsivät tilanteesta enemmän kuin miehet. Vatsan ihoon korjaustoimia halusi 62 prosenttia lihavuusleikkauksessa käyneistä. Muihin vartalon osiin korjaustoimenpiteitä kaipasi huomattavasti pienempi määrä vastaajista. Esimerkiksi pakaroiden alueelle korjauksia kaipasi 36 prosenttia leikkauksessa olleista.

Suomessa lihavuuskirurgiassa käytetään pääasiassa mahalaukun ohitusleikkausta sekä pannan asettamista mahalaukun ympärille.

– Leikkausmenetelmien vertailussa ei todettu merkittävää eroa leikkauksen kestossa, sairaalassaoloajassa tai postoperatiivisten komplikaatioiden määrässä. Tarkasteltaessa potilaan tilannetta 6–12 kuukauden kuluttua leikkauksesta, ohitusleikkauksen läpikäyneillä merkittävä painonlasku oli yleisempää kuin pantaleikatuilla, Giordano sanoo.

Ikä lisää riskejä

 Giordano huomasi myös, että alle 55-vuotiailla leikkausaika oli lyhyempi kuin tätä vanhemmilla. Leikkauksen jälkeiset komplikaatiot taas olivat yleisempiä yli 55-vuotiailla.

 – Leikkauksen kesto ja sairaalassaolo lyhenivät merkittävästi potilailla, jotka pystyivät pudottamaan vähintään viisi prosenttia painostaan ennen leikkausta, Giordano toteaa.

Suomessa postbariatrisen plastiikkakirurgian eli lihavuusleikkauksen jälkeiseen vartalon muovausleikkaukseen voi päästä julkisella sektorilla ainoastaan, jos voimakkaan laihtumisen aikaansaamat ihopoimut aiheuttavat toiminnallista haittaa.

Väitös esitetään julkisesti tarkistettavaksi Turun yliopistossa perjantaina kello 12.

Mielenterveysseuran kriisipuhelin käy kuumana – "Ihmiset ottavat yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa"

Joulun lähestyessä puhelut painottuvat parisuhde- ja perheongelmiin. Myös työttömyys ja heikko rahatilanne aiheuttavat huolta. Kriisipuheluiden määrä on noussut selvästi, mutta ilmiölle on myös positiivinen selitys.

Mies puhuu puhelimeen.

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin on pirissyt tänä vuonna kiivaaseen tahtiin. Tähän mennessä puheluita on tullut jo 160 000, kun koko viime vuoden aikana puheluita tuli noin 148 000 kappaletta.

Palveleviin puhelimiin saattaa tulla akuutteja kriisisoittoja esimerkiksi perheväkivaltatilanteessa tai soittajalla voi olla itsetuhoisia ajatuksia. Soitot, joissa tarvitaan viranomaisia, ohjataan eteenpäin hätänumeroon.

Suurimmaksi osaksi puheluissa pohditaan omaa elämäntilannetta.

– Henkilöllä voi olla eroprosessi menossa. Puoliso on saattanut muuttaa pois tuntia aikaisemmin. Halutaan miettiä, miten suhtautua asiaan, kuvailee Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Joulun aikaan kriisipuhelimeen tulee yhteydenottoja tavallisen viikonlopun tapaan. Kaikkein kiireisin ajankohta sijoittuu joulun aluspäiviin.

– Soittajia mietityttää tuleva joulu. Huolia ovat esimerkiksi taloudelliset kysymykset, työttömyys tai muut elämäntilanteen muutokset. Mietitään, että ei pystytä ostamaan sellaisia lahjoja, mitä lapset toivovat tai tarvitsisivat.

Puhelimessa keskustellaan myös väkivallan uhkasta.

– Pelätään erityisesti lapsen kannalta, miten joulu menee, jos perheessä on alkoholinkäyttöä. Puhelimessa saatetaan puhua myös työnjakoon liittyvistä kysymyksistä, että kaatuvatko joulun valmistelut yhden perheenjäsenen niskaan, kertoo Winter.

Tänä vuonna mielenterveysseuran puhelinpäivystyksen kiireisin aika oli heinäkuussa, jolloin puheluita tuli kolmannes viime vuotta enemmän. Puheluiden määrän kasvulle on monta syytä.

– Positiivinen selitys on se, että ihmiset ottavat yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa. Kesän puheluiden huima lisääntyminen erityisesti heinäkuussa kertoo siitä, että ihmiset viestittävät, että heidän hoitotahonsa, lääkäri tai sosiaalityöntekijä on pitkään poissa, Winter perustelee. 

Jouluun latautuu suuria odotuksia

Palvelevia tai auttavia puhelimia ylläpitävät useat eri tahot. Valtakunnallisia puhelimia on muun muassa kirkolla, Suomen Mielenterveysseuralla sekä Mannerheimin lastensuojeluliitolla.

Joulun aikaan puhelut painottuvat yöaikaan. Esimerkiksi Mielenterveysseuran palvelu on joulun pyhinä auki kello 15–07.

– Joulun aikaan parisuhde- ja perheongelmat nousevat keskusteluihin. Jos tapahtuu jotain, mitä ei ole toivonut, pettymys on suuri. Eli jouluun latautuu suuria odotuksia, huomauttaa kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Jouluna kriisitilanteita aiheuttaa esimerkiksi päihteiden käyttö, joka voi kärjistyä väkivallaksi. Myös yksinäisyys on puheluiden tavallisia aiheita.

– Soittajalla saattaa olla ensimmäinen joulu ilman edesmennyttä puolisoa tai lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Myös eronneen ensimmäinen joulu tai se, että lapset ovat entisellä puolisolla, koetaan hyvin yksinäiseksi jouluksi, kertoo Winter.

MLL:n lasten ja nuorten puhelimeen soitetaan joulutervehdyksiä

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelintyössä toimii kaikkiaan 650 päivystäjää 25 paikkakunnalla. Vajaaseen puoleen puheluista vastaavat liiton työntekijät, psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat tai sosiaalityöntekijät.

Suureen osaan puheluista vastaavat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset, joita esimerkiksi joulunaikaan päivystää paljon.

Lasten ja nuorten palvelevaan puhelimeen tulee joulun aikaan vähemmän soittoja kuin muuna aikana, kertoo Satu Tallgren Mannerheimin lastensuojeluliitosta. MLL:n puhelin ei ole profiloitunut niinkään kriisipuhelimena vaan valtaosa soitoista tulee iltapäivisin, kun lapsi on yksin kotona.

Joulun aikaan puhelimeen tulee tervehdyksiä.

– Lapset soittelevat joulukuulumisia. He toivottelevat meille hyvää joulua. Soittajat saattavat olla lapsia, jotka ovat soittaneet aiemminkin ja tulleet kuulluksi, kertoo Tallgren.

"Eletään hetkessä eikä valiteta turhasta" – Vuoden syöpäsairaanhoitaja jakaa potilaidensa elämänasenteen

Syöpäsäätiö on valinnut mikkeliläisen Riitta Hännisen Vuoden syöpäsairaanhoitajaksi. Lähes 40 vuotta syöpähoitajana toimineen Hännisen mielestä tärkeintä on potilaan kohtaaminen, huumoria unohtamatta.

Vuoden syöpäsairaanhoitaja Riitta Hänninen kukitettiin Mikkelin keskussairaalalla.

Kun Riitta Hänninen kuuli saaneensa Vuoden syöpäsairaanhoitaja -tunnustuksen, olo oli hämmentynyt mutta kiitollinen.

– Tämä oli tavallaan elämäntyöpalkinto siitä pitkästä työurasta, jonka olen hoitajana syöpäpotilaan hoitotyön ja sen kehittämisen eteen tehnyt.

Hänninen on toiminut sairaanhoitajana lähes neljänkymmenen vuoden ajan. Ura alkoi Pieksämäen aluesairaalassa, josta Hänninen siirtyi Mikkelin keskussairaalaan 1980-luvun lopulla. Ensimmäiset 20 vuotta hän toimi kirurgisella vuodeosastolla.

Syöpäyhdistyksen palkinto myönnettiin Hännisen seitsemän vuotta kestäneestä työstä lääketiputusyksikössä. Kipinä syöpäsairaiden hoitoon iski jo erikoistumisaikana.

– He ovat kiitollisimpia potilaita, joita voi kohdata. Heidän arvomaailmansa kohtaa oman arvomaailmani. Eletään tässä hetkessä, ei menneessä tai tulevaisuudessa, ja ollaan tyytyväisiä elämään eikä valiteta turhasta.

Tärkeintä on potilaan kohtaaminen

Syöpähoitajan työssä tärkeintä on ihmisten kohtaaminen, ajattelee Hänninen. Potilaan kanssa pitää onnistua luomaan luottamuksellinen suhde. Vaikka kyse on kuolemanvakavasta asiasta, niin tosikko ei saa olla.

– Siihen kuuluu myös iloa. Mutta pitää aistia, että miten paljon huumoria siihen voi tuoda. On huomioitava sekin, että osa potilaista selviytyy ja he elävät loppuelämänsä normaalia elämää.

Kohtaamiset ovat raskaita mutta antoisia. Kokemuksesta on apua, ja Hännisen mielestä kokeneiden hoitajan täytyy toimia esimerkkinä uusille hoitajille.

– Jossain vaiheessa oli haaveena opettajan ura. Siinä mielessä ohjaajan rooli on ollut sopiva. Siellä on helmiä tulossa, myhäilee pitkään myös esimiestehtäviä hoitanut Hänninen.  

Uudet lääkehoidot vaativat hoitajalta perehtymistä

Syöpähoidot ovat kehittyneet merkittävästi niinä vuosina, jotka Hänninen on toiminut sairaanhoitajana. Lääkehoidot tosin keksittiin tukemaan kirurgista hoitoa verrattain myöhään.

– Mullistavinta on, että on tullut valtavasti uusia lääkehoitoja, joilla on oireita helpottava tai parantava vaikutus. Nyt uutena tulee biologisia ja vasta-ainelääkkeitä, jotka kohdistuvat vain syöpäkasvaimeen. Niissä on tiettyjä sivuvaikutuksia, mutta ei yhtä vakavia kuin solusalpaajissa, jotka kohdistuvat kaikkiin soluihin. Se on varmaankin tulevaisuutta syöpähoidoissa.

Lääketiputusyksikössä toimiminen vaatii kunnollista perehtymistä uusiin lääkkeisiin.

– Se on todella haastavaa osata ohjata potilasta ja antaa lääkkeet oikein.

Potilaan ohjaaminen ja omahoitajuuden kehittäminen ovat Hännisen sydäntä lähellä. Hän on pyrkinyt uransa aikana kehittämään syöpähoitajan työtä niin, että potilas huomioidaan kokonaisuutena ja hoito-ohjelma räätälöidään hänen toiveidensa mukaan.

Hännisen pisin hoitosuhde oman potilaan kanssa kesti kahdeksan vuotta, vaikka välissä olikin parin vuoden tauko.

Kiittävää palautetta tekstiviestipalstaa myöten

Vuoden syöpähoitajaksi Hännistä ehdotettiin, koska Mikkelin keskussairaala on saanut hänestä paljon hyvää palautetta. Hännistä on kehuttu myös maakuntalehden tekstiviestipalstalla.

– Palaute on ollut positiivista. Potilaat kokevat saavansa tietoa, tukea ja turvallisuutta.

Kun vaativa työpäivä syöpäpotilaiden kanssa on takana, Hänninen rentoutuu arkisten asioiden äärellä.

– Täytyy tehdä niin ammatillisesti työtä, että työ ei tule kotiin mukaan. Asiat pitää pystyä käsittelemään. Sisätyöläisenä ulkoilu on kaiken a ja o, lisäksi hyvät ihmissuhteet ja ystävät. Kirjallisuus on myös iso osa vapaa-aikaa, se vie pois arjesta.

Turku piikitti vanhentuneilla influenssarokotteilla

Kaupunki kutsuu uusintarokotukseen 36 turkulaista, jota saivat marraskuussa vahingossa viime kauden rokotteet.

Kausi-influenssarokotetta pistetään käsivarteen

Turun Runosmäen terveysasemalla käytettiin marraskuussa epähuomiossa vanhentunutta rokote-erää. Viime kauden influessarokotteen sai 36 ihmistä.

Turun kaupunki tiedottaa, että rokote-erä on koostumukseltaan ihan samanlainen kuin tämän kauden rokote, mutta sen teho voi olla heikentynyt. Siksi vanhalla erällä piikitetyt on kutsuttu puhelimitse uusintarokotukseen.

Terveysasemalla on tehty asiaan kuuluva vahinkoilmoitus. Vielä ei tiedetä, kuinka terveysaseman rokotekaappiin oli joutunut edellisen kauden rokotteita.

– Minkäänlaista vaaraa tai haittaa rokotteen ottajille ei ole aiheutunut, mutta onhan tästä vaivaa ihmisille, kun he joutuvat hakemaan meiltä uudelleen rokotteen, sanoo Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jane Marttila.

– Olemme todella pahoillamme tapahtuneesta ja otamme siitä opiksi. Koko prosessi – siitä kun rokotteet saapuvat sairaala-apteekkiin aina siihen asti kun rokotus annetaan – tutkitaan ja ohjeita tarkennetaan.

Uusi tutkimus vahvistaa käsityksiä metsämustikan hyödyistä – voi vähentää lihavuuden haittoja

Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät hiirikokeilla, miten metsämustikan syöminen vaikuttaa rasvaisesta ruoasta johtuvaan verenpaineeseen ja tulehdustilaan. Tulokset puhuvat vahvasti mustikansyönnin puolesta.

Roskaista mustikkaa lähikuvassa.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa mustikan terveysvaikutuksista. Monivuotisessa, laajassa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että mustikka voi samanaikaisesti sekä madaltaa lihavuudesta johtuvaa korkeaa verenpainetta että lievittää kehon tulehdustilaa.

Hiirille annettiin runsaasti kovaa rasvaa sisältävää rehua, minkä seurauksena ne lihoivat. Osa hiiristä sai rehussaan myös kuivattua kotimaista metsämustikkaa.

Metsämustikka vähensi rasvaisen rehun tulehdusta lisäävää vaikutusta, mikä mikä ilmeni soluvälittäjäaineiden profiilin muutoksissa ja tulehdussolujen toimintaa tukevien T-solujen suhteellisen määrän vähentymisenä. Mustikka ehkäisi myös rasvaisen rehun aiheuttamaa verenpaineen nousua.

Mustikan terveysvaikutusten arvioidaan johtuvan sen sisältämistä polyfenoleista ja erityisesti antosyaaneista, joita metsämustikassa on moninkertaisesti viljeltyihin pensasmustikkalajeihin verrattuna.

Tutkija Otto Mykkäsen mukaan eläinkokeiden tuloksia ei voi yksiselitteisesti soveltaa ihmisiin, mutta vastaavia löydöksiä on tehty aiemmin myös tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu ihmisten ravitsemusta.

Itä-Suomen yliopistossa valmistuneesta mustikkatutkimuksesta on julkaistu artikkeli kansainvälisessä PLOS ONE -julkaisusarjassa.

Hoitotakuu tasasi lonkan ja polven tekonivelleikkausten jonoja

Ennen hoitotakuun voimaantuloa jonotusajoissa oli selviä sosioekonomisia eroja, sillä varakkaat potilaat jonottivat keskimäärin vähemmän kuin vähävaraisimmat.

Vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu on lyhentänyt lonkan ja polven tekonivelleikkausten jonoja ja poistanut jonotusajoissa olleen epätasa-arvon. Ennen hoitotakuuta vähävaraiset potilaat jonottivat varakkaita pitempään.

Hoitotakuussa kiireettömille hoidoille ja tutkimuksille säädettiin määräajat, joissa potilaan pitää ne saada.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen perusteella lonkan ja polven tekonivelleikkaukset yleistyivät huomattavasti vuosina 1998–2009, ja erityisesti ne yleistyivät varakkaimpien potilaiden parissa.

Ennen hoitotakuun voimaantuloa keskimääräinen jonotusaika oli yli viisi kuukautta lonkan tekonivelleikkaukseen ja yli seitsemän kuukautta polven tekonivelleikkaukseen. Tällöin jonotusajoissa oli myös selviä sosioekonomisia eroja, sillä varakkaat potilaat jonottivat keskimäärin vähemmän kuin vähävaraisimmat.

Hoitotakuun myötä jonotusajat putosivat noin kolmeen ja neljään kuukauteen ja samalla katosivat myös tulotasoon liittyvät erot, tulokset osoittavat. Sosioekonomiset erot eivät myöskään näy uusintaleikkausten määrissä tai niihin pääsemisessä.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että hoitotakuu ja yhtenäisten hoitokriteerien määrittäminen on poistanut tekonivelleikkauksissa olleet jonotuserot. Jonotusaikojen yhtenäistymisestä huolimatta pienituloisten leikkauspotilaiden määrä on vähentynyt ja varakkaiden osuus suurentunut.

Tutkimus julkaistiin Archives of Orthopaedic and Trauma Surgery -lehdessä.

Lasten lihavuutta voi ehkäistä jo ennen syntymää

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan riskitekijöitä ovat äidin lihavuus, liiallinen painonnousu raskauden aikana, tupakointi raskauden aikana, D-vitamiinivajaus sekä lyhyt imetysaika.

Lasten lihavuutta voisi monessa tapauksessa ehkäistä jo ennen kuin lapsi on syntynyt. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan tämä onnistuisi huolehtimalla äitien terveydestä ja hyvinvoinnista raskauden aikana.

Britit selvittivät tutkimuksessaan viiden tunnetun riskitekijän vaikutuksia lapsen todennäköisyyteen olla ylipainoinen 4–6-vuotiaana. Riskitekijät olivat äidin lihavuus, liiallinen painonnousu raskauden aikana, tupakointi raskauden aikana, äidin D-vitamiinivajaus ja lyhyt imetysaika.

Analyysissa lapsen lihavuusriski suureni sitä mukaa mitä useampia riskitekijöitä hänellä oli. Verrattuna lapsiin, joilla ei ollut yhtäkään edellä mainituista riskitekijöistä, 4–5 riskitekijää tiesi noin nelinkertaista riskiä olla ylipainoinen 4- ja 6-vuotiaana.

Tulokset viittaavat paitsi raskaudenaikaisten tekijöiden osuuteen lapsen painonkehityksessä, ne osoittavat myös, että lasten lihavuutta voi ehkäistä huolehtimalla äitien terveydestä raskauden aikana. Samalla pienenevät myös monet muut lapsen ja äidin terveysriskit.

Tutkimuksessa oli mukana hieman alle tuhat lasta äiteineen. Lapsista 15 prosentilla ei ollut yhtäkään edellä mainituista riskitekijöistä, 33 prosentilla oli yksi, 30 prosentilla oli kaksi, 16 prosentilla oli kolme ja kuudella prosentilla oli neljä tai viisi.

Tulokset julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Personal trainer toi uutta potkua treeniin – 63-vuotiaalla Riitalla on 30-vuotiaan kunto

Riitta Laitilan kuvioihin on aina kuulunut liikunta. Uutta vauhtia harrastus sai, kun Laitila palkkasi personal trainerin. Nyt treeni tuntuu uusissa paikoissa eikä kroppa ole niin höllyväinen, sanoo kuntoilija itse. Personal trainer arvioi Laitilan kunnon olevan kolmikymppisen tasoa.

Tiia-Lotta Lintula ohjaa Riitta Laitilaa.

Kokkolalainen Riitta Laitila voi nyt 63-vuotiaana paremmin kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Erityisesti pitkäkestoista rasitusta hän kestää paremmin kuin ennen. Vuosikymmen sitten Laitila innostui työkavereidensa kanssa laihduttamaan: painoa lähti 10 kiloa ja liikunta lisääntyi reippaasti.

Tosin Laitila on ollut aina liikunnallinen:

– Tulen pitkähäntäisiin täihin, jos vain makaan kotona, hän perustelee.

Salitreenin lisäksi Laitila hiihtää talvella. Kesällä hän pyöräilee, sauvakävelee, hölkkää ja golffaa. Suunnitelmissa on, että hänet löytää 85-vuotiaana vielä ainakin ladulta ja golfkentältä.

Uutta buustia Laitila haki lihastreeniin palkkaamalla personal traineriksi Tiia-Lotta Lintulan. Harjoittelu muuttui vaihtelevammaksi ja eteenpäin menevämmäksi:

– Heitettiin pois korttiohjelmat ja joka kerran samanlaiset harjoitteet. Se on mielekkäämpää kun ei ole sitä samaa jyystämistä koko ajan, sanoo Laitila.

Nyt Laitila sanoo huomaavansa harjoittelun jälkeen, että lihaksia löytyy yllättävistäkin paikoista. Suurin hyöty henkilökohtaisesta tsemppaajasta on kuitenkin siinä, että treeni tulee väkisinkin tehtyä.

– Liikkeethän ovat sellaisia, että ne voisi tehdä kotonakin. Mutta ihminen on luonnostaan laiska ja tarvitsee jonkun, joka piiskaa tekemään. Minä ainakin olen sellainen, että jos on joku pallo kotona, niin siellä se saa olla rauhassa, nauraa Laitila.

Monella on intoa, mutta ei uskallusta aloittaa yksin

Tiia-Lotta Lintulan mukaan ikäihmiset uskaltautuvat aiempaa paremmin kuntosaleille. Kynnystä myös koetetaan pitää matalana. Myös yleinen tietoisuus on lisääntynyt:

– Ennen ei niinkään lonkkavaivoista tai olkanivelasioista, vaikka tehtiin raskasta työtä.

Senioreilla on usein motivaatiota, mutta he eivät osaa aloittaa yksin. Suurin pelko on se, että liikkeet tulee tehtyä oikein, sanoo Lintula.

– He eivät tiedä, mistä aloittaa oman kehonsa treenaaminen, jos ei ole ketään sanomassa ja neuvomassa. Sitten uskalletaan, kun joku opastaa.

Kun asiakkaaksi tulee ikääntynyt, Lintula ottaa huomioon, mitkä ovat tärkeimmät huomion kohteet:  niveliikkuvuus, puristusvoima, selänhallinta, aerobinen kunto – mutta erityisesti lihaskunto.

Lintulan mielestä ikämittariin ei pidäkään tuijottaa liikunnan aloittamisessa:

– Ei muuta kuin baanalle vaan! Oma laji hakuun ja joku tueksi.

Suunnitelmissa liikuntaa ja kulttuuria

Riitta Laitilan lähiaikojen suunnitelmiin kuuluu runsaan 1000 kilometrin pyörämatka. 20 vuoden päästä hän aikoo paitsi liikkua, myös kulkea kulttuuriharrastuksissa ja hoitaa lapsenlapsiaan.

– En aio istua nahkanojatuolissa ja sohia kaukosäätimellä telkkariin.

Viimeisistä ajoistakin hänellä on toive:

– En halua vanhainkotiin, vaan kuolla suorilta jaloin. Eihän sitä tietenkään itse voi valita, mutta tekee, minkä voi, Laitila sanoo.

Ongelmia ei enää hävetä – terapiasukupolvi uskaltaa hakea apua

Epävarma tulevaisuudennäkymä aiheuttaa ahdistusta monissa 1980-luvulla syntyneissä. Pätkätyöt ja perheen perustaminen aiheuttavat huolta. Psykoterapeutti arvostaa nuorten aikuisten rohkeutta hakeutua apuun.

Henkilö seisoo yksin sumuisella laiturilla.

Kolmekymppisen elämää siivittävät epävarmuus työstä ja tulevaisuudesta. Psykoterapeutti Niina Jukkara kertoo 80-luvulla syntyneiden kokevan paineita yhteiskunnan asettamista paineista.

– Jokaisella on omat haasteensa, jonka takia apuun hakeutuu. Monella on kuitenkin taustalla yhteiskunnan ja ikääntymisen paineet ja huoli siitä, onko saavuttanut niitä asioita elämässään, joita on nuorempana suunnitellut.

Ongelmaa ei tule ohittaa olankohautuksella. Epävarma tulevaisuudennäkymä aiheuttaa apuun hakeutuvilla Jukkaran mukaan erilaisia oireita, ahdistusta, masennusta ja sitä kautta muita mielenterveysoireita.

"On kunnioitettavaa, että uskalletaan hakea muutosta"

Jukkaran kuntoutuspsykoterapiassa käy kaikenikäistä väkeä, mutta pääsääntöisesti asiakaskunta hänen vastaanotollaan on 20–40-vuotiaita nuoria aikuisia. Miksi siis juuri tämä ikäryhmä hakeutuu apuun?

– Kynnys terapiaan hakemiseen on laskenut aikaisempaan sukupolveen verrattuna. Vanhemmat ikäryhmät kokivat usein häpeää, jos kohtasivat haasteita elämässä, Jukkara selittää.

Yhteiskunnan ja ajattelutavan muutos onkin synnyttänyt niin kutsutun terapiasukupolven, jossa uskalletaan hakea apua, jos arki tuntuu ylivoimaiselta.

– On kunnioitettavaa, että uskalletaan lähetä hakemaan apua ja muutosta arkeen, Jukkara painottaa.

Epävarmuus heijastuu perheen perustamiseen

Ensimmäistä lastaan saavien keski-ikä on ollut jo vuosikymmeniä nousussa. Väestöliiton tutkija Anneli Miettisen mukaan synnytysiän nousuun vaikuttavat muun muassa taloudellinen epävarmuus, pidentyneet tutkintoajat ja se, että yhä useampi on mukana koulutuksessa.

1990-luvun lama ei kuitenkaan vaikuttanut syntyvyyteen yhtä selvästi kuin nyt menossa oleva  taantuma. Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen pohtiikin epävarman työmarkkinatilanteen vaikuttavan laajemmin kaikkiin väestönryhmiin kuin koskaan aiemmin.

– Vaikka koulutustaso on yleisesti noussut, niin koulutuksen tuotto on laskenut. Ei voi enää rakentaa sen varaan, että hyvä koulutus takaa hyvät työllisyyden. Epävarmuus ulottuu kaikkiin.

Juttu on osa #petettysukupolvi-juttusarjaa, jossa käsittelemme 80-luvulla syntyneisiin liitettyjä odotuksia ja petettyjä lupauksia.

Kirjoittaja on toimittajaharjoittelijana Yle Etelä-Karjalan toimituksessa.

Artikkelia on korjattu 18.12.2014 klo 09.17

Influenssakausi rantautuu tavanomaista aikaisemmin

Talven influenssakauden arvellaan starttaavan jo vuodenvaihteessa. Taudista saattaa tulla tavallista ärhäkämpi, etenkin vanhuksille.

Lääkäri pistää potilaalle influenssarokotteen

Talven influenssakauden arvellaan starttaavan reilusti totuttua aikaisemmin. HUSin tietoon on jo tullut tautitapauksia, mutta varsinaisen kauden arvellaan saapuvaksi vuodenvaiheessa. Parina edeltävänä talvena influenssakausi on käynnistynyt vasta tammikuun lopulla.

Monet kunnat ovatkin aikaistamassa riskiryhmien joukkorokotuksia.

– Nyt on oikea aika mennä ottamaan rokote, sillä kestää pari viikkoa, että sen teho on parhaimmillaan, HUSin infektiolääkäri Eeva Ruotsalainen sanoo.

Ärhäkkyys vielä arvoitus

On vielä epävarmaa, kuinka ärhäkkä tauti jyllää tänä talvena. Ennusmerkkejä kuitenkin on, että tauti olisi tavallista rankempi, jos virus rantautuu Eurooppaan Pohjois-Amerikasta.

– Jos sellainen tulisi valtavirukseksi Eurooppaan ja Suomeen, niin silloin odotetaan ikääntyvien ihmisten vakavia sairastumisia ja myös kuolemia, Ruotsalainen painottaa.

Lopullinen varmuus viruksen voimasta saadaan vasta, kun kausi pääsee vauhtiin.

Se, poteeko influenssaa vai normaalia räkätautia, voi olla vaikea havaita.

– Klassiset influenssan oireet ovat korkea kuume, voimakkaat lihas- ja nivelkivut, voi olla myös yskää ja nuhaa. Uutta puolestaan on se, että influenssa voi olla hyvin vähäoireinen tai jopa oireeton, mutta siitä huolimatta tartuttava, Ruotsalainen sanoo.

Lääkäri ohjeistaa taudinsaaneita pärskimään hihaan, ja jokaisen on syytä pestä käsiä ahkerasti.

Vitamiineistakin voi vetää överit – päiväannoksen yläraja ei ole muuttunut

D-vitamiinin riittävästä saannista väitellään pontevasti. Asiantuntijat eivät suosittele suositusannosten roimaa ylitystä.

Erilaisia lääkkeitä pöydällä.

Vitamiineja nappailemalla haetaan terveyttä, mutta pitkäaikainen liikakäyttö voi johtaa myrkytykseen. Duodecimin Terveyskirjaston mukaan myrkytyksen voi saada syömällä liikaa A- tai D-vitamiinia pillereinä.

– Rasvaliukoinen D-vitamiini ei aiheuta akuuttia (äkillistä) myrkytystä, mutta krooninen (pitkäaikainen, toistuva) yliannostus voi olla vaarallinen, vahvistaa Husin Myrkytystietokeskuksessa työskentelevä ylilääkäri, professori Kalle Hoppu.

Aikuisella myrkytysoireita voi ilmetä, jos hän käyttää D-vitamiinia toistuvasti 1875–2500 mikrogrammaa vuorokaudessa. Hopun mukaan tämä riskiraja on tiedetty pitkään. Se ei ole muuttunut, vaikka D-vitamiinin riittävistä päiväannoksista on käyty julkisuudessa vilkasta keskustelua.

– Jos on jo valmiiksi tiettyjä sairauksia, kuten munuaisten toimintahäiriöitä, ihminen voi olla herkempikin yliannostukselle.

Kuolemantapausten määrää vaikea selvittää

Myrkytyksen merkit ovat monenlaisia sydänoireista munuaisten toimintahäiriöihin. Lapsille oireita aiheuttava pitkäaikaisen käytön riskiraja on 50 mikrogrammaa päivässä. Oireet tulevat muutamassa viikossa tai jopa muutaman päivän kuluttua yliannostuksen alkamisesta.

– D-vitamiini on ehdottomasti aine, jota ei voi syödä miten tahansa. Se voi johtaa vaikeaan munuaisten vajaatoimintaan, joka on hankala ja monimutkaisia hoitoja vaativa tila, Kalle Hoppu muistuttaa.

Terveyskirjaston artikkelissa Antti Aro kirjoittaa, että D-vitamiinin yliannostus voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. Hoppu pitää todennäköisenä, että vuosikymmenten kuluessa kuolemantapauksia on sattunut Suomessakin. Lukumäärätietoa on vaikea saada selville, koska kuolinsyyksi tuskin on kirjattu vitamiinimyrkytystä.

Tavallinen ruokavalio on turvallinen

Vitamiineista johtuvat myrkytykset ovat kohtalaisen harvinaisia, sanoo dosentti Jukka-Pekka Suomela Turun yliopiston biokemian laitokselta. Toisaalta Suomela sanoo, ettei vitamiinien käytön pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta tarpeeksi.

– D-vitamiinista puhutaan paljon, ja tietyt ihmiset sosiaalisessa mediassa, niin sanotut populaarivaikuttajat, suosittevat isoja annoksia. Me tutkijat olisimme vähän varovaisia, koska ei ole riittävää pitkäaikaista näyttöä.

Duodecimin Terveyskirjastossa Antti Aro kirjoittaa, ettei pelkästä ruoasta ei voi saada liian suuria annoksia vitamiineja. Myös dosentti Jukka-Pekka Suomela pitää normaalia ruokavaliota turvallisena – yhdellä varauksella. Maksaruokia ei pitäisi syödä ylenpalttisesti, koska maksassa on paljon A-vitamiinia.

Vuodessa kertyy yli tonnin vaippajätevuori – vaippapallot pitäisi tyhjentää kakasta

Lapsiperheiden kertakäyttövaipoista muodostuu vuodessa jopa yli tuhannen kilon jätekasa. Kaatopaikoilla hajotessaan vaippamytyt tuottavat metaania ja joskus myös haitallisia valumia. Kotitalousjätteestä hyödynnetään yhä suurempi osa, mutta kestovaippa on edelleen ekologisin vaihtoehto.

Vauva vaipoissa.

Vaipat ovat päätyneet vuosien ajan kaatopaikkajätteen joukkoon. Vaippamyttyjen hajotessa syntyy esimerkiksi metaania, joka kuormittaa ympäristöä. Kotitalousjäte hyödynnetään kuitenkin monessa paikassa jo lähes kokonaan.

Etelä-Karjalassa lapsiperheiden vaippamytyt matkaavat ensin Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Siellä ne pakataan ja lähetetään edelleen poltettaviksi.

– Vaippojen määrää ei erikseen mitata, mutta kyllähän niitä kertyy. Tavalliset kertakäyttövaipat kuuluvat kuivajäteastiaan. Nykyään ne päätyvät energiahyötykäyttöön. Jätteet kuljetetaan Etelä-Karjalasta Riihimäelle Ekokemin voimalaitokselle ja poltetaan siellä hallitusti. Kaatopaikalle ei tätä kuivajätettä enää päädy, kertoo Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tiedottaja Mari Ilvonen.

Ekokemin jätevoimalassa kotitalousjätteestä, eli myös vaipoista, saatavasta energiasta tuotetaan pääosin lämpöä kaukolämpöverkkoon.

Arvioiden mukaan yhden lapsen kertakäyttövaipoista kertyy vuosittain jopa yli tuhat kiloa vaippajätettä. Arviot vuodessa syntyvän vaippakasan suuruudesta lapsiperheissä vaihtelevat sadoista kiloista Kestovaippayhdistyksen 1 500 kiloon. Vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan vastaava luku on 1 134 kiloa.

Vaippojen sisältö pitäisi heittää pönttöön

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa kertoo, että vaipoista pitäisi poistaa kaikki ylimääräinen ennen roska-astiaan heittämistä.

– Vaippa on siinä mielessä ongelmallista jätettä, että sitä ei voi kierrättää. Vaipasta pitäisi pudottaa kaikki irrallinen vessanpyttyyn. Nykyään on myös biohajoavia vaippoja, mutta kaikille oikea paikka on sekajäte. Sekajätteen hyödyntäminen vaihtelee alueittain.

Kaatopaikkasijoittamista pyritään jatkuvasti vähentämään, mutta alueellisia eroja on edelleen. Vaippajäte voi aiheuttaa kaatopaikoilla erilaisia valumia.

Tuuli Myllymaan mukaan kestovaipat olisivat kaikkein ekologisin vaihtoehto. Kestovaippojen käyttö tuo kuitenkin lisätyötä ja -vaivaa. Lisäksi kestovaippojen pesu tuottaa omat ympäristökuormituksensa.

– Kestovaippojenkin kanssa pitää kiinnittää huomiota pesuun ja mielellään kuivata esimerkiksi ulkona. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että kaikissa tapauksissa vaippojen sisältö päätyisi jätevesien joukkoon, eikä kaatopaikalle tai poltettavaksi.

Vaikka lähes kaikki kertakäyttövaipat saadaan Etelä-Karjalassa energiahyötykäyttöön, niin vaippojen valmistus ja jätekuljetukset kuormittavat ympäristöä edelleen.

Brittitutkimus: Nuoreksi itsensä tuntevat elävät pitempään

Tutkijoiden mukaan havaitut tulokset johtuivat osittain sairauksista ja elintavoista, jotka havaittiin jo tutkimuksen alussa.

Itsensä ainakin kolme vuotta ikäistään nuoremmiksi tuntevat kuusikymppiset saattavat elää muita pitempään, osoittaa tuore brittitutkimus. Tutkijat havaitsivat eron verrattuna samanikäisiin, jotka tuntevat itsensä kronologista ikäänsä vanhemmiksi.

Brittien tulokset perustuvat 6 400 keskimäärin 66-vuotiaan miehen ja naisen kahdeksanvuotiseen seurantaan. Osallistujia pyydettiin arvioimaan, minkä ikäiseksi he itsensä tuntevat.

Valtaosa eli 70 prosenttia osallistujista voi niin hyvin, että he tunsivat olevansa ainakin kolme vuotta nuorempia kuin oikeasti olivat. Noin 25 prosenttia osallistujista koki olevansa suurin piirtein sen ikäisiä kuin olivatkin, mutta viisi prosenttia koki itsensä ikäistään ainakin vuoden vanhemmaksi.

Kun tutkijat selvittivät, kuinka moni osallistuja menehtyi seuraavien kahdeksan vuoden aikana, he havaitsivat kuolleisuuden vähäisimmäksi ryhmässä, joka koki olevansa ikäistään nuorempia. Heistä 14 prosenttia kuoli seurannan aikana, kun oman ikäisenä itseään pitävistä kuoli 19 prosenttia.

Eniten menehtyi kuitenkin osallistujia, jotka tutkimuksen alussa kokivat itsensä ikäistään vanhemmiksi. Heistä 25 prosenttia kuoli seurannan aikana.

Tulokset johtuivat osittain sairauksista ja elintavoista, jotka havaittiin jo tutkimuksen alussa. Niidenkin huomioimisen jälkeen yhteys kuitenkin pysyi vahvana. Yhteys koski sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia, mutta ei syöpäkuolemia.

Lääketieteellisessä Jama Internal Medicine -lehdessä julkaistut tulokset eivät paljasta, minkä vuoksi itsensä nuoreksi kokevat elävät pitempään. Mahdollisesti heidän elämänasenteensa on muita positiivisempi tai he ovat säästyneet sairauksilta ja riskitekijöiltä, jotka lyhentävät elinikää ja vaikuttavat vointiin.

Kirurgit: Smooth Operator sopii leikkaussalimusiikiksi, Everybody Hurts ei

Vaikka sopivan ja epäsopivan musiikin listaava selvitys on viihteellinen, on musiikin soittamisesta tutkitusti hyötyä leikkaussalissa.

Polvileikkaus TYKSissa.

Brittikirurgit ovat laatineet leikkimielisen listan lauluista, jotka soveltuvat ja eivät sovellu leikkaussalissa soitettaviksi. Cardiffin yliopistollisen sairaalan kirurgien mukaan leikkauksen aikana voi soittaa esimerkiksi Bee Geesin Stayin' Aliven ja Coldplayn Fix Youn.

Leikkausta ei sen sijaan kannata tehdä Bob Dylanin Knockin' on Heaven's doorin tai REM:n Everybody Hurtsin tahtiin.

Kirurgien laululista on julkaistu lääketieteeseen erikoistuneessa British Medical Journal -lehdessä.

Vaikka hyvät ja huonot leikkauslaulut listaava lehtijuttu on viihteellinen, on leikkauksen aikana soitettavalla musiikilla tutkitusti vaikutusta. Yliopistollisessa sairaalassa Cardiffissa tehty tutkimus osoittaa, että noin 80 prosenttia leikkaussalityöntekijöistä kokee musiikin auttavan heitä.

Henkilökunnan mukaan musiikki rauhoittaa, parantaa keskittymiskykyä ja hyödyttää kommunikointia leikkauksen aikana.

Johtavan kirurgin yleensä valitsemaa musiikkia soitetaan 62–72 prosentissa kaikista leikkauksista, osoittaa yli 370 leikkausta seurannut tutkimus.

Kokkolalaiset torppaavat influenssaa entistä hanakammin

Kokkolalaiset ovat ottaneet kausi-influenssarokotteita viime vuotta innokkaammin. Liikkeellä ovat olleet tutusti erityisesti 65 vuotta täyttäneet, mutta aiempaa aktiivisempia ovat olleet esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien läheiset. Pikkulasten rokottamista jarruttaa edelleen narkolepsiakohu.

Kuvassa miestä pistetään olkapäähän

Kokkolassa terveyskeskuksen influenssarokotteen on ottanut tähän mennessä noin 4400 henkilöä. Viime vuoteen verrattuna rokotettuja on 500 enemmän. Kaupungin hyvinvointikoordinaattori Riitta Kujala arvioi, että kasvun taustalla on muun muassa entistä onnistuneempi tiedottaminen.

– Asiasta on nyt tiedotettu enemmän ja aihe on ollut paremmin esillä myös mediassa.

Aiempaa innokkaammin liikkeellä ovat olleet esimerkiksi työikäiset sekä riskiryhmiin kuuluvien läheiset. Esimerkiksi pikkulapsia on rokotettu vähän.

– Alle 3-vuotiaat ovat saaneet rokotetta todella vähän. Luulen, että tässä näkyy edelleen Pandemrix-rokotteen vaikutukset – silloinhan lapsia sairastui narkolepsiaan. Tämän vuoksi kausi-influenssarokotettakin jätetään ottamatta, vaikka se on ihan erityyppinen ja pitkään käytetty rokote, Kujala sanoo.

Suomessa kausi-influenssaepidemia käynnistyy tavallisesti vuoden vaihteessa, ja se kestää 2–3 kuukautta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokotukset olisi hyvä antaa ennen epidemian alkua, mielellään marras-joulukuussa.

Mystinen uniepidemia piinaa kazakstanilaista kylää

Lääkäreiden mukaan epidemian syynä ei ole mikään bakteeri tai virus eikä kylän maaperästä tai vedestä ole löydetty sellaisia kemikaaleja, jotka voisivat aiheuttaa uneliaisuutta.

Pohjois-Kazakstanissa sijaitsevassa kylässä on jo parin vuoden ajan kärsitty erikoisesta epidemiasta: osa kylän asukkaista vaipuu uneen jopa päiväkausiksi kerrallaan.

Kyläläisiä tutkineiden lääkäreiden mukaan poikkeuksellisen uneliaisuuden syynä on aivoihin kertyvä ylimääräinen neste. Sitä ei kuitenkaan ole vielä pystytty selvittämään, miksi ylimääräistä nestettä kertyy.

Lääkäreiden mukaan epidemian syynä ei ole mikään bakteeri tai virus eikä kylän maaperästä tai vedestä ole löydetty sellaisia kemikaaleja, jotka voisivat aiheuttaa uneliaisuutta. Narkolepsiaakaan ei pidetä todennäköisenä syynä.

Kyläläiset itse epäilevät syypääksi kylän lähellä sijaitsevia suljettuja uraanikaivoksia, mutta uraania louhineiden kaivosmiehien ei ole todettu kärsivän unisairaudesta. Lisäksi kylässä mitattujen säteilyarvojen kerrotaan olevan normaaleja.

Jotkut kyläläiset epäilevätkin, että kaivoksiin on saatettu haudata kemiallisia jätteitä. 

Toisaalta kylässä vieraillut Russia Today -uutiskanavan kuvausryhmä kertoo mitanneensa alueella jopa 16-kertaisia säteilyarvoja siihen verrattuna, mitä normaalin taustasäteilyn pitäisi olla entisten uraanikaivoksen lähellä.

Kylän asukkaiden mukaan epidemia pahenee koko ajan: tällä hetkellä jo 14 prosenttia kylän 600 asukkaasta kärsii salaperäisestä taudista. Muita oireita ovat huimaus, heikotus, uupumus ja muistiongelmat. Jotkut kärsivät myös hallusinaatioista.

Osa sairastuneista on lapsia ja lääkärit pelkäävät, että ylimääräinen neste voi aiheuttaa heille vakavia neurologisia ongelmia.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä