Laihduta läskiä, älä lihaksia – näin onnistut

Laihduttajan toiveena on päästä eroon läskistä, mutta usein käykin niin, että lihakset surkastuvat ensin ja läski lähtee viimeisenä. Lue vinkit, joiden avulla säilytät lihaksesi dieetin aikana. Proteiinilaskurimme kertoo, kuinka paljon proteiineja sinä tarvitset.

Saara Martikainen nostaa levypainoa.

Kun ravinnon energiamäärä vähenee dieetillä, elimistö paikkaa energiavajetta lihasproteiineilla, maksan ja lihasten glykogeenivarastoilla sekä rasvakudoksen rasvoilla.

Dieetillä onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota lihaksia suojaavaan ruokavalioon ja liikuntaan, jotta laihduttaja välttyy lihaskadolta. Näin painonpudotus kohdistuu rasvaan eikä lihaksiin.

Akatemiatutkija, dosentti Juha Hulmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitokselta ja personal training -toiminnasta vastaava apulaispäällikkö Saara Martikainen Sats-Elixia-liikuntakeskuksesta listaavat kuusi asiaa, jotka säästävät lihaksia dieetin aikana.

Hulmi tunnetaan Lihastohtori-blogistaan, jossa hän jakaa tietoa treenistä ja ruokavaliosta. Martikainen on fitness-harrastaja, joten hän pyrkii saamaan kroppansa mahdollisimman timmiin kuntoon.

1) Syö riittävästi proteiinia

– Kohtuullisen runsas proteiinimäärä suojaa lihasta energiavajeelta eli kannattaa vähentää ruokavaliosta mieluummin hiilihydraatteja ja rasvoja. Proteiinia saa olla dieetilläkin noin 1,5–2 grammaa painokiloa kohden eli viidennes tai enemmänkin ravinnon kokonaisenergiamäärästä, Hulmi sanoo.

Käypä hoito -suosituksen mukaan laihdutuksen aikainen proteiinintarve on 1–1,5 grammaa painokiloa kohden, mutta Martikaisen mukaan liikuntaa harrastava laihduttaja voi syödä proteiinia enemmän.

– Proteiinipitoinen ruokavalio on ykkösjuttu, koska se on lihasten rakennusaine. Oikea määrä riippuu yksilöstä, mutta sitä voi syödä virallisia suosituksia enemmän, Martikainen vahvistaa.

Voit laskea päivittäisen proteiinintarpeesi jutun lopusta löytyvällä laskurilla.

2) Harrasta painoharjoittelua

– Lihasmassaa kasvattavaa lihaskuntoharjoittelua kannattaa harrastaa 2–5 kertaa viikossa. Suosittelen yleensä dieettaajalle vähintään 2–3 liikesarjaa lihasryhmää kohden. Liikkeitä voi toistaa 6–12 kertaa, Hulmi sanoo.

– Varsinkin naisille tärkein vinkki on, että harjoitelkaa isoilla painoilla. Alle viiden kilon käsipainot voi jättää hyllylle. Jos isot painot pelottavat, kannattaa tarkistaa tekniikat personal trainerin kanssa, Martikainen kehottaa.

Kun lihakset kasvavat, myös kehon kokonaisenergiankulutus kasvaa. Kaloreita kuluu sitä enemmän lepotilassa, mitä enemmän kehossa on lihasta rasvan sijaan.

3) Muista myös kestävyysharjoittelu

Myös aerobinen harjoittelu polttaa rasvaa. Martikaisen mukaan Sopiva määrä liikuntaa on 3–5 kertaa viikossa. Siitä osa voi olla painoharjoittelua ja osa aerobista treeniä. Niitä voi myös yhdistää.

– Suosittelen lämmittelyksi 20–30 minuuttia aerobista treeniä ja sen jälkeen lihaskuntoharjoittelua 45–75 minuuttia. Esimerkiksi puolentoista tunnin treeni ei ole yhtään liian pitkä, jos oikeasti haluaa muutoksia tapahtuvan vartalossaan.

Toisaalta harjoitukset voi myös erottaa niin, että käy aamulla lenkillä ja tekee illalla lihaskuntoharjoittelun, tai toisin päin.

Hulmi muistuttaa myös päivittäisen arkiliikunnan tärkeydestä.

– Eli ei koko ajan vaan maata sohvalla, jos haluaa minimoida lihasten lähtöä. Voi vaikka kävellä paikasta A paikkaan B.

4) Älä liiku liikaa

Tottumattoman kannattaa aloittaa liikunta vähitellen, sanoo Martikainen.

– Jos aloittaa liian aktiivisesti, voi käydä niin, että on ihan rikki ja kipeänä pari viikkoa.

Myös konkariliikkujan kannattaa pitää 1–2 vapaapäivää liikunnasta viikossa, huomauttaa Hulmi.

– Ei kannata näännyttää itseään dieetin aikana liiallisella liikunnalla eli 1–2 kertaa aerobista kestävyysharjoittelua viikossa on yleensä sopiva määrä. Se ei ole enää lihasta säästävää, jos liikkuu liikaa.

5) Pudota painoa maltillisesti

Laihduttajan ei kannata hötkyillä. Hyvin nopeasti toimivista ihmedieeteistä ei ole hyötyä, jos haluaa pitää lihaksistaan kiinni.

– Jonkin verran on näyttöä siitä, että rauhallinen, enintään puolen kilon painon pudotus viikossa suojaa lihasten lähdöltä, Hulmi kertoo.

6) Syö monipuolista ruokaa

Kun ravinnon määrä vähenee dieetillä, myös suojaravinteiden saanti vähenee. Siksi monipuoliseen ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota aiempaa enemmän. Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja, jotta pysyt terveenä.

Hulmin mukaan liikuntasuorituksen jälkeinen ateria on kaikkein tärkein.

– Varsinkin treenin jälkeisinä tunteina pitää syödä hyvin ja monipuolisesti.

Martikainen kehottaa suosimaan luonnollista ruokaa.

– Kun ruoka on mahdollisimman puhdasta, aineenvaihdunta ei rasitu turhista lisäaineista. Kun aineenvaihdunta toimii hyvin, kroppa pystyy hyödyntämään ravinnon vitamiinit ja hivenaineet tehokkaasti.

Vaikka Martikainen noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, hän syö liikunnan jälkeen täysjyvästä valmistettuja ruokia.

– Treenin jälkeen ensimmäinen ruokani sisältää hyviä hiilihydraatteja, kuten täysjyväriisiä, -riisipastaa tai riisinuudelia.

Pitkäketjuiset hiilihydraatit eivät aiheuta rajuja piikkejä verensokerissa. Myös säännöllinen ateriarytmi auttaa pitämään veren sokeritason aisoissa.

– Aterioissa karkea sääntö on, että useita kertoja päivässä pieniä annoksia. Kannattaa syödä 5–6 ateriaa päivässä eli aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, Martikainen sanoo.

Sauvakävely on mainettaan parempi kestävyyslaji: pesee kuntosaliharjoittelun 6–0

Sauvakävely parantaa kestävyyttä huomattavasti kuntosaliharjoittelua tehokkaammin. Silti sitä ei edelleenkään aina mielletä kunnon urheiluksi. Nyt tämän suomalaiskeksinnön mainetta pyritään parantamaan yhtenäisellä termistöllä.

Mies esittelee oikeaa sauvakävelyasentoa ylämäessä.

Sauvakävely kärsii edelleen imago-ongelmista, vaikka sen maine onkin vuosi vuodelta parantunut. Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen yliopistolehtori Mika Venojärvi kertoo, että laji liitetään edelleen pikemminkin vanhuksiin ja naisiin kuin nuoriin ja miehiin. Sauvakävelyä ei vieläkään aina mielletä oikeaksi urheiluksi, ja tähän pyritään nyt saamaan muutos.

– Paljon riippuu siitä, että hallitsee sauvakävelyn tekniikan. Siihen ei ole aina kiinnitetty huomiota monessakaan tutkimuksessa. Oikein tehtynä, valittuna vaikkapa mäkinen maasto, sauvakävely käy varmasti urheilusta. Kun osaa käyttää sauvoja, niin siitä tulee lisätehoa, sauvakävelyn terveysvaikutuksia tutkiva Venojärvi toteaa.

Useita terveyshyötyjä

Sauvakävely sopii hyvin esimerkiksi ylipainoisille, koska se vähentää polvien rasitusta eikä aiheuta tuki- ja liikuntaelinvaivoja yhtä helposti kuin esimerkiksi hölkkä. Se on kuitenkin tehokasta kestävyysurheilua kenelle tahansa.

Muutama vuosi sitten julkistetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että sauvakävelyllä on useita myönteisiä terveysvaikutuksia. Tutkimukseen osallistuneiden, lievästi tai merkittävästi ylipainoisten keski-ikäisten miesten aerobinen kunto nousi noin viidenneksellä lähtötasoon verrattuna. Myös miesten rasvaprosentti, kokonaiskolesteroli ja huono LDL-kolesteri laskivat.

– Kuntosali- ja kontrolliryhmällä oli havaittavissa vain jonkinnäköistä muutosta kestävyyskunnossa. Kontrolliryhmällä aerobinen kunto nousi vain noin viisi prosenttia eli siinä on selvä ero sauvakävelijöihin verrattuna, Venojärvi toteaa.

Imagossa vielä parannettavaa

Sauvakävelyn mainetta pyritään nyt tietoisesti kohentamaan yhtenäisellä termistöllä. Suomalaisten liikunnan ja liikuntatieteen ammattilaisten perustama kansainvälinen sauvakävelyjärjestö julkaisi 16. lokakuuta julkilausuman, jossa esitetään sauvakävelyn määritelmä, perustermistö ja lyhyt historia.

– Tarkoitus on, että sauvakävelystä puhuttaisiin selkeillä termeillä, mitä se on ja mitä hyötyä siitä saadaan sekä yhtenäistettäisiin eri toimijoiden tapoja toimia, Venojärvi sanoo.

Suomessa sauvakävelyä harrastaa arviolta puolisen miljoonaa ihmistä ja maailmalla jo lähteistä riippuen 10–14 miljoonaa ihmistä. Venojärven mukaan lajia harrastetaan aktiivisesti Suomen ulkopuolella esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, ja myös Venäjällä se on kasvattanut jonkin verran suosiotaan. Vielä on kuitenkin tehtävä töitä lajin imagon parantamiseksi.

– Meillä on suunnitteilla, miten sen imago saataisiin nousemaan ja miten lajista saataisiin vielä urheilullisempi. Että vaikka ei puhutakaan kilpailulajista, niin se on kuitenkin eri-ikäisille ja -kokoisille sopiva liikuntamuoto, Venojärvi kertoo.

Tekniikkaa kannattaa harjoitella

Sauvakävely on suomalainen keksintö, jonka juuret juontavat aina 1930-luvulle asti. Silloin hiihtäjät harjoittelivat kesäisin kävelemällä suksisauvojen kanssa. Ensimmäiset varsinaiset sauvakävelysauvat saatiin myyntiin vasta vuonna 1997.

– Vielä 1990-luvun alussa käveltiin hiihtosauvoilla. Luulisin, että huono imago tulee siitä. Heti kun sauvat tulivat, niin muutamassa hetkessä sauvakävelijöiden määrä kasvoi sadoista satoihin tuhansiin kävelijöihin, Venojärvi sanoo.

Vaikka sauvakävely vaikuttaakin yksinkertaiselta, ei se silti onnistu luontaisesti ilman tekniikkaharjoittelua edes suomalaiselta hiihtokansalta. Venojärvi luettelee muutaman perusneuvon: hyvä ryhti, luonnollinen kävely, kädet mahdollisimman rentoina ja sauvoilla takaa kunnon työntö.

– Usein näkee sitä, että sauvat ovat pelkästään kehon etupuolella, ja niitä käytetään enemmän tasapainottamiseen. Sauva kannattaa viedä riittävästi taakse, Venojärvi huomauttaa.

Kantasolurekisteri huutaa miehiä hätiin: "Liekö piikkikammoa vai empatian puutetta"

Syöpäsairaille elintärkeä kantasoluluovuttajien rekisteri kaipaa kipeästi uusia vapaaehtoisia. Erityisen suuri pula on miehistä; 25 000 luovuttajasta kolme neljäsosaa on naisia. Mieheltä saatu kantasolusiirre voisi pelastaa monta pikkupoikaa hylkimisreaktiolta.

sairas poika ajaa osaston käytävää leluautolla

Kantasoluja on siirretty pienille potilaille Lastenklinikalla perjantaina päivälleen 40 vuotta. Vuosikymmenten aikana niitä on tehty jo liki 800. Suomen noin 150 syöpälapsesta joka kolmas hoidetaan Lastenklinikalla erinomaisin tuloksin.

Monen onnellisesti päättyneen tarinan takana on vapaaehtoisen luovuttajan antama lahja. Perheiden pienenevän lapsiluvun takia nykyisin vain joka kolmannelle suomalaislapselle löytyy siirre sisarelta. Vaikka sisaruksia olisikin, voi saman perheen sisällä kudostyyppi olla niin erilainen, että kantasolusiirto aiheuttaisi hylkimisreaktion.

Apuun tulee usein kansainvälinen yhteistyö. Maailman kantasolurekistereissä on 25 miljoonaa ihmistä; suomalaispotilaita on pelastettu esimerkiksi saksalaisilla kantasoluilla. Usein sopivin kudostyyppi on kuitenkin läheltä; jopa pienessä Suomessa maantiede vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti siirre sopii syöpäsairaalle.

Uusien luovuttajien tarvetta lisää myös kansainvälistyminen. Esimerkiksi lapselle, jonka vanhemmat edustavat kahta erilaista etnistä alkuperää, on hyvin haastavaa löytää juuri oikean kudostyypin luovuttajaa. Syöpähoidot ovat kehittyneet niin, että yhä harvemmalle leukemiapotilaalle joudutaan tekemään siirre. Samalla kuitenkin  ovat yleistyneet ennen meillä harvinaiset verisairaudet, joista siirre voi parantaa. Kokonaisuudessaan siirteitä tehdään koko ajan enemmän sekä meillä että maailmall

Mitä enemmän luovuttajia, sitä sopivampia siirteitä

Hyviä siirteitä on tarjolla, parhaita mahdollisia tarvitaan kipeästi lisää. Suomessa lähes kaikille potilaille löytyy luovuttaja, mutta jos siirre ei vastaa kudostyyppiä täydellisesti, voi seurauksena olla piinallinen hylkimisreaktio. Mitä enemmän ihmisiä rekisterissä on, sitä todennäköisemmin täydellinen luovuttaja löytyy.

SPR:n ylläpitämässä Suomen kantasolurekisterissä nimiä on 25 000. Se ei riitä. Etenkin miehiä on aivan liian vähän, vain neljännes. Sairastuneista lapsista taas pieni enemmistö on poikia. Rekisterin ylilääkäri Matti Korhonen toivoo, että jokainen terve, alle nelikymppinen mies katsoisi tässä asiassa peiliin.

– Miehenä hieman hävettää, että miehet eivät ole yhtä innokkaita auttamaan sairaita ihmisiä kuin naiset. Miesten empatiakyky on varmaan vähäisempi ja varmaan siinä on myös piikkikammoa mukana.

Palkkio korvaa luovuttajan vaivat

Kantasolujen luovuttaminen on ikävää puuhaa, mutta ei kohtuuttoman tuskallista – ja palkkiona voi olla jonkun hengen pelastaminen. Vaikka kaikki menisi käsikirjoituksen mukaan ja paikka rekisterissä napsahtaa, voi piikkipelkoinen lohduttautua sillä, että todennäköisyys luovuttajaksi päätymisessä on vain parin prosentin luokkaa.

Prosessi alkaa nettitestillä, joka selvittää alustavasti soveltuvuuden luovuttajaksi. Jos vastaus siitä on kyllä, täytetään ilmoittautumislomake. Sitten posti kantaa kotiin paketin kudostyypin alustavaan määrittelyyn tehtävää sylkitestiä varten. Luovuttajarekisteriin liittyvältä edellytetään korkeintaan 40 vuoden ikää ja hyvää terveyttä, joka varmistetaan riippumattomalla lääkärintarkastuksella. Tiukan seulan tarkoitus on suojata sekä luovuttajaa että kantasolujen vastaanottajaa.

Kantasoluja otetaan talteen kahdella eri tavalla. Luuydinluovutuksessa vapaaehtoinen nukutetaan toimenpiteen ajaksi. Muutaman päivän alaselkää kolottaa, mutta siitä selviää särkylääkkeillä ja viikon sairauslomalla. Valtaosa siirteistä otetaan verenkierrosta. Silloin sairausloma on ennen toimenpidettä. Luovuttajaan pistetään viiden päivän ajan kasvutekijää, joka aiheuttaa raajojen ja pään särkyä. Vaivat päättyvät verenluovutukseen.

SPR:n Korhonen vakuuttaa, että kummassa tahansa menetelmässä tähän astiset luovuttajat ovat kokeneet saaneensa enemmän kuin ovat antaneet.

– Jos haluaa, niin saa vielä jälkikäteen tiedon siitä, miten siirteen saanut potilas on pärjännyt. Eivät kaikki edes halua.

WHO:n uusi keskus Ouluun – ympäristön ja astman yhteyttä selvitetään

Oulussa paneudutaan siitepölyjen, ilmansaasteiden ja lämpötilojen yhteisvaikutuksen merkitykseen astman syntyyn ja oireisiin. Vanha teollisuuskaupunki antaa hyvät puitteet WHO:n yhteistyökeskuksen toiminnalle.  

Polkupyöräilijä polkee bussipysäkin ohi lumisateessa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n yhteistyökeskukseksi on nimitetty Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, CERH. Keskuksen virallisia avajaisia vietettiin perjantaina.

– Kyseessä on osa laajaa WHO:n toimintaa, joka alkoi jo 1940-luvun lopulla. Tuolloin syntyi ajatus kansakuntien yhteistyöstä terveyskysymyksistä. Vähitellen WHO nimitti tiettyjä osaamiskeskuksia yhteistyökeskuksiksi. Yksi laajimmista verkostoista on työterveyden alalla, valottaa yhteistyön syntyhistoriaa kansanterveystieteen professori ja Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtaja Jouni Jaakkola.

Oulun yhteistyökeskuksen teema liittyy ympäristö- ja väestöterveysvaikutuksiin.

– Olemme ensimmäisiä tällä teemalla toimivia yhteistyökeskuksia. Me saamme paljon huomiota sitä mukaan, kun toiminta laajenee.

Oulu oivallinen tutkimusympäristö

Oulussa keskeisiä tutkimusalueita ovat ilmastonmuutoksen suoriin terveysvaikutuksiin liittyvät kysymykset eli lämpötila ja sää.

– Painopisteenä ovat myös keuhkosairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti. Ympäristötekijät heijastuvat molempiin tupakoinnin ohella. Niillä on vaikutusta myös sairauden syntyriskiin, kuinka sairastuneet pärjäävät sairautensa kanssa ja minkälaista lääkitystä he joutuvat ottamaan. Ympäristötekijät ehkä rajoittavat myös jokapäiväistä elämää, professori Jouni Jaakkola kertoo.

Pohjoisessa sijaitseva vanha teollisuuskaupunki Oulu antaa keskuksen tutkimuksille hyvät puitteet. Professori Jaakkolan yksi ensimmäisistä tutkimuksista liittyi kaupungin ilmansaasteisiin ja lasten hengitystieinfektion esiintyvyyteen. Tutkimuksessa havaittiin, että varsin pienillä pitoisuuksilla hengitystieinfektioriski oli kohonnut.  Lisäksi kylmällä säällä saattaa olla haittoja vahvistava vaikutus.

– Oulun ympäristöstä löytyy edelleenkin teollisuusilmansaasteita, lisääntyvässä määrin liikenneilmansaasteita ja katupölyä. Edelleenkin on voimassa myös se tosiasia, että tietynlaiset sääolosuhteet, erityisesti kylmä, mitä luultavimmin vahvistaa näitä vaikutuksia.

Siitepölyt, saasteet ja liikenne

Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus panostaa kylmän ilmanalan lisäksi kesäsään siitepölyjen ja liikenteen vaikutusten tarkasteluun.

– Meillä on erittäin kiinnostavaa kärkitutkimusta menossa siitepölyjen, ilmansaasteiden ja lämpötilojen yhteisvaikutuksesta astman syntyyn sekä sairastavien oireisiin, professori Jouni Jaakkola kertoo.

Tavoitteena on pyrkiä selvittämään, lisääkö lämpötila yhdistettynä ilmansaasteisiin haittavaikutuksia.

– Oletuksemme on, että esimerkiksi liikennesaasteet vaikuttavat voimakkaammin siitepölyjen yhteydessä ja nimenomaan henkilöihin, joilla on herkkyyttä.

Tutkimuskeskus sijaitsee Oulun Kontinkankaalla yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiloissa. Tällä hetkellä siellä toimii eri tehtävissä noin  30 henkilöä.

A-klinikkasäätiö: Apu ei riitä – jopa 10 000 käyttää kovia huumeita pääkaupunkiseudulla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa on jopa 30 000 amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjää. Joukosta noin puolet on Etelä-Suomessa ja kolmannes pääkaupunkiseudulla. A-klinikkasäätiö on huolissaan tarjottavan avun riittävyydestä.

Ruisku.

Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjiä on yhä enemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen mukaan Suomessa on arviolta 18 000 - 30 000 ongelmakäyttäjää. Edeltäneeseen, vuonna 2005 tehtyyn arvioon verrattuna luku on jopa kolmanneksen suurempi. Tosin muuttuneiden rekisterikäytäntöjen vuoksi luvut eivät ole täysin verrannollisia.

Huumeiden käyttö keskittyy maan eteläosiin. Etelä-Suomessa ongelmakäyttäjistä on puolet ja joka kolmas sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Joukosta puolet on 25-34 -vuotiaita.

A-klinikkasäätiö on huolissaan ongelmakäyttäjille tarjottavan avun riittävyydestä. Nykyiset palvelutarpeen arviot ovat perustuneet pitkälti THL:n edelliseen, vuonna 2005 tehtyyn arvioon käyttäjäjoukosta. A-klinikkasäätiö peräänkuuluttaa yhä kasvavan ongelmakäyttäjäjoukon huomioimista sekä nykyisissä matalan kynnyksen aputoimissa että tulevassa sote-uudistuksessa.

Joka kolmas huumeiden käyttäjä on nainen. Naisten korkea osuus näkyy erityisesti nuorimmassa opioidien ongelmakäyttäjien ikäryhmässä. Liki puolet ikäryhmän 15-24 -vuotiaat ongelmakäyttäjistä on naisia. A-klinikkasäätiön mukaan erityisesti naisille suunnattuja huumehoitopalveluja ei ole nyt riittävästi.

Hajuaistin menetys vie seksihalut

Kumppanin valinta on ihmiskunnan suurimpia mysteerejä. Aisteilla on valtavan suuri merkitys siihen, keneen rakastumme. Varsinkin hajuaisti on myös yhteydessä seksuaalisiin haluihin.

Tyttö ja poika halaavat

Aistien biologinen tehtävä on kertoa elintärkeistä asioista, kuten ravinnosta, vihollisista ja turvallisesta kodista. Niihin kaikkiin liittyy voimakkaita tunteita, sekä positiivisia että negatiivisia, kuten inhoa. Esimerkiksi pilaantuneen ruoan ulkonäkö ja haju varoittavat meitä syömästä sitä.

Aistit ohjaavat meitä myös parinvalinnassa. Näköhavainto mahdollisesta kumppanista voi sytyttää mielenkiinnon, mutta tunteiden roihahtamiseen tarvitaan usein myös hajuaistia. Helsingin yliopiston professorin Kristian Donnerin mukaan hajuaisti onkin välittömimmin tunteisiin vaikuttava aisti.

– Hajuaisti on välittömässä yhteydessä ruokaan ja seksiin. Hajuilla on ylipäänsä suuri merkitys ihmissuhteissa. Ajatellaan vaikka vauvan ja äidin suhteen kehittymistä, sanoo Donner.

Miltä rakkaani tuoksuu?

Voiko parhaan kumppanin sitten löytää hajun perusteella? Donnerin mukaan aihetta on viime aikoina tutkittu paljon, mutta kovin vahvaa näyttöä siitä ei ole. Testeissä on muun muassa haisteltu vastakkaisen sukupuolen paitoja ja valittu sitten itseä eniten miellyttävä.

– On paljon spekuloitu, pystyykö ihminen valitsemaan hyvän kumppanin hajun perusteella. Hypoteesina olisi se, että hän hakee komplementaarista (täydentävää) immuunijärjestelmää, joka vahvistaisi tulevien lasten puolustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. Tämä on paljon tutkittu ala, mutta edelleen suhteellisen kontroversiaali (ristiriitainen).

Hajuaistilla vahva yhteys seksuaalisuuteen

Jos kumppania ei nyt aivan nuuhkimalla valitakaan, niin valinnan jälkeen hajuaisti näyttelee suurta roolia. Donnerin mukaan hajuaisti on hyvin ratkaiseva ihmisen perustoiminnoissa, joihin voi laskea myös seksuaalisuuden.

Ihminen aistii nenällään paritteluun houkuttelevia feromoneja. Feromoneja erittyy muun muassa hikeen. Hajuaistin menetys voi olla seksuaalisuudelle kohtalokasta.

– Jos hajuaisti katoaa esimerkiksi onnettomuuden seurauksena, seksuaaliset halut heikkenevät usein merkittävästi. Myös jokin paha tulehdus voi vahingoittaa pysyvästi hajuaistia ja siten vaikuttaa seksihaluihin, kertoo professori Kristian Donner.

Hajuaisti on hormonitoiminnalle niin merkittävä, että sen menettäneeltä naiselta loppuvat usein kuukautiset. Paljon aikaa yhdessä viettävillä naisilla, esimerkiksi siskoksilla, hajuaisti puolestaan rytmittää kuukautiset usein samanaikaisiksi.

Parfyymipullosta lisää viehätystä

Ei siis ihme, että ihmiset ovat kautta aikojen halunneet hajustaa itseään eri tavoin. Kosmetiikkateollisuus mainostaa hajuvesiä siekailemattomasti viehätysvoimalla ja seksuaalisuudella. Yksi tärkeimmistä parfyymien raaka-aineista on myski, joka eläimillä toimii paritteluun houkuttimena.

– Keinotekoisiin hajuihin liittyy mielleyhtymiä ja ne tuovat mieleen erilaisia tilanteita. Niillä haetaan feromonin vaikutusta, Donner kuvailee.

Pohjanmaan tytöt ja pojat elänevät pidempään kuin muut suomalaiset

Pohjanmaalla syntyneen elinajanodote on korkein kun taas kainuulaisiksi syntyneillä on odotettavissa lyhyin elämä. THL:lta kerrotaan, että syitä elinajanodotteen vaihteluun on monia.

vauvan käsi puristaa aikuisen sormea

Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden elinajanodote on korkein Pohjanmaalla, jossa poikien odotetaan elävän 80,1-vuotiaiksi ja tyttöjen 84,8 -vuotiaiksi. Toisena tulee Ahvenanmaa.

Kainuussa poikien elinajanodote on viitisen vuotta alhaisempi, ja tytöillä pari vuotta. Listauksen häntää pitävät Kainuun lisäksi Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskinen kertoo alueellisten erojen selittyvän useilla seikoilla.

– Tytöillähän erot eivät ole niin jyrkkiä kuin pojilla. Syitä alueellisiin eroihin ovat sairauksien aiheuttamat kuolemat, tapaturmat ja esimerkiksi elintaso.

Parempi elintaso onkin yksi syy siihen, miksi Pohjanmaa ja Ahvenanmaa ovat kärjessä niin poikien kuin tyttöjenkin tilastoissa. Ruotsia äidinkielenään puhuvilla on pidempi elinajanodote kuin suomea puhuvilla.

– Siihen liittyy se, että ruotsia puhuvilla on keskimääräisesti parempi sosioekonominen asema, eli he ovat parempituloisia ja pidemmälle kouluttautuneita, Koskinen kertoo.

Muita syitä ovat esimerkiksi ravitsemus ja elintavat. Koskisen mukaan alkoholiin liittyvissä kuolemantapauksissa eniten menetettyjä elinvuosia on ollut viime vuosina Kymenlaaksossa.

Eroista huolimatta muutokset samansuuntaisia

Kehitys verrattuna 1991–1993 vuosina julkaistuun tilastoon on kasvusuuntaista koko maassa. Pohjanmaalla poikien elinajanodote on noussut tuosta 5,3 vuotta, mikä on lähes yhtä paljon kuin Kainuussa. Tytöillä elinajanodote on kehittynyt Kainuussa 4 vuotta ja Pohjanmaalla 3,9 vuotta.

Pienin kasvu elinajanodotteessa on ollut ahvenanmaalaisilla tytöillä ja suurinta Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa pojilla. 20 vuoden takaiseen verrattuna sekä tyttöjen että poikien elinajanodote on noussut 2,3–6,3 koko maassa.

THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskisen mukaan usein on puhuttu idän ja lännen välisistä eroista, mutta tosiasiassa erot ovat enemmänkin lounaisen ja koilisen välisiä.

– Tämä on aika perinteistä. Suomessa jo sadan vuoden ajan terveysosoittimet ovat kääntyneet huonompiin mentäessä kohti koillista. Lounaassa ja lännessä tilanne on paras.

Influenssarokotuksia ilmaiseksi aiempaa useammalle

Marraskuussa alkaa kausi-influenssarokotuksien antaminen ympäri Suomea. Riskiryhmä, jolle rokotus tarjotaan ilmaiseksi on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä vuonna riskiryhmään on lisätty lääkehuollon henkilöstö eli muun muassa apteekkihenkilökunta.

Kuvassa miestä pistetään olkapäähän

Influenssa rantautuu Suomeen yleensä vuodenvaihteessa eli joulu-tammikuun aikaan. Terveyskeskukset alkavat jälleen antaa influenssarokotuksia, yleensä tiettyinä rokotuspäivinä riskyryhmille ja myös muille halukkaille.

Influenssarokotuksen piiriin kuuluva riskiryhmä on laaja. Siihen kuuluvat kaikki yli 65-vuotiaat, 6-36 kuukauden ikäiset lapset, raskaana olevat, kroonista sairautta kuten astmaa ja diabetesta sairastavat, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, varusmiehet, sekä myös riskiryhmiin kuuluvien lähipiiri.

– Sillä pyritään vähentämään influenssan leviämistä, että myös lähipiiri saa rokotuksen, kertoo Seinäjoen terveyskeskuksen hoitotyön johtaja Marketta Mäenpää.

Uutena ryhmänä tänä vuonna on tullut mukaan lääkehuollon henkilöstö eli apteekkien henkilökunta.

Sama rokote

Rokote on tänä vuonna sama kuin viime vuonnakin. Alle 65-vuotiaille annetaan Vaxigrip-rokote ja yli 65-vuotiaille Fluarix-rokote. Mäenpää arvioi, että rokote suojasi viime vuonna hyvin. Mitään suuria haittavaikutuksia rokotuksesta ei ole tullut.

– Toki ainahan kun on kyse mistä tahansa lääkkeestä tai rokotuksesta, joku saattaa saada allergisen reaktion, mutta mitään vakavia haittavaikutuksia ei ole havaittu, Mäenpää kertoo.

Valtaosa ei ota rokotusta

Mäenpään mukaan rokotuksen ottajien määrä saisi olla reilusti suurempi. Esimerkiksi Seinäjoen ja Isonkyrön yhteistoiminta-alueella on 65 000 ihmistä, ja viime vuonna influenssarokotteen otti 4500 henkilöä.

– Kyllä se saisi olla suurempi, ei haittaisi yhtään vaikka olisi kaksinkertainen, Seinäjoen terveyskeskuksen hoitotyön johtaja Marketta Mäenpää pohtii.

Hän puhuu vahvasti rokotuksen ottamisen puolesta.

– Hyödyt ovat kiistattomat. Influenssa on kova tauti ja se on pitkäkestoinen. Jos lapset sairastaa tai jos itse sairastaa, joutuu olemaan pois töistä ja se saattaa aiheuttaa viikon-kahdenkin taudin. Lisäksi riskiryhmille se on iso riski, Mäenpää sanoo.

Seinäjoen terveyskeskuksissa on kaksi rokotuspäivää marraskuun puolivälissä. Näiden päivien jälkeenkin rokotuksen voi käydä ottamassa varaamalla ajan.

Mobiiliteknologia avaa uusia mahdollisuuksia ihmishenkien pelastamiseen

Kovan terveysteknologian mobiilisovellukset tekevät tuloaan viihteellisten terveysapplikaatioiden rinnalle. Aiemmin vain ammattikäytössä olleita tekniikoita paketoidaan miniatyyriseen kokoon ja kuluttajien taskuun. Kuopiossa kehitetään hätäpuhelujen tueksi kännykkäsovellusta, jonka avulla voitaisiin auttaa sydänpysähdyksen saanutta potilasta.

Kovan terveysteknologian mobiilisovellukset tekevät tuloaan viihteellisten terveysapplikaatioiden rinnalle.

Kun sydän pysähtyy, alkaa armoton taistelu aikaa vastaan. Yksilön selviämismahdollisuudet riippuvat ennen kaikkea ajasta, joka kuluu elvytyksen aloittamiseen.

Sydänperäiset sairaudet ovat yleisin kuolinsyy länsimaissa.

– Sydänpysähdyksen saa Suomessa noin 3 500 ihmistä vuodessa, ja heistä karkeasti selviää 10 prosenttia eli reilu 300 ihmistä. Jos saisimme minuutinkin puristettua elottoman ihmisen tunnistamista nopeammaksi, niin silloinhan selviäisi 20 prosenttia eli selvinneiden henkilöiden määrä tuplaantuisi, kertoo KYSin ensihoitokeskuksen vastuulääkäri Helena Jäntti ongelmasta, johon hän on törmännyt käytännön työssään.

Kännykkä tunnistaisi elvytystarpeen

Kuopiossa kehitetään Jäntin johdolla hätäpuhelujen tueksi matkapuhelinsovellusta, joka nopeuttaisi elvytystä tarvitsevan ihmisen tunnistamista. Nykyisellään ongelmana on, että sydänkohtauksen saaneen tarvitseman elvytyksen aloittaminen kestää, koska tarve ensiavulle tunnistetaan oikein vain osassa hälytyksistä.

Paremman tunnistamisen avulla voitaisiin ehkäistä jopa satoja kuolemia ja lisätä terveitä elinvuosia.

– Aika usein se tilanne on sellainen, että hätäpuhelun aikana ei ole tunnistettu sitä, että ihminen on eloton, vaan on ajateltu, että se on vain kaatunut tai tajuton. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa voitaisiin siirtyä siihen, että hätäpuhelun aikana matkapuhelimen avulla otettaisiin pieni pätkä sydänfilmiä elottomalta potilaalta, lähetettäisiin se hätäkeskukseen ja siellä analysoitaisiin filmi defibrillaattoriohjelmalla, kertoo Jäntti kehitteillä olevasta teknologiasta.

Apple ja Samsung tähyävät terveysmarkkinoita

Markkinoilla on jo sadoittain kännyköihin ladattavia viihteellisiä terveyssovelluksia. Viihteen ohella voimistumassa on kovan terveysteknologian sovellusten tulo markkinoille. Tekesin teknologia-asiantuntija Petteri Jääskeläisen mukaan kyseessä on selkeä trendi.

– Kyllä tässä on selkeästi trendi näkyvissä. Teknologia mahdollistaa nykyisin sen, että kännykällä voidaan tehdä samoja asioita ja viedä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä ratkaisuja hyvin lähelle kuluttajaa, arvioi Jääskeläinen.

Aiemmin vain lääkäreiden ja hoitajien ammattikäytössä olleita laitteita paketoidaan niin pienissä start-upeissa kuin suurissa firmoissa kiihtyvällä tahdilla kompaktiin kokoon ja kuluttajien saataville.

– Tällaista kovaa teknologiaa, jota Tekeskin on ollut aiemmin rahoittamassa, niin siellä nämä perinteiset toimijat ovat alkaneet nyt kehittää tuotteita kuluttajamarkkinoille. Maailmalta esimerkiksi Apple ja Samsungkin tähyävät terveysmarkkinoita – ehkä alkuvaiheessa kuluttajia, mutta jatkossa ehkä myös kovempaa teknologiaa sairaalamaailmasta, Jääskeläinen toteaa.

Kysy omaisesi tai läheisesi lääkkeistä – ikäihmisten hoitamiseen erikoistunut lääkäri ja farmasian tohtori vastaavat!

Monella iäkkäällä lääkkeitä on paljon. Tiedätkö mihin vaivaan ikääntynyt omaisesi tai läheisesi käyttää lääkkeitänsä? Voisiko huimaus tai huonovointisuus olla lääkkeen haittavaikutus? Entä lääkkeiden yhteisvaikutukset? Geriatrian professori Jaakko Valvanne ja farmasian tohtori Johanna Jyrkkä vastaavat kysymyksiin Ylen livechatissa tiistaina 28.10. klo 18-20.

Lääkepurkki kumollaan pöydällä ja sen edessä pillereitä.

Vähintään joka neljäs iäkkäistä käyttää unilääkkeitä tai rauhoittavia. Monet heistä käyttävät lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä jopa vuosikymmeniä. Mitä haittoja unilääkkeiden ja rauhoittavien käyttöön liittyy?

Entä monet muut vanhan ihmisen lääkkeet: mihin vaivaan niitä käytetään ja minkälaisia haittavaikutuksia niillä voi olla? Entä kun lääkkeitä joutuu käyttämään paljon, mietityttääkö sinua niiden yhteensopivuus ja yhteisvaikutukset? 

Vanhan ihmisen lääkkeet pitäisi päivittää kerran vuodessa. Uni- ja psyykenlääkkeitä pitäisi seurata jatkuvasti.

Voit kysyä ikääntyneen omaisesi lääkkeistä geriatrian professori Jaakko Valvanteelta ja farmasian tohtori Johanna Jyrkältä Yle livechatissa tiistaina 28.10. klo 18-20.

Voit myös jättää kysymyksesi ennakkoon allaolevaan kommenttikenttään.

Aihetta käsitellään myös maanantain 27.10. A-studiossa klo 21.00.

Vanhusten lääkkeet ovat osa Ylen Hoivakoti kuntoon -sarjaa.

Ebola-epäily saa sairaalan varpailleen, pukeutuminenkin on pilkuntarkkaa – video

Sairaanhoitajan Ebola-varustus käy nopeasti tukalaksi. Etenkään riisuttaessa saastuneita suojaimia ei ole varaa virheisiin. Keskussairaaloilla on selkeät toimintamallit voimakasta eristystä vaativien potilaiden hoidosta. Ebolasta epäillyt potilaat kuskataan nopeasti yliopistosairaaloihin.

Osastonhoitaja Jonna Ström avustaa sairaanhoitaja Carita Kangasta suojavarustuksen pukemisessa.

Kumisaappaat, kahdet suojahanskat, hengityssuojain, roiskesuoja, käsien desinfiointia moneen otteeseen aina 30 sekunnin ajan. Hoitajan muistilista ennen eristysosastolle menoa on pitkä.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaanhoitaja Carita Kangas ja osastonhoitaja Jonna Ström ovat käyneet yhdessä ennen hoitoharjoitusta tarkkaan suojavarusteiden pukeutumiseen liittyviä yksityiskohtia, silti harjoituksen aikanakin nousee eteen yksityiskohtaisia kysymyksiä esimerkiksi varusteisiin pukeutuvan Kankaan ja pukeutumista sekä riisuutumista avustavan Strömin työnjaosta. Virheisiin ei ole varaa kun ollaan vaarallisten virusten kanssa tekemisissä.

Ennen kuin Ström alkaisi tositilanteessa pukeutua suojavarusteisiin, olisi tapahtunut jo paljon. Mikäli tapahtumien kulku olisi mennyt oppikirjan mukaan, Ebola-epäilty olisi soittanut sairaalan päivystykseen. Hoitajan tai infektiolääkärin haastattelun perusteella olisi tehty päätös, lähteekö hoitohenkilökunta potilaan kotiin vai tuleeko hän sairaalaan.

Mikäli päädytään siihen, että potilas tulee sairaalaan, sovitaan operaation yksityiskohdat tarkasti. Todennäköisesti potilasta olisi vastassa sairaalan ulkopuolella kevyeen suojavarustukseen pukeutunut hoitaja, joka johdattaisi potilaan ulkokautta suoraan eristyshuoneeseen. Keskussairaalan ensiavun kahteen eristyshuoneeseen johtaa kumpaankin suoraan oma ulko-ovi, joten potilas ei olisi missään kosketuksissa sairaalan yleisten tilojen kanssa.

Kun ulko-ovi eristyshuoneeseen sulkeutuu, jää potilas odottamaan alipaineistettuun huoneeseen, että hoitohenkilökunta on valmis kohtaamaan potilaan.

Potilas nopeasti jatkohoitoon yliopistosairaalaan

Ennen kuin infektiolääkäri Marko Rahkonen tekee päätöksen epäillyn Ebola-potilaan hoitotoimien aloittamisesta, on täyttynyt kolme ehtoa. Potilas on ollut kolmen viikon itämisajan aikana epidemia-alueella, hänellä on ollut kontakti Ebolaan sairastuneeseen ja hänellä on Ebolaan viittaavat oireet. Esimerkiksi sopivat oireet ja oleskelu kansainvälisellä lentokentällä eivät laukaise vielä hälytystä.

– Tämän hetken kriteerien mukaan se ei riitä, koska Ebola-tartunta vaatii suoran lähikontaktin, eritekontaktin eli samassa tilassa oleskelu ei aiheuta tartuntariskiä. Ebola ei myöskään tartu itämisaikana.

Tavoitteena on, että potilas ei olisi kauaa keskussairaalassa, vaan jo parin tunnin sisällä matka jatkuisi kohti yliopistosairaalaa, jos todetaan perusteltu epäily. Diagnoosin varmennus tapahtuisi yliopistosairaalassa. Ebola todetaan verinäytteestä, geenitekniikkaan perustuva tutkimus tehdään helsinkiläisessä laboratoriossa. Tuloksen varmistumiseen menee vuorokausi.

– Suomessa ei odoteta montaa Ebola-epäilyä, joten potilaiden hoito ja lisätutkimukset keskitetään jo alkuvaiheessa yliopistosairaaloihin, kertoo Rahkonen.

Rahkosen mukaan kärjistetysti voidaankin sanoa, että Suomessa loton päävoiton saaminen on todennäköisempää kuin Ebolaan sairastuminen.

Riisuutuminen vaikein vaihe – väsyneen hoitajan on kitkettävä vaistonvaraiset liikkeet

Infektio-osastolla työskentelevälle Carita Kankaalle suojavarusteiden kuten hengityssuojan käyttö on jokapäiväistä. Täydellisen suojavarustuksen pukeminen jää lähinnä harjoituksiin, tosin esimerkiksi vuosittain eteen tulevat tuberkuloosiepäilyt vaativat myös raskaan suojautumisen.

– Ihan näin täyttä varustusta en ole pukenut aiemmin kuin harjoituksissa, kertoo sairaanhoitaja Carita Kangas.

Suojavarusteiden arkipäiväiseen käyttöön liittyy myös rutinoitumisen riski eli hoitajat tarkemmin ajattelematta käsittelevät huolimattomasti suojia.

Ennen eristystilaan menemistä hoitajat käyvät pukeutuessaan läpi kirjallisen ohjeistuksen kuhunkin tautiepäilyyn tarvittavasta varustuksesta. Suojaustaso vaihtelee taudeittain, suurin ero tulee siinä, vaatiiko tauti pisarasuojauksen, kosketussuojauksen vai jopa ilmaeristyksen.

– Ebolan tekee erityiseksi tehokkaiden täsmähoitojen puuttuminen eli se aiheuttaa lisätarvetta varautumiseen, sillä tartuntoja hoitajiin tai toisiin potilaisiin ei saa tapahtua, painottaa Rahkonen.

Kankaalle selviää pian varustuksen pukemisen jälkeen niiden tukaluus. Maskin läpi on raskas hengittää, kumisaappaat ja kahdet kumihanskat päällekkäin sekä hengittämättömässä suojapuvussa oleminen kysyy voimia. Saati että stressaavassa tilanteessa pitäisi hoitaa pari tuntia oksentelevaa ja yskivää potilasta.

Hoitohenkilökunnalle riskialttein hetki on suojien riisuminen. Virusta ja eriteroiskeita sisältävät suojavaatteet eivät saa missään tapauksessa hipaistakkaan ihoa. Siksi riisuutumista avustaa toinen hoitaja.

Kun hikikarpalot kutittavat otsaa, maski on painanut poskea, tukkaa tekisi mieli kohentaa ja väsy painaa, riski vääriin vaistonvaraisiin liikkeisiin varusteita riisuttaessa kasvaa.

– On varmasti vaikea hillitä vaistonvaraisia liikkeitä, ettei kosketa esimerkiksi kasvoja. Siksi onkin hyvä, että avustajana on tuorein voimin hoitaja, joka valvoo prosessia ja muistuttaa asiasta, miettii Kangas.

Kellojen siirto huonontaa yöunia ja laskee mielialaa

Suomi siirtyy tulevana sunnuntaina jälleen talviaikaan eli kellon viisareita käännetään tunnilla taaksepäin. Pienikin muutos aikataluissa yhdistettynä pimeään aikaan aiheuttaa yllättävän paljon terveysongelmia.

Henkilö sängyssä, edustalla kello.

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on tutkinut pitkään vuodenaikojen vaikutusta mielialan vaihteluihin. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen häiritsevät hänen mukaansa yöunta.

– Olemme nähneet tutkimuksissa, joissa henkilöiden yöunta on rekisteröity, että uni keventyy ja katkonaistuu sekä keväällä että syksyllä, Timo Partonen sanoo.

Syksyllä talviaikaan siirtymisestä kärsivät enemmän aamuvirkut, kun taas keväällä huonommin nukkuvat iltavirkut. Lisäksi mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeampi on sopeutua uuteen aikatauluun ja saada sisäinen kello taas kohdilleen.

Aamun ensitunnit ovat tärkeitä

Talven lyhyt valoisa aika ja aamun pimeys huonontavat yöunia, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Pimeys vaikuttaa myös mielialaan.

– Jos aamun ensimmäiset tunnit ovat pimeitä, se laskee mielialaa ja tekee osan ihmisistä hyvinkin ärtyneiksi. Osalla mieliala laskee niin paljon, että voidaan puhua jo varsinaisesta masennuksesta, tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo.

Noin prosentti suomalaisista aikuisista  kärsii kaamosmasennuksesta ja peräti 40 prosenttia oireilee lievemmin kaamosaikana. Lievempiä oireita ovat mielialan lasku, yöunien huonontuminen ja makeanhimo. 1–3 kilon lihominen syksyn ja talven aikana on professorin mukaan varsin tavallista.

– Myös sosiaalinen aktiivisuus saattaa vähentyä. Kaamosoireista kärsivä haluaa vetäytyä omiin oloihinsa, Partonen toteaa.

Kirkasvalo auttaa kaamosmasennukseen

Jos epäilee, että kyseessä on vakava kaamosmasennus kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Lievempiä kaamosoireita voi hoitaa itse.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut kirkasvalon vaikutusta mielialaan 80-luvulta asti. Tutkimustulokset osoittavat, että kirkasvalohoito auttaa kaamosoireista kärsivää.

– Kirkasvalon täytyy tulla silmien kautta elimistöön, ja sitä otetaan aamun tunteina säännöllisesti. Viikon sisällä voi nähdä jo vaikutuksen, mutta mitä pidempään hoitoa ottaa sen enemmän vaikuttaa. Kirkasvalohoidossa ei pidä katsoa suoraan valoon, Timo Partonen neuvoo.

Toinen toimiva keino mielialan kohottamiseen on kuntoliikunta. Tuloksia saa muutamassa viikossa. Liikunnan pitää olla rasittavaa, sykettä nostavaa liikuntaa, ja sitä pitää harrastaa säännöllisesti muutaman kerran viikossa noin tunnin kerrallaan.

Hammaslääkäriaika saattaa jäädä perumatta pelon vuoksi

Varatun ajan joko perumatta jättäminen tai peruminen ihan viime hetkellä tarkoittaa sitä, että lääkäri ja hoitaja ovat ilman työtä varattuna aikana. Esimerkiksi Kainuussa tilanteeseen törmättiin viime vuonna 4 000 kertaa, ja tänä vuonna määrä kasvaa.

Asiakkaalle tehdään juurihoitoa.

Hammaslääkäriajan peruuttamatta jättäminen on ongelma Kainuussa. Viime vuonna ajan jätti peruuttamatta 4 000 ajan varannutta, tänä vuonna määrä kasvaa siitäkin neljällä sadalla, laskee johtava hammaslääkäri Mikko Neuvonen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä.

– Prosenttina tuo 4 000 on vain viisi prosenttia, mutta sen verran jono myös lykkääntyy. Syynä on se, että viime tingassa ei tyhjäksi jäävään ajankohtaan saada otettua uutta potilasta jonosta. Se tarkoittaa, että hammaslääkäri ja hoitaja eivät voi tuona aikana hoitaa ketään.

Aika hammaslääkärille jätetään perumatta puhtaasti unohtamisen, välinpitämättömyyden tai jopa hammaslääkäripelon vuoksi.

– Ajanvaraus voi olla kuukausien takaa, joten inhimillinen unohdus on täysin mahdollinen, vaikka nykytekniikka mahdollistaisi erilaiset muistutusjärjestelmät. Osa voi puolestaan potea niin kovaa hammaslääkäripelkoa, että paikalle ei vain pysty tulemaan. Seurausten koko voi myös aiheuttaa joissain tapauksissa välinpitämättömyyttä. Yleensä aikansa peruuttamatta jättäneet ovat olleet pahoillaan, johtava hammaslääkäri Mikko Neuvonen arvioi.

Kainuussa yli 15-vuotiaalta peritään perumatta jääneestä ajasta 36,20 euron sakkomaksu.

Mahallaan, selällään vai kyljellään - osaatko nukkua oikein?

Huono nukkumisasento voi aiheuttaa paitsi selkä- ja niskakipuja myös vatsavaivoja ja turvotusta. Pahimmillaan väärä uniasento voi johtaa jopa halvaantumiseen. Ilmiö tunnetaan nimellä Saturday Night Palsy.

Nainen nukkuu peiton alla.

Kippurassa tai pää kenossa nukutun yön jälkeen niska on jäykkä ja selkä jumissa. Päätäkin saattaa särkeä heti aamusta alkaen ihan vain sen vuoksi, että uniasento on ollut huono.

Terveystieteiden tohtori, selkäneuvoja Sinikka Kilpikoski muistuttaa, että ihminen kuluttaa kolmasosan elämästään nukkuen: ei siis ole yhdentekevää, missä asennossa yönsä viettää.

– Esimerkiksi vatsallaan nukkuminen saattaa provosoida päänsärkyä. Vaikka ihmisellä ei olisi mitään vammaa tai vauriota siellä, niin jos pää on pitkäaikaisesti kiertynyt ääriasentoon sivulle, se voi aktivoida kipujärjestelmän.

Maailman paras asento on yksilöllinen

Kilpikosken mukaan yhtä ainoaa oikeaa nukkumisasentoa ei ole olemassa: se mikä sopii yhdelle, voi olla haitaksi toiselle. Selällään nukkuminen esimerkiksi voi auttaa närästyksestä kärsivää, mutta ei välttämättä ole hyväksi kuorsaajalle tai sydänvaivaiselle.

– Jos on refluksiongelmaa, niin silloinhan suositellaan nukkumaan selällään ja nostamaan vielä sängynpäätyä ylös. Kuorsaajia taas kehotetaan välttämään selinmakuuta ja nukkumaan kylkiasennossa.

Myös sydänpotilaat suosivat kylkiasentoa: monen mielestä  nimen omaan oikealla kyljellä nukkuminen helpottaa vaivaa. Kilpikosken mukaan kylkiasennollakin on silti riskinsä. Selkä ei tykkää sikiöasennosta.

– Jos selkä on hyvin pyöreänä, nikamien välilevyyn imeytyy kudosnestettä ja siksi ihmiset ovat  jäykkiä aamuisin. Kylkiasennossakin selkärangan pitäisi olla suorassa.

Jos taas on erityisen tarkka ulkonäöstään, ei kannata nukkua mahallaan. Nesteet liikkuvat painovoiman mukaisesti ja aamulla peilistä saattaa katsoa turvonnut naama isoine silmäpusseineen.

– Toisaalta sehän tarkoittaa sitä, ettei ole ryppyjäkään, Kilpikoski lohduttaa.

Lauantai-illan halvaus voi uhata väsynyttä juhlijaa

Tavallisesti ihminen ei nuku koko yötä samassa asennossa, vaan vaihtaa asentoa lukuisia kertoja. Lääkkeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena refleksit eivät kuitenkaan välttämättä toimi niin kuin niiden kuuluisi. Silloin huonolla nukkumisasennolla voi olla hyvinkin ikävät seuraukset.

– Jos liian pitkään nukutaan huonossa asennossa, eikä ole kykyä vaihtaa asentoa, se voi johtaa jopa käden halvaantumiseen, Kilpikoski kertoo.

Ilmiö tunnetaan nimellä Saturday night palsy eli lauantai-illan halvaus. Pahimmillaan se voi kestää useita päiviä tai jopa kuukausia.

Kilpikoski kertoo, että omaa nukkumisasentoaan voi ohjata oikeaan suuntaan erilaisilla apuvälineillä. Ei kuitenkaan kannata heti sännätä tuhansien eurojen ostoksille patjakauppaan, vaan ensin kannattaa koluta omat kaapit.

– Jos esimerkiksi patja tuntuu liian pehmeältä, petauspatjan alle voi laittaa vaikka vanhan maton. Myös pyyheliinarulla on asennon korjauksessa oiva apuväline.

Nukkuipa sitten kyljellään, mahallaan tai selällään, tärkeintä on kuunnella omaa oloaan ja välttää ääriasentoja. Kilpikosken mukaan kultainen keskitie on valttia nukkumisessakin.

– Kannattaa välttää sellaisia asentoja, joissa nivelet joutuvat olemaan pitkäkestoisesti ääriasennoissa. Asennon pitäisi olla sellainen, ettei se tuota kipua.

Ambulanssi ei ota kyytiin, jos ei ole pakko

Ensisijainen tehtävä on ensihoito. Samassa yhteydessä päätetään, voidaanko kulkemiseen käyttää omaa autoa, taksia tai jotain muuta. Taustalla on se, että mahdollisimman moni ambulanssi olisi vapaana uuden hälytyksen tullessa.

Ambulansseja tallissa

Kainuussa lähes joka toinen hälytetyistä ambulansseista lähtee paikalta pois ilman potilasta. Ensihoidon vastuulääkäri Marko Pohjanpaju Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä sanoo, että tilanne on samankaltainen ympäri maata.

– Totta kai alueellisia eroja on, mutta suuruusluokka on sama. Vaikka Kainuussa luku on 45 prosenttia, se ei tarkoita sitä, että potilas jätetään heitteille. Aiemmin ambulanssien varustus oli lähinnä kuljetukseen sopiva, nykyään ne ovat ensihoitoyksikköjä, joissa voidaan antaa apu hyvin moneen asiaan. Lisäksi voidaan aina tarkistaa asioita lääkäreiltä, mikä helpottaa turvallisen päätöksen tekemistä.

Ensimmäinen tehtävä on ensihoito, sitten tulee kuljetustarpeen arvioinnin vuoro. Lähes puolessa tapauksista päädytään siihen, että välitöntä kiirettä ei ole. Silloin potilaalle suositellaan, että hän voisi kulkea omalla autolla, taksilla tai muulla vastaavalla.

– Mikäli tarve kuljetukseen kuitenkin on välitön, silloin totta kai lähdetään ambulanssilla. Toki osa on potilaista on hämmentynyt siitä, että hänelle tai omaiselleen suositellaan jotain muuta kyytiä. Päätös on kuitenkin tarkkaan harkittu.

Mitalilla on se kuuluisa toinen puoli

Ensihoidon vastuulääkäri Marko Pohjanpajun mukaan taksista ulosjäämisen taustalla on useita tekijöitä.

– Toki terveys on se ensimmäinen asia. Sitten tulevat mukaan varustus, etäisyydet ja rahakin.

Autojen varustus on siis ensinnäkin tänä päivänä suunnattu enemmän ensihoitoon, ja vasta toisella sijalla on kuljetus.

– Tämä auttaa pitkien etäisyyksien alueilla. Esimerkiksi hälytysajo Kajaanista Kuhmoon ja takaisin sitoisi auton ja henkilökunnan neljäksi tunniksi. Jos ensihoidon jälkeen kuljetusta ei tarvita, koko yksikkö vapautuu puolta aiemmin seuraavaa mahdollista hälytystä varten.

Pohjanpaju toteaa myös hätäkeskusuudistuksellakin olevan lusikkansa sopassa.

– Kovan kritiikin jälkeen ambulanssi päätetään lähettää paikalle joskus vähän kevyemmälläkin perusteella. Jos me ottaisimme kuljetukseen jokainen hälytyksen tehnyt potilas, tarvitsisimme Kainuuseen ainakin kaksi uutta ambulanssia varusteineen ja henkilöstöineen. Se maksaisi vähintään miljoona euroa autolta vuodessa. Sellaista rahaa ei Kainuusta vain löydy.

Camel ei enää kulje omia polkujaan – työpaikkatupakoinnille stoppi

Reynolds American sallii savuttomien tupakkatuotteiden käytön jatkossakin.

Palava tupakka miehen kädessä.

Muun muassa Camel-savukkeita valmistava Yhdysvaltain toiseksi suurin tupakkayhtiö Reynolds American Inc. kieltää työpaikkatupakoinnin.

Reynolds Americanin julkistamien ohjeiden mukaan savukkeiden, sikareiden ja piippujen polttaminen ei ole enää sallittua toimistohuoneissa, kokoushuoneissa, käytävillä tai hisseissä.

Uusi ohjeistus astuu voimaan vuodenvaihteessa. Sitä ennen yrityksen tiloihin rakennetaan tupakointitiloja paheesta yhä kärsiville.

Jo aiemmin tupakointi on ollut kiellettyä muun muassa yhtiön tehdastiloissa, kahviloissa ja kuntokeskuksissa.

Reynolds Americanin edustajan David Howardin mukaan yhtiössä uskotaan, että nyt on oikea aika tehdä muutos, joka sopii nykyistä paremmin sekä tupakoitsemattomille että yhtiön tiloissa vieraileville.

Jatkossakin yhtiö tulee sallimaan savuttomien tupakkatuotteiden, muun muassa sähkösavukkeiden ja nuuskan, käytön.

Reynolds Americanin 5 200 työntekijöistä tupakoitsijoita on vajaa viidennes. Luku on samaa luokkaa kuin koko Yhdysvalloissa.   

Terveyssosiologian professori: ”Terveistä tehdään sairaita”

Itä-Suomen yliopiston professori Markku Myllykankaan mukaan terveitä ihmisiä hoidetaan yhä useammin turhalla lääkityksellä. Hän vaatii lääkäreiden ja lääketeollisuuden napanuoran katkaisemista.

Saitko hyvää hoitoa lääkärissä? -grafiikka.

Yhä useampia terveitä ihmisiä hoidetaan sairaina, uskoo Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas, joka on jo vuosien ajan perehtynyt medikalisaatioon Suomessa ja maailmalla.

– Medikalisaatio on kiihtynyt 1950–60-luvuilta lähtien ja on mennyt koko ajan villimmäksi. Uusia asioita medikalisoidaan jatkuvasti, puhuu Myllykangas ja viittaa esimerkiksi masennuksen, kolesterolin ja osteoporoosin hoitoon.

Myllykankaan mukaan normaaleja elämään kuuluvia asioita hoidetaan lääkkeillä sairauksina ja terveen ja sairaan välistä rajaa lasketaan jatkuvasti.

– Tässä piilee se vaara, että mitä terveempiä lääkitään, sitä vähemmän ihmiset siitä hyötyvät, kun muut haitat eivät katoa minnekään, pohtii Myllykangas.

Medikalisaation seurauksena terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuu ja kustannukset kasvavat, kun rahat valuvat hukkaan.

– Tämä on kaikki pois järkevästä terveydenhuollosta. Kustannukset kasvavat ilman, että saadaan minkäänlaisia terveyshyötyjä, laskee Myllykangas.

Erikoislääkäri: "Laajempi yhteiskunnallinen ilmiö"

Kuopiolainen erikoislääkäri Kai Savonen suhtautuu Myllykankaan viestiin kaksijakoisesti. Toisaalta hän myöntää, että elämän pieniin kolhuihin yritetään tänä päivänä hakea apua lääketieteestä.

– En sanoisi niinkään, että terveistä tehdään sairaita ja sitten lääkitään. Yhteiskunta ja ajatusmaailma on kuitenkin mennyt kieltämättä siihen suuntaan, että lääketieteestä kuvitellaan löytyvän jonkun ihmepillerin, joka parantaisi oloa, puntaroi Käypä hoito -työssä mukana ollut Savonen.

Savonen kertoo olevansa Myllykankaan kanssa samaa mieltä monista medikalisaatioon liittyvistä ajatuksista, mutta lääketieteen piikkiin hän ei sitä laittaisi.

– Kyllä tämä on laajempi yhteiskunnallinen ilmiö, joka kuvaa tätä ajanhenkeä, missä elämme. Omalta osaltaan lääketeollisuus on varmasti vaikuttanut, bisnestähän se on, Pohjois-Savon lääkäriyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Savonen myöntää.

Markku Myllykankaan näkemyksen mukaan terveyden ja sairauden rajan hämärtäminen on lääketeollisuuden etu, jonka avulla pillereitä saadaan myytyä enemmän.

– Pelkästään sairaiden hoitaminen ei tyydytä lääketeollisuuden tarpeita, vaan yhä useammasta terveestä on tehtävä sairas, väittää Myllykangas.

Lääketeollisuudella vaikutus lääkemääräämisen käytäntöihin?

Myllykangas vetää juoneen mukaan myös lääkärit muistuttamalla, ettei lääketeollisuus kirjoita yhtään reseptiä. Voitelulla ja mainoskampanjoilla lääkärit saadaan kirjoittamaan tiettyjä reseptejä.

– Olen jo pitkään puhunut siitä, että lääketeollisuuden ja lääkäreiden napanuora pitäisi katkaista. On ilman muuta selvää, että lääketeollisuus vaikuttaa lääkäreiden lääkemääräämisen käytäntöihin, Myllykangas uskoo eikä näe tilanteen tulevaisuutta kovin ruusuisena.

Ratkaisuja medikalisaation hillitsemiseksi on Myllykankaan mukaan hankala löytää, koska lääkebisneksessä pyörii niin valtavat rahat.

– Ainakaan tähän asti ei ole kovin paljon pystytty tekemään, vaikka on yritetty. Lobbausta ja voitelua on pyritty hillitsemään ja myönteiseen suuntaan on mentykin, mutta selätetty ongelma tämä ei missään nimessä ole.

Savonen näkee asian toisin.

– Viimeisten 4–5 vuoden aikana tilanne on muuttunut paljon läpinäkyvämmäksi kuin mitä se on ollut aikanaan. Valvonta on nykyisin tosi tiukkaa, korostaa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella työskentelevä Savonen.

Hänen mukaansa lääketeollisuuden ja lääkäreiden kytköksiä avaa sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus. Savonen kuitenkin toteaa, että väärinkäytöksiä on aina ollut ja tulee aina olemaan.

– Uskoisin, että Suomessa on tällä hetkellä aika rehellinen tilanne ja tavoitteena on potilaan hyvinvointi, korostaa Savonen.

Taksit satsaavat potilaskuljetuksiin - paaripotilaillekin löytyy kyyti

Paaritaksit yleistyvät. Viime vuosina taksien potilaskuljetukset ovat lisääntyneet, koska ambulansseja on paikoin niukasti ja niitä halutaan pitää varalla vakavia tilanteita varten.

Taksijono Rautatieasemalla Helsingissä 18. heinäkuuta.

Taksiliiton raahelainen varapuheenjohtaja Markku Ylikulju sanoo, että viime aikoina taksien potilaskuljetukset ovat lisääntyneet. Hän ei ole kuitenkaan huolestunut tilanteesta.

- En näe potilaan kannalta mitään riskiä, jos potilas siirretään taksilla hoitoon. Luotan siihen, että hoitohenkilökunta osaa arvioida tilanteen ja kyydin laadun, Ylikulju sanoo.

Ylikulju on havainnut, että sairaskuljetusten lisääntyessä taksiyrittäjät ovat uusineet kalustoaan.

- Yhä enemmän liikenteessä näkee paareilla varustettuja takseja. Yhä useammalta taksiautoilijalta löytyy perusvalmiudet toimia sairaiden ihmisten kanssa. Osa kuljettajista on jo pitkään toiminut sairaankuljetuksissa ja monella on myös muun muassa ensiapukoulutus.

Kookosöljy mieluummin hiuksiin kuin suuhun

Moni on häkellyksissä lähikaupan rasvahyllyllä. Miten valita, kun pulloa ja purnukkaa on metritolkulla?

Haastattelussa Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi.

Kun tuoteselosteesta löytyy tieto "kaksi kolmasosaa tyydyttymättömiä rasvoja", on ravintoasiantuntija tyytyväinen. Rypsi-, rapsi- ja oliiviöljy sekä seesam- ja saksanpähkinäerikoisöljyt ovat näitä pehmeitä rasvoja, jotka tekevät ihmiselle hyvää. Myös kylmäpuristus lisää öljyn terveysvaikutusta.

Kookosöljy on tämän hetken hittituote, jota muun muassa fitness-urheilijat usein suosivat. Ylen aamu-tv:ssä torstaina vieraillut elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta ei kuitenkaan suosittele sitä ainakaan ainoaksi rasvan lähteeksi. Kookosrasva on kova rasva, eikä sitä syömällä saa elimistön kannalta välttämättämiä tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Marniemi on kuullut, että kookosöljyä käytetään myös hiusten hoitoon sekä huulirasvana. Ravintotuntijaa "ulkoinen" käyttö miellyttää, mutta hän antaa myös armon kookosöljyn satunnaiselle käytölle esimerkiksi leivonnassa.

Kookosöljyn suosion Marniemi arvelee johtuvan tehokkaasta mainonnasta. Usein niissä luvataan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jos lupaus kuulostaa uskomattomalta, se sitä useimmiten onkin. Tutkimustietoa kookosrasvan terveysvaikutuksista on vielä vähän.

Levitteiden puolella markettien hyllyllä odottaa aikamoinen viidakko. Levitteet voisivat olla tärkeä pehmeän rasvan lähde, koska me suomalaiset olemme leivänsyöjäkansa. Ratkaisevaa on se, voidellaanko leipä voilla vai kasviöljypohjaisella margariinilla.

Oma buuminsa on kaiken rasvan karttaminen. Asiantuntija kuitenkin muistuttaa, että ihminen tarvitsee rasvaa. Ihon hyvinvointi, hormonitoiminta, näkökyky, hermosto – syitä rasvan syöntiin on lukuisia. Jos ruoka on muuten rasvatonta, kannattaa esimerkiksi salaattiin lorauttaa öljyä. Välttämättömän rasva-annoksen saa muutamasta ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Jos taas ruokalistalla on rasvaista kalaa, avokadoa ja pähkinöitä, ei lisärasvoja tarvita.

Mobiilisovellus tuo terapeutin vaikka bussipysäkille

Kun hätä on suurin, avun pitäisi olla heti käsillä. Tämän oivalluksen pohjalta on Suomessa kehitetty hyväksi koettua terapiamenetelmää hyödyntävä kännykkäsovellus Oiva. Sovelluksen hyödyistä on jo saatu tutkittua näyttöä. Oivan voi ottaa avuksi vaikka linja-autoa odotellessa.

Kuvassa nainen pitää käsissään kännykkää ja kuuntelee kuulokkeilla jotain

ovat kehitelleet yhdessä Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkijat.

VTT:n erikoistutkija Miikka Ermes, mihin stressinlievitys kännykällä perustuu, monihan voi lähinnä saada stressiä kännykästä?

– Kännykkä on läsnä meidän arjessamme. Me pystymme tarjoamaan sitä samaa valmennussisältöä, minkä ihmiset yleensä saavat esimerkiksi psykologin vastaanotolla. Nyt vain se on mukana koko ajan.

Kännykän avulla ihminen pystyy treenaamaan omaa mieltään. Sovelluksen avaaja tekee ohjelman tarjoamia harjoitteita. Tutkijan mukaan harjoitteet auttavat käsittelemään omia ajatuksia ja toimimaan stressaavassa tilanteessa.

–  Kumpi on parempi: Psykologin vastaanotolla kaksi viikkoa sitten saatu ohje vai kännykkäsovellus, joka auttaa sinua juuri silloin, kuin stressaava esiintyminen on edessä. Kännykän avulla voit tehdä ohjatun rentoutumisharjoituksen juuri silloin kuin sitä tarvitaan.

Ennaltaehkäisyä terveille

Miikka Ermes painottaa, että Oiva ei ratkaise kaikkia ongelmia. Sitä ei ole tarkoitettu vakavasta masennuksesta kärsivien ihmisten auttamiseen.

– Sovellukset ovat ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä terveille, kohtuullisesta työstressistä kärsiville ihmisille. Ne tarjoavat henkisen hyvinvoinnin taitoja siihen, miten selvitä ja kukoistaa siinä päivittäisessä työelämässä.

Miikka Ermeksen mukaan koeasetelmissa on käynyt ilmi, että sovellusta käyttävien lievät masennusoireet helpottivat. Oireet ovat helpottaneet jopa yhtä paljon kuin psykologin vastaanotolla käytäessä.

Bussipysäkillä luurit korville

Kun ihminen on kiireinen, harjoitukset eivät saisi viedä liikaa aikaa. Sovelluksen pariin ei tarvitsekaan juuttua tunniksi, kuten psykologin leposohvalle. Sovelluksen kehittäjät ovat ymmärtäneet, että kännykkä on omanlaisensa laite. Siihen kohdistetaan huomiota muutaman minuutin verran.

– Me olemme pyrkineet rakentamaan sovellukset sillä lailla, että ne vaativat hyvin lyhyitä keskittymisiä. Mielen hyvinvoinnin harjoitukset on pilkottu pieniksi palasiksi, jolloin niitä ehtii bussipysäkillä, bussia odottaessa, kuulokkeet päässä tekemään.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä