Älä passaa mutta pysy vierellä – "Vanhuksen kuntouttaminen kotona ei vaadi poppakonsteja"

Kotona asuvan vanhuksen kuntoutus liittyy usein arkisiin askareisiin. Aamulla herätessä voisi nousta viisi kertaa rollaattoria vasten tai jumpata käsiä ruokaa odotellessa. Niin sanottu kuntouttava työote johtaa usein siihen, että vanhus tekee entistä enemmän asioita itse.

Kuvassa vanhus ja hoitaja voimistelevat.

Kotona asuvien vanhusten kuntoutukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Toimintakyvyn ylläpito on usein kotipalvelun työntekijöiden vastuulla, sillä kunnissa on hyvin vähän fysio- ja toimintaterapeutteja.

Kokkolan kaupungin itäisen kotihoidon palveluesimies Anne Tunkkari toteaa, että kuntouttava työote ei vaadi ihmeitä. Siihen sopivat esimerkiksi ulkoilu ja kotijumppa mutta myös erilaiset pelit ja tavalliset kotiaskareet. Muistisairaiden kanssa saatetaan esimerkiksi leipoa.

– Se ei vaadi ollenkaan poppakonsteja, Tunkkari toteaa.

Esimerkiksi liikunnallista kuntoutusta vaativa vanhus voisi sängystä noustessaan nousta rollaattoria vasten 5–10 kertaa. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi jalkojen pyörittäminen, nilkkojen pumppaaminen ja tuolijumppa. Tarkoituksena on saada jalkoihin lisää lihasvoimaa.

– Sitä voi harjoittaa ihan jokapäiväisessä elämässä, vaikka vessakäynnillä.

Kokkolassa kotihoidon piirissä oleva Eevi Märsy on havainnut kotijumpan toimivaksi.

– Olen saanut fysioterapeutilta hyviä ohjeita. Jos jumppaaminen jää väliin, olen seuraavana päivänä kankeampi ja muutenkin on huonompi ja väsyneempi olo.

Itse enemmän

Kuntoutus johtaa usein siihen, että vanhus joutuu tekemään entistä enemmän asioita itse. Sellaisiakin asioita, jotka ovat vähitellen luisuneet omaisille ja hoitajille.

– Hoitaja ei saa tehdä asiakkaasta toimintakyvytöntä – sellainen ei ole oikeanlaista hoitamista. Pitää tukea asiakkaan omia voimavaroja, Tunkkari toteaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että asiakasta ei saa jättää yksin. Hoitajan kuuluu olla vierellä ja auttaa tarvittaessa.

Esimerkiksi Kokkolassa kotikuntoutus on edennyt pilotteina. Varsinkin aluksi ajan riittävyys muutenkin kiireisessä työssä herätti pohdintaa. Ongelmaksi se ei kuitenkaan muodostunut.

– Huomasimme, että kyse ei ole kovin suurista asioista ja kuntouttaminen liittyy ihan siihen jokapäiväiseen tekemiseen.

Kokkolan kaupungilla lähihoitajana työskentelevä Päivi Kant-Bergroth haluaisi hyödyntää fysioterapeuttien osaamista nykyistäkin enemmän.

– Olisi hyvä, että olisimme paikalla, kun fysioterapeutti katsoo tilanteen ja miettii kuntoutuksen painopisteitä. Me hoitajat sitten jatkaisimme näiden ohjeiden mukaan. Fysioterapeutti voisi tietyn ajan päästä käydä katsomassa, miten on mennyt ja antaa uusia ohjeita.

Huono työtilanne heijastuu lasten ruokavalioon: "Terveellinen ruoka on kallista"

Monissa perheissä joudutaan soveltamaan ruokaohjeita huonon rahatilanteen vuoksi.

Lapsi asettaa juustoa näkkileivän päälle

Kotkan seudun huono työtilanne on alkanut näkyä neuvoloissa. Vanhemmilta vaaditaan mielikuvitusta perheen ruokasuunnittelussa.

– Huono työtilanne heijastuu tänne ihan selvästi. Vanhemmat kysyvät neuvoa terveellisen ruuan valmistamiseen edullisesti. Terveellinen ruoka on usein kallista, kertoo vastaava terveydenhoitaja Mervi Jyrkilä.

Vastaanotolla puhutaan esimerkiksi siitä, miten kauden kasviksia voi käyttää ruuanlaitossa edullisesti.

– Eineksiä ei mielellään lapsille syötetä, mutta niitä voi tuunata terveellisempään suuntaan. Lisätään vaikkapa porkkanaa ja lanttua.

Jyrkilä kiittelee uusia ravitsemussuosituksia siitä, että monet aterian raaka-aineet ovat edullisia.

– Siellä on esimerkiksi pakasteseitiä ja pakastemarjoja tai -kasviksia. Lapsen tarvitsemat ravintoaineet saa koottua lautaselle, vaikka ei olisikaan paljon rahaa käytössä. Ei tarvitse aina ostaa sitä kalleinta.

Sairaanhoitaja pelastusryhmän mukana Nepaliin: "Paluulippua ei vielä ole"

Suomesta lähtee rauniopelastusryhmä maanjäristysalueelle Nepaliin. Sairaanhoitaja Tiina Saarikosken mukana avun perille toimittaminen on iso haaste.

Ulkona nukkuneita Kathmandussa 27. huhtikuuta.

Suomalainen pelastusryhmä suuntaa maanantaina Nepaliin. Ryhmän mukana kuljetetaan 10 000 kiloa tavaraa, kuten kameroita, kuunteluvälineistöä, majoittumistarpeistoa, muonaa ja lääkintätarpeita.

Rauniopelastusryhmään kuuluu kaikkiaan 29 henkeä. Yksi heistä on pirkkalainen sairaanhoitaja Tiina Saarikoski, joka työskentelee SPR:n kansainvälisessä avussa.

– Olin eilen sunnuntaina logistiikkakeskuksessamme Kalkussa selvittämässä, miten SPR voi osallistua avustusoperaatioon. Siinä tehtiin päätös lähdöstäni Nepaliin, sairaanhoitaja Tiina Saarikoski SPR:stä kertoo.

Avun perille saanti vaikeaa

Avun perille toimittaminen on iso haaste maanjäristysalueella. Tämä koskee varsinkin Kathmandun ulkopuolella sijaitsevia kyliä, joiden tilanteesta ei ole paljon tietoa saatavilla.

Logistitiset vaikeudet ovat suuret varsinkin alkuvaiheessa. Kyliin on vaikea päästä, koska tiet ovat erittäin huonossa kunnossa tai jopa kokonaan poikki.

Tiina Saarikosken mukaan avuksi tarvitaan helikoptereita avun perille saamiseksi. Tilanne vaatii pitkäaikaista paikalla oloa avustajilta.

– Olen varautunut olemaan täällä aluksi ainakin muutaman viikon. Paluulippua ei vielä ole, katsotaan tilanteen mukaan, Tiina Saarikoski toteaa.

Onnettomuuksiin voi varautua

Erilaisilla katastrofeilla on Tiina Saarikosken mukaan omat erityispiirteensä, joiden tunteminen auttaa avustustyössä. Maanjäristyksen voimakkuuden ja maan olojen perusteella voidaan arvioida, miten pahaa jälkeä alueella syntyy.

– Jos ajatellaan tämän suuruista maanjäristystä jossain Japanissa, tuho on ihan erilainen kuin Nepalissa, jossa rakennukset ovat heikkoja. Tämän perusteella voidaan myös miettiä, minkälaisia vammoja loukkuun jääneille ihmisille aiheutuu, sanoo Tiina Saarikoski.

Jälkijäristykset estävät paikallisia palaamasta koteihinsa siinäkin tapauksessa, että kotitalo olisi pysynyt pystyssä. Monet joutuvat yöpymään ulkona tai teltoissa, kunnes säästyneet talot on todettu turvalllisiksi.

Asiantuntija: "Lapsille ennemmin makeutusaineita kuin liikaa sokeria"

Osa vanhemmista haluaa, ettei heidän lastensa syömässä ruuassa olisi lainkaan sokeria. Vaatimus aiheuttaa hankaluuksia päiväkodeille.

Sokeria.

Joidenkin pikkulasten vanhemmat kieltävät lapsiltaan kokonaan sokerin syömisen. Kielto heijastuu myös päiväkoteihin.

– Jos välipalana on vaikkapa kiisseliä, tilanne on haasteellinen. Emme pysty noudattamaan sellaista toivetta, ettei lapselle saisi antaa lainkaan sokeria, kertoo Kotkan Metsolan ja Hovinsaaren päiväkotien johtaja Anu Korjus.

Kanervan päiväkodissa Kotkassa sokerista on tullut niin paljon palautetta, että asiasta on kirjelmöity eteenpäin ruuat toimittavalle Kymijoen Ravintopalveluille.

– Kiisseleissä, rahkoissa ja jugurteissa on paljon sokeria. On toivottu, että näistä luovuttaisiin ja tilalle tulisi terveellisempiä välipaloja, sanoo Kanervan päiväkodin johtaja Inga Storgård.

Liian hapan ei maistu

Kymijoen Ravintopalveluista kerrotaan, että välipalojen liiallisista sokeripitoisuuksista on tullut vain vähän palautetta.

– Kiisselit, rahkat ja jogurtit ovat omavalmisteita, joiden raaka-aineina on käytetty aitoja marjoja ja hedelmiä. Lisätyn sokerin määrä on vähäinen, kertoo ravitsemussuunnittelija Riitta Feodoroff.

Feodoroffin mukaan sokereita on vähennetty jo vuosia sitten vastaamaan ravitsemussuosituksia.

– Näistä ei ole enää viime aikoina vanhemmille tiedotettu. Emme ole kokeneet tarpeelliseksi ryhtyä uusiin toimenpiteisiin. Sokerin vähentäminen entisestään johtaisi siihen, etteivät ne liian happamina enää maistuisi lapsille.

Feodoroff muistuttaa, että kokonaisuus on tärkein.

– Välipaloina on myös esimerkiksi leipiä ja leikkeleitä sekä tuoretta hedelmää ja kasviksia. Jäätelöä tai muita herkkuja emme tarjoa kuin juhlapäivinä.

Saunalimsa on ok

Carean lastensairaalan ravitsemusterapeutti Harriet Kupiainen ei asettaisi lapselle täyttä sokerikieltoa.

– Ei missään tapauksessa pidä kieltää kokonaan. Emme pyri emmekä ohjaa mustavalkoiseen ajatteluun. Siinä mennään usein ojasta allikkoon. Viimeistään murrosiässä kielto iskee takaisin, Kupiainen toteaa.

Kupiainen neuvoo ennemmin katsomaan, mistä sokereita tulee ja välttämään niitä ruoka-aineita, joista sitä tulee paljon.

– Saunalimsan voi juoda ihan hyvin kerran viikossa. Mutta jos juo paljon limsaa, on hyvä valita sokerittomia vaihtoehtoja.

Kupiaisen mielestä myös sokerisia välipaloja voi korvata tuotteilla, jotka on makeutettu keinotekoisilla makeutusaineilla.

– Sokeria kannattaa korvata makeutusaineilla etenkin jos sitä menee reilummin. Ylipainoisille ja diabeetikoille ne ovat hyvä vaihtoehto.

Rajat eivät pauku normaalissa käytössä

Makeutusaineet herättävät paljon mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Kupiaisen mukaan yleisimmin käytetyt makeutusaineet aspartaami, asesulfaami ja stevia ovat turvallisia myös lapsille.

– Niistä ei pitäisi olla haittaa nykytutkimuksen valossa. Ne on sallittu myös raskaana oleville ja imettäville. Niiden on oltava aika pitkälle tutkittuja, jotta ne voi sallia heille.

Pienikokoisten lasten makeutusaineiden käyttöä on toki hyvä seurata, koska sallittu enimmäismäärä lasketaan kiloa kohti ja pienellä lapsella se tulee herkemmin täyteen.

– Rajat eivät kyllä koskaan ylity normaalissa käytössä. Tietysti jos joku nörttipoika juo koko ajan limsaa tietokoneella, sitä voi mennä monta litraa.

Miten sinä rajoitat lapsesi sokerin käyttöä? Vai rajoitatko? Vai onko sokeri teidän perheessänne kokonaan lapsilta kielletty?

Entä mitä mieltä olet makeutusaineista? Saako lapselle syöttää keinomakeutettuja tuotteita?

Väitöstutkimus: Unilääkkeistä eroon ryhmähoidoilla

Työikäisten unettomuutta voidaan merkittävästi enemmän hoitaa ilman lääkkeitä. Lauantaina aiheesta väittelevä erikoispsykologi Heli Järnefelt arvioi, että psykolginen ryhmämuotoinen hoito soveltuu hyvin työterveyshuoltoon. Lääkkeetöntä hoitoa lisäämällä voitaisiin vähentää työikäisten unettomuutta ja parantaa työ- ja toimintakykyä.

Unettomuus.

Heli Järnefelt selvitti väitöskirjatutkimuksessaan yhdeksän pienryhmän avulla pitkäkestoisen unettomuuden hoitoa. Erityisesti tutkittiin ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuutta.

Tutkimus toteutettiin Yleisradion työterveyshuollossa. Työterveyshoitajien yhdeksään ryhmään osallistui 59 päivätyötä ja epäsäännöllisiä työaikoja tehnyttä mediatyöntekijää. 

Hoitoryhmissä käsiteltiin eri aihepiirejä sekä jaettiin tietoa unesta ja rentoutumiskeinoista. Omakohtaisia tulkintoja työstettiin tehtävillä muun muassa kirjoittamalla ja keskustelemalla. Hoitoryhmiin osallistuttiin myös videon välityksellä.

Hoidon tehoa arvioitiin kyselyillä, unipäiväkirjalla ja aktigrafiamittauksella. Nämä toteutettiin ennen hoitoa, heti hoidon jälkeen ja vielä 3, 6, 12 ja 24 kuukautta hoidon päättymisen jälkeen.

Seitsemän ryhmätapaamisen jälkeen osallistujien unettomuudesta kokema haitta ja unettomuusoireet vähenivät. Lisäksi osallistujien mieliala ja elämänlaatu paranivat.

Epäsäännöllistä työaikaa tekevät hyötyivät hoidosta yhtä paljon kuin säännöllistä työaikaa tekevät, vaikka epäsäännöllistä työaikaa tekevät eivät työaikojensa vuoksi pysty noudattamaan unettomuuden hoidossa keskeisenä pidettyä säännöllistä unirytmiä.

Tulokset säilyivät monelta osin kahden vuoden seurantajaksolla. Työaikamuodosta riippumatta hoidosta merkittävästi hyötyneitä oli kaksi kolmasosaa ryhmiin osallistuneista.

Unettomuus vie toimintakyvyn

Unettomuus on yksi yleisimmistä työikäisten esiin tuomista oireista ja häiriöistä. Pitkään jatkuessaan se on yhteydessä terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn heikentymiseen.

Unettomuutta hoidetaan edelleen paljon unilääkkeillä, vaikka niiden pitkäaikaisesta tehosta ei ole näyttöä ja niihin liittyy merkittäviä haittavaikutuksia.

Nykyisten hoitosuositusten mukaan lääkkeettömät eli psykologiset menetelmät ovat ensisijaisia pitkäkestoisessa unettomuudessa. Lääkkeettömiä hoitomenetelmiä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla terveydenhuollossa.

Lauantaina 9.5. Jyväskylässä väittelevä Heli Järnefelt työskentelee erikoispsykologina Työterveyslaitoksella Helsingissä. Lisäksi hän toimii yksityisenä psykologina Psykologipalvelu Psyykessä.

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion musiikkilukiosta vuonna 1992 ja valmistui Helsingin yliopistosta psykologian maisteriksi vuonna 1998 ja terveyspsykologian erikoispsykologiksi vuonna 2011. Tällä hetkellä hän opiskelee psykoterapian erikoispsykologiksi Helsingin yliopistossa.

Järnefelt on ollut toimittamassa ja kirjoittamassa”Työikäisten unettomuuden hoito” –opasta (2012). 

Röntgenyksikkö ja pelastusryhmä Suomesta Nepaliin

SPR lähettää apua Nepaliin. Apu kulkee Tampereelta Kuopion kautta Nepaliin. Ensimmäinen avustuslento lähtee Suomesta maanantaina iltapäivällä.

Tavaroita lähdössä lentokoneeseen.

Tampereen Kalkussa sijaitsevasta Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta lähetetään apua Nepalin maanjäristysalueelle. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Kuopioon lähti röntgenyksikkö, joka lentää Nepaliin suomalaisen pelastusryhmän mukana maanantaina iltapäivällä.

Pelastusryhmässä on mukana pirkkalalainen avustustyöntekijä. Lisäksi Kalkussa valmistellaan logistiikkayksikön lähettämistä Kathmanduun myöhemmin tällä viikolla.

– Röntgenyksikkö lähtee tänään maanantaina Kuopiosta kohti Nepalia, kertoo logistiikkakeskuksen yksikön päällikkö Pertti Rantanen.

Apua tarvitaan

Röntgenyksikkö lennätetään Nepalin yhdessä suomalaisen pelastusryhmän kanssa. Maanjäristysalueelle matkaavaan ryhmään kuuluu pirkkalalainen pelastustyöntekijä sekä yksi palomies Pirkanmaan pelastuslaitoksesta.

Uutiskuvia seuranneen Pertti Rantasen mukaan avun tarve on Nepalissa valtava. Alueelle lähetetään Kalkusta myös logistiikkayksikkö, jonka tehtävänä on jakaa apua paikan päällä.

Nepaliin on matkalla erilaisia avustustarvikkeita, kuten huopia ja pressuja, elintarvikkeita ja lääkintämateriaalia. Jatkossa lähetetään todennäköisesti myös verenpuhdistusyksiköitä.

– Logistiikkayksikkö auttaa tavaroiden vastaanotossa Kathmandun lentokentällä. Yksikkö päässee töihin keskiviikkona, Pertti Rantanen arvioi.

Koulutetut ja hyväosaiset lopettavat tupakoinnin

Euroopassa väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvamassa ja tulevat todennäköisesti kasvamaan entisestään.

Tupakoinnin terveyshaitat ovat Euroopassa kasaantuneet entistä enemmän pienituloisille ja vähän koulutetuille, tuore hollantilaistutkimus osoittaa.

Tulosten perusteella korkean koulutus- ja tulotason ja tupakoinnin lopettamisen välillä on yhteys ja tuo yhteys on myös vahvistunut vuosien varrella. Yhdeksänkymmentäluvulla tupakointi väheni tasaisesti kaikissa tuloryhmissä ja etenkin pienituloisten keskuudessa, mutta 2000-luvulla tupakoinnin lopettaminen on yleistynyt pääosin vain korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten parissa.

Hollantilaisten havaitsema kehitys tarkoittaa sitä, että Euroopassa väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvamassa ja tulevat todennäköisesti kasvamaan entisestään. Tupakointi on merkittävä syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden sairauksien riskitekijä.

Tutkimuksen tulokset perustuvat yhdentoista Euroopan maan ja 64 000 ihmisen aineistoon, joka kerättiin vuosina 1987–1995 ja 2002–2012.

Tulokset julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.

Vanhusten kotihoito joutuu syyniin – kerrotaanko evätyistä palveluista lainmukaisesti?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies aikoo selvittää vanhusten kotihoitoon liittyvää päätöksentekoa. Nykyisin vanhusten omaiset eivät aina saa virallista päätöstä, kun palveluja evätään. Silloin jää hämärän peittoon se, miten paljon vanhusten kotihoitoon ylipäänsä pyydetään apua ja millä perusteella sitä saa.

Kotihoitaja saapuu käynnille.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies aikoo omasta aloitteestaan selvittää, miten Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa menetellään vanhusten kotihoitoon liittyvässä päätöksenteossa.

– Me olemme tehneet paljon tarkastuksia vanhainkodeissa ja vanhusten palvelukodeissa eli laitospuolella. Nyt olemme ajatelleet, että rupeamme tarkastamaan kotihoitoa ja sen riittävyyttä sekä laatua, kertoo apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.

Vanhusten kotihoidon tilaa on määrä tarkastella koko Suomessa. Ensimmäisenä huomio kiinnitetään kuitenkin Helsinkiin.

Apulaisoikeusasiamiehen tarkastelussa on myös kotihoidon päätöksenteko eli se, miten kansalaisen pyyntöön reagoidaan, jos hän pyytää isälleen, äidilleen tai miksei itselleenkin kotihoidon palveluja kaupungin vanhuspalveluista.

Päätöksestä on voitava valittaa

Jos pyydettyä kotihoidon palvelua ei saa, kielteisestä päätöksestä on vaikea kunnassa valittaa eteenpäin, jos siitä ei ole saanut virallista päätöstä. Virkakielessä puhutaan muutoksenhakukelpoisesta päätöksestä.

Apulaisoikeusmiehen mukaan kansalaisen on oikeus saada sellainen päätös, josta voi myös valittaa. Aina tämä ei ole toteutunut.

– Miksi me aloitamme tämän tarkastuksen Helsingistä, johtuu siitä, että saamiemme kanteluiden perusteella meillä on havaintoja, ettei päätöksiä aina tehdä silloin kun vanhukset tai hänen omaisensa pyytävät palveluja. Jos tällaisessa tilanteessa päätöksenteko ei ole lainmukaista, myös sitä on vaikea arvioida, onko kunnassa riittävästi palveluita, jos ei edes tiedä, miten paljon niitä on haettu ja millainen palvelun tarve kunnassa oikeastaan on, Sakslin sanoo.

Kotihoidossa tehdään Helsingissä vuosittain miljoonia käyntejä

Helsingissä kotihoito tekee vuosittain noin 2,7 miljoonaa kotikäyntiä, joista suurimman osan vanhusten luo.

– Kotikäyntien määrä kotihoidossa on kasvanut selvästi. Se kasvaa edelleen jonkin verran, mutta ei enää niin nopeasti kuin viime vuosina. Nyt painopiste siirtyy siihen, että asiakkaiden kotona vietetty aika kasvaa, eli he tarvitsevat palvelua enemmän kuin aiemmin, kuvailee Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö Juha Jolkkonen.

Apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntö vanhusten kotihoidon päätöksentekomenettelystä on saapunut myös Jolkkoselle.

Joskus ulkopuolinen arvioi ja ratkaisee

– Valtaosan kanssa asiakkaista olemme täysin yhteisymmärryksessä ja sovimme palveluista, mutta aina on yksittäisiä tilanteita, joissa ei päästä yhteisymmärrykseen. Silloin voi olla hyvä, että ulkopuolinen taho arvioi tilanteen ja antaa oman ratkaisunsa.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdään vuosittain yhteensä vähän alle 5 000 kantelua. Niistä noin 700 koskee sosiaalihuoltoa ja näistä vuorostaan osa vanhusten palveluita.

– Vanhat ihmiset eivät hyvinkään usein itse kirjoita, mutta omaiset saattavat kirjoittaa, miten asiat toimivat. Kyllä meille sitä kautta tulee tietoa, miten eri palvelut kunnissa toimivat, toteaa apulaisoikeusasiamies Sakslin.

Suomalaisten rokotesuojasta vain arvioita – omien tietojen selvittäminen salapoliisityötä

Jos rokotuksesi eivät ole voimassa, saatat sairastua vakavasti vaikka puutarhatöissä saamastasi nirhaumasta. Rokotusten selvittäminen on hankalaa, koska tiedot ovat hajallaan eri järjestelmissä. Aikuisten rokotekattavuudesta Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri.

Kuvassa miestä pistetään olkapäähän

Aikuisen ihmisen on itse huolehdittava siitä, että oma rokotussuoja on ajan tasalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotusohjelmayksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo rokotetietojen jäljittämisen olevan hankalaa.

Ensimmäiset rokotukset ihminen saa neuvolassa, sen jälkeen kouluterveydenhuollossa ja armeijassa. Sittemmin rokotteita saatetaan pistää opiskelijaterveydenhuollossa ja vaihtelevasti yksityisellä sekä julkisella puolella.

– Se on melkoista salapoliisityötä. Pitää ottaa yhteyttä jokaiseen paikkaan, jossa on mahdollisesti saanut rokotuksen, pyytää sairauskertomustietoja ja katsoa, onko siellä mainintaa rokotuksesta vai ei.

Syy siihen, että rokotustiedot eivät ole yhdessä ja samassa potilastietojärjestelmässä, on se, että kunnat päättävät tietojärjestelmistään itse. Moni käyttää myös yksityisiä palveluita, jossa on omat järjestelmänsä.

– Keskitettyä, koko maan kattavaa tiedonkeruujärjestelmää, josta aikuisen rokotustiedot selviäisivät helposti, ei vieläkään ole, Puumalainen sanoo.

Hän huomauttaa, että jos rokotetiedot olisivat keskitetysti yhdessä järjestelmässä, myös THL voisi seurata aikuisten rokotuskattavuutta nykyistä paremmin. Tällöin myös ihmisten itsensä olisi helpompi pysyä selvillä rokotesuojastaan.

Rokotteita jäljitetään opiskelijoiden terveydenhuollosta

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia. Rokotukset kirjataan potilastietojärjestelmiin ja paikoin lisäksi potilaan terveyskorttiin.

Lahdessa opiskeluterveydenhuollossa palveluneuvojana työskentelevä Tarja Peräinen-Lundahl kertoo, että entiset opiskelijat kyselevät rokotustensa perään silloin tällöin, ehkä kerran pari kuukaudessa.

– Niitä kysytään ja ne myös saadaan selville, jos kysyjä on lahtelainen. Jos soittaja on lähtöisin ulkopaikkakunnalta, hänen täytyy kääntyä entisen kotikuntansa puoleen. Tieto löytyy arkistoista.

Jokaisella paikkakunnalla on oma arkistonsa, josta tiedot vanhoista rokotuksista löytyvät.

Opiskelijaterveydenhuolto on yksi paikka, jossa nuori saa tarvittaessa kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvia rokotteita.

Rokotusohjelmaan sisältyy kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta suojaava rokote, joka uusitaan kymmenen vuoden välein sekä yhdistelmärokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Jälkimmäinen rokote annetaan eikä tehosteita tarvita.

– Niiden, jotka syntyvät nyt tai ovat syntyneet parin vuoden sisällä, potilastiedot tallentuvat jo sähköisiin järjestelmiin. Heistä kaikki tieto tallentuu yhteen paikkaan. Mutta esimerkiksi itse en näe omia vanhoja tietojani samalla tavalla, eikä niitä koskaan saadakaan sähköiseen järjestelmään, Peräinen-Lundahl selventää. 

Rokotekattavuudesta vain arvioita

Koska rokotustiedot tallentuvat eri järjelmiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei ole tarkkaa tietoa suomalaisten aikuisten rokotesuojasta. Rokotusohjelmayksikön päällikkö Taneli Puumalainen uskoo, että suoja on kuitenkin hyvällä tasolla.

– Mutta on totta, että tarkkaan sitä ei tiedetä, koska meillä ei ole rokotusrekisteriä tai tutkimusta, jossa asiaa selvitettäisiin. Saamme epäsuoraa tietoa tutkimalla verinäytteistä vasta-aineita. Siitä voimme päätellä eri ikäisten keskimääräistä suojaa vaikka jäykkäkouristusta vastaan, Puumalainen sanoo ja lisää:

– Yksilötason tietoja meillä ei ole, että kuka on ottanut rokotteen ja kuka ei.

Taneli Puumalainen muistuttaa, että Kanta-järjestelmä yhdistää lähivuosina eri terveystietojärjestelmät ja todennäköisesti myös rokotetiedot.

Lasten rokotuskattavuudesta Suomessa on hyvin tietoa, jota on kerätty tutkimuksissa yli vuosikymmenen ajan. Kunnista noin 80–90 prosenttia toimittaa lasten rokotustiedot nykyään myös yhteiseen rekisteriin.

– Voimme arvioida aikuisten tilannetta myös siitä peilaten. Pikkulasten rekisteri on nopeuttanut muunkin terveystiedon keräämistä yhteen paikkaan, Puumalainen sanoo.

Rokottamattomalla todellinen riski sairastua

THL:n Taneli Puumalainen uskoo suomalaisten asenteen rokottamista kohtaan olevan kohtalaisen myönteinen. Rokotuskriittisyydestä puhutaan paljon, mutta puheet vahvistavaa tutkimusnäyttöä on vähän.

Esimerkiksi lastensa rokottamisesta kieltäytyvien vanhempien lukumäärä on prosentin luokkaa, eikä määrässä ole tapahtunut suuria muutoksia.

– Aikuisten rokotekriittisyyttä ei ole tutkittu. Mutta kun ajattelee, miten paljon matkailurokotteita ja esimerkiksi puutiaisaivokuumerokotteita otetaan, aikuiset tuntuvat suhtautuvan myönteisesti itsensä suojaamiseen rokotteilla.

Kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat edelleen tarpeen, ylilääkäri Puumalainen muistuttaa.

Esimerkiksi jäykkäkouristus ei ole hävinnyt mihinkään. Se on maaperässä elävän bakteerin myrkyn aiheuttama tauti.

– Jokainen meistä on riskiryhmässä tehdessään puutarhatöitä, saadessaan vamman tai haavan, jonka kautta bakteeri voi päästä elimistöön. Voimassa oleva rokotus on ainoa keino ehkäistä tauti.

Tuhkarokkoa, vihurirokkoa tai sikotautia puolestaan esiintyy Euroopassa jopa epidemioina.

– Riski sairastua on todellinen, jos ei ole sairastanut tautia lapsena eikä ole huolehtinut rokotussuojastaan. Taudit ovat varsinkin perussairaudesta kärsiville aikuisille vakavia, Taneli Puumalainen sanoo.

Katupöly pölisee nyt runsaasti – vältä liikaa altistumista

Kevät on allergikoille ja astmaatikoille hankalaa aikaa. Katupöly on nyt pahimmillaan ja rasittaa astmaatikkoja, mutta voi pitkittää myös tavallista flunssaa ja aiheuttaa jälkitauteja. Allergia- ja astmaneuvoja kehottaa välttämään ja suojautumaan pölyltä.

Katupölyä leijailee tiellä, pyöräilijä ajamassa suojatilelle

Katupölyä on tänä vuonna runsaasti joka puolella Suomea. Liukkaan talven vuoksi hiekoitushiekkaa on ajettu runsaasti ja kuiva kevät lisää pölinää.

Astma- ja allergialiiton Länsi-Pohjan yhdistyksen allergia- ja astmaneuvoja Kaarina Vehkaperä sanoo, että ihmiset kysyvät neuvoa katupölyn aiheuttaman pitkittyneen flunssan hoitamiseen ja muun muassa lasten korvatulehduksiin.

– Katupöly rasittaa kansantaloutta siinä mielessä, että näihin aikoihin ihmisten poissaolot töistä lisääntyvät johtuen pitkittyneistä flunssista ja jälkitaudeista, joihin katupöly liittyy, Vehkaperä toteaa.

Katupölyssä on muun muassa autojen pakokaasua, asfaltti- ja kumipölyä sekä metallia.

– Katupölyssä on aikamoinen cocktail, sille altistumista kannattaa välttää, Vehkaperä jatkaa.

Suodattimet esiin

Katupölyä leijailee ilmassa kuukauden päivät.

Länsi-Pohjan alueella katujen puhdistus on aloitettu, mutta työtä riittää vielä pitkään. Vehkaperä neuvoo katupölystä kärsiä välttämään liikkumista siellä, missä pölyä on runsaasti.

– Kotona voi käyttää myös ikkunansuodattimia, sitten on suoraan sieraimiin laitettavia nenäsuojaimia ja hengityssuojaimia.

Astma on yleisin pitkäaikainen hengityssairaus Suomessa. Sitä sairastaa arviolta kymmenisen prosenttia väestöstä.

Ebolasta selvinneiden vakavat vaivat hämmentävät WHO:ta

Ebolaepidemia tappoi Länsi-Afrikassa miltei 11 000 ihmistä. Onnekkaimmat jäivät henkiin, mutta heillä on todettu vakavia jälkiongelmia, joiden syistä Maailman terveysjärjestö yrittää päästä perille.

Lokakuussa 2014 valokuvattuja liberialaiskylän asukkaita. Tauti oli tuolloin surmannut yli 20 kyläläistä.

Länsi-Afrikan ebolaepidemia on hiipunut, mutta sen vaikutukset tuntuvat henkiin jääneiden terveydentilassa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan monilla – jopa useimmilla – näyttää olevan varsin vakavia terveysongelmia, vaikka he ovat toipuneet itse ebolasta.

Ebolasta selvinneitä ei aiemmin juuri ole tutkittu, sillä epidemiat ovat olleet pieniä, paikallisia ja nopeita. Kaikkien aikojen suurimman ebolaepidemian jälkeen ongelmat ovat kuitenkin tulleet selvästi esille. Miltei puolitoista vuotta sitten alkanut epidemia koetteli Guineaa, Sierra Leonea ja Liberiaa.

Ebolasta toipuneiden vaivat ovat hyvin monenlaisia, kertoo WHO:n Afrikan-osaston johtaja Matshidiso Moeti. Monilla on näköongelmia, joko näön sumentumista tai asteittaista heikentymistä ja jopa sokeutumista. Osalla on heikentynyt kuulo, ja monet kärsivät pään- ja lihassäryistä ja äärimmäisestä uupumuksesta.

Rankka desinfiointi voi olla syyllinen

WHO keskittyi epidemian aikana pitämään ihmiset hengissä. Komplikaatioiden mahdollisuutta ei tuolloin osattu ottaa huomioon, Moeti sanoo. Hänen mukaansa niiden olemassaolo on vasta nyt alkanut selvitä.

Epäselvää on, johtuvatko ongelmat taudista vai mahdollisesti sen hoidossa käytetyistä lääkkeistä. Yhtenä selityksenä puntaroidaan voimakkaita desinfiointiaineita, joilla virusta nujerrettiin. Selvitettävänä on myös ilmiön todellinen laajuus.

Toissa vuoden joulukuussa alkaneen epidemian aikana ebolatartunnan sai WHO:n lukujen mukaan yli 26 000 ihmistä. Heistä lähes 11 000 kuoli. WHO myöntää, että todelliset luvut lienevät korkeampia.

1800-luvun vauvojen hampaista etsitään terveysmittaria tämän päivän pienokaisille

Köyhäintalojen hautausmaiden vainajien hampaat kertovat, miten äidin stressi ja ruokavalio vaikuttavat lapsen terveyteen koko elämän ajan.

Tohtori Julia Beaumontin pihdeissä on lapsen maitohammas

Brittitutkijat etsivät 1800-luvun nälkävuosina kuolleiden lasten ja heidän äitiensä hampaista tietoja, joiden perusteella he toivovat voivansa selvittää, mikä sai jotkut lapset säilymään hengissä, kun heidän ikätoverinsa menehtyivät jo varhaislapsuudessaan.

Bradfordin ja Durhamin yliopistojen tutkimuksissa on analysoitu kahden köyhäintalon hautausmaiden vainajien hampaita. Toinen vaivaistaloista sijaitsi Irlannissa, toinen Lontoossa.

Tutkijat havaitsivat, että hampaiden biokemiallinen rakenne varhaislapsuudessa kertoo paljon äidin terveydentilasta ja ennustaa lapsen selviytymistä niukoissa oloissa. Samanlaisia tuloksia Durhamin yliopistossa on saatu jo aiemmin. Tuolloin tutkittiin Skotlannin Skyen saaren rautakautisten asukkaiden jäänteitä.

Jatkotutkimus tehdään Britanniassa ja Sudanissa

Seuraavaksi tutkimus aiotaan tuoda tähän päivään ja ottaa testattavaksi Bradfordin brittilapsia sekä sudanilaisia pienokaisia. Jos näissäkin kokeissa saadaan samanlaisia tuloksia, tutkijoiden tavoitteena on yksinkertainen koe, joka ennustaisi lapsen terveysongelmia hänen vartuttuaan.

– Tiedämme, että äidin stressi ja huono ruokavalio raskauden aikana sekä vielä lapsen synnyttyäkin voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen. Menneisyydessä se saattoi tarkoittaa lapsen kuolemaa; nyt on todennäköisempää, että lapselle kehittyy iän myötä sairauksia, sanoo tutkimuksen johtaja Julia Beaumont.

Joissakin tapauksissa äidin stressi näkyy lapsen alhaisena syntymäpainon, mutta aina niin ei ole.

– Silloin sairauksien ennakoinnissa olisi hyödyksi yksinkertainen testi, joka tehtäisiin lapsen maitohampaille niiden irrottua, Beaumont sanoo.

Stressi nostaa vetyisotooppitasoa

Hampaiden ja luiden hiilen sekä vedyn isotooppien taso ja suhde vaihtelevat ruokavaliosta riippuen. Lapsen hampaat alkavat kehittyä jo kohdussa, vaikka eivät vielä puhkeakaan.

Hampaiden on oletettu kertovan myös, onko lasta rintaruokittu. Sitä pidetään terveellisenä alkuna elämälle. Vakiintuneen käsityksen mukaan imetetyillä lapsilla ja muutoinkin proteiinipitoista ruokaa syöneillä ihmisillä vetyisotooppitasot ovat korkeammat kuin kasvisruokaa syöneillä.

Yllättäen köyhäintalojen asukkien kokeet kertoivat aivan muuta. Lapsivainajilla todettiin korkeita vetyisotooppitasoja, aikuisikään eläneillä matalampia jo varhaisessa lapsuudessa muodostuneissa hammaskerroksissa. Havainto päti myös Skyen rautakautisiin vainajiin.

Beaumont arvelee, etteivät korkeat tasot kerrokaan proteiinipitoisesta ravinnosta, vaan äitien nälkiintymisestä ja stressistä. 

Ennuste diabetekselle?

– Tutkimme aikaa, joilloin todennäköisesti useimpia lapsia imetettiin. Kun raskaana oleva ja imettävä nainen on aliravittu, hänen elimistönsä käyttää omaa kudostaan sikiön hyväksi ja myöhemmin maidon tuottamiseksi. Uskoaksemme se nostaa vetyisotooppitasoa, ja se näkyy vanhojen hautausmaiden vainajissa, Beaumont sanoo.

Nälkiintyneen äidin maito ei siis ollut kyllin ravitsevaa lapselle, jotta tämä olisi säilynyt hengissä, hän selittää.

Nykypäivään tuotuna tutkimuksen toivotaan pystyvän ennustamaan muun muassa diabetes- ja sydäntautiriskejä jo maitohammasikäisellä lapsella.

Tutkimus on julkaistu American Journal of Physical Anthropology -lehdessä. Tuloksista kertoo myös Bradfordin yliopisto.

Koivun siitepöly voi tirskuttaa Lapissa jo ensi viikolla

Siitepölyallergisten tukalat ajat alkavat pian jo Etelä-Lapissakin. Etelä-Suomeen koivun siitepölyä kantautuu kaukokulkeumina Keski-Euroopasta ja koivun kukinta voi alkaa Suomessa jo ensi viikolla.

Koivun norkoja.

Etelä-Suomessa koivun kukinta voi alkaa jo ensi viikolla. Koivun siitepölyä kantautuu eteläiseen Suomeen jo nyt kaukokulkeumina Keski-Euroopasta.

Turun yliopiston aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto sanoo, että koivun siitepöly voi kantautua pian Lappiinkin.

– Siitepölyn kaukokulkeumat liikkuvat ilmavirtojen myötä. Jos koivu alkaa kukkia ensi viikolla Suomessa, etelän ilmavirtausten kautta koivun siitepöly kantautuu Etelä-Lappiin saakka, Saarto toteaa.

Varsinkin koivun siitepölyä voi kantautua jopa yli tuhannen kilometrin matkoja ilmavirtojen mukana.

Lepän kukinta alkaa olla Etelä- ja Keski-Suomessa ohi. Pohjoisessa lepän kukinta alkaa lähipäivinä.

Farmaseutti: Ikäihmisillä paljon päällekkäisiä pillerireseptejä

Piirongin kätköissä voi olla paljon pillereitä. Ikäihmisillä voi olla jopa päällekkäisiä psyyken- ja tulehduskipulääkkeitä. Lisäksi lääkelistat eivät välttämättä ole ajan tasalla.

Lääkeresepti ja lääkkeitä.

– Osalla iäkkäistä on paljon tarpeettomasti psyykenlääkkeitä käytössä ja niitä on jopa päällekkäin, kertoo farmaseutti Jaana Vaaranka.

Vaaranka oli mukana oululaisessa pilottikokeilussa, jossa farmaseutti teki lääkehoidon kokonaisarviointeja lääkärin ja hoitajan tukena.

– Asiakashaastatteluissa ja kotikäynneillä havaitsin, että myös tulehduskipulääkkeissä oli päällekkäisyyksiä.

Reseptejä eri lääkäreiltä

Farmaseutti Jaana Vaaranka arvelee, että suurin syy päällekkäisyyteen on, että reseptejä on saatu eri lääkäreiltä.

– Sähköisestä reseptistä odotetaan tähän apua, mutta ainakaan toistaiseksi sillä ei ole pystytty ongelmaa ratkaisemaan.

Pilottikokeilun aikana seurattiin myös asiakkaiden lääkelistoja.

– Lähes puolella ne eivät olleet ajan tasalla, farmaseutti Jaana Vaaranka kertoo.

Välttämättä asiakkaat eivät lääkelistalla olevia lääkkeitä käyttäneet. Ne olivat vain jääneet sinne.

– Toki  riskinä on, että iäkäs unohtaakin jossain vaiheessa asian ja ryhtyy käyttämään lääkkeitä, jotka esimerkiksi olikin tarkoitettu lopetettavaksi.

Sydän hyötyy voimaharjoittelusta, vaikka et jaksaisi lenkkeillä

Kestävyysharjoittelua ja hyvää kuntoa pidetään ensisijaisen tärkeänä sydänterveydelle. Tänään Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöskirja puhuu myös lihaskuntoharjoittelun puolesta.

Mies kuntosalilla.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jani Vaara selvitti lihaskunnon yhteyttä sydänsairauksien riskitekijöihin nuorilla miehillä. Koehenkilöinä oli lähes 850 kertausharjoituksiin osallistunutta miestä, joiden keski-ikä oli 25 vuotta.

Kestävyyskunnon yhteydestä terveyteen on vahvaa näyttöä, mutta lihaskunnon vaikutusta sydämen hyvinvointiin on tutkittu vähemmän. Varsinkaan lihaskunnon eri osa-alueiden, lihaskestävyyden ja maksimivoiman vaikutusta erikseen on tutkittu vähän.

Väitostutkimuksen mukaan myös voimaharjoittelu on hyväksi sydämelle.

– Eikä tämä hyöty ole riippuvainen siitä, onko henkilöllä hyvä vai huono kestävyyskunto – sen pyrimme vakioimaan analyysissa pois. Eli lihaskunnon kehittäminen ja parantaminen voi näkyä parempana sydänterveytenä ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä riippumatta kestävyyskunnosta, Vaara kertoo.

Hyötyä erityisesti lihaville

Tutkimuksessa selvitettiin sydänterveyden riskitekijöinä kolesterolia, verenpainetta sekä elimistön matala-asteista tulehdustilaa, jota esimerkiksi ylipaino, huono ravinto ja liikkumattomuus aiheuttavat.

Verenpainetta ja kolesterolia hillitsee erityisesti hyvä lihaskestävyys, matala-asteista tulehdustilaa lihaskestävyyden lisäksi myös maksimivoima. Eli mitä parempi lihaskestävyys ja maksimivoima henkilöllä on, sitä alhaisemmat ovat myös tulehdustekijät.

Erityisen hyvin tämä hyöty näkyi ylipainoisilla henkilöillä, eikä kestävyyskunnolla ollut tässäkään merkitystä.

– Jos olet ylipainoinen eikä oikein huvita lähteä kävelemään tai muuten lenkille niin lihaskuntoharjoittelu on oikein hyvä keino edistää terveyttä, Vaara kannustaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka sydän hyötyy voimaharjoittelusta ja hyvästä lihaskunnosta, niin kaikkein parasta sille on hyvä kestävyyskunto, ja ihanteellisinta näiden kaikkien monipuolinen kehittäminen.

Siksi kuntosaliharjoittelunkin pitäisi olla monipuolista, jos lenkkipolut eivät kiinnosta: muutamien penkkipunnerrusten rinnalla pitäisi välillä kokeilla vaikka kiertoharjoittelua, jossa syke nousee.

– Pointti on se, että sydämelle on hyväksi, kun hikoilee ja hengästyy. Eli ratkaisevaa on se, millainen harjoitusvaste tulee sydän- ja verenkiertoelimistölle. Tärkeää on, että sydän pumppaa ja syke nousee.

Malariarokotteeseen asetut suuret toiveet pettivät

Ensimmäinen malariarokote ei ole teholtaan läheskään esimerkiksi poliorokotteen veroinen. Malariaan sairastuvien suuren määrän takia rokotteesta odotetaan kuitenkin apua sadoille tuhansille.

Verinäytettä valmistellaan malariatestiä varten.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteena oli tähän vuoteen mennessä malariarokote, joka estäisi ainakin puolet rokotettujen tartunnoista ja jonka teho kestäisi yli vuoden. Ensimmäinen malariarokote odottaakin nyt käyttölupaa.

Brittiläisessä lääketieteellisessä The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinen rokote ei täytä suuria tavoitteita, vaan teho jää keskimäärin 30-prosenttiseksi ja heikkenee aikaa myöten. 

Yhtiö aikoo kuitenkin ottaa lääkkeen käyttöön, jos Euroopan lääkevirasto siunaa sen. Luvasta päätettäneen tämän vuoden aikana.

– Kaikki myöntävät, ettei tämä ole paras tai lopullinen malariarokote. Siitä ei ole estämään tartuntoja, mutta se kuitenkin keventää tautikuormaa tuntuvasti, sanoo brittitutkimusta johtanut Brian Greenwood.

Malariaan sairastuu noin 200 miljoonaa ihmistä vuodessa, ja monet saavat taudin useita kertoja elämänsä aikana. Nyt valmistuneen rokotteen lisäksi muitakin on kehitteillä, mutta niiden arvioidaan vievän vielä vuosia.

Sivuvaikutuksena kuumetta ja kouristelua

Rokotetta testattiin Afrikassa noin 15 500 pikkulapsella. Yksi ryhmä sai kolme rokoteannosta kolmen kuukauden aikana, toinen ensin yhden rokotteen ja puolitoista vuotta myöhemmin sen tehosteen ja kolmas pelkän lumerokotteen. Kaikkien lasten vuoteet suojattiin moskiittoverkolla. Seuranta kesti neljä vuotta.

Parhaiten – 46-prosenttisesti – rokote auttoi 5–17 kuukauden ikäisiä lapsia. Pikkuvauvoilla teho jäi 27-prosenttiseksi. Esimerkiksi poliorokotteeseen verrattuna tulos on vaatimaton, sillä polio nujertuu rokotteella 90-prosenttiseksi.

Tutkijat raportoivat myös sivuvaikutuksista: kivuista, kuumeesta ja kouristelusta. Yhdessä koeryhmässä esiintyi myös enemmän aivokalvontulehduksia kuin rokottamattomilla lapsilla, minkä syytä tutkijat eivät osanneet kertoa.

Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus Kanta-Sarvikseen

Tampereen kaupungin uusi psykiatria- ja päihdekeskus aloittaa kesäkuun alussa Kaupin sairaalassa ja muuttaa vuodenvaihteessa Kanta-Sarvikseen. Kaupungin mukaan toimintaan liittyy mm. aiemmin A-klinikalta ostettuja palveluja.

Tampereen kaupungin uusi psykiatria- ja päihdekeskus aloittaa kesäkuun alussa Kaupin sairaalassa.

Keskuksessa arvioidaan mielenterveyshäiriöitä, alkoholi- ja lääkeriippuvuutta tai toiminnallisia riippuvuuksia kuten peli- ja nettiriippuvuutta sairastavien hoidon tarve. Hoidot ovat lyhytaikaisia ja painottuvat ryhmähoitoihin. Myös läheiset otetaan mukaan.

Keskukseen kuuluu myös työikäisten ensiohjaus Ensio, jonne työikäinen, yli 18-vuotias tamperelainen tai orivesiläinen voi tulla kysymään apua mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa.

Sarvikseen korjataan uudet tilat

Vuodenvaihteessa psykiatria- ja päihdekeskus muuttaa Kanta-Sarvikselle Hatanpäälle. Tilat peruskorjataan siihen mennessä.

Tampereen kaupunki kertoo, että uusi keskus yhdistää Hallituskadun psykiatrian palvelut ja aiemmin A-klinikkasäätiöltä ostetut palvelut. Osa Hallituskadun toiminnasta pysyy nykyisellä paikalla vuoden loppuun. 

Kaupunki päätti viime vuonna, että se pääosin lopettaa päihdepalvelujen oston A-klinikalta ja ryhtyy tuottamaan niitä itse. Tämä johti klinikalla yt-neuvotteluihin.

Tampere aikoo kuitenkin edelleen ostaa A-klinikalta nuorille suunnattuja palveluja ja huumeiden käyttäjien palveluita.

Uudesta aivoinfarktipotilaiden hoitotekniikasta mullistavia tuloksia

Uusi suonensisäinen hoitotekniikka parantaa aivoinfarktipotilaan ennustetta. Kun menetelmää testattiin oli ero uutta hoitoa saaneiden ja sitä saamattomien välillä niin selvä, että tutkimus keskeytettiin eettisistä syistä.

Aivoverenvuotoa tt-kuvassa

Aivoinfarktipotilaiden toipumista voidaan parantaa huomattavasti käyttämällä uutta suonensisäistä verisuonitukosten poistomenetelmää, kertoo tuore espanjalasitutkimus.

Verisuonitukkeuman poisto tehdään viemällä hyvin ohut putki nivusvaltimosta aortan kautta aivojen tukkeutuneisiin verisuoniin. Perillä tukkeutunut verisuoni avataan ja tukos poistetaan putken mukana.

Espanjalaisten tutkimuksen osallistui 206 aivoinfarktipotilasta, joiden oireet olivat alkaneet korkeintaan kahdeksan tuntia aikaisemmin ja joiden aivoverisuonissa nähtiin tukkeumia aivokuvauksissa.

Tutkijat valitsivat joukosta potilaita, joiden aivoissa näkyi tukkeumia vielä liuotushoidon jälkeenkin ja satunnaistivat heistä puolet suonensisäiseen verisuonitukkeuman poistoon.

Mahdollisuudet normaaliin aivoinfarktin jälkeiseen elämään paranivat

Tutkijat havaitsivat tukkeuman poistamisen vähentävän aivoinfarktin aiheuttamia vammoja ja parantavan potilaiden mahdollisuuksia jatkaa normaalia elämää aivoinfarktin jälkeen. Ero muihin potilaisiin oli niin selvä, että tutkimuksen jatkaminen olisi ollut eettisesti väärin verrokkeja kohtaan ja tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti.

Espanjalaistutkimuksen lisäksi samanlaisia tuloksia on saatu neljässä aikaisemmassa tutkimuksessa. Vielä ei tosin tiedetä onko hoito yhtä tehokas potilailla, joita ei ehditä hoitaa kahdeksan tunnin sisällä oireiden alkamisesta tai voiko menetelmää käyttää myös pienemmissä verisuonissa.

Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa lääketiedelehdessä New England Journal of Medicinessä.

Suomessa aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä. Noin 75 prosenttia halvauksista on aivoinfarkteja, jotka johtuvat aivovaltimon tukkeutumisesta ja sen aiheuttamasta verenkierron estymisestä. Loput johtuvat aivoverenvuodoista.

Klo 13.01. Korjattu New England Journal of Medicinen alkuperämaa.

Ylen ruokalaskuri: lapsiperhe herkuttelee ja juo kuukaudessa eläkeläisen ruokalaskun verran

Minne ruokarahat menevät? Yle Pohjois-Karjala taulukoi neljän kotitalouden kuukauden ruokakulut. Esimerkiksi äidin ja kahden lapsen perhe ostaa herkkuja yli 70 eurolla kuukaudessa. Aikuinen pariskunta puolestaan ostaa kuukauden aikana pähkinöitä ja siemeniä noin 45 eurolla.

Grafiikka ruokaostosten summista

Yle Pohjois-Karjala pyysi neljää kotitaloutta säästämään kauppakuittinsa kuukauden ajalta. Ruokalasku testiin osallistui eläkeläinen, aikuinen pariskunta, kahden lapsen yksinhuoltaja ja kahden pienen lapsen vanhemmat.

Kotitalouksien ostokset jaoteltiin ostosten perusteella, esimerkiksi maitotuotteisiin, eineksiin ja viljatuotteisiin. Neljästä kotitaloudesta eniten kuukauden aikana ruokaan käytti joensuulainen pariskunta.

Sivoset käyttivät kuukaudessa rahaa ruokaan noin 514 euroa. Eniten rahaa käytettiin kasviksiin, hedelmiin ja juureksiin. Toiseksi suurimman potin vei juusto. Herkut tulivat kolmanneksi suurimpana menoeränä. Neljäntenä tulivat maitotuotteet. Viidenneksi eniten Sivoset käyttivät ruokaostoksissa rahaa pähkinöihin ja siemeniin.

Testiin osallistuneista talouksista Sivoset käyttivät eniten rahaa leipään noin 36 euroa kuukaudessa. Sivoset ostivat punaista lihaa vain muutaman kerran kuukaudessa ja siihen kului rahaa 6,40 euroa. He eivät myöskään ostaneet lainkaan kananlihaa tai kalaa. Sivoset käyttivät testitalouksista eniten rahaa kahviin, noin 10 euroa.

– Lihan pieni määrä yllätti, Olli Sivonen hämmästelee.

– Meillä oli alkoholi- ja karkkilakko, sitä kompensoitiin sitten muilla herkuilla. Eiväthän keksit ja jäätelö ole herkkuja, Sivonen nauraa.

Toiseksi eniten ruokalaskua kartutti kahden lapsen äiti Taina Martikainen, 454 euroa. Lapsiperheeseen ostettiin kuukauden aikana isoimmalla summalla herkkuja, kuten esimerkiksi suklaata. Herkut olivat perheen suurin menoerä ruokalaskussa. Toiseksi eniten rahaa käytettiin kasviksiin, hedelmiin ja juureksiin. Kolmanneksi eniten rahaa käytettiin erilaisiin virvoitusjuomiin. Maitotuotteita ostettiin neljänneksi suurimmalla summalla kuukaudessa. Martikaisen perhe oli ainoa testitalouksista, jonka TOP 5 -listalle nousi alkoholi.

Kolmen hengen taloudessa syötiin valmista leipää vain 7,30 euron edestä. Neljästä taloudesta Martikainen osti eniten punaista lihaa, 14,80 eurolla. Juureksia hän osti vain reilulla neljällä eurolla. Martikaisen perheessä ostettiin eniten kalaa (12,20 euroa) verrattuna muihin testitalouksiin.

– Eikä, voi hyvänen aika, Martikainen henkäisi katsottuaan listaa.

– Olen todella yllättynyt siitä, mihin liha ja leipä ovat kadonneet ruokakuluista, Martikainen jatkaa.

Martikainen kertoo, että lapsilla oli karkkipäivät, mutta hän itse herkutteli pitkin kuukautta.

– Korvasin omia aterioita herkuilla. Nyt ruokalasku näyttäisi aivan erilaiselta, koska lopetin limujen juomisen, Martikainen arvioi.

Kolmannella testitaloudella Minna Karpowilla ja Jussi Harisella on kaksi pientä lasta. Perheen kuukauden kauppalaskussa näkyvät selkeästi pienten lasten menot: äidinmaidonkorvike (54 euroa), vauvan soseet (18 euroa) ja vaipat (29 euroa). Perheen ruokalasku yhdeltä kuukaudelta oli 375 euroa. Eniten perheen ruokakuluja kerryttivät äidinmaidon korvike, maitotuotteet, kasvikset, hedelmät ja juurekset, juustot ja einekset.

– Ei kyllä yllätä, Jussi Harinen naurahtaa kuullessaan äidinmaidonkorvikkeeseen menevän summan suuruuden.

Harinen ja Karpow ostivat eniten eineksiä (30 euroa) testitalouksista. Perheeseen ei ostettu lainkaan kalaa. Myöskään alkoholiin ei mennyt rahaa kuukauden aikana.

Joensuulainen eläkeläinen Laura Ruotsalainen kulutti kuukauden aikana 161 euroa ruokaan. Eniten ruokakuluja syntyi maidosta ja maitotuotteita. Toiseksi eniten Ruotsalainen käytti rahaa hedelmiin, kasviksiin ja juureksiin. Kolmanneksi eniten rahaa kului juustoon. Neljänneksi suurin rahareikä oli broilerin- ja kananliha. Viidenneksin eniten ruokakuluja tuli kalasta.

Myöskään Ruotsalainen ei ostanut paljon punaista lihaa, vain 2,90 eurolla. Herkkuja eläkeläinen osti kuukauden aikana vajaan viiden euron edestä. Leipään rahaa meni hieman yli kahdeksan euroa.

– Tiedot eivät yllättäneet minua, Ruotsalainen tuumaa.

Kommentti: Näin ruokalasku muuttui 15 vuoden aikana – puolison ruokkiminen on kallista

Aloittaessani nämä hommat elettiin kultaista 1990-luvua ja käytössä oli Suomen markka. Opiskeluaikana ruuan valinnassa ratkaisi edullinen kilohinta. Kun mies alkoi viihtyä luonani ja ruokakaapillani, ruokakulut alkoivat nousta. Naimisiin menon jälkeen sai syödä oikein kunnolla, ja ruokakulut lähtivät jyrkkään nousuun, kirjoittaa Milla Holm.

Ruokamenojen vuosittainen kasvu.

Kai se on lievää hulluutta, kerätä ja säästää kauppakuitteja siis ruokakaupan kuitteja. Olen pitänyt toistakymmentä vuotta kirjaa siitä, kuinka paljon minulla kuluu kuukausittain rahaa ruokaostoksiin.

Aloittaessani nämä hommat elettiin kultaista 1990-lukua ja käytössä oli Suomen markka. Itse asiassa harjoittelin kirjanpitoa jo asuessani vanhempieni luona. Äitini halusi pitää lukua rahan menosta, mutta hänellä toteutus jäi puolitiehen. Kauppakuitteja kertyi pöydille valtavat pinot, niitä oli sullottu maustehyllyn väleihin ja välillä niitä taisi löytyä leipälaatikostakin. Järjestelyintoilijana päätin pistää kulut ylös, jotta pöydillä pyörivistä lipuista ja lapuista päästiin eroon.

Kun muutin pari vuotta myöhemmin omaan asuntoon, kirjanpito jatkui. Kävin kirjaamassa myös vanhempieni ruokakuluja ylös vielä parin vuoden ajan. Taisin pelastaa heidät todennäköiseltä kuitteihin hukkumiselta.

Alkuun kirjanpito auttoi kuukausimenojen suunnittelussa. Vuokranmaksun, sähkölaskun ym. pakollisten kulujen jälkeen ruokaan ei jäänyt rahaa muutamia kymppejä enempää. Kaupassa käydessä piti tarkkaan laskea riittääkö raha isompaan juustokimpaleeseen vai pitääkö ottaa pienempi. Ruisleivän valinnassa ratkaisi edullinen kilohinta, ei leivän maukkaus. Muistan elävästi sen kerran, kun oli ylimääräistä rahaa ja ostin jälkiuuniviipaleita ruohosipulituorejuuston kera. Nam!

Opiskeluaikoina ruokakulut liikkuivat kuukausittain 40 - 80 euron välillä. Opintojen päättyessä vuodenvaihteessa 2004 - 2005 sain jalkaani työelämässä sen verran ovenrakoon, että ensin lohkesi viikonlopputöitä, myöhemmin pääsin tekemään 4-päiväistä työviikkoa. Vuosi 2005 toi elämään isoja muutoksia. Aloitin vakituisessa työsuhteessa ja löysin tulevan mieheni. Mies alkoi viihtyä minun luonani ja myös ruokakaapillani. Ruokakulut alkoivat nousta.

Alkuvuonna 2007 muutimme yhteiseen kotiin ja kulut jatkoivat kasvuaan. Kesällä 2008 astelimme avioon ja senhän tietää mitä siitä seurasi. Mies oli ”jallitettu naimisiin” ja nyt sai syödä mussuttaa KUNNOLLA. Ehkä se ei todellisuudessa ihan noin mennyt, vaikka ruokakuluissa tapahtuikin käännös yhä jyrkempään nousuun.

Kaivellessani mieleni muistilokeroita havahdun siihen, että mehän kävimme aikoinaan syömässä ravintolassa usein, meillä oli myös tapana kokata jotain erikoisempaa viikonloppuisin. Lisäksi ensimmäisen avioliittovuoden jälkeen meille tuli yksi suu lisää ruokittavaksi. Pikkuisen Koko-koiran ruoka maksaa yllättävän paljon. Kukapa sitä ei lemmikkiinsä tuhlaisi?

Yhä jyrkemmin kasvavaan ruokalaskukäyrään löytyy nykyisin hyvä selitys. Kaupassa käymme sekä minä että mieheni. Varsinkin mieheni suosii ex tempore ostamista eli hän menee kauppaan ostamaan maitoa, josta oikeasti on puute. Kauppakassiin kertyy kuitenkin kaikkea muutakin mitä käteen vain sattuu. Minä käyn kaupassa ostoslista kourassa, mitä nyt joskus sorrun kekseihin, suklaaseen, jäätelöön, vastaleivottuun vaaleaan leipään, juustoihin, kupliviin tai vähemmän kupliviin juomiin….

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä