Infektiolääkäri muistuttaa mätäkuun vaaroista – muista nämä kaksi asiaa helteellä

Helteiset päivät ovat Suomessa sen verran harvinaisia, että moni saattaa unohtaa niiden aikana pari tärkeää asiaa, jotka kannattaisi muistaa.

Lähikuva kesäisestä pikniksalaatista.

Kesän kuumimmat kelit aiheuttavat lieveilmiöitä asioihin, joihin ei tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota viileämmällä säällä. Bakteerit jylläävät entistä helpommin esimerkiksi kahdessa tapauksessa, joista infektiolyliääkäri Pekka Suomalainen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä varoittaa.

Ensimmäinen asia on ruoan säilytys kesähelteellä.

– Ruokaa ei tulisi jättää pöydälle pitkäksi aikaa näin kuumassa ja kosteassa säässä, koska se on nopea kasvualusta bakteereille, sanoo Suomalainen.

Suomessa kampylobakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset lisääntyvät aina kuumimpaan kesäaikaan.  Myös elintarviketurvallisuusvirasto Evira muistuttaa, että lämpötila-alue 6–60 lämpöastetta on vaaravyöhyke, missä ruokamyrkytysbakteerit lisääntyvät nopeasti.

Mätäkuu ei ole myytti

Toinen tärkeä asia, josta infektiolääkärin mukaan tulisi huolehtia kesähelteellä erityisen hyvin, on haavojen hoito. Haavat tulisi puhdistaa tavallista paremmin helteisellä säällä. Mätäkuu-nimitystä ei ole turhaan keksitty.

– Ihossa on aina bakteereita. Kun on haava, niin iholla olevat mikrobit leviävät haavaan. Lämpimällä säällä mikrobit voivat ottaa ylivallan haavassa ja haava tulehtuu, selvittää Suomalainen.

Tavoitteena litteä vatsa? Katso asiantuntijoiden treenivinkit

Polttavatko vatsalihasliikkeet rasvaa vyötäröltä? Kumpi on tehokkaampaa, isojen lihasryhmien harjoittaminen vai vatsaliikkeet? Onko aerobinen treeni vai painoharjoittelu hyödyllisempää? Fitnessin maailmanmestari Else Lautala ja akateemiset asiantuntijat vastaavat.

Kolminkertainen fitnessin maailmanmestari Else Lautala aktivoi keskivartalonsa punnerrusasennossa.

Litteä vatsa on monen tavoite sekä ulkonäkö- että terveyssyistä, mutta iän karttuessa kadonneen vyötärön metsästys käy yhä hankalammaksi.

– Rasvan kertyminen keskivartalolle on hyvin tyypillistä keski-iässä, kertoo UKK-instituutin erikoistutkija Marjo Rinne.

Vyötäröseudun kiinteyttämisessä on kuitenkin se hyvä puoli, että siihen tehoaa monenlainen liikunta. Jokaisella on mahdollisuus löytää itselleen mieluisat keinot. Myös hyötyliikunta auttaa.

Älä jää paikoillesi

– Paikallaan oleminen on kaikkein suurin ongelma. Liikunnan ei aina tarvitse olla lihaskuntoilua tai hölkkäämistä, kun on muuten fyysisesti aktiivinen. Valitse hissin sijaan rappuset. Mitä enemmän liikut päivän aikana tavalla tai toisella, sitä parempi, Rinne sanoo.

Rinteen mukaan keskivartaloon tehoavat muun muassa pyöräily, halkojen hakkaaminen, soutaminen, hiihtäminen ja tanssi.

– Kaikki tanssilliset harjoitukset ovat hyviä. Itämaisessa ja lattaritansseissa sekä zumbassa keskivartalo liikkuu tunnin aikana paljon enemmän kuin kuntosalilaitteissa. Tanssiessa tulee koko ajan pientä liikettä, joka aktivoi keskivartaloa.

Polttavatko vatsalihasliikkeet rasvaa vyötäröltä?

– Jos haluaa laihduttaa ja pienentää vatsanseudun rasvaprosenttia, vatsalihasliikkeet eivät ole avainasemassa. Vahvatkaan vatsalihakset eivät tule näkyviin treenaamalla, jos ne ovat rasvakerroksen alla, sanoo fitness-urheilija Else Lautala.

– Selkeää näyttöä alueellisesta rasvankulutuksesta ei ole, mutta joitakin tuloksia on, että paikallisesti lihaksia käyttämällä kulutetaan myös paikallisesti rasvoja enemmän kuin muualta. Kyllä vatsalihasten käytöllä on jonkinlainen vaikutus ja mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän lihakset kasvavat ja käyttävät rasvaa energiakseen, kertoo liikuntafysiologian professori Heikki Kainulainen Jyväskylän yliopistosta.

– Jos vatsalihakseen on kertynyt rasvaa, sitä myös kuluu sieltä, kun lihasta käytetään. Vatsalihasliikkeet eivät kuitenkaan kuluta suoraan sisäelinten ympärillä ja ihon alla olevaa rasvaa, Marjo Rinne vastaa.

Kannattaako treenata vatsalihaksia vai muita isoja lihasryhmiä?

– Liikkuessa lihakset käyttävät energiaa sieltä sun täältä. Rasva ei kulu pelkästään vatsasta tai reisien ympäriltä, vaikka moni sitä toivoisi. Kaikkien lihasten käyttäminen on tärkeää keskivartalorasvan kuluttamisessa. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että isojen lihasryhmien energiankulutus on suurempi kuin pelkkien vatsalihasten. Kun käyttää esimerkiksi koko alaraajojen lihasketjua jalkaterästä pakaraan asti, kuluu enemmän energiaa kuin vatsatreenissä, Rinne sanoo.

– Tiettyyn lihasryhmään kohdistuvan treenin sijaan painotan monipuolista kierto- ja kuntopiiriharjoittelua, joka vaikuttaa kaikkiin lihasryhmiin. Kokonaisvaltaisilla liikkeillä voi treenata montaa lihasryhmää samanaikaisesti. Ne ovat tehokkaita sekä  lihaksiston ylläpitämisen että kiinteytyksen kannalta. Esimerkiksi kyykystä ylös hyppy ja sieltä alas punnerrukseen on hyvä liikesarja, Lautala opastaa.

Miksi keskivartalotreeni on hyödyllistä?

– Vatsalihakset ovat tärkeä osa treeniä, koska yhdessä selkälihasten kanssa ne pitävät keskivartalon korsettia ja ryhtiä kasassa. Muista treenata molempia. Myös syvät vatsalihakset ovat merkittäviä oman asennon kannalta. Ne saavat hyvää harjoitusta esimerkiksi pilates-tunneilla, Lautala sanoo.

– Keskivartalossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Arkielämässä selkälihaksia tarvitaan vatsalihaksia enemmän, joten koko keskivartaloa pitää harjoituttaa. Suosittelen lankkuharjoituksia punnerrus-, kyynärnoja- tai kylkiasennossa käsien varassa, jalat suorana tai koukussa. Tällaiset toiminnalliset harjoitukset ovat keskivartalolle hyviä, mutta samalla niissä aktivoituu koko kroppa, Rinne kertoo.

Voivatko vatsalihakset kasvaa harjoittelusta liikaa?

– Vatsalihakset ovat hyvin litteät lihakset. Sixpack eli suora vatsalihas jakaantuu kuuteen osioon, joiden välissä on sidekudosta. Lihas saattaa kasvaa jonkin verran, että se vähän pullistelee ulospäin, mutta ei ole sellaista pelkoa, että vyötärö alkaa kiristelemään vatsalihasharjoittelun vuoksi. Pikemminkin vyötärö kapenee. Esimerkiksi poikittainen vatsalihas, joka kiinnittyy faskioihin selkäpuolella, vetää treenatessa faskioita tiukalle ja siten vyötärö saadaan parempaan hahmoon, Rinne kuvailee.

– Lihasten kasvu näkyy sixpack-vatsana niillä, jotka treenaavat paljon, mutta ei vatsa kasva, vaan se kiinteytyy eli sieltä alkaa rasvaakin hävitä, Kainulainen toteaa.

Onko aerobinen treeni vai painoharjoittelu tehokkaampaa keskivartalorasvan polttamisessa?

– Aerobinen treeni, kuten hölkkä tai juoksu polttavat rasvaa painoharjoittelua enemmän. Molemmilla tavoilla saadaan kuitenkin rasvaa kulumaan, kun treenataan riittävän pitkiä aikoja matalalla teholla. Rasvanpoltto alkaa jo lyhyessä liikuntasuorituksessa, mutta sitä palaa enemmän, kun liikutaan pitempään. Tunnin lenkki on jo tehokas rasvanpolttaja. Salilla toimivat pitkät sarjat kevyillä vastuksilla, Kainulainen kertoo.

– Rasvaa palaa enemmän lenkkeilemällä kuin punttisalilla, mutta monet naiset haluavat myös kiinteää muotoa. Juoksemalla tulee hoikaksi, mutta ei saa lihaksia. Yhdistän aerobisen treenin ja painoharjoittelun kuntopiiriharjoitteluksi. Salilla voi treenata aerobisesti niin, että vaihtaa pisteitä tiheään tahtiin ja jättää tauot pois. Toiminnalliset liikesarjayhdistelmät ovat hyviä, Lautala neuvoo.

– Painoharjoittelu on hyödyllistä, koska aktiivinen lihaskudos kuluttaa energiaa, mutta passiivinen rasvakudos ei. Kun lihasmassaa on enemmän, energiankulutus on suurempi, Rinne sanoo.

Nopeat tulokset ovat mahdollisia

– Vatsalihakset ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että ne sopeutuvat nopeasti 5-10 minuutin päivittäiseen treeniin. Ensin istumaannousuissa riittää vastukseksi oma paino ja myöhemmin voi ottaa lisäpainoa rinnan päälle. Myös kädet voi ojentaa pään taakse, jos pystyy. Sivuttaiset lihakset saa treeniin mukaan nousemalla yläviistoon molemmille puolille. Muodonmuutoksen näkee jo ensimmäisten viikkojen aikana, Kainulainen kannustaa.

– Perinteiset istumaannousut ovat aika tiukkoja, mutta niitä voi tehdä myös jumppapallon päällä. Vatsalihaksia voi treenata myös konttausasennossa käsiä ja jalkoja nostelemalla. Silloin koko vartalo tasapainoilee liikkeessä mukana, Rinne sanoo.

– Kesäaikaan kannattaa ottaa pyyhe ja mennä pihalle tekemään kuntopiiriä: haarahyppyjä, vatsalihaksia, juoksuspurtteja. Viisi liikettä ja 15 minuuttia päivittäin. Tämä muokkaa kroppaa ja samalla rasva palaa. Kuntopiiriharjoittelua voi tehdä missä vain, vaikka olisi kesäreissussa, Lautala vinkkaa.

Punkin purema jätti purjehtija-Heikkiin elinikäiset jäljet

Yle Radio Suomen Torstai-seurassa vieraillut torniolainen Heikki Laitinen sai punkin puremasta puutiaisaivokuumeen mökkimaisemissaan Simossa, Perämeren pohjukassa kaksi vuotta sitten. Pahimmillaan tartunta uhkasi miehen henkeä.

Heikki Laitinen

Tartunnan toteamisen jälkeisen viikon mies oli tajuttomana ja liikuntakyky katosi.

– Kuume ja kivut olivat tapissa, eikä muutamasta ensimmäisestä päivästä sairaalassa ole mitään muistikuvia, kertailee "punkinpurema" Laitinen. Toipuminen on edennyt kohtalaisen hyvin, mutta edelleenkin jalkojen päkiät ovat tunnottomat. Jalkoja särkee edelleenkin öisin, kertailee Heikki Laitinen kokemuksiaan.

Kateissa ollut hermo-motoriikka palasi vähitellen ja tasapainossa eikä kävelyssä ole enää ongelmia.

Oletko punkille katkera?

– En ole punkille katkera. Se on tavallaan elämän lottoa. Sanovat, että on helpompi saada lottovoitto kuin puutiasaivokuume, naurahtaa Heikki Laitinen.

Laitinen muistelee, että punkit ovat olleet kuin kotonaan Perämeren pohjukassa, Simon Karsikossa, ainakin pari vuosikymmentä. Vasta viime aikoina punkkien taudinkannosta on alettu keskustella ja huolehtia.

– Niin paljon viisastuin, että lastenlapsille on otettu rokote. Papan näkeminen heikossa kunnossa oli pelästyttävä kokemus, kertaa Heikki Laitinen.

 

Korjattu alaotsikosta 25.7.2014 klo 09.45: " sai punkin puremasta puutiaisaivokuumeen"

Kuka hoitaa asiasi, kun et siihen enää itse pysty?

Vanhusväestön määrän lisääntyessä yhä useampi joutuu miettimään, kuka hoitaa raha- ja muita asioita, kun siihen ei enää itse kykene. Pankit ja sosiaaliviranomaiset suosittelevat tekemään edunvalvontavaltuutuksen.

Mies laittaa rahaa lompakkoon

Millä tavoin ja kenen haluaisin hoitavan raha- ja muita asioitani, jos sairastun vakavasti tai kykyni tehdä päätöksiä heikkenee vanhana?

Edunvalvontavaltuutus voi tuntua kaukaiselta asialta, mutta se on järkevää ennakointia tulevaisuuden varalle.

Vanhusten määrän kasvaessa edunvalvonnan lisääntyneeseen tarpeeseen on törmätty myös Helsingin sosiaaliviraston kotihoidossa.

– Yleensä ensimmäinen signaali on se, että laskuja on kertynyt sinne kotiin, ja niitä löytyy sieltä täältä. Monesti asiakkaat tuovat laskuja hoitajalle, että mitä hän tekee näiden kanssa. Isolla osalla vanhuksista edunvalvonnan tarve liittyy muistisairauteen, kertoo Helsingin kotihoidon kaakkoisen piirin päällikkö Jaana Nummijoki.

Suurimpien pankkien mukaan vain harvalla vanhuksella on edunvalvontavaltuutus, jossa luotettu henkilö on määrätty valmiiksi. Monen ikääntyneen raha-asioista huolehtivat lapset tai muut sukulaiset. Heillä voi olla vanhuksen tiliin käyttöoikeus tai laskuja maksetaan valtakirjalla.

Nordea pankin Helsingin aluejohtaja Jorma Pirinen suosittelee edunvalvontavaltuutusta myös riitojen välttämiseksi.

– Joskus sukulaisten välille saattaa syntyä riitatilanteita, miten asioita on hoidettu tai jätetty hoitamatta. Jo sukusovun näkökulmasta tämä edunvalvontavaltakirja on erittäin hyvä.

Pankeissa soivat hälytyskellot tietyissä tapauksissa

Pankeista vakuutetaan, että läheisten tekemät väärinkäytökset ovat harvinaisia yksittäistapauksia, ja pankeilla on asiakkaiden varojen hupenemisen varalle varotoimenpiteitä.

OP-Pohjolasta painotetaan, ettei pelkkä muistisairauteen sairastuminen vie ihmisen itsemääräämisoikeutta omaisuutensa suhteen.

Pankit seuraavat ikääntyneen raha-asioiden hoitoa tarkemmin vain, jos havaitaan jotain erityistä.

– Jos ne rahankäyttötavat ja tottumukset muuttuvat poikkeuksellisesti eli rahankäyttö kasvaa merkittävästi. Silloin se herättää helposti kysymyksen, onko kaikki kunnossa. Silloin esimerkiksi valtakirjalla tapahtunut nosto tai tilinkäyttöoikeus pannaan poikki, ja tehdään maistraatille pyyntö edunvalvojan määräämisestä, kertoo OP-Pohjolan lakiasiain johtaja Taina Kallio.

Nordean Jorma Pirinen puolestaan sanoo, että pankissa soivat hälytyskellot, jos vanhuksen asioita hoidetaan pitkään valtakirjalla. Valtakirjan aitous pyritään myös vahvistamaan soittamalla valtuuttajalle.

Pankkien lisäksi myös läheiset ja sosiaaliviranomaiset voivat hakea maistraatista edunvalvojaa, mikäli vanhuksen kunnon huomataan heikentyneen.

Ikäihmiset ovat usein tässä tilanteessa helpottuneita, toteaa Helsingin kotihoidon päällikkö Jaana Nummijoki.

– Se on yleensä siinä kohtaa huojennus. Ettei tarvitse enää ottaa huolta niistä suurista raha-asioista. Se on iso apu, kun joku ryhtyy hoitamaan raha-asioita, jotka ovat olleet kovin vaikeita.

Nummijoki arvioi, että pelkästään heidän asiakkaistaan noin 700:lle on määrätty edunvalvoja.

Päijät-Hämeen keskussairaalan remontti ja laajennus alkavat elokuussa

Jatkossa sekä sydäntoimenpiteet, sydänpoliklinikka että sydäntutkimus keskittyvät samaan yksikköön. Kun hoitotilat sijaitsevat entistä tiiviimmin, poliklinikkakäyntien ja sydäntoimenpiteiden määrää voidaan lisätä.

Päijät-Hämeen keskussairaala - ulkokuva

Sydänpotilaille halutaan tarjota entistä keskitetympää ja nopeampaa palvelua Päijät-Hämeessä. Sydänkeskuksen ja fysiatrian tiloja aletaan peruskorjata elokuun alussa ja tilat valmistuvat ensi vuoden lopulla.

Jatkossa sekä sydäntoimenpiteet, sydänpoliklinikka että sydäntutkimus keskittyvät kaikki samaan yksikköön. Kun hoitotilat sijaitsevat entistä tiiviimmin, sekä poliklinikkakäyntien että sydäntoimenpiteiden määrää voidaan lisätä.

Myös fysiatrian yksikkö vaatii remonttia, sillä 70-luvulla rakennetut tilat eivät täytä nykyvaatimuksia.

Dialyysin potilasliikenne muuttuu

Perusparannustöiden ajaksi dialyysin nykyinen kulkuovi suljetaan ja kulku ohjataan Keskussairaalankadun puoleisesta ovesta. Lisäksi nykyinen autopaikoitus poistetaan käytöstä ja autopaikat varataan jatkossa P1-alueelta.

Päijät-Hämeen keskussairaalan taakse rakennetaan myös uudisrakennus, johon sijoitetaan apteekki ja tilat ruumiinavausten tekemiseen. Uudisrakennus valmistunee vuoden 2016 maaliskuussa.

Vanhusten kuivumista kannattaa nyt kytätä

Kotihoidossa olevien vanhusten selviytymistä helteessä seurataan nyt tehostetusti. Myös hikoillessa poistuneiden suolojen korvaaminen on tärkeää.

Vanhuksen kädet ristissä.

Yhä tukalammaksi käyvä helleaalto on ollut viikon kuumin puheenaihe myös Turun kaupungin kotihoidossa.

Henkilöstöä on ohjeistettu nesteytyksen ohella huolehtimaan vanhusten riittävästä ravinnonsaannista ja tarvittaessa antamaan neuvoja sopivaan pukeutumiseen.

– Näkee kyllä, että monella vanhuksella juominen ei ole ihan itsestään selvää – ei toki aina meillä nuoremmillakaan. Olemme pyrkineet varmistamaan päivittäin riittävän nesteytyksen, kertoo Aninkaisten alueen palveluesimies Liisa Kullanmäki.

Ohjeistuksia teroitettu

Kotihoidon vs. johtajan Leena Rinteen mukaan hellekäyriä seurataan nyt tarkkaan, ja henkilökunnalle on kesäsijaisia myöten teroitettu kuuman sään ohjeistusta. Helleaalto vaikuttaa myös kotihoitajien jaksamiseen.

– Meillä on ihan pysyväisohjeistus ja Työterveyslaitoksen ohjeet, ja ohjeita on vielä pitkin kesää päivitetty. Esimiehet ovat tällä viikolla käyneet eri alueilla päivittäin näitä ohjeita läpi.

Usein sanotaan, että vanhus ei välttämättä tunnista janoa ja nestetankkauksen tarvetta. Tämän on huomannut myös palveluesimies Liisa Kullanmäki päivittäisillä kotikäynneillään.

– On yksilöllistä, kuinka janon tunne tulee. Monia saa muistutella juomaan riittävästi. Se on monen asian summa, mm. lääkitys vaikuttaa siihen.

Myös hikoillessa poistuneiden suolojen korvaaminen on tärkeää.

– Vaikka helteillä ruoka ei maistuisikaan, niin monipuolinen ravinto on tärkeää. Pitäisi muistaa syödä riittävästi, niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin.

Lisäkäyntejä tarvittaessa

Helleaallon aikana vanhusten selviämistä tukaluudessa seurataan erityisen tarkkaan, ja tarvittaessa käyntejä tihennetään.

– Tarvittaessa tehdään lisäkäyntejä. Jos tuntuu, että nesteytys on ollut heikompaa, niin tehdään uusi käynti muutaman tunnin päästä ja seurataan vointia, kertoo Liisa Kullanmäki.

Myös vs. kotihoidon johtajan Leena Rinteen mukaan normaaleista käyntiaikatauluista voidaan tarpeen vaatiessa joustaa.

– Palvelua pyritään järjestämään asiakkaan tarpeiden mukaan. Henkilöstö seuraa kotihoidon käynneillä vointia, ja tilanteeseen pyritään reagoimaan välittömästi.

Luottamus on avain onnistumiseen

Toisinaan neuvojen jakaminen muun muassa vaatetuksen keventämisestä tai tuuletuksen lisäämisestä saattaa palveluesimies Liisa Kullanmäen mukaan olla herkkää puuhaa.

– Me teemme töitä asiakkaiden kodeissa, joten hienotunteisuus ja heidän kanssaan asioista keskusteleminen on kaiken avain. Toki heidän toiveidensa mukaan asioissa edetään, ja asiakas loppupeleissä tekee päätöksen vaikkapa vaatetuksestaan. Ei ketään pakottaa voi – yrittää toki aina voidaan!

Liisa Kullanmäki hymähtää kysyttäessä, joutuuko kentällä välillä käymään pientä tahtojen taistelua juomisen ja syömisen tarpeellisuudesta.

– Kyllä nämä asiat ihan hyvässä hengessä hoidetaan, mutta välillä käydään vähän pidempiä neuvotteluja!

Ihana helle! Näillä juomis- ja syömisvinkeillä vältät helleuupumuksen

Kolean kesäkuun jälkeen heinäkuussa on vihdoin päästy nauttimaan helteisistä aurinkopäivistä. Oikea tankkaus pitää olon hyvänä kuumallakin.

Koiria ja auringonottajia kalliolla.

Aurinko paistaa, suuta kuivaa ja heikottaa. Taidanpa ottaa toisenkin oluen!

Huono idea, sanoo ylilääkäri Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osastolta.

Helteellä hikoillessa kehosta haihtuu sekä nestettä että kivennäisaineita, joiden korvaamiseksi pelkkä vesi ei riitä, vaan tarvitaan myös ruokaa. Alkoholi puolestaan ei pidä yllä nestetasapainoa, koska se lisää virtsan eritystä.

Kuumalla säällä pitäisi juoda säännöllisesti ja jo ennen kuin tulee jano.

– Desi tai pari kerrallaan esimerkiksi vettä tai laimeasti sokeroitua mehua, Salonen neuvoo.

Kivennäisveden juominen ei haittaa, mutta sen sisältämät kivennäismäärät eivät lääkärin mukaan riitä korvaamaan kuin pienen osan hikoilun mukana menetetyistä natrium- ja kloridimääristä.

Kevyttä sisätyötä ilmastoidussa tilassa tekevä ei Salosen mukaan välttämättä kaipaa työpäivän aikana kuin yhden tai kaksi lasillista vettä tai mehua normaalin juomisen lisäksi.

Tavallista ruokaa, ei alkoholia

Ruokaillessa kannattaa juoda yksi ylimääräinen lasillinen vettä, maitoa tai piimää.

– Jos kuumalla säällä ei ole ruokahalua, voi syödä kevyemmin tai pienempiä annoksia ja ajoittaa runsaammat syömiset iltaan.

Erityisen suolaista ruokaa ei Salosen mukaan ole tarpeellista syödä. Tavallisesta ruuasta ja hedelmistä saa hyödyllisiä kivennäisaineita kuten kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia.

– Hyvä helleruoka on esimerkiksi kala- tai kesäkeitto. Niissä on nestettä, kivennäisaineita, hiilihydraatteja ja vähän proteiinejakin.

Alkoholi ja kahvi toimivat diureetteina eli ne lisäävät nesteen poistumista kehosta, vaikka siihen ei kuumalla säällä olisikaan varaa.

– Eihän se tervettä ihmistä ojaan kaada, jos hyvällä lomalounaalla nauttii yhden oluen tai viinilasillisen ja sitä tasapainottavan vesilasillisen keskellä hellepäivää. Enempää ei voi suositella, Salonen sanoo.

– Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö sopii paremmin viileään iltaan. Etenkin iän myötä ihmisillä on piileviä sydän- ja verisuonisairauksia tai lääkärin määräämiä lääkityksiä todettuihin sairauksiin. Yllättävien sairauskohtauksien ja tapaturmien riskit kasvavat, kun hellestressiin lisätään juopumuksen vaikutukset.

Kovaan hikoiluun terveelle urheilujuomaa

Jos helteellä urheilee tai tekee fyysistä työtä niin että hiki valuu noroina, hellejuomaksi sopii sekä sokeria että kivennäisaineita sisältävä urheilujuoma.

Kuumalla säällä ruumiillista työtä tehdessä ja runsaasti hikoillessa pitäisi juoda puoli litraa nestettä tunnissa.

– Urheilujuomat sopivat kuitenkin vain terveille aikuisille, joilla ei ole jatkuvaa lääkitystä, Salonen muistuttaa.

Ulkona työskentelevät ovat tottuneita lämpöön, mutta jos tuntuu, että voimat ehtyvät, niin kuumassa on oltu liian pitkään, hän sanoo.

Esimerkiksi pihalla tai mökillä puuhastelua ei tarvitse kuumallakaan kokonaan välttää, mutta raskaimmat työt kannattaa sijoittaa viileämpään hetkeen.

– Kun iskee etelän säät, pitäisi omaksua myös Välimeren maiden elämäntavat, että ollaan kuumaan aikaan vähän laiskempia, eikä uuvuteta itseämme puhki.

Ylimääräisen nesteen juomista kannattaa jatkaa vielä rankemman rasituksen loputtua.

– On hyvä seurata, että vessassa täytyy käydä ja virtsaa erittyy. Silloin on onnistunut pitämään nestetasapainon tyydyttävänä.

Jos neste- ja suolatasapaino järkkyvät, voi tulla helleuupumus. Sen ensimmäisiä merkkejä ovat suun kuivumisen ja heikotuksen lisäksi pahoinvointi, päänsärky sekä paikalliset lihaskivut ja -kouristukset.

– Hoidoksi riittää nesteen juominen, kevyt syöminen, viileä suihku ja lepo.

Vakavammassa lämpöhalvauksessa hikoilu loppuu ja iho muuttuu kuivaksi ja punoittavaksi, nousee korkea kuume, ja henkilö voi tulla sekavaksi ja menettää tajuntansa.

– Jos epäillään lämpöhalvausta, henkilö pitää toimittaa pikaisesti terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen.

Vauvoille rintamaitoa, leikki-ikäisille vettä tai mehua

Leikki-ikäiset lapset eivät itse huomaa janoa, joten heille kannattaa tarjota vettä tai laimeasti sokeroitua mehua riittävän usein. Vaikka ei olisi kovin nälkä, heidän pitäisi yrittää syödä normaalisti.

– On hyvä seurata, että välillä tulee vessahätä, siitä näkee, että nesteytys on riittävää. Kuumimmat ajat kannattaa viettää varjossa ja vauhdikkaimmat puuhat korvata välillä rauhallisemmalla tekemisellä.

Pikkuvauvoille paras hellejuoma on äidinmaito.

– Lisäksi voi antaa äidinmaidonkorviketta, jos vauva tarvitsee lisänestettä ja -ravintoa. Vaipan säännöllisestä kastumisesta voi todeta onnistuneen nestetasapainon hoidon. Imettävän äidin on hyvin tärkeää huolehtia myös omasta nesteen ja kivennäisaineiden tasapainostaan helleaikaan, Salonen muistuttaa.

Helleuupumuksen tai heikon nestetasapainon huomaa siitä, että lapsi on väsynyt, lievästi kuumeinen ja vähemmän aktiivinen kuin tavallisesti.

– Jos lasta ei saa juomaan tai hänellä on oksentelua tai pahoinvointia, erityisesti alle kaksivuotiaat on vietävä herkästi terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen. Pikkulasten kohdalla ei ole varaa odotella tuntikausia, sillä heille voi erityisesti helleaikaan tulla nopeasti vakava nestevajaus.

Ikäihmisellä ei välttämättä janon tunnetta

Yli 75-vuotiailla hikoilu ei enää toimi normaalisti, eikä janon tunnetta tule välttämättä ollenkaan. Nestehukka voi näkyä ja tuntua heikotuksena, pahoinvointina ja toimintakyvyn heikentymisenä tai huimauksena.

– Jos juominen ja syöminen jäävät vähiin, voivat joidenkin jatkuvien lääkitysten vaikutukset tulla liian voimakkaiksi ja niistä aiheutuu haittoja, ylilääkäri Raimo Salonen sanoo.

Ruuasta ja juomasta saadut kivennäisaineet, kuten natrium, kalium, kloridi, magnesium ja kalsium, leviävät verenkierron mukana ihmiskehon kaikkiin soluihin.

– Kivennäisainetasapaino säätelee solujen oikeaa nestemäärää ja edesauttaa niiden normaalia toimintaa. Sydänlihas ja sen sähköinen rytmi toimivat, luurankolihasten solut tuottavat energiaa ja liikuttavat meitä, tajunta on kirkas, ja kehon ja mielen tasapaino hyvä, ylilääkäri Raimo Salonen sanoo.

Puutiaisaivokuumetta havaittu jo alkukesästä Etelä-Karjalassa

Puutiaisaivokuumetta tavataan yleensä vasta syyskesästä. Nyt Etelä-Karjalassa saatuja tautitartuntoja on ollut jo alkukesästä.

Punkki ja tulitikku.

Puutiaisaivokuumetta on poikkeuksellisesti havaittu jo alkukesästä Etelä-Karjalassa.

Punkin aiheuttamaa aivokuumetta on todettu kesäkuun alun jälkeen kolmella ihmisellä. Yleensä puutiaistauteja on Etelä-Karjalassa 2-4 tapausta vuodessa ja ne ajoittuvat syyskesään.

– Syytä ei osaa sanoa. Tämä voi olla ihan sattumaakin, että nyt näitä tapauksia on ollut jo alkukesästä, sanoo infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Kaikki alkukesän tartunnat on saatu Lappenrannan kaupungin alueelta.

– Tämä ei missään tapauksessa pois sulje sitä, että puutiaisaivokuumetta levittäviä punkkeja ei olisi muuallakin, sanoo Suomalainen.

Borrelioosia liikkeellä tavanomaiseen tapaan

Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hoidettu viikoittain Etelä-Karjalan terveysasemilla. Noin viisi borrelioosipotilasta on tänä kesänä on tarvinnut sairaalahoitoa.

Borrelioosi on bakteeritauti, johon tehoaa antibioottihoito. Puutiaisaivokuumeeseen ei ole varsinaista hoitoa, vaan se paranee ajan myötä itsestään. Rokotteen siihen kuitenkin voi ottaa.

– Rokote puutiaisaivokuumeeseen voi olla jo tänä kesänä hieman myöhäistä, koska rokotus tehoaa vasta noin 1-2 kuukautta sen ottamisesta, sanoo Suomalainen.

Täsmennetty 25.7.2014 kello 10.28 Puutiaisaivokuumetta levittäviä punkkeja on muuallakin, kuin Lappeenrannan kaupungin alueella.

Lääkäri: Helteellä kannattaa höllätä, mutta ei humaltua

Hellesää näkyy terveyskeskuksen päivystyksessä: osa on uupunut liian vähäisen juomisen takia, osa taas on juonut liikaa. Ylilääkäri Päivi Jokirannan mukaan hellevaroitusta ei oteta riittävän vakavasti.

Nainen pyyhkii hikeä.

Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa on tänä kesänä jouduttu ottamaan ihmisiä vuodeosastoille elimistön kuivumisen ja uupumisen takia.

– Iäkkäillä puuttellinen nesteytys korostuu, mutta joukossa on myös keski-ikäisiä, jotka eivät ole muistaneet juoda riittävästi, kertoo ylilääkäri Päivi Jokiranta Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta.

Toisilla ongelmana on liika juominen: helle lisää alkoholin kulutusta ja sitä kautta tapaturmia.

– Alkoholi ei ole hellejuoma, ei edes mieto alkoholi, Jokiranta painottaa.

Hellevaroituksiin suhtauduttava vakavasti

Ilmatieteen laitoksen hellevaroituksiin on syytä suhtautua vakavasti. Etenkin pienet lapset on syytä suojata auringolta, mutta varoitus koskee myös aikuisia.

– Osa ei ollenkaan huomioi, että varoitus koskee kaikkia. Ajatellaan, että enhän minä ennenkään ole saanut oireita, niin miksi nyt saisin, Päivi Jokiranta toteaa.

Jokirannan mukaan helteellä on lupa lorvailla.

– Tekemistä pitää vähentää, pihahommia ei pidä paiskoa olan takaa ja pitää muistaa syödä ja juoda. Vaikka oltaisiin sisällä, niin lämpötilat voivat nousta korkeiksi, jos ilmastointia ei ole.

Helle lisää kiirettä päivystyksissä, mutta miten paljon, sitä on vaikea arvioida.

– Kesällä monet pienet terveysasemat ovat kiinni, työterveysasemat ovat kiinni, osa yksityisistä lääkäriasemista on kiinni. Potilaat ohjautuvat yhteen paikkaan, jossa on tietysti sitten vilkkaampaa. Eli mikä on helteen aiheuttamaa kiirettä ja mikä kesäajan aiheuttamaa kiirettä, sitä on vaikea arvioida, Jokiranta toteaa.

MRSA-bakteerin leviäminen pakotti vanhukset eristykseen

Forssan Heikanrinteen palvelukeskuksen MRSA-epidemia on johtanut siihen, että sairaalabakteerin saaneet vanhukset siirretään eristysosastolle. Epidemian takia terveysviranomaiset aikovat seuloa kaikki seutukunnan palvelukeskukset ja yksityiset palvelutalot.

Punatiilinen palvelukeskus.

Forssan Heikanrinteen palvelukeskuksessa sairaalabakteerin saaneille vanhuksille perustetaan osasto. MRSA-bakteerin saaneita varten perustetaan osasto, jossa on lähes 20 hoitopaikkaa. Hoivapaikkoja Heikanrinteellä on yhteensä yli sata.

MRSA-sairaalabakteeria vastaan on Heikanrinteellä taisteltu kesän alusta asti. Palvelutalon laaja ja sitkeä MRSA-epidemia on aiheuttanut sen, että Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymä aikoo seuloa bakteeria ikäihmisistä kaikissa seudun palvelukeskuksissa.

– Tarkoituksena on viedä seulonta myös yksityisiin palvelutaloihin, kertoo Hyvinvointikuntayhtymän johtava lääkäri Arto Honkala. Eli me haluamme tietää, kuinka yleinen MRSA on ja osaisimme paremmin varautua siihen.

Useimmiten bakteeri on oireeton

Honkala kertoo, että MRSA ei yleensä aiheuta mitään oireita eli bakteeri on ihmisen elimistössä. Se ei aiheuta mitään tautia tai hankaluutta muuta kuin tietyissä erityistapauksissa, jos tulehdus pääsee valloilleen.

– Heikanrinteessä ei ole havaittu käytännössä mitään erityisiä esimerkiksi ihoinfektioita. Palvelukeskuksessa yritetään rajoittaa sairaalabakteerin yleistä leviämistä ja kosketusta sen tyyppisiin tilanteisiin, missä bakteerilla on merkitystä.

Honkala korostaa, että forssalaisessa Heikanrinteen palvelukeskuksessa ei ole kyse mistään tulehdusepidemiasta.

Punkin purema vei kauppiaan koomaan ja pyörätuoliin – "Ajattelin, että joko sairastun tai voitan lotossa"

Saaressa kauppiaana työskennellyt Timo Tuomala suhtautui puutiaisaivokuumeeseen huolettomasti, kunnes tauti iski häneen rajusti kaksi vuotta sitten. Hän uskoo vielä joku päivä kävelevänsä, ja muistuttaa nykyään myös läheisiään rokotuksen tärkeydestä.

Kauppiaana työskennellyt Timo Tuomala sairastui puutiaisaivokuumeeseen vuonna 2012

Kotkan Haapasaaressa kauppiaana työskennelleen Timo Tuomalan elämä muuttui kertaheitolla elokuussa 2012. Tuomala tuli saaresta veneellään satamaan, kun hän huomasi kyljessään suurikokoisen punkin. Punkin pureman jälkeen hänelle nousi korkea kuume, ja muutaman päivän kuluttua Tuomala makasi sairaalassa.

– Olin koomassa ja hengityskoneessa puolitoista viikkoa. Mitään en siitä muista, Tuomala sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalasta Tuomala siirrettiin syksyllä 2012 Helsinkiin Laakson sairaalaan, jossa häntä kuntoutettiin päivittäin. Puutiaisaivokuume oli vienyt häneltä liikuntakyvyn lähes kokonaan.

"Kävelen vielä"

Parin vuoden kuntoutuksen jälkeen Tuomala pystyy seisomaan tuettuna, mutta kävely ei vielä onnistu. Käsissä ei ole juuri voimaa, ja tauti on vaikuttanut myös miehen puheeseen. Nykyisin Tuomala asuu Helsingissä ja käy kuntouksessa pari kertaa viikossa.

– Uskon käveleväni vielä joskus, pakko siihen on uskoa. Jaloissa on voimaa, kunhan saan vielä tasapainoaistin kuntoon.

Tällä hetkellä Tuomala haaveilee pääsevänsä uuteen hoitolaitokseen Maskuun, jossa osataan hoitaa erityisesti puutiaisaivokuumeeseen sairastuneita. Puutiaisia on aiemmin tavattu erityisesti Turun saaristosta ja Ahvenanmaalta, mutta viime vuosina ne ovat levinneet myös Manner-Suomeen.

Riski sairastua melko pieni

Tuomala suhtautui ennen puutiaisen pureman aiheuttamiin riskeihin melko huolettomasti. Hän ei ollut ottanut rokotusta tautia vastaan, vaikka asui saaristossa kuuden vuoden ajan. Nykyisin hän huolehtii, että myös lähipiiri muistaa rokotuttaa itsensä.

– Sanoin ennen monelle ihmiselle, että minulle tulee joko tauti tai päävoitto lotossa. Tauti tuli eikä lotossa ole voittoa kuulunut.

Puutiaisaivotulehdukseen (TBE-virus) sairastuu vuosittain muutamia kymmeniä ihmisiä Suomessa. Määrä on kuitenkin vain murto-osa verrattuna toiseen punkkien levittämään tautiin, borrelioosiin. THL:n tilastojen mukaan borrelioositartuntoja todettiin viime vuonna runsaat 1 700.

Ylen ajankohtaisohjelmat ja toimitukset eri puolilla Suomea käsittelevät aina torstaisin yhteistä teemaa. Yle Radio Suomen Ajantasan Torstaiseuran aiheena 24.7. ovat punkit.

Tutkimus: Parasetamoli ei auta selkäkipuun lumelääkkeitä enempää

Tutkijoiden mukaan tulos herättää kysymyksiä siitä, miksi parasetamolia suositellaan lääkkeeksi alaselän kipuun.

Laajan australialaistutkimuksen mukaan suosittu kipulääke parasetamoli ei nopeuta alaselän kivun paranemista tai vähennä kipua sen enempää kuin lumelääkkeet.

– Meidän on otettava uuteen harkintaan yleinen suositus antaa parasetamolia ensimmäisenä hoitona, tutkimusta johtanut Christopher Williams Sydneyn yliopistosta sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Tutkimus julkaistiin torstaina Lancet-lehdessä, joka on arvostettu lääketieteellinen julkaisu. Tutkimukseen osallistui 1 652 Sydneyssä asuvaa, akuutista alaselän kivusta kärsivää henkilöä, joille määrättiin joko enimmillään kuukauden parasetamolikuuri tai lumelääkkeitä.

Parasetamolia ja lumelääkkeitä saaneiden henkilöiden välillä ei huomattu eroa siinä, montako päivää paraneminen vei. Parasetamolilla ei myöskään ollut vaikutusta potilaiden toimintakykyyn, yöuniin tai elämänlaatuun eikä se auttanut lieventämään kipua lyhytaikaisesti.

Tutkimuksen tekoon osallistunut Sydneyn yliopiston apulaisprofessori Christine Lin sanoi, että tutkijoilla ei ole toistaiseksi hyvää käsitystä siitä, miksi parasetamoli ei auta selkäkipuun. Hänen mukaansa on todisteita siitä, että parasetamoli tepsii esimerkiksi päänsärkyyn, hammassärkyyn ja leikkausten jälkeiseen kipuun.

– Tämä tutkimus osoittaa, että selkäkivun syntymekanismit ovat todennäköisesti erilaisia kuin muissa kiputiloissa, ja tämä on alue, jota meidän täytyy tutkia lisää, Lin sanoi.

Amerikassa kuullaan vihaisia ääniharhoja, idässä kiltimpiä

Tutkija arvelee, että kulttuurin roolin ymmärtäminen harhoissa ja toisenlainen suhtautuminen niihin voisi johtaa uusiin avauksiin hoidon kehittämisessä.

Henkilö pitelee kättä korvallaan.

Skitsofreenikoiden kuulemat ääniharhat voivat olla kulttuurista riippuen vihaisia tai hyväntahtoisia. Äänihallusinaatio-kokemuksia selvitettiin tutkimuksessa, joka on julkaistu British Journal of Psychiatry -lehdessä.

Tutkimuksessa kaikkiaan 60:tä skitsofrenia-diagnoosin saanutta aikuista pyydettiin kuvailemaan ääniharhojaan. Koeryhmässä oli 20 jäsentä Yhdysvalloista, 20 Ghanasta ja 20 Intiasta. Tulosten perusteella äänten kuuleminen oli yleisesti ottaen samankaltaista kaikissa kolmessa ryhmässä. Uskonnollisuus tai se, asuuko koehenkilö maaseudulla vai kaupungissa ei vaikuttanut tuloksiin merkitsevästi.

Amerikkalaisten ryhmä erosi muista kuitenkin yhdessä osa-alueessa: heidän kokemuksensa äänien kuulemisesta olivat todennäköisemmin negatiivisia. Niitä kuvailtiin vihaisiksi ja väkivaltaisiksi.

Tutkimuksesta kirjoittaneen Stanford Reportin mukaan eräs amerkkalainen koehenkilö maalaili ääniä "kuin ihmisten kiduttamiseksi". Viisi muuta kuvaili kokemaansa sotatermein tai jonkinlaiseksi kutsuksi taisteluun. Amerikkalaiset myös kuvailivat muita useammin kokemaansa sairauden termein.

Afrikkalaisten ja intialaisten skitsofreenikoiden kokemukset olivat puolestaan useammin positiivisia. Intialaisista koehenkilöistä 11 kertoi perheenjäsenen tai muun lähipiirin edustajan komentaneen heitä johonkin tehtävään. Amerikkalaisten joukossa tällaisia tapauksia oli kaksi.

– Ne puhuivat kuin iäkkäämmät ihmiset, jotka neuvovat nuoria, eräs intialainen kuvasi harhojaan.

Afrikkalaisten koehenkilöiden joukosta selvästi harvempi kertoi kokemuksistaan sairaustermein. Kymmenen koehenkilöistä kuvasi kokemusta pääosin positiiviseksi, 16 sanoi kuulleensa selvästi jumalan äänen.

Taustalla yksilö ja yhteisö

Tutkimukseen osallistunut Stanfordin yliopiston antropologian osaston professori Tanya Luhrmann selittää koeryhmien eroja yksilön erilaisilla määreillä eri kulttuureissa: länsimaalaisessa identiteetissä itse määritellään useimmiten yksilöinä. Muualla itsen taas koetaan voimakkaammin olevan osa yhteisöä ja määrittyvän ihmisten välisten suhteiden kautta.

Tästä johtuen länsimaissa kontrolloimattomattomat ääniharhat koetaan helpommin jonkin yksityisen rajan rikkomikseksi, Luhrmann tulkitsee.

– Kahdessa muussa ryhmässä äänet tulkittiin helpommin jonkinlaiseksi yhteydeksi tai suhteeksi mielen sairauden sijaan.

Intialainen ja afrikkalainen ryhmäkin erosivat toisistaan. Intialaisten harhoissa korostuivat leikkisyys ja seksi, kun taas afrikkalaisten ryhmässä kuultiin useammin jumalan puhetta.

Uutta suuntaa hoitoon?

Tulokset viittaavat siihen, etteivät raa'at tai ankarat hallusinaatiot ole skitsofrenian väistämätön seuraus, vaikka ne ovatkin länsimaissa yleisiä.

Luhrmannin mukaan kulttuurin roolia ei oteta riittävästi huomioon mielisairauksien ymmärtämisessä. Stanford Reportin haastattelussa hän sanoo, että toisenlainen suhtautuminen voisi johtaa uusiin avauksiin hoidon kehittämisessä.

– [Yhdysvalloissa] ääniharhoja saatetaan pitää vain sairauden neurologisina sivutuotteina ja jättää ne huomiotta. Tuloksemme kuitenkin viittaavat siihen, että tapa, jolla potilaat suhtautuvat hallusinaatioihinsa saattaa muuttaa sitä, mitä he kuulevat niiden sanovat. Tällä voi olla seurauksensa myös kliinisessä mielessä.

Tutkimus: Jopa yli seitsemänkymppiset voivat lykätä muistisairauksia

Suomalaistutkijat ovat selvittäneet kahden vuoden aikana, että ikääntyvien ohjaaminen terveisiin elämäntapoihin ja muistitreeneihin voi siirtää merkittävästi muistin ja ajattelun kangistumista. Laaja tutkimus on ainutlaatuinen.

eläkeläiset jumppaavat jumppasalissa

Muistisairauksia voidaan ehkäistä hyvin yksinkertaisilla keinoilla, osoittaa tuore tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä neljän tutkimusyksikön yhteisessä tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyvien muistia ja ajattelutoimintoja voidaan parantaa kohentamalla elämäntapoja ja tekemällä muistiharjoituksia.

Tutkimukseen osallistui 1 260 kotona asuvaa 60–77-vuotiasta, joilla oli kohonnut riski muistisairauteen. Riskiä kasvattavat esimerkiksi ylipaino, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Tutkittavat valittiin eri puolilta Suomea: Helsingistä, Vantaalta, Kuopiosta, Turusta, Seinäjoelta ja Oulusta.

Tutkimukseen osallistuneet jaettiin kahteen ryhmään, joista toiselle annettiin tehostettua elintapaohjausta kahden vuoden ajan. Tehostettuun elintapaohjaukseen kuului muun muassa ravitsemusneuvontaa, liikuntaa, muistiharjoittelua ja sosiaalista toimintaa. Muistia harjoitettiin muun muassa tarkoitukseen tehdyllä tietokoneohjelmalla, jota tutkittavat saattoivat käyttää myös itsekseen kotona.

Kahden vuoden jälkeen havaittiin, että tehostettua elämäntapaohjausta saaneet henkilöt suoriutuivat paremmin monipuolisesti muistia ja ajattelua mittaavista kokeista. Myös osallistujat olivat tyytyväisiä tutkimukseen ja vain 11 prosenttia heistä keskeytti.

Poikkeuksellinen tutkimus toi tärkeitä tuloksia

Tapa tehdä tutkimusta oli täysin uudenlainen ja tutkimuksen laajuus poikkeuksellinen.

– Tämä on maailman ensimmäinen tutkimus, jossa on pyritty puuttumaan elintapoihin ja jossa on mukana näin monta henkilöä, toteaa tutkimusryhmän johtaja, professori Miia Kivipelto.

Tutkijat ovat innoissaan tuloksista, sillä ne ovat hyvin selvät ja merkittävät. Professori Kivipelto iloitsee muun muassa siitä, että tehostetun elintapaneuvonnan ja muistiharjoitusten vaikutukset näkyivät erityisesti yli 70-vuotiailla.

– Näyttää siltä, ettei silloinkaan ole liian myöhäistä tehdä jotain, tutkimusjohtaja tiivistää.

Lähivuodet paljastavat lisää

Tutkimusta jatketaan vielä viisi vuotta samojen osallistujien kanssa. Tuona aikana selvinnee sekin, miten kauan muistisairauksien puhkeamista voidaan lopulta lykätä.

Lähivuosina selvitetään etenkin sitä, miten elämäntapaohjaus vaikuttaa Alzheimerin taudin ilmaantumiseen sekä esimerkiksi elämänlaatuun ja ihmisten toimintakykyyn. Lisäksi tutkijat selvittävät, miten toimintatapa voisi vaikuttaa terveydenhuollon kustannuksiin.

Kivipellon mukaan tutkimus ja sen tulokset kiinnostavat laajalti. Tutkimus sai runsaasti kansainvälistä huomiota, kun tutkijat esittelivät sitä pari viikkoa sitten Kööpenhaminassa.

Perusmättöä ja herkullista kesäruokaa - lähetä kuva!

Onnistuitko kokkina tänä kesänä vai löysitkö hyvän ravintolan? Onko kamera jo täynnä ruokakuvia? Lähetä meille kesäruokakuva!

Kuvassa ravintolan ruoka-annos, pekoniin käärittyä hirvenfilettä ja perunamuusia.

Makkaraa, tirisevä varras vai kesäkurpitsakeitto? Kaurapuuroa, näkkileipää vai eineksiä? Mansikkasmoothie. suklaamousse vai marjakiisseli?

Sosiaalinen media pullistelee kuvia, joita ihmiset ovat ottaneet ruoka-annoksistaan. Millaisia otoksia sinä olet tallentanut kameraasi tai jakanut sosiaalisessa mediassa?

Mikä herkku jäi kesästä mieleen? Mikä maistui lomalla?

Voit lähettää kuvan alla olevalla lomakkeella tai jakaa sosiaalisessa mediassa! Osallistu ja lähetä kuva sosiaaliseen mediaan:

(Twitter, Instagram) aihetunnisteella #kesäruoka!

Kokoamme kuvat jutuksi. Lähetäthän vain kuvia, joihin sinulla on oikeudet. Emme maksa kuvista palkkiota.

Hieroja kehitti kylille terveyspalveluauton - edessä iso vääntö byrokraattien kanssa

Terveyspalvelut ja niiden saatavuus on kuuma kysymys näin helteen keskellä. Moni vähän syrjemmällä asuva pelkää, että palvelut karkaavat aina vain kauemmas. Forssalainen hieroja Pentti Lindén päätti rakentaa terveyspalveluauton, joka voisi tarvittaessa tuoda avun vaikka metsän keskelle.

Miehellä lääkevoidepaketti kädessä.

Forssalainen hieroja-lähihoitaja Pentti Lindén on kätevä käsistään ja rakentaa mielellään. Niinpä hän keksi rakentaa ikioman terveyspalveluauton, jolla Lindén voi karauttaa autollaan hieromaan vaikka metsien keskellä asuvat mummut ja papat. Lindén vasta käynnistelee palvelujaan, mutta ideoita on paljon.

Tällä hetkellä terveyspalveluautossa on muun muassa hierontaplintti, erilaisia haavan- ja kylmähoitoon tarvittavia välineitä ja aineita sekä lihastraumahoitoon tarvittava yksikkö.

– Eli autossa voi hieroa asiakkaita sekä antaa ensiapua venähdyksiin ja revähdyksiin, kertoo Lindén.

Hierontapöytä on tärkeä juttu, jotta asiakas saadaan oikeaan ja tehokkaaseen hoitoasentoon.

Pentti Lindén muistuttaa, että kaikki ihmiset eivät suinkaan halua päästää vieraita ihmisiä – edes hoitajia tai lääkäreitä – omaan kotiinsa. Terveyspalveluauton yksi hyvistä puolista onkin se, että siinä on tilat valmiina ja asiakas voi astua kätevästi siihen hoidettavaksi.

Luvassa mittava paperisota

Lindénin mukaan auton varustelua muuttamalla se soveltuu niin lääkärin, sairaanhoitajan, lähihoitajan tai hierojan työtilaksi. Hänen rakentamansa terveyspalveluauto on malli, jota voi kehitellä eri tarpeisiin sopivaksi.

– Tämä on puhtaasti forssalainen innovaatio.

Ennen kuin Lindénin kehittelemä ja rakentama auto voi lähteä esimerkiksi Tammelan Liesjärvelle viemään hieronta ynnä muita terveyspalveluista, sen täytyy saada tarvittavat toimintaluvat Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ja Forssan seudun terveydenhuollon ammattilaisten täytyy antaa lausuntonsa autosta ja sen toimivuudesta.

Pentti Lindénin terveyspalveluautosta kertoi ensimmäisenä Forssan Lehti.

Arkkiatri Risto Pelkonen: Ihminen oppii katsomaan maailmaa toisella tavalla

Taiteen tekemisellä, kokemisella ja hyvinvoinnilla on jännittävä yhteys.

Arkkiatri Risto Pelkonen ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen

– Tutkimukset osoittavat, että taideharrastukset tosiaan lisäävät elinikää ja elinajan odotetta, ja myös elämänlaatua. Siitä tiedetään sitten vähemmän, mikä on se mekanismi, millä taide tuottaa terveyttä. Itse luulen sen johtuvan hyvin paljon siitä, että taiteen kokeminen tuo elämänhallintaa. Ihminen oppii katsomaan maailmaa toisella tavalla, ja näkee sen monivivahteisuuden, kertoo arkkiatri Pelkonen.

Terveyttä taiteesta -seminaarin kenties suurimpana avainhahmona ja luojana oleva Pelkonen pitää Savonlinnaa oikeanlaisena kaupunkina järjestää taiteisiin liittyvä seminaari, koska kaupungista löytyy hyvin paljon erilaista kulttuuriaktiivisuutta.

– Juuri täällä Savonlinnassa olemme todella taiteen keskellä, eikä pelkästään ihmisten tekemän vaan myös luonnontaiteen keskellä. Tämä on hetki, jolloin keskustellaan tästä jännittävästä yhteydestä, joka vallitsee taiteen tekemisellä, taiteen kokemisella ja hyvinvoinnilla, sanoo arkkiatri Pelkonen.

Toistuva Kullervon kirous

Seminaarissa puhunut lastenpsykiatri Jari Sinkkonen toimii Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkärinä. Aivan kuin Kullervo, joka nimikko-oopperassa kantoi vihaa ja pettymystä lapsesta aikuisuuteen, näkee Sinkkonen yhtäläisyyksiä moneen nykypäivän työtehtäväänsä.

– Se on lastenpsykiatrin arkea. Monissa yhteyksissä tulee esiin juuri tämä. Nyt me tiedämme koko ajan yhä enemmän siitä, että varhainen kaltoinkohtelu on yhteydessä väkivaltaongelmiin, ja syrjäytymiseen.

Musiikin on todettu auttavan monia. Eritoten tulisieluiset esikuvat sytyttävät nuorissa helposti arvostusta ja kiintymystä, ja näin tilanne toimii vetäjänä ja apuna vaikeissakin tapauksissa.

– Tiedän vaikka kuinka paljon tapauksia, joissa musiikki on ollut apuna. Se on ollut monelle henkireikä, sanoo Sinkkonen.

Taideaineet antavat hyviä eväitä

Arkkiatri Risto Pelkonen ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ovat huolissaan siitä, että taidetta ja taiteen opetusta vähennettäisiin peruskouluissa. Heidän mielestään taideaineita ei missään tapauksessa saisi ajaa alas.

– Olisi hurjan tärkeää, että ei pidettäisi suorituksia niin tärkeinä kuin sitä, että nuoret oppisivat olemaan yhdessä ja ymmärtämään, että erilaisuutta on. Tähän kaikki taideaineet antavat hyviä eväitä, Pelkonen ajattelee.

– Eikä kuunneltaisi pelkästään sitä nuorien mielimusiikkia, vaan tuotaisiin tilalle muutakin avaamaan nuorten silmiä ja kokemusmaailmaa, lisää Sinkkonen.

Sinkkonen haluaisi vielä suuremman joukon ihmisiä tulemaan osallisiksi kulttuurikokemuksiin. Terveyttä taiteesta -seminaarin päättänyt Seppo Kimanen muistutti Sinkkosta vuosien takaisista sanoistaan.

– On jäänyt hyvin mieleen Kimasen lausahdus. Kun hän kävelee Helsingin kadulla, ja siellä tulee vastaan ihmisiä, niin hän ajattelee että täällä on niin monta ihmistä, jotka eivät ole koskaan kuulleet yhtään Joseph Haydnin jousikvartettoa, Sinkkonen naurahtaa.

Terveyttä taiteesta -seminaari järjestettiin yhdessä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Itä-Suomen yliopiston, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja Savonlinnan oopperajuhlien kanssa.

Rautainen kaivovesi voi tehdä karmivan tempun hiuksillesi

Hiusten peseminen metallipitoisella vedellä voi aiheuttaa yllättäviä kemiallisia reaktioita kampaamossa. Rauta saattaa esimerkiksi kymmenkertaistaa raidoitusaineen tehon, ja lopputuloksena on niin kutsuttu kemiallinen leikkaus.

Hiusvärejä parturi-kampaamossa.

Kaksi viikkoa mökillä ja kaupunkiin. Kampaajalle ja väri päähän. Se voi olla virhe. Mökin porakaivon vesi saattaa olla hyvin kupari- tai rautapitoista, ja kun se jää hiuksiin, yhdessä esimerkiksi hiusvärin kanssa lopputulos voi olla karmiva. Pahimmillaan hius voi leikkautua jopa poikki.

Hiusmuotoilija Nina Miettinen kuopiolaisesta Hiusstudio Artiquesta kertoo, että heilläkin metallipitoisella vedellä hiuksiaan pesseitä tulee vastaan usein.

– Ammattitaitoinen kampaaja havaitsee asian jo hajun perusteella. Tällaisessa tilanteessa hius tulee syväpuhdistaa ennen värikäsittelyä. Se tasapainottaa hiuksen pH:n.

Miettisen mukaan esimerkiksi rauta voimistaa hiusten raidoitusaineen tehon noin kymmenkertaiseksi.

– Jos hius alkaa kuumenemaan, silloin on jo kiire.

Miettisen mukaan kuumenemisreaktio katkaisee hiukset kasassa pitävät rikkisillat, ja huonolla tuurilla lopputuloksena on niin kutsuttu kemiallinen leikkaus.

– Omalle kohdalle näitä ei ole onneksi sattunut, mutta tarina kertoo, että Egyptistä tuotu henna-aine olisi joskus polttanut hiukset permanentin yhteydessä ihan sinisellä liekillä. Kotikampaajille kokeilua en suosittele.

Blondit peseytyvät mieluummin kaupungissa

Hyvin usein kampaajalla vastaan tuleva ongelma on, että metallipitoinen pesuvesi on värjännyt etenkin vaalean hiuksen vihertäväksi. Laboratorion johtaja Paula Muona Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:sta muistuttaa, että normaali vesijohtoverkoston vesi ei koskaan ole niin rauta- tai kuparipitoista, että se värjäisi hiuksia.

– Yleensä tämä koskee kiinteistöjen omia pora- ja rengaskaivoja, joita ei valvota. Hapan vesi liuottaa metalleja esimerkiksi talon kupariputkista ja se voi värjätä hiuksen vihertäväksi.  

Muonan mukaan voi olla mahdollista, että rautaa tai kuparia irtoaisi myös vanhan kerrostalon putkista. Se on kuitenkin harvinaista.

Hiusten vihreäksivärjäytymisongelma on ihmisten tiedossa jo melko hyvin. Nina Miettinen tietää tapauksia, joissa moni esimerkiksi Kuopion vesijohtoverkoston ulkopuolella asuva käy pesemässä hiuksensa kaverin luona keskustassa.

– Oma käytäntöni on silti aina tiedustella asiakkaalta, missä hän asuu ja millaisia käsittelyjä hiuksiin on viime aikoina tehty. Näin säästytään yllätyksiltä.

Ruskea rantu voi paljastaa

Muona muistuttaa, että raudan ruskea ja kuparin vihreä väri värjäävät hiusten lisäksi myös tekstiilejä.

– Jos esimerkiksi sangossa seisoneeseen kaivoveteen jää selkeää sakkaa, sitä ei välttämättä kannata käyttää pesuvetenä.

Kupari- ja rautajäämät voi paljastaa myös lavuaariin jäävä vihreä tai ruskea rantu. Muona lisää, että myös ruskea, humuspitoinen järvivesi sisältää hieman rautaa, mutta sitä voi käyttää huoletta pesuvetenä, sillä metalli on siinä eri muodossa, jolloin se ei saostu veteen.

Muonan mukaan veden raudan ja kuparin haitat ovat ensisijaisesti teknis-esteettisiä, mutta esimerkiksi vedessä myös esiintyvä mangaani on osoittautunut haitalliseksi terveydellekin.

– Viisainta on tietysti pysytellä vesijohtoverkoston piirissä, mikäli haluaa minimoida riskit.

Lämpö näkyy jo päivystyksessä – tosin yllättävän vähän

Kuumuuden aiheuttamat vaivat ovat tuoneet selvästi lisää potilaita Varkauden terveyskeskuksen päivystykseen. Sen sijaan Ylä-Savon Sotesta kerrotaan, että helle näkyy vielä yllättävän vähän päivystyksessä.

Purjeveneen purje taivasta vasten

Helteet ovat tuoneet lisää potilaita päivystykseen osassa Pohjois-Savoa. Potilaita on käynyt selvästi tavanomaista enemmän esimerkiksi Varkauden terveyskeskuksen päivystyksessä.

Ylilääkäri Pertti Salmi Varkauden terveyskeskuksen päivystyksestä kertoo, että potilaita on noin kymmenen prosenttia tavanomaista enemmän.

– Kuumuus on selvästi rasittanut sydänvikaisia ja jonkin verran on ollut kuivumistapauksia. Jos normaalisti päivässä käy noin 60 ihmistä, nyt on enimmillään käynyt noin 80 ihmistä. Myös viikonloppuna Joroisissa järjestetty triathlon lisäsi käyntejä, Salmi kertoo.

Sen sijaan Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja Ylä-Savon Sotesta kerrotaan, ettei helle ole juuri näkynyt päivystyksen kävijämäärissä. Ylä-Savon Soten vastaanottotoimintojen ylilääkärin Jarno Riepon mukaan kuumuus on lisännyt päivystyskäyntejä yllättävän vähän.

– Helle tuo mukanaan hoidon tarpeita, mutta viime vuosina on ollut hankalampi tilanne osastoilla. Vaikka nyt on ollut aika kuumia kelejä, vielä ei ole näkynyt ruuhkia osastoilla, Rieppo sanoo.

Tälle viikolle on luvattu koko Suomeen hellettä. Riepon mukaan tilanne voikin muuttua nopeasti.

– On se täysin mahdollista. Nyt pitää pitää huolta riittävän nesteen, veden, nauttimisesta ja sisätilojen kunnolllisesta jäähdytyksestä, Rieppo neuvoo.

Rohdoskasvit kukkivat, nyt kiireesti keräämään!

Mesiangervo, siankärsämö, väinönputki ja horsma ovat kukkeimmillaan.

Maitohorsma kukassa.

Nyt alkavat olla viimeiset hetket kerätä yrttejä luonnosta rohdokseksi ja teeksi. Mesiangervosta, horsmasta, siankärsämöstä ja väinönputkesta saa hienoja yrttiteesekoituksia talven varalle. Etelä- ja Keski-Lapissa kukinta on pian ohi mikäli helteet jatkuvat. Yrtinkeruureissut voisivat kiinnostaa kesäturistejakin.

Kemistit eristivät mesiangervosta 1800-luvulla salisyylihapon, joka on aspiriinin vaikuttava aine. Happoa on runsaasti kasvin nupuissa ja valkoisissa harsomaisissa kukinnoissa. Tuoreista tai kuivatuista kukinnoista voi valmistaa kipuja lievittävää yrttiteetä. Juuri kiehuneeseen veteen laitetaan hautumaan vähintään viideksi minuutiksi kukintoja, keitosta ei keitetä. Yrttiteetä voi juoda pitkin päivää.

- Salisylaattikasvi voi alentaa kuumetta ja poistaa myös nesteita. Mesiangervosta saa myös mahtavan jalkakylvyn, vaikka saunassa. Voi tehdä mesiangervosta myös vastan, sanoo keruutuotetarkastaja Marja Tuominen.

Jalkakylpyä varten laita vatiin tai sankoon kasvin kukintoja ja lehtiä, ja voi vähän varttakin lisätä. Kaada päälle pieni määrä kuumaa vettä vesipadasta, anna hautua kymmenen minuuttia. Lisää sopivan lämpöistä vettä niin että jalat sopivasti peittyvät. Löylyissä ollessasi pidä jalat yrttilylvyssä.

Sopii piparkakkutaikinaan

Marja Tuominen käyttää mesiangervoa myös mausteena.

- Kalan mausteena olen käyttänyt ja voin paljastaa, että piparkakkutaikinaani tulee mesiangervoa, kertoo Tuominen.

Mesiangervo (Filipendula ulmaria) kasvaa vanhoilla niityillä, jokien ja järvien rannoilla. Kasvia ei pidä kerätä teiden varsilta tai ojista, joissa se kasvaa runsaana. Lehti kerätään ennen kukintaa. Kukinnot on helppo kuivata ihan huoneenlämmössä. Jos kukassa on ruskeaa kukinto on jo ohi.

Voimakkaasti tuoksuvia kukkia ripoteltiin ennen vanhaan lattioille tuomaan miellyttävää tuoksua ennen juhlia.

Jo muinaiset roomalaiset

Siankärsämö (Achillea millefolia) on hyvin monikäyttöinen rohdoskasvi. Ulkoisesti käytettynä kasvilla hoidetaan iho-ongelmia kuten haavoja, paiseita tai aknea. Antibakteerisesta kasvista tehdään voiteita, hauteita, kylpyjä ja linimenttejä. Kasvin sisältämät aineet laukaisevat sileiden lihasten kouristuksia, erityisesti vatsan alueella. Kukinnoista voi tehdä teetä samaan tapaan kuin mesiangervosta.

- Se on vanhimpia tunnettuja yrttejä. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät kasvin kukkaa ja lehteä avohaavoihin. Amerikan mantereelle kasvi vietiin juuri haavalääkkeeksi, sanoo Tuominen.

Tuominen käyttää kasvin lehtiä salaattina.

- Lihapulliin laitan murskattua kukintoa, antaa pikantin sävyn, Tuominen kertoo.

Mummot polttivat aikoinaan siankärsämöä piipuissa oikean tupakan puutteessa ja myös keuhko-oireita lievittämään. Kasvia nimitetäänkin akantupakiksi.

Rentun ruusu

Kivennäisiä ja hivenaineita runsaasti sisältävää maitohorsmaa (Epilobium angustifolium) on käytetty ennen eläinten rehuna.

- Ihmiset olivat huomanneet, että maitohorsma kohottaa eläinten yleiskuntoa. Kasvissa on parkkihappoja, jotka rauhoittavat. Esimerkiksi jos haluaa vatsaa rauhoittaa voi tehdä horsmateetä. Myös flunssan iskiessä tämä c-vitamiinia sisältävä kasvi voi helpottaa oloa, valistaa Tuominen.

Horsman varsi on kova ja sitä osaa ei käytetä, vain kukat kerätään. Keväällä kasvin lehdettömiä versoja voi lisätä salaattiin.

- Kahden sormen välissä vedä kukat varresta alhaalta ylöspäin. Varo mahdollisia kimalaisia, neuvoo Tuominen.

Väinönputkella keripukkia vastaan

Väinönputki (Angelica archangelica) sisältää runsaasti c-vitamiinia ja se on ollut pohjoisten asukkaiden tärkeä vihanneskasvi, jolla torjuttiin keripukkia. Sen versoja syötiin sellaisenaan. Kasvia voi säilöä monella tavalla.

- Vartta voi hillota, pakastaa, hyytelöidä tai kuivata. Siemeniä voi käyttää leivänteossa tai koristeena.

Kasvia esiintyy runsaasti napapiirin pohjoispuolella.

- Joka joella vaikuttaisi olevan oma lajikkeensa, sitä voi maistella ja tutkia kutakin makua, neuvoo Tuominen.

Kasvia myös viljellään, sillä sen juuresta saadaan aromeja likööreihin, joita kehittelivät jo 1500-luvulla eurooppalaiset munkit luostareissaan.

Kasvin furokumariiniyhdisteet voivat aiheuttaa aurinkoisella ilmalla palovammaa muistuttavia iho-oireita.

- Väinönputkea jos menee aurinkoisella ilmalla keräämään kannattaa pukeutua pitkähihaisiin paitoihin. Kokemusta on. Kasvi on myös tunnistettava varmasti, Tuominen opastaa.

Laji on rauhoitettu Oulun eteläpuolella. Kasvin tieteellinen nimi viittaa tarinaan, jonka mukaan arkkienkeli Gabriel olisi tuonut kasvin taivaasta ja opettanut ihmiset käyttämään sitä.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä