Päiväkotien radonpitoisuudet selvitetään noin 60 kunnassa

Pitkäaikainen oleskelu suuressa radonpitoisuudessa lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Säteilyturvakeskus (STUK) on pyytänyt päiväkoteja antamaan selvityksen, onko niissä mitattu sisäilman radonpitoisuus. Pyyntö koskee kaikkia kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja sekä ryhmäperhepäiväkoteja, jotka sijaitsevat korkean radonpitoisuuden alueilla. STUKin internetsivuilla on lista näistä noin 60 kunnasta. Joukossa on muun muassa Hyvinkää, Kotka, Kouvola, Lahti ja Tampere.

– Korkean radonpitoisuuden kunnissa asuvien vanhempien kannattaa tiedustella oman lapsen päivähoitopaikan tilannetta, sanoo tutkija Katja Kojo STUKista.

Päiväkotien radonpitoisuus on selvitettävä kunnissa, joissa pientaloissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään kymmenen prosenttia ylittää arvon 400 becquereliä kuutiometrissä. Kaksi kolmasosaa päiväkodeista on jo antanut selvityksensä siitä, onko radon jo mitattu tai onko mittaus tarkoitus tehdä.

Radon on maaperästä sisäilmaan kulkeutuva näkymätön ja hajuton radioaktiivinen jalokaasu. Pitkäaikainen oleskelu suuressa radonpitoisuudessa lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Sisäilman radon aiheuttaa Suomessa arviolta 300 keuhkosyöpää vuosittain. Se on toiseksi yleisin tunnettu keuhkosyövän aiheuttaja.

Säteilyturvakeskuksen hankkeen tarkoituksena on vähentää lasten ja henkilökunnan altistumista radioaktiiviselle radonkaasulle päiväkodeissa.

HPV-rokotteen ottamisessa on selviä alueellisia eroja

THL:n arvion mukaan koko maassa noin seitsemän tyttöä kymmenestä on saanut papilloomavirus- eli HPV-rokotteen, joka otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan runsas vuosi sitten. Paikoin kuitenkin alle puolet tytöistä, joille rokotetta tarjotaan, on ottanut sen.

Kaksi HPV-rokotuspiikkiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella rokotuskattavuutta seurataan kansallisesta rokotusrekisteristä, johon tällä hetkellä noin 80 prosenttia terveyskeskuksista ilmoittaa rokotustietoja. Sen perusteella arvioidaan, että noin 70 prosenttia tytöistä on ottanut papilloomavirusrokotteen, jota heille on nyt runsaan vuoden verran rokotusohjelmassa tarjottu. Rokote ehkäisee muun muassa kohdunkaulan syöpää.

Rokotuskattavuudessa on kuitenkin selviä alueellisia eroja, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

– Esimerkiksi läntisellä rannikolla kattavuudet ovat 50 prosentin luokkaa, jopa sen alle. Jos katsoo sellaisia alueita kuin Espoo tai Helsinki, niiin niissä ollaan 80 prosentin tuntumassa.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan länsirannikon ruotsinkielisillä alueilla on rokotuskielteisyyttä, joka näkyy suhtautumisessa papilloomavirusrokotteeseen. Myös maahanmuuttajaryhmissä rokotetta otetaan vähemmän.

Alueelliset erot huolestuttavat THL:ssä mutta kokonaiskattavuutta pidetään kuitenkin kohtuullisena, kun kyse on uudesta rokotteesta rokotusohjelmassa. Ruotsista jäädään jälkeen - siellä yli 80 prosenttia tytöistä ottaa HPV-rokotteen - mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa rokotekattavuus on 40 prosenttia.

Poikien HPV-rokote pohdinnassa

Viime aikoina on pohdittu myös sitä, pitäisikö pojillekin tarjota HPV-rokotetta. Kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä ottaa asiaan kantaa tulevina vuosina. Nohynekin mukaan rokote ehkäisisi esimerkiksi penissyöpää sekä pään alueen syöpiä. Kyse on kuitenkin myös rahasta.

– Kysymys valtion näkökulmasta on sitten se, onko tämän kaltaisten tautien ehkäisy riittävän kustannusvaikuttavaa, että näihin veroeuroja pitäisi laittaa.

Painetta rokotusohjelman laajentamiseen on muutenkin, toiveissa olisi saada mukaan rokote vesirokkoa vastaan sekä rokoteohjelman laajennus puutiaisaviotulehdusta vastaan.

HPV-rokotteen kohdalla esille voidaan nostaa myös tasa-arvonäkökulma. Tyttöjen rokottaminen tuo tosin laumasuojaa myös pojille. Matemaattisesti on laskettu, että jos kahdeksan tyttöä kymmenestä rokotetaan, se suojaa myös neljää poikaa kymmenestä.

– Mutta tämä jättää kokonaan ulkopuolelle homoseksuaalit, joilla ei ole suhteita naisiin. Heidän tautejansa ei tällä laumasuojalla pystytä estämään, Nohynek muistuttaa.

Sairaalassa ei aina tunnisteta mahdollista elinten luovuttajaa – henkilökunta saa koulutusta

Suomessa virallisena tavoitteena on 30 elinluovutusta miljoonaa kansalaista kohden. Pienessä keskussairaalapiirissä määrä jää vähäiseksi: esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan alueella pyynti on kolme luovutusta vuodessa. Kun elinten tarvitsijoiden jono on pitempi kuin luovuttajien, valtakunnallisena tavoitteena on lisätä elinluovutusten määrää nykyisestä.

Potilaalle siirrettävää maksaa tuodaan sairaalan leikkaussaliin valkosinisessä laatikossa.

Luovutettavat elimet saadaan talteen henkilöltä, joka on käytännössä aivokuollut, mutta verenkiertoelimistö toimii vielä.

Osastonylilääkäri Tadeusz Kaminski Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta Kokkolasta kertoo, että itse asiassa hyvin harva potilas voi luovuttaa elimiä.

– Kaikki eivät käy. Pitäisi olla tilanne, että potilasta on akuuttivaiheessa hoidettu sairaalassa aktiivisesti ja hänellä on ollut aivoihin kohdistuva sairaus, jossa on edetty huonoon ennusteeseen. Mahdollisia luovuttajia ovat aikaisemmin terveet ihmiset, jotka ovat joutuneet vaikkapa kolariin.

Luovutuksen estävät esimerkiksi syöpä, infektiotaudit ja verenkiertosairaudet. Vähitellen poishiipuvan vanhuksenkaan elimiä ei voi ottaa talteen, sillä hänelle kehittyy Kaminskin mukaan usein monielinsairaus. Toisaalta esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavan munuaiset voivat olla luovutuskelpoiset.

Luovuttajan tahto määrää

Jos mahdollinen luovuttaja on elämänsä aikana ilmaissut tahtonsa, ettei hän halua luovuttaa elimiä, niitä ei nykylain mukaan voi häneltä ottaa. Tietoa tahdosta kysytään omaisilta. Siitä voi olla todisteena myös kirjallinen dokumentti.

Jos hetki sitten elämänsä kunnossa ollut ihminen on äkkiä joutunut onnettomuuteen, josta on seurauksena aivokuolema, tilanne on omaiselle hirvittävä. Silti sairaalassa joudutaan ottamaan elintenluovutus puheeksi. Luovutuspyyntö saattaa yllättää omaiset. Pyyntö saattaa myös järkyttää.

– Läheisen menehtyminen on omaiselle herkkä asia. Usein akuuttivaiheessa tilanne on kriittinen, mutta meidän täytyy ottaa asia puheeksi. Lain mukaan omaisten kantaa ei tarvitse kysyä, mutta me kysymme ja noudatamme sitä silti, kertoo Tadeusz Kaminski.

Teho-osastolla työskentelevä Kaminski harmittelee, että ihmiset eivät useinkaan ole miettineet kantaansa elintenluovutukseen. Ihmiset eivät ehkä ymmärrä, kuinka monta elämää yhden ihmisen elimillä voidaan pelastaa.

– Yleensä on se ongelma, että ihmisiä kuolee koko ajan siihen, että saatavilla ei ole sopivia sydämiä, keuhkoja ja muita luovutettuja elimiä.

Valtakunnallinen tavoite

Suomessa pyritään valtakunnallisesti siihen, että sairaaloissa huomattaisiin mahdolliset luovuttajat ajoissa. Sitä varten henkilökuntaa koulutetaan ja perehdytetään asiaan.

– Ei saisi käydä niin, että sairaalaan tulee huonon ennusteen aivoverenvuotopotilas, jonka hoidot lopetetaan noin vain. Häntä pitäisi sairaalassa osata heti käsitellä mahdollisena luovuttajana. Se tarkoittaa tehohoitoa ja keskustelua omaisten kanssa, selventää Kaminski.

Osastonylilääkäri toivoo myös keskustelua elintenluovutuksesta ja sen hyvistä seurauksista. Selvät pelisäännöt, esimerkiksi elinluovutustestamentit, auttaisivat asiaa.

– Eihän oman omaisen menehtyminen ole mukava ajatus. Mutta jos lääketiede ei voi häntä enää auttaa, omaisille voisi tuoda lohtua kyky auttaa muita ihmisiä.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on vuosittain luovutettu 2–3 elintä. Määrä on valtakunnallisen tavoitteen mukainen, mutta sairaalassa koulutetaan nyt henkilökuntaa, että luovutuksia tehtäisiin vaikkapa neljä.

Suomessa elinluovutuksia tehdään ympäri maan, yliopisto- ja keskussairaaloissa. Elimet siirretään saajaan vain Helsingissä (HYKS). Helsinkiin niitä matkustaa hakemaan aina oma elinsiirtokirurginen ryhmä. Joskus elimelle ei ole kotimaista saajaa, vaan elin luovutetaan toiseen Pohjoismaahan. Menetelmä toimii myös toisin päin.

Kauniainen selvitti sote-palvelujen ulkoistamista

Kauniaisissa on selvitetty sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista. Ulkoistamista ei kuitenkaan selvitetä sen pitemmälle, sillä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö on kehottanut kuntia välttämään ulkoistamisopimusten tekemistä ennen sote-lain voimaantuloa.

Kauniaisten vaakuna kaupungintalon seinässä

Kauniaisten kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa selvityttää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kilpailuttamalla. Vuodenvaihteessa maassa oli neljä kuntaa ulkoistanut sotepalvelunsa.

Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n edustajat ovat kehoittaneet kuntia pidättäytymään yksittäistä kuntaa koskevien tuotantosopimusten teosta ennen sote-lain voimaantuloa.

Kauniaisten selvityksessä todettiiin, että mittavaa valmistelua vaativan kilpailutuksen toteuttaminen ennen lain voimaantuloa olisi epärealistista. Muun muassa tämän takia ulkoistamisen selvittämistä ei enää jatketa laajemmin.

Kauniaisten sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen ei ylipäätään lämpene ajatukselle yksittäisten kuntien omista ratkaisuista.

– Intressissä on tehdä hyvä sosiaali- ja terveydenhuolto Suomeen. Minun mielestä sitä ei tehdä tämmöisillä toimenpiteillä, että irrottaudutaan yhteisestä tavoitteesta.

– Itse ajattelen niin, että kuntien pitäisi olla siinä mukana ja yhdessä kehittämässä sitä hyvään suuntaan. Minä vierastan kaikkia näiden yksittäisten kuntien kilpailutuksia mitä nyt on ollut.

Kuntoremontti osa 4: Arki vyöryy päälle

Vuodenvaihteen arkipyhät ovat ohi ja työelämässä painetaan täyttä viikkoa. Miten säännöllisen kuntoilun saa pysyväksi osaksi elämää arjen vyöryessä päälle? Tätä ihmettelee toimittajamme Soile Suvanto, joka aloitti uuden vuoden kunniaksi kuntoremontin.

Soile Suvanto

Treenit on hyvä merkitä kalenteriin. Päiväkirjasta näkee, mitä on tullut tehtyä ja milloin. Kalenterini kertoo, että vuodenvaihteen tienoilla olleet arkipyhät ja lomapäivät auttoivat hyvään alkuun. Liikuntasuorituksia on kertynyt mukavasti niillä viikoilla, kun arkenakin oli välillä vapaata.

Pyhät ovat auttamatta ohi ja eletään härkäviikkojen aikaa. Tavallisessa arjessa punnitaan se, tuleeko kuntoilusta elämäntapa vai ei. Ja mitä kiireisempi työviikko, sitä hankalampaa liikunnan sovittaminen päiviini on.

Kynnys työpäivän jälkeen lähteä liikkumaan on korkea. Kotona odottavat arkiset hommat ja niiden jälkeen kotoa lähteminen muualle kuin pikaiselle iltakävelylle tuntuu hankalalta. En myöskään halua olla mama, joka ei ole koskaan kotona. Kerran viikossa arki-iltamenoa riittää, se on pyhitetty joogalle.

Jos haluaa nostaa kuntoa, liikuntaa olisi kuitenkin saatava myös arkeen. Pelkkä viikonloppuliikunta ei riitä kunnon kohottamiseen, joten yritän sovittaa liikuntaa myös ma-pe -akselille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että aamuaika ennen töihin menoa on ainoa mahdollisuus. Jälkikasvu lähtee kouluun ja minä muutamana aamuna joko salille tai lenkille.

Liikunnasta ei saisi tulla uusi stressin aihe. En halua liikunnasta uutta stressin aihetta enkä liiallista suorittamista, joten joka aamu en aio väkipakolla nousta liikkumaan. Merkitsen liikuntasuunnitelman kalenteriin etukäteen, mutta joustan tilanteen mukaan. Esimerkiksi tänä aamuna jätin ohjelmaan merkityn syketreenin väliin vähäisen unen takia.

Nyt on muutama punttitreeni takana. Eipä se Personal trainer helpolla päästäkään. Ohjelmassa on klassikkoliikkeitä maassavetoja, askelkyykkyjä ja penkkipunnerrusta.  Painot ovat - miten sen nyt sanoisi - painavia. Enpä olisi voinut kuvitella, että pystyisin liikuttamaan 50 kiloa rautaa – mutta niinhän tuo jotenkuten maasta nousee.

Salitreenin jälkeen lihakset ovat kipeinä. Vielä ainakaan kipu ei ole tuntunut pahalta, ja on mennyt parissa päivässä ohi. Taitaa olla kroppa ihmeissään, kun sitä treenataankin salilla peräti kaksi kertaa viikossa aiemman kerran kuussa sijaan. Ehkäpä keho pidemmän päälle kuitenkin tykkää, mieli nauttii jo nyt liikkumisen jälkeisestä hyvänolon tunteesta. Toiveissa olisi myös, että toimistotyöläisen niskajumit vähenisivät pikku hiljaa.

Juoksumatolla ehtii miettiä monenlaista. Kuten sitä, kuinka kätevää olisi, jos treenaisi kolme kuukautta ja hyvät vaikutukset kestäisivät sitten loppuvuoden. Näin helposti homma ei etene, joten eipä anneta periksi.

Kun kroppa vahvistuu, mielikin vahvistuu. Viikon varrelta mieleen on jäänyt ajatus siitä, että kropan vahvistuessa myös elämän muut osa-alueet vahvistuvat. Kiitos Maikki Marjaniemelle tästä oivalluksesta. Sen avulla eteenpäin.

Uutta elämääni voit seurata Yle Oulun kolumneissa myös jatkossa. Jatketaan juttelua myös twitterissä @SoiSuva ja hashtagillä #uusielämä. Voit esittää myös kuntoiluun liittyviä kysymyksiä joko twitterissä @YleOulu ja @Soisuva tai lähettää sähköpostia osoitteeseen oulu@yle.fi. Personal trainer Maikki Marjaniemi on lupautunut vastaamaan kysymyksiin.

Euroopan lääkevirasto suosittelee monille lääkkeille myyntikieltoa – tutkimukset Intiassa huonolaatuisia

Lääkkeiden ei ole todettu aiheuttaneen haittaa tai riskejä potilaille, eikä lääkkeitä liioin ole havaittu tehottomiksi.

Lääkepillereitä.

Euroopan lääkevirasto EMA suosittelee useiden lääkkeiden poistamista EU-markkinoilta.

Myyntilupien perusteena olevissa tutkimuksissa on havaittu laatuongelmia. Tutkimukset on tehty Intiassa. Tarkastelussa oli yli tuhat lääkevalmistetta, joista 700:lla ei ollut riittävää perustetta myyntiluvalle. Lääkkeiden ei ole kuitenkaan todettu aiheuttaneen haittaa tai riskejä potilaille; lääkkeitä ei liioin ole havaittu tehottomiksi.

Korvaava tuote on löydettävä ennen lääkkeen poisvetoa.

Euroopan komissio tekee laillisesti sitovan päätöksen EMA:n suosituksen perusteella. Heti päätöksen jälkeen Suomen lääkealan turvallisuus-  ja kehittämiskeskus Fimea aloittaa toimenpiteet Suomessa.

Hiihtoniilo yrittää kääntää epäilijän pään – hiihto voi sittenkin olla hauskaa

Suomen ladun hiihtoniilot jakavat hiihdon ilosanomaa. Perinteinen ja luisteluhiihto onnistuu kun hiihtotekniikka ja välineet ovat kunnossa. Apuun saadaan hiihtoniilot.

Latu järven jäällä

Suomen Ladun vapaaehtoiset hiihtoniilot auttavat hiihtoepäilijöitä ympäri maan. Niilot järjestävät eri puolilla hiihto- ja voitelukouluja, hiihtoretkiä ja ylipäätänsä houkuttelevat hiihtämään. Oululainen kolmikymppinen hiihtoniilo Janne Karhu on hiihtoniilona toista talvea.

– Tehtäväni laduilla ja hiihtäjien keskuudessa on auttaa eteenpäin hiihtoharratuksessa ja saada siitä enemmän irti.

– Annan voiteluvinkkejä, opetan hiihtotekniikkaa ja opetan ennenkaikkea nauttimaan hiihdosta. Muutamalla yksikertaisella vinkillä hiihto saadaan helpommaksi, Karhu lupaa.

Virheet pois niin homma pelittää

Yleisimmät virheet hiihtäjillä ovat hiihtoasennossa ja perinteisen hiihdossa rytmivirhe vuorohiihdossa.

– Yleensä hiihdetään liian pystyssä asennossa. Jos suksesi läpsähtää takanasi, sinulla on rytmivirhe. Sitä kutsutaan kahden suksen liu'uksi.

Hiihtoniilojen olemassaolo on otettu vastaan tyytyväisinä. Janne Karhua tämä on ilahduttanut.

– On ollut mukavaa huomata laduilla, kuinka vilpittömän iloisia ihmiset ovat, kun joku pyyteettömästi tarjoaa apua ja neuvoa.

– Tärkeää olisi muistaa, että hiihtäminen on sosiaalinen harrastus. Älä hiihdä yksin. Kun vauhti on sopiva niin isommassa porukassa kiilometrejä tulee kuin huomaamatta, muistuttaa hiihtoniilo Janne Karhu. 

Parisuhde on kuin urheilua – pitää treenata silloinkin, kun menee hyvin

Parisuhdevalmentajien mielestä suhteen hoitaminen onnistuu parhaiten silloin, kun yhteys yhä toimii. Kun menee huonosti, asioiden selvittely on paljon vaikeampaa.

Pariskunta sauvakävelee lumisessa maisemassa.

Pariskunnat hakevat ulkopuolista apua usein siinä vaiheessa, kun suhteessa on ongelmia ja jopa ero alkaa kummitella mielessä. Parisuhdekouluttajat suosittelevat kuitenkin tarttumaan asioihin vielä silloin, kun menee hyvin. Uusia näkökulmia voi hakea Tampereella viikonvaihteessa pidettäviltä Suomen ensimmäisiltä parisuhdemessuilta.

Ratkaisuvalmentaja Heikki Harju vertaa suhdetta urheiluun.

– Silloin kun menee hyvin, kannattaa harjoitella. Jos urheilijat harjoittelisivat vain silloin, kun paikat ovat jo rikki, urheilijat olisivat koko ajan sairastuvalla.

– Jos haluamme toimivan parisuhteen, jossa ei ole kommunikaatio-ongelmia, kannattaa lähteä treenaamaan parisuhdemessuille ja -kursseille. Se on mielekästä silloin, kun vielä pystytään jakamaan asioita. Sitten kun menee jo huonosti, voi olla kauheata vääntöä, kumpi avaa ovensa ensin.

Parisuhdemessujen johtaja Juha Laakkonen vertaa parisuhdetta yritykseen.

– Liike-elämässä vastaava menee niin, että kun menee hyvin, investoidaan. Mutta kun menee huonosti, aletaan realisoida omaisuutta ja irtisanoa väkeä.

Sopuero on rakkautta korkeimmillaan

Nykyään korostetaan paljon sitä, että parisuhde vaatii työtä. Mutta milloin kannattaa nostaa kädet pystyyn ja lähteä eri teille? Astrologi Seppo Tanhua on nähnyt lukuisia pariskuntia, joille eroaminen on ollut hyvä ratkaisu.

– Joskus pariskunta päätyy siihen, että me olemme onnellisempia erillämme kuin yhdessä. On ihana nähdä tällainen sopuero. Siinä on rakkaus korkeimmillaan. Itse olen kokenut tällaisen eron, jossa työttöystäväni lähti sillä ajatuksella, että hän ei halunnut olla kehitykseni tiellä. Se oli niin suuri rakkauden teko, että en unohda sitä ikinä.

Ratkaisuvalmentaja Heikki Harju sanoo, että parisuhteelle voi kuvitella tavoitteen.

– Kaikki maailmassa kehittyy tai kuihtuu. Kasvu ei kuitenkaan aina tapahdu nautinnon kautta. Voi miettiä, mikä on visio meidän parisuhteellemme. Oma visioni on, että vielä satavuotiaina istumme kylki kyljessä bussissa ja ihmiset ajattelevat, että hankkikaa huone.

"Yksi ainoa oikea - romanttista hölynpölyä"

Parisuhdeasiat ovat herättäneet vilkasta keskustelua myös Yle Tampereen lähetysikkunassa. Pitkistä suhteista on sekä hyviä että huonoja kokemuksia.

Rakkaus on ikuista, kohde vain vaihtuu, näin sanotaan. Itselläni vain yksi kohde ollut 54 vuotta. Kestää yhä.

Oli yksi ainoa 30 vuotta. Sitten se löysikin uuden ainoan, ja avioliitto romahti siihen. No nyt siellä on jo menossa uusi ainoa.

Monet keskustelijat korostavat omaa asennetta parisuhteessa.

Ikuista rakkautta ei kannata vannoa, mutta huumorilla ja suvaitsevaisuudella karit sivuutetaan. Asetu puolison asemaan ja mieti, oletko itse hyvä kaveri.

Yksi ainoa oikea on romanttista hölynpölyä. Joku pystyisi luonteensa puolesta elämään melkein kenen kanssa vain. Toinen ei pysty rakastamaan ketään, tuskin aina edes itseään. Ja loput ihmiset ovat siltä väliltä eli useampikin sopiva voisi löytyä.

Lapset popsivat lunta kielloista huolimatta – näyte päiväkodin pihalta laboratorioon tutkittavaksi

Miten likaista päiväkodin pihalta otettu lumi lopulta on? Yle Kymenlaakso keräsi joukon luminäytteitä ja kiikutti ne laboratorion analysoitavaksi. Bakteereiden lisäksi näytteistä analysoidaan lyijypitoisuutta.

Päiväkodin pihalta otetut luminäytteet viedään laboratorioon analysoitavaksi

Talven viimein saavuttua päiväkodeissa on tullut eteen tuttu ongelma: lapset syövät kielloista huolimatta lunta pihalla. Kotkan Metsolan päiväkodin johtaja Anu Korjus kertoo, että lapsille on muistutettava asiasta monta kertaa päivässä.

– Yritämme kertoa, että lumi voi sisältää kaikkea likaa ja esimerkiksi kissanpissaa. Mutta ei se mitään auta.Kaikki me olemme varmaan maistaneet elämämme aikana miltä kuravesi, heinät ja apilat maistuvat, sanoo Korjus.

Päiväkodissa lapsille demonstroidaan kerran vuodessa lumen sisältöä sulattamalla sitä purkissa.

Mutta miten likaista lumi kaupunkialueella on loppujen lopuksi? Yle Kymenlaakso keräsi päiväkodin pihalta luminäytteitä ja kiikutti ne KCL Kymen laboratorioon analysoitavaksi.

Mikrobiologi Kari Kreander tutkailee näytteitä ja sanoo ensivilkaisulla lumen sisältävän yllättävän paljon hiekkaa ja jäätä.

– Mielenkiinnolla odotan, mitä sieltä löydetään, sanoo Kreander.

Suolistobakteeri on veden hygieniamittari

Tutkimuksessa selvitetään aluksi, miten paljon näytteessä on bakteereja. Bakteerit laitetaan kasvamaan alustalle, jossa on riittävästi ravinteita. Lämpötila pidetään noin 36 asteesssa. Sen jälkeen näytteestä löytyy bakteeripesäkkeitä.

– Koska kyse on vedestä jota ihmiset näköjään syövät, voisimme mitata suolistobakteerien määrää. Ne ovat hyviä veden hygieniamittareita ja kertovat ulosteista lumessa.

Ensimmäisen pikatestin tulos saadaan vuorokaudessa, tarkemmat bakteerianalyysit kestävät pidempään. Bakteerien lisäksi lumesta tutkitaan myös lyijypitoisuutta. Kemisti Riikka Pöntinen sanoo, että esikäsitellyn näytteen analysointi vie pari päivää. Lumen koostumuksen tutkiminen on Pöntiselle uusi kokemus.

– Olen usein miettynyt, mitä lumi sisältää, kun omatkin lapset ovat päiväkodissa ja syövät lunta. Mielenkiintoista nähdä, sanoo Pöntinen.

Pakkausselosteen haittalista saattaa luoda lääkkeelle negatiivisen lumevaikutuksen

Lääkkeiden pakkausselosteessa mainitaan kaikki pienetkin haitat, joita käytöstä voi seurata. Pitkä lista voi saada potilaan pelästymään.

Lääkepillereitä paperin päällä.

Vaikka osa lääkkeiden haittavaikutuksista on hyvin harvinaisia, ne kaikki on kuitenkin mainittava pakkausselosteessa. Pitkä lista voi saada toipilaan pelästymään ja arvelemaan, että lääkkeestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Jos ihminen uskoo saavansa lääkkeestä jotain haittavaikutuksia, keho voi jopa virittäytyä niin, että haittavaikutuksia todella tulee. Kyse on nosebovaikutuksesta, eli negatiivisesta lumevaikutuksesta. Nosebo voi vaikuttaa myös hoitomyöntyvyyteen ja paranemiseen, Fimean lääketurva ja -informaatio -yksikön päällikkö Leo Niskanen sanoo.

Niskanen sanoo, että pitkä haittavaikutusten lista on viestinnällinen ongelma lääkkeiden pakkausselosteissa.

Taudin riskit ovat suuremmat kuin hoidon

Haittavaikutuksia on kahdenlaisia. Yleinen, ennakoitavissa oleva haittavaikutus on esimerkiksi se, että liiallinen insuliiniannos laskee verensokerin liian alas. Lisäksi on hyvin harvinaisia haittoja, joita ei voi ennakoida.

Pakkausselosteet perustuvat valmisteyhteenvetoon. Se on jokaisella lääkkeellä oleva perusteellinen, päivittyvä tietokanta, joka on täysin viranomaisten tarkistama. Lääkefirmat eivät voi vaikuttaa tietokannan tai pakkausselosteen sisältöön.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Leo Niskanen sanoo, ettei lääkettä kannata ottaa ilman syytä. Lääkkeet ovat hänen mukaansa kuitenkin turvallisia, jos niitä käyttää oikein.

– Kyllä haittavaikutukset kannattaa lukea. On hyvä kuitenkin muistaa, että taudin riskit ovat yleensä suuremmat kuin hoidon riskit. Tavallinenkin ruoka näyttäisi vahingolliselta, jos sen käytön kaikki mahdolliset haittavaikutukset lueteltaisiin samaan tapaan kuin lääkkeen pakkausselosteessa tehdään.

Lääkkeestä jää negatiivinen kuva

Pakkausselosteiden ongelma on lääketurva ja -informaatio -yksikön päällikkö Leo Niskasen mukaan siinä, että lääkkeen haitalliset vaikutukset korostuvat. Lääkkeen hyödyistä ei sen sijaan kerrota, joten lääkkeestä jää helposti negatiivinen kuva.

– Ongelma on tiedostettu viranomaisten keskuudessa ihan Euroopan tasolla.

Toisaalta lääkkeen käytön riskien tiedostamista pidetään tärkeänä. Kun tietää mahdollisista haittavaikutuksista, ne voi tunnistaa ja hoitaa varhain. Turvallisuuden lisääminen onkin yksi syy sille, että kaikki mahdolliset haittavaikutukset kerrotaan pakkausselosteessa. Tähän velvoittaa Leo Niskasen mukaan myös laki.

Sää ei tunnu polvissa, edes metallinen tekonivel ei ole pakkasesta moksiskaan

Jotkut sanovat tuntevansa sään polvissaan, mutta lääkärin mukaan kyse on vain uskomuksesta. Pakkanen ei kylmennä edes metallista tekoniveltä.

Nuori nainen istuu tuolilla kädet polvillaan.

Metallisten tekonivelten voisi kuvitella reagoivan kovaan pakkaseen esimerkiksi viilenemällä. Kajaanin keskussairaalan kirurgian osaston ylilääkäri Kalle Rissanen kumoaa myytin ykskantaan.

– Vain tekonivelen ympärillä olevan kudoksen lämpötila vaikuttaa niveleen, ei ilman lämpötila. Ihmisille voi toki tulla erilaisia tuntemuksia. Sanovathan jotkut, että terveetkin polvet ovat kipeät matalapaineella. Nämä ovat kuitenkin uskomuksia. Fysiologista selitystä ilmiöille ei ole, Rissanen sanoo.

Polvien oireiluun käytetään joskus erityisiä, vaatteiden alle puettavia lämmittimiä. Kalle Rissasen mukaan ne voivat olla polville hyväksi, sillä lämpö vilkastuttaa verenkiertoa.

Verisuonet pellavasta, nivelet silikonista

Ihmiskehoa korjataan monenlaisilla materiaaleilla. Kirurgian osaston ylilääkäri Kalle Rissasen mukaan isot tekonivelet ovat metallisia, ja niissä on myös muovisia osia. Pienempiä keinoniveliä tehdään silikonista, ja myös keraamisia tekoniveliä on.

Rissanen kertoo, että muitakin proteeseja on tehdään mitä erilaisimmista materiaaleista. Verisuoniproteeseissa käytettiin aiemmin pellavaa, mutta nykyään se on korvautunut uudemmilla materiaaleilla. Sydänläppiä taas on valmistettu esimerkiksi naudan ja sian kalvoista.

"Lasten kasvu on hieman erilainen kuin sata vuotta sitten"

Nelisen vuotta sitten tälle vuosituhannelle päivitetyt kasvukäyrät eivät ole vielä löytäneet kaikkien suomalaisneuvoloiden käyttöön. Kainuussa uudet käyrät ovat käytössä kolmatta vuotta.

Lapsi, vauva, leikki

Monissa neuvoloissa eri puolella Suomea lasten kasvua seurataan edelleen vanhojen kasvukäyrien perusteella. Vanhoja kasvukäyriä käytetään yhä noin 50 kunnassa tai kuntayhtymässä.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä uudet kasvukäyrät otettiin käyttöön jo keväällä 2012, kun kasvukäyrät ja -seulat on uudistettu vuonna 2011.

– Lasten kasvusta on tehty tutkimusta vuosikymmeniä. Uusissa tutkimuksissa selvisi, että tämän päivän lasten kasvu on hieman erilainen kuin 50 tai sata vuotta sitten. Jotta kasvukäyrät vastaavat tämän hetkistä lasten kasvutapaa, ne on pitänyt uusia, selittää neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö Maila Moilanen Kainuun sote-kuntayhtymästä.

Lapsen käydessä neuvola- tai kouluterveydenhuollontarkastuksessa tai erikoissairaanhoidossa hänen painonsa punnitaan ja pituus mitataan, ja tiedot laitetaan kasvukäyrästölle. Tietojen avulla seurataan lapsen kokonaiskehitystä.

– On olemassa tietyt seulontarajat, minkä verran kasvu saa poiketa suomalaisen tytön tai pojan keskimääräisestä kasvusta ollakseen vielä normaali. Siihen on olemassa tarkat ohjeet, miten reagoida, jos on poikkeamia, Maila Moilanen kertoo.

– Tietysti mittaus kannattaa aina uusia ja varmistaa se, ettei kysymys ole mittavirheestä. Myös välineet on oltava kunnossa.

Koulu tappoi monelta liikuntakipinän loppuiäksi: "En pysty ryhmäliikuntaan, alkaa ahdistaa ja itkettää"

Onko liikunta pakkopulla, elämäntapa vai harrastus -keskusteluun vastanneissa on paljon ilokseen liikkuvia tai hyötyliikunnan puolesta puhujia. Suhteessa suuri osuus kertoo kuitenkin, että into liikkumiseen lyötiin lattian rakoon koulussa tamburiinin säestyksellä.

Koulun tyhjä juhla- ja liikuntasali, jossa kiipeilyköysiä ja ja renkaita.

Yle Keski-Pohjanmaan liikunnan merkityksestä osoittautui lopulta isolta osin keskusteluksi koululiikunnan aiheuttamista traumoista. Kommentit osoittavat, että monen harrastus katkesi liikuntatunteihin:

Koululiikunta vei todellakin kaikki liikuntahalut. Just så där

Koululiikunta on varmin keino poistaa kaikki liikunnan ilot. Varsinkin, kun siinä liikunnaksi lasketaan vain ne suoritteet, jota voi mitata kellolla tai mittanauhalla. Koululiikuntaremontti

Inhota- ja vihata-sanat vilahtelivatkin kommenteissa tiuhaan.

Vihasin koulussa liikuntatunteja. Itäsuomalainen

Erityisesti vihaksi pistää monella vieläkin juuri kilpailuasetelma, johon tunneilla pakotettiin:

Oppilaat pistettiin joka lajissa paremmuusjärjestykseen, kehuja tai haukkuja tuli sitten sen mukaisesti. 90-luvun nuori

Miksi pitää panna ihmiset kilpailemaan liikunnassa keskenään? Eikö liikunta oppiaineena voisi olla arvostelematon ja niille, jotka pyrkivät alan kouluihin jatkossa, annettaisiin näyttöjen perusteella arvosana pyynnöstä?  Koululiikunta vieroitti

Pakkopulla on aina pakkopullaa ja vielä arvosanoitus on ikävällä tavalla tehnyt monille liikunnasta jopa vastenmielistä. En tiedä arvostellaanko liikuntaa vielä koulutodistuksessa, mutta jos arvostellaan, olisi tämä arvosana jo poistettava todistuksesta. Johanna

Liian moni alkaa vihata liikuntaa nimenomaan siksi, että liikunnasta koulussa tehdään ikävä pakkopulla, jota mitataan ja kellotetaan. Itsekin olin ennen murrosikää hintelä ja kömpelö ja liikuntanumero 6. Inhosin sitä ainaista viimeiseksi jäämistä ja liikuntatunneilla kaikestahan piti aina kilpailla ja olla tulos. Kekomuurahainen

Liikuntatunnit ruumiillistuvat joillakin tamburiinin paukkeeseen – ja joukkuevalintoihin, jotka painavat pitkään. Ryhmäliikunta voi olla liikaa aikuisenakin.

Liikunta on minusta yksinkertaisesti aivan kamalaa. Vihoviimeinen asia. Inho juontaa juurensa, mistäs muualta, kuin ala-asteelta. Siellä minulle opetettiin, että olen kaikessa huono, enkä kelpaa mihinkään, ja kaikkien muiden päivä on pilalla, jos he joutuvat kanssani samaan joukkueeseen. Nainen 25

Koululiikunnan traumatisoima täällä, hei.  ----  Joukkuelajeissa en kelvannut joukkueeseen kuin viimeisenä, yksilölajeissa tuhjasin viimeisenä sitä jotakin. Ei ollut kivaa. En pysty ryhmäliikuntaan. Alkaa ahdistaa ja itkettää, väkisin olen käynyt ollakseni "kunnon kansalainen", mutta aina on jäänyt muutamaan kertaan. Liikuntatuntien tumpeloin

Pallopelit ei vaan innostanut enkä niitä osannut, hyvä jos säännöt tunsin. Minä olin sitten se joka oli aina viimeisten mukana joukkuetta kasattaessa. Tämä ja vuosia opettajalta saatu negatiivinen palaute sai pikkuhiljaa mielen muuttumaan kielteiseksi kaiken liikunnan kohdalla. 90-luvun nuori

Jotkut kuitenkin selättävät kouluajan vastenmielisyyden ja saavat tyydytystä vaikka yksilölajeista:

Hyvin ottaa kroppa treeniä vastaan tässäkin iässä, ja aika moni nuorempi jää kauas taakse kunnossa ja voimassa :) Koulussa inhosin liikuntaa, mutta salilla olen käynyt yli 30 vuotta. Pekka

Itsediagnosointi internetissä: "Ilmiö osoittaa, että potilas on kiinnostunut asiastaan"

Lääkäriliitossa ymmärretään ihmisten intoa diagnosoida vaivojaan internetin avulla. Netistä tilattavat DNA-testit ovat varatoiminnanjohtajan mielestä kuitenkin arveluttavia.

Nainen tutkii internetistä löytämäänsä kuvaa käden ihomuutoksista

– Aikaisemmin miehet tunsivat paremmin autonsa kuin oman kroppansa. Itsediagnosointi internetistä löytyvien tietojen avulla heijastelee kaikkinensa netin käyttöä kaikenlaisen tiedon hakemisen kohteena, ja näen sen lähtökohtaisesti ihan hyvänä ilmiönä, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Hallila sanoo.

– Pitää myös miettiä, että onko lääkäreillä tullut jossain tapauksissa kerrottua tilanteet vähän heikosti läpi, ja sitten potilas menee nettiin hakemaan tietoa. Ilmiö osoittaa, että potilas on kiinnostunut asiastaan ja perehtynyt siihen.

Hallila kuitenkin muistuttaa, että internet on täynnä monenlaista tietoa monenlaisista tiedonlähteistä.

– Ettei jonkin tiedon löytymisen jälkeen jumittauduttaisi siihen yhteen johtopäätökseen, vaan oltaisiin valmiita hyväksymään jokin muukin vaihtoehto. Moni esimerkiksi kokee, että omat oireet liittyvät syöpään. He ovat jo niin valmiita ajatukseen, etteivät tahdo tulla lainkaan lääkäriin.

Nettitestin tulkintaan tarvitaan lääkäriä

Hannu Hallila tietää myös netistä tilattavista DNA-testeistä, joiden avulla määritellään perimää. Tilattavien nettitestien takana ovat yleensä kansainväliset yhtiöt.

– On erittäin arveluttavaa, että testin perusteella saa tietoa, että onko alttiutta johonkin sairauteen. Dna voidaan määrittää vaikka posken limakalvolta otetusta sylkinäytteestä, sanoo Hallila.

Lääkäriliiton varatoiminnan johtaja Hannu Hallila puhuukin kasvavasta ilmiöstä.

– DNA-testistä tuloksia tulkitessa aletaan olla jo aika syvällä, ja lääkäriä tarvittaisiin avuksi vastauksia läpikäymään. Kohonnut riski ei tarkoita sitä, että automaattisesti sairastuu mainittuun sairauteen.

Väitös: Unettomuus lihottaa - lihavuus aiheuttaa unihäiriöitä

Unettomuusoireet ja lyhyt unen kesto olivat yhteydessä vähintään viiden kilon painonnousuun keski-ikäisillä naisilla, kertoo tuore Helsingin yliopiston tutkimus.

Liian vähäinen nukkuminen vaikutta keski-ikäisten naisten painonnousuun, kertoo perjantaina Helsingissä tarkastettava väitöskirja. Vastaavasti lihavuus ylläpitää ja lisää unihäiriöitä, kuten unettomuutta ja lyhytkestoista unta.

Väitöstutkimuksessa todettiin, että unettomuusoireet ja lyhyt unen kesto olivat yhteydessä vähintään viiden kilon painonnousuun keski-ikäisillä naisilla viidestä seitsemään vuotta kestäneen seurantajakson aikana. Sen sijaan vastaavaa yhteyttä ei todettu tutkimukseen osallistuneilla miehillä.

ETM Peppi Haario selvitti unen, painon ja terveyskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä keski-ikäisillä työntekijöillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin nukahtamisvaikeuksia, heräilyä ja virkistämätöntä unta.

Lisäksi selvitettiin unen kestoa ja muun muassa alkoholin käyttöä, tupakointia sekä liikunta- ja ruokatottumuksia. Tutkimuksessa huomioitiin myös mielenterveysongelmat, työjärjestelyt ja fyysinen terveys, mutta ne eivät kuitenkaan selittäneet unen ja painon välisiä yhteyksiä.

Haario väittelee tänään Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitös on osa Helsingin kaupungin työntekijöihin suunnattua Helsinki Health Study -tutkimusprojektia.

Influenssa-aalto vyöryi Ouluun rajumpana ja ennakoitua aiemmin

Sairastuneita on kymmenkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Oulun yliopistollisen sairaalan henkilökunta on myös ottanut poikkeuksellisen ahkerasti rokotteita.

Kuvassa mies ja rokotuksen jälkeen olkavarteen saatu laastari

Influenssa-aalto on puhjennut Oulussa ennakoitua aiemmin.

Viime vuoden viimeisen viikon ja tammikuun kolmannen viikon välisenä aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa on todettu noin sata influenssatapausta. Määrä on kymmenen kertaa suurempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Viime viikolla influenssatapauksia todettiin Oulussa kuitenkin jo edellisviikkoa vähemmän.

Sairastuneita tulossa lisää

Infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä arvelee, että influessatapauksia saatta vielä tulla lisää lähiviikkoina.

– Onko niin, että piikki tulee vasta helmikuussa, Syrjälä pohtii.

Oulun yliopistollisen sairaalan henkilökunnasta 66 prosenttia on ottanut influenssarokotuksen. Vuotta aiemmin rokotuksen otti vain noin 40 prosenttia henkilökunnasta.

– Henkilökunnan sairastumistapaukset lisääntyivät selvästi viikolla kolme, Syrjälä toteaa.

Voi muodostua ärhäkäksikin

Hannu Syrjälän mukaan flunssan merkit voivat viitata taudin kasvavan lähiviikkoina ärhäkäksi.

– Kun tavallinen kausi-influenssavirus, joka nyt kiertää pääasiallisesti valtakunnassa, on sen verran muuntunut, että rokotteeseen valittu komponentti ei anna välttämättä täydellistä suojaa taudilta. On siten todennäköistä, että influenssa on tänä vuonna rajumpi kuin edellisenä vuonna.

– Mutta vasta  lähiviikon näyttävät lopullisesti millaiseksi influenssa muodostuu, Syrjälä muistuttaa.

Korjaus: Korjattu henkilökunnan rokoteprosentti 67:stä 66:een. Lisätty tekstiä väliotsikon "Voi muodostua ärhäkäksikin" jälkeen. Klo 12.55/Ensio Karjalainen.

Koira-allergiaan löytymässä tehokkaampi ja nopeampi siedätyshoito

Siedätyshoito koira-allergiaan kestää nykyään vuosia. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus antaa toivoa siedätyshoidon nopeutumisesta ja sen sivuvaikutusten vähenemisestä.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että löydettävissä on nykyistä tehokkaampia keinoja koira-allergialle siedättymiseen. Tutkimuksen mukaan siedätyshoidossa voisi käyttää tietystä allergeenista pilkottuja osia, peptidejä. Nykyään siedätyshoidossa käytettävässä allergeeniuutteessa käytetään kaikkia kuutta tunnettua koira-allergeenia.

Siedätyshoitoa koira-allergiaan saa, jos esimerkiksi tarvitsee opaskoiran arkensa avuksi tai jos saa vakavia allergiaoireita jo kanssaihmisten vaatteissa olevista koirankarvoista. Siedätyshoito kestää nykyisellään 3-5 vuotta, ja tarkoittaa sitä, että ihon alle annetaan allergeeneja pistoksina säännöllisin väliajoin.

– Siedätyshoidon sivuvaikutuksia kuten nenän tukkoisuutta ja kutinaa halutaan vähentää. Peptidit stimuloivat tutkimuksen mukaan immuunijärjestelmää tehokkaammin kuin kokonaiset allergeenit, toteaa lääketieten lisensiaatti, väittelijä Aino Rönkä.

Tutkimuksessa verrattiin 15 allergikon ja 15 verrokkipotilaan veren valkosolujen käyttäytymistä. Valkosolut ovat keskeisessä asemassa allergisen immuunivasteen muodostumisessa, mutta kokonaisuudessaan immuunivasteen takana olevasta mekanismista tiedetään vielä varsin vähän.

Rönkä aloitti väitökseen johtaneen tutkimustyön toisena opiskeluvuotenaan. Hän toivoo, että tarkemmat jatkotutkimukset eri menetelmillä ja potilailla vahvistaisivat saatuja tuloksia.

Väitöskirja Human T Cell Responses to Dog Lipocalin Allergens - Prospects for Allergen Immunotherapy tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 30. tammikuuta. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitokselta ja kustoksena dosentti Tuomas Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Sähköiset vesipiiput kiinnostavat alakoululaisia – karkin korvike vai tupakoinnin opetusväline?

Eshisha eli sähköinen vesipiippu ei sisällä nikotiinia, mutta muistuttaa savuketta. Kouluissa pelätään, että värikkäät ja karkin makuiset vesipiiput ohjaavat lapsia tupakoimaan.

Sähköinen vesipiippu

Hauska tapa nauttia sauhuttelusta. Ei sisällä nikotiinia, tervaa eikä tupakkaa. Vapautuva höyry on vaaratonta. Kristallinen led-valo kimaltaa käytön aikana. Neljä nautinnollista makuvaihtoehtoa.

Vuorentaustan koulun rehtori Tapio Alppi tyrmistyi lukiessaan verkkokaupan mainoshenkistä nettitekstiä Lolly Puff-vesipiipuista. Ylöjärveläisen ala-asteen rehtori oli saanut oppilailta haltuunsa useita sähkösavukkeita muistuttavia vesipiippuja.

– Nettiteksti oli aika pöyristyttävää, kun perehdyin aiheeseen. Vesipiippu voi olla alku varsinaiselle sauhuttelulle. Mitä nuorempana malli saadaan, sitä pahemmat lopputulokset, sanoo Tapio Alppi.

– Piippuja on löytynyt metsästä ja koulun läheisyydestä. Myös vanhemmilta on tullut viestejä, että tällaisia on ollut. En ole nähnyt kenenkään koulussa käyttävän niitä, mutta juttua on ollut liikkeellä.

Rehtori Tapio Alppi lähetti oppilaiden vanhemmille postia, jossa kertoi, että koulun aikuisilla on kielteinen kanta sähköisiin vesipiippuihin ja toivoi, että kodeissa ollaan samoilla linjoilla.

– Arvelen, että asia koskee enemmän isompia koululaisia, mutta halusin puuttua asiaan varhaisessa vaiheessa.

Ostajalta ei kysytä papereita

Kertakäyttöisiä sähköisiä vesipiippuja eli eshishoja myydään esimerkiksi verkkokaupoissa, yökerhoissa ja – yllättäen– videovuokraamoissa. Filmtown-vuokraamot myyvät piippuja, tosin usein tiskin alta, sillä niitä varastetaan paljon. Mitä ne oikein ovat – savukkeita, vesipiippuja vai karkkeja? Toimitusjohtaja Tero Nurmisen mielestä eivät ainakaan savukkeita.

– Ne ovat vesipiippuja, joista tulee karkin makuista vesihöyryä. Esimerkiksi mansikka maistuu suussa, kun piippua hönkii. Vesipiiput ovat kokeiluna meillä myynnissä. Jos ei halua syödä sokeria ja kerätä kaloreita, on vaihtoehto, jolla saa suun makeaksi.

– Lisäksi koska tupakointi on tapa, tällä voisi korvata sen. Vesipiipun avulla voi päästä irti tupakasta ilman nikotiinia, Filmtownin toimitusjohtaja Tero Nurminen arvioi.

Filmtownin mukaan maahantuoja suosittelee ikärajaksi 12 vuotta. Videovuokraamoissa on pidetty korkeampaa ikärajaa, mutta toisaalta ostajalta ei kysytä henkilöllisyyspapereita.

– Viime vuonna meillä oli ikärajana 15 tai 16 vuotta. Vuodenvaihteessa nostimme ikärajan 18:aan. Tämä on firman sisäinen päätös eikä perustu lakiin, sanoo Nurminen.

Nurmisella ei ole tietoa, minkä ikäiset asiakkaat vesipiippuja ovat ostaneet. Yle Tampere kävi tamperelaisessa vuokraamossa, mutta sen myyjä ei ollut kuullut ikärajan nostosta.

"Hauska biletuote aikuisille"

Lolly Puff -verkkokaupasta vastaava Lolly Puff -tiimi kertoo sähköpostissaan, että sen tarkoituksena on ollut kehittää hauska biletuote, jota täysi-ikäiset voisivat käyttää hauskaa pitäessään tai kotona rentoutuessaan. Ikärajana on 18 vuotta. Toisena ajatuksena oli kehittää vaihtoehto tupakasta eroon haluaville. 

Lolly Puff -tiimi kertoo saavansa silloin tällöin palautetta siitä, että tuotteet ohjaavat tupakoimattomia ihmisiä tupakoinnin pariin. Tiimi on eri mieltä. Se arvioi, että monet ihmiset päätyvät tupakoimaan siksi, että tupakointia pidetään jollakin tavoin siistinä juttuna.

Tiimi sanoo, että sen mielestä tupakointi ei ole siistiä, mutta eshishoja sauhuttelemalla voi saavuttaa tämän saman efektin ilman tupakoinnin mukanaan tuomia runsaslukuisia haittoja.

Sähkötupakat halutaan tupakkalakiin

Tupakkatuotteiden mainontaa valvovan Valviran mukaan eshishat ovat hankalia tapauksia. Ryhmäpäällikkö Reetta Honkanen kertoo, että eshishat rinnastetaan sähkötupakoihin, vaikka nikotiini puuttuu.

– Tupakkalain perusteella nämä tuotteet ovat mainontakiellon piirissä. Itse laitteet ovat tupakkajäljitelmiä ja nesteet tupakan vastikkeita. Mainontakielto on yhtä kattava kuin tupakkatuotteilla, mutta muuten laki ei tällä hetkellä ota sähkösavukkeisiin kantaa.

Nettikaupassa eshishojen ikäraja on 18, mutta maahantuoja suosittelee jälleenmyyjille ikärajaksi 12 vuotta. Reetta Honkasen mielestä se on liian alhainen.

– Eihän se hyvältä kuulosta, mutta tupakkalain ikäraja koskee tupakkatuotteita, joita nämä tuotteet eivät ole. Suositeltavaa olisi, että ikäraja olisi 18, koska ei voida sanoa luotettavasti, millaisia vaikutuksia näillä tuotteilla on terveyteen. Emme tiedä, miten nesteet muuttuvat, kun niitä kuumennetaan ja hengitetään suoraan keuhkoihin.

Honkanen pitää myös mahdollisena, että eshishat ohjaavat kokeilijoita tupakoimaan.

– Voi olla, että sitä kautta oppii ja sitten myöhemmin kokeilee savukkeita.

Tupakkalakia ollaan uudistamassa vuoden 2016 toukokuuhun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on rajoittaa myös nikotiinittomien sähkötupakkatuotteiden esillä pitämistä ja niiden myyntiä alaikäisille.

 

Juttua täsmennetty kello 10.33: Filmtownin mukaan maahantuoja suosittelee ikärajaksi 12 vuotta. Lolly Puff -verkkokaupan ikäraja on 18.

Kuka korvaa, jos jalka katkeaa liukastumisessa?

Jos liukkaalla kelillä menee nurin, korvauksen hoitokuluista voi saada monesta eri vakuutuksesta, vaikka itsellä ei vakuutusta olisikaan. Korvausta voi saada, jos kaatumispaikkaa ei ole esimerkiksi hiekoitettu kunnolla.

Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasioista vastaava johtaja Risto Karhunen.

Tienpitäjä tai pihan ja kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että liukkauden torjunta on hoidettu hyvin ja riittävästi. Jos kaikesta huolimatta liukkailla menee nurin, on olemassa monia vakuutuksia, joista voi hakea korvausta. Korvaaja määräytyy sen mukaan, missä kaatuu.

Jos kaatuu työmatkalla, sairaalakulut maksetaan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, joka työnantajalla pitää olla otettuna työntekijöille. Monella on myös vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, Finanssialan keskusliiton selvityksen mukaan 60 prosentilla suomalaisista. Jos kaatuu vaikkapa oman tai sukulaisensa kerros- tai rivitalon pihassa, kiinteistön vastuuvakuutuksesta voi saada korvauksia. Tällöin korvaaja on taloyhtiö, sillä huoltoyhtiö ei ole vastuussa asiasta. Korvaaja voi olla myös kunta, jos kunnan hoidossa olevaa tietä ei ole hoidettu asianmukaisesti. Kunnillakin on vastuuvakuutuksia.

– Monesta vakuutuslajista voi saada korvauksen, sanoo Finanssialan keskusliiton johtaja Risto Karhunen.

Liukastujan tulee itse ottaa yhteys siihen, joka on vastuussa liukastumispaikan liukkauden torjunnasta. Omalle kontolle jää sen selvittäminen, kenen vastuulla minkäkin alueen kunnossapito on. Karhunen kehottaa myös dokumentoimaan kaatumispaikan olosuhteet vaikka kännykkäkameralla todisteeksi.

Korvausmäärät kasvaneet

Kaupunkien maksamat korvaukset kaduilla sattuvista tapaturmista ovat moninkertaistuneet sen myötä, kun ihmisten tietoisuus korvausten hakemisesta on lisääntynyt. Esimerkiksi Helsingissä vahingonkorvauksia maksetaan nykyisin yli miljoona euroa vuodessa.

Yksittäisen korvauksen määrä voi nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin, kun mukaan lasketaan esimerkiksi ansionmenetykset tai vammanhoitokulut. Valtaosa korvauksista on aiheutunut liukastumisista.

Humalassakin kaatumisesta saa korvauksen

Töölön tapaturma-asemalla arvioitiin, että tammikuun pääkallokeleillä kaatuneista ja hoitoon hakeutuneista noin puolet olivat humalassa. Tällöinkin korvauksen voi saada, koska alkoholi ei ole suoraan korvauksen vähennysperuste. Vähennys voidaan tehdä, jos henkilö on menetellyt törkeän huolimattomasti eli ottanut tietoisen riskin. Tällainen voisi olla esimerkiksi humalassa pyöräily. Toisaalta juopuneellakin on oikeus korvauksiin, jos sama olisi voinut käydä myös selvin päin.

– Juopunutkin saattaa kaatua ihan tapaturmaisesti, Karhunen sanoo.

THL:n mukaan talviaikana ulkona liukastumisen takia loukkaantuu joka kuukausi noin 20 000 ihmistä.Julkiseen terveydenhuoltoon hakeutuu yli 10 000 ihmistä vuosittain liukastumisessa sattuneen vamman takia.

Finanssialan keskusliiton johtaja Risto Karhunen kehottaa silti ottamaan myös itse vastuuta liukastumisen ehkäisystä.

– Miksi emme käytä nastoitettuja kenkiä, liukuesteitä, miksi emme vähennä vauhtia?

Pakkasessa ei pärjää liikkumatta, mutta rehkiäkään ei kannata

Kylmällä säällä ulkona kannattaa pysyä liikkeessä. Liikkuminen noin kymmenkertaistaa kehon lämmöntuotannon ja pumppaa verta raajoihin, missä sitä tarvitaan lämmittämään. Silmien suojaaminen voi myös olla paikallaan.

Kuurankukkia ikkunassa

Pakkanen vaikuttaa ihmiskehoon monella tapaa. Paleltumille ovat erityisen alttiita kehon uloimmat osat, kuten korvat, nenä, posket, sormet ja varpaat.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäen mukaan pakkanen aiheuttaa myös verenpaineen nousua. Keho reagoi pakkaseen supistamalla pintaverisuonia ja raajojen verenkiertoa. Verenpaine nousee suunnilleen yhtä monta elohopeamillimetriä kuin ihmisellä on ikävuosia. Eli parikymppisellä 20, kuusikymppisellä 60 elohopeamillimetriä. Terveelle ihmiselle kohonneesta verenpaineesta ei ole haittaa, mutta jos verenpaine on jo valmiiksi korkea, pakkanen voi olla haitaksi.

Pakkasella on tietenkin pukeuduttava lämpimästi ja suojattava kaikki kohdat kehosta. Lisäksi kannattaa pysyä liikkeessä.

– Pakkaselta voi suojautua hyvällä vaatetuksella ja pysymällä liikkeessä. Liikkuminen noin kymmenkertaistaa lämmöntuotannon. Se myös vie raajoihin verta ja lämmittää siten. Niin paljon ei pysty pukemaan, että pakkasessa pärjäisi liikkumatta, tutkimusprofessori Hannu Rintamäki sanoo.

Kylmä ja kuiva ilma käy hengitysteihin

Kova rehkiminen kylmässä säässä voi sen sijaan olla haitallista. Kiivaasti hengittäessä ilman kylmyys ja kuivuus voivat nimittäin aiheuttaa hengenahdistusta. Hengenahdistus on erityisesti astmapotilaiden ongelma, mutta myös terveen ihmisen kannattaa suojautua siltä.

Jos esimerkiksi lähtee juoksulenkille kahdenkymmenen asteen pakkaseen, kannattaa hengitystiet suojata vaikkapa kaulahuivilla. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin mukaan pakkanen ei vaaranna tervettä ihmistä.

– Niin kylmällä kuin kuumallakin säällä vaarassa ovat ne, joilla on terveyshaittoja jo ennestään, Hannu Rintamäki sanoo.

Silmät voivat jäätyä pakkasella

Silmän uloin kerros, sarveiskalvon kostea kalvo, voi jäätyä esimerkiksi moottorikelkan ajoviimoissa 25–30 asteen pakkasella, jos ajetaan ilman visiiriä ja tuijotetaan rävähtämättä eteenpäin. Tällaista tiedetään tapahtuneen Suomessa, mutta yleisiä tapaukset eivät ole, etenkään nykyään, kun kypärät ovat parempia kuin ennen.

– Jäätymistä ei kuitenkaan kestä kauan. Se lakkaa heti, kun ajo lopetetaan, sillä lämmin iho sulattaa kalvon. Silmä ei siis tuhoudu. Vain jos paleltuma pääsisi pitkälle, tilanne olisi vakava, sanoo Työterveyslaitoiksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki.

Silmien vettyminen sen sijaan on yleinen, joskin vaaraton haitta, joka pakkasella tulee. Se voi ilmetä jo pienissä ajonopeuksissa, vaikkapa pyörällä ajaessa.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä