Tunne itsesi, pääset ihmissuhteissa helpommalla

Ihmissuhdeasioissa elämä on helpompaa, jos tietää millainen on ja mitä haluaa. Tällöin voi hakeutua kaltaistensa seuraan, jossa oleminen on mukavampaa kuin eri tavalla ajattelevien kanssa.

Nuoret kävelevät ostoskeskuksessa.

Itsetuntemus on keskeisiä asioita lukion nuorisopsykologin vastaanotolla, kun keskustellaan nuoren huolista ja murheista. Itsetuntemus nousee esille, kun nuori miettii, millainen hän on ja minkälaisia tavoitteita ja haaveita hänellä on tulevaisuuden suhteen.

Murrosiässä moni nuori pohtii itsetuntemukseen liittyviä asioita, mutta lukioiässä pahimmat myrskyt ovat osalla jo takanapäin.

– Toki tässäkin on poikkeuksia. Joillakin murrosikä voi jatkua vielä pitkään. Itsetuntemus kehittyy läpi elämän ja se ei pääty mihinkään ikävaiheeseen, vaan sitä pohditaan lukion jälkeen tulevaisuuden opiskelupaikoissa ja elämän muutoksissa, kertoo Kajaanin lukion nuorisopsykologi Riikka Virvanne.

Samalla tavalla ajattelee myös lukion toisella luokalla opiskeleva Pauliina Huotari.

– Luulen, että itsensä etsiminen jatkuu koko elämän. Ei sitä yhtä äkkiä tajua, että "Hei, mä olen löytänyt itseni ja olen täydellinen ihminen".

Samalla tavalla ajattelevat ihmiset helpottavat ystävyyssuhteita

Niin ikään lukion toisella luokalla olevalla Katariina Kalliokoskella oma identiteettikäsittely alkoi 11-vuotiaana.

– Tuolloin aloin kiinnittämään huomiota kansainvälisiin taiteilijoihin, jotka antoivat vaihtoehtoisia arvoja. Identiteettikriisin myötä aloin pohtimaan, mitä ajattelen itsestäni ja mitä haluan ajatella maailmasta. Lukioon tultaessa helpotti, kun löysin samalla tavalla ajattelevia ihmisiä, Kalliokoski sanoo.

Pauliina Huotarilla itsetuntemuksen pohdinta alkoi yläasteella.

– Tuli sellainen kapinavaihe, että halusin erottua joukosta. Lukiossa se rauhoittui, kun löysin samanhenkisiä ihmisiä. Kaverina voi kuitenkin olla sellaisen ihmisen kanssa, jolla on toisenlaiset arvot, jos hän ei koko ajan nosta niitä esille.

Lukiolainen Noora Jakobsson toteaa, että on helpompi olla kaveri kaltaistensa kanssa.

– Itse olen kuulunut niin sanottuihin hiljaisiin tyttöihin. Sitten on näitä äänekkäämpiä ihmisiä. Kavereita voidaan olla, mutta jos ajatukset eivät kohtaa millään tasolla, on helpompi olla kaltaisteni kaveri, jotka hyväksyvät paremmin omia ajatuksia, toteaa Jakobsson.

Tytöt hakevat poikia hanakammin apua ammattilaiselta

Nuorisopsykologin vastaanotolle on päätynyt enemmän tyttöjä kuin poikia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö myös pojat pohdi itsetuntemusasioita. Ihmissuhteissa pääsee hieman helpommalla, jos itsetuntemus on hyvä tai on käyttänyt aikaa asioiden pohtimiseen.

– Kun tiedämme, millaisia olemme ja mitä kaipaamme, pystymme antamaan enemmän toisille ihmisille ja osaamme tietoisesti hakeutua sellaisiin ihmissuhteisiin, joita toivomme, mainitsee Kajaanin lukion nuorisopsykologi Riikka Virvanne.

– Keskusteleminen kavereiden kanssa on mukavampaa, kun tuntee itsensä paremmin. Tämän huomaa arkipäiväisissäkin tilanteissa niin kavereiden kuin vanhempien kanssa, sanoo lukiolaispoika Jori Mönttinen.

Lukiolaisten keskuudessa itsetuntemus näkyy ulospäin muun muassa itsevarmuutena.

– Sellainen ihminen erottuu massasta esimerkiksi pukeutumistyylissä ja siinä, että uskaltaa tunnilla tuoda esille omia mielipiteitä, sanoo Noora Jakobsson.

Itsevarmuuden löytämiseen on useita keinoja, mutta joskus voi olla kyse pienestä asiasta.

– Minulle opettaja sanoi, että jos haluan paremman arvosanan, täytyy viitata tunnilla. Pikku hiljaa se johti siihen, että uskalsin puhua muissakin tilanteissa, kun väkisin väänsin itseni viittaamaan, kertoo Katariina Kalliokoski.

Alaselkä vaivaa? Fysioterapeutti neuvoo: Älä ainakaan jää sänkyyn makaamaan

Alaselkävaivat ovat varsin tavallisia aikuisväestön keskuudessa. Asiantuntija tietää, että useimmiten paras tapa päästä eroon ikävästä selkävaivasta on lähteä sitkeästi liikkeelle.

Kuntosalilaitteita kntosali Sporttitallilla Hämeenlinnassa.

Alaselän kipu voi olla kivistystä, tasaista särkyä, terävää ja sähköiskumaista. Toisinaan siihen liittyy myös alaraajan säteilyoireita. Ikäviä tuntemuksia kaikki.

Hämeenlinnalainen fysioterapeutti Ville Suomalainen kertoo, että alaselän vaivat ovat todella tavallisia. Noin 80 prosentilla ihmisistä alaselkä on joskus kipeänä elämän aikana. Jos vastaantulevilta aikuisilta ihmisiltä kysyttäisiin heidän selkänsä vointia viimeisen kuukauden aikana, kolme tai neljä kymmenestä kertoisi selän vihoitelleen jollakin tavalla.

– Oikeastaan kipukokemus on aina hyvin yksilöllinen. Jokainen on aina omanlaisensa, tietää fysioterapeutti Ville Suomalainen.

Uskomukset ja negatiivisuus ruokkivat kipua

Suomalainen harmittelee, että usein hänen asiakkaillaan on vääriä uskomuksia ja syvälle juurtuneita luuloja tai vääriä neuvoja siitä, miten kipeää alaselkää voi kohdella.

– Kaikki semmoiset rajoitukset, missä sanotaan, että älä taivuta selkääsi tai vältä tätä, niin niillä voi olla aika pitkäkantoisia seurauksia. Ihminen tulkitsee, että mun ei ikinä pidä taivuttaa selkää eteenpäin.

Varomalla selkäänsä ja rajoittamalla omaa liikkumistaan saattaa itse ruokkia omia selkävaivojaan.

– Joskus ihmiselle kehittyy sellainen ajattelumalli, että mitä jos poimin tuon kynän tuosta lattialta, niin mitä mun selälle tapahtuu. Harvoin siinä tapahtuu yhtään mitään, saattaapa selkä ruveta liikkumaankin vaikka paremmin. Mutta jos ne tuntemukset, tunteet ja negatiivinen ajattelu pääsevät vaikuttamaan siihen, kuinka omaa kehoaan käyttää, niin ne saattavat ruveta ruokkimaan sitä kipua, pohtii Suomalainen.

Lähde sitkeästi liikkeelle

Työssään selkävaivaisia joka päivä kohtaava Suomalainen ei kannusta alaselän ongelmista kärsivää jäämään aamulla sängyn pohjalle.

– Ei missään tapauksessa saa jäädä sänkyyn makaamaan, pitää lähteä liikkeelle, rohkaisee Suomalainen.

Fysioterapeutin neuvojen mukaan liikuntatavalla ei niinkään ole merkitystä. Kaikki tavat ovat yhtä hyviä, jos ne ovat itselle mieluisia.

– Ei siitä ole oikeastaan minkäänlaista tutkimusnäyttöä, että jokin tietynlainen liikunta olisi sen parempaa kuin toinen. Tärkeintä on, että ihminen tekee sitä liikettä. Kävelylenkit, juoksulenkit, erilaiset harjoitteet tai kuntosali, luettelee Suomalainen.

Kipeän alaselän akuuttivaiheessa ja tilanteessa, jossa epäillään välilevyn pullistumaa, voi Suomalaisen mukaan olla järkevää muun muassa välttää eteenpäin taivutusta.

– Mutta kun kipu on hävinnyt, pitää pyrkiä ihan normaaliin, miten arkielämässä selkää käyttäisi. Varmaan kaikista tärkein asia on, että itsellä on semmoinen luottamus selkään. Pitää uskoa siihen, että se kyllä kestää, neuvoo Ville Suomalainen.

Selkäkipu viestii muutoksen tarpeesta

Selkäkipu on kehon merkki ihmiselle siitä, että omissa liikkumistavoissa tai toiminnassa olisi tehtävä jokin muutos.

– Että nyt tarvis tehdä jotain. Se ei tarkoita, että mitään on menossa välttämättä rikki tai mitään pahaa olisi tapahtumassa. Selkäkipu tulee, yleensä se kestää viikon kaksi, sitten se rupeaa häviämään samalla tavalla kuin vaikka tavallinen nuha-flunssa. Jostain syystä osalla ihmisistä se pitkittyy, kuvailee fysioterapeutti Ville Suomalainen tavallisimpia alaselän ongelmia.

Alaselän ongelmat ja niiden yleisyys selittyvät fysoterapeutti Suomalaisen mukaan sillä, miten teemme töitä. Usein joko alikuormitamme tai ylikuormitamme selkäämme.

– Työelämähän on nykyään sellaista, että joko tehdään vähän liikaa tai liian vähän. Jos työhön liittyy paljon tavaroiden nostelua, se saattaa olla yksi kuormitustekijä. Vastaavasti paikallaan istuminenkin aiheuttaa ongelmia. Varsinkin, jos omalla ajalla ei juuri liikuta tai harrasteta liikuntaa, nämä työt altistavat selän kipeytymiselle, miettii Suomalainen.

Alkoholipolitiikkaan voi tulla historiallisia muutoksia – Olutta iltamyöhään, pienkaupoille erioikeuksia, viinit valikoimiin?

Suomen alkoholikulttuuri saattaa olla muuttumassa lähiaikoina vapaampaan suuntaan, kun hallitus sorvaa parhaillaan esitystään uudesta alkoholilaista. Asiaa puivista eduskuntaryhmistä kerrotaan Ylelle, että vaihtoehtoina ovat esimerkiksi keskioluen myyntiaikojen pidentäminen pienissä kaupoissa ja myyntioikeuden myöntäminen pienpanimoille. Tarkemmat päätökset tehdään jo lähiviikkoina.

Olutvalikoima ruokakaupassa.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä pohditaan parhaillaan kantoja muun muassa siitä, tulisiko alkoholinmyynnin takarajaa myöhentää kaupoissa nykyisestä eli kello iltayhdeksästä.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmistä kerrotaan Ylelle, että päätöksiä tehdään seuraavien viikkojen aikana ja koko hallituksessa asian on määrä olla esillä myöhemmin tänä keväänä.

Kokoomuksessa on jo aiemmin pohdittu esimerkiksi sitä, että pienet, alle 400-neliöiset kaupat saisivat myydä alkoholia muita marketteja pidempään, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän kolmas varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo. Hän huomauttaa, että alkoholinmyyntiin ei vielä ole otettu kantaa eduskuntaryhmänä. Sitä puidaan kokoomuksessa kuun puolivälissä, osana muuta norminpurkua, kuten taksiliikennettä ja apteekkialaa.

Wallinheimo perustelee ehdotusta sillä, että aiemmin alle 400-neliöiset kaupat saivat kilpailuetua siitä, että ne saattoivat olla pidempään auki kuin muut. Vuoden alussa kaikkien kauppojen aukioloajat kuitenkin vapautuivat, mikä vei kilpailuetua pieniltä kaupoilta.

Alkoholia voi myydä ruokakaupoissa entiseen tapaan aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

– Tämä hallitus on myös kokeilukulttuurihallitus. Voitaisiin tehdä vaikkapa vuoden, kahden kokeilu siitä, että alle 400-neliöiset kaupat saisivat myydä alle 4,7-prosenttista alkoholia tietyn aikaa iltayhdeksän jälkeen. Kokeilun jälkeen katsottaisiin, millaisia vaikutuksia sillä olisi ollut esimerkiksi kauppoihin tai kansanterveyteen, kokoomuksen eduskuntaryhmää edustava Wallinheimo visioi.

Sampo Terho: Alkoholipolitiikka vapaammaksi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ei tyrmää Wallinheimon esitystä suoralta kädeltä. Hänen mukaansa perussuomalaisten eduskuntaryhmä on keskustellut alkoholipolitiikasta aiemmin tällä viikolla ja konkreettisiin yksityiskohtiin palataan parin seuraavan viikon aikana helmikuussa.

– Meillä on laaja ymmärrys siitä, että haluamme kuljettaa suomalaista alkoholipolitiikkaa vapaampaan, eurooppalaisempaan suuntaan.

Terho sanoo, että perussuomalaisissa on pohdittu kaikkiaan neljänlaisia toimia:

– Yksi on myyntiaikojen pidentäminen. Toisena ovat esimerkiksi veronalennukset ravintolatarjoilulle. Kolmantena on suurempi kysymys siitä, halutaanko kauppoihin A-oluet tai viinit. Neljäntenä on pienpanimojen oikeus myydä [tuotteitaan] ulos omista myymälöistään. Muitakin yksityiskohtia on, ja niihin tullaan ottamaan kantaa.

– En ota vielä kantaa esimerkiksi siihen, kumpaa lähdemme suosimaan enemmän: sitä, että kaupat saavat myydä vapaammin, vai sitä, että ravintoloiden verotusta lasketaan. Emme ehdota välttämättä molempia.

Keskustan Rehula: Otan vinkkejä vastaan

Keskustan eduskuntaryhmässä alkoholinmyynnin mahdollista pidentämistä ei ole toistaiseksi käsitelty, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoo. Hän myös toteaa, että keskustan varapuheenjohtajan, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan kanta lienee myös puolueen kanta.

Rehula kommentoi aihetta tänään lauantaiaamuna Ylen TV1:n Ykkösaamussa. Hänen mukaansa lähiviikot näyttävät, myöhennetäänkö alkoholinmyynnin rajaa nykyisestä.

Rehulan mielestä Suomessa olisi siirryttävä kohti "eurooppalaista alkoholikulttuuria". Hän mainitsi myös ottavansa mielellään vinkkejä vastaan siitä, kuinka suomalaista alkoholipolitiikkaa voitaisiin vapauttaa.

"Kun saatavuus lisääntyy, kulutuskin lisääntyy"

Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula arvioi, että myyntiaikojen vapautus lisäisi alkoholin kulutusta. Viime vuonna alkoholin kokonaiskulutus laski hieman.

– Selkeä tutkimuksissa tullut näyttö on, että kun saatavuus lisääntyy, kulutuskin lisääntyy, Hannula toteaa Ylelle.

Päivittäistavarakauppa-yhdistyksen toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan kaupan ala ajaa aikarajoituksista luopumista, sillä alkoholinmyynti tuo merkittävän osan pienten ruokakauppojen katteesta.

– Meidän mielestämme [alkoholinmyynti] pitäisi ehdottomasti vapauttaa kokonaan. Nyt tämä aukiololakien muutos vei [pieniltä ruokakaupoilta] pitkän aukiolon edun pois. Tämä toisi sitä takaisin, jos ne pystyisivät myymään myöhemmin myös alkoholituotteita, Luoto sanoo.

Olutta marketista iltayhdeksän jälkeen? "Lähiviikot näyttävät"

Vuoden alusta lähtien kaupat ovat saaneet olla avoinna vapaasti, mutta alkoholia marketeista ei edelleenkään saa myydä iltayhdeksän jälkeen. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua pikapuoliin.

Kaupan oluthylly.

Kauppojen aukioloajat vapautuivat vuoden alussa. Alkoholia niissä voi myydä vanhaan tapaan aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

– Sen näyttävät lähiviikot, vastasi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) TV1:n Ykkösaamussa tänään lauantaina kysymykseen, myöhennetäänkö alkoholinmyynnin rajaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan alkoholilain uudistusta. Jos asia etenee suunnitellusti, uudistukset tulevat voimaan ensi vuonna.

Hankala kysymys Rehulan mukaan on, kuinka huomioidaan elinkeinopolitiikka ja suomalaisten alkoholinkäyttö. Ministeri viittasi muun muassa hallituksen tahtoon purkaa normeja ja vähentää byrokratiaa.

– Toisaalta meillä on miljardiluokan lasku alkoholinkäytön haitoista, Rehula huomautti. 

Rehulan mukaan Suomessa olisi siirryttävä kohti "eurooppalaista alkoholikulttuuria".

– Se on kysymys, johon otan mielelläni vinkkejä vastaan, Rehula kommentoi, kuinka suomalaista alkoholipolitiikkaa voisi vapauttaa.

Vuosi sitten esille nousi keskustan ehdotus siirtää keskioluen myynti Alkoon. Tuolloin puolue ehdotti, että kaupoista, kioskeista ja huoltamoilta saisi ainoastaan mietoa olutta.

– Pysytään nykytilanteessa, nykyisen vahvuista olutta marketeista, Rehula kommentoi keskustan kantaa asiaan tänään lauantaina.

Vuosi sitten puolue perusteli ehdotustaan alkoholinkäytöstä syntyvien haittojen vähentämisellä.

Tammikuussa sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi perussuomalaisten, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja RKP:n suhtautuvan myönteisesti myyntiajan laajentamiseen. SDP:n ja keskustan ryhmänjohtajat eivät kertoneet tuolloin kantaansa lehdelle. Kristillisdemokraatit ja vihreät kertoivat Keskisuomalaisen kyselyssä vastustavansa myyntiaikojen laajentamista.

Kasvokkain: Rokotetutkija Hanna Nohynek lumoutuu tautien aiheuttajista – Zikavirus säikäytti silti

Kehitysmaissa asunut Hanna Nohynek on itsekin kokenut trooppisen sairauden kauhut. Tiedenaisena hän on toiveikas sen suhteen, että rokote zikavirukseen voi valmistua nopeastikin. Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.

rokotetutkija Hanna Nohynek

Raskaana oleva nainen istuu lääkärin vastaanotolla erittäin ahdistuneena. Nainen on palannut Suomeen lomamatkalta, jolle hän lähti hyvillä mielin ja tietämättömänä matkakohteen zikaviruksesta. Nyt nainen miettii, kasvaako kohdussa pienipäinen ja vammautunut lapsi. On vuosi 2016.

Lääkäri naisen edessä on Hanna Nohynek. Rokotetutkija pitää matkalääketieteellistä vastaanottoa, jossa suunnitellaan henkilökohtaisia lääkitys- ja rokotustarpeita kauas reissaaville ja tutkitaan matkalla sairastuneita.

Nohynek haluaisi halata naista, mutta se ei ole tapana. Vastaanotolla on käynyt zikaviruksen esiintymisalueille lähteviä suomalaisia ja useita sieltä palanneita raskaana olevia naisia.

– Ovat ne ahdistavia hetkiä, kun mietitään keinoja diagnosoida äidin ja sikiön tilannetta raskauden alkuvaiheessa. Zikavirusinfektion ja pienipäisyyden syy-seuraussuhdehan on vielä avoin, mutkikas asia.

Hanna Nohynekin päätyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on toimia ylilääkärinä kansallisessa rokotusohjelmassa eli pitää huolta siitä, mitä meihin pistetään ja ketkä kuuluvat jonon alkupäähän.

Nohynek pitää silmällä maailmalla liikkuvia tartuntatauteja, joihin tiedetään olevan tekeillä rokotteita, ja valmistelee Suomen suhtaumista niihin. Pian on jo aika tilata influenssarokotteet ensi talveksi, kunhan Maailman terveysjärjestön asiantuntijat ovat päättäneet koostumuksen.

– Zikaviruksen kohdalla hätkähdin. Se on muistutus siitä, että, vaikka kuinka suojaudumme, luonto on meitä askeleen edellä. Aina tulee uusia asioita, joita en kuvitellut olevan.

Silti Nohynek pelkää harvoin. Hän lumoutuu viruksista ja bakteereista eikä näe niitä kauheina uhkakuvina, vaan haasteina, joihin pitää vastata.

Rokottaminen aina epävarmaa

Rokotetutkijoiden on pidettävä jatkuvasti yhteyttä toisiinsa. Esimerkiksi zikaviruksen kohdalla kokonaiskuva koostuu vielä pienistä tiedonmurusista. Suomalaiset infektiolääkärit, zoologit ja infektioepidemiologit pitävät toisensa ajan tasalla.

Hanna Nohynek työskenteli parikymmentä vuotta kehitysmaissa kuten Filippiineillä. Hänen mielestään tutkija tulee nöyremmäksi opittuaan, kuinka rajallisia ovat omat mahdollisuudet vaikuttaa. Epävarmuutta pitää sietää – oli kyse sitten tutkimusrokotuksista alkeellisilla seuduilla tai pandemian torjunnasta Suomessa.

– Mikään rokote ei ole sataprosenttisen tehokas eikä sataprosenttisen turvallinen. On vain toimittava parhaan senhetkisen tutkimustiedon varassa.

Rokotuskriitikoilta Nohynek kertoo saaneensa olla viime vuodet rauhassa. Hän arvelee epäilevien äänten keskustelevan lähinnä omiin ryhmiinsä klikkiytyneinä. Rokotemyönteisyys horjuu Nohynekin mukaan osassa Suomea, mutta syitä vasta selvitellään.

Vielä maailmalle tutkimaan?

Kun on vuosikaudet pohtinut rokotusstrategioita kehitysmaiden lapsille ja ulkomaiset kollegat kysyvät yhä säännöllisesti neuvoja, Hanna Nohynek tekee mielessään jo lähtöä.

– Koko ajan mietin, missä pystyisin parhaiten laittamaan taitoni likoon. Onko se Suomen rokotusohjelma vai jotain muuta? Jos tulee jokin zikavirusrokote, kuka tietää, vaikka lähtisin Brasiliaan tutkimaan, miten se toimii.

Lähtö polttelee, mutta lapsenlapset ja iäkkäät vanhemmat pitävät tutkijan kotimaassa.

Samaan aikaan maailmalla tapahtuu. Yhdysvaltain tartuntatautivirasto on jo lähettänyt Brasiliaan epidemiologeja pystyttämään laboratorioita ja selvittämään zikan ja pienipäisyyden yhteyttä.

– He ovat nopean reagoinnin joukkoja. Itse olen pidemmän linjan suunnittelija, Nohynek toppuuttelee.

Zikarokote jopa vuodessa

Useat kansainväliset lääkeyritykset ovat aloittaneet tunnustelut zikarokotteen kehittämiseksi. Tutkimusrokotteen jakaminen suurille ihmisjoukoille ei ehkä olekaan niin kaukana.

– Rokotteiden aikaviiveet ovat selvästi lyhentyneet, kunhan sairauden syntyä ja kehitystä ymmärretään riittävän hyvin.

Aikanaan kesti keskimäärin 12 vuotta eläinkokeista siihen hetkeen, että valmis rokote saatiin laajaan tuotantoon ja jakeluun. Mutta ebolarokotteen kohdalla laajamittainen valmistus alkoi jo vuoden kuluttua siitä, kun tehotutkimukset kentällä Afrikassa olivat päättyneet.

Hanna Nohynek arvioi, että zikarokotteen saamisessa epidemia-alueiden väestölle kestää ainakin yhdestä kolmeen vuotta. Ennen sitä viruksesta pitää löytää ne rakenteet, jotka ovat ihmiselle saatavan suojan kannalta tärkeimmät.

Tieteellisen löydön jälkeen lääketeollisuuden täytyy päättää, keille rokotetta aletaan kehittää. Lisäksi aikaa vievät tutkimusrahoituksen kokoaminen ja myyntiluvan saaminen lääkeviranomaisilta.

– Rokotteen on annettava riittävä suoja ja mahdollisten haittavaikutusten on jäätävä tarpeeksi pieniksi.

Nohynek ei pidä zikavirusta uhkana Suomelle, sillä tautia levittäviä hyttysiä ei ole tavattu täällä päin Eurooppaa, eivätkä ne nykyilmastoomme asettuisikaan. Jos zikavirukseen kehitetään rokote, suomalaisista sen tarvitsevat vain tautialueille reissaavat, malarianestolääkityksen tapaan.

Salama iski kahdesti

Teini-ikäinen tyttö makaa vuoteessa tuskaisen kuumana. Joululomasta nauttiminen Boholin saarella Etelä-Kiinan merellä on tyssännyt denguekuumeen oireisiin. Saarelta ei löydy tehohoitoa. Vuoteen vieressä istuu tytön äiti huolesta sekaisin. On vuosi 2004.

Tytön äiti on Hanna Nohynek. Hän on itse sairastanut denguen, zikaviruksen sukulaisen, kuusi vuotta aiemmin. Nyt salama on iskenyt toistamiseen ja oma lapsi kärsii. Eikä saarelta löydy tehohoitoa.

Lopulta tytär saadaan Manilaan. Vaikka toipuminen on rankkaa, tytär selviää.

Äiti puolestaan päättää tekevänsä töitä rokotteiden hyväksi entistäkin syventyneemmin.

Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.

Kiusaamista, kipuja, häpeää – ja hyväksyntä: tätäkin on elämä Touretten kanssa

Valtteri Vuorio kirjoittaa Touretten syndroomastaan, joka kouluaikana altisti kiusaamiselle ja hankaloittaa elämää vielä aikuisenakin. Hankalista, hallitsemattomista liikkeistä ja äännähdyksistä kärsineelle nuorelle diagnoosi oli iso helpotus, vaikka se tulikin vasta täysi-ikäisenä.

Nuori hyppii repun päällä.

Tuomaksen kokemuksista lukeminen sai minut hymyilemään, kertoo Valtteri Vuorio, jolle kouluvuodet olivat vaikeita diagnosoimattoman Touretten syndrooman vuoksi.

– On hyvä, että joku on noin nuorena saanut diagnoosin. Itselläni se venyi inttiin asti. Panee miettimään, että kuinka monelle ticsit jäävät mysteeriksi, kunnes pahin on jo ohi, Valtteri kirjoittaa.

– Joillakin ticsit katoavat aikuisuuden myötä, mutta itselläni ne jatkuvat tähän päivään asti ollessani 25-vuotias, enkä enää oleta niiden häipyvän elämästäni.

Touretten mukanaan tuoma lievä OCD ja siihen liittyvä ylivilkkaus, pakonomaiset ajatukset ja muu "pään ylikuormittuminen" olivat henkisesti raskaista, mutta Tourette aiheutti myös hänen joutumisensa koulussa kiusatuksi.

– Oma Touretteni nousi hyvin suureen rooliin, kun kiusaajani etsivät uutta pilkan aihetta. Hienovaraisemmat ticsit kuten kasvojen nykiminen, kurkun kröhinä, hyminä, sekä kompleksimmat koko vartalon mukaansa ottavat eleet eivät jääneet keneltäkään huomaamatta.

"Stressi ruokki ticsejä"

– Hauska on viimeinen sana, millä kuvailisin kipujani, Valtteri kirjoittaa.

– Henkisellä puolella häpeä nousi uusiin korkeuksiin TS:n ilmaannuttua, ja tämän luoma stressi vain ruokki yhä enemmän ticsejä, jotka jättävät useasti – vielä aikuisiälläni – jonkun kehon osani täysin helläksi joskus koko päivän kestävien kohtauksien aikana.

Pakonomaisia liikkeitä eli ticsejä laukaisee Valtterilla muun muassa pakkanen. Enää hän ei kuitenkaan koe pakkoliikkeitä yhtä stressaavina kuin lapsena.

– Työkaveritkaan eivät asiasta mainitse muutamaa idioottia lukuunottamatta.

Diagnoosin myötä maailma avautui

Valtterille suurin helpotus oli se, kun oireille vihdoin saatiin nimi. Diagnoosi auttoi näkemään koko maailman uudella tavalla.

– Aloin näkemään kadulla ihmisten joukossa muille ehkä huomaamattomia ticsejä, ja selvästi useamman muunkin TS-potilaan. Tämä hymyilytti. Kyky nähdä ihmisiä, jotka kokevat samaa kuin minä, antoi voimaa jaksaa omia nykimisiäni, Valtteri kirjoittaa.

Aluksi oireita yritettiin vähentää lääkityksellä.

– Tulin kuitenkin siihen päätökseen, etten aio koko loppuelämääni syödä lääkkeitä asiaan, joka ei ole hengenvaarallinen, ja joka ei enää nykyään häiritse elämääni merkittävällä tavalla.

"Kannattaa kulkea pää pystyssä"

Valtteri toivoo, että Tuomaksen ja hänen vanhempiensa esimerkki rohkaisisi myös muita ottamaan asiasta selvää.

– Toivonkin, että nykyvanhemmat ja opettajat ottavat itseään niskasta kiinni, ja vaivautuvat Tuomaksen vanhempien tapaan selvittämään asiat juurta jaksain. Siitä tulee parempi mieli niin lapselle, ystäville, ja vanhemmille itsellensä, Valtteri Vuorio kirjoittaa.

– Tourettessa ei ole mitään pelättävää, ja diagnoosin tultua kannattaa kulkea pää pystyssä, ja heittää itselleen ylävitonen nytkähtelyiden saatossa.

Elämäntapojen muutoksessa ei kannata kiusata itseään liikaa – luovuttaminen on rohkeutta

Elämäntaparemontista luopuminen vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Muutos ei välttämättä sovi ihmisen kaikkiin elämäntilanteisiin. Silloin on päästettävä irti.

Kahvakuulia rivissä

Toisen tavanomaiseksi kokema tilanne voi olla toisella hyvinkin rohkeutta vaativa. Elämäntapa- ja hyvinvointivalmentaja Laura Nevalainen näkee työssään rohkeuden uuden tekemisenä ja vanhoista tavoista luopumisena.

– Se pelottaa ja jopa mietityttää. Vanhasta luopuminen on vaikeaa, kun me ihmiset olemme mukavuudenhaluisia, Nevalainen sanoo.

Luopuminen voi aiheuttaa Nevalaisen mielestä suruakin.

– Edessä voi olla uusien toimintatapojen opettelua, jotka eivät välttämättä ole itselle luontaisia.

"Siinä vaiheessa pitää päästää irti, jos muutos ei tunnu itselle tärkeältä"

Realistiset välitavoitteet helpottavat muutosprosessia ja myös armollisuutta tarvitaan.

– Pienet retkahdukset ja epäonnistumiset ovat sallittavia ja kuuluvat asiaan. Isojen muutosten helppous johtaisi siihen, että kaikki tekisivät niitä päivittäin, sanoo elämäntapa- ja hyvinvointivalmentaja Laura Nevalainen.

Mitään muutoksia ei pitäisi lähteä tekemään sen takia, että ne ovat muodissa, tai joku toinen käskee tai neuvoo.

– Siinä vaiheessa pitää päästää irti, jos muutos ei tunnu itselle tärkeältä. Jos on tehnyt jo paljon töitä onnistumisen eteen, mutta ei meinaakaan onnistua, kannattaa miettiä, onko muutos siihen tiettyyn elämäntilanteeseen edes sopiva, toteaa Nevalainen.

– Elämäntapamuutosten pitää olla itselle luontevia ja tärkeitä. Jos jokin ei tunnu hyvältä, ei kannata kiusata itseään määräänsä enempää. Jos elämäntaparemontista joutuu luopumaan, vaatii se armollisuutta itseä kohtaan, sanoo Nevalainen.

Ravitsemusterapeutti: Täytetyt patongit ovat mainettaan huonompaa ruokaa

Täytetyt patongit ja baagelit ovat suosittuja lounasvaihtoehtoja ja moni pitääkin niitä terveellisempänä vaihtoehtona kuin esimerkiksi hampurilaista. Ravitsemusterapeutin mukaan tilanne voi olla jopa päinvastoin.

Eväsleivät tiskissä.

Nuoret naiset istuvat ravintolassa hyvillä mielin, lounaaksi on juuri nautittu herkullinen lounaspatonki. Kysyttäessä naiset luokittelevat ateriansa selvästi terveellisemmäksi vaihtoehdoksi, kuin esimerkiksi hampurilainen tai pizza.

Laillistettu ravitsemusterapeutti pitää mielikuvaa terveellisestä patongista kaunisteltuna.

– Nämä täytetyt patongit ovat mainettaan huonompia ravintosisällöiltään, sanoo Tarja Mänttäri.

Kokonainen patonki vastaa useampaa hampurilaista

Ravitsemusterapeutti ei mielellään laita ruokia paremmuusjärjestykseen, mutta kyllä täytetty patonki on parempi vaihtoehto kuin makkaraperunat. Hampurilaisen kanssa taas patonki on usein samalla viivalla, riippuu täytteistä.

– Patongeissa voi olla paljon rasvaa ja jos täytteeksi tulee salamia ja homejuustoa, niin myös suolan määrä on suuri. Tummempikaan patonki ei täytä vaatimuksia kuitupitoiselle leivälle. Ravintoarvoltaan patongit eivät ole hampurilaisia parempia.

Täytetty patonki tai baageli voi olla joskus hyvä vaihtoehto, esimerkiksi urheileva nuori voi syödä leipää enemmän kuin vähän liikkuva keski-ikäinen.

– Jos syö koko patongin, niin se vastaa jo useampaa hampurilaista, muistuttaa laillistettu ravitsemusterapeutti Tarja Mänttäri.

Voimanostajien paratiisi toimii vapaaehtoisvoimin: "Jäsenet kokevat, että tämä on meidän sali"

Kun Juankosken kaupunki päätti luopua ilmaisesta kuntosalista säästöjen vuoksi, otti paikallinen urheiluseura salin haltuunsa. Nyt kävijöitä on niin paljon, että rahaa on jäänyt urheilijoiden tukemiseen ja uusien laitteiden hankintaan. Sali täyttyy erityisesti voimanostajista.

Jari Martikainen nostaa painoja penkkipunnerruksessa.

Jari Martikainen asettuu punnerruspenkkiin ja nostaa kevyen näköisesti 170 kilogrammaa rautaa ilmaan useilla toistoilla. Tänään on Martikaisen tavallista kevyempi salipäivä.

– Nyt pitää nostella vähän varovasti, kun viikonloppuna on voimanoston SM-kisat tulossa. Kyllä tässä on reilu 20 vuotta punnerrettu, että oppi on yhä takaraivossa, Martikainen hymyilee.

Martikainen on kisannut useita vuosia voimanostossa, johon kuuluu jalkakyykkyä, penkkipunnerrusta ja maastanostoa. Hän treenaa useita kertoja viikossa Juankosken Punnerruksen ylläpitämällä kuntosalilla.

– Tärkeintä tässä on, että lihaskoordinaatio ja liikkuvuus on kunnossa. Monia asioita pitää osata huomioida, ettei loukkaa itseään. Jos haluaa kilpailla, pitää uskaltaa yrittää ja harjoitella tiukkaan vuosia, että kehosta tulee vahva. Jos painoja nostaa väärin maasta, välilevyt paukkuu nopeasti.

Jäsenmäärä kasvoi ja rahaa jäi säästöön

Juankosken Punnerruksen ylläpitämä kuntosali toimi vielä kolme vuotta sitten kaupungin omistuksessa. Kaupunki luopui salista säästösyistä, jolloin seura päätti ottaa sen hoidettavakseen.

Vaikka paikan vuokra, laitekustannukset ja huoltotyöt vievät seuralta varoja, on se saanut käännettyä tilanteen edukseen. Tällä hetkellä salilla käy niin paljon ihmisiä, että tila on käynyt jo melkein ahtaaksi. Salila käy arviolta 300 ihmistä, mikä on paljon vajaan 5 000 asukkaan pikkukaupungissa.

– Sitten täytyy luopua jostain vanhemmasta laitteesta, kun tilat käyvät liian ahtaiksi. Kaupunkilaiset ovat hyvin hyödyntäneet palveluita, viikoittain menee uusia avaimia, ihmisiä on tullut paljon mukaan, kertoo seuran puheenjohtaja Kari Hartikainen.

Seura vuokraa kuntosalitiloja kaupungilta ja perii pientä kuntosalimaksua kävijöiltään. Hartikaisen mukaan säästöjä on saatu paljon sillä, että asiat hoidetaan itse.

– Esimerkiksi siivouksesta saadaan vuodessa yli viiden tuhannen euron säästö. Paljon on jouduttu hankkimaan laitteita uusien harrastajien myötä. Mutta nämä ovat pitkäkestoisia, ainoastaan päälliset pitää uusia kymmenen vuoden välein.

Jäsenmäärän kasvu on tuonut seuralle sen verran lisätuloja, että varoilla voidaan tukea paikallisia urheilijoita ja hankkia uusia kuntosalilaitteita. Seuralle on voitu hankkia myös omia vaatteita. Juankosken kaupunki ei aikoinaan perinyt maksua salin käytöstä.

– Kaupunkilaiset ovat suhtautuneet erittäin hyvin jäsenmaksuun. Nyt jäseniä on enemmän kuin milloinkaan ja kaikki tuntevat oman vastuunsa ja kokevat, että tämä on meidän yhteinen sali, Hartikainen sanoo.

Nuoret innostuneet voimailukerhosta

Vapaaehtoisvoimin pyöritetty kuntosali on rakennettu pääasiassa voimanoston ympärille, mutta salille on tarkoitus saada yhä enemmän myös tavallisia kuntoilijoita mukaan. Lapsille on rakennettu oma nurkkaus, jossa he voivat katsoa piirrettyjä aikuisten treenatessa.

– Me on pidetty täällä nuorille voimailukerhoa ja nyt on ollut ajatusta myös seniorikerhosta. Kylällä on niin paljon työttömyyttä, niin jotain palvelua voitaisiin tarjota, kun päivällä on aikaa harrastaa.

Neuvoja kuntosalilla voi saada myös menestyneiltä voimanostajilta, kuten Jari Martikaiselta.

– Jaan mielelläni tietoa eteenpäin salilla. Jos näen, että joku nuori tekee kyykkyä tai maastanostoa väärin, menen heti kertomaan, mitä kannattaisi tehdä toisin. Monilla on korjattavaa erityisesti penkkipunnerruksessa, kroppa pitää saada oikeaan asentoon, etteivät olkapäät kipeydy tai paikat hajoa.

Jari Martikainen toivoo, että kuntosalilla käyvät nuoret innostuisivat myös kilpailemisesta.

– Punttikerhossa on paljon innostunut nuoria käymään, mutta kukaan ei ole vielä kilpailusta innostunut. Kesällä on tarkoitus pitää Juankoskella penkkipunnerruskilpailut. Kun nuoret näkee, millaista kilpailutoiminta on, ehkä joku siitä innostuu, Martikainen toivoo.

Hän itse kilpailee viikonloppuna voimanoston SM-kisoissa. Silloin penkistä nousee reilusti 170 kilogrammaa enemmän.

– Viimeksi olen kisannut marraskuussa, katsotaan, mihin kunto ja voimat riittää, Martikainen toteaa.

Influenssa ajoi lapsia tehohoitoon – Pohjois-Pohjanmaalla epidemia jyllää viime vuotta pahempana

Influenssan aiheuttamat jälkitaudit ovat vieneet kaksi pientä lasta tehohoitoon. Influenssahuippua odotellaan kahden viikon päähän.

Terveydenhoitaja vetämässä rokotetta lääkeruiskuun.

Influenssan aiheuttamat jälkitaudit ovat vieneet kaksi pientä lasta tehohoitoon Pohjois-Pohjanmaalla.

Oulun yliopistosairaalan infektiolääkärin Terhi Tapiaisen mukaan lapsille oli tullut bakteerien aiheuttama sairaus. Tehohoitoon vieviä sairauksia ovat yleisimmin vakava keuhkokuume ja verenmyrkytys.

– Tavallisimmin influenssaa seuraa kuitenkin lääkkeillä hoidettava korvatulehdus, Tapiainen toteaa.

Oulun yliopistosairaalan lasten erikoissairaanhoidon päivystyksessä on ollut viime aikoina joka päivä useita lapsipotilaita influenssan takia. Infektiolääkärin mukaan influenssaepidemiasta tulee tänä vuonna ainakin jonkin verran edellisvuotta voimakkaampi.

Määrä viime vuotista suurempi

Oulun yIiopistollisen sairaalan infektiolääkäri Pekka Ylipalosaaren mukaan sikainfluenssatapausten määrä on selvästi suurempi kuin viime vuonna tähän aikaan. Aikuisten puolella sairaalahoitoa tarvinnut noin 30 henkilöä, heistä valtaosalla oli nimenomaan sikainfluenssa.

Pohjois-Pohjanmaalla on todettu tällä influenssakaudella jo noin parisataa H1N1- eli sikainfluenssatapausta. Sairaalaan otettujen joukossa on ollut muutamia nuorehkoja ja suhteellisen perusterveitä henkilöitä.

Pohjois-Pohjanmaalla on varmistettu tällä influenssakaudella yhteensä liki 300 influenssatapausta lapsilla ja aikuisilla.

Influenssahuippua odotellaan kahden viikon päähän.

Ajokortista luopuminen voi olla kova isku iäkkäälle – "Luopumisen ei pitäisi olla mörkö tai vaiettu asia"

Iäkäs ei mielellään jätä autolla ajamista, koska se rajoittaa itsenäistä liikkumista.

Henkilöauton kuljettaja pitää kiinni vaihdekepistä.

Autolla ajamisella ei ole Suomessa yläikärajaa. Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ei pidä yläikärajaa tarpeellisena, koska terveydentila ratkaisee, milloin ajokortista on syytä luopua.

– Harkitseva, kokenut, aktiivinen ja hyväkuntoinen iäkäs ei lisää onnettomuusriskiä.

Eri asia ovat muistisairaat tai muuten hauraammassa kunnossa olevat iäkkäät. Omaa terveydentilaa on syytä tarkkailla kriittisesti.

– Kannattaa olla erityisen valppaana, jos lähipiiri alkaa huomauttelemaan ajotavoista. Jos lapset eivät anna lapsenlapsia kyytiin, kannattaa pysähtyä miettimään omaa ajokuntoa, sanoo Tarvainen.

Autonrattiin ei pidä lähteä, jos tuntee itsensä yhtään väsyneeksi. Iäkkäät kuljettajat kyllä tuntevat säännöt, mutta heille sattuu tyypillisesti havainnointi- ja arviointivirheitä esimerkiksi risteyksissä.

Jos auton kylki kolisee parkkipaikalla useammin tai tulee muita läheltä piti -tilanteita, on syytä jättää autoilu pois kokonaan. Liikenneturvan nettisivuilla on materiaalia itsearviointia varten.

Autoilusta luopumiseen tulee valmistautua

Ajokortista luopuminen voi olla kova isku iäkkäälle ihmiselle, koska se rajoittaa itsenäistä liikkumista. Liikenneturvan toimitusjohtaja Tarvainen kehottaa ihmisiä miettimään hyvissä ajoin muita vaihtoehtoja, jotta elämänmuutos ei tuntuisi yhtäkkiseltä.

– Lähipiirin tuki on todella tärkeä. Iäkästä ei pidä jättää yksi mökkiinsä, sanoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Tarvainen.

Mahdollisuudet liikkua linja-autolla tai palvelutaksilla riippuvat kunnasta. Kyytejä kannattaa neuvotella sukulaisten ja naapureiden kanssa.

"Ajokortti ja auto eivät ole ihmisen mitta"

Ajokortista luopuminen on edelleen tabu. Liikenneturvan toimitusjohtaja Tarvainen toivoo, että autoilun tarpeellisuudesta keskusteltaisiin enemmän.

– Avoin keskustelu on aina hyvästä. Ajokortista luopuminen ei pitäisi olla mörkö tai vaiettu asia. Ei se ole elämänloppu, Tarvainen rohkaisee.

Nuorille ajokortti ei ole enää yhtä merkityksellinen itsenäisyyden kannalta kuin aikaisemmin. Tarvainen toivoo, että myös iäkkäämmät voisivat omaksua uuden ajattelutavan.

– Ajokortti ja auto eivät ole ihmisen mitta. Kun autolla ajaminen ei ole enää sopiva kulkutapa, tilalle voi tulla jokin toinen. Maailman meno ei lopu siihen.

Gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvussa – kotimaisia raaka-aineita kaivataan lisää

Keliakialiiton mukaan gluteenittomien tuotteiden kysynnässä on havaittavissa selvästi nouseva trendi. Kotkalaisyrittäjä harmittelee, että kotimainen raaka-aine on kiven alla.

Gluteenittomia sämpylöitä.

Gluteenittomien tuotteiden kysyntä on kasvanut parin viime vuoden aikana Suomessa, kerrotaan Keliakialiitosta. Kysynnän kasvaessa myös tuotteiden valikoima ja laatu ovat parantuneet. Myös gluteenittomia tuotteita valmistavia yrityksiä ja leipomoja on tullut lisää.

– Keliaakikkojen lisäksi tuotteita käyttävät vilja-allergiset, gluteenille herkät ja esimerkiksi ihmiset, jotka jostain syystä kokevat voivansa paremmin syömällä gluteenitonta ruokaa, sanoo tuoteasiantuntija Tarja Heimolehto Keliakialiitosta.

Heimolehto kertoo, että gluteiinittomia tuotteita valmistavat yritykset ja leipomot ovat keskittyneet muutamille alueille Suomessa. Yrityksiä on muuta maata enemmän muun muassa Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Turun seudulla.

Jauhonhakumatka venyy

Esimerkiksi Kymenlaaksossa gluteenittomia tuotteita valmistavat leipomot ovat harvassa. Yksi sellainen on haminalainen Konditoria Huovila, jossa gluteenittomia ruokia tehdään sivutuotteena. Gluteenittomia leivonnaisia valmistetaan konditoriassa kerran viikossa normaalin työpäivän jälkeen.

– Kymenlaaksossa on paljon keliaakikkoja. Gluteenittomia tuotteita menisi enemmän kuin mitä voimme tehdä, Konditoria Huovilan yrittäjä Marja Kotonen sanoo.

Kotkassa on perusteilla leipomo, jossa on tarkoitus valmistaa pelkästään gluteenitonta ruokaa. Yrityksen takana on Milla Ullstedt, jolle haasteita tuo muun muassa se, että hän haluaa käyttää leipomossaan kotimaisia raaka-aineita. Niitä hän joutuu hankkimaan satojen kilometrien päästä.

– Siinä ollaan Suomessa vielä lapsenkengissä. Tuottajia on vähän ja joudun hankkimaan raaka-aineita useammasta paikasta. Kysyntää tuntuu olevan enemmän kuin tarjontaa, Ullstedt toteaa.

Kuumehoureiden synty on tuntematon – eivät jätä jälkiä keskushermostoon

Kuumehoureilu ja painajaiset ovat monelle ahdistava kokemus, joita ei kannata kuitenkaan lääkitä unilääkkeillä.

pelko painajainen

Korkea kuume aiheuttaa usein erilaisia sekavuustiloja varsinkin lapsilla. Kuumeessa unet saattavat muuttua jopa ahdistaviksi ja kovassa kuumeessa saattaa nähdä jopa näkyjä.

Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian vastuualueen johtajan, psykiatrian erikoislääkärin Kirsi-Maria Haapasalo-Pesun mukaan kuumehoureiden aiheuttajaa ei kuitenkaan tiedetä. Helpottava tieto on se, että kuumeen ei ole todettu vaurioittavan keskushermostoa.

– Kuumeen asetuttua houreet jäävät normaalisti pois, eikä se ole jättänyt jälkeä keskushermostoon, Haapasalo-Pesu kertoo.

Usein kuumeeseen liittyy myös useaan kertaan nähtävät painajaiset. Pahoista painajaisista kärsivän kuumepotilaan ei kuitenkaan kannata lääkitä itseään esimerkiksi unilääkkeillä.

– Mieluummin tällaisessä tapauksessa lääkitsen kuumetta kuin unta, Haapasalo-Pesu toteaa.

Infektio mahdollinen sekavuustilan aiheuttaja

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesun mukaan joskus pelkkä infektio voi aiheuttaa potilaassa sekavuutta. Taudeista etenkin virtsatietulehdus tiedetään sairaudeksi, joka saattaa aiheuttaa myös sekavuutta varsinkin vanhemmilla ihmisillä.

– Jos vanhus tulee yhtäkkisesti sekavasti, niin usein selvitetään infektion mahdollisuutta. Tällöin sekavuuteen eivät psykolääkkeet auta.

ADHD-diagnoosi uupuu kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta – “Hoitamisella olisi valtava yhteiskunnallinen vaikutus”

ADHD:ta arvioidaan esiintyvän noin kolmella prosentilla aikuisväestöstä. Mikäli ADHD:n diagnosointi suositusten myötä lisääntyy, voivat vaikutukset olla yhteiskunnalle todella merkittävät, erikoislääkäri arvioi.

Epätarkka kuva naisesta.

Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö ADHD:ta tunnistetaan Suomessa edelleen harvoin. Erityisesti aikuisille diagnoosin saaminen on haastavaa, sillä hoitosuositukset ovat tehty lapsia ja nuoria silmällä pitäen.

Hoitosuosituksiin on kuitenkin tulossa parannusta tulevana syksynä. Suomalainen lääkäriseura Duodecim on parhaillaan päivittämässä ADHD:n Käypä hoito -suositusta ja aikoo sisällyttää siihen myös aikuiset.

– ADHD:n Käypä hoito -suositus tuli ensin lapsille ja nuorille. Tänä vuonna se tulee vihdoin kattamaan myös aikuiset. Suositusten myötä tietotaito ADHD:sta tulee lääkärikunnassa lisääntymään. Todennäköisesti myös sen tunnistus ja hoito paranevat, arvioi Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri ja dosentti Markku Sainio.

“Valtava yhteiskunnallinen vaikutus”

ADHD:ta arvioidaan esiintyvän noin kolmella prosentilla aikuisväestöstä. Markku Sainion mukaan ADHD:ta tunnistetaan tällä hetkellä Suomessa murto-osa tästä. Se johtuu hänen mielestään osittain siitä, että tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö on jäänyt lääkärien erikoisalojen, neurologian ja psykiatrian, välimaastoon.

– Ei oikein tiedetä, missä näitä henkilöitä pitäisi tunnistaa ja hoitaa. Ja kun aikuisiin mennään, niin usein heillä on myös psykiatrisia oireita ja päihdeongelmia jo mukana, mikä voi tehdä lääkärin erotusdiagnoosin vaikeaksi.

Mikäli ADHD:n diagnosointi suositusten myötä lisääntyy, voivat vaikutukset Sainion mukaan olla yhteiskunnalle todella merkittävät.

– Työtapaturmat, liikennekuolemat ja ennenaikaiset kuolemat vähenevät. ADHD-henkilöiden määrä vankiloissa vähenee, syrjäytyminen ja käytöshäiriöt vähenevät. Sillä on valtava yhteiskunnallinen vaikutus, että hoidamme tämän ilmiön kunnolla, hän arvioi.

Diagnoosi 24-vuotiaana

Helsinkiläisellä Ilkka Nygrénillä todettiin ADHD vajaat kuusi vuotta sitten 24-vuotiaana. Tuolloin Nygrén päätyi hakemaan apua terveyskeskuksesta, koska koulu- ja työasiat eivät olleet sujuneet. Erityisesti keskittymisen kohdentamisen kanssa oli ongelmia.

– Minulle on äärimmäisen haastavaa, jos joku puhuu samassa huoneessa, kun itse pitäisi keskittyä johonkin.  Myös televisio syö keskittymistä magneetin lailla. Jos TV on samassa huoneessa päällä, niin minulle on ihan turha yrittää esimerkiksi puhua, kun kaikki keskittymiseni menee televisioon, vaikka sieltä tulisi suunnilleen pelkkää lumisadetta, Nygrén kertoo.

Selitys levottomalle liikehdinnälle

Reilun puolen vuoden tutkimusten jälkeen Nygrén sai lopulta ADHD-diagnoosin. Sen myötä monet asiat saivat selityksen.

– Ymmärsin esimerkiksi miksi minulla on ollut lapsuudesta asti hyvin voimakas taipumus liikehtiä koko ajan ja vaikea pysyä pitkiä aikoja paikallaan. Diagnoosin myötä minun on myös ollut helpompi tunnistaa omalle keskittymiskyvylle haitallisia asioita.

Nygrénin mielestä mahdollinen keskittymishäiriö kannattaakin tutkituttaa mahdollisimman pian.

– Siitä ei ole mitään haittaa, että tutkii asian. Aikoinaan ala-asteella tehtiin lukihäiriön seulontaa kaikille oppilaille. ADHD:ta voi ajatella samanlaisena asiana. Jos menee tutkittavaksi, niin ei siinä menetä mitään, hän päättää.

Outo, erilainen ja vieras ahdistaa – "Käsitys ihmisyydestä on liian suppea"

Erilaisuuden kohtaaminen onnistuu toisilta paremmin ja toisissa se herättää hyvin voimakkaita tunteita, jopa pelkoa ja ahdistusta. Ihminen on voimakkaasti sosiaalistunut yhteisöönsä ja yhteisön kiinnostus ja ihanteet vaikuttavat suuresti myös suhtautumiseen erilaisuuteen, sanoo Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas.

Pyörätuolissa istuva Lego-hahmo avustajakoiran seurassa.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas sanoo, että erilaisuuden kohtaamisessa ihmiset ovat kuten eläimet.

– Jos vastaan tulee joku vieras olento, sille aletaan haukkumaan ja räksyttämään. Edesmennyt koirani esimerkiksi räkytti pyörätuoleille. Sitä pelotti, Vehmas sanoo.

Länsimaiset ihmiset ovat mielessään luoneet ideaali-ihmisen. Jos kohtaamme jotakin siitä poikkeavaa, pidämme sitä outona, Vehmas väittää.

– Se voi olla mitä vain, esimerkiksi jos joltakulta puuttuu jalka, se herättää meissä ahdistuksen reaktion, Vehmas toteaa.

"Inhon reaktio kertoo useimmiten enemmän sen tuntijasta kuin itse objektista"

Vehmaksen mukaan esimerkiksi vammaisen ihmisen kohtaamiseen liittyy usein ahdistusta tai sääliä.

– Vammaisuus edustaa jonkinlaista heikkoutta, mikä saattaa pelottaa. Inhon reaktio kertoo useimmiten enemmän sen tuntijasta kuin itse objektista, Vehmas sanoo.

Miten vammaisiin sitten pitäisi suhtautua? Professorilla on siihen lyhyt ja ytimekäs vastaus.

– Eihän vammaisiin pidä suhtautua yhtään mitenkään. Meidän käsitys ihmisyydestä on liian suppea. Siihen pitäisi sisällyttää myös vammaisuus.

Eikä ajatus koske vain yksilöitä vaan koko yhteiskuntaa, huomauttaa Vehmas.

Reaktiot voivat olla myös aggressiivisia

Vehmas sanoo, että ihminen on voimakkaasti sosiaalistunut yhteisöönsä ja läheisten kiinnostuksella ja ihanteilla on suuri vaikutus siihen, miten ihminen suhtautuu ja kohtaa erilaisuutta.

– Jos esittelen kavereilleni uuden tyttöystävän ja he sanovat minulle, että onpa karsean näköinen emäntä. Alan silloin itsekin miettiä, että ai jaa, onko? Vehmas kuvailee.

Erilaisuus voi herättää henkilöissä voimakkaita tunteita, jopa aggressiivisiakin tunteita, mutta Vehmaksen mukaan tärkeintä olisi kysyä, miksi.

– Jos ihmiset pysähtyisivät ja kysyisivät itseltään, miksi tämä herättää minussa niin voimakkaan fiiliksen tai miksi tämä tuo esiin minusta puolia joista en pidä, se auttaisi meitä ymmärtämään ja ehkä sietämäänkin erilaisuutta paremmin, Vehmas sanoo.

Arkkiatri Risto Pelkonen uskomushoitojen sääntelystä: Suomessa eletään kuin pellossa

Ylen A-studion Talkissa keskusteltiin tänä iltana siitä, pitääkö vaihtoehtohoitoja valvoa paremmin. Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä kannanotto uskomushoitoihin olisi Suomessa tarpeen ja niin sanotusta puoskarilaista olisi hyötyä.

Arkkiatri Risto Pelkonen.

Arkkiatri Risto Pelkonen kannattaa Ruotsin esimerkkiä eli niin sanottua puoskarilakia, joka rajoittaa uskomushoitojen antamista.

– Suomessahan eletään vähän niin kuin pellossa, että meillä ei ole oikeastaan mitään erityisiä säännöksiä ja sääntelyä siinä suhteessa.

Pelkonen huomauttaa, ettei Suomessa uskomushoitoihin ole mitään selkeää kannanottoa, vaikka sellainen pitäisi hänen mielestään olla.

– Minusta puoskarilain säätäminen saattaisi olla hyödyksi.

Arkkiatri huomauttaa, että Ruotsin niin sanotun puoskarilain mukaan uskomushoitoa ei saa antaa alle 8-vuotiaille, yleisvaarallisiin tartuntatauteihin, diabetekseen, epilepsiaan tai syöpähoitoihin.

Pelkonen lisäisi itse listaan vielä psyykenhoidon.

– Usein ne ihmiset, joilla on psyykensairauksia, eivät pysty itse tekemään päätöksiä. Aina kun annetaan päätöksiä, sen täytyy tapahtua niin, että potilas tietää, mistä on kysymys ja antaa siihen suostumuksen.

Dosentti: Lääkäriliitto ollut hissukseen

Ohjelmassa vieraillut dosentti Markku Myllykangas sanoi, että helposti haavoittuvia ryhmiä, jotka eivät voi itse tehdä päätöksiä, on suojeltava uskomushoidoilta.

Myllykangas penäsi myös Lääkäriliitolta toimia.

– Meillä on todennäköisesti muutamia satoja lääkäreitä, jotka harrastavat näitä puoskarihoitoja. Lääkäriliitto on kyllä ollut hissukseen tästä.

Vaihtoehtohoitojen puolestapuhuja, lääkäri ja homeopaatti Liisa Sulkakoski sanoi olevansa arkkiatrin kanssa samaa mieltä siitä, että potilaan täytyy olla tietoinen tehtävistä hoidoista.

Hän pitää olennaisena myös sitä, että keskustelussa ei keskitytä sarvihoitojen kaltaisiin reunailmiöihin.

Professori ja EU-poliitikko: Kemikaalit laskevat ihmisen älykkyyttä

Sirpa Pietikäinen on huolissaan kemikaalien vaikutuksesta ihmisiin. Hänen mukaansa kokonaisvaikutus kasvaa viikkojen ja vuosien saatossa. Professori ja lääkäri Jorma Toppari nostaa esille PCB-yhdisteet, joilla on vaikutusta kehittyviin aivoihin.

Meikkisiveltimiä purkissa

Sirpa Pietikäisen mielestä yksittäinen kansalainen tuntee aika huonosti kemikaalikuormansa. Itse Pietikäinen on ollut pitkään työskentelemässä kemikaalikuorman ja niiden liukenevuuksien kanssa.

– Siinä tulee ensin suorat kemikaalivaikutukset, kuten erilaiset allergiat ja ärsytykset. Yliannostuksista saattaa tulla suoria sairauksia. Sitten on kemikaalien syöpävaikutukset, joista tutkimusta kertyy aika hitaasti. Lisäksi on hormonihäiritsijät, joista meillä on näyttöä yli kahdeltakymmeneltä vuodelta, mutta toimenpiteitä on tehty aika vähän.

– Kyse on siitä, että ne vaikuttavat ihmisen kehitysjärjestelmään. Eli kun hormonia häiritsevää kemikaalia tulee äidille, se vaikuttaa sikiön kehittymiseen. Sekä lapsen kolmeen ensimmäiseen kehitysvuoteen, siihenkin kuinka insuliinin eritys kehittyy. Siellä on monia hormonihäiritsijöitä, jotka laskevat ihmisen älykkyyttä, summa Pietikäinen.

"On olemassa kemikaaleja, joilla on suora vaikutus hermosoluihin ja -kudoksiin"

Professori ja lääkäri Jorma Topparin mukaan monet kemikaalit on luokiteltu, jos ne aiheuttavat syöpää tai kehityshäiriöitä.

– Mitä tulee älykkyyteen ja kemikaaleihin, niin on olemassa kemikaaleja, joilla on suora vaikutus hermosoluihin ja -kudoksiin, kuten elohopea. Sen altistusta on pyritty vähentämään, mutta edelleenkin sitä tulee esimerkiksi tonnikalasta. Ei kaikista, mutta ei voida tarkentaa mistä tonnikalasta se tulee.

– On paljon kemikaaleja, jotka vaikuttavat kilpirauhasen toimintaan ja kilpirauhasen hormonin vaikutukseen, jos kilparauhastoimintaa häiritään kehittyvissä aivoissa, niin sillä on suora vaikutus älykkyysosamäärään, sanoo Jorma Toppari.

Toppari puhuu PCB-yhdisteistä, jotka on kielletty jo 1970-luvulla. Niiden pysyvyyden takia meillä on PCB:tä edelleen ympäristössä.

– Määrä on toki vähentynyt, mutta PCB on polykloorattu yhdiste, joka kiellettin, mutta tilalle tulivat polyprominoidut yhdisteet, joilla näyttää kuitenkin olevan samalaisia haittavaikutuksia.

Päivittäinen kemikaalicocktail kasvaa isoksi

Kyse ei ole Pietikäisen mukaan mukaan siitä, että altistuu hetkellisesti jollekin tietylle kemikaalille. Kokonaisvaikutus kasvaa viikkojen ja vuosien saatossa.

– Jos puolestani saan päivittäin vaikka neljänkymmenen vuoden ajan 20–40 erilaista kemikaalia, kokonaisvaikutus on iso.

– Kyllä minä ja aika moni muukin käyttää muoviastioita, kosmetiikkaa, pesee hiuksensa ja käyttää hoitoainetta, jolloin päivittäinen kemikaalicocktail tulee päivittäin hyvin suureksi. Uusimpien tutkimusten saatossa ne nousevat aivan liian korkealle, sanoo Pietikäinen.

Uudet testatutkin kemikaalit ovat ongelma, koska ei ole tietoa pitkäaikaisvaikutuksesta hormonihäiritsijöiden osalta.

– Niistä tiedetään liian vähän, ei ole olemassa riskirajoja hormonihäiritsijöiden suhteen ja turvallisuurajat ovat aivan liian ylhäällä. Eli kaikennäköistä tulee siis saatua esimerkiksi jauhenlihapakkauksesta, hammastahnasta ja kauneusvoiteista.

Sama koskee Pietikäisen mukaan 3D-tulostuksia.

– 3D-tulostaminen on juuri ekologisuuden vuoksi hyvästä, mutta teollisen prosessin haitat on tiedostettava. Niitä on ehditty jo tutkia, niissä on aikamoinen cocktail kaikkea.

Zikavirus ei ole pienipäisyyden ainoa syy – epäiltyjen listalla kemikaalit ja puutteellinen ruoka

Lapset, jonka aivojen kehitys ja pään kasvu ovat pysähtyneet, voivat saada apua kuntoutuksesta. Kymmenellä prosentilla ei ole lainkaan kehitysvammoja.

Muutaman kuukauden ikäinen tyttö vaaleanpunaisessa Minni Hiiri -mekossa.

Zikavirus ei ole syntymisen jälkeen suuri uhka; yleensä siitä selviää pienellä flunssalla, jos tartuntaa edes huomaakaan. Lapselle virus voi kuitenkin mullistaa koko vielä alkamattoman elämän. Virus voi haitata aivojen kasvua tai jopa pysäyttää sen. Ulospäin se näkyy normaalia paljon pienempänä päänä joko heti syntymän jälkeen tai ensimmäisinä elinvuosina.

Pienipäisyys eli mikrokefalia voi olla perintöä vanhemmilta. Siinä tapauksessa lapsi on saanut harvinaisen geenivirheen molemmilta vanhemmiltaan. Pienipäisyyden syynä voi olla myös hapen puute synnytyksen yhteydessä.

Naisen vihurirokko raskauden alkuvaiheessa voi aiheuttaa pienipäisyyttä, kuten jotkut muutkin virukset. Nyt vaikuttaa siltä, että zikavirus kuuluu niiden joukkoon. Vaikka lopullinen varmuus vielä puuttuukin, Brasiliassa näyttö on varsin vahvaa: aiemmin pienipäisyyttä todettiin 150 lapsella vuodessa, zikavirustartuntojen yleistyttyä vuosi sitten epäiltyjä tapauksia on jo tuhansia.

Pienipäisyys on osa myös FAS-oireyhtymästä eli runsaasti alkoholia käyttäville naisille syntyvien lasten poikkeavasta ulkonäöstä. Muiksi syiksi epäillään muun muassa naisen altistumista myrkyllisille kemikaaleille raskauden aikana tai hänen pahaa aliravitsemustaan.

Vamma syntyy raskauden alussa

Mikrokefaliasta kärsivät lapset eivät yleensä kehity muiden tavoin, mutta kymmenelle prosentille pieni pää ei tarkoita kehitysvammaisuutta ollenkaan ja muilla se on eriasteista.

Brasiliassa zikaviruksen aiheuttamaksi epäilty mikrokefalia näyttää olevan keskimääräistä pahempaa ja johtaa jopa kuolemaan pian syntymän jälkeen.

Jos pään kasvun tyrehtyminen liittyy vauvan kallon saumojen ennenaikaiseen luutumiseen, leikkaus antaa aivojen kasvulle lisätilaa. Muuten mikrokefaliaa itsessään on myöhäistä hoitaa, sillä se on vaurionsa aiheuttanut jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Lasta voidaan kuitenkin  kuntouttaa niin liikkumaan kuin puhumaan.

Influenssa säilyy pinnoilla muutamia tunteja – kahvikupista virus ei tartu

Pesuaineet tappavat influenssavirukset tehokkaasti, mutta pesemättömiltä pinnoilta influenssa voi siirtyä ihmisestä toiseen. Käsien pesusta on siis syytä huolehtia.

Kahvihetki

Influenssaepidemia jyllää poikkeuksellisen rajuna ja on vienyt ihmisiä sairaalaan. Liikkeellä on runsaasti huhuja influenssaviruksen leviämisestä. Osa ihmisistä on alkanut vältellä kahviloita, sillä he pelkäävät viruksen leviävän kahvikuppien kautta.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta rauhoittelee ihmisiä.

– Tutkittua tietoa ei ehkä ole, mutta pidän hyvin epätodennäköisenä sitä, että virus voisi levitä astioiden kautta, Julkunen sanoo.

Influenssavirus on vaipallinen virus. Kun virus lähtee solusta, se ottaa oman kuorensa päälle rasvaproteiinivaipan.

Aine, joka liuottaa rasvaa, riittää usein tuhoamaan myös viruksen. Siksi influenssavirukset tuhoutuvat yleensä hyvin, kun ne joutuvat pesuaineiden ja käsihuuhteiden vaikutuksen alaiseksi.

– Käytännössä astioiden pinnasta huuhtoutuu kaikki ylimääräinen aine ja sen mukana myös virukset tuhoutuvat.

Influenssavirus kuolee nopeammin kuin norovirus

Influenssavirukset eivät pysty elämään solujen ulkopuolella kovin pitkää aikaa. Virukset tuhoutuvat pinnoilla nopeasti, joten siitäkään syystä kahvikuppeja ei kannata pelätä.

Käsien pesua ei silti ole syytä unohtaa. Esimerkiksi ovenkahvoista, näppäimistöistä ja julkisista liikennevälineistä virukset siirtyvät helposti ihmiseltä toiselle.

– Arvellaan, että influenssavirukset voivat olla infektiivisiä muutaman tunnin myös pinnalta, johon ne ovat joutuneet. Ne tuhoutuvat huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi norovirus, joka voi säilyä pinnoilla jopa muutamia päiviä, Ilkka Julkunen sanoo.

Pelintekijöille tulee niin paljon tilauksia, että vapaat jäävät pitämättä – hyötypeleillä opitaan tupakoinnin vaaroja ja yritysmaailman kiemuroita

Hyötypelit ovat ottaneet yhä suurempaa jalansijaa pelimarkkinoilla. Tällä hetkellä pelejä suunnitellaan esimerkiksi opetuskäyttöön ja kuntouksen avuksi. Peleille on runsaasti kysyntää, mutta ala odottaa vielä suurta menestystarinaa.

Kuopilaisen pelialayrityksen Caffeine Overdosen toimitusjohtaja JP Hakoluoto näyttää, kuinka nivelvaivoihin tai kuntoutukseen suunniteltua avaruuspeliä pelataan.

Kuopiolaisessa pelialan yrityksessä Caffeine Overdosessa ei paljon tarvitse miettiä, mistä uusia pelitilauksia saadaan. Tilauksia tulee tällä hetkellä niin paljon, että tekijät eivät juuri vapaata ehdi pitää. Terveyspelit ovat ottaneet yhä suurempaa jalansijaa pelimarkkinoilla.

Kuopiolaisyritys valmistaa tällä hetkellä pelejä esimerkiksi kuntoutuspotilaille sekä opetuskäyttöön. Pelejä menee useille kouluille kuten Savonia ammattikorkeakouluun, Savon koulutuskuntayhtymälle ja Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen.

Liikunnallisten ja kuntouttavien pelien lisäksi nyt kehitteillä on useita opetuspelejä nuorille.

– Parhaillaan tehdään peliä, jossa ideana on nähdä, mitä esimerkiksi rasva tekee kropalle. Jos pelin Frankenstein-hahmon kasaa rasvaisista osista tai heikoista luista, se ei jaksa pelastaa tyttöystäväänsä tarinan lopussa, toimitusjohtaja JP Hakoluoto kuvailee.

Opetuspelien ideana on antaa nuorille pelaamiskokemuksia ja samalla erilaista faktatietoa terveydestä. Pelit voivat käsitellä esimerkiksi syömistapoja, liikuntaa tai tupakoinnin vaaroja.

– Tarkoituksena ei ole valistaa, vaan välittää tietoa. Samalla kun pelaat, opit jotain ja pidät hauskaa. Huumori on tärkeä asia meidän firmassa ja peleissä.

"Uskon, että pian nähdään uusia menestystarinoita"

Kuopiolainen Caffeine Overdose saa nykyään pelitilauksia ympäri Suomen.

– Terveyspelit ovat maailmalla nyt iso brändi. Pyyntöjä tulee ihan ympäri Suomen, vaikka ei paljon olla tätä toimintaa mainostettu, ainoastaan muutama kilpailu voitettu, Hakoluoto sanoo.

Suomessa terveys- tai hyötypeleistä odotetaan uusia mahdollisuuksia pelialalle, vaikka niitä tehdään vielä vähän viihdepeleihin verrattuna. Hyötypelejä tekee muutama kymmenen pelialan yritystä. Osalle näistä kehittäjistä hyötypelit ovat päätuote, osalle erilaisia projekteja.

– Hyötypeleissä on merkittävää kasvupotentiaalia, peleille on jo jonkin aikaa ollut paljon kysyntää. Markkina ei kuitenkaan ole vielä kunnolla auennut. Ei kuitenkaan välttämättä tarvita tarvita kuin yksi oikein konseptoitu tuote, joka toimii tienraivaajana tälle alalle, sanoo Suomen pelialan yhdistys Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen.

Hiltusen mukaan varsinkin alihankintana tehtyjen hyötypeliprojektien ongelmana on tällä hetkellä vielä se, että asiakkaan odotukset ovat usein epärealistisia. Moni järkyttyy, kun kuulee pelin kehitystyön hinnan.

– Asiakas usein kuvittelee, että tekeminen on puoli-ilmaista, vaikka summat voivat nousta kuusinumeroiseksi. Uskon kuitenkin, että myös hyötypelipuolella nähdään pian uusia menestystarinoita, mutta saa nähdä millaisia pelejä ne on ja mille alustoille.

Sienimetsälle tai yrityssaloihin pelien avulla

Uusia mahdollisuuksia pelialalle voi odottaa esimerkiksi terveyspelikilpailun saldosta.

Caffeine Overdosen tuore Hyper Space Commander -peli nappasi pari viikkoa sitten kansallisen terveyspelikilpailu Games for Health Finland Challenge 2015 voiton. Jaetulle ykkössijalle tuli tamperelainen Outloud Oy. Kuopiolaislähtöinen peli on avaruusseikkailu, jossa avaruusaluksia ohjataan oman kehon avulla.

– Peliä voi ohjata käsillä, mikä on hyvä keino esimerkiksi henkilöille, jotka toipuvat leikkauksesta tai joilla on nivelvaivoja. Jos haluaa hikeä pintaan niin voi käyttää selkärangalla ohjattavaa versiota, JP Hakoluoto kertoo.

Samantyylistä, mutta metsään sijoittuvaa peliä suunnitellaan parhaillaan Siilinjärven kylpylähotelli Kunnonpaikkaan ikäihmisille. Pelissä poimitaan marjoja ja sieniä kehon liikkeiden avulla. Peli toteutetaan yhteistyössä fysioterapeuttien ja kuntouttajien kanssa.

Nuoret puolestaan voivat pian päästä kokeilemaan yrittäjyyttä tabletille valmistuvan pelin myötä.

– Siinä voi kohdata yrittäjyyden riskit turvallisesti ja joillekin peli voi olla positiivinen kokemus, että uskaltaa lähteä yrittämään.

Suomessa toimii tällä hetkellä noin 300 pelialan yritystä, jotka työllistävät 2 500–3 000 työntekijää. Suurin osa yrityksistä on perustettu viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2014 peliyritysten liikevaihto oli 1,8 miljardia euroa.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä