Huumeiden käyttö nelinkertaistunut 20 vuodessa – aikuisista joka viides kertoo kokeilleensa

Lähes neljä kymmenestä 25–34-vuotiaasta kertoo kokeilleensa jotain huumetta. THL:n julkistaman huumekyselyn mukaan viime vuosina selvimmin on lisääntynyt kannabiksen ja ekstaasin käyttö. Niitä alle 35-vuotiaat käyttävät Suomessa enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin.

Kannabista nuoren miehen kämmenessä.

Suomen aikuisista 20 prosenttia on kokeillut ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumausainetta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri julkistama vuoden 2014 huumekysely.

Huumeiden käyttö on runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa nelinkertaistunut Suomessa. Tavallisinta käyttö on 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla, joista lähes 40 prosenttia oli huumekyselyn mukaan joskus kokeillut huumeita.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana on huumeita käyttänyt kertomansa mukaan kuusi prosenttia ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana kaksi prosenttia väestöstä.

Vuoden 2014 huumekyselyyn vastasi 3 485 15–69-vuotiasta suomalaista. Kysely on toistettu samankaltaisena muutaman vuoden välein vuodesta 1992 lähtien.

Heroiinin suosio yhä vähäinen

Kyselyn mukaan selvimmin on lisääntynyt viimeisen neljän vuoden aikana kannabiksen ja ekstaasin käyttö. Alle 35-vuotiaat käyttävät näitä huumeita enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin.

Kokaiinin käyttö on sitä vastoin Suomessa edelleen monia muita Euroopan maita harvinaisempaa. Heroiinin käyttö on pysynyt vähäisenä.

Kaikkien uusien muuntohuumeiden esiintyvyys jäi tutkimuksessa alle yhden prosentin.

THL toteaa, että ilokaasun taannoinen avoin markkinointi ja medianäkyvyys saivat nuoret kiinnostumaan siitä. Nuorista aikuisista viisi prosenttia ilmoitti kokeilleensa ilokaasua.

Humalajuominen ja tupakointi arveluttavat – kannabiksessa ei nähdä riskejä

Suomalaisten suhtautuminen humalajuomiseen ja tupakointiin on muuttunut yhä kriittisemmäksi, kun taas käsitykset kannabiksen riskeistä ovat lieventyneet merkittävästi. Aikaisempaa useampi suomalainen tekee eron kannabiksen ja muiden huumeiden välille.

Nuoret aikuiset pitävät viikoittaisen humalajuomisen riskejä jo säännöllistä kannabiksen käyttöä suurempina. Sitä vastoin heroiinin kokeiluun suhtaudutaan edelleen hyvin kriittisesti.

Vuonna 2014 puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kannabiksen kokeiluun 1–2 kertaa sisältyy korkeintaan vähäinen terveydellinen tai muu riski. Selvä enemmistö (73 %) kansalaisista oli kuitenkin kannabiksen käytön sallimista vastaan.

Mielikuva vähäisestä riskistä saattaa laskea kokeilukynnystä ja ennakoida jatkuvamman käytön ja siihen liittyvien haittojen yleistymistä.

– Tämä asettaa haasteita esimerkiksi kouluissa tehtävälle ehkäisevälle työlle, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Runsas kannabiksen käyttö altistaa muun muassa ahdistuneisuudelle ja masennukselle ja on erityisen haitallista nuorille, todetaan THL:n tutkimuskatsauksessa.

"Jos keho on tehty dopingilla, se on filunkia" – dopingin käytöstä ei kerrota edes vaimolle

Dopingaineita on Suomessa kokeillut noin prosentti aikuisväestöstä. Tyypillinen käyttäjä on rantakuntoon tähtäävä nuori mies. Suomalaiset tuomitsevat dopingaineet jyrkästi eikä niiden käyttö huippu-urheilun ulkopuolella ole meillä lisääntynyt muiden Pohjoismaiden tahtiin.

Näkymä kuntosalilta.

Ulkonäön muokkaukseen dopingin avulla suhtaudutaan Suomessa jopa huumeita kriittisemmin, sanoo nuorisotutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta.

– Jos keho on tehty dopingilla, se menettää merkityksensä. Se on filunkia, Salasuo kuvailee suomalaisten näkemystä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuorisotutkimusverkoston tuoreiden tutkimustulosten mukaan noin prosentti aikuisväestöstä on Suomessa joskus kokeillut dopingia. Aktiivikäyttäjiä on enintään 5 000. Huippu-urheilun ulkopuolisella kuntodopingilla tavoitellaan lisää voimaa ja parempaa ulkonäköä.

– Ulkonäkökeskeisyys, oman kehon ulkonäkö, on noussut 2000-luvulla ihan toisenlaiseen rooliin kuin mitä se on ollut aikaisemmin, Mikko Salasuo sanoo.

Kuntodopingista  on puhuttu Suomessa jopa kansanterveydellisenä uhkana, mutta käyttö ei ole kasvanut muiden Pohjoismaiden tapaan. Neljän viime vuoden aikana käyttäjien määrä ei ole lisääntynyt.

Ruotsissa dopingia on kokeillut selvästi useampi, runsaat neljä prosenttia aikuisista. Yhdysvalloissa käyttäjiä on huomattavasti enemmän. Mikko Salasuo arvioi, että Suomessa kuntodopingin vähäisen käytön taustalla vaikuttavat yhä myös takavuosien huippu-urheilun dopingkäryt.

– Lahden dopingkohut ja muut tekevät siitä erityisen leimaavan ja jotenkin häpeällisen, ehkä vähän pelottavankin.

Häpeällisyyden vuoksi kehon muokkaus dopingilla on Salasuon mukaan yleensä tiukasti varjeltu salaisuus.

– Käyttäjät eivät kerro välttämättä omalle vaimolleen, omille ystävilleen. Yksi ihminen esimerkiksi lähipiiristä saattaa tietää.

Dopingilla rantakuntoon

Yleisin mielikuva dopingin käyttäjästä on aggressiiviinen lihaskimppu. Dopingia kokeilevat kuitenkin monenlaiset ihmiset. Valtaosa heistä on miehiä, kun taas naisilla kuntodopingin käyttö on todella harvinaista.

– Suurimpana ryhmänä piirtyy 25–35-vuotias mies, joka haluaa vetää itsensä joka toinen tai joka kolmas vuosi rantakuntoon ja käyttää yhden kuurin joitakin aineita tehostaakseen harjoittelua, Mikko Salasuo sanoo.

Dopingaineilla saatetaan myös hakea uskottavuutta, kun omassa ammatissa tarvitaan ulkonäköä tai voimaa. Joukossa on niin poliiseja, portsareita kuin näyttelijöitä. Joillakin dopingaineet liittyvät kuntosaliharjoittelun tehostamiseen. Lisäksi niitä hankkivat sekakäyttäjät, joille ne ovat yksi aine muiden joukossa.

Dopingin käytöstä ei kerrota lääkärissä

Tavallisimmin kuntodopingissa käytetään testosteronia, anabolisia steroideja ja niiden johdannaisia. Aineita hankitaan yleensä netin kautta. Mitä pidempään käyttö jatkuu, sitä suurempia ovat terveysriskit. Toisaalta jo ensimmäisellä kuurilla voi olla terveyshaittoja, kertoo liikuntafysiologi Jukka Koskelo A-klinikkasäätiöstä. Haitat vaihtelevat psyykkisistä fyysisiin.

– Kolesterolitason muutokset, veren hyytyminen eli veritulppia voi esiintyä, maksaentsyymin kohoaminen muun muassa. Testosteronin käyttäjillä oma hormonituotanto rupeaa vähenemään ja voi lakata täysin. Siinä mielessä se vaikuttaa lisääntymisterveyteen, Jukka Koskelo kertoo.

Koskelon mukaan dopingin käyttö yleensä salataan lääkärissä. A-klinikkasäätiö pyörittääkin Dopinglinkki-terveysneuvontapalvelua, jossa kysymyksiä voi esittää nimettömästi.

Kuntodoping yleistynee Suomessakin

Nuorisotutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta pitää todennäköisenä, että ulkonäön kohennukseen tähtäävä dopingin käyttö yleistyy hitaasti Suomessakin, muiden Pohjoismaiden vanavedessä.

– Jonkinlainen hitaasti nouseva trendi voisi olla tulossa, mutta meillä se saattaa tapahtua nyt tai kymmenen vuoden päästä.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistut tutkimustulokset perustuvat kyselyyn, johon vastasi vajaat 3 500 15–69-vuotiasta suomalaista.

Tutkijat: Peltopöly suojaa lapsia astmalta

Peltojen karhimisessa mullasta nouseva pöly olisi hyväksi kaupunkilaisillekin, selviää belgialaisesta tutkimuksesta.

Maanviljelijä kylvää viljaa traktorilla.

Tutkimukset ovat jo aiemmin osoittaneet, että maaseudun lapsilla on muita harvemmin allergioita. Belgialaiset asiantuntijat uskovat selvittäneensä syyn.

– Olemme paljastaneet yhteyden peltopölyn ja astmalta sekä allergioilta suojautumisen välillä, sanoo Gentin yliopiston professori Bart Lambrecht.

Keuhkolääketieteen professori Lambrecht kertoo tutkijaryhmänsä hiirikokeista yhdysvaltalaisessa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Hiiret altistettiin saksalaiselle ja sveitsiläiselle puristetulle pölylle.

– Hiiristä tuli täysin vastustuskykyisiä pölypunkkiallergialle, joka on ihmisten allergioiden yleisin aiheuttaja, Lambrecht sanoo.

Tutkimus saattaa auttaa astmaa vastaan toimivan rokotteen kehittämisessä.

Kun ihminen on kosketuksissa peltopölyyn, keho tuottaa A20-proteiinia. Se puolestaan lieventää keuhkojen limakalvoilla havaittavia reaktioita allergeeneihin. Kun A20-proteiini tehtiin hiirissä tehottomaksi, eläinten keuhkot eivät kyenneetkään vähentämään allergisia tai astmaattisia reaktioita.

Tutkimukseen osallistui myös 2 000 ihmistä, jotka olivat kasvaneet maatiloilla. Suurimmalla osalla ei ollut allergioita tai astmaa. Niillä joilla oli, ei havaittu riittävästi A20-proteiinia.

Seuraavaksi tutkijat etsivät peltopölystä tarkkaa ainesosaa, joka on allergiasuojan takana. Kestää kuitenkin useita vuosia, että tutkimukset johtaisivat ihmispotilaille sopiviin hoitoihin.

Anna lieden levätä – ruoka raakana toimii ravintopommina

Raakaruoka on kuumentamattomuutensa ansiosta ravintotiheää. Yhdestä vihersmoothiesta voi saada lähes päivän suositellun puoli kiloa kasviksia. Koko ruokavaliota ei tarvitse kokonaan muuttaa, raa'an ruuan lisääminenkin riittää.

Satu Malinen valmistaa raakaruokaa.

Ruoka-asiantuntija Satu Malinen on päätoimisesti Itävallan suurlähetystön kokki, mutta tekee töitä myös yrittäjänä. Asuessaan perheensä kanssa Kiinassa, kiinalainen lääketiede ja ruokakulttuuri alkoivat kiehtoa Malista. Tutkittuaan ja opiskeltuaan ravitsemusta, hän palasi Suomeen ja perusti yrityksen.

Raakaruuan voimalla Malinen ei ensi alkuun yritystään aloittanut, mutta pian halu hoitaa paremmin omaa ja läheisten terveyttä vei voiton.

– On erilaisia raakaruuan edustajia. Minä tahdon tuoda raakaruokatietoa tavallisille äideille, jotka voisivat rikastuttaa oman perheensä ruokavaliota. Tämä ei ole tylsää ruokaa, ei tarvitse pureskella pelkkää porkkanaa, on herkkuja laidasta laitaan, Malinen innostuu kertomaan.

"Raakaruoka on simppeliä ja se puhdistaa elimistöä"

Raakaruoka voi olla myös kulinaarinen nautinto. Raakaruuasta valmistuu smoothieiden lisäksi vaikkapa lasagnea ja pitsaa sekä erilaisia jälkiruokia. Malinen luettelee raakaravinnon hyviä puolia. Hän sanoo raakaruuan olevan puhdasta ruokaa, joka toimii luonnollisena elimistön puhdistajana.

– Raakaruoka tuo energiaa, se sulaa helpommin kuin vaikka perinteinen ateria perunamuuseineen ja lihapullineen. Se on simppeliä ja se puhdistaa elimistöä.

Raakaruokaa ei juurikaan kuumenneta, paljonkaan yli 40 asteen, jotteivät entsyymit ja hivenaineet tuhoudu. Raakaruoka koostuu pääosin kasvikunnan tuotteista, mutta monet käyttävät myös hunajaa ja raakaa lihaa ja kalaa, raakamaitoa ja -juustoa ruokavaliossaan.

Täysin raakaruokailijaksi ei Malisen mukaan välttämättä tarvitse muuttua.

– Oli ruokavalio mikä tahansa, voi siihen lisätä valtavan määrän ravintorikkautta raakaruualla. Raakaruoka on ravintotiheää: jos meitä suositellaan syömään puoli kiloa kasviksia päivässä, voi sen määrän saada yhdessä vihersmoothiessa, Malinen toteaa.

Terveelliseen ruokavalioon tiensä löytäneet, superfoodeina tunnetut tuotteet lennätetään Suomeen kaukaa.

– On kritisoitu sitä, miksi syödään tuotteita jotka lennetään kaukaa, vaikka halutaan kannattaa elämäntyyliä, jossa syödään puhdasta ruokaa, Malinen miettii ja neuvoo suosimaan esimerkiksi suomalaisia siemeniä, tattaria ja marjoja.

Malinen itse kertoo syövänsä useat marjat marjoina ja hedelmät hedelminä. Oma suosikki syntyy kuitenkin tehosekoittimessa joka päivä. Malinen kertoo, että raakaruuan tuovan hyvän olon huomaa hetkessä.

– Oma lempparini on smoothiet. Teen joka aamu ison kannullisen ison kannullisen vihersmoothieta ja juon sitä pitkin päivää.

Satu Malisen tapasi toimittaja Titta Puurunen.

Plasebo ei ole pelkkä pilleri: "Ihmisessä itsessään on se voima"

Tutkimusten mukaan plasebon vaikutus on parhaimmillaan kivun lievityksessä. Tärkein plasebo on edelleen potilaan ja lääkärin luottamuksellinen suhde.

Lääkepillereitä.

Lääkäri Ari Rosenvall pitää plaseboa tärkeänä työkaluna. Se ei ole keino harhauttaa ihmisiä, vaan se on myös pitkälle ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tärkein plasebo on edelleen potilaan ja lääkärin luottamuksellinen suhde.

– Kivun osalta tiedämme erilaisia asioita keskushermostosta, emmekä edes tiedä tarkkaa mekanismia. Ihmisessä itsessään on se voima. Se on sama kuin tahdon voima, jolloin ihmisen itsensä paranemisen voima saadaan hyvin käyttöön.

Tutkimusten mukaan plasebon vaikutus on parhaimmillaan kivun lievityksessä. Lääkäri Ari Rosenvallin mukaan on ihmisestä kiinni kuinka plasebo vaikuttaa.

– En tosin ole nähnyt sellaista tutkimusta, että miksi se toisille vaikuttaa ja toisille ei. Sen sijaan, jos potilas kokee saavansa kaikkinensa laadukasta hoitoa, niin silloin plasebon vaikutus on voimakkaampi kuin potilaalla joka kokee hoidon epämiellyttävänä ja epäilyttävänä. Silloin plasebon vaikutus on pienempi.

Plasebo ei ole pelkästään hyväuskoisten asia

Lumelääkettä annettaessa potilaalle kerrotaan, että hänelle annetaan joko lumelääkettä tai vaikuttavaa lääkettä.

– Tutkiva lääkärikään ei tiedä, että kumpaa potilas on saanut. Potilaalla on tietoisuus siitä, että lääke voi olla lumetta.

– Erityisesti lääkehoidon ja tutkimusten kannalta puhutaan lumelääkkeestä, eli lääke jossa varsinaisesti vaikuttavaa ainetta ei ole. Plasebolla on vähän laajempi merkitys, eli se tarkoittaa lääkkeen, leikkauksen tai teknisen hoidon lisäksi kaikkea sitä muuta mitä tapahtuu potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä, asia joka kaikkinensa edistää parantumista, sanoo Ari Rosenvall.

Naisten seksipilleriä testattiin myös Suomessa: Vire ja kiinnostus paranivat, eroottisia unia

Asiantuntija sanoo, ettei halupillerikään auta, jos elää nyrkin ja hellan välissä. Naisten halutablettia on myös syötävä päivittäin, ja se tehoaa vasta viikkojen kuurin jälkeen.

Seksuaaliterapeutti Leena Väisälä ja Naistentautien erikoislääkäri Pirkko Brusila Ylen Aamu-tv:ssä.

Yhdysvalloissa äskettäin hyväksyttyä "naisten viagraa", seksuaalista halukkuutta lisäävää reseptilääkettä on testattu koeryhmällä myös Suomessa.

– Naiset sanoivat, ja nimenomaan annosriippuvaisesti, että he näkivät enemmän eroottisia unia, ja vire ja kiinnostus parani, kertoi tuloksista tutkimusryhmää seurannut pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila aamu-tv:n haastattelussa torstaina.

– Yli puolet tutkimusryhmän naisista hyötyi tabletista, totesi niin ikään ryhmää seurannut naistentautien erikoislääkäri Leena Väisälä aamu-tv:ssä.

Käytännössä lääke soveltuu kuitenkin paljon pienemmälle osuudelle naisista, ehkä noin 10 prosenttia saa siitä apua.

– Lääke on tarkoitettu naisille, jotka ovat aiemmin kokeneet, että heillä seksiasiat ovat olleet kunnossa ja sitten tilanne on muuttunut niin, ettei seksuaalisia haluja ole, Väisälä kuvaa.

Brusila muistuttaa, että seksihaluissa on paljon parisuhteeseen liittyviä asioita.

– On selvää, että jos naisen elää nyrkin ja hellan välissä, niin minkäänlainen pilleri tai temppu ei tuo minkäänlaista kiinnostusta tai halua seksuaalisuuteen tai seksiin.

Vaikuttaa aivokemiaan

Vaikka lääkettä on julkisuudessa esitelty "naisten viagrana", on kyse täysin erityyppisestä tabletista.

– Viagraa otetaan kertatabletti ja se parantaa verenkiertoa. Tämä ei vaikuta ollenkaan verenkiertoon, vaan aivojen kemiaan, ja sitä otetaan joka ilta ja jatkuvasti. Vaikutukset tuntuvat vasta useamman viikon jälkeen, Väisälä kertoo.

Lääkkeellä on havaittu myös negatiivisia vaikutuksia. Brusilan mukaan alkoholin kanssa saattaa tulla yllättäviä verenpaineen pudotuksia ja päänsärkyjä on ilmennyt ainakin hänen omassa potilasryhmässään.

– Särkylääkkeitten kanssa saattaa tulla vuotohäiriöitä ja muiden masennuslääkkeitten kanssa käyttö on kielletty.  Tämähän on alun alkaen mielialalääke, Brusila muistuttaa.

Naiset uskovat, että lääkkeen saanti myyntiin Suomessakin vie useita vuosia.

– Kuvittelisin, että se tulee myös Eurooppaan, kun se kerran on Amerikoissa hyväksytty, Väisälä arvioi.

– Kyllä se aikansa vie, mutta jos se Euroopassa otetaan käyttöön, niin tulee se Suomeenkin, Brusila toteaa.

Brusilan mukaan uusi lääke on haasteellinen myös lääkäreille.

– Tämä ei ole automaattiratkaisu. Että jos potilas valittaa haluttomuutta niin "aha, tässä on sulle pilleri". Lääkärin täytyy ymmärtää myös naisen seksuaalisuutta, parisuhteen dynamiikkaa ja näitä asioita, ja sitten valikoida ne potilaat, joille se soveltuu. Se on haasteellista myös lääkäreille, Brusila muistuttaa.

Väitös: Lihavuusleikkaus parantaa aivojen terveyttä

Lihavuus muuttaa aivojen rakennetta ja aineenvaihduntaa. Tuore tutkimus osoittaa, että lihavuusleikkauksen jälkeen aivot palautuvat normaaliin suuntaan.

Lihavuusleikkaus muutta aivokudoksen rakennetta ja aineenvaihduntaa terveempään suuntaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Lääketieteen lisensiaatti Jetro J. Tuulari osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että lihavuus vaikuttaa myös aivojen rakenteeseen.

– Lihavuuteen liittyy aivokudoksen harventuma sekä lisääntynyt insuliiniherkkyys, mikä todettiin lisääntyneenä sokeriaineenvaihduntana, Tuulari kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Tuulari tutki väitöstutkimuksessaan sairaalloisen lihavia lihavuusleikkaukseen valittuja potilaita. Heidän aivokuvantamistuloksia verrattiin normaalipainoisten vastaaviin kuvauksiin. Potilaat tutkittiin myös kuusi kuukautta lihavuusleikkauksen jälkeen painonlaskun aiheuttamien aivomuutosten tutkimiseksi.

Tutkimuksessa selvisi, että lihavuusleikkaus palautti aivojen aineenvaihdunnan normaalimpaan suuntaan.

– Painon lasku lihavuusleikkauksen jälkeen kumoaa osittain nämä muutokset, joten painon pudottaminen voidaan olettaa olevan myös aivojen terveyden kannalta hyödyllistä. Terveet elämäntavat ovat siis sijoitus myös aivojen hyvinvointiin, Tuulari sanoo.

Muutokset aivoissa nakertavat itsehillintää

Tutkimuksessa osoitettiin myös, että ruokahalun säätelyyn osallistuu laaja hermoverkko, jonka keskeiset osat sijoittuvat otsa- ja päälaenlohkoihin. Lihavilla tutkittavilla havaittiin alentuneet vasteet häntätumakkeessa ja etupihtipoimun alueella ja voimakkaammat toiminnalliset yhteydet ruokahalun säätelyverkostossa.

– Nämä muutokset voivat osaltaan selittää sitä, miksi lihavilla ihmisillä on vaikeuksia hillitä ruokahaluaan ja impulsseja valita herkullisia korkeakalorisia ruokia, Tuulari sanoo.

Lihavuus yleistyy nopeasti koko maailmassa ja se on yksi suurimmista terveydenhuollon tulevaisuuden haasteista. Suomalaisista miehistä 66 prosenttia ja naisista 46 prosenttia on ylipainoisia ja noin 20 prosenttia koko väestöstä täyttävät lihavuuden kriteerit. Laihdutusleikkaus on sairaalloisen lihavuuden tehokkain hoitomuoto, joka johtaa nopeaan laihtumiseen.

– Aivoissa tapahtuvien muutosten lisäksi lihavuus lisää riskiä sairastua useisiin sairauksiin muun muassa verenpainetautiin, diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja useisiin syöpiin. Kliinisessä työssä lihavuus on keskeinen haaste kaikilla lääketieteen osa-alueilla, Tuulari sanoo.

Sami kehottaa päänsisäisiä ääniä kuulevia tulemaan kaapista

Sami Juntunen on kuullut ääniä yli kaksikymmentä vuotta. Väärinymmärrettynä hän joutui mielisairaalahoitoon äänten jyllätessä pään sisällä. Suomen Moniääniset ry:n mukaan jopa joka kymmenes ihminen kuulee joskus ääniä.

Sami Juntunen on oppinut elämään äänten kanssa.

Sami Juntunen, 36, alkoi kuulla ääniä päänsä sisällä yläasteikäisenä. Hän uskoo pään sisäisten äänien alkaneen pitkään jatkuneen koulukiusaamisen seurauksena.

– Olen viimein löytänyt tasapainon äänten kanssa. Äänet ovat nykyään usein kannustavia ja rohkaisevia. Äänten kanssa pystyy jopa keskustelemaan omista tunteista. Se on tärkeä elementti nykyään.

Äänten hyväksyminen ja niiden kanssa elämään oppiminen vei kuitenkin vuosia.

– Ensimmäiset kolme vuotta olivat kauheaa aikaa, koska kuulin ääniä tauotta. Äänten kanssa oppii tulemaan toimeen. Toisilla se vie kauemmin aikaa ja toisilla vähän vähemmän.

Ääniä päässä päivittäin

Päänsisäisten äänten kuuleminen on edelleen osa Juntusen jokapäiväistä elämää. Erilaisten hallintakeinojen avulla äänistä on kuitenkin tullut vähemmän häiritseviä.

– Jos kuulen ääniä, laitan korvanapit korviin ja kuuntelen musiikkia. Sillä tavalla saan siirrettyä äänten kuulemista niin, että käsittelen tunteeni äänten kanssa yksin kotona. Silloin en ole häiriöksi muille, enkä herätä liikaa huomiota.

Ääniä päänsä sisällä kuulevaa ei ole aina ymmärretty. Oikeanlaisen tuen ja avun saaminen ei ole aina ollut sitä mitä sen olisi Juntusen mukaan pitänyt olla.

– Olen joutunut mielisairaalaan sen vuoksi, että kuulin ääniä. Vielä kymmenen vuotta sitten äänten kuuleminen oli tabu, mutta nyt tabu on onneksi alkanut rikkoontua.

Juntunen kertoo asioidensa olevan nykyään hyvin. Hän on eläkkeellä, mutta kertoo olevansa toiveikas työelämään paluun suhteen.

Päivät kuluvat muun muassa Suomen Moniääniset ry:ssä, jossa hän työskentelee vapaaehtoisena kokemusasiantuntijana. Hän kertoo oman esimerkkinsä rohkaisseen monia ihmisiä kertomaan muille päänsisäisistä äänistä.

Kymmenesosa ihmisistä kuulee ääniä

Suomen Moniääniset ry:n toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri uskoo, että noin kymmenen prosenttia ihmisistä kuulee ääniä. Useimmiten ne ovat ohimeneviä välähdyksiä.

– Suurin osa kuulee sellaisia ääniä, mitä itsekin kuulen, että esimerkiksi puhelin soi, vaikkei se oikeasti soinutkaan, tai joku huutaa kadulla nimeäsi.

– Se on pieni joukko kymmenestä prosentista, joilla äänet ovat niin häiritseviä, että he tarvitsevat siihen tukea ja apua.

Sitä voi kuitenkin Roihujuuren mukaan vain arvailla, kuinka paljon ääniä kuulevia ihmisiä oikeasti on. Hän arvioi, että piilossa pysytteleviä, mutta ääniä kuulevia ihmisiä on paljon.

Roihuvuoren mukaan äänten kuulemiseen liittyy edelleen leimautumisen pelko.

– Valitettavan usein asia tulee esille vasta sitten, kun ihminen on eristäytynyt ja ajautunut psyykkisesti todella huonoon kuntoon. Ainoa vaihtoehto siinä vaiheessa yleensä on akuutti psykiatrinen hoito.

Traumat laukaisevat äänet

Roihujuuri kertoo stressin ja traumaattisten tapahtumien olevan usein laukaisevana tekijänä.

– Häiritsevät äänet liittyvät usein rankkoihin traumaattisiin kokemuksiin, joita ei ole pystynyt itse käsittelemään. Tavallaan se asia, tunteet ja kokemukset, ovat jääneet äänien muodossa elämään ihmisen mieleen.

Päänsisäisten äänten kanssa painiskelevat ihmiset aloittavat Roihujuuren mukaan helposti taistelun ääniä vastaan. Se on hänen mukaansa kuitenkin väärä strategia.

– Se ei edistä suhteen muuttamista tasapainoisempaan suuntaan. Äänet olisi hyvä hyväksyä osaksi elämää.

Työterveyslaitos: Lääkärit tarvitsevat koulutusta sairauslomien kirjoittamiseen

Suomessa on keskimäärin pidemmät sairauspoissaolot kuin monissa muissa maissa. Asiaa pohtinut työryhmä selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolotarpeen arvioimiseksi. Myös lääkärikunta kaipaa työkaluja poissaolotarpeen arviointiin.

Lääkäri stetoskoopin kanssa.

Nuhakuume on lähtökohtaisesti helppo tapaus. Puhelinsoitto työnantajalle ja tovi lepoa kotona omalla ilmoituksella. Mutta kun työntekijän sairastuminen vaatii lääkärikäynnin ja pidemmän poissaolon, on sen keston arvioiminen hieman hankalampaa.

Asia on huomattu sekä Työterveyslaitoksella että lääkärikunnassa. Lääkäreillä kun ei ole koulutusta sairauslomien kirjoittamiseen, sanoo palvelukeskusjohtaja Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta (TTL).

– Silloin se yleensä johtaa siihen, että sairausloman tarvetta ei arvioida vastaanoton aikana vaan ihan viimeisellä minuutilla vetäistään todistus ajattelematta, että palveleeko se sairaudesta paranemista, Martimo napauttaa.

Länsinaapurissa Ruotsissa lääkäreiden apuna on ohjeistus, jossa satoihin diagnoseihin on liitetty suositus sairausloman tarpeesta sekä siitä kuinka pitkä poissaolon tulisi olla.

Myös Suomessa työryhmä pohtii parhaillaan kuinka sairauspoissaolojen tarvetta ja kestoa tulisi arvioida. Ryhmän puheenjohtaja, Työterveyslaitoksen teemajohtaja Tuula Oksanen ei usko Ruotsin mallin käyttöönottoon Suomessa.

– Olemme ehkä päätymässä 'käypä hoito' –suositusten käyttämiseen apuna. Ne ovat näyttöön perustuvia suosituksia, joita käytetään paljon, lääkärikunta arvostaa niitä ja suosituksista on olemassa myös potilasversiot, Oksanen sanoo.

Muun muassa Kelan, Työterveyslaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä lääkärikunnan edustajista kootun työryhmän työ on yhä kesken. Ryhmä pitää ohjeistusta tarpeellisena, mutta sen muoto ja laajuus ovat vielä harkinnassa.

Työ voi olla kotona olemista kuntouttavampaa

Palvelukeskusjohtaja Kari-Pekka Martimon mukaan emme ehkä Suomessa hyödynnä riittävästi työpaikan mahdollisuuksia avittaa työntekijää pysymään työkykyisenä. Esimerkiksi suurimmissa työkyvyttömyyden syyryhmissä eli mielenterveysongelmissa ja liikuntaelinvaivoissa työntekijä sysätään helposti kotiin vaikka esimerkiksi liikuntaelinvaivoissa osa-aikaisesti työssä jatkaminen on Martimon mukaan kuntouttavampaa kuin perinteinen sairausloma.

– Kääntäen voidaan sanoa, että perinteisellä sairauslomalla on sivuvaikutuksia. Se voi jopa pitkittää työkyvyttömyyttä, jos ei mietitä miten työtä ja työaikaa voitaisiin muokata.

TTL:n kokemuksen perusteella työnmuokkaustarpeet ovat usein varsin vaatimattomia. Ne voidaan tehdä samantien ja siten tukea työntekijää tämän jaksamisessa. Työpaikalla pitäisi olla joustavuutta ottaa vastaan ihmisiä, joilla on lievää selkäkipua tai mielenterveysongelmia ja samalla käydä avointa keskustelua siitä, miten työtä voitaisiin muokata, Martimo summaa.

Työkaverin tuki on korvaamatonta

TTL:n palvelukeskusjohtaja Kari-Pekka Martimon mukaan työterveyshuollon tehtävä ei ole kompensoida perusterveydenhuollon lääkärinvastaanoton huonoa saatavuutta.

– Me tarvitsemme Suomessa toimivan perusterveydenhuollon järjestelmän. Työterveyshuollon pitäisi olla se erikoisala, jota konsultoidaan muusta terveydenhuollosta.

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi Martimo haluaa korostaa myös työkavereiden merkitystä.

– Meillä on paljon tieteellistä näyttöä, että tuki työkaverilta on aivan korvaamatonta. Se on melkein tärkeämpi kuin esimiehen tuki. Esimies on mahdollistajana siinä, että sairauden kanssa voi palata työpaikalle, mutta useammat meistä haluavat auttaa, ainakin kohtuullisissa määrin, osatyökykyistä kollegaa. Sillä varmistetaan, että itsekin saamme apua sitä tarvitessamme, Kari-Pekka Martimo sanoo.

Vauvojen aivot voivat paljastaa ensimerkit lukivaikeuksista

Lukihäiriötä on tutkittu kauan, mutta yhtä ainoaa selitystä lukihäiriöön ei ole löydetty. Kahden yliopiston yhteisessä Lukivauva-tutkimuksessa tutkitaan lukivaikeuden syitä ja keinoja lievittää sitä.

Tutkimukseen osallistuvia vauvoja tutkitaan muun muassa aivokäyrämittauksilla, joillta mitataan puheen ja äänien havaitsemiskykyä.

Kun jyväskyläläiseen Terhojen perheeseen oli syntymässä perheen toinen lapsi Aava, päätti perhe lähteä mukaan Jyväskylän ja Helsingin yliopiston yhteiseen Lukivauva-tutkimukseen.

– Miehelläni todettu lukivaikeus ja mietimme olisiko oman lapsen koulunkäynti tulevaisuudessa helpompaa, jos osallistuisimme tutkimukseen ja olisiko tuloksista jotain hyötyä, kertoo Outi Terho.

Arto Terho on paininut lukivaikeuksien kanssa koko kouluikänsä. Hän tietää, miten tahmeaa oppiminen voi lukivaikeuden kanssa olla.

– Vaikkei Aavalla olisikaan lukihäiriötä, mutta jos tutkimuksesta on jollekulle muulle apua, mielelläni kannan korteni kekoon omalta osaltani, Arto Terho sanoo.

Aivokäyristä tutkitaan puheen havaitsemiskykyä

Lukihäiriö haittaa lukemaan oppimista, luetun ja kuullun ymmärtämistä, mutta yhtä selitystä ongelmaan ei ole. Lukihäiriön kuitenkin tiedetään kulkevan suvussa.

– Kirkonkirjoissa on seurattu sukuja ja sieltä voidaan lukea kuka ei kinkereillä osannut lukea ja kuka osasi. Myöhemmin on tehty perinnöllisyystutkimuksia ja havaittu, että lukihäiriö kulkee suvussa, kertoo professori Paavo Leppänen Jyväskylän yliopistosta.

Myös geenitutkimuksessa on löydetty geenejä, jotka liittyvät lukemiseen. Lukihäiriötä ei ole kuitenkaan pystytty paikantamaan yhteen tiettyyn geeniin.

Tutkimukseen osallistuvia vauvoja tutkitaan muun muassa aivokäyrämittauksilla, joilla mitataan puheen havaitsemiskykyä. Käyristä voidaan esimerkiksi nähdä, erottelevatko vauvat äänteitä toisistaan.

Tutkimus halutaan aloittaa jo vauvaikäisillä lapsilla, jotta tukitoimet esimerkiksi esikoulussa ja alakoulussa voidaan kohdentaa paremmin. Tähän saakka lukihäiriöstä kärsiviä lapsia on autettu esimerkiksi erityisopettajan avustuksella ja erilaisilla tietokonepelien kaltaisilla ohjelmilla.

– Harjoituksia pitäisi olla monenlasia, sillä lukipulmat eivät synny yhdestä syystä. Tärkeintä on oivaltaa, ettei kaikkea voida aivoissa korjata. Tärkeää on oppia keinoja selvitä ja tapoja kiertää pulmakohdat, Leppänen sanoo.

Lukivauva-tutkimukseen toivotaan mukaan lisää perheitä, joissa on lukivaikeutta ja jotka odottavat lasta vuonna 2015. Lisäksi mukaan toivotaan perheitä, joissa ei ole lukivaikeutta.

"Kyllä sinäkin osaat, koska muutkin osaa"

Liikunnallisesti lahjakkaalle Arto Terholle vaikeaa kouluiässä olivat matematiikka, äidinkieli sekä vieraat kielet. Lukihäiriö seurasi peruskoulusta lukioon. Ensimmäinen diagnoosi lukihäiriöstä tehtiin ennen ylioppilaskirjoituksia.

– Lukihäiriö oli jo aiemmin noteerattu, mutta silloin lukivaikeuksista alettiin puhua enemmän. Oli mukava saada mustaa valkoisella lukihäiriöstä, ettei se johdukaan vain omasta laiskuudesta, Terho kertoo.

Peruskoulussa Terho muistaa, että vaikka hän oli erityisopetuksessa lukihäiriön takia, yritettiin häntä saada oppimaan asiat kuten muutkin.

– Itse muistan sen ala-asteen ajan ja sen, kun lukivaikeus ei ollut vielä tunnettu asia. Itsellä se huonommuuden tunne paistoi nuorena läpi. Toivoisin, ettei kukaan joutuisi enää nykyään itseään sillä soimaamaan, Terho toteaa.

Paavo Leppästä ja Terhon perhettä haastatteli toimittaja Titta Puurunen.

Tutkimus: Lyhyet yöunet nelinkertaistavat flunssariskin

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kohenkilöt saivat nenäänsä flunssaviruksia. Ihmisistä, joilla yöunet ovat alle viisituntiset, milteinpä puolet sairastui. Yli seitsemän tuntia nukkuvilla osuus oli alle viidenneksen.

Nukkuvan jalat sängyssä.

Flunssavirus nujertaa lyhyitä yöunia nukkuvat neljä kertaa todennäköisemmin kuin heidät, jotka nukkuvat yössä ainakin tunnin pitempään, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus. Kalifornian yliopistossa San Franciscossa tehdyn tutkimuksen mukaan ratkaisevin ero on alle kuusi tuntia ja yli seitsemän tuntia nukkuvien välillä.

Tutkimusta johtanut professori Aric Prather kertoo, että lyhyet yöunet osoittautuvat tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi flunssatartunnan puhkeamisessa itse taudiksi. Tupakoinnillakaan ei ollut yhtä suurta vaikutusta, Prather kertoo. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös muun muassa iän, stressitason, alkoholinkäytön, koulutuksen ja tulojen vaikutusta.

– Kun kaikki tuo otettiin huomioon, nukkuminen oli tilastollisesti silti selvä ykkönen, Prather sanoo.

Tutkimus jäljitteli flunssakauden virushyökkäystä

Tutkimuksessa 164 vapaaehtoisen nenään tiputettiin flunssaviruksia. He viettivät seuraavan viikon eristyksissä hotellissa, ja joka päivä heidän nenästään otettiin limanäyte.

Tulokset osoittivat, että ihmiset, jotka ennakkoseurannassa olivat nukkuneet alle kuusi tuntia yössä, sairastuivat flunssaan 4,2 kertaa todennäköisemmin kuin vähintään seitsemän tuntia nukkuvat. Heillä, joille unta kertyi alle viisi tuntia, sairastuvuus oli 4,5-kertainen. 

Virus sairastutti 17,2 prosenttia heistä, joilla on tapana nukkua ainakin seitsemän tuntia yössä. 6–7 tuntia nukkuvien ryhmässä osuus oli 22,7 prosenttia, 5–6 tuntia nukkuvilla 30 prosenttia ja alle unensa alle viiteen tuntiin jättävillä peräti 45,2 prosenttia.

Pratherin mukaan todelliseen käytökseen perustuva tulos on luotettavampi kuin aiemmin tehdyissä kokeissa, joissa koehenkilöitä on estetty nukkumasta.

Tutkijat: Unen merkitystä terveydelle aliarvioidaan

Yhdysvaltain terveysviranomaiset pitävät liian vähäistä nukkumista suoranaisena epidemiana, joka vaarantaa kansanterveyttä altistamalla onnettomuuksille ja kroonisille sairauksille. Prather on aiemmissa tutkimuksissaan osoittanut muun muassa, että rokotusten teho on suurempi ihmisillä, jotka nukkuvat kunnon yöunia.

Yhdysvaltain unisäätiön toissavuotisen tutkimuksen mukaan viidennes yhdysvaltalaisilta nukkuu työviikon aikana keskimäärin alle kuusi tuntia yössä.

Tutkijoiden mukaan uusimmat tulokset antavat lisänäyttöä siitä, että nukkumista tulisi pitää kansanterveyden peruspilarina ruokavalion ja liikunnan ohella. Haasteena kuitenkin on, miten ihmiset saadaan ymmärtämään riittävien unien suuri merkitys.

– Meidän kiireisessä kulttuurissamme moni ylpeilee sillä, miten vähän nukkuu ja miten paljon saa aikaiseksi. Tarvitsemme enemmän tutkimuksia, jos mielimme takoa ihmisten päähän, että uni on kriittinen tekijä hyvinvoinnissa, Prather sanoo.

Tutkimus on julkaistu Sleep-lehdessä, ja tuloksista kertoo verkkosivullaan myös Kalifornian yliopisto.

Tarkkana verenpainelääkkeen kanssa: "Yksikin unohdus voi johtaa sydänkohtaukseen"

Jopa puoli miljoonaa suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä. Kohonneesta verenpaineesta kärsivien on syytä huolehtia lääkityksen säännöllisyydestä, sillä yhdenkin pillerin unohtamisella voi olla kohtalokkaita seurauksia. Ylilääkäri Tuomo Lapveteläisen mukaan esimerkiksi beetasalpaajan unohtaminen voi johtaa sydäninfarktiin.

lääkkeitä kädessä

Säännöllistä lääkitystä käyttävät ovat tottuneet ottamaan lääkkeet tietyssä rytmissä. Yksittäisiä unohduksia sattuu silloin tällöin, eikä niistä useimmiten ole haittaa. Joidenkin lääkkeiden kanssa on kuitenkin syytä olla erityisen tarkkana.

– Jos ajatellaan verenpainelääkkeitä, pitkävaikutteisen lääkkeen käyttäjältä voi hyvinkin jäädä yksi päivä väliin ilman ongelmia. Mutta esimerkiksi beetasalpaajan käyttöön ei saisi tulla katkoksia, varsinkaan jo taustalla on sepelvaltimotauti, toteaa ylilääkäri Tuomo Lapveteläinen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

Lapveteläinen kertoo, että beetasalpaajan unohtaminen voi johtaa vakaviin seurauksiin.

– Siitä voi seurata rintakipua tai pahimmassa tapauksessa jopa sydäninfarkti, kun sydämen syke kiihtyy beetasalpauksen katkettua.

Joistain lääkkeistä voi luopua omatoimisesti

Tuomo Lapveteläinen neuvoo lukemaan lääkkeiden mukana tulleen pakkausselosteen tarkkaan. Siinä ohjeistetaan, miten tulee toimia, jos lääke on jäänyt ottamatta. Joissakin tapauksissa säännöllisenkin lääkityksen lopettaminen onnistuu ilman vaikeuksia.

– Jos on varma siitä, että verenpaine pysyy kunnossa ilman lääkitystä, voi sen lopettaa omatoimisesti. Verenpainehan voi korjaantua esimerkiksi elintapoja muuttamalla. Jos asia mietityttää, kannattaa kysyä neuvoa lääkäriltä tai verenpainehoitajalta, Lapveteläinen ohjeistaa.

Sairaala peräänkuuluttaa kriittistä asennetta antibiootteihin – "Eniten turhista kuureista kärsivät vanhukset"

Keski-Pohjanman sairaanhoitopiirin alueella paljastui viime vuonna eniten antibioottiripulitapauksia koko Suomessa – nyt liiallista kuurien syöntiä halutaan suitsia. Kuureja napsitaan muuallakin Suomessa liikaa esimerkiksi virustauteihin, linjaa infektiolääkäri.

Kuvassa lääkkeitä, lasipulloa ja pahvinen pakkaus.

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä havahduttiin tosissaan, kun antibioottiripulitapauksissa huomattiin selvä piikki. Tartuntatautirekisterin mukaan alueella sairastui touko-joulukuussa ripulitautiin lähes 100 potilasta.

– Juuri liiallinen kuurien syönti aiheuttaa ripulitautia, joten hoitohenkilöstöä muistutellaan lääkkeen haitoista nyt oikein kampanjalla. Antibioottien käyttöön pitää suhtautua aina kriittisesti, painottaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan infektiolääkäri Marko Rahkonen.

Eniten turhista kuureista kärsivät laitoshoidossa olevat vanhukset, jotka saavat herkästi antibioottiripulin.

– Ripulista seuraa pahimmillaan laitoskierre ja vielä lisää kuureja, huomauttaa Marko Rahkonen.

Turhia kuureja virtsatieinfektioihin?

Tutkimusten mukaan jopa puolet laitoshoidon tai palveluasuntojen vanhuksille määrätyistä antibiooteista on kirjoitettu juuri virtsatieinfektioihin.

– Sietää miettiä, voivatko ne kaikki olla oikeita tulehduksia? Heittää infektiolääkäri. Joukossa voi olla myös tapauksia, joissa virtsarakosta löytyy bakteereja muutenkin, vaikka ihmisellä ei ole mitään oireita.

Infektiolääkäri haluaa muistuttaa ennen syksyn virustautiepidemioita, että antibiootit eivät tutkitusti tehoa viruksiin.

– Parin päivän flunssan jälkeen ei kannata kuuria pyytää. Ne eivät edes lyhennä oireiden kestoa. Bakteeritulehdukset alkavat jyllätä vasta toisella sairasviikolla.

Hyvä, paha kuuri

Paras ohjenuora olisi infektioammatilaisen mielestä kohtuus. Käytetään silloin, kun on tarvetta ja vain todettuun vaivaan, ei liian laajakirjoisia eli voimakkaita tai liian pitkiä ja toistuvia kuureja.

Vaikka antibiootit parantavat, niistä on samalla myös haittaa sivuvaikutusten muodossa.

– Allergioita, vatsa- ja suolistovaivoja ja pahimmillaan antibioottiripulia, joka voi sairaalle vanhukselle olla hengenvaarallinen. Niiden voimaan luotetaan liikaakin, mutta on myös ihmisryhmiä, joille antibioottit ovat elintärkeitä. Esimerkiksi keuhkokuume tulee aina hoitaa antibiooteilla. Toisaalta lapsen jokaiseen korvatulehdukseen ei pitäisi kuuria syödä.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan infektioasiantuntijat jalkautuvat syksyn aikana vanhusten hoitolaitoksiin kertomaan antibioottien järkevästä käytöstä. Tietoa jaetaan myös potilaille.

Kuurien määrääminen on osalle hoitohenkilökunnasta pinttynyt tapa, jonka muuttaminen vie aikaa, vahvistaa Rahkonen.

– Asioita pitää perustella tutkituilla hyödyillä ja haitoilla, siitä se lähtee. Terveydenhuollossa on se periaate, että pitää tuottaa ihmisille hyvää ja terveyttä ja yrittää välttää kärsimyksiä.

Antibiootteja syödään Suomessa noin 3 miljoonaa kuuria vuosittain.

Sairaalan ruokkiminen on tuhansien palojen palapeli – tarjottimen valmistelu peräti sekuntipeliä

Pari tuntia ennen ruoka-aikaa sairaalan keittiö saa tiedot potilaista, heidän erityisruokavalioistaan tai niiden yhdistelmistä sekä potilaskohtaiset toiveet. Ateriatarjottimia valmistavalla linjalla alkaa sähäkkä urakka, jotta jokainen saa ajallaan eteensä juuri oman annoksensa, lämpimänä ja tuoreena. Tuhansien annosten keskuskeittiö pyörii kovan ammattitaidon turvin.

Sairaala-annoksissa maistuvat tuoreet raaka-aineiden maut, eivät suola ja mausteet, sanoo Kanta-Hämeen keskussairaalan ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari.

Tiistaina Kanta-Hämeen keskussairaalan keittiö valmisti lounaaksi pastaa ja jauhelihakastiketta. Päivällisenä oli palvilihakeittoa. Kun ne lähtevät syöjille joko tarjottimina tai suuremmissa astioissa, seuraava vuoro alkaa heti valmistella huomista päivää. Keittiö valmistaa aamupalan, lounaan ja päivällisen lisäksi vielä osastoilla jaettavan iltapalan.

Annosten lähtö on sähäkkää seurattavaa

Viikoittaisen ruokalistan lisäksi Kanta-Hämeen keskussairaalalla on ravitsemiskäsikirjassaan 26 erityisruokavaliota, jonka lisänä tulevat niiden yhdistelmät. Kukin annos määräytyy potilaan sairauden, erityisruokavalion, ravinnontarpeen ja syömiskyvyn mukaan, osin myös omien mieltymysten. Ihan omaa ruokaa ei voi tilata, mutta valita esimerkiksi minkä tyyppinen leipä maistuu, syökö voita tai juoko kahvia vai teetä.

– Tahti on tiukka. Potilastietokannasta saamme pari tuntia ennen ruoka-aikaa potilaskohtaiset tiedot, joiden mukaan tarjottimet valmistellaan. Montaa sekuntia ei ole aikaa kutakin valmistella ja varmistaa. Noin puolet keskussairaalan ruoista on perusannoksia ja puolet ruokavalioita, sanoo sairaalan ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari.

Sairaalaruoka on aina mautonta?

Ikuisuuskysymys sairaalaruoan mausta saa hänet naurahtamaan. Ruokalistaa ohjaavat valtakunnalliset tiukat ravitsemussuositukset, on vakiovastaus.

– Esimerkiksi suolan määrä tulee noista suosituksista, jotka ovat sairaalan oman käsikirjan pohjana. Kun suosituksen mukaan annoksessa on suolaa 0,6 prosenttia, vastaava määrä lounaspaikoissa on usein tuplaten.

– Tulisia ruokia ja voimakkaita mausteita emme voi jatkossakaan käyttää. Samaa ruokaa syövät niin lapsipotilaat kuin vanhukset. Sen tulee sopia mahdollisimman monille. Teemme terveellisen ruoan malliannoksia, hän selittää.

Entäs ne iänikuiset kiisselit?

Sairaalan ruoassa pitää maistua itse ruoka, sen omat maut ja raaka-aineet, muistuttaa Vihersaari.

– Lihan pitää maistua lihalta ja tuoreen porkkanaraasteen tuoreelta porkkanalta. Mutta ruoan pitää maittaa ja tulla syödyksi. Ruoka on osa hoitoa ja paranemista, hän selittää.

– Maistumista seuraamme sekä palautekyselyillä että seuraamalla ruokajätteen määrää. Mitä pienempi määrä menee biojätteeseen, sitä paremmin suunnittelu ja keittiö ovat onnistuneet.

– Lisäksi suoraa palautetta tulee tarjottimien mukana. Saamme marja-aikaan melko paljon tuoretta marjaa, joka tulee takaisin hävikkinä. Emme enää osaa syödä marjoja marjoina. Siksi marja on usein kiisselinä.

Yhdistämisestä syntyi suurkeittiö

Päivittäin keittiöstä lähtee noin 4 500 annosta. Sairaanhoitopiiri ja Hämeenlinnan kaupungin palveluyhtiö Tekme yhdistivät ruokapalvelunsa. Tekme valmistaa ruoat molemmille, sekä keskussairaalalle että omille vanhoille asiakkailleen. Niitä ovat muun muassa Vanajaveden sairaala ja eräät hoivalaitokset. Yhdistäminen jännitti, mutta sujui jo ensimmäisenä päivänä tiistaina hyvin.

– Rauhallisin mielin odotamme taas huomista. Paitsi että yhdistäminen säästää molemmille rahaa, se myös tarjoaa kehittämismahdollisuuksia. Samassa keittiössä on nyt vanhoja sairaalan ja Tekmen hoivapuolen työntekijöitä. Voimme yhdistää saman katon alle molempien ravinto-osaamista, iloitsee keittiöstä nyt vastaava Tekmen tuotantopäällikkö Sanna Lemmetty.

Mutta kumpikaan ei vielä mene lupaamaan, että asiakassairaaloiden potilaat pääsevät kovin pian selaamaan ruokalistoja ja tilaamaan ravintolan tapaan, mikä heille tänään maistuisi. Aivan kaikkeen ei suurkeittiö voi taipua.

Aivoinfarktin saaneiden kuntoutus ontuu – osa akuuttihoidon hyödyistä valuu hukkaan

Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu joka vuosi 25 000 suomalaista. Akuuttihoito toimii hyvin, mutta kuntoutuksessa on suuria puutteita.

Sairaanhoitaja pitää potilasta kädestä.

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden moniammatillinen kuntoutus on Suomessa edelleen paikoin vähäistä tai olematonta. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskisen tekemän selvityksen mukaan kuntoutuksen "mustia" alueita löytyy erityisesti Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta.

– Moni pieni kunta yrittää yksin vähäisillä voimavaroillaan hoitaa AVH-potilaiden kuntoutusta. Silloin potilas jää helposti vaille riittävää apua.

Koskisen mukaan erityisesti pulaa on puheterapiasta ja neuropsykologisesta kuntoutuksesta. 

– Kuntoutusta pitäisi keskittää isompiiin yksiköihin, joissa olisi riittävästi moniammatillista osaamista, esittää Koskinen.

Lähes puolet aivoverenkiertohäiriön sairastuneista potilaista tarvitsee pitkäaikaista kuntoutushoitoa, mutta koko maassa keskimäärin vain 15 prosenttia potilaista saa sitä. Varsinais-Suomessa moniammatillista kuntoutusta saa Koskisen selvityksen mukaan vain 6 prosenttia potilaista, Pirkanmaalla 9 prosenttia.

Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. Sellaisia ovat myös aivoverenkierron tilapäiset ja vielä korjaantuvat häiriöt.

Akuuttihoito on Suomessa maailman huippua

Aivoverenkiertohäiriö on Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Siihen sairastuu vuosittain 25 000 ja menehtyy 4 500 henkilöä.

Oikeaan aikaan aloitettu ja monipuolinen kuntoutus parantaa selvästi AVH-potilaan mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen.

–  Nyt suuri osa akuuttihoidon hyödyistä valuu hukkaan, ja sillä on myös kansantaloudellista merkitystä.

– On laskettu, että yksi laitoshoitopotilas maksaa vuodessa 50 000 euroa ja akuuttivaiheen kuntoutus noin 15 000 euroa kuukauden ajalta.

Mika Koskisen mukaan kuntoutuksen tehosta on niin kiistatonta näyttöä, että kuntouttamatta jättämistä voidaan pitää vakavana laiminlyöntinä.

Suositusten mukaan AVH-potilaan kuntoutukseen kuuluu fysioterapiaa viisi kertaa viikossa, toimintaterapiaa kolme kertaa viikossa, puheterapiaa kaksi-kolme kertaa viikossa ja neuropsykologista kuntoutusta yhdestä kahteen kertaa viikossa.

Aktiivisuusmittari on hyvä kannustaja, mutta liikkumisen määrää voi arvioida omista tuntemuksistaankin – video

Liikkumiseen määrää mittaavat laitteet motivoivat monia liikkumaan suositeltuja määriä. Perusperiaate kuitenkin on, että liikuntaa voi harrastaa ilman mittausvälineitä.

Aktiivisuusranneke

Kello on 10.30. Lappeenrantalainen erityisluokanopettaja Tuula Toivakka katsoo ranteessaan olevaa aktiivisuusranneketta ja luettelee numeroita napakkaan tahtiin.

– Aktiivisuus on ollut 32 prosenttia tähän mennessä. Aktiivinen aika on ollut kolme tuntia 16 minuuttia. Kaloreita olen kuluttanut 1168 ja askeleita on otettu 5000.

Toivakka hankki liikkumista ja unen laatua seuraavan rannekkeen tammikuussa. Laite on Toivakan ranteessa ympäri vuorokauden joka päivä.

Imatran Vuoksenniskan koulussa työskentelevän Toivakan luokka on toisessa kerroksessa. Askeleita kertyy huomaamatta, kun hän kävelee rappusissa jokaisella välitunnilla. Myös luokassa tulee liikuttua.

– Työpäivän aikana tulee 3500-4000 askelta. Pyrin siihen, että 10 000 askelta tulee päivän aikana täyteen.

Vapaa-ajalla Toivakka golfaa, kävelee ja ui.

Mittari potkii liikkeelle

Toivakan mukaan mittari motivoi liikkumaan. Hän ei halua itselleen kovin paljoa niin sanottuja passiivisuusleimoja. Ne tarkoittavat sitä, että liikuntaa ei ole tullut tarpeeksi.

– Se vähän inhottaa, hän tuhahtaa.

Toivakka pyrkiikin liikkumaan tunnin välein ainakin jonkin verran.

– Sen tämä on opettanut, että kaikkea ei tarvitse tehdä veren maku suussa ja hirveällä sykkeellä.

Aktiivisuusmittarista tuli Toivakalle pitkäaikainen kumppani.

– Tavalliset kellot ovat jääneet piirongin laatikkoon, hän naurahtaa.

– Toivon, että saan sellaisen kunnon, että minulla on hyvä olla. Puolessa vuodessa olen huomannut, että kunto kasvaa ja painoakin vähän lähtee. Kyllä se motivoi eteenpäin.

Mittari ei ole välttämätön

Liikuntaneuvoja Joonas Selenius Imatran kaupungilta pitää aktiivisuutta mittaavia laitteita hyvinä motivaattoreina ja kannustajina. Perusperiaate kuitenkin on, että liikuntaan ei välttämättä tarvitse mittareita.

Liikunnan riittävyyttä voi Seleniuksen mukaan arvioida omien tuntemustensakin perusteella.

– Yleensä se lähtee siitä, että tulee hyvä olo, mikä kannustaa taas jatkamaan liikuntaa. Kenties paino tippuu, verenpaineet ja kolesteroli lähtevät laskemaan ja verensokeri tasoittuu, Selenius luettelee.

Imatralaisen painiseuran kuntosalilla treenaava Harri Lankinen ei ole tarvinnut mittareita liikkumisensa määrän seuraamiseen.

Entinen kilpaurheilija, lähes 70 vuotta liikkunut Lankinen kertoo tuntevansa kropassaan, milloin liikuntaa on tullut riittävästi.

– Sen huomaa pirteydessä ja jaksamisessa. Jos on ollut parinkin päivän paussi niin alkaa väsyttää, Lankinen hymyilee.

Rääkkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja toppuuttelee puheita Attendosta irtautumisesta: Ovet auki vielä joka suuntaan

Yksityinen Attendo on tuottanut pohjoiskarjalaisen Rääkkylän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut vuodesta 2011. Nyt kunnassa on virinnyt keskustelu Attendosta irtautumisesta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja muistuttaa, että ovet ovat auki vielä joka suuntaan.

Rääkkylän terveyskeskus.

Rääkkylän kunnanjohto haluaa irtaantua yksityisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta Attendosta.

– Kuntalaisten verorahat jäävät Pohjois-Karjalaan ja sitten voidaan yhtenäistää palveluja, kunnanjohtaja Tuula Luukkonen perustelee Ylen Ajankohtaisen Kakkosen haastattelussa.

Rääkkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen (kesk.) sen sijaan toppuuttelee vielä  irtaantumispuheita.

– Ei varsinaista irtaantumista Attendosta elikkä olemme tässä Siun Sotessa kyllä mukana, mutta siinähän voisi tuottajana olla myös Attendo. Meillä on nyt ovet auki molempiin suuntiin, koska Attendo-sopimus on katkolla vuoden 2016 lopussa ja silloin myös Siun Sote alkais. Mutta meillä on myös se tavoite, että kustannuksia on saatava alas sosiaali- ja tarveyspuolen menoista. Siinä nyt käydään neuvotteluja Attendon kanssa ja Siun Soten kanssa, jotta miten näiden kustannusten kanssa pärjätään. Molempiin suuntiin on täysin avoimet ovet, Rääkkylän kunnanhallituksen puheejohtaja Harri Laasonen sanoo.

Maanantaina 31.8. esitelty Pohjois-Karjalan uusi Siun Sote -hanke mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimisen jatkossakin yksityisiltä palveluntarjoajilta. Siun soten raamit sitoisivat kuitenkin täysin myös yksityisiä sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajia.

Pohjois-Karjalan kunnat kokoontuvat päättämään Siun Sote -perustamissopimuksen hyväksymisestä 26.10. Rääkkylän lisäksi Tohmajärvellä on voimassa olevat sopimukset yksityisen Attendon kanssa.

Korjattu 2.9. klo 9.35. Alkuperäisessä alaotsikossa kerrottiin virheellisesti, että kunnassa olisi ryhdytty pohtimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ottamista takaisin kunnan järjestettäväksi. Kunnanjohtaja aikoo esittää Attendosta irtaantumista ja liittymistä Siun Soteen.

Rääkkylän sote-palveluita hoitavan Attendon toiminnasta ei löydy tarkkoja lukuja

Attendo ei tee Suomessa alakonsernitilinpäätöstä, ja siksi yhtiön Suomen toiminnoista ei saa tarkkoja lukuja. Tämä yhteenveto on tehty Ajankohtaisen kakkosen käyttämän tilinpäätös- ja veroasiantuntijan Reijo Kostiaisen sekä Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaojan välisestä kirjeenvaihdosta.

Vuonna 2014 Attendon Suomen toimintojen liikevaihto oli 410 milj. euroa (v. 2013 386 milj. euroa).

Vuonna 2007 ruotsalainen Attendo AB perusti Suomeen yhtiön, joka nykyään on nimeltään Attendo Finland Oy. Tämä yhtiö osti samana vuonna terveydenhuollon palveluiden tuottaja MedOne Group Oy:n.

Kaupassa ja ostetun yhtiön fuusiossa Attendo Finland Oy:lle tuli korollista velkaa yli 200 miljoonaa euroa. Rahat lainattiin osakkailta ja markkinoilta Attendon ruotsalaisen yhtiön toimesta ja edelleen lainattiin Attendo Finland Oy:lle samoilla ehdoilla.

MedOnen hankinta rahoitettiin sataprosenttisesti markkinakorkoisella velkarahalla. Osakaslainat olivat 15 %:n korolla, mutta Attendon mukaan niistä luovuttiin ja ne konvertoitiin omaksi pääomaksi yhteiskunnallisista syistä alan ensimmäisenä yrityksenä vuonna 2012.

Vuonna 2014 Attendon Suomen toimintojen liikevaihto oli 410 milj. euroa (v. 2013 yhteensä 386 milj. euroa). Vuonna 2014 Attendo Finland Oy sai Suomen operatiivisilta yhtiöiltään konserniavustusta 40 milj. euroa (v. 2013 yht. 34 milj. euroa), joka kuvastaa näiden yhtiöiden liiketoiminnan tulosta.

Veroja vuoden 2014 tuloksesta maksettiin 5,8 milj. euroa (v. 2013 yht. 4,5 milj. euroa). Vuosina 2007–2012  Attendo maksoi minimaalisesti tuloveroja Suomen toiminnastaan, koska liiketoiminnan tulos hupeni pääosin Ruotsiin maksettuihin korkokuluihin.

Attendon mukaan yhtiö on maksanut Suomessa eniten veroja hoiva- ja terveyspalveluyrityksistä – enemmän kuin suurimmat kilpailijat yhteensä.

Attendo AB:n pääomistaja on luxemburgilainen Augustus International Sarl. Muita omistajia yhtiön johdon lisäksi ovat Intermediate Capital Group ja työeläkeyhtiö Varma. Augustus International Sarl:n pääomistaja on IK2004-rahasto. IK:n (Industri Kapital) hallinnoimien rahastojen sijoittajia ovat esimerkiksi eläke- ja vakuutusyhtiöt ympäri maailmaa.

Attendon Suomen liiketoimintojen arvo on noussut vahvasti kannattavan kasvun ja sen oletetun jatkumisen myötä. Samoilla arvostuskertoimilla, joilla Attendo osti MedOnen vuonna 2007, liiketoimintojen arvo olisi tänä päivänä vähintään 500 milj. euroa.

Mikäli IK2004-rahasto myy Attendon konsernin luxemburgilaisen emoyhtiön jonakin päivänä, niin ei ole vaikea arvata, maksetaanko myyntivoitosta veroa.

Rääkkylän sote-hurmalle nolo loppu

Rääkkylän kunta ulkoisti koko sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiselle Attendo Oy:lle vuonna 2011. Nyt pää on vetävän kädessä. ”Aion esittää kunnanvaltuustolle, että Rääkkylä irtaantuu Attendosta ja liittyy Pohjois-Karjalan kuntien yhteiseen Siun soteen”, räväyttää Rääkkylän kunnanjohtaja Tuula Luukkonen.

Rääkkyläläinen keuhkokuumepotilas Tenho Mikkonen on tyytyväinen Attendon lääkäripalveluihin.

”Neljä miljoonaa velkaa - kusessa ollaan”

Rääkkylän kunnantalon edessä naapurikunnan Liperin mies Mauno Rosti virnistää kaverilleen rääkkyläläiselle Tapani Koverolle:

– Jos miulla olisi neljä miljoonan velkaa, mie olisin kusessa.

Kaveri katsoo maahan ja tokasoo:

– Niinhän myö ollaan.

Miljoonalaina Attendo-velkoihin

Rääkkylä on runsaan 2500 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa. Kunta nousi julkisuuteen vuonna 2011, kun media ihasteli Rääkkylän kunnan ja hoivajätti Attendon tuoretta naimakauppaa. Ihastelun syy oli, että Rääkkylä ulkoisti koko sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiselle hoivapalveluja tarjoavalle Attendo Oy:lle.

Nyt Rääkkylän kunta on joutunut ottamaan neljän miljoonan euron lainan, jolla se heinäkuussa maksoi vuosien varrella kertyneet ostovelkarästinsä Attendolle.

– Tämä oli kunnan kirjanpitovirhe.  Talousarvioon olisi pitänyt kirjata bruttosumma nettosumman sijasta.  Nettosumma saadaan, kun sopimuksen bruttosummasta vähennetään asiakasmaksut, kunnanjohtaja Tuula Luukkonen sanoo.

Rääkkylä maksaa sote-palvelujensa hoitamisesta Attendolle vuodessa lähes 11 miljoonaa euroa. Syksyn aikana kunnanvaltuuston on päätettävä irtautuako Attendosta ja liittyä Pohjois-Karjalan kuntien yhteiseen ”Siun soteksi” ristittyyn sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään.

Kunnanjohtaja Luukkonen perustelee esitystään Attendo-sopimuksesta irtautumisesta koko maakunnan edulla.

– Näen asian kuten muutkin Pohjois-Karjalan kuntien johtajat, että tässä kaikki kunnat voittava, kun ne tuottavat itse omat sote-palvelunsa. Näin kuntalaisten verorahat ja palvelumaksut jäävät maakuntaan ja palvelut voidaan yhtenäistää.

Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Lauri Korkeaojan mukaan Attendo jatkaisi mielellään Rääkkylässä, mutta mikään kultakaivos Rääkkylä-sopimus ei yritykselle ole ollut.

– Emme kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta kova kilpailu on, kuka näitä sopimuksia saa.

”Maksamme veroja enemmän kuin kilpailijamme yhteensä”

Ruotsalainen Attendo AB perusti Suomeen tytäryhtiönsä Attendo Oy:n vuonna 2007. Vuosien varrella yhtiöstä kasvoi lähes 50 yrityksen ja yli 6000 työntekijän hoivayritys. Attendo-konsernin emoyhtiö on Luxemburgissa toimiva Augustus International Sarl.

Attendo on vuosien varrella saanut rajua kritiikkiä aggressiivisesta verosuunnittelustaan ja sen avulla saavuttamastaan kilpailuedusta. Johtaja Korkeaoja vakuuttaa yhtiön parantaneen tapansa.

– Vuosien 2007 ja 2012 välisenä aikana veronmaksumme Suomeen oli pientä, mutta nyt olemme maksaneet enemmän veroja kuin suurimmat kilpailijamme yhteensä.

Vuonna 2014 Attendon Suomen toimintojen liikevaihto oli 410 miljoonaa euroa. Veroja vuoden 2014 tuloksesta maksettiin 5,8 milj. euroa (v. 2013 4,5 milj. euroa).

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula nostaa Pohjois-Karjalan 13 kunnan yhteiset Siun sote – suunnitelmat valtakunnan esimerkkihankkeeksi. Ministerin mielestä julkinen sektori pystyisi Attendon tapaan tekemään hoiva-alasta menestyvän bisneksen.

– Se vaatii kulttuurin muutosta, mutta epäilemättä se onnistuu. Juuri tämän vuoksi me tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tähän maahan.

Rääkkylästä kriisikunta

Rääkkylä julistettiin viime vuonna kriisikunnaksi. Kunnanjohtaja Tuula Luukkonen ei vieritä syytä kokonaan Attendo-sopimuksen syyksi.

– Se johtui yksinkertaisesti siitä, että kunnan alijäämän määrä oli kahtena peräkkäisenä vuotena valtionvarainministeriön asettamien rajojen yläpuolella.

Kuinka paljon kunnan Attendo-veloilla on siihen merkitystä?

– Ei suoranaisesti ole, mutta tietysti, kun katsotaan käyttötalousmenoja, niin sitä kautta se voidaan katsoa johtuvan myös osin siitä. Toivoisin Siun soten tulevan halvemmaksi.

Siun soten päämajassa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa sairaanhoitopiirin 13 jäsenkunnan sote-suunnitelmat ovat loppusuoralla.  Ministeri Juha Rehulan mielestä muilla sote-alueilla olisi opiksi otettavaa.

– Siun sotea on rakennettu alhaalta ylös, on kuunneltu ihmisiä ja henkilöstö on sitoutunut.

Attendon mukaan sen hoitamissa Pohjois-Karjalan kunnissa Rääkkylässä ja Tohmajärvellä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parantuneet ja kustannukset laskeneet. Siun soten vetäjä, ylilääkäri Anu Niemi tietää, että haaste on kova.

– Attendon mainoslause saattaa pitää paikkansa. Minun on vaikea ottaa kantaa Attendon palvelujen sisältöön, koska sitä tietoa meillä ei ole. Ja tämä on suunnitteluvaiheessa iso puute.

Ministeri: ”Tämä on selvitettävä”

Siun soten suunnittelijat eivät ole saaneet Attendolta yksityiskohtaista tietoa yksittäisten palvelujen, kuten kotihoidon, hammashuollon ym. hinnoista. Tieto yllättää ministeri Rehulan.

–Tämä on uutinen, että yksityisten palvelutuottajien yksittäisten palvelujen hintoja ei saa tietää. Tämä on selvitettävä, Rehula sanoo.

Attendon johtaja Lauri Korkeaoja lupaa lähitulevaisuudessa parannusta tilanteeseen.

–Tutkimme parhaillaan tilannetta, ja annamme lähikuukausina kunnille lisätietoja yksittäisistä palveluhinnoistamme. Osa tiedoista on tosin liikesalaisuuksia, ja ne jäävät vain meidän tietoomme.

Lisää aiheesta illan Ajankohtaisessa kakkosessa TV 2 klo 21

THL ja ministeriön selvitysmies eri mieltä synnytyssairaaloiden lopettamisesta

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler tyrmää taas esiin tuodut pienten synnytysyksiköiden lopettamisperustelut. Hänen mukaansa tuore ministeriön tilaama selvitys nojaa vanhoihin tilastoihin ja on tarkoitushakuinen.

Vastasyntynyt vauva nukkuu sairaalan sängyssä.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmies Kari Nieminen suosittelee pienten synnytysyksikköjen lakkauttamista. Hänen mielestään vasta tuhannen synnytyksen minimiraja takaa synnytyksen turvallisuuden ja henkilöstön osaamisen etenkin hätätilanteessa.

– Jos ajatellaan alle tuhannen synnytyksen sairaaloita, niin hankalia hätätilanteita tulee hyvin harvoin, jolloin niihin ei tahdo kehittyä rutiinia, Nieminen perustelee.

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen uudet tilastot kuitenkin osoittavat, että Länsi-Pohjan ja Kainuun kaltaisissa pienissä sairaaloissa synnyttäminen ei ole sen turvattomampaa kuin isoissakaan, kunhan lähetekäytännöt toimivat ja vaikeat tapaukset hoidetaan keskus- ja yliopistosairaaloissa.

– Ei siellä missään sanota, että tulokset ovat huonommat pieneissä sairaaloissa, mutta ei ne ole paremmatkaan. Pienissä sairaaloissa ei näitä riskitapauksia ole, niin silloinhan näissä valoissa tulosten pitäisi olla parempia, Nieminen selventää.

– Ja näin onkin. Kun katsotaan esimerkiksi komplikaatioita, eniten niitä on suurissa sairaaloissa, minkä meidänkin syntymärekisteri osoittaa, THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler näpäyttää.

Vaikutus matkasynnytyksien määrään

Selvitysmies Nieminen ei myöskään usko, että sairaalaverkoston karsiminen lisäisi matkasynnytysten määrää. Tilastojen valossa asia on päinvastoin, mitä vähemmän sairaaloita, sitä enemmän matkasynnytyksiä tai muita sairaalan ulkopuolisia suunnittelemattomia synnytyksiä.

– Matkasynnytysten määrä on kolminkertaistunut 15 - 20 vuoden aikana ja osittain se johtuu siitä, että välimatkat synnytysairaaloihin ovat pidentyneet, Gissler summaa.

Gissler on selvitysmiehen kanssa samaa mieltä siitä, että päivystys- ja varallaolojärjestelyt nostavat kustannuksia ja osaavasta henkilökunnasta alkaa olla pula.

Turvallisuus keppihevosena

Mutta sitä Gissler ei ymmärrä, miksi raportissa ei näy THL:n uusimmat tilastot ja miksi selvityksessä on nostettu synnytysten turvallisuus keppihevoseksi, jolla ratsastetaan.

– Uusimmat tiedot on toimitettu sosiaali- ja terveysministeriöön, mutta en ainakaan huomannut, että niitä olisi käytetty.

– Sosiaali -ja terveysministeriö on säästötoimena halunnut, että tietty määrä synnytysosastoja lakkautetaan, niin tämä raportti on johdonmukainen näiden aikaisempien päätösten kanssa, Gissler toteaa.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä