Luontaistuotteiden verkkokaupasta tuli miljoonabisnes entisen huonekalukaupan varastoon Iisalmessa

Iisalmelaisen Mika Kaarakaisen verkkokauppa on kasvanut seitsemässä vuodessa liikevaihdoltaan yli 2,5 miljoonan euron yritykseksi. Iso osa myynnistä tulee kalaöljystä, D-vitamiinivalmisteista ja maitohappobakteereista.

Yrittäjä Mika Kaarakainen.

Iisalmelaisyrittäjä Mika Kaarakainen on nähnyt verkkokaupan nousun läheltä. Luontaistuotteita verkossa myyvä yrittäjä aloitti toiminnan vuonna 2007. Syyskuussa verkkokauppa oli kasvanut niin suureksi, että edessä oli muutto entisiin Suomi-Soffan varastotiloihin Iisalmen Marjahakaan.

Kaarakaisen mukaan viime vuonna kasvu oli jo 50 prosentin luokkaa ja liikevaihto nousi yli 2,5 miljoonaan euroon.

– Se on ollut ihan tavoitehakuista. Kasvu on ollut tärkeintä: haetaan markkinoita ja katsotaan mihin rahkeet riittää.

Marjahaassa olevasta hallista lähtee tavaraa ympäri Suomea ja maailmaa, jopa Australiaan asti.

"Hinnoilla kilpaillaan kovaksi"

Iisalmelaisyrittäjän mukaan eniten verkkoluontaistuotekaupassa menee kala- ja sinkkiöljyjä. Myös D-vitamiinivalmisteita ja maitohappobakteereita myydään vilkkaasti.

Kaarakainen laskee, että luontaistuotteet saadaan myytyä verkkokaupassa 10–30 prosenttia halvemmalla kuin kivijalkakaupoissa. Tämä houkuttaa myös jatkuvasti lisää kilpailijoita markkinoille.

– Hinnoilla kilpaillaan kovasti ja kenttä elää jatkuvasti, sanoo nyt kuusi henkilöä työllistävä Kaarakainen.

Hänen mukaansa alalla on verkossa Suomessa muutama isompi toimija ja runsaasti pieniä, noin 100 000 euron liikevaihtoa pyörittäviä yrityksiä.

Luontaistuotebuumi näkyy myös verkkoapteekeissa

Kuluttajien kiinnostus verkossa myyntäviin luontaistuotteisiin näkyy myös apteekeissa, joilla on verkkokauppa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston verkkoapteekissa myydään eniten kosmetiikkaa, vitamiinivalmisteita ja intiimituotteita. Yliopiston apteekilla on ollut verkkokauppa vuodesta 2009 lähtien.

Yliopiston apteekin verkkokauppaa vetävä proviisori Johanna Sarajärvi arvioi, että apteekkialalla verkkokaupassa tulee erottumaan jatkossa muutamia isoja toimijoita.

Lääkkeet on myytävä verkossa samalla hinnalla kuin kivijalkamyymälässä. Muissa tuotteista hinnat ovat osin hieman halvempia. Sarajärvi sanoo, että tarjouskampanjoista huolimatta verkkoapteekit eivät käy radikaalia hintakilpailua.

Sarajärvi pitää selvänä, että apteekkien verkkokauppoja tulee jatkossa lisää. Vielä nyt verkkomyynti ei ole juurikaan vaikuttanut asiakasvirtoihin Itä-Suomen yliopiston apteekissa Kuopion keskustassa.

Ruokailutottumuksista johtuva rasvamaksa yleistyy Suomessa hälyttävästi

Lihomisen vanavedessä syntyvä rasvamaksa havaitaan Suomessa yhä useammalla. Alkoholin lisäksi myös ruokailutottumukset rasittavat maksaa.

Alkoholi ei ole enää suomalaisen maksan pahin vihollinen. Maksan rasvoittumisesta johtuva rasvamaksa on pahimmillaan tulehdukseen johtava sairaus, jota ei voida parantaa.

– Alkoholia juodaan edelleenkin liikaa, mutta nyt on myös se ongelma, että ihmiset syövät liikaa. Suomalaiset tulevatkin lihomisen suhteen aivan amerikkalaisten vanavedessä, kertoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin gastroenterologi Tarmo Koivisto.

Maksa pärjää liian rasvan ja myrkkyjen keskellä hyvinkin pitkään. Kun ongelmat sitten kasaantuvat, ei paljon ole enää tehtävissä.

– Maksastahan voisi veistellä pois kaksi kolmasosaa ja se toimisi silti. Eli maksan pitää mennä aika huonoon kuntoon ennen kuin alkaa tulla ongelmia ja sitten onkin jo ongelmia ihan joka puolella. Sitä maksan toimintakapasiteetin menetystä ei korvaa enää mikään, Koivisto huomauttaa.

Paljon riippuu myös perimästä.

– Toiset lihovat mahasta ja onnekkaimmat naiset leviävät reisistä, mikä ei ole yhtä paha juttu. Kun rasvaa kertyy mahaan, sitä menee myös maksaan. Se on ongelma, Koivisto kommentoi.

Pienissä määrissä rasva ei haittaa maksan toimintaa. Joskus se kuitenkin tulehtuu rasvoittumisen takia. Näitä tapauksia on Koiviston mukaan vain 5-10 prosenttia rasvamaksaa sairastavista.

Maksa pärjää rasvan kanssa, sydän ei

Liika rasva ei ole vain maksan ongelma, vaan rasvoittuminen johtaa myös sydän- ja verisuoniongelmiin.

– Jos se rasvamaksa etenee kirroosiin, niin sitä ei poista mikään. Yhdysvalloissa kohta suurin osa maksasiirroista tehdään rasvamaksan aiheuttaman kirroosin takia, Koivisto kertoo.

Mikä hälyttävintä, rasvamaksa on nykyään myös lasten ja nuorten sairaus.

– Kun vanhemmat syövät, lapset seuraavat siinä mukana. Minusta myös ruokahalu periytyy: joidenkin tekee kovasti mieli rasvaista ruokaa ja toiset pärjäävät hyvin salaatilla, Koivisto jatkaa.

Elintavoista johtuvat sairaudet tulevat lopulta yhteiskunnan maksettaviksi, sillä sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen kaltaisten sairauksien määrä vain kasvaa. Alkoholin käyttö ja syöminen kannattaa pitää kohtuuden rajoissa ja välttää nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja. Koivisto kehottaa kiinnittämään huomiota ravinnon lisäksi myös liikkumiseen:

–  Liikunta on tärkeää. Liikkuva ihminen on hyvällä tuulella ja hänellä on muutakin tekemistä, kuin syöminen.

Gastroenterologi Tarmo Koivisto puhuu maksasairauksista Etelä-Karjalan Osuuspankin auditoriossa Lappeenrannassa torstaina klo 18.

Kainuun sote-malli kelpaa nyt koko maan malliksi

Tiistaina aikaan saatu ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on malli, jota on Kainuussa toteutettu jo 10 vuotta. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhdistäminen on tuttu ensin Kainuun hallintokokeilusta ja sen jälkeen Kainuun sote-kuntayhtymästä.

Keskussairaalan aulan odotustila.

Valtakunnallinen sote-ratkaisu ottaa käytännössä kaikkien käyttöön Kainuun 10 vuoden aikana keräämät kokemukset perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhdistämisestä. Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto on tyytyväinen.

– Me onnistuimme ensin Kainuun hallintokokeilun ja sitten Kainuun sote -kuntayhtymän aikana hillitsemään sote-kulujen kasvua erittäin tehokkaasti. Se on nyt päätymässä kaikkien hyödyksi.

Ahopellon mukaan nyt ei olla kuitenkaan tekemässä koko maahan Kainuun hallintokokeilua.

– Kainuulaisten itse kaatamaan hallintokokeiluun kuului nyt käyttöön otettavan mallin lisäksi lukiot ja toisen asteen koulutus, maakuntaliiton palvelut ja suorat maakuntavaalit. Toki vaaleja sotealueelle esitettiin myös nyt, mutta niitä ei tähän malliin tule.

Jotain vanhaa, mutta tuunattuna

Hallintokokeilu kaatui vuoden 2012 lopussa käytännössä yhden kunnan vastustaessa kokeilun jatkoa. Taustalla oli tyytymättömyys suurten kuntien asemaan ja pelko omien palvelujen puolesta.

Vuoden 2013 alusta Kainuu jatkoi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tuottamista kuntien perustaman kuntayhtymän kautta. Hallintokokeilun oppeja ja kokemuksia ei siis heitetty romukoppaan, vaan nykyinen valtakunnalliseen käyttöön otettava sote-malli on viritetty versio alkuperäisestä.

– Seitsemän Kainuun yhdeksästä kunnasta perusti sote-kuntayhtymän, koska kuntayhtymän kautta järjestettävät sote-palvelut koettiin järkeväksi tavaksi toimia, sanoo Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahipelto.

Kainuu ei kuitenkaan pääse laiskottelemaan uudistuksen loppuun viemisessä.

– Vaikka malli on meillä jo valmis ja tuunattu, myös me joudumme tekemään paljon työtä ennen kuin uusi sote on valmis aloittamaan toimintansa. Pohjois-Suomen sotealueeseen tulee 68 kuntaa, mikä on valtava määrä myös alueena. Toki muut joutuvat tekemään enemmän palveluiden integroinnissa, mutta Kainuu joutuu samalla tavalla osallistumaan kokonaisuuden hiomiseen, Ahopelto toteaa.

Karvia vaihtoi sote-aluetta puhtaasti maantieteellisistä syistä

Karvia ja Jämijärvi siirtyvät sote-lakiesityksessä pois samasta sote-alueesta muun Satakunnan kanssa. Karvia ja Jämijärvi siirtyvät keskiseen sote-alueeseen. Karvian kunnanjohtajan mukaan syyt ovat täysin maantieteelliset. Karvialaiset asioivat nyt jo suurimmaksi osaksi Tampereen suuntaan.

Tarja Hosiasluoma työpöytänsä ääressä.

Karvia ja Jämijärvi siirtyvät sote-uudistuksen lakiesityksessä pois läntisestä sote-alueesta, johon muu Satakunta kuuluu. Tänään esitellyn suunnitelman mukaan Karvia ja Jämijärvi siirtyisivät niin sanottuun keskiseen sote-alueeseen, jonka pääpaikkana on Tampereen yliopistollinen sairaala.

Siirto perustuu kuntien omaan pyyntöön. Muut Satakunnan kunnat kuuluvat läntiseen sotealueeseen, joka perustuu Porin, Vaasan ja Turun alueeseen.

– Meillä syyt sote-alueen vaihtoon ovat lähinnä maantieteelliset. Karvialta asioidaan kolmeen suntaan: Satakuntaan, Pirkanmaallle ja Pohjanmaalle. Kaksi kolmasosaa asioinnista kuuluu Taysin erva-alueeseen, Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma sanoo.

Hosiasluoman mukaan karvialaiset ovat olleet tyytyväisiä Porin alueen terveyspalveluihin, eikä sote-alueen vaihtaminen ole millään tavalla aluepoliittinen kannanotto. Karvialaiset toivovat lähipalveluiden säilyvän paikkakunnalla sote-uudistuksen jälkeen.

Sote-lakiesitys etenee ensi viikolla valtioneuvoston esittelyyn. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikon torstaina.

– On hyvä, että tätä nyt saadaan eteenpäin. Lausunnot ja asioihin perehtyminen ovat työllistäneet meitä suuresti, Hosiasluoma toteaa.

Korjattu 25.11. klo 22.55: Tays on Tampereen yliopistollinen sairaala, ei yliopistollinen keskussairaala, kuten jutussa luki.

"Kukaan lapsi ei ole ilkeä tai hankala tahallaan" – kun oppilaiden mielenterveysongelmat lisääntyvät, sairaalaopetuksen taitoja viedään tavallisiin luokkahuoneisiin

Sairaalaopetus auttaa yhä enemmän oppilaita ja opettajia sairaalan seinien ulkopuolella. Suomessa on 3300 sairaalaopetuksen piirissä olevaa oppilasta vuosittain, ja heistä yli puolet on avohoidossa. Vasta 15 Suomen 25:stä sairaalaopetusyksiköstä pystyy opettamaan avohoidossa olevia oppilaita, vaikka laki asiasta on astunut voimaan tämän vuoden alusta.

Nalle ja kaksi ruusua vihreän taulun edessä

Sairaalaopetus ei ole enää vain sairaalassa osastohoidossa olevien lasten ja nuorten opetusta. Koska osastohoitojaksot ovat entistä lyhyempiä, sairaalakoulutkin muuttuvat. Sen lisäksi, että sairaalakouluihin oppilaiksi tulee myös avohoidossa olevia koululaisia, sairaalakoulujen tiedot ja taidot halutaan avuksi myös tavallisiin luokkahuoneisiin.

Mikkelissä toimeen tartuttiin viisi vuotta sitten, kun huomattiin, että opettajat ja koulunkäyntiavustajat kaipaavat apua yhä haastavampien lasten ja perheiden kanssa. Sairaalakoulusta kotiluokkaansa palaavat oppilaat tarvitsevat tukea pitkään myös hoitojaksonsa jälkeen. Toisaalta halutaan tarjota neuvoja niissäkin tilanteissa, kun oppilas käyttäytyy haastavasti ilman, että mitään diagnoosia on tehty.

– Opettajat pyrkivät tekemään hyvää ja olemaan apuna, mutta joskus se ei riitä, että siihen käyttäytymiseen yritetään puuttua, vaan se auttaa, kun ymmärretään, mikä siellä käyttäytymisen takana on. Kukaan lapsi ei ole tahallaan ilkeä, tai tuhma tai hankala, vaan voi olla, että hänen voimavaransa ovat syystä tai toisesta ajoittain heikentyneet, toteaa sairaalaopetuksen erityisluokanopettaja Anu Kokkonen Mikkelistä.

Mikkelissä on kaksi sairaalaopetusyksikköä, jotka haluavat koulutuksen ja tiedonvaihdon myötä lisätä opettajien ymmärrystä ja keinovalikoimaa haastavissa tilanteissa. Luokan arkea voi olla, että toinen oppilas malttaisi kyllä olla paikallaan, mutta oppimisessa on vaikeuksia, ja toinen oppilas ei viihdy pulpetissa, mutta imee itseensä tietoa mielin määrin, mutta häiritseekin muita omalla levottomalla käytöksellään. Se, että saa erilaiset oppijat puhaltamaan yhteen hiileen ja vieläpä oppimaan opetussuunnitelman sisällöt, vaatii opettajalta taitoa, malttia ja useita ässiä hihaan.   

Kuvat auttavat ymmärtämään

Mikkelin Lähemäen koulun erityisluokanopettaja Jerina Puhto kokee saavansa sairaalaopetuksen henkilökunnalta käytännönläheistä tukea. Esimerkiksi välitunnilla sattuneiden kahnausten piirtäminen taululle ja tapahtumien ruotiminen yhdessä on osoittaunut yhdeksi hyväksi käytännön keinoksi luokassa, sillä kuvat auttavat tunteiden ymmärtämistä.

– On ollut silmät avaavaa huomata, että ei voikaan aina mennä se opiskelu ja oppiminen edellä, vaan muut asiat oppilaan elämässä voivat tulla ensin. Pikapiirrustukset ovat auttaneet meidän luokkaamme. Vaikka se opettajasta voi tuntua vähäpätöiseltä, oppilaan mielestä lumipallon heitto tai lumilinnan sotkeminen voi olla iso asia. Kun se piirretään taululle, oppilaat itsekin näkevät tekojensa seuraukset. Sitten voidaan piirtää, miten olisi pitänyt toimia, oikein tai toisin, kertoo Puhto.

Mikkelin sairaalaopetus on juuri saanut opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämishankkeen myöntämän tunnustuksen Sanansaattajakouluna toimimisesta, sillä juuri sairaalan seinien ulkopuolella tapahtuva työ painottuu jatkossa. Erityisluokanopettaja Jerina Puhto uskoo, että sairaalaopetuksen kokemus ja neuvot tulisivat tarpeeseen monissa kouluissa.

– Kaikissa luokissa varmasti on haastavasti käyttäytyviä ja psyykksisesti oirehtivia oppilaita entistä enemmän. Kyllä tätä tietoa tulisi levittää. 

Sairaalakouluissa tehty pitkään kehittämistyötä

Sairaalakouluja on viime vuosina kehitetty osaamiskeskuksiksi, jotka tekevät moniammatillista yhteistyötä niin koulujen kuin esimerkiksi lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa. Sairaalaopetuksen kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, emerita rehtori Pirjo Tilus Jyväskylästä kertoo, että moni opettaja on puun ja kuoren välissä, kun opetussuunnitelman tavoitteet ovat tietyt, ja aikaa ja voimavaroja pitäisi löytyä oppisisältöjen läpikäymisen lisäksi suunnittelutyöhön ja kouluttautumiseen sekä entistä haastavampien oppilaiden kohtaamiseen.

– Koulujen toimintakulttuuria tulisi uudistaa ja opettajille tarjota ymmärrystä haastavien oppilaiden kohtaamiseen. Sairaalaopetuksen opettajien tiedot ja taidot ovat ajan tasalla, joten he voivat auttaa tässä. Eri puolilla Suomea ollaan kuitenkin menossa eri vaiheissa, toteaa Tilus.

Vasta 15 Suomen 25:stä sairaalaopetusyksiköstä pystyy opettamaan avohoidossa olevia oppilaita, vaikka laki asiasta on astunut voimaan tämän vuoden alusta.

– Käytännössä monet yksiköt ovat sairaalan yhteydessä ja tilat ovat rajalliset. Myös esimerkiksi tietosuoja-asiat mietityttävät, kun avohoidon oppilaat ja osastohoidossa olevat oppilaat ovat yhdessä, sanoo Tilus.

Sote-vaikuttaja Rauno Ihalainen pettyi hallituksen poukkoiluun

Hallitus piirsi eteläisen ja keskisen sote-alueen rajat uusiksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ihmettelee ratkaisua.

Rauno Ihalainen, johtaja, Pirkanmaan sairaahoitopiiri

Keskisen sote-alueen asukaspohja kutistuu alle miljoonan, kun Päijät-Hämeen kunnat liitetään eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen.  Ratkaisu sisältyy peruspalveluministeri Susanna Huovisen tänään esittelemään hallituksen esitykseen sote-laiksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ihmettelee uutta linjausta.

–  Kyllä tämä päätös on ilman muuta pettymys.

– Edellisessä, parlamentaarisen työryhmän linjauksessa Päijät-Häme kuului keskiseen sote-alueeseen. Nyt muutaman viikon aikana asia on linjattu uudelleen. Se kuvaa hyvin tätä poukkoilua, mitä tässä on ollut, sanoo Ihalainen.

Etelään yli kahden miljoonan asukkaan sote-alue

Hallituksen lakiesityksen mukaan eteläinen sote-alue kasvaa yli kahden miljoonan asukkaan alueeksi. Muiden sote-alueiden väestöpohja jää alle miljoonan.

– Tässä syntyy yksi tosi iso sote-alue ja neljä selvästi sitä pienempää. Minusta se ei ole hyvä ratkaisu, sanoo Rauno Ihalainen.

Eteläiselle sote-alueelle muodostetaan neljä tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää, keskiselle ja läntiselle sote-alueelle kolme ja pohjoiselle sote-alueelle viisi tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.

Pirkanmaan tuotantoalueesta keskisen sote-alueen mammutti

Kun Päijät-Hämeen kunnat jäävät pois, keskisen sote-alueen rajat kulkevat suurin piirtein nykyisten Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien rajojen mukaan. Lisäksi keskiseen sote-alueeseen liittyvät Jämijärvi, Karvia ja Punkalaidun. Keuruu ja Uurainen kuuluvat itäiseen sote-alueeseen.

– Ihmettelen myös sitä, että kaikkien kuntien tahtoa ei ole tässä kunnioitettu. Keuruulla valtuuston enemmistö olisi halunnut suuntautua keskiselle alueelle, sanoo Ihalainen..

Nykyisen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuu noin 520 000 asukasta, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella lähes 200 000 ja Kanta-Hämeessä 175 000 asukasta.

– Kyllä tästäkin avautuu monia kysymyksiä, kun keskisen sote-alueen kolmesta tuotantovastuualueesta Pirkanmaa on näin iso, sanoo Ihalainen.

– Mikä on sote-alueen ja tuotantovastuualueen suhde tälläisessä tilanteessa, pohtii Ihalainen.

Jyväskylän kaupunki opettaa iäkkäitä kaatumaan

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut järjestää kaksi iäkkäille suunnattua Kaadu Oikein – koulutusta joulukuussa Monitoimitalon judosalissa. Vuosittain Suomessa sattuu kymmeniätuhansia sairaalahoitoa tarvitsevia kaatumisia, joista aiheutuu kymmenien miljoonien vuosikulut yhteiskunnalle.

Varoituskyltti

Jokainen luunmurtumaan johtava kaatuminen on myös tragedia sen kohdanneelle. Osa näistä olisi vältettävissä.

Suomen Judoliitto ja UKK-instituutti järjestävät yhdessä Invalidiliiton kanssa joka vuosi valtakunnallisen Liiku helposti liukkailla – kampanjan. Sen tavoitteena on tiedottaa liukastumisen riskeistä ja jakaa vinkkejä turvallisempaan talviliikkumiseen.

Kampanja-aika on ensimmäisistä liukkaista keleistä aina maaliskuun loppuun.

Vinkkejä turvallisempaan talviliikkumiseen

– Kaatumiskoulutuksessa opetellaan turvallista kaatumista, saadaan työkaluja kaatumisen välttämiseen ja opitaan ennakoimaan mahdollisia vaaran paikkoja tasapainon kannalta. Koulutukseen osallistujan kannattaa pukeutua joustaviin liikuntavaatteisiin, kertoo erityisliikunnan vastaava ohjaaja Lotta Lepoaho Jyväskylän liikuntapalveluista.

Kaatumiskoulutuksen ohjaajana toimii Jigotai Judo ry:n koulutettu kaatumisohjaaja Mikko Välimäki.

– Kotiläksyksi kurssilaisille annan keskivartaloa vahvistavia harjotteita. Keskivartalo säteilee moneen paikkaan ja vaikuttaa paljon tasapainoon, kertoo Välimäki.

– Tasapainoa harjoittelemme myös kuperkeikoilla ja oman akselin ympäri pyörimällä, vaivataan päätä, jopa niin, että päässä hieman vippaa.

Älä tunge käsiä väliin

Oikeaoppisessa kaatumisessa ei yritetä suojella vaatteita tärvääntymästä tunkemalla käsiä väliin.

– Kaatumisen ottaminen vastaan käsillä on yleistä, mutta siitä pystyy oppimaan pois, sanoo Välimäki ja neuvoo kaatumaan vaikkapa kyljelleen.

Jyväskylän loulutus järjestetään yhteistyössä Aktiva ry:n Teek – hankkeen kanssa.

Kumpaankin koulutuskertaan mahtuu 20 nopeinta ilmoittautujaa. Puolentoista tunnin koulutus sisältää käytännönharjoitteita. Koulutus on osallistujille maksuton. 

Vietitkö lapsuutesi maatilalla? Vältyt ehkä monilta allergioilta

Varhaislapsuuden maatilaympäristö voi myös parantaa keuhkojen toimintakykyä aikuisällä. Tutkimusta varten seurattiin yli kuutta tuhatta suomalaista syntymästä 31 ikävuoteen asti.

Lehmä tutkii kameraa

Altistuminen maatilan eläimille varhaislapsuudessa voi suojata ihmistä myöhemmin puhkeavilta allergioilta, selviää Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että maatilan eläimille altistuminen varhaislapsuudessa on yhteydessä alentuneeseen astman, allergisen herkistymisen, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman riskiin aikuisena.

Allergisten sairauksien riski on sitä pienempi, mitä useammalle eläinlajille lapsuuden perheessä oli altistuttu. Lisäksi lapsuuden maatilaympäristö voi parantaa ihmisen keuhkojen toimintakykyä aikuisiällä.

Maatilaympäristön suojaava vaikutus allergiseen herkistymiseen on havaittu tutkimuksissa jo aiemmin, mutta nyt yhteyttä selvitettiin ensimmäistä kertaa pitkittäistutkimuksessa. Siinä seurattiin yli 6 000 pohjoissuomalaista vuonna 1966 syntynyttä henkilöä syntymästä 31 ikävuoteen saakka.

Astman ja allergisen herkistymisen esiintyvyys on kasvanut länsimaissa viime vuosikymmenten aikana. Tätä on selitetty sillä, että hygienian taso on parantunut ja ympäristön mikrobialtistus on tämän vuoksi muuttunut.

Monipuolinen mikrobialtistus kehittää ihmisen immuunijärjestelmää

Aikaisemmissakin tutkimuksissa on havaittu, että maatilaympäristö varhaislapsuudessa voi suojata allergioilta lapsuudessa ja mahdollisesti myös aikuisiällä. Tämän on uskottu johtuvan maatilojen monipuolisesta mikrobialtistuksesta, joka saattaa olla yhteydessä lapsen immuunijärjestelmän kehittymiseen.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös maatilaympäristön vaikutusta immuunijärjestelmän tilaan erillisessä poikkileikkaustutkimuksessa. Tutkittavana oli yli sata maatilalla asuvaa naista.

Väitöskirjan löydökset tukevat oletusta, jonka mukaan maatilaympäristön suojaava vaikutus allergisia sairauksia kohtaan on ilmeisintä varhaislapsuuden aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan, lääketieteen lisensiaatti Jussi Lammen ympäristöterveydenhuollon alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan perjantaina 5. joulukuuta Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.

Tuolin tilalla kävelymatto – viraston kokeilu sai suursuosion

Kirjoitustyö päätteen äärellä kuulostaa äkkiseltään hommalta, jossa liikuntaa saavat korkeintaan sormet. Toisinkin voi olla. Tampereen virastotalolla on kokeiltu pari kuukautta huonetta, jossa työpöydän ääressä on kävelymatto.

Nainen kävelee kävelymatolla toimistopöydän edessä.

Korotettavan pöydän ääressä näppäilee kannettavaa tietokonetta henkilöstöassistentti Viivi Virtanen. Samanaikaisesti hän kävelee rauhalliseen tahtiin jakojen alla rullaavalla matolla. Hänen mukaansa työskentelytapa tuntuu tosi hyvältä.

– Kuvittelisi, että kädet ja jalat eivät tällä tavalla pelaisi yhteen, mutta kummasti vain muutaman minuutin jälkeen raajat alkavat rullata samaan tahtiin.

Juoksumatosta ei voi tässä tapauksessa puhua, sillä suurin nopeus on vain pari kilometriä tunnissa.

Tampereen kaupungin virastotalolla työskennellään enimmäkseen avokonttorissa. Tämä syksynä on kuitenkin kokeiltu parin kuukauden ajan paikkaa, jossa työpöydän ääressä on kävelymatto – siis laite, jonka päällä voi kävellä paikallaan.

Kävelytyöpisteitä pitäisi saada lisää

Kävelymatto on virastotalolla sijoitettu ns. hiljaisen työn huoneeseen. Maton lisäksi huoneessa on jumppapallo, jota voi käyttää tuolin sijaan. Pallolla istuminen vaikuttaa vatsa-, selkä- ja jalkalihaksiin, koska aivan rentona istumalla pallon päällä ei pysy.

Palaute on ollut myönteistä. Eniten on toivottu isoa näyttöä nyt käytössä olevan pienen läppärikoneen tilalle.

Kokeilun taustalla ovat UKK-instituutin tutkimukset siitä, miten istumatyön haittoja voitaisiin vähentää.

Kävely- ja jumppapallotyön ei ole tarkoitus jäädä tähän kokeiluun, vaan Tampereen kaupungin muihinkin työpisteisiin toivotaan samankaltaisia laitteita. Päätöksiä ei vielä ole.

Aktiivisuusmittari kehottaa ylös tuolista – kuntoiluun uutta puhtia teknisillä sovelluksilla

Askelmittari, aktiivisuusmittari tai kännykkasovellus ovat liikuntaan erikoistuneen lääkärin mielestä hyviä apukeinoja hyvinvoinnin edistämisessä. Aamiaisen säännölliseen syömiseen ja liiallisen istumisen välttämiseen voi tilata hälytyksen.

Älypuhelin, jossa liikunnan tehosta kertova sovellus päällä.

Tavallinen askelmittari on monelle kuntoilijalle jo tuttu juttu. Paavo Nurmi -keskuksessa työskentelevä lääkäri Harri Helajärvi kertoo, että markkinoille on tullut myös paljon muita hyödyllisiä apuvälineitä, jotka auttavat pitämään kuntoilijan ja ruokaremontin tehneen motivaatiota yllä.

– Joskus voidaan häkeltyäkin, kun on niin paljon laitteita ja testejä. Niistä voi olla paljon apua. Niiden tarkoitus on kannustaa sinua liikkumaan, muistuttaa Helajärvi.

Askelmittari kannattaa ottaa mukaan vaikka kauppareissulle.

– 10 000 askelta on suositeltava päiväkohtainen askelmäärä. Ihmiselle, joka liikkuu vain vähän, tulee normaalisti pari tuhatta. Jos hän lähtee kävellen kauppaan, hän huomaa, että tästähän tulee 3 000 askelta lisää. Ei askelmittaria tarvitse loppuelämää käyttää, mutta opit sillä liikkumaan paremmin, neuvoo Helajärvi.

Aktiivisuusmittari hälyttää, jos olet liian kauan paikallasi

Aktiivisuus on paljon muutakin kuin kuntoliikuntaa. Sellaisiakin mittareita on jo, joissa kerrotaan, miten paljon on paikallaan.

– Kun olet ollut paikallasi, saat impulssin tai värähdyksen, että olet ollut vähän liian kauan aikaa paikallasi. Työpaikalla on ihan hyvä seurata tätä, kertoo lääkäri Helajärvi.

Jatkuva, yhtäjaksoinen istuminen on haitallista tutkimusten mukaan, mutta huomiota voi kiinnittää myös ruokailutottumuksiin.

– Ruoka- ja kuntopäiväkirjat ovat tavallaan sosiaalisen median yhteisöjä. Sinne voi merkitä omia liikuntatottumuksiaan ja saada tukea yhteisöltä, kun tulee heikko hetki. Tai sitten sieltä näkee, että nyt olen hyvässä vauhdissa muihin verrattuna, pohtii Helajärvi.

Helajärvi arvioi, että tekniikan käyttö lisääntyy. Voi olla, että tulee antureita, jotka rekisteröivät liikkeet ja niistä saadaan viikkosaldo.  Mahdollisuudet ovat rajattomat.

– Netissä voidaan seurata melkein mitä tahansa. Voi vaikka kiinnittää huomiota aamiaiseen, joka tulee korvattua vain kahvikupilla. Kone kysyy, tuliko tänään syötyä aamiaista. Sovelluksista saa hyvän kaverin elämäntapamuutokseen, neuvoo Helajärvi.

Television äärestä ylös 20 minuutin välein

Esimerkiksi televisionkatselua voisi ruveta tauottamaan tarkoituksella. Pitkä istuminen television ääressä on haitallisin istumisen muoto.

Lääkäri Harri Helajärvi toivoo, että tv-ohjelmissa rakenne olisi vähän erilainen. Hänen mielestään olisi hyvä idea suunnitella tätä yhdessä tuotantoyhtiöiden kanssa.

– Laitteet voisivat auttaa kotiympäristössä. Nouseminen välillä ylös on tärkeää. Kun on istunut 20–30 minuuttia, kannattaa nousta välillä jaloilleen; työssä, kotona, missä tahansa. Se auttaa estämään jopa haitallisia aineenvaihdunnan sairauksia.

Monilla työpaikoilla työskennellään jo seisten ainakin osan päivää. Tämä on lääkärin mielestä hyvää kehitystä. Hän neuvoo esimerkiksi puhumaan kaikki puhelut seisten.

Yksi uusi idea on asentaa juoksu- tai kävelymatto toimistopöydän yhteyteen. Samalla kun kirjoittelee läppärillä, jalat tekevät kävelytreeniä.

Moni omaishoitaja jää vaille tukea

Omaishoitajien viikolla nostetaan esille omaishoitajien kotona tekemää hoitotyötä. Moni omaishoitaja hoitaa läheistään kotona ilman korvausta, koska kuntien käytännöt tuen myöntämiseen vaihtelevat, eikä tukea myönnetä kaikille.

Nuoremman ja vanhemman naisen kädet.

Suomessa on yli 60 000 omaishoitajaa. Heistä vain puolet saa kunnilta rahallista tukea tekemästään hoitotyöstä.

Länsi-pohjan omaishoitajat ja läheiset ry:n toiminnanjohtaja Marjatta Uusitalo toivoo kunnilta enemmän apua ja tukea raskasta työtä tekevien omaishoitajien arjen helpottamiseen.

– Omaishoitajien kotona tekemä työ säästää kuntien terveyskuluja arviolta 2,6 miljardia euroa vuodessa,  Uusitalo sanoo.

Kuntien käytännöt vaihtelevat

Omaishoitajat ovat Uusitalon mukaan eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt tuen ja palkkion myöntämisessä vaihtelevat. Moni omaishoitaja ei edes tiedä kaikista tuen mahdollisuuksista.

– Omaishoitajat työskentelevät kunnille hoitamalla läheisiään. Omaishoidon rahalliseen tukeen kuuluu myös tapaturmavakuutus, Uusitalo toteaa.

Uusitalo arvioi, että jos kunnat joutuisivat tarjoamaan palvelupaikan kaikille kotona hoidettaville, ei paikkoja löytyisi riittävästi.

– Omaishoitajien toivelista ei ole suuri. He ovat monesti vaatimattomia, mutta toivottavaa olisi, että he saisivat palveluita silloin kun tarve on. Esimerkiksi hoitoapua oman sairastumisen ajaksi, Uusitalo sanoo.

Omaishoitajan työpäivä ei pääty

– Se arki kotona on sitä samaa mitä hoitolaitoksissa tehdään. Hoidettavalle tehdään aamupesut, ruokailut, annetaan lääkkeet ja ulkoillaan. Ainut vain, että työpäivä ei pääty, kotona tehtävä hoitotyö on sitovaa, Uusitalo kertoo.

Omaishoitajien viikon teemana on tänä vuonna Pidämmä puolta – pidämme huolta. Viikolla haastetaan päättäjiä tutustumaan omaishoitajien arkeen.

Haasteen myötä, omaishoitajien tarpeiden ja odotusten halutaan päätyvän paremmin päättäjien tietoisuuteen.

– Esimerkiksi työterveyshuolto olisi tärkeää järjestää niin, että omaishoitajat pääsisivät tarkastuksiin säännöllisesti, Uusitalo toteaa.

Huimausta, väsymystä tai masennusta – oudot oireet​ saattavat johtua lääkkeidesi yhteisvaikutuksista

Lääkkeiden on tarkoitus parantaa ja helpottaa oloa. Erilaisten lääkkeiden samanaikainen käyttö voi kuitenkin aiheuttaa päinvastaisia vaikutuksia. Esimerkiksi verenohennuslääke ja tulehduskipulääke voivat olla vaarallinen yhdistelmä. Apua ja neuvoja asiassa tarjoaa niin lääkäri kuin apteekki.

Dosetti ja pilleripaketin kuoria.

Sydän- ja verisuonitautienlääkkeet, luusto- ja vatsatautienlääkkeet, särkylääkkeet, unilääkkeet, masennuslääkkeet ja rauhoittavat. Tämä esimerkkilääkelista kuuluu Pietarsaaressa asuvalle 80-vuotiaalle Irjalle. Hänellä on alkanut esiintyä alkuperäisten vaivojen lisäksi ripulia, väsymystä, masentuneisuutta ja huimausta. Lisäksi hän kaatuilee ja on välillä hyvin levoton.

Pietarsaarelainen farmaseutti Petra Wind on käynyt läpi lääkelistan ja laboratoriotulokset sekä keskustellut Irjan kanssa. Karsittavaa löytyisi.

– Esimerkiksi nämä unilääkkeet on tarkoitettu lähinnä tilapäiseen käyttöön, joten ne voisi mahdollisesti jättää pois. Hänellä on myös hyvin pitkävaikutteinen rauhoittava lääke, joka varastoituu elimistöön eikä sovi tämänikäiselle potilaalle oikeastaan ollenkaan, Wind mainitsee esimerkkejä mahdollisista karsittavista lääkkeistä.

Lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset eivät ole vain vanhusten ongelma. Esimerkiksi epilepsiaa ja diabetesta sairastavat joutuvat olemaan monien lääkeaineiden kanssa hyvin tarkkoina.

– Toki vanhat ihmiset ovat kuitenkin alttiimpia vaikutuksille. He syövät usein monia lääkkeitä moniin oireisiin ja sairauksiin. Myös heidän elimistönsä muutokset, kuten munuaistoiminnan heikentyminen ja rasvaprosentin kasvu, altistavat, sanoo farmakologian professori Raimo Tuominen Helsingin yliopistosta.

Tarkkana verenohennuslääkkeen ja tulehduskipulääkkeen kanssa

Jos oma lääkitys tai esimerkiksi uuden lääkityksen tuomat oireet mietityttävät, kannattaa kääntyä apteekin tai lääkärin puoleen.

Professori Tuomisen mukaan olemassa on lukuisia lääkeaineita, jotka vaativat tarkkailua, jotta lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ei pääsisi syntymään. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on yleisesti käytetty verenohennuslääke Marevan.

– Se sisältää varfariinia, jonka pitoisuudet elimistössä voivat muuttua toisten lääkeaineiden takia. Marevania syövän tulee olla todella tarkka muiden lääkkeiden kanssa.

– Esimerkiksi Aspiriinia ei saisi silloin käyttää, koska se voi lisätä vuotoriskiä.

Apua lääkäristä ja apteekista

Tuominen muistuttaa, että niin potilaan, lääkärin kuin apteekkihenkilökunnan tulee kiinnittää huomiota eri lääkeaineiden yhteisvaikutuksiin.

Esimerkiksi kroonisesti sairaiden tulisi aina lääkärissä käydessään tuoda asia esiin.

– Lääkärin tulisi sitten ottaa tämä huomioon määrätessään uusia lääkkeitä. Myös apteekkihenkilökunnan on syytä kiinnittää huomiota potilaan kokonaislääkitykseen. Erityisesti silloin, jos siihen lisätään lääkeaine, joka vaikuttaa voimakkaasti lääkeaineiden aineenvaihduntaan maksassa.

Kuinka hyvin tavalliset ihmiset osaavat ottaa lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset huomioon?

– Kyllä se taitaa niin olla, että valtaosa ei ymmärrä, että lääkkeet voivat vaikuttaa toisiinsa ja aiheuttaa ongelmia, Tuominen vastaa.

IL: Syyhyepidemia lahtelaisessa sairaalassa – eristys voi kestää viikkoja

Jalkarannan sairaala on ollut sulussa eilisestä lähtien. Sairaalaan sisään tai sieltä ulos pääsee vain hoitohenkilökunta.

Syyhypunkki mikroskoopin alla.

Jalkarannan sairaalassa on syyhyepidemia, kertoo Iltalehti. Sairaala on ollut sulussa eilispäivästä kello 14.00 lähtien, vahvistaa sairaalan vastaava ylilääkäri Markus Salo Iltalehdelle.

Hänen mukaansa alle kymmenen potilasta on saanut syyhytartunnan. Sairaalaan sisään tai sieltä ulos pääsee vain hoitohenkilökunta.

Syyhyn aiheuttaa hämähäkkieläimiin kuuluvan syyhypunkki, joka leviää ihmisestä toiseen kosketuksen kautta. Tauti ei ole vaarallinen, mutta aiheuttaa kiusallisen kovaa kutinaa.

Eristys kestää alustavien arvioiden mukaan kaksi viikkoa.

Syöpäpotilas sai uuden 3d-leuan

Pirkko Tapiolan hammassärky osoittautui syöväksi: "Lääkäri sanoi minulle, että en halua pelotella, mutta näyttää vähän pahalta". Leikkauksen jäljet alaleuassa korjattiin 3d-mallinnoksella.

Leukakirurgi Risto Kontio tutkii Pirkko Tapiolan leukaa ennen leikkausta

75-vuotias kouvolainen Pirkko Tapiola meni sitkeän hammassäryn vuoksi lääkäriin heinäkuun alussa. Hampaan poistosta kipeäksi äitynyt ien ei parantunut.

– Ien oli aina vaan kipeä, joten lopulta tilasin hammaslääkärin, kertoo Pirkko Tapiola.

Erilaisia tutkimuksia tehtiin kolme kuukautta, kunnes syy selvisi. Pirkko Tapiolalla oli levyepiteelikarsinooma eli  suusyöpä. Pian tämän jälkeen hän sai kutsun syöpäleikkaukseen Helsingin Kirurgiseen sairaalaan.

3d-mallinnuksella tehty implantti

HUSin Kirurgisessa sairaalassa työskentelevä leukakirurgi Risto Kontio on 3d-mallinnukseen perustuvan kirurgian pioneeri. Idea syntyi kymmenkunta vuotta sitten lääkärin halusta tehdä parempaa nopeammin, tehokkaammin ja helpommin.

– Tarvitsimme teknolologian, jolla voimme tehdä leikkauksen etukäteen. Toinen tavoite oli saada valmiiksi muotoiltu, mahdollisimman hyvin istuva implantti, kertoo Risto Kontio.

Tällä hetkellä molemmat tavoitteet ovat totta ja niitä hyödynnetään viikoittain, mm. Pirkko Tapiolan syöpäleikkauksessa.

Lääkärien ja insinöörien taidonnäyte

3d-kirurgia alkaa röntgen- ja tietokonetomografiakuvien hyödyntämisellä. Niiden perusteella rakennetaan kolmiulotteinen malli, jossa syöpä näkyy. Tämän jälkeen leikkaava lääkäri ja CAD-easiantuntija tekevät yhdessä virtuaalileikkauksen, jossa huomioidaan mm. hermoradat. Yhteistyökumppanina Kontiolla on suomalainen terveysteknolgiayritys Planmeca.

– Tämä on oivallinen esimerkki siitä, kuinka teollisuus ja yhteiskunta voivat rakentaa innovaatioita yhdessä. Insinöörit ja kirurgit ovat päässeet yhdessä leikkimään, ja näin on syntynyt huipputuote, kertoo varatoimitusjohtaja Tuomas Lokki Planmecasta.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kontion mielestä CAD-mallinnuksesta hyötyy eniten potilas. Kontio listaa digitaalisuuden eduiksi mm. pienemmän komplikaatioriskin ja esteettisesti luonnollisemman lopputuloksen. Hänen mukaansa 3d-kirurgiaan jos mihin pätee vanha sananlasku "hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty".

– Lääkäri voi käydä etukäteen läpi kaikki tärkeät ja ratkaisevat asiat kolmiulotteisesti monitorilta. Tämä tekee leikkauksesta tarkemman, täsmällisemmän. Virtuaalimallinnuksessa pystytään katsomaan etukäteen mm. leikkaussuuntia ja rajauksia, kertoo Kontio.

"Moni varmaan ajattelee, että nyt mä kuolen"

Leikkausta edeltävä päivänä kirurgi Risto Kontio tapaa potilaan. Käy ilmi, ettei syöpä ole kasvanut, mikä on hyvä merkki. Tapaamisen tarkoituksena on myös hahmotella potilaan kasvoihin ja kaulalle alustava leikkaussuunnitelma tussikynällä.

– Tarkoitus on poistaa sekä syöpäkasvain että kaulan alueen imusolmukkeita vyömäisenä nauhana. Imusolmukkeiden poisto tehdään varmuuden vuoksi, kertoo Kontio Pirkko Tapiolalle.

Tapiolan syövän ennuste on hyvä, koska se löydettiin ajoissa. Jos hammaslääkäriin menossa olisi viivytelty, saattaisi tilanne olla toinen. Toinen lohdullinen asia on se, ettei etäpesäkkeitä ole. Jännitystä tieto ei kuitenkaan poista.

– Totta kai pelottaa! Moni varmaan varmaan ajattelee, että nyt mä kuolen. Itse olen sitä mieltä, että sellainen ajatus on syytä ottaa mielestään pois, toteaa Tapiola.

Yhteiskunta säästää, kun leikkausaika lyhenee

Leikkaus on monimutkainen. Kun kasvain on poistettu, asennetaan paikoilleen 3d-implantti eli alaleuka, joka täytetään keinoluulla ja potilaan omalla, lonkasta otettavalla luuytimellä. Ihosiirre haavan päälle irrotetaan reidestä.

Yhteiskunnalle digitaalisuus tarkoittaa silkkaa säästöä. Juuri tässä piilee tuotteen vientipotentiaali.

– Tavanomainen syöpäleikkaus kestää digitaalileikkauksena viisi tuntia, kun siihen ennen meni helposti yli seitsemän tuntia. Euroissa mitattuna tämä muutaman tunnin säästö tarkoittaa jopa 10 000 euroa per leikkaus, valistaa Kontio.

Syöpä on voitettu

Tapaamme Pirkko Tapiolan kahdeksan vuorokautta leikkauksen jälkeen. Potilas on hyvävoimainen, mutta henkitorvi on vielä turvoksissa, eikä hän pysty avanteen takia puhumaan. Myös imusolmukkeet olivat puhtaat syövästä, joten tulevaisuus vaikuttaa valoisalta.

– Tässä kävi niin kuin olin olettanutkin, eli että potilas selviää ilman sädehoitoa. Voi sanoa, että syöpä on nujerrettu, kertoo Kontio.

Pirkko Tapiola ei voi kommentoida, mutta nyökyttelee vierestä. Kotiin Kouvolaan hän pääsee parin päivän kuluttua.

Lisää terveysteknologiasta Ajankohtaisessa kakkosessa TV2  tiistaina 25.11. klo 21.00

Omaishoitajan arki voi yllättää – Mistä apu, jos hoitaja palaa loppuun?

Kokkolalainen Helge Kattilakoski joutui muiden omaishoitajien lailla tekemisiin uusien ja outojen asioiden kanssa, kun puoliso halvaantui 2000-luvun alussa. Kymmenien kilometrien päässä paperitehtaassa työssä käyvän miehen omakin terveys joutui äärirajoille. Kattilakoski on nyt puheenjohtajana yhdistyksessä, joka on julkaissut oppaan omaishoidon alkutaipaleelle.

Helge Kattilakoski on vaimonsa Kirsti Kattilakosken omaishoitaja

Helge ja Kirsti Kattilakoski tapasivat toisensa ensi kertaa ammattikoulussa Kokkolassa 1960-luvun alussa. Siitä asti on yhteistä polkua kuljettu. Kirsti-vaimo halvaantui helmikuussa 2001 aivan yhtäkkiä. Hän oli juuri lähdössä sukuloimaan Kuopioon, kun toinen puoli kasvoista meni tunnottomaksi.

– Se oli hyvin nopea tilanne ja äkkinäinen muutos meidän elämässä. Vaimo kaatui syliini, ja seuraavat kaksi viikkoa olivat aika vaikeaa aikaa: jäisikö vaimo henkiin vai ei, muistelee aviomies.

Helge Kattilakoski kävi itse töissä neljänkymmenen kilometrin päässä Pietarsaaressa, ja eläkeikään oli vielä useita vuosia.

– Pitkät päivät tekivät tilanteen niin raskaaksi, että omakin terveys meni äärirajoille. Lääkäri sanoi: Kuule olet normaali mies - noin me reagoimme kun läheisellä on vaikeaa. Se helpotti, muistelee Kattilakoski.

Vaimo oli sairaalassa useita kuukausia, pääsi kuntoutukseen ja viikonlopuiksi kotiinkin. Tuleva miniä auttoi arjessa. Helge Kattilakoski uurasti itse työelämässä vielä viisi vuotta.

– Aika oli todella raskasta, takki oli tyhjä, ja jäin heti kun pystyin 58-vuotiaana työstä eläkkeelle vaimoa hoitamaan 2006.

Nyt Kirsti Kattilakoski on kuntoutunut niin, että pyörätuolia ei enää tarvita ja liikkuminen sujuu rollaattorilla tai lyhyitä matkoja ilmankin. Apua arjessa hän tarvitsee kuitenkin päivittäin.

– Puolison apu on tosi mahtavaa. Olen hänelle monta kertaa sanonut, etten ilman häntä tulisi toimeen ollenkaan, sanoo Kirsti Kattilakoski.

Arjen haasteisiin apua oppaasta

Helge Kattilakoski koki kipeästi arjen haasteet heti puolison sairastuttua. Tietoa löytyi kysymällä, mutta moni asia oli turhan monen mutkan päässä.

– Monet ammattilaiset ajattelevat asioita liian vaikeasti. Esimerkiksi puhelinluettelo ei avaudu kovinkaan helposti.

Kattilakoski haki tietoa kaupungilta, Kelalta, sairaalasta. Hän kertoo, että monesti tiedon hakemiseen tuskastui.

– Tiesin kyllä jo ansiotyöni pohjalta, miten asiakkaat voivat suhtautua. Olin 13 vuotta käsittelemässä valituksia, ja kaikki hankalimmat asiat olivat siellä päällimmäisinä. Omakin tietämättömyys monesti peittyy siihen aggressiiviseen otteeseen, että on tuskastunut.

Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry päätti tehdä tiiviin luettelon, johon koottaisiin kaikki tärkeät tiedot ja yhteydet, joita omaishoitaja voi tarvita. Työhön tarttui omaishoitaja Lea Store, joka sai oppaan valmiiksi syksyn aikana. Rahoitusta saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä ja kaupungilta. Kuusisivuisessa oppaassa on tiiviisti tiedot mm. hoitoavusta, yhteiskunnan tueista ja palveluista, joita omaishoitaja arjessaan tarvitsee.

– Tästä löytyy joka lähtöön se polun alkupää, se ei anna vastauksia kaikkiin asioihin, mutta se antaa lähtökohdan, tiivistää Helge Kattilakoski.

Opas lähetetään kaikille yhdistyksen 370 jäsenelle. Hoitoapua saa myös yhdistyksen omalta yritykseltä, Oma hoivapalvelulta. Oppaasta on kiinnostuttu myös laajemmin, sitä on jo pyydetty koko Pohjois-Suomen omaisten yhdistysten käyttöön.

Tampereen tuberkuloositapaus: pitkittynyt yskä paljastui keuhkokuvassa vakavaksi bakteeritartunnaksi

Tartuntaa etsitään nyt 30 opiskelijan ryhmältä ja heidän opettajiltaan. Epidemiologi Sirpa Räsäsen mukaan tärkeintä on, että altistuneet tietävät altistumisesta.

Tampereen Tredun aula.

Tarttuva tuberkuloosi todettiin Tampereen seudun ammattiopiston Sammonkadun toimipisteen opiskelijalla tässä kuussa. Epidemiologi Sirpa Räsäsen mukaan opiskelija oli syksyn aikana sairastellut hengitystieinfektioita ja hakeutui niiden vuoksi lääkäriin.

– Opiskelijalla oli mm. pitkittynyttä yskää. Lääkäri oli onneksi valppaana ja potilaalta otettiin keuhkokuva, mitä myöten diagnoosi selvisi, Räsänen kertoo.

Kaikki altistuneet opiskelijat ja opettajat ovat saaneet asiasta tiedon. Heidät kutsutaan keuhkokuvaan seuraavien kahden viikon aikana. Seurantakuvat otetaan vuoden kuluttua. Lisäksi tammikuun aikana opiskelijoilta otetaan verikoe, josta etsitään viitteitä tartunnasta. Epidemiologin mukaan testit eivät ole niin hyviä, että tartunta voitaisiin sulkea niillä pois.

– Ihmisten on tärkeä tietää, että ovat joskus altistuneet tuberkuloosille. Varsinainen tauti voi puhjeta vasta myöhemmin.

Kaikki altistuneet myös haastatellaan. Mikäli altistuneilla on esimerkiksi perussairauksia tai muita asioita, jotka kasvattavat tartuntariskiä, heidät ohjataan lisätutkimukseen.

Toinen tapaus Tampereella tänä vuonna

Epidemiologin mukaan nyt löydetty tuberkuloositapaus ei liity Tampereella helmikuussa paljastuneeseen tuberkuloositartuntaan.

– Tämä on oma tapauksensa. Sairastuneilla ei ole keskenään mitään yhteyttä, vaan heidän tartuntansa katsotaan olevan peräisin ajalta ennen Suomeen tuloa, Räsänen perustelee.

Vaikka kyseessä on vakava sairaus, Räsänen sanoo, että paniikkiin ei ole syytä. Tuberkuloosiin on tehoavia lääkkeitä.

– Hoitoon tarvitaan aina useampi antibiootti. Ne valitaan sen mukaan, mikä tuberkuloosikanta on kyseessä. Lopullinen varmistus bakteerikannasta tehdään THL:n mikrobiologisissa jatkotutkimuksissa.

Räsäsen mukaan tuberkuloosi ei tartu yhtä helposti kuin esimerkiksi influenssa tai virustaudit.

– On laskettu, että jos 100 ihmistä altistuu tarttuvalle tuberkuloosille esimerkiksi siten, että oleskelee pitkiä aikoja samassa huonetilassa sairastuneen kanssa, heistä noin 30 saa tartunnan, eli saa tuberkuloosibakteerin elimistöönsä. Heistä taas noin 3 eli 10 prosenttia saa varsinaisen taudin, eli sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä, Räsänen kuvailee.

Juttua päivitetty 25.11. klo 10:45. Tarkennettu tietoja bakteerikannan määritelystä.

Lääkäripulasta ponnisti palkittu hoitomalli

Hämeenlinnan terveyspalvelut sai THL:n Kymppiteko-palkinnon kehitystyöstään. Uusista toimintamuodoista on haettu lääkettä kasvaviin potilasmääriin ja kansansairauksien hoitoon. Keskeinen ajatus on vähentää käyntejä lääkärin vastaanotolla.

Stetoskooppi ja muita sairaalatarvikkeita pöydällä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on palkinnut Hämeenlinnan terveyspalvelut hoitotyön kehittämisestä. Hämeenlinnalaisten kehitystyö arvioitiin vuoden 2014 Kymppiteon arvoiseksi.

Kehitystyö alkoi Hämeenlinnassa vuonna 2010 pakon edessä. Kun väestö ikääntyy ja resurssit vähenevät, tarvittiin uudenlainen tapa toimia, kertoo vt. ylilääkäri Merja Toivonen Hämeenlinnan terveyspalveluista.

– Nelisen vuotta sitten näimme, että emme pärjää, jos kaikki vaivat hoidetaan lääkärin vastaanotolla. Lääkäreitä ei ole tarpeeksi, eivätkä rahat riitä lääkärien määrän lisäämiseen. Tarvitaan muita keinoja ihmisten hoitamiseen kuin lääkärin vastaanotolla käynti.

Hoito oikeaaan osoitteeseen

Potilasjonojen lyhentämistä päätettiin kokeilla niin sanotun kavavamallin avulla. Malli otettiin käyttöön viime ja tämän vuoden aikana.

– Lähdimme miettimään, miten sellaisten ihmisten, joilla on suuria terveysriskejä tai jotka sairastavat paljon, hoitotulokset paranisivat. Toisaalta tavoite oli se, että kaikki veronmaksajat saavat niitä palveluja, joita he tarvitsevat.

Kehitetyssä kanavamallissa korkeassa sairastumisriskissä olevien henkilöiden palvelut ovat ennakoituja ja suunnitelmallisia. Heidän hoitonsa on järjestetty niin sanotussa terveyshyötykanavassa.

– Jos asiakkaalla on paljon riskitekijöitä kuten korkea verensokeri tai kolesteroli, niin hänet ohjataan tehostettuun terveysvalmennukseen, kertoo Toivonen.

Omat tavoitteet, paremmat tulokset

Tavoitteena on antaa ihmisille omahoidon välineitä. Terveysvalmennuksessa potilaalla onkin aktiivinen rooli. Hän pohtii yhdessä omahoitajansa kanssa tavoitteita ongelmien selättämiseksi.

– Omien tavotteiden rinnalla kulkee lääkärin määrittämät lääketieteelliset tavoitteet. Yleensä ne toteutuvat potilaan omien tavoitteiden toteutumisen myötä, kertoo Toivonen.

Kun tavoitteet on määrittellyt itse, sitoutuminen niiden saavuttamiseksi on ihan toista luokkaa kuin muuten, painottaa Toivonen.

– Jos potilas itse määrittelee, että tavoitteena on se, että kulkee portaissa, eikä käytä hissiä, niin se on ihan eri asia verrattuna siihen, että joku toinen käskee kulkemaan portaissa.

THL:n palkinnon kunniaksi Hämeenlinnan kaupunki tarjosi maanantaina kakkukahvit terveyspalveluiden henkilökunnalle.

Liikalihavat suomalaiset hoidettavana – sairaalanosturinkin voimat ehtyvät

Jos sairaalavuoteella makaa vaikkapa 180-kiloinen potilas, saattaa nosturin suorituskyky tulla vastaan. Tällöin potilaan nostamisesta ja siirtämisestä joutuvat vastaamaan hoitajat, mikä taasen on suuri riski nostajan tuki- ja liikuntaelimistölle.

Sairaanhoitaja ja potilas

Se jo tiedetään, että suomalaisten pyöristyminen hankaloittaa kirurgien työtä. Kirurgit ovat jo joutuneet kehittelemään jatkovarsia, jotta päästään riittävän syvälle rasvakerroksen läpi. Suomalaisten liikalihavuus haittaa myös hoitajien työtä ja aiheuttaa jopa vaaratilanteita. Hoitajat kun joutuvat nostamaan, siirtelemään ja kävelyttämään potilaita.

– Hoitajille koituu tuki- ja liikuntaelinongelmia. Samoin akuutti tapaturmariski on kohonnut, jos vaikka painava potilas horjahtaa talutettaessa. Kiinni otettaessa voi hoitajan selkä rikkoutua esim. välilevyn pullistumalla, kertoo työsuojeluvaltuutettu Mikko Simonen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Sosiaali- ja terveysalan lehtori, liikuntatieteiden maisteri Anneli Muona Karelia-ammattikorkeakoulusta vahvistaa, että suomalaisten liikalihavuus heijastuu käytännön hoitotyöhön. 

– Kyllä hoitajat kertovat, että joka osastolla on jatkuvasti ainakin yksi yli 150-kiloinen potilas. Joidenkin sairaalanostureiden painorajoitus on esimerkiksi 150 kiloa, eikä silloin saada 180-kiloista potilasta ylös konevoimalla. Hoitajien ainoa mahdollisuus on käyttää käsivoimaa. Jykevin nosturimalli taitaa pystyä enintään 220 kiloon, mutta niitä ei kaikissa paikoissa ole, toteaa Muona.

– Vuorotyö on jo itsessäänkin kuormittavaa: väsymyksen lisäksi on sitten painavien potilaiden nostelua, kiirettä, näyttöpäätetyötä, seisomista ja intensiivistä keskittymistä, listaa työsuojeluvaltuutettu Mikko Simonen.

Sairaalalta halutaan hotellitasoista palvelua?

Osa potilaista taitaa luulla tulleensa hotelliin, sivaltaa lehtori Anneli Muona.

– Unohdetaan, että pitäisi kuntoutua, eikä vain maata vuoteessa. Luullaan, että ensin tehdään leikkaus ja sitten hoitaja hoitaa. Oikeastihan hoitajan pitäisi olla lähinnä ohjaaja, joka ei tee kaikkea potilaan puolesta. Jos potilas haluaa vain maata, ei kotiuttaminen välttämättä onnistu.

Myös hoitohenkilöstön puolella on Muonan mielestä asenneongelmia muun muassa uusien ergonomisten työtapojen suhteen.

– Iäkkäämmät työntekijät saattavat viljellä ajattelua, että mehän nostetaan potilas käsin, emmekä me tarvitse mitään apuvälineitä. Tällöin uusi hoitaja saattaa rikkoa paikkansa, sanoo lehtori.

Muona viittaa myös tietoon, jonka mukaan suomalaisten hoitajien avustustaidot eivät noudata tutkimusnäyttöön perustuvia kansainvälisiä suosituksia. Käytössä on edelleen vanhanaikaisia avustustapoja, kuten asukkaiden kainaloista ja halausotteella avustamista.

Tarttuvaa tuberkuloosia tamperelaisessa oppilaitoksessa

Tampereen seudun ammattiopistossa altistuneita on noin kolmekymmentä. Voimakkain tartuttavuusaika on ollut loka-marraskuussa.

Mies yskii käden suojassa.

Tampereen seudun ammattiopiston Sammonkadun toimipisteessä opiskelevalla on todettu tarttuva tuberkoloosi tässä kuussa. Voimakkain tartuttavuusaika on ollut loka-marraskuussa, mutta opiskelija on saattanut olla tartuttava jo koko kuluvan syyslukukauden ajan.

Asiantuntijoiden mukaan 30 henkilöä on altistunut tartunnalle koululla ja heidän pitää hakeutua tutkimuksiin. Opiskelijat tutkitaan Tampereen kaupungin toimesta, opettajat työterveyshuollossa.

Altistumisesta on kerrottu opiskelijoille ja henkilökunnalle tiedotteilla sekä tänään maanantaina koulussa pidetyissä tiedotustilaisuuksissa.

Yleensä vain kolmasosa tuberkuloosille altistuneista terveistä aikuisista saa tartunnan ja heistä vain yksi kymmenestä sairastuu tuberkuloosiin.

Uusia tuberkuloositapauksia todetaan Suomessa vuosittain alle 300 tapausta. Pirkanmaalla todettiin viime vuonna 23 tuberkuloositapausta, joista 19 sairasti keuhkotuberkuloosia. Viidellä oli tartuttava tuberkuloosi.

Lisätietoja tuberkuloosista ja sen tarttumisesta löytyy Hengitysliiton ylläpitämiltä tuberkuloosi.fi-sivuilta.

Milloin viimeksi katsastit autosi? Entä parisuhteesi?

Uhraat ehkä paljon aikaa ja rahaa kulkuvälineen huoltoon, mutta kannattaisiko investoida myös parisuhteeseen? Perheneuvonnassa tiedetään, mikä pariskuntia rassaa. Tässä parisuhteen syyskatsastuksessa tarkistettavat asiat, joiden kunnossapito takaa miellyttäviä parisuhdekilometrejä!

Viivi ja Wagner -sarjakuvan hahmot pehmoleluina

Tavallisen arjen sujuminen, kotitöiden oikeudenmukainen jakaminen, perheen taloudesta huolehtiminen, riittävä uni, mukava ilmapiiri, oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi, seksuaalisuuden toteutuminen sekä omaa aikaa, parisuhdeaikaa ja perheaikaa. Muun muassa näitä pohditaan parisuhteen syyskatsastuksessa. Jos autokin katsastetaan vuosittain, miksei sitten uhraisi varttia parisuhteen tilan tarkistamiselle?

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Timo Korpinen tietää pitkällä kokemuksella, että parit tulevat perheneuvontaan pääasiassa vuorovaikutusongelmien, ristiriitojen ja eron uhan takia. Yleisimmin asiakkaat ovat 30-39-vuotiaita ja perheessä on pieniä lapsia.

Niin kuin autossa, on parisuhteessakin tärkeää luja ja kestävä alusta, jonka päälle kaikki rakentuu.

– Sitoutuminen, kunnioitus ja arvostus ovat olennaisia asioita, myös kun puhutaan rakkaudesta, Korpinen sanoo.

Parisuhteen kori pitää sisällään paljon asioita – toisaalta se on myös kuori, joka suhteesta näkyy ulospäin muille ihmisille. Perheen taloudesta huolehtiminen sekä ystävä- ja sukulaisverkoston toimivuus, ovatko ne kunnossa?

– Tähän lukisin myös kahden ihmisen välisen yhteisen elämän kotona, ja lasten kanssa, jos on lapsia. Keskinäinen ajatusten ja mielipiteiden keskustelu on olennainen osa suhteen hoitamista.

Moottorin hyrinää vai venttiilin nakutusta?

Mikä pitää suhteen pyörät pyörimässä?

– Rakkaus, puhuminen, kuunteleminen ovat keskeisiä, jotka pitävät parisuhdetta käynnissä. Seksuaalisuuden ja läheisyyden toteutuminen, kunnioitus ja luottamus näissä asioissa ovat tosi keskeisiä parisuhteen hyvinvoinnin kannalta, ja sellaisia, joihin tulee joskus pikkuvikaa, joskus suurempiakin harmeja, kertoo Korpinen.

Tarvitseeko parisuhteesi akku latausta? Mistä lisää virtaa?

– Parisuhteen osapuolet saavat virtaa tietysti toisistaan ja yhteisestä elämästä, mutta myös jostakin omasta, joka on ihan vain minua varten. Parisuhteessakin on hyvä miettiä oman ja yhteisen, läheisen ja etäisen suhdetta. Samalla kun huolehtii kumppanista ja mahdollisista lapsista, pitää huolehtia myös omasta itsestä ja omista voimavaroista.

– Kotityöt ovat keskeisimpiä ristiriitojen aiheuttajia, mutta niiden takana on usein isompia asioita kuten pettymys, tai kokemus, että tulee sivuutetuksi tai syrjäytetyksi. Ne ovat usein siellä takana ja se vain ilmenee riitana kotitöistä tai muista, pienemmistä asioista, muistuttaa Korpinen.

Korjaustoimia kotona tai "korjaamolla"

"Vikalistan" läpikäymisen jälkeen on syytä joko onnitella itseään ja kumppaniaan toimivasta suhteesta tai tehdä tarvittavia korjaustoimia. Uusintakatsastusta suositellaan, jos monen kohdan osalta ilmenee ongelmia.

– Jokainen voi miettiä, miltä näyttää omalla kohdalla ja onko syytä korjata jotain, vähän ruuvata parempaan kuntoon. Hienoa, jos sen voi tehdä kahdestaan ja kotona, mutta jos tuntuu, että on niin isoja asioita, että pitäisi miettiä uudestaan, niin olemme valmiita tarjoamaan myös ulkopuolista apua.

– Ennen kaikkeahan parisuhdeasiat on tarkoitettu keskusteltavaksi kahden kesken ja perheen asiat siellä kotona, kannustaa Korpinen.

Esimerkiksi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukseen saa ajan yleensä parin, kolmen viikon sisällä. Palvelu on maksuton ja avoin myös kirkkoon kuulumattomille.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä