Neuvolakortti vaihtoi väriä: "Vanhemmat eivät halua korostaa sukupuolta"

Suomalaisissa neuvoloissa ei enää jaeta erivärisiä terveyskortteja tytöille ja pojille. Ulkoasultaan uudistuneen neuvolakortin väri on nyt vihreä.

Vihreä lasten terveyskortti.

Perinteiset vaaleansiniset ja -punaiset neuvolakortit ovat jääneet historiaan. Uudistetun kortin kannet ovat nyt vihreät, jotta samaa korttia voidaan käyttää niin tytöille kuin pojillekin.

Ulkoasultaan uudistettua korttia alettiin painaa viime vuoden lopulla. 

– Ajatus ulkoasun muutoksesta kypsyi yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa. Maailma on muuttunut eikä sukupuolia haluta enää karsinoida väreillä. Meille tuli asiasta paljon toiveita, kertoo tuotevastaava Marja-Liisa Kuronen lapsuusiän terveyskorttia valmistavasta Lekolarista.

Vihreään väriin päädyttiin, koska se koettiin sopivan neutraaliksi.

– Vihreä miellyttää silmää, eikä se ärsytä.

Vanhat kortit käytetään loppuun

Vaaleansiniset ja -punaiset kortit eivät ole vielä kokonaan poistuneet kuvoista, sillä monessa neuvolassa vanhat korit käytetään loppuun ennen uusiin siirtymistä.

–  Varastossa on vielä pari poikien vaaleansinistä, mutta tyttöjen vanhat roosat ovat jo loppuneet, joten heidän vanhemmilleen olemme jakaneet jo vihreitä kortteja, kertoo terveydenhoitaja Päivi Rouhelo Kankaanpäästä.

Palaute vähäistä

Sukupuolineutraali neuvolakortti ei ole kirvoittanut palauteryöppyä.

– Ei ole tullut hyvää palautetta, mutta ei ole tullut korvillekaan, sanoo tuotevastaava Marja-Liisa Kuronen.

Kankaanpääläisessä neuvolassakin vanhemmat ovat ottaneet muutoksen vastaan rauhallisesti.

– Monetkaan vanhemmat eivät enää halua korostaa väreillä poika- tai tyttölasta. Äitiyspakkauksessahan on jo aiemmin siirrytty neutraalimpiin väreihin, toteaa terveydenhoitaja Päivi Rouhelo.

Neuvolakortin sisältöä ei ole muutettu värivaihdoksen yhteydessä. Kortin sisältöä uudistettiin viimeksi vuonna 2010.

Edgarin sydän korjataan Helsingissä – "kiitos Suomelle, kun otatte Viron lapset vastaan"

Suuri osa virolaisten lasten vaativista avosydänleikkauksista tehdään Helsingin lastenklinikalla. Järjestely on järkevä sekä Viron että Suomen kannalta. Lapsen vanhemmille sairaaloiden yhteistyö on taivaan lahja.

Edgar äitinsä Nadežda Kossorotovan kanssa.

Edgar Kossorotov halaa äitiään tiukasti Helsingin Lastenklinikan odotushuoneessa. Poika ei täysin ymmärrä miksi hän on suomalaisessa sairaalassa, mutta kuvio on tulossa tutuksi. 2,5-vuotias Edgar on menossa sydänleikkaukseen jo kolmatta kertaa.

Edgar kärsii synnynnäisestä sydämen valtasuonten transpositiosta. Sydämen putkisto on ikään kuin väärin kytkeytynyt – vasen kammio pumppaa verta keuhkoverenkiertoon ja oikea kammio muualle elimistöön kun asian pitäisi olla päinvastoin.

Joskus samanlaisen sydänvian kanssa syntyneet elävät elämänsä ongelmitta, mutta Edgarin sydän ei välttämättä kestäisi edes murrosikään saakka ilman suurta leikkausta.

– Jos leikkausta ei tehtäisi, niin 13 vuoden iässä vika olisi sellainen, että ainoastaan sydänsiirto auttaisi, sanoo Edgarin äiti Nadežda Kossorotova.

Välttämättömän leikkauksen tarve huomattiin ultraäänikuvien avulla jo raskausaikana. Edgarin ongelma on erittäin harvinainen: kaikista sydänvioista vain 0,5–1 prosenttia on Edgarin sydänvian kaltaisia.

Niin harvinaisia ongelmia ei hoideta Viron sairaaloissa.

Varnassa asuvan Kossorotovan perheen iloksi hoito löytyi kuitenkin vain parin sadan kilometrin päästä. Helsingin Lastenklinikalla tehdään jo suurin osa Viron vaikeista lasten avosydänleikkauksista. Operaatioiden harvinaisuudesta kertoo sekin, että muutaman vuoden aikana pieniä potilaita on tullut Suomenlahden takaa vasta parisenkymmentä.

Ei hyväntekeväisyyttä, vaan järkevä järjestely

Kyse ei ole Suomen avunannosta veljeskansaa kohtaan. Yhteistyö on järkevää molempien maiden kannalta.

Viron väkimäärä on niin pieni, ettei harvinaisia ja kalliita operaatioita kannata maassa järjestää. Suomessa potilaita taas tarvitaan lisää, jotta hoitajien ja lääkärien ammattitaito sekä sairaalan kalliit laitteet ovat tehokkaassa käytössä. Vaikeat ja harvinaiset leikkaukset ovat maailmanlaajuisesti keskittymässä yhä suurempiin yksiköihin.

– Optimaalinen koko olisi noin 400 (sydänleikkausta) vuodessa, jolloin kirurgikohtainen päivystysrasite ei olisi niin suuri. Pieni lisä tuo lisäarvoa siten myös meille. Samoin meidän henkilökunta saa näin lisää kokemusta, kertoo Edgarin sydänleikkausta tekevä sydänkirurgi Ilkka Mattila.

Tällä hetkellä suurin osa virolaisista lapsista tulee Helsinkiin leikkaukseen ja pieni osa menee Berliiniin. HUS:n lääkärit ovat Mattilan mukaan neuvotelleet virolaisten kollegojensa kanssa siitä, että jatkossa kaikki operaatiot tehtäisiin Helsingissä. Se olisi myös kustannustehokasta, Mattila muistuttaa.

– Mitä isompi volyymi, sitä tehokkaammin voidaan tehdä asioita ja yksikkökustannukset jäävät pienemmiksi. Todennäköistä on, että tulevan vuoden aikana tiivistetään yhteistyötä, jotta myös ne potilaat jotka menevät tällä hetkellä Saksaan, tulisivat Suomeen.

Operaatiot vaativat kokenutta kirurgien ja hoitajien tiimiä ja suuren määrän kallista sairaalatekniikkaa. Kymmenien tuhansien eurojen suuruinen lasku lähetetään Helsingistä Eesti Haigekassalle, eli Viron sairausvakuutuskassalle. Lopullisen laskun jakavat siis virolaiset veronmaksajat.

– Siihen meillä ei olisi ollut varaa. Olisi pitänyt myydä elimiä, että olisimme tällaiseen toimenpiteeseen kyenneet, Nadežda Kossorotova sanoo.

Venyvätkö jonot?

Kirurgit eivät leikkaa virolaisia lapsia ylitöinä, vaan arkirutiininsa lomassa. Tämä ei kuitenkaan ole Mattilan mukaan pitkittänyt suomalaisten lapsipotilaiden odotusaikoja. Helsingin Lastenklinikan lastenkirurginen yksikkö on pohjoismaiden suurin ja siellä tehdään vuodessa noin 330 lasten sydänleikkausta, joten muutama virolainen potilas ei jonoa juuri venytä.

– Tällä hetkellä sitä ongelmaa ei ole ollut. Kun saadaan uusi lastensairaala ja uudet resurssit sinne, niin meillä ei tule ongelmaa lisäpotilaiden vuoksi. Mutta aika näyttää, Mattila sanoo.

Uusi lastensairaala valmistuu Meilahteen vuonna 2017.

"Sydämeni on räjähtämäisillään onnesta"

Edgar Kossorotovin leikkaus sujui onnistuneesti ja poika juoksentelee iloisesti pitkin lastenklinikan käytävää jo muutama päivä operaation jälkeen. Edessä on vielä yksi leikkaus Helsingissä ja sen jälkeen sydämen pitäisi olla valmis elämän rasituksiin.

Sen sijaan Edgarin äidin Nadežda Kossorotovan sydän näyttää olevan pakahtumaisillaan puhtaasta riemusta.

– Haluaisin kiittää Suomea siitä että otatte Viron lapset vastaan. Mitkään sanat eivät riitä kuvailemaan tätä tunnetta. Sydämeni on räjähtämäisillään onnesta, Nadežda Kossorotova kuvailee.

Myös Edgarilla on sanottavaa vieraileville toimittajille, jotka eivät ymmärrä viroa eivätkä venäjää.

– Kiitos, kiitos, kiitos, poikaa hokee suomeksi ja jatkaa leikkiautoilla leikkimistä.

Syöpäpotilaat saavat liian vähän ravitsemustietoa

Monipuolinen ravinto on olennainen osa syöpäsairauden hoitoa ja erityisesti sitä toipumista. Sairaaloissa ravitsemusasiantuntijoita on liian vähän.

Vihanneksia torilla.

Syöpäpotilaat kaipaavat tietoa ravitsemuksesta. Yliopistollisissa keskussairaaloissa potilaille ei ole järjestetty järjestelmällistä ravintoneuvontaa. Oikeanlainen ravinto on tärkeä osa syöpäsairauden hoitoa.

Hanna Hiihtola sai syöpädiagnoosin pari vuotta sitten. Varpaiden välissä olleesta pienestä patista syöpä levisi keuhkojen ja vatsan seuduille.

Syöpähoitojen ohessa ravitsemuksesta ei niinkään ollut puhetta, kun pienestä patista tuli iso juttu.

– Alussa sitä pattia hoidettiin kirurgisesti. Kun selvisi syövän leviäminen, kaikkea mahdollista apua tarjottiin, mutta ravitsemukseen liittyvää apua ei sairaalasta ollut tarjolla.

Hiihtola olisi kaipanut apua ravitsemukseen liittyen. Hiihtola onkin itse hakeutunut erilaisille luennoille, joista saa lisätietoa. Ruoasta puhutaan niin paljon, että siinä viidakossa kaikki apu on tarpeen.

– Joka tuutista tulee tietoa ravitsemuksesta tietoa. Nyt on vähän sellainen olo, että mihin uskoo. Tänään sanotaan, että ei saa syödä hiilihydraatteja ja huomenna niitä taas pitää syödä, Hiihtola toteaa.

– Sellaistakin tietoa on, että jotkut tietyt raaka-aineet on hyväksi syövälle ja jotkut jopa estävät syöpää. Mutta, mikä on totta ja mikä tarua, ei voi tietää.

Ravitsemus on itsehoidon väline

Sairaaloissa ei anneta syöpäsairaille järjestelmällistä ravintoneuvontaa. Sitä saa, jos osaa pyytää. Esimerkiksi Ruotsissa syöpäpotilaille laaditaan yksilöllinen ravinto-ohjelma.

Syöpäjärjestöt jakavat tietoa oikeanlaisesta ravitsemuksesta. Ruokavalio on olennainen osa syöpäsairauden hoitoa, muistuttaa ravitsemusasiantuntija Asta Myyrinmaa Lounais-Suomen syöpäyhdistyksestä.

– Moni kaipaa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mitä on se monipuolinen ravinto ja mitä se terveellinen ravinto juuri minun kohdalla tarkoittaa? Miten syöpä tai syöpähoidot muuttavat tilannetta? Pitäisi tätä ravitsemusneuvontaa enemmän arvostaa.

Myyrinmaa muistuttaa, että ravitsemus on hyvä itsehoidon väline. Erityisesti syövän toipumisvaiheessa oikealla ravinnolla on suuri merkitys.

– Täytyy muistaa, että syöpäsairaudessa on monia erilaisia vaiheita. Jossain vaiheessa potilaalle on tärkeää, että ylipäänsä tulee jotain syötyä. Herkut ja mieliteot ovat sallittuja. Toipumisvaiheessa on hyvä ottaa monipuolinen ja ravitseva ruoka käyttöön.

Paino laskee ja paino nousee

Syöpähoitojen aikana painon putoaminen on yleistä. Rankat hoidot voivat aiheuttaa pahaa oloa, suoliston imeytymishäiriöitä, ruokahaluttomuutta. Potilaat saattavat myös kuluttaa energiaa enemmän. Sairaaloissa seurataankin tarkkaan syöpäpotilaan mahdollista aliravitsemusta.

Syöpähoitojen jälkeen painonnousu voi tulla ongelmaksi. Enemmän ravitsemusasiantuntemusta sairaaloihin tarvitaan.

– Ravitsemusterapeuttien määrä on pieni sairaaloissa ja avoterveydenhuollossa. Ravitsemusasiantuntijat ovat oman alansa erityisasiantuntijoita. Miten saadaan sopivalla tavalla tuettua vaikka aliravitsemuspotilaan ravitsemustilaa, tässä asiassa ravitsemusasiantuntijat auttavat, toteaa lääketieteellisen ravitsemusopin professori Harri Niinikoski.

Niinikoski sanoo, että oikeasta ravitsemuksesta annetaan sairaaloissakin enemmän tietoa.

– On alettu ymmärtämään se,  miten tärkeää ravinnon merkitys on syöpäsairaalle. Mitä paremmassa ravitsemustilassa ihminen on, sitä paremmin hän syöpähoidot sietää. Ravitsemus on tärkeä komponentti syöpäsairaan lapsen ja aikuisen hyvinvoinnissa.

Harri Niinikoski on lastentautien erikoislääkäri Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän tietää minkälaista huolta syöpäsairaan lapsen perheessä koetaan.

– Syöpään sairastuneen lapsen syömättömyys koettelee perhettä todella paljon. Lapsella on huono olo koko ajan, eikä lapsi pysty syömään.

Syöpähoidon aikana lapsen kasvu ja kehitys hidastuvat. Rajussa vajaaravitsemustilassa olevalle annetaan erityishoito.

– Erityisravintovalmisteita käytetään ja tarvittaessa nenä-mahaletkua, Niinikoski sanoo.

Hevonen on älykäs terapeutti

Rovaniemen Norvajärven terapiakeskuksessa tarjotaan eläin- ja luontoavusteista toimintaterapiaa. Fysioterapeuttisen ratsastuskuntoutuksen lisäksi keskuksessa annetaan vähemmän tunnettua hevosavusteista psykoterapiaa.

Islanninhevonen Askur on yksi terapiakeskuksen kahdeksasta hevosesta.

NorTher Oy:n Norvajärven terapiakeskuksessa asuu Matti-possun lisäksi kahdeksan hevosta, poni, tallikoiria, kissoja, kaneja ja pari lammasta. Ratsastusterapiassa annetaan sekä fysioterapiaa että psykoterapiaa.

– Hevosavusteisella psykoterapialla pyritään tuomaan tietoisuuteen ja sanoiksi niitä asioita, mitkä tuottavat ihmiselle ongelmia hänen ihmissuhteissaan ja hänen elämässään. Ehkä ratsastusterapian, hevosavusteisen psykoterapian, erottaa muusta hevostoiminnasta juuri se, että siinä toimitaan niiden tavoitteiden pohjalta, jotka muotoutuu kunkin yksilön tarpeista, toiveista ja kehityshaasteista, ratsastusterapeutti Minna Wasenius sanoo.

Hoitomuotona hevosavusteinen psykoterapia on vielä suhteellisen uusi ja sen saaminen Kelan tuen piiriin onkin ollut haastavaa.

– Varmaan se on työmuotona sen verran uudempi. Vaikka psykoterapiassa lasten ja nuorten kanssa suositellaankin käytettäväksi toiminnallisia menetelmiä, mutta ehkä se ei sitten aivan yhtälailla avaudu tämä hevosavusteisuus

Ratsastusterapiassa edetään hoidettavan ehdoilla

Hevosavusteinen psykoterapia aloitetaan yleensä ilman satulaa.

– Jos ratsain aloitetaan, niin aloitetaan erilaisilla kahvoilla, mitkä antaa vähän tukea, mutta pyritään saamaan sitä ratsastusasentoa, rentoutta ja kontaktia lähtemään ilman satulan häiritsevää vaikutusta.

Waseniuksen mukaan joskus edetään ripeästikin.

– Mulla itsellä kun on toimivia, liikkuvia lapsia ja nuoria psykoterapiassa, niin saatetaan edetä hyvinkin vauhdikkaaseen ratsastukseen. Silloin on käytössä erikoisvalmisteinen satula, jossa on myös kahva turvallisuuden lisäämiseksi.

Terapiahevonen lukee ihmisen tunnetiloja

Terapiahevosen tärkein ominaisuus on, että se on kiinnostunut ihmisestä. Tässä työssä hevonen saa olla myös herkkä.

– Psykoterapiatyössä hevonen saa olla herkkä, aktiivinen ja osallistuva. Sen tulee vastata ihmisen aloitteisiin ja reagoida ihmisen muuttuviin tunnetiloihin, Minna Wasenius luettelee.

Waseniuksen mukaan hevoselta vaaditaa toisen tyyppisessä ihmistyössä, kuten tuntihevostyössä, että se reagoi aika vähän.

– Terapiahevonen puolestaan saa olla hyvinkin reaktiivinen, mutta kiltti eli sellainen ystävällisesti ja turvallisesti reagoiva hevonen luontojaan.

Tutkimus: Pikkuruiset muutokset bakteerin perimässä tekivät mahataudista mustan surman

Yhdessä ainoassa geenissä tapahtuneet pienet mutaatiot synnyttivät ruttobakteerin. Se puolestaan on aiheuttanut ihmiskunnan historian pahimmat pandemiat.

Arkeologit tutkivat ratatyömaalta löytyneitä luita Lontoossa.

Ruttoa aiheuttava Yersinia pestis -bakteeri on vaatinut ihmiskunnan historian aikana 200 miljoonan ihmisen hengen, ehkä enemmänkin. Yersinia pestis aiheuttaa paise-, keuhko- ja veriruttoa.

Alkujaan kyseessä oli kuitenkin varsin vaaraton bakteeri, joka aiheutti korkeintaan lievän tulehduksen mahassa. Sitten bakteerin perimässä, yhdessä ainoassa geenissä runsaasta neljästä tuhannesta, tapahtui kaksi ratkaisevaa mutaatiota eli siihen tuli ominaisuuksia lainana joltakin muulta bakteerilta.

Bakteerin alkuperäinenkään muoto – Yersinia pseudotuberculosis – ei ole kadonnut maailmasta, vaan sitä tavataan muun muassa aasialaisissa myyrissä, joista yhdysvaltalaisen Northwestern-yliopiston tutkijat eristivät sen. Siihen lisättiin verihyytymiä pilkkova Pla-geeni. Yhdistelmän vuoksi bakteeri sai kyvyn aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkotulehduksen.

Musta surma autioitti Eurooppaa

Tulos on vahva näyttö sen puolesta, että vastaava lainageeni muutti Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin keuhkoruttoa aiheuttavaksi Yersinia pestis -bakteeriksi 5 000–10 000 vuotta sitten. Keuhkorutto on rutoista nopein ja tappavin. Hoitamattomana se vie hengen puolessatoista vuorokaudessa ensi oireiden ilmenemisestä.

Myöhemmin samassa geenissä tapahtui aminohappomutaatio, jonka ansiosta bakteeri kykenee levittäytymään elimistössä ja tunkeutumaan imusolmukkeisiin. Siten syntyi paiserutto.

Ennen jälkimmäistä muutosta bakteeri oli jo hengenvaarallinen, mutta pystyi aiheuttamaan vain paikallisia epidemioita. Mutaatio antoi sille voimaa ja vauhtia, joiden takia se aiheutti ihmiskunnan historian kaksi tuhoisinta pandemiaa, 500- ja 1300-luvun ruttopandemiat eli justinianuksen ruton ja mustan surman.

Sairastuneen mutta henkiin jääneen bysanttilaiskeisarin mukaan nimetyn justinianuksen ruton arvioidaan tappaneen 25–30 miljoonaa ihmistä. Musta surma vei hengen ainakin 150 miljoonalta. Kolmannes Euroopan väestöstä menehtyi.

Ruttoa on yhä, antibiootit auttavat

Bakteerien mutaatiot eivät ole poikkeuksia. Niitä tapahtuu tuon tuosta. Yersinia pestisin paiseruttobakteeriksi muuttumisen tarkkaa aikaa on hyvin vaikea määritellä, sanoo Nortwestern-yliopiston tutkimusta johtanut Wyndham Lathem.

Mahdollista, jopa oletettavaa, kuitenkin on, että tappajabakteeri syntyi vain vähää ennen justianuksen ruttoa. Lathemin mukaan se kannattaa pitää mielessä muihin pandemioihin varauduttaessa.

Ruttokaan ei ole maailmasta kadonnut. Sitä esiintyy kotoperäisenä monissa trooppisissa ja subtrooppisissa maissa – eniten Madagaskarissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa – ja myös Yhdysvalloissa. Sen länsiosien maaseudulla paiseruttoon sairastuu noin kymmenen ihmistä vuodessa. Taudin levittäjiä ovat yhä täit, joita voi olla muun muassa oravien turkissa, mutta tartunta ei ole enää musta surma, vaan se on hoidettavissa antibiooteilla.

Koko tutkimus on vapaasti luettavissa Nature-lehdestä. Tuloksista kertovat Northwestern-yliopiston kotisivun lisäksi monet tiedesivustot, muun muassa LiveScience ja ScienceDaily.

Muistisairaan omainen: "Luovat harjoitukset ovat puhdistaneet minua ja pienentäneet isän sairauden taakkaa"

Muistisairaus ja mielenterveysongelmat koskettavat sairastuneen lisäksi myös heidän läheisiään. Sairauden nostattamia ajatuksia ja tunteita voi työstää omaisryhmissä muun muassa kuvataiteen tai valokuvien avulla.

Rinnallakulkija, luovat menetelmät muistisairaiden ja mielenterveyskuntoutujien omaisten ryhmässä 3.7.2015

Suomessa elää reilut 190 000 muistisairasta ihmistä ja noin miljoonalla suomalaisella on mielenterveysongelmia.

Mielenterveysongelmat ja muistisairaudet koskettavat sairastuneen lisäksi myös läheisiä. Samalla kun läheiset tukevat sairastunutta, tarvitsevat he myös itse tukea jaksamiseen.

Joensuulaisen Eija Savolaisen isä sairastui Alzheimerin tautiin noin neljä vuotta sitten. Sairaus on vaatinut sopeutumista niin isältä kuin tyttäreltäkin.

– Isän muisti on heikentynyt askel askeleelta koko ajan. Ensimmäinen isompi askel mieshenkilölle oli autoilusta luopuminen.

– Siitä on menty alaspäin ja vuoden vaihteessa isä muutti yksityiseen hoitokotiin Outokumpuun.

Huolehtiakseen isästään Eija laittoi omat haaveensa taka-alalle ja muutti Varkaudesta Joensuuhun.

– Äidin kuoltua piti miettiä, kuinka isä pärjää ja esimerkiksi haave työpaikasta Varkaudessa piti unohtaa.

Luovaa tukea

Tukea muuttuneeseen elämän tilanteeseen Eija on saanut omaisten ryhmistä, jotka keskittyvät luoviin tapoihin käsitelllä läheisen sairastumisen synnyttämiä ajatuksia ja tunteita.

– Osallistuin kahteen luovaan ryhmään. Ensimmäisessä maalasimme tunteistamme erilaisia teoksia ja kerroimme toisillemme kuulumisia.

– Toisessa ryhmässä kävimme elämäämme ja lähimmäisen sairautta läpi valokuvien avulla.

Tapaamisissa on ollut itku ja nauru herkässä.

– Ryhmissä käsitellään aika isoja asioita; luopumista, pelkoa siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja tunnetta siitä, että ei jaksa pitää hoidettavia asioita hyppysissään.

Toivoa tulevaisuuteen

Luovia harjoitteita mielenterveyskuntoutujien ja muistisairaiden omaisille kehittivät Pohjois-Karjalan Muisti ry ja Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry osana kolmivuotista Uudella tavalla aitoa kumppanuutta –projektissa.

– Joskus voi olla aika vaikeaa ilmaista tunteita ja kokemuksia sanoilla, mutta esimerkiksi kirjoittamalla ja maalaamalla ihminen pystyy tuomaan syviä tuntojaan esille, Anna-Maija Pitkänen Pohjois-Karjalan Muisti ry:ltä taustoittaa.

Luovia harjoituksia omaisryhmien käyttöön kehiteltiin vuosien 2012-2015 aikana ja ne on koottu Rinnallakulkija, luovat menetelmät omaisten ryhmässä –kirjaan.

Harjoituksissa voidaan esimerkiksi tanssia, tehdä nukketeatteria tai kirjoittaa runoja.

Pitkäsen mukaan omaiset ovat saaneet luovien tehtävien kautta toivoa tulevaisuuteensa.

Samaa mieltä on isän muistisairautta työstänyt Eija.

– Tällä hetkellä ajattelen, että nämä harjoitukset ovat puhdistaneet minua ja pienentäneet isän sairauden taakkaa.

– Ja eihän sairaudessa kaikki ole vain negatiivista. On myös hetkiä, kun oma isä tulee esiin muistisairaudesta huolimatta.

Pohjois-Karjalassa luoviin omaisryhmiin voi osallistua seuraavan kerran syksyllä. Lisätietoa luovista omaisryhmistä saa Pohjois-Karjalan Muisti ry:stä ja Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry:stä.

Päivystyksen tyhjä aula valehtelee – tutkimushuoneissa täysi tohina

Yle seurasi päivystysen heinäkuista iltaa Lappeenrannassa. Illan dramaattisin vaihe oli, kun nuori nainen tuotiin ambulanssilla hengityskoneessa päivystykseen.

päivystys ensiapu tyhjä aula eksote

Klo 18.02 desifiointiaineen tuoksu kantautuu kantakapakan tavoin nenääni. Lappeenrannassa päivystys vielä uinuu. Odotustilan 30 sinisen tuolin pintaa kuluttaa vain yksi keski-ikäinen mies jalkapallopaidassaan. Huoneessa on lisäksi huolestuneen näköinen nuori nainen. Lapsille on pienileikkitila salin perällä. Muuten apeaa tunnelmaa ilostuttavat lapsen leikin äänet.

Julkkiskokin huuto täyttää tilan, kun televisio välittää toisen todellisuuden aulan nurkassa. "Mua pyörryttää. Ehkä pyörryn kohta", toteaa lapsi leikkihuoneesta.

Klo 18.07 aulaan on saapunut neljä ihmistä lisää. Yksi potilaista on pieni lapsi, jolla on "pipi". Odotustilaan saapui myös pariskunta. Pariskunnan nainen kerkesi istahtaa ja hänet haettiin saman tien tutkimuksiin. Vähitellen väkeä alkaa valua enemmän odotustilaan. Vuoronumerot piippaavat, puhelimet soivat, vesi lorisee muovisiin kertakäyttökuppeihin ja televisiossa pauhaa tosi-tv aulan nurkassa..

Päivystyksessä on tänä yönä kolme lääkäriä, joista yksi on kandi. Lääkäritilanne paranee kesäisin, koska kesäkandeja on hoitamassa potilaita. Hekin tarvitsevat tukea hoitotyössään muutenkin kiireiseltä kokeneelta lääkäritä. Yleislääketieteen puolella normaalisti päivystyksessä on yksi lääkäri.

Hoitajia päivisin on 13 ja öisin 7. Päivystyksen ylilääkäri Afra Prokki kertoo, että tiloja on liian vähän ihmisten hoitamiseen. Käytössä on vain yksi tutkimushuone. Intiimitkin tutkimukset tehdään huoneissa, joissa kankaiset verhot erottavat potilaat toisistaan, koska muita tiloja tutkimusten tekemiseen ei vain ole.

Klo 18.22 limsa-automaatti pitää odotustilan nurkassa turvallista hurinaa. Huolestuneen näköinen nainen kävelee edestakaisin punainen laukku olallaan.

Klo 18.27 lääkäri etsii potilastaan aulasta. Potilas löytyy leikkihuoneesta. Julkkiskokki kiroilee televisiossa. Tunnelma on irrationaalinen. Huomaan miettiväni, miksi odotustilassa ei ole Yle uutisiä näkyvillä. Olisiko todellisuus liian rankkaa viihdettä päivystyksessä odottaville?

Odotustilassa on viisi ihmistä. Osa saattajia ja osa potilaita. Ikähaarukka 25-50 vuoden välillä. Leikkihuoneen potilas pääsee lääkäriltä klo 18.31 ja sanoo "kutikuti".

Odotustilassa ei paljoa puhuta. Hiljaisuuden rikkoo eräs mies, joka kysyy aulaan tulleen pikkupojan äidiltä mitä pojalle tapahtui. Oli kuulemma hypännyt ojan yli ja osunut oksaan. Poika pitelee silmänsä päällä pussia. Väenpaljoudesta ei ole tietoa. Lääkärille pääsyä odottaa yhdeksän ihmistä. Keskiviikon alkuilta on rauhallinen. Maanantai on kuulemma viikon kiireisin päivä. Silloin viikonloppuna poteneet ihmiset ruuhkauttavat päivystyksen. 

Klo 19.05 "Eilen oli kaaos." Näin kuvaili  edellisiltaa päivystyksen sairaanhoitaja. Vuorovaihdon aikaan tuli kaksi kiireellisimmän luokan potilasta. Se oli tiennyt hässäkkää. Osa iltavuorossa olleista hoitajista oli jäänyt yöhön ylitöihin, sillä öisin on vain seitsemän hoitajaa töissä. Kädet eivät tahtoneet riittää.

Aulassa on 11 ihmistä, joista osa on saattajia. Jono on tällä hetkellä suurin piirtein yhdestä tunnista puoleentoista tuntiin. Todellisuus ei näy kuulemma täällä aulassa, koska osa odottaa hoitoa huoneissa. Vastaanottava sairaanhoitaja Mari kertoo, että huoneet ovat olleet tänään täysiä. Niihin mahtuu yhteensä 20 ihmistä. Käytävillä ei onneksi makuuteta tänään vielä ketään. Käytävälle saa pahimmillaan tai parhaimmillaan 15 potilasta.

Klo 19.19 ihmiset lukevat, räpläävät puhelimiaan, suurin osa katselee telkkarista ideoita, joita esitellään bisnesenkeleillle. Lapsi yskii leikkitilassa. Kätensä loukannut nuorimies shortseissaan juttelee kaverinsa kanssa. Tilanne on rauhallinen. Sivu kääntyy lehdestä. Lukusalitunnelma on käsin kosketeltavissa.

Tänä vuonna Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin päivystyksen kävijämäärä ylittää 50 000 potilasta. Se on lähes 35 prosenttia enemmän kuin reilua vuotta aiemmin. Vaikka väkimäärä on kasvanut, niin hoitavien käsien määrä on kasvanut yhdellä hoitajalla.

Eksoten päivystys saa uudet tilat parin vuoden kuluttua, rakennustyöt ovat jo alkaneet. Tilanpuute ei tänä iltana näy odotusaulassa. Väkeä valuu tasaiseen tahtiin.

Eräs pariskunta on odottanut lääkärille pääsyä kaksi tuntia. He muistelivat pisimpiä odotusaikojaan, jotka ovat olleet silloin kun lapset ovat olleet sairaita. Neljän tunnin odottelu korvatulehduksen kourissa itkevän lapsen kanssa ei ole herkkua, mutta on arkipäivää päivystyksessä. Eksoten päivystyksen ylikääkäri kertoo, että yleislääketieteen puolelle hoitoon pääsee keskimäärin yhdessä tunnissa ja kokonaishoitoaika on alle kaksi tuntia.

Klo 19.52 lappeenrantalainen Karita odotti lääkäriin pääsyä vajaa kaksi tuntia. Hän pääsi mielestään melko nopeasti lääkäriin. Nainen muistelikin aikaa, kun hän oli odottanut lapsensa kanssa jopa 6 tuntia lääkäriin pääsyä. Tällä kertaa Karita ei saanut mielestään apua päivystyksestä.

Klo 20.13 en ole vielä nähnyt ambulanssia päivystyksen edustalla. Taksi on kuitenkin siihen kaartanut. 9 ihmistä on odotustilassa, suurin osa on parikymppisiä nuoria. Ulospäin on vaikea päätellä miksi nämä ihmiset tulevat päivystykseen. Suurin syy tänne tuloon on ylikääkäri Afra Prokin mukaan hengitystieinfektiot ja toiseksi suurin syy tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Jos potilasmäärä on kasvanut 35 prosenttia vuodessa, niin miten henkilökunta selviää tästä? Ylilääkärin mukaan suhteellisen hyvin, vaikka väsymyksen merkkejäkin on jo nähtävissä henkilökunnassa. Tilojen ahtaudesta ylilääkäri hymähtää hymynkare huulillaan "kyllä sopu sijaa antaa". Sopu tarkoittaa tässä tilanteessa muun muassa käytäväpaikkoja, joilla potilaita makuutetaan huoneiden täyttyessä.

Klo 20.28 lemiläinen Harri seisoskelee ilmoittautumisen edessä ja on turhautunut odotteluun. Hän odotti kaksi tuntia hoitoon pääsyä. Päivystykseen hän tuli, koska näkökentässä oli alkanut näkymään ylimääräistä. Harri suuntaa vastaanottavan hoitajan luo kysymään, voiko hän lähteä pois. Mies aikoo mennä seuraavana päivänä yksityiselle. Miehelle, joka ei vaivoistaan lääkärissä juokse, istuminen ja odottaminen tekee tiukkaa.

Klo 21.21 julkkikset tekevät ruokaa televisiossa, ja mökä on iso. Ambulanssi saapuu. Ilta on ollut erikoisen rauhallinen näytteenotossa työskentelevän Soilin mukaan. Tekemistä riittää silti. Hiljaisina hetkinä näyttenotossa täydennetään varastoja tarvittavilla välineistöllä. Sairaanhoitajan ilmoittautumishuoneessa istuu viisi työntekijää naureskelemassa. Välillä töissäkin pitää olla hauskaa. Sairaanhoitaja Mari kertoo, että keskiviikko on usein viikon rauhallisin päivä. Niin tämä onkin. Vain kaksi ihmistä jonottaa lääkäriin pääsyä.

Klo 21.38 odotustilan ainoa potilas, nuori nainen haukottelee koko suun leveydeltä. Pieni laukku kädessään hän katsoo tv:tä ja odottaa. Hän on saattajana äidilleen, joka pääsi hoitoon nopeasti, noin tunnissa.

Klo 21.50 ambulanssi tuo tajuttoman hengityskoneessa olevan nuoren naisen päivystykseen. Sairaanhoitaja Sari hälytti nopeanvasteen yksiköstä paikalle lisää hoitajia, koska yleislääketieteen hoitajien kädet eivät riitä kaikkeen. Huoneissa on hoito odottamassa 25 potilasta.

Klo 22.00 pimenevässä heinäkuun illassa vuoronvaihto hoitajilla hoidettu. Sairaanhoitaja Mari kertoo illan tapahtumat yöksi töihin tulevalle Sarille. Ilta on rauhallisempi verrattuna kahteen edelliseen. 

 

Klo 22.17 kuorsaus kuuluu odotushuoneen peräpenkistä. Keski-ikäinen mies on nukahtanut odotteluun. Aulassa on kolme ihmistä ja päivystyksen pihaan kaartaa kolme ambulanssia. Nyt hoitoa odottavia potilaita on ulkona ja sisällä yhtä monta.

Klo 22.34 tajuttoman naisen puoliso istuu itkien odotustilassa. Haluaisin mennä halaamaan nuorta miestä. Aulan kolme ihmistä odottaa vuoroaan silmät kiinni. Tajuttoman naisen kihlattu käärii sätkää. 

Vajaa 10 vuotta vastaanottavan sairaanhoitajan apuna on öisin ollut sihteeri. Sairaanhoitaja voi keskittyä hoitotyöhön. Vasta viime vuosina päivystykseen on saatu myös yövartija. Puhelias yösairaanhoitaja Sari kiittelee vartijaa ja sihteeriä. Työpaikkahenki on tällä hetkellä hyvä päivystyksessä. Se johtuu Sarin mukaan hyvästä ja sitoutuneesta henkilökunnasta. Hoitajille voi soittaa kotiin, kun kädet loppuvat kiireessä kesken ja aina kuulemma joku pääsee töihin auttamaan.

Klo 23.25 lappeenrantalaisrouvan ajoi päivystykseen yhtäkkiä alkanut silmäkipu. Puolentoista tunnin odottelun jälkeen tuomioksi tuli akuutti sidekalvontulehdus. Hän sai lapun silmilleen kahdeksi päiväksi ja lääkkeet. Rouva lähti hämärtyvään iltaan odottamaan naapurin kyytiä kotiin.

Klo 23.30 itkevä kihlattu sai ystävältään kyydin pois sairaalasta. Hän ei päässyt katsomaan kihlattua, koska häntä ei ole merkitty potilaan lähiomaiseksi.

Yhdeksältä tullut mies, joka tuli hengitystieinfektion takia päivystykseen, jatkaa odottelua lääkäriin. Ainoana ihmisenä odotustilassa.

Klo 23.47 odotustila on tyhjä. Silti sairaanhoitaja Sari on soittamassa lisäkäsiä töihin. Huoneet ovat täynnä. Puhelimet soivat valtoimenaan hoitajien työtilassa eikä puheluita vastaanottava sairaanhoitaja kerkeä hoitotyöltään niihin vastaamaan. Käsiä tarvitaan nyt muualle kuin puhelimeen. Kiireinen yö vasta alkamassa. Tyhjä odotustila valehtelee rauhasta.

Uniohje teinin vanhemmalle: Anna lapsesi nukkua pitkään

Teinien on tärkeää saada nukkua aamulla pidempään. Myös aikuiset voivat ottaa oman nukkumisensa kanssa rennommin.

Kuva sängyn jalkopäästä.

Kolmen hengen joukko nuoria loikoilee kauppakeskus Ison-Kristiinan oleskelutilassa Lappeenrannassa. Kaikki sanovat kuin yhdestä suusta, että takana on vähäuninen yö.

– Nyt väsyttää, toteavat 13-vuotias Merja, 14-vuotias Petri ja 15-vuotias Jenna.

Syytä vähiin uniin nuoret eivät paljasta.

Kesälomaansa nuoret viettävät hengaillen, sillä kenelläkään heistä ei ole kesätöitä. Tämä mahdollistaa sen, että aamulla saa nukkua pitkään.

– Menen myöhään nukkumaan ja herään myöhään, tiivistää Jenna kaikkien ajatukset.

Nuorten tarve nukkua pitkään luontaista

Nuorten vanhemmilta ei kuulemma tule sanomista myöhään nukkumisesta. Eikä tarvitsekaan tulla ainakaan Kirkkonummen terveyspalvelujohtaja Taina Remes-Lymyn mielestä.

Kirkkonummella on viime vuosina kiinnitetty huomiota erityisesti nuorten uneen Unta palloon -projektissa. Remes-Lymyn mukaan uni on tärkeää erityisesti murrosikäisille.

– Heillle olisi tärkeää, että he nukkuisivat aamulla pidempään, Remes-Lyly sanoo.

Teinien unirytmi on erilainen kuin pienemmillä lapsilla tai aikuisilla. Teinien luontaista tarvetta nukkua pidempään ei tarvitse pitää huonona asiana.

– Tietysti siihen liittyy sitä, että teini myös luontaisesti valvoo pidempään. Sekään ei pelkästään ole huono asia vaan kuuluu tähän heidän kasvukohtaansa.

Toinen asia on tietenkin se, jos nuori viettää illan tunteina liikaa aikaa mobiililaitteiden ja tietokoneiden äärellä.

Kouluajat tapetille

Lappeenrannassa nuorisojoukkoon liittyy 16-vuotias Markus juuri, kun puheeksi tulevat kouluunmenoajat. Kaikkien neljän mielestä kello 8 on liian aikaista aloittaa koulupäivä.

– Myöhästyn aina tunnin, toteaa Merja.

Kello 10 olisi nuorten mielestä hyvä aika aloittaa koulu. Markus olisi valmis menemään kello 9:n ja 10:n välillä.

Kirkkonummen terveyspalvelujohtaja Taina Remes-Lyly on nuorten kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään myös koulupäivinä nuorilla pitäisi olla mahdollisuus nukkua ja valvoa pidempään.

– Suomessa olisikin hyvä keskustella koulurytmistä. Nuorilla oppiminen liittyy nukkumiseen. Jos nukkuu liian vähän, ei pysty oppimaan, Remes-Lyly toteaa.

Lomalla saa ja pitää nukkua pitkään, jos siltä tuntuu

Aikaista heräämistä pidetään usein ahkeruuden synonyymina. Onko aikuisen sitten sopiva nukkua vapaalla ollessaan pitkään?

– Kyllä ehdottomasti. Ihminen saa olla sellaisessa unirytmissä, mikä tuntuu hyvältä. Lomalla saa nauttia siitä, että voi nukkua ja herätä oman unirytminsä mukaisesti, Remes-Lyly lupaa nauraen.

Hän kehottaakin kesälomaansa viettäviä aikuisia nauttimaan hyvästä unesta.

Ahkeran kauneudenhoidon yllättävä seuraus – voit rupsahtaa etuajassa

Monet suomalaiset naiset putsaavat ihonsa liian kovakouraisesti tai liian voimakkailla tuotteilla. Myös ripsipidennysten jatkuva käyttö voi vanhentaa ihoa ennenaikaisesti.

Keinoripsiä asennetaan.

Kauneudenhoitoon satsaaminen voi joskus kääntyä itseään vastaan. Kosmetologit kertovat, että esimerkiksi vuosikausia jatkuva ripsipidennysten käyttö voi aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista.

– Jos pidennysmateriaali on liian pitkää ja paksua omaan ripseen nähden, tottakai se silloin painaa ja tekee ilmeestä väsyneen, kertoo SKY-kosmetologi Tanja Räikkälä kauneushoitola Passion Cliniquesta Seinäjoelta.

Räikkälä sanoo, että pitkä ja paksu kuitu on muutenkin huono valinta.

– Oma ripsi ei jaksa kannatella sen painoa. Silloin oma ripsi kärsii ja tippuu ennenaikaisesti pois. Tilanteen jatkuessa pitkään omat ripset voivat harventua.

Älä siristele

Monet suomalaiset naiset hoitavat ihoaan väärin. Yleisin virhe on väärien tuotteiden käyttö tai se, ettei ihoa hoideta ollenkaan.

– Ihoa putsataan usein liian voimakkailla tuotteilla ja kovakouraisesti. Meikit poistetaan hankaamalla ja ehkä väärillä tuotteillakin. Pitäisi käyttää omalle iholle sopivaa meikinpoistoainetta, Räikkälä toteaa.

Väärät hoitotottumukset johtavat ihon ennenaikaiseen vanhenemiseen yhtä lailla kuin elämäntavat. Iho ei pidä myöskään tupakasta, alkoholista, auringosta eikä joistakin lääkkeistä.

– Naisten ihon kuntoon vaikuttaa etenkin hormonilääkitys. Se voi aiheuttaa esimerkiksi epäpuhtauksia ja ihon rasvoittumista. Toinen ihon kuntoon vaikuttava lääke on kortisoni. Se turvottaa herkästi ja tekee kasvot pöhöttyneiksi.

Räikkälä muistuttaa aurinkolasien tärkeydestä kesällä.

– Kun silmiä siristelee auringossa, silmänympäryslihakset rasittuvat ja ihoon syntyy juonteita ja ryppyjä.

Sauvarinne kutsuu lomailevia hiihtäjiä – "Haluan pysyä hyvässä kunnossa"

Nuoret hiihtäjälupaukset Veikka Rajala ja Otto Niemelä viettävät parin viikkoa kesälomaa Tampereen Pyrinnön harjoituksista. Treenaminen on kuitenkin päivittäistä, sillä hiihtäjä ei voi voi päästää kuntoaan repsahtamaan kesälläkään.

Otto Niemelä (vas.) ja Veikka Rajala

Tampereen Pyrinnön hiihtäjälupaukset Otto Niemelä ja Veikka Rajala pitävät joukkueen harjoittelusta kahden viikon loman. Tuonakin aikana pojat kuitenkin treenaavat itsenäisesti päivittäin.

– Kyllähän sitä aina välillä toivoo, että treeniä voisi vähän hillitä ja käydä vaikka rannalla tai huvipuistossa, myöntää Veikka Rajala, mutta kertoo silti kaipaavansa harjoittelua ainakin vähän.

– Onhan se kahden viikon tauko ihan sopiva ja omat treenit tulee hyvin hoidettua, sanoo puolestaan Otto Niemelä.

Kovin paljoa pojat eivät lunta ikävöi, sillä harjoitella voi myös rullasuksilla. Yksi kesän parhaista harjoittelumuodoista on Veikan ja Oton mukaan sauvarinne.

– Eli sauvat kädessä juostaan laskettelurinnettä ylös ja alas. Hervannassa voi juosta parikin tuntia rinteissä. Se kehittää hyvin, sanoo Otto.

Kypsä suhde lajiin

14- ja 15-vuotiailla hiihtäjälupauksilla on jo nuoresta iästä huolimatta kypsä suhde lajiin ja sen vaatimaan harjoitteluun. Harjoitukset hoidetaan pääasiassa itseohjautuen ja varsinkin kesällä harjoittelu on paljon omissa käsissä.

– Esimerkiksi tänään aion tehdä peruskestävyystreeninä juoksulenkin. Illalla se tulee varmasti tehtyä, kun päivä vähän viilenee, Otto suunnittelee.

Veikka on omat harjoituksensa – tällä kertaa kuntopiirin - jo tältä päivää tehnyt.

Vaikka moni Oton ja Veikan ikäinen viettää kesälomaansa ilman ohjelmaa – paitsi että aamulla nukutaan pitkään ja karkkia kuluu säännöllisen epäsäännöllisesti, Veikkaa ja Ottoa vastaava meno ei kiinnosta.

– On paljon mukavampi olo kun saa kunnon yöunet ja syö terveellisesti, sanoo Veikka.

Otto on samaa mieltä ja vakuuttaa vielä, että valinta on nimenomaan oma ilman ulkopuolista painostusta.

– Sen saa itse valita, miten kesän haluaa elää ja minä haluan treenata ja pysyä hyvässä kunnossa.

Kiinnostus hiihtoon vei mennessään

Otto Niemelä ja Veikka Rajala ovat mukana Pyrinnön Sisu-tiimissä ja hiihdon nuoria lupauksia. Oton kiinnostus hiihtoon heräsi jo lapsena.

– Sitä tuli aina katsottua televisiosta ja harrastettua jo nuorempana, joten siitä tuli sitten minun juttu.

Veikalle kävi ajan mittaan selväksi, että hänestä löytyy paljon hiihtoon tarvittavia ominaisuuksia.

– Olen myös käynyt katsomassa siskon harjoituksia ja halunnut laittaa sukset itsekin jalkaan ja kokeilla. Sillä lailla lajiin on päässyt mukaan.

Nuorten poikien yhteisenä idolina on norjalainen Petter Northug.

– Petterillä on menestystä ja olen aina tykännyt Petterin loppukiristä. Se pistää aina loppusuoralla muista ohi, perustelee Otto Petterin valikoitumista idoliksi.

Tavoitteita kohti sauvarinteen kautta

Tulevaisuuden suunnitelmat eivät vielä ole kummallakaan selviä, joten aika näyttää. Tavoitteet on asetettu ainakin aluksi kansalliselle tasolle. Molemmat pojat toivovat joskus menestyvänsä aikuisten SM-kisoissa.

Kesäloma jatkuu vielä, mutta harjoitussuunnitelmat on jo selvät viikonlopullekin.

– Mä teen varmaan jonkun pidemmän parin kolmen tunnin treenin ja loikkiakin pitäisi harjoitella, Veikka kertoo.

– Ohjelmassa on ainakin kuntopiiri ja varmasti joku pidempi harjoitus, lupaa myös Otto.

Pistikö itikka? Puriko ötökkä? Kauneudenhoidosta tuttu yrtti tuo avun kutinaan

Sääskien karkottamiseen konstit ovat monet, mutta toisinaan suojaus pääsee pettämään. Kutiseviin sääskenpuremiin on olemassa tehokas luonnonlääke, jota voi kasvattaa kotioloissakin.

Kemiläinen Elias Marjanen ja aloë vera -lääkekasvi.

Meneillään oleva "hyvä" sääskikesä on mainiota aikaa testata sääskenpuremien kutisemiseen auttavia konsteja.

Vanhan kansan oppi sääskistä selviämiseen on karu: inisevien verenimijöiden aloitettua saalistuslentonsa mennään metsään vähissä vaatteissa ja annetaan sääskien kupata. Kun – tai jos – tästä on selvitty, sääsket eivät enää loppukesän aikana vaivaa.

Nykyihminen ei ole yhtä kovanahkainen kuin menneiden vuosikymmenten kovan elämän parkkinnuttamat sukupolvet, joten erilaisia karkottimia ja pistokohtien rauhoitteluun sopivia salvoja ja balsameita löytyy apteekeista hyllymetreittäin.

Tepsivä lääkekasvi sopii kotikasvatukseenkin

Kemiläinen Elias Marjanen suosii kuitenkin vaihtoehtoista hoitotapaa. Hän kasvattaa kotonaan lääkeaaloeta, eli tutummin aloë veraa.

– Kasvi on suhteellisen halpa ostos, noin 15-20 euroa ja se on helppo kasvattaa. Se vaatii kastelua pari kertaa viikossa, aurinkoisina ja kuumina viikkoina hieman enemmän, Marjanen kertoo.

Aloë vera on monelle tuttu kauneudenhoitotuotteista, mutta sillä on myös monenlaisia muita käyttötapoja. Sitä käytetään muun muassa ulostuslääkkeenä.

Marjasen mukaan kasvi on todella tehokas myös iho-oireiden hoitoon. Lehdestä leikataan pieni palanen irti ja sitä hierotaan paukamiin taikka haavoihin, neuvoo Marjanen.

– Aaloe toimii tosi hyvin pieniin palovammoihin, haavoihin, ötökänpuremiin ja vaikka viikonloppuna tulleisiin asfaltti-ihottumiin.

Testiä varten on uhrauduttava

Allekirjoittanut päätti vaaroja uhmaten uhrautua ja tarjosi itsensä hyttysten syötäväksi kokeillakseen konstin toimivuutta. Kasvin vaikutus oli nopea eikä kutina taikka paukama ollut vielä seuraavanakaan päivänä tullut takaisin.

Aloë veran vaikutus perustuu siihen, että kasvi sisältää muun muassa luonnollisessa muodossa olevaa salisyylihappoa joka lievittää kipua, särkyä ja tulehduksia.

Toimitusharjoittelija Teemu Vallo

Hammaslääkäriasema suljettiin vaarallisena – toiminta jatkuu edelleen

Meidänklinikan toiminta on kielletty koko Suomessa, koska potilasturvallisuus on vaarantunut. Aluehallintovirasto sulki hammaslääkäriketjun toimipisteen Porissa jo keväällä, mutta toimintaa on jatkettu yksityisinä ammatinharjoittajina. Lääkärien ja hoitajien pätevyys kannattaa Valviran mukaan tarkastaa huolella.

Asiakas hammaslääkärin käsittelyssä.

Valvontaviranomainen Valvira on keskeyttänyt hammaslääkäriketju Meidänklinikka Oy:n toiminnan kuun vaihteessa potilasturvallisuuden vaarantumisen takia.

Klinikalla on ollut toimintaa useilla paikkakunnilla. Valvira katsoi, että Meidänklinikan toiminnassa oli useita epäselvyyksiä ja puutteita.

Hammaslääkäriasemilla oli myös työskennellyt henkilöitä, joilla ei ollut Valviran myöntämää laillistusta tai lupaa.

Porissa toiminta suljettiin mutta jatkuu

Aluehallintovirasto sulki Meidänklinikan toimipisteen Porissa jo keväällä samankaltaisista syistä. Osa Meidänklinikan Porin työntekijöistä on kuitenkin jatkanut yksityisinä ammatinharjoittajina toimintaansa.

Valviran lakimies Leena-Maija Vitie sanoo, että Valvira ei voi tällä helkellä estää näiden hammaslääkärien ja -hoitajien toimintaa yksityisinä ammatinharjoittajina. Meidänklinikan nimen käyttö ei kuitenkaan ole Vitien mukaan asianmukaista.

Porissa yksityiset ammatinharjoittajat ovat keväästä saakka mainostaneet toimintaansa Meidänklinikan nimellä.

"Kannattaa varmistaa pätevyys"

Lakimies Vitie sanoo, että Valvira seuraa tilannetta. Jos yksityisten ammatinharjoittajien toiminnassa havaitaan puutteita, viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin.

– Potilas saa valita halunsa mukaan häntä hoitavan ammattihenkilön. Mutta kehotamme varmistamaan Valviran sivuilta Julkiterhikistä, onko kyseisellä ammattihenkilöllä oikeus harjoittaa ammattia Suomessa, Vitie neuvoo.

Meidänklinikan nettisivut ovat yhä auki, ja niillä pystyy edelleen varaamaan aikoja hammashoitoon Valviran kiellosta huolimatta.

Kesän ensimmäinen hellepäivä – mölkkyä ja auringonpalvontaa

Lähdimme viettämään kesäistä aamua Lappeenrantaan Myllysaaren uimarannalle. Katso koostevideo aamusta.

Iida Rauhalammi ja Sirkka Haverinen kutsuvat kuulijat mukaan viettämään kesäpäivää.

Yle Etelä-Karjala kutsui kuulijat mukaan viettämään kesäpäivää ja nauttimaan auringosta. Vieraanamme on lääkäri Pekka Keränen, joka kertoo auringonsäteiden vaikutuksista. Kaikesta huolimatta kesästä on lupa nauttia!

Toimittajina Iida Rauhalammi ja Sirkka Haverinen.

Lääkäri: Saksalaisklinikalta saatu diagnoosi borrelioosista voi olla mitä vain – HIV-potilaille tehdään sama testi

HYKSin infektiolääkärin Mari Kanervan mukaan saksalaisklinikan borrelioosidiagnoosi perustuu testiin, joka antaa positiivisen tuloksen muissakin sairauksissa.

Koirasta irroitettu punkki pinsettien vieressä.

Suomalaiset lääkärit suhtautuvat epäillen saksalaisen Infektolab-klinikan borrelioositesteihin, koska positiivinen testitulos voi olla merkki monesta sairaudesta.

Infektiolääkäri Mari Kanerva Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta arvioi, että diagnoosi tehdään sellaisen kokeen perusteella, joka ei pysty osoittamaan suoraan borrelioosia.

– Lausunnoissa lukee, että CD57-solut ovat matalat ja tehdään johtopäätös kroonisen borrelioosin aiheuttamasta immuunipuutoksesta. Kontrolliryhmänä on käytetty HIV-potilaita, ja heilläkin on immuunipuutos. Kuka voi sanoa, että kyseessä on juuri borrelioosi? Kanerva kysyy.

Lääke tepsii, mutta mihin tautiin?

Suomessa borrelioosia tutkitaan kaksivaiheisella vasta-ainetutkimuksella. Osa potilaista hankkii borrelioosi-diagnoosin Saksasta sen jälkeen kun testit Suomessa ovat olleet negatiiviset.

Saksassakin vasta-aineet testataan, mutta negatiivinenkin tulos riittää diagnoosiin.

– Tulkitsijoita ei haittaa, jos vasta-aineet ovat negatiivisia. Heidän mielestään vasta-aineet eivät kaikilla nouse vaan diagnoosi voidaan perustaa pelkästään tähän CD57-kokeeseen. Potilaat ovat tämän harhatieteen pauloissa, Kanerva harmittelee.

Usein Saksasta diagnoosinsa saaneet potilaat kokevat paranevansa borrelioosista siihen määrättävällä antibioottikuurilla. Kanervan mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska sama lääke tepsii myös reumaattisissa sairauksissa.

– Se helpottaa lihaskipuja ja nivelvaivoja, vaikka ei olisikaan kyse borrelioosista. Sitten kun kuuri loppuu, niinsanottu borrelioosi aktivoituukin taas, eli oireilu palaa takaisin. Minun mielestäni sellaista borrelioosia, joka tulee ja menee ja uusii hoidosta huolimatta, ei ole olemassa.

"En vihaa potilaita"

Kanervan mukaan on tyypillistä, että kun vaivoille ei löydy syytä, se diagnosoidaan muiden kuin lääkärien toimesta borrelioosiksi.

– Borrelioosista on tullut roskakoppadiagnoosi. Kun kolottaa, juilii ja vihloo ja naapurin rouva epäilee borrelioosia, googlataan oireet ja kaikki natsaa. Potilas fiksoituu siihen, että hänellä on borrelioosi.

Häntä harmittaa tiukka vastakkainasettelu, joka johtaa helposti luottamuspulaan lääkärin ja potilaan välillä.

– Nettikeskustelujen mukaan suomalaiset lääkärit eivät ymmärrä asiasta mitään ja kiusaavat potilaita eivätkä halua hoitaa. Näin ei ole. En vihaa potilaita vaan olen heistä huolissani.

Kanerva myös muistuttaa, että saksalaisklinikan toiminta on bisnestä.

– He kyllä ottavat mielellään asiakkaita ja antavat diagnooseja.

"Vahvoja kipulääkkeitä määrätään vasemmalla kädellä" – muutosta jarruttavat tottumus, kiire ja tiedon puute

Vahvoja, riippuvuutta aiheuttavia opioideja määrätään kivun hoitoon liian usein. Keinot käytön vähentämiseksi olisivat yksinkertaisia, mutta kiire ja tottumukset pitävät lääkäreitä kiinni vanhassa. Käytön vähentämisestä olisi kuitenkin paljon etuja.

Lääkepurkki ja pillereitä pöydällä.

Vahvoja, riippuvuutta aiheuttavia kipulääkkeitä eli opioideja määrätään liian heppoisin perustein. Taustalla on riittämätön asiaan paneutuminen, vanhakantainen käsitys lääkehoidon tehosta ja sähköisen reseptin myötä madaltunut kynnys määrätä huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä, väittää Länsi-Pohjan keskussairaalan kipulääkäri Ari Matila.

– On tullut paljonkin vastaan potilaita, joilla on käytössään vahva opioidi semmoisella vahvuudella ja annostelulla, joihin minä en ole tottunut syöpäkivun hoidossakaan, Matila kuvailee.

– Kollegat määräävät kipulääkkeitä vasemmalla kädellä. Kiire on varmaan syynä, miksi asiaan ei ehditä paneutua riittävästi.

Voimakkailla kipulääkkeillä voi olla monenlaisia elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia. Niiden toivottu vaikutus voi lakata pitkässä käytössä kokonaan ja jäljelle jäävät vain sivuvaikutukset – ja riippuvuus. Myös väärinkäyttö on ongelma.

Lääkkeitä saa vain yhdestä apteekista

Länsi-Pohjassa vahvojen kipulääkkeiden väärinkäytön mahdollisuus on pyritty minimoimaan apteekkisopimuksilla, joiden avulla hoito keskitetään yhdelle lääkärille ja yhteen apteekkiin.

– Tämä on rauhoittanut päivystyksiä ja tehnyt helpommaksi terveyskeskuslääkärin työn.

Matilan mukaan hoidon keskittäminen voi olla helpotus myös itse lääkkeiden väärinkäyttäjälle. Juokseminen kipulääkkeiden perässä pitkin Suomea loppuu, kun lääkettä saa vain yhdestä apteekista.

– Pahimmillaan potilas on voinut käydä 10-20 eri paikassa ympäri Suomen hakemassa reseptejä. Se on aika raastavaa.

"Kipu on helpompana, pää on selvempänä"

Tutkimusten mukaan lääkityksellä saadaan hoidettua pitkäkestoisesta kivusta vain noin kolmannes. Länsi-Pohjassa onkin perehdytty tarkistamaan potilaan lääke- ja kipuhistoria.

– Hoidossa korostetaan liikunnan ja moniammatillisen avun merkitystä. Tärkeää on myös huolehtia muiden perussairauksien hoitamisesta, Matila listaa.

Tarpeettomien lääkitysten purkaminen näkyy Matilan mukaan potilaiden elämänlaadun parantumisena.

–  He toteavat, että kipu on helpompana, pää on selvempänä, hikoilu kadonnut ja kaikki muut sivuoireet. He ovat kuin hangon keksejä, että "en olisi voinut uskoa, että näin käy", Matila kuvailee.

AVI:n ylijohtaja kuntoutuslaitosten ahdingosta: Kehittäkää uutta vanhan tilalle

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen kritisoi hallitusohjelman säästöpäätöksiä, jotka ovat johtaneet Kelan kuntoutuspäätösten perumiseen. Kuntoutuslaitoksia on kuitenkin Suomessa liikaa, joten niiden on joka tapauksessa kehitettävä uusia kuntoutusmuotoja selviytyäkseen.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen.

Hallitus leikkaa työikäisten kuntoutukseen varattuja määrärahoja 20 miljoonalla eurolla, minkä seurauksena Kela on joutunut perumaan Aslak- ja TYK-ohjelmiin myöntämiään kuntoutuspäätöksiä. Nämä kuntoutusohjelmat yhdistävän Aura-kuntoutuksen alkaminen ensi keväänä peruttiin kokonaan.

Päätöstä on kritisoitu siitä, että se heikentää ennaltaehkäisevää kuntoutusta. Samoilla linjoilla on Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, joka on istunut Kelan hallituksessa kymmenen vuoden ajan. Hänen mielestään päätös on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa puhutaan ennaltaehkäisevästä terveydentuottamisesta, jossa ihminen on itse mukana.

– Samalla napsaistaan pois kuntoutus, joka nimenomaan lähtee siitä, että ihminen on itse omassa työkunnon ylläpitämisessä mukana. Tämä on huono esimerkki.

Aaltonen muistaa edelleen, mitä 90-luvun lamassa tehdyt leikkaukset tekivät hyvinvointiyhteiskunnalle. Hän pelkää, että palveluiden purkaminen on aloitettu nytkin väärästä päästä.

– Hallitusohjelman viesti on erittäin hyvä, eli tämä ehkäisevään, ennakoivaan, kotihoitoon ja sosiaali- ja terveyspalveluun liittyvä panostaminen. Mutta täytäntöönpano on aina suuri haaste. 90-luvulta jäi erityisesti köyhyyden kasvua ja lastensuojelutarvetta, jota on vuosien myötä jouduttu paikkaamaan.

Aaltosen mielestä kvartaali- ja vuosisäästöjen sijaan tulisikin tavoitella pitkän aikavälin säästöjä, eli "todellisen ansainnan logiikkaa".

Erityisesti nuorten kuntoutus vaatii uusia keinoja

Kelan kuntoutusrahojen leikkaaminen tulee Aaltosen mukaan näkymään myös Itä-Suomessa. Veteraanikuntoutuksen määrä laitoskuntoutuksena on vähenemässä, mikä on jo johtanut siihen, että kuntoutuslaitoksia on liikaa. Aaltosen mielestä nyt pitäisi keskustella siitä, miten kuntoutusverkko saadaan pidettyä pystyssä maan eri osissa.

– Meillä on Itä-Suomessa paljon hyviä kuntoutuslaitoksia, jotka ovat tiukasti kilpailleet myös Kelan kuntoutusrahoista ja saaneet niitä, mutta uusia muotoja tulisi nyt kehitellä.

Uusia muotoja kaivattaisiin Aaltosen mielestä erityisesti nuorten psykoterapeuttiseen kuntoutukseen. Terapeuttipulan vuoksi esimerkiksi masennusta sairastavan on vaikea löytää tarvitsemaansa apua, joten vaihtoehtoisia hoitomuotoja olisi kehiteltävä. Aaltonen peräänkuuluttaa laajaa kuntoutusvastuuta, johon sitoutuisivat laitos, koti ja koulu.

– Että siinä lähiympäristössä ja lähiyhteisössä kyetään tukemaan sitä kuntoutumista. Se voi olla silloin pitkäjaksoisempaa eikä puhtaasti laitosta. Erittäin hyviä tuloksia näistä Kelankin kautta tapahtuneista piloteista on ollut, niitä toivoisi lisää, Aaltonen sanoo.

Satavuotiaissa enemmän naisia mutta miehet paremmassa kunnossa

Hyväkuntoisten miesten suurempi osuus johtuu todennäköisesti siitä, että sairaalloiset ja huonokuntoiset miehet eivät elä satavuotiaiksi, kun taas naisista useampi voi elää pitkään erilaisista sairauksista huolimatta.

Miehistä selvästi harvemmat elävät yli satavuotiaiksi, mutta siinä onnistuvat ovat terveempiä ja paremmassa kunnossa kuin samanikäiset naiset.

Tuoreen brittitutkimuksen perusteella satavuotiaaksi elävien brittinaisten määrä on kasvanut selvästi edeltävien vuosikymmenten aikana. Vuosina 1990–1994 sadan vuoden iän saavutti 16 naista sadastatuhannesta, kun vuosina 2010–2013 samaan ylsi keskimäärin 25 naista sadastatuhannesta. Samana ajanjaksona satavuotiaaksi elävien miesten määrä nousi neljästä keskimäärin kuuteen per satatuhatta miestä.

Satavuotiaiden yleisimmät terveysongelmat liittyivät tuki- ja liikuntaelinten sekä aistien heikentymiseen sekä ruoansulatushäiriöihin ja esimerkiksi kaatumiset, luunmurtumat, dementia ja kuulon ja näön heikentyminen olivat yleisiä. Vaivojen yleisyydestä huolimatta kuitenkin jopa puolet satavuotiaista miehistä oli säästynyt niiltä kaikilta. Naisista oireettomia oli vain kolmannes.

Hyväkuntoisten miesten suurempi osuus johtuu todennäköisesti siitä, että sairaalloiset ja huonokuntoiset miehet eivät elä satavuotiaiksi. Naisten elinikä on biologisesti pitempi kuin miesten, joten heistä useampi voi elää pitkään erilaisista sairauksista ja vaivoista huolimatta.

Tutkimus perustuu 9 000 satavuotiaaksi eläneen naisen ja 2 100 miehen eli kaikkien vuosina 1990–2013 satavuotiaaksi eläneiden brittien rekisteritietoihin. Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Rasvaa iholle pilviseenkin paistatteluun – härski voide roskikseen

Pahimpia mokia aurinkovoiteen käytössä on jättää paljaita kohtia rasvaamatta. Lue nyrkkisäännöt suojautumiseen, ja nauti lämmöstä!

Mies ottaa uarinkoa Hietarannan uimrannalla.

Lämpöä on odotettu ja aurinkoa tulee helposti ahnehdittua. Haitallinen ultraviolettisäteily kuitenkin iskee iholle ohuen pilvikerroksenkin läpi, joten hipiä tarvitsee porotukselta suojaa.

Ihotautilääkäri Håkan Granlund kertoo nyrkkisääntönsä aurinkovoiteiden kanssa.

Suojakerroin

Suojavoiteen kertoimen valitset sen mukaan, kuinka herkästi tiedät ihosi palavan auringossa, ja ihotyyppejähän on hyvin erilaisia. Sisämaalomailua korkeamman kertoimen tarvitset esimerkiksi merellä tai vuoristossa.

Pakkauksen kyljessä lukeva spf [sun protection factor] antaa kertoimen sille, kuinka kauan auringossa voi oleilla palamatta verrattuna suojaamattomaan paistatteluun. Eli jos kärähdät ilman suojaa 10 minuutissa, spf 15:n turvin voit oleilla kärähtämättä 15 kertaa 10 minuuttia.

Suurin virhe on tutkimusten mukaan se, että voidetta levitettäessä ihoon jää suojaamattomia alueita.  Eli tarkasti sivelemään ja voidetta säästelemättä: aikuisille suositellaan noin kahta ruokalusikallista voidetta levityskertaa kohden. Kerrosta on syytä täydentää tarpeeksi usein.

Lapset ja voiteet

Jos on riski, että lapsi polttaa ihonsa, rasvaa pitää käyttää. Voiteita ei suositella alle puolivuotiaille, suojaus tulee hoitaa vaatteilla.

Ihon suojaaminen vaatteilla ja hatulla on ensisijainen menetelmä myös vanhemmilla lapsilla. Mitään ikärajaa ei siis ole siinä, että "kyllähän noin isolle lapselle jo pelkkä suojavoide riittää". Sama pätee aikuisikään saakka.

Voide vai öljy

Aurinkosuojatuotteeksi voi valita voiteen sijaan aurinkosuojaöljyn, kunhan sen suojakerroin on omalle iholle riittävän korkea, kunhan öljyn luvataan suojaavan molemmilta uv-säteilyn tyypeiltä, ja kunhan sitä levitetään kaikille alttiille alueille.

Niin öljyjen kuin voiteidenkin kohdalla tuotteen on syytä antaa imeytyä ihoon ennen siirtymistä aurinkoon: ihon pinnalla oleva neste voi paisteessa kuumentuessaan aiheuttaa polttavan tunteen.

Haitat ja syöpäriskit

Aurinkovoiteiden kohdalla on spekuloitu, että niiden haitalliset yhdisteet jopa altistavat syövälle.

EU:n kosmetiikkalainsäädännössä aurinkosuojatuotteille on kuitenkin määritelty sallitut uv-suoja-aineet, joita niissä saa ja pitää käyttää. Laki myös vaatii turvallisuusarvioinnin kaikille tuotteille.

Nettikirjoittajien maalailu syöpäriskistä on ihotautilääkäri Håkan Granlundin mielestä ylimitoitettua, mutta väitteet ärsytysreaktiosta lienevät aivan totta.

– Vaikka valitset apteekista yksinkertaisen perusvoiteen, joka on tutkittu monella tavalla ennen myyntiä, silti voit olla niin herkkäihoinen ihminen, ettet siedä sitä. Jonkinlaista vaikutusta on kaikilla kemikaaleilla, joita ihoosi sivelet.

Total block

Korkeimpien suojakertointen aurinkosuojatuotteissa on esiintynyt ilmaisuja "sunblock" tai "total block". Euroopan komissio kuitenkin suosittelee, ettei tuotteiden väitettäisi antavan "täyttä suojaa".

– Kyseessä on lähinnä mainoslause. Ei mikään voide estä auringonsäteitä sataprosenttisesti, vaikka sen suojakerroin olisi kuinka korkea, Håkan Granlund sanoo.

Euroopan markkinoillla korkeimmat suojakertoimet ilmoitetaan merkinnällä 50 +.

Nauttikaa auringosta

Mitä useammin ihonsa käräyttää, sitä suuremmaksi kasvaa riski sairastua melanoomaan, pahalaatuisimpaan ihosyöpään. Silti ihotautilääkäritkään eivät pysyttele kesällä sisätiloissa.

– Kyllä syöpä voi tulla vaikka asuisi kellarissa koko elämänsä!

Håkan Granlund muistuttaa, että ihminen tarvitsee aurinkoa niin D-vitamiinin tuotantoon kuin psyyken hyväksi.

– Moni nauttii elämästä purjehtien, golfaten tai muuten vain auringossa. Ja nauttia pitääkin. Elämä on riskin ottoa.

Kylmälaukkutesti: saavatko eväät tarpeeksi kylmää kyytiä? – katso video

Yle Keski-Suomi päätti testata kuinka hyvin elintarvikkeet säilyvät kylmälaukuissa päivän riennoissa. Selvisi, että jäätelö oli sulanut parissa tunnissa. Seitsemän tunnin testin jälkeen terveystarkastaja ei suositellut makkaran syömistä ilman kuumennusta.

Piknikeväiden säilyvyyttä kylmälaukussa ja- kassissa testattiin seitsemän tuntia.

Testi alkoi, kun toimittaja piipahti aamulla kaupassa ostamassa piknikeväitä. Ostoskasiin sujahti sämpylöitä, pullaa, juustoviipaleita, pepperoni-makkaraa, kirsikkatomaatteja, viinirypäleitä, maitopurkki, mehua, limsaa, ruissipsejä, kermavaahtoa, nakkia ja makkaraa sekä pari jäätelöpuikkoa. Kaikki eväät sullottiin parin kylmäkallen kera kello 8.30 kylmälaukkuun sekä kylmäkassiin.

Piknikeväät kulkivat toimittajan mukana miltei seitsemän tunnin ajan: auton takapenkillä, torilla, työpöydän ääressä ja jätskitauolla.

Jäätelö  - yllätys, yllätys, suli jo parin tunnin kuluttua testin alkamisesta. vaikka termoskassin sisällä oli kylmäkalle ja kyljessä luki, että ”korkealaatuinen termoskassi, paksu eriste”.

Terveystarkastaja tuomaroi testin

Testin päätteeksi Jyväskylän kaupungin terveystarkastaja Anna Tontti mittasi laukussa ja kassissa olevien elintarvikkeiden lämpötilan. Käytössään Tontilla oli infrapuna- ja piikkipäinen lämpömittari.

Jäätelön sulaminen ei yllättynyt. Nestemäisenä se ei näyttänyt enää niin herkulliselta.

– En minä kyllä tuota lähtisi enää syömään, tunnusti Tontti eikä suositellut  uudelleenpakastamistakaan, koska jäätelön rakenne kärsii ja se muuttuu jopa epämiellyttäväksi.

Testin päättyessä kylmälaukussa oli 16 astetta lämmintä ja kassissa 18 astetta. Piikkimittari paljasti grillimakkaran sisälämpötilaksi 18,8 astetta.

– Aika lämmintä on. Jos makkara paistetaan kunnolla, sitten uskaltaisin syödä, mutta en tämmösenään. Paistaminen tappaa bakteereja, totesi terveystarkastaja.

Kuivamuonat säilyvät pitkään

Päivän eväistä kuivat ruissipsit, sämpylät, limsat ja mehut eivät kärsineet  kylmälaukun lämpenemisestä.

– Rasvaton maitokaan ei ole kovin riskialtis lämpenemiselle, mutta sen laatu kannattaa arvioida ennen nauttimista aistinvaraisesti.

Elintarvikkeita Tontti suosittelee säilytettäväksi kesäaikana kylmälaukussa enintään vuorokauden. Sitä pidempien aikojen kylmäsäilytykseen on tarpeen joko sähköllä toimiva kylmälaukku tai jääkaappi.

– Raaka liha ja kala ovat riskisalttiita tuotteita, mikrobit lisääntyvät niissä nopeasti, jauhelihan suosituslämpötila on +4 astetta, joten näissä se ylittyisi ihan reilusti, kertoo Tontti.

Oma nenäkin kelpaa mittariksi

Jos lämpömittaria ei ole, niin suurimmassa osassa elintarvikkeita niin voi luottaa omiin aisteihin pakkauksen avaamisen jälkeen. Tuote on yleensä käyttökelpoinen vielä jonkun aikaa parasta ennen päiväyksen jälkeenkin.

– Mutta viimeinen käyttöpäivä –merkinnän jälkeen tuotteita ei kannata käyttää.

Avattujen elintarvikepakkauksien säilyvyys on avaamattomia huomattavasti huonompi.

– Heti kun pakkauksen avaa niin siihen pääsee mikrobeja ympäristöstä ja pilaantuminen alkaa, muistuttaa Tontti.

HIV-rokotteesta lupaavia tuloksia: Suojasi puolet apinoista tartunnalta

Tutkijoiden mukaan apinakokeissa saadut tulokset olivat niin lupaavia, että HIV-rokotetta aletaan testata myös ihmisillä. Kansainväliseen tutkimukseen osallistuu 400 ihmistä Yhdysvalloissa, Itä-Afrikassa ja Thaimaassa.

Verinäyte laboratoriossa.

Koeasteella olevasta HIV-rokotteesta on saatu lupaavia tuloksia. Rokotteen avulla onnistuttiin eläinkokeissa estämään tartunta puolilla testatuista apinoista.

Rokotekokeesta vastasi amerikkalainen Johnson & Johnson -yhtiö, joka valmistaa muun muassa lääkkeitä. Apinoille annettiin rokote ja sen jälkeen ne altistettiin korkeille pitoisuuksille aggressiivista virusta. Puolet välttyi tartunnalta.

Apinoihin tartutettiin SI-virusta, joka on HI-viruksen läheinen sukulainen. SI-virus on apinoiden keskuudessa leviävä virus, jonka uskotaan muuntuneen ihmisiin tarttuvaksi HI-virukseksi.

Tutkijoiden mukaan rokotetutkimuksen tulokset olivat niin lupaavia, että rokotetta aletaan testata ihmisillä. Johnson & Johnson on käynnistämässä kansainvälisen rokotetutkimuksen, johon osallistuu 400 tervettä vapaaehtoista Yhdysvalloissa Itä-Afrikassa ja Thaimaassa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta kun iso lääkefirma rahoittaa HIV-rokotteen kehittämistä sen jälkeen, kun Merck-yhtiön vuonna 2007 aloittama rokotetutkimus epäonnistui.

Noin 35 miljoonaa ihmistä kantaa tällä hetkellä HI-virusta. Viruksen aiheuttamaan AIDSiin on kuollut 40 miljoonaa ihmistä sen jälkeen, kun virus alkoi levitä 30 vuotta sitten.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä