Sähkösavukkeet saattavat heikentää vastustuskykyä arvaamattomalla tavalla

Sähkötupakka näyttää vaikuttavan moninkertaiseen määrään hengityselinten geenejä verrattuna perinteiseen tupakkaan – ja kaiken lisäksi voimakkaammin. Hämmästyneet tutkijat eivät osaa sanoa, mistä tämä johtuu.

Mies polttaa sähkötupakkaa.

Sähkösavukkeiden höyry altistaa satoja eri geenejä muutoksille ylähengitysteiden pintakudoksissa, toteaa yhdysvaltalainen tutkimus. Toistaiseksi on epäselvää, miten muutokset vaikuttavat terveyteen.

Pohjois-Carolinan yliopiston tutkijat vertailivat tupakoitsijoita, sähkösavukkeiden käyttäjiä ja tupakoimattomia toisiinsa. Tarkkailtavat henkilöt pitivät päiväkirjaa käytöstään, ja tutkijat seurasivat heidän tilaansa virtsa- ja verikokein.

Otos oli kohtalaisen pieni, yhteensä 39 henkilöä, mutta erot tulivat selkeästi ilmi kolmen viikon kuluttua. Nenäväylästä otetut näytteet osoittivat, että tavallisen tupakan polttaminen vaimensi kaikkiaan 53:n immuunivasteelle tärkeän geenin toimintaa. Sähkötupakka häiritsi samojen geenien ilmentymistä – ja jopa yli kolmensadan muun.

Tutkijat hätkähtivät lisää huomatessaan, että sähkösavukkeiden vaimentava vaikutus oli tavallisia savukkeita suurempi jokaisessa vertaillussa geenissä. Miksi näin on, sitä ei tiedetä.

– Olin todella yllättynyt tuloksista. Sen takia tarkistimme löydöksemme uudestaan ja uudestaan, kertoo johtava tukija Ilona Jaspers.

Luvut saattavat houkutella ajattelemaan, että sähkösavukkeet olisivat tietyllä tapaa vaarallisempia kuin tavalliset, mutta tätä on toistaiseksi mahdoton arvioida.

Erilaiset aineet, erilaiset seuraukset

Hengityselinten epiteelisolujen tehtävänä on siivota pinnat taudinaiheuttajista, mikä on oleellista immuunijärjestelmän toiminnalle. Nenäväylän ja keuhkojen pintakerrokset ovat keskenään hyvin samanlaiset sekä ulkonäöltään että toiminnaltaan.

Sähkösavukkeiden ja perinteisten savukkeiden vaikutuksia epiteelisoluihin on vaikeaa vertailla yksinkertaisilla mittareilla, koska kyse on erilaisista tapahtumista: yhdessä hengitetään poltettua tupakkaa, toisessa höyrystettyä nestettä.

Jo pitkään on tiedetty, että tupakansavu vaikuttaa hengityselimissä muun muassa geeneihin, jotka vastaavat immuunireaktiosta. Tämän epäillään olevan yksi syy siihen, miksi tupakoitsijat kärsivät muita useammin ylähengitysteiden ongelmista, kuten bakteeri- ja virustartunnoista sekä tulehduksista.

Tutkimusaineisto viittaa siihen, että myös sähkösavukkeissa piilee riskejä. Jaspers kuitenkin varoittaa tekemästä hätäisiä johtopäätöksiä heidän löydöksistään.

– Rehellisesti sanottuna emme tiedä, millaisia vaikutuksia sähkösavukkeilla voi olla terveyteen pitkäaikaisessa käytössä. Luulen, että seuraukset ovat erilaiset kuin tavallisella tupakalla.

Raportin julkaisi American Journal of Physiology. Seuraavaksi Jaspers ryhmineen tutkii, miten sähkötupakkaa käyttävien epiteelisolut reagoivat influenssarokotteeseen.

Pitääkö kirsikat ja mansikat pestä? Eviran ylitarkastaja: "Syön itse mansikat yleensä sellaisenaan"

Toripöytien punaisena hehkuvat mansikat ja kirsikat vetävät vastustamattomasti puoleensa. Napsiako sellaisenaan suuhunsa vai onko noudatettava torikauppiaan vinkkiä: pese esimerkiksi kirsikat kolmesti – ensin kylmällä, sitten kuumalla ja vielä kerran kylmällä vedellä.

Kuvassa kirsikoita ja mansikoita

Evira neuvoo nettisivullaan pesemään tuoreet marjat tarvittaessa eli, jos niissä on epäpuhtauksia.

– Mansikat syön itse sellaisenaan. Huuhtelen kylmällä vedellä vain, jos niissä on hiekkaa tai muita epäpuhtauksia. Mansikka on jotenkin herkullisemman oloinen pesemättä, sanoo ylitarkastaja Pirjo Korpela Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Kirsikat Korpela sen sijaan neuvoo pesemään lämpimän veden alla. Kovakuorisena kirsikka kestääkin pesua paremmin kuin mansikka. Onko kokkolalaisella torilla kuultu neuvo tarpeellinen? Sen mukaan kirsikat kannattaa pestä ensin kylmällä, sitten kuumalla ja vielä kerran kylmällä.

– Kuulostaa ihan hyvältä, mutta ulkomaisillekin kirsikoille riittää yksi pesu lämpimällä vedellä.

Nauti tuoreena, älä seisota jääkaapissa

Mansikat voi toki halutessaan huuhdella kylmällä vedellä.

– Mansikoiden ja kirsikoiden huuhtelulla saadaan jonkin verran torjunta-aineita pois mutta vain pinnasta. Lähinnä pesulla poistetaan ilmasta tullutta pölyä, ja esimerkiksi kirsikoista mahdollista lintujen aiheuttamaa saastutusta.

Mansikat ja kirsikat kannattaa herkutella tuoreena, eikä seisottaa pitkiä aikoja jääkaapissa.

– Mansikoiden ja kirsikoiden kotisäilytyksestä ei ole mitään lainsäädännöllisiä vaatimuksia, mutta kyllähän ne kylmään kannattaa laittaa, jos ei heti syö, sanoo ylitarkastaja Pirjo Korpela.

Valtio aikoo lakkauttaa hometalojen terveyshaitta-avustukset – "Hätää kärsiviltä viedään viimeinen oljenkorsi"

Valtio haluaa poistaa terveyshaitta-avustukset, joilla on tuettu vaikeuksiin joutuneiden ihmisten hometaloremontteja. Asumisterveysliiton mukaan avustuksella on estetty sairastumisia ja jopa itsemurhia.

Hometta talon lattialaudoissa

Valtio haluaa lakkauttaa terveyshaitta-avustukset yksityistalouksien homekorjauksiin. Asia sisältyy valmisteilla olevaan hallituksen esitykseen korjausavustuslain muuttamisesta.

Kymmenen vuotta käytössä olleella terveyshaitta-avustuksella on tuettu ihmisiä, jotka ovat joutuneet asuntonsa terveyshaittojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin. Käytännössä avustusta on mennyt vaikeissa homeloukuissa asuville, joiden on ollut vaikea saada tukea muualta.

Avustusta on hakenut vuosittain noin sata taloutta, ja se on myönnetty 20–30:lle. Avustus on ollut yleisesti 40 000–50 000 euroa.

Asumisterveysliitto: Hätää kärsiviltä viedään viimeinen oljenkorsi

Kipakoimmin lakkautusesitystä arvostelee homeloukkuun jääneitä ihmisiä vuosia auttanut Asumisterveysliitto. Se on auttanut myös avustushakemusten tekemisessä.

– Tässä viedään hätää kärsiviltä viimeinen oljenkorsi, sanoo liiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö.

Rämön mukaan lakkauttaminen ajaisi ihmisiä yhä syvempiin vaikeuksiin. Avustus on hänen mukaansa ollut viimeinen toivo ihmisille, joilla ei ole varaa kakkosasuntoon ja joiden terveys tai talous ovat homeongelman vuoksi romahtaneet.

– Pelkkä avustuksen olemassaolo on antanut monissa tapauksissa toivoa ja auttanut jatkamaan taistelua. Tässä on pienellä rahalla estetty syrjäytymistä ja sairastumisia, jopa itsemurhia.

Terveyshaitta-avustus on valtion korjausavustusten joukossa pienimmästä päästä. Noin 40 miljoonan euron vuotuisista korjausavustuksista pääosa myönnetään hissi- ja esteettömyysavustuksiin, ja terveyshaitta-avustusta on jaettu vain noin miljoona euroa vuodessa.

Asumisterveysliiton lisäksi lakkauttamista vastustavat sosiaali- ja terveysministeriö (STM), valtakunnallinen sosiaali- ja terveysjärjestö Soste sekä Omakotiliitto.

ARA: Hankala avustusmuoto

Avustukset on myöntänyt ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka kannattaa nyt lakkauttamista.

Avustuksen saamisen kriteeri on, että hakija on joutunut vaikeuksiin ilman omaa syytään. Ongelmat eivät saisi johtua siitä, että asunto on ostettu tutkimatta sitä huolellisesti tai että tarpeelliset remontit on jätetty tekemättä.

ARA:n mukaan sen on ollut vaikea määrittää, kuka on oikeasti oikeutettu avustukseen.

– Hakemukseen kuuluu 28 liitettä, joissa selvitetään muun muassa rakennuksen kuntoa, myyjän vastuuta ja hakijan taloudellista tilannetta. Hakeminen on ollut raskas prosessi sekä meille että hakijalle, ylitarkastaja Hanna Koskela perustelee.

ARA:n mukaan seulomisen hankaluus ja avustusten vaikutus eivät ole järkevässä suhteessa toisiinsa. ARA:n mukaan on ostajan ja myyjän vastuulla teettää riittävän huolelliset kuntotutkimukset ja pitää asunnot kunnossa, jotta yllättäviä homepommeja ei synny. Valtio ei voi ARA:n mukaan toimia "pankkina".

Erikoista on, että käytännössä avustus on ollut jäissä jo vuodesta 2014 lähtien. Avustus on paperilla olemassa ja myös hakemuksia on tullut, mutta avustuksiin ei ole ollut lainkaan määrärahoja.

Voiko homepommi yllättää huolellisimmankin?

Asumisterveysliiton Rämö keventäisi järjestelmää, mikäli se on liian raskas hallita. Hän muistuttaa, että yllättäviä homepommeja paljastuu edelleen, vaikka omistaja olisi ollut ostovaiheessa tai kunnossapidossa kuinka huolellinen.

– Kuntotarkastusten yleistyminen ei ole poistanut tai kokemustemme mukaan edes vähentänyt hometalokatastrofeja, Rämö sanoo.

Rämön mukaan Asumisterveysliitto on nimenomaan ohjeistanut hakijoita niin, ettei valtiota pidä yrittää käyttää "pankkina", joka kuittaisi myyjän tai ostajan huolimattomuuden.

Eduskunnan käsittelyyn syksyllä

Lakimuutos on osa valtion uutta vaikuttavuusajattelua. Sen mukaan avustuksia jaetaan entistä harvemmalle taholle mutta mahdollisimman suurina summina, jotta vaikuttavuus olisi suurempi.

Avustusmäärärahoja myös karsitaan osana valtiontalouden säästöjä.

Hallituksen esitystä valmistelee ympäristöministeriö. Esityksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Menikö lapsella helmi nenään? Näin poistat esineen lapsen nenästä suukottamalla

Suukotusmenetelmää voi kokeilla ensiapuna tilanteessa, jossa lapsen nenään on livahtanut jotain sinne kuulumatonta. Jos esinettä ei saa pois, on syytä hakeutua päivystykseen.

Grafiikka suukotusmenetelmästä.

Lapset tutkivat maailmaa kaikilla aisteillaan. Välillä tutkimukset saattavat kirjaimellisesti ulottua liian syvälle. Tyypillinen tilanne voi olla esimerkiksi se, että lapsi työntää nenäänsä helmen tai muun esineen, joka ei sinne kuulu.

– Vierasesine ärsyttää limakalvoja ja aiheuttaa turvotusta suht nopeasti. Poistaminen hankaloituu ja on lapsellekin epämiellyttävää, toteaa yleislääketieteen erikoislääkäri Esa Pekka Palmi, joka työskentelee Armilan terveysasemalla Lappeenrannassa.

Terveysasemalle tuodaan kuukausittain lapsia, jotka ovat työntäneet nenäänsä esineitä.

– Suhteellisen yleisiä nämä ovat etenkin 1–5-vuotiailla. Yleisimpiä esineitä ovat helmet, pienet kivet, legopalaset tai ruoka, kuten herneet.

Lapselle miellyttävä keino

Vierasesinettä voi yrittää poistaa jo kotona. Menetelmää kutsutaan suukotukseksi.

Suukotusmenetelmässä painetaan sormella sitä sierainta, jossa ei ole esinettä. Lapsen suuhun puhalletaan tiukka puhallus, jonka voimasta esine voi tulla ulos toisesta sieraimesta.

– On arvioitu, että kolmessa tapauksessa neljästä etenkin kovat ja pyöreät esineet saadaan pois. Suosittelisin siis kokeilemaan sitä, Palmi kehottaa.

Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa vierasesine pystyttiin poistamaan lähes joka toiselta lapselta suukotusmenetelmän avulla.

Esa Pekka Palmi muistuttaa, että lapselle pitäisi kertoa, mitä ollaan tekemässä. Muuten toimenpide saattaa säikäyttää.

– Lapselle tämä on miellyttävä keino verrattuna niihin, joita lääkärissä joudutaan tekemään.

Vastaanotolla vierasesine poistetaan koukulla, pihdeillä tai imulaitteella.

Entä jos ei auta?

Suukotusmenetelmää voi Palmin mukaan kokeilla, vaikkei lapsi osaisikaan kertoa, kummassa sieraimessa esine on. Yrittäminen ei aiheuta lapselle haittaa, jos sen tekee oikein.

– Suukotusmenetelmälle ei ole tiedossa olevia haittavaikutuksia, vahvistaa myös korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Nokso-Koivisto Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Jos lapsi kertoo työntäneensä nenäänsä jotain, on häntä syytä uskoa.

– Monesti siellä jotain silloin on, Esa Pekka Palmi vakuuttaa.

Mikäli esine ei tule ulos puhalluksen voimasta, on hakeuduttava lääkärin vastaanotolle. Muut toimenpiteet kannattaa jättää lääkärin tehtäväksi.

– En suosittele tonkimaan itse. Silloin todennäköisesti vaurioittaa nenää ja pahimmassa tapauksessa työntää esineen syvemmälle.

Palmi muistaa edelleen ensimmäisen kerran, jolloin hän testasi menetelmää vastaanotollaan.

– Kun ohje käytiin läpi, oli äidillä epäuskoinen ilme. Hän teki kuitenkin työtä käskettyä.

– Heti ensimmäisellä puhalluksella helmi tipahti suoraan äidin kädelle ja tyytyväinen potilas pääsi kotiin.

Suotta pilkattu tutkimus kärpästen steriloinnista voi tepsiä myös zikaepidemiaan

Kahdelle tutkijalle naurettiin päin kasvoja, mutta nyt vuosikymmeniä myöhemmin heidän tutkimuksensa tulos on sekä rahallisesti hyvin arvokas että säästää eläimiä ja ihmisiä tuskalta ja kuolemalta.

Aitauksessa tungeskelevia sarvipäisiä nautoja

Kaksi pilkattua yhdysvaltalaista hyönteistieteilijää on saanut maineenpalautuksen, kun heidän tutkimuksensa nisäkkäiden haavoihin munivien kärpästen steriloinnista on osoittautunut hyvin merkittäväksi hyönteisten levittämien tautien hillitsemisessä.

Valitettavasti sekä Edward Knipling että Raymond Bushland ovat kuolleet, joten he eivät pääse iloitsemaan heille myönnetystä Golden Goose eli Kultainen hanhi -palkinnosta. Sellaisia myönnetään arvokkaaksi osoittautuneesta tutkimustyöstä, jota aluksi on pidetty typeränä, outona tai täysin merkityksettömänä.

Knipling ja Bushand steriloivat yli puoli vuosisataa sitten Cochliomyia hominivorax -kärpäsiä radioaktiivisella säteilyllä laboratoriossa ja päästivät niitä takaisin muiden kärpästen pariin.

Cochliomyia hominivorax munii lämminveristen eläinten haavoihin. Toukat pureutuvat joukolla eläimen lihaan, ja syövät uhrinsa elävältä. Kärpänen suosii nautoja, mutta uhreina on ollut myös ihmisiä.

Menetelmä on säästänyt miljardeja

Kun Kniplingin ja Bushlandin steriloimat koiraat parittelivat naaraiden kanssa, tuloksena oli munia, joista ei kuoriutunut jälkeläisiä. Sukupolvi sukupolvelta kärpäskanta pieneni, kunnes se katosi kokonaan.

Miehet tekivät tutkimustyönsä pienbudjetilla 1930–1950-luvuilla. Heille naureskeltiin päin kasvoja, mutta heidän SIT-menetelmänsä on sittemmin hävittänyt haavakärpäset Yhdysvalloista ja laajalti Latinalaisesta Amerikasta.

– SIT on säästänyt lihantuotannossa miljardeja, ja nyt se antaa meille mahdollisuuden taistella zikavirusta vastaan, sanoo Kultainen hanhi -palkinnon isä, tennesseeläinen kongressiedustaja Jim Cooper.

Parhaillaan siis tutkitaan, olisiko SIT-menetelmä hyvä ase zikavirusta levittäviä keltakuumehyttysiä vastaan.

Bushland kuoli 84-vuotiaana vuonna 1995. Knipling eli 90-vuotiaaksi. Hän kuoli vuonna 2000. Heidän urastaan voi lukea The World Food Prize -sivustolta.

Repsahdatko lomalla? "Pahimmassa tapauksessa ollaan lomalla hyvistä elämäntavoista"

Kesän valoisuus ja loma-aika saavat suomalaiset usein valvomaan pidempään kuin työarkena. Samalla ruokailu- ja liikuntarytmi voi keikahtaa niin, että loma ei edistäkään omaa hyvinvointia.

Henkilö pitelee kasvojaan.

Valo vaikuttaa suomalaisen vuorokausirytmiin ja usein kesällä valvotaan myöhempään kuin talven arkiaikoina. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen sanoo, että pohjoisen vahvat vuodenaikavaihtelut näkyvät esimerkiksi unirytmissä, jos toki myös loma-aika vaikuttaa siihen.

– Tuntuma on, että varsinkin lomalla rytmi on enemmän iltapainotteinen. Sen huomaa itsekin viimeistään silloin kun palaa lomalta, ja pitäisi herätä aikaisemmin ja saada työrytmistä kiinni.

– Lomalla voi enemmän vapaasti omalla tekemisellä ja päätöksillä muuttaa vuorokausirytmiään. Kun ei ole pakko herätä aikaisin aamulla, niin helposti loma- ja sosiaalinen aktiivisuus vaikuttavat siihen, että valvotaan myöhempään, Puttonen arvioi.

Kesäajan vähempi uni ei välttämättä vie vireyttä

Vanhempi tutkija Sampsa Puttonen kertoo, että historiallisesti suomalaisenkin vuorokausirytmi on ollut kiinni valoisan ajan rytmistä. Unia on nukuttu kahdessa osassa, kun iltapäivän aikaan koetaan luontainen notkahdus vireystilassa. Ennen keinovaloa ja sähköjä luonnonvalo määritteli ihmisen vireystilaa, mutta tästä on irtaannuttu.

– Kesällä elimistö ei saa valoisina iltoina signaalia mennä nukkumaan ja toisaalta syys- ja talvipimeinä aamuina elimistö ei saa luontaisesti signaalia herätä. Tässä vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet, miten vuorokausirytmin kokee, on luontaisesti aamun ja illan virkkuja.

Puttonen arvioi, että kesän valoisaan aikaan ihmiset usein kokevat olevansa virkeämpiä ja energisempiä kuin pimeänä vuodenaikana. Vaikka unitunteja kertyisi kesällä vähemmän kuin talvella, ei silti välttämättä koeta väsymystä. Tämäkin on yksilöllistä, eikä Puttosen mukaan pystytä sanomaan mikä minuuttimäärä unta on paras mahdollinen määrä kenellekin.

– Biologisesti kesällä ei pärjää sen vähemmillä unilla kuin talvellakaan, mutta muualta tuleva vireys kompensoi väsymyksen tunnetta. Ympäristö vaikuttaa siihen, millaista unentarvetta koetaan. Kesäisin ollaan usein vireämpiä, vaikka valvotaan tavanomaista pidempään.

Paino saattaa nousta kesälomalla

Unirytmin lisäksi etenkin loma-aikaan saattaa myös ruokailurytmi muuttua huomattavasti. Sitä ei aina välttämättä tule ajatelleeksi, mutta työaika ja sen tauot usein rytmittävät aamupalan ja lounaan melko säännöllisesti ruokailtavaksi samaan aikaan arkipäivästä.

– Uskoisin, että ruokailurytmi muuttuu lomalla paljon, sillä silloin sitä ei välttämättä ole. Suomalaista tutkimustietoa loman vaikutuksesta painoon ei juuri ole, mutta ulkomaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että kesällä paino usein nousee loman aikana. Painoa kun on helppo kerryttää, mutta siitä on vaikea päästä eroon, sanoo Sampsa Puttonen.

Samoilla linjoilla on Kaukametsän opiston liikunnan tunti- ja vastuuopettaja Henna Salomäki, joka sanoo, että aika moni hänenkin asiakkaistaan ajattelee, että kesä on lomaa myös terveellisistä elämäntavoista. Se saattaa aiheuttaa myös vuosia jatkuvan jojoilun talvi- ja kesäkuukausien välillä kehon hyvinvointiin.

– Se on harmi, koska varastoon ei voi liikkua, mutta syödä voi. Monesti on talvi tehty kovasti töitä kunnon kohottamiseksi, ja syksyllä joudutaan kesän hengailujen jäljiltä aloittamaan alusta. Pahimmassa tapauksessa ollaan lomalla hyvistä elämäntavoista kesällä.

– Voi ajatella niin, että silloin kun syö hyvin ja liikkuu säännöllisesti, niin voi hyvin. Jos repsahtaa pidemmäksi aikaa, niin se vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jos kesälomailee neljä viikkoa, niin se on jo aika, joka voi tuntua kehossa huonolta, jos miettii nukkumattomuutta, epäsäännöllistä ruokailurytmiä ja liikkumattomuutta, Henna Salomäki sanoo.

Herkuttelu ei ole sama kuin neljän viikon repsahdus

Itsensä tunteminen ja hyvissä tavoissa pysyminen auttavat pitämään rytmit kohdallaan myös kesälomalla. Silloin tällöin herkuttelu ei ole sama asia kuin neljän viikon repsahdus. Itseään kannattaa kuunnella, kannustaa Työterveyslaitokselta vanhempi tutkija Sampsa Puttonen.

– Kun vaihdetaan lomarytmiin, niin on hyvä löysätä, ottaa rennommin. Voi miettiä, miten lomalla pitää yllä omaa hyvinvointiaan. Se on päätöksen paikka. Ellei asiaa päätä ja sitä pohdi, niin menee helposti niin, että eletään, syödään ja juodaan hyvin vapaasti. Pitää muistaa miettiä myös mikä on itselle hyväksi.

– Usein hyöty- ja arkiliikunta korvaa talvikauden säännölliset ryhmäliikuntatunnit tai sisätiloissa harjoittelun, ja luonnossa liikkumiseenkin on lomalla enemmän aikaa.

Kaukametsän opiston vastuuopettajan töiden ohella personal trainerin töitä tekevä Henna Salomäki antaa vinkin, että miten tunnistaa liiallisen repsahduksen olevan jo lähellä.

– Jos aloittaa lauseet mutku tai sitku, niin voi miettiä, että ollaanko menossa liikaa pidempiaikaisen repsahtamisen puolelle vai nauttiiko vain lomasta. Korostan, että herkuttelu on eri asia kuin kokonaan repsahtaminen, ja jokainen tietää mitä se omalla kohdalla tarkoittaa.

Unilääkärin yksinkertainen ohje: Unta pitää arvostaa

Yksittäisestä huonosta yöstä ei kannata huolestua, sanoo lääkäri Henri Tuomilehto. Tärkeämpää on se, miten nukkuu arjessa normaalisti.

Henri Tuomilehto

Unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava lääkäri Henri Tuomilehto on tehnyt paljon töitä urheilijoiden ja muuten rankkaa työtä tekevien kanssa.

– Kaikki lähtee siitä, että unta ja nukkumista pitää arvostaa, että se ei kilpaile millään tavalla muun tekemisen kanssa, Tuomilehto korosti Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Hän sanoi, että jos rankka työ tulee ensin, unen on tultava seuraavana.

Tuomilehto muistuttaa, että palautuminen ei tapahdu sohvalla maatessa, vaan nukkuessa.

Henri Tuomilehto on dosentti ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, joka tekee töitä yksityisellä Oivauni-klinikalla. Mies tekee yhteistyötä myös Suomen olympiakomitean kanssa ja on selvittänyt olympiaurheilijoiden nukkumista ja luennoinut heille.

Tuomilehto sanoo, että pohja hyvälle nukkumiselle luodaan arjen rutiineilla jo harjoituskauden aikana. Yksittäisestä huonosta yöstä ei urheilijan eikä kenenkään muukaan kannata huolestua.

Esimerkiksi aikaerorasitus eli jet lag on ihan normaali ilmiö.

– Aina kun mennään aikavyöhykkeiden yli, tulee jet lag, eikä sitä tarvitse pelätä.

Jos nukkuminen on arjessa kunnossa, myös aikaerosta toipuu varmasti. Sama pätee hankaliin kilpailua tai peliä edeltäviin tai niiden jälkeisiin öihin – lyhyt unettomuus ei haittaa.

– Urheilijat ovat aina hirveän huolestuneita siitä yhdestä yöstä, Tuomilehto kertoo ja jatkaa, että tärkeämpää on miettiä, miten koko viikon aikana nukkuu.

Katso lisää Tuomilehdon vinkkejä oheiselta videolta.

LK: Lappilainen terveyskeskus alkaa Suomen ensimmäisenä valmistaa lääkehappea

Pellon terveyskeskus alkaa ensimmäisenä koko maassa valmistaa itse lääkehappea vuodeosastonsa potilaille, kertoo sanomalehti Lapin Kansa. Terveyskeskuksessa valmistettua lääkehappea luonnehditaan turvallisemmaksi ja monin verroin pullohappea halvemmaksi.

Terveysaseman opaste punainen risti valkoisella pohjalla.

Pellon terveyskeskuksessa aloitetaan ensimmäisenä Suomessa lääkeellisen hapen valmistus vuodeosaston potilaille. Asiasta kertoo sanomalehti Lapin Kansa.

Pellon happikokeilu ja jatkosuunnitelmat ovat ainutlaatuisia Suomessa, ja tiettävästi koko Skandinaviassa. Maailmalla happigeneraattorit ovat sen sijaan hurisseet jo vuosikymmeniä.

Happigeneraattoriprojektin johtaja ja vastaava lääkäri Teemu Taulavuori pitää terveyskeskuksessa valmistettua lääkehappea turvallisempana ja monin verroin halvempana kuin pullohappi. Happigeneraattorin arvioidaan tuottavan paikkakunnasta riippuen 15 000 – 25 000 euron säästöt vuosittain. Itse tuotettu happi parantaa Taulavuoren mukaan myös sairaalan huoltovarmuutta.

Pauliina sai tarpeekseen vatsansa kommentoinnista: "Naisten nyt ainakin luulisi ymmärtävän toista naista"

Naisen vatsan seutua on helppo arvioida ja arvostella, varsinkin jos siinä tapahtuu muutoksia, jotka viittaavat raskauteen. Arvioinnin kohteelle tämä voi kuitenkin aiheuttaa huonoa mieltä, etenkin jos vatsa on sairaudesta johtuen kipeä ja turvonnut.

naisen käsi pitelee vatsanahkaa

Viimeisimpänä naisena vatsaansa sai kommentoida näyttelijä Jennifer Aniston, kun hänestä levisi Bahamalla otettuja lomakuvia. Koholla ollut vatsa aiheutti raskaushuhuja, jotka saivat kuitenkin nopeasti lopun, kun Aniston totesi, ettei ole raskaana.

Myös Suomessa on huomattu, että vähänkään pömpöllään oleva naisen maha antaa oikeuden muun muassa raskausuteluihin.

– Nykypäivänä ihannoidaan helposti ei niin elämää nähnyttä kehoa, muotoilee kajaanilainen liikunnanohjaaja ja fysioterapeutti Henna Salomäki.

Aihe on valtavan herkkä juuri siksi, että ihmisten taustoja on vaikea tietää.

– Ilman taustatietoja ei ole kohteliasta kertoa omia mielipiteitään. Väärinkäsitystapauksissa nämä saattavat olla ikäviä tilanteita kummallekin osapuolelle.

Tamperelainen Pauliina Julku nosti esiin sosiaalisessa mediassa aiheen, joka käsitteli hänen sairauttaan nimeltä endometrioosi. Sairaus vaikuttaa hänen elämäänsä muun muassa kipuna ja turvonneena vatsana. 

Tämä on sairaus, mutta kaikki ajattelee automaattisesti sen olevan raskaus. Oon niin kyllästynyt jatkuvaan uteluun, vihjailuun ja töksäytyksiin siitä, että mulle tulee vauva. Oon kyllästynyt myös näihin täteihin, ketkä tulee julkisilla paikoilla kertomaan millasta vahinkoa aiheutan sikiölleni tupakoimalla. Pauliina Julku julkisessa Facebook-päivityksessään

"Moinen pinnallisuus on surkeaa ja huvittavaa"

Pauliina Julku kertoo Facebook-päivityksessään, että hänen mahansa on sairauden ja toistuvien leikkauksien takia koholla.

Saan melko usein kuulla, että jos se johtuu sairaudesta, niin sitten mun pitäisi peittää se maha. Että ei ole sopiva käyttää vaatteita, jotka myötäilevät ihoa. Ihme kyllä kukaan ei ole kommentoinut asiasta mun profiiliin, mutta kasvotusten olen niitä saanut kokea.

Surkuhupaisinta Julkun mukaan tilanteessa on, että kommentteja eivät heittele miehet, vaan vanhemmat naiset.

– Naisten nyt ainakin luulisi ymmärtävän toista naista. Moinen pinnallisuus on surkeaa ja huvittavaa. Myös tuomitseminen on ikävää, ja kommentin heittäminen kertoo itse henkilöstä. 

Syitä vatsan seudun pyöreyteen saattaa olla muitakin kuin raskaus, ja siksi toisten vatsojen kyttääminen on typerää, sanoo Pauliina Julku.

– Oli julkisuuden henkilö tai ei, kenenkään ei pitäisi joutua selittelemään kenellekään toiselleen kehostaan mitään.

Kajaanilainen Henna Salomäki kuvailee, että monesti henkilön oma arvomaailma vaikuttaa siihen, miten omaan tai muiden ulkonäköön suhtautuu.

– Mikäli arvot ovat hyvin ulkonäkökeskeisiä, vaikuttaa tämä varmastikin toisesta henkilöstä saatuun vaikutelmaan pelkän näkemisen jälkeen.

Sairaus tekee kipeää ja kommentit satuttavat

Pauliina Julku kuvailee päivityksessään, että hyvin harvat tietävät millainen sairaus endometrioosi on.

Endometrioosi on kohdun limakalvojen sairaus, missä limakalvo leviää kohdusta muualle mahaan. Se tekee kipeetä. No kuvitelkaa nyt, että jos mun maha näyttää tolta ilman, että siellä kasvaa vauva, niin ei se nyt ihan kivutonta ole.

22-vuotias tamperelainen kirjoitti tekstin siksi, että ihmiset voivat aiheuttaa mielipahaa kommenteillaan.

Ei mulle, mua ne lähinnä huvittaa. Mutta tiedän tällä hetkellä useammankin naisen, ketkä sairautensa takia näyttävät siltä, että olisivat raskaana. Näissä naisissa on muhun se ero, että nää naiset yrittävät tulla raskaaksi ja toivoisivat mahan olevan pallo raskauden, eikä sairauden takia. Sillon tollaset kommentit sattuu ja paljon, oon seurannut vierestä. Joten miettikää ennen kun avaatte suunne.

Ottaisitko hoitomummon? – Uusi yksikkö auttaa perhehoitajat alkuun Pirkanmaalla

Vanhuksille kaivataan lisää perhehoitopaikkoja, mutta vieraan ihmisen ottaminen omaan kotiin voi askarruttaa. Pirkanmaalla aloittaa syksyllä maakunnallinen perhehoidon yksikkö, joka hakee uusia perhehoitajia ja tarjoaa heille ennakkovalmennusta.

Vanha nainen istuu nojatuolissa ja katsoo ikkunasta ulos olohuoneessa.

Turvallista, tavallista perhe-elämää – sitä perhehoito on parhaimmillaan. Kunnat ovat innostuneet etsimään perhehoitajia vanhuksille, mutta millainen perhe tehtävään soveltuu ja mitä se vaatii?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Pirkanmaalla aloittava maakunnallinen ikäihmisten perhehoidon yksikkö. 17 kuntaa eli lähes kaikki Pirkanmaan kunnat ovat mukana uudessa yksikössä, joka aloittaa toimintansa syyskuussa.

Yksikkö rekrytoi perhehoidosta kiinnostuneita ja järjestää heille ennakkovalmennusta. Yksikköä hallinnoi Tampereen kaupunki ja sen toimitilat sijaitsevat Tampereella.

Mukana olevat kunnat ovat kevään aikana laatineet yksikölle toimintaohjeen. Esimerkiksi perhehoitajille maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset sekä pitkäaikaisesta perhehoidosta asiakkaalta perittävä asiakasmaksu määräytyvät jokaisessa kunnassa samalla tavalla.

Sen sijaan jokainen kunta määrittelee itse asiakkaalta perittävän maksun suuruuden tilapäisessä ja osavuorokautisessa perhehoidossa.

Oletko liian sitoutunut työhösi? Ei kannata, osoittaa suomalaistutkimus

Jyväskylän yliopiston kahdeksan vuotta kestänyt seurantatutkimus osoittaa, että liiallinen sitoutuminen työhön johtaa pitkällä aikavälillä lisääntyvän työkuormituksen kierteeseen. Tutkijan mukaan esimiehen pitäisikin ottaa puheeksi työntekijän epäterve sitoutuminen työhönsä.

Naisen kädet näppäimistöllä.

Työntekijöiden liian voimakas sitoutuminen työhönsä ennustaa myöhemmällä työuralla lisääntyvää epävarmuuden tunnetta sekä tyytymättömyyttä palkkaukseen ja saatuun arvostukseen, osoittaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehty tutkimus.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sitoutuneisuus työhön on yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Jyväskylän yliopiston kahdeksan vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että korostunut työhön sitoutuminen eli ylisitoutuneisuus johtaa pitkällä aikavälillä lisääntyvän työkuormituksen kierteeseen.

Tutkimus osoitti, että mitä ylisitoutuneempia työntekijät olivat, sitä enemmän he raportoivat myöhemmällä työurallaan kasvavaa epäsuhtaa saamiensa palkkioiden ja omien ponnistelujen välillä. Ylisitoutuneisuus oli myös yhteydessä siihen, että työntekijät ponnistelivat yhä enemmän työnsä eteen ja kokivat ponnistelunsa erittäin kuormittavana.

Ylisitoutuminen tärkeää ottaa puheeksi

Tutkimuksessa tarkasteltiin työuransa alkuvaiheessa olevia toimihenkilöitä kahden vuoden välein. Työntekijöitä tutkittiin vuosina 2006, 2008, 2010, 2012 ja 2014. Tutkimuksen alkaessa tutkittavia oli 747, ja he olivat alle 36-vuotiaita.

– Tulokset osoittivat, että seurantatutkimuksen aikana ylisitoutuneisuus kehittyi tutkituilla työntekijöillä yhä pysyvämmäksi työasenteeksi, tutkimuksen vastuuhenkilö, Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija, dosentti Taru Feldt kertoo tiedotteessa.

Feldt huomauttaa, että tutkimustulosten valossa on tärkeää, että uransa alkuvaiheessa olevien työntekijöiden asenteeseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Feldtin mukaan työnohjauksessa, esimiestyössä ja kehityskeskusteluissa olisi tärkeää ottaa puheeksi epäterve työsitoutuminen.

Epäterve työsitoutuminen näkyy esimerkiksi siten, että työntekijän on vaikea päästää irti työasioista vapaa-ajalla ja hänen sosiaaliset suhteensa kärsivät kohtuuttomasta työnteosta.

Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Work, Environment and Health -lehdessä.

Opettele oikea ensiapu kesähaavereihin ja vältä lääkärireissu

Tapaturmat ja haaverit vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kesällä tyypillisiä ovat nyrjähdykset, allergiset reaktiot ja palovammat. Oikealla ensiavulla niistä selviää ilman lääkärissä käyntiä, kertoo Suomen Punaisen Ristin ensiaputoiminnan koordinaattori Titta Eloranta.

grafiikka
null

Dementia voidaan löytää ennen oireita – tulevaisuudessa aivojen kuona voidaan ehkä pestä pois

Oululainen tutkijaryhmä on kehittänyt tavan kuvata aivojen sykkimistä. Sykkiminen puhdistaa aivot kuonasta, joka aiheuttaa esimerkiksi dementiaa. Jos häiriö puhdistusjärjestelmässä todetaan varhain, dementian etenemistä voidaan ehkäistä esimerkiksi pesemällä aivot. Keino siihen pitää vielä keksiä.

Aivojen muovinen malli.

Aivoissa tapahtuvaa sykkimistä eli pulsaatiota pystytään kuvaamaan. Menetelmän ovat kehittäneet Oulun yliopiston tutkimusryhmä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

– Sama asia kuin ranteessa tuntuu pulssi, niin aivoissa tuntuu pulssi. Meillekin oli  iso yllätys, kuinka vahvaa ja laaja-alaista se on, kertoo tutkimusryhmää johtava neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta.

Verisuonten sykinnällä on iso merkitys. Sen avulla aivojen puhdistusjärjestelmä puhdistaa aivoja kuona-aineista erityisesti unen aikana.

– Puhdistusjärjestelmä kuvattiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2013. Siihen asti aivojen lymfakierto on ollut täysi mysteeri, Kivimäki kertoo tanskalaisen aivotutkija Maiken Nedergaardin löydöstä.

Puhdistusjärjestelmän häiriöistä kehittyy dementia

Kun puhdistusjärjestelmä häiriintyy, aivoihin alkaa kertyä proteiinia, jota vuosien ja vuosikymmenten aikana kertyy niin suuria määriä, että aivot alkavat tulehtua. Lopulta henkilö sairastuu aivoja rappeuttavaan sairauteen, kuten dementiaan.

– Olemme muutamalla aivotraumapotilaalla ja dementikolla tutkineet näitä pulsaatioita, ja alustavasti ne näyttävät hyvin erilaiselta kuin verrokkihenkilöillä, Kiviniemi kertoo.

Muutokset järjestelmään saattavat tulla jopa vuosia ennen sairauden oireita, muistin ja käytöksen häiriöitä.

Tutkimusryhmä on kehittänyt ultranopean magneettikuvantamisen, jossa aivot kuvataan kymmenen kertaa sekunnissa. Kuvien perusteella voidaan nähdä häiriöt puhdistusjärjestelmässä.

Häiriöitä aiheuttavat esimerkiksi tulehdukset, geneettinen herkkyys ja krooniset, traumaattiset vammat.

– Alzheimer-konferensissa Bristolissa puhuimme juuri nyrkkeilijä Muhammad Alin kohtalosta. Eli jos aivoihin tulee toistuvia traumoja, aivoihin vuotaneet pienet määrät verta pikku hiljaa tukkivat ja häiritsevät puhdistustoimintaa.

Tulevaisuudessa aivot voidaan ehkä puhdistaa

Kiviniemen visiona on, että tulevaisuudessa dementiaa pystyttäisiin ehkäisemään ennalta tai ainakin hoitamaan sitä, ennen kuin se aiheuttaa pysyviä  muutoksia.

– Yksi tutkimussuuntamme on laitekehityspuoli. Koska kaikkia ei voi magneettikuvata, pitää kehittää ulkoisia mittareita, kannettavia tai päällepuettavia. Tai tyyny, joka mittaa yöllä kuinka pulssit aivoissa toimivat.

Jos mittauksessa on nähtävissä muutoksia, magneettikuvauksen jälkeen aivot voitaisiin puhdistaa ultraäänellä. Eläinkokeissa on ultraäänellä pystytty pesemään plakkia pois aivoista, minkä jälkeen eläinten muisti on parantunut. Tulokset ovat rohkaisevia.

– Menetelmässä pitää pystyä avaamaan veri-aivoeste. Ihmisten aivojen puhdistamiseksi ja dementian hoitoon pitäisi luultavasti keksiä jokin helpompi keino. Se pitää tutkia, miten sen voisi tehdä, Kiviniemi pohtii hoitokeinoja, vaikka se ei suoraan tutkimusryhmän työtä olekaan.

Ryhmä sai merkittävän rahoituksen jatkotutkimukselle

Kiviniemen Oulu Functional NeuroImaging (OFNI) -tutkimusryhmä on juuri saanut 1,2 miljoonan tutkimusrahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä aivorappeumasairauksien diagnostisten kuvantamismenetelmien jatkokehittämiseen. 

– Kehitämme magneettikuvantamista mahdollisimman herkäksi, jolloin pulsaatioita pystyisi entistä paremmin mittaamaan. Toinen tutkimussuunta on tuo laitekehityspuoli, Kiviniemi kertoo tutkimuksen jatkosuunnitelmista.

– Meidän tehtävämme on tuottaa kuvia, mihin fokusoitu ultraääni voitaisi hoitomielessä tähdätä, ja maksimoida hoidon teho näillä kuvantamisilla.

Oululaisten tutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Artikkeleita siitä on syntynyt yli 60 ja väitöskirjoja seitsemän.

– Alussa ollaan, mutta nyt kun tiedetään, mitä kannattaa hoitaa ja että se on mekaaninen asia, joku voi keksiä ihan vaikka mitä. Nyt tuntuu, että asiaan on tullut toivon pilkahdus, Kiviniemi kertoo.

– Jospa keksittäisi  helppo kätevä hoito, jolla jo etukäteen voisi estää dementian etenemistä. Silloin terveydenhuollon ja valtion resursseja säästyisi muuhun.

Eikö ennen hyvältä maistunut ruoka maistu enää? Ruokahalu voi olla kiinni aisteistasi

Makuaisti vaikuttaa ruokahaluun, sillä kukapa mielellään laittaa suuhun ruokaa, joka ei maistu miltään. Aistin heikkenemiseen voi olla monia eri syitä, kuten vaikkapa jotkin sairaudet tai ikääntyminen.

Kieli ulkona suusta.

Todennäköisesti jokainen, joka on maannut sängyn pohjalla flunssan kourissa, on todennut ruokahalunsa kadonneen. Mikään ei maistu miltään, ja jopa herkkuruuatkin tuntuvat maistuvan puulta. Tämä ei ole mikään ihme, sillä muun muassa erilaiset infektiot vaikuttavat makuaistin heikkenemiseen.

– Makuaisti on aisti, joka välittyy aika monenkin hermon kautta. Jotta makuaistimus syntyy, on välttämätöntä, että sylkeä erittyy. Makuaistin heikkenemisen tärkeimmät syyt ovat siis sellaisia, jotka heikentävät syljen eritystä, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Jouko Kotimäki Kainuun sotesta.

– Lisäksi haju- ja makuaistit kulkevat käsi kädessä, niiden erottaminen voi olla toisinaan aika vaikeaa. Tämän takia sellaiset asiat, jotka heikentävät hajuaistia, heikentävät yleensä myös makuaistia.

Erilaisten infektioiden lisäksi makuaistia heikentävät myös esimerkiksi Sjögrenin syndrooma, tupakointi, tietyt vitamiini- tai hivenainepuutokset, joihinkin lääkeaineisiin liittyvät sivuvaikutukset sekä kilpirauhasen toiminnan häiriöön liittyvät asiat.

Makuaisti katoaa harvoin kokonaan, mutta makujen valikoimasta tulee hyvin vajavainen. Esimerkiksi vaikea nenän polyyppitauti voi aiheuttaa makuaistin menemisen niin heikoksi, että potilas kokee, ettei maista mitään.

– Lisäksi aivoperäisiin sairauksiin tai vaikkapa Parkinsonin tai Alzheimerin tauteihin voi liittyä makuaistin lähes kokonaan häviäminen, Kotimäki mainitsee.

Ihminen maistaa normaalisti viisi eri perusmakua: suolaisen, makean, karvaan, happamen ja umamin. Nämä maut maistetaan eri osissa kieltä.

Ikääntyessä maistaminen heikkenee

Makuaisti voi myös heikentyä yksistään ikääntymisen myötä, sillä iän karttuessa syljen eritys yleensä vähenee eli sylkirauhasten toiminta heikkenee ja suun kuivuminen on tavallisempaa.

– Usein ikääntyvillä ihmisillä on myös enemmän lääkityksiä, jotka vaikuttavat syljen eritykseen. Ja sitten saattaa olla perussairauksia, jotka osaltaan heikentävät makuaistin muodostumista, Kotimäki sanoo.

Ei siis ole mikään ihme, että ikäihmiset toisinaan kertovat ruokahaluttomuudestaan. Korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Jouko Kotimäki toteaa, että makuaistin heikkeneminen voi selittää paljonkin tätä seikkaa.

– Ja kun haju- ja makuaisti ovat tiiviisti yhteydessä ja iän myötä myös hajuaisti heikkenee, niin molemmat vaikuttavat siihen, ettei ruoka maistu. Joidenkin tutkimusten mukaan yli 80-vuotiaista jopa 50 prosenttia ei haista kunnolla.

Arvola-kodin johtaja Sirkka Ohtonen kertoo huomanneensa makuaistin heikkenemisen palvelutalolla asuvien ikäihmisten keskuudessa.

– Tulee selkeästi esiin heidän puoleltaan, että sellaiset ruuat, jotka ovat ennen maistuneet hyvältä, eivät enää välttämättä maistu. Jos ruoka ei maistu, syöminen saattaa jäädä vähemmälle. Tarkkailemme täällä sitä, mitä kukin on syönyt, jotta voimme reagoida asiaan, mikäli ruokahaluttomuutta esiintyy pitkään.

– Toisinaan kuitenkin saattaa olla niinkin, että lounaalla ruoka ei maistu, mutta päivällisellä maistuu – ihan samalla tavalla kuin nuoremmillakin toisinaan ruoka maistuu paremmin.

Vähentynyttä syljen eritystä voidaan korjata

Makuaistin heikkeneminen osittain tai lähes kokonaan vaikuttaa ihmisen elämään ravitsemuksen ja elämänlaadun kautta. Silloin kun makuaisti heikkenee ja ruokahalu katoaa, vaikuttaa se ihmisen yleiskuntoon.

– Voi olla, että juuri tällainen ihminen tarvitsisi monipuolista ravintoa, mutta ruoka ei maistu kun ei ole ruokahalua. Ja sitä kautta tilanne huononee, Kotimäki mainitsee.

Heikentyneeseen makuaistiin ei ole olemassa mitään varsinaista lääke- tai leikkaushoitoa. Mutta asian korjaamiseen on kuitenkin keinoja.

– Vähentynyttä syljen eritystä voidaan korjata erityisesti silloin, kun taustasyy on jonkin lääkkeen sivuvaikutus. Silloin täytyy tarkastella, onko kyseinen lääke välttämätön vai voidaanko se vaihtaa. Tai jos taustalla on selvä vitamiininpuute tai kilpirauhasen vajaatoiminta, silloin asian korjaaminen voi palauttaa makuaistiakin.

"Miksi me järkevät aikuiset ihmiset emme osaa vieläkään suojautua auringolta?" – Ihosyövät voivat hyvin

Helteet hellivät meitä jälleen, mutta ihanassa auringossa on omat vaaransa. Ihosyövät lisääntyvät edelleen rajusti, vaikka pahin rusketusbuumi on jo takanapäin. Uusin ongelma on, että melanoomaa tavataan myös lapsilla. Lue ihotautien erikoislääkärin ohjeet auringolta suojautumiseen.

Toimittajan iho kärähti Teneriffan lomalla.

Kasvoni ja käsivarteni kärähtivät lomamatkalla Teneriffalla. Pyöräilin rantabulevardia pitkin, jossa ilma tuntui mukavan viileältä, kun tuuli puhalsi mereltä. Auroinkovoide kolmenkympin suojakertoimella ei riittänyt vaalealle iholleni, kun olin pyörän selässä monta tuntia, ja välillä myös rannalla.

Töihin palattuani kollegani suomi itseään, koska hän oli kärventänyt nahkansa Helsingin uimastadionilla. Mies oli maannut ylhäällä penkeillä, jossa ei tuntunut yhtään kuumalta, kun viileä tuulenvire helli hänen ihoaan.

Miksi me järkevät aikuiset ihmiset emme osaa vieläkään suojautua auringolta, vaikka sen vaaroista on paasattu viime vuosina ihan riittämiin?

– Tietoisuutta auringon riskeistä kyllä on, mutta en ole varma, konkretisoituuko se ohjeiden noudattamiseen asti. Kyllä ihmiset tietävät terveelliset ravintosuosituksetkin, mutta eivät aina jaksa tai halua niitä noudattaa, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Tarja Mälkönen HUSin ihoklinikalta.

Etelänmatkailu ja ihosyövät lisääntyvät käsi kädessä

Suomen Syöpärekisterin mukaan ihosyöpien määrä on lähes kymmenkertaistunut viidessäkymmenessä vuodessa. Taustalla ovat väestön ikääntyminen ja etelänmatkailun suosio.

– Ruotsissa on pystytty osoittamaan tutkimuksin, että etelänmatkailun lisääntymisen käyrät menevät ihan yksi yhteen melanoomaesiintymiskäyrien kanssa vuosikymmenten saatossa.

Hän on huomannut myös omassa työssään, että yhä suurempi osa potilaista ei kärsi enää ihottumista vaan ihosyövistä tai niiden esiasteista.

– Tämä juontaa juurensa jo monen vuosikymmenen takaa, jolloin rusketusta pidettiin muodikkaana, mutta silloin ei tätä syy-seuraussuhdetta ymmärretty. Monet vanhemmat potilaat ovat kertoneet ajatelleensa, että jos iho kärähtää kunnolla alkukesästä, niin kestääpä sitten paremmin aurinkoa myöhemmin.

Auringon lisäksi kannattaa välttää myös tupakointia, sanoo Mälkönen.

– Tupakointi ja aurinko ovat superpaha yhdistelmä, niin rypistymisen kuin ihosyövänkin kannalta.

"Kiltit" syövät pystytään yleensä hoitamaan

"Kiltit" ihosyövät eli tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä ovat tavallisesti iäkkäiden ihmisten sairauksia, koska ne kehittyvät vähitellen koko elämän aikana kertyneen UV-säteilyn tuloksena.

Yleensä ne esiintyvät käsien ja kasvojen alueella, jotka saavat eniten aurinkoa. Myös kalju tai ohuthiuksinen päälaki on vaarassa. Ihon ei välttämättä tarvitse olla palanut, että nämä syövät saavat alkunsa.

"Kilteistä" syövistä selviää melkein aina, jos ne hoidetaan. Yleensä ne eivät lähetä etäpesäkkeitä, mutta hoitamattomana ne syövyttävät paikallista kudosta.

– Valitettavasti näemme joskus myös sellaisia potilaita, jotka syystä tai toisesta eivät ole hakeutuneet hoitoon oireista huolimatta. Pahimmillaan nenä on jo syöpynyt pois tai kalloon on tullut reikä. Taustalla voi olla dementiaa tai henkisen puolen ongelmia.

Vaarallista melanoomaa jo alakouluikäisillä

UV-säteily vaikuttaa myös melanooman kehittymiseen, mutta ei koko elämän aikana kertyneenä annoksena. Riski sairastua melanoomaan kasvaa lapsena tai nuorena toistuvasti ihonsa polttaneilla.

Melanooma on vaarallisin ihosyöpä ja se voi lähettää etäpesäkkeitä. Noin 90 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Varsinkin vaaleaihoiset ja punapigmenttiset kuuluvat riskiryhmään.

– Jos on tällainen ykkösihotyyppi, palaa herkästi, ja tähän nimenomaiseen ihonväriin liittyy mahdollisesti myös puutteellinen DNA-vaurioiden korjausmekanismi. Vaurioita siis tulee herkemmin, eikä niitä saada samalla tavalla korjattua kuin sellaisessa ihotyypissä, joka ruskettuu helpommin.

Myös runsasluomisilla ihmisillä on kasvanut riski sairastua melanoomaan. Tavallinen luomien määrä ihmisen kehossa on viitisenkymmentä, mutta jos luomia on noin 120, melanooman riski on kymmenkertainen.

Melanooma ei ole vain iäkkäiden sairaus vaan sitä todetaan jo 20-30-vuotiailla ihmisillä. Mälkösen kokemuksen mukaan uutta on kuitenkin se, että viimeisen viiden vuoden sisällä HUSissa on diagnosoitu melanoomaa jopa alakouluikäisillä lapsilla.

– Melanooma on jatkuvasti varhentunut. Aikaisemmin ajateltiin, että lasten melanooma on erittäin harvinainen, mutta valitettavasti näin ei voi enää sanoa. Nykyään nämä ovat ihan yksittäistapauksia, mutta ennen niitäkään ei ollut.

Kannattaako aurinkoa ottaa D-vitamiinin takia?

Ennen vanhaan vauvat vietiin alasti ottamaan aurinkokylpyjä, jotta he saisivat D-vitamiinia ja välttyisivät riisitaudilta.

Vielä nyt 2010-luvullakin äidit pohtivat netin keskustelupalstoilla, kuinka paljon vauvoja saa pitää auringossa. Jos pikkuvatsat saavat vaivoja D-vitamiinitipoista, harkitaan aurinkokylpyä.

– Kuulostaa ihan järkyttävältä, että maidonvalkea imeväisikäinen laitettaisiin aurinkoon edes hetkeksi. Vauvan iholle ei saa tulla aurinkoa lainkaan, paitsi epäsuoraa heijastusta. Vauvan tulee olla poissa auringosta ja vaatetettuna sen ajan, mitä hän auringossa on.

Auringon haitallinen UVB-säteily muodostaa D-vitamiinia ihmisen iholla. Sitä muodostuu riittävä määrä, kun auringossa oleilee kymmenen minuuttia päivässä niin, että käsivarret ja kasvot saavat aurinkoa.

Tämän jälkeen D-vitamiinin muodostuminen lakkaa eli sitä ei voi tankata yhdellä kertaa enempää, vaikka auringossa viettäisi koko päivän. Suomessa UVB-säteilyä saa auringosta kesäkuukausina, mutta lapsille, raskaana oleville ja vanhuksille suositellaan silti D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

Muille aikuisille Valtion ravistemusneuvottelukunta suosittelee D-vitamiinilisää loka-maaliskuussa, jos sitä ei saa riittävästi ravinnosta.

Näin tunnistat ihosyövän esiasteen

Okasolusyövän esiastetta kutsutaan aurinkokeratoosiksi. Se voi näyttää pikkusormen pään kokoiselta läiskältä, joka voi punoittaa ja hilseillä. Hilse voi irrota pariksi päiväksi, jos sen rapsuttaa pois, mutta sitten se palaa.

Tyvisolusyöpä on usein pieni, koholla oleva ihonvärinen tai punertava näppy, joka ei parane.

– Ne ovat salakavalia, koska tyvi- ja okasolusyöpämuutokset eivät tunnu miltään. Melanooma tosin voi kutista.

Aurinkokeratoosi näyttää hieman karhealta ihottumaläiskältä, mutta se ei parane kortisonivoiteella, kuten tavallinen ihottuma.

– Voidetta voi käyttää ihan kokeilumielessä. Jos läiskä lähtee kortisonivoiteella pois, se ei voi olla mitään pahanlaatuista, vaikka se tulisi hetken kuluttua takaisin, Mälkönen vinkkaa.

Uni, ruoka ja harjoittelu – tässä 10 vinkkiä liikkuvan lapsen vanhemmalle

Mitä liikkuvan lapsen vanhempien pitäisi erityisesti tietää unesta, ruoasta ja psyykkisestä valmennuksesta? Listasimme asiantuntijoiden vinkkejä liikunnallisen nuoren arjessa jaksamiseen.

Lapset yleisurheilukentällä Joensuun Hammaslahdessa.

Kasvava lapsi tai nuori tarvitsee päiväänsä virtaa, eritoten silloin, jos mukana kuvioissa on liikuntaharrastus. Mitä tavoitteellisempaa liikunnan tai lajin harrastaminen on, sitä enemmän hyvän unen, ruoan ja valmennuksen merkitys korostuu. Kolme asiantuntijaa antaa vinkit liikkuvan lapsen arjessa pärjäämiseen syömisen, unen ja psyykkisen valmennuksen näkökulmasta.

Paula Thesleff, urheilupsykologi

Erota lapsen suoritus ja persoona

Lasta tulisi arvostaa kokonaisvaltaisesti urheilusuorituksesta riippumatta. Lapsi ei koskaan itse ole huono, virheellinen tai epäonnistunut, kyse on vain urheilusuorituksesta.

Selvitä omat ja lapsesi tavoitteet urheilussa

On tärkeää, että lapsi saa harrastaa liikuntaa ja urheilua omien tavoitteidensa suuntaisesti. Olisi hyvä varmistaa, että aikuisen ja lapsen tavoitteet kohtaavat.

Harjoitelkaa keskittymistä

Urheilusuorituksessa tarvitaan usein keskittymiskykyä, jotta voi sivuuttaa niin sisäisiä kuin ulkoisia häiriötekijöitä. Sisäisiä häiriötekijöitä voivat olla esimerkiksi kielteiset ajatukset tai kehon reaktiot. Ulkoisiin häiriötekijöihin voi lukea vaikka sääolosuhteet. Keskittymistä voi harjoitella esimerkiksi pelien kautta. Ruokapöydässä voi kokeilla, kuka pystyy tuijottamaan edessään olevaa haarukkaa pisimpään hiljaa keskittymisen herpaantumatta.

Tarja Stenberg, unitutkimusryhmän johtaja ja dosentti

Muista, että lapsi tarvitsee aikuista enemmän unta

Lasten ja nuorten unentarve on merkittävästi isompi kuin aikuisella. Unentarve on yksilöllinen, mutta keskimääräisesti vielä 13-vuotiaatkin tarvitsevat yhdeksän tunnin yöunet. Univaje vaikuttaa muun muassa muistiin. Vähillä unilla sinnittelevällä urheilevalla nuorella voi olla hankaluuksia keskittymisessä ja uusien liikkeiden oppimisessa. Stenberg uskoo, että väsyneellä urheilijalla on isompi riski onnettomuuksiin ja harjoitusvammoihin. Rutiinit helpottavat nukkumaanmenoa. On tärkeää mennä nukkumaan ja herätä samaan aikaan joka päivä. Lapsilla rutiineja voivat olla iltapala, pesu ja iltasatu. Nuorillakin olisi hyvä olla rutiineja. Tulevaisuudessa nuorilla voi olla jopa unipelejä, jotka auttavat nukkumaanmenossa.

Vältä raskasta liikuntaa ja sinivaloa ennen nukkumaanmenoa

Raskaita liikuntaharjoituksia ei kannata sijoittaa iltaan. Unille meno myöhästyy ja itse nukahtaminen vaikeutuu, koska veressä on treenin jäljiltä adrenaliinia ja muita stressihormoneita, jotka pitävät hereillä. Myös kännyköiden, television ja tablettien käyttö vaikeuttaa nukahtamista. Sininen valo huijaa aivoja viestittämällä, ettei vielä ole nukkumaanmenoaika. Iltaisin nukkumaanmeno tulisi rauhoittaa noin tuntia ennen sänkyyn menoa.

Älä syyllistä tai syyllisty, jos nuori ei osaa nukahtaa illalla

Jokaisella on geeneissä taipumus olla joko iltaisin virkeitä olevia iltatyyppejä tai aamuisin energisempiä aamutyyppejä. Virkeystyyppi muotoutuu vasta noin 17–18 vuoden iässä. Ennen tyypin vakiintumista on selkeä kehitys: lapset ovat pääosin aamuvirkkuja ja nuoret iltavirkkuja. Nuorten iltakukkumisessa ei siis ole kyse huonoista käytöstavoista tai vanhempien leväperäisyydestä, vaan usein syy on fysiologinen.

Jaakko Mursu, ravitsemusterapeutti:

Huolehdi riittävästä syömisestä: 5–7 kertaa päivässä

Ateriarytmi on kaikkein tärkein asia, mitä ravitsemukseen tulee. Aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala pitäisi minimissään syödä päivän aikana. Usein liikkuvalle lapselle 6 ateriaa päivässä olisi hyvä määrä. Ateriarytmin pitää olla riittävän tiheä, lapsilla 2–3 tuntia on hyvä rytmi. Jos ruokaa ei syö säännöllisesti, lapsi väsyy ja voi jopa kiukutella, kun verensokeri laskee. Enemmän treenaavilla on isompi energiantarve eli silloin pitää syödäkin enemmän.

Tarjoa ruokaa monipuolisesti

Ruokavalion pitäisi olla laadukas ja monipuolinen, hyvistä raaka-aineista itsevalmistettua ruokaa. Ihmeitä lautaselle ei tarvita, normaali ruoka riittää. Liikkujan lautasmallissa voi kasvattaa proteiinin ja hiilihydraatin määrää ja nipistää vähän kasviksista. Perinteisessä lautasmallissa noin puolet on varattu kasviksille. Toisaalta kasviksia ja hedelmiä saisi olla aterioilla ylipäätänsä lisää, koska niitä ei voi koskaan syödä liikaa.

Muista vesi

Päivittäinen vedensaanti on hyvin tärkeää. Liian vähäinen juominen heijastuu nopeasti jaksamiseen. Eritoten lapset reagoivat huonosti vähäiseenkin vedenhukkaan. 1–2 litraa päivässä riittää niin janoon kuin ruokajuomaksi.

Pakkaa välipalaa mukaan

Treeneissä olisi hyvä olla pientä välipalaa mukana. Jos mukaan on mahdollista ottaa kylmälaukku, mukaan voi pakata voileivän, jossa on mukana esimerkiksi juustoa, leikkelettä ja paprikaa. Hedelmät ovat hyviä liikkeellä ollessa, esimerkiksi omena kestää hyvin kassin pohjalla. Vähintään lapselle voi pakata mukaan jonkin patukan.

Kainuusta löytyi oppimista vaikeuttava aivotautigeeni

Geenimuutosta on tähän mennessä löytynyt vain Kainuusta. Muita paikalliseen tautiperimään kuuluvia sairauksia ovat muun muassa pohjoinen epilepsia ja Hervan tauti.

Geeni molekyyli laboratorio.

Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet Kainuusta geenimutaation, joka hidastaa lasten aivojen kehitystä.

Kuhmon ja Sotkamon verenluovuttajille tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että noin joka 50. kantaa peittyvästi periytyvää mutaatiota. Kahden kantajan yhteisellä lapsella on 25 prosentin riski sairastua aivotautiin.

Lapsuudessa alkava viive vaikeuttaa oppimista ja aiheuttaa neurologisia ja psykiatrisia oireita. Elinikää geenimuutos ei lyhennä.

Tätä geenimuutosta on tähän mennessä löytynyt vain Kainuusta. Muita paikalliseen tautiperimään kuuluvia sairauksia ovat muun muassa pohjoinen epilepsia ja Hervan tauti.

Suomalaisväestölle tyypillisiä perinnöllisiä tauteja on kasautunut lähinnä Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Turun seudulle ja Pohjanmaalle – luultavasti siksi, että näitä alueita asutettiin 1500-luvulla, ja tauti on päässyt rikastumaan, kun aviopuoliso on tuolloin haettu korkeintaan kolmen kilometrin päästä.

Suomalaiset ovat tunnetusti sukua toisilleen seitsemän tai kahdeksan sukupolven takaa; serkusavioliitot eivät ole perinnöllisten tautien syy, sanoo kliininen opettaja Irma Järvelä Helsingin yliopistosta.

Noin puolet lasten aivojen kehitysviivästymien syistä on selvittämättä,  mutta uudella menetelmällä eli koko perimän tutkimisella on viime vuosina tunnistettu satoja uusia aivotautien geenejä.

Tutkimus: Hyttysenpureman raapiminen levittää viruksia verenkiertoon

Ihmisen immuunijärjestelmä yrittää nujertaa pureman aiheuttaman tulehduksen, mutta tuleekin levittäneeksi sitä elimistöön, havaitsivat brittitutkijat.

Keltakuumehyttynen Aedes aegypti mosquito mikroskoopin läpi katsottuna.

Kutisevan hyttysenpureman raapimisesta voi brittiläisen tutkimuksen mukaan olla vakavia terveydellisiä seurauksia. Raapiminen sekä nopeuttaa infektiota että levittää sitä elimistöön, Leedsin ja Glasgow'n yliopistojen tutkijat sanovat.

Tutkittavina olivat keltakuumehyttysen aiheuttamat tulehdukset. Laji levittää keltakuumeen lisäksi zikaa sekä dengue- ja chikungunyakuumetta.

Pistäessään hyttynen erittää ihmisen iholle sylkeä estääkseen veren hyytymisen. Suomessa on kymmenkunta hyttyslajia, jotka pistävät ihmistä.

Sylki laukaisee immuunireaktion, jossa veren valkosolut rientävät nujertamaan tunkeilijaa. Tutkijat kuitenkin havaitsivat suureksi yllätyksekseen, että osa valkosoluista saakin tulehdustartunnan ja alkaa vastoin tehtäväänsä levittää virusta.

Tavallisista salvoista täsmälääke?

Hyönteisten levittämät virukset aiheuttavat satoja miljoonia tartuntoja joka vuosi. Harvoihin on täsmähoitoa tai rokotetta. On myös hyvin vaikea ennustaa, mikä sadoista viruksista aiheuttaa seuraavia zikan kaltaisia epidemioita, tutkimusta johtanut Clive McKimmie sanoo.

Uudet tulokset ovat toistaiseksi alustavia, mutta McKimmie uskoo, että jatkotutkimukset voivat auttaa nujertamaan virustulehduksia.

– Tutkimuksemme voi olla ensimmäinen askel tavallisten tulehdusta estävien voiteiden käytössä, ennen kuin oireita ehtii ilmentyä, McKimmie uskoo.

Tutkimus on julkaistu Immunity-lehdessä, ja tuloksista kertoo myös Medical  Xpress -sivusto.

Väitös: Mielenterveyspotilaat tyytyväisiä hoidon tukena käytettyihin tekstarimuistutuksiin

Potilasta muistutetaan tekstiviestillä esimerkiksi lääkkeen ottamisesta tai tulevasta vastaanottoajasta. Turun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistuneista potilaista suurin osa haluaisi käyttää tekstiviestimuistutuksia myös jatkossa.

Hahmo lasilabyrintissä.

Mielenterveyspotilaat ovat tyytyväisiä tekstiviestimuistutusten käyttöön hoidon tukena, selviää Kati Kanniston Turun yliopistossa tekemästä väitöskirjasta.

Tällä hetkellä tekstiviestit ovat käytetyimpiä menetelmiä, kun halutaan tukea pitkäaikaissairaita hoitoon sitoutumisessa. Tekstiviestien rinnalle on kehitetty useita nopeita vuorovaikutuskeinoja, kuten chat tai WhatsApp.

– Yllättävää oli, että vain vajaat viisi prosenttia tutkimukseemme osallistuneista potilaista ilmoitti haluavansa lopettaa tekstiviestimuistutukset ennen vuoden seurannan loppumista. Valtaosa potilaista oli niin tyytyväisiä saamiinsa viesteihin, että olisivat valmiita käyttämään vastaavaa menetelmää myös tulevaisuudessa, Kannisto sanoo.

Kannisto muistuttaa, että uuteen teknologiaan investoimisen sijaan terveydenhuollossa pitäisi hyödyntää enemmän tuttuja ja jo olemassaolevia teknologiasovelluksia, kuten tekstiviestejä.

– Potilaiden ja henkilökunnan sitouttaminen teknologian käyttöön voisi tällöin olla helpompaa, tutkija huomauttaa.

Helppokäyttöisyys tärkeää

Aikaisempien tutkimusten mukaan sekä potilaat että henkilökunta ovat sitoutuneet huonosti erilaisiin teknologiaan perustuviin menetelmiin. Esimerkiksi internet-pohjaisten, terveyden edistämiseen suunniteltujen ohjelmien käyttö saatetaan lopettaa kesken hoidon.

Kati Kanniston mukaan helppokäyttöisyys on tärkeä edellytys sille, että muistutusmenetelmää pidetään hyvänä.

– Jos teknologian käyttö koetaan jostain syystä vaikeaksi tai hankalaksi, niin sen käyttö saatetaan lopettaa kokonaan. Tästä syystä on erittäin tärkeä kuunnella potilaiden mielipiteitä siitä, mikä olisi heille mieluisin muistutusmenetelmä, Kannisto huomauttaa.

Hankkeessa kehitetyllä tekstiviestijärjestelmällä voidaan muistuttaa potilasta esimerkiksi lääkkeen ottamisesta tai tulevasta vastaanottoajasta hoitajan tai lääkärin kanssa.

– Tekstiviestimuistutusten tarkoituksena ei kuitenkaan ole korvata kasvokkain tapahtuvaa hoitoa tai ohjausta, vaan olla muun hoidon lisänä, Kannisto huomauttaa.

Terveystieteiden maisteri Kati Kanniston väitöskirja Evaluation of mobile telephone text message reminders for people with antipsychotic medication (Tekstiviestimuistutusten arviointi psykoosilääkitystä käyttävillä potilailla) tarkastetaan Turun yliopistossa 21.6.2016.

Joogan tyylisuuntia on yhä enemmän – Intia haluaa muistuttaa, mistä kaikki saikaan alkunsa

Joogasuuntausten kirjo on valtava. On esimerkiksi naurujoogaa, darrajoogaa, ilmajoogaa ja kristillistä joogaa. Voiko uusia joogalajeja syntyä loputtomasti? Entä riittääkö kaikkiin joogakouluihin oppilaita? Tänään vietetään Intian aloitteesta kansainvälistä joogapäivää, jonka yhtenä tavoitteena on muistuttaa joogan juurista.

Joogaajia joogafestivaaleilla.

Erilaisten joogasuuntausten määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. On olemassa esimerkiksi hathaa, iyengarjoogaa, yin-joogaa ja prana flow -joogaa sekä naurujoogaa, darrajoogaa, ilmajoogaa ja kristillistä joogaa.

Joogaan perehtynyt uskontotieteilijä Matti Rautaniemi toteaa, että jooga on tullut paitsi osaksi länsimaista kulttuuria, myös osaksi liikuntakulttuuria ja sen suosio on sitä myöten kasvanut.

– Joogan opettamisesta on tullut ammatti ja siitä on tullut hyvä bisnes, joten ihmisille tarjotaan eri joogamuotoja ja sillä pyritään myös erottautumaan, että tarjotaan erilaisia joogatyylejä.

Rautaniemi arvioi, että uusia joogamuotoja voi periaatteessa syntyä loputtomasti. Kahteen asiaan hän kuitenkin kiinnittää huomiota.

– Monissa joogamuodoissa sanaa "jooga" käytetään hyvin väljässä mielessä eli sillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä mihinkään, mitä on aiemmin kutsuttu joogaksi. Kannattaa myös kysyä, miten pitkäikäisiä uudet joogamuodot ovat. Jotkut niistä saattavat jäädä elämään, mutta eivät varmastikaan kaikki.

Intialaisten tilalle länsimaisia opettajia

Rautaniemeltä ilmestyi viime vuonna teos Erakkomajoista kuntosaleille – miten jooga valloitti maailman. Lisäksi hän tekee parhaillaan väitöskirjaa Åbo Akademissa joogan historiasta Suomessa.

– Jooga, miten sitä itse käytän, viittaa Intiassa syntyneisiin oppeihin ja menetelmiin, joiden tavoitteena on oivallus todellisuuden perimmäisestä luonteesta. Tämä merkitys on laajentunut aika paljon 1900-luvun aikana, mutta voisi sanoa, että joogan varhaisin merkitys liittyy metafyysisen tiedon ja henkisen vapautumisen tavoitteluun ja sen alkuperä on Intiassa.

Lähihistoriansa aikana jooga on irrottautunut yhä enemmän intialaisista juuristaan. 1950-70 -luvuilla joogan käsitteistö ja kuvasto olivat voimakkaasti liitoksissa intialaiseen kulttuuriin ja henkisyyteen. Nyt jooga on länsimaistunut, ja yhtenä syynä tähän ovat joogaopettajat.

– 2000-luvulla tilanne on alkanut olla yhä enemmän se, että tärkeimmät opettajat saattavat olla länsimaalaisia. Kansainvälisen joogailmiön kannalta keskeisistä intialaisista opettajista moni on kuollut viime vuosina. Uskon, että tämä vaikuttaa voimakkaasti siihen, että on alkanut uusi vaihe, jossa joogaan muodostuu uusia suuntauksia ja haaroja länsimaissa.

YK:n teema muistuttaa joogan juurista

Suomen joogahistoriassa merkittäviä vuosikymmeniä olivat 1960- ja 70-luku. 1960-lvulla perustettiin Suomen Joogaliitto, joka vahvasti pyrki levittämään joogaa Suomeen.

60-luvun joogailmiö liittyy hyvin paljon siihen, että asanoiden eli fyysisten harjoitteiden tekeminen yleistyi ja jooga levisi kansalaisopistojen kurssien kautta. Toisin kuin voisi luulla, jooga ei ollut Helsinki-keskeistä, vaan sitä opetettiin kautta maan.

Tämän päivän Suomessa jooga on valtavan suosittua, eikä Rautaniemenkään mukaan hiipumista ole näköpiirissä. Joogakouluja on yhä enemmän, samoin joogaopettajia. Kääntöpuolena on se, riittääkö kaikille joogaopettajille oppilaita.

– Tavallaanhan se on hyvä, että joogaopettajia koulutetaan, koska koulutukseen liittyy myös se, että paneudutaan joogan historiaan, filosofiaan ja laajempaan merkitykseen kuin pelkkään tekniseen harjoittamiseen. Nyt alkaa vain olla se tilanne, että yksittäisiä joogaopettajia on paljon, eli kilpailu on kovaa, eikä kaikille tahdo löytyä oppilaita.

Tänään tiistaina 21. kesäkuuta vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä joogapäivää. Teemapäivä on nuori, sillä sitä vietettiin ensimmäisen kerran viime vuonna.

Kansainvälistä joogapäivää alettiin viettiin Intian hallituksen aloitteesta. Osittain kyse oli siitä, että Intia reagoi joogailmiön länsimaistumiseen ja halusi muistuttaa joogan juurista.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä