Saksalaismies unohti, mihin pysäköi – Auto löytyi 20 vuotta myöhemmin

Pysäköintialue ja rakennuksia.

Auto oli siellä, minne mies oli sen vuonna 1997 pysäköinyt, saksalaislehdet kertovat.

Pysäköintialue ja rakennuksia.

Saksalaismieheltä kesti 20 vuotta saada takaisin auto, jonka pysäköintipaikan hän unohti, kirjoittavat saksalaislehdet.

Mies pysäköi autonsa Frankfurtissa vuonna 1997 eikä löytänyt sitä enää ollessaan lähdössä. Mies epäili, että auto on varastettu ilmoitti poliisille auton kadonneen, kertovat muun muassa FM1, Der Westen ja Augsburger Allgemeine -uutissivustot.

20 vuotta myöhemmin poliisi soitti, että auto on löytynyt. Auto oli siellä, minne mies oli sen pysäköinyt, teollisuusrakennuksen autotallissa. Autoon kiinnitettiin huomiota, koska talo aiotaan purkaa.

Nykyisin 76-vuotiaan omistajan ilo auton löytymisestä jäi lyhytaikaiseksi. Auto oli niin ruostunut, että se vietiin romutettavaksi.

Tapaus ei ole tavaton. Augsburger Allgemeine kertoo muun muassa Münchenissä sattuneesta tapauksesta, jossa nainen sai kahden kuukauden päästä takaisin auton, jonka parkkipaikan hän oli unohtanut. Toisessa tapauksesa mieheltä kesti kaksi viikkoa löytää Münchenissä lähelle hotelliaan pysäköimänsä auto.

Brittilehti The Independent kertoo, että eräs juhlimaan mennyt mies sai puolestaan Münchenissä kahden vuoden päästä takaisin auton, jonka oli kadottanut. Auto löytyi neljän kilometrin päästä paikasta, jonne mies oli luullut pysäköineensä sen.

Skotlantilaismies joutui odottamaan autonsa löytymistä puoli vuotta unohdettuaan sen parkkipaikan Manchesterissa Englannissa. Mies oli yrittänyt itse etsiä autoa viisi päivää. Iloa auton löytymisestä varjosti se, että parkkisakko oli noussut tuhansiin puntiin, The Independent kertoo.

Omakotitalon kiinteistövero jopa päälle 3000 euroa vuodessa – katso listat maan kalleimmista verottajakunnista

Omakotitaloalue Töyrynummessa Helsingissä.

Maan korkeimpia kiinteistöveroja maksetaan pääkaupunkiseudulla, halvimpia maaseudulla

Omakotitaloalue Töyrynummessa Helsingissä.

Pääkaupunkiseudun muuta maata selvästi korkeammat kiinteistöjen arvot heijastuvat myös niistä maksettuihin kiinteistöveroihin. Helsingin seudun omakotiomistajat maksavat huimasti korkeampia kiinteistöveroja kuin pientalonpitäjät muualla Suomessa.

Ylivoimaisena ykkösena komeilee Kauniainen (taulukko ohessa). Omakotitalon Kauniaisissa omistava saa varautua maksamaan kiinteistöveroa lukaalistaan keskimäärin yli 3000 euroa vuodessa. Luku on keskiarvo pientalojen maksamista kiinteistöveroista, korkeampia ja matalampia löytyy.

Muukin kärkipää on samoilta seuduilta. Yli tonnin kerhoon kuuluvat lisäksi Helsinki ja Espoo. Kaikkien kuntien keskimääräiset kiinteistöverot omakotitalolta tai kesämökiltä voi käydä katsomassa Ylen kuntakohtaisesta kiinteistöverokoneesta. Omakotitalon tavallinen kiinteistövero on maassa keskimäärin noin 250-300 euroa vuodessa, kesämökin normilasku pyörii 200 euron paikkeilla.

Ei syytä kunnassa

Syy Kauniaisten ykköstilaan ei ole kaupunginvaltuustossa: Kauniaisten kiinteistöveroprosentit ovat niin alhaiset kuin laki sallii. Kauniainenhan on kuntaverossakin aina erottunut muita kuntia edullisempana veroparatiisina.

Kauniaisten euroissa hinnakkaan veron taustalla on kiinteistön verotusarvo, Kauniaisissa vielä erityisesti tonttien verotusarvo. Tontit ovat Kauniaisissa hyvin hinnakkaita ja niinpä niiden verotusarvotkin ovat korkeita. Kun rakennustenkin verotusarvot ovat maan kärkipäätä, niin maksettavaa kertyy. Kiinteistövero lasketaan verotusarvon ja kiinteistöveroprosentin tulona maapohjasta ja rakennuksista erikseen. Oheisten taulukkojen luvut ovat omakotitalolta ja kesämökiltä keskimäärin kussakin kunnassa maksettuja kiinteistöveroja (maapohja+rakennukset laskettuna yhteen).

Kiinteistöveron laskukaava on sama muuallakin maassa, mutta kun rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat paljon alhaisemmat, jää maksettava verokin matalaksi. Edullisinta on se on maaseudulla. Esimerkiksi Valtimolla, Pellossa ja Lieksassa selviää keskimäärin 150-160 euron vuosittaisella kiinteistöverolla.

Tosin vielä edullisempaa on monessa Ahvenanmaan kunnassa, koska niiden ei tarvitse noudattaa kiinteistöverolain alarajoja, vaan ne voivat määrätä prosentiksi pyöreän nollan tai siitä ylöspäin aina lain ylärajaan asti. Moni saarimaakunnan kunta noudattaakin nollaveroa kiinteistöveroissaan.

Helsinki kallis mökkikunta

Kesämökkejä Ahvenanmaalla kuitenkin verotetaan yleisemmin kuin vakituisia asuntoja, mutta yleensä hyvin maltillisesti. Manner-Suomen edullisuuskärki lLänsi-Suomen kunnista. Siellä mökin verolasku on reilun satasen vuodessa.

Kalleimmat mökkiverottajakunnat taas löytyvät sieltä, missä huvilat ovat muutenkin maan hinnakkaimpia: Uudeltamaalta. Kärjessä ovat Helsinki, Espoo, Raasepori ja Porvoo. Mökkivero hipoo Helsingissä jo tonnia.

Lue myös:

Hallitus perui kiinteistöverojen pakkokorotukset – nämä kunnat nostivat silti

Tarkista tästä talosi kiinteistöverolasku – eurosummat myös ensi vuodelta

Kiinteistöverosta rakentunut miljardibisnes kunnille – tulot ovat nelinkertaistuneet 90-luvulta

Tässä ovat syksyn ylioppilaat – Ylen ylioppilaskoneesta näet, kuka saa valkolakin

Ylioppilaslakkeja

Ylioppilaskonetta päivitetään sitä mukaa, kun koulut toimittavat tietoja uusista ylioppilaista.

Ylioppilaslakkeja

On jälleen se jännittävä aika vuodesta, kun lukiot ympäri Suomen ovat saaneet ylioppilastutkinnon suorittaneiden nimet tänään perjantaina.

Yle kokoaa ylioppilaiden nimet tuttuun tapaan alla olevaan Ylioppilaskoneeseen.

Koneessa on jo valtaosa Suomen lukioista. Lista päivittyy sitä mukaa, kun koulut toimittavat tietoja ylioppilaista.

Ylioppilaslautakunnan mukaan syksyn kirjoituksiin ilmoittautui kaikkiaan 37 032 kokelasta, mikä on noin tuhat enemmän kuin viime syksynä. Luvussa ovat mukana tutkintoa suorittavat kokelaat sekä sitä täydentävät tai kokeita uusivat kokelaat.

Venäjän olympiakomitean kunniapuheenjohtaja dopingpaljastajasta: ”Pitäisi teloittaa valehtelemisesta, kuten Stalin olisi tehnyt”

Leonid Tyagachev

Leonid Tyagachevin mukaan Venäjä voisi boikotoida olympialaisia, jos kansainvälinen olympiakomitea pyytää epärealistisia asioita.

Leonid Tyagachev

Venäjän olympiakomitean kunniapuheenjohtaja Leonid Tjagtšov sanoo, että venäläisten dopingin käytöstä paljastuksia tehnyt Grigori Rodtshenkov pitäisi teloittaa.

– Rodtshenkov pitäisi ampua valehtelemisesta, kuten Stalin olisi tehnyt, vuosina 2001–2010 Venäjän olympiakomitean puheenjohtajanakin toiminut Tjagtšov sanoi venäläiselle radiokanavalle brittilehti The Guardianin mukaan.

Rodtshenkov kertoi viime vuonna, että hän oli auttanut kymmeniä venäläisurheilijoita valtiojohtoisessa dopingojhjelmassa. Hän oli antanut ”dopingcocktaileja” urheilijoille. Lisäksi hän kertoi, että Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:bn agentit olivat auttaneet antidopingasiantuntijoita vaihtamaan puhtaita virtsanäytteitä kiellettyjä aineita sisältävien tilalle.

Viime vuonna myös professori Richard McLarenin raportti kertoi, että yli tuhat venäläisurheilijaa hyötyi Venäjän urheiluministeriön johtamasta dopingohjelmasta. Venäjän antidopingtoimikunnan toimivaltuudet ovat olleet jäädytettyinä 2015 lähtien.

Torstaina Venäjän antidopingtoimikunta Rusada ei saanut takaisin toimivaltuuksiaan eikä Maailman antidopingtoimisto Wada katsonut Venäjän noudattavan antidopingsääntöjä. Wadan päätös heikentää Venäjän toiveita osallistua Pyeongchangin talviolympialaisiin helmikuussa. Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n hallitus alkaa pohtia Venäjän rangaistusta 5. joulukuuta.

Venäjän edustajat kiistävät yhä valtiojohtoisen dopingohjelman.

Tjagtšov sanoo, että Venäjän urheilu on osoittanut olevansa puhdas. Hänen mielestä, jos kansainvälinen olympiakomitea pyytää epärealistisia asioita, niin Venäjä voisi yksinkertaisesti boikotoida olympialaisia.

– Olemme tarpeeksi vahva maa. Olemme osoittaneet maailmalle, kuinka hyviä olemme urheilussa. Kaikki tämä osoittaa, että olemme kunnollisia ihmisiä oikealla tiellä. Jos ihmiset yrittävät loukata meitä epäoikeudenmukaisesti, niin emme tarvitse heitä. Emme tarvitse heidän olympialaisia.  Emme aio polvistua, Tjagtšov latasi.

Lue lisää:

Putinin edustaja antidoping-toimiston päätöksestä: Epäreilua

Nähdäänkö venäläisurheilijoita talviolympialaisissa? – Suomen antidopingpomo: "Jos KOK toimii johdonmukaisesti, ei siinä jää paljoa vaihtoehtoja"

 Wada pitää Venäjän antidopingtoimikunnan toimivaltuudet jäissä – Mitä tekee KOK?

Tennislupaus Ruusuvuori taisteli voiton liki 1000 sijaa ylempänä olleesta turnauksen ykkössijoitetusta – finaaliin "katsotaan hyvät taktiikat ja lähdetään haastamaan"

Emil Ruusuvuori

Emil Ruusuvuori nappasi arvokkaan päänahan Talissa, Helsingissä pelattavassa tenniksen ITF-turnauksessa. Ruusuvuori kukisti välierissä rankingissa liki 1000 sijaa ylempänä olevan Egyptin Mohamed Safwatin ja eteni loppuotteluun.

Emil Ruusuvuori

Vakuuttavasti Talin ITF-turnauksen välieriin edennyt Emil Ruusuvuori joutui tekemään täyden työn kukistaakseen turnauksen ykkössijoitetun Mohamed Safwatin. Egyptiläinen vei ensimmäisen erän katkaisupelin jälkeen 7-6, mutta Ruusuvuori käänsi pelin ja vei kaksi seuraavaa erää 7-5 ja 6-1.

Kovan päänahan saaminen vyölleen sai muuten niin rauhallisen Ruusuvuoren hymyilemään varsin vapautuneesti. Voiton lisäksi hän oli tyytyväinen omaan peliinsä kokonaisuutena, vaikka ensimmäinen erä tahmea olikin.

– Oma pelini ei toiminut ensimmäisessä erässä hyvin, mutta silti sain sen todella tiukaksi. Kaveri pelasi tärkeät pisteet paremmin kuin minä. Toisessa aloin syöttämään vähän paremmin ja sain aika tärkeän breikin 6-5:ssä. Kolmannessa jatkoin samaa ja voitto tuli tuolla tavalla. Mikäs siinä, Ruusuvuori kertasi.

– Olen tyytyväinen syöttötyöskentelyyni. Sain vähän katsottua, mistä häneltä saisi virheitä, kun hän ei niitä hirveästi ensimmäisessä erässä tehnyt. Pystyin muuttamaan taktiikkaani matsin aikana ja pystyin pitämään sitä yllä.

Safwat on joutunut urakoimaan voittojen eteen koko turnauksen ajan, ja lisäksi hän on mukana vielä nelinpelissäkin.  Ruusuvuoren mukaan urakointi varmasti painoi vastustajan jalkoja, mutta ei helsinkiläinenkään enää kovin ”tuore" ollut.

Safwat on ATP-rankingissa tällä hetkellä sijalla 217, kun Ruusuvuori löytyy sijalta 1183. Ruusuvuori myönsikin saaneensa voitosta paljon lisää itseluottamusta, mutta jatkossa hän tarvitsee vastaavanlaisia voittoja lisää.

– Se, että pystyy voittamaan tuollaisia usein ja monta kertaa peräkkäin, niin se on se oma haasteensa. Hän pelasi hyvin, mutta kyllä siellä junnujen Mastersissa [finaaliturnauksessa] muutamat olivat aika lailla samalla tasolla, kovatasoisen finaaliturnauksen lokakuun lopussa voittanut Ruusuvuori vertasi.

Talin turnauksen finaalissa Ruusuvuori saa vastaansa Jevgeni Karlovskin, joka kukisti omassa välierässään Ranskan Tom Jombyn 6-4, 7-6. Venäläinen on tällä hetkellä ATP-rankingissa sijalla 334, joten vastus on jälleen kova. Ruusuvuori odottaakin loppuottelusta tiukkaa iltapuhdetta.

– Hän on vienyt aika puhtaasti kaikki ottelut, joten varmasti tiukka matsi tiedossa. Katsotaan hyvät taktiikat ja lähdetään haastamaan, 18-vuotias suomalaislupaus vakuutti.

Lue myös:

Ruusuvuori siirtyy urallaan seuraavaan vaiheeseen – "Alusta asti oli selvää, että tähtäimessä ei ole olla Meilahden paras"

Emil Ruusuvuori oli vielä vaippaiässä, kun Jarkko Nieminen aloitti ammattilaisuransa – nyt on hänen vuoronsa aloittaa tennisammattilaisena

Emil Ruusuvuori taisteli kuilun partaalta suuryllätykseen - "Ihan varmasti isoin voittoni"

Pikkupoika ilmoitti Urheiluruudussa aikovansa maailman huipulle – 10 vuotta myöhemmin Emil, 18, panostaa yli 100 000 euroa vuodessa unelmansa eteen 

Fariinisokerilla jatkettu tappava huume leviää Suomessa – voi imeytyä ihon läpi

fentanyyli, karfentaniili, huume, poliisi

Poliisin mukaan aineen käyttöön liittyy vakava yliannostuksen vaara, koska se on erittäin voimakasta.

fentanyyli, karfentaniili, huume, poliisi

Poliisi on takavarikoinut Kaakkois-Suomessa huomattavan määrän huumausainetta, joka sisältää karfentaniiliä. Poliisi epäilee, että huumausainetta on levitetty Kaakkois-Suomen kautta myös muualle Suomeen. Karfentaniilia on takavarikoitu ainakin kymmeniä grammoja.

– Se on tappavaa tavaraa. Yliannostuksen vaara on suuri. Se voi imeytyä myös ihon läpi, eli sitä ei tarvitse käyttää. Aineen käsittely riittää, kertoo rikoskomisario Tuomas Pöyhönen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Poliisin mukaan ainetta on jatkettu fariinisokerilla, jolloin huumausaine muistuttaa hajultaan ja ulkonäöltään fariinisokeria. Poliisi ei kerro paikkakuntaa, jolta aine on löydetty. Yksi henkilö on vangittu.

Huumausaineen käyttöön liittyy vakava yliannostuksen vaara. Se on vaikutuksiltaan vahvin tunnettu opioidi. Laillisesti karfentaniilia käytetään eläinlääkkeenä, esimerkiksi suurten eläinten tainnuttamiseen.

Tulli takavarikoi lääkeainetta viime kesänä. Tuolloin aine löytyi postiliikenteestä. Poliisi kertoo, että ainetta on myyty Suomessa mahdollisesti heroiinina. Aiemmin tänä syksynä Aamulehti kertoi, että karfentaniilia oli löytynyt vainajista Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella. 

Karfentaniili on laboratorio-oloissa valmistettu synteettinen opioidi, joka on fentanyylijohdos. Aine on jopa 10 000 kertaa morfiinia voimakkaampaa, eikä ihmiselle voida annostella turvallista käyttöannosmäärää. Aikuisen ihmisen tappava annos karfentaniilia on noin 0,03 milligrammaa. Esimerkiksi aikuisen tappava annos heroiinia on 30 milligrammaa.

Karfentaniili on keskushermostoa lamaannuttava aine, ja sen vuoksi karfentaniili voi aiheuttaa äkillisen kuolemaan johtavan tukehtumisen. Lääkeaine imeytyy myös hengityksen ja ihokosketuksen kautta elimistöön.

Karfentaniilia ei ole luokiteltu huumausaineeksi YK:n yleissopimuksessa. Sen sijaan Suomessa kansallisesti karfentaniili katsotaan huumeeksi. Luokitus lääkeaineesta huumeesta on Suomessa tehty tällä viikolla.

18-vuotias Emma Uusi-Kokko sai kutsun Linnan juhliin – "Kihlauspyyntöjä on tullut paljon viime päivinä"

Emma Uusi-Kokko, 18, Vaasan torilla.

Linnan juhliin on kutsuttu kaksi myönteistä ja kannustavaa nuorta jokaisesta maakunnasta.

Emma Uusi-Kokko, 18, Vaasan torilla.

Haastattelun aikana Emma Uusi-Kokko, 18, nauraa useasti. Paljon useammin kuin moni muu. Se on varmasti yksi syy sille, miksi Uusi-Kokko nähdään kannustajana.

Uusi-Kokko sai hiljattain asenteestaan yllättävän palkinnon. Postilaatikkoon saapui kutsu Linnan juhliin tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja rouva Jenni Haukiolta.

– Olin Suomen lukiolaisten liiton liittokokouksessa Espoossa, kun äiti kysyi WhatsAppissa, miksi olen saanut Niinistöltä kirjeen. Kun äiti sai kirjeen auki, siellä luki, että minut on kutsuttu Linnan juhliin. Olin ihan paniikissa, Uusi-Kokko kertoo.

Kutsu tuntuu Uusi-Kokosta satumaiselta.

– Ehkä absurdein asia ikinä tässä maailmassa.

Ylioppilasteatterin ohjaajaksi jo 17-vuotiaana

Emma Uusi-Kokon kutsu on yhdistettävissä presidentti Niinistön alkuvuodesta lanseeraamaan Kannustusryhmä-hankkeeseen, jonka tavoitteena on nostaa esiin ja ottaa käyttöön sellaisia kannustamisen keinoja, joilla kiusaamista saadaan vähennettyä.

Linnan juhlien kutsua varten eri tahot etsivät ympäri maata nuoria, joiden on nähty edistäneen alueellaan myönteistä ja kannustavaa toimintakulttuuria. Jokaisesta maakunnasta kutsuttiin juhliin kaksi kriteereihin sopivaa nuorta.

Uusi-Kokko kokee myös itse sopivansa kuvaukseen.

– Kun teen asioita, pääpointtini on, että kaikille tulisi mahdollisimman hyvä mieli, hän sanoo.

Uusi-Kokko on ansioitunut muun muassa Pohjanmaan lukiolaisten viestintävastaavana sekä Vaasan nuorisovaltuustossa tapahtumajärjestäjänä. Viime aikoina ison osan ajasta on kuitenkin vienyt teatteri.

Uusi-Kokko ohjaa Vaasan ylioppilasteatteri Rampissa Saara Turusen kirjoittamaa Puputyttöä, jonka näytöskausi on parhaillaan kesken. Hän pääsi teatterin riveihin 14-vuotiaana, ylioppilasteatterin historian nuorimpana, ja kuulemansa mukaan hän on myös teatterin kaikkien aikojen nuorin ohjaaja.

– Ryhdyin ohjaamaan 17-vuotiaana. Harjoituskauden puolivälissä täytin 18 vuotta.

Kihlauspyyntöjä satelee

Emma Uusi-Kokko uskoo, että tulossa on asiallinen ja hieno juhla, jossa on luvassa paljon seisomista korkokengät jalassa. Haastatteluhetkellä hän ei vielä ollut aivan varma, onko hänen mahdollista kutsua paikalle avecia.

– En tiedä, onko siinä jokin juttu, että pitää olla avioliitossa tai avoliitossa. Kihlauspyyntöjä on ainakin tullut paljon viime päivinä, hän nauraa.

Emma Uusi-Kokko, kenet toivoisit tapaavasi linnan juhlissa?

– Antti Holman! Minulla on ollut koko elämäni ajan haaveena, että hän olisi paras kaverini. Kertoisin hänelle vitsejä.

 

Lähteekö länsimetro vihdoin liikkeelle? Ylen erikoislähetys seuraa metrohuumaa läpi aamun kello 4.45 alkaen

Ylen erikoislähetys: Hyppää mukaan länsimetrohuumaan!

Yle seuraa länsimetron ensimmäisiä hetkiä tiiviisti verkkosivuillaan, televisiossa ja radiossa. Uuden metron ensimmäisissä kyydeissä tapaamme Espoon ja Helsingin kaupungin johtoa, poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä.

Ylen erikoislähetys: Hyppää mukaan länsimetrohuumaan!

Yle seuraa lauantaiaamuna tiivisti, kun pitkään odotettu metroliikenne Espoon ja Helsingin välillä alkaa. Ylen suuri erikoislähetys alkaa kello 4.45 ja jatkuu läpi aamun puolillepäivin saakka. Lähetyksessä liikutaan niin junassa kuin asemillakin.

Metron kyytiin hyppää useita tuttuja nimiä politiikasta sekä talous- ja kulttuurielämästä. Metrossa tavataan muiden muassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Kynnys ry:n Kalle Könkkölä, espoolainen kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) ja laulaja Isac Elliot.

Arvion mukaan 100 000 matkustajaa liikkuu päivittäin 14 kilometrin pituisella länsimetron osuudella. Uusia metroasemia on kahdeksan: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Metrojunat liikennöivät kahdella linjalla: Matinkylä–Vuosaari ja Tapiola–Mellunmäki.

Ensimmäinen metrojuna lähtee liikenteeseen Espoon Matinkylästä lauantaina kello 5.09 ja Helsingin Vuosaaresta kello 5.15. Espoon Tapiolasta ensimmäinen metrojuna starttaa kello 6.00 ja Helsingin Mellunmäestä kello 5.20. Avajaispäivänä metroasemien ulkopuolella on oppaita neuvomassa matkustajia.  Metro kulkee 70–80 kilometrin tuntivauhtia.

Tiheimmillään metrojen vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina 2,5 minuuttia Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä. Iltaisin ja sunnuntaisin tällä osuudella liikennöidään viiden minuutin välein ja etäisimmille pysäkeille Matinkylään, Vuosaareen ja Mellunmäkeen pääsee kymmenen minuutin välein.

Useat rakentamisen ja käyttöönoton viivästykset nostivat kustannuksia

Länsimetro Oy perustettiin vuonna 2007. Yhtiö kertoi sivuillaan vuonna 2010, että länsimetron ykkösvaihe eli rataosuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään otetaan käyttöön vuonna 2015. Toissa keväänä Helsingin seudun liikenne HSL uskoi näyttävässä mainoskampanjassaan, että metro saadaan liikkeelle elokuussa 2016.

Vielä vuoden 2017 puolella metroa viivästytettiin pariin otteeseen. Viimeiseksi ongelmia esiintyi muun muassa metron valvontajärjestelmässä.

Metron kustannusarvio oli alun perin noin 700 miljoonaa euroa, mutta hinta kohosi lopulta 1,18 miljardiin euroon eli kilometrihinnaksi tulee yli 84 miljoonaa euroa.

Espoon kaupunki omistaa Länsimetro Oy:stä noin 85 prosenttia ja Helsingin kaupunki noin 15 prosenttia.

Seuraavalla vuosikymmenellä metroradan on HSL:n mukaan tarkoitus pidentyä Matinkylästä seitsemän kilometrin verran Kivenlahteen saakka. Reitin varrelle on suunniteltu viittä uutta asemaa. Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen on jo käynnistynyt louhintatöillä.

Lue lisää:

Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen (Elävä arkisto)

Metro tuo - metro vie (dokumentti 1985, Elävä arkisto)

”Kaikki mahdollisuudet mennä jatkoon” – VaLePassa iloittiin mainiota arpaonnea Mestarien liigan lohkovaiheeseen

VaLePa, Sami Kurttila

VaLePan päävalmentaja Sami Kurttila painottaa onnistuneen alun merkitystä Mestarien liigan lohkovaiheessa.

VaLePa, Sami Kurttila

Sastamalaisen VaLePan päävalmentaja Sami Kurttila oli iloisin ja luotattavaisin mielin perjantain Mestarien liigan alkulohkovaiheen arvonnan jälkeen. VaLePa saa joulukuussa alkavassa lohkovaiheessa vastaansa kreikkalaisen PAOK Thessalonikin, saksalaisen VfB Friedrichshafenin sekä turkkilaisen Ankaran.

20 joukkueesta VaLePa vältti kovimmat, venäläisen Kazanin sekä italialaiset Civitanovan ja Perugian.

Viime kaudella Thessaloniki putosi ennen lohkovaihetta, Ankara jäi lohkonsa viimeiseksi ja Friedrichshafen oli alkulohkon kolmas karsiutuen jatkopeleistä.

– Ei ole sellaisia superjoukkueita. Kaikki mahdollisuudet mennä jatkoon, Kurttila arvioi Yle Urheilulle.

– Uskoisin, että Friedrichshafen on kovin. Kellään ei ole kyllä kirkkaimpia maailmantähtiä.

VaLePan historiallinen taival ensimmäisenä suomalaisena miesjoukkueena nykymuotoisen Mestarien liigan lohkovaiheessa alkaa itsenäisyyspäivän aattona kotiottelulla kreikkalaisvastustajaa vastaan. Se pelaa myös 19–21.12. välillä heti toisen kotiottelun putkeen. Vastaan asettuu juuri Kurttilan lohkon kovimmaksi arvioima Friedrichshafen.

– Niihin peleihin kaikki lataus ja sitä kautta homma liikkeelle, Kurttila painotti onnistuneen alun merkitystä.

Joukkueen passari Mikko Esko on pelannut Mestarien liigaa aiemmin ulkomaalaisjoukkueissa. Nyt edessä on kuitenkin pelit oman kasvattajaseuran riveissä.

–  Voimme lähteä voittamaan ihan oikeasti jokaista peliä, Esko kommentoi lohkoa Lentopalloliiton tiedotteessa.

Eskolle tuttu joukkue on turkkilaisjoukkue Ankara. Passari pelasi joukkueessa edellisen kerran Mestarien liigaa  kaudella 2014–2015.

– Joitakin tuttuja siellä on vielä pelaajista ja taustoista. Odotan innolla heidän kohtaamista erityisesti. Turkin ykkösseura tällä hetkellä: paljon rahaa ja isot paineet varsinkin ulkomaalaispelaajilla. Ja varmasti eivät kestä yhtään tappiota meille, Esko virnistää.

VaLepan lisäksi suomalaisedustusta on Sauli Sinkkosen edustamassa ranskalaisjoukkue Chaumontissa ja Tommi Siirilän edustamassa liigan ennakkosuosikki Perugiassa.

VaLePan otteluohjelma Mestarien liigan lohkovaiheessa:

5.12. VaLePa - PAOK Thessaloniki

19.-21.12. VaLePa - VfB Friedrichshafen

16.-18.1. Ankara - VaLePa

30.1.-1.2. VaLePa - Ankara

13.-15.2. VfB Friedrichshafen - VaLePa

28.2. PAOK Thessaloniki-  VaLePa

Lue lisää:

VaLePalla hyvä arpaonni Mestarien liiga-arvonnoissa 

Argentiinan laivaston sukellusvene kateissa – mukana 44 miehistön jäsentä

sukellusvene satamassa

Viime havainnot aluksesta tehtiin keskiviikkoaamuna. Alus oli palaamassa Tulimaasta takaisin tukikohtaan lähelle Buenos Airesia.

sukellusvene satamassa

Sukellusvene on kateissa Argentiinan etelärannikolla. Argentiinan laivasto kertoi perjantaina, että San Juan -nimiseen sukellusveneeseen on viimeksi saatu yhteys yli kaksi vuorokautta aiemmin.

– Emme ole pystyneet löytämään sukellusvenettä, emmekä ole saaneet siitä näkö- tai tutkahavaintoja, laivaston tiedottaja Enrique Balbi sanoo.

Saksalaisvalmisteinen TR-1700-mallinen sukellusvene oli palaamassa Argentiinan eteläkärjestä Tulimaan edustalta Mar del Platan tukikohtaan maan pääkaupungin Buenos Airesin eteläpuolella. Tukikohdan päällikön mukaan laivasto arvioi, ettei kyse ole hätätilasta, vaan yhteyskatkoksesta.

Sukellusvenettä etsitään nyt siellä, missä viimeiset havainnot on saatu eli noin puolimatkassa, Valdésin niemimaan korkeudella.

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä