Kaksi kiinnostavinta CV:tä juuri nyt – näillä meriiteillä Ivanka-tytär aviomiehineen pääsi Trumpin Valkoiseen taloon

Ivanka Trump ja Jared Kushner.

Presidentti Donald Trumpin tytär on juuri saanut paikan isänsä neuvonantajana ja hänen miehensä oman "innovaatiotoimiston" Valkoiseen taloon. Parilla on meriittinsä.

Ivanka Trump ja Jared Kushner.

Nepotismia? Yhdysvaltain presidentti jyvittää Valkoisessa talossa huippurooleja omille perheenjäsenilleen. Tällä viikolla uutisissa on kerrottu vävypoika Jared Kushnerin saamasta omasta Valkoisen talon toimistosta, jolla on laajat valtuudet uusia maan hallintoa. Hänen vaimonsa eli itse presidentin tytär Ivanka Trump nousi viime yönä presidentin viralliseksi työntekijäksi, Donald Trumpin neuvonantajaksi.

Oikeusministeriö vahvisti tammikuussa linjauksen, ettei presidentin sukulaisten nimittämiselle ole mitään esteitä Yhdysvaltain hallinnossa.

On sanottu, ettei kovin moni pysty kääntämään presidentti Trumpin mielipidettä, mutta että Ivankalta se onnistuisi edes toisinaan. Millaisilla eväillä Ivanka Jared-puolisoineen on kivunnut Valkoisen talon ytimeen? Kumpikin varakkaan perheen vesa on käynyt maineikasta koulua ja luonut menestyksekkään uran liiketaloudessa.

Ex-malli riisuu nyt muotibisneksensä

Ivanka Trump, 35, kävi lapsena sisarustensa tapaan koulua sisäoppilaitoksessa medialta piilossa. Suojattu elämä maistui huonosti ja mielessä oli ura, joka ei suuresti ilahduttanut vanhempia.

Niin työelämä kutsui 14-vuotiaana mallinhommiin. Jo teini-iässä hänet kuvattiin naistenlehti Elleen, Tommy Hilfigerin mainoksiin ja Pariisin catwalkeilla. Mallimaailma oli kova, Ivanka Trump on myöhemmin myöntänyt haastatteluissa.

Poseeraaminen vaihtui yliopisto-opinnoiksi arvostetussa Whartonissa, jota kävi myös Donald-isä aikanaan. Pääaineena tyttärellä oli taloustieteet.

Valmistuttuaan hän ei huolinut isän tarjoamaa työtä, vaan meni toiseen kiinteistöfirmaan New Yorkissa. Siellä hän tienasi kertomansa mukaan vajaan 50 000 euron vuosipalkkaa.

Kaksi vuotta myöhemmin Ivanka Trump siirtyi perheensä kiinteistökonserniin. Hän on työskennellyt viimeksi varatoimitusjohtajana, joka vastaa kehityksestä ja ostoista.

Viihdealalla Ivanka Trump on pyörähtänyt isänsä ympärille rakennetun tositelevisiosarja Dillin tuomarina kymmenellä eri tuotantokaudella.

Näyttävä bisnes pyörii myös hänen verkkosivuillaan, joilla myydään Ivanka Trumpin nimeä kantavia muotiluomuksia ja koruja. Ivanka Trump ei kuitenkaan aio myydä osuuttaan muotiyrityksessä, vaikka aloittaa työt Valkoisessa talossa, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.

Muotibrändi hieroi hiljattain kauppoja vaateyhtiöön, jonka suuromistaja oli puolestaan Japanin valtion omistama pankki. Samaan aikaan Ivanka Trump liittyi isänsä seuraan tämän tavatessa Japanin pääministeri Shinzo Aben. Joka tapauksessa kaupat peruuntuivat.

Hän on myös järjestänyt naisten talousseminaarin kunniavieraanaan Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Hiljattain Ivanka Trump osallistui myös presidentin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tapaamiseen.

Presidentinvaalien aikaan Ivanka-tytär ajoi valtakunnallisesti yhdenmukaista äitiyslomaoikeutta sekä huokeampaa lastenhoitoa. Sittemminkin monet hänen viimeaikaisista tilaisuuksistaan ovat ajaneet työelämässä olevien naisten asiaa. Hän on kuitenkin jättänyt julkisesti kommentoimatta isänsä liikkeellepanemia matkustuskieltoa, rajamuuria tai ilmastopolitiikan suunnanmuutosta.

Nyt virallisena Valkoisen talon työntekijänä Ivanka Trump on titteliltään presidentin avustaja. Yksikään Yhdysvaltain presidenteistä ei ole aiemmin ottanut omaa lasta työntekijäksi hallintoon. Tosin esimerkiksi demokraattipresidentti John F. Kennedy palkkasi veljensä Robertin oikeusministeriksi omaan kabinettiinsa vuonna 1961.

Politiikassa Ivanka Trump aviopuolisoineen tuki aiemmin demokraatteja. Pariskunta järjesti viime vuonna kotonaan varainkeruujuhlat New Jerseyn senaattorille, demokraattien Cory Bookerille.

Kiinteistöprinssi rakentaa seuraavaksi rauhaa

Jared Kushner, 36, on itsekin upporikkaan kiinteistösijoittajan poika. Hänet hyväksyttiin Harvardin yliopistoon, kun isä oli tehnyt 2,5 miljoonan dollarin lahjoituksen.

Arvosanojen perusteella opinahjoon ei olisi ollut asiaa, kirjoittaa Daniel Golden kirjassaan The Price of Admissions, joka valaisee vallanpitäjien jälkikasvun päätymistä eliittikouluihin.

Opiskelua enemmän Kushner keskittyi sijoituksiinsa. Sen hän todella on osannut – kiinteistöyhtiö Kushner Properties on tällä haavaa miljardibisnes.

Nuorella 25 vuoden iällä Kushner osti sanomalehti New York Observerin. Se on tunnettu etenkin Candace Bushnellin kolumneista, joille maailmanmenestyssarja Sinkkuelämää perustui. Vuosien saatossa paperilehti näivettyi ja siirtyi kokonaan verkkojulkaisuksi. Viime tammikuussa Kushner ilmoitti myyvänsä omistuksensa lehtiyhtiöstä perheensä rahastolle.

Kiinteistökauppoja tekevän perheyrityksen toimitusjohtajuus siirtyi nuorelle miehelle sen jälkeen, kun isä Charles Kushner joutui viime vuosikymmenellä vankilaan. 1,5 vuoden tuomio tuli verorikoksista, laittomista vaalikampanjalahjoituksista ja todistajien häirinnästä. New Jerseyn ylin syyttäjä oli tuolloin Chris Christie, joka oli isossa roolissa presidentinvaalit voittaneet Trumpin tiimissä.

Christie sai pian vaalien jälkeen potkut Trump-joukkueesta. Yleisen arvion mukaan Jared Kushner oli erottamisen takana ja sai näin kostaa isänsä puolesta.

Nyt Kushnerin työpaikka on Valkoiseen taloon varta vasten perustettu Amerikan innovaatiotoimisto. Päätehtäviin lukeutuu koko hallinnon uudistaminen.

Kushnerilla ei ole kokemusta poliittisesta diplomatiasta. Trumpin hallinnossa hänen käsiinsä on kuitenkin uskottu vielä Lähi-idän rauhan ratkaiseminenkin. Sen lisäksi hän on presidentin ensisijainen neuvonantaja Kiinan-, Meksikon- ja Kanadan-suhteissa.

Lähteet: The Guardian, The New York Times, BBC, The Washington Post, Huffington Post, AP, Forbes, Town & Country

Leipäjonoihin on ilmestynyt työssä käyviä – EU:n ruokalähetystä odotetaan kuin kuuta nousevaa

Ihmiset jonottivat elintarvikkeita jäisellä tiellä Helsingin Myllypurossa.

Leipäjonojen pituus on kasvanut Suomessa selvästi.

Ihmiset jonottivat elintarvikkeita jäisellä tiellä Helsingin Myllypurossa.

Leipäjonot eivät ole enää vain yksinäisten toimeentulotuen varassa elävien oljenkorsi.

Yle kysyi ruokajakeluiden järjestäjiltä ympäri maata leipäjonojen tämän hetken tilanteesta. Viesti oli selvä: asiakasmäärät ovat kasvaneet ja käyttäjiksi on tullut kokonaan uusia ihmisryhmiä.

Helsingin Sanomat on kirjoittanut siitä, miten Kelan vaikeudet perustoimeentulotukihakemusten ratkaisemisessa olisivat näkyneet ruokapankeissa. Samaa kerrotaan muun muassa Tampereelta ja Kuopiosta, missä leipäjonojen asiakasmäärän sanotaan jopa lähes kaksinkertaistuneen.

Jyväskylässä paikallisesta ruokapankista on tavallisesti saanut ruokakassin vain toimeentulotukipäätöstä vastaan. Nyt kun päätökset ovat viivästyneet, ehdosta on alettu joustaa. Hakijalle voidaan antaa ruokakassi harkinnanvaraisesti, vaikkei hän olisi saanutkaan tukipäätöstä.

– Ruokaa on vielä riittänyt kaikille, mutta aika jämptille menee, kertoo puolestaan Anne Hiltunen porilaisesta Elämän leipä ry:stä.

Moni ruokapalvelun järjestäjä kertoo kävijämäärän kasvaneen ilman Kela-sotkuakin. Toimeentulotukien viipyminen on silti tuskastuttanut entisiäkin asiakkaita.

– Jopa meidän vapaaehtoisten kohdalla, jotka elävät toimeentulorahan varassa, maksatukset ovat olleet kaksi–kolmekin viikkoa myöhässä. Joillekin jouduin sitten lainaamaan tai antamaan vähän apua, että pärjäävät, Laupeudentyö ry:tä Helsingissä johtava Heikki Hursti sanoo.

Jonossa näkyy nyt myös nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä

Kuopion Ruoka-apu jakaa kaupungin keskustassa ruokaa kolme kertaa viikossa. Maanantain ja torstain jakeluun jonottaa nykyisin jopa pari sataa ihmistä, lauantaina maitotuotteita hakee noin sata asiakasta.

Järjestäjät kertovat, että leipäjonossa käyntiä ei enää pidetä niin häpeällisenä kuin aikaisemmin. Mukaan on tullut yhä enemmän nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Samaa sanotaan muidenkin alueiden ruokajakeluista.

– Jonossa on nyt aivan outoja naamoja. En tiedä, ovatko he jääneet Kela-loukkuun vai mistä mahtaa johtua, porilaisen Elämän Eliksiiri -yhdistyksen Riitta Ahonen miettii.

Kouvolan kortteliyhdistyksessä on puolestaan huomattu leipäjonossa silmiinpistävän paljon äitejä pienten lasten kanssa viimeisen kuukauden aikana.

– Kokonaan uusi kävijäryhmä ovat työssä käyvät ihmiset, joiden rahat eivät riitä ruokaan, kuvaa Kuopion Petosella Tukikohta-seurakunnan ruokajonosta vastaava Ilkka Blomerus.

Tavallisin asiakasryhmä ovat kuitenkin edelleen yksinäiset miehet, kerrotaan Jyväskylän Ruokapankki Jokapäiväisestä Leivästä.

Kuntavaaliehdokkaita ei tunnu kiinnostavan

Monella alueella odotetaan nyt huhtikuun alussa saapuvaa EU:n ruoka-apulähetystä. 1 500 kilon erässä on jauhoja, ryynejä, makaroneja, säilykkeitä, hernekeittoa, pastaa ja muita pitkään säilyviä elintarvikkeita.

Kymijoen Tukipuu ry:stä kerrotaan, että asiakkaat kyselevät pian saapuvan ruokalähetyksen perään päivittäin.

Kaikkialla maassa leipäjonot ovat juuri nyt pitkiä. Helsingissä Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n jonossa oli viime perjantaina 3 128 ihmistä.

Varkaudessa vapaaseurakunnan organisoimassa ruokajonossa on laskettu kolmen vuoden aikana käyneen yli 52 000 asiakasta.

– Kolmen vuoden aikana olemme jakaneet ruokaa miljoonan euron edestä, laskee ruokajakelun pääjärjestäjä Veikko Tarvonen.

Helsingin Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoo, että avain leipäjonojen lyhentämiseen olisi oikeiden työpaikkojen löytäminen pitkäaikaistyöttömille. Nyt moni siirtyy hänen mukaansa tuetusta työstä toiseen, mutta suurin osa ei koskaan työllisty oikeasti.

– Siihen olen kiinnittänyt huomiota, että kun näitä kuntavaaliehdokkaita liikkuu, ei niistä kukaan ota asiakseen, että leipäjonot saataisiin poistettua.

Huikea sukellusvideo Suomesta: Joen pohjalla makaava voimalaitoksen hylky

Sukeltaja Linnankosken voimalaitoksessa Vuoksessa

"Se on Sisä-Suomen suurin vedenalainen hylky", sanoo sukeltaja. Imatran halki virtaavan Vuoksen vanha Linnankosken voimalaitos hautautui veden alle, kun Imatrankoski padottiin vuonna 1928.

Sukeltaja Linnankosken voimalaitoksessa Vuoksessa

Imatran urheilusukeltajien kolmikko Mikko Saareila, Jussi Honka ja Juha Solehmainen kasaavat aamutuimaan sukellustarvikkeensa lautalle. Vuoksen vedenkorkeus on normaalia alempana.

– Upea päivä. Aurinko paistaa ja näkyvyys on varmasti erinomainen, pohtii Juha Solehmainen.

Juha on vuosien aikana käynyt Vuoksen uumenissa kymmeniä kertoja. Samoin Mikko Saareila.

– Minulla on voimalaitoksesta tuhansia kuvia, kertoo Saareila.

Uponnut voimalaitos

Imatran halki virtaava Vuoksi oli aikoinaan valtava virta useine koskineen. Vetensä se saa Saimaasta, josta vettä virtaa keskimäärin 600 kuutiometriä sekunnissa. Kun energiantarve kasvoi, alkoivat kosket kiinnostaa energiayhtiöitä.

Vuonna 1900 Vuoksen varteen valmistui Linnankosken voimalaitos. Se oli kokonaan puusta tehty, jopa laakerointi oli hoidettu puusta tehdyillä laakereilla. 107 metriä pitkä voimalaitos työntyi Vuoksen länsirannalta viistosti kohti ylävirtaa. Turbiineja oli 18 ja generaattoreita kuusi.

Putouskorkeutta voimalaitokseen saatiin kolme metriä. Itse voimalaitos oli kaunis rakennus, jota komistivat neljä korkeaa tornia.

Linnankosken voimalaitoksesta pari kilometriä etelään oli valtava, kautta maailman tunnettu nähtävyys Imatrankoski. Se padottiin vuonna 1928. Samalla veden korkeutta piti padon edustalla nostaa, jotta voimalaitokseen saataisiin mahdollisimman korkea vesiputous ja sitä kautta enemmän energiaa. Vesi nousi useita metreja ja Linnakosken voimalaitoksen kohtalona hautautua veden alle.

Ennen veden nousua Linnankosken voimalaitoksien osia huutokaupattiin ja rakennus purettiin turbiinitasoon saakka. Jäljelle voimalaitoksesta jäi kuitenkin paljon ihailtavaa, muun muassa vettä ohjaavat vallit, rakennuksen seiniä, lattiaa ja turbiinikuilut.

Vuosien aikana seiniä on murtunut. Voimalaitoksen ovat vallanneet kalat - ja sukeltajat.

– Se on Sisä-Suomen suurin vedenalainen hylky, sanoo sukeltaja Juha Solehmainen.

Vuoksen uumeniin

Juha Solehmainen, Mikko Saareila ja Jussi Honka ovat lautalla noin kymmenen metrin päässä Vuoksen länsirannasta. Sukellusasut ovat jo valmiina päällä. Miehet ovat valmiina lähtemään syvyyteen.

– Siellä on puurakenteita tasoja, tolppia pystyssä ja turbiiniaukot, kertoo Solehmainen.

Linnakosken voimalaitos on vain muutaman metrin syvyydessä. Veden päälle siitä ei näy mitään. Vain kirkkaalla säällä voi veden pinnalta havaita jäänteitä muurista, joka ohjasi vettä voimalaitokseen.

Solehmainen on käynyt tutkimassa rakennusta kymmeniä kertoja. Jos ei muuta, niin kalaparvia ainakin on odotettavissa.

Aika pysähtynyt

Tänään on kirkasta ja hyvä kuvaussää. Mikko Saareila on keskittynyt ottamaan valokuvia ja Juha Solehmainen tallentaa videota.

Voimalaitoksen rakenteet näkyvät veden alla selvästi. Pohjarakenne on ehjä. Turbiiniaukot ovat selvästi havaittavissa.

– Näkyvyys on jopa kymmenen metriä. Isot kiiskiparvet ihmettelevät voimalaitoksen raunioita, kertoo Juha Solehmainen.

Voimalaitoksen voi hahmottaa selvästi, varsinkin kun tutkii voimalaitoksesta otettuja vanhoja kuvia.

Linnakosken vedenalainen voimalaitos on kasvamassa sukeltajien turistikohteeksi. Samalla avautuu merkillinen takauma Suomen vuosikymmeniä vanhaan teollisuushistoriaan.

Matti Heikkiselle kolmas lapsi – jättää perjantain SM-hiihdon väliin

Matti Heikkinen

Matti Heikkiselle ja Suvi-vaimolle on syntynyt tyttö. Heikkinen hiihtää kuitenkin viestissä lauantaina.

Matti Heikkinen

Matti Heikkiselle ja Suvi-vaimolle on syntynyt kolmas lapsi alkuviikosta. Heikkinen jättää perheenlisäyksen vuoksi väliin perjantain 10 kilometrin väliaikalähdön Kontionlahden SM-hiihdoissa, mutta on mukana 4x10 kilometrin viestissä lauantaina.

- Meille syntyi tyttövauva alkuviikosta, joten en hiihdä SM-hiihtojen perjantain kisassa, mutta olen lauantaina mukana viestissä, Heikkinen sanoi Yle Urheilulle.

Yle näyttää Kontionlahden SM-hiihdot kanavillaan.

Perjantai:

Miesten 10 km väliaikalähtö TV2 perjantaina kello 12.30

Naisten 5 km väliaikalähtö Yle Fem kello 16.00

Kooste perjantain hiihdoista TV2 kello 18.00

Lauantai:

Naisten 3x5 km viesti TV2 kello 9.58

Miesten 4x10 viesti TV2 kello 11.00

Sunnuntai:

Naisten 15 km yhteislähtö TV2 kello 10.50

Miesten 30 km yhteislähtö TV2 kello 12.00

Kaikki lähetykset nähtävissä myös Yle Areenassa.

Isojokelaisen keskieläke on 1 165 euroa, Kauniaisissa yli 3 000 – katso oman kuntasi keskieläke

Naisella seteleitä kädessä

Eläketurvakeskus julkaisi torstaina valtakunnalliset eläketilastot.

Naisella seteleitä kädessä

Suomen kovatuloisimmat eläkeläiset asuvat Kauniaisissa Uudellamaalla. Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan Kauniaisissa maksettava keskieläke on hieman yli 3 000 euroa kuussa.

Toiseksi suurin keskieläke on Kauniaisia ympäröivässä Espoossa ja kolmanneksi suurin Helsingissä. Espoossa keskieläke on 2 224 euroa kuussa, ja Helsingissä puolestaan 2 032 euroa.

Etelä-Pohjanmaan Isojoella on Suomen pienin keskieläke. Siellä eläkeläiselle maksetaan keskimäärin 1 165 euroa kuussa.

Suomen 17 maakunnasta vain kahdessa keskieläke on maan keskitasoa (1 632 euroa kuukaudessa) korkeampi. Nämä maakunnat ovat Uusimaa ja Ahvenanmaa.

Alla olevasta tilastosta voit katsoa kotikuntasi keskieläkkeen sekä miesten ja naisten keskieläkkeiden erot.

Naiset selvästi miehiä perässä

Naisten eläke on keskimäärin ETK:n mukaan 79 prosenttia miesten eläkkeestä. Viime vuonna miesten keskieläke oli 1 848 euroa kuukaudessa, kun taas naisille maksettiin keskimäärin 1 453 euroa.

– Mitä suurempi keskieläke kunnassa on, sitä todennäköisemmin sukupuolten väliset erot ovat suuret. Esimerkiksi Kauniaisissa naisilla on keskimäärin puolta pienemmät eläkkeet kuin miehillä, sanoo Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino ETK:n tiedotteessa.

Kaikkiaan Suomessa maksettiin eläkkeitä viime vuonna 29,7 miljardia euroa. Työeläkkeiden osuus kokonaispotista oli 26 ja Kelan eläkkeiden 2,5 miljardia euroa.

Keskieläke kuvaa Suomessa asuvan työ työeläkettä tai kansaneläkettä saavan keskimääräistä kuukausieläkettä. Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Huom. Uutiseen liitetty erikoissisältö ei toimi Uutisvahdissa. Tutki oman alueesi ja Suomen tilannetta uutisen nettiselainversiossa.

Putin: Olen valmis tapaamaan Trumpin Helsingissä

Uutisvideot: Putin varovaisen myönteinen Helsingin huippukokoukselle

Putin vastasi tasavallan presidentin Sauli Niinistön puheenvuoroon. Niinistö sanoi Arkangelissa olevansa iloinen, jos hän voisi isännöidä Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttejä Suomessa.

Uutisvideot: Putin varovaisen myönteinen Helsingin huippukokoukselle

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo olevansa valmis tapaamaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Helsingissä. Tapaaminen voitaisiin järjestää arktista aluetta koskevassa huippukokouksessa.

Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuussa.

Putin vastasi tasavallan presidentin Sauli Niinistön puheenvuoroon. Niinistö sanoi olevansa iloinen, jos hän voisi isännöidä Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttejä Suomessa.

– Suomi on hyvä naapuri. Sillä on hyvä asiantuntemus korkean tason tapahtumien järjestämisestä. Suomi olisi siksi sopiva maa ja Helsinki sopiva paikka tällaisen tapaamisen järjestämiselle, Putin sanoi.

Putinin mukaan tapaamisen toteutuminen riippuu kuitenkin Yhdysvalloista. Putinin ja Trumpin on määrä tavata joka tapauksessa viimeistään teollisuusmaiden G20-huippukokouksessa Saksan Hampurissa heinäkuussa.

Niinistö ja Putin osallistuvat parhaillaan yhdessä arktista aluetta ja ilmastonmuutosta käsittelevään paneelikeskusteluun Venäjän Arkangelissa.

Putin: Yritimme lisätä transpondereiden käyttöä

Kysyttäessä Yhdysvaltain ja Venäjän välien kiristymisestä Putin nosti esiin Niinistön viime kesänä Kultarannassa tekemän ehdotuksen Itämerellä lentävien koneiden tunnistimien eli transponderien käytöstä.

Putinin mukaan Venäjä on yrittänyt saada kaikki, myös ulkovaltojen, Itämerellä lentävät sotilaskoneet käyttämään tunnistimia. Sotilasliitto Naton jäsenmaat eivät kuitenkaan halua käyttää niitä, Putin sanoi.

Niinistö korjasi Putinia.

– Vladimir, en sanonut, että vain Venäjän koneet lentäisivät ilman transpondereita. Sanoin sinulle viime kesänä, että on koneita, jotka lentävät ilman niitä, Niinistö totesi.

Putin naurahti vastaukseksi, ja Niinistö kiitti Putinia tunnistinasian viemisestä eteenpäin.

Putin ja Niinistö korostivat yhteistyötä arktisella alueella

Molemmat presidentit korostivat Arkangelissa yhteistyön tarvetta arktisella alueella. Putin kuitenkin painotti avauspuheenvuorossaan samalla arktisen alueen valtavaa taloudellista potentiaalia.

– Ajattelemme helposti, että liiketoimet ja ympäristönsuojelu ovat vastakkaisia asioita. Tästä olisi päästävä, Niinistö sanoi myöhemmin paneelikeskustelussa.

Niinistö patisti kaikkia Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittajavaltioita ratifioimaan sopimuksen nopeasti.

Niinistö myös muistutti, että ilmaston lämpenemistä tapahtuu nopeimmin pohjoisilla alueilla. Arktisella alueella keskilämpötila on noussut kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla, Niinistö sanoi.

– Jos menetämme arktisen alueen, menetämme koko maailman, hän jatkoi.

Niinistö korosti myös kansainvälisen oikeuden merkitystä.

– Geopoliittiset jännitteet muualla maailmassa eivät saa vaikuttaa arktiseen alueeseen, Niinistö sanoi.

– Emme aio ryhtyä sotaan tai kilpailla Yhdysvaltain kanssa arktisesta alueesta, Putin tähdensi paneelissa.

Paneelin jälkeen Niinistö ja Putin tapaavat vielä kahden kesken. Keskusteluja on silloin määrä käydään muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Ukrainan sodasta.

Niinistö hakee vierailullaan tukea Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden aloitteille muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Rajuja leikkauksia Suomen mäkihyppyyn – myös hiihtotähdet joutuvat tinkimään huollosta olympiakaudella

Janne Ahonen kuvassa

Hiihtoliitto joutuu tinkimään maajoukkuetoiminnastaan hienosti sujuneiden Lahden MM-kisojen jälkeen.

Janne Ahonen kuvassa

Mäkihypylle on koittamassa ankeat ajat, kun Suomen Hiihtoliitossa rakennetaan lajiryhmille ensi kauden budjettia. Mäkihypyn tämän kauden maajoukkuetoiminnan budjetti oli n. 650 000 euroa, mutta ensi kaudella se voi kutistua pahimmillaan 30 prosenttia. Se tekisi lajiryhmän menoihin satojen tuhansien loven.

- Mäkihypyn osalta joudumme radikaalimpiinkin toimenpiteisiin, koska laji ei ole pystynyt sellaisiin tuloksiin, joita olemme odottaneet. En lähde tarkentamaan lukuja, mutta varmasti mäkihyppyyn kohdistuu suurimmat paineet tällä hetkellä, toteaa Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala.

Menestyslaji maastohiihto joutunee jonkin verran tinkimään budjetistaan verrattuna tälle kaudelle. Koko maajoukkuetoiminnan kokonaisbudjetti oli tälle kaudelle 1,8 miljoonaa euroa. Summaan kuuluu myös n. 500 000 euron huollon kustannukset, niistä pyritään karsimaan mahdollisesti n. 10 prosenttia.

- En lähde tarkentamaan lukuja, mutta noin 10 prosentin luokkaa se voi olla tuosta summasta. Jos kovia paineita tulee, niin pystymme säästämään muustakin. Huolto on kyllä tärkeä osa ja olemme siinä onnistuneet kilpailukykyisesti viime aikoina.

Yhteistyökumppanit kattavat ison siivun lajiryhmien menoista. Lahden MM-kisat olivat Suomelle urheilullinen menestys ja kilpailutapahtumat saivat kiitosta myös kansainvälisesti. Sponsorien kiinnostus maastohiihtoa ja yhdistettyä kohtaan kasvoi kauden aikana.

- Sponsoreiden kiinnostus on maastohiihdon osalla nyt erinomainen, yhdistetyn osalta mukava ja mäkihypyn puolella haasteellinen. Valitettavasti se ei vedä kuten aikoinaan, mutta lajien eteen tehdään töitä ja niiden rahoitusosuuksia pyritään lisäämään.

Hiihtoliitossa joudutaan rakentamaan ensi kauden lajibudjetteja hankalaan aikaan, sillä kauden päättyessä menoja on ollut runsaasti ja ns. ”varmaa rahaa” ei ole. Hiihtoliitossa halutaan pelata varman päälle ja jakaa niukkuutta riskien sijaan.

- Kysymys on siitä, kuinka isolla riskillä uskallamme lähteä tulevaan kauteen. Maastohiihdon ja yhdistetyn osalta riskit ovat pienempiä kuin mäkihypyn. Kysymys on riskianalyysistä ja sen pohjalta toimimisesta.

Lahden MM-kisojen talousluvut ovat vielä arvoitus. Taloudellisen vastuun kantaa Hiihtoliitto, jossa toivotaan plussan puolella kääntyvää tulosta, mutta varautuen miinusmerkkiseen loppusaldoon. Yhtälöä ei helpota yhtään se, että huhtikuun loppuun mennessä lajiryhmillä pitäisi olla tieto ensi kauden budjeteista. Lahden MM-kisojen talouslukuja odotetaan toukokuun alkupuolella.

Janne Ahonen mäkihypyn leikkauksista olympiakautena: "Ei voida nousta oikeastaan mitenkään"

Janne Ahonen

Hiihtoliiton leikkaukset mäkihypyn ensi kauden budjettiin eivät tulleet konkarihyppääjä Janne Ahoselle yllätyksenä.

Janne Ahonen

Yle Urheilu uutisoi torstaina, että Hiihtoliitto joutuu tinkimään maajoukkuetoiminnastaan ensi kaudeksi. Budjetista joudutaan tinkimään jokaisen lajiryhmän kohdalla, mutta eniten kärsii mäkihyppy, jonka tämän kauden 650 000 euron budjetti voi kutistua ensi kaudeksi jopa 30 prosentilla.

Suomen kaikkien aikojen mäkikotkalle Janne Ahoselle leikkaukset eivät tulleet yllätyksenä. Hän kuuli leikkauksista ensimmäiseksi Yle Urheilulta.

- Eihän tuo yllätyksenä tullut, että näin tulee tapahtumaan, Ahonen sanoi.

- Se mikä on harmin paikka on se, että on olympiavuosi tulossa. Jos on muutenkin ollut vähän vaikeaa meillä suomalaisessa mäkihypyssä, niin ei tuo tule olympialaisiin tilannetta helpottamaan, mutta koitetaan jotenkin luikerrella.

Kansainvälistä kokemusta tarvitaan

Hiihtoliiton toiminnanohtaja Mika Kulmala perusteli leikkaamispäätöstä sillä, että "laji ei ole pystynyt sellaisiin tuloksiin, joita olemme odottaneet". Miten sellaiselle tasolle voidaan näiden päätöstän jälkeen vielä nousta?

- Ei oikeastaan mitenkään, Ahonen sanoi.

Ahonen sanoo, ettei leikkauspäätös estä hyppääjiä harjoittelemasta omalla tahollaan, mutta korostaa sitä, että budjetista leikkaamalla nuorille hyppääjille ei tarjoudu mahdollisuuksia hakea oppia kovista kansainvälisitä kisoista, kuten FIS Cupista tai Continental Cupista.

- Se ei johda mihinkään, että jonain päivänä valitaan joukkueeseen maailmancupiin, ja ei ole minkäänlaista kokemusta kansainvälisistä kisoista edes pienemmällä tasolla. Kyllähän sen tietää, miten siinä sitten käy, Ahonen totesi.

Ahonen muistuttaa, että tätä on nähty aiemminkin.

- Niin monta nuorta urheilijaa lähtenyt ja on povattu, että tulee kovaa tulosta. Mutta ei se vaan tule, jos ei ole opeteltu ensin.

"Omilla menin sen, minkä menin"

Ahonen sanoo, etteivät leikkaukset tule juuri näkymään hänen omassa valmistautumisessa olympialaisiin. Hän harjoitteli jo tämän kauden omilla varoillaan.

- En ollut tälläkään kaudella millään leirityksillä varoja syömässä ja kuluttamassa. Omilla menin sen, minkä menin. Olen jo vanha mies. Minun pitää tehdä töitä elantoni eteen. En voi enää roikkua pienten tukimarkkojen varassa, Ahonen sanoi.

Ahonen kuitenkin korostaa sitä, että hänen elämäntilanteensa on erilainen kuin nuorilla hyppääjillä, joihin budjettileikkaukset tulevat iskemään.

- Joukkueena toki tulee vaikuttamaan, ja kaiken kaikkiaan suomalaiseen mäkihyppyyn.

"Myytti suomalaisesta kansasta ruokkii rasismia" – Vuoden Tiedekynä -palkinto Miika Tervoselle

Miika Tervonen

Palkintosumma on peräti 25 000 euroa.

Miika Tervonen

Historiantutkija Miika Tervonen sai tieteelliselle kirjoitukselle jaettavan Vuoden Tiedekynä -palkinnon.

Voittaja-artikkelissa Tervonen analysoi sitä, miten käsitys yhtenäisestä suomalaisesta kansasta on rakennettu ja mikä rooli historiantutkijoilla on ollut tässä prosessissa.

– Ajatus yhtenäiskulttuurista on kuitenkin paitsi myytti, myös yhä vahingollisempi sellainen. Se tuo 1900-luvun alkupuolen rotuajattelun kaikuja monimuotoistuvaan arkeemme ja legitimoi muukalaisvastaisuutta, sanoo Tervonen.

Artikkeli julkaistiin teoksessa Kotiseutu ja Kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu.

Koneen säätiön Vuoden tiedekynä on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto. Se jaettiin nyt seitsemättä kertaa.

Ei kevyttuotteita perheen pienimmille – tutkija suosittelee ruokapöytään vähintään 60-prosenttisia kasvirasvalevitteitä

Äiti ja lapsi keittiössä.

Lapsuusiän ruokavalinnat näkyvät lasten veriarvoissa jo varhain, osoittaa tuore tutkimus.

Äiti ja lapsi keittiössä.

Kolmilapsisessa Niinimäen perheessä ruokaillaan säännöllisesti ja terveellisesti. Tarvetta varsinaiseen ruokaremonttiin ei ole koskaan ollut, sillä lapset ovat oppineet pienestä saakka syömään suositusten mukaisesti.

– Ohjeita on saanut hyvin muun muassa neuvolasta. Niitä on helppo noudattaa ja etenkin pienimmän lapsen kohdalla olen pitänyt suosituksista melko tiukasti kiinni, äiti Loora Niinimäki kertoo yksivuotiaan Eetin kanssa lounasta laittaessaan.

Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on todistettu, kuinka jo lapsuusiän ruokavalinnat näkyvät lapsen elimistössä ja veriarvoissa.

Perjantaina aiheesta väittelevä terveystieteiden maisteri Taisa Venäläisen tutkimus osoitti, että runsas makeisten syönti lisäsi maksan delta-9-desaturaasin aktiivisuutta. Se kiihdyttää prosessia, joka estää tyydyttyneiden rasvahappojen kertymistä maksaan, mutta toisaalta edistää rasvahappojen siirtymistä maksasta verenkiertoon, mikä kerryttää pidemmän päälle ylipainoa.

– Veriarvot heijastelivat nautittujen rasvojen ja hiilihydraattien laatua. Hiilihydraateista etenkin runsas sokerin saanti vaikutti epäedullisesti vereen, Venäläinen kertoo.

Runsaalla hiilihydraattien saannilla on aikaisemmin huomattu olevan yhteys entsyymin suurempaan aktiivisuuteen aikuisilla, mutta lapsilla tätä ei ole ennen tutkittu.

Runsas kova rasva häiritsee aineenvaihduntaa

Tutkimus osoitti, että sokeri kiihdyttää elimistön omaa, haitallisten rasvahappojen tuotantoa. Myös kovat rasvahapot aiheuttivat ei-toivottuja terveysvaikutuksia.

– Veressä oleva kova rasva häiritsee esimerkiksi solun toimintaa, jolloin solu ei osaa ottaa käyttöönsä muun muassa glukoosia, jolloin energiansaanti häiriintyy. Sen myötä kaikki aineenvaihdunta häiriintyy ja elintapasairauksien riski kasvaa, Venäläinen kuvailee.

Sen sijaan pehmeät kasvirasvat näyttivät lisäävän soluille hyödyllisten rasvahappojen muodostumista. Tämän takia tutkija suosittelee, että esimerkiksi kevytlevitteet jätettäisiin pois lasten ruokavaliosta.

– Niissä ei ole yksinkertaisesti riittävästi rasvahappoja. Siksi lasten päivittäiseen käyttöön suositellaan yli 60-prosenttisia kasvirasvalevitteitä.

Tutkimus paljasti myös lisää kuitujen hyödyllisistä terveysvaikutuksista.

– Kuidun saannin kohdalla suosittelen, että lapsen jokaisella aterialla olisi tarjolla täysjyväviljaa sekä kasvista, hedelmää tai marjaa.

Ravitsemusohjausta tarvitaan myös teini-iässä

Venäläinen tutki noin viittäsataa ekaluokkalaista vuosina 2007–2009. Hankkeessa lapsille ja heidän perheilleen annettiin sekä ravitsemus- että liikuntaohjausta kahden vuoden ajan. Tutkimuksen aikana lasten ruokavaliota selvitettiin muun muassa ruokapäiväkirjalla ja veren plasman rasvahappokoostumus määriteltiin paastoverinäytteestä kaasukromatografialla.

Tutkimuksessa lapsille ja nuorille annettu elintapaohjaus osoittautui tehokkaaksi. Tutkijan mukaan ohjausta tarvitaan etenkin siinä vaiheessa, kun nuori alkaa itsenäistyä ja tehdä omia ruokavalintojaan.

– Aika pitkälle pärjää, jos syö ravitsemussuositusten mukaisesti 300 päivää vuodessa, loput voi syödä vähän huonomminkin.

Tutkimus oli osa Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -hanketta, joka tehtiin yhteistyössä kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön kanssa.

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä