Sonni saatiin pelastettua Salossa – "Se on väsynyt ja heikossa kunnossa"

Sonni

Sonnia nostamassa oli maanantaina myös pelastuslaitoksen yksiköitä.

Sonni

Puroon juuttunut sonni on saatu nostettua kuivalle maalle Salossa.

Nosto-operaatio aloitettiin maanantai-iltana. Silloin sonnia yritti pelastaa jopa kaksikymmentä henkeä. Mukana oli myös pelastuslaitos.

Sonnin omistaja Heli Rosvall kertoo, että sonni saatiin jo yöllä pois vedestä. Tilanne on kuitenkin edelleen vakava, sillä eläintä ei ole saatu siirrettyä pois ojan lähistöltä.

– Sonni ei ole vielä jaloillaan. Se on väsynyt ja heikossa kunnossa. Eläinlääkäri on tutkinut sonnia, ja se on saanut kipulääkettä. Luita ei pitäisi olla poikki, mutta venähdyksistä ei ole tietoa, kertoo Rosvall.

Mäkinen ällistelee omia suomalaiskuskejaan ennen Jyväskylän MM-rallia: ”En ole koskaan nähnyt tuollaista”

Tommi Mäkinen.

Toyotan rallitallin päällikkö Tommi Mäkinen on hämmästellyt suomalaiskuljettajiensa tekemisiä tällä kaudella. Jyväskylän MM-rallista hän odottaa todella tasaista.

Tommi Mäkinen.

Toyotan rallitallin päällikkö Tommi Mäkinen odottaa historiallisen tasaista Jyväskylän MM-rallia. Tällä kaudella on rallin MM-sarjassa nähty jo viisi eri voittajaa ja neljä eri tallia.

– Katson Fordin leiriä, niin siellä on Sebastien Ogier, Ott Tänak ja Elfyn Evans. Kaikki kolme menee kovaa. Hyundailla on kova kolmikko. Citroënin Kris Meeke voitti viime vuonna. Meidänkin kolmikko antaa kaikkensa peliin, Mäkinen listasi Ylen ralli-illassa.

– Voisin kuvitella, että perjantai-aamusta vauhti on heti kovaa.

Toyotan suomalaiskolmikosta kovimmat odotukset kohdistuvat kolminkertaiseen Jyväskylän voittajaan Jari-Matti Latvalaan.  Mäkinen uskoo, että Latvalan ainoa tavoite Jyväskylässä on voitto.

– Sitä pitää kysyä Jari-Matilta, mutta uskon, että se on noin. Jari-Matti on voittanut kisan. Hän tietää, mitä voitto tarkoittaa. Silloin se (voittaminen) on helpompaa, Mäkinen painottaa.

Mäkinen kuitenkin linjaa, että Latvala on tallissa samalla linjalla muiden suomalaiskuljettajien Juho Hännisen ja Esapekka Lapin kanssa.

– Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että en ole koskaan aiemmin nähnyt mitään tuollaista kommunikaatioita. He käyvät keskenään koko ajan läpi, mitä pitää tehdä. On hienoa seurata koko kolmikon työskentelyä, neljä kertaa itse rallin maailmanmestaruuden voittanut Mäkinen hehkuttaa.

Esapekka Lappi on ehtinyt säväyttää tällä kaudella jo nopealla sisääntulolla Toyotalle. Sardinian MM-rallissa Lappi oli jo peräti neljäs. Viime kaudella Lappi jo puolestaan osoitti suvereenilla WRC2-luokan voitolla taidot Jyväskylässä.

– Valitettavasti edellinen Puolan ralli jäi kesken. Siitä olisi tullut tervetullutta kokemusta, mutta hän on tehnyt nyt hyvin valmistautumisen. Sardiniassa hän näytti potentiaalinsa, mutta kokemuksen kautta tulee vielä tasaisuutta, Mäkinen kuvailee.

Kolmikosta Juho Hänninen on ajoittain tuskaillut Toyotan ratissa, mutta Mäkinen uskoo Hännisenkin vauhtiin tutussa Jyväskylässä.

– Juho menee varmaan kanssa kovaa. Juho on ajanut aika paljon testiä Suomessa. Hän tuntee auton ja Suomen metkut hyvin, Mäkinen painottaa.

Mäkinen ei lähde sen tarkemmin sijatavoitteita kolmikolleen linjaamaan, mutta olisi tyytyväinen kolmikon täydellisiin suorituksiin.

– Totta kai hyvät sijoitukset kotona olisi tärkeä juttu. Mutta katson kokonaisuutta, niin haluaisin nähdä, että kärjessä olisi eri kuljettajia ja automerkkejä loppuun asti. Jännä kisa on minun tavoitteeni, Mäkinen sanoo.

Mäkinen tiedostaa myös, että Puuppolassa majaa pitävällä Toyotalla on kotikenttäetu Jyväskylässä, mutta ei lähde sillä keulimaan.

–  Meidän auto ei ole missään nimessä valmis. On aika paljon asioita, mitä viedään vielä eteenpäin, Mäkinen sanoo.

Seuraa Yle Puheen ja Yle  Suomi Jyväskylän ralli-iltaa täältä.

Muistisairas ei avannut ovea kotihoitajalle, vietiin poliisisaatossa psykiatriselle – "Valitettavasti arjessa tapahtuu näitä"

Vanhan ihmisen kädet.

Kainuulaisen vanhuksen omaiset järkyttyivät, kun heille soitettiin, että noin 80-vuotiaan äidin pihassa on poliisiauto. Tapauksesta on tehty kantelu Aluehallintovirastoon.

Vanhan ihmisen kädet.

Talvella 2017 kajaanilaisen vanhuksen omaiset saivat järkyttävän puhelun. Yksin asuvan muistisairaan noin 80-vuotiaan naisen kotisairaanhoitaja soitti ilmoittaakseen, että ikäihmisen kotiin on soitettu poliisi ja ambulanssi.

Omaisen mukaan hoitaja kertoi syyksi, että iäkäs nainen ei ollut halunnut päästää kotisairaanhoitajaa kotiinsa.

– Poliisi ja ambulanssi olivat jo pihassa ja minä sanoin, että ei missään nimessä tällaista. Hoitaja sanoi, että lääkäri on antanut ohjeen ja poliisi on tehnyt ohjeiden mukaan. Että tämä vain tiedoksi omaisille, kertoo iäkkään naisen tytär.

Vanhus ja tämän omaiset eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään, koska he pelkäävät joutuvansa vaikeuksiin. Puheluun vastannut nainen kertoo, että tilanne järkytti.

– Se tuntui hirveältä. Ensimmäisenä tuntui, että menee jalat alta ja sitten mietin, että joko muut sisarukset tietävät. Meidän äitimme ei kuulu poliisiautoon, nainen kertoo.

Kajaanissa taajama-alueen ulkopuolella asuva ikäihminen on sairastanut etenevää muistisairautta, Lewyn kappale -tautia, pari vuotta. Tauti aiheuttaa muun muassa unohtelua sekä näkö- ja kuuloharhoja. Vanhus muistaa kuitenkin päivän, kun poliisiauto kaartoi talon pihaan. Hänen mukaansa olotila oli sinä päivänä hyvä, eikä hätää ollut.

Vanhus oli käynyt samalla viikolla tutkimuksissa sairaalassa, missä aloitettiin uusi lääkitys sydänoireisiin. Sen vuoksi kotisairaanhoitaja oli poikkeuksellisesti käynyt kotona mittaamassa verenpaineen jo kahtena päivänä sillä viikolla. Vanhus piti siksi hoitajan lauantaista käyntiä turhana, eikä halunnut päästää tätä kotiinsa. 

Vanhuksen mukaan kohtelu oli tylyä, eikä poliisi jättänyt muita vaihtoehtoja kuin lähteä mukaan.

– Se oli nolo teko. Toista kertaa en lähde, sanoo vanhus.

Muistisairas psykiatriselle osastolle

Kotihoidon asiakkaan ja tämän omaisten mukaan vanhus vietiin Kainuun keskussairaalan ambulanssilla, jonka kyydissä oli poliisi. Poliisiauto tuli kaupunkiin ambulanssin perässä.

Omaiset soittelivat sairaalaan ja illalla heille kerrottiin, että äiti on siirretty psykiatriselle osastolle.

– Sanoin, että äiti ei missään nimessä kuulu sinne. Hänellä on muistisairaus, eikä sitä hoideta psykiatrisella osastolla. Lääkäri ei kuitenkaan arvostanut meidän omaisten asiantuntemusta, tytär kertoo.

Kun tytär sai äitinsä kiinni puhelimitse seuraavana aamuna, tämä oli lapsilleen vihainen.

– Hänellä oli kuva, että me lapset olemme toimittaneet hänet sinne ja se on meidän syytä. Hän kertoi olevansa kauhuissaan ja ihmetteli, mitä tämä peli on, kun kaikki tavarat ovat lukkojen takana. Hän lopetti puhelun vihaisena ja loukkaantuneena.

Omaisten mukaan oli vanhus tahdonvastaisesti psykiatrisella osastolla 11 päivää. Sairaalajakson jälkeen vointi on ollut kohtalaisen hyvä, vaikka muistisairaus vaikeuttaakin välillä arkea. Kainuun soten mukaan 80-vuotias on yhä kykenevä asumaan yksin.

Keväällä sattunut välikohtaus on kuitenkin heikentänyt sekä vanhuksen että omaisten luottoa Kainuun soteen. Tyttären mukaan ikävä tilanne olisi ollut helposti vältettävissä.

– Hoitajan olisi pitänyt ensin soittaa meille, kertoa tilanne ja kysyä mitä tehdään. Me olisimme sanoneet hoitajalle, että mene vain jatkamaan töitäsi ja me otamme äidistä täyden vastuun.

Vanhuksen kaksi tytärtä ovat tehneet äitinsä kohtelusta kantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Ratkaisua ei ole vielä tehty. Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 5,4 kuukautta.

Kotihoitajien perehdytyksessä aukkoja

Tapaus on Kainuussa todella harvinainen. Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen ei muista kymmenen vuoden ajalta kuin yksittäisiä tapauksia, joissa ikäihmisen kotiin on soitettu poliisit.

Heikkinen voi kommentoida Kajaanissa tapahtunutta välikohtausta vain yleisellä tasolla. Hänen mukaansa menettely ei kuulosta ohjeiden mukaiselta.

– Kyllähän se kuulostaa vähän ikävältä, mutta valitettavasti arjessa tapahtuu näitä. Meillä on työntekijöitä vähällä perehdytyksellä ja kun he joutuvat yksin kentälle, joissakin tilanteissa toimintaohjeet eivät ole selvillä, Heikkinen toteaa.

Mikäli vanhus ei päästä hoitajaa sisälle, hoitajia on ohjeistettu soittamaan ensin omaiselle.

– Työntekijän täytyy selvittää, onko asiakkaalle sattunut jotain. Hänen tulisi soittaa ensin omaiselle ja selvittää miten olisi mahdollista päästä sisälle.

– Epäselväksi asiaa ei saa jättää, koska asiakas voi olla kaatuneena sisällä, Heikkinen sanoo.

Vanhusten itsemääräämisoikeus ei aina täyty

Suomessa potilaalla on itsemääräämisoikeus (Valvira). Se tarkoittaa, että terveydenhoito on vapaaehtoista ja potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta silläkin uhalla, että päätös vahingoittaa terveyttä.

Muistisairauskaan ei poista itsemääräämisoikeutta, mikäli hän on kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Valviran mukaan suomalaisessa terveydenhuollossa saattaa tapahtua itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Valviran mukaan se voi liittyä esimerkiksi hygieniahaalareiden käyttöön tai asioista päättämiseen muistisairaan puolesta.

Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen painottaa, että kotihoidossa tulisi ottaa huomioon, onko asiakas kykeneväinen päättämään itse asioistaan.

– Täytyy huomioida, pystyykö asiakas itse päättämään omista asioistaan vai onko hänellä jonkinasteinen muistisairaus, jolloin omaiset täytyy ottaa mukaan hoitoneuvotteluihin.

– Vanhuksella on ihan samanlainen itsemääräämisoikeus asioihinsa kuin kaikilla muillakin, Heikkinen sanoo.

Poliisi voi viedä pakkohoitoon lääkärin pyynnöstä

Mikäli poliisi saa tehtäväkseen hakea ikäihmisen kotoaan sairaalaan, todennäköisesti kyse on lääkärin virka-apupyynnöstä. Taustalla on mielenterveyslaki, jonka mukaan virkalääkäri voi pyytää poliisilta apua henkilön toimittamiseksi lääkärin arvioitavaksi.

Lääkärin virka-apupyynnöt ovat poliisille osa päivittäistä työtä. Usein kysymyksessä on ihminen, jolla saattaa olla esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia tai joka muutoin voi olla vaaraksi joko itselleen tai muille ihmisille ilman hoitoa.

– Jos henkilö on sitä mieltä, että hän ei halua hoitoa, vaikka ymmärtää täysin, mitä hoidosta kieltäytyminen voi aiheuttaa, on tilanne haastavampi, koska Suomessa on pääsääntöisesti vapaus valita millaista hoitoa vastaanottaa, kertoo Oulun poliisilaitoksen ylikomisario Tomi Mansikkamäki.

Poliisin mukaan ikääntyneisiin ihmisiin ja muistisairaisiin liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet kotihoidon yleistymisen myötä. Oulun poliisilaitoksen ylikomisario Arto Aution mukaan ikäihmiset eksyvät enemmän etenkin kaupungissa.

Autio arvioi, että myös poliisin tekemät tarkistuskäynnit ikäihmisten koteihin ovat lisääntyneet. Poliisi saattaa mennä paikalle, kun huolestunut omainen on ottanut yhteyttä hätäkeskukseen.

– Kun omaiset eivät tavoita esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuvaa iäkästä vanhempaansa, he luulevat, että hänellä on hätä kun hän ei vastaa puhelimeen. Sellaiset tehtävät ovat poliisille kiusallisia, sillä jos tiedossa ei ole, että olisi rikosta tapahtumassa, ne eivät kuulu poliisin tehtäviin, Autio sanoo.

Poliisille muistisairaisiin liittyvät tehtävät voivat olla hyvinkin haastavia. Virkavallan kohtaaminen voi pelottaa ketä tahansa – puhumattakaan muistisairasta. Poliisi pyrkiikin luomaan tilanteeseen turvallisen ilmapiirin.

Käytännössä siihen voi pyrkiä esimerkiksi juttelemalla tuttavallisesti.

– Jos henkilöstä tiedetään etukäteen hänen historiaansa, ehkä lempinimiä tai muuta vastaavaa, niin tällaisia asioita voidaan käyttää keskustelussa, kertoo Tomi Mansikkamäki.

"Eihän äiti mikään eläin ole, jota seurataan kuin hirvikoiraa"

Kajaanilaisen vanhuksen omaiset ovat huolissaan, miten yksin puulämmitteisessä talossa asuva ikäihminen pärjää jatkossa. Aikuisen tyttären mukaan äidillä on parempia ja huonompia päiviä. Suurena ongelmana on yksinäisyys, joka heijastuu myös ajokortittoman naisen jaksamisessa.

– Juuri herättyään hän voi olla sekava. Toisaalta, kun ympärillä on ihmisiä ja touhutaan yhdessä, äidillä ei ole mitään ongelmaa, tytär kertoo.

Sairaalajakson jälkeen Kainuun sote arvioi kajaanilaisvanhuksen hoidon tarpeen, kun omaiset hakivat äidilleen hoivapaikkaa. Päätöksessään Kainuun sote totesi, että ympärivuorokautista hoitoa ei tarvita, vaan henkilö pärjää edelleen omillaan ja kotisairaanhoitaja vierailee jatkossakin kerran kuussa.

Tämä huolestuttaa omaisia, joiden mielestä hoivapaikka-asia täytyisi laittaa vireille jo ennen kun vanhuksen kunto huononee.

– Emme ole vaatineetkaan ympärivuorokautista hoitoa, mutta äiti tarvitsisi hoivapaikan, jossa olisi yhteinen ruokailu, juttuseuraa ja muita sosiaalisia aktiviteetteja. Ne ovat terveyden perusta, tytär murehtii.

Hoivapaikkaan liittyvää järjestelyä ei ole aloitettu. Sen sijaan huolestuneita omaisia rauhoiteltiin suosittelemalla etäseurantalaitetta.

– Eihän äiti mikään eläin ole, jota seurataan kuin hirvikoiraa. Äiti on ihminen, jolla on tunteet ja hän tarvitsee sosiaalisuutta ja kontakteja muihin ihmisiin, omainen sanoo.

Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen vahvistaa, että kotisairaanhoidossa suositellaan etäseurantalaitteita, joilla voi seurata ihmisen liikkeitä GPS-teknologian avulla.

Luottamus terveydenhoitoon murtui

Tällä hetkellä kajaanilaisen vanhuksen luona käy eri sairaanhoitaja kuin talvella. Ikäihminen ei ole enää kieltäytynyt avaamasta hoitajalle ovea.

– Äiti on tyytyväinen ja tällä hoitajalla on enemmän aikaa keskustella hänen kanssaan, omainen kertoo.

Kotihoitajien työssä kovaan testiin joutuvatkin erityisesti hoitajan vuorovaikutustaidot. Muistisairaiden kotihoidossa on haasteita, myöntää Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen.

– Muistisairaan asiakkaan hoitaminen vaatii työntekijöiltä ammattitaitoa ja osaamista. Meidän täytyy huolehtia siitä, että asiakkaalle on suunniteltu riittävästi kotihoidon käyntejä tai hänellä on verkosto, joka seuraa asiakkaan pärjäämistä kotona. Siinä on yleensä mukana omaiset ja jopa naapurustokin.

Kajaanilaisen vanhuksen omaisten luottamus Kainuun soteen on karissut. Omaiset eivät luota, että Kainuussa muistisairauksia tunnetaan tarpeeksi hyvin. He esimerkiksi kertovat, että vanhukselle olisi määrätty psykoosilääkkeitä tapaamatta vanhusta.

– Kotisairaanhoidon toiminta ei ole ollut kokonaisvaltaista. Olemme todella pettyneitä.

Lue lisää:

Näillä neljällä yksinkertaisella keinolla vanhusten kotihoitoa voidaan parantaa

Kotihoidon henkilöstön työolot heikentyneet entisestään – "Monella henkinen paine, kun työtään ei ehdi tehdä hyvin"

Mäkelä-Nummela kolmanneksi trapin EM-finaalissa

Satu Mäkelä-Nummela vuonna 2016.

Peruskilpailun ykköseksi tähdännyt Satu Mäkelä-Nummela jätettiin pronssille trapin EM-finaalissa Bakussa.

Satu Mäkelä-Nummela vuonna 2016.

Satu Mäkelä-Nummela, 46, jäi uusituin säännöin ammutussa kuuden naisen EM-finaalissa kolmanneksi.

EM-kultaa ampui San Marinon Arianna Perilli, joka jätti Venäjän Jekaterina Rabajan niukasti hopealle.

Peruskilpailussa Mäkelä-Nummela oli paras ampuen rikki 75 kiekosta 72.

Mopsi Veromaa oli lopputuloksissa 13. sijalla (tulos 65)  ja Marika Salmi 23. sijalla (62 kiekkoa).

Lue myös:

Mäkelä-Nummela pudotti kiekkoja huippuvireessä - EM-finaaliin kärkipaikalta 

150 vuotta sitten 200 000 suomalaista menehtyi – muistatko syyn?

Luonnonkiveen kiinnitetty kuparireliefi nälkään nääntyvistä ihmisistä. Tekstinä

Irlantilainen tutkija halusi selvittää, miksi Suomi on pitkälti unohtanut suuren nälänhätänsä, kun Irlannissa vastaava määrittää koko kansakuntaa.

Luonnonkiveen kiinnitetty kuparireliefi nälkään nääntyvistä ihmisistä. Tekstinä

150 vuotta sitten Suomessa elettiin erittäin ankaria aikoja. Kesät olivat kylmiä ja sateisia, talvella oli ankara pakkanen. Vilja kuoli peltoon ja perunat mätänivät maahan, ulkomailta tulleet viljalaivat eivät päässeet satamiin.

Niukkuudessa eläminen oli suomalaisille tuttua, mutta vuonna 1866 he alkoivat nähdä ankarampaa nälkää kuin koskaan ennen. Nälkiintyneinä he lähtivät vaeltamaan suurin joukoin – etsimään töitä, kerjäämään ja lopulta vaikka varastamaan.

Kolmen vuoden aikana nälkään ja sen heikentäminä tauteihin kuoli 200 000 ihmistä, noin kymmenesosa Suomen väestöstä.

Suomen historiankirjoitukseen nälkävuosista on kuitenkin jäänyt varsin vähän jälkiä. Siellä täällä kirkkomaan kulmassa on vaatimaton muistomerkki. Kuvia on harvoin, useimmiten on vain tekstiä. Tavallinen on raamatunlause ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”.

Tutkija tekee salapoliisityötä

Irlannissa koettiin raju nälkäkriisi parikymmentä vuotta ennen Suomea. Tuo nälänhätä on vielä tänäkin päivänä iso ja keskeinen osa kansallista omakuvaa.

Nälkään kuolleiden ja sitä siirtolaisina paenneiden muistomerkkejä on Irlannissa paljon, ja ne ovat näkyvillä paikoilla. Nälänhädällä on myös oma museo.

Irlantilainen akatemiatutkija Andrew Newby on vertaillut Suomen ja Irlannin suhtautumista nälkäkatastrofeihinsa. Hän on myös tehnyt salapoliisityötä jäljittäessään Suomesta lähes sata nälkävuosien muistomerkkiä muun muassa paikallislehtien vanhojen uutisten perusteella.

Moni muistomerkki on vielä löytymättäkin. Esimerkiksi Ristiinasta hän on etsinyt sellaista turhaan, vaikka tietää sen olevan jossakin pensaikon kätkössä. Newbyn paikallistamien muistomerkkien kuvia näet tästä linkistä.

1800-luvun puolivälissä Suomi kuului Venäjään, mutta sillä oli autonominen asema ja se tavoitteli paikkaa kansakuntana, vaikka itsenäisyyden saavuttamiseen kuluikin vielä puoli vuosisataa.

Irlantia hallittiin Britanniasta, britit omistivat maat. Niinpä heillä kuului myös vastuu hätäavusta. Kriisin jälkeen sitä käytettiin voimakkaasti Irlannin kansallistunteen rakentamisessa.

Autonomisella Suomella sen sijaan oli oma hallinto ja oma vastuu siitä, miten nälänhätää yritettiin estää. Newbyn mukaan se on merkittävä syy siihen, ettei nälänhätä päätynyt historiankirjoihin samalla tavoin kuin Irlannissa.

– Samat miehet, fennomaanit, jotka kirjoittivat Suomen historiaa, olivat olleet vastuussa siitä, miten nälänhätään reagoitiin. He eivät halunneet syyttää Venäjää, vaan olla sen kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista.

He halusivat osoittaa, ettei Suomi tarvinnut Venäjän apua, vaan pystyi seisomaan omilla jaloillaan, Andrew Newby sanoo.

Suomen kansakunta eli syntymävaihetta

Valtiomies J. V. Snellmanin johdolla myös suojeltiin Suomen omaa valuuttaa, markkaa, joka oli otettu käyttöön vain joitakin vuosia aiemmin. Se vaikutti lainapolitiikkaan, sillä Snellman halusi osoittaa ulkomaille Suomen taloudellista vakautta.

Kaikkiaan juuri 1860-luku oli äärimmäisen tärkeä Suomen kansakunnan synnyssä, eikä Newby syytä hallitusta välinpitämättömyydestä nälkäisten suhteen.

– Jälkikäteen on helppo sanoa, että asiat olisi ehkä voinut hoitaa toisin, mutta edelleenkin on vaikea nähdä, millä keinoilla nälänhätä olisi ollut paremmin estettävissä.

Rautatietä pidettiin muistomerkkinä

Töiden ja elannon tarjoamiseksi Suomessa alettiin rakennuttaa kanavia ja rautateitä. Ratatyömaa osoittautui samalla monen kohtaloksi. Nälkävuosien muistomerkkejä jäljittänyt Newby löysi monia juuri radanvarsipaikkakunnilta.

– Fennomaanien retoriikassa itse rautateitä pidettiin muistomerkkeinä. Heidän mukaansa patsaita ei tarvittu, koska rautatie oli muistus Suomen ahkerasta ja kärsivästä kansasta ja hyödytti samalla tulevia sukupolvia. 

Newby kertoo, että viime vuosien nälkävuositutkimuksissa on alkanut tulla esille myös soraääniä. Jotkut Helsingissä pitivät maaseutuväestöä laiskana tai arvelivat, että maalaiset piti jollakin tavoin pakottaa muuttamaan tapojaan.

Britit pommittivat ensin ja auttoivat sitten

Suurten nälkävuosien juuret olivat jo 1850-luvulla, Krimin sodassa, josta Suomessa lauletaan Oolannin sotana, ja peräkkäisissä katovuosissa. 

– Britit pommittivat Suomen länsirannikkoa ja tuhosivat viljavarastoja. Ensimmäinen ponnistus nälänhädän helpottamiseksi oli jo tuohon aikaan. Toipuminen oli vaikeaa, koska sadot olivat heikkoja siitä saakka, kymmenen vuoden ajan.

Suomi ei kuitenkaan jäänyt suurten nälkävuosien kriisissään yksin. Taloudellista apua tuli kaikkialta Euroopasta, joskin usein liike- tai muiden yksityisten yhteyksien kautta, ei välttämättä hallituksilta, Newby kertoo.

– Krimin sodan takia huonoa omaatuntoa poteneilta briteiltä saatiin apua, kuten myös pohjoismaisilta naapureita ja Venäjän keskiluokalta ja aristokraateilta. Unkarilaiset auttoivat, koska kokivat suomalaiset sukulaisiksi, Newby luettelee.

Väestökato koetteli Suomea ja Irlantia ei tavoin

Yksi syy siihen, miksi Irlanti ja Suomi suhtautuvat nälkäkriiseihinsä eri tavoilla, on se, että Suomi toipui kymmenen prosentin väestökadostaan nopeasti.

Irlanti menetti asukkaistaan miljoonan kuolleina ja miljoonan Amerikkaan. Koko väestöstä se oli viidennes.  Vaikutukset ovat lakanneet näkymästä vasta parina viime vuosikymmenenä.

Tutkija Andrew Newby arvelee, että Suomen oli tuostakin syystä helpompi ajatella, että nälkäkatastrofissa oli ollut kyse uuden kansakunnan taloudellisista synnyinkivuista, ei ulkopuolelta aiheutetusta kriisistä.

Suomessa tekemiensa tutkimusten perusteella Newby on sitä mieltä, että myös Irlannissa nälänhätä voitaisiin nähdä hieman toisinkin. Ehkä ainoa syy ei ollutkaan se, että Irlantia hallittiin Lontoosta.

– Suomen esimerkki osoittaa, että maalla voi olla kehittynyt hallinto, joka tekee oman päätöksensä, ja silti sinne iskee nälänhätä. Ehkä olisi voinut käydä niinkin, että Länsi-Irlannissa olisi nähty nälkää, vaikka hallinto olisi ollut Dublinissa.

Evp-prikaatikenraali: Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen

Päivän kasvo

Yhdysvaltojen heikentynyt vaikutusvalta pönkittää Venäjän ulkopoliittisia pyrkimyksiä, näkee evp-prikaatikenraali ja tutkija Juha Pyykönen.

Päivän kasvo

Prikaatikenraali (evp) ja tutkija Juha Pyykönen sanoo, että Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön Savonlinnassa Punkaharjulla.

Pyykönen perustelee käyttämiään voimakkaita ilmaisuja Venäjän viime vuosien toimilla Georgiassa ja Ukrainassa. Vuonna 2008 Venäjä valtasi Georgiassa kaksi maakuntaa, helmikuussa 2014 Ukrainassa Krimin niemimaan ja pian tämän jälkeen myös Itä-Ukrainan.

– Venäjä pyrkii vaikutusvaltansa laajentamiseen. Se, missä Venäjä on ollut erityisen taitava ja hyvä, on ulkopolitiikka. Maa on käyttänyt diplomatiaa ja sotilaallista voimankäyttöä välineenä ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, sanoi Pyykönen Ylen Päivän kasvo –ohjelmassa.

Pyykösen mukaan Venäjä on tässä lajissa "ihan ykkönen", koska Yhdysvaltojen vaikutusvalta maailmalla on heikentynyt presidentti Donald Trumpin hallinnon kompuroinnista johtuen. Myös kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi arveli viime viikolla Ylelle, että Yhdysvaltojen imperiumi on päättymässä.

Pyykönen huomauttaa kuitenkin, että Venäjän vaikutusvalta yhä paljon pienempi kuin mitä se oli Neuvostoliiton aikana. Pyykösen mukaan Putinin johtama Venäjä on ilmoittanut, että maailmanjärjestys jossa Yhdysvallat on napa, ei kelpaa. Tämän korjaamiseksi Putin on tehnyt töitä vuodesta 2005 lähtien.

– Putin pyrkii siihen, että Venäjän asema ei enää heikkene vaan että se nousisi samalle tasolle Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Mutta tähän Venäjällä on pitkä matka, sen taloudellisetkaan voimavarat eivät vielä siihen riitä.

Pitkän sotilasuran tehnyt Juha Pyykönen työskentelee nykyisin tutkijana Security Analysis Oy:ssä, joka tuottaa yhteiskunnallista ja humanistista tutkimusta. Ennen tutkijanuraansa Pyykönen toimi Puolustusvoimissa muun muassa Porin prikaatin komentajana ja erityistehtävissä Pääesikunnan kansliassa.

Posti lopetti kirjepostin jakelun tiistaisin – Viestintävirasto pyytää selvitystä

postinkantaja pitelee postinippua

Tiistaisin postimäärä on ollut muita päiviä pienempi. Postin kirjepalveluista vastaava johtaja arvioi, että muutos ei juurikaan näy postinsaajan arjessa.

postinkantaja pitelee postinippua

Tänään oli ensimmäinen tiistai, kun kirjepostia oli turha odottaa perille. Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan viime tiistaina 18. heinäkuuta, ja uudistuksessa Posti päätti lopettaa kirjeiden jakelun tiistaisin. Jatkossa siis maanantaina postitettu kirje jaetaan pääsääntöisesti tiistain sijaan keskiviikkona.

Yhä osa sanomalehdistä, pikakirjeet, paketit ja laboratoriolähetykset jaetaan tiistaisin. Tiistaisin ei enää jaeta aikakauslehtiä, mainoksia, kirjeitä tai ilmaislehtiä siinä tapauksessa, että kaikki alkuviikon lähetykset saadaan jaettua jo maanantaina.

Uusi postilaki, joka ei ole tullut vielä voimaan, sallii kolmipäiväisen jakelun niillä alueilla, joissa on olemassa sanomalehtien varhaisjakeluverkko.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan jakelutoimintaan ei ole kuitenkaan tulossa muita leikkauksia lähiaikoina.

– Muuta ei ole suunnitteilla tällä hetkellä. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt muita muutoksia ei ole tiedossa, Kulp sanoo.

Hänen mukaansa jakelupäiväuudistus oli paikallaan, sillä kirjeiden sekä muun postin volyymit laskevat koko ajan.

– Sen vuoksi Postinkin tulee uudistua, hän sanoo.

Uuden postilain mukaan niillä alueilla, joissa sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa ei ole, säilyisi viisipäiväinen jakeluvelvollisuus. Kulp kertoo, että nykyinen muutos lopettaa tiistain kirjejakelu on tehty vanhan lain puitteissa.

"Postinsaaja ei välttämättä havainnoi muutosta"

Tiistain postimäärä on ollut Kulpin mukaan muita päiviä pienempi. Tänään tiistain aikana Kulpin tietoon ei ole tullut uudistuksesta asiakaspalautetta.

Kulp arvioi, että normaali postinsaaja ei välttämättä havainnoi uutta muutosta millään tapaa.

– Kirjeposti on sen tyyppistä, että ihminen ei yleensä odota sitä tiettynä päivänä.

Kulp jatkaa, että aikakauslehdet ovat asia erikseen: niitä nimenomaan odotetaan ilmestymispäivänä. Jatkossa aiemmin tiistaina jaetut aikakauslehdet pyritään jakamaan jo maanantaina.

– Siksi uskonkin, että postinsaajan arjessa kirjepostin jakelumuutos ei juurikaan näy.

Viestintävirasto pyytää Postilta selvitystä

Postin päätös lopettaa kirjejakelu tiistaisin on herättänyt Viestintävirastossa kyseenalaistusta, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Lehden mukaan Viestintäviraston apulaisjohtajan Petri Makkosen mielestä Postin jakelumalli on selvitettävä tarkemmin. Lain mukaan yleispalvelukirjeet on jaettava viitenä päivänä viikossa.

STT:n mukaan Viestintävirasto on lähettänyt Postille selvityspyynnön jakelu-uudistuksesta.

Vihtiläinen perhe muuttaa merikonttiin – Aaltoilevat seinät ja lommoiset katot muistuttavat konttien seikkailusta maailman merillä

Vihdin konttitalo on rakennettu neljästä käytetystä merikontista ja vanhasta grillikioskista.

Vihdin Perhosniittyyn pian valmistuva merikonttitalo on tiettävästi Suomen ensimmäinen laatuaan pysyvällä rakennusluvalla.

Vihdin konttitalo on rakennettu neljästä käytetystä merikontista ja vanhasta grillikioskista.

Kirkkaan vihreä autotallin ovi vaaleiden talojen seassa kiinnittää huomion jo kaukaa. Vihdin Perhosniityn asuinalueella on tiettävästi Suomen ensimmäinen pysyvällä rakennusluvalla varustettu merikonttitalo.

Ulkoisesti talo ei autotallin ovea lukuun ottamatta juuri poikkea muista alueen taloista. Sisällä rakennusmateriaali ei kuitenkaan jää epäselväksi. Aaltoilevat seinät, lommoiset katot ja kiinnityslenkit kertovat konttien seikkailuista maailman merillä.

– Me nimenomaan halusimme, että konttien historia näkyy. Miksi tekisimme merikonttitalon, jos emme haluaisi jättää näitä yksityiskohtia näkyviin, kertoo Konttikodit -yritystä miehensä kanssa pyörittävä Niina Merta.

Lopullinen sysäys jo muutaman vuoden muhineeseen konttitalohaaveeseen löytyi nettihuutokaupasta, kun Vaasassa ja Hyvinkäällä toiminut grillikahvila etsi uutta omistajaa. Siitä tuli Niina Mertan perheen uusi keittiö.

– Ajattelin, että grillin tekniikkaa voisi hyödyntää rakentamisessa ja siitä se sitten lähti rullaamaan. Mietittiin, että jos suunnitelma ei mene kunnassa läpi, niin tehdään grillistä sitten vaikka varasto, Merta naurahtaa.

Konttien kysyntä kovassa kasvussa

Konttien kysynnän kasvu on huomattu Finncontainersissa, joka on yksi alan suurimmista suomalaisyrityksistä. Käytettyjä kontteja on myyty kahviloiksi, teollisuuden sähkö- ja kompressoritiloiksi, varastoiksi ja jopa uima-altaaksi. Lista on loputon.

– Ainakin kyselyt ovat lisääntyneet ihan räjähdysmäisesti. Toki kontteja myydään edelleen eniten alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, mutta erikoisprojekteihin niiden menekki on vähintään tuplaantunut neljän, viiden viime vuoden aikana, Finncontainersin asiakkuusjohtaja Tommi Uponen laskee.

Merikontit ovat 1–2 millimetrin vahvuista terästä ja lattiat vaneria. Alkuperäisestä käytöstään ne poistuvat yleensä 15–20 vuoden iässä, kun ruostuvat pohjarakenteet eivät enää kestä 20 000 kilon kuormaa. Alan ammattilainen ei ihmettele konttibuumia.

– Kontti on monikäyttöinen ja se ei vaadi rakennuslupaa. Kontin voi modifioida mieleisekseen ja se on rakenteeltaan vahva. Jos miettii, että puusta tekisi vastaavan rakennelman, niin kontti on jopa halvempi, Uponen huomauttaa.

Tarkkoja konttimääriä Finncontainers ei liikesalaisuuteen vedoten halua paljastaa, mutta sen Uponen lupaa, että kontteja riittää kaikille halukkaille.

– Kontteja on maailmassa niin paljon, että tarjonta riittää ihan varmasti.

Yle Uutiset tavoitti tiistaina myös Espoon rakennusvalvonnan johtajan kommentoimaan konttirakentamista. Hän suhtautuu vielä varovasti ilmiön yleistymiseen, ja näkee merikonttirakentamisessa myös haasteita.

Konttirakentajan haaveissa siintää jo seuraava projekti

Niina Mertan perheen talossa on käytetty merikonttien lisäksi muutenkin pitkälti kierrätysmateriaaleja ja -kalusteita. Rakennuskustannukset eivät silti juurikaan poikkea tavanomaisesta.

– Tässä on kuitenkin pitänyt tehdä paalutukset, sähköliittymät ja kaikki muut vastaavat työt. Kulut ovat hieman normaalia pienemmät, mutta ero ei ole mitenkään radikaali.

Sähköllä, puulla, ilmalämpöpumpulla ja poistoilmalämpöpumpulla lämpiävä ja viilenevä konttitalo sijoittuu C-energialuokkaan. Perhe muuttaa uuteen kotiinsa loppuvuoden aikana, ja sitten voikin alkaa jo suunnitella seuraavaa projektia.

– Konttimökki olisi kiva! Siihen voisi laittaa terassin katolle, Niina Merta sanoo.

Juttua muokattu 25.7. klo 11.55. Lisätty juttuun tieto siitä, että Niina Merta edustaa miehensä kanssa Konttikodit -yritystä.

Juttua muokattu 25.7. klo 16.02. Lisätty linkki uuteen aiheesta kertovaan juttuun, jossa Espoon rakennusvalvonnan johtaja ottaa kantaa konttirakentamiseen.

Nuoren suomalaissensaation älytön ennätysparannus yllätti valmentajan: "Hän sanoi, ettei vanha sydän meinannut kestää"

Viivi Lehikoinen EM-joukkuekisoissa kesäkuussa.

Aitajuoksija Viivi Lehikoinen paransi yleisurheilun alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa ennätystään runsaalla sekunnilla.

Viivi Lehikoinen EM-joukkuekisoissa kesäkuussa.

Viivi Lehikoinen on parhaimmillaan arvokisoissa. Toissa kaudella tuli mestaruus nuorten olympiafestivaaleilla, viime vuonna kultaa alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa ja tänä kesänä oli alle 20-vuotiaiden EM-pronssin vuoro. Lehikoinen, 17, paransi samalla 400 metrin aitajuoksun ennätystään yli sekunnilla.

– Pidän tätä voitettuna pronssina. Tämä tuntuu paljon paremmalta kuin viime vuoden mestaruus. Nyt pystyin tekemään todella hyvän suorituksen ja parantamaan ennätystä paljon. Vaikka viime vuonna tuli voitto, en ollut ihan tyytyväinen siihen aikaan, Lehikoinen sanoi Yle Urheilulle maanantaina.

Lehikoinen teki Italian Grossetossa 400 metrin aitajuoksun uuden 19-vuotiaiden Suomen ennätyksen 56,49. Aika löi Lehikoisen ällikällä, sillä hänen edellinen ennätyksensä oli 57,65.

– En tiedä oikein itsekään, miten juoksin niin kovaa. Se tuli tosi isona yllätyksenä. Sattui hyvä päivä ja oli hyvä lataus EM-kisojen takia, niin sieltä se kai tuli.

Myös Lehikoisen valmentaja Jussi Ihamäki, 40, oli huipputuloksesta hämmästynyt.

– Kyllähän se oli valmentajallekin tosi iso yllätys, ei hän ehkä ihan noin hyvää aikaa odottanut. Jussi sanoi, että meinasi jännittää niin, ettei vanha sydän meinannut kestää, Lehikoinen naurahti.

Lehikoinen on jo 17-vuotiaana yllättävän lähellä maailman kärkeä. Toki Yhdysvaltojen Dalilah Muhammadin kauden kärkiaika 52,64 on lähes neljän sekunnin päässä, mutta paikka Lontoon MM-kisoihin olisi vaatinut vain noin neljä kymmenystä kovemman ajan. Naisten 400 metrin aitajuoksun Suomen ennätys on Tuija Helander-Kuusiston 54,62 vuodelta 1987.

Lehikoisen päätähtäin oli kuitenkin koko ajan nuorten EM-kisoissa Grossetossa, jotka sujuivat nappiin. Nyt hän voi lähteä loppukauteen rennoin mielin.

– Minulla ei ole loppukaudelle juuri mitään tavoitteita. Oman ikäluokan SM-kisoissa osallistun ehkä vähän eri lajeihin kuin 400 metrin aitoihin. Sitten on Pohjoismaiden kisat ja Suomi–Ruotsi-maaottelu, Lehikoinen kertoi.

– On hyvä juttu, että pääsee suht rennosti juoksemaan. Tiedän, että kun Italiassa tuli hyvä suoritus, siihen pystyy uudestaankin.

Lue myös:

Viivi Lehikoinen aitoi EM-pronssille SE-ajalla – "Tuntuu, että olen shokissa"

HIFK:n naiset hurjassa vauhdissa SM-viesteissä – viimeksi nähty vastaavaa 23 vuotta sitten

Suomen aiturilupauksen tärkein mentori on maajoukkuehiihtäjä – "Hän on auttanut minua silloin, kun tarve on ollut suurin" 

Iivo Niskasen yllätysveto: kultajahtiin olympialaisten sprintissä ja kuninkuusmatkalla

Iivo Niskanen kesäharjoituksissa

Iivo Niskanen tavoittelee menestystä Korean olympialaisissa kahdella ääripään matkalla.

Iivo Niskanen kesäharjoituksissa

Hiihdon olympiavoittajan ja maailmanmestarin Iivo Niskasen kesään kuuluu pääasiassa perusarkea, harjoittelua ja lepoa. Tähtäin on asetettu ensi helmikuulle, mutta ajatus pysyy kuitenkin tiukasti päivittäisessä tekemisessä.

- En mieti liikaa tulevaa. Yritän elää hetkessä ja ajatella ennemmin seuraavaa viikkoa kuin että pohtisin jo talvea. Pari välivuotta opetti niin paljon. On turha maalailla liikaa, kun ei ikinä tiedä, mikä lopulta on tilanne, Niskanen sanoo.

Harjoituskautta ohjaavat kuitenkin helmikuulle asetetut tavoitteet. Niskasen henkilökohtainen valmentaja Olli Ohtonen on rakentanut harjoitussuunnitelman vastaamaan kauden pääkilpailuiden vaatimuksia.

- Perinteisen sprintti ja perinteisen 50 kilometriä. Ne ovat varmasti minun syömähampaita, aiemmin lähes puhtaasti normaalimatkojen hiihtäjänä tunnettu Niskanen lataa.

- Sprintti on vähän haaveena, koska rata on Koreassa niin raskas. Toki pitäisi itsekin hiihtää jo aiemmin kaudella sprinttikisoja, että tulee valituksi sprinttiin. Jää nähtäväksi, mitä talvi tuo tullessaan, Niskanen pohtii.

Ajatus sprinttiin osallistumisesta syntyi viime kauden Lillehammerin maailmancupin onnistumisen pohjalta. Niskanen kiri Lillehammerin minitourin avanneen perinteisen sprinttin neljänneksi.

- Sprintti palvelisi suorituskyvyn puolesta myös 50 kilometrin kisaa. Koska 50 hiihdetään yhteislähtönä, on pakko satsata suorituskykyyn, että olisi mahdollisessa loppukiritilanteessa vahvoilla. Vaikka 50 on päämatka, pitäisi saada hyviä päiviä kisoissa alle sitäkin ennen.

- Sprinttikin on pitkä päivä, mutta laji muuttuu vasta 3-4 hiihdon kohdalla. Kahteen ensimmäiseen starttiin pääsee tuoreena, joten ehkä omat vahvuudet tulisivat esiin myöhemmillä kierroksilla. En ole automaattisesti maailman nopein 300:lla metrillä, vaan vahvuudet ovat jaksamisen ja hapenoton puolella.

Ei leimaa pelkäksi perinteisen hiihtäjäksi

Hiihtotavat vaihtuvat Lahden MM-kisoista, joten 15 kilometrin väliaikalähtökilpailu hiihdetään Koreassa nyt vapaalla. Vaikka Niskanen vahvistaa vapaalle satsaamisen itsekin, linjaa valmentaja Ohtonen yhdeksi päätavoitteista myös 15 kilometrin kilpailun.

- Päämatkat ovat 50 ja vapaan 15 kilometriä. Yksi tärkeimmistä asioista on pystyä harjoittelemaan nyt vapaata. Se ei ehkä tuloksellisesti realisoitunut viime kaudella ja kisojakin oli vapaalla vähemmän. Ensi kaudella on tarkoitus pyrkiä nostamaan vapaan tasoa, Ohtonen painottaa.

Eli Iivosta ei vielä leivota puhtaasti perinteisen erikoisosaajaa?

- Ei leivota ja toivottavasti ei leimata. Yritän pärjätä myös vapaalla, Niskanen vahvistaa.

- Tarkoitus on kehittää vapaata koko ajan. Perinteinen on vaan itselle niin luontaista, että se tulee helpommin, Niskanen sanoo.

Parhaillaan Niskanen kilpailee Norjan Sandnesissa rullahiihtotapahtumassa Blink-festivaaleilla. Kilpailu starttaa huomenna 60 km perinteisen kilpailulla, torstaina vuorossa on kuuluisa 9 km Lysebotn-ylämäkikisa ja tapahtuma päättyy perjantaina 15 km yhteislähtöön.

Suomalaisista mukana ovat myös Matti Heikkinen ja naisista Krista Pärmäkoski. Myös ampumahiihtäjä Mari Laukkanen osallistuu Blink-festivaaleille.

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä