Ruotsalainen huippu-dj ja musiikkituottaja Avicii kuoli 28-vuotiaana

Avicii

28-vuotias artisti, musiikkituottaja ja dj kuoli Omanissa, kertoo hänen tiedottajansa.

Avicii

Ruotsalainen pop-tähti ja musiikkituottaja Avicii on kuollut. Asiasta kertoo ruotsalaislehti Dagens Nyheterin mukaan hänen tiedottajansa.

Tiedottaja Ebba Lindqvistin mukaan Avicii, oikealta nimeltään Tim Bergling, löytyi kuolleena perjantaina iltapäivällä. Hän oleskeli parhaillaan Omanin pääkaupungissa Muscatissa Arabian niemimaan kaakkoisrannikolla. Lindqvistin mukaan tapausta ei kommentoida enempää.

Avicii oli kuollessaan 28-vuotias. Hänen kuolinsyystään ei ole toistaiseksi tietoa.

Avicii julkaisi omissa nimissään kaksi albumia ja lukuisia singlejä. Lisäksi hän teki suosittuja remix-versioita ja tuotti musiikkia muille artisteille.

Suurelle yleisölle Avicii tuli tutuksi vuonna 2012 kappaleella Levels. Suurimmiksi hiteiksi nousivat seuraavan vuoden True-albumillakin julkaistut Wake Me Up ja Hey Brother.

Avicii lopetti keikkailun keväällä 2016. Hän ehti esiintyä useita kertoja myös Suomessa, muun muassa Helsingissä Weekend Festivalilla kesällä 2015.

Sosiaalisessa mediassa on surtu nuoren artistin kuolemaa. Muun muassa skotlantilainen dj–tuottaja Calvin Harris kirjoittaa olevansa murtunut uutisesta.

– Kaunis sielu, intohimoinen ja äärimmäisen lahjakas. Niin paljon jäi tekemättä. Myötätuntoni hänen perheelleen. Siunausta Tim, Harris kirjoittaa Twitterissä.

Avicii oli viimeksi aktiivinen Twitterissä tiistaina. Silloin hän kiitteli ehdokkuudesta yhdysvaltalaisen Billboard-musiikkipalkinnon saajaksi. Hänen viimeisin julkaisunsa on ehdolla parhaan elektronisen musiikin kategoriassa.

Lue myös:

Ruotsalais-DJ Avicii lopettaa keikkailun – tähti julkaisi puhelinnumeronsa faneja varten (YleX)

EDM-supertähti avautuu terveysongelmistaan: Oli pakko hiljentää vauhtia (YleX)

15-vuotiaat pojat perustivat oman jalkapallojoukkueen, jotta kaikki saavat pelata: "Hyvä ettei katto noussut ilosta ilmaan"

Harrastejalkapallojoukkue Purhan pojat

Moni nuori lopettaa harrastamisen liikojen treenien tai rahanpuutteen vuoksi.

Harrastejalkapallojoukkue Purhan pojat

15-vuotias Eetu Pukki halusi aloittaa uudelleen lapsuuden harrastuksensa jalkapallon. Sopivaa joukkuetta ei vain tuntunut löytyvän kevyttä harrastepelaamista varten. Niinpä hän päätti kasata oman joukkueen yhdessä Inkeroisissa ja Anjalassa asuvien kavereidensa kanssa.

Eikä nokka kauaa tuhissut.

Pojat potkaisivat pikavauhtia käyntiin Purha 03–04-harrastejoukkueen. Joukkueen nimi tulee urheiluseura Purha ry:n juniorijoukkueesta, jossa osa pojista pelasi yhdessä pieninä.

Uuden joukkueen ensimmäiset harjoitukset pidettiin viime sunnuntaina. Ne Eetu Pukki kutsui kokoon Whatsappilla. Pojat aikovat harjoitella keväällä kerran viikossa Myllykoskella Kouvolassa sijaitsevassa Saviniemen palloiluhallissa ennen ulkoviheriöille menemistä.

Paikan päällä harjoituksissa välittyy poikien peli-ilo. Palloa liikutetaan vauhdilla, ja nuoret huutelevat toisilleen vapautuneesti.

– Täällä jokainen saa saman verran peliaikaa ihan taitotasosta riippumatta. Jokainen joka haluaa, pääsee kokeilemaan ja joukkueeseen, sanoo joukkueen perustajajäseniin kuuluva 15-vuotias Eetu Pukki.

Nuorten omat joukkueet olisivat kullanarvoisia ympäri Suomen, koska jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu harrastuksestaan 15 ikävuoden jälkeen, arvioi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin yksikönjohtaja Kaarlo Laine.

Keskeisiä syitä monta kertaa viikossa tapahtuvan harrastamisen lopettamiselle ovat ajanpuute, kilpailun liiallinen korostuminen ja se, että harrastaminen voi tulla perheelle liian kalliiksi. Joidenkin nuorten osalta liikkuminen voi tyrehtyä lähes tykkänään. Niin voi käydä etenkin, jos matalan kynnyksen harrastusvaihtoehtoa ei ole tarjolla.

Purhan pojissakin on seurajalkapallon lopettaneita liikkujia. Esimerkiksi Vertti Sihvola ehti pelata urheiluseura Purhan, Myllykosken jalkapalloseuran ja Kouvolan jalkapallon juniorijoukkueissa ennen kuin lopetti viime syksynä. Hän pelaa edelleen jääkiekkoa.

– Täällä voi pitää enemmän hauskaa kuin mitä seurapuolella, jossa harjoittelu on vakavampaa. Täällä pystyt olemaan rennompi ja pystyt pitämään hauskaa kavereiden kanssa, sanoo 14-vuotias Vertti Sihvola.

Kaikki alkoi isän vitsistä

Idea harrastejoukkueesta tuli Eetu Pukin isältä.

– Iskä heitti vitsillä, että voisi alkaa taas pelata jalkapalloa. Siitä se läksi. Ajateltiin, että miksei alettaisi. Nyt on treenit menossa, sanoo Eetu Pukki.

Eetu Pukki keskusteli ajatuksesta kavereidensa kanssa. Into tarttui, eivätkä pojat aikailleet. He päättivät, että joukkue tarvitsee valmentajan, jotta treenaaminen olisi mielekästä. Pukin koulukaveri Vertti Sihvola kysyi tehtävään isäänsä Tommi Sihvolaa. Tämä suostui oitis.

Junioreita aiemmin valmentaneen Sihvolan mielestä Purhan poikien oma-aloitteisuus on poikkeuksellisen aitoa. Hän on toki avittanut poikia esimerkiksi varaamalla harjoitteluvuoron Saviniemen palloiluhallista.

– On syttynyt aitoa pelaamisen ilo ja harjoituksiin lähdetään hymy huulilla. Hyvä ettei katto noussut ilosta ilmaan ensimmäisissä treeneissä. Kamppailu oli niin rehtiä ja reilua, sanoo Tommi Sihvola.

Pojille jalkapalloharjoitukset ovat etupäässä hauskanpitoa. Vertti Sihvolan tavoin Eetu Pukki pelaa jääkiekkoa. Kesällä hänellä on neljät harjoitukset viikossa.

– Sitten kun on vielä pelit päälle, niin ei siinä jää paljoa aikaa tietokonepeleihin. Meidän jalkapalloharjoitukset on jääkiekolle hyvää vastapainoa. Ei aina tarvitse olla jäällä, sanoo Pukki.

Sponsoritukea yli 1 000 euroa

Pelipaitojen ja -shortsien ostamista varten pojat tarvisivat rahaa. Siksi he päättivät kysyä sponsoreita tuekseen. Kuten joukkueen perustaminen muutenkin, hoitui sponsorien kysyminen suoraviivaisesti: Koulupäivän päätteeksi Eetu Pukki, Vertti Sihvola ja Elias Pakarinen lähtivät yrittäjien pakeille.

Pojat kiersivät oman kylän yrityksiä ovelta ovelle -periaatteella. Ihan kaikki eivät lähteneet sponsoreiksi, mutta tukea tuli riittävästi.

– Meihin suhtauduttiin mukavasti, eikä kukaan naureskellut, sanoo Eetu Pukki.

Valmentaja sanoo, että pojat ovat keränneet tähän mennessä yli tuhat euroa tukea. Mukana on yhteensä viisi sponsoria.

– Kävin jälkikäteen juttelemassa parin heistä kanssa. He kertoivat, että pojat osasivat esittää asiansa hyvin ja perustella sen, mihin he rahaa tarvitsevat, sanoo Sihvola.

"Seurojen pitäisi tarjota harrastusmahdollisuuksia"

Ensimmäiset harjoitukset olivat viime sunnuntaina. Paikalle saapui yli 20 poikaa. Se oli enemmän kuin oli etukäteen ajateltu.

Poikien tavoitteena on harjoitella, verestää vanhoja jalkapallotaitoja ja ehkä pelata pelejäkin paikallisvastustajien kanssa. Tärkeintä on kuitenkin hauskanpito. Moni pojista pelasi yhdessä jo kuusivuotiana urheiluseura Purha ry:n juniorijoukkueessa. Moni heistä käy myös samaa yläkoulua Inkeroisissa.

Valmentaja korostaa, että mukaan saa tulla, vaikka ei asuisi Inkeroisissa tai Anjalassa.

– Kaikki otetaan vastaan, ja meillä pelaavat kaikki, sanoo Tommi Sihvola.

Hänen mielestään urheiluseuroilla pitäisi olla entistä enemmän matalan kynnyksen harrastejoukkueita.

– Näistä pojista on ainakin sen verran opittavaa, että seurojen pitäisi tarjota aktiivisemmin harrastusmahdollisuuksia. Viestinä nuorille sanoisin, että eikun porukka kasaan, sanoo Sihvola.

Poikien viesti takaisin urheilun pariin haluaville on yksinkertaisen suoraviivainen.

– Pistää vaikka oman joukkueen pystyyn. Tai kyselee, että onko höntsäpporukkaa. Kyllä näihin pääsee aika helposti, sanoo Eetu Pukki.

DJ Orkidea Aviciista: Hän vauhditti alakulttuurin murtautumista valtavirtaan

Tapio Hakanen

Aviciin tavannut DJ Orion kuvailee tämän olleen lämmin herrasmies.

Tapio Hakanen

Kautta maailman tunnettu ruotsalainen DJ Avicii eli Tim Bergling löydettiin kuolleena tänään perjantaina. Hän oli 28-vuotias. Kuolinsyystä ei toistaiseksi ole tietoa.

YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen eli DJ Orkidea nostaa Aviciin 5–10 suurimman EDM-artistin joukkoon.

– Hän nousi nopeasti. Hän oli ruotsalainen parikymppinen, joka teki musiikkia makuuhuoneessaan, sitten yhtäkkiä hän kiersi areenoita. Hitit kuten Levels ja Wake Me Up vauhdittivat alakulttuurin murtautumista valtavirtaan, Hakanen kuvailee.

– Hän oli kiistelty hahmo ja sai siitä arvostelua, Hakanen luonnehtii.

Avicii oli menestynyt artisti, joka oli mukana muovaamassa EDM:n muotokieltä.

– Hän toi akustisia kantrivivahteita EDM:ään ja sai siitäkin kritiikkiä, Hakanen huomauttaa.

Juska Wendland eli DJ Orion veti ohjelmaansa YleX:llä perjantai-iltana, kun uutinen Aviciin kuolemasta tuli.

– Hänen merkityksensä näkyy siinä, että ohjelman WhatsApp-ryhmä suorastaan räjähti tiedon tultua. Päällimmäisenä olivat liikutus ja epäusko, Wendland kertoo.

Hän kuvailee, että elektroniseen musiikkiin liittyy vahvasti tähtikultti, jossa jonkinlainen kuolemattomuus on läsnä.

– Tämä pysäyttää takuuvarmasti. Kontrasti on suuri, koska artistien musiikin tahtiin nautitaan elämästä, ja sitten tulee tällainen kuolinuutinen, hän miettii.

Wendland kertoo tavanneensa Aviciin lyhyesti Summer Sound -festivaalilla Helsingissä.

– Hän oli lämmin, herrasmies, kiireisyys jäi kuitenkin mieleen, kiire lavalle, kiire sieltä pois. Vaihdoimme pari sanaa, Wendland muistelee.

Esiintymiset pari vuotta sitten lopettanut Avicii suunnitteli musiikin tuotantopuolelle siirtymistä. Jo vuonna 2014 hän kertoi terveysongelmistaan, joiden takia vauhtia oli hiljennettävä.

Laine ja Koivu kommentoivat MM-kisakohua – kaipaavat pelaajien harkintakyvyn kunnioittamista: "Ei tämä 82 ottelun runkosarja mikään kauhean helppo rutistus ole"

Patrik Laine (vas.) ja Mikko Koivu (oik.)

Kun puhutaan NHL-pelaajien MM-kisakieltäytymisistä, syitä on yhtä monta kuin on pelaajaakin, sanoo Minnesotan ja maajoukkueen luottopelaaja Mikko Koivu.

Patrik Laine (vas.) ja Mikko Koivu (oik.)

WINNIPEG. NHL-pelaajien kieltäytymiset MM-kisoista ovat puhuttaneet Suomessa läpi kevään ja kantaa kuumana käyneeseen keskusteluun ovat pian ottaneet kaikki mahdolliset tahot. Yleinen konsesus tuntuu monin paikoin olleen, että kieltäytymisen aalto johtuisi päävalmentaja Lauri Marjamäestä ja/tai hänen peluuttamastaan jääkiekosta.

Lienee reilua päästää ääneen ne, jotka päätöksiä MM-kisoista tekevät.

Winnipegin Patrik Laine kieltäytyi vuosi takaperin MM-kisareissusta, koska halusi saada alle pitkän ja ehjän kesäharjoittelukauden. Minnesotan Mikko Koivu sen sijaan on pelannut NHL-uransa aikana kuusissa MM-kisoissa.

Kaksikosta kumpikaan ei ensinnäkään pidä pelaajien kritisoinnista aiheen ympärillä.

- Se ei ole reilua. Vain jokainen pelaaja voi itse tietää, miltä omassa kropassa tuntuu. Kukaan muu ei voi tietää, onko siellä vammoja tai muuta. Sitten aletaan itkeä, kun ei tulla kisoihin. Ei tämä 82 ottelun runkosarja mikään kauhean helppo rutistus ole, Patrik Laine sanoo Yle Urheilulle Winnipegissä.

- Se, tuleeko joku kisoihin vai ei, on hyvin henkilökohtainen asia. Helposti yleistetään, vaikka tosiasia on, että jos viisi pelaajaa kieltäytyy, todennäköisesti jokaisella on eri syy. On osattava kunnioittaa pelaajan mielipidettä ja harkintakykyä. Jokainen tekee nämä päätökset omaksi parhaakseen, Koivu komppaa.

Laine huomauttaa, ettei halunnut lähteä MM-kisoihin vuosi sitten puolikuntoisena.

- Maalis-huhtikuussa alkoi bensa loppua, tuntui, ettei yksinkertaisesti enää jaksa. Oli lopulta ihan sama, paljonko lepäsin, ei vain enää jaksanut pelata. Olin pelannut niin paljon jääkiekkoa edellisen puolentoista vuoden aikana, että bensa loppui. Ja jos ei täällä jaksa pelata varttia, miksi lähteä MM-kisoihin puolikuntoisena, Laine kysyy.

Nuorella pelaajalla ura pelissä

Toisaalta Laine ja Koivu ovat pelaajina hyvin erilaisissa tilanteissa. Laine on edelleen kehittyvä 20-vuotias toisen kauden NHL-pelaaja, jolle laadukkaat kesäharjoittelukaudet ovat tärkeitä. Eikä pidä unohtaa myöskään talouspuolta. Laine on allekirjoittamassa todennäköisesti ensi kauden aikana useiden kymmenien miljoonien dollarien arvoista jatkosopimusta.

Vakavampi loukkaantuminen MM-kisoissa voi sotkea kuviot pahasti.

- Lopulta kyse on vain ja ainoastaan omasta urasta. Sitä on mietittävä, vaikka olisi mitkä kisat edessä. Maajoukkue on aina kunnia-asia, mutta on mietittävä myös sitä, ettei pilaa sen kautta mitään hommia. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö maajoukkueen edustaminen olisi kunnia-asia, arvostan sitä ihan hirveästi, Laine toteaa.

Vammat ovat MM-kisareissuinkin liittyen merkittävä tekijä. Koska NHL:ssä vammoista kerrotaan huonosti, tietoa vammoista, joiden kanssa pelaajat pelaavat, ei useinkaan ole. Tällöin kuvioon saattaa astua myös pelaajan seura, joka ei halua päästää loukkaantunutta tai toipumisvaiheessa olevaa pelaaja MM-kisoihin.

- Jos seura sanoo ei, se on silloin ei. Kenelläkään ei ole siinä tapauksessa mitään rutisemista, Koivu sanoo.

- Näissä on aina monta monessa. Yhdellä on sopimustilanne päällä, toisella on loukkaantumisia. Jollakin voi olla alla rikkinäinen kesä, jolloin tietenkin haluat ehjän kesän seuraavan kauden alle. Lähteminen ja lähtemättä jättäminen on jokaisen henkilökohtainen asia, Koivu jatkaa.

Silti Koivu korostaa myös MM-kisareissujen positiivisia puolia. Joskus vaikealle NHL-kaudelle voi hakea MM-kisoista hyvää päätöstä.

- Itselle MM-kisat toivat usein paljon itseluottamusta seuraavaan kauteen ja olen myös sitä mieltä, että pelaaminen kehittää. Toisaalta tämäkin on minun henkilökohtainen mielipide, joka pohjautuu omiin kokemuksiini. Minulle ne reissut ovat kuitenkin aina olleet positiivisia juttuja.

- Muistan edelleen turnauksen, mihin lähdin, kun alla oli vaikea kausi NHL:ssä. Erkka (Westerlund) oli silloin valmentajana ja pelattiin hyvä turnaus. Muistan sen tänä päivänäkin, miten iso juttu se oli mulle seuraavaa kautta ajatellen päästä silloin MM-kisoissa isoon ruutuun.

Pelitavoilla ei väliä

Paljon on puhuttu nykyisen päävalmentajan Lauri Marjamäen persoonasta ja pelitavasta kieltäytymisiin liittyen. Lienee selvää, ettei kaikki asioita ole maajoukkuejohdon toimesta hoidettu viime vuosina NHL:n suuntaan erityisen tyylikkäästi, mutta ainakaan pelitapojen vuoksi pelaajat eivät turnausta väliin jätä.

Ei, vaikka Laine viikko sitten totesi allekirjoittaneelle puoliksi huumorilla olevansa haluton pelaamaan enää minuuttiakaan Jukka Rautakorven trap-jääkiekkoa.

- Ei sillä ole mitään väliä, miten siellä pelataan. Se on kuitenkin lyhyt turnaus ja muuta, ei pelaaja sellaisia mieti. Maajoukkueessa on aina osaavat valmentajat ja uskon, että kaikki täällä tiedostavat, millaista jääkiekkoa siellä pelataan. Jos sinne mennään, sitä peliä pelataan, se kuuluu siihen tyyliin, Laine vakuuttaa.

- En jaksa uskoa, että kukaan pelitavan vuoksi jäisi pois, se ei ole se syy. Ei pelaaja tuollaisia mieti ja ethän sä edes periaatteessa tiedä sitä pelitapaa etukäteen, koska ei täällä ehdi mitään maajoukkueturnauksia seuraamaan. Valmennus tekee pelitavan ja pelaajat noudattavat sitä, Koivu komppaa.

Yhteenvetona ja nimenomaan pelaajien viestimänä sellaisena voitaneen todeta, että syitä kieltäytymisiin on yhtä monta kuin on kieltäytyjääkin. Sopimustilanteet, vammat, kesäharjoittelut, perhetilanteet ja niin edelleen. Vastuunsa on silti maajoukkuejohdollakin. Tyylikkyys NHL:n suuntaan ei ainakaan heikennä Leijonien mahdollisuuksia saada apuja MM-jäille.

Paavo Väyrynen vetäytyy keskustan puheenjohtajakisasta

Paavo Väyrynen

Väyrysen mukaan päätökseen on johtanut tilanteiden vaihtelu keskustan puoluekokouksen lähetessä.

Paavo Väyrynen

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoittaa vetäytyvänsä keskustan puheenjohtajakisasta. Väyrynen kirjoittaa tiedotteessaan olevansa sen sijaan valmis harkitsemaan puoluevaltuuston puheenjohtajuutta, jos valinta siirrettäisiin puoluekokoukselle.

Väyrynen kertoo tavanneensa eilen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän ja kertoneensa tälle vetäytymisestään.

Väyrynen sanoo, että hänen vaihtoehtonsa on jatkaa Kansalaispuolueessa.

Väyrynen on vieraana tänään perjantaina Pressiklubi-ohjelmassa TV1:ssä klo 20.

Väyrysen kujanjuoksu puheenjohtajakisassa oli vaiheikas

Väyrynen ilmoittautui mukaan Keskustan puoluejohtajakisaan helmikuun alussa. Siitä alkoi monipolvinen tapahtumasarja. Puheenjohtaja valitaan kesäkuussa puoluekokouksessa Sotkamossa.

Ilmoittautuessaan kisaan Väyrynen ilmoitti myös eroavansa keskustasta, jos häntä ei valita puheenjohtajaksi.

Väyrysen ilmoittautumisen jälkeen keskustassa alkoi vääntö siitä voiko Väyrynen olla ehdokkaana puolueen puheenjohtajaksi, jos hän on samaan aikaan jäsenenä perustamassaan kansalaispuolueessa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi, että Väyrysen ehdokkuudelle ei olisi estettä, jos hän eroaisi Kansalaispuolueen jäsenyydestä.

Keskustassa pohdittiin jopa Väyrysen erottamista puolueesta. Asiaa mutkisti se, että jäsenen erottaminen on puolueen paikallisjärjestön asia ja Väyrynen on oman paikallisosastonsa Keminmaan keskustaseuran puheenjohtaja.

Matkan varrella Väyrynen riitautui myös kansalaispuolueen kanssa. Kansalaispuolue erotti Väyrysen muun muassa väitettyjen presidentinvaalien rahoitukseen liittyvien sotkujen vuoksi. Käräjäoikeus kuitenkin keskeytti erottamisen toimeenpanon.

Sekä Väyrynen että kansalaispuole ovat pyytäneet poliisitutkintaa erottamiseen liittyvistä asioista.

Runsas viikko sitten Väyrynen ilmoitti eroavansa kansalaispuolueesta.


Lue myös:

Keskustan puheenjohtajuudesta kamppailevat Sipilä ja Väyrynen paiskasivat kättä Seinäjoella

Paavo Väyrynen eroaa perustamastaan kansalaispuolueesta –haluaa varmistaa paikkansa keskustan puheenjohtajakisassa

Kansalaispuolue Väyrys-sotkusta: Juristit selvittävät asiaa – oikeus keskeytti Väyrysen erottamisprosessin

Tutkintapyyntöjä, erottamisia ja väärinkäytössyytöksiä – Yle kokosi Väyryskiistan keskeisimmät kiistakysymykset yhteen

Väyrynen erottamistaan koskevasta kiistasta: "Meneillään on laiton puolueen kaappausyritys" – puolueen johto kiistää väitteet perättöminä

Kansalaispuolue: Paavo Väyrynen on erotettu puolueesta – Väyrysen leiri pitää erottamiskokousta laittomana

Vaalikelvottomaksi tulkittu Väyrynen aloittaa puheenjohtajakampanjan

Paavo Väyrynen ei luovu keskustan puoluejohtajakisasta: "Vaalikelpoisuuden ratkaisee puoluekokous"

TPS:n juhlat vaihtuivat pettymykseen - Selin myönsi: "Kiekko pomppi meille onnekkaasti"

Kuvassa pronssimitalistit 2017-2018

Helsingin IFK nappasi jääkiekkoliigan pronssimitalit, kun joukkue kukisti perjantaina Turkuhallissa Turun Palloseuran jatkoerässä 3-2.

Kuvassa pronssimitalistit 2017-2018

Ottelu ratkesi vasta jatkoerässä, kun Lennart Petrell onnistui yllättämään TPS-vahti Rasmus Tirrosen ajassa 61.35. HIFK sai näin juhlia 120-vuotisjuhlavuotensa päätteeksi seurahistorian kymmenettä pronssia. Kaksi vuotta sitten HIFK oli Liigassa hopealla, ja joukkueen viimeisin mestaruus tuli vuonna 2011.

TPS ehti jo jatkoerässä juhlia mitalia, kun Ilari Filppula luuli ohittaneensa HIFK:n maalivahti Kevin Lankisen. Videotarkistuksessa kuitenkin todettiin, että kiekko ei käynyt HIFK:n maalissa.

Kahdeksan vuoden tauon jälkeen mitalipeleihin selvinnyt Turun Palloseura taisteli kaksi kertaa ottelussa tasoihin, mutta runkosarjassa kakkoseksi sijoittunut turkulaisseura jäi ilman mitalia.

HIFK hallitsi avauserää, ja Teemu Tallberg vei vierasjoukkueen johtoon runsaan viidentoista minuutin pelin jälkeen. TPS ei ensimmäisessä erässä pysynyt helsinkiläisten vauhdissa, ja joukkueen otteissa näkyi kahden viikon pelitauko. HIFK jatkoi rynnistystään toisessa erässä, mutta Tirronen TPS:n maalilla torjui loistavasti. Hän torjui ottelussa 33 kertaa, kun HIFK:n Lankiselle torjuntoja kertyi vain 19.

HPK:sta kauden lopulla Turkuun muuttanut Oula Palve teki toisessa erässä kaksi maalia ja toi turkulaiset tasoihin erän viimeisellä minuutilla. Päätöserässä molemmilla joukkueilla oli muutama hyvä maalipaikka, mutta lisäosumia ei syntynyt.

HIFK:n päävalmentaja Ari-Pekka Selin oli helpottunut ottelun jälkeen. - Todella tiukka taisto, joka olisi voinut kääntyä kummalle tahansa joukkueista, totesi uransa ensimmäisen SM-mitalin saavuttanut Selin.

- Nyt kiekko pomppi meille onnekkaasti, ja saimme mielestäni ansaitun voiton.

Selin valmensi viime kaudella Turun Palloseuraa, mutta seura ei tehnyt hänen kanssaan jatkosopimusta tälle kaudelle. - Vanhat valmennusasiat eivät olleet enää mielessä, vaan taistelimme vain pronssimitaleista, Selin sanoi.

Kännykkädatan hinta EU-alueella on oikea sillisalaatti, mutta paljon aiempaa halvempi

Nuoret tutkivat kännyköitään.

Elisan hinnoilla elokuvan katselu matkoilla maksoi ennen jopa yli satasen, nyt noin kympin.

Nuoret tutkivat kännyköitään.

Suomalaiset ovat oppineet pelkäämään kännykän käyttöä ulkomailla. Huolimatonta lomailijaa on saattanut odottaa jopa satojen eurojen kännykkälasku.

EU:sta kuului kuitenkin viime vuonna hyviä uutisia. Verkkovierailumaksut poistuisivat ja nettisurffailu hoituisi kotimaan hinnalla.

Aivan näin ei kuitenkaan tapahtunut. Suomalaisoperaattorit saivat luvan laskuttaa kuluttajilta lisähintaa, koska muutos olisi tuonut niille merkittävät tappiot.

DNA sai ensimmäisenä operaattorina poikkeusluvalleen jatkoaikaa tämän viikon maanantaina.

DNA:n liiketoimintajohtajan Pekka Väisäsen mukaan lupa lisälaskutukseen tarvitaan, koska suomalaisia liikkuu enemmän ulkomailla kuin ulkomaalaisia Suomessa.

– Me saamme ulkomaisilta operaattoreilta roaming-laskutusta, kun asiakkaamme käyttävät puhelimia ulkomailla. Tämän tappion kattamiseksi olemme hakeneet lupaa maksun perimiseen, Väisänen sanoo.

Myös Elisa on hakenut Viestintävirastolta jatkoaikaa oikeudelleen periä EU-lisämaksua asiakkailtaan. Telia ei suunnitelmiaan vielä kommentoi.

Siitä tuli sillisalaattia

Alla oleva kaavio kertoo, mitä maksavat kännykkäsurffailustaan EU-alueella ne, jotka eivät ole vaihtaneet liittymää viime kevään jälkeen.

Elisa perii kännykkädatan käytöstä EU-alueella saman tukkuhinnan, jota operaattorit maksavat toisilleen. Elisa on myös operaattoreista ainut, joka perii lisähintaa puheluista (0,04 €/min).

Virtuaalioperaattori Moi Mobiili taas on hinnoitellut oman EU-datansa aggressiivisesti 3,5 euroon.

DNA myy ensimmäiset gigatavut alennuksella, Telia taas toi liittymiinsä kotimaanhintaisen datapaketin. Alennetun hinnan ja EU-datapaketin koko vaihtelee kuitenkin liittymästä toiseen – yhtiöiden asiakkailla on käytössään kymmeniä eri liittymiä.

Lopputuloksena hinnasto on yhtä sillisalaattia – mutta onneksi paljon halvempaa sillisalaattia kuin aiemmin.

Kaikkien hinnat ovat pudonneet murto-osaan. Vuosi sitten yhden elokuvan katselu Elisan hinnoilla olisi maksanut kuvanlaadusta riippuen jopa yli sata euroa, tänään sama määrä dataa liikkuu reilulla kympillä.

Uudet liittymät tuovat turvaa

Helsinki-Vantaan lentokentällä harva tuntuu tietävän, mitä kännykän käyttö EU-alueella maksaa.

– No suunnilleen, mutta en ihan tarkasti, Barcelonaan suuntaavat Katja Aktan-Collan tunnustaa.

Lontooseen matkalla oleva Noora Valkonen on samoilla linjoilla.

– En tiedä mitä maksaa, enkä tiedä mitä liittymään kuuluu. Käytän hotellilla ollessani wifiä ja pyrin muutenkin siihen, että reissussa en käytä puhelinta niin paljon kuin arkena kotona, Valkonen sanoo.

EU-datan hinta on romahtanut. Jos sekava hinnasto kuitenkin huolettaa, operaattoreilla on tarjota ratkaisu. Ne myyvät uusia nopeita liittymiä ja isoja EU-datapaketteja. Esimerkiksi 15 gigatavun EU-dataliittymällä varustettu liittymä maksaa operaattorista riippuen noin 30-40 euroa kuussa.

Kuluttajan tehtävänä on laskea, kannattaako vaihtaa nykyinen liittymä yhden kesälomaviikon vuoksi.

Yleensä ei kannata. Suomalaiset käyttävät dataa keskimäärin yli 10 gigatavua kuukaudessa, mutta suurkäyttäjät vääristävät tilastoa. Suurin osa suomalaisista käyttää dataa alle kaksi gigatavua kuukaudessa.

DNA:n Pekka Väisäsen mukaan EU-direktiivi ja uudet hinnat ovat kuitenkin sysänneet suomalaismatkaajien kännykän käytön voimakkaaseen kasvuun EU-alueella.

– Meidän asiakkaidemme dataliikennemäärät ovat EU-alueella kymmenkertaistuneet aikaisempaan verrattuna, DNA:n Pekka Väisänen sanoo.

Yhdysvaltain ohjushävittäjä Helsingissä – Itämeren purjehduksen kestosta ei haluttu kertoa tarkemmin

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Melkinlaiturissa Länsisatamassa Helsingissä

USS Porter ampui viime vuonna Tomahawk-risteilyohjuksia Syyriaan.

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Melkinlaiturissa Länsisatamassa Helsingissä

Yhdysvaltain 6. Laivaston ohjushävittäjä USS Porter on Helsingissä laivastovierailulla sunnuntaihin saakka. Aluksen tukikohta on Rotassa Espanjassa, ja Itämerelle USS Porter saapui noin viikko sitten.

– Välillä oli sellainen sumu, ettei laivan keulaa nähnyt komentosillalta, muistelee luutnantti Darek Marino ensivaikutelmaa.

Suomeen tullessaan yhdysvaltalaisalus harjoitteli merellä Suomen ohjusvene Haminan kanssa. Harjoituksessa testattiin kykyä muodostaa nopeasti kahden laivan toimintaryhmä ja ammuttiin tykeillä merelle asetettuun maaliin.

– Hamina oli hyvin ammattimainen yhteistoiminnassa. Kaikki tehtävät saatiin vietyä läpi, sanoi USS Porterin päällikkö, komentaja John V. Tobin.

Sitä, mihin USS Porter jatkaa Helsingistä, eivät amerikkalaiset meriupseerit kertoneet. Komentaja Tobinin mukaan Itämerellä viivytään jonkin aikaa ja harjoitellaan alueen maiden laivastojen kanssa.

Ohjustorjuntaa merellä

USS Porter on Arleigh Burke -luokan hävittäjä. Niitä on Yhdysvaltain laivastolla runsaat 60, ja ne ovat laivaston runko. Kaikilla on Aegis- taistelunjohtojärjestelmä, jonka avulla hävittäjät voivat puolustaa ja hyökätä useita kohteita vastaan samanaikaisesti.

Aegis voi Yhdysvaltain mukaan myös torjua ballistisia ohjuksia, tosin vain jos aluksella on uusimman version Standard-ilmatorjuntaohjukset.

– Me olemme yksi niistä laivaston aluksista, jotka pystyvät puolustautumaan ballistisia ohjuksia vastaan. Se on lisäys Euroopassa olevaan ohjuspuolustusjärjestelmään, sanoo komentaja Tobin.

Venäjä on vastustanut jyrkästi sekä ohjuspuolustusjärjestelmää että ohjuspuolustukseen pystyvien laivojen tuloa Itämerelle. Toissa vuonna venäläiset osoittivat mieltään yliennoilla USS Porterin sisaralusta USS Donald Cookia kohtaan Itämeren eteläosassa.

– Meidän kanssamme venäläiset ovat esiintyneet merellä hyvin ammattimaisesti, sanoo komentaja Tobin.

Sotatoimia ja lipunnäyttöä

USS Porter oli toinen kahdesta hävittäjäaluksesta, jotka ampuivat Tomahawk-risteilyohjuksia syyrialaiseen lentotukikohtaan noin vuosi sitten. Tuolloinkin isku oli rangaistus Syyrian hallituksen kemiallisten aseiden käytöstä siviilejä vastaan.

Krimin miehityksen jälkeen Yhdysvaltain laivasto on ollut vakituinen vieras siellä, missä pienemmät Nato-liittolaiset ovat huolestuneet Venäjän uhasta: Itämerellä ja Mustallamerellä.

Yhdysvaltain 6. Laivaston vastuualuetta on Välimeri, Mustameri ja Itämeri.

Itämerellä Yhdysvaltain Arleigh Burke -luokan hävittäjiä on alkanut näkyä vähintään kerran vuodessa.

– Ei tämä ole välttämättä viesti minnekään päin. Olemme täällä operoimassa paikallisten kanssa, vastaa komentaja Tobin kysymykseen, onko heidän läsnäolonsa viesti Venäjälle.

Nuoret vastuussa sillalla

USS Porterilla on noin 300 hengen miehistö, joista reilu neljännes naisia. Aluksella oli viime syksyyn saakka naispuolinen päällikkö.

– Joukossa on kaikkia mahdollisia ammattilaisia: konemiehistä ja logistikoista tykkimiehiin, luutnantti Marino kertoo.

Komentosillalla työskentelee hänen mukaansa myös nuorempia upseereita, joita koulutetaan merenkulkuun ja 9 000-tonnisen sotalaivan ohjaamiseen.

– On iso asia heidän urallaan, kun he pääsevät tasolle, jolla kapteeni luottaa laivan heidän käsiinsä ja tietää että keskellä yötäkin nuo 21–23-vuotiaat osaavat pitävät huolta siitä, että laiva on turvallinen kun muut nukkuvat.

Dramaattinen jatkoerä - TPS juhli hetken turhaan, Petrell nosti HIFK:lle pronssit!

Lennart Petrell #32, HIFK

Yle Urheilu seurasi tällä sivulla jääkiekon SM-liigan pronssiottelua, jossa kohtasivat TPS ja HIFK.

Lennart Petrell #32, HIFK
null

The Rasmus ja muut veteraanibändit tahkoavat tulosta Venäjällä – Salaisuus on uuttera kiertäminen

Rasmus

Venäjällä aukeaisivat laajat musiikkimarkkinat, mutta tie itään ei ole helppo. Viime aikoina Venäjää ovat kiertäneet suomalaiset pitkän linjan tekijät, kuten 25 vuotta täyttävä The Rasmus.

Rasmus

Moskovalaisen rockklubin eteen on muodostunut pitkä jono jo hyvissä ajoin keskellä päivää. Fanit odottavat ovien aukeamista, jotta pääsisivät varmistamaan paikkansa mahdollisimman läheltä lavaa, jossa The Rasmus illalla esiintyy.

– Jumaloin Rasmusta. Olen kuunnellut heitä siitä lähtien, kun olin 13-vuotias, eli yli kymmenen vuotta, kertoo Anastasia Lebedeva.

Hän on saapunut paikalle ennen kymmentä aamulla. Sama tarina toistuu kaikkien jututtamiemme fanien suulla: Rasmusta on kuunneltu teini-iästä tai lapsuudesta lähtien. Bändi on löydetty joko itse tai vanhempien kautta.

The Rasmus on tällä hetkellä yksi tunnetuimmista suomalaisbändeistä Venäjällä.

– Varmaan se, että olemme kiertäneet täällä tosi paljon ja annettu tänne paljon, on edesauttanut sitä, että meillä on paljon yleisöä, luonnehtii laulaja Lauri Ylönen klubin takahuoneessa.

Siinä Venäjän valloituksen salaisuus – uuttera kiertue-elämä jättiläisvaltiossa.

Viiden viikon kiertue

Rasmuksen ensikosketus Venäjään oli Oranssi ry:n järjestämä klubikeikka Pietarissa vuonna 1996. Tällä kertaa bändi on kiertänyt maata peräti viisi viikkoa.

Se on harvinaisen pitkä reissu yhdelle bändille laajalla Venäjänmaalla. Reitti on kulkenut siksakkia eri puolilla laajaa mannerta aina Vladivostokiin saakka.

– Olemme huomanneet, että tänne on tullut uusi kansainvälinen sukupolvi, joka puhuu hyvää englantia ja hommat luistaa ylipäätään todella hyvin. Ehkä itselläkin oli joskus tiettyjä ennakkoluuloja Venäjää ja venäläisiä kohtaan, mutta ne ovat täysin muuttuneet vuosien saatossa, Ylönen kertoo.

Ennen kiertuetta Rasmus kävi Venäjällä tapaamassa mediaa ja faneja. Parhaimmillaan salissa oli sata toimittajaa eri tiedotusvälineistä.

– Tehtiin sellaisia 13-tuntisia päivä neljä päivää putkeen. Tuntui, että tapasimme kaikki mediat, joita tästä maasta löytyy, Ylönen kuvaa.

Kysymykset vaihtelivat bändin musiikista aina suomalaiseen kulttuuriin saakka. Sama käy ilmi fanien puheista.

– Pidän Rasmuksen lisäksi Suomesta ylipäätään, Andrei Zujev kuvaa klubin ulkopuolella.

Rahalle vastinetta

Viime kuukausina Venäjää ovat kiertäneet Rasmuksen lisäksi monet muutkin pitkän linjan suomalaistekijät kuten Apocalyptica, Him ja laulaja Tarja Turunen. Monet heistä vei Venäjälle ensi kertaa suomalainen pitkän linjan promoottori Richie Mattila.

– Jos annat Venäjällä vastinetta rahoille, niin voit mennä sinne uudestaan. Menestyksekäs lipunmyynti on hyvän työn tulosta, hän sanoo.

Venäjän musiikkimarkkinoilla on edelleen paljon ongelmia, kuten puutteelliset tekijänoikeudet ja piraattituotteet. Mutta konsertteja järjestetään ammattimaisesti, ja ne ovat tuottoisia myös bändeille.

– Venäjä on kehittynyt paljon siinä, miten siellä kohdellaan kulttuurin tekijöitä, Mattila sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei suomalaisilla muusikoilla ole erityisasemaa Venäjällä. Ainoa etu on maiden läheisyys. Suomalainen bändi pääsee Venäjälle nopeammin ja edullisemmin kuin esimerkiksi amerikkalaiset kollegansa.

– Lisäksi suomalainen osaa olla Venäjällä ja ottaa sen meiningin vastaan, Mattila kuvaa.

Rasmuksen Ylönen sanoo, että Suomessa maan pienuuden takia bändien naamat kuluvat helposti loppuun. Markkinoita täytyy etsiä muualta.

– Jos puhutaan näistä vanhoista bändeistä kuten Nightwishit, me, Apocalypticat, Himit, niin se suuri markkina on jossain muualla kuin Suomessa. Meilläkin varmaan 95 prosenttia kaikista keikoista on Suomen ulkopuolella, hän arvioi.

Ei oteta kantaa

Krimin valtaus ja maailmanpolitiikan kuohunta heikensi hetkeksi myös musiikkimarkkinoita, kun sekä artistit että konsertinjärjestäjät tarkkailivat tilanteen kehittymistä. Lisäksi ruplan kurssin syöksy heikensi venäläisten kuluttajien ostokykyä.

Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut ja kulttuuria kulutetaan Venäjällä ahkerasti. Muusikkojen on kuitenkin täytynyt pohtia suhdettaan politiikkaan. Rasmus on ratkaissut asian niin, että kaikkea ei tarvitse kommentoida.

– Me olemme ajatelleet sen niin, että me olemme viihdyttäjiä, joiden työ on tuoda hyviä fiiliksiä ihmisille, eikä olla hirveästi otettu poliittisesti kantaa, sanoo rumpali Aki Hakala.

Seuraavaksi The Rasmus kiertää Suomessa, ja sen jälkeen kutsuu Keski-Eurooppa.

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä