Iivo Niskanen avautui rajusta pettymyksestään ja kolaristaan norjalaishuoltajan kanssa: ”Amatöörimäinen munaus”

Iivo Niskanen kertasi todella vaikeaa MM-avaustaan:

Iivo Niskanen jäi todella vaiherikkaassa 30 kilometrin yhdistelmäkisassa neljänneksi, kun alkuvaiheessa sattui juottopaikalla ikävä kolhu.

Iivo Niskanen kertasi todella vaikeaa MM-avaustaan:

Maastohiihtäjä Iivo Niskanen oli neljäs Seefeldin MM-kisojen avausmatkallaan 30 kilometrin yhdistelmämatkalla. Hän jäi voittajasta Norjan Sjur Röthestä 12,3 sekuntia.

Niskasella riitti draamaa kisan aikana. Hän repäisi kärkeen heti alussa, mutta kaatui juottopaikalla osuessaan suksillaan Norjan ja Ruotsin huoltajaan. Tilanetta edelsi hetki, kun Niskanen ei saanut juotavaa suomalaishuoltajalta. Yle Urheilun haastattelussa olikin hyvin pettynyt hiihtotähti.

– Olisihan tässä tullut uran paras hiihto. Sitten se menee yksinkertaiseen virheeseen. Hiihdän ensimmäisen kierroksen lujaa. Juotossa tulee amatöörimäinen munaus, Niskanen harmitteli.

– Itsellä jäi sellainen kuva, että juottaja otti askeleen ja osui suksen päälle. Pitää vielä katsoa videolta, miten se meni. Sitten huudettiin, että on vajaa puoli minuuttia keulaan. Samaan aikaan Sundby lähti lyömään. Jouduin hiihtämään liian kovaa alkuun.

Ongelmat eivät jääneet edes juottopisteelle. Niskasta alkoi sattua vasempaan takareiteen kolaroinnin jälkeen.

– Siihen tuli sellaista puolittaista kramppia ja venähdystä. Loppukisasta ei tullut sillä lailla onnistunut, Niskanen huokaili.

Niskanen kamppaili kuitenkin itsensä takaisin voitto- ja mitalitaistoon. Mutta hän ei päässyt enää repimään muista karkumatkalle, kuten oli sunnitellut.

– Kolmas kierros oli perinteisellä täysin selviytymistä. Viimeisellä kierroksella en pystynyt lyömään enää paljoa, Niskanen totesi.

– Pystyin sitten suoriutumaan jotenkin vapaasta, mutta eihän se mennyt sinne päinkään kuin oli suunniteltu

Kramppikin vaivasi loppuratkaisuissa, kun Röthe, Aleksandr Bolshunov ja Martin Johnsrud Sundby karkasivat mitaleille.

– Vapaalla ei ollut hengityksen puolesta niin ahtaalla. Mutta kuokassa lopussa vasen jalka oli niin täysin krampissa, että ei pystynyt tekemään mitään. Loppuun olisi voinut jollain tavalla kirimään. Vapaalla oli tosi hyvä suksi. Se pelasti kanssa paljon, Niskanen totesi ennen kuin palasi alun kaatumiseen.

– Jos olisi pystynyt tulemaan iholla, kirissä ei olisi ollut mahdottomia miehiä. Mutta turha on jossitella tässä vaiheessa. Tilanne ei olisi ollut tämä, jos kaikki olisi mennyt niin kuin olisi pitänyt.

Osaatko yhtään arvioida sitten jalan ja kropan tilannetta huomiseen parisprinttiin yhdessä Ristomatti Hakolan kanssa?

– Ehkä jalassa on tyypillinen suojakramppi. Lähdetään rakentamaan huomista. Otetaan Risen kanssa omat pois, mitä on otettavissa. Ei tässä voi mitään. Kisat eivät lähteneet parhaalla mahdollisella tavalla käyntiin, mutta yritetään kääntää huomenna kurssi, Niskanen päätti.

Päivitetty kello 16.54. Täsmennetty tapahtumaa, missä Niskanen kaatui.

Lue lisää:

Mitä ihmettä juottoalueella oikein tapahtui? Asiantuntija hämmästelee Suomen joukkueen toimintaa Iivo Niskasen kaatumisessa: "Se oltaisiin voitu välttää"

Päävalmentaja pelasti Iivo Niskasen entistä rajummalta pettymykseltä – kertoi onnekkaasta sattumasta kisan jälkeen

Sami Jauhojärveltä tyly arvio Iivo Niskasen kolarista: "Oma moka"

Norjan hiihtosankarit kiittivät ja ylistivät Iivo Niskasta hurjan MM-avauksen jälkeen: ”Miten pystymme vastaamaan suomalaiseen karhuun?”

Menikö Iivo Niskasen MM-mitali alkuhetkien kaatumiseen? Näin valmentaja vastaa: "Sotki perinteisen osuuden taktiikkaa"

Huima hiihto! Iivo Niskanen kaatui ja nousi takaisin mitalitaisteluun – lopussa kirvelevä tappio

Vasta kun 25-vuotias Mats Steen kuoli, vanhemmat ymmärsivät, että tällä oli ystäviä – "Pelimaailmassa tyttö ei näe pyörätuoliani vaan sieluni"

Robert Steen poikansa Mats Steenin tärkeimmän pelihahmon Ibelinin kanssa.

Vanhemmat yllättyivät, kun heidän poikansa hautajaisiin saapui laaja ystäväjoukko eri puolilta Eurooppaa.

Robert Steen poikansa Mats Steenin tärkeimmän pelihahmon Ibelinin kanssa.

Juttu on julkaistu Norjan yleisradion NRK:n sivuilla 27. tammikuuta. Voit lukea alkuperäisen norjankielisen jutun täältä.

– Olimme perinteisiä vanhempia. Emme halunneet, että Mats valvoisi kaiket yöt, Mats Steenin isä Robert Steen sanoo.

On elokuun 23. päivä vuonna 2018. Robert istuu työpaikkansa lähellä olevassa kahvilassa Oslon keskustassa ja kertoo pojastaan. Puhuminen sattuu, mutta tekee samalla hyvää, hän sanoo.

– Jälkikäteen ajatellen meidän olisi pitänyt kiinnostua enemmän Matsin pelaamisesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Emme kuitenkaan osanneet, ja siksi se maailma jäi meille oudoksi.

Tuntemattomat ystävät saapuivat hautajaisiin

Neljä vuotta sitten Robert seisoi poikansa arkun äärellä oslolaisella hautausmaalla ja piti muistopuhetta.

Sinisillä tuoleilla Robertin sanoja kuuntelevien perheenjäsenten ja Matsin hyvin tuntemien sairaalan työntekijöiden joukossa istui ihmisiä, joita perhe ei tuntenut. Vain Robert-isä oli tavannut heidät. Kerran, hautajaisia edeltävänä iltana.

Koska Mats oli viimeisten vuosiensa aikana tuskin poistunut perheen talon kellariasunnosta, tuntui oudolta, että hänen hautajaisiinsa tuli tuntemattomia ihmisiä.

Vielä oudompaa oli, ettei edes valkoisessa arkussa makaava Mats ollut koskaan tavannut näitä ihmisiä.

Mutta he eivät tunteneetkaan Matsia Matsina. He tunsivat hänet Ibelininä: ylhäissyntyisenä miehenä, viettelijänä ja etsivänä.

Nyt he olivat tulleet läheltä ja kaukaa suremaan menettämäänsä ystävää.

Myöhemmin yksi heistä puhuisi ja kertoisi, että nyt, juuri tällä hetkellä, ihmiset sytyttivät kynttilöitä Matsille joka puolella Eurooppaa ja muistivat häntä rakkaudella.

Elämän rajallisuus

Se oli kirjoitettu tähtiin, se oli koodattu hänen dna:hansa.

Mats, joka 4-vuotispäivänään kuljeksi kruunu päässään, joutuisi muutaman vuoden kuluessa vihattuun pyörätuoliin eikä nousisi siitä enää koskaan.

Robert ja Trude Steen saivat tietää Matsin sairaudesta toukokuussa 1993, kaksi kuukautta ennen pojan nelivuotispäivää.

Pienessä toimistossa Uddevålin sairaalan suuressa tiilirakennuksessa heille kerrottiin syy siihen, miksi heidän poikansa kaatuili, putoili keinusta ja satutti jatkuvasti itseään. Miksi hän ei halunnut kiivetä päiväkodin liukumäen portaita ylös, vaikka hän rakasti liukumäessä laskemista. Miksi hän nousi seisomaan kuin vanha mies, ottaen tukea polvistaan. Miksi hän ei juossut kilpaa muiden lasten kanssa.

Lääkärit kertoivat Robertille ja Trudelle, että Mats sairasti Duchennen lihasdystrofiaa; harvinaista sairautta, joka aiheuttaa pojilla etenevää lihasheikkoutta.

Matsin geeneissä esiintyi virheellinen koodi, joka estäisi hänen lihastensa normaalin kehittymisen.

Lopulta se tuhoaisi lihakset kokonaan.

– Sinä iltana laitoimme Matsin nukkumaan ja soitimme lääkärille, Robert kertoo.

– Meille oli luvattu, että voisimme soittaa milloin vain, jos meillä olisi kysyttävää.

Robert puhui lääkärin kanssa puhelimessa ja Trude istui hänen vieressään. Puolen tunnin keskustelun jälkeen Robert onnistui mielestään löytämään hieman valoa pimeyteen.

– Kysyin, että eihän hän tähän sentään kuole. Lääkäri oli toisessa päässä hetken hiljaa. Sitten hän sanoi, että kokemuksen mukaan harva potilas elää yli 20-vuotiaaksi.

Robert pitää tauon ennen kuin jatkaa.

– Nyt Mats eli 25-vuotiaaksi.

Kun Robert ja Trude yrittivät ymmärtää, mitä lääkärin sanat merkitsivät, tulevaisuuden käsite sai oslolaisessa kodissa uuden merkityksen.

Tulevia vuosia ei enää voinut odottaa toiveikkaana, vaan niistä tuli uhka.

Mats ei eläisi tavallista elämää. Hän ei harrastaisi urheilua eikä tapailisi tyttöjä. Hän ei näkisi maailmaa eikä pystyisi olemaan hyödyksi yhteiskunnalle.

Hän kuolisi nuorena. Hän ei saisi elää oikeaa ja kokonaista elämää.

Näin Robert ja Trude ajattelivat koko sen ajan, kun Mats eli: Mats vietäisiin heiltä, eikä hän pystyisi jättämään jälkeään tähän maailmaan.

Robert ja Trude olivat erehtyneet pahan kerran.

Uusi persoona ykkösistä ja nollista

Jos dna:han piirretty kartta määrittää, kuka meistä tulee jo ennen syntymäämme, millainen mahdollisuus meillä on valita, kuka haluamme olla?

Mats kykeni siihen. Hän loi itselleen uuden elämän.

Vuosituhannen vaihteessa Matsin perhe muutti rivitaloasunnostaan Østensjøstä esteettömään asuntoon Langhusissa Akerhusissa.

Vaikka 11-vuotias Mats sai koulussa luvan pelata Gameboyta välitunnilla, edes Super Mario ei karkottanut tunnetta siitä, että hän oli ulkopuolinen, erilainen.

Mats istui pyörätuolissa, ja avustaja seurasi häntä kaikkialle.

Kun luokkakaverit pelasivat jalkapalloa ja juoksivat ympäriinsä, Matsin vanhemmat pohtivat mitä poika pystyisi harrastamaan.

Lopulta syntyi ajatus. Voisivatko tietokonepelit kiinnostaa Matsia? Isä Robert antoi pojalle perheen koneen salasanan, ja silloin 11-vuotiaalle avautui kokonaan uusi maailma.

– Kymmenen viimeisen elinvuotensa aikana Mats pelasi 15 000–20 000 tuntia, Robert sanoi muistopuheessaan hautajaisissa.

– Se vastaa enemmän kuin kymmenen vuoden kokopäivätyötä.

Mutta kitkatonta pelimaailmaan uppoutuminen ei ollut.

Robert kertoo:

– Kun yöhoitaja saapui kello kymmeneltä illalla, Matsin piti olla jo sängyssä. Yöhoitajan työhön kuului ainoastaan Matsin unen valvominen, eivät nukkumisvalmistelut.

Mats esitti vastalauseita, tietysti, mutta suostui vastahakoisesti menemään sänkyyn aikaisin.

Matsista oli tullut pelaaja, eivätkä pelaajat mene nukkumaan iltakymmeneltä.

Oranssi tukka, lihaksikkaat käsivarret, notkea vartalo. Sellainen oli Matsin pääasiallinen pelihahmo Lordi Ibelin Redmoore.

IIbelininä tai toisena hahmonaan Jerome Walkerina Mats vietti tuhannet tunnit elämästään

Hän itse kirjoitti virtuaalihahmoistaan näin:

Jerome ja Ibelin ovat oman minuuteni jatkeita. Ne edustavat eri puolia minussa.”

Niiden kautta Mats pystyi olemaan tärkeä osa muiden ihmisten elämää.

Mats pelasi alkuun monia erilaisia pelejä, mutta sitten hän alkoi yhä useimmin käydä Azerothissa, planeetalla World of Warcraft -pelissä.

Se on myyttinen fantasiamaailma maanosineen ja maineen, merineen ja metsineen. Siellä on valtavia vuoria, järviä ja lampia. Kallioita, tasankoja, kyliä ja kaupunkeja. Mats vietti enimmäkseen aikaa paikassa nimeltä Eastern Kingdoms.

Nettipelaaja oppii tuntemaan pelin maailman pala palalta, aivan samoin kuin ihminen oppii tuntemaan fyysisen maailmankin.

Molemmissa maailmoissa on erilaisia paikkoja, joihin voi suunnitella menevänsä. Molemmissa on tuttuja sekä tuntemattomampia seutuja ja kaupunkeja. Niissä on alueita, joita sietää varoa, kaupunginosia, joissa viihtyy parhaiten sekä paikallisia baareja, joissa voi tavata kavereita.

Sellainen maailma on. Sellainen Azeroth on.

Siellä Mats löysi laumansa. Hyvien ystävien laajan joukon. Mutta sitä ei voinut mitenkään tietää, jos ei itse ollut matkannut Azerothiin.

Näemmekö vai kuvittelemmeko näkevämme?

Seuraavan kerran Robert Steen, Oslon kaupungin rahoitusneuvos, kertoo pojastaan marraskuisena perjantai-iltapäivä.

Toimistossaan Oslon kaupungintalolla Robert kuvailee, miten hän näki Matsin elämän:

– Kävelin Matsin kellariasunnon ohi päiväsaikaan, ja verhot olivat kiinni. Muistan sen surun todella hyvin. "Uh", ajattelin, ”Hän ei ole vieläkään aloittanut päiväänsä.”

– Olin surullinen siitä, että hänen maailmansa oli niin rajallinen.

Mutta pelimaailmaan vihkiytymätön isä ei nähnyt kaikkea.

– Luulimme, että peleissä oli kyse pelkästään pelaamisesta. Että siinä oli kaikki. Luulimme, että pelaajat vain kamppailivat siitä, kuka voittaa, Robert sanoo.

Lisäksi pelaamiseen liittyivät riidat vuorokausirytmistä.

– Emme tajunneet, miten tärkeää Matsille oli saada olla netissä iltamyöhään ja öisin. Ihmisethän eivät pelaa aamuisin tai päivisin. Silloin suurin osa on koulussa tai töissä.

– Ymmärsimme sen vasta Matsin kuoltua. Halusimme viimeiseen asti, että hän menisi nukkumaan yhdeltätoista kuten "normaalit" ihmiset, Robert kertoo.


Kaikki alkoi hattuvarkaudesta Goldshiressä

Hollannin Bredasta kotoisin oleva 28-vuotias Lisette Roovers oli Matsin läheisempiä pelaajaystäviä. Hän osallistui myös Matsin hautajaisiin.

Nyt hän istuu Matsin toisen peliystävän, 40-vuotiaan Kai Simon Fredriksenin, sohvalla Oslossa ja muistelee Matsia.

– Tunsin hänet vuosien ajan. Matsin kuolema oli sokki, ja se jätti syvän jäljen.

Lisette oli vain 15-vuotias tavatessaan itseään vuotta vanhemman Matsin. Tai oikeammin: Lisetten pelihahmo Rumour tapasi Matsin pelihahmon Ibelinin.

Tapasimme Goldshiressa, Lisette kertoo.

– Nykyään Goldshire on ankeampi paikka, mutta tuolloin se oli mukava kylä, jossa saattoi törmätä uusiin ja kiinnostaviin hahmoihin. Etsin hahmoja, joiden kanssa voisin pelata, ja löysin joukon istumassa nuotion äärellä. Siellä oli myös hahmo, jonka opin myöhemmin tuntemaan nimellä Ibelin.

– Toimin ihan mielijohteesta – tai siis Rumour toimi. Hyppäsin pensaasta ja varastin hatun Ibelinin päästä. Seisoin siinä ja katsoin Ibeliniä hetken ennen kuin lähdin juoksemaan poispäin hatun kanssa, Lisette muistelee hymyillen.

Mats kirjoitti tästä ensitapaamisesta kirjoituksen blogiinsa. Sen otsikko oli ”Love”.

– Tässä toisessa maailmassa tyttö ei näe pyörätuolia eikä muutakaan erilaista. Hän näkee sieluni, sydämeni ja persoonallisuuteni, jotka olen voinut asettaa vahvaan ja komeaan kehoon. Virtuaalimaailmassa on se hyvä puoli, että jokainen hahmo on hyvännäköinen.

– Mats oli hyvä ystäväni. Ajoittain hän oli hyvinkin läheinen, Lisette kertoo.

– Kirjoitimme toisillemme kaikesta, mutta sairaudestaan Mats ei kertonut. Luulin, että hänen elämänsä oli samanlaista kun minunkin. Me molemmat esimerkiksi inhosimme koulua.

Yhdestä asiasta Mats ja Lisette olivat kuitenkin eri mieltä.

– Mats vihasi lunta. Minä puolestaan rakastan sitä. En vain ymmärtänyt, että hän vihasi lunta siksi, että hän istui pyörätuolissa. En tiennyt pyörätuolista mitään.

Toiset viihtyvät kaupungilla, toiset Elwynnin metsässä

Lisette vietti mielellään aikaa pelimaailmassa. Kun hänen siskonsa lähti iltaisin ulos ystäviensä kanssa, hän jäi kotiin pelaamaan. Vaikka Lisette viihtyi, vanhemmat huolestuivat.

Heidän mielestään pelaaminen häiritsi koulunkäyntiä ja kaverisuhteita.

Lopulta pelit alkoivat johtaa jatkuviin riitoihin. Vanhemmat päättivät rajoittaa Lisetten pelaamista.

– Oli vaikeaa olla ilman pelaamista ja yhteyttä pelimaailman, Lisette kertoo.

Mats ei kuitenkaan hylännyt ystäväänsä. Hän kirjoitti Lisettelle sähköpostia ja tekstiviestejä. Niin Lisette tiesi, että häntä ajatellaan ja kaivataan.

– Mats kirjoitti jopa vakavan kirjeen vanhemmilleni. Hän yritti saada heidät ymmärtämään, miten tärkeää pelaaminen minulle oli, Lisette kertoo.

– Mats kirjoitti vanhemmilleni, että hän on huolissaan minusta.

Kirje on Lisettellä vieläkin tallessa.

Mitä todellinen ystävyys on?

Matsin isä Robert sanoo, että vanhemmat tiesivät Lisettestä.

– Mats kertoi näistä pelihahmoista, mutta emme oikein osanneet kiinnostua niistä. Hän kertoi aika paljon tästä Rumour-hahmosta.

– Rumour, eli siis Lisette, lähetti Matsille syntymäpäivälahjojakin. Meistä se oli liikuttavaa, ja kiusasimme Matsia siitä. Silloin Mats punastui oikein kunnolla.

– Pidimme Lisetteä Matsin ystävänä. Lahjat olivat ystävyydestä kouraantuntuva todiste, Robert kertoo.

– Muita hänen pelikavereitaan emme osanneet pitää ystävinä. He olivat vain pelihahmoja.

Robert miettii hetken.

– Käsityksemme ystävyydestä oli hyvin perinteinen. Emme osanneet pitää oikeina ystävinä niitä, jotka näyttivät olevan olemassa vain digitodellisuudessa.

Kun oma porukka löytyy

World of Warcraftia voi pelata joko yksin tai liittoutumalla yhteen muiden pelaajien kanssa. Mats kuului Starlight-nimiseen liittoumaan, eli kiltaan, jossa oli noin 30 jäsentä.

Matsin isä kertoo, ettei Starlightin jäseneksi päässyt noin vain. Uuden jäsenen piti saada suositus vanhalta jäseneltä sekä läpäistä 1–2 kuukauden koeaika.

Starlight on ollut olemassa yli 12 vuotta ja se toimii edelleen. 12 vuotta on pitkä aika sellaisen ryhmän olemassaololle. Se on noin puolet Matsin eliniästä.

Robertin mukaan juuri Starlight-killan pitkäikäisyys on erityislaatuista.

– Se on myös yksi syy siihen, miksi jäsenten välinen ystävyys on niin syvää.

Starlight-kiltaa johtaa 40-vuotias Kai Simon Fredriksen, eli Nomine.

Kilta pitää joka vuosi Matsin kuolinpäivän tienoilla Ibelinin kunniaksi tilaisuuden, jossa jäsenet muistavat toveriaan. Ensimmäisen kerran muistohetki pidettiin Matsin kuoleman jälkeisenä sunnuntaina ja sen jälkeen se on järjestetty joka vuosi.

Viime vuoden muistohetkeä varten Kai Simon kirjoitti:

Muistamme nyt yhdessä Lord Ibelin Redmoorea ja keskitymme juoksemiseen ja uimiseen.”

– Ibelin oli juoksija, Kai Simon selittää.

– Juokseminen oli hänelle tärkeää, ja hän halusi jakaa elämyksen juoksemalla muiden kanssa.

Puhuuko Kai Simon nyt Matsista vai hänen pelihahmostaan? Se tuskin on tärkeää, sillä fyysinen ihminen ja virtuaalinen hahmo alkoivat ehkä lopulta sulautua toisiinsa.


Pyörätuolilla Azerothissa

Kesällä 2013 Mats oli 24-vuotias. Hän oli elänyt jo neljä vuotta kauemmin kuin lääkärit olivat ennustaneet.

Steenin perhe oli lomamatkalla Mallorcalla, mutta Mats ei voinut poistua kellariasunnostaan.

Sinä kesänä Mats alkoi kirjoittaa blogia, jonka nimi oli Musings of life. Ajatuksia elämästä. Mats kirjoitti siihen yhden blogauksen elämästään Azerothissa. Sen otsikko oli My escape.

Pelimaailmassa sairauteni ei merkitse mitään. Voin vapautua kahleistani ja päättää itse, kuka haluan olla. Silloin tunnen itseni normaaliksi.”

Mats antoi bloginsa luettavaksi Starlight-killan jäsenille, yksi kerrallaan. Niin pelikaverit saivat tietää Matsin sairaudesta.

Lisette kertoo, että teksti oli hänelle valtava yllätys.

– Minulle tuli huono omatunto siitä, että olin silloin tällöin kiusannut Matsia pelissä enkä ollut aina osannut olla hienotunteinen.

– Mietin, pitääkö minun alkaa käyttäytyä eri tavalla Matsia kohtaan. Päätin kuitenkin, että kohtelen häntä aivan samoin kuin ennenkin. Sitä Mats itsekin toivoi blogikirjoituksessaan.”

– Hänhän oli sama ihminen sairaudestaan huolimatta, Lisette lisää.

"Upea alusta ihmisten tapaamiselle"

Stralightissa hän on kova mutta rento Chit, Starlight-killan jäsen. Reaalimaailmassa hän on 65-vuotias Anne Hamill Englannin Salisburystä; työpsykologi ja intohimoinen pelaaja.

Annen mielestä on kiehtovaa, että Starlight toimii yhteisönä niille, jotka usein joutuvat "todellisen maailman" ulkopuolelle.

– Roolipeleissä kohtaamme vailla ennakkoluuloja. Siksi nekin, jotka tuntevat itsensä erilaisiksi, voivat kokea Starlightin turvalliseksi.

– Nettipelit ovat upea alusta ihmisten tapaamiselle ja ystävyyssuhteiden solmimiselle. Ne antavat mahdollisuuden tutustua toisen persoonaan ilman fyysiseen maailman kuuluvia stereotypioita, Anne sanoo.

– Vasta kun olemme oppineet tuntemaan toisemme hyvin, jaamme sellaisia tietoja kuin ikä, sukupuoli, mahdollinen vammaisuus ja ihonväri – jos se tuntuu hyvältä.

Hän lisää:

– Mielestäni Matsilla oli teknologian näkökulmasta onnea, kun hän eli meidän aikaamme. Jos hän olisi syntynyt 15 vuotta aiemmin, hän ei olisi löytänyt Starlightin kaltaista yhteisöä.

Synkkä aavistus

Noin puoli vuotta ennen kuolemaansa Mats ei kirjautunut World of Warcraftiin kymmeneen päivään. Muut pelaajat ihmettelivät, missä hän oli.

– Kymmenen päivää oli todella pitkä aika. Koska Mats oli aina paikalla, jos joku halusi pelata tai tarvitsi jonkun, jonka kanssa jutella, Anne sanoo.

Kun Mats palasi peliin, muut pelaajat saivat tietää hänen olleen sairaalassa.

Anne päätti lopulta kertoa Matsille sen, mitä hän ajatteli koko ajan.

– Kirjoitin hänelle: "Rakas Mats. Sinun täytyy huolehtia, että joku voi ottaa meihin yhteyttä, jos sinulle tapahtuu jotakin. Meidän pitää saada tieto siitä, jos et itse pysty kertomaan", Anne kertoo.

Anne siis pyysi, että Mats antaisi jollekin salasanansa peliin tai ainakin miettisi, miten muuten Starlightin jäsenet voisivat saada tietää, jos jotain vakavaa sattuisi.

Anne kirjoitti Matsille: "Olet meille tärkeä."

Mats vastasi: "Sanot noin vain siksi, että olet saanut tietää, että istun pyörätuolissa."

– Vastasin: "Ei Mats. Olet tärkeä ryhmälle. Olet mahtava kuuntelija. Pidät mielialamme korkealla."

Mats ei vastannut heti.

– Mutta ymmärsin, että hän sisäisti sen, Anne sanoo.

Silloin Matsin elämästä oli enää puoli vuotta jäljellä.

He tulivat liian myöhään

Mats kuoli äkillisesti 18. marraskuuta 2014.

Hänet oli viety sairaalan teho-osastolle, ja perhe oli jo pelännyt pahinta. Mutta lääkärit uskoivat, että vaikein vaihe oli ohi ja sanoivat, että hän pääsisi pian kotiin.

– Sitten meidät kutsuttiin kiireellisesti Ahusin sairaalaan. Hän makasi neljännessä kerroksessa käytävän kauimmaisessa päädyssä. Jokainen sekunti oli kallis. Käytävä oli niin pitkä, Robert sanoo.

He eivät ehtineet. Matsin vereen oli kertynyt niin paljon hiilidioksidia, että hän menehtyi.

Kuvassa jonka Robert otti pojastaan tämän kuolinvuoteella, näkyy kalpea nuori mies, jolla on tummat, taipuisat hiukset. Hänellä on hienopiirteiset silmät, jalo nenä ja suu, jonka ympärillä näkyy merkkejä hengitysmaskista. Näyttää siltä kuin hän nukkuisi.

Lisette piirsi tämän kuvan vuosia sitten.

Ibelin pitelee Rumouria sylissään, kaulaliina peittää nenän ja suun.

– Se tuli postissa, Robert kertoo.

– Nyt se on seinällämme kotona.

"En ollut koskaan ajatellut, että tarvitsisin hänen salasanansa"

Päivää Matsin kuoleman jälkeen Robert istui Langhusin talossa, keskellä minikaaosta, kuten hän sitä kutsuu.

– Kotona oli sellaista kuin kotona on, kun joku on vähän aikaa sitten kuollut: Ovikello soi, kukkalähetyksiä saapuu, naapurit tulevat käymään. Me itkimme.

Kaiken keskellä Robert mietti myös, keiden kaikkien pitäisi saada tietää tapahtuneesta. Hän ajatteli ihmisiä, joiden kanssa Mats oli pelannut ja mietti, kuinka ihmeessä hän saisi heihin yhteyden.

– Ennen Matsin kuolemaa en koskaan ajatellut, että tarvitsisin hänen salasanansa.

Mutta nyt hän tarvitsi.

– Silloin muistin hänen bloginsa, Robert kertoo.

Mats oli antanut isälleen bloginsa salasanan, jotta tämä voisi tarkistaa lukijatilastot ja seurata, kuinka moni oli käynyt lukemassa sitä.

Anne "Chit" Hamill antaa neuvon kaikille vanhemmille:

– Et tiedä, ketkä ovat lapsesi elämässä tärkeitä, jos et tunne hänen nettiystäviään. Sovi lapsesi kanssa, kuinka saat yhteyden hänen ystäviinsä netissä, jos jotakin tapahtuisi. Muutoin monet voivat joutua elämään epätietoisuudessa, jos heidän ystävänsä ei enää kirjaudukaan nettiin.


Matkan loppu

Perjantai-ilta laskeutuu Oslon kaupungintalon ylle. Poliitikot ja virkamiehet toivottavat toisilleen hyvät viikonloput ja lähtevät kohti kotejaan. Tähdet loistavat yönmustalla taivaalla Robert Steenin toimiston ikkunan takana.

Matsin kuoleman jälkeisenä iltana Robert istui kotisohvallaan ja kirjoitti poikansa blogiin ilmoituksen tämän kuolemasta.

Se on Matsin blogin viimeinen kirjoitus. Otsikko kuuluu: The journey has come to an end, matka on päättynyt.

Robert kirjoitti siihen Matsin elämästä. Tekstin loppuun Robert lisäsi perheen sähköpostiosoitteen.

– Itkin kirjoittaessani sitä. Sitten klikkasin julkaisupainiketta. En tiennyt, ottaako kukaan yhteyttä.

Robert antaa hengityksensä tasaantua ja jatkaa:

– Ensimmäinen sähköposti saapui parin tunnin kuluttua. Se oli sydämellinen osanotto Starlight-killan pelaajilta. Se teki minuun niin suuren vaikutuksen, että luin sen ääneen.

It is with heavy heart I write this post for a man I never met, but knew so well.” [Kirjoitan raskain sydämin miehelle, jota en koskaan tavannut mutta jonka tunsin niin hyvin.]

Robertin mielestä se oli ihmeellistä.

– Että saimme näin yhteyden Matsin ystäviin, ja että he kirjoittivat niin kauniisti. Se oli...

He transcended his physical boundaries and enriched the lives of people all over the world.” [Hän ylitti fyysiset rajoitteensa ja rikastutti monien ihmisten elämää ympäri maailmaa.]

– Minä halusin ennen kaikkea ilmoittaa poikani poismenosta. Ja sitten näitä tarinoita alkoi tulla.

Mats’ passing has hit me very hard. I can’t put into words how much I’ll miss him.” [Matsin poismeno on koskettanut minua kovasti. En voi sanoin kuvata, miten kaipaan häntä. ]

Robert jatkaa raskaalla äänellä:

– Viesteistä alkoi muodostua kokonainen yhteisö. Se oli kuin pieni kansa, joka oli elänyt toisessa ulottuvuudessa eikä meillä ollut siitä mitään tietoa. Sähköposteja saapui päivä toisensa jälkeen. Ne kertoivat, millainen merkitys Matsilla oli muille ihmisille.

I don’t believe that one single person is the heart of Starlight. But if one was, it would have been him.” [En usko, että kukaan yksittäinen ihminen on Starlightin sydän. Mutta jos olisi, se olisi ollut Mats]

Suruviestit toivat digitaalisen todellisuuden lähemmäksi fyysistä maailmaa, Robert sanoo.

Perheelle avautui uusi maailma

Kun Starlight sai tietää Matsin kuolemasta, sen jäsenet keräsivät rahaa yhteiseen pottiin. Näin nekin, joilla ei muuten olisi ollut varaa, pääsisivät Matsin hautajaisiin Osloon Norjaan.

Matsin perhe sai tietää keräyksestä. Tunnereaktio oli raju.

– Me itkimme ja itkimme – itkimme valtavasta ilosta, kun saimme tietää, millaisen elämän Mats todella oli elänyt. Hänellä oli aitoja ystäviä, tyttöystäviä, ihmisiä, jotka välittivät niin paljon, että halusivat lentää muista maista hänen hautajaisiinsa, vaikkeivät olleet koskaan tavanneet häntä. Se oli mahtavaa.

Hautajaisiin tuli Lisette Alankomaista, Anne Englannista, Janina Suomesta, Rikke Tanskasta, Kai Simon Høybråtenista Oslosta.

Hautajaisia edeltävänä iltana Robert söi illallista pelaajien kanssa ja sai tietää entistä enemmän siitä, kuka Mats oli ollut nettiyhteisössään.

– Matsin kuoleman jälkeisinä päivinä sekä hautajaisia edeltävänä iltana minulle avautui jotakin aivan uutta.

Anne kertoo pelitovereiden kuulleen, että hautajaisten yhteydessä näytettäisiin Matsista kertova video.

– Juttelimme siitä, olisiko oikein, että katsoisimme videon, koska Mats oli aina salannut fyysisen minänsä meiltä. Mutta menimme katsomaan sen ja näimme hänet sellaisena kuin hän oli todellisuudessa. Video ei vaikuttanut käsitykseemme hänestä, mutta se teki vaikutuksen.

Saattajat

Hautajaiset alkoivat kello 14.30 marraskuun 28. päivänä 2014 Vestren hautausmaan Uudessa kappelissa. Starlightin jäsenten puolesta pitämässään puheessa killan johtaja Kai Simon "Nomine" Fredriksen sanoi näin:

Samaan aikaan, kun me olemme kokoontunut tänne tänään, Matsille sytytetään kynttilä luokkahuoneessa Alankomaissa. Puhelinkeskuksessa Irlannissa palaa kynttilä, kirjastossa Ruotsissa on sytytetty kynttilä, häntä muistetaan pienessä kampaamossa Suomessa, kunnantoimistossa Tanskassa, monessa paikassa Englannissa. Kaikkialla Euroopassa muistamme Matsia, meitä on paljon enemmän kuin paikalla olijoita täällä.

"Tapasin Matsin maailmassa, jossa sillä kuka olet tai miltä näytät näppäimistön takaisessa todellisuudessa, ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on vain sillä, kuka olet valinnut olla ja miten käyttäydyit muita kohtaan. Merkitystä on sillä mitä sinulla on täällä (hän painaa kätensä ohimolleen) ja täällä (hän painaa kätensä sydämelleen)."

Kun Matsin arkku kannettiin kappelista, Lisette toimi yhtenä kuudesta kantajasta. Se oli ensimmäinen kerta, Kun hän oli fyysisesti Matsin lähellä.

– Yritin olla ajattelematta, miten kevyeltä arkku tuntui. Olin oppinut tuntemaan Matsin Ibelin Redmooren hahmon kautta. Ibelin oli iso ja vahva. Arkussa makaava ihminen ei puolestaan painanut juuri mitään.

Lisetten mukaan Mats jätti jälkeensä vahvan perinnön. Hän teki eläessään syvän vaikutuksen moneen ihmiseen.

Miten voi tulla ihmiseksi, jolla on väliä?

Mitä tarkoittaa olla ihminen maailmassa – ja miten tullaan juuri tietyksi ihmiseksi?

Blogissaan Mats kirjoitti tietokoneen ruudusta, jonka äärellä hän istui puolet elämästään.

It’s not a screen, it’s a gateway to wherever your heart desires.

[Ei se ole ruutu, se on portti kaikkeen, mitä kaipaat.]

Teksti: Vicky Schaubert, suomennos: Yle

Talvilomalla Euroopassa? Sääkartalla on nyt hauskat kahdet kasvot – Kreikassa yleisesti kylmempää kuin Lapissa

Euroopan sääkartta lauantaina 23. helmikuuta.

Egeanmerellä ei eletä turistisesonkia ja ihan syystä: lomasaarta kurittaa suomalaistakin puistattava lumimyräkkä.

Euroopan sääkartta lauantaina 23. helmikuuta.

Euroopan sääkartta koostuu tällä haavaa erikoisesti kylmästä ja lämpimästä puoliskosta. Länsi-Euroopasta talviloman kaupunkikohteensa keksineet saavat nauttia ajankohtaan nähden tavallista suuremmista pluslukemista, kun taas idän Prahaan tai Budapestiin lentäneet pitelevät pakkasia.

Esimerkiksi tästä Mainen yliopiston Ilmastonmuutosinstituutin kartasta näkee yhdellä silmäyksellä Euroopan, jonka vasen eli länsipuoli on ajankohdan keskiarvoihin nähden punaisena helottava ja itäpuoli hyisen sininen.

– Välimeren itäosista Baltiaan asti on tavanomaista kylmempää, toteaa Ylen meteorologi Toni Hellinen.

– Fennoskandiassa on kuitenkin suurin poikkeama. Niin lämmin päivä on täällä tiedossa.

Poimintoina Lontoossa lämpölukema on +11, Madridissa +12 ja Marseillessa +14 astetta. Prahassa mittari näyttää -1, Vilnassa -2 ja Kiovassa -3 astetta.

Esimerkiksi Kreikassa on tällä haavaa yleisesti kylmempää kuin Suomen Lapissa. Videolla leppeää lumisadetta Samothrakin saarella, -2 astetta:

<iframe src="https://www.facebook.com/plugins/video.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2FsevereweatherEU%2Fvideos%2F1039410922849706%2F&show_text=0&width=266" width="266" height="476" style="border:none;overflow:hidden" scrolling="no" frameborder="0" allowTransparency="true" allowFullScreen="true"></iframe>

Samaan aikaan Ivalossa loimottaa aurinko keväisessä +3 asteen poutapäivässä.

Lue myös:

Länsi-Lapin Pellossa mitattiin 8,5 astetta lämmintä – on vuoden toistaiseksi korkein lämpötila

Uusi nuorisoauto kauhistuttaa pyöräilyväkeä – tekivät Suomen aikeista EU-kantelun

Autoja ja pyöräilijöitä liikenneympyrässä.

Teini saa pian ajaa jopa henkilöauton painoista kevytautoa.

Autoja ja pyöräilijöitä liikenneympyrässä.

Pyöräliitto on tällä viikolla tehnyt Euroopan komissiolle kantelun marraskuussa voimaan tulevasta kevytautolaista.

– En tiedä, voidaanko sitä estää. Se on toinen juttu. Me näemme asian sen verran vakavana, että halutaan katsoa viimeinenkin kortti, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Ylen haastattelemat autoliikenteen asiantuntijat arvostelevat voimakkaasti, miten vähällä opetuksella 15-vuotiaat saavat ajettavakseen 1 500 kilon ajoneuvot.

Kevytauton maksiminopeus on 60 kilometriä tunnissa ja ajo-oikeuden saa ilman B-korttia. Tutkintovaatimus on sama kuin mopoautossa, joka kulkee enintään 45 kilometriä tunnissa.

Pyöräilyväki vastustaa kevytautolakia jo parista heille tärkeästä syystä. Ensinnäkin se vaarantaa kevyen liikenteen kuten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden.

– Me tiedetään, miten mopoautoja viritetään, kritisoi Koistinen.

Toisekseen lakimuutos lisää autoliikennettä ja on ilmastotavoitteidenkin vastainen, Pyöräliitto sanoo.

Laissa kuin traktori

EU-kantelun perusteena on kuitenkin se, että lakiuudistus yrittää Pyöräliiton mukaan kiertää köykäisesti B-ajokorttiluokan ikärajan ja kuljettajaopetuksen.

Kevytauto on Suomessa luokiteltu T-ajoneuvoihin, jotka EU-laissa ovat käytännössä traktoreita. T-ajoneuvon kuljettaja on laissa vähintään 15-vuotias.

EU-lain määritelmässä T-ajoneuvot ovat tarkoitettuja maa- ja metsätalouskäyttöön. Pyöräliitto huomauttaa ristiriidasta, kun kevytautojen käyttötarkoitus on lähtökohtaisesti matkustajien ja tavaroiden kuljettaminen. Siksi Pyöräliiton mukaan kevytauto kuuluu EU-laissa moottoriajoneuvoihin. Siellä taas kevytauto ei olisi myöskään sellainen mopedi, jota EU:n mukaan saisi kuljettaa AM-ajokortilla eli 15-vuotiaana, kuten mopoautoa.

Euroopan komissio on jo aiemmin huomauttanut Suomea saman lain luonnosvaiheessa. Komissio puuttui juurikin siihen, että uusi suomalainen ajokorttiluokka olisi EU-lain vastainen. Pyöräliiton mukaan lakiin sen jälkeen tehdyt viilaukset eivät edelleenkään tee kevytautosta traktoria eikä mopoautoa.

Huomautuksen jälkeen olisi mahdollista, että EU nostaisi Suomea vastaan rikkomuskanteen, jos laki ei ole linjassa unionin säädösten kanssa.

Lue myös:

Nuori pääsee kohta kevytauton rattiin ilman ajo-opetusta – asiantuntija lataa suorat sanat: "15-vuotias saa kuvaannollisesti ladatun aseen"

Päävalmentaja pelasti Iivo Niskasen entistä rajummalta pettymykseltä – kertoi onnekkaasta sattumasta kisan jälkeen

Matti Haavisto.

Matti Haavisto uskoo, että Iivo Niskanen on takareisivaivasta huolimatta iskussa sunnuntain parisprintissä.

Matti Haavisto.

Seefeldin MM-kisoissa Suomen suuren mitalitoivon Iivo Niskasen avausmatkalla oli runsaasti tapahtumia. Alkumatkasta Niskanen lähti vetämään joukkoa kovalla vauhdilla, mutta se pysähtyi kompurointiin juottopisteellä. Niskanen kaatui ja loukkasi takareittään.

Lopulta Niskanen oli neljäs. Päävalmentaja Matti Haavisto paljasti Yle Urheilun haastattelussa, että tilanteessa olisi voinut käydä vieläkin pahemmin. Niskaselta katkesi nimittäin sauva samassa rytäkässä. Kohutilanteen seuraukset olisivat voineet olla entistäkin vakavammat. Mutta onnekkaasti Haavisto oli paikalla.

– Olin siinä takana. Minulla oli Iivon henkilökohtaiset varasauvat siinä mukana. Pystyin antamaan ne, että Iivo sai heti oman sauvansa. Satuin olemaan siinä, kun olin kävelemässä toiseen huoltopisteeseen, Haavisto totesi Yle Urheilulle.

Ylipäätänsä Haavisto kuvaili kisaa erittäin kovaksi.

– Iivolle tuli ikävä neljäs sija. Iivo oli kyllä lyönnissä, mutta alkumatkassa tuli niitä harmittavia takaiskuja, Haavisto sanoi.

Kaatumisrytäkän jälkeen Niskasella alkoi krampata myös takareisi. Haavisto uskoo, että jalka tulee kuntoon sunnuntain parisprinttiin. Siinä Niskanen kamppailee Ristomatti Hakolan kanssa MM-mitaleista.

– Iivo tekee nyt hyvän tankkauksen ja verryttelyn. Hän saa energiaa. Fysiot hoitavat. Uskon, että Iivo on huomenna iskussa. Moni muukin huomenna kilpaileva hiihti tänään kilpaa, Haavisto sanoi.

Muista suomalaisista Matti Heikkinen oli 12:s, Perttu Hyvärinen 23:s ja Antti Ojansivu 33:s.

– Mielestäni positiivinen kisa heiltä. Matti paransi loppua kohti. Matilla oli hyvä loikka viimeiseen nosuuun. Pertulla oli vapaa parempi kuin perinteinen. Antti oli aika tasavahva. Ihan tyydyttävää, Haavisto sanoi.

Toki kokonaisuudessaan Suomen hiihtäjien esitykset jättivät jossiteltavaa. Naisten yhdistelmäkisassa Krista Pärmäkoski oli kahdeksas, vaikka häneen oli kahden edellisten arvokisojen yhdistelmämatkojen mitalin myötä odotuksia.

– Kyllähän tältä päivältä odoteltiin suomalaisilta mitalia. Miehissä ja naisissa oli mitalimahdollisuuksia. Siihen ei voi olla tyytyväinen, että mitalia ei tullut, Haavisto kuvaili.

– Mutta oli myös positiivisia suorituksia. Iivolla oli yksi hänen parhaista yhdistelmäkisoistaan. Hän näytti, että pystyy vastamaan maailman parhaiden vauhtiin vapaallakin. Laura Monosella oli tosi hyvä hiihto. Kristalla perinteinen osuus oli akilleen kantapää tänään.

Lue lisää:

Päävalmentaja pelasti Iivo Niskasen entistä rajummalta pettymykseltä – kertoi onnekkaasta sattumasta kisan jälkeen

Norjan hiihtosankarit kiittivät ja ihmettelivät Iivo Niskasta hurjan MM-avauksen jälkeen: ”Miten pystymme vastaamaan suomalaiseen karhuun?”

Sami Jauhojärveltä tyly arvio Iivo Niskasen kaatumiseen päättyneestä kolarista: "Oma moka"

Iivo Niskanen avautui rajusta pettymyksestään ja kolaristaan norjalaishuoltajan kanssa: ”Amatöörimäinen munaus”

Menikö Iivo Niskasen MM-mitali alkuhetkien kaatumiseen? Näin valmentaja vastaa: "Sotki perinteisen osuuden taktiikkaa"

Huima hiihto! Iivo Niskanen kaatui ja nousi takaisin mitalitaisteluun – lopussa kirvelevä tappio

Norjan hiihtosankarit kiittivät ja ihmettelivät Iivo Niskasta hurjan MM-avauksen jälkeen: ”Miten pystymme vastaamaan suomalaiseen karhuun?”

Aleksandr Bolshunov, ,Martin Johnsrud Sundby, Sjur Röthe

Norjan mitalistit Sjur Röthe ja Martin Johnsrud Sundy hämmästelivät Iivo Niskasen suoritusta Seefeldin MM-kisoissa 30 kilometrin yhdistelmämatkalla.

Aleksandr Bolshunov, ,Martin Johnsrud Sundby, Sjur Röthe

Norjalaiset olivat jälleen kerran kovia, kun Seefeldin MM-kisoissa lauantaina kisattiin miehissä 30 kilometrin yhdistelmämatka. Sjur Röthe voitti ja Martin Johnsrud Sundby oli kolmas.

Iivo Niskanen jätettiin MM-avauksessaan neljänneksi. Niskane tuli maaliin Rötheä 12,3 sekuntia perässä.

Suomalainen lähti pitämään perinteisen osuudella hurjaa vauhtia, mutta kaatui alkuvaiheessa juottopisteellä kolaroituaan norjalaishuoltajan kanssa.

Uransa ensimmäisen henkilökohtaisen kisan voittanut Röthe kiitteli Niskasta. Röthellä ei ole ollut perinteinen niin vahva kuin vapaa hiihtotapa, mutta lauantaina hän onnistui.

– Oli tosi hyvää perinteisellä. Iivo Niskanen piti vauhtia yllä. Kiitos Iivolle, Röthe kiitteli Yle Urheilun haastattelussa.

Hän oli hyvin haltioissaan mestaruudesta. Loppusuoralla Röthe kukisti voittotaistossa Venäjän Aleksandr Bolshunovin 0,1 sekunnilla. Sundby oli 0,7 sekuntia hitaampi.

– Tämä on uskomatonta. Upea päivä. Olen unelmoinut pitkään olla maailman paras. Tänään se toteutui, Röthe iloitsi.

34-vuotias Sundby oli myös iloinen pronssimitalistaan.

– Otin mitalin taas arvokisoissa. En tule enää nuoremmaksi. Taistelin ja yritin kultaa, mutta otimme tänään kultaa ja pronssin. Sain täydellisen startin näille kisoille, Sundby sanoi Yle Urheilulle.

Sundby myös odottaa, että hän on 15 kilometrin perinteisellä ja 50 kilometrin vapaalla parhaimmillaan. Tosin 15 kilometrin perinteisen hallitseva maailmanmestari Niskanen antoi Sundbyllekin myrskyvaroituksen keskiviikon kisaan. Kaksi vuotta sitten Lahdessa Sundby oli juurikin toinen, kun Niskanen vei mestaruuden.

– Näimme tänään yhden suomalaisen, joka on todella kova perinteisellä. Hän oli lähdöstä asti todella kova. Jännittävää nähdä, miten pystymme vastamaan suomalaiseen karhuun, Sundby vertasi.

Lue lisää:

Iivo Niskanen avautui rajusta pettymyksestään ja kolaristaan norjalaishuoltajan kanssa: ”Amatöörimäinen munaus”

Huima hiihto! Iivo Niskanen kaatui ja nousi takaisin mitalitaisteluun – lopussa kirvelevä tappio

Sami Jauhojärveltä tyly arvio Iivo Niskasen kolarista norjalaishuoltajan kanssa: "Oma moka"

Huima hiihto! Iivo Niskanen kaatui ja nousi takaisin mitalitaisteluun – lopussa kirvelevä tappio

Iivo Niskanen

Norjan Sjur Røthe voitti MM-kultaa loppukirikamppailussa Venäjän Aleksandr Bolshunovia vastaan.

Iivo Niskanen

Suomen Iivo Niskanen sijoittui neljänneksi. hiihdon MM-kisojen miesten 30 kilometrin yhdistelmäkilpailussa Seefeldissä. Niskanen oli lauantain kisassa mitalitaistelussa mukana loppuun asti.

Niskanen tarjosi hiihtokansalle viihdettä ja jännitystä lauantaina. Hän kaatui perinteisen osuuden alkupuolella juottopaikalla, mutta onnistui nousemaan takaisin kärkitaisteluun.

– Pitää katsoa vielä videolta. Amatöörimäinen munaus juotossa, Niskanen sanoi kaatumisestaan.

Suksienvaihdossa Niskanen oli neljäntenä. Hän oli siinä vaiheessa 3,3 sekuntia jäljessä kilpailua johtaneesta Ranskan Clement Parissesta.

Vapaan osuudella Niskanen näytti, että hän on parantanut vapaan hiihtotavan osaamistaan viime vuosiin verrattuna. Suomalaistähti pysyi kärkiryhmän vauhdissa loppuun asti, mutta hän taipui viimeisessä nousussa kirvelevästi kärkikolmikolle.

Maailmanmestaruus ratkaistiin loppukirissä. MM-kultaa voitti Norjan Sjur Røthe, joka kukisti loppukirissä Venäjän Aleksandr Bolshunovin ja Norjan Martin Johnsrud Sundbyn.

Niskanen jäi kärjestä 12,3 sekuntia. Pronssimitaliin eroa oli 11,6 sekuntia.

– Kaatuminen sotki perinteisen osuuden taktiikkaa. Nyt Iivo pystyi aloittamaan oman vetonsa aavistuksen myöhään, kommentoi Niskasen valmentaja Olli Ohtonen.

Matti Heikkinen oli kilpailun toiseksi paras suomalainen. Heikkinen sijoittui 12:nneksi. Hän jäi kärjestä minuutin ja 48 sekuntia. Perttu Hyvärinen oli 23. ja Antti Ojansivu 33:s.

Lue myös:

Iivo Niskanen avautui rajusta pettymyksestään ja kolaristaan norjalaishuoltajan kanssa: ”Amatöörimäinen munaus”

Menikö Iivo Niskasen MM-mitali alkuhetkien kaatumiseen? Näin valmentaja vastaa: "Sotki perinteisen osuuden taktiikkaa"

Voi pahus! Iivo Niskanen meni rähmälleen miesten yhdistelmäkisassa – katso suomalaistähden dramaattinen kaatuminen juottopaikalla

Norjan supertähdellä rajua sähläystä suksien vaihdossa – Kläbo hyytyi täysin karussa voittokamppailussa

Krista Pärmäkosken MM-avaus oli suuri pettymys: "Ihan sama, olenko neljäs vai kymmenes"

Krista Pärmäkoski oli liian väsynyt mitalikamppailuun – ylivoimainen Therese Johaug hiihti neljän vuoden tauon jälkeen MM-kultaan

LIVE: Iivo Niskanen taipui neljänneksi – Yle seuraa MM-kisapäivää hetki hetkeltä

Mitä ihmettä juottoalueella oikein tapahtui? Asiantuntija hämmästelee Suomen joukkueen toimintaa Iivo Niskasen kaatumisessa: "Se oltaisiin voitu välttää"

Mitä ihmettä juottoalueella oikein tapahtui? Asiantuntija hämmästelee Suomen joukkueen toimintaa Iivo Niskasen kaatumisessa:

Miksi Iivo Niskanen kaatui? Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila katsoi tapahtuman nauhalta ja kertoo.

Mitä ihmettä juottoalueella oikein tapahtui? Asiantuntija hämmästelee Suomen joukkueen toimintaa Iivo Niskasen kaatumisessa:

SEEFELD. Iivo Niskasen yhdistelmäkilpailun taktiikka Seefeldin MM-kisoissa meni piloille, kun hän kolaroi juottoalueella huoltomiehen kanssa ja kaatui. Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila katsoi tapahtuneen uudelleen nauhalta ja kertoo, mitä tilanteessa oikeasti kävi.

– Juottoalueella on kaksi suomalaista juottomiestä. Se joka on sen alueen etulaidassa, tarjoaa Iivolle juomaa ja on antamassa Iivolle juomapulloa. Siinä on toinen suomalainen huoltomies taaempana, ja Iivo kiinnittää häneen huomionsa ja lähtee hakemaan häneltä sitä juomaa, Lassila kertaa.

Niskanen ohittaa ensimmäisen huoltomiehen ottamatta häneltä juomaa, mutta tämä toinen huoltomies ei ole kuitenknaan antamassa Niskaselle juomaa ja ottaa askeleen taaksepäin, koko huoltomiesryhmän linjan taakse.

– Koska Iivo lähtee hakemaan sitä juomaa juuri tältä kauimmaiselta juottomieheltä, hän menee liian lähelle tuota ryhmää, Lassila sanoi ja kertoi, että koko tapahtuma johtui informaatiokatkoksesta.

Lassilan mukaan juottajien olisi pitänyt olla selkeämmin esillä, jotta väärinkäsityksiin ei olisi mahdollisuutta. Myös molemmilla huoltomiehillä olisi pitänyt olla valmius antaa juomaa Niskaselle.

– On tärkeää, että on tarkkaan määritelty, kuka juottaa kenet ja missä ja milloin. Tässä oli informaatiokatkos, joka oltaisiin voitu välttää.

Niskanen kaatui juottopisteellä, kun hänen vasen suksensa osui ruotsalaisen ja norjalaisen huoltajan jalkoihin. Samassa rytäkässä häneltä katkesi myös sauva.

– Mutta se, että Iivo kaatui, oli Iivon moka. Sinne ryhmään ei voi vain hiihtää tai mennä edes noin lähelle, Lassila sanoi.

Lisäys klo 17.08: Tarkennettu Niskasen kaatumista.

Lue myös:

Päävalmentaja pelasti Iivo Niskasen entistä rajummalta pettymykseltä – kertoi onnekkaasta sattumasta kisan jälkeen

Iivo Niskanen avautui rajusta pettymyksestään ja kolaristaan norjalaishuoltajan kanssa: ”Amatöörimäinen munaus”

Menikö Iivo Niskasen MM-mitali alkuhetkien kaatumiseen? Näin valmentaja vastaa: "Sotki perinteisen osuuden taktiikkaa"

Huima hiihto! Iivo Niskanen kaatui ja nousi takaisin mitalitaisteluun – lopussa kirvelevä tappio

Nuori pääsee kohta kevytauton rattiin ilman ajo-opetusta – asiantuntija lataa suorat sanat: "15-vuotias saa kuvaannollisesti ladatun aseen"

Nainen ajaa autolla.

Jopa 1 500 kilon kevytautot tulevat liikenteeseen marraskuussa. 60 km/h kulkevaa ajoneuvoa saa ajaa mopoautokortilla.

Nainen ajaa autolla.

Kevytautot aloittavat kurvailun suomalaisilla maanteillä 1. marraskuuta tänä vuonna. Näillä T-ajoneuvoluokkaan kuuluvilla kevytautoilla tarkoitetaan henkilöautoja, jonka nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että kevytautojen tavoitteena on tarjota nuorille uusi, turvallisempi liikkumisen muoto.

– Lainvalmisteluvaiheessa tehtiin liikenneturvallisuusvaikutusten arviointi. Silloin arvioitiin niin, että turvallisuusvaikutukset olisivat positiiviset, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Aino Still.

Liikenneopettajat ovat asiasta aivan päinvastaista mieltä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Kevytauton ohjaimiin 15-vuotias pääsee suorittamalla mopoautokortin vaatiman tutkinnon. Mopoautokorttitutkinnossa kuljettajaopetusta on neljä teoriatuntia, ja tutkintovaatimuksena on hyväksytyt suoritukset teoria- ja ajokokeesta.

Ajo-opetuksen puute huolestuttaa

Tammikuussa julkaistussa lakiuudistuksessa ei edellytetä, että kevytauton kuljettajalle pitäisi antaa lain määräämää ajo-opetusta. Tämä huolestuttaa liikennealan ammattilaisia.

Kotkalainen liikenneopettaja Niina Ukkonen sanoo, että 15-vuotiaalla jo pelkästään kävellen ja pyöräillen liikkumalla kertynyt kokemus liikenteestä on vähäistä, koska ikää on vasta niin vähän.

– Ei voida olettaa, että osattaisiin huomioida ennakoitavissa olevat vaaratilanteet. Esimerkkinä risteysalueella lumipenkan takana suojatiellä vuoroaan odottava lapsi. Reilua 50 kilometriä tunnissa liikkuva henkilöauto pysähtyy todella eri tavalla kuin mopo.

Ukkonen huomauttaa, että kevytautosta puhuttaessa kyse on ajoneuvosta, jonka omamassa on 1 500 kiloa. Ulkomuodoltaan se muistuttaa tavallista henkilöautoa.

– Kyseessä ei ole enää mikään kevyt auto. Tässä leikitään erityisesti suojattomien, kuten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden hengellä.

Liikennepsykologi Mika Hatakka kertoo, että 15-vuotiaan riskinhallintakyky liikenteessä on heikompaa kuin 18-vuotiaan kuljettajan. Hatakka mainitsee myös nuoren kuljettajan impulssikontrollista eli oman tilan hallinnasta.

– Tarkoittaa sitä, että kuljettaja voi helposti lähteä hölmöilemään, kun joku ehdottaa. Se voi johtaa harkitsemattomiin tekoihin ja turhiin riskinottoihin.

Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Aino Still kertoo, että ajo-opetuksen vapaaehtoisuus otettiin esille jo lainvalmistelussa. Hän kertoo, että tutkinnon vastaanottaja valvoo ajoneuvon hallintaa ja ajotaitoa ajokokeessa.

– Ajokorttia ei voi saada, jos tutkinnosta ei pääse läpi. Läpi pääsemiseksi pitää osata ajaa liikenteessä. Ajotaitoa mitataan tutkinnon ajokokeessa.

Ajokoe on lyhyt lenkki

Kotkalainen liikenneopettaja Olli Mäkelä pitää ajokoetta yksistään puutteellisena testaamaan nuoren ajotaitoa.

– Ajokokeessa suoritetaan lenkki liikenteessä. Se ei anna kokonaiskuvaa osaamisesta. Toivottavasti tämä ei vaadi useaa onnettomuutta, ennen kuin tähän puututaan. Oikeastaan tämä on aika hirveä juttu, sanoo Mäkelä.

Kevytautoa pääsee ajamaan jo ennestään hankitulla mopoautokortilla. Myöhemmin ajokorttiasetukseen on tarkoitus tehdä tarkennuksia muun muassa siitä, että mopoautokortin ajokoe on mahdollista suorittaa myös kevytautolla.

Liikenneopettaja Niina Ukkonen toivoo, että kevytautoista keskusteltaisiin nuoren kotona.

– Tärkeintä olisi, että vanhemmat ymmärtäisivät, että 15-vuotias saa tässä kuvaannollisesti ladatun aseen käteensä ilman kokemusta ja pakollista ajo-opetusta. Sillä saa tuolla liikenteessä todella pahaa jälkeä aikaan.

Kevytautojen vauhtia haluttaisiin hillitä

Kevytautoja koskevan lain valmisteluvaiheessa liikennevaliokunta määritteli kevytautojen suurimmaksi nopeudeksi 60 kilometriä tunnissa 45 kilometrin tuntivauhdin sijaan.

Tämä oli liikennepsykologi Mika Hatakan mukaan huono ratkaisu.

– 60 kilometrin tuntivauhdissa tuhovoima nousee moninkertaiseksi verrattuna 40 kilometrin tuntivauhtiin.

Liikennevaliokunta perusteli 60 kilometrin tuntinopeutta sillä, että mopoautoja suurempi nopeus lisää liikenteen sujuvuutta ja vähentää ohitustarpeita.

Liikennepsykologi Mika Hatakka kuitenkin muistuttaa, että mopoautot eivät ole suunnattomia ruuhkia aiheuttaneet.

– Mopoautoista ole ollut mitään isompaa haittaa. Pelätään, että kevytautojen perään ajetaan, jos ne kulkevat niin hiljaa, mutta eihän mopoautojenkaan perään erityisesti ajeta.

Hatakka kertoo, että mopoautojen tyypillinen onnettomuus on risteys- tai suistumisonnettomuus, mutta mopoautojen aiheuttamia vaaratilanteita on liioiteltu.

– Mopoauto ei ole ollut minkäänlainen ongelma. Mopoautoja on ollut sellainen 10 000 kappaletta rekisterissä ja vakavat ongelmat ovat olleet vähissä.

"Vähän mietityttää"

Nuoret muistuttavat, että kaikkia ei suorilta käsin pidä teilata vastuuttomiksi kuljettajiksi. 17-vuotias autoasentajaopiskelija Pekko Lampinen kertoo, että on selvinnyt liikenteessä hyvin.

– Paljon riippuu henkilöstä. Itse olen pärjännyt hyvin mopolla liikenteessä. Kevytauto on tietenkin ihan eri asia kuin mopo, vaikka liikennesäännöt ovatkin samat, Lampinen sanoo.

17-vuotias Elli Toronen suorittaa parhaillaan tavallisen henkilöauton, B-kortin, ajokoulutusta.

– Vähän mietityttää, että osaavatko 15-vuotiaat ajaa henkilöautoa. Itse en varmaan sen ikäisenä olisi uskaltanut ajaa, Toronen kertoo.

Kevytautojen ympärillä leijuu vielä useampi kysymys

Liikenneopettaja Niina Ukkosen mielestä kevytautojen käyttöönoton ajankohta 1. marraskuuta on kummallinen.

– Kevytautojen liikennekelpoisuus alkaa keskellä pimeintä aikaa marraskuussa. Jokainen autolla liikkuva tietää, kuinka vaikeaa havainnointi liikenteessä on siihen aikaan vuodesta.

Ukkosen mukaan esimerkiksi pysäköintiä ei ole ajateltu loppuun asti.

– Yläasteiden ja lukioiden pihoilla tullaan heräämään pysäköintiongelmaan, kun mopot ja mopoautot vaihtuvat henkilöautojen kokoisiin kevytautoihin.

Suomen mäkimiehille pettymyksiä, Iivo Niskanen taipui neljänneksi – Yle seurasi kisoja hetki hetkeltä

Antti Aalto.

Kaikki suomalaiset jäivät ulos toiselta kierrokselta MM-hiihtojen HS130-mäkikilpailussa. Iivo Niskanen taisteli neljänneksi ja Krista Pärmäkoski hiihti kahdeksanneksi yhdistelmäkilpailuissa. Yle seurasi MM-kisapäivää hetki hetkeltä.

Antti Aalto.