Donald Trumpin ja Yhdysvaltojen naisten MM-futistähden sanasota käy kuumana! Presidentti tykitti Twitterissä: "Suorita työsi!"

Donald Trump Valkoisessa talossa 25. kesäkuuta.

Megan Rapinoe kertoi aiemmin, että hän ei aio mennä Valkoiseen taloon vierailulle, jos Yhdysvallat voittaa MM-kultaa tänä kesänä.

Donald Trump Valkoisessa talossa 25. kesäkuuta.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja maan naisten jalkapallomaajoukkueen kapteenin Megan Rapinoen välille on syntynyt viime päivinä sanasota.

Kaikki alkoi maanantaina, kun Trump kommentoi Rapinoen toimintaa käynnissä olevissa MM-kisoissa Ranskassa. Trumpin kovana kriitikkona tunnetuksi tullut Rapinoe ei suostu laulamaan Yhdysvaltojen kansallislaulua ennen pelejä. Rapinoe protestoi tällä tavalla Trumpin politiikkaa ja on aiemmin polvistunutkin kansallislaulujen aikana. Hän osallistui amerikkalaisen jalkapallon supertähti Colin Kaepernickin käynnistämään poliisiväkivaltaa vastustaneeseen kampanjaan. Alkuviikosta Trump sanoi amerikkalaismedia The Hillin haastattelussa, että Rapinoen käytös ei ole soveliasta.

Suomen aikaa myöhään tiistaina jalkapallomedia Eight by Eight julkaisi Rapinoen haastattelun. Eight by Eightin Twitter-tilin videolla Rapinoe antoi suorasukaisen vastauksensa mahdollisesta vierailusta Valkoiseen taloon, jos Yhdysvallat voittaisi mestaruuden.

– En aio mennä v***n Valkoiseen taloon. Ei meitä sinne kutsuta. Epäilen niin, Rapinoe sanoi Eight By Eightille.

Rapinoe oli Valkoisessa talossa vierailulla vuonna 2015, kun Yhdysvallat juhli edellisissä kisoissa maailmanmestaruutta. Silloin kutsun esitti presidenttinä toiminut Barack Obama.

Trump kommentoi Rapinoen lausuntoa keskiviikkona perinteiseen tyyliinsä Twitter-tilillään. Trump esimerkiksi kehuskeli ja väitti vastauksessaan, että tummaihoisten työttömyys on nyt pienintä koskaan Yhdysvaltojen historiassa.

– Liigat ja joukkueet rakastavat tulla Valkoiseen taloon. Olen Yhdysvaltojen ja naisten jalkapallon suuri fani. Mutta Meganin pitäisi voittaa ennen kuin puhuu. Suorita työsi! Trump kirjoitti Twitterissä.

Viime kesänä Trump ei kuitenkaan kutsunut koripalloliiga NBA:n mestaria Valkoiseen taloon, koska esimerkiksi liigan supertähdet LeBron James ja Stephen Curry olivat kritisoineet Trumpia. Perinteisesti Amerikan suurten liigojen voittajat on kutsuttu kesällä vierailulle Yhdysvaltojen presidentin luokse.

– Emme ole vielä kutsuneet Megania tai joukkuetta. Mutta nyt minä kutsun joukkueen, voittavat tai häviävät. Meganin ei pitäisi koskaan halveksia maatamme, Valkoista taloa tai lippuamme erityisesti sen takia, mitä hänen ja joukkueensa eteen on tehty. Ole ylpeä edustamasi lipusta. Yhdysvalloilla menee HYVIN.

Ennen kisoja ja niiden aikana Yhdysvalloissa ovat puhuttaneet paljon naisten maajoukkueen palkkiot. Taistelu alkoi jo vuonna 2016, kun viisi MM-kultajoukkueen nimekästä pelaajaa (Carli Lloyd, Megan Rapinoe, Rebecca Sauerbrunn, Hope Solo ja Alex Morgan) jätti Yhdysvaltain työtasa-arvokomissiolle valituksen liiton toiminnasta. Vuoden 2015 maailmanmestarit nettosivat voitostaan kaksi miljoonaa dollaria, kun neljännesvälieriin Brasilian MM-kisoissa 2014 selviytynyt miesten maajoukkue sai suorituksestaan yhdeksän miljoonaa dollaria.

Tuorein käänne nähtiin muutama kuukausi sitten, kun naisten maajoukkue haastoi maaliskuussa maan jalkapalloliiton oikeuteen syyttäen liittoa sukupuolisyrjinnästä.

Wall Street Journal kertoi viime viikolla, että Yhdysvaltojen naisten maajoukkue on tuonut enemmän rahaa liitolle kuin miesten maajoukkue vuoden 2015 maailmanmestaruuden jälkeen. Vuosina 2016–2018 naisten pelien tuotto oli noin 50,8 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Miesten peleistä saatu vastaava tuotto oli noin 49,9 miljoonaa dollaria.

Yhdysvallat kohtaa paljon odotetussa MM-kisojen puolivälierässä Ranskan perjantaina. Ensimmäisessä puolivälierässä torstaina pelaavat vastakkain Englanti ja Norja.

Yle näyttää suorana kaikki MM-kisojen ottelut. Areenasta löytyvät niin suorat lähetykset, kisauutiset, kattava tulospalvelu, parhaimmat videoklipit sekä kisapelit. Kisoja voi seurata kätevästi Areena-sovelluksella tai osoitteessa yle.fi/mmfutis.

Lue seuraavaksi:


MM-kisojen ennakkosuosikin tähti on yhtä aikaa aktivisti ja huippujalkapalloilija – Megan Rapinoe on saanut tempauksillaan häirikön maineen

Kommentti: Trump haastoi supertähdet – Enää edes urheilu ei yhdistä Yhdysvaltoja

Lue lisää:

"Tuo ei ole soveliasta" – Donald Trump kritisoi Yhdysvaltojen supertähden toimintaa naisten MM-jalkapallossa

"Tuomareita kohtaan epäreilu tilanne" – Yle Urheilu selvitti, kuinka paljon kohutut videotarkistukset ovat vieneet aikaa MM-kisoissa

Kuukausia odotettu superpeli, tyylien taisto sekä Norjan ja Ruotsin mahdollisuus komeaan saavutukseen – lue analyysit ja tiedät asetelmat MM-jalkapallon huimiin puolivälieriin

Tämä valokuva hukkuneesta isästä ja tyttärestä voi jäädä historiaan Yhdysvaltain etelärajan siirtolaiskriisistä

Miehen ja lapsen ruumiita kelluvat vedessä.

Pysäyttäviä uutiskuvia ovat olleet myös Turkin rannikolle huuhtoutunut syyrialaispoika ja Vietnamin sodan napalmia pakenevat lapset.

Miehen ja lapsen ruumiita kelluvat vedessä.

Rio Grande- joen rantatörmän tuntumassa mutaisessa vedessä kelluu kaksi ruumista.

Tyttären pää on hänen isänsä mustan t-paidan sisällä ja käsi isän olalla, kuin viimeiseen toivoon takertuneena.

Kuvan on ottanut meksikolainen kuvajournalisti Julia Le Duc, joka työskentelee meksikolaislehti La Jornadalle. Le Duc on kuvannut Meksikon ja Yhdysvaltain rajan kriisiä.

Le Duc kertoo La Jornadan jutussa, että kuvassa ovat elsalvadorilainen siirtolainen Óscar Alberto Martínez Ramírez ja hänen vajaan kahden vuoden ikäinen tyttärensä Valeria.

Rio Granden ylitys päättyi hukkumiseen

Le Ducin juttu perustuu siihen, mitä hän kuuli Martínezin järkyttyneen lesken Tania Vanessa Ávalosin kertomuksesta poliisille tapahtumien jälkeen. Uutistoimisto AP on varmistanut kertomuksen meksikolaiselta viranomaiselta.

Jutun mukaan Martínez ja hänen vaimonsa päättivät yrittää tyttärensä kanssa Rio Grande -joen ylitystä Meksikon puolelta Matamorosista. He olivat väsyneet odottamaan mahdollisuutta hakea turvapaikkaa Yhdysvalloista.

Kun Martínez oli ylittänyt joen uiden, hän jätti tyttärensä vastarannalle odottamaan ja lähti hakemaan vaimoaan Meksikon puoleiselta rannalta. Tytär kuitenkin heittäytyi jokeen isänsä perään ja isä joutui kääntymään takaisin. Voimakas virtaus vei isän ja tyttären mukanaan, ja he hukkuivat.

Traaginen tapaus kuvaa vaaroja, joita väliamerikkalaiset turvapaikanhakijat kohtaavat, kun he yrittävät paeta kotimaidensa väkivaltaa Yhdysvaltoihin. Samaan aikaan Yhdysvaltain kongressissa on kiistelty humanitaarisesta apupaketista etelärajan siirtolaisten auttamiseksi.

Isän ja tyttären tarinasta on kertonut myös muun muassa The New York Times.

Uutiskuvat ovat herättäneet maailman huomion

Le Ducin kuva on herättänyt laajasti huomiota sosiaalisessa mediassa. Siitä saattaa tulla sellainen maailmanlaajuisesti herättelevä uutiskuva kuin syyskuussa 2015 julkaistut kuvat hukkuneesta syyrialaislapsesta Turkin rannikolla.

Historiankirjoihin on jäänyt myös Vietnamin sodan aikana otettu valokuva, jossa on Yhdysvaltain armeijan napalmihyökkäystä pakenevia lapsia.

Yle julkaisee poikkeuksellisesti Rio Grandella otetun kuvan kuolleista ihmisistä. Julkaisemisen perusteena on se, että kuvasta saattaa tulla jopa poliittiseen päätöksentekoon vaikuttava symboli Yhdysvaltain etelärajan siirtolais- ja pakolaiskriisille.

Lisää aiheesta:

Trumpin hallinto ei halua antaa Meksikon rajalla pidätetyille lapsille saippuaa eikä hammasharjoja – tuomarit eivät olleet uskoa korviaan

Trump väläytteli salaista Meksiko-sopimusta, toimittajat kuvasivat paperin ja julkaisivat sisällön – eikä tämä ollut ensimmäinen kerta Valokuva nousi taas avainasemaan tiedonvälityksessä – päivä jolloin inhimillisyys huuhtoutui rannalle

Hukkuneen syyrialaispojan isä kertoo järkyttävät tapahtumat

Katso kartalta, millaisia eroja nuorten mielenterveydessä on: Tytöt ahdistuvat onnellisten saarella, pojat oireilevat Päijät-Hämeessä

nuoren silhuetti järven rannalla

Asiantuntijoiden mukaan alueellisia eroja selittää mielenterveyspalveluiden tarjonta ja ehkä myös ahdistus-sanan erilaiset tulkinnat.

nuoren silhuetti järven rannalla

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä näkyy muun muassa poissaoloina koulusta ja opintojen keskeytymisinä. Ongelmat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan mielenterveydessä on sukupuolten ja alueiden välisiä eroja.

Eniten ahdistuneita tyttöjä on Ahvenanmaalla. Poikien ahdistus taas on yleisintä Päijät-Hämeessä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sotkanet-palvelusta, jonka tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatrian linjajohtajan Klaus Rannan mukaan mielenterveysongelmien taustalla on usein monia syitä, minkä vuoksi erojen selittäminen on hankalaa. Joitakin yleisiä trendejä on kuitenkin tunnistettu.

Ahdistuksen määrä kasvaa, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Tytöt kärsivät keskimäärin poikia enemmän ahdistuksesta ja masennuksesta. Masennus ja ahdistus ovat yleisempiä myös vähemmistöjen keskuudessa.

– Epävarmuus omasta identiteetistä ja tulevaisuuden näkymistä voivat synnyttää mielenterveyden ongelmia. Mitä enemmän koetaan, että ollaan samalla viivalla muiden kanssa ja voidaan suunnitella omaa tulevaisuutta, sitä vähemmän on ahdistusta, Ranta sanoo.

Tytöt raportoivat enemmän

Tutkimuksessa kerätyn aineiston määrä vaikuttaa tiedon luotettavuuteen. Mitä pienempi otos on, sitä varovaisempi pitää olla yleistysten kanssa. THL:n kyselyssä nuoret arvioivat itse ahdistusoireitaan.

Rannan mukaan nuoret saavat usein vaikutteita toisiltaan ja he ovat aikuisia herkempiä vastaamaan samalla tavalla kuin muut lähiyhteisönsä nuoret. Kansainvälisissä tutkimuksissa tytöt raportoivat säännöllisesti poikia enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta.

– Poikien voi olla vaikea tunnistaa tai sanallistaa pahaa oloaan, mutta poikien pahoinvointi voi ilmetä muilla tavoin esimerkiksi käyttäytymisessä, Ranta sanoo.

Resurssien puute vaikuttaa

Nuorten mielenterveyden alueellisia eroja voivat osaltaan selittää myös erot mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Joillain alueilla nuorten on vaikea saada matalan kynnyksen hoitoa, jolloin oireisiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Hoitoon pääsyn odottaminen voi pahentaa nuorten vointia entisestään.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt opiskeluhuollon tilaa yleissivistävässä koulutuksessa. Arviointiryhmä toteaa raportin tiivistelmässä, että nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja että kouluihin tarvittaisiin enemmän lääkäreitä ja psykologeja.

Terveydenedistämisaktiivisuuden tulkintakehys, eli TEAviisari, kuvaa kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko maan osalta sekä lukion että toisen asteen terveyspalveluissa on parantamisen varaa. TEAviisarin mukaan henkilöstön määrässä ja osaamisessa on puutteita muun muassa Lapissa ja Päijät-Hämeessä.

Lahtelainen räppäri Miro Kuokkanen kertoo avoimesti omista masennusoireistaan Ylen haastattelussa. Hän joutui odottamaan useita vuosia ennen kuin pääsi terapeutin vastaanotolle.

Lue lisää: Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"


Luvut yllättivät lääkärin

Ahvenanmaalla yli 30 prosenttia ammattikoulua käyvistä tytöistä kertoo kärsivänsä joko kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta. Koko maan keskiarvo on noin 18 prosenttia. Lukiota käyvistä tytöistä ahdistuksesta kärsii 25 prosenttia.

Ahvenanmaan terveydenhuollon johtavan lääkärin Olli-Pekka Lehtosen mukaan havainto on yllättävä, sillä ahvenanmaalaiset voivat keskimäärin paremmin kuin muut suomalaiset.

– Tämä on erittäin huolestuttava tieto. Yksi mahdollinen selitys voi olla, että sanaa ahdistus käytetään eri tavoin suomen ja ruotsin kielissä. Ruotsinkielinen voi sanoa, että tämä päivä on ahdistava, vaikka hän ei tarkoita sillä yleistä ahdistusta, Lehtonen sanoo.

Ahvenanmaalla toisen asteen opiskelijoiden määrä on pieni, mikä sekin voi omalta osaltaan selittää tuloksia. Lehtosen mukaan kaikki hyvinvoinnin mittarit eivät välttämättä sovellu yhtä hyvin saarelle kuin mantereelle.

– Hyvä taloudellinen tilanne ja työllisyys eivät takaa ihmisten hyvinvointia. Työssäkäyvillä vanhemmilla on usein vähemmän aikaa perheelle, jolloin lasten mahdolliset mielenterveyden ongelmat jäävät helposti huomaamatta.

Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että asiaa on syytä tutkia vielä tarkemmin, jotta ahdistuksen todelliset syyt saadaan selville.

Opinnot jäävät pojilla kesken

Päijät-Hämeessä ammattikoulua käyvistä pojista 7,4 prosenttia ilmoittaa kärsivänsä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta, kun koko maassa poikien keskiarvo on alle viisi prosenttia.

Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne kertoo, että opiskelijoiden mielenterveysongelmista on viime vuosina käyty paljon keskustelua, koska yhä useampi ammattikoululainen jättää opintonsa kesken.

– Nuorten ahdistus on selvästi lisääntynyt. Se näkyy esimerkiksi poissaoloina ja siinä, että nuori alkaa laiminlyödä koulunkäyntiä ja omien asioidensa hoitamista.

Murtorinteen mukaan koulu tarjoaa opiskelijoille tukikeinoja, mutta ketään ei voi pakottaa palveluiden ääreen.

– Edellytyksenä on, että nuori haluaa itse apua. Varmaan tarve esimerkiksi koulupsykologin palveluille on lisääntymään päin.

Lue aiheesta lisää:

Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"

Nuoret hakevat yhä herkemmin apua ahdistukseen ja masennukseen – asiantuntija ehdottaa kouluihin psykiatrisia hoitajia

Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmiaan – hoidot ruuhkautuvat, kun apua haetaan enemmän kuin koskaan

Puhemies Vanhanen: Munuaiskasvainten syy oli syöpä – hoidettiin leikkaamalla

Matti Vanhanen

Syöpä saatiin kokonaan poistettua, eikä jatkohoitoa tarvita.

Matti Vanhanen

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) munuaisesta löydettyjen kasvainten syy oli munuaissyöpä. Vanhanen kertoi kesäkuun puolivälissä tehdyn leikkauksen patologisen tutkimuksen tuloksesta keskiviikkona Facebookissa.

Vanhasen mukaan syöpä saatiin kokonaan hoidettua poistamalla toinen munuainen eikä jatkohoitoja tarvita. Tilannetta seurataan kuvauksilla kymmenen vuoden ajan. Vanhanen kertoo palaavansa töihin kesän kuluessa.

Munuaiskasvaimet löydettiin sydänoperaation valmistelussa toukokuussa. Keskiviikkona Vanhanen kirjoitti kertovansa sydänleikkauksesta, kun sen aika tulee.

Asiasta kertoi aiemmin Iltalehti.

Helsinkiläismies ripusti sateenkaarilipun parvekkeelle – taloyhtiö pyysi ottamaan pois

sateenkaarilippu

Taloyhtiö saa määrätä, mitä se sallii julkisivussaan.

sateenkaarilippu

Sateenkaariliput liehuvat Pride-viikon kunniaksi, mutta kaikki taloyhtiöt eivät halua niitä julkisivujensa koristeeksi.

Helsinkiläinen Konsta Kettunen kertoo Instagram-tarinassaan, että taloyhtiö on pyytänyt häntä poistamaan sateenkaarilipun ranskalaiselta parvekkeeltaan. Lippu roikkuu hieman parvekkeen ulkopuolellakin.

– Minulle toisaalta ehdotettiin, että ripustaisin lipun ikkunan väliin tai parvekkeen oven väliin. Se ei haittaisi. Lipun voi siis kuitenkin laittaa esille, mutta politiikka on, ettei julkisivua muuteta, koska vanha taloyhtiö jne, Kettunen kertoo Instagramissaan.

Hän lisää, että taloyhtiön hallitus miettii vielä asiaa ja voi olla mahdollista, että lippu saa olla paikoillaan Pride-viikon loppuun eli sunnuntaihin asti.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen vahvistaa, että taloyhtiö saa itse päättää omasta julkisivustaan.

– Parvekkeen ulkopuolella ei saa roikkua mitään. Joskus se voi olla kiinni viidestä senttimetristäkin. Tässä on kyse siitä, että osakas tai asukas ei saa kiinnittää julkisivuun mitään. Esimerkiksi tarroja ei saa laittaa ikkunoihin, Pynnönen sanoo.

Asunnon sisällä saa sisustaa mielensä mukaan

Asunnon sisäpuolella ja parvekkeen sisäpuolella asukas saa sisustaa haluamallaan tavalla. Näin ollen taloyhtiö ei voisi kieltää esimerkiksi sateenkaariverhoja.

– Eri asia olisi se, jos ripustaa ikkunaansa jotain, joka on objektiivisestikin katsottuna loukkaavaa. Esimerkiksi Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pitää hakaristilipun esilläpitoa ihmisarvoa loukkaavana häirintänä, Pynnönen sanoo.

Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen on samaa mieltä siitä, että Konsta Kettusen tapauksessa on kyse julkisivuasiasta. Joskus lippukiistat voivat johtua arvoista.

– Toisinaan taloyhtiöissä törmätään arvokysymyksiin eli siihen, mikä on soveliasta ja mikä ei. Joku voi pahoittaa mielensä siitä, että mattoja tampataan sunnuntaina, mutta kaikille se ei ole pyhäpäivä, Korhonen pohtii.

Lastensuojelun maine on murentunut, ja tässä on sen seuraus: äidit ja isät sinnittelevät viimeiseen asti yksin, koska pelkäävät hakea apua

lastensuojelu

Ilmiö on huomattu esimerkiksi Oulussa. Lapsiasiavaltuutetun mukaan Suomen lastensuojelukriisiin pitäisi vihdoin puuttua.

lastensuojelu

Oululaisella perheellä on ollut vaikeuksia jo pidemmän aikaa.

Isä jäi työttömäksi hyväpalkkaisesta työstä vuosi sitten, ja perheen rahat eivät riitä. Tunnelma kotona on apea, eivätkä vanhemmat enää jaksa pyörittää arkea.

Lapset oireilevat tilannetta: isompi lintsaa koulusta ja kokeilee päihteitä, nuorempi vetäytyy syvälle kuoreensa.

Isä ja äiti näkevät, että asiat luisuvat, mutta he eivät uskalla hakea ulkopuolista apua. Perhe on kuullut liikaa kauhutarinoita ja pelkää joutuvansa tekemisiin lastensuojelun kanssa. Vanhemmat uskovat, ettei heitä haluta tai osata auttaa, ja lastensuojelu ottaisi vain lapset huostaan.

Tämä tarina ei ole tosi, mutta se on hyvin tyypillinen. Näin kertoo Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni, tiimiesimies Kari Rekilä.

Rekilän mukaan Oulussa on viitteitä siitä, että vanhempien keskuudessa on alkanut esiintyä raskasta luottamuspulaa ja pelkoa lastensuojelua kohtaan. Asia on huomattu seurakuntien perhetyössä.

– Ikävä kyllä tätä viestiä tulee perheiltä sekä minulle että muille työntekijöillemme, Rekilä sanoo.

Diakoni pitää tilannetta vakavana. Moni perhe näyttää nyt jäävän sinnittelemään yksin tilanteisiin, joissa lastensuojelun avulle olisi selvästi tarvetta.

Suomen lapsiasiavaltuutettu arvioi, että samankaltaista epäluottamusta lastensuojelua kohtaan on ehtinyt syntyä muuallakin maassa, mutta puhutaan ensin Oulusta.

Epäluuloa ja keskustelujen nauhoittamista

Oululaisperheiden keskuudessa esiintyvän epäluottamuksen ja pelon on pistänyt merkille myös oululainen asianajaja Eeva-Leena Wendelin.

Hän on hoitanut lapsiin liittyviä lakiasioita 10 vuotta ja tavannut tänä aikana lukuisia ongelmissa olevia perheitä.

Wendelin arvioi, että ilmapiiri Oulussa on kiristynyt erityisesti parin viime vuoden aikana.

Asianajajan mukaan perheet hakevat nykyään hyvin matalalla kynnyksellä lakiapua, jos joutuvat vähääkään tekemisiin lastensuojelun kanssa.

– Lisäksi ihmiset ovat alkaneet nauhoitella lastensuojeluviranomaisten kanssa käymiään keskusteluita. Minusta se kertoo jo hyvin vahvasta epäluottamuksesta, Wendelin sanoo.

Myös Ylelle on tullut esimerkiksi tänä keväänä useampia yhteydenottoja, joiden perusteella usko Oulun lastensuojelun toimintaan ontuu.

Mikä perheiden luottamusta on rikkonut?

Kaupunki: Huostaanottoa ei tehdä koskaan löyhin perustein

Oulun lastensuojelun keräämä julkisuus ei ole tilannetta ainakaan parantanut.

Uutisissa on kerrottu viime vuosina useasti lastensuojelun toiminnasta ja puutteista (Kaleva), kadonneista asiakastiedoista (Kaleva), työntekijöiden suuresta vaihtuvuudesta (Kaleva), virkavelvollisuuden rikkomisesta, venyneistä käsittelyajoista (Mediuutiset), tietosuojavirheestä ja perheiden tyytymättömyydestä.

Diakoni Kari Rekilän mukaan tapaukset eivät ole jääneet perheiltä huomaamatta. Rekilä kertoo, että huono viesti on ehtinyt kantautua Oulussa "valitettavan kauas".

Oulun lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Salo on siitä silminnähden turhautunut ja myös harmissaan. Hänen mukaansa julkisuuteen tullut kuva Oulun lastensuojelusta ei ole koko totuus.

– Se on oikeasti vain pieni kärki. Meillä on lastensuojelussa 2 500 asiakasta. Tosiasiassa monet ovat saaneet meiltä tukea ja apua hyvässä yhteistyössä työntekijöiden kanssa, palvelupäällikkö sanoo.

Salon mukaan mielikuvat siitä, että lastensuojelu huostaanottaa lapset heti kun perheissä ilmaantuu ongelmia, eivät myöskään ole oikeita.

– Todellisuudessa huostaanottoon päädytään vain murto-osassa tapauksista. Se ei ole koskaan lastensuojelun tavoite, eikä siihen lähdetä kevyin perustein.

Sitä Marja Salo ei kuitenkaan kiistä, etteikö lastensuojelu olisi tehnyt toiminnassaan myös virheitä.

Puhdistaisiko julkinen keskustelutilaisuus ilmaa?

Ylen aiemman selvityksen mukaan Oulun lastensuojelusta tehtyjä kanteluita oli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä vuosina 2017–2018 yhteensä 65 kappaletta.

Niistä 16:sta löytyi erilaisia lainvastaisia epäkohtia sekä hallinnollisen ohjauksen tarvetta.

Salon mukaan jokainen kantelu on otettu Oulun lastensuojelussa vakavasti ja ongelmista on opittu.

Palvelupäällikkö kertoo, että viime aikoina lastensuojelun käsittelyaikoja on saatu Oulussa lyhennettyä, asiakkaiden palvelutarpeen arviointia parannettua ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta vähennettyä, kun virkoja on pystytty lisäämään.

Tässä kuussa Oulun lastensuojelu avasi lisäksi työntekijöiden aloitteesta käyttäjätilejä sosiaaliseen mediaan, jotta sen toimintaa ja arkea saataisiin läpivalaistua kaupunkilaisille.

Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni Kari Rekilä toivoisi, että Oulussa järjestettäisiin jossakin vaiheessa julkinen keskustelutilaisuus, jossa tulehtunutta tilannetta paikattaisiin ja lastensuojelun tehtäviä käytäisiin läpi yleisellä tasolla.

Hän uskoo, että se voisi auttaa palauttamaan luottamusta ja saada kuntalaiset huomaamaan, että lastensuojelu on perheitä varten, ei heitä vastaan.

– Lastensuojelu on kuitenkin julkisin verovaroin ylläpidettävää, valtion määrittelemää työtä. Itse kyllä kaipaisin siihen vielä enemmän avoimuutta.

"Lapsi voi jäädä todella yksin"

Oulu ei suinkaan ole ainoa kaupunki, jossa lastensuojelun toiminta on takunnut.

Jo vuosia on uutisoitu, miten lastensuojelussa pitkin maata on liian vähän työntekijöitä ja yhden sosiaalityöntekijän kontolla liikaa lapsia.

Perheille tilanne on näyttäytynyt siten, ettei sosiaalityöntekijöitä välttämättä saa kiinni, he eivät ehdi tavata vanhempia tai perehtyä kunnolla perheiden tilanteisiin.

Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista Suomessa edistävä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kohtuuttomana niin lapsille, vanhemmille kuin rankkaa työtaakkaa kantaville sosiaalityöntekijöillekin. Hän pelkää, että pitkittyneet ongelmat ovat ehtineet nakertaa luottamusta viranomaisiin koko maassa.

–Jos lastensuojelun sosiaalityölle tehtäisiin Suomessa nyt jonkinlainen mainekysely, tulokset eivät todennäköisesti olisi kovin mairittelevia.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä asiaan on syytä suhtautua tosissaan. Jos ja kun vanhemmat menettävät luottamuksensa lastensuojeluun, epäluottamus voi alkaa heijastua muihinkin yhteiskunnan toimijoihin, esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluun.

– Silloin lapsi, joka tarvitsisi apua, voi jäädä todella yksin.

Elina Pekkarinen peräänkuuluttaa, että Suomessa on viimeinkin havahduttava ja alettava parantaa lastensuojelun mainetta valtion johdolla. Erityisen ilahtunut hän on siitä, että hallitusohjelmassa sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää esitetään rajattavaksi lailla maksimissaan 30 lapseen.

– Tuo lakimuutos tulisi tehdä pian. Suomessa on pikaisesti viestitettävä kansalaisille, että lastensuojelukriisi on vihdoin otettu vakavasti ja kaikki tehdään sen korjaamiseksi.

Miten lastensuojelun mainetta Suomessa saataisiin sinun mielestäsi parannettua? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Hyppykiikku ja kävelyteline ovat riski pikkujaloille – niiden myyntiä ei ole kuitenkaan kielletty

Vauvan pienet varpaat.

Hyppykiikku myy hyvin, vaikka se saattaa altistaa lapsen varvaskävelylle. Neuvolat eivät hyppykiikkuja suosittele, kuten eivät kävelytuoliakaan. Osallistu keskusteluun!

Vauvan pienet varpaat.

Hyppykiikku on väline, jossa imeväisikäinen hytkyy omalla painollaan lystikkäästi ylös alas kuin kenguru. Samalla vanhempi saa kädet vapaaksi ja voi vaikka tiskata tai pyöräyttää ruuan.

Juuri näiden seikkojen vuoksi hyppykiikkuja myydään tasaisesti: esimerkiksi Prisman ja nettikauppojen valikoimissa niitä löytyy. Citymarketit ovat keskittyneet pelkästään pienempiin lastentarvikkeisiin.

– Kuluttajat tykkäävät hyppykiikusta. Se on täysin laillinen ja käypä tuote, eivätkä viranomaiset ole puuttuneet sen myyntiin, kertoo SOK:n valikoimapäällikkö Emilia Tammelin.

Tammelin kertoo itse olleensa lapsena hyppykiikussa – samoin hänen omat lapsensa. SOK:lla tuote on ollut valikoimissa jo vuodesta 2002.

– Tuotteen käyttösuosituksia pitää noudattaa eli maksimissaan 10–15 minuuttia kerrallaan. Samoin kiikku pitää asentaa niin, että lapsen kantapäätkin yltävät maahan hyvin.

Neuvolat eivät kuitenkaan hyppykiikkua suosittele, koska se voi pitempiaikaisessa käytössä altistaa varvaskävelylle. Varvistaminen näyttää siltä kuin lapsi kurottelisi keksipurkkia ylähyllyltä. Erityisesti kiikun pitäminen niin ylhäällä, että vain varpaat ylettävät lattiaan, on lapsen jalkojen kehitykselle haitallista.

– Imeväisikäinen hakeutuu hyppykiikussa varpailleen eikä pidä kantapäitään lattiassa, havainnollistaa fysioterapeutti Kristiina Kauppinen HUSin Uudesta lastensairaalasta.

Kauppisen mukaan "minkään härpäkkeen käyttö ei yksin altista varvistukselle".

– Usein vanhemmat haluavat kannustaa lastaan muutoinkin seisoma-asentoon, ennen kuin lapsi on itse siihen valmis. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi seisottaminen tai hyppyyttäminen sylissä ja kävelyttäminen käsistä roikottamalla liian varhain, sanoo Kauppinen.

Jos lapsuus vierähtää varvaskävellen, kantaluu jää pieneksi. Pohjelihasta ja akillesjännettä vaivaavat kireys. Kauppinen muistuttaa, että vauva harjoittelee parhaiten taitojaan lattialla liikkuen ja lihaksiaan käyttäen.

– Sitten hän ryömii, konttaa ja nousee hiljalleen itse istumaan. Lapsen ei tarvitse olla pystyasennossa ennenaikaisesti, kuten hyppykiikussa, vaan vasta sitten, kun hän kykenee siihen omin voimin ja taidoin.

Kiikku riski etenkin keskoslapsille

Varvistusongelmat kehittyvät yleensä vuosien kuluessa. Sille, että pelkästään hyppykiikku olisi syypäänä ongelmiin, ei ole fysioterapeutti Kristiina Kauppisen tieteellistä näyttöä.

– Mutta meillä on vahva mutu-tuntuma kuitenkin. Erityisesti keskosena syntyneillä on herkästi liiallista ojennustaipumusta, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi alaraajojen ojentamisena ja pystyasennossa varvisteluna.

Varvistusta hoidetaan tavallisimmin kenkävalinnoilla sekä leikin keinoin. Fysioterapeutti ohjeistaa lasta niin sanottuun karhunkäyntiin, jolloin lapsi painaa kämmenet ja jalkapohjat lattiaan. Muita leikkejä ovat kyykkysillään oleminen ja kantakävely. Lisäksi ohjataan venytyksiä vanhempien avustuksella tehtäväksi.

– Paljasjalkakävely hiekalla puolestaan lisää tuntotietoa. Aivot saavat palautetta jalkapohjan kautta.

Jos ongelmat ovat suuremmat, lapselle laitetaan lastat jalkaan. Näin kipsattu jalka saa pitkäkestoista venytystä, jotta asento korjaantuisi. Äärimmäisinä hoitokeinoina ovat myös mikrovirtahoito ja botox-hoito, joiden tehtävänä on rentouttaa lihaksia.

Kävelytuoli altistaa tapaturmille

Kävelytuolia markkinoidaan kätevänä istuimena, joka auttaa pieniä lapsia itsenäisessä liikkumisessa. Kävelytuolissa lapsen jalat on pujotettu kankaan aukoista ja hän voi ponnistaa vauhtia jaloillaan lattiasta.

Neuvolat eivät suosittele kävelytuolia lapsille, koska sen katsotaan – päinvastoin mainospuheita – hidastavan kävelemään opettelua. Välineen katsotaan tukevan huonoa pystyasentoja ja ohjaavan epäluonnolliseen kävelyn malliin. Sen käyttö on yhteydessä viivästyneeseen ryömimiseen, seisomiseen ja normaaliin kävelyyn. Myös kävelytuoli, kuten hyppykiikku, voivat altistaa varvistukselle.

Lisäksi kävelytuolissa lapsi voi liikkua vaarallisen nopeasti, muistutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Tapaturmariski on suuri. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tapahtunut vakavia onnettomuuksia, joissa lapsi on pudonnut portaita alas kävelytuolilla. Se on johtanut maassa säännösten tiukkenemiseen, kertoo kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti, joka koordinoi THL:n Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa.

Kävelytuolia myydään nettikaupoissa. SOK on luopunut tuotteen myynnistä tänä kesänä pienen kysynnän vuoksi.

– Kävelytuolin kysyntä oli meillä hyvin vähäistä. Ehkä se ei kuulu hypermarketteihin, vaan erikoistarvikeliikkeisiin, joissa myyjillä on aikaa opastaa oikeaoppista käyttöä, arvioi valikoimapäällikkö Emilia Tammelin.

Vaikka kävelytuolin ja hyppykiikun haitat tiedetään, niiden myyntiä ei kuitenkaan ole Suomessa kielletty. THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti ja HUSin fysioterapeutti Kristiina Kauppinen eivät näe kieltoa tarpeellisena, koska neuvolat kuitenkin kertovat vanhemmille kielteisen kantansa kävelytuoliin ja hyppykiikkuun.

Sammakkoasennon salliva kantoreppu paras

Kesällä ihmiset liikkuvat paljon, mikä ei kuitenkaan saisi tietää vauvalle kohtuuttoman pitkiä istumisaikoja turvakaukalossa.

Kaikeksi onneksi vauvalle tulee luonnostaan nälkä ja vaippaakin pitää vaihtaa, joten taukoja tulee kuin itsestään. Joskus turvakaukalossa istuminen voi venähtää pitkäksi siksi, koska vauva siirretään kaukalossa suoraan lastenvaunujen rungossa olevaan adapteriin.

– Tällöin asento pysyy pitkän aikaa samana, kun vauvan olisi hyvä saada vaihtelevia asentoja. Yli tunnin yhtämittainen oleskelu turvakaukalossa voi olla haitallista vauvan hapensaannille, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti.

Missään nimessä turvakaukaloa ei pidä käyttää pitkäaikaisena nukkumispaikkana, muistuttaa fysioterapeutti.

– Vaikka nykykaukaloissa asento onkin aika hyvä, vauva ei todellakaan saa asua siellä, sanoo HUSin fysioterapeutti Kristiina Kauppinen.

Kesällä lapsi keikkuu monesti myös kantorepussa. Kantorepuksi kannattaa valita malli, jossa vauvan jalat ovat kuin sammakolla. Jos vauvalla ovat jalat suorina vääränmallisessa kantorepussa pitkään, riskinä on jalkojen suurten verisuonten toiminnan häiriintyminen.

– Vauvalla pitää olla jalat sammakkomaisesti koukussa ja selkä pyöreänä. Pystyasentoa kannattaa välttää, tiivistää Kauppinen.

Hyvä nyrkkisääntö on, että vauvan fysiologiselle kehittymiselle parhaat paikat ovat syli ja lattia.


Osallistu keskusteluun, joka on avoinna keskiviikkoiltaan 26. kesäkuuta kello 22:een saakka!

Liikenneministeriö haluaa tietotekniikka-alan päästöt kuriin

Iso halli on täynnä värikkäissä valoissa välkkyviä serveriräkkejä.

Liikenneministeriön mukaan myös tietotekniikka-alan päästöjä pitää tarkastella, jotta Pariisin sopimuksen ilmastotavoite saavutetaan.

Iso halli on täynnä värikkäissä valoissa välkkyviä serveriräkkejä.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomen pitää tarkastella myös tietotekniikka-alan päästöjä, jos maa aikoo hillitä ilmastonmuutosta.

Yle kertoi keskiviikkona aamulla laskelmasta, jonka mukaan tietotekniikka-ala tuottaa 3-4 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Yksi syy päästöjen kasvuun on lisääntyvä videoiden katselu.

Yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että asia on tiedostettu ja virkamiesselvittelyssä on tehty taustaselvityksiä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vaativat hänen mukaansa sitä, että kaikki keinot otetaan käyttöön.

– Kaikkien sektoreiden pitää ottaa vastuu tästä tavoitteesta, Antikainen sanoo.

Ongelman mittakaava on auki

Kun kuluttaja lataa videon katsottavakseen, se aktivoi aina datakeskuksen jossain päin maailmaa. Datakeskukset puolestaan tarvitsevat paljon energiaa konesalien jäähdyttämiseen.

– Digitalisaatio on kaikkinensa on talouden ja hyvinvoinnin lähde. En pidä datan käyttöä itsessään pahana. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten löydämme kestäviä tapoja tuottaa palvelut ja tuotteet. Eli silloin pitää pitkälti kiinnittää huomiota energian puhtauteen, Antikainen sanoo.

Ongelmakohtiin päästään käsiksi kunnolla vasta, kun asiasta saadaan lisää tietoa.

– Ongelman mittakaava on osittain avoin. Tämän vuoksi me tarvitsemme huomattavasti enemmän tietopohjaa, kuinka isosta ilmiöstä on kysymys. Meidän täytyy ymmärtää nykyistä paremmin, mistä hiilidioksidipäästöt syntyvät ja minkälaisia mahdollisuuksia meillä on vaikuttaa päästöjen vähentämiseen.

Lue myös:

Neljän päivän leffaputki voi vastata päästöiltään lentomatkaa Helsingistä Tukholmaan – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"

Suomalainen hamppuyritys halusi maksaa työntekijöille CBD-kukinnolla – Virkamiehet: Saattaa olla laitonta, nykytilanne tulkinnanvarainen

hamppusampo

Huumausainelakiin on tulossa selvennyksiä EU:n tukijärjestelmän mukaisen hampun viljelyn osalta.

hamppusampo

Suomalainen kannabisyritys Hamppusampo julkaisi kesäkuun puolivälissä Facebookissa poikkeuksellisen rekrytointi-ilmoituksen, jolla se etsi Itä-Suomessa sijaitsevalle yhteistyökumppaninsa kasvihuoneelle talkoolaisia työskentelemään hampunjalostuksen parissa.

Erikoisen ilmoituksesta teki se, että talkoolaisille luvattiin maksaa korvausta CBD-kukinnolla, jonka nämä saavat itse kerätä viljelmältä syyskuussa.

Yritys myös lupasi järjestää työntekijöille majoituksen. Palkkaa sen sijaan luvattiin maksaa ainoastaan viivellä, jos jalostushanke onnistuu.

Hamppusampo ja yrityskumppanit ovat jalostamassa Suomessa ulkoviljelyyn soveltuvaa CBD-pitoista öljyhamppulajiketta. Projektissa on risteytetty 1990-luvulla entisessä Kuopion yliopistossa Venäjän maatiaiskannoista kehitetty Finola-öljylajike Swiss Dream -lääkelajikkeeseen.

Kummallakaan risteytyksessä käytetyllä lajikkeella ei ole Hamppusampon mukaan päihdevaikutusta. Projektin tavoitteena on saada jalostustyössä syntyvä uusi hamppulajike EU:n rekisteriin.

CBD eli kannabidioli on yksi hampun sisältämistä kemiallisista yhdisteistä. Se ei päihdytä, mutta sillä on rentouttavia ja lääkinnällisiä ominaisuuksia.

Viime vuosina CBD:tä sisältävistä ravintolisistä, elintarvikkeista ja kosmetiikasta on tullut suosittuja Pohjois-Amerikassa ja monissa Euroopan maissa.

Hamppusampon perustajaosakas ja hallituksen jäsen Hannu Hyvönen kertoo, että heidän tarkoituksenaan on nyt jatkojalostaa viime kesänä kehittämäänsä risteytystä sekä tuottaa siemeniä kansainvälisille markkinoille jo ensi kasvukaudeksi.

Hyvönen uskoo, että suomalaisen hampun pohjoiset, lujat geenit kiinnostavat maailmalla. Hän sanoo, että Hamppusampon tuottaman risteytyksen THC-pitoisuus on matalampi kuin EU:n hyväksymällä Finolalla. THC eli tetrahydrokannabinoli on kannabiksen päihdyttävä ainesosa.

Hyvösen mukaan idea työntekijöiden palkitsemisesta kukinnolla syntyi, koska Hamppusampo kärsii rahapulasta. Yksi syy rahaongelmiin on se, että Ruokavirasto (entinen Evira) kielsi viime marraskuussa yhtiötä myymästä hampun kukintoja elintarvikkeina.

Hyvönen painottaa, että yhtiön julkaisema rekrytointi-ilmoitus on nyt vanhentunut, koska he ovat jo löytäneet tarvitsemansa vapaaehtoistyöntekijät. Yritys ei kaipaa enää yhteydenottoja hamppualan työstä kiinnostuneilta.

Kukkapalkka saattaa olla laiton

Viime vuonna Suomessa viljeltiin hamppua vajaan 700 hehtaarin alalla. Viljelijöitä oli vajaat sata, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Keskitalon mukaan hampun viljely on lisääntymässä Suomessa. Vuonna 2017 täällä viljellyistä öljyhamppulajikkeista 99 prosenttia oli Finolaa.

Euroopan unioni voi maksaa teollisuushampunviljelijöille viljelytukea tietyin edellytyksin. Yksi edellytyksistä on, että kasvien THC-pitoisuus jää alle 0,2 prosentin, jolloin ne eivät sovellu päihdekäyttöön. Keskitalo vahvistaa, että Finola ei kelpaa päihteeksi.

Keskitalon mukaan siihen ei ole mitään virallisia ohjeita, mitä viljelijät saavat tehdä hamppujensa kukille. Tavallisesti siemensato puidaan pelloilta koneellisesti, jolloin kukka murskaantuu ja päätyy takaisin peltoon muun kasvijätteen joukkoon.

– Jos kukasta lähdetään nyppimään siemeniä, niin varmaan niitä kukintoja voi mihin tahansa koristeeksi käyttää, Keskitalo sanoo.

– Jos ajattelee, että se pellolla kasvaa, niin ei sitä kukaan voi kieltää kaverille antamasta. Se on eri asia, voiko sitä lähteä myymään. Kaikenlainen jatkojalostaminen on mielestäni arveluttavaa, hän jatkaa.

Poliisiylitarkastaja Timo Kerttula sisäministeriöstä arvioi yleisellä tasolla, että yritys liikkuu lain näkökulmasta epäselvällä alueella, jos se maksaa työntekijöilleen palkkioita hampun kukinnolla.

Kyseessä saattaa olla huumausainerikos, vaikka kukkien THC-pitoisuus jäisi alle 0,2 prosentin. Kerttulan mukaan tulkinta riippuu kukintojen käyttötarkoituksesta.

Vaikka EU maksaa viljelytukea vähäisen määrän THC:tä sisältävälle hampulle, niin huumausainelainsäädännössä THC-pitoisuudelle ei ole määritelty alarajaa. Siksi kukintona maksettava palkka saattaisi kiinnostaa poliisia huumausainerikoksena.

Kerttulan mukaan esimerkiksi vuonna 2015 Helsingin hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä huumausainerikoksesta, kun tämä toi maahan ja piti hallussaan 12,7 kiloa alle 0,1–0,5 prosenttia THC:tä sisältänyttä hampun kukintoa.

Yritys luopuu kukinnolla palkitsemisesta

Timo Kerttulan mukaan on epäselvää, saako laillinen viljelijä tai yritys ylipäänsä luovuttaa eteenpäin kasvattamansa hampun kukintoja.

Siihenkään ei ole Kerttulan mukaan yksiselitteistä vastausta, saako laillisesti kasvatetun teollisuushampun kukkaa käyttää esimerkiksi polttamalla tai syömällä.

Huumausainepolitiikkaan perehtynyt sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta kertoo sähköpostitse, että EU-järjestelmän piirissä hampppukasvin lailliset käyttötarkoitukset ovat kuidun valmistus varresta ja öljyn puristaminen siemenestä näihin tarkoituksiin jalostetuista lajikkeista.

Kotovirran mukaan hampun kukinnot kuuluvat YK:n huumausaineyleissopimuksen piiriin, eikä niille löydy poikkeusta yleiskieltoon yleissopimuksista tai EU-järjestelmästä.

Kerttula ja Kotovirta korostavat, että viime kädessä tuomioistuimet tulkitsevat lakia ja tuomitsevat, jos asiassa on syyllistytty rikokseen.

Hamppusampon Hannu Hyvönen toteaa, että viranomaisten tiukan tulkinnan vuoksi yritys luopuu ideasta palkita työntekijöitään CBD-kukinnolla.

Hyvönen kertoo, että kun siemenet on sadonkorjuun jälkeen irroitettu kukinnoista, niin he aikovat käyttää jäljelle jäävän kukkarouheen tuotekehitykseen.

– Meillä on useita kiinnostavia tuotteita. Puhutaan elintarvikkeista. En nyt halua avata tarkemmin, koska ne ovat liikesalaisuuksia.

Hyvösen mukaan Hamppusampo kehittää tuotteitaan sen varalle, että hamppu- ja kannabismarkkinat alkavat vapautua tulevaisuudessa. Lisäksi yritys haluaisi tuotteilleen vientiluvan, jotta niitä voitaisiin myydä ulkomaille.

– Olemme valmiit menemään vaikka EU-oikeuteen asti, jos tähän halutaan puuttua.

Täyskielto kummastuttaa viljelijää

Hyvönen pitää kummallisena tulkintaa, että ei-päihdyttävän hampun kukan käyttö olisi huumausainerikos. Hän toteaa, että viranomaiset ovat kieltäneet Hamppusampoa laskemasta tuotteitaan markkinoille, mutta yhtiön sisäistä tuotekehitystä ei ole ainakaan tähän mennessä kielletty.

– Totta kai minäkin olen tätä CBD-kukkaa testannut eri tavoilla. Ajatus, että peltoviljelyssä olevan Finolan kukinto tulkitaan huumausaineeksi, vie virhepolitiikan uusille leveleille.

Hyvönen arvelee, että koko suomalaisen öljyhampun siementuotanto vaarantuisi, jos jokaisen pellon kukinnot katsottaisiin huumausaineeksi.

Hyvönen toteaa, että tällaisen tulkinnan perusteella maa- ja metsätalousministeriö olisi Suomen suurin huumausainetuotannon organisoija, koska se myöntää hampunviljelijöille tukea.

Lakimuutoksia suunnitteilla

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta myöntää, että EU:n tukijärjestelmän mukaiseen hampun viljelyyn liittyvä tilanne on tällä hetkellä huumausainelain näkökulmasta tulkinnanvarainen.

– Olemme tämän tiedostaneet ja valmistelemme selvennyksiä lakiin, Kotovirta sanoo.

Hän ei vielä tiedä tarkalleen, millaisia muutoksia on luvassa, koska uusi hallitus on vasta aloittanut ja lain muutostyö on aivan alkuvaiheessa.

– Yksi tapa, joka on noussut esiin, on selventää nämä EU:n tukijärjestelmän kriteerit huumausainelaissa. Mutta silloin se ei koskisi kukintojen käyttöä tai myyntiä. Tästä ei ole mitään päätöstä vielä.

Kotovirta toteaa, että halu kukintojen myyntiin muussa kuin huumetarkoituksessa on vielä aika uusi asia Suomessa. Aiemmin yrittäjät ovat halunneet tuottaa siementä sekä valmistaa esimerkiksi hamppunäkkileipää ja vastaavia tuotteita.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoo, että lääketarkoitukseen käytettävän kannabidiolin eli CBD:n tuotanto kiinnostaisi suomalaisia viljelijöitä ja yrittäjiä.

Keskitalon mukaan maataloudessa kasvintuotanto potee kannattavuuskriisiä, joten CBD-hampusta voisi tulla viljelijöille lisäansioita. Hän katsoo, että CBD:n tuottamisen mahdollisuuksia tulisi selvittää myös Suomessa.

– Tähän olisi äärettömän tärkeä saada selkeät pelisäännöt, jotka olisivat yhtenevät muiden EU-maiden kanssa, Keskitalo sanoo.

EU sallii, Suomi ei

Suomen viranomaiset kiristivät linjaansa hampun kukan elintarvikemyyntiä kohtaan loppuvuodesta.

Vielä viime syksynä jotkin suomalaiset netti- ja kivijalkakaupat möivät ulkomaista ja kotimaista hampputeetä. Käytännössä tuotteet koostuivat kukka- ja lehtirouheesta. Kotimainen tee oli valmistettu Finolasta.

Marraskuussa myös Hamppusampo yritti aloittaa verkkokaupassaan hampun kukintojen myynnin elintarvikkeina. Ruokavirasto (entinen Evira) kuitenkin ilmoitti Hamppusampolle, että kukkaa ei saa myydä elintarvikkeena Suomessa.

Virasto perusteli linjaustaan sillä, että EU on määritellyt hampun kukinnon uuselintarvikkeeksi, jonka myynti vaatii uuselintarvikeluvan. Lisäksi Ruokaviraston mukaan Suomessa elintarvikkeet eivät saa sisältää yhtään THC:tä.

EU-komission tiedottaja Anca Paduraru kertoi toukokuussa Ylelle, että EU on parhaillaan tekemässä selvitystä elintarvikkeiden THC-pitoisuuksista. Tulosten selvittyä EU saattaa päätyä suosittamaan koko unionin alueelle yhtenäistä elintarvikkeille sallittua ylärajaa THC:lle.

Paduraru sanoi, että EU:n puolesta jäsenmaat voivat halutessaan sallia teollisuushampun osien kuten kukinnon myynnin. Sen sijaan hampusta valmistettavat uutteet, esimerkiksi suositut CBD-öljyt, katsotaan uuselintarvikkeiksi.

Monet EU:n jäsenmaat sallivat hampun kukan eli niin sanotun kevytkannabiksen myynnin. Tuotteille sallittu THC-pitoisuus on yleensä korkeintaan 0,2 prosenttia, mutta niiden CBD-pitoisuutta ei ole rajoitettu.

Kevytkannabiksen maahantuonti Suomeen voidaan tulkita huumausainerikokseksi.

Lue myös:

Suomen ensimmäinen kannabisyhtiö aloitti kukinnon myynnin – viranomainen paiskasi heti luukun kiinni: "Tilanne on hullunkurinen"

Suomen ensimmäinen kannabisyhtiö haluaa siivun maailman hamppubuumista: "Suomen pitää brändätä yöttömässä yössä kasvanut luomulääkekannabis"

Ihmerohdoksi hehkutetun CBD-hamppuöljyn suosio kasvaa Euroopassa, mutta pullossa voi piillä terveysriski – Suomeen tuotteita tulee porsaanreiän kautta

Kevytkannabis versoo laillista bisnestä Brysselissä, kauppiaan varasto ratsattu moneen kertaan: "Vähän kuin alkoholiton olut"

Sveitsissä kasvaa uusi laillinen kannabisbisnes – hampusta tehdään voiteita, ravintolisiä ja sätkiä, mutta tuotteiden vaikutuksista ei ole varmaa tietoa

Britanniassa animaatiosarjasta nousi poru – Vladimir Putin -animaatiota pidetään takertuvana ja huonosti tehtynä

Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Myös Sussexin herttuatar Meghanin fanit suuttuivat, sillä animoidun herttuattaren on kuvattu sarjassa raivoavan herttuatar Catherinelle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n uusi lauantai-illan televisio-ohjelma on otettu vastaan huomiota herättävän kielteisesti.

BBC Two -kanavalla lähetettävä Tonight with Vladimir Putin on 3D-animaatiota live-yleisöön yhdistävä satiirinen keskusteluohjelma, jonka juontaa animoitu Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Sarja on saanut murska-arviot The Telegraph- ja The Guardian -lehdiltä. Telegraph antaa sarjalle vain yhden tähden ja kutsuu sitä loukkaavaksi sotkuksi. Guardian kysyy, miten sarja on saanut koskaan edes tuotantoluvan.

Useat venäläiset mediat ovat uutisoineet sarjaan kohdistuneesta kritiikistä. Venäläisen uutissivuston Meduzan mukaan sarjaa on vaadittu lopetettavaksi Britanniassa.

Ohjelma alkoi viime viikon lauantaina ja siitä näytettiin kaksi pilottijaksoa BBC:n maksullisessa palvelussa. Ohjelmaa mainostettiin toukokuussa BBC:n Twitter-tilillä.

Videolla animoitu Putin kertoo Buckinghamin palatsin edustalla, miten hänen voitoistaan mitkään eivät ole tehneet häntä yhtä iloiseksi kuin tämä viimeinen, eli hänen luotsaamansa keskusteluohjelma Britanniassa.

Huolta median maineesta

Sosiaalisessa mediassa katsojat ovat viime päivinä kommentoineet näkemäänsä animaatiota jyrkin sanakääntein. Ohjelmaa joko rakastettiin tai vihattiin.

– Tonight with Vladimir Putin todella saa aikaan tunteen, että olemme takaisin 50-luvulla ja meitä aivopestään propagandalla, tviittaa yksi katsoja ja vertaa sarjaa ilmeisesti toiseen satiiria sisältävään sarjaan.

– Uusi BBC:n show ojentaa tarjottimella aseen Putinille. Olen usein puolustanut Britanniaa venäläisiä väitteitä vastaan, jotka esittävät medialla olevan pakkomielle Venäjästä. Yleensä olen pitänyt Putinin temppuja uutisten arvoisena, mutta tämä ohjelma on vain stereotyyppinen, kirjoittaa toinen brittikatsoja.

Myös BBC:n tuotantovalinta kyseenalaistetaan.

– On noloa, että BBC on päästänyt tämän ulos. Olen varma, että jos teillä on siellä ideat loppu, löytyisi ihmisiä keksimään parempia ideoita kuin tämä, tviittaa kolmas katsoja.

Ohjelmasta tviitattiin myös jonkin verran positiivisia kommentteja, joissa kerrottiin sarjan olevan outo, mutta naurattaneen aidosti.

– Nyt olen nähnyt ohjelman. Hullu mutta tosi hauska. Se muistuttaa Sylkiäiset-sarjaa, kirjoittaa iloisesti yllättynyt katsoja.

Sylkiäiset eli Spitting Image oli nukkehahmoilla tehty brittiläinen satiirisarja 1980–1990-luvuilla. Sarjassa parodioitiin esimerkiksi kuninkaallista perhettä.

Herttuattaren ääninäyttelijä puolustautui

Prinssi Harryn puoliso Sussexin herttuatar Meghan esitetään sarjassa Guardianin mukaan karkeakielisenä ja moukkamaisena egoistina, jollainen hän ei ole.

Herttuattaren 3D-karikatyyrihahmo kuvailee myös inhoavansa kälyään Cambridgen herttuatar Catherinea niin paljon, että voisi puukottaa tätä.

The Daily Mailin mukaan esillä ovat myös juorut herttuatar Meghanin tulehtuneista perhesuhteista.

Herttuattaren ääninäyttelijä ja käsikirjoittaja Gbemisola Ikunelo puolustautui Telegraphissa, että hän halusi tehdä hahmosta täysin vastakkaisen kuin julkisuudessa esiintynyt herttuatar Meghan.

– Mitä jos julkisesti todella ihanalla ihmisellä onkin häijy piirre? kysyy Ikunelo.

Hän myös kommentoi väitteitä, että herttuatar on esitetty tummaihoiseksi vihaiseksi naiseksi, jota pidetään stereotyyppisenä esitystapana.

– Minulle on ok, että henkilöllä, jota esitän on vihainen hetki. Mustilla ja eri värisillä ihmisillä on oikeus näyttää kaikki ihmisyyteen sisältyvät tunteet. En jaksa sensuroida tunnetiloja vain siksi, että joku kokee minut vihaiseksi mustaksi naiseksi, sanoo Ikunelo.

– Sitä mielikuvaa jakaa media, eivät tummaihoiset naiset, jatkaa tummaihoinen näyttelijä.

BBC:n tiedottaja kommentoi yhtiön uskovan, että katsojat ymmärtävät herttuattaren hahmon olevan satiirinen.

Putinia ei vieläkään naurata

Tällä kertaa venäläisten ei tarvinnut tuomita sarjaa, kun britit tekivät sen itse.

Gazeta.ru kirjoitti Kremlin reagoineen maan johtajasta tehtyyn satiiriin jo toukokuussa. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan presidentti Putin ei ole katsonut sarjaa, eikä häntä yleisesti kiinnosta hänestä tehdyt kuvat tai kertomukset.

– Presidentti ei lue hänestä tehtyjä kirjoja tai katsele hänestä tehtyjä karikatyyrejä, sanoi Peskov Govorit Moskva -radio-ohjelmassa.

Peskovin mukaan presidentti Putinista on tehty paljon kaikenlaista, kuten kirjoja ja piirroskuvia, mutta Putin ei itse olla halua karikatyyrinsä näköinen.

Viime vuoden tammikuussa satiiria Stalinin kuolemasta tehneen amerikkalaiselokuvan esittäminen elokuvateattereissa kiellettiin Venäjällä.

Venäjällä erilaisiin asioihin liittyen on viime vuosina kieltolistalle joutunut muun muassa Putinin vahvasti meikattu kuva sekä nuorten suosima viestipalvelu Telegram. Myös rap-muusikkoja on alettu suitsia valtiolle myönteisiksi.

Viimeksi tässä kuussa suoratoistopalvelu HBO:n Chernobyl-draamasarjasta on puolestaan kerrottu nousseen kohu Venäjällä, sillä sen sanotaan levittävän propagandaa Neuvostoliitossa tapahtuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta.