Pitikö sitä pyöräilijää väistää vai ei? Testaa, kuinka hyvin sinulla on liikennesäännöt hanskassa

Kuvan tilanteessa voi pyöräillä tien yli, mutta polkupyöräilijän pitää väistää autoja.

Keräsimme testiimme joukon kinkkisiä risteystilanteita. Kokeile taitojasi, jos kantti kestää.

Kuvan tilanteessa voi pyöräillä tien yli, mutta polkupyöräilijän pitää väistää autoja.

Koostimme erilaisia kiperiä risteystilanteita sisältävän testin yhdessä ajokortin teoriaharjoittelupalveluita tarjoavan Ajokaistan kanssa. Testin kysymykset perustuvat muun muassa uuteen autokoulun B-luokan oppikirjaan.

Vaihde silmään, kytkin ylös ja testaamaan!

 

Sipilä paljasti yllätyshankkeen: Taloustieteen huippuyksikkö Suomeen

tiedotustilaisuus.

Aamun tiedotustilaisuudessa oli paikalla myös professori, talousnobelisti Bengt Holmström. Holmström korosti, että uudessa yksikössä perehdytään myös tekoälyyn ja koneoppimiseen.

tiedotustilaisuus.

Suomi saa uuden taloustieteen huippuyksikön. Se tarjoaa opetusta taloustieteen kaikilla keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa makrotaloustiede ja julkisen talouden tutkimus. Erityisesti yksikössä keskitytään myös sovellettuun mikrotaloustieteeseen ja aineistopohjaiseen päätöksentekoon.

Uusia professuureja saattaa tulla jopa 15 vuoteen 2022 mennessä. Hankkeeseen haetaan myös yksityistä rahoitusta.

Yksikön nimi on Helsinki Graduate School of Economics. GSE:n valmistelu alkaa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteistyönä, ja täydessä laajuudessaan yksikkö toimii viimeistään vuonna 2022.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti tiistaina tiedotustilaisuuden, jossa asia paljastettiin. Sipilän mukaan Suomen Pankki on vahvasti hankkeen takana.

Pääjohtaja Erkki Liikanen sanoi tilaisuudessa, että Suomi tarvitsee lisää suomenkielisiä huipputaloustieteilijöitä, joita yksiköstä on luvassa.

Pääministeri  puolestaan totesi, että poliittisen päätöksenteon pitää perustua korkeatasoisiin arvioihin politiikan vaikutuksista kansantalouteen ja yhteiskuntaan.

Tiedotustilaisuudessa olivat paikalla myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja MIT:n eli Massachusettsin teknillisen korkeakoulun professori, talousnobelisti Bengt Holmström.

Holmströmin mukaan vastaavia taloustieteen laitoksia on muun muassa Barcelonassa ja Tukholmassa. Yksiköissä tutkitaan myös tekoälyä ja koneoppimista, ja anti ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Viinakeskustelun viimeinen kierros – prosenttirajan nostolle tyrmäys eduskunnassa

Annika Saarikko.

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen esitystä uudeksi alkoholilaiksi.

Annika Saarikko.

1. Laajaa kritiikkiä prosenttirajan nostolle

Eduskuntakeskustelun perusteella esitys vahvemman oluen ja vahvempien juomasekoitusten myynnin salliminen ruokakaupoille tulee saamaan täystyrmäyksen. Niin hallituspuolueista kuin oppositiosta nostettiin monta kertaa esiin, että vahvemman oluen tuominen ruokakauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta ja sen kautta alkoholihaittoja.

Puheenvuoroissa huomautettiin, että näkemys kulutuksen kasvusta pohjautuu lakiesityksessä oleviin asiantuntija-arvioihin.

Erityisesti moni keskustan kansanedustaja käytti puheenvuoron, jossa kritisoitiin prosenttirajan nostoa. Ainoa puolue, josta vain tuettiin vahvempien juomien tuomista ruokakauppohin, oli kokoomus.

Hallitus on sopinut, että kansanedustajilla on vapaat kädet äänestää vahvempien juomien myynnin sallimisesta ruokakaupoille.

2. Lakiuudistus tarvitaan

Jos prosenttirajan nosto tyrmättiin, oli eduskuntasalissa laaja näkemys sille, että alkoholilain uudistus tarvitaan. Nykyinen laki on vuodelta 1994, ja siinä on edelleen paljon säädöksiä vuosilta 1932 ja 1969.

Tukea tuli muun muassa sille, että esitys sallii pienpanimoille suoramyynnin ja kitkee ravintoloiden byrokratiaa sekä poistaa nykylain älyttömyyksiä.

3. Eurooppalaiset ja nuorten juomatavat puhuttivat

Useammassa puheenvuorossa nousivat esiin kuuluisat eurooppalaiset juomatavat. Kiistaa oli siitä, osaavatko suomalaiset ne vai eivät. Juuri kukaan ei määritellyt, mitä eurooppalaiset juomatavat ovat. Ilmeisesti eurooppalaisilla juomatavoilla viitataan siihen, että missään muualla kuin Suomessa ihmiset eivät joisi humaltuakseen.

Moni kansanedustaja eri puolueista kiinnitti huomiota, että nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt. Osa näki, että sen takana on nuorten viisastuminen. Toisenlaisiakin näkemyksiä riitti.

4. Kokonaisuudistus tullee menemään läpi

Keskustelun perusteella tulee olemaan selvää, että jossain muodossa alkoholilain uudistus menee läpi. Sen verran laajaa tukea eri puolilta eduskuntasalia lakiesitys sai, lukuun ottamatta siis vahvempien olueiden ja juomasekoitusten myynnin sallimista ruokakaupoille.

Esimerkiksi vasemmistoliiton Markus Mustajärvi sanoi kannattavansa lakiesitystä lähes sellaisenaan. Hän letkautti, että toivottavasti esitys ei sen vuoksi kaadu.

5. Mitä seuraavaksi

Lakiesitys siirtyy seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi. Sieltä esitys saapuu takaisin kansanedustajien käsitellyyn, minkä jälkeen siitä äänestetään kahdessa vaiheessa. Ensin äänestetään siitä, nostetaanko prosenttiraja 5,5:een ja sen jälkeen lakipaketin muista kohdista.

Lue lisää:

Hallitus lähettää alkoholilain uudistuksen eduskuntaan: Katso listasta, mitkä asiat ovat muuttumassa

VM laski: Näin ensi vuoden budjetti vaikuttaa tuloeroihin – pienituloiset kärsivät, ylemmissä luokissa tulot kasvavat

Siivooja pesee ikkunaa.

Valtiovarainministeriö korostaa, että lukuihin tulee suhtautua suuntaa-antavina.

Siivooja pesee ikkunaa.

Ensi vuoden budjettiin tehdyt muutokset pienentävät hieman kahden pienimmän tuloluokan käytettävissä olevia rahoja, kertoo valtiovarainministeriö. Ministeriö julkisti tänään laskelman ensi vuoden budjetin vaikutuksista eri tuloluokille, joita on kymmenen.

Sen sijaan seitsemällä kymmenestä kotitaloudesta käytettävissä olevat tulot nousevat hieman.

Pienimmässä tuloluokissa olevien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat valtiovarainministeriön mukaan 12 700 euroa vuodessa. Heille hallituksen budjettiesitys tarkoittaa tulojen putoamista 37 eurolla vuodessa. Toiseksi alimmassa tuloluokassa pudotus on hieman pienempi.

Kaikkein pienituloisimmilla tulot putoavat sosiaalietuuksien indeksijäädytysten ja asumistuen leikkauksesta johtuvista menetyksistä. Myös tupakkaveron korotus osuu kovemmin pienituloisiin.

– Tulojen menetykset aiheuttavat toimeentulotuen kasvua sekä maksettujen verojen vähenemistä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, VM:n muistiossa kirjoitetaan.

Sosiaalietuuksien indeksijäädytykset eivät juuri osu ylempiin tuloluokkiin, koska niissä työssä käyvien osuus on suurempi. Mitä pienituloisempi kotitalous sitä suurempi osuus käytettävissä olevista tuloista koostuu tulonsiirroista.

Suhteellisesti eniten ensi vuonna budjetista hyötyvät kolmanneksi ja toiseksi suurimpaan tuloluokkaan kuuluvat.

Varhaiskasvatusmaksun alennus hyödyttää keskiluokkaa

Keskiluokalle suurin muutos tulee varhaiskasvatusmaksujen alennuksesta.

– Tämä johtuu osin siitä, että näissä tuloluokissa on muita tuloluokkia suurempia määriä julkisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, joista maksetaan varhaiskasvatusmaksuja.

VM huomauttaa muistiossa, että lukuihin tulee suhtautua suuntaa-antavina. Esimerkiksi alkoholiveron korotuksia VM ei ottanut mukaan, koska sen yksityiskohdat ovat vielä auki.

Myöskään kiinteistö- ja autoverotuksen muutoksia ei ole otettu mukaan, koska niiden vaikutuksia ei VM:n mukaan pystytä laskemaan.

Vasemmistoliiton tilaamat luvut kertovat rajummasta iskusta

VM:n laskelmat eroavat vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulta tilaamista laskelmista. Vasemmistoliitto pyysi tietopalvelua laskemaan, miten hallituksen politiikka vaikuttaa tulonjakoon koko hallituskaudella.

Laskelmien mukaan hallituksen politiikka osuu neljään pienimpään tuloluokkaan siten, että niiden käytettävissä olevat tulot laskevat. Ylemmissä luokissa tulot sen sijaan kasvavat, voimakkaimmin kolmanneksi ja toiseksi ylimmässä tuloluokassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi viime viikolla Ylen A-studiossa, että hallituksen politiikka on iskenyt eniten pienituloisiin.

Lue lisää:

Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat: Laskelmat todistavat tuloerojen kasvavan

Hallituksen politiikka iskenyt eniten pienituloisiin – Sipilä: On totta, että näin on tapahtunut

Niinistö Trumpin puheesta: "Olihan siellä muutamia todella kovia kohtia"

Sauli Niinistö

Presidentti Donald Trump korosti ensimmäisessä puheessaan YK:n yleiskokouksessa odotetusti Yhdysvaltojen voimaa.

Sauli Niinistö

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti hetki sitten ensimmäisen puheensa YK:n yleiskokouksessa.

Muiden mukana Trumpin puheenvuoroa odottaneen tasavallan presidentin Sauli Niinistön arvion mukaan Trumpin puhe oli kokonaisuutena ennalta odotettua rakentavampi.

– Mutta olihan siellä muutamia todella kovia kohtia. Pohjois-Korean poispyyhkäiseminen, ja myöskin Iran sai kovasti kyytiä.

Vaikka Trumpin puheessa oli muutamia "todella kovia kommentteja", myönsi presidentti Niinistö odottaneensa Trumpilta silti särmikkäämpää puhetta.

– En minä sellaista toivonut, mutta sellainen saattoi olla odotettavissa.

Niinistön mielestä Trump puheenvuorossaan myös hieman ojensi kättään yleiskokoukselle:

– Että hän YK:n maksuosuuksista totesi, että jos täällä toimitetaan mitä sanotaan eli rauhan asiaa, niin silloin se on alhainen hinta.

Laineen tykki puhui heti kauden avauksessa

Patrik Laine laukoo.

Winnipegin Patrik Laineen NHL-harjoituspelit lähtivät loistavasti käyntiin.

Patrik Laine laukoo.

Winnipegin 19-vuotias suomalaistähti Patrik Laine loisti heti NHL-kauden ensimmäisessä harjoitusottelussaan. Laineen laukaus teki tuhojaan Winnipegin ja Minnesotan ottelun toisessa erässä.

Laine tykitti tulisella laukauksellaan 2-2-tasoituksen, kun Winnipeg pelasi ylivoimalla. Toista erää oli jäljellä reilut kaksi ja puoli minuuttia, kun Dustin Byfuglien tarjoili ja Laine latasi kiekon Minnesotan verkkoon.

Video: Patrik Laineen maali (NHL-verkkosivut)

Tiukka taisto ratkesi vasta rangaistuslaukauksilla Minnesotan 3-2-voittoon Winnipegistä. Wildin voiton ratkaisi Ryan Malone, joka teki rangaistuslaukauskilpailun ainoaksi jääneen osuman. Laine epäonnistui omassa yrityksessään.

Laine pelasi Mark Scheifelen johtaman Jetsin ykköskentän vasemmalla laidalla. Joukkueen kapteeni Blake Wheeler viiletti oikealla laidalla. Scheifele, Laine ja Wheeler olivat Winnipegin viime kauden parhaat pistemiehet.

Minnesotan Mikko Koivu ja Mikael Granlund eivät pelanneet kamppailussa. Wild julkisti ennen ottelua Koivun tuoreen jatkosopimuksen. Joel Armia pelasi Winnipegin riveissä, mutta jäi ilman tehomerkintöjä.

NHL-harjoituspelien tulokset

Buffalo - Carolina ja 2-3 (1-1, 1-1, 0-0, 0-1)

Montreal - Boston 2-3 (0-0, 2-3, 0-0)

NY Rangers - NY Islanders ja 1-0 (0-0, 0-0, 0-0, 1-0)

New Jersey - Washington 4-1 (0-1, 3-0, 1-0)

Ottawa - Toronto 6-2 (4-1, 2-0, 0-1)

Winnipeg - Minnesota vl 2-3 (1-1, 1-1, 0-0, 0-0, 0-1)

W: Patrik Laine 1+0

Edmonton - Calgary 5-2 (3-0, 0-0, 2-2)

E: Iiro Pakarinen 0+1

Lue lisää:

Mikko Koivulle kahden vuoden jatkopesti Minnesotaan

Suomalainen Marjo Aho odottaa hurrikaanin iskua: "Jos aamulla olemme elossa, se on suuri voitto"

Hurrikaani Maria saapumassa Guadeloupen saarille 19. syyskuuta.

Suomalainen Marjo Aho asuu Yhdysvaltain Neitsytsaarten St. Croix´lla. Hirmumyrsky Maria kulkee niiden yli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Hurrikaani Maria saapumassa Guadeloupen saarille 19. syyskuuta.

Karibialla hirmumyrsky Maria on voimistunut viidennen luokan myrskyksi. Se on aiheuttanut laajaa tuhoa Dominican ja Guadeloupen saarilla. Se on etenemässä kohti Puerto Ricoa, mutta ylittää matkalla Yhdysvaltain Neitsytsaaret.

St. Croix`lla asuva suomalainen Marjo Aho odottaa peloissaan hirmumyrskyn saapumista. Maria hurrikaanin on määrä mennä aivan Marjon kotisaaren ylitse.

Hurrikaaneihin on alueella totuttu, mutta nyt saaren asukkaita todella pelottaa.

– Nämä viime päivät ovat olleet todella repiviä. Tämä myrsky on ihan eri luokkaa kuin aikaisemmat. Meidän on pitänyt tehdä vaikeita päätöksiä mieheni kanssa, Marjo kertoo.

Hän on miehensä kanssa odottamassa hurrikaanin tuloa työpaikallaan, St. Croix´n Buccaneer-hotellissa. Hotelli on turvallisempi kuin oma kotitalo, jolle Marjo jätti miehensä kanssa hyvästit aiemmin päivällä.

Hyvästit Pentikin esineille

Tällä kertaa koti oli pakko jättää oman onnensa varaan, koska siellä pysytteleminen olisi ollut liian vaarallista. Oman kodin jättäminen oli sydäntäsärkevää.

– Katsoin kotona kaikkia ihania tavaroita. Kävin hiljattain Suomessa vanhempieni luona ja ostin ihanaa suomalaista designia kuten Pentikiä. Unelmani on laittaa suomalainen koti. Katsoin niitä esineitä ja ajattelin, että niitä ei enää jatkossa ole.

Marjo korostaa, ettei enää kanna huolta tavaroista tai kodista.

– Tärkeintä on, että kaikki rakkaat ihmiset ja ystävät sekä mieheni selviävät hengissä. Jos aamulla vielä ollaan elossa, niin se on suuri voitto.

Saaren asukkaita pelottaa

Tiistaina alkuillasta St Croix´lla satoi ja myrskysi jo. Hurrikaani Marian tuulen nopeus on yli 70 metriä sekunnissa, joten se aiheuttanee pahoja tuhoja.

– Sen voimasta ainakin kaikki katot lähtevät. Jos rakennukset ovat puusta tai metallista, nekin tuhoutuvat, vaikka olisivat hyvin rakennettuja. Puut varmasti kaatuvat myös.

– Olemme laittaneet vanerilevyjä ikkunoihin sekä naulanneet ikkunat ja ovet kiinni. Olemme myös hamstranneet paljon vettä ja ruokaa, Marjo kertoo.

Vaikka Marjoa pelottaa, hän uskoo olevansa miehensä kanssa turvassa työpaikallaan Buccaneer-hotellissa, joka on tanskalaisten rakentama, tukeva plantaasi-rakennus.

– Tämä on paras paikka olla hirmumyrskyn aikana. Täällä on tosi paksut seinät. Ennen kuin hurrikaani iskee, menemme hotellin pesulaan, joka on hotellin kellarissa, Marjo kertoo.

Hotelliin turvaan hakeutuneet muutamat ihmiset aikovat olla kellarin pesulassa ainakin kokonaisen vuorokauden ajan.

– Sitten on tietysti kysymys, mitä tästä saaresta on enää jäljellä. Toivoisin, että meitä ei unohdeta sen jälkeen, kun myrsky on pyyhkinyt saaremme ylitse, Marjo vetoaa huolissaan.

Älkää unohtako meitä

Odotettavissa on, että Maria hurrikaani aiheuttaa Marjon kotisaarella pahaa tuhoa. Viranomaiset ovat muun muassa varoittaneet, että hirmumyrskyn jälkeen saarella saattavat olla sähköt poikki usean kuukauden ajan.

– Meillä on sen jälkeen todella vaikea tilanne, koska olemme keskellä merta ja kaukana. Älkää unohtako meitä sen jälkeen, kun hurrikaani on edennyt Yhdysvaltain mannerta kohti. Me varmasti tarvitsemme paljon apua, Marjo vetoaa pahoja tuhoja kärsineiden Karibian saarten puolesta.

Hirmumyrsky Irma aiheutti syyskuun alussa Yhdysvaltain Neitsytsaarilla laajoja tuhoja. St Croix´n asukkaat säästyivät sillä kertaa tuholta, mutta ovat auttaneet saaren muiden osien asukkaita.

– Ihmiset ovat vieneet pienillä veneillä ruokaa ja vettä St. Annelle ja St. Thomasille, jotka tuhoutuivat Irman seurauksena. Me olemme vieneet sinne kaikkea tarpeellista, koska heillä ei ole siellä edes kattoa pään päällä, Marjo kertoo.

Hän tietää, että tällä kertaa hirmumyrsky iskee voimakkaimmin juuri St. Croix´lle. Sen seurauksena saaren asukkaat saattavat menettää kaiken.

– Sitten tulevat ne kaikki asiat, kun ihmisillä ei ole enää mitään. Monella ei ole ollut paljon ennen hirmumyrskyäkään. Kaikesta pitää kuitenkin selvitä päivä kerrallaan, Marjo kertoo katsoessaan hiljalleen voimistuvaa myrskyä hotellin ikkunasta.

 Yle seuraa: Hurrikaani Maria iski Dominican saarivaltioon – katso ensimmäinen video myrskystä

Toinen kuolonuhri Itämeren sotaharjoituksessa

MDMS Absalon Frederikshavnin sataman edust]alla vuonna 2011

Tanskalainen sotilas on kuollut Northern Coasts -sotaharjoituksessa Itämerellä. Aiemmin samassa harjoituksessa kuoli puolalainen merimies.

MDMS Absalon Frederikshavnin sataman edust]alla vuonna 2011

Tanskan laivaston upseeri on kuollut onnettomuudessa Northern Coasts -sotaharjoituksessa Itämerellä.

Tanskan puolustusvoimien mukaan onnettomuus tapahtui maanantaina iltapäivällä Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähellä. Tanskalainen oli saanut vammoja päähänsä aluksessa olevasta luukusta.

Kyseessä on jo toinen kuolemantapaus samassa sotaharjoituksessa. Aiemmin tässä kuussa harjoituksessa hukkui puolalainen merimies.

Tässä tapauksessa kaksi puolalaista oli pudonnut aluksesta veteen Karlskronan satamassa Ruotsissa, ja heistä toinen kuoli.

Northern Coasts on yksi kolmesta Itämerellä parhaillaan menossa olevasta sotaharjoituksesta.

Harjoitusta isännöi Ruotsi. Myös Suomi on mukana.

Lue lisää:

Jättisotaharjoitukset alkamassa Suomen molemmin puolin – Jopa 100 000 sotilaan uskotaan osallistuvan Venäjän Zapad-harjoitukseen

Trump YK:ssa: Roistovaltiot Yhdysvaltain ja maailman uhka

Donald Trump

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on korostanut valtioiden itsenäisyyttä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa. Roistovaltiot ovat Trumpin mukaan maailman uhka.

Donald Trump

Presidentti sanoi Yhdysvaltain haluavan vuoropuhelua, ei vastakkainasettelua. Hän painotti, että terrorilla uhkaavat roistovaltiot ovat Yhdysvaltain ja maailman uhka.

– Olemme nähneet miljoonien Pohjois-Korean kansalaisten nääntyvän nälkään ja joutuvan kidutetuiksi. Nyt Pohjois-Korean häikäilemätön ydinaseohjelma uhkaa maailmaa.  

Hän sanoi Yhdysvaltain olevan valmis toimimaan Pohjois-Korean suhteen. Hän kiitti Venäjää ja Kiinaa yksituumaisuudesta Pohjois-Korean suhteen, mutta sanoi, että pakotteet eivät ole riittäviä.

"Johtajat ihmisten palveluksessa"

Presidentti aloitti puheenvuoronsa viittauksella Yhdysvaltain asemaan kansainvälisessä yhteisössä. 

– Amerikassa ihmiset hallitsevat. Minut valittiin puolustamaan heidän arvojaan. Minut valittiin asettamaan Yhdysvallat ensimmäiseksi. Niin tulee myös teidän toimia ja palvella omia kansalaisianne, sanoi Trump. Hän viittasi kokoussalissa istuviin valtiojohtajiin.

Pohjois-Korean tilannekatsauksen jälkeen presidentti siirtyi käsittelemään Irania.

– Iranin on lopetettava tuhoava politiikka ja terrorismin tukeminen. Sen on vapautettava vankeina olevat amerikkalaiset. Tavalliset kunnon iranilaiset ansaitsevat parempaa.

Presidentti sanoi, että hänen elokuussa ilmoittamansa uusi Afganistanin strategia on mahdollisuus al-Qaedan lyömiseksi. Hän sanoi sen olevan muuta kuin poliitikkojen asettamia päivämääriä.

"Hallitsematon maahanmuutto saatava kuriin"

Presidentti moitti kemiallisten aseiden käyttöä Syyriassa. Hän kiitti G20-valtioiden panosta turvapaikkojen antamisessa pakolaisilla.

– Hallitsematon maahanmuutto on ongelma sekä lähettäville että vastaanottaville maille. YK:n ja Afrikan Unioni ovat tehneet merkittävää työtä konfliktien vakauttamisessa useissa Afrikan maissa.

Trump kehotti karsimaan byrokratiaa

Presidentti sanoi ennakko-odotusten mukaisesti Yhdysvaltain maksavan suhteessa liikaa YK:n budjetista. Yhdysvallat haluaa kuitenkin olla arvojen vaalija koko maailmassa.

– Ei ole hyväksyttävää, että lukuisista ihmisoikeusloukkauksista syytetty valtio on jäsenenä YK:n ihmisoikeuselimissä.

Kuuban pakotteita Trumpin hallinto ei ole poistamassa ennen kuin Kuuba muuttaa politiiikaansa. Hän käsitteli myös Venezuelan tilannetta.

– Emme voi vain katsella, kun Venezuela on romahduksen partaalla. Meidän on autettava venezuelalaisia palauttamaan kunnollinen halllinto. Ongelma ei ole sosialismin toteuttaminen, vaan sen uskollinen toteuttaminen.

Trump viittasi Yhdysvaltain entisen presidentin Harry S. Trumanin ajatuksiin vahvoista ja suvereeneista valtioista.

– Emme etsi vihollisia, vaan ystäviä.

"Luvassa on suuri herääminen"

Trumpin mukaan suuri kysymys YK:lle on patriotismi.

– On pohdittava, rakastavatko ihmiset isänmaataan tarpeeksi puolustaakseen sen arvoja. Ihmisten on otettava tulevaisuus omiin käsiinsä. Itsenäisten valtioiden on etsittävä ystäviä. Seiskäämme yhdessä rauhan puolesta.

Marshall-avun muisteloa

Trump käsitteli Yhdysvaltain Euroopalle 70 vuotta sitten antamaa Marshall-apua. Hän sanoi avun tavoitteiden, rauhan ja pyrkimyksen kukoistukseen pätevän yhä.

Presidentti sanoi puheenvuoronsa aluksi työpaikkojen lisääntyneen ja markkinoiden vahvistuneen. Hänen mukaansa Yhdysvaltain armeija on pian vahvempi kuin koskaan.

Trump kiitti muiden maiden apua hurrikaanien aiheuttamien tuhojen raivauksessa.

Presidentti toivotti kokouksen aluksi sen osanottajat tervetulleeksi kotikaupunkiinsa. Puheenvuoronsa lopuksi Trump pyysi Jumalan siunausta ja muille kokouksen osanottajavaltioille.

Pääsihteeri vetosi jälleen Pohjois-Koreaan

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres esitti yleiskokouksen avauspuheenvuoron.

– Olemme maailma, joka on palasina. Maailman tulee olla kokonainen.

Pääsihteerin mukaan ydinaseiden käyttöä ei pitäisi edes ajatella. Niiden käytön uhka on kuitenkin suurempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Kun uhka kasvaa, kasvaa myös vahingon riski, sanoi Guterres.

Guterres aikoo järjestää vuonna 2018 laajan kansainvälisen terrorisminvastaisen konferenssin.

Euroopassa varaudutaan suuriin muutoksiin – Yle selvitti: Nämä 5 heimoa kamppailevat Suomen asemasta unionissa

Grafiikka

Yle kysyi puoluejohtajilta, miten Euroopan unionia pitäisi heidän mielestään muuttaa. Suomi joutuu ottamaan kantaa aiheeseen pian.

Grafiikka

Euroopassa puhaltavat nyt Euroopan unionin tiivistämiselle suotuisat tuulet, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julisti puheessaan viime viikolla. Unioniin nihkeästi suhtautuvat britit tekevät lähtöä ja EU-vastaisten populistien nousu Euroopan vaalikentillä on hyytynyt.

Mikäli uudistusjuna lähtee Saksan ja Ranskan vetämänä liikkeelle, on suomalaisten poliitikkojen pystyttävä neuvottelupöydissä kertomaan, millaisen EU:n Suomi jatkossa haluaa. Yle kysyi näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta kaikille puoluejohtajille osoitetussa kyselyssä.

Ylen pyynnöstä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku tutustui puoluejohtajilta saatuihin vastauksiin ja jakoi puolueet niiden perusteella viiteen eri ryhmään. Puolueiden vastauksia Ylelle kommentoi myös yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta.

1. Kiihdyttäjät

Yle kysyi puolueiden kantaa unionin yhteistyön syventämiseen, rahaliiton kehittämiseen, euromaiden yhteisvastuun kasvattamiseen ja turvapaikkapolitiikkaan.

Vastausten perusteella vihreät erottuu selkeästi integraatiomyönteisimpänä puolueena, joka on valmis muita nopeampaan yhteistyön syventämiseen kaikilla kyselyssä esiin nousseilla alueilla.

– Yhteisen päätöksenteon lisääminen tietyissä asioissa toisi paremman unionin, kestävämmän talouden ja laajemman hyvinvoinnin, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kirjoittaa vastauksessaan.

Aalto on ainoa puheenjohtaja, joka vastaa yksiselitteisesti olevansa valmis lisäämään euromaiden yhteisvastuusta taloudellisista riskeistä. Tutkija Timo Miettinen pitää vastausta yllättävänä.

– Monet puolueet pitävät yhteisvastuuta punaisena vaatteena. Selvästi ajatellaan, että yhteisvastuusta puhumalla ei vaaleissa pärjää. Vihreät kuitenkin puhuvat myönteiseen sävyyn yhteisvastuun kehittämisestä, Miettinen sanoo.

Miettisen mielestä vihreiden vastauksessa on kiinnostavaa myös maininta euroalueen sisäisistä epätasapainoista, jotka ilmenevät erityisesti Saksan suurena vientiylijäämänä. Tällaiset kannat ovat Saksan kanssa samoja talouspoliittisia näkemyksiä jakavissa suomalaispuolueissa harvinaisempia. Aihetta ovat euroalueella pitäneet esillä muun muassa Ranskan presidentti Macron ja Italian entinen pääministeri Matteo Renzi.

– Solidaarisuuden ja vastuullisuuden tulee kulkea käsi kädessä. Toisaalta tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja parempaa riskienhallintaa, toisaalta mahdollisuuksia tasata valtavia yli- ja alijäämäeroja eri maiden ja alueiden välillä, vihreiden Aalto kirjoittaa vastauksessaan.

2. Rauhalliset etenijät

Vanhat suuret puolueet: kokoomus, SDP, keskusta ja pienemmistä puolueista RKP kuuluvat vastausten perusteella ryhmään, jossa EU-integraatiossa nähdään mahdollisuuksia syventämiselle, mutta eteneminen halutaan hoitaa rauhalliseen tahtiin, UPI:n tutkija tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi. Hän kutsuu ryhmää gradualisteiksi.

– Suuret puolueet kokoomus, keskusta ja SDP ovat loppujen lopuksi vastauksissaan hyvin lähellä toisiaan. Vastauksista henkii tietty konsensuslinja, joka on aika lähellä Saksan EU:ssa ajamaa linjaa, Iso-Markku sanoo.

Saksan ajamalla linjalla tarkoitetaan jäsenvaltioiden omaa vastuuta ja markkinakuria korostavaa lähestymistapaa. 

Hallituspuolueista keskustan ja kokoomuksen vastauksissa korostetaan, että euroalueella jo tehtävät toimet on saatettava loppuun ennen uusien harkitsemista. Näihin kuuluu erityisesti pankkiunionin viimeistely.

– Jokaisen valtion on saatava ensi sijassa omat uudistuksensa ja taloutensa kuntoon, ennen kuin voidaan realistisesti päättää lisätoimista, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kirjoittaa vastauksessaan.

– Niin kauan kuin rakenteelliset uudistukset EU-jäsenmaissa odottavat tekijäänsä, talous- ja rahaliittoa koskevat uudistukset ovat toissijaisia, vastaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

SDP:n Antti Rinteen mukaan EU:n kriisinsietokykyä voitaisiin parantaa niin sanotulla pahan päivän rahastolla.

– Jokaisella jäsenvaltiolla on vastuu oman julkisen talouden tilasta, mutta mahdollisessa vaikeassa taloustilanteessa talous- ja rahaliiton jäsenten yhteistyökykyä on vahvistettava, Rinne kirjoittaa.

RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mielestä euroalueella tullaan pitkällä tähtäimellä tarvitsemaan tiiviimpää yhteistyötä, mutta sen aika ei ole vielä.

– Ennen tiiviimpää yhteistyötä tulee vähentää riskejä. Jotta näin tapahtuisi, on myös tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat niitä toimenpiteitä, joihin ollaan sitouduttu, Henriksson kirjoittaa vastauksessaan.

3. Uudistajat

Tutkija Tuomas Iso-Markku asettaisi vasemmistoliiton ainoana puolueena omaan reformistien lokeroonsa. Siellä on Suomessa yksinäistä, mutta samoja ajatuksia jakavat aatetoverit muualla Euroopassa.

– Kuten monilla Euroopan vasemmistopuolueilla, on vasemmistoliitolla vahva reformistinen uudistusagenda. Suhtautuminen integraatioon itsessään on myönteistä, mutta samalla he haluavat merkittäviä uudistuksia EU:n instituutioihin tai ylipäätään EU:n agendaan, Iso-Markku kertoo.

Vasemmistoliitto kokee yhteistyön tiivistämisen vastenmieliseksi, mikäli se tarkoittaa talouskurin tai yksityistämisen lisääntymistä Euroopassa. Vasemmistoliitto toivoisi yhteistyön lisäämistä Euroopassa sen sijaan esimerkiksi EU-alueen yhteisinvestointeja kasvattamalla.

Rahaliittoa vasemmistoliitto pitää epäonnistuneena ja esittää sen valuvikojen korjaamiseksi Euroopan keskuspankkia koskevia muutoksia.  

– Euroopan keskuspankin mandaattia on muutettava niin, että EKP:llä on mahdollisuus lainoittaa maita suoraan työllisyyttä edistävän finanssipolitiikan mahdollistamiseksi. Joustot, kuten rinnakkaisen valuutan käyttöönotto, ovat myös perusteltuja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoittaa.

Vasemmistoliiton vastauksessa huomiota kiinnitetään vihreiden tapaan myös budjettiylijäämien euroalueelle aiheuttamiin ongelmiin ja epätasapainoon.

Iso-Markku arvioikin, että euroaluetta koskevissa kysymyksissä myös vihreät voidaan jossain määrin lukea reformisteihin, mutta vasemmistoliiton esittämät uudistukset ovat selkeästi radikaalimpia.

4. Jarruttajat

Kristillisdemokraattien ja puolueeksi pyrkivän Sinisen eduskuntaryhmän EU-politiikassa tavoitteena on pitää asiat suurimmaksi osaksi ennallaan, tutkija Iso-Markku arvioi. Hän luokittelisi puolueet vastausten perusteella minimalisteiksi kutsumaansa ryhmään. Myös keskustan vastauksista hän löytää joitain samoja piirteitä.

- He haluavat pitää kiinni status quosta. Vastauksissa nähdään ehkä tiettyjä alueita joilla voidaan edetä hieman, mutta pääasiassa halutaan pysytellä nykyisessä, Iso-Markku sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah syventäisi yhteistyötä sisämarkkinoilla. Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtaja, eurooppaministeri Sampo Terho mainitsee puolestaan turvallisuusyhteistyön ja terrorismintorjunnan kehittämisen.

–  Pitäisin hyvänä myös sitä, että EU ryhtyisi yhdessä kehittämään tehokkaampia tapoja palauttaa kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä näiden lähtömaihin, Terho kirjoittaa vastauksessaan.

Kristillisdemokraatit ja siniset antavat ainoina vastaajina perussuomalaisten kanssa yksiselitteisen tyrmäyksen ajatukselle siitä, että EU:ssa sovittaisiin sitovasti turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen jakautumisesta jäsenmaihin.

Yhtenä perusteluna Terho mainitsee hallitusohjelman, jossa mainitaan, että turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Tutkija Iso-Markku näkee kysymyksen turvapaikkapolitiikasta kertovan hallituksen EU-politiikan vaikeudesta.

– Jakolinjat ainakin jossain kysymyksissä ovat hallituksessa olevien puolueiden välillä selvästi syvempiä kuin tiettyjen hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä. Kysymys turvapaikkajärjestelyistä symboloi tätä erityisen paljon. Tässä asiassa suurin osa suomalaisista puolueista olisi valmis menemään pidemmälle, kuin mitä hallituksen sisällä oleva sininen eduskuntaryhmä, tutkija Iso-Markku sanoo.

Hallituspuolueiden puheenjohtajista kokoomuksen Petteri Orpo kertoo kannattavansa sitä, että EU sopisi sitovasti turvapaikanhakijoiden jakautumisesta jäsenmaihin. Kaikki oppositiopuolueiden puheenjohtajat perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja lukuunottamatta ovat Orpon kanssa samoilla linjoilla.

Keskustan puolusihteeri Jouni Ovaska ei ota kysymykseen suoraan kantaa, vaan puhuu kiintiöpakolaisjärjestelmän kehittämisestä, jolloin kiintiöpakolaisten määrää olisi kyettävä nostamaan Euroopan laajuisesti. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on Ylen aikaisemmassa haastattelussa kertonut olevansa valmis nostamaan Suomen kiintiön väliaikaisesti 2 000 pakolaiseen.

5. Purkajat

Perussuomalaiset ovat odotetusti EU:n suhteen kielteisimmällä linjalla. Minimalisteista perussuomalaiset eroavat Iso-Markun mukaan siinä, että integraatiokehityksen jarruttamisen sijaan vastauksissa puhutaan jo toteutettujen integraatiohankkeiden purkamisesta.

– Integraation luomia ongelmia, kuten euron kriisiä tai laittomien maahanmuuttajien vaellusta voidaan tietysti hillitä lisäämällä integraatiota, mutta samalla nakerretaan jäsenmaiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeutta. Parempi tapa on purkaa epäonnistuneita integraatiohankkeita, kuten yhteisvaluutta ja Schengen-alue, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa vastauksessaan.

Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen pitää perussuomalaisten kielteisestä suhtautumisesta kertovia vastauksia konkreettisina, kun taas EU:n integraatioon myönteisemmin suhtautuvien puolueiden näkemykset hakevat muotoaan.

– Visiot erityisesti talous- ja rahaliittoon liittyen ovat puolueilla vielä aika epämääräisiä kautta linjan, paitsi niiden vastausten osalta, jotka ovat yksiselitteisen kielteisiä. Siinä näkyy selkeästi, että tätä keskustelua ei ole vielä käyty institutionaalisten uudistusten tasolla, Miettinen arvioi.

Keskustelua aiheesta tulee syksyn aikana riittämään. Pääministeri Sipilä antaa eduskunnassa ilmoituksen Suomen EU-politiikasta marraskuussa ja EU-pöydissä aihetta käsitellään huippukokouksissa.

Paljon riippuu myös siitä, millainen hallitus Saksassa muodostetaan sunnuntain liittopäivävaalien jälkeen. Vasta sen jälkeen nähdään, millaiseksi Ranskan ja Saksan yhteistyö muodostuu.

Korjattu kello 17.45, Italian entinen pääministeri on Matteo, ei Mario Renzi

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä