Kimi Räikkönen ajoi paalupaikalle yli kahdeksan vuoden tauon jälkeen – Bottas äärimmäisen lähellä täydentää suomalaisjuhlat

Kimi Räikkönen paalulla, Valtteri Bottas (vas.) kolmas ja Sebastian Vettel toinen.

128 aika-ajoa kestänyt Räikkösen kuiva putki on ohi.

Kimi Räikkönen paalulla, Valtteri Bottas (vas.) kolmas ja Sebastian Vettel toinen.

Ferrarin Kimi Räikkönen ajoi Monacon GP:n paalupaikalle. Viimeksi Räikkönen on lähtenyt F1-kisaan paalulta Ranskassa 2008. Räikkösen kuiva putki kesti 128 kisaa. Monacossa Räikkönen on ollut kerran aiemmin paalulla vuonna 2005 McLarenilla, jolloin Räikkönen voitti myös kisan.

Räikkönen johti viimeistä aika-ajosessiota pitkän aikaa, mutta sai jännittää kuitenkin lopussa. Ensiksi tallitoveri Sebastian Vettel jäi viimeisellä nopeallaan toiseksi. Mercedeksen Valteri Bottas veti vielä sen jälkeen pohjat ensimmäiseen sektoriin, mutta taipui lopulta Ferrari-kuljettajille. Hän jäi kakkospaikasta vain kaksi tuhannesosaa. Näin suomalaiskuljettajien historian ensimmäinen eturivi jäi todella pienestä kiinni.

Aika-ajo oli katastrofi Mercedeksen Lewis Hamiltonille. Hamilton putosi kokonaan pois viimeisestä osiosta. Toisessa osiossa Hamilton raportoi jatkuvasti talliradioon ongelmista. Mercedeksen autossa ei näyttänyt olevan pitoa ollenkaan. Kolminkertainen F1-mestari ei saanut yhtään hyvään kierrosta aikaiseksi.

Hamilton joutui jättämään kaiken viimeisen nopean kierroksen varaan toisessa osiossa. Se meni kuitenkin pilalle, kun edellä ajanut McLarenin Stoffel Vandoorne osui kaiteeseen. Hamilton joutui jarruttamaan, eikä päässyt kellottomaan kunnollista kierrosta.

Hamilton jäi sijalle 14. Monacon radalla lähtoruutu on erityisen huono, sillä ohittaminen on vaikeaa.

Lue myös:

Räikkönen suhtautui paalupaikkaan maineensa veroisesti – ilmekään ei värähtänyt lehdistötilaisuudessa

Bottas putosi eturivistä järkyttävän pienellä erolla: "Sain ajokistani kaiken irti" 

Räikkösen paalupaikka keräsi hurjaa suitsutusta: "Jäämies on palannut!"

Lewis Hamiltonin aika-ajosta täysi katastrofi: "Viikonloppu oli aika pitkälti siinä" 

Tulokset:

1. Kimi Räikkönen   Ferrari  1.12,178

2. Sebastien Vettel Ferrari  +  0,043

3. Valtteri Bottas  Mercedes +  0,045

4. Max Verstappen   Red Bull +  0,318

5. Daniel Ricciardo Red Bull +  0.820

6. Carlos Sainz     Toro R.  +  0,984

7. Sergio Perez     Force I. +  1,141

8. Romain Grosjean  Haas     +  1,341

9. Jenson Button    McLaren  +  1,605

10. S.     Vandoorne McLaren

--------------------------------------

14. Lewis Hamilton   Mercedes

Lentopallomiehille huippuarvokas voitto - sunnuntaina kaksi erävoittoa riittää MM-paikkaan

Elviss Krastins (vas.), Markus Kaurto ja Antti Ropponen torjunnassa.

Suomi voitti Espanjan lentopallon MM-karsinnassa 3-1. Paikka MM-kisoihin irtoaa sunnuntaina jopa 2-3 -tappiolla Tshekille.

Elviss Krastins (vas.), Markus Kaurto ja Antti Ropponen torjunnassa.

Suomen miesten lentopallomaajoukkue otti tärkeän voiton Espanjasta MM-karsintaturnauksessa Karlovy Varyssa Tshekissä. Espanja olisi voitolla napannut MM-paikan, mutta Suomi vei ottelun 3-1 (25-19, 21-25, 25-19, 25-22).

Näin Suomelle rittää kaksi erävoittoa sunnuntaina Tshekistä suoraan MM-paikkaan. Paikka tulee siis voitolla tai 2-3 -tappiolla.

Suomen avainpelaajia olivat lauantaina jälleen keskipelaajat Sauli Sinkkonen ja Tommi Siirilä sekä upeasti puolustanut libero Lauri Kerminen.

Toisessa erässä Suomi koki viikon ensimmäisen erätappionsa, mutta kolmannessa Suomi oli jälleen vahva. Neljättä erää Espanja johti jo 16-13, mutta Suomi nousi komeasti voittoon.

LUE MYÖS: "Maailman paras libero" vaatimattomana - "Minä olen Suonenjoen mansikkapoika vain"

Räikkösen paalupaikka keräsi hurjaa suitsutusta: "Jäämies on palannut!"

Kimi Räikkönen

Räikkönen itse suhtautui onnistumiseensa tyynesti.

Kimi Räikkönen

Suomalaiskuljettaja Kimi Räikkönen ajoi paalupaikalle lähes yhdeksän vuoden tauon jälkeen lauantaina. Räikkösen edellinen paalu on vuoden 2008 kesäkuussa ajetusta Ranskan gp:stä.

Räikkösen hurja vauhti Monacossa sai myös F1-kannattajat innostumaan sosiaalisessa mediassa.

– Jäämies on palannut! F1-fani Alex Withington hehkutti Twitterissä

Paalupaikka oli Räikköselle uran 17:s. Hän päihitti niukasti tallikaverinsa Sebastian Vettelin ja Mercedeksen Valtteri Bottaksen.

– Kimi paalulla. Sitä emme ole sanoneet pitkään, pitkään aikaan. Hän on näyttänyt hyvältä koko viikon ja radan keskisektori teki eron hänen ja tallikaveri Vettelin välillä, BBC:n F1-asiantuntija Allan McNish arvioi.

Räikkönen suhtautui lähes yhdeksän vuotta kestäneen kuivan kauden katkeamiseen tyynesti.

– Tämä on tietenkin mahtavaa. Yritämme saada tästä parhaan hyödyn irti huomenna, Räikkönen sanoi.

Monacon F1-osakipailu ajetaan sunnuntaina klo 15 alkaen.

 

Näistä syistä joudut jonottamaan sairaalan päivystyksessä, vaikka ketään ei näy missään – hoitajat kertovat

Vuoronumeronäyttö sairaalan odotusaulassa.

Kysyimme hoitoalan ammattilaisilta, miksi potilas joskus vain odottaa ja odottaa, vaikka osastolla ei näytä tapahtuvan mitään.

Vuoronumeronäyttö sairaalan odotusaulassa.

– Miksi täällä ei tapahdu mitään? Eihän täällä ole ketään missään!

Tämä on tyypillinen purkaus sairaalan päivystyksessä mielestään liian pitkään jonottaneelta. Jännitteet kasvavat, kun jonotusaika venyy eikä potilas ymmärrä, miksi näin on.

Kysyimme Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä perjantai-iltana työskennelleiltä hoitajilta, mistä johtuu, että joku vain jonottaa ja jonottaa, eikä osastolla näytä tapahtuvan mitään.

1. Koska joku muu luultavasti tarvitsee apua nopeammin kuin sinä

Esimerkiksi KYSin päivystyksessä hoidontarpeen arviointiin jonottavat eivät näe, mitä tapahtuu osastolla lasiovien takana. Jonottava asiakas voi manata triagehoitajalle, että mitään ei tapahdu, vaikka kulman takana elvytyshuoneessa pelastettaisiin jonkun henkeä.

– Siksi haluaisinkin odotusaulaan numeronäytön, joka näyttäisi, kuinka paljon meillä on potilaita sisällä, päivystyksestä vastaava hoitaja Kari Naukkarinen sanoo.

Hän myöntää, että sairaala voisi informoida potilaita nykyistä paremmin jonotustilanteesta. Silloin vähennettäisiin sitä, että potilaat käyvät "jatkuvasti kysymässä, mikä mättää".

– Toisaalta kun 15 neulanterävää silmäparia tuijottaa sinua aulassa, ehkä vedän vain oven kiinni mieluummin kuin heitän itseni leijonille, hän vitsailee.

2. Koska jonossa on ihmisiä, jotka kuuluisivat muualle

Ensiapu on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat hoitoa välittömästi. Hoitajien ja lääkärien mukaan päivystykseen hakeutuu silti entistä enemmän potilaita, jotka voisivat hoidattaa vaivansa terveyskeskuksessa tai kotona.

– Miten sen sanoisi kauniisti… Uusavuttomuus ja "kaikki mulle heti nyt" -ajattelu on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana. Nuhakuumekin on päästävä hoitamaan heti, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystysalueen ylilääkäri Tero Martikainen.

Potilas ei todennäköisesti kuulu sairaalan päivystykseen, jos hänellä on jalka- tai selkäkipu ilman muita oireita, nyrjähdys, haava joka ei tarvitse ompelua, pitkittynyt flunssa ilman yleisoireita tai tarve saada sairauslomaa seuraavaksi päiväksi.

Jos potilas ei ole varma, vaatiiko oma vaiva erikoissairaanhoitoa, hän voi aina soittaa neuvontaan.

Ensiavussa potilaat hoidetaan triage- eli kiireellisyysjärjestyksessä. Kuopiossa hoitajat ja ensihoitajat ovat opiskelleet monisivuisen ohjeen, jonka perusteella potilaan hoidontarve määritellään.

– Monilta potilailta puuttuu ehkä realiteetti siitä, mikä on kiireellistä, KYSissä triagehoitajan tehtäviä tekevä sairaanhoitaja Laura Tossavainen miettii.

Joskus potilas pettyy kuullessaan, että hänen vaivansa ei ole niin vakava, että se vaatisi välitöntä hoitoa. Välillä potilas on täysin tyytymätön ammattilaisen arvioon, sanoo sairaanhoitaja Petri Jaakkonen.

– Onhan se noloa käännyttää takaisin, jos joku tulee sadan kilometrin päästä autolla ja triagehoitaja katsoo, että vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa.

3. Koska henkilöstö on vedetty tiukalle

Jos hoitajalta tai lääkäriltä kysyy, miten työ on muuttunut vuosien varrella, moni tuo esille lisääntyneen kuormituksen. Potilasmäärä kasvaa, kun päivystäviä yksiköitä suljetaan muualla eikä henkilökuntaa lisätä samassa suhteessa.

Potilasmäärä kasvaa, kun asukkaista tulee entistä vanhempia ja sairaampia. Joskus potilaaksi tulee kotihoidossa olevia vanhuksia, joiden tilanne järkyttää hoitajia.

– Monta kertaa olen miettinyt, että onko tämä totta, miten he pärjäävät kotona, vastaava hoitaja Tuija Harjunen sanoo.

Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa henkilöstömitoitus on ollut viime kuukausina tiukan keskustelun alla.  Viime viikolla netissä levisi tämä lääkärin mielipidekirjoitus, jossa hän kuvasi työntekijän ylikuormituksen olevan “normaali tilanne päivystyksessä".

Poikkeuksellisen lahjakas suomalaistusina kohti NHL:n testirääkkiä: "Kyllä sieltä painetta tulee"

nhl draft 2017, Jokiharju, heponiemi, välimäki, kotkansalo, räsänen, salo, vesalainen, vaakanainen, heiskanen, luukkonen

NHL:n varaustilaisuuden testit käynnistyvät maanantaina Buffalossa. Tilaisuuteen kutsuttiin peräti 12 suomalaislupausta, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

nhl draft 2017, Jokiharju, heponiemi, välimäki, kotkansalo, räsänen, salo, vesalainen, vaakanainen, heiskanen, luukkonen

Tyylikäs herra kävelee reippaasti matkalaukkunsa kanssa Helsinki-Vantaan lentokentän aulaan. Hänellä on edessään jälleen yksi lento Pohjois-Amerikkaan. Lento laskeutuu Suomen aikaa myöhään lauantai-iltana New Yorkiin, mistä edessä on vielä yli 600 kilometrin matka Buffaloon.

NHL:n Euroopan kykyjenetsijätoimiston johtaja Göran Stubb kaitsee Buffalossa 12 vuosina 1998-1999 syntynyttä suomalaislupausta. Kiekkolahjakkuuksia on kutsuttu tänä vuonna Suomesta NHL:n testileirille enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

- Yleensä kutsun on saanut 4-6 suomalaispelaajaa. Tämä vuosi on suomalaisille uusi ennätys, Stubb kertoo.

Viisi päivää kestävä leiri alkaa lähellä Yhdysvaltain ja Kanadan rajaa sijaitsevassa Buffalossa maanantaina. Kolmena ensimmäisenä päivänä NHL-seurat haastattelevat pelaajia, kahden viimeisen päivän ajan pelaajien fyysisiä ominaisuuksia mitataan rääkissä.

NHL-seurat ovat kutsuneet "Draft Combine"-leirille yhteensä 106 pelaajaa ympäri maailmaa.

- Veikkaan, että kaikki 12 suomalaispelaajaa varataan. Heistä 4-5 voidaan varata jopa ensimmäisellä kierroksella, Stubb sanoo.

Kansainvälisen kykyjenetsijätoimiston ISS:n viimeisimmässä varausrankingissä 31 kärkipelaajan joukossa oli peräti viisi pelaajaa: Miro Heiskanen, Juuso Välimäki, Eeli Tolvanen, Kristian Vesalainen ja Henri Jokiharju.

- Tänä vuonna mukana ei ole yleisestikään Laineen tai Puljujärven kaltaisia pelaajia. Aika tasaista on, mutta hyviä pelaajia löytyy jokaiselle seuralle.

Miro Heiskasesta kärkivaraus

Suomalaisista kuumin nimi on Helsingin IFK:n puolustaja Miro Heiskanen. Päättyneellä kaudella kohisten arvioissa noussut espoolaispakki varataan todennäköisesti ensimmäisten pelaajien joukossa.

Heiskasen lisäksi puolustajien kärkinimiä ovat Juuso Välimäki, Henri Jokiharju, Robin Salo ja Urho Vaakanainen.

- Henkilökohtaista taitoa on paljon. Kyllä Suomessa tehdään junioripuolella asioita oikein sekä seuroissa että jääkiekkoliitossa, Kanadan juniorisarjan WHL:n Tri-City Americansissa kaksi kautta viettänyt Välimäki kertoo.

Hyökkääjistä kuumimmat nimet ovat alle 18-vuotiaiden MM-kisojen pistekuningas Kristian Vesalainen ja Yhdysvaltain juniorisarjoissa loistanut Eeli Tolvanen.

Alle 18-vuotiaiden MM-kultaa ja -hopeaa torjunut HPK-vahti Ukko-Pekka Luukkonen oli maalivahtien listalla ensimmäisenä.

- Seurat ja liitto ovat panostaneet hyvin veskareiden koulutukseen, jotta maalivahteja saadaan eteenpäin, Luukkonen sanoo.

- On puhuttu, että tänä vuonna kenttäpelaajat eivät olisi niin hyviä. Draft on tasaisempi, joten veskareita voitaisiin varata enemmän.

Rankka mutta nätti viikko

Helsinki-Vantaalta lähti Stubbin mukana kohti Buffaloa kymmenen suomalaispelaajaa, Eeli Tolvanen ja Joni Ikonen kulkevat testeihin omia reittejään. Kymmenen 17-18-vuotiasta lupausta on pari päivää ennen testien alkua rennoin mielin – pelaajille on kerrottu etukäteen kuntotestien sisältö, joten he tietävät mitä odottaa leirin päätöspäiviltä.

Mutta mikä on testirupeaman rankin osuus? Kenenkään ei tarvitse miettiä vastausta pitkään.

- Fillaritestistä olen kuullut paljon. Se taitaa olla pahin, ahkerana harjoittelijana tunnettu Kristian Vesalainen sanoo.

- Pyörätestit ovat tosi mukavia. On aina kiva päästä polkemaan, Juuso Välimäki komppaa.

- Rankka viikko on tulossa ja koko ajan täytyy keskittyä. Testeissä täytyy antaa parhaat näyttönsä, Miro Heiskanen puolestaan arvioi.

Kuntopyörätestissä mitataan pelaajien kestävyyttä ja hapenottokykyä lisäämällä vastusta ja polkemisnopeutta kahden minuutin välein. Eniten nuorukaisia tuntuukin mietityttävän NHL-seurojen haastatteluosuuksista selviytyminen.

- Englanti on vähän vaikeaa, mutta kai se jotenkin lähtee. Tämä on uusi juttu minulle, nätti viikko on edessä, Vaasan Sportin puolustaja Robin Salo kertoo hymyillen.

Eemeli Räsäsellä, Henri Jokiharjulla, Kasper Kotkansalolla, Aleksi Heponiemellä, Juuso Välimäellä ja Eeli Tolvasella ei pitäisi olla ongelmia kielellisessä ilmaisussa. Kuusikko on kerännyt kiekko-oppia Pohjois-Amerikan juniorisarjoissa, joten kieli ja kulttuuri on tuttua.

- Ei siinä mitään kummempia. Kyllä sieltä varmaan painetta tulee, mutta täytyy vain muistaa olla oma itsevarma itsensä. Kiva, että mukana on paljon suomalaisia. Voin jutella suomeksi ja jakaa mielipiteitä testeistä, Jokiharju sanoo.

NHL:n varaustilaisuus järjestetään Chicagossa 23.-24. kesäkuuta. Jos Stubbin arvio suomalaisista ensimmäisen kierroksen varauksista toteutuu, on suomalaisella kiekkoväellä edessään viime vuoden kaltainen juhannusviikonloppu.

 

Lue myös

Kesän kovin suomalaisvaraus lähtee NHL:n kuntotestiin - "Tiedän mitä on tulossa"

Ennätysmäärä suomalaispelaajia Puljujärven ja Laineen jalanjäljissä NHL-testileirille - "Eivät seurat näitä matkoja Atlantin yli huvikseen maksa"

Kristallipallo ja synkkä Melania – Nämä viisi asiaa muistetaan Trumpin Euroopan ja Lähi-idän kiertueesta

Trump, vaimo ja valtion päämiehiä avajaisissa

Presidentti Donald Trumpin ensimmäisen Atlantin-takaisen vierailun oli määrä tuoda lisävalaistusta Yhdysvaltain presidentin ulkopoliittiseen linjaan. Sosiaalisessa mediassa jäivät elämään ministerin tönäisy sekä puolison ja tyttären pukeutuminen.

Trump, vaimo ja valtion päämiehiä avajaisissa

1. Tämä tapahtui: Asekaupat Saudi-Arabiassa

Matkansa aluksi Presidentti Donald Trump allekirjoitti noin sadan miljardin euron asekauppasopimuksen Saudi-Arabiassa.

Lisäksi puolustusyhteistyötä käsittelevän sopimuksen mukaan Yhdysvallat toimittaa tulevan kymmenen vuoden aikana Saudi-Arabiaan aseita ja muita sotateollisuustuotteita noin 300 miljardin arvosta.

Tämän me muistamme

Sosiaalisessa mediassa asekaupat jäivät seremonioiden varjoon. Huomiota herätti liki 190-senttisen Trumpin syvä kumarrus kuningas Salmanin bin Abdul Aziz al-Saudin pujottaessa hänen kaulaansa kunniamerkin.

Lisäksi internetin villitsi erikoinen asetelma, jossa Trump, kuningas Salman ja Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi poseerasivat kuvaajille kristallipallon ympärillä. Palloa verrattiin esimerkiksi Taru sormusten herrasta -elokuvan Sauronin silmään.

 

2. Iranin ryöpytystä Israelissa

Trump käytti Lähi-idän vierailunsa aikana kovaa kieltä Irania vastaan. 

Vierailun ensimmäisessä puheessa Saudi Arabiassa hän syytti Irania muun muassa Syyrian, Irakin ja Jemenin aseellisten kapinallisryhmien kouluttamisesta. 

Hän jatkoi Iranin käsittelyä myös Israelissa. Siellä hän vaati, että Iranin on lopetettava terroristien ja puolisotilaallisten joukkojen rahoittaminen ja kouluttaminen. Samoin hän painotti, että Iranille ei koskaan pidä antaa ydinasetta.

Tämän me muistamme

Puolen sekunnin kohtaus punaisella matolla päätyi jopa uutiskanava CNN:n uutiseksi.

Presidentti Trump ja hänen vaimonsa Melania Trump poistuivat Israelissa lentokentältä tervetuloseremonian päätteeksi. Presidentti ojensi kätensä puolisolleen, mutta Melania Trump tönäisi käden pois.

Video levisi välittömästi ympäri maailman.

3. Vatikaani: Yksimielisinä kameroiden edessä

Paavin ja Trumpin tapaamisessa käteltiin, hymyiltiin eikä ainakaan julkisesti puhuttu kaksikon erimielisyyksistä.

Yhdysvaltain presidenttikampanjan aikana paavi Franciscus arvosteli jyrkästi Trumpia epäilemällä, onko tämä oikea kristitty. Trump iski takaisin.

– Jos [terroristijärjestö Isis] hyökkää Vatikaaniin – mikä olisi, kuten kaikki tiedämme, Isisille paras palkinto – paavi vielä toivoisi ja rukoilisi, että Donald Trump olisi silloin presidenttinä, Trump sanoi tuolloin.

Nyt paavi ja Trump korostivat lämpimiä välejään.

Tämän me muistamme:

Presidentin puoliso Melania Trump käytti huivia Vatikaanissa mutta ei Saudi-Arabiassa. Myös tytär Ivanka Trump noudatti samankaltaista pukeutumisratkaisua.

 

4. Bryssel: Trump vaati Nato-maita nostamaan puolustusbudjettejaan

Trump vaati puolustusliitto Naton päämajassa pitämässään puheessa, että jokaisen Nato-maan on nostettava puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Hänen mukaansa kaksi prosenttiakaan ei välttämättä riitä, sillä muut jäsenmaat ovat Yhdysvalloille velkaa aiemmilta vuosilta.

Tämän me muistamme

Ennen Nato-kokouksen ryhmäkuvan ottamista Trump kampesi itsensä voimalla eturiviin. Hän siirsi Montenegron pääministerin Duško Markovićin olkavarresta syrjään tieltään.

Sitten presidentti suoristi takkinsa ja oikaisi ryhtinsä kuvaa varten.

5.  Trump panttasi päätöstään Pariisin ilmastosopimuksesta

Matkansa päätteeksi Trump osallistui johtavien teollisuusmaiden G7-kokoukseen Sisilian saarella Italiassa. Muiden maiden johtajat yrittivät taivutella Trumpia asettumaan Pariisin ilmastosopimuksen taakse, mutta Trump ei taipunut.

Hän ilmoitti päättävänsä ensi viikolla, aikooko Yhdysvallat pysyä sopimuksessa mukana.

Tämän me muistamme:

Sisilian auringon alla kommelluksistaan otsikoihin ei noussut Trump, vaan huomion varastivat Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Nuorekas johtajakaksikko sai sosiaalisen median sekoamaan, kun he kävelivät romanttisissa maisemissa kukkapensaiden keskellä Välimeren rannalla. Kohtaamista luonnehdittiin bromanceksi eli miesromanssiksi.

Iittalaakin tunnetumpi lasitölkki löytyi ennen melkein joka kodista – nyt siitä voi saada hyvät rahat

Herkkuja Karhulan lasitehtaan valmistamissa keittiötölkeissä keittiön pöydällä.

Säilönnän sijaan keittiötölkkit ovat nykyään sisustusesineitä, jotka vaihtavat omistajaa kirpputoreilla ja vanhantavaranliikkeissä.

Herkkuja Karhulan lasitehtaan valmistamissa keittiötölkeissä keittiön pöydällä.

KOTKA. Keittiön ikkunalaudalla kasvaa suolaviiniheinää ja timjamia. Ruukuikseen yrtit ovat saaneet lasipurkit, joiden pinnassa kuultaa Karhulan lasitehtaan karhu-tunnus. Vanhat keittiötölkit ovat päässeet Enna Järnstedtin kotona paraatipaikalle.

– Muut kuin karhun kuvalla varustetut tölkit eivät kelpaa, kotkalainen Enna Järnstedt sanoo.

Osaksi kodin sisustusta siirtyneille purkeille on monia käyttötarkoituksia. Jouluna Järnstedt rakensi lasipurkkiin jouluisen asetelman laittamalla sen sisään jouluvalot ja piparimuotteja. Pääsiäisenä tölkissä kasvoi helmililjoja ja narsisseja.

Nyt kesän korvalla keittiön suuren pöydän päällä katseen vangitsee kaksi kirkkaasta lasista valmistettua purkkia. Niihin on pistetty tarjolle vaaleanpunaisia ja vaaleankeltaisia marenkeja ja vaahtokarkkeja.

– Kun näin Pinterestissä kuvan, missä isoon tölkkiin oli laitettu hiekkaa ja kynttilöitä, hankin ensimmäisen tölkin omaan kotiin, Enna Järnstedt kertoo.

Alunperin tölkkeihin säilöttiin ruokaa tai niihin tehtiin esimerkiksi hilloja. Karhulan lasitehtaan ohella erilaisia lasisia tölkkejä on valmistettu omilla tuotenimillään lähes kaikissa suomalaisissa lasitehtaissa.

– Tölkkejä ostettiin osuuskaupoista. Vielä sotien jälkeen myös kaupparatsut tekivät ennen kesää tölkkikierroksen, jotta kaikilla olisi tarpeeksi tölkkejä varastoissaan satokauden alkaessa, vt. museonjohtaja Kaisa Koivisto Suomen lasimuseosta sanoo.

Kaiken kaikkiaan tölkkejä on valmistettu yksin Karhulassa valtava määrä.

– Ei kuitenkaan yhtä paljon kuin pulloja. Viinapullot olivat suositumpia, Koivisto sanoo.

Enää lasitehdasta Karhulassa ei ole. Tehtaan viimeiseksi omistajaksi jäi yhdysvaltalaisyhtiö O-I, joka lakkautti tehtaan kannattamattomana vuonna 2009. Viimeisimpänä tehdas valmisti lasipulloja Finlandia Vodkalle. Pullojen valmistaminen siirtyi Viroon.

Karhulan lasitehdas oli merkittävä pakkauslasin valmistaja. Ehkä parhaiten tehdas tunnetaan juuri pulloistaan. Viime vuosisadan alkupuolen puoliautomaattikoneilla se pystyi valmistamaan yhden työpäivän aikana 2000-2500 pulloa. Vastaavilla koneilla hieman suurempia tölkkejä valmistui arviolta hieman tätä vähemmän.

Nykyisin lasitölkkejä näkee usein sisustuskuvissa. Niin Karhulan kuin muidenkin lasitehtaiden lasitölkit ovat jo useamman vuoden ajan olleet kovassa huudossa kirpputoreilla ja vanhantavaran liikkeissä. Moni muistaa kotoaan tai mummoloistaan tölkkejä, ja heihin tölkkien nostalgia puree nyt.

– Eivät ne silloin näyttäneet lapsen silmissä kauniilta. Nyt vasta on se kotiseuturakkaus syttynyt, Järnstedt sanoo.

Iittalaa tunnetumpi

120 vuoden ajan Karhulan lasitehdas oli yksi Suomen merkittävimmistä lasitehtaista. Lasitehtaan perusti William Ruth vuonna 1889. Karhulanniemelle nousi samoihin aikoihin myös uudenaikainen höyrysaha, pieni tiilitehdas, puuhiomo ja konepaja.

Vuonna 1915 Karhulan teollisuuspuiston tehtaat siirtyivät A. Ahlström Osakeyhtiön omistukseen.

1950-luvulle saakka Karhulan nimi oli tunnetumpi kuin sen sivutehtaan Iittalan.

– Vielä sotien jälkeen Iittalan laseissa yritettiin käyttää Karhula-nimeä, koska Karhula oli tunnetumpi nimi myös maailmalla, vt. museojohtaja Kaisa Koivisto Suomen lasimuseosta kertoo.

Iittalan piti käyttää osittain tuotannossaan kaksoisnimeä Karhula-Iittala aina 1960-luvun alkuun asti.

 

Karhulan Lasin tuotantoa on koottu Kymenlaakson museon uuteen näyttelyyn Kotkassa. Näyttelyn nimi Lasia kaikille kuvastaa sekä Karhulan lasitehtaan tuotannon monipuolisuutta että määrää.

Etenkin varhaisina vuosikymmeninään tehdas valmisti jokseenkin kaikkea, mitä lasista voi tehdä. Viimeisinä vuosinaan se vastasi yksin pakkauslasin valmistuksesta Suomessa.

Näyttely perustuu vuosina 1964-1989 toimineen Karhulan lasimuseon kokoelmiin, joten painopiste on ennen 1950-lukua valmistetussa lasissa. Näyttely on avoinna vuoden 2021 tammikuun loppuun.

Tölkit osa perheen historiaa

Enna Järnstedtin koti Kotkan Tiutisissa on vain lyhyen ajomatkan päässä Karhulan teollisuuspuistosta, jossa lasitehdas aikanaan sijaitsi.

Hän kokee, että lasitehtaan keittiötölkit ovat vahvasti osa hänen perheensä historiaa juuri Ahlströmin kautta, vaikka suoraa sidettä lasitehtaalle ei olekaan.

– Isovanhempani tulivat Savosta Ahlströmin kartonkitehtaalle töihin. Isäni puolestaan on ollut Ahlströmin pumpputehtaalla töissä ennen kuin se myytiin Sulzerille. Oma työuranikin alkoi Ahlströmillä siivoojana, Järnstedt kertoo.

Järnstedtille oli selvää, että omaan kotiin on saatava nimenomaan kotikaupungissa Kotkassa valmistetut tölkit.

– Ilvestölkit minä passaan ihan täysin. Harmi vaan, että kun olen yrittänyt löytää kannellisia tölkkejä, niin melkein aina minun tölkeissä on ilves-kansi, Järnstedt nauraa.

Keittiön hyllyllä Ennan perunajauhot ovatkin pienessä Karhulan lasipurkissa, jonka kannessa on kuitenkin Riihimäen lasitehtaan Ilves.

Alkuperäiset kannet harvassa

Keittiötölkit tekevät kauppansa kirpputoreilla. Moni tietää, että ennen niin arkinen esine on yhä rahanarvoinen.

Eniten liikkuvat juuri Karhulan keittiötölkit ja Riihimäen Ilvestölkit, sillä ne on helppo tunnistaa tölkkien kyljessä olevasta tehtaiden symbolista. Myös lasiesineiden pohjaan painettu K- tai R-kirjain paljastaa alkuperän.

– Kymmenen tai kaksikymmentä euroa on aika normaali hinta. Sen verran olen itse niistä valmis maksamaan. Jos on värillinen tai erikoisempi tölkki, niin siitä voi maksaa sitten enemmän, Järnstedt pohtii.

Sotkamolaisessa osto- ja myyntiliikkeessä Järnstedt törmäsi pihkan väriseen tölkkiin, jolla hintaa oli lähemmäs sata euroa. Tölkki oli väriltään kaunis, mutta muuhun sisustukseen epäsopiva, joten se jäi hyllyyn. Sen sijaan Järnstedt metsästää vihertävän ja sinertävän sävyisiä tölkkejä.

– Pienempiin litran tölkkeihin toivoisin törmääväni useammin.

 

Todennäköisempää on, että kirpputorilla vastaan tulee vetoisuudeltaan kolmen litran tölkki. Ne ovat yleisimpiä. Kotkalaisesta vanhan tavaran liikkeestä kerrotaan, että niiden hinta asettuu kymmenen ja viidentoista euron välille.

Tölkkien koko vaihtelee puolesta litrasta kymmeneen litraan. Pääosin tölkit on valmistettu kirkkaasta lasista, mutta lasimassa on voinut taittaa myös vihreän, sinisen tai ruskean sävyihin.

Hintaan vaikuttaa koon lisäksi se, löytyykö tölkille alkuperäistä kantta. Peltiset kannet ovat kestäneet aikaa huonommin kuin lasiset tölkit. Kannet ovat ruostuneet ja sitä myöten hävinneet.

– Tölkkejä liikkuu paljon, siksi ne eivät ole hinnaltaan mahdottomia. Kansia sen sijaan ei niinkään liiku, varsinkaan hyväkuntoisia. Ilman kantta kolmen litran tölkki on sen kymmenen euroa, kannella viisitoista. Ihan pieniä tölkkejä on liikkeellä vähemmän, joten niiden hinta on helposti lähempänä sitä viittätoista vaikkei kantta enää löytyisikään, vanhantavaraa myyvän Tamburiinin yrittäjä Tiina Koskenheimo sanoo.

Hän vinkkaa, että tällä hetkellä arvokkaampi karhulalainen lasipurkki on hieman eri mallinen, kauluksellinen ja suorareunainen purkki, jota kutsutaan narutölkiksi. Niiden hinta kohoaa 40–50 euroon.

Sitten on harvinaisuuksia, joita ei edes raaski myydä. Sellainen on esimerkiksi kolmen litran narutölkki, joka on neodyymi eli se vaihtaa väriä valon mukaan. Päivänvalossa lasi on vihertävämpi ja keinovalossa väri muuttuu ruskeammaksi.

– En ole tällaista ennen nähnyt. Tällaisena sävynä hinta olisi ehkä 50–60 euroa.

Tuttu joka kodissa

Karhulan Lasi Oy:n tuotanto oli huomattavaa myös taidelasin osalta. 1920- ja 1930-luvuilla tehtaan paraatituote oli kristallilasi.

Karhulassa työskentelivät maan eturivin muotoilijat. Esimerkiksi Alvar ja Aino Aalto tulivat Karhulaan 1930-luvun loppupuolella. Karhulassa työskennellessään Alvar Aalto löysi muodon maljakolleen, josta tuli useissa kodeissa tuttu Savoy-maljakko eli Aaltovaasi.

Niin ikään 1930-luvun funktionalismia edustanut keittiötölkki oli Aaltovaasin aikalainen.

– On mahdollista, että Savoy-maljakkoa valmistettiin samasta lasimassasta kuin tölkkejä, Suomen lasimuseon vt. museonjohtaja Kaisa Koivisto sanoo.

Taidelasia isompi vaikutus suomalaisten arkeen on kuitenkin ollut muilla tuotteilla. Karhula valmisti lukemattomia kotitalouksille pöytien kattaukseen, kauneudenhoitoon ja juuri ruoan säilytykseen tarkoitettuja lasituotteita.

Karhun kuvalla varustettuja lasitölkkejä tehdas valmisti todennäköisesti 1960-luvun alkupuolelle, jolloin Riihimäen lasitehtaan ja Ahlströmin tuotesuuntajako astui voimaan.

Riihimäki valmisti vuodesta 1963 lähtien kirkkaasta lasista valmistettavat pullot ja Karhula värilliset pullot. Kirkkaasta lasista valmistetut pakkaukset puolestaan valmistettiin Iittalassa.

Kymenlaakson museosta arvioidaan, että jokainen keski-ikäinen tai sitä vanhempi suomalainen on todennäköisesti ollut tavalla tai toisella kosketuksissa Karhulan tuotannon kanssa.

Tulevaisuus näyttää, vastaako tuttu keittiötölkki vielä tulevienkin sukupolvien nostalgiannälkään.

Yle Cannesissa: Suomalainen lyhytelokuva kisaa Kultaisesta palmusta – ”En usko nähneeni mitään vastaavaa"

Teppo Airaksinen ja Melli Maikkula

Cannesin elokuvajuhlilla ensi kerran yleisölle esitetty Katto sai festivaaliyleisöltä kehuja.

Teppo Airaksinen ja Melli Maikkula

Cannesin elokuvajuhlilla jännitetään taas suomalaismenestystä. Kun romanialaisen elokuvaohjaajan Cristian Mungiun johtama jury palkitsee sunnuntaina festivaalin parhaat lyhytelokuvat, voi voittajien joukossa olla myös elokuvaohjaaja Teppo Airaksinen.

Ainakin mikäli on uskominen festivaalin yleisöä, joka näki kilpasarjan yhdeksän lyhytelokuvaa lauantaina niiden ensi-illassa.

– Minusta Katto oli tosi hauska. En osannut odottaa maagista realismia. En usko nähneeni koskaan ennen mitään samanlaista, brittiläinen Will Hamilton sanoi heti näytöksen jälkeen.

Ranskalainen Annick Teninge piti siitä, että yhteiskunnallisiin vääryyksiin keskittyneiden elokuvien joukossa oli myös huumoria.

– Katon huumori oli hyvin erilaista kuin mihin olen tottunut. Se oli eksoottinen kokemus, Teninge sanoo.

Kanadalainen Jenna Marks piti siitä, että elokuva ei vääntänyt kaikkea rautalangasta. Iranilainen Ali Asgari puolestaan kertoi pitäneensä eniten kiinalaisesta, suomalaisesta ja iranilaisesta elokuvasta.

– Uskon, että joku näistä kolmesta voittaa.

Rivieran sankarit

Katto ja sen kahdeksan kilpakumppania valittiin Cannesin kilpasarjaan lähes viiden tuhannen hakijan joukosta. Suomalaisen Teppo Airaksisen nimeäminen joukkoon oli pieni yllätys.

Taide-elokuvan mekkaan suunnanneen ohjaajan edelliset elokuvat ovat Kulman pojat (2012) ja Napapiirin sankarit 2 (2015). Kumpikin niistä on isolle yleisölle tehty komedia.

– Lyhytelokuvia pystyy tekemään ihan vapaasti niin, että on itse oma yleisönsä. Niissä täytyy vain toivoa, että ne saavuttavat ja koskettavat muitakin. Mutta vapaus on niissä se juttu. Lyhytelokuva antaa jonkinlaisen paineettoman tilan tehdä elokuvaa, Airaksinen sanoo.

Hänen mukaansa on täysin ymmärrettävää, että pitkää elokuvaa tehdessä pitää ottaa huomioon muitakin kuin vain taiteellisia asioita.

– Sellaisia kuin milloin elokuva tulee ulos ja tuleeko samaan aikaan muita, samasta yleisöstä kilpailevia leffoja? Miellyttääkö joku kohtaus elokuvan kohderyhmää? Entä mitä jos isä menee katsomaan poikansa kanssa tätä elokuvaa?

Katto matalalla

Airaksisen itselleen sallima vapaus näkyy Katossa tuoreena tuulahduksena. Se on outo ja kiehtova tarina eronneesta keski-ikäisestä miehestä, jonka kesämökin katto on selittämättömästi madaltunut. Erityisen ilahduttavaa elokuvassa on, ettei katsojalle väännetä rautalangasta, mistä on kyse.

– Kun muuten hyvin realistisessa elokuvassa on tällainen absurdi ja hyvin maaginen elementti, se tekee siitä mielenkiintoisen. Että tavallaan menee fantasiagenreen, mutta se tehdään kuitenkin mahdollisimman realistisesti. Vaikka meillä on tämä maaginen realismi, niin kaikki ratkaisut näyttelijäntyössä, kuvauksessa ja muussa tehdään realismin kautta.

Tunteiden tasolla asia tulee selväksi ilman selittämistäkin. Se on myös elokuvan tarkoitus. Tarinan idea on elokuvan käsikirjoittajan Melli Maikkulan.

– Melli selitti sitä sillä tunteella, kun ahdistaa niin paljon, että kattokin laskee. Ettei oikein pysty hengittämään. Se olotila on tosi samastuttava, Airaksinen sanoo. Moni on kertonut tunnistavansa sen. Jos on vaikka stressiä tai läheinen sairaana, niin tuntuu siltä, että oma ympäristökin muuttuu.

Pizzaakin parempi?

Teppo Airaksisella ja Katolla on mahdollisuus saavuttaa jotain, mihin suomalainen elokuva ei ole ennen pystynyt. Edellisen kerran Cannesin kilpasarjassa on nähty suomalainen lyhytelokuva vuonna 2001, jolloin Kari Juusosen animaatioelokuva Pizza Passionata voitti samassa sarjassa tuomariston palkinnon.

Maailman muilla festivaaleilla suomalaiset lyhytelokuvat tunnetaan kuitenkin jo laadustaan. 2010-luvulla ne ovat saaneet paitsi Oscar-ehdokkuuden, myös lukuisia palkintoja tärkeillä festivaaleilla. Tänä vuonna kotimaisia lyhytelokuvia on esitetty Cannesin lisäksi jo Locarnon elokuvajuhlilla Sveitsissä ja Sundance Film Festivalilla Yhdysvalloissa.

Suomen elokuvasäätiön kulttuuriviennin suunnittelijan Otto Suurosen mielestä nuoret tekijät ovat oppineet ajattelemaan elokuviaan kansainvälisinä teoksina.

– Ensisijaisesti se johtuu siitä, että nuoremman polven tekijät alkavat jo hyvin varhain suunnitella elokuvan kansainvälistä levitystä ja sitä, millä festivaalilla minkäkin elokuvan voisi lanseerata.

Cannesin opiskelijatöiden sarjassa on nähty viime vuosina muun muassa Juho Kuosmasen elokuvat Kestomerkitsijät (2007) ja Taulukauppiaat (2010) sekä Salla Sorrin lyhytelokuva Ainahan ne palaa (2015).  Niistä Taulukauppiaat voitti Cinefondation-sarjan palkinnon ja takasi Kuosmasen Hymyilevälle miehelle (2016) paikan festivaalin ohjelmistossa.

Vaikka Cannesin elokuvajuhlilla pääosa huomiosta kiinnittyy pitkien elokuvien kilpasarjaan, on festivaalilla merkitystä myös lyhytelokuville. Kansainvälisen huomion lisäksi voitto Cannesissa on yksi reiteistä, jotka oikeuttavat Oscar-ehdokkuuteen.

Pitääkö lyhytelokuvien kaikki hoitaa?

Siinä missä suomalaiset lyhytelokuvat säteilevät maailman isoilla festivaaleilla, on tilanne pitkien elokuvien osalta hyvin toisenlainen. Aki Kaurismäkeä ja Juho Kuosmasta lukuun ottamatta ei tärkeimpien festivaalien pääsarjoissa ole vuosiin nähty pitkiä kotimaisia elokuvia.

Elokuvasäätiön Suurosen mukaan syy on lyhyen ja pitkän elokuvan olennaisessa erossa.

– Lyhyt muoto jättää enemmän varaa leikittelylle kuin pitkä. Ja jos ajattelee suomalaisen lyhytelokuvan kansainvälistä menestystä pidemmällä tähtäimellä, niin se on vahvasti nojannut kokeelliseen elokuvaan, Suuronen sanoo.

– Olisi tervetullutta, että kokeilua olisi enemmän myös pitkissä elokuvissa. Sille olisi taatusti tilausta.

Muun muassa kevään 2014 Oscar-ehdokkaan Pitääkö mun kaikki hoitaa? tuottaja Elli Toivoniemi on kuitenkin huolissaan lyhytelokuvien tulevaisuudesta.

– Lyhytelokuvien vähäiset rahoitus- ja levitysmahdollisuudet pitävät budjetit pieninä ja rajoittavat elokuvien tekemistä. Arvostusta ja näkyvyyttä olisi syytä kohottaa järeämmin asein esimerkiksi tuomalla Ruotsin ja Viron tavoin Jusseihin lyhytelokuvakategoria, Toivoniemi sanoo.

Vähemmän varovaisuutta

Teppo Airaksisella on tällä hetkellä työn alla kaksi pitkää elokuvaa. Yksi niistä kertoo Juice Leskisen elämästä. Toista ohjaaja luonnehtii Woody Allenin tyyliseksi komediaksi.

Airaksinen sanoo haluavansa nyt tehdä elokuvia, jotka ovat traagisia tai koomisia niin kuin elämä. Hän ei kuitenkaan arvostele aiempia teoksiaan.

– Tekemäni pitkät elokuvat on tehty tietylle yleisölle. Esimerkiksi Napapiirin sankarit 2 on jatko-osa hyvin suositulle ykkösosalle. Se määritti sitä tosi paljon, mutta toisaalta kasvatti minua tekijänä hullusti. Joka työstä oppii valtavasti, ja se oppi, minkä olin saanut niistä aiemmista töistä, näkyy rohkeutena Katossa, ohjaaja sanoo.

34-vuotiaalle Teppo Airaksiselle paikka Cannesissa on nostanut kattoa taas vähän korkeammalle.

– Tämä kokemus on tuonut hirveästi itseluottamusta ja uskoa siihen, että mikä tahansa on mahdollista. Elokuvan tekeminen on kuitenkin aika kallis harrastus ja siihen liittyy paljon paineita, mikä ei ole aina hyvä asia. Tämä nostatti sen verran itseluottamusta, että toivottavasti siitä varovaisuudesta karisee jotain pois, elokuvaohjaaja sanoo.

"Maailman paras libero" vaatimattomana - "Minä olen Suonenjoen mansikkapoika vain"

Lauri Kerminen

Lauri Kerminen pelasi loistavan ottelun Suomen liberona MM-karsinnassa Espanjaa vastaan.

Lauri Kerminen

Lauri Kerminen pelasi loistavan ottelun, kun Suomi voitti Espanjan 3-1 lentopallon MM-karsinnoissa Tshekin Karlovy Varyssa.

- Tehtiin mitä piti, kolme pistettä kotiin ja huomenna ratkotaan, Kerminen totesi.

- Syöttöä ja vastaanottoa dominoitiin koko peli. Torjuntaa ja puolustustakin hallittiin sen verran, että ei siinä sen enempää, 3-1 meille.

Espanjalla oli mahdollisus ottaa MM-paikka voittamalla peli, mutta Kermisen mukaan se ei vaikuttanut Suomen otteisiin.

- Meillä on niin ammattimaisia pelaajia pukukopissa, että pystymme kanavoimaan fiiliksiä. Tuollaisten ei pitäisi häiritä.

Sunnuntaina Suomi kohtaa isäntämaa Tshekin, jolla on vahva kotiyleisön tuki. Suomelle riittää jopa 2-3 -tappio suoraan MM-paikkaan. Kerminen tietää, mitä Suomen pitää vielä parantaa.

- Otetaan mustat hetket pois, joita nyt oli toisessa erässä, Kerminen totesi

Twitterissä puhuttiin Kermisestä jo maailman parhaana liberona. Mies itse ei sellaisissa puheista välittänyt.

- Minä olen Suonenjoen mansikkapoika vain, ihan sama mitä muut ajattelee

Kymmenet tuhannet vaativat Madridissa parempia työoloja

Mielenosoittajat vaativat parempia työoloja kadulla.

Espanjan talous elpyy, mutta kriitikkojen mukaan työmarkkinauudistukset ovat tuoneet mukanaan huonosti palkattuja pätkätöitä.

Mielenosoittajat vaativat parempia työoloja kadulla.

Eri puolilta Espanjaa tulleet mielenosoittajat marssivat Madridissa työolojen parantamisen puolesta.

"Arvokkuuden marssiksi" kutsutun protestin osallistujat vaativat parempia palkkoja ja lisää varmuutta työelämään Espanjan talouden elpyessä. Marssille osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn konservatiivihallituksen vuonna 2012 tekemät työlainsäädännön uudistukset ovat avittaneet Espanjan työllisyyslukuja nousuun. Työttömyys on laskenut vuoden 2013 27 prosentista 18,7 prosenttiin kuluvan vuoden ensimmäiseen neljännekseen mennessä.

Kriitikkojen mukaan työmarkkinauudistukset toivat kuitenkin mukanaan paljon huonosti palkattuja pätkätöitä.

Lähteet: AFP, STT

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä