Gazan protestit yltyivät taas – kolmessa viikossa yli 30 kuollut

Palestiinalainen mielenosoittaja linkoaa kiveä, taustalla palavia autonrenkaita ja paksua savua.

Kuuden viikon mittaiseksi suunniteltu protesti on ollut kiivaimmillaan perjantaisin.

Palestiinalainen mielenosoittaja linkoaa kiveä, taustalla palavia autonrenkaita ja paksua savua.

Palestiinalaisten mielenosoitukset kiihtyivät jälleen perjantaina Gazassa. Mielenosoittajien joukon arvioidaan olleen hieman pienempi kuin aiempina perjantaipäivinä, mutta tuhannet palestiinalaiset kokoontuivat silti Israelin raja-aidan läheisyyteen.

Israelin armeijan tulituksessa kuoli perjantaina palestiinalaisviranomaisten mukaan ainakin neljä ihmistä. Kolme viikkoa sitten alkaneissa suurprotesteissa on kuollut yhteensä ainakin 35 ihmistä. Pelkästään perjantain aikana yli 150 ihmisen kerrotaan loukkaantuneen.

Palestiinalaisten mukaan mielenosoittajia on ammuttu, vaikka he eivät ole uhanneet Israelin sotilaita. Israelin mukaan ihmisiä kohti on ammuttu vain silloin, kun se on ollut tarpeen rajan suojaamiseksi tai väkivallan ehkäisemiseksi.

Euroopan unioni ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ovat vaatineet kuolemista riippumatonta kansainvälistä tutkintaa, jota Israel on vastustanut.

Palavia leijoja Israelin puolelle

Perjantaina Israelin ilmavoimien kone pudotti Gazan puolelle lentolehtisiä, joissa luki muun muassa: "Pysy kaukana aidasta, äläkä yritä vahingoittaa sitä. Älä käytä aseita tai väkivaltaa Israelin turvallisuusjoukkoja tai Israelin kansalaisia vastaan."

Rajaa lähestyneet palestiinalaiset kuitenkin heittivät ja linkosivat rajan yli kiviä sekä polttivat autonrenkaita. Osa yritti leikata raja-aitaan aukkoja sivuleikkurien avulla. Osa taas otti käyttöön uuden keinon: Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan rajan yli lennätettiin leijoja, joihin oli kiinnitetty polttopulloja tai palavia riepuja, joiden oli tarkoitus sytyttää tulipaloja Israelin puolella.

Palestiinalaisten Suureksi paluumarssiksi nimetyn protestin on tarkoitus jatkua yhteensä kuusi viikkoa toukokuun puoliväliin, jolloin Israel juhlistaa valtion perustamisen 70-vuotispäivää. Mielenosoituksilla vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata entisille asuinpaikoilleen nykyisen Israelin alueelle.

Lue lisää:

Ajoneuvo räjähti Gazassa – palestiinalaisten mielenosoitukset jatkuvat 14.4.2018

Nuoret miehet liput tanassa Gazan ja Israelin rajalla, musta savu nousee – yrittääkö islamistijärjestö tulla väkisin rajan yli? 6.4.2018

Israel estää Gazan rajasurmien tutkinnan 1.4.2018

DJ Orkidea Aviciista: Hän vauhditti alakulttuurin murtautumista valtavirtaan

Tapio Hakanen

Aviciin tavannut DJ Orion kuvailee tämän olleen lämmin herrasmies.

Tapio Hakanen

Kautta maailman tunnettu ruotsalainen DJ Avicii eli Tim Bergling löydettiin kuolleena tänään perjantaina. Hän oli 28-vuotias. Kuolinsyystä ei toistaiseksi ole tietoa.

YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen eli DJ Orkidea nostaa Aviciin 5–10 suurimman EDM-artistin joukkoon.

– Hän nousi nopeasti. Hän oli ruotsalainen parikymppinen, joka teki musiikkia makuuhuoneessaan, sitten yhtäkkiä hän kiersi areenoita. Hitit kuten Levels ja Wake Me Up vauhdittivat alakulttuurin murtautumista valtavirtaan, Hakanen kuvailee.

– Hän oli kiistelty hahmo ja sai siitä arvostelua, Hakanen luonnehtii.

Avicii oli menestynyt artisti, joka oli mukana muovaamassa EDM:n muotokieltä.

– Hän toi akustisia kantrivivahteita EDM:ään ja sai siitäkin kritiikkiä, Hakanen huomauttaa.

Juska Wendland eli DJ Orion veti ohjelmaansa YleX:llä perjantai-iltana, kun uutinen Aviciin kuolemasta tuli.

– Hänen merkityksensä näkyy siinä, että ohjelman WhatsApp-ryhmä suorastaan räjähti tiedon tultua. Päällimmäisenä olivat liikutus ja epäusko, Wendland kertoo.

Hän kuvailee, että elektroniseen musiikkiin liittyy vahvasti tähtikultti, jossa jonkinlainen kuolemattomuus on läsnä.

– Tämä pysäyttää takuuvarmasti. Kontrasti on suuri, koska artistien musiikin tahtiin nautitaan elämästä, ja sitten tulee tällainen kuolinuutinen, hän miettii.

Wendland kertoo tavanneensa Aviciin lyhyesti Summer Sound -festivaalilla Helsingissä.

– Hän oli lämmin, herrasmies, kiireisyys jäi kuitenkin mieleen, kiire lavalle, kiire sieltä pois. Vaihdoimme pari sanaa, Wendland muistelee.

Esiintymiset pari vuotta sitten lopettanut Avicii suunnitteli musiikin tuotantopuolelle siirtymistä. Jo vuonna 2014 hän kertoi terveysongelmistaan, joiden takia vauhtia oli hiljennettävä.

Kännykkädatan hinta EU-alueella on oikea sillisalaatti, mutta paljon aiempaa halvempi

Nuoret tutkivat kännyköitään.

Elisan hinnoilla elokuvan katselu matkoilla maksoi ennen jopa yli satasen, nyt noin kympin.

Nuoret tutkivat kännyköitään.

Suomalaiset ovat oppineet pelkäämään kännykän käyttöä ulkomailla. Huolimatonta lomailijaa on saattanut odottaa jopa satojen eurojen kännykkälasku.

EU:sta kuului kuitenkin viime vuonna hyviä uutisia. Verkkovierailumaksut poistuisivat ja nettisurffailu hoituisi kotimaan hinnalla.

Aivan näin ei kuitenkaan tapahtunut. Suomalaisoperaattorit saivat luvan laskuttaa kuluttajilta lisähintaa, koska muutos olisi tuonut niille merkittävät tappiot.

DNA sai ensimmäisenä operaattorina poikkeusluvalleen jatkoaikaa tämän viikon maanantaina.

DNA:n liiketoimintajohtajan Pekka Väisäsen mukaan lupa lisälaskutukseen tarvitaan, koska suomalaisia liikkuu enemmän ulkomailla kuin ulkomaalaisia Suomessa.

– Me saamme ulkomaisilta operaattoreilta roaming-laskutusta, kun asiakkaamme käyttävät puhelimia ulkomailla. Tämän tappion kattamiseksi olemme hakeneet lupaa maksun perimiseen, Väisänen sanoo.

Myös Elisa on hakenut Viestintävirastolta jatkoaikaa oikeudelleen periä EU-lisämaksua asiakkailtaan. Telia ei suunnitelmiaan vielä kommentoi.

Siitä tuli sillisalaattia

Alla oleva kaavio kertoo, mitä maksavat kännykkäsurffailustaan EU-alueella ne, jotka eivät ole vaihtaneet liittymää viime kevään jälkeen.

Elisa perii kännykkädatan käytöstä EU-alueella saman tukkuhinnan, jota operaattorit maksavat toisilleen. Elisa on myös operaattoreista ainut, joka perii lisähintaa puheluista (0,04 €/min).

Virtuaalioperaattori Moi Mobiili taas on hinnoitellut oman EU-datansa aggressiivisesti 3,5 euroon.

DNA myy ensimmäiset gigatavut alennuksella, Telia taas toi liittymiinsä kotimaanhintaisen datapaketin. Alennetun hinnan ja EU-datapaketin koko vaihtelee kuitenkin liittymästä toiseen – yhtiöiden asiakkailla on käytössään kymmeniä eri liittymiä.

Lopputuloksena hinnasto on yhtä sillisalaattia – mutta onneksi paljon halvempaa sillisalaattia kuin aiemmin.

Kaikkien hinnat ovat pudonneet murto-osaan. Vuosi sitten yhden elokuvan katselu Elisan hinnoilla olisi maksanut kuvanlaadusta riippuen jopa yli sata euroa, tänään sama määrä dataa liikkuu reilulla kympillä.

Uudet liittymät tuovat turvaa

Helsinki-Vantaan lentokentällä harva tuntuu tietävän, mitä kännykän käyttö EU-alueella maksaa.

– No suunnilleen, mutta en ihan tarkasti, Barcelonaan suuntaavat Katja Aktan-Collan tunnustaa.

Lontooseen matkalla oleva Noora Valkonen on samoilla linjoilla.

– En tiedä mitä maksaa, enkä tiedä mitä liittymään kuuluu. Käytän hotellilla ollessani wifiä ja pyrin muutenkin siihen, että reissussa en käytä puhelinta niin paljon kuin arkena kotona, Valkonen sanoo.

EU-datan hinta on romahtanut. Jos sekava hinnasto kuitenkin huolettaa, operaattoreilla on tarjota ratkaisu. Ne myyvät uusia nopeita liittymiä ja isoja EU-datapaketteja. Esimerkiksi 15 gigatavun EU-dataliittymällä varustettu liittymä maksaa operaattorista riippuen noin 30-40 euroa kuussa.

Kuluttajan tehtävänä on laskea, kannattaako vaihtaa nykyinen liittymä yhden kesälomaviikon vuoksi.

Yleensä ei kannata. Suomalaiset käyttävät dataa keskimäärin yli 10 gigatavua kuukaudessa, mutta suurkäyttäjät vääristävät tilastoa. Suurin osa suomalaisista käyttää dataa alle kaksi gigatavua kuukaudessa.

DNA:n Pekka Väisäsen mukaan EU-direktiivi ja uudet hinnat ovat kuitenkin sysänneet suomalaismatkaajien kännykän käytön voimakkaaseen kasvuun EU-alueella.

– Meidän asiakkaidemme dataliikennemäärät ovat EU-alueella kymmenkertaistuneet aikaisempaan verrattuna, DNA:n Pekka Väisänen sanoo.

Kannabispäivä sai alkunsa viiden "Waldon" tapaamisesta jalkapalloharjoitusten jälkeen – viisi seikkaa USA:ssa suositun päivän vietosta

Kannabispäivää juhlitaan Kanadan Ottawassa

Amerikkalaisilla kannabiksen suosijoilla on perjantaina aihetta juhlia, sillä kannabis tai kannabiksen lääkekäyttö on laillista jo 30 osavaltiossa.

Kannabispäivää juhlitaan Kanadan Ottawassa

Tänään vietetään maailmanlaajuisesti kannabispäivää. Päivä on erityisen suosittu Yhdysvalloissa, jossa kannabiksen kulutus on pitkään ollut yleistä. Useat osavaltiot ovat viime vuosina laillistaneet kannabiksen vapaamman käytön.

1. Tarina alkaa patsaan juurelta

Kannabispäivän vieton kerrotaan saaneen alkunsa vuonna 1971 viiden opiskelijan salatapaamisista San Franciscon lukiossa Pohjois-Kaliforniassa.

Nuorukaiset olivat päättäneet etsiä kannabis-kasvipalstan, josta he olivat saaneet vihjeen. Miehet tapasivat ranskalaisen mikrobiologin ja kemistin Louis Pasteurin patsaalla neljän jälkeen iltapäivällä. Kellonaika merkitään myös 4:20.

Miesten mukaan kuuluisa kellonaika oli se, johon kaikki koulupäivän jälkeen jalkapalloa harrastaneet ehtivät.

Palstaa ei koskaan löytynyt, mutta miesten väliseksi koodisanaksi muodostui 420 Pasteur. Sen avulla kerrottiin toisille halusta päästä käyttämään kannabista.

Ryhmä sai nimekseen "Waldot", joka on viittaus omituisiin ihmisiin. Waldoista kaikki ovat edelleen elossa; he ovat harmaahapsisia kuusikymppisiä ja pitävät yhteyttä toisiinsa.

Waldoilla on myös oma tuotemerkki, jonka alla kalifornialaispanimo myy kaljaa. Waldot julkaisevat ensimmäisen kannabiksen polttoon tarkoitettu tuotteen perjantaina.

– Kaikki ovat keränneet tuohta 420:lla, miksi emme me, kysyy yksi ryhmän jäsenistä.

2. Salaperäiselle 420-koodille monia merkityksiä

Miesten salakoodi lyheni 420-muotoiseksi jo 70-luvulla, kun kannabiksen käyttöä piti jatkuvasti salailla.

Koodisana lähti leviämään räjähdysmäisesti Yhdysvalloissa rockmusiikin kautta, sillä yksi Waldoista oli ystävystynyt Grateful Dead -bändin soittajan kanssa.

1980-luvulla bändin keikoilla koodisana tarkoitti kiertolehtisissä joko koko kannabiskulttuuria tai Kalifornian poliisin salakoodia polttelulle.

Myöhemmin osa Waldot-ryhmäläisistä alkoi hankkia todisteita tarinansa tueksi, sillä moni halusi omia 420:n tarkoituksiinsa.

Lopulta kannabispäiväksi valikoitui 20. huhtikuuta, sillä se voidaan merkitä amerikkalaisessa kalenterissa kuukausi ensin eli 4/20.

Kannabispäivänä päihteen käyttö aloitetaan samalla kellon lyömällä kuin Waldojen tarinassa kokoonnuttiin alun perin patsaalle.

Nykyään 420-koodin selitys löytyy myös Oxford English -sanakirjasta.

3. Yhdysvaltojen höllennykset

Kannabis on laillista yhdeksässä osavaltiossa sekä pääkaupunki Washington D.C.:ssä, minkä lisäksi kannabiksen lääkekäyttö on laillista 29 osavaltiossa.

Osavaltioista New Jersey, New York, Michigan sekä New Mexico liittyvät mahdollisesti lähivuosina niihin osavaltioihin, joissa sallitaan aikuisten kannabiksen käyttö. Osassa niistä lääkekäyttö on jo sallittu.

Kannabiksen puolustajien mukaan käytön laillistaminen on tehnyt ihmisten elämästä helpompaa. CNN:n mukaan huumeiden laillistamista puolustava järjestö The Drug Policy Alliance on raportoinut, että viime vuosina kannabistuomiot ja -pidätykset ovat vähentyneet roimasti. Kaliforniassa ja Oregonissa tuhannet ovat välttäneet vankilan laillistamisen jälkeen.

Vankilaan joutuminen on myös ollut tasa-arvokysymys, sillä tummaihoiset ovat joutuneet vankilaan todennäköisemmin kuin valkoiset.

Samalla osavaltioiden saamat verotulot laillisesta kannabiksesta ovat olleet jatkuvassa kasvussa useissa osavaltiossa. Verotulot liikkuvat kymmenissä miljoonissa dollareissa.

Liittovaltiotasolla kannabis on edelleen kielletty. Presidentti Donald Trump on ollut asiassa kuin tuuliviiri. Kampanjoidessaan vuonna 2016 Trump lupasi osavaltioille itsenäisyyttä, sen jälkeen hänen kantansa on on vaihdellut.

Viimeksi noin viikko sitten Trump kuitenkin lupasi pistää jäihin hallintonsa suunnitelmat oikeusjutuista niitä osavaltioita vastaan, joissa kannabis on laillista.

4. Yritykset mukana juhlinnassa

Kannabispäivä tarkoittaa tänä vuonna hyvää myyntipäivää myös yrityksille. 420-koodin yleistymisen jälkeen t-paitoja ja hattuja on painettu miljoonilla dollareilla.

Tänäkin vuonna 20. huhtikuuta julkistetaan uusia tuotteita kannabiksen käyttäjille.

Myös lääkeyhtiö kehittävät jatkuvasti uusia kannabis-johdannaisia lääkkeitä markkinoille.

Torstaina Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n asiantuntijapaneeli suositteli virastolle, että se hyväksyisi ensimmäisen kannabis-johdannaisen lääkkeen myynnin. Epidiolex on lääkeyritys GW Pharman valmistava lääke lapsuusajan epilepsian hoitoon. Päätös asiasta tehdään kesäkuun lopussa.

Ensimmäinen kannabis-yritys listautui pörssiin Yhdysvalloissa helmikuun lopulla. Yritys on lisensoitu Kanadaan, eikä se aio myydä tuotteita ennen kuin kannabis on hyväksytty liittovaltiotasolla.

5. Kritiikkipilvi pysyy

Kannabispäivänä arvostelijat muistuttavat, että laillistamisesta seuraa myös ongelmia.

– Esimerkiksi Coloradon osavaltiossa on osoitettavissa ensimmäisiä kokemuksia laillisen myynnin tuomista ongelmista. Esimerkkejä ovat lisääntynyt käyttö nuorten keskuudessa, asunnottomuus, lisääntynyt autolla ajaminen päihteiden vaikutuksen alaisena, sanoo nevadalainen kannabista vastustanut asianajaja Jim Hartman.

Myös Kaliforniassa, jossa kannabis on ollut laillista vapaa-ajankäytössä tammikuusta saakka, lääkärit ovat olleet huolissaan lisääntyneistä tapauksista, joissa sairaalaan on tuotu yliannostuksen saaneita tai pidätetty päihtyneenä ajaneita.

Yhdysvaltojen lääkäreiden ammattijärjestön julkaisu Journal of the American Medical Association (JAMA) on raportoinut tutkimuksesta, jonka mukaan kuolemaanjohtavien kolareiden riski nousee 12 prosentilla kannabispäivänä puoli viiden ja keskiyön välisenä aikana. Tilastoja oli tarkasteltu 25 vuoden ajalta.

Los Angelesissa poliisit ovat valmistautuneet perjantaina ratsaamaan päihdekuljettajia.

Lue myös:

Ensimmäinen kannabis-yritys listautui pörssiin Yhdysvalloissa

Marihuanamyymälät avasivat ovensa Kaliforniassa – Kannabiksen ostaminen viihdekäyttöön muuttui lailliseksi

Kannabis voitti USA:n vaalit – Trumpin suhtautuminen marihuanaan huolestuttaa aktivisteja

Kanada harkitsee kannabiksen laillistamista

Ruotsalainen huippu-dj ja musiikkituottaja Avicii kuoli 28-vuotiaana

Avicii

28-vuotias artisti, musiikkituottaja ja dj kuoli Omanissa, kertoo hänen tiedottajansa.

Avicii

Ruotsalainen pop-tähti ja musiikkituottaja Avicii on kuollut. Asiasta kertoo ruotsalaislehti Dagens Nyheterin mukaan hänen tiedottajansa.

Tiedottaja Ebba Lindqvistin mukaan Avicii, oikealta nimeltään Tim Bergling, löytyi kuolleena perjantaina iltapäivällä. Hän oleskeli parhaillaan Omanin pääkaupungissa Muscatissa Arabian niemimaan kaakkoisrannikolla. Lindqvistin mukaan tapausta ei kommentoida enempää.

Avicii oli kuollessaan 28-vuotias. Hänen kuolinsyystään ei ole toistaiseksi tietoa.

Avicii julkaisi omissa nimissään kaksi albumia ja lukuisia singlejä. Lisäksi hän teki suosittuja remix-versioita ja tuotti musiikkia muille artisteille.

Suurelle yleisölle Avicii tuli tutuksi vuonna 2012 kappaleella Levels. Suurimmiksi hiteiksi nousivat seuraavan vuoden True-albumillakin julkaistut Wake Me Up ja Hey Brother.

Avicii lopetti keikkailun keväällä 2016. Hän ehti esiintyä useita kertoja myös Suomessa, muun muassa Helsingissä Weekend Festivalilla kesällä 2015.

Sosiaalisessa mediassa on surtu nuoren artistin kuolemaa. Muun muassa skotlantilainen dj–tuottaja Calvin Harris kirjoittaa olevansa murtunut uutisesta.

– Kaunis sielu, intohimoinen ja äärimmäisen lahjakas. Niin paljon jäi tekemättä. Myötätuntoni hänen perheelleen. Siunausta Tim, Harris kirjoittaa Twitterissä.

Avicii oli viimeksi aktiivinen Twitterissä tiistaina. Silloin hän kiitteli ehdokkuudesta yhdysvaltalaisen Billboard-musiikkipalkinnon saajaksi. Hänen viimeisin julkaisunsa on ehdolla parhaan elektronisen musiikin kategoriassa.

Lue myös:

Ruotsalais-DJ Avicii lopettaa keikkailun – tähti julkaisi puhelinnumeronsa faneja varten (YleX)

EDM-supertähti avautuu terveysongelmistaan: Oli pakko hiljentää vauhtia (YleX)

Yhdysvaltain ohjushävittäjä Helsingissä – Itämeren purjehduksen kestosta ei haluttu kertoa tarkemmin

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Melkinlaiturissa Länsisatamassa Helsingissä

USS Porter ampui viime vuonna Tomahawk-risteilyohjuksia Syyriaan.

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Melkinlaiturissa Länsisatamassa Helsingissä

Yhdysvaltain 6. Laivaston ohjushävittäjä USS Porter on Helsingissä laivastovierailulla sunnuntaihin saakka. Aluksen tukikohta on Rotassa Espanjassa, ja Itämerelle USS Porter saapui noin viikko sitten.

– Välillä oli sellainen sumu, ettei laivan keulaa nähnyt komentosillalta, muistelee luutnantti Darek Marino ensivaikutelmaa.

Suomeen tullessaan yhdysvaltalaisalus harjoitteli merellä Suomen ohjusvene Haminan kanssa. Harjoituksessa testattiin kykyä muodostaa nopeasti kahden laivan toimintaryhmä ja ammuttiin tykeillä merelle asetettuun maaliin.

– Hamina oli hyvin ammattimainen yhteistoiminnassa. Kaikki tehtävät saatiin vietyä läpi, sanoi USS Porterin päällikkö, komentaja John V. Tobin.

Sitä, mihin USS Porter jatkaa Helsingistä, eivät amerikkalaiset meriupseerit kertoneet. Komentaja Tobinin mukaan Itämerellä viivytään jonkin aikaa ja harjoitellaan alueen maiden laivastojen kanssa.

Ohjustorjuntaa merellä

USS Porter on Arleigh Burke -luokan hävittäjä. Niitä on Yhdysvaltain laivastolla runsaat 60, ja ne ovat laivaston runko. Kaikilla on Aegis- taistelunjohtojärjestelmä, jonka avulla hävittäjät voivat puolustaa ja hyökätä useita kohteita vastaan samanaikaisesti.

Aegis voi Yhdysvaltain mukaan myös torjua ballistisia ohjuksia, tosin vain jos aluksella on uusimman version Standard-ilmatorjuntaohjukset.

– Me olemme yksi niistä laivaston aluksista, jotka pystyvät puolustautumaan ballistisia ohjuksia vastaan. Se on lisäys Euroopassa olevaan ohjuspuolustusjärjestelmään, sanoo komentaja Tobin.

Venäjä on vastustanut jyrkästi sekä ohjuspuolustusjärjestelmää että ohjuspuolustukseen pystyvien laivojen tuloa Itämerelle. Toissa vuonna venäläiset osoittivat mieltään yliennoilla USS Porterin sisaralusta USS Donald Cookia kohtaan Itämeren eteläosassa.

– Meidän kanssamme venäläiset ovat esiintyneet merellä hyvin ammattimaisesti, sanoo komentaja Tobin.

Sotatoimia ja lipunnäyttöä

USS Porter oli toinen kahdesta hävittäjäaluksesta, jotka ampuivat Tomahawk-risteilyohjuksia syyrialaiseen lentotukikohtaan noin vuosi sitten. Tuolloinkin isku oli rangaistus Syyrian hallituksen kemiallisten aseiden käytöstä siviilejä vastaan.

Krimin miehityksen jälkeen Yhdysvaltain laivasto on ollut vakituinen vieras siellä, missä pienemmät Nato-liittolaiset ovat huolestuneet Venäjän uhasta: Itämerellä ja Mustallamerellä.

Yhdysvaltain 6. Laivaston vastuualuetta on Välimeri, Mustameri ja Itämeri.

Itämerellä Yhdysvaltain Arleigh Burke -luokan hävittäjiä on alkanut näkyä vähintään kerran vuodessa.

– Ei tämä ole välttämättä viesti minnekään päin. Olemme täällä operoimassa paikallisten kanssa, vastaa komentaja Tobin kysymykseen, onko heidän läsnäolonsa viesti Venäjälle.

Nuoret vastuussa sillalla

USS Porterilla on noin 300 hengen miehistö, joista reilu neljännes naisia. Aluksella oli viime syksyyn saakka naispuolinen päällikkö.

– Joukossa on kaikkia mahdollisia ammattilaisia: konemiehistä ja logistikoista tykkimiehiin, luutnantti Marino kertoo.

Komentosillalla työskentelee hänen mukaansa myös nuorempia upseereita, joita koulutetaan merenkulkuun ja 9 000-tonnisen sotalaivan ohjaamiseen.

– On iso asia heidän urallaan, kun he pääsevät tasolle, jolla kapteeni luottaa laivan heidän käsiinsä ja tietää että keskellä yötäkin nuo 21–23-vuotiaat osaavat pitävät huolta siitä, että laiva on turvallinen kun muut nukkuvat.

Kansainyhteisö päätti: Britannian prinssi Charles seuraavaksi johtajaksi

Britannian kruununprinssi Charles pitää puhetta, taustalla Kansainyhteisön jäsenmaiden lippuja.

Britannian kruununprinssi Charles seuraa äitiään myös Kansainyhteisön johtajana.

Britannian kruununprinssi Charles pitää puhetta, taustalla Kansainyhteisön jäsenmaiden lippuja.

Britannian hallitsija johtaa jatkossakin Kansainyhteisöä. Britanniasta ja pääasiassa sen entisistä siirtomaista koostuvan liiton jäsenmaiden johtajat päättivät asiasta perjantaina Lontoossa.

Kansainyhteisön lausunnossa todetaan, että seuraava johtaja on "hänen kuninkaallinen korkeutensa prinssi Charles". Päätös oli odotettu, sillä Kansainyhteisön nykyinen johtaja Britannian kuningatar Elisabet II ilmaisi torstaina, että hän toivoo seuraajakseen poikaansa.

Toisin kuin Britannian kruunu, Kansainyhteisön johtajuus ei periydy. Viime vuosina on esitetty, että liiton johtajuudesta tehtäisiin kiertävä.

Elisabet II on johtanut Kansainyhteisöä valtakautensa eli 66 vuoden ajan. Kuningatar täyttää lauantaina 92 vuotta. Kruununprinssi Charles puolestaan täyttää syksyllä 70.

Väyrynen perustelee vetäytymistä puheenjohtajakisasta: Minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia

Paavo Väyrynen

Väyrynen arvioi palaavansa syyskuussa eduskuntaan.

Paavo Väyrynen

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tiedotti tänään perjantaina vetäytyvänsä keskustan puheenjohtajakisasta.

– Olisin halunnut [keskustan puheenjohtajaksi], mutta kävi ilmi, ettei sellaista rehtiä kilpailua ole aikaansaatavissa, että siinä olisi mahdollisuuksia menestyä, joten vetäydyin, Väyrynen perusteli perjantai-iltana Ylen haastattelussa.

Väyrysen mukaan nykyisillä "pelisäännöillä" oli epäselvää voiko hän olla ehdokkaana.

– Oli selvää, ettei tule mitään keskusteluja missään tapauksessa. Tämä ei tietenkään ollut rehti lähtökohta vaaliin, hän sanoo.

Väyrynen on tarjoutunut harkitsemaan keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajuutta. Tämä vaatisi sääntömuutoksen, että jo ensi kesänä Sotkamossa pidettävässä keskustan puoluekokouksessa valittaisiin myös puoluevaltuuston puheenjohtaja.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri on ehdottanut tällaista sääntömuutosta.

Hieman yli viikko sitten Väyrynen ilmoitti eroavansa kansalaispuolueesta.

– Ilmoitin, että olen päättänyt erota kansalaispuolueesta. Seuraavana päivänä kävi ilmi, ettei sillä ollut mitään vaikutusta, hän viittasi toiveisiinsa olla mukana keskustan puheenjohtajakisassa.

Väyrynen ei ehtinyt erota kansalaispuolueesta.

Ylen haastattelussa hän kertoo, että jos sääntöjä muutettaisiin ja hänet valittaisiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, hän saattaisi keskittyä enemmän vaalitoimintaan ja jatkaa pidempään europarlamentaarikkona.

– Muussa tapauksessa tulen varmaan nopeammin eduskuntaan, todennäköisimmin syyskuussa.

Määrä yllätti virkamiehet: sadat ravintolat ovat hakeneet terasseille jatkoaikalupaa

Naiset terassilla.

Lähitalojen asukkaita huolettaa melun ja häiriöiden lisääntyminen. Asukkaita on lain mukaan kuultava ennen luvan myöntämistä.

Naiset terassilla.

Ravintolan terassilla on tähän saakka saanut anniskella alkoholia pisimmillään puoli kahteen asti. Jatkossa, jos ravintolalla on jatkoaikalupa, anniskelu voi jatkua aina aamuneljään saakka.

Tällaisia jatkoaikalupia on maaliskuun alusta voimaan tulleen alkoholilain myötä haettu koko maassa nyt jo 299 kappaletta. Hakemusten määrä on yllättänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran virkamiehet.

– Määrä on isompi kuin olisin etukäteen ajatellut, myöntää ylitarkastaja Juuso Nieminen.

Aluehallintovirastot ovat käsitelleet hakemuksista jo lähes puolet eli 135 hakemusta. Luvussa on muutama niin sanottu shampanja-aamiaislupa, jota hotellit tarvitsevat voidakseen anniskella alkoholia jo heti aamuseitsemältä.

Esimerkiksi Itä-Suomessa on laitettu vireille yhteensä 36 lupahakemusta, joista on tähän mennessä hyväksytty yhdeksän. Pohjois-Savossa jatkoaikaluvan ovat ensimmäisinä saaneet sonkajärveläinen Ravintola Hollivoot ja rautalampilainen Ravintola Nuapuri.

Jatkoaika on ravintolalle mahdollisuus

Ravintoloiden kannalta mahdollisuus jatkoaikaan on houkutteleva. Tämän myöntää myös toimitusjohtaja Mika Hämäläinen, jonka yhtiö Vararengasravintolat pyörittää Kuopiossa useita ravintoloita

– Jos meillä on yhtäkkiä pari tuntia aikaa enemmän tehdä kauppaa, niin kyllä se myynnissä jonkinlaista osuutta näyttelee, hän virnistää.

Vararengasravintolat on hakenut jatkoaikalupaa yhteensä viidelle terassille, joista yksi sijaitsee Kuopion satamassa ja loput kaupungin ydinkeskustassa.

Hämäläisen mukaan ihmisten käyttäytyminen on vielä arvoitus, sillä aamuneljään jatkuvasta anniskelusta ei ole kokemuksia.

– Me ravintolat, ja varmasti myös asiakkaat, tutkailemme, miten tämä malli toimii.

Tarvetta ehkä vain satunnaisesti?

Hämäläisen ajatukset saavat vastakaikua keskustaravintolan terassilla. Siellä vain harva myöntää, että aikoo istua paikassa aamuneljään saakka, jos siihen avautuu mahdollisuus.

– Ehkä harvemmin. Mutta ei sitä tiedä, joskus voi yllättää, heläyttää kuopiolainen Susanna Laukkanen.

Hänen mukaansa terassilla saattaisivat viihtyä kesälomalaiset, jotka voisivat anniskelun loputtua mennä torille aamupalalle.

Samassa pöydässä istuva Maria Gorski uskoo, että hän voisi satunnaisesti istua terassilla aamun saakka. Silloin tosin pitäisi myös sään olla hyvä.

– En tiedä, miten paljon lähiasukkaat pitäisivät siitä, jos tällaista meteliä olisi aamuviiteen saakka, hän aprikoi.

Aluehallintoviraston on kuultava lähiasukkaita

Melu ja häiriö ovat juuri se, mikä huolettaa terassien lähellä asuvia ihmisiä.

Kuopion satamassa on kesäaikaan useita terasseja. Ritva Liukkosta häiritsevät kuitenkin sellaiset terassien asiakkaat, jotka tulevat tarpeilleen hänen asuintalonsa pihaan.

– Ne ovat olleet laskemassa seinille tarpeitaan, eivätkä ole lähteneet kielloista huolimatta pois. Onpa joskus kova tarvekin ollut väännettynä siihen, hän sanoo päätään puistellen.

Asunto Oy Kuopion Sataman Helmen hallituksen puheenjohtaja Erkki Karvosen mielestä kesäravintolat sopivat sataman ympäristöön erinomaisesti, eivätkä asukkaat hänen mukaansa vastusta niiden olemassa oloa.

Asuntoyhtiö on kuitenkin valittanut liiasta melusta ja vastustaa nyt myös jatkoaikaluvan myöntämistä.

– Haluamme, että niiden toiminta sopeutetaan asuntoalueen elämisen mahdollisuuksiin, hän muotoilee.

Itä-Suomen aluehallintoviraston alkoholitarkastaja Riikka Hiltunen lupaa, että asukkaita kuullaan.

– Kyse on kokonaisharkinnasta. Anniskelulupaan voidaan asettaa ehtoja ja rajoituksia myös jälkikäteen, hän rauhoittelee.

The Rasmus ja muut veteraanibändit tahkoavat tulosta Venäjällä – Salaisuus on uuttera kiertäminen

Rasmus

Venäjällä aukeaisivat laajat musiikkimarkkinat, mutta tie itään ei ole helppo. Viime aikoina Venäjää ovat kiertäneet suomalaiset pitkän linjan tekijät, kuten 25 vuotta täyttävä The Rasmus.

Rasmus

Moskovalaisen rockklubin eteen on muodostunut pitkä jono jo hyvissä ajoin keskellä päivää. Fanit odottavat ovien aukeamista, jotta pääsisivät varmistamaan paikkansa mahdollisimman läheltä lavaa, jossa The Rasmus illalla esiintyy.

– Jumaloin Rasmusta. Olen kuunnellut heitä siitä lähtien, kun olin 13-vuotias, eli yli kymmenen vuotta, kertoo Anastasia Lebedeva.

Hän on saapunut paikalle ennen kymmentä aamulla. Sama tarina toistuu kaikkien jututtamiemme fanien suulla: Rasmusta on kuunneltu teini-iästä tai lapsuudesta lähtien. Bändi on löydetty joko itse tai vanhempien kautta.

The Rasmus on tällä hetkellä yksi tunnetuimmista suomalaisbändeistä Venäjällä.

– Varmaan se, että olemme kiertäneet täällä tosi paljon ja annettu tänne paljon, on edesauttanut sitä, että meillä on paljon yleisöä, luonnehtii laulaja Lauri Ylönen klubin takahuoneessa.

Siinä Venäjän valloituksen salaisuus – uuttera kiertue-elämä jättiläisvaltiossa.

Viiden viikon kiertue

Rasmuksen ensikosketus Venäjään oli Oranssi ry:n järjestämä klubikeikka Pietarissa vuonna 1996. Tällä kertaa bändi on kiertänyt maata peräti viisi viikkoa.

Se on harvinaisen pitkä reissu yhdelle bändille laajalla Venäjänmaalla. Reitti on kulkenut siksakkia eri puolilla laajaa mannerta aina Vladivostokiin saakka.

– Olemme huomanneet, että tänne on tullut uusi kansainvälinen sukupolvi, joka puhuu hyvää englantia ja hommat luistaa ylipäätään todella hyvin. Ehkä itselläkin oli joskus tiettyjä ennakkoluuloja Venäjää ja venäläisiä kohtaan, mutta ne ovat täysin muuttuneet vuosien saatossa, Ylönen kertoo.

Ennen kiertuetta Rasmus kävi Venäjällä tapaamassa mediaa ja faneja. Parhaimmillaan salissa oli sata toimittajaa eri tiedotusvälineistä.

– Tehtiin sellaisia 13-tuntisia päivä neljä päivää putkeen. Tuntui, että tapasimme kaikki mediat, joita tästä maasta löytyy, Ylönen kuvaa.

Kysymykset vaihtelivat bändin musiikista aina suomalaiseen kulttuuriin saakka. Sama käy ilmi fanien puheista.

– Pidän Rasmuksen lisäksi Suomesta ylipäätään, Andrei Zujev kuvaa klubin ulkopuolella.

Rahalle vastinetta

Viime kuukausina Venäjää ovat kiertäneet Rasmuksen lisäksi monet muutkin pitkän linjan suomalaistekijät kuten Apocalyptica, Him ja laulaja Tarja Turunen. Monet heistä vei Venäjälle ensi kertaa suomalainen pitkän linjan promoottori Richie Mattila.

– Jos annat Venäjällä vastinetta rahoille, niin voit mennä sinne uudestaan. Menestyksekäs lipunmyynti on hyvän työn tulosta, hän sanoo.

Venäjän musiikkimarkkinoilla on edelleen paljon ongelmia, kuten puutteelliset tekijänoikeudet ja piraattituotteet. Mutta konsertteja järjestetään ammattimaisesti, ja ne ovat tuottoisia myös bändeille.

– Venäjä on kehittynyt paljon siinä, miten siellä kohdellaan kulttuurin tekijöitä, Mattila sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei suomalaisilla muusikoilla ole erityisasemaa Venäjällä. Ainoa etu on maiden läheisyys. Suomalainen bändi pääsee Venäjälle nopeammin ja edullisemmin kuin esimerkiksi amerikkalaiset kollegansa.

– Lisäksi suomalainen osaa olla Venäjällä ja ottaa sen meiningin vastaan, Mattila kuvaa.

Rasmuksen Ylönen sanoo, että Suomessa maan pienuuden takia bändien naamat kuluvat helposti loppuun. Markkinoita täytyy etsiä muualta.

– Jos puhutaan näistä vanhoista bändeistä kuten Nightwishit, me, Apocalypticat, Himit, niin se suuri markkina on jossain muualla kuin Suomessa. Meilläkin varmaan 95 prosenttia kaikista keikoista on Suomen ulkopuolella, hän arvioi.

Ei oteta kantaa

Krimin valtaus ja maailmanpolitiikan kuohunta heikensi hetkeksi myös musiikkimarkkinoita, kun sekä artistit että konsertinjärjestäjät tarkkailivat tilanteen kehittymistä. Lisäksi ruplan kurssin syöksy heikensi venäläisten kuluttajien ostokykyä.

Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut ja kulttuuria kulutetaan Venäjällä ahkerasti. Muusikkojen on kuitenkin täytynyt pohtia suhdettaan politiikkaan. Rasmus on ratkaissut asian niin, että kaikkea ei tarvitse kommentoida.

– Me olemme ajatelleet sen niin, että me olemme viihdyttäjiä, joiden työ on tuoda hyviä fiiliksiä ihmisille, eikä olla hirveästi otettu poliittisesti kantaa, sanoo rumpali Aki Hakala.

Seuraavaksi The Rasmus kiertää Suomessa, ja sen jälkeen kutsuu Keski-Eurooppa.

Yhdysvaltojen demokraattinen puolue haastaa Venäjän, Trumpin kampanjan ja Wikileaksin oikeuteen

Presidentinvaalituloksia jättinäytöllä Times Squarella New Yorkissa 8. marraskuuta 2016.

Demokraattien haasteessa syytetään presidentti Donald Trumpin vaalikampanjaa, Venäjää ja vuotosivusto Wikileaksia syksyn 2016 presidentinvaalien manipuloinnista.

Presidentinvaalituloksia jättinäytöllä Times Squarella New Yorkissa 8. marraskuuta 2016.

Yhdysvaltojen demokraattinen puolue on ryhtynyt omiin oikeustoimiin syksyn 2016 presidentinvaalien takia. Vaalit hävinnyt puolue haastaa oikeuteen Venäjän, presidentti Donald Trumpin vaalikampanjan johtoa ja vuotosivusto Wikileaksin.

Demokraattipuolueen mukaan nämä kolme tahoa käänsivät yhteistoimin vaalit Trumpin eduksi muun muassa hakkeroimalla demokraattipuolueen tietokoneita ja levittämällä niistä haltuun saatua materiaalia.

Demokraattien mukaan kyse oli laittomasta salaliitosta, ja puolue vaatii miljoonien dollarien korvauksia kärsimästään vahingosta.

Yhdysvalloissa on meneillään parhaillaan erikoistutkija Robert Muellerin johtama tutkinta, joka selvittää Trumpin vaalikampanjan yhteyksiä Venäjälle.

Vieraan valtion haastaminen ei yleensä onnistu

Presidentti Trump on kiistänyt jyrkästi, että hänen vaalikampanjansa olisi tehnyt minkäänlaista salaista yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjä on kiistänyt sekaantuneensa Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.

Demokraattipuolueen hankkeesta kertoo myös Washington Post -lehti, jonka mukaan oikeusjuttu on heti vastatuulessa, sillä useimmissa tapauksissa Yhdysvalloissa ei voi haastaa vierasta valtiota oikeuteen.

Demokraattien mielestä tässä tapauksessa Venäjällä ei olisi koskemattomuutta, koska kyse oli puolueen yksityisomaisuuteen eli tietoliikennepalvelimiin kajoamisesta.

Wikileaks julkaisi demokraattijohdon sähköposteja heinäkuussa 2016 presidenttiehdokkaan nimittäneen puoluekokouksen alla. Yksittäinen hakkeri ilmoitti hankkineensa viestit, mutta Yhdysvalloissa on syytetty Venäjän olleen hakkeroinnin takana.

Venäläismedia: Kelluvaa ydinvoimalaa aletaan hinata Pietarista kohti Murmanskia ensi viikolla

Punakeltainen kulmikas alus on rannalla

Voimalaan ladataan ydinpolttoainetta vasta Murmanskissa. Sieltä se on määrä hinata ensi vuonna itäsiperialaisen Pevekin edustalle.

Punakeltainen kulmikas alus on rannalla

Venäjällä valmistaudutaan kelluvan ydinvoimalan Akateemikko Lomonosovin hinaamiseen telakalta Pietarista Murmanskiin.

Voimala on määrä hinata Itämereltä Norjan rannikon editse Kuolan niemimaalla sijaitsevaan Murmanskiin.

Joissakin venäläislähteissä odotettiin, että hinaus alkaisi jo tänään perjantaina, mutta telakan lehdistöpalvelu kiisti tämän Severpost-verkkojulkaisulle.

Julkaisun mukaan voimala lähtisi matkalle 25.–27. huhtikuuta, siis ensi viikolla. Myös Komsomolskaja Pravda -lehti kertoo, että voimalan hinausta ei aloiteta vielä tänään.

Osin lähtö riippuu säästä.

– Nyt esimerkiksi jäätilanne on kaukana ihanteellisesta. Kukaan ei meitä kiirehdi siirtoon, ja pääasia on turvallisuus, Rosenergoatom-yhtiön edustaja Andrei Timonov sanoi lehdelle.

Akateemikko Lomonosov on Venäjän ensimmäinen kelluva ydinvoimalaitos. Sen pituus on 144 metriä ja leveys 30 metriä. Voimalassa on kaksi reaktoria.

Ympäristöjärjestöt suhtautuvat voimalahankkeeseen erittäin kriittisesti.

Alun perin ajatuksena oli ollut ladata voimalaan ydinpolttoainetta jo Pietarissa, mutta Norjan painostuksesta Venäjän valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom muutti suunnitelmia.

Tällä tietoa voimalaan ladataan ydinpolttoainetta vasta Kuolan niemimaalla sijaitsevassa Murmanskissa Jäämeren rannikolla.

Voimala on määrä sijoittaa ensi vuonna Pevekiin Itä-Siperiaan. Siellä voimalan on tarkoitus tuottaa sähköä Tšuktšien autonomisen piirikunnan tarpeisiin.

Aiheesta aiemmin:

Pietarin kelluva ydinvoimala kuljetetaan Suomenlahdella ilman radioaktiivista ainetta 28.7.2017

Stukin pääjohtaja vierailee Venäjän kelluvalla ydinvoimalalla 18.7.2017

Kelluvan ydinvoimalan työmaalla Pietarissa palovaara – telakka kiistää tulipalon 4.7.2017

HBL: Venäjä aikoo hinata kelluvan ydinvoimalan Pietarista Murmanskiin 2.7.2017

Aiheesta muualla:

Lapin kansa: Suomenlahden matkustajalautoilta saattaa pian nähdä erikoisen kulkueen – maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala hinataan Pietarista Murmanskiin 20.4.2017

HBL: Inget kärnbränsle på flytande kärnkraftverk 26.7.2017

HBL: STUK-chef: Rysslands flytande kärnkraftverk inte stort bekymmer 18.7.2017

Helsingin Sanomat: Ydinvoimalaa ei hinata Suomen­lahdella siitä etukäteen kertomatta, rauhoittelee Stuk – ”Ensisijaisesti kysymme, miten Venäjä aikoo hoitaa turva­toimet” 3.7.2017

HBL: Farhågor när ryskt kärnkraftverk ska bogseras genom Finska viken 2.7.2017

15-vuotiaat pojat perustivat oman jalkapallojoukkueen, jotta kaikki saavat pelata: "Hyvä ettei katto noussut ilosta ilmaan"

Harrastejalkapallojoukkue Purhan pojat

Moni nuori lopettaa harrastamisen liikojen treenien tai rahanpuutteen vuoksi.

Harrastejalkapallojoukkue Purhan pojat

15-vuotias Eetu Pukki halusi aloittaa uudelleen lapsuuden harrastuksensa jalkapallon. Sopivaa joukkuetta ei vain tuntunut löytyvän kevyttä harrastepelaamista varten. Niinpä hän päätti kasata oman joukkueen yhdessä Inkeroisissa ja Anjalassa asuvien kavereidensa kanssa.

Eikä nokka kauaa tuhissut.

Pojat potkaisivat pikavauhtia käyntiin Purha 03–04-harrastejoukkueen. Joukkueen nimi tulee urheiluseura Purha ry:n juniorijoukkueesta, jossa osa pojista pelasi yhdessä pieninä.

Uuden joukkueen ensimmäiset harjoitukset pidettiin viime sunnuntaina. Ne Eetu Pukki kutsui kokoon Whatsappilla. Pojat aikovat harjoitella keväällä kerran viikossa Myllykoskella Kouvolassa sijaitsevassa Saviniemen palloiluhallissa ennen ulkoviheriöille menemistä.

Paikan päällä harjoituksissa välittyy poikien peli-ilo. Palloa liikutetaan vauhdilla, ja nuoret huutelevat toisilleen vapautuneesti.

– Täällä jokainen saa saman verran peliaikaa ihan taitotasosta riippumatta. Jokainen joka haluaa, pääsee kokeilemaan ja joukkueeseen, sanoo joukkueen perustajajäseniin kuuluva 15-vuotias Eetu Pukki.

Nuorten omat joukkueet olisivat kullanarvoisia ympäri Suomen, koska jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu harrastuksestaan 15 ikävuoden jälkeen, arvioi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin yksikönjohtaja Kaarlo Laine.

Keskeisiä syitä monta kertaa viikossa tapahtuvan harrastamisen lopettamiselle ovat ajanpuute, kilpailun liiallinen korostuminen ja se, että harrastaminen voi tulla perheelle liian kalliiksi. Joidenkin nuorten osalta liikkuminen voi tyrehtyä lähes tykkänään. Niin voi käydä etenkin, jos matalan kynnyksen harrastusvaihtoehtoa ei ole tarjolla.

Purhan pojissakin on seurajalkapallon lopettaneita liikkujia. Esimerkiksi Vertti Sihvola ehti pelata urheiluseura Purhan, Myllykosken jalkapalloseuran ja Kouvolan jalkapallon juniorijoukkueissa ennen kuin lopetti viime syksynä. Hän pelaa edelleen jääkiekkoa.

– Täällä voi pitää enemmän hauskaa kuin mitä seurapuolella, jossa harjoittelu on vakavampaa. Täällä pystyt olemaan rennompi ja pystyt pitämään hauskaa kavereiden kanssa, sanoo 14-vuotias Vertti Sihvola.

Kaikki alkoi isän vitsistä

Idea harrastejoukkueesta tuli Eetu Pukin isältä.

– Iskä heitti vitsillä, että voisi alkaa taas pelata jalkapalloa. Siitä se läksi. Ajateltiin, että miksei alettaisi. Nyt on treenit menossa, sanoo Eetu Pukki.

Eetu Pukki keskusteli ajatuksesta kavereidensa kanssa. Into tarttui, eivätkä pojat aikailleet. He päättivät, että joukkue tarvitsee valmentajan, jotta treenaaminen olisi mielekästä. Pukin koulukaveri Vertti Sihvola kysyi tehtävään isäänsä Tommi Sihvolaa. Tämä suostui oitis.

Junioreita aiemmin valmentaneen Sihvolan mielestä Purhan poikien oma-aloitteisuus on poikkeuksellisen aitoa. Hän on toki avittanut poikia esimerkiksi varaamalla harjoitteluvuoron Saviniemen palloiluhallista.

– On syttynyt aitoa pelaamisen ilo ja harjoituksiin lähdetään hymy huulilla. Hyvä ettei katto noussut ilosta ilmaan ensimmäisissä treeneissä. Kamppailu oli niin rehtiä ja reilua, sanoo Tommi Sihvola.

Pojille jalkapalloharjoitukset ovat etupäässä hauskanpitoa. Vertti Sihvolan tavoin Eetu Pukki pelaa jääkiekkoa. Kesällä hänellä on neljät harjoitukset viikossa.

– Sitten kun on vielä pelit päälle, niin ei siinä jää paljoa aikaa tietokonepeleihin. Meidän jalkapalloharjoitukset on jääkiekolle hyvää vastapainoa. Ei aina tarvitse olla jäällä, sanoo Pukki.

Sponsoritukea yli 1 000 euroa

Pelipaitojen ja -shortsien ostamista varten pojat tarvisivat rahaa. Siksi he päättivät kysyä sponsoreita tuekseen. Kuten joukkueen perustaminen muutenkin, hoitui sponsorien kysyminen suoraviivaisesti: Koulupäivän päätteeksi Eetu Pukki, Vertti Sihvola ja Elias Pakarinen lähtivät yrittäjien pakeille.

Pojat kiersivät oman kylän yrityksiä ovelta ovelle -periaatteella. Ihan kaikki eivät lähteneet sponsoreiksi, mutta tukea tuli riittävästi.

– Meihin suhtauduttiin mukavasti, eikä kukaan naureskellut, sanoo Eetu Pukki.

Valmentaja sanoo, että pojat ovat keränneet tähän mennessä yli tuhat euroa tukea. Mukana on yhteensä viisi sponsoria.

– Kävin jälkikäteen juttelemassa parin heistä kanssa. He kertoivat, että pojat osasivat esittää asiansa hyvin ja perustella sen, mihin he rahaa tarvitsevat, sanoo Sihvola.

"Seurojen pitäisi tarjota harrastusmahdollisuuksia"

Ensimmäiset harjoitukset olivat viime sunnuntaina. Paikalle saapui yli 20 poikaa. Se oli enemmän kuin oli etukäteen ajateltu.

Poikien tavoitteena on harjoitella, verestää vanhoja jalkapallotaitoja ja ehkä pelata pelejäkin paikallisvastustajien kanssa. Tärkeintä on kuitenkin hauskanpito. Moni pojista pelasi yhdessä jo kuusivuotiana urheiluseura Purha ry:n juniorijoukkueessa. Moni heistä käy myös samaa yläkoulua Inkeroisissa.

Valmentaja korostaa, että mukaan saa tulla, vaikka ei asuisi Inkeroisissa tai Anjalassa.

– Kaikki otetaan vastaan, ja meillä pelaavat kaikki, sanoo Tommi Sihvola.

Hänen mielestään urheiluseuroilla pitäisi olla entistä enemmän matalan kynnyksen harrastejoukkueita.

– Näistä pojista on ainakin sen verran opittavaa, että seurojen pitäisi tarjota aktiivisemmin harrastusmahdollisuuksia. Viestinä nuorille sanoisin, että eikun porukka kasaan, sanoo Sihvola.

Poikien viesti takaisin urheilun pariin haluaville on yksinkertaisen suoraviivainen.

– Pistää vaikka oman joukkueen pystyyn. Tai kyselee, että onko höntsäpporukkaa. Kyllä näihin pääsee aika helposti, sanoo Eetu Pukki.

Tunnelmallinen vesitorni myytävänä Pomarkussa – lähtöhinta huutokaupassa 10 000 euroa

Uutisvideot: Pomarkussa vesitorni myytävänä

1930-luvulla tiilestä ja puusta rakennettu vesitorni palveli aikanaan Pomarkussa puksuttaneiden höyryveturien vesihuollossa. Käytössä se ei ole ollut vuosikymmeniin. Kunta haluaisi vesitornin matkailukäyttöön.

Uutisvideot: Pomarkussa vesitorni myytävänä

Pomarkun kunta myy vanhaa vesitorniaan verkkohuutokaupassa.

Rautatien läheisyydessä sijaitseva torni haluttaisiin ensisijaisesti matkailukäyttöön. 1930-luvulla rakennetun vesitornin ja noin 600 neliömetrin määräalan lähtöhinta on 10 000 euroa. Vesitornista oli jo tarjottu Pomarkun kunnalle 10 000 euroa, mutta kunta haluaa selvittää käyvän hinnan nettihuutokaupalla.

Vesitornissa ei ole sähkö-, vesi- eikä viemäriliityntää. Vesitornia ei ole käytetty vuosikymmeniin.

– Olisiko 70-luvulla viimeksi mennyt höyryvetureita. Silloin höyryvetureiden vesi on saatu tästä tornista, kertoo Pomarkun tekninen johtaja Jouni Koskinen.

Vesitorni on ensimmäinen kohde, jota Pomarkun kunta myy verkkohuutokaupan avulla. Erikoinen myyntikohde tuntuu myös kiinnostavan nettikansaa.

– Valtavasti kävijöitä on ihan muutaman päivän sisällä ollut, mutta yksi tarjous on vasta jätetty, Koskinen sanoo.

Tätä juttua kirjoittaessa vesitornista on huudettu 10 250 euroa. Huutokauppa päättyy kahden viikon kuluttua.

Ranskalainen samppanjatalo kypsyttää kuohujuomaansa Suomessa 170 metrin syvyydessä: Vaikutus makuun on arvoitus

Ranskalainen samppanjatalo säilöö juomiaan Lohjan Tytyrin kaivoksessa.

Kyseessä on viisi vuotta kestävä kokeilu Lohjan kalkkikaivoksessa. Ranskassa samppanja jälkikypsytetään samantyyppisissä kalkkikiviluolissa.

Ranskalainen samppanjatalo säilöö juomiaan Lohjan Tytyrin kaivoksessa.

Hengitys höyryää ja ympäröivä kosteus tunkee luihin ja ytimiin, viluttaa. Täällä ei ihminen kovin kauan viihdy, mutta samppanjan jälkikypsyttämiseen 170 metrin syvyydessä maan alla sijaitsevan viinikellarin pitäisi tarjota melko lailla optimaaliset olosuhteet.

Ranskalainen samppanjatalo Charles Heidsieck ainakin kokeilee juomiensa säilömistä Lohjan Tytyrin kalkkikaivoksessa seuraavan viiden vuoden ajan.

– Olemme ennen kaikkea uteliaita. Meillä on Ranskan Reimsissä samantyyppiset kellarit noin 40 metrin syvyydessä. Tarkoitus on verrata viinien kypsymistä näiden kahden paikan välillä, kellarimestari Cyril Brun selventää.

Kalkkikaivoksen viinikellarin lämpötila on noin 4,5 astetta. Kosteus nousee maan uumenissa peräti 99 prosenttiin.

Hiukan Ranskan Reimsin kahdeksan kilometrin mittaista samppanjakellaria kylmempi suomalainen peruskallio hidastaa viinin kypsymistä, mutta kukaan ei vielä tiedä, miten se vaikuttaa viinin makuun.

– Meidän viinejä jälkikypsytetään kolmesta viiteen vuotta ennen niiden julkaisemista. Joissain tapauksissa viiniä kypsytetään varastossa jopa 20 vuotta, Cyril Brun ynnää.

60 kilometrin mittainen luolasto kaupungin alla

Lohjan keskustan alla on Nordkalkin tekemien kalkkikivilouhosten jäljiltä 60 kilometrin mittainen luolasto. Kalkkikiviesiintymä on niin laaja, että kiveä riittää vielä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tällä hetkellä syvin kaivos ulottuu 350 metrin syvyyteen.

– Kyllä Ranskasta loppuu ennemmin samppanja, kuin meiltä tila säilöä sitä, Nordkalkin päägeologi Håkan Pihl naljailee.

Kaivoksen yhteydessä toimii museo ja Koneen hissilaboratorio, mutta juuri muuta ulkopuolista toimintaa Tytyrissä ei ennen samppanjataloa ole ollut. Ulkomailla kaivoksissa on ajettu jopa rallia.

– Onhan niitä kaikenlaisia keksintöjä, sieniviljelmiä ja muita ympäri maailmaa. Sitä korostan, että meillä on myös toimiva tuotantolaitos tässä, joten kaiken täytyy olla sovitettavissa yhteen edelleen jatkuvan louhostoiminnan kanssa, Pihl muistuttaa.

Ensimmäiset 30 samppanjapulloa lepäävät nyt syvällä maan uumenissa.

Samppanjatalon asiantuntijat maistelevat Tytyrin ja Reimsin kellareiden kuohujuomia vuoden välein vertaillen juomien makua ja tuoksua.

– Jos kokemukset ovat positiivisia, niin minä olen pulassa. Siinä tapauksessa joudun kuljettamaan kaiken samppanjamme tänne, Cyril Brun naurahtaa.

Analyysi: "Venäjän WhatsAppissa" pilkataan Putinia ja juorutaan hallinnosta – mutta mitä yritys sulkea Telegram merkitsee venäläisille?

Viestintäsovellus Telegram älypuhelimen näytöllä.

Telegram taistelee viranomaisia vastaan koko Venäjän internetin vapauden puolesta.

Viestintäsovellus Telegram älypuhelimen näytöllä.

Pling!

Kännykkä piippaa ja värähtää – viestipalvelu Telegram siis toimii tänäänkin. Oikeasti sen ei pitäisi.

Venäjän oikeuslaitos määräsi viime viikon perjantaina Telegrammin suljettavaksi, kun Telegram ei suostunut päästämään viranomaisia käsiksi käyttäjiensä viesteihin. Oikeuden määräys on johtanut huvittavaan hippaleikkiin, joka on näyttänyt viranomaisten kyvyttömyyden internetin edessä.

Joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor on viikon aikana sulkenut Telegramin internet-palvelimet ja miljoonia muita IP-osoitteita, joiden kautta Telegram-sovellus toimii.

Palvelinten sulkeminen on johtanut siihen, että monien täysin Telegramiin liittymättömien venäläisten sivustojen toiminta on takkuillut. Ne käyttävät todennäköisesti samoja palvelimia, jotka on suljettu Telegramin toiminnan estämiseksi.

Jopa Roskomnadzorin omien sivujen on raportoitu toimivan pätkittäin, vaikka valvontaviranomainen kiistää ongelmien liittyvän käynnissä olevaan Telegram-taisteluun ja syyttää ulkomaista palvelunestohyökkäystä.

Telegramin perustaja Pavel Durovin Instagram-tilillään julkaisemassa meemissä lukee "He voivat viedä IP-osoitteemme, mutta eivät vapauttamme." Valkoinen paperilennokki on Telegramin logo.

Kaikki tämä ei ole vaikuttanut lähes mitenkään Telegramiin, jonka käyttäjät ovat olleet viikon aikana entistä aktiivisempia. Edes Venäjän viranomaiset ja poliitikot eivät ole sanomalehti RBK:n mukaan lopettaneet viestipalvelun käyttöä.

Koko farssi naurattaisi, jos ei itkettäisi. Kyseessä on kuitenkin venäläisen internetin eli niin sanotun runetin tulevaisuus.

Ensin Telegram, sitten Facebook

Venäläinen sosiologi ja toimittaja Andrei Arhangelski on nimittänyt Venäjän sosiaalista mediaa kansalaisyhteiskunnan korvikkeeksi. Tietyt somepalvelut mahdollistavat toistaiseksi mielenosoitusten järjestämisen ja poliittisen keskustelun. Telegram on yksi tällaisista palveluista.

Perustoiminnoiltaan Telegram muistuttaa viestisovellus WhatsAppia, eli palvelussa voi kirjoittaa salattuja viestejä muille käyttäjille. Lisäksi Telegram-palvelussa voi luoda viestikanavia, joita kuka tahansa voi alkaa seurata.

Juuri nämä kanavat tekevät viestisovelluksesta erityisen. Venäjällä monilla järjestöillä, yrityksillä ja medioilla on oma Telegram-kanavansa, jonka kautta tieto kulkee pikaviesteinä käyttäjille nopeimmin.

Viranomaisia hiertävät anonyymit kanavat, jotka vuotavat tietoa eri hallintoelinten sisältä – sellainen on esimerkiksi DeputatskieBudni, jolla julkaistaan sisäpiiritietoja Venäjän duumasta. Toisaalta anonymiteetti on mahdollistanut myös rikollisiin tarkoituksiin tai esimerkiksi terroristisen propagandan levitykseen syntyneet kanavat.

Myös venäläisille niin tyypillinen poliittinen huumori on siirtynyt Telegrammiin. Esimerkiksi suosituimpien kanavien listalle usein kivunneet Stalingulag- ja DablJat-kanavat jakavat vitsejä, jotka pilkkaavat nimettöminä milloin venäläisiä viranomaisia, milloin tiedotusvälineitä, milloin suoraan presidentti Vladimir Putinia.

Viime päivinä huumorikanavien pääaiheena ovat olleet tottakai Roskomnadzorin surkuhupaisat blokkausyritykset. Brezhnevin kulmakarvat -nimisellä huumorikanavalla viranomaisen blokkausyrityksiä verrataan keskelle niittyä pystytettyyn porttiin.

Jos Telegram suljettaisiin, nämä kriittiset kanavat tuskin uskaltaisivat siirtyä muihin palveluihin, joiden suojaukseen ei täysin voi luottaa.

Ja jos Telegramin sulkeminen onnistuu, seuraavana vuorossa on Facebook. Roskomnadzorin johtaja uhkasi keskiviikkona, että Facebook suljetaan vuoden loppuun mennessä, jos se ei siirrä venäläisten tietoja talteen venäläisille servereille.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Roskomnadzor saisi Facebookin suoraan hyppysiinsä. Telegram-taistelu on näyttänyt, että kontrolloidakseen runetia Roskomnadzor saattaa joutua rikkomaan koko runetin verkkomaisen rakenteen. Se olisi askel kohti Venäjän omaa, irralista internetiä.

Onko Putinilla uusi uhkaaja?

Telegramin kaatamishaaveessa saatta kuitenkin olla kyse muustakin kuin sananvapaudesta, jos FSB:stä vuodettua dokumenttia on uskominen.

Sanomalehti RBK:n mukaan tiedustelupalvelun sisäisessä viestinnässä Telegramin sulkemisen syyksi on kerrottu se, että Telegramin perustaja Pavel Durov on suunnitellut oman valuutan perustamista viestipalvelun yhteyteen. Ilmeisesti idea olisi vähän samanlainen kuin kiinalaisen Weibo-palvelun maksusovelluksessa.

FSB:n sisäisessä viestinnässä valitetaan, että tällöin Venäjällä olisi täysin kontrolloimaton valuuttajärjestelmä. Se voisi tuoda mukanaan suuria riskejä ja rikollisuutta.

Ja tottakai tämän valuuttajärjestelmän isä, Durov kasvattaisi samalla valtaansa. Sama Durov, joka on muuttanut omatoimiseen maanpakoon länteen ja pilkkaa säännöllisesti Putinia Instagram-tilillään esimerkiksi luomallaan Paidaton Putin -haasteella.

Somevalta askarrutaa lännessä ja Venäjällä?

Durov on tavallaan Venäjän Mark Zuckerberg – kumpikin on rikastunut luomalla internet-palveluita. Durov on monen idoli, jossain määrin jopa niin ihailtu, että venäläiset tiedotusvälineet spekuloivat säännöllisesti, tahtoisiko Durov vaikka presidentiksi.

Tavallaan sekä lännessä että Venäjällä pohditaan nyt samaa kysymystä: pitäisikö tällaisten Zuckerbergien ja Durovien valtaa jotenkin suitsia.

EU:n alueella astuu toukokuussa voimaan GDPR-lakipaketti, joka suojaa käyttäjätietoja väärinkäytöksiltä. Useita vuosia valmistellut lait velvoittavat EU-kansalaisten tietoja käsitteleviä tahoja suojaamaan henkilötietoja.

GDPR-lait eivät kuitenkaan millään tapaa velvoita eri palvelujen keräämiä käyttäjätietoja luovutettaviksi valtiolle.

Venäjällä melkein kaksi vuotta sitten läpi runnotut Jarovaja-lait sen sijaan velvoittavat esimerkiksi teleoperaattoreita säilömään kaiken käyttäjien välisen viestinnän kuukausien ajan ja luovuttamaan sen pyydettäessä tiedusteluviranomaisille. Juuri tähän lainpykälään perustuu Telegramin ajojahti.

Presidentti Martti Ahtisaari nuhtelee Venäjää ja Yhdysvaltoja Syyrian sodasta Guardian-lehdessä

Martti Ahtisaari

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten on syytä katsoa peiliin, Ahtisaari kirjoittaa.

Martti Ahtisaari

Presidentti Martti Ahtisaari nuhtelee YK:ta ja erityisesti suurvaltoja toimien puutteesta Syyrian sodan ratkaisemiseksi sanomalehti The Guardianissa julkaistussa kirjoituksessaan.

Ahtisaari toteaa, että YK:lla on vastuu rauhan suojelemisesta, mutta seitsemän vuotta kestäneen sodan Syyrian kohdalla se on epäonnistunut tässä tehtävässä. Hän huomauttaa YK:n heijastelevan kansainvälisön yhteisön tahtotilaa.

– Uskon vahvasti YK:hon. Siksi tiedän, että me pystymme parempaan itsemme ja Syyrian vuoksi, Ahtisaari kirjoittaa.

Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008 palkittu Ahtisaaren mielestä ulkovallat ovat ruokkineet konfliktia sen sijaan, että niillä olisi ollut poliittista tahtoa kriisin ratkaisemiseksi.

Hän vaatii YK:n turvallisuusneuvoston viittä pysyvää jäsentä katsomaan peiliin pitkään ja kunnolla. Ahtisaari huomauttaa, ettei turvallisuusneuvosto ole kyennyt toimimaan Syyrian sodan aikana.

Ahtisaaren mielestä turvallisuusneuvoston jäsenet ovat käyttäneet veto-oikeutta vastuuttomasti ja keskittyneet poliittisten irtopisteiden keräilyyn sen sijaan, että ne olisivat pyrkineet löytämään yhteisymmärrystä.

Hän vaatii YK:n turvallisuusneuvostoa ottamaan Syyrian sodan ratkaisemisen tärkeimmäksi tavoitteekseen.

Turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä ovat Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Kiina ja Ranska.

Venäjä ei voi paeta vastuutaan, eivätkä Yhdysvaltain käyttämät sotatoimet tuo kestävää rauhaa

Ahtisaaren kirjoituksessa erityisiä nuhteita saavat Venäjä ja Yhdysvallat. Venäjä aloitti vuonna 2015 sotilasoperaation liittolaisensa Syyrian hallinnon pelastamiseksi.

Ahtisaaren mukaan monet kuolemat ja tuho ovat suoraa seurasta tästä. Hän toteaa myös, ettei Venäjä voi paeta vastuuta Syyrian hallinnon tekemisistä.

Yhdysvaltoja Ahtisaari arvostelee puolestaan viime viikon ilmaiskuista Syyriaan. Yhdysvallat teki viikko sitten rajattuja iskuja Syyriaan, sillä Syyrian hallinnon epäillään jälleen käyttäneen kemiallisia aseita.

Ahtisaaren mielestä sotilaalliset toimet eivät ole koskaan johtaneet kestävään rauhaan. Hän kertoo pohtivansa, millaisia toimia Yhdysvalloilla on mielessään rauhanprosessin elvyttämiseksi.

Ahtisaari vaatii Yhdysvaltoja, Venäjää ja muita sotaan sekaantuneita ulkovaltoja ponnistelemaan tosissaan sovun löytämiseksi konfliktiin.

Syyrian sitkeä sota on usean konfliktin vyyhti – Syntyykö uusi Somalia?

Analyysi: Mitä seuraavaksi, Syyria? Sotatoimet kääntyvät uusille rintamille

Analyysi: Trump parjaa Obamaa, mutta kaksikolla on sama ongelma – Syyriasta ei pääse eroon millään

Tesoman murhatutkijan Jari Kinnusen lapsuus oli karu: "Kirjoitin hakupaperiin, että vaikka olen tällainen sosiaalitapaus, voisin olla hyvä poliisi"

Jari Kinnunen seisoo Tesomalla penkin vieressä

Poikkeuksellisen ja pitkän murhatutkinnan jälkeen rikosylikomisario Jari Kinnunen keskittyy nyt muihin, ratkaisematta jääneisiin rikoksiin. Hänen oma taustansa on paras osoitus siitä, että vaikeistakin asioista voi selvitä.

Jari Kinnunen seisoo Tesomalla penkin vieressä

Metsän reunassa oleva penkki on täynnä valkoisia ja turkooseja maalauksia. Lähiön penkki on enemmän kuin tuttu tunnetulle rikosylikomisariolle Jari Kinnuselle, 58.

Tämän penkin kohdalla 40-vuotias tamperelainen perheenisä ja parikymppinen epäilty pysähtyivät Tesomalla myöhään sunnuntai-iltana 28. joulukuuta 2014. Epäilty oli pyytänyt perheenisältä vain hetkeä aiemmin tupakkaa.

Sitten jostain, vielä tuntemattomasta syystä epäilty puukotti perheenisää vain noin sadan metrin päässä penkistä ja juoksi karkuun.

– Lehdenjakaja löysin uhrin aamulla maasta tuon tai tuon kuusen läheltä, näyttää Kinnunen.

Kinnunen tuli pian paikalle tutkimaan tekoa. Maassa oli lunta tällainen "töppyrä", hän havainnollistaa kädellä.

Kinnunen näyttää suunnan, jonne epäilty juoksi ja pudotti puukkonsa, josta tuli myöhemmin tärkeä johtolanka. Joka toinen katuvalo oli rikki. Yksityiskohta ärsyttää Kinnusta vieläkin, koska valaistus olisi voinut paljastaa henkirikoksen aiemmin.

Alkoi sitkeä operaatio murhaajan löytämiseksi: Yli tuhat dna-näytettä, satoja vinkkejä ja toistakymmentä epäilyä murhaajan nimestä.

Mysteeri alkoi selvitä

Yli kolme vuotta myöhemmin Kinnunen oli palaamassa kiirastorstaina koulutuksesta, kun hän sai soiton. Epäilty oli koputtanut poliisiauton ikkunaan ja sanonut haluavansa puhua Kinnusen kanssa.

Epäilty kertoi haluavansa saada pitkään vaivanneen teon tunnoltaan. Murhamysteeri alkoi ratketa. Perjantaina selvisi, että epäillylle tehdään mielentilatutkimus jo ennen oikeusistuntoa.

Kinnunen on tyytyväinen etenkin omaisten takia. Myös yleinen turvallisuudentunne paranee, kun vakavat rikokset saadaan ratkottua.

Itse hän ei tapausta liiemmin hehkuta.

– Poliisissa ei voittoja lasketa. Mutta kun saamme selville asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään, kuten henkirikokset tai katoamiset, se helpottaa omaisten elämää ja lämmittää eniten mieltä.

– Näihin ei voi kuitenkaan suhtautua liikaa tunteella, koska silloin tulee tehtyä vääriä johtopäätöksiä.

Ison jutun ratkettua poliisit järjestävät saunaillan, jossa tapaus käydään läpi. Takavuosina niissä saattoi olla Koskenkorvaa, nykyään hädin tuskin valkoviiniäkään.

– Kello 21 ollaan jo kotona, Kinnunen hymähtää.

"Vaikka olen tällainen sosiaalitapaus"

Tesoma ei ole ainut vaikea tapaus, jota Kinnunen on tutkinut yli 30 vuoden aikana. Pitkä matka on tultu niistä päivistä, kun Jari Kinnunen pelkäsi, pääseekö hän taustansa takia poliisikouluun.

– Kirjoitin koulun hakupaperiin, että vaikka olen tällainen sosiaalitapaus, voisin olla hyvä poliisi.

Vanhemmista löytyi merkintöjä Kotkan poliisista. Kinnusesta itsestään löytyi kansio sosiaalitoimesta.

– Perheoloni olivat sellaiset, mitä lastensuojelutapauksia nähdään nyt töissä. Siihen aikaan ei niin herkästi puututtu näihin.

Alkoholi aiheutti useita ongelmia perheessä.

– Pahimmillaan kymmenvuotiaana oli haastavaa, kun ei ollut mitään, mitä olisi suuhunsa pistänyt eikä kotona ollut ketään. Piti hankkia ruoka jotenkin itse.

Pari kohtaamista oli myös poliisin kanssa, kun veljekset tekivät kolttosia. Pahempaa oli luvassa.

Kinnunen oli 12-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli tulipalossa. Isä kuoli kaksi vuotta myöhemmin alkoholiin.

Nyrkkeily ja sukulaiset auttoivat

Jari Kinnunen ei halua kauhistella lapsuuttaan. Lapsena sitä meni päivän kerrallaan eteenpäin, tilannetta ei voivoteltu.

– Minulla oli hyvä turvaverkko. Sukulaiset pitivät huolta. Olin isovanhempien luona paljon jo pienenä. Äidin poismenon jälkeen menin tädin perheeseen.

Nyrkkeilystä ja urheilusta tuli tärkeä osa elämää. Harrastuksen tuomat roolimallit olivat hyviä. Tämän takia myös Kinnunen valmensi itse pitkään nyrkkeilijöitä.

Kinnunen uskoo, että hänen taustansa vaikuttaa nuorten rikoksentekijöiden ymmärtämiseen. Ymmärtäminen ei tarkoita kuitenkaan väärän teon hyväksymistä.

– Kuvittelen voivani ajatella tilanteen toisen kannalta. Mutta ei se mahdollista väärin tekemistä.

Joskus Kinnunen on ensimmäinen ihminen, joka asettaa rajoja nuorelle. Hänen mielestään nuoria ja näiden vääriä tekoja ymmärretään nykyään liikaa. Kaikilla ihmisillä on ongelmia, se on normaalia elämää, ei syy rikosten tekoon.

– Joskus pitää sanoa, että ota itseäsi niskasta kiinni. Kun on nuorista kyse, pyrimme ohjaamaan hoitoon tai elämänhallintaan. Vanhat jermut eivät paljon meidän puheistamme välitä. He tekevät oman päänsä mukaan ja ovat valintansa tehneet.

Mutta jos hän näkee, että nuori haluaa yrittää, tahtoo Kinnunen auttaa.

– Itsekin olen kolme kertaa jopa hankkinut työpaikan ihmiselle. Ne on kaikki menneet metsään. Mutta saattaa niitä helmiä löytyä.

Kuuden lapsen isä

Jari Kinnusella on kuusi aikuista lasta ja viisi lastenlasta. Hän ei ole koskaan kaunistellut asioita lapsilleen. Lapsilla on ollut kotiintuloajat ja se on tehty selväksi, mikä ei ehdottomasti ole sallittua.

– Poliisin perheessä ei ole sen kummallisempaa. Oikean ja väärän opettaminen riittää. Aina ei voi olla kaveri ja mukava.

Sen verran isän ammatti on vaikuttanut, että Kinnusen perheessä on harjoiteltu pelastautumista tulipalosta. Isä opetti lapsille, miten tulla tikkaita pitkin alas niin, että isä saa kaapattua lapset syliin, etteivät nämä putoa.

Kerran Kinnunen kuuli yläkerrasta outoja ääniä. Lapset olivat pelastautumassa ikkunasta tikkaille omatoimisesti.

Vanhemmuus pitäisi hänen mukaansa ottaa haltuun hyvissä ajoin ennen kuin lapset ovat 15-vuotiaita. Sen jälkeen se on hankalaa.

Kinnusta ärsyttävät vanhemmat, jotka saattavat siirtää vastuun jo leikki-ikäisen lapsen kasvatuksesta päiväkodin henkilökunnalle.

– Tämä on todella outoa.

Media auttaa poliisia

Jari Kinnunen esiintyy julkisuudessa, koska se auttaa rikosten ratkaisemisessa. Juttujen jälkeen tulee paljon vinkkejä.

– Yhteistyö median kanssa on ollut usein ratkaisevassa roolissa. Niin tässä Tesoman tapauksessakin. Aina kun asia on ollut esillä, olemme saaneet jotakin uutta, joka on vienyt johonkin suuntaan. Joko olemme saaneet poissuljettua joitain asioita tai saaneet jotain uutta.

Päivää ennen kuin Tesoman murhasta epäilty ilmoittautui, Kinnunen antoi haastattelun Yle Uutisten Tampereen toimittajalle. Siinä haastattelussa hän uskoi murhan ratkeavan.

Kinnusen käsityksen mukaan epäilty luki Ylen verkkojutun. Mikä todella laukaisi tunnustamisen, siihen hän ei ota kantaa.

– Hän on seurannut varsin tarkkaan uutisointia ja pitkään miettinyt asiaa.

Vanhat henkirikokset tutkintaan

Tesoman tutkinnan jälkeen poliisilla on aikaa tutkia entistä enemmän vanhoja juttuja. Kinnunen sanoo, että nyt panostetaan kadonneen Keijo Vainikan tapaukseen sekä kiinalaisnaisen surman tutkintaan Tampereen Hervannassa.

52-vuotias Keijo Vainikka katosi Tampereella vuonna 2005. Asiaa pidettiin pitkään katoamistapauksena, vaikka Vainikan lapsi epäili henkirikosta. Nyt poliisi tutkii tätä asiaa.

Kiinalainen perheenäiti löytyi Hervannan metsästä surmattuna 2011. Rikos on yhä ratkaisematta.

Myös Pasi Aaltosen tapaus on tutkinnassa toisella ryhmällä. Tarjoilija surmattiin Tampereella vuonna 2002, eikä tekijää ole vielä löytynyt.

Raisa Räisäsen tapaus on puolestaan tutkinnassa keskusrikospoliisissa.

Avoimia juttuja on yhteensä 500, joten työtä riittää.

Kinnunen on ollut tutkimusryhmänsä kanssa selvittämässä lähes 20 vuotta kadonneena olleen Raija Juutilan ja nokialaisen kunnallispoliitikon Markku Mallatin henkirikoksia. Mallatin tappo vanheni rikoksena, mikä harmittaa yhä Kinnusta.

Pitää olla muutakin elämää

Rikoksentekijät ovat muuttuneet yli 30 vuoden poliisiuran aikana. Huume- ja päihdekäyttö muuttaa tekotapaa ja rikoksentekijöiden persoonaa.

– Se on raaistunut. Ihmiset ovat itsekkäitä ja kylmiä, eikä osata asettua toisen asemaan lainkaan, eikä ehkä tunneta katumusta lainkaan, Kinnunen luettelee.

Kinnunen on kuitenkin vakuuttunut, että ihmisillä on omatunto.

– On. En epäile hetkeäkään. Kyllä he tietävät tehneensä väärin, vaikka kiistävät. En usko hetkeäkään, etteikö jossain syvemmällä tuntuisi.

Vastaan on tullut myös toisenlaisia rikoksentekijöitä, mutta silloin puhutaan Kinnusen mukaan jo sairauksista.

Raskaimpia tapauksia ovat lapsiin kohdistuvat rikokset tai onnettomuudet.

Joitakin vuosia sitten pikkupoika katosi ennen joulua. Hän joutui onnettomuuteen, tuli haudatuksi lumeen ja löytyi myöhemmin kuolleena.

Ei tällaisia tapauksia voi unohtaa. Poliisit käsittelevät asioita puhumalla keskenään tai työnohjauksessa.

– Varmasti poliisin työssä on kyynistymisen vaara, mutta silloin täytyy pitää huoli, että on muutakin elämää.

Mitä se muu elämä on Jari Kinnuselle?

– Perhe, lapset, lapsenlapset, koiran kanssa ulkoilu ja Nokian asiat, joita on ollut mukava seurata.

Pohjoisen lukion oppilaat tutustuvat maahanmuuttajien elämään tekemällä vapaaehtoistyötä Roomassa – "Ei kaikilla ole niin hyvät oltavat kuin minulla"

Ivalon lukiolaiset Roomassa

Oppilaat ovat jakaneet ruokaa maahanmuuttajille ja auttaneet siivouksessa, kuten astioiden pesussa ja roskien lajittelussa. Vapaaehtoistyön tavoitteena on tutustua maahanmuuttajien tilanteeseen Euroopassa.

Ivalon lukiolaiset Roomassa

Ivalon lukion toisen vuosiluokan opiskelijat ovat päässeet tutustumaan maahanmuuttajatilanteeseen käytännön kautta: He matkustivat Roomaan tekemään vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa.

Samalla opiskelijat ovat tavanneet sisilialaisen Palermon ystävyyskoulun opiskelijoita. Matka on osa heidän yhteistä Erasmus-projektiaan, jonka aiheena on maahanmuuttajat Euroopassa.

Lukiolaisten matka starttasi sunnuntaina. He ovat parina päivänä työskennelleet hyväntekeväisyysorganisaatio Caritaksen tiloissa, joissa maahanmuuttajille tarjotaan lämmin ruoka joka päivä. Siellä opiskelijoiden tehtävänä on tarjoilla ruokaa ja auttaa siivoamisessa. Astioiden pesu ja roskien lajittelu kuuluvat työtehtäviin.

Opettaja ja Ivalon lukion vararehtori Ulla Keskitalo kertoo, että tarkoitus on myös seurustella maahanmuuttajien kanssa.

Oppilaille on kerrottu, kuinka tulee käyttäytyä

Jo hyvissä ajoin ennen vapaaehtoistyön aloittamista oppilaiden kanssa käytiin tarkasti läpi, kuinka työtehtävissä käyttäydytään.

– Emme esimerkiksi saa kertoa koko nimeä tai sitä, mistä olemme kotoisin. Meitä on hyvin ohjeistettu, kertoo Inarista kotoisin oleva Lifu Torikka.

Lifu Torikan mielestä on ollut mielenkiintoista nähdä Roomaa ja samalla tutustua maahanmuuttajien tilanteeseen.

Vaikka omaa taustaansa ei saa avata, tämä ei ole estänyt opiskelijoita keskustelemasta autettavien kanssa.

– Jotkut alkoivat juttelemaan, mutta suurin osa istuskeli rauhassa tai he juttelivat keskenään, kertoo Vuotsosta kotoisin oleva Iisko Hirvasvuopio.

"Onhan se mukava antaa jotain takaisin"

Iisko Hirvasvuopio ei ole ennen käynyt Helsinkiä etelämpänä. Hän kertoo, että Roomassa on lämmintä ja paljon nähtävää. Juuri lämpöä ja auringonpaistetta hän jää kaipaamaan.

Siitä hän ei tosin pidä, että Roomasta ei saa ruisleipää; tarjolla on vain pitsaa ja pastaa.

– Mutta kyllä italialaiset ruoat ovat ihan hyviä.


Vapaaehtoistyö maahanmuuttajien kanssa ei Hirvasvuopion mielestä poikkea muusta työstä. Siinä näkee monenlaisia kulttuureja ja tapoja.

– Onhan se mukava antaa jotain takaisin, kun itsellä on niin hyvät oltavat, toteaa Hirvasvuopio.

Ohjelmassa myös hauskanpitoa

Matka ei ole pelkkää työtä. Ivalon ja Palermon koulun opiskelijat ovat käyneet yhdessä katsomassa Rooman nähtävyyksiä, kuten Colosseumia ja espanjalaisia portaita. Keskiviikkoiltana he kävivät katsomassa jalkapallo-ottelua.

– Stadionilla oli varmaan ainakin 10 000 tai 20 000 ihmistä, mutta ei se ihan täynnä ollut. Vastakkain olivat Rooma ja Genova. Kotijoukkuettahan siellä hurrattiin melkoisesti, kertoo Iisko Hirvasvuopio.

"Ei kaikilla ole niin hyvä tilanne kuin minulla"

Matkasta vastaava opettaja UIla Keskitalo toivoo, että tämänkaltaisilla projekteilla pystyttäisiin vaikuttamaan ennakkoluuloihin ulkomaalaisia kohtaan. Erityisesti vihaa ja pelkoa olisi syytä kitkeä.

Vapaaehtoistyö on opettanut kiitollisuutta oppilaille omista lähtökohdistaan.

– Tässä on huomannut, ettei pidä ottaa kaikkea itsestäänselvyytenä, kuten ruokaa ja kotia. Ei kaikilla ole niin hyvä tilanne kuin minulla ja muilla Suomessa, toteaa Lifu Torikka.

SDP aikoo tehdä välikysymyksen nuorten työehtojen heikennyksistä

Antti Lindtman eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä.

Aikeestaan puolue ilmoitti Facebookissa.

Antti Lindtman eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä.

SDP tekee välikysymyksen nuorten työehtojen heikentämisestä. Aikeestaan puolue ilmoitti sosiaalisessa mediassa Facebook-sivuillaan.

Hallitus ilmoitti puolitoista viikkoa sitten kehysriihessään, että jos alle 30-vuotias on ollut työttömänä kolme kuukautta, työsuhteen määräaikaisuudelle ei tarvita enää perustetta.

Tiistain lähetekeskustelussa eduskunnassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne moitti hallitusta heikennyksistä sanomalla, että nuoret laitetaan heikennysten myötä "ikuiselle koeajalle".

– Sipilän-Orpon oikeistohallitus on iskenyt kovaa työntekijöiden ja työnhakijoiden asemaan ja oikeuksiin tällä vaalikaudella. Pakkolait, lomarahojen sekä työttömyysturvan leikkaukset ovat hyvin karua kieltä hallitukselta suomalaisia ahkeria palkansaajia kohtaan, puolueen Facebook-sivulla perustellaan.

– Nyt SDP on päättänyt käyttää eduskunnan järeintä asetta – välikysymystä, jotta asiaan saadaan muutos. Jokainen kansanedustaja pääsee pian päättämään, onko oikein, että nuorille tehdään heikommat työehdot kuin muille työntekijöille., Facebookin seinäkirjoituksessa sanotaan.

Sivustolla on ilmoituksen yhteydessä myös lyhyt video, jossa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman keskustelee nuorten työehtojen heikennyksistä 24-vuotiaan pelihoitajan Mila Kangasniemen kanssa.

Videolla Lindtman kertoo SDP:n haluavan mittauttaa, onko hallituksella luottamus, jos se aikoo kohdella ihmisiä eriarvoisesti iän perusteella.

Lue lisää:

Orpo ja Rinne ottivat yhteen nuorten pätkätyösopimuksista: "Te uhkaatte laittaa nuoret työntekijät ikuiselle koeajalle" – Yle seurasi keskustelua

Tyly arvio nuorten työllistämiseen tähtäävästä ehdotuksesta – SAK: Silpputyöt laillistetaan, perheen perustaminen lykkääntyy

Sipilä puolustaa irtisanomisten helpottamista: Yksinyrittävälle suurin riski on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä