Libyan johtajat sopivat tulitauosta ja vaaleista Pariisin-tapaamisessa

Ranskan presidentti Emmanuel Macron (kesk.), Libyan pääministeri Fayez al-Sarraj (vas.) ja Libyan itäisen hallituksen johtaja, kenraali Khalifa Haftar (oik.) tapasivat Pariisissa.

Kilpailevat päämiehet tapasivat Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kutsusta Pariisissa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron (kesk.), Libyan pääministeri Fayez al-Sarraj (vas.) ja Libyan itäisen hallituksen johtaja, kenraali Khalifa Haftar (oik.) tapasivat Pariisissa.

Kaksi konfliktin riivaaman Libyan johtajaa on saavuttanut yhteisymmärryksen tulitauosta ja vaalien järjestämisestä.

YK:n tukeman ja kansainvälisesti tunnustetun Libyan hallinnon pääministeri Fayez al-Sarraj ja Libyan itäisen hallituksen johtaja, kenraali Khalifa Haftar tapasivat tiistaina Pariisissa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin johtamissa keskusteluissa.

Macronin mukaan vaalit käydään ensi vuoden keväällä.

– Sitoudumme tulitaukoon ja pidättäydymme käyttämästä aseellista voimaa tarkoituksiin, jotka eivät liity tiukasti terrorismin vastaisiin toimiin, kahden johtajan lausunnossa sanottiin.

Lausunnon mukaan molemmat johtajat ovat sitoutuneita lainvoiman rakentamiseen maahan, jota kymmenet aseelliset ryhmät ovat hallinnoineet viime vuosina.

– Rauhan aikaansaamisessa on edistytty tänään paljon, Macron sanoi toimittajille, kun al-Sarraj ja Haftar kättelivät.

Sekavaan Libyaan ei ole onnistuttu muodostamaan toimivaa keskushallintoa sen jälkeen, kun Libyan johtaja Muammar Gaddafi syrjäytettiin vuonna 2011. Maassa on kaksi kilpailevaa parlamenttia ja kolme hallitusta.

Lähteet: AFP, Reuters

Kattava taustajuttu Libyan tilanteesta: Tausta: Onko Manchesterin iskun taustalla Libyan sekasorto?

Putinin yksityiselämä, omaisuus ja vapaa-aika yhä suuria kysymysmerkkejä – mutta mitä niistä tiedetään?

Alina Kabajeva ja Vladimir Putin

Venäjän presidentin Vladimir Putinin perheenjäsenet ovat viime vuosina nousseet julkisuuteen estelyistä huolimatta.

Alina Kabajeva ja Vladimir Putin

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui heinäkuun alussa Laatokan Valamon luostariin, video saapumisesta sai venäläiset tiedotusvälineet villiintymään hetkellisesti.

Lyhyellä videolla presidentti pysäyttää auton, astuu ulos ajajan paikalta ja avaa matkustajan oven. Takapenkillä vilahtavat kädet sekä suuri punainen laukku ennen kuin Putin sulkee oven. Uutissivustot tekivät nopean tulkinnan: tässä on presidentin uusi tyttöystävä!

Väitteelle ei kuitenkaan ollut sen ihmeempiä perusteita, ja takapenkin käsistäkin on vaikea sanoa, kuuluvatko ne miehelle vai naiselle. Kohu ei niinkään kerro presidentin seurustelutilanteesta, vaan ennemmin tiedotusvälineiden tiedonjanosta.

Putinin yksityiselämä, kuten myös hänen omaisuus ja vapaa-ajan vietto, on pidetty pitkälti hämärän peitossa. Jotain näistä mysteeriaiheista kuitenkin tiedetään.

Presidentin perhe

Putin oli naimisissa Ljudmila Putinan kanssa, ja hänellä on kaksi aikuista tytärtä. Hiljattain Putin paljasti amerikkalaiselle elokuvaohjaaja Oliver Stonelle olevansa myös isoisä.

Vaikka perhettä on pidetty piilossa, venäläislehdet ovat viime vuosina kaivaneet esiin tietoja Putinin oletetuista tyttäristä, Maria Faassenista ja Jekaterina Tihonovasta.

Vanhempi tytär Faassen asuu venäläislehti Novoe Vremjan mukaan nykyään Moskovassa ja on naimisissa hollantilaisen miehen kanssa. Pariskunta asui pitkään Hollannissa, mutta heidän raportoitiin muuttaneen pois pian sen jälkeen, kun Hollannista Malesiaan matkalla ollut MH17-matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa.

Faassenin lähipiirille on tapahtunut paljon erikoisia asioita. Pian sen jälkeen, kun Faassen kirjoitti lopputyönsä endokrinologiasta Moskovan valtiollisessa yliopistossa, lopputyön ohjaajasta tuli lehtitietojen mukaan Venäjän lääketieteellisen akatemian johtaja. Tämän poika valittiin Venäjän edustajaksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Kun taas venäläispankkiirin vartijat pahoinpitelivät Faassenin miehen, kolmelta pankin konttorilta vietiin toimilupa.

Silti nuorempi tytär Jekaterina Tihonova on tunnetumpi, ehkä osittain siksi, että Tihonovan akrobaattisen rock'n'roll:n kilpailuvideot ovat levinneet laajalle.

Tihonovan taustoja alettiin penkoa, kun hänet nimettiin johtamaan Moskovan valtiollisen yliopiston miljoonien arvoista uudistusprojektia ilman varsinaisia tieteellisiä meriittejä.

Tihonovan mies Kirill Shamalov on Putinin lähipiiriin – ja lännen pakotelistoille – kuuluvan pankkiirin poika. Shamalov kuuluu Venäjän nuorimpiin miljardööreihin.

Putinin elämän naiset

Putin erosi tytärtensä äidistä vuonna 2014. Ljudmila Putina on tiettävästi mennyt sittemmin naimisiin uudestaan, mutta Putin on virallisesti sinkku. Huhuja naisystävistä on tosin liikkunut vuosia.

Tunnetuin mahdollinen tyttöystävä on 34-vuotias Alina Kabajeva. Kabajeva on entinen huippuvoimistelija ja kaksinkertainen olympiamitalisti, josta tuli valtapuolue Yhtenäisen Venäjän duumaedustaja. Vuonna 2014 Kabajeva irtisanoutui duumasta, ja hänestä tuli kansallisen mediayhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Presidentin ja Kabajevan suhdetta ei ole pystytty vahvistamaan, kuten ei sitäkään, että heillä olisi yhteinen lapsi. Suhteeseen viittaavia merkkejä tulee kuitenkin silloin tällöin julki – esimerkikisi erään oikeusäsittelyn esitutkintamateriaaleista kävi vuonna 2011 ilmi, että Kabajeva oli lennätetty yksityiskoneella Sotshiin, missä Putin oli sillä hetkellä.

Vuonna 2016 huomio kiinnittyi myös Kabajevan sukulaisten omistuksiin, kun tutkivat toimittajat saivat selville venäläisen bisnesmiehen ostamia asuntoja. Putinin hyvälle ystävälle Arkadi Rotenbergille työskentelevä Grigori Bajevski oli ostanut asuntoja sekä Kabajevan sisarelle että isoäidille.

Sama mies oli ostanut asunnon myös Putinin oletetulle tyttärelle Katerina Tihonovalle sekä Alisa Hartsevalle. Hartseva on opiskelija, joka poseerasi vuonna 2010 Putinin kunniaksi tehdyssä eroottisessa kalenterissa huhtikuun kohdalla.

Satumainen omaisuus?

Putin julkistaa tulonsa vuosittain. Virallisten tietojen mukaan tulot ovat valtionpäämiehelle varsin vaatimattomat: esimerkiksi vuoden 2013 aikana presidentin kuukausipalkka oli vain 9 500 dollaria. Todellisen omaisuuden koko on kuitenkin epäselvä, ja arviot vaihtelevat 2–200 miljardin dollarin välillä.

Sen sijaan hiukan tarkempaa tietoa tarjosivat runsas vuosi sitten julkaistut Panaman paperit, jotka paljastivat useiden poliitikkojen ja valtionpäämiesten yhteyksiä veroparatiisiin. Putinin kohdalla yhteys ei ollut täysin suora, vaan veroparatiisin tietovuoto toi päivänvaloon lähinnä presidentin lähipiirin varallisuuden.

Yksi nimi pisti kuitenkin silmään. Veroparatiiseissa piilotteli rahojaan myös Putinin lapsuudenystävä sekä vanhemman tyttären oletettu kummi, sellisti Sergei Roldugin. Rolduginin veroparatiisiyhtiöt tienasivat yhtiökaupoilla miljoonia dollareita.

Monet kaupoista olivat äärimmäisen epäilyttäviä: Rolduginin yhtiöt saattoivat ostaa toisen yhtiön osakkeita tietyllä summalla ja myydä ne takaisin paikkoin valtavilla voittomarginaaleilla. Toisaalta yhtiöt saattoivat saada miljoonien dollarien lainoja, jotka armahdettiin pian pikkusummia vastaan.

Venäläisissä oppositiojulkaisuissa rahojen arveltiin kuuluvan todellisuudessa Putiinille. Kansainvälinen tutkivien toimittajien yhdistys arvoi osittain Panaman papereiden perusteella Putinin omaisuuden olevan noin kaksi miljardia dollaria.

Kreml kuitenkin kiisti väitteet yhteydestä Rolduginin rahojen ja Putinin välillä. Ainakin osa venäläisistä uskoi vallanpitäjiä: Levada-keskuksen tekemän mielipidemittauksen mukaan yli kolmannes piti Panaman papereita Putinia vastaan kohdistettuna hyökkäyksenä.

Vapaa-aikaa, onko sitä?

Perhe ja omaisuus ovat tarkkaan varjeltuja salaisuuksia joista Putin ei puhu, mutta niin ikään vapaa-ajasta tiedetään vähän; lähinnä se, mitä Putin on itse kertonut tiedotusvälineille.

Newsweekin Putinista julkaiseman profiilin mukaan presidentti ui päivittäin, ja urheilurutiiniin kuuluu myös painonnostoa. Tiedot perustuvat kolmen vuoden aikana tehtyihin taustahaastatteluihin.

Todellista vapaa-aikaa ei presidentillä julkisten lausuntojen mukaan liiemmin ole. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi ennen Venäjän pitkiä vuodenvaihteen lomia Putinin aikovan tehdä töitä ja harrastavan urheilua lomiensa aikana.

Viime viikolla Putinin vastatessa suorassa lähetyksessä venäläislasten kysymyksiin hän kertoi viettävänsä aikaansa urheillen ja lukien historiaa.

Tulevaisuudensuunnitelmat?

Saman tv-kyselytunnin aikana lapset kysyivät Putinilta myös tämän tulevaisuudensuunnitelmista.

Tv-lähetyksen aikana Putin kiersi kysymyksen siitä, kuka olisi hänen seuraajansa ja sanoi venäläisten voivan valita itse johtajansa.

Kysymykseen siitä, mitä Putin aikoo tehdä jätettyään presidentin tehtävät, Putin vastasi nauraen, ettei ole vielä päättänyt lopettaa. Hän kuitenkin lisäsi, että perustuslain mukaan hänen täytyy jonain päivänä astua syrjään maan johdosta.

Putin ei ole vieläkään ilmoittanut, aikooko hän asettua ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa.

Lähteinä käytetty The Republicia, The Moscow Timesia, Novoe Vremjaa, RBK:ta, Novaja Gazetaa, Meduzaa ja Newsweekia.

Vanha Rauma on maailmanperintökohde, mutta elää tätä päivää: "Täällä asuu suuria persoonia"

Vanha Rauma piha nainen

Suomen ensimmäinen maailmanperintökohde ei ole museoalue vaan noin 800 raumalaisen koti. Alueen asukkaita yhdistää vanhan vaaliminen.

Vanha Rauma piha nainen

Vanha Rauma puutaloineen henkii mennyttä aikaa, mutta Unescon maailmanperintökohde elää silti koko ajan tätä päivää.

Vanhassa Raumassa on 28 hehtaarin alueella 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistamia.

Suojellulla puukaupunginosalla on kuin oma soundinsa, oma henkensä. Sen luovat talovanhukset yhdessä asukkaidensa kanssa.

– Tämä asumismuoto on niin omaleimainen. Vaikka yleisilme voikin näyttää tasaiselta, jokaikinen piha ja asukas tuntuvat jotenkin vielä persoonallisemmilta tässä miljöössä. Täällä asuukin suuria persoonia, paljon taiteilijoita ja semmoisia vahvoja tyyppejä, sanoo Vanhassa Raumassa 1800-luvulla rakennettua taloa asuva Maija Tuhkanen.

– Tänne on muuttanut paljon tulisieluisia ihmisiä, jotka ovat vanhan säilyttämisen puolestapuhujia. Ja he ovat hirmuhuolissaan kaikista väärään suuntaan menevistä muutoksista tai muutosaikeista.

Viime aikoina alueen asukkaita on huolettanut uusi kauppakeskus, jota suunnitellaan Vanhan Rauman läheisyyteen.

Oma koti löytyi pitkän hakemisen jälkeen

Maija Tuhkanen onnistui edesmenneen miehensä kanssa hankkimaan pitkän etsimisen jälkeen kodiksi Heinlä-nimisen talon Kuninkaankadun varrelta. Siitä on yli kaksikymmentä vuotta.

– Tässä on kolme taloa. Teimme kaikkiin ison remontin. Remonttia ei tehty sen takia, että olisi haluttu muuttaa rakennuksia, vaan niistä tehtiin asumiskuntoisia. Periaatteessa kaikki vanha on yritetty säilyttää parhaan kyvyn mukaan.

Oma rauha yksityisyydelle pihojen kätköissä

Vaikka Vanhan Rauman talot ovat kiinni toisissaan, on myös sijaa yksityisyydelle. Korkeat aidat ja portit suovat oman rauhan. Naapuripihan puolelle ei saa olla edes ikkunoita.

– Täällä on helppo halutessaan linnoittautua, olla herran kukkarossa, omassa rauhassa. Mutta silti naapuriyhteys on aika tiivis. Jos ei mitään ala kuulua, niin ainakin soitetaan tai koputellaan ja tarkistetaan missä ollaan.

Maailmanperintökohteen suojelutalossa ja ylipäätään vanhassa rakennuksessa asumisessa on omat konstinsa uudisrakennuksiiin verrattuna. Vanhassa talossa lämmityskulut ja korjauskulut verottavat kukkaroa usein enemmän.

– Jos kotina on yli 200-vuotias puutalo, kyllä siinä jo ihan talvi tuo oman haasteensa, Maija Tuhkanen sanoo.

 

– Ja hirmuhyvä olisi, jos itsellä olisi sopivasti puusepän, kirvesmiehen, sähkömiehen tai muurarin taitoa. Ammattimiehiä on vaikea löytää ja töiden teettäminen tulee myös kalliiksi.

Sukupolvenvaihdos tuo alueelle uutta väkeä

Osa Vanhan Rauman asukkaista alkaa olla jo vanhemmalla iällä.

Maija Tuhkanen toivoo, että sukupolvenvaihdoksessa alueelle tulevat uudet asukkaat kunnioittaisivat vuosikymmenten aikana muotoutuneita periaatteita.

– Ei lähdettäisi remontoimaan sisätiloja minkään sisustuslehden mukaan. Ei luotaisi mitään kiiltokuvamiljöötä vaan osattaisiin nähdä se mikä täällä on arvokkainta eli tämä vanha.

Niinistö ja Putin kohtaavat Topeliuksen huvipuistossa – Kokoushotellilla pitkä keisarillinen historia

Ilmakuva Hotelli Punkaharjusta.

Presidentit kohtaavat Punkaharjun maisemissa, joita Sakari Topelius kuvaili Maamme-kirjassa huvipuistoksi. Presidenttien kahdenväliset keskustelut käydään hotellissa, joka rakennettiin alun perin Venäjän keisarin käskystä metsänvartijan taloksi.

Ilmakuva Hotelli Punkaharjusta.

Venäjän ja Suomen presidentit kohtaavat torstaina Hotelli Punkaharjussa, jonka historia on kietoutunut Venäjään 1800-luvun alusta lähtien. Punkaharjusta kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti Jyrki Paaskoski uskoo, että Punkaharju valikoitui Putinin vierailukohteeksi rajan läheisyyden lisäksi historian kytkösten ansiosta.

– Ei varmasti ole sattumaa, että venäläinen osapuoli on kelpuuttanut tämän kokouspaikaksi. Hotelliin liittyy keisarillinen historia ja toisaalta venäläisen matkailun historia.

Punkaharjun luonnonsuojelualueen ja entisen valtionhotellin historia alkaa vuodesta 1803, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Punkaharjulla. Keisari päätti suojella harjualueen.

– Tämä päätös on turvannut Punkaharjun säilymisen tähän muotoon, jossa se meillä on.

Majoitustoiminta sai alkunsa, kun harjulle rakennettiin vuonna 1845 metsänvartijan talo. Rakennuksen tornista vartioitiin metsäpaloja, ja talossa oli marjoituskapasiteettia muutamalle kulkijalle.

– Kolme huonetta metsänvartijan kodissa oli matkailuhistorian alku, Paaskoski sanoo.

Myöhemmin vuonna 1878 keisari Aleksanteri II antoi luvan laajentaa talon varsinaiseksi hotelliksi.

Anarkisteja, valokuvaajia ja taidemaalareita

Paaskivi kuvailee Punkaharjua Venäjän ja Suomen yhteisen historian tihentymäksi.

Samoissa kansallismaisemissa ovat kulkeneet muun muassa jääkausitutkimusta tehnyt venäläinen maantieteilijä, geologi ja anarkismiteoreetikkona tunnettu Pjotr Kropotkin ja 1900-luvun alussa harvinaisia värivalokuvia kuvannut valokuvaaja Sergei Prokudin-Gorski. Prokudin-Gorskin kuvia voi katsella Yhdysvaltain kongressin kirjaston verkkosivuilla.

Paaskiven suosikki Punkaharjulla vierailleista kuvataiteilijoista on pietarilaiseen Mir isskusstva -taiteilijaryhmään kuulunut Anna Ostroumova-Lebedeva, joka kävi harjumaisemissa vuonna 1913.

– Hän teki valtavan hienoja vesivärilaveerauksia tästä harjusta syksyllä, jolloin harju hehkui kaikissa keltaisen, punaisen ja vihreän sävyissä.

Tavallisia turisteja Topeliuksen huvipuistossa

Jo reilut sata vuotta sitten taiteilijoiden ja tiedemiesten lisäksi tavalliset venäläiset ovat matkailleet Punkaharjulla.

– Venäläisissä matkaoppaissa Punkaharju oli näyttävästi esillä 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Venäläiset tekivät rengasmatkan Itä-Suomeen.

Paaskoski kertoo reitin kulkeneen esimerkiksi Pietarista Viipuriin, Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrantaan, Imatrankoskelle, Savonlinnaan sekä Punkaharjulle ja lopuksi Käkisalmen kautta takaisin Pietariin.

Osansa alueen matkailusuosioon toi Sakari Topeliuksen Maamme-kirja, jossa Topelius kirjoitti 1875 Punkaharjusta maan kauneimpana huvipaikkana ja huvipuistona.

Torstaina Suomen kansallismaisemaan saapuu Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka käy tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa kahdenväliset keskustelut Hotelli Punkaharjussa.

– Näen vierailun luontevana jatkona siihen, mitä Suomen ja Venäjän historia on ollut jo parin vuosisadan ajan, Paaskoski sanoo.

Hotelli Punkaharjusta presidenttien ilta jatkuu höyrylaivaristeilyllä ja moskovalaisen Bolshoi-teatterin vierailunäytöksellä Savonlinnan Olavinlinnassa, jossa on käynnissä Savonlinnan Oopperajuhlat.

Penkkipunnerruksessa kilpaileva 74-vuotias Eila: Voimailua harrastavaa naista pidettiin ennen kummajaisena

YLE Perämeri: Penkkipunnerrusta 40 vuotta harrastanut 74-vuotias Eila: Voimailua harrastavaa naista pidettiin ennen kummajaisena

Eila Kumpuniemi kertoo, että nykyään lihaksikkaat naiset eivät enää herätä ihmetystä. Parin viikon kuluttua hänellä on edessään klassisen penkkipunnerruksen EM-kisat.

YLE Perämeri: Penkkipunnerrusta 40 vuotta harrastanut 74-vuotias Eila: Voimailua harrastavaa naista pidettiin ennen kummajaisena

Ranualaiset Eila ja Veli Kumpuniemi ovat kolisuttaneet rautoja yhteensä jo lähes 80 vuotta. Velillä on mittarissa 82 vuotta ja Eilalla 74 vuotta.

– Eihän sitä olis näin kunnossa, jos ei olisi säännöllistä ohjelmaa ja toteuttamista. Tämä kilpailu se on ylimäärästä, Eila Kumpuniemi sanoo.

SM-kilpailujen ja sitä korkeampien kisojen mitaleja pariskunnalla on jo lähes 300. Innostus voimannostoon lähti Veli Kumpuniemen kotitilan olosuhteista Ranuan Ylimaankylästä. Voimaa tarvitsi maitotonkkien siirtelyyn.

– Kyllä se helpompi on, kun on voimaa, niin ei 50 litran tonkan siirtoon kaveria tarvinnu pyytää. Kyllä sen sai yksin liikkeelle, Veli Kumpuniemi toteaa.

Eila ja Veli eivät ole päästäneet voimiaan hiipumaan iän karttuessa, mutta lopulta on annettava periksi.

– 63-vuotiaana minä sain 300 kg maasta vielä, mutta sitten se rupesi tippumaan, Veli Kumpuniemi kertoo.

Voimaileva nainen ei ole enää kummajainen

Eila Kumpuniemi on ollut naisten voimailulajien pioneeri. Nykyään nainen ja lihakset eivät ole enää kummastusta herättävä yhdistelmä. Toisin oli 70-luvulla.

– Kyllä se oli vähän kummajainen ja harvinaista, mutta kyllä se on siitä tasaantunut aivan miesten tasoille, Eila Kumpuniemi sanoo.

Eila osallistuu parin viikon kuluttua Ylitornion klassisen penkkipunnerruksen EM-kisoihin. Paras punnerrustulos hänellä on ollut 72,5 kiloa sarjassa 60 kg. Nyt tavoitteena on 45 kiloa yli 70-vuotiaiden 47-kiloisissa. Sarjan muutos on syönyt tulosta ja tietysti ikä. 

– Ikähän se tietysti parraillaan on, joka sitä ruosii, Eila Kumpuniemi pohtii.

Evp-prikaatikenraali: Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen

Päivän kasvo

Yhdysvaltojen heikentynyt vaikutusvalta pönkittää Venäjän ulkopoliittisia pyrkimyksiä, näkee evp-prikaatikenraali ja tutkija Juha Pyykönen.

Päivän kasvo

Prikaatikenraali (evp) ja tutkija Juha Pyykönen sanoo, että Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön Savonlinnassa Punkaharjulla.

Pyykönen perustelee käyttämiään voimakkaita ilmaisuja Venäjän viime vuosien toimilla Georgiassa ja Ukrainassa. Vuonna 2008 Venäjä valtasi Georgiassa kaksi maakuntaa, helmikuussa 2014 Ukrainassa Krimin niemimaan ja pian tämän jälkeen myös Itä-Ukrainan.

– Venäjä pyrkii vaikutusvaltansa laajentamiseen. Se, missä Venäjä on ollut erityisen taitava ja hyvä, on ulkopolitiikka. Maa on käyttänyt diplomatiaa ja sotilaallista voimankäyttöä välineenä ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, sanoi Pyykönen Ylen Päivän kasvo –ohjelmassa.

Pyykösen mukaan Venäjä on tässä lajissa "ihan ykkönen", koska Yhdysvaltojen vaikutusvalta maailmalla on heikentynyt presidentti Donald Trumpin hallinnon kompuroinnista johtuen. Myös kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi arveli viime viikolla Ylelle, että Yhdysvaltojen imperiumi on päättymässä.

Pyykönen huomauttaa kuitenkin, että Venäjän vaikutusvalta yhä paljon pienempi kuin mitä se oli Neuvostoliiton aikana. Pyykösen mukaan Putinin johtama Venäjä on ilmoittanut, että maailmanjärjestys jossa Yhdysvallat on napa, ei kelpaa. Tämän korjaamiseksi Putin on tehnyt töitä vuodesta 2005 lähtien.

– Putin pyrkii siihen, että Venäjän asema ei enää heikkene vaan että se nousisi samalle tasolle Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Mutta tähän Venäjällä on pitkä matka, sen taloudellisetkaan voimavarat eivät vielä siihen riitä.

Pitkän sotilasuran tehnyt Juha Pyykönen työskentelee nykyisin tutkijana Security Analysis Oy:ssä, joka tuottaa yhteiskunnallista ja humanistista tutkimusta. Ennen tutkijanuraansa Pyykönen toimi Puolustusvoimissa muun muassa Porin prikaatin komentajana ja erityistehtävissä Pääesikunnan kansliassa.

”Täytyy olla muukin tapa tehdä suomalaista räppiä” – Timi Lexikon sanoo ei valittamiselle, biletykselle ja naisten iskemiselle

Mies katsoo kameraan

Timi Lexikon on valmis olemaan välillä vaikka kioskin myyjä, kunhan vaan saa tehdä musiikkia tyylillään.

Mies katsoo kameraan

Kuopion torilla vastaan kävelee iloinen mies. Kaverin häät, mökkeily, kesä. Siinä on jo painavia syitä hyvään tuuleen, mutta tämän miehen kohdalla edes torin yllättävä vesisade ei saa hymyä hyytymään. Mies on peruspositiivinen. Sama vire kuuluu hänen musiikissaankin.

Kun savolainen räppäri julkaisi vuonna 2010 esikoislevynsä, teki hän kappaleita juuri vastaiskuna yleiselle räppiskenen apatialle.

– Ennen 2010-lukua tuntui, että kaikki suomenkielinen räppi on hirveää valittamista, kaikilla menee huonosti ja mikään ei ole hyvin. Kyllästyin kuuntelemaan sitä, Timi Lexikon taustoittaa.

– Mietin mielessäni hiljaa, että on oltava jokin muukin tapa tehdä suomalaista räppiä. Siitä tuli sitten tämä positiivisjuttu, hän jatkaa. 

Mies julkaisi Vähät valitan -nimeä kantavan levyn. Levyltä löytyy muun muassa Savon murteella tehty huasteleppa levveemmin -kappale. Levyn jälkeen miehen otsaan lyötiin positiivisen asenteen julistajan leima. Toisellakin Sinä, minä & musa -levyllä sama fiilis jatkui, mutta ei niin vahvasti. Leima ei räppäriä haittaa.

– Totta kai minulla on muitakin lähestymistapoja, kun alan kirjoittaa kappaleita. Toisaalta on mukava sanoa ihmisille, että muistakaa hymyillä ja nauttia elämästä. Ei tämä ole niin vakavaa.

Ei bailaamista ja emäntien iskemistä

Perjantaina baariin, muutamat shotit naamaan ja nainen viereen. Tuolle ajatusmaailmalle pohjautuu aika moni suomalainen räppikappale tällä hetkellä. Timi Lexikon on tehnyt tietoisen valinnan siitä, että ei tee valitusmusiikkia, mutta yhtälailla on tietoinen valinta olla kirjoittamatta kappaleita bailaamiskulttuurista ja ”emäntien iskemisestä”.

– Sitä on niin paljon ja koen jonkun muun tekevän sen kuitenkin paremmin kuin minä, niin ei minun tarvitse siihen enää puuttua. Koetan tehdä biisejä muista lähtökohdista ja näkökulmista kuin pelkästään siitä, että nyt on perjantai ja ryypätään.

Mutta onko tälle muunlaiselle räpille tilausta?

– Toivon että on, koska itse en ainakaan jaksa loputtomasti jaksa kuunnella sellaista musaa.

Timi Lexikon puhuu paljon siitä, että haluaa tehdä musiikkia omista lähtökodista ja omalla tyylillään, johon kuuluu räpin ja laulun voimakas yhdistäminen.

Oman tien kulkeminen tarkoittaa sitä, että kappaleet eivät välttämättä nappaa listojen ykköspaikkoja. Se taas tarkoittaa sitä, että räppärin pöytään leipä ei tule aina pelkällä riimittelyllä.

Timi Lexikon tekee jonkin verran sanoituksia muille artisteille ja pitää toisiaan musiikkiin liittyviä luentoja. On hän myös ollut ihan tavallisessa työssä kaupan tai kioskin kassalla. 

– Minulle on tavallaan ihan sama, että millä saan vuokran maksettua, kunhan minulle jää aikaa puuhastella musiikkiprojektien parissa. Homma tulee sydämestä ja toivon, että se näkyy musiikissa ja kuuluu keikoilla.

Seuraavassa r&b:tä ja rauhallisuutta

Verkkaisella tahdilla levyjä julkaiseva Timi Lexikon iski jonkinasteiseen kultasuoneen toisella levyllään. Siltä lohkaistut Moon kuu ja Perhosefekti -kappaleet soivat tiuhaan radiossa vuosien 2012 ja 2013 aikana.

Vaikka räppärin lähtökohta on tehdä omanlaista musiikkia, ei hän voi kieltää, ettei ottaisi vastaan Moon kuu – kappaleen tuonutta mainetta uudestaan, mutta ei suostu ottamaan hitin tekemisestä.

– Mutta en minä kiellä, jos joku tulee sanomaan, että tässä on täydellinen biitti ja tämä menee läpi kaikkiin medioihin, kirjoitatko tähän päälle jotain. Totta kai ottaisin vastaan. 

Edellisestä levystä on nyt neljä vuotta. Uuden levyn biisit alkavat olla valmiit, mutta julkaisuajankohdasta ei ole vielä varmuutta. 

– Se tulee olemaan ehkä vähän aiempaa rauhallisempi kokonaisuus. Ehkä vähän enemmän laulujuttuja ja r&b:hen kallellaan, mutta milloin Timi Lexikonin musiikki ei olisi ollut sinne kallellaan?

Levyltään toivoo löytyvän useampia aikaa kestäviä biisejä, joita pääsee esittämään isommilla lavoilla. Ne ovat tämän hetken haaveet, mutta mistä teini-ikäinen Muuruvedellä asunut räppärin alku haaveili?

Hän asetti itselleen kolme tavoitetta. Yksi oli saada nimi jonkun suomalaisen räppärin kiitoslistalle, toinen oli päästä fiittaamaan Joniveli-räppärin biisille, kolmas oli vierailu Wu-Tang Clanin levylle.

– Se ei ole vielä tapahtunut, mutta ehkä ei ole kaikista realistisin haave mennä räppäämään newyorkilaisen kokoonpanon levylle, Timi Lexikon nauraa.

Ei ehkä realistista, mutta jotain ilosofista siinä on. 

Ranskan loma-alueilla riehuu laajoja maastopaloja – "Maisema kuin kuun pinnalta"

Helikopterista pudotettiin sammutusvettä Carrosissa lähellä Nizzaa 25. heinäkuuta.

Ranska on pyytänyt muilta EU-mailta sammutuskoneita avuksi sammutustöihin.

Helikopterista pudotettiin sammutusvettä Carrosissa lähellä Nizzaa 25. heinäkuuta.

Etelä-Ranskassa riehuu voimakkaita metsäpaloja turistien suosimilla alueilla. Tulipalot ovat polttaneet lähes 40 neliökilometriä maata eri puolilla Välimeren rannikkoa, sisämaan vuoristoalueilla ja Korsikan saarella kesken parhaan lomakauden.

Paloja on ollut sammuttamassa yli 2 000 palomiestä ja 19 ilma-alusta, niiden joukossa kymmenen Canadairin sammutuslentokonetta. Ranska pyysi muita EU-maita lähettämään avuksi kaksi sammutuskonetta lisää.

Provencen alueella lähellä Saint-Tropez'n lomakaupunkia on riehunut erityisen voimakas tulipalo, jota ei ollut tiistai-iltapäivään mennessä saatu vielä täysin hallintaan. Luberonin laventelialueella Mirabeaun kylän ympäriltä on palanut 800 hehtaaria maata. Carrosissa Nizzan pohjoispuolella puolestaan 80 hehtaaria maata paloi maanantaina.

– Maisema on kuin kuusta, tämä on katastrofaalista, Carrosin kunnanjohtaja kuvaili France Info -kanavalle.

Korsikalla maastopaloja on raivonnut eilisestä lähtien pohjoisessa lähellä Biguglian kaupunkia ja etelän Proprianossa. France Infon mukaan osaa paloista sammutetaan edelleen.

Kahdeksan palomiestä loukkaantunut

Kuivuus ja voimakkaat tuulet ovat vaikeuttaneet sammutustöitä. France24:n mukaan lähes 20 palomiestä on loukkaantunut tai saanut palovammoja.

Provencen ja Rivieran alueella on ollut poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä, mikä on tehnyt alueesta erityisen tulipaloherkän.

Lähde: AFP

Trump painostaa senaattia jälleen terveydenhuoltoäänestykseen

Donald Trump

Myös aivokasvainleikkauksesta toipuva senaattori John McCain tulee Arizonasta Washingtoniin.

Donald Trump

Presidentti Donald Trump yrittää jälleen saada senaatin kumoamaan edeltäjänsä terveydenhuolto-ohjelman, Obamacaren.

Trump ilmoitti aamutwiitissään tänään tiistaina, että nyt on äänestyksen aika.

Vielä tänään on tarkoitus päästä ratkaisuun, voiko senaatti aloittaa keskustelun terveydenhuoltolaista. Senaattorit käyvät läpi vaihtoehtoja lähituntien aikana, jolloin selviää, voidaanko äänestykset aloittaa.

Epäselvää on, kuinka asiassa nytkään edetään ja mitä kaikki kantoja äänestetään toisiaan vastaan. Presidentti itse on painostanut senaattia vain kumoamaan nykyisen terveydenhuolto-ohjelman ja hakemaan uutta terveydenhuoltomallia tulevien vuosien aikana.  

Äänestyskierros on jälleen niin tiukka, että senaattori John McCain tulee sairauslomaltaan Arizonasta Washingtoniin. 80-vuotiaalla McCainilla todettiin viime viikolla aivosyöpä, joka leikattiin.

Viime viikolla Trump koki jälleen kurjan tappion, kun edustajainhuoneen aiemmin hyväksymä ja moneen kertaan muutettu republikaanien terveydenhuoltoesitys ei saanut senaatissa vieläkään enemmistöä. Asiasta ei edes äänestetty. 

Satapaikkaisessa senaatissa republikaaneilla on 52 senaattorin enemmistö. Heistä ratkaiseva, mutta epäselvä määrä vastustaa nykyisen terveydenhuollon kaatamista, jos uudesta mallista ei  ole mitään tietoa. Osa taas pitää republikaanien viime viikolla kaadettua esitystä liian maltillisena.

Obamacare on ollut voimassa vuodesta 2010. Demokraatit neuvottelivat sen yksin, ilman republikaaneja.

Näiden vuosien aikana republikaanit ovat äänestäneet yli 60 kertaa lain kumoamisesta. Joka kerta kaatoyritykset ovat menneet edustajainhuoneessa läpi, mutta senaatissa ne ovat kaatuneet demokraattien vastustukseen.

Vuonna 2015 kaatolaki meni läpi myös senaatissa, jolloin presidentti Barack Obama käytti veto-oikeuttaan ja kumosi esityksen.

Nyt republikaaneilla on enemmistö molemmissa kamareissa. Presidentti Trump on käskyttänyt twiiteillään ja aggresiivisilla puheillaan puoluetta tekemään viimeinkin sen, mihin ovat vuosien varrella ja vaalikampanjassa sitoutuneet.

Demokraatit ovat valmiita neuvottelemaan lain korjaamisesta, jos muutoksista päästään yhteisymmärrykseen. Yhdysvaltalaisten yleinen mielipide on viime kuukausina kääntynyt  yhä enemmän nykyisen lain säilyttämisen kannalle.

Tästä pääset lukemaan aiemmin kirjoitetun analyysin Trumpin terveydenhuoltouudistuksen kohtalosta.

Ranskassa lääkärit suuttuivat valtiosihteerin lausunnoista – "Ei, synnytyslääkärit eivät pahoinpitele potilaitaan"

Marlene Schiappa

Tasa-arvosta vastaava valtiosihteeri Marlène Schiappa haluaa selvittää, mitä Ranskan synnytyssaleissa tapahtuu. Schiappa on suututtanut lausunnoillaan myös kasvatusalan ammattilaisia.

Marlene Schiappa

– Ei, rouva valtiosihteeri, synnytyslääkärit eivät pahoinpitele potilaitaan, lukee avoimessa kirjeessä, jonka Ranskan gynekologien ja synnytyslääkärien yhdistys julkaisi maanantaina.

Ammattikunnan ovat suututtaneet lausunnot, joita sukupuolten tasa-arvosta vastaava valtiosihteeri Marlène Schiappa antoi viime viikolla.

Työsuunnitelmiaan senaatissa selostanut Schiappa sanoi, että Ranskassa kolmelle neljästä synnyttäjästä tehdään episiotomia eli välilihan leikkaus, kun Maailman terveysjärjestö WHO pitää järkevänä noin 20–25 prosentin tasoa.

Synnytyksissä ryhdytään toimenpiteisiin ilman synnyttäjän suostumusta ja tehdään väkivaltaa, hän muotoili.

– Se näyttää kohdistuvan erityisesti ulkomaalaistaustaisiin, hyvin nuoriin sekä vammaisiin naisiin, Schiappa sanoi ja kertoi tilanneensa leikkauksista uuden kansallisen tason selvityksen.

Episiotomia on kirurginen toimenpide, jossa emätintä laajennetaan synnytyksen helpottamiseksi ja kudosrepeämien riskin vähentämiseksi. Joidenkin mielestä toimenpiteellä on pelottavakin maine.

Suomessa episiotomia tehtiin toissa vuonna 21 prosentille alatiesynnyttäjistä.

"Ei pidä poimia blogeissa pyöriviä tietoja"

Synnytyslääkärit ovat Schiappan puheista kauhuissaan. Lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja syyttää valtiosihteeriä ammattikunnan mustamaalaamisesta ja väärän tiedon levittämisestä.

Lääkärien mukaan Schiappalla on ensinnäkin luvut pielessä. Uusimman, vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan episiotomiaa ei suinkaan tehdä 75 prosentille synnyttäjistä vaan 27 prosentille, yhdistys toteaa.

Tällaiset korkealta tasolta tulevat puheet ovat vahingollisia ja omiaan heikentämään luottamusta hoitohenkilökuntaan, lääkärit pelkäävät.

– Hallituksen jäsenen ei pitäisi poimia puheisiinsa blogeissa pyöriviä tietoja, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, professori Israël Nisand ja arvostelee Schiappaa populismista.

Schiappa ryhtyi maanantaina puolustukseen. Hän myönsi, että episiotomioita tehdään nykyään aiempaa vähemmän, mikä johtuu pitkälti synnytyslääkärien yhdistyksen suosituksista.

Valtiosihteeri seisoo silti omien lukujensa takana. Ne ovat hänen mukaansa peräisin kyselystä, jonka hänen perustamansa Maman Travaille ("Äiti tekee työtä") –nettimedia teki noin tuhannelle äidille vuonna 2013.

– Synnytykseen liittyvän pahoinpitelyn kaltaisia tabuja täytyy voida poistaa, Schiappa sanoo.

Macronin tasa-arvolähettiläs pysyy otsikoissa

Synnytysjupakka ei ole ensimmäinen kerta, kun presidentti Emmanuel Macronin tasa-arvoasioiden valtiosihteeri on otsikoissa.

34-vuotias Marlène Schiappa on entinen mainosalan ammattilainen, kirjoittaja, bloggaaja ja kahden lapsen äiti, joka liittyi Macronin kampanjatiimiin viime vuonna. Häntä on kuvattu väriläiskäksi, kaavojen rikkojaksi ja yhdeksi Macronin lupaaman uudistuksen kasvoista.

Kaikkia hänen tyylinsä ei ole miellyttänyt.

Etenkin oikeistossa ovat ärsyttäneet Schiappan puheet Ranskan sovinistisesta kulttuurista, arvokonservatiiveja muun muassa hallituksen suunnitelmat avata hedelmöityshoidot sinkkunaisille ja naispareille.

Esiin on kaivettu Schiappan vanhoja kommentteja muun muassa imetyksestä ja äitiydestä yleensä. Kesän mittaan hänen on muun muassa huhuttu kirjoittaneen eroottisia romaaneja peitenimellä.

Viime aikoina Schiappan lausunnot ovat olleet paitsi lääkäreiden, myös feministijärjestöjen ja ammattikasvattajien hampaissa. Schiappa nimittäin otti viime viikolla esiin myös mahdollisuuden myöntää erityinen pätevyystodistus pienten lasten vanhemmille. Kyse olisi eräänlaisesta kokemusdiplomista, jonka äiti tai isä voisi hankkia oltuaan kotona lasten kanssa. Ajatuksena olisi auttaa työelämään varsinkin nuoria naisia, joilla ei ole muodollista koulutusta tai työkokemusta.

– Heitä, jotka pystyvät työhaastattelussa kertomaan vain sen, että ovat kasvattaneet lapsia, Schiappa sanoi.

Hän on kiirehtinyt täsmentämään, että suunnitelma on vasta harkinnan asteella eikä todistuksia ole tarkoitus noin vain jakaa. Sosiaalisessa mediassa hanke on kuitenkin kiihdyttänyt, ja osa varhaiskasvatuksen ammattilaisista on kokenut, että heidän työtään vähätellään.

– Ammattilaisuuteen vaaditaan paljon enemmän kuin lapsen perään katsomista, sanotaan nettiadressissa, joka on kerännyt tuhansia nimiä.

Hallitus leikkaa – myös tasa-arvobudjetista

Feministijärjestöiltä diplomisuunnitelma sai jo keväällä kylmän vastaanoton. Niiden mukaan hallituksen pitäisi pikemminkin keskittyä edistämään työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Se, että hanke kaivetaan uudelleen esiin nyt, on osa mediastrategiaa, jonka tarkoituksena on hukuttaa meneillään oleva keskustelu budjettileikkauksista, arvelee Osez le féminisme -järjestön tiedottaja Raphaëlle Rémy-Leleu.

Macronin hallitus on nimittäin muiden säästöjensä ohella leikkaamassa myös tasa-arvoasioiden valtiosihteerin naisten oikeuksia koskevaa budjettia.

Alle 30 miljoonan euron budjetti on Ranskan mittakaavassa jo valmiiksi pieni, ja noin 25 prosentin leikkaukset ovat suhteellisesti suuremmat kuin muilla hallinnonaloilla. Järjestöt eivät olekaan unohtaneet muistuttaa Macronin vaalilupauksista: ehdokas esiintyi suurena feministinä ja puhui sukupuolten tasa-arvosta yhtenä viisivuotiskautensa tärkeimmistä aiheista.

Tasa-arvoasioille ei kuitenkaan omistettu edes ministeriötä, vaan salkku annettiin pääministerin alaisuudessa toimivalle valtiosihteerille. Ja nyt näistä rahoista ollaan nipistämässä.

Valtiosihteeri Schiappa tosin on luvannut, että rahoitusta saavien järjestöjen toiminta ei ole leikkausten takia vaarantumassa.

Jutussa on käytetty lähteenä mm. Le Monden, Le Figaron, Libérationin, L'Obsin ja The Guardianin nettisivuja.

Eteläafrikkalaisen tytön HI-virus pysynyt vuosia hallinnassa ilman lääkitystä

Verinäyte laboratoriossa.

Suomalaisprofessori pitää tapausta rohkaisevana – ei mullistavana.

Verinäyte laboratoriossa.

HI-virusta kantava eteläafrikkalainen tyttö on elänyt terveenä jo kahdeksan ja puoli vuotta ilman HIV-lääkitystä. Lapsella todettiin HI-virus kuukausi syntymästään, minkä jälkeen hän sai kymmenen kuukautta voimakasta lääkehoitoa.

Hoidon päätyttyä HI-viruksen leviäminen on pysähtynyt ja virus on toistaiseksi pysynyt täysin oireettomana. Tavallisesti HI-viruksen saaneiden potilaiden täytyy pysyä koko elämän kestävällä lääkityksellä pitääkseen AIDSin loitolla.

Tytön tapaus esiteltiin maanantaina Pariisissa pidetyssä AIDS-tutkijoiden konferenssissa.

– Tapaus on rohkaiseva, mutta mistään sensaatiosta ei kuitenkaan voida puhua. Vastaavanlaisia yksittäistapauksia on raportoitu aikaisemminkin. Yhteistä nimittäjää näiden tapausten välillä etsitään koko ajan, mutta sen löytäminen on vaikeaa, arvioi Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.

Vaikea parantaa

Tutkijoiden mukaan tytöllä ei ole geenimuunnosta, joka voisi antaa luonnollisen suojan HI-infektiota vastaan. Tämä on saanut tutkijat epäilemään, että aikaisin aloitettu lääkitys on näytellyt ratkaisevaa roolia tytön kliinisessä parantumisessa.

Asiantuntijat ovat kuitenkin varovaisia vetämään tapauksesta pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Tämä on tapaus, joka nostattaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Se tuo esiin mahdollisuuden, että kenties hoidon ei tarvitse kestää koko elämää. Tämä on kuitenkin selvästi harvinainen tapaus, sanoi kansainvälisen AIDS-järjestön puheenjohtaja Linda-Gail Bekker uutistoimisto Reutersille.

Maailmassa on tällä hetkellä 37 miljoonaa HIV/AIDS-potilasta, joista liki 20 miljoonaa on lääkityksellä.

Professori Saksela ei usko, että HI-virusta tullaan lopullisesti selättämään ainakaan lähitulevaisuudessa.

– HI-virus on hyvin vaikea nujertaa kokonaan. Se voi olla täysin hiljaisena vuosikausia ja nousta sitten taas uudelleen esiin. Realistisempaa on pyrkiä löytämään lääkitys, joka kliinisesti parantaa ihmisen, kuten nyt tässä tytön tapauksessa. Tällöin HI-virus on muuttunut oireettomaksi ja se ei enää tartu, Saksela sanoo.

Lähteet: Reuters, AP

Posti lopetti kirjepostin jakelun tiistaisin – Viestintävirasto pyytää selvitystä

postinkantaja pitelee postinippua

Tiistaisin postimäärä on ollut muita päiviä pienempi. Postin kirjepalveluista vastaava johtaja arvioi, että muutos ei juurikaan näy postinsaajan arjessa.

postinkantaja pitelee postinippua

Tänään oli ensimmäinen tiistai, kun kirjepostia oli turha odottaa perille. Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan viime tiistaina 18. heinäkuuta, ja uudistuksessa Posti päätti lopettaa kirjeiden jakelun tiistaisin. Jatkossa siis maanantaina postitettu kirje jaetaan pääsääntöisesti tiistain sijaan keskiviikkona.

Yhä osa sanomalehdistä, pikakirjeet, paketit ja laboratoriolähetykset jaetaan tiistaisin. Tiistaisin ei enää jaeta aikakauslehtiä, mainoksia, kirjeitä tai ilmaislehtiä siinä tapauksessa, että kaikki alkuviikon lähetykset saadaan jaettua jo maanantaina.

Uusi postilaki, joka ei ole tullut vielä voimaan, sallii kolmipäiväisen jakelun niillä alueilla, joissa on olemassa sanomalehtien varhaisjakeluverkko.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan jakelutoimintaan ei ole kuitenkaan tulossa muita leikkauksia lähiaikoina.

– Muuta ei ole suunnitteilla tällä hetkellä. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt muita muutoksia ei ole tiedossa, Kulp sanoo.

Hänen mukaansa jakelupäiväuudistus oli paikallaan, sillä kirjeiden sekä muun postin volyymit laskevat koko ajan.

– Sen vuoksi Postinkin tulee uudistua, hän sanoo.

Uuden postilain mukaan niillä alueilla, joissa sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa ei ole, säilyisi viisipäiväinen jakeluvelvollisuus. Kulp kertoo, että nykyinen muutos lopettaa tiistain kirjejakelu on tehty vanhan lain puitteissa.

"Postinsaaja ei välttämättä havainnoi muutosta"

Tiistain postimäärä on ollut Kulpin mukaan muita päiviä pienempi. Tänään tiistain aikana Kulpin tietoon ei ole tullut uudistuksesta asiakaspalautetta.

Kulp arvioi, että normaali postinsaaja ei välttämättä havainnoi uutta muutosta millään tapaa.

– Kirjeposti on sen tyyppistä, että ihminen ei yleensä odota sitä tiettynä päivänä.

Kulp jatkaa, että aikakauslehdet ovat asia erikseen: niitä nimenomaan odotetaan ilmestymispäivänä. Jatkossa aiemmin tiistaina jaetut aikakauslehdet pyritään jakamaan jo maanantaina.

– Siksi uskonkin, että postinsaajan arjessa kirjepostin jakelumuutos ei juurikaan näy.

Viestintävirasto pyytää Postilta selvitystä

Postin päätös lopettaa kirjejakelu tiistaisin on herättänyt Viestintävirastossa kyseenalaistusta, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Lehden mukaan Viestintäviraston apulaisjohtajan Petri Makkosen mielestä Postin jakelumalli on selvitettävä tarkemmin. Lain mukaan yleispalvelukirjeet on jaettava viitenä päivänä viikossa.

STT:n mukaan Viestintävirasto on lähettänyt Postille selvityspyynnön jakelu-uudistuksesta.

Tehdasmuseossa muistellaan mennyttä työmoraalia: Jos pätkä sormesta lähti irti, käsi työnnettiin vesiämpäriin ja kohta työt jatkuivat

Jussi Lemminkäinen Verlan tehdasmuseossa

Verlan tehdasmuseo on toiminut Unescon maailmanperintökohteena 20 vuotta.

Jussi Lemminkäinen Verlan tehdasmuseossa

Tehdashallien uumenista kumpuavat tarinat houkuttelevat vuodesta toiseen kävijöitä Verlan tehdasmuseoon Kouvolassa. Kaksikymmentä vuotta Unescon maailmanperintökohteena ollut tehdasalue on nähnyt myös maailmaa kiertäviä maailmanperintöbongareita.

Tehdasmuseoon houkuttelevat vanhat työtavat ja nykykorvin kuultuna hurjat tositarinat vaikkapa siitä hetkestä, kun puunkuorinta alkoi. Näitä tarinoita kertoo 30 vuotta Verla-oppaana toiminut Jussi Lemminkäinen.

Jussi Lemminkäinen muistaa tehtaan jo lapsuudestaan. Hänen sukulaismiehensä työskentelivät Verlassa. Tehdaskierroksilla hän kertoo heiltä kuulemiaan juttuja.

– Jos pätkä sormesta lähti, niin kylmävesiämpäri juoksutettiin paikalle ja siinä virutettiin sormea. Kun suurempi verentulo tyrehtyi, niin pantiin jodia lääkkeeksi. Sen jälkeen tiukka tuppu sormen ympärille ja työt jatkuivat, sanoo Jussi Lemminkäinen.

– Ei sitä sairauslomaa, niin mitättömästä syystä myönnetty, hän lisää.

Alku oli täyttä kaaosta

Verlan tehdas ehti tuottaa pahvia vuosikymmenten ajat. Unescon maailmanperintölistalle loppuvuodesta 1996. Keväästä syksyyn auki olevassa tehdasmuseossa kävijöitä on tavallisesti toistasataa päivässä ja vuodessa keskimäärin noin 17 000.

– Alkuhan oli täyttä kaaosta. Ennen nimitystä täällä kävi noin 7 000 ihmistä vuodessa. Nimityksen jälkeen se pomppasi 17 000:ään, sanoo Jussi Lemminkäinen.

Kierroksella kävijät ovat kaikenikäisiä. Ihan jokainen tehdasmiljöössä kävijä ei kuitenkaan opastetulle kierrokselle lähde.

– Museokierros kestää tunnin. Moni miettii, että kannattaako sinne lähteä. Ihmiset ovat nykyisin niin kiireisiä. Museo on kuitenkin ainoa maailmassa. Erilaisia kauppoja löytyy joka paikasta, sanoo Lemminkäinen.

Kierroksella ihmiset kuuntelevat tarkasti Jussi Lemminkäisen kertomuksia. Hänellä on näkemys siitä, miten tehdasrakennuksen julkisivu sai muotonsa.

Oli palkattava 100 miestä ja 100 hevosta

Jussi Lemminkäisen mielestä Verlan tiilinen tehdas muistuttaa ulkomuodoltaan kirkkoa. Verlan kuivaamo paloi 1890-luvun alussa, ja uusi rakennus tehtiin pikavauhtia.

– On sanottu, että viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin pöydällä sekaantuivat tehtaan ja hänen suunnittelemansa Viipurin tuomiokirkon piirustukset, sanoo Lemminkäinen.

Hän kertoo, että uuteen tehdasrakennukseen meni miljoonia tiiliä. Ne kuljetettiin junapysäkiltä Verlaan hevosilla.

– Patruunan Gottlieb Kreidlin oli palkattava sata miestä ja sata hevosta tiilien ajoon. Tehdasta muurattiin yötä päivää. Lopulta kuivaamo valmistui kolmessa kuukaudessa, sanoo Lemminkäinen.

Pian Verlan tuttu tarinankertoja väistyy työstään. Jussi Lemminkäinen aikoo lopettaa Verla-oppaan tehtävät 30 vuoden työrupeaman jälkeen.

Maailmanperintöbongarit saapuivat juuri ennen sulkemisaikaa

Aivan aluksi Lemminkäinen teki oppaan töitä kesäisin muiden töiden rinnalla. Vierailijat pitivät hänen kertomistaan tarinoista kovasti. Hänet houkuteltiin pysyväksi oppaaksi. Lähes 7000 opastetun kierroksen jälkeen on aika väistyä uusien oppaiden tieltä.

– Näin olen ajatellut. Hirmuinen tarve jos iskee, niin viikon voin tehdä, sanoo Lemminkäinen

Sen jälkeen, kun Verla valittiin maaillmanperintökohteeksi, on tehdasmuseossa nähty niin sanottuja maailmanperintöbongareita. Kiivainta bongausta edustanee turkkilainen pariskunta, joka viitisen vuotta sitten hieman ennen sulkemisaikaa saapui Verlaan.

– He olivat jo kiertäneet kaikki muut Suomen maailmanperintökohteet, ja tulivat tänne viimeisenä. Miehelle Verla oli silloin 785. kohde. Hänen vaimolleen 580:s. He kiersivät kohteita lähes työkseen, sanoo Jussi Lemminkäinen.

Myös Jussi Lemminkäinen on vieraillut lähes 50:ssä Unescon maailmanperintökohteessa.

– Luontokohteista Yhdysvalloissa sijaitseva Great Smoky Mountainsin kansallispuisto on hieno ja minusta vaikuttavin. Sen huiput nousevat pilvien yläpuolelle.

Entinen Venäjän-lähettiläs Himanen: Itämerestä on syytä keskustella

Himanen

Viime vuonna Moskovan lähettilään tehtävästä eläköitynyt Hannu Himanen arvioi, että Itämeri nousee puheeksi Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisessa.

Himanen

HANKO Hannu Himanen seurasi ydinsukellusvene Dmitri Donskoin saapumista Suomenlahdelle likipitäen aitiopaikalta, kesäpaikastaan Hangosta, jota venäläiset hallitsivat ja linnoittivat välirauhan aikaan vuonna 1940. Himasen mielestä Donskoin tuominen Jäämereltä Suomenlahdelle oli puhdas näytös.

– Tämä Dimitri Donskoin tulo Itämerelle on puhtaasti näytös. Se on tämmöinen voimannäyte, jonka tarkoitus on saada julkista huomiota. En tiedä haluaako Venäjä pelotella, se voi olla vähän paljon sanottu, mutta se haluaa kertoa kaikille, että se on suurvalta ja että sillä on ikään kuin ruista ranteessa siitä huolimatta, että tämä iso sukellusvene on käytännössä poistettu aktiivipalveluksesta. Se kyllä kyntää merta, mutta eipä juuri pystyisi osallistumaan taistelutoimiin.

Itämeri noussee puheeksi presidenttien tapaamisessa

Himanen arvelee, että Ukrainan kysymystä on vaikea välttää, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin ei välttämättä sitä haluaisi ottaa puheeksi juuri oopperavierailun yhteydessä. Toisaalta Putin ei ole entisen lähettilään mielestä myöskään vältellyt Venäjän näkemysten esiintuomista.

– En puhu pelkästään Suomesta vaan hyvin monenlaisista kahdenvälisistä tapaamisista, joissa Putin on ollut hyvin halukas avomielisesti selittämään Venäjän politiikkaa niin Ukrainan kysymyksessä kuin muutenkin. Ukrainan tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, Himanen pohtii.

Ukrainan tapahtumat ovat johtaneet siihen, että Baltian maat ja Puola kokevat itsensä uhatuiksi.

– Venäjä ylitti hyvin tärkeänä pidetyn kansainvälisen rajan ottamalla Krimin laittomasti haltuunsa. Vaikka Ukraina tuntuu olevan kaukana, se heijastuu välittömästi myös tässä Itämeren alueella, Himanen aprikoi.

Ripaus kohteliaisuutta kuitenkin mukana

Himanen ei kuitenkaan usko, että kaikkia Euroopan tai maailman murheita vierailun aikana käsiteltäisiin. Siihen vaikuttaa jo pelkästään Suomen ja Venäjän yhteinen historia ja ehkä hieman sekin, että Olavinlinna on ollut hetken aikaa myös venäläinen linnoitus.

– Vierailu on selvästi myös Kremlin puolelta lanseerattu Suomen satavuotisen itsenäisyyden markkeeraamiseksi. Siihen liittyy tällainen seremoniallinen ja kohtelias aspekti.

– Samalla se on kuitenkin myös presidenttien kahdenvälinen tapaaminen, jossa varmasti keskustellaan ajankohtaisista asioista.

Himanen muistuttaa, että Suomi on esimerkiksi paraikaa maailman arktisen neuvoston puheenjohtajamaa.

Lue myös:

Suomen ohi kulkeva ydinsukellusvene on jo aikansa elänyt – “Tässä haetaan vain näyttävyyttä”

Katso Ylen helikopterivideo maailman suurimman ydinsukellusveneen saattueesta Suomenlahdella

Kiinan ja Venäjän sotalaivat harjoittelevat Itämerellä ensi viikolla – ja maailman suurin ydinsukellusvene on matkalla Suomenlahdelle 

Näin vältät Keski-Suomen ralliruuhkat

MM-rallin viirit Jyväskylässä.

Jyväskylän MM-ralli ajetaan torstaista sunnuntaihin. Ralli on Pohjoismaiden suurin vuosittainen yleisötapahtuma, ja tuo mukanaa merkittävät liikennemäärät ja ruuhkia myös pääväylille.

MM-rallin viirit Jyväskylässä.

Jyväskylän seutu on Suomen liikenteen solmukohtia. Seutu on tavallisena arkenakin ajoittain liikenteellisesti tukkoisa, mutta torstaina alkava Jyväskylän MM-ralli tuo mukanaan merkittävästi lisää liikennettä.

Ralliliikenne ruuhkauttaa Jyväskylän keskustan ja erikoiskokeille johtavia teitä.

Rallin erikoiskokeiden läheisyydessä on liikenteelle erityisjärjestelyjä, kuten tilapäisiä nopeusrajoituksia ja pysähtymiskieltoja, jotka vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen.

Poikkeusjärjestelyt lisäävät myös esimerkiksi peräänajojen riskiä, sillä llikenne saattaa olla seisahduksissa ennakoimattomissa paikoissa.

Jos ei halua osalliseksi ralliliikenteestä, torstaina on syytä vältellä Jyväskylän itäpuolta ja kaupungin keskustan seutuja, perjantaina Jyväskylän länsipuolta, keskustaa, sekä Jyväskylä Äänekoski -väliä ja Laukaan seutua, lauantaina päijänteen länsipuolta, ja sunnuntaina päijänteen itäpuolta.

Jos voit, vältä ainakin näitä

Torstai:

Varhaisaamusta lltapäivään:

  • 9-tie Jyväskylästä Kuopion suuntaan Lievestuoreen alueella.
  • 13-tie Lievestuoreelta etelään.

Syynä on kello 8 ajettava Ruuhimäen testierikoiskoe.

Alkuiltapäivästä yöhön:

  • Jyväskylän keskusta.

Harjun kaupunkierikoiskoe Jyväskylän keskustassa alkaa kello 19. Alueella on runsaasti liikennejärjestelyjä.

Perjantai:

Varhaisaamusta loppuiltapäivään:

  • 18-tie Jyväskylästä Petäjävedelle sekä Multialta Petäjävedelle.
  • Jämsänkoskelta Petäjävedelle johtava tie 604 Petäjävedellä.
  • Tie 58 Keuruulta Multialle ja mahdollisesti Keuruulta Mänttään.

Alueella ajetaan päivän erikoiskokeet Halinen, Urria ja Jukojärvi, kaikki kolme kahteen kertaan.

Aamupäivän lopulta iltaan:

  • Nelostie Jyväskylä - Äänekoski -väli.
  • Hirvaskankaan risteys
  • Tie 69 Hirvaskankaalta länteen.
  • Laukaan ympäristö, erityisesti tie 637.

Liikenne suuntaa kolmelle Jyväskylän pohjois- ja koillispuolella ajettavalle erikoiskokeelle.

Alkuiltapäivästä yöhön:

  • Jyväskylän keskusta, Harjun erikoiskoe.

Lauantai:

Varhaisaamusta iltaan:

  • 9-tie (E63) Jyväskylästä Jämsään sekä Jämsän lounaispuolella.
  • Tie 24 Jämsän ja Kuhmoisten välillä.
  • Tie 3282.
  • Tie 325.

Päivän aikana ajetaan neljä erikoiskoetta Jyväskylän etelä- ja lounaispuolella.

Sunnuntai:

Varhaisaamusta loppuiltapäivään:

  • 9-tie Jyväskylästä Korpilahdelle.
  • Tie 610 Korpilahdelta Luhankaan ja edelleen 4-tielle.

Paivän aikana ajetaan kahteen kertaan kaksi erikoiskoetta Päijänteen itäpuolella.

Iltapäivästä iltaan:

  • Päätiet Jyväskylästä poispäin. Rallin paluuliikenne.

Tiedot rallin reitistä ja aikatauluista löytyvät rallin kotisivulta. Yle Jyväskylä seuraa sekä rallia että siihen liittyvää liikennettä taajuuksilla 99,3 MHz (Jyväskylä) ja 97,0 MHz (Pihtipudas) sekä verkossa.

Liikennettä voi seurata myös Liikenneviraston palvelusta.

Amerikkalaisfirma tarjoaa ihonalaisia mikrosiruja kaikille työntekijöilleen – Toimii kuin lähimaksu

Mikrosirua asennetaan ihon alle.

Vastaavia mikrosiruja on ollut jo aiemmin käytössä eri puolilla maailmaa, muun muassa ruotsalaisessa start up -keskuksessa.

Mikrosirua asennetaan ihon alle.

Three Square Market -yritys alkaa tarjota kaikille työntekijöilleen käteen asennettavia mikrosiruja ensimmäisenä Yhdysvalloissa. Asiasta kertoo muun muassa BBC.

Riisinjyvän kokoinen mikrosiru korvaa perinteisen tunnistautumiskortin. Sen avulla voi esimerkiksi avata ovia, kirjautua tietokoneelle ja kopiokoneelle sekä ostaa ruokaa.

Peukalon ja sormien väliin asennettava siru toimii radiotaajuisella etätunnistuksella. Samaa teknologiaa käyttävät esimerkiksi lähimaksulla toimivat maksukortit ja mobiilimaksamisjärjestelmät.

Ohjelma on vapaaehtoinen Three Square Marketin työntekijöille. Tähän mennessä 50 työntekijää 85:stä on BBC:n mukaan ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mikrosirukokeiluun.

Kokeilu on herättänyt huolen, että työntekijöitä voitaisiin jäljittää mikrosirun avulla vapaa-ajallakin. BBC:n haastattelema yhtiön varakehitysjohtaja kuitenkin vakuuttaa, että siruun ei tule jäljittämistoimintoa.

Teknologia ollut käytössä jo kauan

Yhdysvaltalaisyritys tekee teknologian kehittämisessä yhteistyötä ruotsalaisen BioHax-yrityksen kanssa. Ruotsalaisessa start up -keskuksessa niin kutsutut biohakkerit ovat asentaneet mikrosiruja työntekijöihin jo tammikuusta 2015 lähtien.

CNBC:n mukaan myös Belgiassa toimiva yritys tarjoaa työntekijöilleen siruja, ja eri puolilla maailmaa on hajanaisia vastaavia tapauksia.

Ihonalaisia mikrosiruja on käytetty aiemminkin muunlaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi Espanjan Barcelonassa yökerho asensi vuonna 2004 vip-asiakkailleen ihonalaisia siruja, joilla nämä voivat maksaa juomia. Yhdysvalloissa Floridassa mikrosiruja on käytetty Alzheimer-potilailla yhdistettyinä heidän terveystietoihinsa ja Meksikossa kulkuoikeuksien antamiseen syyttäjäviranomaisille.

Vastaavaa teknologiaa on käytetty jo vuosikymmenten ajan lemmikkien jäljittämiseen.

Maksukortin ja passin korvaaja?

Tulevaisuudessa ihonalainen siru voisi toimia maksamis- ja tunnistautumismenetelmänä luottokortin ja puhelimen rinnalla, ruotsalais- ja yhdysvaltalaisfirmassa visioidaan.

Three Square Marketin mukaan siruteknologia voisi toimittaa jopa passin virkaa. Ihonalaisen passimikrosirun tiellä on kuitenkin vielä Fox Newsin mukaan paljon kehitystyötä ja sormenjälkitunnistus on tällä hetkellä kehittyneempää.

 

Lue myös:

Kotiovesta sisään koodin, sormenjäljen tai ihonalaisen mikrosirun avulla? Ei scifiä, vaan nykytekniikkaa

Raiskaukset vähenivät selkeästi aikaisemmasta Helsingissä – valtakunnallinen suuntaus on toinen

Hiuksista tukistetaan.

Seksuaalirikosten määrä laski Helsingissä tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Huumausainerikosten määrä sen sijaan lisääntyi.

Hiuksista tukistetaan.

Seksuaalirikosten määrä väheni Helsingissä vuodesta 2016. Valtakunnallisen tilaston mukaan raiskaukset ovat lisääntyneet 23 prosenttia, joten Helsingin suuntaus on erilainen.

Helsingin poliisilaitoksen tilastossa näkyy, että tänä vuonna on kirjattu 200 seksuaalirikosta, kun viime vuonna vastaavana aikana luku oli 265.

– Suurin pudotus on tapahtunut sekä raiskausten että seksuaalisten ahdistelujen osalta, sanoo Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Juha Laaksonen.

Laaksonen ei osaa sanoa tarkempaa syytä sille, miksi seksuaalirikosten määrä vähenee Helsingissä ja kasvaa valtakunnallisesti.

– Seksuaalirikosten osalta tilanne on ollut pitkään nousujohteinen. Nyt suuntaus on myönteinen ja toivotaan, että se jatkuu samankaltaisena.

Samalla myös rikoslakirikosten, omaisuusrikosten, liikennerikosten, väkivaltarikosten ja asuntomurtojen määrä väheni hieman viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna Helsingin seudulla.

Laaksosen mukaan Helsinki muodostaa noin 20 prosenttia valtakunnan rikostilastoista.

– Kohtalaisen suuri merkitys tietysti on sillä, että mitä Helsingissä tapahtuu. Se näyttäytyy myös valtakunnallisissa tilastoissa.

Huumausainerikosten määrä kasvoi

Huumausainerikosten määrä sen sijaan lisääntyi viime vuoteen verrattuna noin kymmenyksellä.

Helsingin poliisilaitoksen tämän vuoden tarkastelujakson tilastosta käy ilmi, että viime vuonna tammi-kesäkuussa niitä oli yhteensä 2070, kun taas tänä vuonna tammi-kesäkuussa niitä oli 2 279.

– Tätä kasvua selittää se, että poliisi on tänä vuonna onnistunut tehokkaasti paljastamaan eri kokoisia rikollisorganisaatioita, kertoo rikosylikomisario Jukka Paasio.

Juonittelua, happohyökkäyksiä, itsemurhia – nämä skandaalit ovat värittäneet Suomessa vierailevaa venäläistä Bolshoi-teatteria

Sergei Filin

Yksi maailman johtavista baletti- ja oopperataloista tunnetaan myös kulissien takaisista kohuista.

Sergei Filin

 

Voisiko pankkikortti toimia matkakorttina? – HSL selvittää istuisiko Lontoon malli Helsingin liikenteeseen

Nainen luki matkakorttinsa astuessaan junaan.

Yksittäisen lipun ostaminen on mietityttänyt myös matkustajia konduktöörien lopetettua lipunmyynti lähijunissa.

Nainen luki matkakorttinsa astuessaan junaan.

HSL selvittää voisiko tavallinen pankkikortti tulevaisuudessa toimia matkakortin tavoin julkisessa liikenteessä. Lontoossa käytössä oleva malli voisi helpottaa esimerkiksi turistien tai harvoin matkustavien liikkumista julkisilla välineillä.

– Tällä hetkellä Lontoon busseissa voi matkustaa helposti maksukortilla eli pankki- ja luottokortilla. Niin sikäläiset kuin turistitkin voivat nousta kyytiin näyttämällä maksukorttia kortinlukijalle ja se automaattisesti velottaa sieltä oikean summan. Nyt selvitetään voisiko saman järjestelmän saada myös tänne Helsingin seudulle, sanoo Flink.

Flinkin mukaan selvitystyötä jatketaan syksyllä ja mikäli asiassa päätetään edetä, voisi järjestelmä olla käytössä aikaisintaan parin vuoden päästä. 

HSL on ollut tiuhaan otsikoissa sen jälkeen, kun konduktöörit lopettivat lipunmyynnin lähijunissa kesäkuun puolivälissä. Keskustelua on herättänyt esimerkiksi konduktöörien uusi rooli matkustajien avustajina sekä kertalippujen ostaminen ennakkoon.

Ennen uudistusta lipun junasta osti päälle puolitoista prosenttia junamatkustajista. Kertalippuja käyttää puolestaan noin 10 prosenttia HSL-alueen matkustajista. Voimakkaimmin suosiota on nostanut älypuhelimissa toimiva mobiililippu. Flinkin mukaan kioskeihin ja kauppoihin kesäkuussa palannut ennakkoon ostettava kertalippu on ollut myös yllättävän suosittu.

Lomaruuhka toi lentoasemalle pitkät lippujonot

HSL joutui alkuviikosta lisäämään lipunmyyntikapasiteettiaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla, kun lippuautomaattijonot venyivät kohtuuttoman pitkiksi. Kun lippua ei voi ostaa junasta, moni lentomatkustaja seurasi edellistä, ja jäi jonottamaan junalippua samalle automaatille.

– Lentoasemalla on nyt tällä hetkellä kaksi myyjää auttamassa matkustajia elokuun loppuun saakka ja tarvittaessa pidempäänkin. Lisäksi sinne on tällä viikolla tulossa myös kaksi uutta lipunmyyntiautomaattia lisää, kertoo Flink.

Lentoasemalle syntyneistä lippujonoista uutisoi perjantaina Helsingin Sanomat. Kaikkiaan lentoasemalta löytyy yhdeksän eri lipunmyyntipistettä, joiden opasteita pyritään parantamaan.

– Lippujonot tulivat meille ehkä vähän yllätyksenä, koska lipun voi ostaa lentoasemalla jo aika monesta paikkaa. Selvästi turistit eivät kuitenkaan tiedä näistä ja tiedotusta pitää parantaa.

Oma kertalippuautomaatti piti tulla myös jokaiselle lähijuna-asemalle uudistuksen yhteydessä, mutta kaikkia automaatteja ei ole vielä päästy asentamaan toimitusongelmien vuoksi. Toistakymmentä asemaa on edelleen ilman omaa automaattia.

– Asennukset ovat tällä hetkellä käynnissä ja tavoitteena on saada automaatti jokaiselle asemalle elokuun loppuun mennessä. Automaatteja on tarkoitus tilata syksyn aikana vielä lisää liikenteen isoimpiin solmukohtiin.

Työvoiman kysyntä kasvaa, uusia työpaikkoja luvassa lisää loppuvuonna

Rakennustyöläinen lapioi hiekkaa betonimyllyyn.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt korkeana vuosikausia. Nyt näyttää tapahtuneen käänne.

Rakennustyöläinen lapioi hiekkaa betonimyllyyn.

Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt rajusti tämän vuoden aikana, ja loppuvuonna työpaikkoja syntyy tuhansia lisää, arvioivat asiantuntijat.

Merkittävin käänne uusimmissa tilastoissa on pitkäaikaistyöttömyydessä, joka väheni kuudenneksen. Kesäkuussa pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli 105 000, mikä on 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta käy ilmi, että pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt jo kuukausia. Nyt näyttää, että laskusuuntaus jatkuu vielä pitkään.

Työtön löytää nyt töitä nopeammin

OP:n ekonomistin Henna Mikkosen mukaan tämä on pitkälti yleisen taloustilanteen ansiosta.

– Ihmiset, jotka olisivat aikaisemmin päätyneet pitkäaikaistyöttömiksi, löytävät nyt töitä, Mikkonen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen on samaa mieltä, mutta kiittelee myös oman hallinnonalansa tekemisiä.

– TE-toimistoissa on vuoden alusta tehty systemaattisesti määräaikaisia haastatteluja. Se on päivittänyt työnhakijarekistereitä pitkäaikaistyöttömien osalta selvästi, Räsänen arvioi.

Työnhakijarekisteriin on esimerkiksi voinut jäädä aiemmin ihmisiä, jotka eivät tosiasiassa ole työttömiä.

Tulevaisuudessa myönteinen kehitys ei välttämättä enää jatku yhtä vauhdikkaana. Eteen voivat tulla kohtaanto-ongelmat, kun avoin työpaikka ja saatavilla oleva ammattitaito eivät osu kohdalleen.

Työllisyysaste voi nousta yli 70:n tänä vuonna

Uusimmat tilastot ovat varmasti mieleen istuvalle hallitukselle, joka tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta ohjelmakaudellaan.

Nyt työllisyysaste on hieman yli 69 prosenttia, joten kirittävää riittää.

– Jotta hyvä kehitys jatkuisi, niin Suomen ja maailman talouden elpymisen pitä jatkua. Pelkkä suhdannekehitys ei kuitenkaan taida riittää 72 prosentin tavoitteeseen pääsemiseen – pitäisi tehdä myös rakenteellisia uudistuksia, Henna Mikkonen sanoo.

Heikki Räisäsen mukaan 70 prosentin ylittäminen saattaa kuitenkin onnistua jo tänä vuonna.

Alkuvuonna työllisyys parani 14 000 hengellä. Jotta päästäisiin 70 prosentin työllisyteen, vajaan 20 000 ihmisen pitäisi löytää työpaikka loppuvuoden aikana.

– Kaikki merkit taloudesta viittaavat siihen, että työvoiman kysyntä kasvaa. Työttömien työnhakijoiden määrä laskee erittäin kovaa vauhtia. 46 000:n [väheneminen] vuodentakaisesta kesäkuun loppuun on todella kova luku, Räisänen sanoo.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä