HS: Keskustan kannatus laskenut viiden vuoden takaisiin lukuihin

Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun haastattelussa 27. toukokuuta.

Kolmen suurimman puolueen järjestys on säilynyt gallupin mukaan entisenlaisena.

Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun haastattelussa 27. toukokuuta.

Helsingin Sanomien teettämän gallupin mukaan pääministeripuolue keskustan kannatus on vajonnut viiden vuoden takaiselle tasolle. Gallupin mukaan keskustaa äänestäisi enää 17,7 prosenttia, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. 2012 oppositiopuolueen kannatusluvut lähtivät nousuun noin 16 prosentista. Vielä vuonna 2015 keskustan gallup-tulokset osoittivat jopa yli 26 prosentin lukua.

Kolmen suurimman puolueen järjestys on gallupin mukaan säilynyt ennallaan. Suurin on kokoomus, ja perässä tulevat demarit sekä Keskusta. Gallupin mukaan Kokoomusta äänestäisi 20,6 prosenttia ja SDP:tä 18,7 prosenttia. Ennätyssuosioonsa nousseita vihreitä äänestäisi 14,3 prosenttia.

Kantar TNS haastatteli reilut 2 200 ihmistä 24. huhtikuuta  ja 19. toukokuuta välisenä aikana.

Kymmenet tuhannet vaativat Madridissa parempia työoloja

Mielenosoittajat vaativat parempia työoloja kadulla.

Espanjan talous elpyy, mutta kriitikkojen mukaan työmarkkinauudistukset ovat tuoneet mukanaan huonosti palkattuja pätkätöitä.

Mielenosoittajat vaativat parempia työoloja kadulla.

Eri puolilta Espanjaa tulleet mielenosoittajat marssivat Madridissa työolojen parantamisen puolesta.

"Arvokkuuden marssiksi" kutsutun protestin osallistujat vaativat parempia palkkoja ja lisää varmuutta työelämään Espanjan talouden elpyessä. Marssille osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn konservatiivihallituksen vuonna 2012 tekemät työlainsäädännön uudistukset ovat avittaneet Espanjan työllisyyslukuja nousuun. Työttömyys on laskenut vuoden 2013 27 prosentista 18,7 prosenttiin kuluvan vuoden ensimmäiseen neljännekseen mennessä.

Kriitikkojen mukaan työmarkkinauudistukset toivat kuitenkin mukanaan paljon huonosti palkattuja pätkätöitä.

Lähteet: AFP, STT

Puuttuivat rasistin huuteluun – Mies puukotti kaksi ihmistä hengiltä Yhdysvalloissa

Islamilainen ihmisoikeusjärjestö kehottaa presidentti Donald Trumpia vastustamaan lisääntyvää islaminvastaisuutta.

Kaksi vihapuheeseen puuttunutta ihmistä on puukotettu hengiltä Yhdysvalloissa, mediat kertoivat lauantaina.

Veriteko tapahtui paikallisjunassa Portlandissa perjantai-iltapäivänä. Silminnäkijöiden mukaan puukottaja ryhtyi huutamaan rasistisia solvauksia, joiden kohteena olivat ilmeisesti junassa olleet kaksi muslimityttöä.

Kun muut matkustajat yrittivät saada miehen lopettamaan, tämä hyökkäsi heidän kimppuunsa. Kahden kuolonuhrin lisäksi kolmas matkustaja haavoittui.

 

Paikallisen KGW-uutiskanavan mukaan 35-vuotias mies pääsi pakenemaan, mutta hänet saatiin myöhemmin kiinni. Miestä vastaan on nostettu useita rikossyytteitä.

Yhdysvaltain islamilainen ihmis- ja kansalaisoikeusjärjestö,  Council on American-Islamic Relations, on kehottanut presidentti Donald Trumpia vastustamaan lisääntyvää islaminvastaisuutta Yhdysvalloissa.

Mellakat jatkuvat Venezuelassa – Viranomainen kielsi kaasunaamareiden maahantuonnin

Kaksi mielenosoittajaa kyyhöttää kaasunaamarit kasvoilla betoniporsaiden edessä.

Mielenosoittajat ovat käyttäneet kaasunaamareita hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa.

Kaksi mielenosoittajaa kyyhöttää kaasunaamarit kasvoilla betoniporsaiden edessä.

Venezuelan tulliviranomainen on kieltänyt kuriiripalveluja tuomasta maahan tarvikkeita, joita on käytetty hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa.

Kuriiripalvelut ovat kertoneet asiakkaille, että Venezuelan tulliviranomaiset ovat kieltäneet kaasunaamareiden, ritsojen ja luotiliivien maahantuonnin.

Myös ensiaputuotteet, kuten palohaavoihin käytetty voide ja harso, ovat kiellettyjen listalla. Paketinjakeluyhtiöt ovat kertoneet asiakkailleen kiellosta tällä viikolla. Ensiaputuotteita on käytetty loukkaantuneiden mielenosoittajien hoitoon.

 

Hallituksen virkamiehet ovat julkisesti syyttäneet oppositiota mielenosoittajien varustamisesta lähes kaksi kuukautta kestäneissä, lähes päivittäisissä yhteenotoissa maan turvallisuusjoukkojen kanssa.

Levottomuuksissa on kuollut jo lähes 60 ihmistä

Presidentti Nicolas Maduron eroa vaativat mielenosoittajat marssivat lauantaina mediaa valvovan viraston luokse pääkaupungissa Caracasissa.

Mielenosoituksessa muistettiin suosittua televisiokanavaa, jonka Venezuelan edesmennyt presidentti Hugo Chavez sulki 10 vuotta sitten. Kanava oli arvostellut Venezuelan hallintoa.

Venezuelan oppositio syyttää presidentti Maduroa diktaattorimaisista otteista sekä maata kuristavasta vakavasta talouskriisistä. Venezuelan pari kuukautta kestäneissä levottomuuksissa on kuollut jo lähes 60 ihmistä.

Lähteet: Reuters, STT

British Airwaysin lentokaaoksen syynä ongelma virtajärjestelmässä

Ihmisiä jonossa Fiumicinon kentällä

Tilanne Lontoon kentillä oli kaaottinen, kun British Airways joutui perumaan valtavan määrän lentoja.

Ihmisiä jonossa Fiumicinon kentällä

Lentoyhtiö British Airwaysin mukaan sen lennot sekoittaneen tietoliikennehäiriön alkuperäinen syy oli todennäköisesti ongelma virtalähteessä. Lentoyhtiö joutui perumaan valtavan määrän lentoja tietojärjestelmän vakavien ongelmien vuoksi.

Peruutukset ja myöhästymiset vaikuttivat kymmenientuhansien ihmisten lentoihin. Lentokentille kerääntyikin Lontoossa tuhansia hämmentyneitä matkustajia, jotka joutuivat jonottamaan tunteja selvittääkseen tilannetta. Monet juuttuivat lentokoneisiin pitkiksi ajoiksi.

British Airwaysin toimitusjohtajan Alex Cruzin mukaan häiriö oli vaikuttanut yhtiön kaikkiin lähtöselvitys- ja operationaalisiin järjestelmiin. Yhtiö yrittää yhä korjata ongelmia. Cruz pahoitteli matkustajille koituneita ongelmia Twitterissä julkaistulla videolla.

 

British Airways pysäytti lauantaina lentonsa Lontoon kentiltä

Yhtiö joutui perumaan lauantai-iltapäivästä alkaen kaikki lentonsa Lontoossa sijaitsevilla Heathrow'n ja Gatwickin kentillä. Molemmat kentät ovat tärkeitä solmukohtia kansainväliselle lentoliikenteelle. British Airways tekee satoja lentoja päivässä Heathrow'n ja Gatwickin kentiltä.

Myös lukuisilla muilla kentillä British Airwaysin lennot olivat myöhässä tai niitä peruttiin. British Airways toivoo, että lennot saadaan toimimaan taas huomenna. Viivästyksiä voi kuitenkin olla vielä sunnuntaina. 

Tilanne on vaikuttanut kahteen lentoon Suomen ja Britannian välillä. Lauantaina peruttiin yksi Helsingistä Heathrow'n kentälle suunniteltu lento sekä iltalento Lontoosta Helsinkiin.

Lentokentillä kaaos pitkin päivää

British Airwaysin ongelmat alkoivat jo lauantaiaamuna. Useat lennot olivat myöhässä ja lähtöselvitystiskeille kertyi pitkiä jonoja. Häiriön vuoksi lähtöselvitykset eivät onnistuneet myöskään verkossa tai puhelimitse.

Myös lentoyhtiön puhelinpalvelu kärsi häiriöistä. Kentät olivat täynnä epätietoisia ja vihaisia ihmisiä. Lentoyhtiön työntekijät eivät voineet antaa ihmisille heidän kaipaamaansa tietoa, koska heidän koneensa eivät toimineet.

– Tämä on täysi painajainen. Tänne on kerääntynyt satoja ja tuhansia ihmisiä, sanoi matkustaja Roshni Burt, jonka tarkoitus oli matkustaa Bahrainiin.

Ajankohta ongelmille oli erityisen hankala, sillä Britanniassa on vapaapäivä maanantaina. Monet paikalliset olivatkin lähdössä loman viettoon.

Lähteet: AP, Reuters

Trump päättää ensi viikolla Pariisin ilmastosopimuksesta – Mitä käy, jos Yhdysvallat jättäytyy pois?

Donald Trump vilkuttaa pensaiden keskellä.

Yhdysvaltojen irtautuminen voisi pahimmillaan innostaa myös muita maita luistamaan sopimuksesta, tutkijat uskovat.

Donald Trump vilkuttaa pensaiden keskellä.

Presidentti Donald Trump jätti maailman jännittämään, kun hän kertoi Twitterissä päättävänsä ensi viikolla Yhdysvaltojen kannan Pariisin ilmastosopimukseen.

Muut vauraat teollisuusmaat yrittivät turhaan saada Trumpia sitoutumaan sopimukseen G7-kokouksessa Sisiliassa viikonloppuna.

Trump on uhannut aiemmin vetää Yhdysvallat sopimuksesta ja kutsunut ilmastonmuutosta Kiinan keksimäksi huijaukseksi. Hän on perunut innokkaasti edeltäjänsä Barack Obaman päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Kiinan jälkeen. Tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä siitä, kuinka suuri vaikutus Yhdysvaltojen irtautumisella olisi.

1. Maapallo lämpenisi nopeammin

Yhdysvaltojen irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta kiihdyttäisi hyvin todennäköisesti ilmastonmuutosta, uskovat kaikki uutistoimisto AP:n haastattelemat tutkijat.

– Jos jäämme jälkeen, silmukka kaulan ympärillä kiristyy, Princetonin yliopiston ilmastotieteilijä Michael Oppenheimer sanoi.

Jäätiköt siis sulaisivat nopeammin, autiomaat laajenisivat, merenpinta kohoaisi enemmän ja äärisäät yleistyisivät entisestään.

Climate Interactive -tutkimusjärjestön mukaan Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt voisivat kasvaa jopa kolmella miljardilla tonnilla vuosittain. Jos tämä jatkuisi vuosikausia, maapallon keskilämpötila nousisi 0,3 celsiusastetta enemmän vuosisadan loppuun mennessä.

Tämä tekisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta käytännössä mahdotonta. Sopimuksessa on sitouduttu pitämään maapallon lämpeneminen kahdessa lämpöastessa teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Jo nyt planeetta on lämmennyt noin 1,1 astetta.

– Yhdysvalloilla on suuri merkitys. Tuo päästömäärä voi ratkaista, saavutammeko Pariisin kahden asteen tavoitteen vai emme, Climate Interactive -järjestön toinen puheenjohtaja Andrew Jones sanoo.

2. Muut maat saattavat irtautua sopimuksesta

Yhdysvaltojen irtautuminen voisi lisätä myös lisätä muiden maiden päästöjä. Muut maat saattavat jättää sopimuksen Yhdysvaltojen vanavedessä, tai ne voisivat alkaa lipsua omista lupauksistaan. Tämä kiihdyttäisi ilmastonmuutosta entisestään.

– Yhdysvaltojen päätökset heijastuvat joka puolelle maailmaa, Texas Tech -yliopiston tutkija Kathareine Hayhoe sanoo.

Maailma on toistaiseksi ollut harvinaisen yksimielinen ilmastonmuutoksen torjumisesta. Pitkien neuvotteluiden jälkeen käytännössä kaikki maailman valtiot allekirjoittivat Pariisin sopimuksen vuonna 2016.

Pariisin sopimusta edeltänyt Kioton ilmastosopimus kärsi siitä, ettei Yhdysvallat koskaan tullut mukaan sopimukseen. Vuonna 1997 allekirjoitettu sopimus astui voimaan vasta vuonna 2005, koska riittävää määrää vauraita valtioita ei saatu ratifioimaan sopimusta.

3. Ei välttämättä olisi katastrofi

Toisaalta jotkut tutkijat eivät usko, että Yhdysvaltojen irtautuminen romuttaisi ilmastonmuutosta vastaan käytävän kamppailun.

– Kymmenen vuotta sitten se olisi järkyttänyt koko planeettaa. Nykyään, vaikka Yhdysvallat jättäisi Pariisin sopimuksen, muu maailma jatkaisi puhtaan ja turvallisen tulevaisuuden rakentamista, Potsdamin ilmastovaikutustutkimuskeskuksen tutkija John Schellnhuber sanoo.

Vauraiden maiden G7-kokouksessa Trump oli ainoa, joka ei suostunut sitoutumaan Pariisin sopimukseen. Myös Kiina, joka on tällä hetkellä suurin kasvihuonekaasujen tuottaja, panostaa uusiutuvaan energiaan.

Climate Action Tracker -tutkijaryhmä arvioi, että Yhdysvaltojen kasvihuonepäästöt vähenevät joka tapauksessa. Uudistuvat energialähteet ovat jo nyt korvaamassa kivihiiltä ja muita fossiilisia polttoaineita Yhdysvalloissa.

Lue myös: Kristallipallo ja synkkä Melania – Nämä viisi asiaa muistetaan Trumpin Euroopan ja Lähi-idän kiertueesta

Lähteet: AP, Reuters

Belgian kuningashuone närkästyi Burger Kingille, joka pyrki kuninkaaksi mainoskampanjassaan

Belgian kuningas Philip

Kuningashuoneen mukaan kampanjassa käytetään Belgian kuningas Philipin kuvaa luvatta.

Belgian kuningas Philip

Hampurilaisketju Burger Kingin uusi mainoskampanja on saanut Belgian kuningashuoneen hermostumaan. Verkossa pyörivässä kampanjassa hampurilaisketju haluaa humoristisesti julistautua Belgian uudeksi kuninkaaksi.

Ketjun nimi on suomeksi hampurilaiskuningas.

Kampanjan sivustolla käyttäjät saavat valita, haluavatko he kuninkaaksi Burger kingin vai Belgian kuninkaan Philipin. Jos käyttäjä valitsee kuningas Philipin, sivusto kysyy, onko hän varma valinnastaan.

– Hän ei kokkaa sinulle ranskalaisia, sivusto varoittaa.

Belgian kuningashuone ei ole kampanjasta innoissaan. Kuningashuoneen mukaan Philipin kuvaa on käytetty kampanjassa luvattomasti kaupallisiin tarkoituksiin. Kuningas Philip esiintyy sivulla piirroshahmona.

– Emme hyväksy tällaista lähestymistapaa, kuningashuoneen tiedottaja Pierre Emmanuel de Bauw sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Kuningashuone on ollut jo yhteydessä asian tiimoilta Burger kingiin.

Lähde: AFP

Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson kieltäytyi isännöimästä ramadantilaisuutta

Rex Tillerson

Yhdysvaltojen ulkoministerit ovat järjestäneet tavallisesti vastaanoton tai illallisen muslimien paastokuukauden aikana.

Rex Tillerson

Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson ei aio isännöidä perinteikästä juhlaa muslimien paastokuukauden ramadanin kunniaksi. Illallinen on järjestetty muutamia poikkeusvuosia lukuunottamatta lähes 20 vuoden ajan.

Sekä republikaaneja että demokraatteja edustavat ulkoministerit ovat tavallisesti järjestäneet joko ramadanin aikana illallisen tai vastaanoton paastokuukauden päättyessä. Perinteen aloitti aikoinaan ulkoministeri Madeleine Albright.

Uutistoimisto Reutersin mukaan ulkoministeriön uskonnollisten ja globaalien asioiden osasto oli ehdottanut Tillersonille, että hän olisi järjestänyt vastaanoton Eid al-Fitrin kunniaksi. Ulkoministeri oli kuitenkin kieltäytynyt, kaksi virkamiestä kertoi nimettömästi Reutersille.

Juhlallisuuksiin on osallistunut tavallisesti muslimimaiden diplomaatteja, Yhdysvaltain kongressin jäseniä sekä virkamiehiä.

Paasto alkoi monessa maassa lauantaina

Ramadanin aikana muslimit paastoavat auringon noususta laskuun kuukauden ajan. Kuukausi huipentuu Eid al-Fitr -juhlaan. Ramadan alkoi monissa maissa lauantaina.

Kun Reuters kysyi asiaa virallisesti, Yhdysvaltain ulkoministeriöstä kerrottiin, että he selvittävät vielä mahdollisuutta noteerata Eid al-Fitr -juhla. Ulkoministeriö kehotti myös Yhdysvaltain suurlähetystöjä järjestämään ramadanina tapahtumia.

Monet muslimiaktivistit ovat syyttäneet Trumpin hallintoa muslimivastaisuudesta muun muassa, koska Trump on yrittänyt asettaa joukkoa muslimimaita matkustuskieltoon.

Kun Trump antoi ensimmäisen lausuntonsa ramadanista, hän mainitsi terrorismin monta kertaa puheen aikana.

Trumpin hallinnon mukaan he vastustavat kuitenkin ääri-islamisteja, mutta eivät muslimeja. Hänen avustajansa ovat puolustautuneet huomauttamalla, että Trump aloitti ensimmäisen ulkomaankiertueensakin muslimimaa Saudi-Arabiasta.

Lähde: Reuters

"Ei todellakaan ole ihan sama kuka siellä vankilan portilla on ensimmäisenä vastassa"

Mies istuu portaikossa ja katsoo kameraan

Vankilasta vapautuvalle arkinen apu on tärkeintä. Tuulahdus siviilistä kannattaisi tuoda jo kiven sisään. Siviilissä pysymisen ratkaisee kuitenkin aina vapautunut itse.

Mies istuu portaikossa ja katsoo kameraan

Melkein puolet elämästä vankilassa. Mutta ei lopullisesti, toivottavasti.

36-vuotiaan Sami Valosen katse on avoin, olemus jopa vähän ujo. Vapaana miehenä kulkeminen on uutta. Tukka on siistillä koulupoikajakauksella ja kädenpuristus on reipas.

– Ei sitä voi miettiä niin, että tähän astisesta elämästäni olen lusinut puolet. Mietin sitä niin, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä pienempi jakso vankila-aika elämässäni on, sanoo Sami Valonen.

Valonen oli vankilassa erilaisista omaisuus-, petos-, ja huumausainerikoksista liki viisitoista vuotta. Vappuna Hämeenlinnan Vanajan avovankilasta käveli ulos vapaa mies.

Valonen haaveili vapaudesta ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Silti kului seitsemän vuotta, ennen kuin suunta muuttui.

– En halunnut olla aina se venkula ja hörhö. Mulla on kaksostytöt ja pieni poika; haluan pysyä siviilissä niin itseni kuin perheenikin takia. Vankilassa opiskelin ja myöhemmin tein nuorisotyötä. Heräsi halu vaikuttaa nuoriin kertomalla, mitä ei ainakaan kannata tehdä. Mietin paljon sitäkin, mikä se mun oma hommani olisi. Mulla se oli mieluisa työ ja oma yritys, kertoo Sami.

Vikto on portilla vastassa

Hämeenlinnassa toimiva Vikto ry on mielellään vankilan portilla ensimmäisenä.

Ei ole samantekevää, kuka vapautuvaa vankia tulee ensimmäisenä vastaan. Ensimmäiset viisitoista minuuttia ovat todella tärkeitä.

– On hirveän tärkeää saada ensimmäinen kontakti, mielellään jo vankilan sisällä. Silloin saamme vangit miettimään muitakin vaihtoehtoja kuin rikokset. Jo vankilassa pitää saada työ- ja asuntoasiat kuntoon. Moni tarvitsee apua ja tukea vielä puoli vuottakin vapautumisen jälkeen, sanoo ohjaaja Johanna Laakso Vikto ry:stä.

Vankien kuntouttavasta toiminnasta ryhdyttiin laajemmin puhumaan vasta 1990-luvun puolivälissä. Vikto ry tekee yhteistyötä Hämeenlinnan ja Riihimäen vankiloiden kanssa, mutta suurin osa toiminnasta on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanki vapautuu siviiliin.

– Parhaiten kuntoutus auttaa laitoksen ja yhdistyksen yhteistyönä, mutta vankiloiden säästöt ja rahoituksen puute estävät toimintojen kehittämisen ja pitkäjänteisyyden, kertoo Johanna Laakso.

Apu tarjolla oikeaan aikaan

Erityisen tärkeää on löytää tekemistä, missä vapautunut kokee voivansa kehittyä ja saavansa onnistumisen kokemuksia.

– Apua pitää saada oikeaan aikaan. Jos vankilaan palataan, silloin oma motivaatio on puuttunut, tai sitten ei ole löytänyt tarpeeksi tukea siviilissä pysymiseen. On sekin hyväksyttävä, että jotkut haluavat jatkaa rikoksen tiellä, pohtii Johanna Laakso.

Vikto ry:n toiminnassa on mukana kymmeniä ihmisiä. Viikottain kokoonnutaan harrastamaan, kokeilemaan jotain uutta ja ennen kaikkea syömään hyvin. Laakson mukaan eniten tukea tarvitsee tavallinen arki.

– Miten laitetaan ruokaa tai kuinka haetaan työmarkkinatukea? Joskus mennään ihan lukkoon siitä, kun TE-toimisto pyytää jotain selvitystä. Moni tarvitsee apua ja tukea vielä puoli vuottakin vapautumisen jälkeen, sanoo Laakso.

Luottamus on ansaittava

Vankiin on vaikea luottaa. Millainen merkitys luottamuksella on?

– Se on koko jutun pihvi, täydet sata prosenttia. Jos muhun ei luotettaisi, niin ehkä käyttäytyisin sitten sen epäluottamuksen mukaisesti. Mutta vangin on oltava sinut sen kanssa, että meidän päällämme roikkuu musta pilvi, sanoo vappuna vapautunut Sami Valonen.

– Luottamuksen rakentaminen on kuin pienen lapsen kasvatusta. Pienin askelin luotetaan enemmän. Omien kasvojen menettämisen pelko pitää tahtoa ja halua yllä, jos saa sen mahdollisuuden tehdä oikein. Ei luottamusta heti saa eikä ansaitsekaan, pohtii Valonen.

Oikeasti muuttunut?

Kaikki vapautuneet vangit eivät saamaansa mahdollisuutta kykene hyödyntämään.

– Eivät kaikki kykene ottamaan vastuuta teoistaan, se on selvä. Mutta ne, jotka sen positiivisen signaalin antavat, sitä pitäisi tukea, vaikka se vaikeaa onkin. "Jos sä kerran olet sitä mieltä, etten osaa, niin teen sitten niin kuin sä ajattelet mun kuitenkin tekevän", pohtii Valonen.

Johanna Laakso muistuttaa entisten vankien toiminnan olevan väliaikainen vaihe matkalla siviiliin.

– Vaikka tarjoamme tässä yhteisön, mihin voi tulla ja missä olla, niin ideana on, että tästä rohkaistutaan lähtemään maailmaan. Ei tänne kannata jäädä vuosikausiksi lillumaan muiden entisten vankien kanssa, vaan mennä sinne, missä se elämäkin on, Johanna Laakso sanoo.

Näistä syistä joudut jonottamaan sairaalan päivystyksessä, vaikka ketään ei näy missään – hoitajat kertovat

Vuoronumeronäyttö sairaalan odotusaulassa.

Kysyimme hoitoalan ammattilaisilta, miksi potilas joskus vain odottaa ja odottaa, vaikka osastolla ei näytä tapahtuvan mitään.

Vuoronumeronäyttö sairaalan odotusaulassa.

– Miksi täällä ei tapahdu mitään? Eihän täällä ole ketään missään!

Tämä on tyypillinen purkaus sairaalan päivystyksessä mielestään liian pitkään jonottaneelta. Jännitteet kasvavat, kun jonotusaika venyy eikä potilas ymmärrä, miksi näin on.

Kysyimme Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä perjantai-iltana työskennelleiltä hoitajilta, mistä johtuu, että joku vain jonottaa ja jonottaa, eikä osastolla näytä tapahtuvan mitään.

1. Koska joku muu luultavasti tarvitsee apua nopeammin kuin sinä

Esimerkiksi KYSin päivystyksessä hoidontarpeen arviointiin jonottavat eivät näe, mitä tapahtuu osastolla lasiovien takana. Jonottava asiakas voi manata triagehoitajalle, että mitään ei tapahdu, vaikka kulman takana elvytyshuoneessa pelastettaisiin jonkun henkeä.

– Siksi haluaisinkin odotusaulaan numeronäytön, joka näyttäisi, kuinka paljon meillä on potilaita sisällä, päivystyksestä vastaava hoitaja Kari Naukkarinen sanoo.

Hän myöntää, että sairaala voisi informoida potilaita nykyistä paremmin jonotustilanteesta. Silloin vähennettäisiin sitä, että potilaat käyvät "jatkuvasti kysymässä, mikä mättää".

– Toisaalta kun 15 neulanterävää silmäparia tuijottaa sinua aulassa, ehkä vedän vain oven kiinni mieluummin kuin heitän itseni leijonille, hän vitsailee.

2. Koska jonossa on ihmisiä, jotka kuuluisivat muualle

Ensiapu on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat hoitoa välittömästi. Hoitajien ja lääkärien mukaan päivystykseen hakeutuu silti entistä enemmän potilaita, jotka voisivat hoidattaa vaivansa terveyskeskuksessa tai kotona.

– Miten sen sanoisi kauniisti… Uusavuttomuus ja "kaikki mulle heti nyt" -ajattelu on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana. Nuhakuumekin on päästävä hoitamaan heti, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystysalueen ylilääkäri Tero Martikainen.

Potilas ei todennäköisesti kuulu sairaalan päivystykseen, jos hänellä on jalka- tai selkäkipu ilman muita oireita, nyrjähdys, haava joka ei tarvitse ompelua, pitkittynyt flunssa ilman yleisoireita tai tarve saada sairauslomaa seuraavaksi päiväksi.

Jos potilas ei ole varma, vaatiiko oma vaiva erikoissairaanhoitoa, hän voi aina soittaa neuvontaan.

Ensiavussa potilaat hoidetaan triage- eli kiireellisyysjärjestyksessä. Kuopiossa hoitajat ja ensihoitajat ovat opiskelleet monisivuisen ohjeen, jonka perusteella potilaan hoidontarve määritellään.

– Monilta potilailta puuttuu ehkä realiteetti siitä, mikä on kiireellistä, KYSissä triagehoitajan tehtäviä tekevä sairaanhoitaja Laura Tossavainen miettii.

Joskus potilas pettyy kuullessaan, että hänen vaivansa ei ole niin vakava, että se vaatisi välitöntä hoitoa. Välillä potilas on täysin tyytymätön ammattilaisen arvioon, sanoo sairaanhoitaja Petri Jaakkonen.

– Onhan se noloa käännyttää takaisin, jos joku tulee sadan kilometrin päästä autolla ja triagehoitaja katsoo, että vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa.

3. Koska henkilöstö on vedetty tiukalle

Jos hoitajalta tai lääkäriltä kysyy, miten työ on muuttunut vuosien varrella, moni tuo esille lisääntyneen kuormituksen. Potilasmäärä kasvaa, kun päivystäviä yksiköitä suljetaan muualla eikä henkilökuntaa lisätä samassa suhteessa.

Potilasmäärä kasvaa, kun asukkaista tulee entistä vanhempia ja sairaampia. Joskus potilaaksi tulee kotihoidossa olevia vanhuksia, joiden tilanne järkyttää hoitajia.

– Monta kertaa olen miettinyt, että onko tämä totta, miten he pärjäävät kotona, vastaava hoitaja Tuija Harjunen sanoo.

Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa henkilöstömitoitus on ollut viime kuukausina tiukan keskustelun alla.  Viime viikolla netissä levisi tämä lääkärin mielipidekirjoitus, jossa hän kuvasi työntekijän ylikuormituksen olevan “normaali tilanne päivystyksessä".

Maailma kylässä -tapahtumassa lämmiteltiin tanssien – katso päivän tunnelmat

Uutisvideot: Maailma kylässä Helsingissä

Musiikki, katukeittiöt ja ajankohtaiset keskustelut vetivät jälleen väkeä Helsingin keskustaan Maailma kylässä -festivaalille.

Uutisvideot: Maailma kylässä Helsingissä

Helsingissä alkoi tänään lauantaina kaksipäiväinen Maailma kylässä -festivaali. Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan järjestämässä tapahtumassa on tänä vuonna esillä etenkin pakolaisuus ja maahanmuutto.

Tapahtuma on kerännyt vuosittain noin 80 000 kävijää. Kepan viestintä- ja varainhankintapäällikkö Johanna Eurakoski kertoo, että samoissa lukemissa oltaneen tänäkin vuonna.

– Paljon ihmisiä ja positiivinen tunnelma, Eurakoski kiittelee festivaalin sujuneen hyvin.

Tapahtuma jatkuu vielä huomenna sunnuntaina Helsingin keskustassa Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. Sinne on vapaa pääsy. Ensimmäisen kerran Maailma kylässä järjestettiin vuonna 1995.

Saimaa haluaa geoparkiksi – kreikkalaiskollega haalisi paikallisesta elämästä kiinnostuneita, ei piipahtajia

Mies risteilyllä

Saimaan matkailun kehittämisessä pitää panostaa paikallisuutta kunnioittavaan ekoturismiin ja välttää Lapin kaltaisen massaturismin syntymistä.

Mies risteilyllä

Kreikkalaisen Lesboksen Geoparkin johtaja Ilias Valiakos tutustuu viikonvaihteen aikana Saimaan Geopark-verkoston suunnitelmiin. Hänen mielestään Lesboksen ja Saimaan välillä on paljon yhtäläisyyksiä.

– Saimaalla on samanlainen intohimo ja rakkaus vesistöalueeseen ja ihmiset haluavat kehittää turismia tavalla, jossa huomioidaan alueen historia, kulttuuri ja luontoarvot, sanoo Ilias Valiakos.

Kreikan kolmanneksi suurin saari Lesbos valittiin Unescon Geopark-verkostoon vuonna 2004. Sen jälkeen saaren matkailua on kehitetty järjestelmällisesti ekoturismin ehdoilla, eikä siitä ole tullut massaturismin kohde, kuten useista muista Kreikan saarista.

– Geopark-verkostoon pääseminen on myös vahva brändi ja osoitus matkailun laadusta turistille, joka saapuu saarelle.

Suurin osa Lesboksen saarelle saapuvista matkailijoista tutustuu kivettyneeseen metsään ja siihen liittyvään luonnonpuistoon. Saarelta lomailija löytää luonnonrauhaa, rantaelämää sekä harrastus- ja ostosmahdollisuuksia. Ekoturismi ei siis tarkoita, etteikö saarelta löytyisi vilkasta yöelämää. Tärkeää on, että paikallisuus on vahvasti esillä kaikessa.

– Tarkoitus ei ole, että turisti vain piipahtaa Lesboksessa, vaan että hän näkee miten paikalliset elävät ja ajattelevat, ja turisti voi elää siinä mukana, pohtii Valiakos.

Samalla matkailija tulee myös jättäneeksi enemmän rahaa paikallisille matkailuyrittäjille.

Ekoturismi on loistava valinta Saimaan matkailun kehittämiseksi

Lesboksen Geoparkin johtaja Ilias Valiakos sanoo, että Saimaalla on edellytykset kehittää matkailua ekoturismin pohjalta.

– Saimaalla on upea geologia, paljon järviä ja arvokkaita ympäristöjä, ja ihmiset osaavat hyödyntää esimerkiksi luontoa, jatkaa Valiakos.

Hänen mielestään massaturismia tärkeämpää on kehittää Saimaan alueella palvelun laatua ja panostaa turisteihin yksilöinä.

– Kummasta alue hyötyy enemmän – kahdesta miljoonasta matkailijasta, jotka viettävät Saimaalla puoli päivää, vai 200 000 turistista, jotka asuvat täällä viikon ja käyttävät koko ajan paikallisten tuottamia palveluita, kysyy Valiakos.

Saimaan alue jättää hakemuksen Unescolle marraskuussa

Eteläisen Saimaan kuntien ja kaupunkien perustama Saimaan Geopark -yhdistys jättää marraskuussa Unescolle hakemuksen alueen liittämisestä Geopark-verkostoon.

– Olemme saaneet Lesboksen Geoparkista hyviä vinkkejä siitä, miten suunnitelmia pitää viedä Saimaalla eteenpäin, ja minkälainen Unescon suorittama evaluointi tulee olemaan, sanoo Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs.

Kehitettävää on vielä esimerkiksi siinä, miten geopark saadaan liitettyä vahvemmin koulujen ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Myös opastusta on lisättävä.

– Tuleepa ihminen junalla, lentäen, autolla tai laivalla alueelle, hänen pitää ymmärtää tulevansa Saimaan geopark-alueelle, siinä meillä on tekemistä, pohtii Äikäs.

Saimaalle suunnitellussa Geopark-verkostossa ovat mukana Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Juva, Puumala ja Sulkava. Tätä nykyä Suomessa on yksi Unescon geopark, Pohjois-Pohjanmaan Rokualla.

Kristallipallo ja synkkä Melania – Nämä viisi asiaa muistetaan Trumpin Euroopan ja Lähi-idän kiertueesta

Trump, vaimo ja valtion päämiehiä avajaisissa

Presidentti Donald Trumpin ensimmäisen Atlantin-takaisen vierailun oli määrä tuoda lisävalaistusta Yhdysvaltain presidentin ulkopoliittiseen linjaan. Sosiaalisessa mediassa jäivät elämään ministerin tönäisy sekä puolison ja tyttären pukeutuminen.

Trump, vaimo ja valtion päämiehiä avajaisissa

1. Tämä tapahtui: Asekaupat Saudi-Arabiassa

Matkansa aluksi Presidentti Donald Trump allekirjoitti noin sadan miljardin euron asekauppasopimuksen Saudi-Arabiassa.

Lisäksi puolustusyhteistyötä käsittelevän sopimuksen mukaan Yhdysvallat toimittaa tulevan kymmenen vuoden aikana Saudi-Arabiaan aseita ja muita sotateollisuustuotteita noin 300 miljardin arvosta.

Tämän me muistamme

Sosiaalisessa mediassa asekaupat jäivät seremonioiden varjoon. Huomiota herätti liki 190-senttisen Trumpin syvä kumarrus kuningas Salmanin bin Abdul Aziz al-Saudin pujottaessa hänen kaulaansa kunniamerkin.

Lisäksi internetin villitsi erikoinen asetelma, jossa Trump, kuningas Salman ja Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi poseerasivat kuvaajille kristallipallon ympärillä. Palloa verrattiin esimerkiksi Taru sormusten herrasta -elokuvan Sauronin silmään.

 

2. Iranin ryöpytystä Israelissa

Trump käytti Lähi-idän vierailunsa aikana kovaa kieltä Irania vastaan. 

Vierailun ensimmäisessä puheessa Saudi Arabiassa hän syytti Irania muun muassa Syyrian, Irakin ja Jemenin aseellisten kapinallisryhmien kouluttamisesta. 

Hän jatkoi Iranin käsittelyä myös Israelissa. Siellä hän vaati, että Iranin on lopetettava terroristien ja puolisotilaallisten joukkojen rahoittaminen ja kouluttaminen. Samoin hän painotti, että Iranille ei koskaan pidä antaa ydinasetta.

Tämän me muistamme

Puolen sekunnin kohtaus punaisella matolla päätyi jopa uutiskanava CNN:n uutiseksi.

Presidentti Trump ja hänen vaimonsa Melania Trump poistuivat Israelissa lentokentältä tervetuloseremonian päätteeksi. Presidentti ojensi kätensä puolisolleen, mutta Melania Trump tönäisi käden pois.

Video levisi välittömästi ympäri maailman.

3. Vatikaani: Yksimielisinä kameroiden edessä

Paavin ja Trumpin tapaamisessa käteltiin, hymyiltiin eikä ainakaan julkisesti puhuttu kaksikon erimielisyyksistä.

Yhdysvaltain presidenttikampanjan aikana paavi Franciscus arvosteli jyrkästi Trumpia epäilemällä, onko tämä oikea kristitty. Trump iski takaisin.

– Jos [terroristijärjestö Isis] hyökkää Vatikaaniin – mikä olisi, kuten kaikki tiedämme, Isisille paras palkinto – paavi vielä toivoisi ja rukoilisi, että Donald Trump olisi silloin presidenttinä, Trump sanoi tuolloin.

Nyt paavi ja Trump korostivat lämpimiä välejään.

Tämän me muistamme:

Presidentin puoliso Melania Trump käytti huivia Vatikaanissa mutta ei Saudi-Arabiassa. Myös tytär Ivanka Trump noudatti samankaltaista pukeutumisratkaisua.

 

4. Bryssel: Trump vaati Nato-maita nostamaan puolustusbudjettejaan

Trump vaati puolustusliitto Naton päämajassa pitämässään puheessa, että jokaisen Nato-maan on nostettava puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Hänen mukaansa kaksi prosenttiakaan ei välttämättä riitä, sillä muut jäsenmaat ovat Yhdysvalloille velkaa aiemmilta vuosilta.

Tämän me muistamme

Ennen Nato-kokouksen ryhmäkuvan ottamista Trump kampesi itsensä voimalla eturiviin. Hän siirsi Montenegron pääministerin Duško Markovićin olkavarresta syrjään tieltään.

Sitten presidentti suoristi takkinsa ja oikaisi ryhtinsä kuvaa varten.

5.  Trump panttasi päätöstään Pariisin ilmastosopimuksesta

Matkansa päätteeksi Trump osallistui johtavien teollisuusmaiden G7-kokoukseen Sisilian saarella Italiassa. Muiden maiden johtajat yrittivät taivutella Trumpia asettumaan Pariisin ilmastosopimuksen taakse, mutta Trump ei taipunut.

Hän ilmoitti päättävänsä ensi viikolla, aikooko Yhdysvallat pysyä sopimuksessa mukana.

Tämän me muistamme:

Sisilian auringon alla kommelluksistaan otsikoihin ei noussut Trump, vaan huomion varastivat Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Nuorekas johtajakaksikko sai sosiaalisen median sekoamaan, kun he kävelivät romanttisissa maisemissa kukkapensaiden keskellä Välimeren rannalla. Kohtaamista luonnehdittiin bromanceksi eli miesromanssiksi.

Egypti jatkaa ilmaiskujaan Libyassa – Isis sanoo olevansa koptikristittyjä vastaan tehdyn iskun takana

Koptikristityt surivat perjantain terrori-iskussa kuolleita.

Egyptin mukaan hyökkääjät olivat saaneet koulutuksensa aseryhmien leireillä Libyassa.

Koptikristityt surivat perjantain terrori-iskussa kuolleita.

Terrorijärjestö Isis väittää tehneensä perjantain iskun Egyptissä koptikristittyjä vastaan. Naamioituneet asemiehet avasivat tulen kopteja kuljettanutta bussia vastaan tappaen ainakin 29 ihmistä.

Iskun kohteeksi joutuneet ihmiset olivat matkalla luostarivierailulle. Uhrien joukossa oli monta lasta. 13 ihmistä on yhä sairaalahoidossa iskun jäljiltä.

Egyptin väestöstä noin kymmenen prosenttia on koptikristittyjä. Ääri-islamistiset järjestöt ovat tehneet useita iskuja kopteja vastaan viime aikoina, mikä on tehnyt heidän asemastaan entistä ahtaamman.

Pääsiäisen aikaan yli 40 ihmistä kuoli pommi-iskuissa kahteen kirkkoon. Myös silloin Isis sanoi olevansa iskujen takana.

Perjantain bussi-isku on tuomittu laajasti eri puolilla maailmaa. Muun muassa Ruotsin ulkoministeri Margot Wahlstöm, Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen ja Norjan ulkoministeri Borge Brende ovat tuominneet iskun.

Egypti jatkoi lauantaina ilmaiskuja Libyassa

Egypti on vastannut perjantain hyökkäyksen iskemällä jo toista päivää aseellisia ryhmiä vastaan naapurimaassa Libyassa.

Egyptin armeija sanoi tuhonneensa ilmaiskuillaan ryhmien koulutusleirejä Libyassa. Uutistoimisto Reutersin haastattelemien armeijalähteiden mukaan iskuja tehtiin lähellä Dernan kaupunkia.

Egyptin ulkoministerin Sameh Shukrin mukaan iskun takana olleet tekijät olivat saaneet koulutuksensa Libyassa. Libya on ollut jo pitkään kaoottisessa tilassa ja maassa toimii useita kilpailevia aseellisia ryhmittymiä.

Lähteet: Reuters, AP

Lue lisää Libyan konfliktista: Tausta: Onko Manchesterin iskun taustalla Libyan sekasorto?

Poliisi lopetti Lappeenrannassa liikkuneen kesyn hirven

hirvi

Poliisi on lopettanut Lappeenrannassa liikkuneen kesyn hirven, joka hakeutui ihmisten lähelle.

hirvi

Kesy hirvi ehti liikkua parin viikon ajan Saimaan kanavan läheisyydessä Soskuan alueella. Hirvi ehti aiheuttaa useita vaaratilanteita liikenteessä.

Poliisin mukaan hirveä yritettiin ajaa kauemmas, mutta se palasi takaisin. Hirvi liikkui noin hehtaarin kokoisella alueella, risteyksen tuntumassa. Useat ihmiset kertoivat jopa silittäneensä sitä.

Kyseessä oli ylivuotinen vasa, jonka emä oli hiljattain karkottanut.

Poliisin mukaan hirvi määrättiin lopetettavaksi, koska hirven yleiskunto heikkeni ja poikkeuksellinen käyttäytyminen viittasi kehityshäiriöön. Eläin olisi aiheuttanut liikkumisellaan vakavaa vaaraa liikenteessä.

Hirven ruho on toimitettu elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan jatkotutkimuksiin, jotta syy poikkeukselliselle käyttäytymiselle saataisiin selville.

Veikö voro luottokorttisi tai ostiko joku tunnuksillasi netissä? Korvausta varten sinun täytyy itse toimia

Internetkauppa, luottokortti.

Maksuvälinerikoksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, jolla on maksukortti tai joka hoitaa raha-asioitaan verkossa.

Internetkauppa, luottokortti.

Nettishoppailu on niin helppoa, että se koskettaa valtaosaa suomalaisista, murrosikäisistä mummoihin. Touhuun tarvitsee luottokortin, ja se löytyykin monen lompakosta.

Maksuvälinepetokset ovat viime vuosina yleistyneet, eikä verkkotunnusten tai maksukortin kanssa sovi olla huolimaton, vaikka voro voikin iskeä täsmällisyydestäsi huolimatta.

Tässä jutussa kerrotaan sinun velvollisuuksistasi.

Tilanne 1: Maksukorttisi katoaa tai huomaat asiattomia korttiostoja verkkopankissasi

  • Ota heti yhteys pankkiisi. Ilmoita tapahtuneesta, ja korttisi suljetaan.
  • Ole halutessasi itse yhteydessä palveluntarjoajaan, kuten verkkokauppaan, kysyäksesi aiheettomasta veloituksesta.
  • Valmistaudu tekemään poliisille rikosilmoitus.
  • Täytä pankin reklaamaatiolomake saadaksesi hyvityksen.

Muista

Älä viivyttele kortin sulkemisessa. Voit soittaa pankkiin vaikka kaverin tai baarin puhelimella. Myös havaitessasi outoja tilitapahtumia, ota heti yhteys pankkiin.

Mikäli ilmoituksen tekemisessä kestää, korvauksen saaminen voi vaikeutua. Jo lievä huolimattomuus saattaa johtaa 150 euron omavastuuseen.

Muista myös

Ilman oikeutta tehtyjen maksutapahtumien kohdalla sinun ei tarvitse kuin kiistää pankille antaneesi luvan veloitukseen. Mikäli pankki epäilee, että tiliäsi olisi laskutettu kuitenkin sinun suostumuksellasi, pankin tulee esittää asiasta selvitys ja todisteet.

Lue lisää maksukortin katoamisesta.

Tilanne 2: Haksahdat kalliiseen jatkotilaukseen eli tilausansaan

Tiliotettasi rumentaa toistuva veloitus firmalle, jolle olet luovuttanut luottokorttitietosi edullisen tuotteen kertakokeilua varten.

  • Älä käytä tuotteita, joita et ole mielestäsi tilannut.
  • Lue tilauksesi sopimusehdot, jotta saat tietää, oletko sitoutunut maksulliseen jatkotilaukseen.
  • Ota yhteys palveluntarjoajaan tilauksesi perumiseksi. Lue tarkempia ohjeita täältä.
  • Ota yhteys pankkiisi, jos et saa tilausta katkaistua. Korttisi sulkemalla pankki saa estettyä lisälaskun syntymisen.
  • Reklamoi pankillesi saadaksesi hyvitystä jo kertyneistä maksuista. Monesti ulkomailla toimiva nettipalvelu tuskin palauttaa rahojasi.

Muista

Tilausansan purkamiseksi tarvitaan omaa aktiivisuuttasi. Olet saattanut tilata alkuperäisen tuotteen luovuttamalla korttitietosi, joten sinulla lienee myös edellytykset viestittää myyjälle haluavasi sopimuksesta irti. Pankki ei voi irtisanoa esimerkiksi ostamaasi jäsenyyttä puolestasi.

Voit kuitenkin vedota suoraan pankkiisi asian hoitamiseksi, mikäli verkkokauppa on johtanut sinua niin painokkaasti harhaan, ettei se sopimusta solmiessanne ole viitannut tuleviin jatkoveloituksiin millään tavalla. Kuluttajaviranomaisten mukaan todistustaakka sopimuksen syntymisestä kuuluu verkkokaupalle ja pankille.

Muista myös

Pankkilautakunta on käsitellyt tapauksia, joissa ulkomaiset huijarit eivät ole pystyneet osoittamaan, että asiakas olisi kertamaksunsa yhteydessä suostunut mihinkään jatkoveloituksiin.

Vältä tilanteet omalla huolellisuudellasi

  • Säilytä maksukortti ja tunnusluku toisista erillään.
  • Varmista säännöllisesti, että korttisi on tallessa.
  • Tallenna puhelimeesi pankkisi yhteystiedot maksukortin sulkemista varten.
  • Säilytä verkkopankkitunnuksesi vain omassa muistissasi tai ainakin erillään avainlukulistasta.
  • Älä luovuta pankkitunnuksiasi sähköpostiuteluihin tai puhelimessa.
  • Tarkista tiliotteesi säännöllisesti. Onhan sinulta veloitettu vain ne maksut, mitkä kuuluukin?
  • Aseta kortillesi nostoraja ja aseta päälle verkko-ostojen maarajoitukset.
  • Käy läpi verkko-ostostesi tilausten sopimusehdot.

Lue lisää vinkkejä turvalliseen kortin käsittelyyn.

Lue lisää ohjeita, mitä tulee muistaa ennen verkosta ostamista.

Artikkelia varten on haastateltu lakimies Paula Hannulaa Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV), lakimies Sanna Atrilaa Finanssivalvonnasta sekä rikoskomisario Hannu Kortelaista Helsingin poliisista. Lisäksi lähteinä on käytetty muun muassa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn ja pankkien yhteistä kuluttajaneuvosivustoa Korttiturvallisuus.fi sekä KKV:n ja Euroopan kuluttajakeskusten ohjeistuksia.

Kyläkaupan lopettaminen on kova paikka kauppiaallekin: "Ensimmäinen kerta, kun lopetan kauppaa"

Kauppias Jari Paavola jatkaa kaupanpitoa Isojoen kirkonkylässä, vaikka Vanhassakylässä sijaitseva kyläkauppa sulkeekin ovensa.

Kyläkauppojen määrä vähenee kymmenillä joka vuosi. Paavolan suvun pitämä kauppa on ollut Isojoen Vanhassakylässä melkein 60 vuotta. Nyt sekin on tullut tiensä päähän.

Kauppias Jari Paavola jatkaa kaupanpitoa Isojoen kirkonkylässä, vaikka Vanhassakylässä sijaitseva kyläkauppa sulkeekin ovensa.

Astun sisään Paavolan kauppaan Isojoen Vanhassakylässä.

Vaikka en ole koskaan ennen ollut kyseisessä kaupassa, on siinä jotakin valtavan tuttua ja tunnistettavaa. Se on malliesimerkki kyläkaupasta.

Kassakone ja maksulaite ovat uusia, mutta kassapöytä pyörivine tiskeineen vie ajatukset ihan toiselle vuosikymmenelle. Matalat hyllyt kiertävät seiniä ja juomakaapit hurisevat. Lihatiski on tyhjä, sillä tuoreen lihan myynti palvelutiskiltä on lopetettu puolisentoista vuotta sitten.

Hyllyillä on vielä tavaraa laidasta laitaan niin kuin sekatavarakaupassa kuuluukin. Karamellit, vehnäjauhot ja kertakäyttömukit odottavat ostajiaan, mutta ei enää kauan. Alennusmyyntilaput ja -prosentit paljastavat, että kyseessä on loppuunmyynti.

Kyläkaupan ovet sulkeutuvat lopullisesti toukokuun viimeisenä päivänä ja samalla häviää viimeinen kyläkauppa piskuisesta Isojoen kunnasta. Toki kirkonkylällä on kauppoja, kolme peräti, mutta perinteisiä kyläkauppoja ei tämän jälkeen kunnassa ole enää ainuttakaan.

Samassa pihapiirissä lähes 60 vuotta

Paavolan kyläkaupalla on pitkät perinteet. Sen on perustanut vuonna 1958 Toivo Paavola. Ei tosin juuri tähän rakennukseeen, vaan lähellä olleeseen, nyt jo purettuun rakennukseen. Joka tapauksessa samalla pihamaalla Paavolan kauppa on ollut melkein 60 vuotta. Pyöreitä olisi täytetty ensi vuonna.

Tapaan nykyisen kauppiaan Jari Paavolan. Hän on puolitoista vuotta sitten avannut myymälän Isojen kirkonkylälle ja pitänyt kyläkauppaa toiminnassa sen rinnalla. Nyt kuitenkin kyläkaupan pito tuli tiensä päähän. Kirkonkylän kauppa pysyy ennallaan.

– Kyllä se ajatus on ollut jo vuosia, mutta pakko se on joskus tehdä ja nyt se tuli ajankohtaiseksi. Väki on vähentynyt niin paljon ja kannattavuus on mennyt heikoksi, kertoo Paavola.

Väkimäärän vähyyden lisäksi pienen kaupan pystyssä pitämisessä on muutakin pohdittavaa.

– Nykyään tavaravalikoiman pitää olla laaja ja, jos yrittää pitää sitä laajana, hävikki on aika suuri. Se on mahdoton yhtälö, toteaa Paavola.

Kyläkaupan yhteydessä on aikanaan ollut polttoaineen myyntiä, Veikkaus ja Postikin, mutta ne palvelut on yksi kerrallaan jouduttu lopettamaan tai siirtämään muualle.

Paavolan kaupan kohtalo on monelle muullekin kylälle tuttu. Kyläkauppojen määrä vähenee joka vuosi Suomessa noin kolmellakymmenellä. Vuonna 2015 koko maassa oli jäljellä 284 kyläkauppaa. Pohjalaismaakunnissa kyläkauppoja suljetaan vuosittain muutama.

Kaupankäyntikuviot uusiksi

Aamupäivä Paavolan kaupalla on hiljainen. Muutama asiakas käy hankkimassa pikkuostoksia. Jokainen tulija tietenkin tervehditään ja muutama sana vaihdetaan. Tuttuun paikkaan on asiakkaan kiva tulla.

Leevi Penttilä asuu kyläkaupan lähellä ja hän on tuttu näky kaupalla. Kesäkuussa tulee Penttilänkin kauppakäynteihin muutos. Kirkonkylän kauppoihin on matkaa noin 15 kilometriä.

– Harmittaahan se, kun asun tuossa lähellä, kilometrin päässä. Tottahan täs oli kiva käydä. Nyt sitte pitää vaan harkita tarkemmin, ettei ihan pienen asian takia viiti kauppaan lähtiäkään. Pitää muistaa ostaa enemmän kerralla, ettei tarttisi joka päivä käydä, pohtii Penttilä kaupalle liikkumistaan.

Kyläkauppa on tärkeä paikka ja sen menettäminen luonnollisesti harmittaa kylän asukkaita, mutta Penttilä ymmärtää kauppiasta.

– Kyläkauppoja on paljon kylistä lähtenyt ja väki vähenee maaseudulta. Kaikki keskittyy omiin liikepaikkoihin, pohtii Penttilä.

Haikeaa ja vaikeaa

Jari Paavola tuli isänsä ja veljensä jälkeen kyläkauppaan kauppiaaksi vuonna 1981. Kauppiasvuosia on kasassa 36 ja sitä voi kutsua jo elämäntyöksi. Paavola on kasvanut yhdessä kaupanpidon kanssa.

– Olin puolivuotias, kun tänne on muutettu. Kuulemma silloin jo olen konttinut kaupalla, kertoo Paavola.

Kauppiaan olemuksesta huomaa, että olo on haikea ja surun näkee selvästi. Lopettamispäätös oli pitkän mietinnän tulos.

– Ensimmäinen kerta, kun mä lopetan kauppaa, sanoo Paavola hiljaa.

Teollisuusmahtien kokous päättyi erimielisyyteen – Trump ei antanut vielä tukeaan ilmastosopimukselle

Johtavien teollisuusmaiden johtajat

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo päättää ensi viikolla, pysyykö Yhdysvallat mukana Pariisin ilmastosopimuksessa.

Johtavien teollisuusmaiden johtajat

Ilmastonmuutosta torjuvan Pariisin ilmastosopimuksen kohtalo jäi auki, kun johtavien teollisuusmaiden G7-maiden päämiehet päättivät lauantaina kokouksensa Italiassa.

Kokouksen loppulauselmassa Britannia, Italia, Saksa, Kanada, Japani ja Ranska vakuuttivat sitoutumistaan Pariisin ilmastosopimukseen. Kuusikko oli yrittänyt taivutella myös Trumpia osoittamaan tukensa sopimukselle.

Trump on aiemmin uhannut vetävänsä Yhdysvallat pois sopimuksesta. Nyt Trump sanoo pohtivansa vielä, aikooko Yhdysvallat pysyä mukana.

– Teen lopullisen päätökseni Pariisin sopimuksesta ensi viikolla! Trump ilmoitti Twitterissä.

Valkoisen talon talousneuvonantajan Gary Cohnin mukaan Trumpin kanta asiaan kehittyy.

Merkel: Vaikea ja epätyydyttävä keskustelu

Vuonna 2015 solmitun ilmastosopimuksen tarkoitus on, että valtiot vähentäisivät kasvihuonepäästöjään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lähes kaikki maailman valtiot ovat mukana sopimuksessa.

– Koko keskustelu ilmastosta oli todella vaikea, ellei suorastaan hyvin epätyydyttävä, Saksan liittokansleri Angela Merkel kuvaili tilannetta suorasanaisesti.

Myös Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin mukaan muut G7-maat olivat olleet hyvin erimielisiä sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Macron sanoi pitävänsä Trumpia pragmaattisena ja toivoi, että hän asettuisi sopimuksen puolelle.

Yhdysvaltojen vetäytyminen olisi iso takaisku sopimukselle, jonka aikaan saaminen kesti vuosia. Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin kasvihuonepäästöjen aiheuttaja Kiinan jälkeen.

Trump saatiin ilmaisemaan tuki vapaakaupalle

Keskustelut maailmankaupasta sujuivat hieman paremmissa tunnelmissa. Yhdysvallat yhtyi kokouksen loppulauselmaan, jossa vastustettiin protektionismia.

Trump on edustanut ainakin puheissaan protektionistisempaa linjaa kaupan suhteen kuin hänen edeltäjänsä.

Johtajat valmiita lisäämään pakotteita Venäjälle tarvittaessa

Sopuun päästiin myös Venäjää koskevasta julkilausumasta. Kaikki G7-maat ilmaisivat olevansa valmiita koventamaan Venäjään kohdistuvia pakotteita, jos Venäjän toimet vaativat sitä.

Johtajat sanoivat olevansa sitoutuneita Venäjään kohdistuviin pakotteisiin, kunnes Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi tarkoitettu Minskin sopimus on toteutettu ja Venäjä kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä. Länsimaat määräsivät Venäjälle talouspakotteita, kun Venäjä oli miehittänyt Ukrainalta Krimin niemimaan.

Lähteet: AP, AFP, Reuters

Yle Cannesissa: Suomalainen lyhytelokuva kisaa Kultaisesta palmusta – ”En usko nähneeni mitään vastaavaa"

Teppo Airaksinen ja Melli Maikkula

Cannesin elokuvajuhlilla ensi kerran yleisölle esitetty Katto sai festivaaliyleisöltä kehuja.

Teppo Airaksinen ja Melli Maikkula

Cannesin elokuvajuhlilla jännitetään taas suomalaismenestystä. Kun romanialaisen elokuvaohjaajan Cristian Mungiun johtama jury palkitsee sunnuntaina festivaalin parhaat lyhytelokuvat, voi voittajien joukossa olla myös elokuvaohjaaja Teppo Airaksinen.

Ainakin mikäli on uskominen festivaalin yleisöä, joka näki kilpasarjan yhdeksän lyhytelokuvaa lauantaina niiden ensi-illassa.

– Minusta Katto oli tosi hauska. En osannut odottaa maagista realismia. En usko nähneeni koskaan ennen mitään samanlaista, brittiläinen Will Hamilton sanoi heti näytöksen jälkeen.

Ranskalainen Annick Teninge piti siitä, että yhteiskunnallisiin vääryyksiin keskittyneiden elokuvien joukossa oli myös huumoria.

– Katon huumori oli hyvin erilaista kuin mihin olen tottunut. Se oli eksoottinen kokemus, Teninge sanoo.

Kanadalainen Jenna Marks piti siitä, että elokuva ei vääntänyt kaikkea rautalangasta. Iranilainen Ali Asgari puolestaan kertoi pitäneensä eniten kiinalaisesta, suomalaisesta ja iranilaisesta elokuvasta.

– Uskon, että joku näistä kolmesta voittaa.

Rivieran sankarit

Katto ja sen kahdeksan kilpakumppania valittiin Cannesin kilpasarjaan lähes viiden tuhannen hakijan joukosta. Suomalaisen Teppo Airaksisen nimeäminen joukkoon oli pieni yllätys.

Taide-elokuvan mekkaan suunnanneen ohjaajan edelliset elokuvat ovat Kulman pojat (2012) ja Napapiirin sankarit 2 (2015). Kumpikin niistä on isolle yleisölle tehty komedia.

– Lyhytelokuvia pystyy tekemään ihan vapaasti niin, että on itse oma yleisönsä. Niissä täytyy vain toivoa, että ne saavuttavat ja koskettavat muitakin. Mutta vapaus on niissä se juttu. Lyhytelokuva antaa jonkinlaisen paineettoman tilan tehdä elokuvaa, Airaksinen sanoo.

Hänen mukaansa on täysin ymmärrettävää, että pitkää elokuvaa tehdessä pitää ottaa huomioon muitakin kuin vain taiteellisia asioita.

– Sellaisia kuin milloin elokuva tulee ulos ja tuleeko samaan aikaan muita, samasta yleisöstä kilpailevia leffoja? Miellyttääkö joku kohtaus elokuvan kohderyhmää? Entä mitä jos isä menee katsomaan poikansa kanssa tätä elokuvaa?

Katto matalalla

Airaksisen itselleen sallima vapaus näkyy Katossa tuoreena tuulahduksena. Se on outo ja kiehtova tarina eronneesta keski-ikäisestä miehestä, jonka kesämökin katto on selittämättömästi madaltunut. Erityisen ilahduttavaa elokuvassa on, ettei katsojalle väännetä rautalangasta, mistä on kyse.

– Kun muuten hyvin realistisessa elokuvassa on tällainen absurdi ja hyvin maaginen elementti, se tekee siitä mielenkiintoisen. Että tavallaan menee fantasiagenreen, mutta se tehdään kuitenkin mahdollisimman realistisesti. Vaikka meillä on tämä maaginen realismi, niin kaikki ratkaisut näyttelijäntyössä, kuvauksessa ja muussa tehdään realismin kautta.

Tunteiden tasolla asia tulee selväksi ilman selittämistäkin. Se on myös elokuvan tarkoitus. Tarinan idea on elokuvan käsikirjoittajan Melli Maikkulan.

– Melli selitti sitä sillä tunteella, kun ahdistaa niin paljon, että kattokin laskee. Ettei oikein pysty hengittämään. Se olotila on tosi samastuttava, Airaksinen sanoo. Moni on kertonut tunnistavansa sen. Jos on vaikka stressiä tai läheinen sairaana, niin tuntuu siltä, että oma ympäristökin muuttuu.

Pizzaakin parempi?

Teppo Airaksisella ja Katolla on mahdollisuus saavuttaa jotain, mihin suomalainen elokuva ei ole ennen pystynyt. Edellisen kerran Cannesin kilpasarjassa on nähty suomalainen lyhytelokuva vuonna 2001, jolloin Kari Juusosen animaatioelokuva Pizza Passionata voitti samassa sarjassa tuomariston palkinnon.

Maailman muilla festivaaleilla suomalaiset lyhytelokuvat tunnetaan kuitenkin jo laadustaan. 2010-luvulla ne ovat saaneet paitsi Oscar-ehdokkuuden, myös lukuisia palkintoja tärkeillä festivaaleilla. Tänä vuonna kotimaisia lyhytelokuvia on esitetty Cannesin lisäksi jo Locarnon elokuvajuhlilla Sveitsissä ja Sundance Film Festivalilla Yhdysvalloissa.

Suomen elokuvasäätiön kulttuuriviennin suunnittelijan Otto Suurosen mielestä nuoret tekijät ovat oppineet ajattelemaan elokuviaan kansainvälisinä teoksina.

– Ensisijaisesti se johtuu siitä, että nuoremman polven tekijät alkavat jo hyvin varhain suunnitella elokuvan kansainvälistä levitystä ja sitä, millä festivaalilla minkäkin elokuvan voisi lanseerata.

Cannesin opiskelijatöiden sarjassa on nähty viime vuosina muun muassa Juho Kuosmasen elokuvat Kestomerkitsijät (2007) ja Taulukauppiaat (2010) sekä Salla Sorrin lyhytelokuva Ainahan ne palaa (2015).  Niistä Taulukauppiaat voitti Cinefondation-sarjan palkinnon ja takasi Kuosmasen Hymyilevälle miehelle (2016) paikan festivaalin ohjelmistossa.

Vaikka Cannesin elokuvajuhlilla pääosa huomiosta kiinnittyy pitkien elokuvien kilpasarjaan, on festivaalilla merkitystä myös lyhytelokuville. Kansainvälisen huomion lisäksi voitto Cannesissa on yksi reiteistä, jotka oikeuttavat Oscar-ehdokkuuteen.

Pitääkö lyhytelokuvien kaikki hoitaa?

Siinä missä suomalaiset lyhytelokuvat säteilevät maailman isoilla festivaaleilla, on tilanne pitkien elokuvien osalta hyvin toisenlainen. Aki Kaurismäkeä ja Juho Kuosmasta lukuun ottamatta ei tärkeimpien festivaalien pääsarjoissa ole vuosiin nähty pitkiä kotimaisia elokuvia.

Elokuvasäätiön Suurosen mukaan syy on lyhyen ja pitkän elokuvan olennaisessa erossa.

– Lyhyt muoto jättää enemmän varaa leikittelylle kuin pitkä. Ja jos ajattelee suomalaisen lyhytelokuvan kansainvälistä menestystä pidemmällä tähtäimellä, niin se on vahvasti nojannut kokeelliseen elokuvaan, Suuronen sanoo.

– Olisi tervetullutta, että kokeilua olisi enemmän myös pitkissä elokuvissa. Sille olisi taatusti tilausta.

Muun muassa kevään 2014 Oscar-ehdokkaan Pitääkö mun kaikki hoitaa? tuottaja Elli Toivoniemi on kuitenkin huolissaan lyhytelokuvien tulevaisuudesta.

– Lyhytelokuvien vähäiset rahoitus- ja levitysmahdollisuudet pitävät budjetit pieninä ja rajoittavat elokuvien tekemistä. Arvostusta ja näkyvyyttä olisi syytä kohottaa järeämmin asein esimerkiksi tuomalla Ruotsin ja Viron tavoin Jusseihin lyhytelokuvakategoria, Toivoniemi sanoo.

Vähemmän varovaisuutta

Teppo Airaksisella on tällä hetkellä työn alla kaksi pitkää elokuvaa. Yksi niistä kertoo Juice Leskisen elämästä. Toista ohjaaja luonnehtii Woody Allenin tyyliseksi komediaksi.

Airaksinen sanoo haluavansa nyt tehdä elokuvia, jotka ovat traagisia tai koomisia niin kuin elämä. Hän ei kuitenkaan arvostele aiempia teoksiaan.

– Tekemäni pitkät elokuvat on tehty tietylle yleisölle. Esimerkiksi Napapiirin sankarit 2 on jatko-osa hyvin suositulle ykkösosalle. Se määritti sitä tosi paljon, mutta toisaalta kasvatti minua tekijänä hullusti. Joka työstä oppii valtavasti, ja se oppi, minkä olin saanut niistä aiemmista töistä, näkyy rohkeutena Katossa, ohjaaja sanoo.

34-vuotiaalle Teppo Airaksiselle paikka Cannesissa on nostanut kattoa taas vähän korkeammalle.

– Tämä kokemus on tuonut hirveästi itseluottamusta ja uskoa siihen, että mikä tahansa on mahdollista. Elokuvan tekeminen on kuitenkin aika kallis harrastus ja siihen liittyy paljon paineita, mikä ei ole aina hyvä asia. Tämä nostatti sen verran itseluottamusta, että toivottavasti siitä varovaisuudesta karisee jotain pois, elokuvaohjaaja sanoo.

Trump vaatii Nato-kumppaneilta lisää rahaa puolustukseen – Sipilä: "Saattaa hyödyttää Suomea"

Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun haastattelussa 27. toukokuuta.

Eurooppalaisten Nato-maiden puolustusbudjettien kasvu todennäköisesti vauhdittaisi eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja hyödyttäisi myös Suomea, katsoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun haastattelussa 27. toukokuuta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti tällä viikolla vierailukiertueellaan Euroopassa vaatimuksensa siitä, että sotilasliitto Naton eurooppalaisten jäsenmaiden tulee nostaa puolustusmenojaan.

Trump huomautti Naton huippukokouksessa pitämässään puheessa että puolustusliiton 28 jäsenmaasta 23 ei ole yltänyt puolustusmenoissa tavoitteeksi asetettuun kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. 

Eurooppalaisten Nato-maiden puolustusbudjettien kasvu todennäköisesti vauhdittaisi eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja hyödyttäisi myös Suomea, arvioi pääministeri Juha Sipilä TV1:n Ykkösaamussa.

Sipilä kertoo käyneensä asiasta keskusteluja eurooppalaisten Nato-maiden päämiesten kanssa.

– Kyllä siellä on tämä viesti siitä että eurooppalaisten maiden täytyy tämä maksuosuutensa korjata sinne kahteen prosenttiin, se on selvästikin otettu vakavasti, arvioi Sipilä.

Pelkästään Saksassa puolustusmäärärahojen nosto nykyisestä 1,2 prosentista tavoiteltuun 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi noin 25 miljardin euron lisäystä puolustusbudjettiin. Saksassa lisäpanostuksia oltaisiin valmiita laittamaan esimerkiksi kyberturvallisuuden parantamiseen, kertoo Sipilä.

Jos eurooppalaiset Nato-maat päättävät kasvattaa puolustusmäärärahojaan, osa siitä todennäköisesti suuntautuu EU:n kautta ja EU:n puolustusyhteistyöhön, arvioi Sipilä. Silloin se hyödyttäisi myös Suomea.

– Esimerkiksi kyberturvallisuus on sellainen alue, josta myös Puolustusvoimat on arvioinut että siinä kannattaa tehdä EU-tasolla syvempää yhteistyötä.

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä