UPIn Aaltola Trumpin puheesta: "Radikaalimman alun jälkeen on päästy vähän tolkullisempaan, aikuismaisempaan politiikkaan"

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kohdisti kritiikkinsä tuttuihin kohteisiin ja pysyi käsikirjoituksessa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltola luonnehtii Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin YK:n yleiskokouksessa pitämää puhetta hyvin trumpmaiseksi. Trump pysyi vanhojen kantojensa takana ja suuntasi kritiikkinsä tuttuihin kohteisiin, tehottomaan YK:hon ja Yhdysvaltojen kannalta ongelmallisiin valtioihin, kuten Pohjois-Koreaan, Iraniin ja Venezuelaan.

Aaltola huomauttaa, että puheensa aikana Trump pysyi käsikirjoituksessa. Puheen sisältö oli tarkkaan harkittu Trumpin taustajoukossa, eikä Trump lähtenyt sooloilemaan, kuten monesti presidentinvaalikampanjansa aikana. Tämä kehitys on Aaltolan mukaan yleistynyt viime aikoina.

– Radikaalimman alun jälkeen on päästy vähän tolkullisempaan, aikuismaisempaan politiikkaan, Aaltola kuvailee.

Puheesta toki löytyi vielä Trumpille ominaisia sananparsia, kuten esimerkiksi Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin tituleeraaminen rakettimieheksi.

Kritiikki kohdistui helppoihin kohteisiin

Trump pyrki puheessaan välttämään suurvaltojen kritisoimisen. Hän viittasi Venäjään ja Kiinaan vain epäsuorasti puhuessaan Ukrainan suvereniteetin turvaamisen tärkeydestä ja Etelä-Kiinan meren tilanteesta.

– Selkeästi haluttiin säilyttää yhteistyömahdollisuuksia Kiinan ja Venäjän suuntaan, Aaltola arvioi.

Sen sijaan kovimman retoriikkansa Trump säästi Pohjois-Korealle. Trump toisti Yhdysvaltojen vaatimuksen ydinaseettomasta Pohjois-Koreasta ja ilmoitti samalla Yhdysvaltain olevan valmis toimimaan Pohjois-Korean suhteen.

– Selkeästi sinne maalattiin se yhdysvaltalainen ratkaisu.

YK-kritiikillä pitkä perinne

Aaltola katsoo, että Trumpin puheesta jäi puuttumaan Yhdysvaltojen presidentiltä tavanomaisesti kuultu ihmisoikeuksien, demokratian ja kansainvälisen yhteisön hengen korostaminen. Enemmän korostui kunkin valtion vastuu pitää huolta omista intresseistään.

Trump toi esille Yhdysvaltojen tuskastumisen YK:n rooliin ja tehottomuuteen. Aaltola muistuttaa, ettei tämä kritiikki ei ole uutta.

– Tähän kovisteluun on totuttu republikaanipresidenttien aikana. Obaman aikana se ilmaistiin diplomaattisemmin, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan Yhdysvallat kaipaa YK:lta käytännöllisiä tuloksia, ei niinkään byrokratian paisuttamista ja rahojen haaskausta.

– Ja luulen, että tässä Trump resonoi aika suuren joukon läntisiä kehittyneitä valtioita kanssa.

Lohtunallet loppuivat ambulansseista, sadat tuntemattomat riensivät hätiin: "Hoito helpottuu tosi paljon"

Kuvassa kaksi pehmonallea, taustalla ambulanssi

Sairas lapsi pärjää paremmin, jos sairaala- tai ambulanssikokemusta pehmennetään leluilla. Nämä oivallukset saivat kaksi äitiä pistämään pystyyn keräyksiä, joilla lapsille saatiin esimerkiksi pehmoleluja.

Kuvassa kaksi pehmonallea, taustalla ambulanssi

Kokkolalaisen Kati Aunion vajaan kahden vuoden ikäinen Kami-poika on kärsinyt useista vaikeista kurkunpääntulehduksista. Hengenahdistus iskee yleensä öisin, jolloin ainut apu löytyy ambulanssista tai sairaalasta. Kylmän ilman hengittely ei useinkaan riitä, vaan tarvitaan adrenaliinia.

Vaikka ensihoitajat ovat taitavia, tilanne on henkeään haukkovalle pojalle aina yhtä pelottava. Onneksi oman alueen ambulansseista on tähän mennessä löytynyt lahjaksi pehmolelu, joka on siirtänyt Kamin huomion pois hoitotoimenpiteistä.

– Hoitotilanteessa monesti Kami itkee hirveästi, eikä tahdo antaa hoitaa. Kun hän saa lelun, huomio kiinnittyy siihen ja hoito helpottuu tosi paljon. Siitä jää lopulta kiva mieli.

Paha paikka: nallet lopussa

Kesällä paikallisessa Facebookin Mammat-ryhmässä viestittiin, että ambulansseilla ei ollut enää lohtuleluja lapsille. Lahjoituserä oli lopussa, eikä Annika Viitasen parivuotias Wiggo-poika saanut turvakseen pehmonallea.

Kati Aunio näki Viitasen viestin ja päätti ryhtyä heti toimiin. Pitäisi saada kasaan rahaa, jotta nallepula saataisiin hoidettua.

– Kamin kohdalla olen nähnyt, kuinka tärkeää on, että lasta lohdutetaan sillä pehmolelulla. Meilläkin joka ilta pupua ja nallea otetaan sänkyyn viereen, ja niitä kannetaan kotona. Ne ovat tuoneet pelottavassa tilanteessa lohtua ja leikkisyyttä ja ne näyttävät olevan vielä myöhemminkin todella tärkeitä, tärkeämpiä kuin itse kaupasta ostetut.

Niinpä Kamin äiti soitti poliisille ja selvitti, miten lahjoitusvaroja saa kerätä laillisesti. Kävi ilmi, että yksityinen ei saa järjestää keräystä. Sen sijaan yksityinen voi tehdä joukkotilauksen nalleista ja lahjoittaa ambulansseihin leluja.

Ihmisten auttamishalu yllätti. Kun Aunio julkaisi avunpyynnön Facebookissa, ensimmäisen tunnin aikana ilmoittautui 600 halukasta auttajaa. Noin vuorokauden kuluttua peli piti viheltää poikki, sillä kasassa oli jo ainekset 3000 nallen tilaukselle.

– Itse ajattelin, että hyvä jos saadaan 200 nallea kasaan, mutta niitä tuli 3000. Olin ällikällä lyöty!

Nallepula hoidettu vuosiksi eteenpäin

Keskipohjalaisia ambulansseja hallinnoivan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten ensihoitopäällikkö Oskar Hagström on ilahtunut kokkolalaisäidin lohtunalletempauksesta. Aiemmat lahjoituksina saadut pehmolelut olivat päässeet loppumaan.

– Me olemme riippuvaisia ulkopuolisesta avusta tässä. Budjetissa ei ole varattu rahaa pehmoleluihin. Nämä riittävät nyt useiksi vuosiksi eteenpäin.

Pehmolelun merkitys lapsipotilaan hoidossa on ambulansseissa kyllä huomattu.

– Nalle on tuttu ja turvallinen elementti, joka auttaa luomaan luottamusta lapseen. Lapsi reagoi usein siihen, että vanhemmatkin ovat hätääntyneitä.

Nallelahjoituksen tempaissut Kati Aunio on huomannut, että ihmiset haluavat auttaa. He tarvitsevat kuitenkin jonkun, joka kanavoi halun toiminnaksi.

– Kun minulle tulee vielä joskus viesti, että nämä nallet ovat loppu, pistetään taas pystyyn uusi keräys. Se on hirveän iso asia pienille ja auttaa myös henkilökuntaa hoitamaan lasta.

Elämänilo hukassa sairaalassa

Pietarsaarelaisen Nina Brännkärr-Fribergin Todde-poika sairastui leukemiaan 2010. Pojan kanssa kului todella paljon aikaa sairaalassa.

– Minä lopetin laskemisen 250 päivään. Sen jälkeen tiesimme, miltä tuntuu olla tylsissä ja kliinisissä sairaaloissa sekä miten haastavaa siinä ympäristössä on löytää elämäniloa. Pärjäsimme aika hyvin, mutta tapasimme myös vanhempia, jotka olivat tosi uupuneita.

Nyt jo tervehtyneen pojan äiti jäi miettimään kokemuksiaan. Mistä pienille potilaille ja heidän perheilleen olisi apua ja lohtua sairaaloissa? Mikä ilahduttaisi tai toisi turvallisuutta?

Kului vielä joitakin vuosia, kun Nina Brännkärr-Friberg kypsytteli ideaansa avusta. Vuonna 2014 hän ja Johanna Stenback sekä Gunnar Norrlund perustivat Pietarsaaressa yhdistyksen nimeltä Project Liv. Sen tarkoitus on tuoda iloa ja apua pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän vanhempiensa arkeen.

– Itse huomasin, että vastoinkäymisistä voi syntyä myös paljon hyvää. Project Liv syntyi elämäni vaikeimmista hetkistä. Niistä syntyi uusi työ, jolla autetaan muita.

Project Liv syntyy

Project Liv on sisustanut sairaaloihin leikkinurkkauksia ja lahjoittanut osastoille askartelupaketteja. Yhdistys myös toteuttaa useissa sairaaloissa unelmapäiviä sairaille lapsille. Lapset saavat kertoa, mitä he haluavat, ja Project Liv toteuttaa toiveen.

Se saa lahjoituksena rahoja säätiöiltä, firmoilta ja tavallisilta ihmisiltä sekä tempausten ja tuotemyyntien kautta.

Kolmen hengen vapaaehtoistyöstä alkanut yhdistys on kasvanut. Nyt sillä on jopa palkattuja työntekijöitä Pietarsaaressa ja Vaasassa.

– Ihmiset haluavat auttaa, kun vaan tietävät miten. Sen takia me olemme olemassa, että voimme koordinoida avun oikeaan paikkaan.

Miksi sitten tarvitaan yhdistyksiä ja tavallisia ihmisiä tähän työhön?

– Nykyään kaikkea tehostetaan. Se näköjään tarkoittaa niin sanotuista pehmeistä arvoista tinkimistä. Siksi kolmannella sektorilla on iso rooli. Yhdessä terveydenhuollon kanssa voidaan saada potilaat hyvälle mielelle, jolloin omaisetkin ovat. Se taas auttaa hoitotyössä.

Leikki on lapsen terapiaa

Keski-Pohjanmaan ja lähialueen lapsipotilaita hoidetaan Soiten lastensairaalassa. Sinne on Project Livin avulla rakennettu värikäs leikkinurkkaus, nallesairaala.

Sairaalassa on nukkeja ja pehmoleluja sekä niiden vaatteita, vuoteita ja hoitotarvikkeita. Palvelualuejohtaja Heidi Pettersson kertoo, että nurkkaus toimii kahdella tasolla.

– Se tarjoaa lapselle ajanvietettä eli on tietenkin leikkipaikka. Samalla sillä on terapeuttinen merkitys, kun lapsi voi leikin avulla käydä läpi kokemuksiaan täällä sairaalassa.

Pettersson kiittelee, että lahjoituksena saatu leikkipakka on todella tärkeä.

– Ilman lahjoitusta me emme pystyisi tätä tarjoamaan. Suunnitelma tehtiin yhdessä Project Livin kanssa. He miettivät asioita potilaiden ja perheiden näkökulmasta. Lapsillehan leikki on tärkeintä terapiaa.

Suomessa Lastenklinikan kummit on vuodesta 1993 auttanut lapsipotilaita. Kummien tuki suuntautuu pääasiassa yliopistosairaaloihin. Pettersson kiittelee, että Pohjanmaalla vaikuttava Project Liv tuo apua myös pienemmille paikkakunnille.

Talvella Alko varoitti myymälöiden sulkemisista ja isoista irtisanomisista – nyt on tyystin toinen ääni kellossa

Joensuun Ison Myyn Alkon myymälä.

Hallituksen lakiesitys veisi Alkolta yksinoikeuden yli 4,7 prosenttisten alkoholijuomien myyntiin. Eduskunta voi muuttaa prosenttirajaa ja pelastaa yhtiön myyntiromahdukselta.

Joensuun Ison Myyn Alkon myymälä.

Valtiollinen alkoholikauppias Alko huokuu nyt aivan eri lailla uskoa tulevaisuuteen kuin vielä viime lumilla. Helmikuun alussa jättämässään lausunnossa Alko varoitti merkittävistä henkilöstövähennyksistä ja myymäläverkon supistuksista, jos yhtiön liikevaihto laskee alkoholilain kokonaisuudistuksen seurauksena lakiluonnoksessa arvioidulla tavalla.

Nyt Alko ilmoittaa, että se aikoo avata vielä tämän vuoden puolella ja ensi vuonna yhteensä neljä uutta myymälää pääkaupunkiseudulle. Se merkitsee myymälämäärän nousua uuteen kaikkien aikojen ennätykseen, 358:aan.

Optimismin taustalla on osin se, että lakiuudistuksessa Alkolle on luvassa muun muassa myymäläauto, tunnin pidennys arkipäivien aukioloihin sekä oikeus arvojuomien huutokauppoihin. 

Yhtiön mukaan myymälälakkautuksia ei ole tällä hetkellä näkyvissä - joskin se seuraa tarkoin alkoholilain muutosten vaikutuksia.  Eniten Alkon asemaa uhkaa hallituksen esittämä nelosoluen ja muiden alle 5,5 prosenttisten alkoholijuomien myynnin salliminen ruokakaupoille, huoltamoille ja kioskeille. Nyt yläraja on 4,7 prosentissa eli keskioluessa.

Lakiluonnoksessa esitetyn arvion mukaan enimmäisprosentin korotuksen myötä Alko menettäisi noin 70–90 prosenttia oluen, siiderin ja long drink -juomien myynnistä. Se vähentäisi myyntituloja vähintään 100 miljoonaa euroa ja rokottaisi yhtiön liikevaihdosta noin 7 prosenttia.

Kansanedustajat saavat sooloilla

Prosenttirajan muutos tai pitäminen nykyisellään on eduskunnan käsissä. Kansanedustajat saavat poikkeuksellisesti esittää vaihtoehtoisia prosentteja lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä ja äänestää asiasta omantuntonsa mukaan. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on jo ehdottanut ylärajan laskemista 3,5 prosenttiin Ruotsin mallin mukaan.

– Alko ei osaa ennakoida, mitä eduskunta päättää päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajasta, vt. toimitusjohtaja Anton Westermarck kertoo.

Muissa pykälissä ryhmäkuri ei jousta ja mennään lakiesityksen mukaisesti sikäli kuin valiokuntakierros ei muuta kuvioita. Lakiesityksen lähetekeskustelu käynnistyi tänään, ja äänestysten aika on myöhemmin syksyllä.

Kymmenes miinusvuosi

Alkon yksinoikeuden nosto nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin olisi sikälikin paha suonenisku yhtiölle, että sen litramyynti supistuu jo kymmenettä perättäistä vuotta. Edellinen plussavuosi oli 2007, joka oli samalla Alkon myyntiennätysvuosi litroilla mitattuna. Ennätysvuodesta on litramyynti leikkaantunut viidenneksellä ja miinuksella on toistaiseksi mennyt tämäkin vuosi. Nelosoluiden, siiderien ja lonkeroiden siirtyminen pääosin ruokakaupan vastuulle romauttaisi litramyyntiä vielä todella paljon rumemmin pakkasen puolelle. Pientä valoa kilpailutilanteeseen tuo Viron päätös nostaa alkoholijuomien valmisteveroja vuosien 2016–2020 aikana.

– Alko seuraa tarkkaan, kuinka Viron veronkorotukset vaikuttavat matkustajatuontiin ja mihin Suomen hallituksen budjetin yhteydessä suunnitellut 100 miljoonan euron alkoholijuomaveron korotukset kohdistuvat, Westermarck toteaa.

Systembolaget porskuttaa

Alkon pitkä miinusputki näyttää sikäli erikoiselta, että sen ruotsalainen veljesmonopoli Systembolaget on samoina vuosina kasvattanut litramyyntiään joka vuosi ilman katkoja ja porskuttaa vahvasti plussalla tänäkin vuonna. Systembolagetin litramyynti on kymmenessä vuodessa hypännyt 25 prosenttia, Alkon laskenut ennätysvuodesta 2007 jo päälle 20 prosenttia.

Systembolagetin olutmyynti on noussut samaa tahtia kokonaismyynnin kanssa, Alkossa taas on menty oluissakin roimasti alas.

Alko väläyttääkin lausunnossaan Ruotsin järjestelmän harkitsemista.

– Tehokas keino alkoholihaittojen vähentämiseksi olisi siirtyminen Ruotsin järjestelmään, jossa päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomisen enimmäisprosentti on 3,5.

Alkon mukaan enimmäisprosentin laskulla ei kuitenkaan kyselyiden valossa ole kansalaisten vahvaa tukea ja siksi sekin katsoo parhaaksi liputtaa pitäytymistä nykyprosenteissa.

Turun kaupunginjohtaja potilaan pahoinpitelystä: "Tällaista ei olisi koskaan saanut tapahtua"

Kupittaan sairaala

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tiistaina 53-vuotiaan mieshoitajan potilaan törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kahden kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen.

Kupittaan sairaala

Oikeuden mukaan mies oli pahoinpidellyt raa´asti ja julmasti vuonna 1929 syntynyttä sängyssä maanutta miespotilasta. Pahoipitely tapahtui Turun Kupittaan sairaalassa vanhuspsykiatrian osastoilla G1.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell pitää tekoa kaikin puoli tuomittavana.

– Tämä tuomio törkeästä pahoinpitelystä kertoo siitä, että tällaista ei olisi koskaan saanut tapahtua.

Ongelmia ainoastaan Kupittaan yhdellä osastolla

Aleksi Randell korostaa, että kaupungin sisäisessä tarkastuksessa, Valviran selvityksissä ja poliisitutkinnassa kaikki jäljet johtivat yksinomaan Kupittaan sairalaan ja osastolle G1.

– Kaikki osastot on tarkastettu ja läpikäyty. Missään muussa osastossa ei ole edes epälty tällaista vastaavaa, Randell sanoo.

Kaupunginjohtajan mielestä Kupittaan tutkimukset ja oikeudenkäynnit ovat olleet raskaita prosesseja kaikille osapuolille.  Asioihin on myös reagoitu hyvin voimakkaasti sekä kaupungin sisällä että julkisuudessa.

– Hyvä, että nyt päästään eteenpäin.

Toimintakultuuri uudistuu

Kupittaan pahoinpitelyn jälkeen Turun kaupungin mielenterveys- ja psykiatrianpalvelut ovat siirtyneet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastuulle. Randell uskoo, että tämä on kaikin puoli hyvä asia.

– Nämä toiminnot ovat siellä modernimmassa ympäristössä ja uusissa johtamismalleissa. Sitä kautta voidaan uudistaa toimintakultuuria, joka aiemmin vallitsi Kupittaan sairaalassa.

Tiistaina annetun tuomion lisäksi käräjäoikeudessa tuomittiin keväällä niin ikään G1-osastolla työskennellyt mies potilaan pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Nyt käydyssä oikeudenkäynnissä syytettynä oli myös kaksi muuta miestä. Heidän syytteensä hylättiin.

Voiko bakteeritulehduksen diagnosoida kohta kotona? VTT kehitti kotikäyttöisen tulehdusarvomittarin

tulehdusmittari

Lääkäri huomauttaa, että tulehdusarvomittarista voi olla hyötyä bakteeritulehduksen poissulkemisessa kotona, mutta potilaiden ei pitäisi lähteä itse tekemään diagnooseja sen avulla.

tulehdusmittari

Tulehdusarvojen mittaaminen kotona saattaa olla pian nykypäivää. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt kotikäyttöisen, kannettavan mittauslaitteen, jolla kuka hyvänsä voi mitata omat tulehdusarvonsa 20 minuutissa.

Tulehdusarvo näkyviin kännykkään

Verenpainemittarin kokoinen laite mittaa elimistöstä CRP:n eli C-reaktiivisen proteiinin, joka on tulehdusmerkkiaine. Bakteeritulehduksissa CRP:n pitoisuus veressä nousee yleensä nopeasti. Jos potilaalla epäillään tulehdusta, lääkäri määrää hänet usein CRP-kokeeseen.

VTT:n kehittämä laite tunnistaa CRP:n vasta-aineiden avulla. Testi tehdään sormenpäästä otettavan veritipan avulla.

Veritippa laimennetaan mukana tulevalla liuoksella, minkä jälkeen pisara näytettä laitetaan testiliuskalle. Liuska asetetaan mittalaitteeseen, joka lähettää tuloksen käyttäjän kännykässä olevaan mittaussovellukseen. Tulehdusarvon saa kännykkään numeromuodossa.

Hyödyllinen ikäihmisten kotisairaanhoidossa

VTT:n mukaan verenpainemittarin kokoinen laite on suunnattu esimerkiksi kotihoitajille, jotka käyvät potilaiden luona sekä potilaille itselleen. Hankkeen projektipäällikkö Marika Kurkinen sanoo, että yksi kantava ajatus on ollut vähentää turhia lääkärikäyntejä.

– Sen käyttö on tehty sillä tavalla helpoksi, että sen pystyy kuka vain ohjeita seuraamalla toteuttamaan, Kurkinen sanoo.

Suutarilan terveysaseman apulaisylilääkäri Marika Buch Lund näkee laitteen hyödyt nimenomaan iäkkäiden potilaiden kotisairaanhoidossa.

– Jos on iäkäs ihminen ja pitää seurata CRP:tä esimerkiksi jonkun infektion hoidossa, niin tämä voisi olla kätevä, ettei tarvitse kotoa poistua, Buch Lund pohtii.

VTT:n Kurkisen mukaan laitteesta voisi olla apua esimerkiksi bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden, kuten bakteerien aiheuttaman keuhkokuumeen tai virtsatieinfektion havaitsemisessa. Sen sijaan esimerkiksi korva- ja poskiontelotulehduksissa CRP:n nousu ei ole niin selkeää.

Marika Buch Lund ei suosittelisi potilaita tekemään itse diagnooseja laitteen antaman tulehdusarvon avulla. CRP-arvoa ei ole hänen mukaansa aina ihan helppoa tulkita.

– Siinä on aika iso harmaa alue. CRP nousee myös virustaudeissa. Esimerkiksi influenssavirus voi nostaa sen sadan pintaan helposti. Se ei ole ammattilaisillekaan aina helppoa, Buch Lund selittää.

– Jos on voimakas yskä ja kuumetta ollut ja CRP on 150, niin onhan se todennäköistä, että siinä on keuhkokuume. Mutta en lähtisi suosittelemaan kenellekään, että tekisi oman diagnoosin kotona, Buch Lund jatkaa.

Buch Lundin mukaan CRP-mittari voisi olla hyödyllinen esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että keuhkokuumeeseen on jo aloitettu antibioottikuuri ja sen vastetta halutaan seurata kotona muutaman päivän päästä.

Hyötyä hoidon tarpeen arvioinnissa

VTT:n mukaan kotona tehtävästä CRP-mittauksesta on hyötyä esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa, antibioottien vaikutuksen seurannassa ja tiettyjen kroonisten sairauksien seurannassa.

Buch Lund huomauttaa, että monissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin lääkärin arviota. Esimerkiksi pienet lapset on syytä viedä lääkäriin, jos heillä on kova kuume ja yleistila laskee tai jos kyseessä on pieni vauva.

Hieman isompien lasten kohdalla Buch Lund ei tyrmää CRP:n kotimittauksen hyödyntämistä, kun vanhemmat miettivät, onko lääkäriin syytä lähteä.

– Jos on flunssaa lapsiperheissä ja on kuumeilua, miksei nyt voisi tällä testata. Jos kaikilla on normaali CRP, niin sehän viittaa kyllä virusflunssaan, Buch Lund sanoo.

Buch Lund korostaa, että potilaan yleistila ja yleisvointi täytyy aina arvioida, eikä sokeasti voi luottaa siihen, että mitään ei tarvitse tehdä, jos mittari antaa kotona normaalin CRP:n.

– Jos ihminen on hyvin sairaan oloinen, niin tietysti pitää kuitenkin hakeutua ammattilaisen arvioon, hän sanoo.

Kuluttajien saataville noin vuoden päästä?

VTT:n Kurkinen uskoo, että aika on nyt kypsä kotikäyttöiselle tulehdusarvomittarille, kun kaikenlainen itsensä mittaaminen lisääntyy kovaa vauhtia.

VTT etsii parhaillaan yrityskumppania testiliuskan ja laitteen validointiin ja kaupallistamiseen. Kurkisen mukaan laitetta täytyy testata vielä oikeassa käyttöympäristössä oikeilla potilailla.

Kurkisen mukaan tulehdusarvomittareita voi ostaa apteekeista karkeasti arvioiden ehkä noin vuoden päästä.

Maria tekee matkaa Karibian yli – hurrikaani heikkeni hetkeksi ja vahvistui jälleen

Sotilaat partioivat Saint Martinin saarella ennen hurrikaani Marian saapumista 19. syyskuuta.

Hurrikaani Maria on moukaroinut Dominican saarta. Se jatkaa jälleen matkaansa voimakkaimman eli viitosluokan hurrikaanina.

Sotilaat partioivat Saint Martinin saarella ennen hurrikaani Marian saapumista 19. syyskuuta.

Hirmumyrsky Maria heikkeni Suomen aikaa illansuussa toviksi nelosluokan hurrikaaniksi, mutta vahvistui jälleen viitosluokkaan. Kovimmillaan myrskytuulet puhaltavat 260 kilometriä tunnissa.

Myrsky on pyyhkäissyt Dominican saarivaltion yli ja kylvänyt siellä ainakin laajaa aineelllista tuhoa.

Se jatkaa kohti Neitsysaaria. Huomenna Marian odotetaan saapuvan Puerto Ricoon. Puerto Ricon 3,5 miljoonaa asukasta on kehotettu hakeutumaan suojaan.

Irman roju hengenvaarallista uudessa myrskyssä

Maria noudattelee pääosin edellisen hirmumyrskyn, Irman reittiä.

Viranomaiset pelkäävät, että Irman jäljiltä jäänyt roju saattaa olla erittäin vaaralllista uusien tuulten nostattaessa tulvia ja tuulta. Jätettä ei ole ehditty viikossa korjata myrskyn alle jääneiltä alueilta.

Atlantilla etenevä hurrikaani Jose on pysytellyt heikoimmassa eli ykköskategoriassa. Jose on nostattanut aalllokkoa ja vaarallisia virtauksia Yhdysvaltain itärannikollla.

uomalainen Marjo Aho odottaa hurrikaanin iskua: "Jos aamulla olemme elossa, se on suuri voitto"

Niinistö Trumpin puheesta: "Olihan siellä muutamia todella kovia kohtia"

Sauli Niinistö

Presidentti Donald Trump korosti ensimmäisessä puheessaan YK:n yleiskokouksessa odotetusti Yhdysvaltojen voimaa.

Sauli Niinistö

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti hetki sitten ensimmäisen puheensa YK:n yleiskokouksessa.

Muiden mukana Trumpin puheenvuoroa odottaneen tasavallan presidentin Sauli Niinistön arvion mukaan Trumpin puhe oli kokonaisuutena ennalta odotettua rakentavampi.

– Mutta olihan siellä muutamia todella kovia kohtia. Pohjois-Korean poispyyhkäiseminen, ja myöskin Iran sai kovasti kyytiä.

Vaikka Trumpin puheessa oli muutamia "todella kovia kommentteja", myönsi presidentti Niinistö odottaneensa Trumpilta silti särmikkäämpää puhetta.

– En minä sellaista toivonut, mutta sellainen saattoi olla odotettavissa.

Niinistön mielestä Trump puheenvuorossaan myös hieman ojensi kättään yleiskokoukselle:

– Että hän YK:n maksuosuuksista totesi, että jos täällä toimitetaan mitä sanotaan eli rauhan asiaa, niin silloin se on alhainen hinta.

UM:n Venäjä-kyselyllä haluttiin kartoittaa muuttohaluja tänne

suomen ja venäjän liput

Venäjällä tehty maakuvatutkimus on osa hanketta, jossa ulkomaalaisten kiinnostusta tulla asumaan Suomeen yritetään lisätä. Tulos paljasti, että vain harva muuttaisi Suomeen.

suomen ja venäjän liput

Vanhan vitsin mukaan amerikkalainen, saksalainen ja suomalainen näkivät kerran norsun – vain suomalainen halusi tietää, mitähän norsu meistä ajatteli.

Vitsissä on vain toinen puoli totta. Kyllä muitakin oma maakuva kiinnostaa, mutta meitä vain kenties hieman enemmän.

Tämä kävi selväksi, kun ulkoministeriö tänään tiistaina julkisti Venäjällä teettämänsä kyselytutkimuksen, jossa haluttiin tietää venäläisten suhtautumisesta Suomeen.

Koska kyse oli ensimmäisestä Venäjällä teetetystä mielikuvakyselystä, aiheesta ymmärrettävästi innostuttiin jopa parin jutun voimalla: Tutkimus: Suurin osa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti – erityisesti moskovalaiset pitävät meistä ja UM:n kysely: Venäläiset suhtautuvat myönteisesti Suomeen otsikoitiin Ylen verkkosivuilla. Kaksi juttua samasta aiheesta on tietenkin moka, mutta se kuvaa hyvin kiinnostuksen tasoa.

Tutkimuksia tasaisin välein

Ulkoministeriöstä kerrotaan, että maakuvatutkimuksissa ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. Niitä teetetään silloin tällöin ja tunnetuin niistä on kansainvälinen vertailututkimus Nations Brand Index, jossa vuosittain tutkaillaan 50 valtion itsestään antamia mielikuvia.

Tutkimusta varten haastatellaan 20 000 ihmistä ja siinä Suomi keikkuu aika tasaisesti tilalla 17. Ruotsi on 10:s, Yhdysvallat ykkönen (2016).

Suomi tilaa Nations Brand Index -tutkimuksen tulokset joka kolmas vuosi, koska se maksaa useamman kymppitonnin. Venäjä-kysely kustansi vain muutaman tonnin, kerrotaan UM:stä.

Taustalla huoli uutisoinnista

– Nyt haluttiin tarkempaa kuvaa Venäjältä, kertoo UM:n Eurooppa- ja lähialueviestinnän yksikön yksikönpäällikkö Ville Cantell.

Hän taustoittaa Venäjä-kyselyä osin sillä, että Suomi on viime aikoina esiintynyt Venäjällä myös negatiivisissa uutisissa.

– Yksi asia, jota kysyttiin, oli lapsikiista-aihe ja sitä koskeva uutisointi. Siinä selvitetään millä tavalla se on - vai onko - vaikuttanut venäläisten mielipiteisiin Suomesta, Cantell sanoo.

Suomi selvisi huonoista uutisista hyvin, sillä vain noin joka kymmenes venäläinen on havainnut mediasta paljon aineistoa lapsikiistoista. Yli puolet vastanneista ei ollut koskaan kuullutkaan asiasta.

Houkuttelevuus liian vähäistä

Se, mistä ei kenties niin hyvin selvittykään, onkin hieman yllättävää.

– Vain 12 prosenttia ilmoitti, että olisi kiinnostuneita muuttamaan Suomeen. Tätä yritetään muuttaa, ja se on seuraavien vuosien panostus, Cantell kertoo.

Ja totta, 79 prosenttia vastanneista venäläisistä ei innostanut muutto Suomeen. Tämän luvun UM haluaisi muuttaa.

Maakuvatyön ykköstavoite on houkutella huippuosaajia maailmalta Suomeen. Cantell puhuu "Talent Boostista", jota ajaa eri toimijoiden yhteenliittymä, Finland Promotion Board. Se taas on osa entisen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin Alexandre Stubbin (kok.) vuonna 2013 pystyyn polkaisemaa vienninedistämishanketta Team Finlandia.

– Kansainvälisessä vertailussa meillä on haasteita: pieni kielialue ja maantiede. Emme etumatkasta kilpaile.

– Perusasiat Suomessa ovat kunnossa. Yhteiskunta toimii ja on hyvä koulujärjestelmä - mutta sitten pitää lisäksi olla houkuttelevuutta ammatillisesti, että täällä on hyviä työpaikkoja tarjolla, Cantell luettelee ja mainitsee yhtenä tämän suuntaisena hankkeena tänään tiistaina kerrottua taloustieteen huippuyksikön synnyttämistä Suomeen.

Kurdit aikovat pitää itsenäisyysäänestyksensä vastalauseista huolimatta – uusi sota uhkaa

Kurdien peshmerga-taistelija marssivat Erbilin kaupungissa tukeakseen itsenäisyyskansanäänestystä.

Iranin shiiajoukot uhkaavat hyökätä Kirkukiin ja Turkki varoittaa globaalista konfliktista.

Kurdien peshmerga-taistelija marssivat Erbilin kaupungissa tukeakseen itsenäisyyskansanäänestystä.

Irakin kurdit aikovat järjestää ensi maanantaina kansanäänestyksen itsenäistymisestään huolimatta laajoista vastalauseista. Kurdien johto ei ole tehnyt elettäkään noudattaakseen vaatimuksia äänestyksen perumiseksi tai lykkäämiseksi.

Irakin korkein oikeus on tehnyt päätöksen, jonka mukaan äänestystä on lykättävä, jotta sen perustuslain mukaisuus tarkistetaan. Oikeuslaitoksella ei ole keinoja panna päätöstään toimeen.

Kurdien itsehallintoalueella turvatoimia on lisätty, sillä äänestys uhkaa kasvattaa etnisen konfliktin riskiä. Yksi ihminen on jo kuollut ja ainakin kaksi loukkaantunut kurdien ja muiden ryhmittymien välisissä kahakoissa.

Jännitys on kirein Kirkukin kaupungissa ja maakunnassa, jotka ovat kurdien hallinnassa, vaikka eivät kuulukaan kurdien itsehallintoalueeseen. Kurditaistelijat ottivat maakunnan haltuunsa, kun Isis-terroristijärjestö valtasi Pohjois-Irakia vuonna 2014. Kurdit sanoivat estäneensä Isistä valtaamasta alueen öljykenttiä.

Kirkukissa on suuri kurdiväestö, mutta se ei silti muodosta enemmistöä.

Nyt Kirkukin kaupunkiin on julistettu öinen ulkonaliikkumiskielto.

Iranin shiiat uhkaavat hyökkäyksellä

Iranin shiiamiliisillä on joukkoja Irakissa. Shiiat uhkaavat nyt hyökätä Kirkukiin ja karkottaa kurdien peshmerga-taistelijat kaupungista, jos äänestyshanketta jatketaan.

Jos uhkaus toteutetaan, seuraisi ankara taistelu, sillä molemmat osapuolet ovat kouliintuneet sodankäyntiin Irakin ja Syyrian sisällissodissa.

Myös Turkki varoittaa, että kurdien itsenäisyysäänestyksellä olisi vakavat seuraukset. Turkin armeija on pitänyt Irakin rajan tuntumassa suuria sotaharjoituksia.

– Syyrian tai Irakin maantieteellisen yhtenäisyyden murtaminen sytyttäisi suuremman, globaalin konfliktin, jonka loppu ei olisi näköpiirissä, totesi Turkin puolustusministeri Nurettin Canikli.

Pyöräilykaupunki unohti pyöräilijät – joka viides pyörätiekilometri kaipaa kunnostusta

Oulun polkupyörälijöiden puheenjohtaja Pasi Haapakorva

Ouluun rakennettiin vuosikymmeniä sitten kattava pyörätieverkosto. Sen ylläpitämiseksi ei viime aikoina ole tehty paljoakaan.

Oulun polkupyörälijöiden puheenjohtaja Pasi Haapakorva

Oulu on niittänyt mainetta pyöräilykaupunkina ja saanut siitä myös tunnustusta. Oulun kevyen liikenteen väylät ovat kuitenkin jääneet retuperälle. Vanhojen pyöräteiden kunnossa pitämiseksi ei ole 10 – 15 vuoteen tehty paljoakaan, myöntää Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.

Rahat ovat menneet uusien asuinalueiden katujen rakentamiseen. Vaaralan mukaan tilanne on nurinkurinen, sillä isoimmat pyöräilijämäärät ovat siellä, missä ovat heikoimmat edellytyksen pyöräilylle eli keskustan alueella.

Pyöräilijöiden asiaa ajava Oulun Polkupyöräilijät on nostanut esille pyöräteiden huonon kunnon ja kaupungin pyöräilykulttuurin jälkeen jäämisen. Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorva sanoo, että Oulu ratsastaa menneiden vuosikymmenien pyöräilykaupungin maineella ja on käytännössä jäänyt jälkeen kehityksestä moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. 

– Jopa Kempeleeseen saatiin pyöräbaana ennen Oulua, Haapakorva sanoo.

Keskusta on pyöräilijän pullonkaula

Suurimpana ongelmana Haapakorva pitää Oulun keskustaa. Siellä pyöräilijät ovat kävelijöiden kanssa samoilla kevyen liikenteen väylillä. Tilanne on hankala molempien kannalta. Haapakorvan mukaan selkeintä olisi, että pyöräilijöille olisi omat selkeät kaistansa.

– Meillä pyörätiet eivät eroa mitenkään jalkakäytävästä, joten on luonnollista, että pyöräilijät ajelevat sielläkin, missä pyörätien merkkiä ei ole, Haapakorva sanoo.

Oulun laaja pyörätieverkosto on rakennettu pääosin vuonna 1972 laaditun pyöräliikenteen kokonaissuunnitelman jälkeen. Jalankulku- ja pyöräilyverkkoa on Oulussa yhteensä noin 750 kilometriä. Se on paljon. Pari vuotta sitten tehdyssä kuntokartoituksessa käytiin vauriomittarilla läpi noin 414 kilometriä pyöräteitä. Huonokuntoisia eli uutta päällystettä kaipaavia väyliä oli 73 kilometriä eli 18 prosenttia pyöräteistä.

Pyöräilykaupungin maineen ja katujen rapistumiseen on vähitellen alettu herätä myös päättävissä elimissä. Vuonna 2015 pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseksi laadittiin Oulussa uusi suunnitelma. Kaikkien suunnitelmassa mainittujen kohtien toteuttamiseen arvioidaan kuluvan 10 – 15 vuotta. Ensimmäiset hankkeet ovat käynnistymässä vähitellen.       

Keskustan läpi pyöräkatu    

Liikenneinsinööri Harri Vaaralan mukaan näillä näkymin ensimmäisenä päästään tekemään pyöräbaanaa keskustan ja Linnanmaan välille kesällä 2018. Vuosien 2018 – 2019 aikana keskustan halkova Pakkahuoneenkatu muutetaan uudenlaiseksi pyöräkaduksi. Siinä saisi ajaa myös autolla, mutta vauhti olisi sovitettava pyöräilijöiden mukaan, eikä pyöräilijöitä saisi ohittaa.

Pyöräkadun rakentaminen mahdollistuu tieliikennelakiin tulossa olevan muutoksen myötä. Myös viitoitukseen, suojateihin ja reunakiviratkaisuihin on Vaaralan mukaan tulossa merkittäviä parannuksia. Sen sijaan uuden asvalttipinnan saaminen huonokuntoisille reiteille on hidasta. Vaaralan arvioin mukaan jatkossa pyöräteitä uusitaan vuosittain muutama kilometri.

Rahat pyöräteiden asvaltoimiseen ovat pois autoteistä, joten päättäjät joutuvat punnitsemaan niiden välillä. Pyöräteiden korjaamiseen rahaa ei ole korvamerkitty lainkaan, vaan niitä on uusittu muiden hankkeiden yhteydessä. Käytännössä rahaa on kulunut vuosittain joitakin satoja tuhansia euroja.

– Pyörätiet ovat kyllä esillä juhlapuheissa, mutta budjetin puolella pyöräilyyn panostaminen ei näy. Asennemuutos tapahtuu hitaasti, Vaarala sanoo.

Oulun polkupyöräilijät kampanjoi ennen kuntavaaleja pyöräteiden puolesta. Haapakorvan mukaan moni oululainen valtuutettu allekirjoitti yhdistyksen pyörävaaliteesin. Sen perusteella on lupa odottaa parannuksia pyöräteihin.

– Pyöräilyyn kannattaa investoida. Helsingissä on laskettu, että pyöräilyyn investoitu euro tuottaa kahdeksan euroa takaisin muun muassa sen vuoksi, että kansalaiset ovat terveempiä, Haapakorva sanoo.

Suomalainen Marjo Aho odottaa hurrikaanin iskua: "Jos aamulla olemme elossa, se on suuri voitto"

Hurrikaani Maria saapumassa Guadeloupen saarille 19. syyskuuta.

Suomalainen Marjo Aho asuu Yhdysvaltain Neitsytsaarten St. Croix´lla. Hirmumyrsky Maria kulkee niiden yli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Hurrikaani Maria saapumassa Guadeloupen saarille 19. syyskuuta.

Karibialla hirmumyrsky Maria on voimistunut viidennen luokan myrskyksi. Se on aiheuttanut laajaa tuhoa Dominican ja Guadeloupen saarilla. Se on etenemässä kohti Puerto Ricoa, mutta ylittää matkalla Yhdysvaltain Neitsytsaaret.

St. Croix`lla asuva suomalainen Marjo Aho odottaa peloissaan hirmumyrskyn saapumista. Maria hurrikaanin on määrä mennä aivan Marjon kotisaaren ylitse.

Hurrikaaneihin on alueella totuttu, mutta nyt saaren asukkaita todella pelottaa.

– Nämä viime päivät ovat olleet todella repiviä. Tämä myrsky on ihan eri luokkaa kuin aikaisemmat. Meidän on pitänyt tehdä vaikeita päätöksiä mieheni kanssa, Marjo kertoo.

Hän on miehensä kanssa odottamassa hurrikaanin tuloa työpaikallaan, St. Croix´n Buccaneer-hotellissa. Hotelli on turvallisempi kuin oma kotitalo, jolle Marjo jätti miehensä kanssa hyvästit aiemmin päivällä.

Hyvästit Pentikin esineille

Tällä kertaa koti oli pakko jättää oman onnensa varaan, koska siellä pysytteleminen olisi ollut liian vaarallista. Oman kodin jättäminen oli sydäntäsärkevää.

– Katsoin kotona kaikkia ihania tavaroita. Kävin hiljattain Suomessa vanhempieni luona ja ostin ihanaa suomalaista designia kuten Pentikiä. Unelmani on laittaa suomalainen koti. Katsoin niitä esineitä ja ajattelin, että niitä ei enää jatkossa ole.

Marjo korostaa, ettei enää kanna huolta tavaroista tai kodista.

– Tärkeintä on, että kaikki rakkaat ihmiset ja ystävät sekä mieheni selviävät hengissä. Jos aamulla vielä ollaan elossa, niin se on suuri voitto.

Saaren asukkaita pelottaa

Tiistaina alkuillasta St Croix´lla satoi ja myrskysi jo. Hurrikaani Marian tuulen nopeus on yli 70 metriä sekunnissa, joten se aiheuttanee pahoja tuhoja.

– Sen voimasta ainakin kaikki katot lähtevät. Jos rakennukset ovat puusta tai metallista, nekin tuhoutuvat, vaikka olisivat hyvin rakennettuja. Puut varmasti kaatuvat myös.

– Olemme laittaneet vanerilevyjä ikkunoihin sekä naulanneet ikkunat ja ovet kiinni. Olemme myös hamstranneet paljon vettä ja ruokaa, Marjo kertoo.

Vaikka Marjoa pelottaa, hän uskoo olevansa miehensä kanssa turvassa työpaikallaan Buccaneer-hotellissa, joka on tanskalaisten rakentama, tukeva plantaasi-rakennus.

– Tämä on paras paikka olla hirmumyrskyn aikana. Täällä on tosi paksut seinät. Ennen kuin hurrikaani iskee, menemme hotellin pesulaan, joka on hotellin kellarissa, Marjo kertoo.

Hotelliin turvaan hakeutuneet muutamat ihmiset aikovat olla kellarin pesulassa ainakin kokonaisen vuorokauden ajan.

– Sitten on tietysti kysymys, mitä tästä saaresta on enää jäljellä. Toivoisin, että meitä ei unohdeta sen jälkeen, kun myrsky on pyyhkinyt saaremme ylitse, Marjo vetoaa huolissaan.

Älkää unohtako meitä

Odotettavissa on, että Maria hurrikaani aiheuttaa Marjon kotisaarella pahaa tuhoa. Viranomaiset ovat muun muassa varoittaneet, että hirmumyrskyn jälkeen saarella saattavat olla sähköt poikki usean kuukauden ajan.

– Meillä on sen jälkeen todella vaikea tilanne, koska olemme keskellä merta ja kaukana. Älkää unohtako meitä sen jälkeen, kun hurrikaani on edennyt Yhdysvaltain mannerta kohti. Me varmasti tarvitsemme paljon apua, Marjo vetoaa pahoja tuhoja kärsineiden Karibian saarten puolesta.

Hirmumyrsky Irma aiheutti syyskuun alussa Yhdysvaltain Neitsytsaarilla laajoja tuhoja. St Croix´n asukkaat säästyivät sillä kertaa tuholta, mutta ovat auttaneet saaren muiden osien asukkaita.

– Ihmiset ovat vieneet pienillä veneillä ruokaa ja vettä St. Annelle ja St. Thomasille, jotka tuhoutuivat Irman seurauksena. Me olemme vieneet sinne kaikkea tarpeellista, koska heillä ei ole siellä edes kattoa pään päällä, Marjo kertoo.

Hän tietää, että tällä kertaa hirmumyrsky iskee voimakkaimmin juuri St. Croix´lle. Sen seurauksena saaren asukkaat saattavat menettää kaiken.

– Sitten tulevat ne kaikki asiat, kun ihmisillä ei ole enää mitään. Monella ei ole ollut paljon ennen hirmumyrskyäkään. Kaikesta pitää kuitenkin selvitä päivä kerrallaan, Marjo kertoo katsoessaan hiljalleen voimistuvaa myrskyä hotellin ikkunasta.

 Yle seuraa: Hurrikaani Maria iski Dominican saarivaltioon – katso ensimmäinen video myrskystä

Lastensuojeluun alettu houkutella työntekijöitä bonuksilla – 300 euroa veti paikat täyteen, 200 eurolla ei mitään vaikutusta

Lapsi leikkii leikkihevosella.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa pitkään. Kunnissa heitä houkutellaan palkanlisän turvin.

Lapsi leikkii leikkihevosella.

Vielä kesällä tilanne Haminan lastensuojelussa oli ankea. Sosiaalityöntekijöistä oli pulaa eikä kahteen avoinna olleeseen paikkaan löytynyt toistuvista yrityksistä huolimatta päteviä työntekijöitä.

Samaan aikaan lastensuojelun tarve oli kasvussa. Haminassa yksi lastensuojelun työntekijä on viime vuosien aikana käsitellyt vuosittain 60-80 lapsen asiat, kun suositus työntekijää kohden on puolet vähemmän, 30-40 tapausta.

Työvoimaa ei ollut tarpeeksi ja aluehallintovirasto vaati antamaan lausuntoa siitä, kuinka lastensuojelupalveluihin kohdennetut resurssit vastaavat tarvetta.

Kun kaksi pätevää hakijaa viimein ilmaantui, olivat he naapurikaupungista ja vetivät työhakemuksensa pois, kun Kotka päätti nostaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkaa.

Myös Haminassa päätettiin, että elokuun alusta alkaen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille maksetaan palkan päälle 300 euron lisä.

Raha puri. Alkusyksystä Hamina on saanut palkattua kaksi uutta työntekijää lastensuojeluun. He aloittavat lokakuussa. Pian kaikki viisi sosiaalityöntekijän virkaa ovat täynnä. Lisäksi Haminaan on palkattu kokonaan uuteen tehtävään erityissosiaaliohjaaja.

– Ylimääräisellä palkanlisällä oli selkeästi vaikutusta. Toki kaksi uutta työntekijäämme ovat seudulta eli heidän meille tulonsa on alueiden muilta kunnilta pois, sosiaalityön esimies Anne-Marie Terämä Haminasta sanoo.

Palkkamonttuun ei voi jäädä

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on ollut eri puolilla maata pysyvästi pulaa jo vuosien ajan.

Työvoimapula hankaloittaa ja hidastaa lastensuojelua. Kaikkia lastensuojeluilmoituksia ei välttämättä ehditä käsitellä ja ongelmia ratkoa lastensuojelulain edellyttämässä ajassa.

Erilaisia palkanlisiä ja rekrytointilisiä on otettu käyttöön muuallakin. Kotkassa maksetaan Haminan tavoin 300 euron rekrytointilisää. Kouvolassa tehtäväkohtaisen palkkaan tuli 200 euron korotus.

– Emme me voineet siihen palkkamonttuunkaan jäädä. Muissakin lähikaupungeissa ja kunnissa palkkoja on nostettu, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen Kouvolan kaupungilta sanoo.

Kouvolassa ilo ei ole ollut yhtä suuri kuin Haminassa. Junnosen mukaan toistaiseksi palkankorotuksen ei ole huomattu avittaneen pätevien sosiaalityöntekijöiden saantia.

Lastensuojelun avopalveluissa tilanne on heikoin. Kymmenestä vakanssista on kaksi tai kolme täytetty kelpoisella työntekijällä.

– Trendi alkaa olla se, että erilaisilla toimenpiteillä yritetään asiaa ratkaista. Kymenlaakson kaupungeista Kouvola nosti palkkoja ensimmäisenä. Itsekkäästi on pakko yrittää pitää kiinni työntekijöistä, vaikka samalla teemme toki yhteistyötä. Tasasimme lisällä sitä, ettei täällä keskenämme jouduttaisi kilpailemaan työntekijöistä, Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka sanoo.

Myös esimerkiksi Etelä-Savossa Itä-Suomen aluehallintovirasto on patistanut sakon uhalla Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan lastensuojelun työntekijöiden riittävyydestä. Essotelta on arvioitu puuttuvan kahdeksan sosiaalityöntekijää lastensuojelusta. Myös Etelä-Savossa palkkatasoa aiotaan tarkastella.

Rankka työnkuva

Kuntaliitolla tai Kuntatyönantajilla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, monessako kunnassa palkanlisää lastenhuollon sosiaalityöntekijöille maksetaan.

– Alan työehtosopimuksissa sovelletaan rekrytointilisää, jota käytetään tällaisissa tilanteissa. Sen suuruutta ei ole rajattu. 300 euroa on tuntumani mukaan suurehko, Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo.

Kuntatyöntekijöiden palkkatilastojen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän keskimääräinen kokonaisansio lisineen oli viime vuonna noin 3300 euroa kuukaudessa.

Kunnissa on huomattu, että moni alan työntekijä hakeutuu mieluummin joihinkin muihin sosiaalialan tehtäviin kuin lastensuojeluun.

– Lastensuojelutyö on sieltä rankimmasta päästä. Työssä joutuu puuttumaan perheiden perusoikeuksiin, sanoo Kuntatyönantajien Nybondas-Kangas.

– Huostaanotot ja tahdonvastaiset päätökset eivät ole helppoja. Etenkin avopalveluissa lastensuojelu on sosiaalityön vaativinta sektoria, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen Kouvolasta sanoo.

Koulutusta maakuntaan

Pätevältä sosiaalityöntekijältä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Opintoihin tulee sisältyä pääaineopinnot sosiaalityössä. Oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia myöntää Valvira.

Rekrytointia on vaikeuttanut entisestään se, että sosiaalityöntekijöinä toimivien pätevyysehtoja kiristettiin. Puolitoista vuotta sitten voimaan tulleen lain mukaan myös sijaisena toimivien on nyt suoritettava tietty määrä sosiaalityöntekijän opintoja yliopistossa.

– Onhan se kova vaatimus ja pitkän koulupolun takana. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyneistä sosionomeista pulaa on paljon vähemmän, Nybondas-Kangas sanoo.

Kymenlaaksossa selvitetään parhaillaan, voitaisiinko maakunnassa kouluttaa sosiaalityöntekijöitä yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Alueellamme lähimmät yliopistot ovat varsinkin aikuisopiskelijalle kaukana, jos perhe ei voi muuttaa. Yritämme vaikuttaa siihen, että pätevöitymiskoulutusta olisi lähempänä, Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka sanoo.

Suunnitteilla on kolmen vuoden koulutus, jonka aikana ryhmä opiskelijoita suorittaisi sosiaalityön maisterinopinnot. Ryhmään mahtuu 25 opiskelijaa. Koulutukseen osallistuvilta edellytetään jo suoritettuja sosiaalityön perus- ja aineopintoja.

– Olemme kartoittaneet kiinnostusta ja tuntuu, että ryhmä saadaan kyllä kokoon, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen sanoo.

Itä-Suomen yliopisto on hakemassa hankkeelle rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR), joka varmistuu vasta ensi keväänä. Jos rahoitusta saadaan, koulutus voisi alkaa touko-kesäkuussa.

Koulutus maksaa arviolta 575 000 euroa, josta Kymenlaakson kunnilla on 20 prosentin omarahoitusosuus. Junnosen mukaan Kymenlaakson kunnissa ollaan valmiita maksamaan koulutuksesta myös hieman enemmän, jos rahastolta saataisiin vain osa pyydetystä summasta.

Mukana hankkeessa on myös Kymenlaakson kesäyliopisto.

Uusia ongelmia

Lastensuojelutyössä ratkotaan usein esimerkiksi päihdeongelmia. Lastensuojelupäällikkö Anna Liakan mukaan ne ovat esimerkki selkeistä lastensuojeluongelmista, joihin voidaan puuttua ja antaa apua. Rankimpia ovat huoltajuusriitoihin liityvät ongelmat.

– Periaatteessa näkyvää ongelmaa ei ole, mutta lapsen asumisesta ei vanhempien kesken yksinkertaisesti päästä sopuun. Saatetaan kysyä, miksei lastensuojelu tee mitään, mutta olemme näissä tapauksissa melko keinottomia.

Sosiaalityöntekijän tehtävä on luoda toivoa vaikeissa tilanteissa. Perinteisesti työ on ollut ratkaisukeskeistä. Esimerkiksi jos ihmisen lapsuus on ollut vaikea, ei menneisyydelle enää myöhemmin voi mitään, mutta siitä voi yrittää päästä eteenpäin.

Aina toivon valaminen ei onnistu.

– Maahanmuutto on tuonut uudenlaisia ongelmia. Jos alaikäinen turvapaikanhakijanuori on Suomessa yksin ja paha olo johtuu siitä, että hänellä on ikävä vanhempia, eikä perhettä lainsäädännön puitteissa saada samaan paikkaan, on se raskasta. Millä luot toivoa tilanteessa, jossa valehtelet, jos annat lupauksia, että kyllä tämä tästä, Liakka sanoo.

Tampereen apulaispormestari Aleksi Jäntti: "Kaikki viisaus ei välttämättä asu kaupunginhallituksessa tai kaupungin arkkitehdeissä"

Aleksi Jäntti

Ylen MOT -ohjelma nosti maanantaina esille, että Tampereella rakennusliikkeet suunnittelevat hankkeita jo pitkään ennen kuin ihmiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelmiin.

Aleksi Jäntti

Ylen MOT-ohjelma nosti esille, kuinka rakennusliikkeet ovat ohjailleet Tampereen suuria rakennushankkeita. Ohjelmassa käytiin läpi mm. Tammelan stadionin sekä Kansi ja Areena -hankkeen valmistelua. Keskeinen havainto oli se, että rakennusliikkeet suunnittelevat hankkeita jo pitkään ennen kuin ihmiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelmiin. 

Huomiota kiinnitettiin henkilöiden kaksoisrooleihin julkisten päätösten tekijöinä ja toisaalta päätöksistä etua saavien palveluksessa. Lisäksi monien rivikansalaisten mielestä rakennushankkeiden sisällöstä on jo päätetty siinä vaiheessa, kun ne tuodaan nähtäville ja yleisön arvioitavaksi.

Tampereen apulaispormestari, kokoomuksen Aleksi Jäntti ei näe hankkeiden etukäteisvalmistelua salailuna.

– Luonnollisesti rakennusliikkeet, jotka lopullisesti toteuttavat nämä hankkeet, ovat taustalla mukana. Jos tehtäisiin pelkästään niin kuin yksittäiset kaupunkilaiset sanovat tai arkkitehdit piirtävät, välttämättä ne eivät koskaan toteutuisi.

Suunnitelmia muutetaan

Aleksi Jäntti näkee etukäteissuunnittelussa ja valmistelussa hyviä puolia. 

– Minun mielestäni on hyvä, että tuodaan joku pohjaehdotus pöydälle.

Apulaispormestarilla on kokemusta tapauksista, jossa on lähdetty ikään kuin puhtaalta pöydältä.

– On menty ihan blankona pitämään yleisötilaisuus, ja ihmiset ovat olleet kiukkuisina, kun ei osattu mihinkään kysymyksiin vastata. Kun niitä vastauksia ei ollut olemassa. Että miksi tänne tullaan pitämään tämmöinen tilaisuus, kun ei osata mitään kertoa.

Valmistellut hankkeet eivät Jäntin mukaan useinkaan toteudu alkuperäisten kaavailujen mukaisina.

– Täytyy hyväksyä se, että niitä muutetaan ja minun mielestäni näin paljon tapahtuukin. Pohjaehdotuksen pohjalta tehdään muutoksia hankkeisiin. Kaikkia toiveita ei missään tapauksessa voida toteuttaa.

Rakennushanke vai kaavoitus edellä?

Suuria rakennushankkeita valmistellaan mm. Tampereella hyvin pitkälle ennenkuin niitä tuodaan julkisuuteen ja ihmisten arvioitaviksi.

Apulaispormestari Jäntti näkee hyötyjä erityisesti silloin, kun rakennetaan kaupunkirakenteen sisällä.

– Yleensä hankkeet vaativat sen, että joku tuo idean ja usein siinä jollain tavalla on myös esimerkiksi vuokraoikeuden haltija mukana. Maanomistajat tai kaupungin alueilla rakennusliikeet on haluttu Tampereella mukaan. Sillä tavalla me saamme uutta myös tänne kaupunkirakenteen sisään.

Uusilla alueilla tilanne voi olla toisin, sanoo Jäntti.

–Jos lähdetään kaavoittamaan ihan puhtaalta pöydältä, kuten esimerkiksi Vuores tai Ojala tulevaisuudessa, niin silloin on mahdollista tehdä kaupunki edellä ja kaavoitus edellä. 

Läpinäkyvyyttä kaivataan

Rivitamperelaisia on närästänyt hankkeiden tuonti ikään kuin etukäteen päätettyinä. Esimerkiksi Tammelan stadionin kohdalla pidettiin arkkitehtikilpailu ja ihmiset pääsivät vasta sitten puuttumaan asiaan millään tavalla.

Aleksi Jäntti katsoo kuitenkin, että Tampereella toimitaan isojenkin hankkeiden kohdalla läpinäkyvästi.

– Vaikka suunnitelmat tulevat kilpailun kautta, ne tulevat myös lausunnolle ja niihin voi ottaa kantaa. Myös kaavaprosessissa on useita kertoja mahdollisuus vaikuttaa. Esimerkiksi osallistumis-ja arviontisuunnitelma siinä aivan alussa, ja luonnosvaiheessa ihmiset ja yhteisöt voivat niitä kommentoida.

Taustalla junailu näyttää koskevan lähinnä täydennysrakentamista eli rakennusyhtiöt haluavat päästä rakentamaan asuntoja hyville paikoille, mitä Jäntti pitää ymmärrettävänä.

– Ihmiset haluavat ostaa asuntoja hyviltä paikoilta. Sellaisille paikoille rakennetaan, mistä ihmiset asunnon ostaa.

Jäntti ei myöskään kannata ajatusta, että stadionit ja asunnot rakennettaisiin erikseen.

– Nykyään on trendi hybridirakentamisesta. Pyritään rakentamaan komplekseja, joissa on julkisia palveluita, asumista, voi olla hotelli jne.     

Tampere ei välttele kilpailutusta

MOT kertoi, että Tampere on kirjannut maapoliittiseen ohjelmaansa periaatteen, että hyvästä hankekehitysideasta voi saada palkinnoksi rakennusoikeutta kaupungin maalle ilman kilpailua, ilman avointa hakua. 

Aleksi Jäntin mukaan Tampere ei pyri kuitenkaan välttelemään kilpailutusta vaan tarjoamaan pieniä porkkanoita. Halutaan osallistaa monia tahoja kaupungin kehittämiseen ja suunnitteluun. 

– Kaikki viisaus ei asu välttämättä kaupunginhallituksessa tai Tampereen kaupungin arkkitehdeissä, vaan ideoita tulee myös laajemmalta sektorilta. Kun esimerkiksi yksittäinen yritys tekee omalla panoksellaan ja omalla riskillä suunnittelua, niin halutaan myös, että niitä on myös mahdollisuus toteuttaa.

"Aktiiviset ihmiset monessa mukana"

Apulaispormestari Jäntti kokee, ettei Tampereella ole merkittävää korruptiota.

– Ainakaan minun silmiini ei rakenteellista korruptiota ole näkynyt. Oleellista on nimenomaan se, että henkilöt, jotka tekevät päätöksiä esimerkiksi yhdyskuntalautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, eivät henkilökohtaisesti hyödy niistä hankkeista.

Jäntin mukaan se koskee myös heidän edustamiaan yhteisöjä.

– Esimerkiksi urheiluseura tai joku muu ei suoranaisesti saa sitä hyötyä. Tai jos on etua saamassa, niin sitten pitää jäävätä itsensä sillä hetkellä, kun päätöstä tehdään, korostaa Jäntti.

– Mutta totta on, että aktiiviset ihmiset ovat monessa mukana. Ja kun Suomi on näin pieni, niin vääjäämättä syntyy tilanteita, jossa ihminen katsoo asian kahdesta eri näkökulmasta. Siinä vaiheessa täytyy tunnistaa se, että voiko olla mukana tekemässä sitä päätöstä lopullisesti vai ei.

Kotilinnasäätiön tontin kiemurat

MOT -ohjelman mukaan Tampereen Kotilinnasäätiön tontin myynnistä eteenpäin rakennusyhtiölle oli sovittu jo ennen kuin säätiö vuokrasi tontin kaupungilta.

Yle Tampere kertoi jo aiemmin, että Patentti- ja rekisterihallitus tutkii, onko vanhustentalosäätiön tonttikauppa säätiön sääntöjen mukainen. Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitetuista asiakirjoista ilmenee, että SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovskin johtama Kotilinnasäätiö sopi tontin siirrosta vain päivä vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Tontin siirtoa oli junailemassa myös Tampereen kaupungin entinen maankäyttö- ja elinkeinojohtaja Jyrki Laiho. Hän kertoi MOT-ohjelmassa toimivansa nykyään rakennusyhtiö Lehdon konsulttina.

Tampereella kiistellään nyt siitä, olivatko toiminnanjohtaja Aleksovski ja säätiön hallituksen puheenjohtaja, entinen kokoomuslainen pormestari Timo P. Nieminen saaneet tontin gryndaukseen suullisen luvan.

Yliopistoissa ilahduttiin uuden huippututkimusyksikön perustamisesta: "Tämä on tieteenalalle tärkeä askel"

Mika Maliranta.

Eri yliopistojen taloustieteen professorit toivottavat uuden huippututkimusyksikön tervetulleeksi.

Mika Maliranta.

Aamulla julkaistu uutinen Suomeen perustettavasta taloustieteen huippututkimusyksiköstä on otettu positiivisesti vastaan Helsingin ulkopuolisissa yliopistoissa.

Taloustieteen opetusta ja tutkimusta on useassa yliopistossa Suomessa. Yksiköitä on pidetty liian pieninä ja opetusministeriöstä on aiemmin viestitetty halua keskittää taloustieteen opetusta.

Yksi pääkaupunkiseudun ulkopuolen suurimmista yksiköistä on Jyväskylän yliopistossa. Professori Ari Hyytisen mukaan on hienoa, että taloustieteeseen panostetaan.

– Se on hyvä uutinen, jos sillä korjataan alan aliresurssointia. Tämä on tieteenalalle tärkeä askel.

Hyytinen viittaa vertailuun muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomessa taloustieteen professoreita on noin 50 ja Ruotsissa yli 200.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta on valmistunut tohtoreita tasaiseen tahtiin ja uusia opiskelijoita on hakenut tänäkin vuonna hyvin. Kysyntää tuntuu siis riittävän, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Taloustieteen alalla on tehty laajasti yhteistyötä jo aiemmin, erityisesti tohtorikoulutuksessa.

Tarvetta on Hyytisen arvion mukaan esimerkiksi taloustieteilijöistä, jotka pystyisivät arvioimaan laajasti markkinoiden ja kilpailun toimivuutta, esimerkiksi sote-uudistukseen liittyen.

– Jännittävä, kiinnostava ja suorastaan innostava uutinen, sanoo Mika Maliranta, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston professori.

Maliranta katsoo huippututkimusyksikön painopistealueiden olevan kohdallaan, sillä Suomessa laajat yritys- ja henkilötiedot yhdistävät rekisteriaineistot tarjoavat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen tutkimuskohteen.

– Meillä on kultakaivos relevanttien talouspoliittisten kysymysten selvittelyyn ja se tutkimus on jo mennyt eteenpäin viimeisen viiden, kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa uutta vauhtia, Mika Maliranta sanoo.

Suomeen saatavat kansainväliset huippunimet voivat hyödyntää tätä materiaalia ja se tuo Malirannan mukaan kaksi hyötyä.

– Saamme ikäänkuin sivutuotteena hyvin tarkkaa tutkimustietoa Suomen taloustilanteesta. Toinen hyöty on aineistojen käytön osaamisen leviäminen huippututkijoilta suomalaisille taloustieteilijöille.

Suomi tarvitsee lisää makrotaloustieteilijöitä

Aiemmin Suomen pankin tutkimusyksikköä vetänyt Turun yliopiston professori Jouko Vilmunen odottaa uudelta huippututkimusyksiköltä apua huutavaan pulaan makrotaloustieteilijöistä.

– Meillä on se ongelma, ettei tule uusia makrotaloustieteen tohtoreita siihen nähden, mikä olisi tarve ministeriöissä, pankeissa ja muualla. Se on pitkäaikainen ongelma, sanoo professori Jouko Vilmunen.

Suomessa on perinne, että uusia tohtoreita tulee rahoituksen, julkistalouden ja työmarkkinoiden aloilta, mutta makrotaloustieteen tohtoreita tulee Vilmusen mukaan todella vähän.

Yhteistyötä yliopistojen välillä voitaisiin entisestään lisätä, ettei joka paikassa tarvitsisi järjestää samoja taloustieteen luentoja.

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi uskoo huippututkimusyksikön nostavan taloustieteen profiilia. Hänestä keskittäminen Helsinkiin on ehkä parempi kuin virkojen ripottelu ympäri maata.

Kalmin mukaan taloustieteen suosio on kasvanut ja opiskelijat sijoittuvat hyvin työelämään joskus liiankin aikaisin ennen gradun tekoa.

Itä-Suomen yliopiston professorit Matti Turtiainen ja Anu Puusa pitävät myönteisenä, että tieteen asemaa vahvistetaan. Tutkijoita tarvittaisiin Turtiaisen mukaan lisää muun muassa poliittisten päätösten ja lainsäädännön valmistelun taloustieteelliseen vaikutusarviointiin.

Aineettoman pääoman professori Anu Puusa toivoo vastaavia panostuksia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, ettei kaikkea keskitettäisi sinne.

Lue myös nämä:

Sipilä paljasti yllätyshankkeen: Taloustieteen huippuyksikkö Suomeen

 

Israel ampui alas Syyriasta tulleen lennokin

Israelin Patriot-ohjuspatteri Haifan lähellä vuonna 2013

Hizbollah-järjestön lennokki oli tiedustelulennolla.

Israelin Patriot-ohjuspatteri Haifan lähellä vuonna 2013

Israelin asevoimat on ampunut alas miehittämättömän lennokin, joka oli tulossa Syyriasta kohti Israelin miehittämää Golanin aluetta.

Asevoimien tiedottajan mukaan lennokki oli noussut ilmaan Damaskoksen sotilaslentokentältä. Lennokki oli valmistettu Iranissa ja kuului Syyrian hallintoa tukevalle Hizbollah-järjestölle, joka on Israelin verivihollinen.

Lennokki ammuttiin alas Patriot-ilmatorjuntaohjuksella. Päätös ampumisesta tehtiin, kun lennokki ylitti Golanin demilitarisoidun alueen rajan, kertoo tiedottaja. Lennokki putosi Syyriaan armeijan hallitsemalle alueelle.

Myös Israelin ilmavoimien koneita nousi ilmaan, mutta ne eivät puuttuneet asiaan.

Hizbollah käyttää lennokkeja säännöllisesti ilmatiedusteluun, mutta ne päätyvät harvoin Israelin rajan yli.

Israel on silloin tällöin tehnyt iskuja Syyriaan ja tuhonnut kohteita, joiden se kokee uhkaavan itseään. Israel ja Syyria ovat teknisesti edelleen sodassa keskenään. Israel torjui vuonna 1967 arabimaiden, mm. Syyrian hyökkäyksen ja valtasi Syyrialta Golanin kukkulat.

Teinitytölle vankeustuomio lastensuojelulaitoksen ohjaajan puukotuksesta

Tampereen oikeustalo

17-vuotias tyttö puukotti hengenvaarallisesti lastensuojelulaitoksen ohjaajaa tammikuussa Tampereella.

Tampereen oikeustalo

Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut vankeuteen tytön, joka oikeuden mukaan puukotti hengenvaarallisesti lastensuojelulaitoksen ohjaajaa tammikuussa Tampereella.

Mielentilatutkimuksen mukaan tuomittu oli alentuneesti syyntakeinen eli ei täysin ymmärtänyt tekonsa merkitystä.

Tyttö oli poistunut luvatta lastensuojeluyksiköstä. Kaksi ohjaajaa lähti hakemaan häntä Tampereella sijaitsevasta asunnosta. Tyttö ei halunnut lähteä, vaan puukotti toista ohjaajista kahdesti leipäveitsellä.

Käräjäoikeus tuomitsi tytön kahden vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen tapon yrityksestä sekä aiemmasta pahoinpitelystä.

Lisäksi oikeus tuomitsi avunannosta puolentoista vuoden vankeuteen nuoren miehen, joka antoi tytölle veitsen.

Trump YK:ssa: Roistovaltiot Yhdysvaltain ja maailman uhka

Donald Trump

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on korostanut valtioiden itsenäisyyttä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa. Roistovaltiot ovat Trumpin mukaan maailman uhka.

Donald Trump

Presidentti sanoi Yhdysvaltain haluavan vuoropuhelua, ei vastakkainasettelua. Hän painotti, että terrorilla uhkaavat roistovaltiot ovat Yhdysvaltain ja maailman uhka.

– Olemme nähneet miljoonien Pohjois-Korean kansalaisten nääntyvän nälkään ja joutuvan kidutetuiksi. Nyt Pohjois-Korean häikäilemätön ydinaseohjelma uhkaa maailmaa.  

Hän sanoi Yhdysvaltain olevan valmis toimimaan Pohjois-Korean suhteen. Hän kiitti Venäjää ja Kiinaa yksituumaisuudesta Pohjois-Korean suhteen, mutta sanoi, että pakotteet eivät ole riittäviä.

"Johtajat ihmisten palveluksessa"

Presidentti aloitti puheenvuoronsa viittauksella Yhdysvaltain asemaan kansainvälisessä yhteisössä. 

– Amerikassa ihmiset hallitsevat. Minut valittiin puolustamaan heidän arvojaan. Minut valittiin asettamaan Yhdysvallat ensimmäiseksi. Niin tulee myös teidän toimia ja palvella omia kansalaisianne, sanoi Trump. Hän viittasi kokoussalissa istuviin valtiojohtajiin.

Pohjois-Korean tilannekatsauksen jälkeen presidentti siirtyi käsittelemään Irania.

– Iranin on lopetettava tuhoava politiikka ja terrorismin tukeminen. Sen on vapautettava vankeina olevat amerikkalaiset. Tavalliset kunnon iranilaiset ansaitsevat parempaa.

Presidentti sanoi, että hänen elokuussa ilmoittamansa uusi Afganistanin strategia on mahdollisuus al-Qaedan lyömiseksi. Hän sanoi sen olevan muuta kuin poliitikkojen asettamia päivämääriä.

"Hallitsematon maahanmuutto saatava kuriin"

Presidentti moitti kemiallisten aseiden käyttöä Syyriassa. Hän kiitti G20-valtioiden panosta turvapaikkojen antamisessa pakolaisilla.

– Hallitsematon maahanmuutto on ongelma sekä lähettäville että vastaanottaville maille. YK:n ja Afrikan Unioni ovat tehneet merkittävää työtä konfliktien vakauttamisessa useissa Afrikan maissa.

Trump kehotti karsimaan byrokratiaa

Presidentti sanoi ennakko-odotusten mukaisesti Yhdysvaltain maksavan suhteessa liikaa YK:n budjetista. Yhdysvallat haluaa kuitenkin olla arvojen vaalija koko maailmassa.

– Ei ole hyväksyttävää, että lukuisista ihmisoikeusloukkauksista syytetty valtio on jäsenenä YK:n ihmisoikeuselimissä.

Kuuban pakotteita Trumpin hallinto ei ole poistamassa ennen kuin Kuuba muuttaa politiiikaansa. Hän käsitteli myös Venezuelan tilannetta.

– Emme voi vain katsella, kun Venezuela on romahduksen partaalla. Meidän on autettava venezuelalaisia palauttamaan kunnollinen halllinto. Ongelma ei ole sosialismin toteuttaminen, vaan sen uskollinen toteuttaminen.

Trump viittasi Yhdysvaltain entisen presidentin Harry S. Trumanin ajatuksiin vahvoista ja suvereeneista valtioista.

– Emme etsi vihollisia, vaan ystäviä.

"Luvassa on suuri herääminen"

Trumpin mukaan suuri kysymys YK:lle on patriotismi.

– On pohdittava, rakastavatko ihmiset isänmaataan tarpeeksi puolustaakseen sen arvoja. Ihmisten on otettava tulevaisuus omiin käsiinsä. Itsenäisten valtioiden on etsittävä ystäviä. Seiskäämme yhdessä rauhan puolesta.

Marshall-avun muisteloa

Trump käsitteli Yhdysvaltain Euroopalle 70 vuotta sitten antamaa Marshall-apua. Hän sanoi avun tavoitteiden, rauhan ja pyrkimyksen kukoistukseen pätevän yhä.

Presidentti sanoi puheenvuoronsa aluksi työpaikkojen lisääntyneen ja markkinoiden vahvistuneen. Hänen mukaansa Yhdysvaltain armeija on pian vahvempi kuin koskaan.

Trump kiitti muiden maiden apua hurrikaanien aiheuttamien tuhojen raivauksessa.

Presidentti toivotti kokouksen aluksi sen osanottajat tervetulleeksi kotikaupunkiinsa. Puheenvuoronsa lopuksi Trump pyysi Jumalan siunausta ja muille kokouksen osanottajavaltioille.

Pääsihteeri vetosi jälleen Pohjois-Koreaan

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres esitti yleiskokouksen avauspuheenvuoron.

– Olemme maailma, joka on palasina. Maailman tulee olla kokonainen.

Pääsihteerin mukaan ydinaseiden käyttöä ei pitäisi edes ajatella. Niiden käytön uhka on kuitenkin suurempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Kun uhka kasvaa, kasvaa myös vahingon riski, sanoi Guterres.

Guterres aikoo järjestää vuonna 2018 laajan kansainvälisen terrorisminvastaisen konferenssin.

Ilkka, Pohjalainen ja Keski-Pohjanmaa tabloidiin – ensimmäiset koelehdet jo painettu

Sanomalehti muotoutuu ulkoasutoimittaja Jessica Ristimäen käsissä.

Pohjalaiset maakuntalehdet siirtyvät ensi keväänä tabloid-kokoon. Ilkan ja Pohjalaisen päätoimittajat uskovat, että lukijat ottavat muutoksen hyvin vastaan.

Sanomalehti muotoutuu ulkoasutoimittaja Jessica Ristimäen käsissä.

Maakuntalehdet Ilkka, Pohjalainen ja Keski-Pohjanmaa muuttuvat keväällä tabloid-kokoisiksi. Toimitukset ovat valmistautuneet muutokseen viitisen vuotta.

– Tähän asti on näyttänyt siltä, että ei ole oikea aika. Lukijatutkimuksissamme oli kolmannes [vastaajista], joka tahtoi tabloidia, kolmannes, joka ei tahtonut ja kolmannes, joka ei osannut päättää tahtoako vai ei. Vähitellen kanta on lieventynyt, kun muut lehdet ovat muuttuneet tabloideiksi, sanoo Ilkan päätoimittaja Satu Takala.

– Isommassa koossa on omat hyvät puolensa. Sitä voivat käyttää kukkakauppiaat ja monenlaista muuta. Mutta kyllä tämä pienempi tabloid on nykyinen sanomalehden koko, toteaa Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa.

Viljanmaa uskoo, että lukijat ottavat uudenkokoisen lehden hyvin vastaan. Siihen on jo totuttu.

– Olemme tehneet paljon liitteitä tabloidissa. Uskoisin, että muutos on aika pieni kuitenkin – paljon pienempi kuin pari-kolme vuotta sitten olisi voinut olla, Viljanmaa sanoo.

Ensimmäiset koelehdet on esitelty tällä viikolla lukijaraadille.

– Se otettiin hyvin vastaan ja palaute oli positiivista. Totta kai oli myös kehittämiskohteita, Takala toteaa tabloid-Ilkan saamasta vastaanotosta.

Ennen varsinaista tabloidiin siirtymistä luvassa on vielä toinenkin koelehti.

Visuaalinen ja kätevä

Sekä Viljanmaa että Takala uskovat tabloidin toimivuuteen. Yksi syy on se, että Ilkan, Pohjalaisen ja Keski-Pohjanmaan muutoksen jälkeen Lännen mediassa kaikki lehdet, paitsi Turun Sanomat, ovat tabloid-kokoisia. Sama koko mahdollistaa materiaalin vaihdon aiempaa helpommin.

– Uskon, että lukijat tulevat nyt saamaan vielä enemmän visuaalisesti silmää miellyttäviä juttuja, Takala sanoo.

– Tabloid on kätevämpi käsitellä ja visuaalisempi – meillä on hyviä kuvaajia ja heidän kuvansa nousevat paremmin esiin, Viljanmaa listaa.

Vaikka tabloid-koko aiheuttaa lehden tekijöille joitakin muutoksia ja uutta asennoitumista, pääasia pysyy päätoimittajien mukaan uudistuksen jälkeenkin ennallaan.

– Maakuntalehti ei ole mitään, ellei se ole maakuntansa puolesta, Takala sanoo.

– Sisältö on tärkein. Sisältöön satsataan, Viljanmaa muistuttaa.

Vihreät leikkaisi tukia ruotsinlaivoilta – "Miksi viinarallia tuetaan niin paljon?"

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto politiikan toimittajien lounaalla Helsingissä 19. syyskuuta

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto arvostelee hallitusta siitä, ettei se onnistunut leikkaamaan yritystukia.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto politiikan toimittajien lounaalla Helsingissä 19. syyskuuta

Vihreät karsisi yritystukia runsaan 800 miljoonan euron edestä. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto esitteli puolueen leikkauslistaa tiistaina politiikan toimittajien lounaalla.

Uutena mukana oli esimerkiksi leikkaus matkustajaliikenteen eli lähinnä ruotsinlaivojen tukeen. Aalto pohtisi, onko "viinarallia" järkevää tukea niin paljon kuin nyt tehdään. Puolueen mukaan tuen karsiminen tasaisi myös kilpailuasetelmaa kotimaisten konferenssijärjestäjien kesken.

Vihreät leikkaisi ensi alkuun 20 miljoonaa euroa laivojen miehistökustannustuesta, jonka puolue poistaisi asteittain kokonaan kahdessa vuodessa.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan alkuvuonna teettämän selvityksen perusteella miehistökustannustuki on matkustajamerenkulun suorista tuista merkittävin. Siihen kuluu vajaat 40 miljoonaa euroa vuodessa.

MaRan mukaan Suomi tukee viihderisteilijöitä 250 miljoonalla eurolla vuosittain, josta vihreiden ehdottama leikkaus olisi alle kymmenesosa. Keskeisin epäsuora tuki on myynnin ja palvelujen arvonlisä- ja valmisteverottomuus, jonka määrä on runsaat 180 miljoonaa euroa vuodessa. Myös MaRa arvosteli, että tuet vääristävät kilpailua.

Aalto: Yritystuet "pyhä lehmä" hallitukselle

Juha Sipilän (kesk.) hallitus pui yritystukien karsimista jo keväällä sekä uudelleen elo-syyskuun vaihteessa budjettiriihessään, mutta lopputulos jäi siihen, että uudistamista pohtimaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä.

Touko Aalto pitää parlamentaarisen työryhmän perustamista hyvänä asiana, mutta sanoo, että hallitus olisi voinut tehdä jo budjettiriihessään päätöksiä yritystukien leikkaamisesta.

– Pidän tosi kummallisena, että jos valtioneuvoston itse tilaamista selvityksistä näkyy selkeästi, että suuri osa vero- ja yritystuista on tehottomia, niin niitä ei voida edes käsitellä, että ne ovat pyhä lehmä, Aalto arvosteli politiikan toimittajien lounaalla.

Hänen mukaansa pelkona on, että hallitus siivosi päätösten tekemisen työryhmään, koska se on kykenemätön tekemään päätöksiä.

Vihreät karsisi ensi alkuun eniten yritystukia teollisuuden energiaverojen palautuksista, joista puolue leikkaisi runsaat 200 miljoonaa euroa. Suurin osa tiistaina listatuista leikkauskohteista on ollut jo aiemmin esillä esimerkiksi vihreiden varjobudjeteissa.

Euroopassa varaudutaan suuriin muutoksiin – Yle selvitti: Nämä 5 heimoa kamppailevat Suomen asemasta unionissa

Grafiikka

Yle kysyi puoluejohtajilta, miten Euroopan unionia pitäisi heidän mielestään muuttaa. Suomi joutuu ottamaan kantaa aiheeseen pian.

Grafiikka

Euroopassa puhaltavat nyt Euroopan unionin tiivistämiselle suotuisat tuulet, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julisti puheessaan viime viikolla. Unioniin nihkeästi suhtautuvat britit tekevät lähtöä ja EU-vastaisten populistien nousu Euroopan vaalikentillä on hyytynyt.

Mikäli uudistusjuna lähtee Saksan ja Ranskan vetämänä liikkeelle, on suomalaisten poliitikkojen pystyttävä neuvottelupöydissä kertomaan, millaisen EU:n Suomi jatkossa haluaa. Yle kysyi näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta kaikille puoluejohtajille osoitetussa kyselyssä.

Ylen pyynnöstä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku tutustui puoluejohtajilta saatuihin vastauksiin ja jakoi puolueet niiden perusteella viiteen eri ryhmään. Puolueiden vastauksia Ylelle kommentoi myös yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta.

1. Kiihdyttäjät

Yle kysyi puolueiden kantaa unionin yhteistyön syventämiseen, rahaliiton kehittämiseen, euromaiden yhteisvastuun kasvattamiseen ja turvapaikkapolitiikkaan.

Vastausten perusteella vihreät erottuu selkeästi integraatiomyönteisimpänä puolueena, joka on valmis muita nopeampaan yhteistyön syventämiseen kaikilla kyselyssä esiin nousseilla alueilla.

– Yhteisen päätöksenteon lisääminen tietyissä asioissa toisi paremman unionin, kestävämmän talouden ja laajemman hyvinvoinnin, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kirjoittaa vastauksessaan.

Aalto on ainoa puheenjohtaja, joka vastaa yksiselitteisesti olevansa valmis lisäämään euromaiden yhteisvastuusta taloudellisista riskeistä. Tutkija Timo Miettinen pitää vastausta yllättävänä.

– Monet puolueet pitävät yhteisvastuuta punaisena vaatteena. Selvästi ajatellaan, että yhteisvastuusta puhumalla ei vaaleissa pärjää. Vihreät kuitenkin puhuvat myönteiseen sävyyn yhteisvastuun kehittämisestä, Miettinen sanoo.

Miettisen mielestä vihreiden vastauksessa on kiinnostavaa myös maininta euroalueen sisäisistä epätasapainoista, jotka ilmenevät erityisesti Saksan suurena vientiylijäämänä. Tällaiset kannat ovat Saksan kanssa samoja talouspoliittisia näkemyksiä jakavissa suomalaispuolueissa harvinaisempia. Aihetta ovat euroalueella pitäneet esillä muun muassa Ranskan presidentti Macron ja Italian entinen pääministeri Matteo Renzi.

– Solidaarisuuden ja vastuullisuuden tulee kulkea käsi kädessä. Toisaalta tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja parempaa riskienhallintaa, toisaalta mahdollisuuksia tasata valtavia yli- ja alijäämäeroja eri maiden ja alueiden välillä, vihreiden Aalto kirjoittaa vastauksessaan.

2. Rauhalliset etenijät

Vanhat suuret puolueet: kokoomus, SDP, keskusta ja pienemmistä puolueista RKP kuuluvat vastausten perusteella ryhmään, jossa EU-integraatiossa nähdään mahdollisuuksia syventämiselle, mutta eteneminen halutaan hoitaa rauhalliseen tahtiin, UPI:n tutkija tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi. Hän kutsuu ryhmää gradualisteiksi.

– Suuret puolueet kokoomus, keskusta ja SDP ovat loppujen lopuksi vastauksissaan hyvin lähellä toisiaan. Vastauksista henkii tietty konsensuslinja, joka on aika lähellä Saksan EU:ssa ajamaa linjaa, Iso-Markku sanoo.

Saksan ajamalla linjalla tarkoitetaan jäsenvaltioiden omaa vastuuta ja markkinakuria korostavaa lähestymistapaa. 

Hallituspuolueista keskustan ja kokoomuksen vastauksissa korostetaan, että euroalueella jo tehtävät toimet on saatettava loppuun ennen uusien harkitsemista. Näihin kuuluu erityisesti pankkiunionin viimeistely.

– Jokaisen valtion on saatava ensi sijassa omat uudistuksensa ja taloutensa kuntoon, ennen kuin voidaan realistisesti päättää lisätoimista, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kirjoittaa vastauksessaan.

– Niin kauan kuin rakenteelliset uudistukset EU-jäsenmaissa odottavat tekijäänsä, talous- ja rahaliittoa koskevat uudistukset ovat toissijaisia, vastaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

SDP:n Antti Rinteen mukaan EU:n kriisinsietokykyä voitaisiin parantaa niin sanotulla pahan päivän rahastolla.

– Jokaisella jäsenvaltiolla on vastuu oman julkisen talouden tilasta, mutta mahdollisessa vaikeassa taloustilanteessa talous- ja rahaliiton jäsenten yhteistyökykyä on vahvistettava, Rinne kirjoittaa.

RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mielestä euroalueella tullaan pitkällä tähtäimellä tarvitsemaan tiiviimpää yhteistyötä, mutta sen aika ei ole vielä.

– Ennen tiiviimpää yhteistyötä tulee vähentää riskejä. Jotta näin tapahtuisi, on myös tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat niitä toimenpiteitä, joihin ollaan sitouduttu, Henriksson kirjoittaa vastauksessaan.

3. Uudistajat

Tutkija Tuomas Iso-Markku asettaisi vasemmistoliiton ainoana puolueena omaan reformistien lokeroonsa. Siellä on Suomessa yksinäistä, mutta samoja ajatuksia jakavat aatetoverit muualla Euroopassa.

– Kuten monilla Euroopan vasemmistopuolueilla, on vasemmistoliitolla vahva reformistinen uudistusagenda. Suhtautuminen integraatioon itsessään on myönteistä, mutta samalla he haluavat merkittäviä uudistuksia EU:n instituutioihin tai ylipäätään EU:n agendaan, Iso-Markku kertoo.

Vasemmistoliitto kokee yhteistyön tiivistämisen vastenmieliseksi, mikäli se tarkoittaa talouskurin tai yksityistämisen lisääntymistä Euroopassa. Vasemmistoliitto toivoisi yhteistyön lisäämistä Euroopassa sen sijaan esimerkiksi EU-alueen yhteisinvestointeja kasvattamalla.

Rahaliittoa vasemmistoliitto pitää epäonnistuneena ja esittää sen valuvikojen korjaamiseksi Euroopan keskuspankkia koskevia muutoksia.  

– Euroopan keskuspankin mandaattia on muutettava niin, että EKP:llä on mahdollisuus lainoittaa maita suoraan työllisyyttä edistävän finanssipolitiikan mahdollistamiseksi. Joustot, kuten rinnakkaisen valuutan käyttöönotto, ovat myös perusteltuja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoittaa.

Vasemmistoliiton vastauksessa huomiota kiinnitetään vihreiden tapaan myös budjettiylijäämien euroalueelle aiheuttamiin ongelmiin ja epätasapainoon.

Iso-Markku arvioikin, että euroaluetta koskevissa kysymyksissä myös vihreät voidaan jossain määrin lukea reformisteihin, mutta vasemmistoliiton esittämät uudistukset ovat selkeästi radikaalimpia.

4. Jarruttajat

Kristillisdemokraattien ja puolueeksi pyrkivän Sinisen eduskuntaryhmän EU-politiikassa tavoitteena on pitää asiat suurimmaksi osaksi ennallaan, tutkija Iso-Markku arvioi. Hän luokittelisi puolueet vastausten perusteella minimalisteiksi kutsumaansa ryhmään. Myös keskustan vastauksista hän löytää joitain samoja piirteitä.

- He haluavat pitää kiinni status quosta. Vastauksissa nähdään ehkä tiettyjä alueita joilla voidaan edetä hieman, mutta pääasiassa halutaan pysytellä nykyisessä, Iso-Markku sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah syventäisi yhteistyötä sisämarkkinoilla. Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtaja, eurooppaministeri Sampo Terho mainitsee puolestaan turvallisuusyhteistyön ja terrorismintorjunnan kehittämisen.

–  Pitäisin hyvänä myös sitä, että EU ryhtyisi yhdessä kehittämään tehokkaampia tapoja palauttaa kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä näiden lähtömaihin, Terho kirjoittaa vastauksessaan.

Kristillisdemokraatit ja siniset antavat ainoina vastaajina perussuomalaisten kanssa yksiselitteisen tyrmäyksen ajatukselle siitä, että EU:ssa sovittaisiin sitovasti turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen jakautumisesta jäsenmaihin.

Yhtenä perusteluna Terho mainitsee hallitusohjelman, jossa mainitaan, että turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Tutkija Iso-Markku näkee kysymyksen turvapaikkapolitiikasta kertovan hallituksen EU-politiikan vaikeudesta.

– Jakolinjat ainakin jossain kysymyksissä ovat hallituksessa olevien puolueiden välillä selvästi syvempiä kuin tiettyjen hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä. Kysymys turvapaikkajärjestelyistä symboloi tätä erityisen paljon. Tässä asiassa suurin osa suomalaisista puolueista olisi valmis menemään pidemmälle, kuin mitä hallituksen sisällä oleva sininen eduskuntaryhmä, tutkija Iso-Markku sanoo.

Hallituspuolueiden puheenjohtajista kokoomuksen Petteri Orpo kertoo kannattavansa sitä, että EU sopisi sitovasti turvapaikanhakijoiden jakautumisesta jäsenmaihin. Kaikki oppositiopuolueiden puheenjohtajat perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja lukuunottamatta ovat Orpon kanssa samoilla linjoilla.

Keskustan puolusihteeri Jouni Ovaska ei ota kysymykseen suoraan kantaa, vaan puhuu kiintiöpakolaisjärjestelmän kehittämisestä, jolloin kiintiöpakolaisten määrää olisi kyettävä nostamaan Euroopan laajuisesti. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on Ylen aikaisemmassa haastattelussa kertonut olevansa valmis nostamaan Suomen kiintiön väliaikaisesti 2 000 pakolaiseen.

5. Purkajat

Perussuomalaiset ovat odotetusti EU:n suhteen kielteisimmällä linjalla. Minimalisteista perussuomalaiset eroavat Iso-Markun mukaan siinä, että integraatiokehityksen jarruttamisen sijaan vastauksissa puhutaan jo toteutettujen integraatiohankkeiden purkamisesta.

– Integraation luomia ongelmia, kuten euron kriisiä tai laittomien maahanmuuttajien vaellusta voidaan tietysti hillitä lisäämällä integraatiota, mutta samalla nakerretaan jäsenmaiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeutta. Parempi tapa on purkaa epäonnistuneita integraatiohankkeita, kuten yhteisvaluutta ja Schengen-alue, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa vastauksessaan.

Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen pitää perussuomalaisten kielteisestä suhtautumisesta kertovia vastauksia konkreettisina, kun taas EU:n integraatioon myönteisemmin suhtautuvien puolueiden näkemykset hakevat muotoaan.

– Visiot erityisesti talous- ja rahaliittoon liittyen ovat puolueilla vielä aika epämääräisiä kautta linjan, paitsi niiden vastausten osalta, jotka ovat yksiselitteisen kielteisiä. Siinä näkyy selkeästi, että tätä keskustelua ei ole vielä käyty institutionaalisten uudistusten tasolla, Miettinen arvioi.

Keskustelua aiheesta tulee syksyn aikana riittämään. Pääministeri Sipilä antaa eduskunnassa ilmoituksen Suomen EU-politiikasta marraskuussa ja EU-pöydissä aihetta käsitellään huippukokouksissa.

Paljon riippuu myös siitä, millainen hallitus Saksassa muodostetaan sunnuntain liittopäivävaalien jälkeen. Vasta sen jälkeen nähdään, millaiseksi Ranskan ja Saksan yhteistyö muodostuu.

Korjattu kello 17.45, Italian entinen pääministeri on Matteo, ei Mario Renzi

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä