Katso suorana aamu-tv:stä: Yle arpoo eduskuntavaalien puoluetenttien järjestyksen

Ylen Aamu-tv

Kaikki eduskuntapuolueet tentataan ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Ylen Aamu-tv

Puoluetenttien arvonnassa on mukana yksi edustaja kustakin eduskuntapuolueesta. Kukin heistä nostaa arvontalaatikosta kirjekuoren, jossa on tentin päivämäärä.

Arvonta nähdään aamu-tv:n suorassa lähetyksessä alkaen kello 8.10.

Kirjekuoren nostojärjestys on niin, että ensimmäisenä kuoren noukkii viime eduskuntavaalien suurimman puolueen edustaja.

Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen perustelee julkista arvontaa läpinäkyvyydellä.

– Tenttipäivien järjestyksestä on aina esitetty epäilyjä. Nyt arvomme päivät suorassa lähetyksessä, joten tässäkin asiassa läpinäkyvyytemme on mahdollisimman kirkas, Jouko Jokinen sanoo.

Kaikki puolueet tentataan ennen 3. huhtikuuta alkavaa ennakkoäänestystä. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 14. huhtikuuta.

Etkö tiedä, miten äänestät eduskuntavaaleissa? Olet puolueiden tutkimustyön pääkohde

taloustutkimus oy

Puolueet tutkivat vaalien alla urakalla kansalaisten tuntoja. Käytössä on paljon entistä tarkempaa tutkimustietoa.

taloustutkimus oy

Puoluekannastaan epävarmat äänestäjät ovat kevään 2019 eduskuntavaaleissa ratkaisijan paikalla. Heistä riippuu, mikä puolue nousee maan johtoon ja kenestä tulee pääministeri.

Siksi puolueet tutkivat juuri nyt erityisen innokkaasti liikkuvien äänestäjien mielipiteitä. Heitä on jopa 40 prosenttia äänestäjistä.

Internetin aikakaudella lähes kaikkien ihmisten mielipiteistä ja käyttäytymisestä on mahdollista kerätä hyvin paljon tietoa. Tällaista tutkimustietoa puolueille myös tarjotaan.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kertoo, että Taloustutkimus alkoi pari vuotta sitten liittää kyselyillä saamiinsa tuloksiin tilastotietoja ja muuta dataa, jopa internetselailusta evästeiden avulla kerättyä tietoa.

– Näin olemme pystyneet parantamaan tutkimusten tarkkuutta ja tätä profilointia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tunnistaisimme sieltä yksittäisiä henkilöitä. Sitä emme tee.

Tutkimusdata ohjaa kampanjoiden kohdistamista

Esimerkiksi vihreät onnistuivat kampanjansa kohdentamisessa hyvinkin tarkkaan keväällä 2017 pidetyissä kuntavaaleissa. Puolue tutki osassa maata postinumeroalueittain, missä sen potentiaaliset kannattajat asuvat.

– Suurimmissa kaupungeissa se auttoi ymmärtämään, missä päin on kannattavampaa kampanjoida kuin toisaalla, myöntää vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Hän sanoo, ettei vihreät kuitenkaan yrittänyt kohdentaa vaalimainontaa pikkutarkasti eikä räätälöinyt erikseen viestejä pienille kohderyhmille. Puolue käytti dataa hahmottaakseen kokonaiskuvaa vaaliasetelmista.

Jos esimerkiksi taistelu pääministeripuolueen asemasta menee tiukaksi, voiton syrjässä olevat puolueet tutkivat tarkoin sitä, minne niiden kannattaa lähettää puheenjohtajansa esittäytymään kampanjan kahden viimeisen viikon aikana.

Tieto potentiaalisista äänestäjistä on arvokkainta puolueille

Poliittisen kantansa salaavien suuri määrä on ongelma sekä pienpuolueille että kolmelle suurelle eli sosiaalidemokraateille, kokoomukselle ja keskustalle.

Jokainen noista kolmesta puolueesta pystyy saamaan ydinkannattajiltaan noin 400 000 ääntä. Se tuo 16–17 prosentin kannatuksen.

Suurimmaksi puolueeksi nouseminen onnistuu kuitenkin vasta, jos puolue saa kerättyä tuon potin päälle runsaat 200 000 ääntä.

Nuo äänet on kyettävä haalimaan epävarmoilta, liikkuvilta äänestäjiltä. Siksi heitä halutaan tutkia.

Peruskysymys puolueiden kannatusgallupeissa on: Mitä puoluetta aiot äänestää? Oleellinen kysymys on myös tämä: Mikä puolue on sinulle toiseksi suosituin vaihtoehto?

Jälkimmäiseen kysymykseen vastaajat ovat liikkuvia äänestäjiä.

Puolueiden on syytä olla hyvin perillä ennen kaikkea kahdesta asiasta.

– Se puolue, jolla on paras käsitys varmoista kannattajistaan ja potentiaalisista kannattajistaan, lähtee parhaista lähtökohdista vaalityöhön, toteaa kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen.

Puolueet etsivät “katsomoon siirtyneistä” tietoa monin tavoin

Suomalaiset ovat yhä puolueuskollisia. Jos puolue menettää runsaasti perinteisiä kannattajiaan, pääosa siitä “siirtyy katsomoon” eli passivoituu. Vain osa pettyneistä sitoutuu heti toisiin puolueisiin.

Puolueet pystyvät itse paikallistamaan kohtuullisen hyvin, missä katsomoon siirtyneitä on.

Tilastokeskuksen vaaliaineistoista löytyy tieto siitä, kuinka suuri kannatus puolueella on ollut milläkin postinumeroalueella. Kun vertaillaan aikaisempien vaalien tuloksia, kuva puolueen kannatuspotentiaalista hahmottuu.

Osa median gallupeista on puolueille käyttökelpoista materiaalia vaalityössä. Taloustutkimus myy Yleisradion kuukausittaisen puoluekannatusmittauksen tausta-aineistoja puolueiden käyttöön.

Keskustan johto on saanut niistä hyödyllistä tietoa, kun puolueen kannatus on luisunut alaspäin.

– Aineistoista näkyy selvästi, että keskustan kannattajia on siirtynyt hallituskauden aikana katsomoon pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa, kertoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.

Puolueet seuraavat, mistä kansa puhuu sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median massadatan kautta voi päästä perille siitä, mistä aiheista ihmiset keskustelevat paljon ja missä sävyssä. Puolueet saavat nykyisin paljon tarjouksia yrityksiltä, jotka kaupittelevat analyyseja kansalaisten käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa.

Yritykset haravoivat nettihakujen, tykkäysten, aineistojakojen sekä sometilien seuraajien määriä. Niistä voi tehdä päätelmiä mielipiteenmuodostuksen trendeistä ja ihmisten välisistä verkostoista.


Tuollaisen tiedon avulla puolue voi päätellä, miten sen omia viestejä pitää muokata, jotta ne vetoaisivat potentiaaliseen kannattajakuntaan.

Osa puolueista myöntää ostaneensa somen massadatasta tehtyjä analyysejä. Toistaiseksi puolueet suhtautuvat kuitenkin varauksellisesti tuollaiseen aineistoon.

Perussuomalaisten puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen kertoo, ettei analyyseista irtoa juuri mitään, kun yksittäisten sanojen perusteella kootaan tietoa netissä tehdyistä hauista.

– Meidän oma jengi kerää ihmisten somekäyttäytymisestä aika paljon tietoa.

Tutkimus kertoo, että ilmastonmuutos kiinnostaa

Nyt mielipidetiedusteiluissa näkyy, että ilmastonmuutos askarruttaa kansalaisia syvästi. Kaikkien puolueiden mielestä ilmastopolitiikasta täytyy puhua eduskuntavaalikampanjoissa.

– Tämä huoli on nousussa kaikissa ikäryhmissä, sanoo SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö, Mikko Koskinen.

Mielipidetiedustelujen perusteella puolueet myös päättävät, mihin sävyyn ne aiheesta kampanjoivat. Ne koettavat vedota viesteillään uskolliseen kannattajakuntaansa ja mahdollisiin äänestäjiinsä.

– Kansalaiset haluavat kuulla, millaisia käytännön ratkaisuja puolueet esittävät, arvioi keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.

Perussuomalaisten kannattajille ilmastonmuutos ei ole lähimainkaan suurin huolenaihe, arvioi puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen.

Hän perustelee kantaansa Kantar TNS-yhtiön julkaiseman Puoluebarometrin tuloksilla. Tutkimusraportti listaa eri puolueiden kannattajien huolenaiheita suuruusjärjestykseen.

– Perussuomalaisten kannattajien ykköshuolenaihe on maahanmuuttajien tukeminen. Seuraavina tulevat sananvapaus maassamme, EU:n tavoitteet ja toimenpiteet, terroriteot ja poliitikkojen kyvyttömyys ja niin edespäin, luettelee Putkonen.

Hän arvelee muiden puolueiden käyttävän ilmastopolitiikkaa keppihevosena autoilun rajoittamiselle ja polttoaineiden hinnankorotuksille. Putkonen uskoo, että vaaleissa ilmastopolitiikasta syntyy asetelma perussuomalaiset vastaan muut.

Tutkimustieto heijastuu myös vaalimainoksiin ja iskulauseisiin

Lähestyviä vaaleja koskevat suunnitelmat ovat puolueiden liikesalaisuuksia. Käytännön esimerkkejä tutkimusten käytöstä täytyy kysyä aikaisempien vaalien ajoilta.

Vuoden 2012 kuntavaalien alla keskustan kannatus oli alamaissa ja puolueen talous kuralla. Keskusta teetätti kampanjaansa julisteen, jonka kuvassa oli räsymatto. Julisteessa luki: On kotiin tulon aika.

Taloustutkimuksen Juho Rahkonen sanoo, ettei hän tiedä, olivatko keskustan ideanikkarit keksineet iskulauseen mielipidetiedustelujen perusteella, mutta niin saattoi olla.

– Vaalien alla tekemässämme tutkimuksessa arvoryhmä nimeltä “kotirakkaat” oli erityisen vahvasti edustettuna keskustan kannattajissa.

Kun Tarja Halonen pyrki vuonna 2000 ensimmäistä kertaa presidentiksi, kansalaisilta kysyttiin gallupissa Halosen kampanjatiimin pyynnöstä: “Millainen ihminen Tarja Halonen on mielestäsi?"

Puolue poimi napakoita vastauksia painettavaksi julisteisiin, postikortteihin ja muuhun kampanjamateriaaliin, kertoo Tarja Halosen kampanjoiden päällikkönä työskennellyt Markku J. Jääskeläinen.

– Avointen kysymysten kautta kampanjan pääiskulauseeksi siivilöityi lause “Yksi meistä”.

Noissa vaaleissa demareiden suurin oivallus oli se, että puolue tilasi käyttöönsä kerran viikossa tietokonekyselynä toteutetun gallupin ehdokkaiden kannatuksesta. Sekä vastaajajoukko että kysymyspatteri olivat samat viikosta toiseen.

Kun kysely toistettiin moneen kertaan, Halosen kampanjan johto pysyi ajan tasalla muutoksista ehdokkaiden kannatuksessa. Tulos oli luotettava, vaikka vastaajien joukko oli pieni.

Gallupbisneksen kaksi suurta keräävät pääosan datasta

Markkinatutkimusta tekevät yritykset ovat keskeisessä roolissa kansalaisten poliittisten asenteiden tutkimuksessa. Alan suurimmat tekijät ovat Taloustutkimus ja Kantar TNS.

Ne keräävät gallupeillaan tietoa esimerkiksi puolueille, niiden ajatuspajoille, etujärjestöille, tutkimuslaitoksille ja tiedotusvälineille.

Kantar TNS:n Puoluebarometri on tärkeä työkalu politrukeille. Laaja, puolivuosittain toistuva kyselytutkimus on suurten puolueiden yhdessä rahoittama.

Barometrista puolueet hoksaavat varhain käänteet suomalaisten poliittisissa mielialoissa. Raportti kertoo muun muassa siitä, mitä mieltä kansalaiset ovat kunkin puolueen julkisuuskuvasta ja johtajien kyvyistä.

– Puolueen imagoon liittyvät muutokset saattavat ennakoida käännettä puolueen kannatuksessa, sanoo Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Arvo- ja asennetutkimukset ennakoivat vaaliteemoja

Taloustutkimuksen Juho Rahkonen arvioi, että kokoomuksen kannatuksen huikea nousu Jyrki Kataisen ja Taru Tujusen kaudella johtui osaksi arvo- ja asennetutkimusten taitavasta käytöstä.

– Kokoomus haistoi tutkimuksista, että pehmeät arvot alkoivat korostua ihmisten ajattelussa. Puolue muutti oikeaan aikaan linjaansa aikaisempaa pehmeämmäksi.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen arvelee eriarvoistumisen nousevan keskeiseksi teemaksi eduskuntavaaleissa. Hän mainitsee kolme eriarvoistumisen muotoa.

– Ihmisten eriarvoistuminen, alueiden eriarvoistuminen ja palveluiden eriarvoistuminen.

Pirkkalaisen mainitsemat ilmiöt ovat täsmälleen samat kuin arvotutkimuksia tekevän e2-tutkimuslaitoksen kesällä ja syksyllä julkaisemissa raporteissa.

Puoluesihteeri Lasse Miettisen mielestä tutkimuksen lisääntynyt käyttö on ollut vihreille hyödyksi. Jollei puolue tiedä, millaiset suomalaisten ja asenteet ovat, se toimii vain arvausten varassa.

Kantar TNS:n tutkimusjohtaja, Sakari Nurmela uskoo, ettei Venäjän uhka tai Suomen Nato-jäsenyys nouse vaalikeskustelujen teemaksi. Hänen arvionsa pohjannee ainakin osaksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n vastikään julkaiseman asennetutkimuksen tuloksiin.

Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen huomauttaa, ettei tutkimusten vaikutusta vaalikeskusteluihin pidä yliarvioida.

– Yleensä vaalikeskustelun ovat laukaisseet ulkoiset ärsykkeet. Milloin se on ollut maahanmuutto, milloin eurokriisi, milloin Irak-gate vuoto tai muu vastaava kohu-uutinen.

Osa käyttökelpoisesta tiedosta menee puolueilta hukkaan

Tutkimustiedolla on aina suuri merkitys vaaleissa. Sen käyttö on kuitenkin vaikeaa.

Tutkimuslaitos e2:n johtaja Karina Jutila sanoo, etteivät puolueet välttämättä ehdi seuloa tarjolla olevaa dataa kunnolla.

– Jollei tiedon käyttämisen rutiinia ole, massasta ei löydä oleellisia asioita.

Myös Juho Rahkonen on sitä mieltä, ettei puolueille hankittu tieto ole välttämättä tehokkaassa käytössä, vaikka ne osaavat analysoida dataa hyvin.

–Eri asia on, osaako puolue soveltaa saamaansa tietoa. Suurin kysymys lienee kuitenkin se, suostuuko puoluejohto ottamaan saamaansa tietoa kuuleviin korviinsa.

Pula saamenkielisistä opettajista ei hellitä – nyt nopealla koulutuksella halutaan pätevöittää kymmeniä osaajia kerralla

Ánne-Sire Länsman

Ketterän korkeakoulun opinnot järjestetään pääosin Inarissa.

Ánne-Sire Länsman

Oulun ylipiston Giellagas-instituutti aloittaa ensi kesänä koulutuksen, jonka tarkoituksena on saada Suomeen lisää päteviä saamen kieltä taitavia opettajia.

Ja tähän päämäärään halutaan nyt perinteistä yliopistokoulutusta joustavammin. Opiskeluaika on kaksi vuotta.

Koulutuksella aiotaan tavoittaa kolmisenkymmentä opiskelijaa.

– Emme anna suoraan opettajankoulutusta, mutta tarjoamme palikoita, jotka osaltaan pätevöittävät ammattiin, Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman sanoo.

Saamelaiskäräjien selvityksen mukaan sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella on jatkuva pula kielitaitoisista opettajista.

– Lähivuosina tarve vain kasvaa, kun opettajia eläköityy, Anni-Siiri Länsman kertoo.

Niinpä Giellagas-instituutti ja Saamelaiskäräjät päätyivät hakemaan koulutukseen rahaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Viime kesänä Ketterälle korkeakoululle myönnettiin 750 000 euron rahoitus.

Kuntien työntekijät yksi kohderyhmä

Ketterän korkeakulun ensimmänen vuosi on pääsosin kieliopintoja, sen jälkeen keskitytään opettajan pedagogisiin opintoihin.

– Kovalla opiskelulla saa kaikki palikat kasaan kahdessa vuodessa, Anni-Siiri Länsman sanoo.

Koulutus viedään suurten kaupunkien sijaan pääosin pohjoiseen, Inariin. Siellä järjestettäisiin pääosin inarinsaamen ja pohjoissaamen kieliopinnot.

Myös opettajan pedagogiset opinnot on mahdollista suorittaa pohjoisesta käsin.

Länsmanin mukaan opiskeljoita etsitään myös lähestymällä Pohjois-Suomen kuntia.

– Siellä työskentelee ihmisiä, jotka ovat potentiaalisia opiskelijoita. Kuntien kanssa kannattaa neuvotella, miten nämä henkilöt pääsisivät opiskelemaan esimerkiksi työn ohella.

Opinnoissa on tarkoitus myös joustaa opiskelijan tilanteen mukaan. Tarjolla on verkko- ja monimuoto-opiskelua. Myös työn ohella opiskelu onnistuu, ainakin pedagogisten opintojen osalta.

Esimerkiksi koltansaamen opinnot ovat tässä koulutuksessa pääosin verkkomuotoisia.

Roope Lipastin kolumni: Uskokaa meitä kirjailijoita, jotka käskevät lukemaan

Kirjailija Roope Lipasti poseeraa kameralle.

Lukutaidosta täytyy pitää kiinni kynsin hampain. Suuressa osassa ajattelua tarvitaan sanoja tai sanoihin perustuvia rakenteita, joita ei saa kuin lukemalla. Ajattelusta ei ole kenellekään haittaa, kirjoittaa Roope Lipasti.

Kirjailija Roope Lipasti poseeraa kameralle.

Olen mukana lukuhankkeessa, jossa kannustetaan lapsia – yllätys, yllätys – lukemaan. Ideana on, että mennään kouluun ja ensin lavalle nousee joku lasten suosima tubettaja villitsemään nuorisoa ja kertomaan omasta lukemisestaan, minkä jälkeen kirjailijat kertovat kirjoista. Konsepti on muuten varsin toimiva, paitsi että itse harkitsen nyt vakavasti ammatinvaihtoa.

Show’n jälkeen nimittäin oli Lahdesta Hollolaan saakka ulottuva nimmarijono, mutta voi! Kävi ilmi, etteivät ne halunneetkaan keski-ikäisen kaljuuntuvan kirjailijamiehen käsialanäytettä vaan jonkun nevöhöödin Miklun. Ryhdyn toden totta tubettajaksi!

Esimerkiksi tällä nevöhöödillä Miklulla on yli 250 000 tilaajaa. Vertailun vuoksi: oman alueeni pää-äänenkannattaja Turun Sanomilla on päivittäin lukijoita noin 160 000. Suomalainen kirjailija saa olla oikein tyytyväinen jos hänen kirjaansa myydään 5000 kappaletta. Useimmilla menee vielä paljon huonommin: myynnin näkökulmasta esimerkiksi runokirjoja kannattaa julkaista vain niiden, joiden äiti on vielä elossa.

Kaikkiaan tämä tubettajan ja hänen faniensa seuraaminen oli avartava kokemus. Muistan nimittäin kuinka nuorena aikuisena mietin, millä tavalla tulevat sukupolvet voivat enää kapinoida, kun heidän vanhempansa (eli minun sukupolveni) ja jopa isovanhempansa ovat rock-veteraaneja. Siis sellaisia jotka edelleen käyvät festareilla ja joilla on tatuointeja ja nenässä herneen sijaan rengas. Miten on mahdollista erottautua yhteiskunnassa, jossa nuorisokulttuuri on valtakulttuuria?

No, se erottautuminen ei ollut nuorisolle temppu eikä mikään!

He vain hylkäsivät kaiken edellä mainitun. Nyt heillä on oma juttunsa, joka on meidän vanhempien mielestä paitsi täysin käsittämätöntä, myös ylivoimaisen älytöntä ja harvinaisen typerää, eli juuri sellaista, mistä nuorisojutuissa parhaimmillaan on kyse.

Siis miettikää nyt! Miksi ihmeessä katsoa videoita joissa joku tyyppi kertoo mitä on puuhannut sinä päivänä, ketä kiinnostaa? (Paitsi niitä 250 000 seuraajaa). Tai mitä järkeä on katsoa verkossa, kun joku toinen pelaa hölmöä peliä? Menisitte nuoriso töihin! Leikkaisitte tukkanne, jos mahdollista, vielä siistimmäksi ja alkaisitte elää ihmisiksi!

Ja juuri tuon takia nuorisossa on tulevaisuus. He tekevät asiat aina vähän eri lailla kuin ennen. Vanhempien paheksunta kertoo, että on onnistuttu. Mutta koska vanhempien ikiaikainen velvollisuus tosiaan on paheksua, haluan olla hieman huolissani. Empiirisen lähipiirihavainnointini perusteella nuoriso katselee videoitaan ihan koko ajan. Jopa suihkusta kuuluu netin älämölö. Nuorten ja lasten maailma pirstoutuu ikuisesti jatkuviin muutaman minuutin klippeihin, joissa hohotetaan idioottimaisesti milloin millekin.

Ja kun sitten koulussa on kokeet, lukeminen on vaikeaa, kun ei ymmärrä mitä läksykirjassa sanotaan. Maailma onkin yhtäkkiä monimutkaisempi kuin netin hessuhopotodellisuus. Meillä tämä kulminoitui aikoinaan siihen, kun yksi lapsista totesi läksyistään, että ”Meijän piti vaan lukee tää, ei osata”.

Opettajaparat.

Lukutaidosta täytyykin pitää kiinni kynsin hampain. Se on viime kädessä ajattelu- ja mielikuvitusaisti. Suuressa osassa ajattelua tarvitaan sanoja tai sanoihin perustuvia rakenteita, joita ei saa kuin lukemalla. Mitä enemmän ihminen tuntee sanoja, sitä paremmat valmiudet hänellä on ajatella. Eikä ajattelusta ole koskaan ollut kenellekään haittaa, Arkhimedes toki pois lukien.

Vastaavasti jos ei osaa lukea, siitä seuraa yleensä että sanavarasto on pieni, mistä seuraa ongelmia ymmärtää maailmaa. Asioiden laittaminen konteksteihin ja ylipäänsä erilaisten loogisten suhteiden näkeminen vaikeutuu. Silloin alkaa äkkiä uskoa tämän maailman trumppeja tai mv-lehtiä. Kannattaisi sen sijaan uskoa meitä kirjailijoita, kun me sanomme, että lukekaa.

Kirjailijat eivät nimittäin valehtele melkein koskaan paitsi työkseen. Tai ellette usko meitä, niin uskokaa tubettaja-Miklua. Tämä ansiokas nuori mies kertoi lukevansa vuodessa sata kirjaa ja kehotti lapsia kokeilemaan, että jos joka päivä lukisi ensi alkuun vaikka ihan vähän. Että jos olisikin netissä yhdeksän tunnin sijaan vain kahdeksan. Idea on erinomainen eikä koske vain lapsia.

Milloin sinä kävit viimeksi kirjastossa?

Arkhimedeelle kävi muuten tarinan mukaan niin, että hän oli ajattelemassa rannalla, kun roomalainen sotilas käveli hänen hiekkaan piirtämiensä kuvioiden yli. Arkhimedeen viimeiset, äkäiset, sanat olivat: ”Älä sotke mun ympyröitä”.

Roope Lipasti

Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka eksyy vapaa-aikanaan kernaasti konkreettisiin ja selkeisiin remonttihommiin.

Viime talvena ammattikalastaja upotti moottorikelkkansa, nyt hän on taas jäällä tavanomaista aiemmin – jäätilanteessa suuria eroja eri puolilla maata

Ilkka Karppanen

Ammattikalastajat pyrkivät talvijäille jopa riskillä, sillä rospuuttokaudella tienestiä ei tule.

Ilkka Karppanen

Kyllä tämä jää kestää, ajatteli ammattikalastaja Ilkka Karppinen vuosi sitten. Hän hyppäsi moottorikelkan sarviin ja lähti talviverkoille Höytiäisen jäälle Pohjois-Karjalassa. Mutta ahneus kostautui, kun jää petti kelkan alta kohdassa, jossa on kahdeksan metriä vettä.

Moottorikelkka saatiin nostettua kuukautta myöhemmin, kun jäät olivat tarpeeksi vahvat. Nostovälineet ovat rannalla vastaisen varalle ja uppokelkka on nyt vara-ajopelinä.

– Kelkka meni pohjaan, mutta ukko pelastui, kertoo Karppinen nyt, kun ajaa jälleen moottorikelkalla järven jäällä.

Tänä vuonna jäät ovat vankat pohjoisella Höytiäisellä, ja kauden alun kävellen hiippaillut verkkoreissut 3–4-senttisellä jäällä ovat jo vaihtuneet moottorikelkkailuun. Vaikka saman järven eteläosan selät lainehtivat vielä vapaina, pohjoisosissa on kalastettu jo kuun alusta. Teräsjäätä on silmämääräisesti jopa 15 sentin paksuudelta.

Koko maan jäätilanne vaihtelee, eivätkä suurten järvien selät ole vielä ummessa. Höytiäisestä Ilkka Karppinen sanoo, että vaatii –20 asteen pakkasta, ennen kuin eteläosan selät umpeutuvat.

Suomen ympäristökeskuksen jäätietojen perusteella jäätä on lähes kaikkialla pitkäaikaista keskiarvoa vähemmän, Tuusulanjärvellä etelässä tosin keskiarvon ylittävät 12 senttiä, mutta yleisesti vain puolet keskiarvosta ja Lapissa reilusti keskiarvoa vähemmän. Toisaalta lumen vähyys suosii jään vahvistumista.

Varhaiset jäät ja lyhyt rospuutto kalastajan ilona

Ammattikalastaja Ilkka Karppinen laski tämän talven ensimmäiset verkkonsa melkein kolme viikkoa edellisvuotta aiemmin. Vuosi sitten verkoille päästiin vasta jouluviikolla.

Neljättä talvea täyspäiväisesti kalastajana työskentelevälle Karppiselle lyhyt rospuutto on elinkeinon kannalta välttämätön. Tänä syksynä syyskalastuksen ja talvikalastuksen väliin jäi vain viiden päivän tauko. Varhaisen talvikauden ensimmäisillä kalastusviikoilla tehdään kalamiehen tili, sillä kun saatavuus vähenee, järvikalan kysyntä ylittää tarjonnan. Sen vuoksi ammattikalastaja lähtee jäälle vaikka vähän riskillä.

Sisävesiltä pyydetyn kalan osuus kalakaupassa on vain muutamia prosentteja, kertoo luonnonvarakeskus Luke. Se on vähän, tosin kotimaisen kasvatus- ja villinkin kalan suosion kasvusta on näkyvillä merkkejä, kertoo syksyinen uutinen.

Muikku on Suomen järvien merkittävin saaliskala ja sitä on saatavilla runsaasti. Kuhasaaliit ja myös kuhan kysyntä ovat kasvaneet.

Höytiäisen saaliskaloista tärkein on kuha, lisäksi järvestä tulee ahventa, siikaa, haukea ja madetta.

Karppinen laskee viimeisiä sadasta talviverkostaan. Kelluttava puku, naskalit ja paikallistuntemus tuovat turvaa. Kalastaja kertoo, että huonossa säässä verkkojen kokemisessa etenee vain joitakin satoja metrejä tunnissa. Kun verkot on laskettu, niitä kierretään talvikauden ajan joka ikinen päivä.

– Tämä on sellainen laji, että periksi ei auta antaa, Karppinen sanoo.

Herätys: Strasbourgin joulutorin ammuskelussa kuollut ainakin kolme, pakettiautomaattien määrä kasvaa kovaa vauhtia, sää kylmenee vähitellen

Hälytysajoneuvoja lähellä joulutoria Strasburgissa.

Lue tästä päivän puheenaiheet lyhyesti. Voit säätää Uutisvahdissa Herätys-ilmoituksia asetuksista.

Hälytysajoneuvoja lähellä joulutoria Strasburgissa.

Strasbourgin ammuskelussa kuollut ainakin kolme

Ranskan Strasbourgissa ainakin kolme ihmistä on kuollut ja yli kymmenen loukkaantunut joulumarkkinoilla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa. Poliisi ei ole saanut aamuun mennessä vielä tekijää kiinni, mutta hän on tiettävästi haavoittunut kadulla partioineen sotilaan luodista. Yle Uutiset on seurannut Strasbourgin tapahtumia läpi yön. Kaupungissa kokoontuvan EU-parlamentin edustajat on pidetty turvallisuussyistä lukittujen ovien takana.

Verkkokauppa kasvaa yhä, ja joulu täyttää pakettiautomaatit

Postilla on jo tuhat pakettiautomaattia, joista lähetyksensä voi noutaa itsepalveluna. Pienemmällä kilpailijalla Pakettipisteelläkin on pian sata automaattia, ja molemmat aikovat kasvattaa verkostoaan reippaasti ensi vuoden aikana. Posti uskoo pakettimarkkinan moninkertaistuvan lähivuosina. Lue lisää pakettibisneksestä täältä.

Tampereella katetaan junarataa areenalla, hotellilla ja kasinolla

Tampereen rautatieaseman tuntumassa on Suomessa ainutlaatuinen työmaa. Radan päälle tulee muun muassa monitoimiareena, hotelli, kasino ja tornitaloja. Junaliikenteen vuoksi rakennustöitä tehdään minuuttiaikataululla. Areenan ja hotellin on määrä olla valmis kesällä 2021. Koko alue valmistuu vuosia myöhemmin. Yle Areenassa on suora nettilähetys Tampereen Kannen työmaalta tänään keskiviikkona klo 11.30 alkaen.

Etelä-Karjala on maakuntien neuvolapriimus

Odottavien äitien ja lasten terveyttä seurataan Suomessa hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti, miten äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toimivat Suomessa. Ainoastaan Etelä-Karjalassa hoidetaan terveystarkastukset pilkulleen säädösten ja suositusten mukaan. Muissa maakunnissa on puutteita esimerkiksi ensisynnyttäjien kotikäynneissä.

Sää kylmenee vähitellen

Koillisesta virtaa kylmempää ja kuivempaa ilmaa. Sää on lähipäivinä poutaista, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Pohjoisessa on melko selkeää ja pakkanen aluksi melko kireää. Maan etelä- ja keskiosissa pilvipeite rakoilee päivä päivältä hieman enemmän. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tampereella on käynnissä Suomessa ainutlaatuinen rakennustyömaa – ratapihan päällä tehdään töitä minuuttiaikataululla öisinkin

Vierailu Tampereen Kannen ja uuden areenan työmaalle

Katso kello 11.30 alkava suora lähetys työmaalta, jossa rakentuu junaradan päälle kokonaan uusi Tampereen Kannen kaupunginosa.

Vierailu Tampereen Kannen ja uuden areenan työmaalle

Tampereen Kannen kaupunginosasta tulee täysin poikkeuksellinen Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Pasilassa juna-asema on radan päällä, mutta Tampereen Kannelle rakennusmassaa tulee huomattavasti enemmän.

Koko hankkeen kustannusarvio on noin 550 miljoonaa euroa.

Kannelle rakennetaan muun muassa monitoimiareena, hotelli, kasino ja tornitaloja (Rakennusyhtiö SRV:n verkkosivut). Areenasta tulee Tapparan ja Ilveksen uusi kotihalli.

Rakennesuunnittelun merkitys korostuu. Nykyaikaiset laskentaohjelmat ovat kovassa käytössä.

– Siellä on tosi isoja paikallisia kuormia, sanoo SRV:n projektijohtaja Rauno Kulmala.

Rakentajat tekevät jatkuvasti yövuoroa

Työmaan keskeltä kulkevan junaliikenteen vuoksi aikataulut on jouduttu suunnittelemaan erityisen tarkasti. Esimerkiksi elementtiasennuksia päästään tekemään vain yöllä.

– Öisin on noin kuusi tuntia aikaa, jolloin junat eivät kulje, Kulmala sanoo.

Muun muassa nosturinkuljettajat, asentajat ja työnjohtajat tekevät säännöllisesti yövuoroa. Päivisin pystytään tekemään radansuuntaisia töitä, kuten pilarien tekoa.

Myös junaliikenteen näkökulmasta kyse on ainutlaatuisesta työmaasta.

– Kannen rakentamisen kaikissa työvaiheissa täytyy tällainen yksi liikennemuoto ottaa huomioon, sanoo Liikenneviraston projektipäällikkö Mikko Heiskanen.

– Tällä hetkellä missään muualla Suomessa ei ole rautateitä koskevaa rakennustyömaata yhtä vaativassa ympäristössä, Heiskanen jatkaa.

Junat eivät ole myöhästyneet työmaan takia

Junaliikenteen näkökulmasta vaikeimmat työvaiheet on jo ohitettu. Suurimmat muutokset raiteiston laitteistoon, kuten vaihteisiin ja sähköratarakenteisiin, on tehty vuoden 2018 aikana.

Junat eivät ole myöhästelleet työmaan takia ollenkaan. Työmaan läpi kulkee sekä matkustaja- että tavarajunia.

Heiskasen mukaan esimerkiksi työn vaatimat jännitekatkot on onnistuttu suunnittelemaan etukäteen niin hyvin, että junaliikenne ei ole niiden takia joutunut seisomaan.

– Jännite- ja ratatyökatkoja mietitään jopa kaksi vuotta aiemmin, Heiskanen sanoo.

Välillä junien lähtö- tai tuloraiteet ovat voineet poiketa tavallisesta.

– Jos sieltä on yksi laituri ollut poissa pelistä pari tuntia työvaiheen takia, välttämättä matkustajat eivät ole sitä edes huomanneet, Heiskanen sanoo.

Työmaa on edennyt aikataulussa

Monitoimiareenan ja sen yhteyteen tulevan hotellin rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2019. Valmiita niiden pitäisi olla kesällä 2021.

Tampere haluaisi järjestää areenassa jääkiekon MM-kisat vuonna 2022.

Tällä hetkellä työmaalla rakennetaan junaratojen suuntaisia tukipalkkeja. Kun tukipalkit ovat riittävän kantavia, voidaan asentaa myös poikittaiselementtipalkit.

– Sitten siihen tulee kuorilaatta palkkien väleihin ja siihen raudoitetaan kansirakenne, joka valetaan lohkoina. Ensimmäinen lohko valetaan todennäköisesti tammikuun alkupuolella, Kulmala kertoo.

80 tonnin elementit suoraan rekasta paikalleen

Aikataulutus helpottuu sen jälkeen, kun kansi saadaan valmiiksi junaradan päälle. Siitä eteenpäin rakentaminen muistuttaa hieman enemmän tavallista työmaata.

– Toki työmaa on sittenkin logistisesti haastava, koska tontti on pieni ja ympärillä on ahtaat kadut, Kulmala sanoo.

Vähäisen tilan takia esimerkiksi elementit on pitänyt tuoda työmaalle samana iltana ja nostaa suoraan rekasta paikoilleen.

Suurimmat palkit ovat olleet 80 tonnia, joten ei niitä kannata välivarastoida, Kulmala sanoo.

Lue myös:

Video kertoo Tampereelle vihdoin rakennettavan areenan yllättävät vaiheet – Kalervo Kummolalla ja Epuilla ollut sormensa pelissä

Äitiysneuvolapalvelut ovat parantuneet – odottajien terveystarkastuksissa ja ensisynnyttäjien kotikäynneissä silti puutteita

Raskaana oleva nainen.

THL selvitti, miten äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toimivat. Ainoastaan Etelä-Karjalassa hoidetaan terveystarkastukset pilkulleen suositusten mukaan.

Raskaana oleva nainen.

Lahtelaisen Hanna-Maria Partasen esikoisen on määrä syntyä näinä päivinä. Yhdeksän kuukauden odotuksen aikana paikalliset äitiysneuvolapalvelut ovat ehtineet tulla Partaselle hyvin tutuiksi, sillä neuvolakäyntejä on kertynyt normaalia enemmän.

– Neuvolakäyntejä on ollut noin kerran kuussa. Välillä olen käynyt äitiyspolilla, kun lapsi on ollut pienikokoinen, ja on haluttu varmistaa, että se kasvaa.

Äitiysneuvolapalvelut niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa ovat pääosin hyvällä mallilla. Kaikkia äitiysneuvolassa järjestettäviä terveystarkastuksia koskevia valtakunnallisia suosituksia noudatetaan kaikissa terveyskeskuksissa kuitenkin vain viidessä maakunnassa.

Tiedot selviävät keskiviikkona julkaistusta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista, jossa kartoitetaan neuvolan ja kouluterveydenhuoltopalveluiden tasoa. THL:n tekemässä tarkastelussa palveluiden järjestäminen merkittiin maakunnassa puutteelliseksi, mikäli yksikin alueen terveyskeskus järjesti omat palvelunsa suosituksista tai säädöksestä poikkeavalla tavalla.

– Kokonaisuus on mielestäni hyvällä tasolla. Palvelut ovat koko ajan kehittyneet säädöksen ja valtakunnallisten suositusten suuntaisesti, summaa tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Osassa maakuntia ei järjestetä lakisääteisiä kotikäyntejä lainkaan

THL:n raportissa tarkasteltiin äitiysneuvolan terveystarkastusten lisäksi erikseen vielä kotikäyntejä, joita tulisi asetuksen mukaan järjestää ensisynnyttäjille vähintään yksi joko ennen tai jälkeen synnytyksen. Tietojen keruuhetkellä näin tapahtui kaikissa terveyskeskuksissa ainoastaan Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla äitiysneuvolan terveydenhoitajan kotikäyntejä ei sen sijaan järjestetty lainkaan. Erot kotikäyntikäytännöissä ovat suuria paitsi maakuntien välillä, myös niiden sisällä.

Suomen terveyskeskuksista 45 prosenttia järjesti kotikäynnin kaikille ensimmäistä lastaan odottaville ennen synnytystä ja 90 prosenttia ensimmäisen lapsen saaneille synnytyksen jälkeen.

– Olen ilahtunut siitä, että monessa kunnassa kotikäyntejä järjestetään ensisynnyttäjien lisäksi uudelleen synnyttäjille, THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen sanoo.

Henkinen tuki tärkeintä

THL:n tutkimuspäällikön mukaan terveystarkastuksia ja kotikäyntejä koskevia suosituksia on syytä noudattaa, sillä niiden väliin jättämisellä voi olla vakaviakin seurauksia perheiden hyvinvoinnille.

– Meillä on tutkimustietoa siitä, jos määräaikaiset tarkastukset järjestetään asetuksen ja suositusten mukaisesti, työntekijät tunnistavat tuen tarpeen. Se tarkoittaa face to face -tapaamista ja vapaamuotoista keskustelua perheen kanssa. Kun tuen tarve huomataan, voidaan heti lähteä suunnittelemaan, miten sitä annetaan, Tuovi Hakulinen sanoo.

Hanna-Maria Partanen ei ole tarvinnut erityisiä tukitoimia, mutta silti hän pitää säännöllisiä neuvolakäyntejä arvokkaina.

– Tärkeintä on ehkä ollut se, kun on koko ajan ollut tosi vastaanotettu tunnelma. Tarjotaan vastauksia ja rohkaistaan kysymään. On tullut vahvasti sellainen olo, etten ole yksin, vaikka minulla ei olisikaan omaa tukiverkkoa, lahtelaisäiti kiittelee.

Niin ikään esikoistaan odottava Janina Ruokonen kiittelee myös neuvolasta saamaansa henkistä tukea.

– Tärkeintä on se henkinen puoli, kun pääsee purkamaan tuntemuksiaan äidiksi tulemisesta ajan kanssa.

Neuvolan rooli tiedon jakajana ei ole niin merkittävä. Molemmat äidit kertovat saaneensa kaiken tarvitsemansa tiedon netistä tai aiemmin äidiksi tulleilta ystäviltään.

– Ihan googlaamalla esimerkiksi löysin listat raskauden aikaisista kielletyistä ruoka-aineista, ja olin yllättynyt siitä kuinka pitkä se on, Ruokonen kertoo.

Silti keskustelut ammattilaisten kanssa ovat olleet tärkeitä.

– Ensin ajattelin, etten halua neuvolassa mitään lässytyksiä, vaan pelkkää dataa vauvan voinnista. Mutta matkan varrella on sillä paljon merkitystä, että saa purkaa hyviä ja huonoja juttuja, Partanen sanoo.

Monessa maakunnassa paljon petrattavaa

Neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalvelut ovat tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulisen mukaan kehittyneet parempaan suuntaan verrattuna edellisiin palvelukartoituksiin. Silti on vielä tehtävää.

Jos tarkastellaan kaikkia äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia yhdessä, maakunnista vain Etelä-Karjala järjesti koko tarkastusten sarjan säädöksen ja valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että jotkut kunnat ovat tehneet omavaltaisia ja lyhytnäköisiä ratkaisuja järjestäessään määräaikaisia terveystarkastuksia, raportti summaa.

Lue myös:

Vauvaperheet kaipaavat enemmän tukea ja ovat huolissaan taloudestaan – "Yhtään ei enää saa pikkuvauvaperheiltä leikata"

Neuvolalääkäri: "Kaikki odottajat eivät saa lähipiiriltään tukea tupakoinnin lopettamiseen"

Porin rippikoulukiistassa kompromissi: Seta saa vierailla rippileireillä, mutta maininta Setasta poistettiin rippikoulusuunnitelmasta

Konfirmaatiotilaisuuden ehtoollinen kirkossa.

Paikallissuunnitelma vedettiin viimeksi pois listalta, kun osa seurakuntaneuvoston jäsenistä vieroksui siinä ollutta mainintaa Setan vierailuista.

Konfirmaatiotilaisuuden ehtoollinen kirkossa.

Seta voi jatkossakin vierailla Keski-Porin seurakunnan rippileireillä. Maininta yhteistyöstä on kuitenkin poistettu rippikoulujen paikallissuunnitelmasta.

Keski-Porin seurakunnan seurakuntaneuvosto hyväksyi paikallissuunnitelman kokouksessaan tiistaina.

Paikallissuunnitelmassa luki alun perin: Muita yhteistyötahoja ovat paikalliset toimijat, joiden palveluita käytetään rippikoulujen yhteydessä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi erilaiset ruokailupalvelut, Satakunnan Seta ry sekä valokuvaamot.

Teksti on korvattu virkkeellä: Yhteistyötahoja voivat olla myös muut paikalliset toimijat, joiden erityistä asiantuntijuutta hyödynnetään rippikoulujen yhteydessä.

Paikallissuunnitelma vedettiin viimeksi pois listalta, kun osa neuvoston jäsenistä vieroksui siinä ollut mainintaa Setan vierailuista leireillä.

Piispa Kalliala: Seta voi vierailla rippileireillä

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala totesi aiemmin Ylelle antamassaan haastattelussa, että hänen mielestään seksuaalivähemmistöjen etujärjestö Seta voi vierailla rippikoululeireillä. Kallialan mukaan rippikoulun ohjaajat ovat parhaita arvioimaan sitä, keitä kutsutaan rippileirille vierailijaksi.

Kalliala sanoo, että seurakuntaneuvosto hyväksyy paikallissuunnitelman, mutta sen on perusteltua luottaa osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden valmisteluun.

Verkkokaupan kasvu tuonut jo yli tuhat pakettiautomaattia Suomeen ja lisää tulee – katso kartasta mistä löytyy lähin automaatti

Johanna Ylönen nouti automaattilokerosta verkkokaupasta ostettua muotia.

Itsepalveluperiaatteella toimivat pakettiautomaatit ovat nopeasti korvanneet palvelevien postikonttoreiden ja toimipaikkojen vähenemisen.

Johanna Ylönen nouti automaattilokerosta verkkokaupasta ostettua muotia.

Verkkokaupan reipas kasvu on kiihdyttänyt pakettiautomaattiverkoston kasvua. Suomalaiset voivat noutaa pakettinsa nyt jo tuhannesta Postin pakettiautomaatista ja kohta noin sadasta Pakettipisteen automaatista. Pakettipiste tuli kilpailemaan jakelumarkkinoista vasta lokakuussa.

Posti aikoo lisätä pakettiautomaattien määrää ensi vuonna ainakin 500 yksiköllä. Pakettipisteen tavoitteena on helmikuun loppuun mennessä saada 300 pakettiautomaattia keskeisiin kohteisiin Suomessa. Vuoden kuluttua käytössä on jo ainakin 1 800 automaattia.

Etsi kartasta lähin pakettiautomaatti yli tuhannen joukosta

Postin paketeista jo joka kolmas luovutetaan automaateista ja osuus kasvaa koko ajan. Pakettimäärä on suuri, sillä posti toimitti vuonna 2017 yhteensä yli 37 miljoonaa pakettia eli noin seitsemän pakettia per suomalainen.

– Pystymme yhä enemmän ohjaamaan lähetyksiä automaatteihin kuluttajien toivomusten mukaisesti ja automaatteja tarvitaan yksinkertaisesti lisää, kertoo paketti- ja logistiikkapalvelun johtaja Sami Finne Postista.

Läheisyys ja helppokäyttöisyys lisäävät suosiota

Pakettiautomaattien suosion kasvun syitä ovat käytön helppous ja niiden tuleminen lähelle asiakkaita. Automaateilla asiointi on niin nopeaa, että jonoja ei juurikaan synny. Automaatteja on sijoitettu paikkoihin, joissa on laajat aukioloajat. Muun muassa ruokakauppoihin, kerrostalojen portaikoihin ja jopa toimistoihin.

– Mitä lähemmäksi mennään kuluttajaa, sitä helpompaa palveluiden käyttö on, korostaa Finne.

– Kuluttajalle se tuo helpotusta, kun tietää, että paketin voi hakea automaatista itselle sopivaan aikaan. Esimerkiksi kauppakeskus Kaaressa Helsingin Kannelmäessä automaatit ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa, kertoo myyntijohtaja Juha Teinilä Pakettipisteestä.


Pakettipiste on Tradeka-Yhtiöihin kuuluvan Lehtipisteen perustama uusi pakettiautomaattipalvelu. Pakettipiste hyödyntää Lehtipisteen yli 5 000 myyntipisteen verkostoa.

– Lehtipisteissä jaetaan lehtiä joka aamu kello viiden ja yhdeksän välillä kaikkialla Suomessa. Sellaista jakeluverkostoa ei ole kenelläkään muulla tuohon aikatauluun liittyen, kertoo Juha Teinilä.

Kun Pakettipiste on saanut valmiiksi 300 automaatin verkoston, on edessä seuraava tavoite.

– Jotta voimme kutsua itseämme valtakunnalliseksi toimijaksi, on tavoitteenamme saada 400 automaatin verkosto keskeisille paikoille, kertoo Juha Teinilä.

Postin tavoin Pakettipiste ei tällä hetkellä suunnittele pakettiautomaatteja kerrostaloihin, mutta isoille teollisuusalueille ja yliopiston kampusalueelle automaatteja mietitään.

Suomen suurin pakettiautomaattikuja otettiin käyttöön lokakuussa Jyväskylän keskustan Postissa. Pakettiautomaattikäytävä on auki joka päivä kello 7-22.

– Tämä on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiakkaat hakevat lähetyksiä tosi nopeasti. Tänne mahtuu kerralla melkein 400 pakettia, kertoo myyntiesimies Eija Toikkanen Jyväskylän keskustan Postista.

Pakettien lähettäminen vielä kangertelee

Pakettien vastaanottaminen koetaan automaateilla helpoksi, mutta lähettäminen tuottaa monille päänvaivaa. Automaatilla lähetys on naputeltava loppuun asti. Eija Toikkanen suosittelee naputtelemaan lähetettävän paketin tiedot kaikessa rauhassa jo kotona posti.fi -sivustolla tai älypuhelimen sovelluksella.

Nuorille tietotekniikan ja kännykkäsovellusten käyttö on tuttua, mutta automaattipaketin lähettämisessä oli silti ongelmia.

– Lähettäminen oli haastavaa näin eka kerralla. Kaipasin vähän parempaa ohjeistusta, tuo tarra ei ole riittävä, kritisoi Satu Leinonen Jyväskylästä.

– Olisi voinut olla helpompaakin, sillä ohjeet olivat epäselvät. Tämmöiselle blondille tuli pari tenkkapoota, mutta kysymällä apua lähti paketti onneksi matkaan, kertoo Fanni Jääskeläinen Jyväskylästä.

Verkkokaupan arvioidaan moninkertaistuvan

Verkkokauppa on edelleenkin Suomessa verrattain pientä suhteessa suurimpiin verkkokauppamarkkinoihin. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Amazon Primen pakettimäärät ovat noin kuusinkertaisia Suomeen verrattuna, kun lasketaan paketteja asukasta kohti. Sami Finne Postista uskoo pakettimarkkinan monikertaistuvan Suomessakin lähitulevaisuudessa.

– Odotamme verkkokaupan kasvavan kaksinumeroisin luvuin tänä jouluna. Viime vuonna loka-joulukuussa toimittamiemme verkkokauppapakettien määrä kasvoi 18 prosenttia ja pakettiautomaattien kautta kulkeneiden pakettien määrä kasvoi viime vuonna 36 prosenttia.

Pakettipisteen Juha Teinilä on seurannut tarkasti suomalaisen verkkokaupan kehittymistä. Vielä muutama vuosi sitten kotimainen verkkokauppa lähetti paketteja asiakkaille 3-8 päivän toimitusajalla. Kun ulkomaiset verkkokaupat alkoivat laivojen sijasta käyttämään kuriireja, niin paketit tulevat Euroopasta Suomeen muutamassa tunnissa ja Yhdysvalloistakin vuorokaudessa.

– Suomalainen verkkokauppa jäi jalkoihin. Nyt on meneillään kilpa kuinka nopeasti suomalainen verkkokauppa pystyy toimittamaan tilauksen, käytäntö on nyt parissa kolmessa päivässä.

Nuori sukupolvi murtaa kaupankäynnin tapoja

Tutkimukset paljastavat, että verkkokaupan paketit noudetaan automaateista nyt noin puolentoista vuorokauden sisällä paketin saapumisesta. Muutama vuosi sitten paketin noudettiin neljässä viidessä päivässä.

– Nuori sukupolvi on oppinut, että kun painaa enteriä, niin paketti on jo miltei kädessä. Kuluttajien päätöksenteko pirstaloituu ja se ei ole jatkossa kiinni yhdessä liikkeessä, kaupassa tai verkkokaupassakaan. Nuoret hakevat tuotteita suoraan hakusanoilla eikä enää mitään yrityksiä ja tilaavat tavaroita ympäri maailman, kuvailee Juha Teinilä.

Suomen kaupalla onkin Teinilän mukaan todella kova haaste kilpailla ja pysyä kehityksessä mukana. Kuluttajille on tulossa yhä enemmän valinnanvaraa saada tuotteita joko suoraan kotiin tai lähelle.

– Nyt on tulossa jo paketti- ja palvelukioskeja, jotka voivat olla ulkotiloissa. Drone- eli pienoiskopteriverkostojakin on maailmalla paketteja kuljettamassa. Amerikkalainen verkkojätti Amazon on rakentamassa Ruotsiin isoa keskusvarastoa ja on palkannut Suomeen jo ensimmäiset henkilöt suunnittelemaan logistiikkaa ja toiminnan aloittamista, luettelee Teinilä tulevaisuuden näkymiä.

Toimitusnopeus kasvaa

Postin Sami Finne arvioi, että kymmenen vuoden sisällä pakettimäärä tulee kasvamaan huikeasti ja kilpailu tuo alalle uusia toimintamalleja. Posti aloitti viime viikolla Helsingin keskustassa pilotin kahden tunnin toimituksista. Niistä suurin osa pystytään toimittamaan jo tunnin sisällä.

Finne arvioi verkkokauppojen yleisen läpinäkyvyyden parantuvan niin, että myymälävarastojen saldot tulevat suoraan näkyviin ja asiakas voi tilata tuotteen haluamallaan palvelutasolla Kemijärveltä, Vaasasta tai Espoosta.

– Verkkokaupasta tulee päivittäistä toimintaa. Aamulla mietit mitä tänään syötäisiin ja teet tilauksen, illalla tilaus on toimitettuna joko kotiin tai automaattiin, henkilökohtaiseen tai julkiseen.

Raportti: Jäämeri on menettänyt 95 prosenttia sen vanhimmasta ja paksuimmasta jäästä

Taloja Tromssassa.

Tutkijat ovat huolestuneita tilanteesta, sillä tumma merivesi imee enemmän lämpöä auringosta kuin valkea jääpeite.

Taloja Tromssassa.

Jäämeri on menettänyt 95 prosenttia sen vanhimmasta ja paksuimmasta jääkerroksestaan, ilmenee tuoreesta raportista. Tutkijoiden mukaan tämä on hätkähdyttävä merkki siitä, mitä tapahtuu kun maapallon ilmakehän lämpeneminen jatkuu, kirjoittaa The Washington Post -lehti.

Arktisen alueen jääpeite on pienentynyt sekä kooltaan että tilavuudeltaan. Sulaminen on tapahtunut kolmen viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Suunta on tutkijoista huolestuttava.

– Mitä nuorempi jää on, sitä ohuempaa se on ja sitä helpommin se sulaa pois, sanoo tiedemies Don Perovich Dartmouthista.

Mikäli arktisen alueen jääpeite sulaa kokonaan kesiksi, maapallo lämpenee entisestään, sillä tumma vesi imee suuren määrän lämpöä auringosta. Jos taas Jäämerta peittää valkoinen jää, se heijastaa enemmän auringonvaloa takaisin avaruuteen.

Tulokset julkistettiin Puolan ilmastokokouksen yhteydessä tiistaina.

Lue myös:

YK:n ilmastokokouksessa toivottiin lämpenemisen pysäyttämistä – esitys ajautui umpikujaan

Kauppakamarit vaativat seuraavalta hallitukselta tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi: "Tunnin juna on yksi nopeimmista ilmastoteoista, jonka hallitus voi tehdä"

Kansalaisille ilmastonmuutoksen torjuntaan oma palvelu – mahdollista tehdä suunnitelma hiilijalanjäljen vähentämiseksi

Tämän tiedämme nyt Strasbourgin ampumisesta: kolme kuollut, epäillyn radikalisoitumisesta oli viitteitä

Ranskalainen poliisi seisoo vartiossa porttikongissa lähellä joulutoria 11. joulukuuta.

Epäilty ampuja on poliisille entuudestaan tuttu.

Ranskalainen poliisi seisoo vartiossa porttikongissa lähellä joulutoria 11. joulukuuta.

Ranskan Strasbourgissa ainakin kolme ihmistä on kuollut ja 12 haavoittunut ampumavälikohtauksessa. Ranskan poliisi ei ole saanut epäiltyä tekijää kiinni, mutta on jäljittänyt häntä läpi yön.

Belgiassa ja Ranskassa on käynnissä laaja poliisioperaatio.

Ranskan sisäministeri Christophe Castaner vahvisti varhain aamulla Suomen aikaa kolmen ihmisen kuolleen. Sisäministerin mukaan ampumisessa on haavoittunut 12 ihmistä, joista kuuden tila on vakava.

Poliisi on tunnistanut epäillyn ampujan ja on julkistanut hänestä valokuvan. Epäilty on listattu "fishé S"-listalle eli radikalisoitumisesta epäiltyjen listalle. Tapausta tutkitaan mahdollisena terrorismina, mutta teon motiivi on vielä epäselvä.

Epäilty ampuja on 29-vuotias mies ja Ranskan turvallisuuspalvelulle entuudestaan tuttu. Häntä on tiettävästi tutkittu aiemmin toisen murhayrityksen yhteydessä. Britannian yleisradioyhtiö BBC kirjoittaa, että hänen katsottiin olevan mahdollinen terroriuhka.

Epäilty tekijä on tiettävästi haavoittunut kadulla partioineen sotilaan luodista, mutta on päässyt pakenemaan poliisia.

Ampuminen tapahtui illalla noin kello kahdeksan lähellä suosittua joulutoria Strasbourgin vanhassa kaupungissa, joka on saarella. Saari eristettiin ja poliisi- ja sotilaspartiot ovat suorittaneet etsintöjä läpi yön.

Viranomaiset kehottivat ihmisiä pysymään sisätiloissa ja paikallisviranomaiset kehottivat asukkaita noudattamaan poliisin ohjeita.

Ranska on nostanut turvallisuusvalmiustasoaan tapahtuneen johdosta. Lisäksi Ranskassa vahvistetaan turvallisuuden valvontaa kaikilla joulumarkkinoilla, rajatarkastuksia tiukennetaan ja sotilaita lisätään kaduille. Asiasta ilmoitti Ranskan sisäministeri.

Presidentti Emmanuel Macron on lähettänyt sisäministerin paikan päälle Strasbourgiin.

Strasbourgissa oli meneillään EU-parlamentin istunto. Parlamentin ovet suljettiin illalla ulkopuolisilta.

Päivitetty kello 6.10: Keskustelu on päättynyt ja kommentit poistettu, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjeita.

Lue myös:

Yle seuraa: Strasbourgin ammuskelussa neljä kuollut – Epäilty tekijä haavoittunut, mutta edelleen karkuteillä

Strasbourgissa lukittuja ovia ja tiukkaa valvontaa – mepit ovat lukkojen takana EU-parlamentissa

Huawein talousjohtaja vapautetaan takuita vastaan

Meng Wanzhou

Kanadalainen oikeus käsittelee tapausta jälleen vasta helmikuun alussa 2019.

Meng Wanzhou

Kanadalainen oikeus vapauttaa kiinalaisen verkkolaitteita ja älypuhelimia valmistavan Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun takuita vastaan. Puolustus oli pyytänyt vapauttamista 15 miljoonan Kanadan dollarin eli vajaan 9,9 miljoonan euron takuita vastaan. Pyyntöä perusteltiin muun muassa terveyssyillä.

Meng joutuu sähköiseen seurantaan. Meng oli aiemmin ilmoittanut olevansa valmis pitämään nilkassaan valvontapantaa, mikäli hänet vapautetaan takuita vastaan. Lisäksi hän oli valmis luovuttamaan passinsa, mikä tuomarin mukaan vähentää Mengin pakenemisen riskiä.

Syyttäjä oli esittänyt Mengin pitämistä kiinni otettuna, koska arveli tämän yrittävän paeta Kanadasta ennen oikeusprosessin jatkumista.

Oikeus käsittelee Mengin tapausta uudelleen vasta helmikuun kuudes päivä.

Yhdysvallat on vaatinut Meng Wanzhoun luovuttamista. Hänet pidätettiin Kanadan Vancouverin lentokentällä 1. joulukuuta.

Hänen pidättämisensä tehtiin Yhdysvaltojen pyynnöstä, mikä suututti Kiinan. Kiina on uhkaillut vakavilla seuraamuksilla.

Lue myös:

Kosto Huawei-pomon pidätyksestä? Kiinan epäillään vanginneen entisen kanadalaisdiplomaatin

Huawein talousjohtajan vapautuksesta päätetään aikaisintaan tänään – Yhdysvallat vaatii luovutusta

Onko Huawei oikea turvallisuusriski vai osa kauppasotaa? "Vaikea sanoa, koska näyttöä vakoilusta ei ole"

Huawein talousjohtajaa uhkaa Yhdysvalloissa jopa 30 vuoden vankeustuomio

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan pelätään yltyvän kiinalaisen teknologiajätin Huawein johtajan pidätyksen vuoksi –yhdysvaltalaisyhtiöt pelkäävät kostotoimia

Kiinalaisen teknologiayhtiön Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Yhdysvaltojen pyynnöstä Vancouverissa – Yhdysvallat pitää kiinalaisen Huawein laitteita turvallisuusuhkana

Strasbourgissa lukittuja ovia ja tiukkaa valvontaa – mepit jäivät lukkojen taakse EU-parlamentissa

Aseistautunut ranskalainen sotilas vartioi joulutorilla Strasbourgissa.

Ranskan poliisi jäljittää edelleen epäiltyä ampujaa.

Aseistautunut ranskalainen sotilas vartioi joulutorilla Strasbourgissa.

Ranskan Strasbourgissa poliisi jäljittää edelleen epäiltyä ampujaa. Ampumavälikohtauksessa kuoli ainakin kolme ihmistä ja useita loukkaantui kaupungin joulutorin lähellä.

Viranomaiset ovat kehottaneet ihmisiä pysymään sisätiloissa. Valvontaa on lisätty kaupungissa ja sotilaat vartioivat kaduilla.

Suomen suurlähetystö reagoi tilanteeseen pian tapahtuneen jälkeen.

Lähetystö on kehottanut Strasbourgin alueella olevia suomalaisia olemaan yhteydessä omiin läheisiinsä.

Strasbourgissa on meneillään EU-parlamentin istunto. Europarlamentaarikot ovat istunnossa ja parlamentin ovet on suljettu ulkopuolisilta. Myöskään mepit eivät voi poistua. Useat suomalaiset mepit ovat tviitanneet asiasta.

Sosialidemokraattien meppi Liisa Jaakonsaari kertoi kaupungin hermostuneesta tunnelmasta.

isa Jaakonsaari @ljaakonsaari Jumissa jo toista tuntia #Strasbourg in keskustassa ampumistapauksen johdosta. Vähän hermostunut tunnelma, kun kadut hotelliin on suljettu. #EPlenary

Keskustan meppi Anneli Jäätteenmäki kertoi töiden jatkuvan normaalisti.

Perussuomalaisten meppi Jussi Halla-aho tviittasi kesken istunnon useamman kerran.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoo kaupungin ytimen pysähtyneen.

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ilmoitti olevansa muiden ohella turvassa.

Kokoomusmeppi Henna Virkkunen kirjoitti, että Strasbourgin ilta sai ikävän ja surullisen käänteen.

Europarlamentaarikot pääsivät ulos rakennuksesta aamuyöllä Suomen aikaa.

Päivitetty 6.35: keskustelu suljettu ja kommentit poistettu, koska osa ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.

Strasbourgin ammuskelussa kolme kuollut – Epäilty tekijä haavoittunut, mutta edelleen karkuteillä

Ammuskelu Ranskan Strasbourgissa

Ravintolassa Strasbourgin keskustassa ollut Ylen toimittaja todisti, kuinka yksi ammuskelun uhreista kannettiin ravintolan sisätiloihin elvytettäväksi.

Ammuskelu Ranskan Strasbourgissa

Ainakin kolme ihmistä on kuollut ja useita loukkaantunut vakavasti ammuskelussa Strasbourgin ydinkeskustan joulumarkkinoiden lähellä Ranskassa. Asiasta kertovat Ranskan poliisilähteet.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Ranskan poliisi ja ammuskelusta epäilty ovat vaihtaneet laukauksia. Ihmisiä on kehotettu pysymään sisätiloissa.

BBC kertoo poliisilähteisiin viitaten, että ampuja olisi loukkaantunut sotilaan luodista, mutta hän on edelleen karkuteillä. Poliisi jahtaa epäiltyä.

Poliisin mukaan turvallisuuspalvelut tiesivät epäillyn tekijän entuudestaan ja hänen katsottiin olevan mahdollinen terroriuhka, kertoo BBC. Hän on 29-vuotias mies, joka on ollut radikalisoitumisen vuoksi viranomaisten seurannassa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan poliisi oli tehnyt aiemmin päivällä etsinnän miehen asuntoon, koska häntä epäiltiin yhteyksistä ryöstöön. AFP:n tutkintaa lähellä olevan lähteen mukaan epäilty oli tarkoitus ottaa kiinni tiistaina aamulla.

Ranskan viranomaiset ovat avanneet puhelinnumeron tiedusteluja varten ja kehottavat ihmisiä pysymään sisätiloissa. Suomen suurlähetystö kehottaa Strasbourgin alueella olevia suomalaisia olemaan yhteydessä omiin läheisiinsä.

Ylen toimittaja Marjukka Talvitie kertoo puhelimitse olleensa Strasbourgin vanhassa kaupungissa sijaitsevassa ravintolassa seurueen kanssa, kun he kuulivat kaksi laukausta.

– Pian tämän jälkeen ravintolan sisään pakeni joukko pelästyneitä ihmisiä, Talvitie kertoo.

Talvitien mukaan tuntematon mieshenkilö kantoi pian ammuskelun jälkeen ravintolan sisätiloihin uhrin, jota ryhdyttiin elvyttämään.

Poliisi kuulustelee parhaillaan kadulta ravintolaan paenneita ihmisiä, jotka mahdollisesti todistivat ammuskelua.

Ravintolan henkilökunta on kieltänyt ihmisiä poistumasta ravintolan tiloista.

Alustavien tietojen mukaan ampuminen tapahtui joulumarkkinoilla Grandes-Arcades-kadulla.

Paikallinen liikkeenpitäjä kertoi BFM TV:n haastattelussa, että ammuskelu kesti ainakin kymmenen minuuttia.

– Ihmisiä juoksi ympäriinsä, hän kertoo.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron seuraa tilannetta. Hän on lähettänyt sisäministerin Strasbourgiin.

Strasbourgissa on meneillään EU-parlamentin istunto. Europarlamentaarikot ovat istunnossa ja parlamentin ovet on suljettu ulkopuolisilta. Myöskään mepit eivät voi poistua.

Paikalla oleva europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) kertoo Twitterissä, että parlamentin ovet on lukittu.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoo, että hänen avustajansa on parlamentissa sisällä ja hän itse on parlamentin lähellä syömässä ja yrittää päästä takaisin salikeskusteluun.

Myös EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen tviittasi tapahtuneesta:

Ulkoministeriöstä kerrotaan, että Strasbourgiin on tehty 30 ja koko Ranskaan 1 099 matkustusilmoitusta. Ulkoministeriön päivistyksestä arvioidaan, että suomalaisia olisi paikalla Strasbourgissa kuitenkin enemmän kuin 30.

Suomen Pariisin-suurlähetystö seuraa tilannetta jatkuvasti.

Britannia teroitti pilkkakirveet – pääministeri May saa iskuja joka puolelta brexit-kaaoksessa

Mielenosoittajat vastustavat pääministeri Mayn brexit-suunnitelmaa. Lontoo 10.12.2018.

Britannian pääministeri Theresa May on ajautunut maansa EU-erossa tilanteeseen, jossa hän ei voi enää toimia oikein. Maan pilapiirtäjät kiittävät.

Mielenosoittajat vastustavat pääministeri Mayn brexit-suunnitelmaa. Lontoo 10.12.2018.

Britannia piehtaroi EU-eronsa takia ennennäkemättömässä poliittisessa sekamelskassa.

Suurimman taakan kaaoksesta kantaa heikon vähemmistöhallituksen konservatiivinen pääministeri Theresa May.

Jos Britannian pääministeri seuraa sosiaalista mediaa tai pilapiirtäjien hengentuotteita, olo ei voi olla kovin huojentunut. Raakaa pilailua tulee joka suunnasta.

Yksi Theresa Maysta kertova vitsi kuuluu seuraavasti: Kaikki haluavat Theresa Mayn pysyvän pääministerinä. Paitsi kansan enemmistö - ja Theresa May itse.

The Guardian -lehden pilapiirtäjä Steve Bell kuvasi Mayn zombina, joka vääjäämättä, toisten zombien avustamana, ajautuu kohti kohtalokasta kalliojyrkännettä.

Theresa Mayn puolustajat ovat vähissä.

Kun May perui tiistaiksi suunnitellun parlamenttiäänestyksen Britannian erosopimuksesta, hänen poliittinen uskottavuutensa romahti entisestään.

The Guardian -lehti kirjoitti pelkurimaisesta möhläyksestä mutta näki myös tilanteessa jotakin suurta: lehti leikitteli ajatuksella, tuliko May tahtomattaan jopa estäneeksi Britannian EU-eron.

Kokonaan yksin pääministeri May ei kuitenkaan ole jäänyt. Brexit-sotkun alulle pannut entinen pääministeri David Cameron kommentoi tilannetta sanomalla, että kansanäänestyksen järjestäminen aikoinaan oli oikea ratkaisu.

Cameron lisäsi tukevansa Mayta, mutta brexitin syntipukiksi leimatun ex-pääministerin julkinen tuen ilmaisu tuskin on sitä, mitä May muutenkin vaikeassa tilanteessaan tarvitsee.

Kuningattaren anastettu nuija

Perinteitä kunnioittavassa brittiparlamentissa nähtiin maanantaina myös epätavallinen välikohtaus sen jälkeen, kun May oli ilmoittanut lykkäävänsä parlamenttiäänestyksen ajankohtaa.

Työväenpuolueen kansanedustaja Lloyd Russel-Moyle marssi puhujapönttöön ja nappasi kuningattaren nuijan syliinsä.

Hopeinen nuija muistuttaa saarivaltiota monarkian perinteistä. Jos nuija ei ole omalla paikallaan, parlamentti ei ole päätösvaltainen.

Kuningattaren omaisuus palautettiin pikaisesti takaisin pöydälle ja rikkeen tehnyt kansanedustaja poistettiin salista

Viesti tuli kuitenkin selväksi. Parlamentissa kuohuu.

Eilen julkaistun mielipidemittauksen suuri osa kansalaisista on kallistunut sille kannalle, että brexit pitäisi unohtaa ja brittien tulisi jäädä EU:hun.

Lue myös: https://www.hs.fi/nyt/art-2000005928018.html

Tukholman rauhanneuvottelut: Sopu Jemenin sodan vankienvaihdosta etenee

Huthi-kapinallisten ja Jemenin hallituksen edustajat sopivat vankien vaihtamisesta. Neuvotteluihin osallistuivat myös Punaisen Ristin ja YK:n edustajat.

Jemenin sodan osapuolet ovat vaihtaneet keskenään listat yli 15 000 vaihdettavasta vangista.

Huthi-kapinallisten ja Jemenin hallituksen edustajat sopivat vankien vaihtamisesta. Neuvotteluihin osallistuivat myös Punaisen Ristin ja YK:n edustajat.

Jemenin sodan osapuolet ovat sopineet yli 15 000 vangin vaihtamisesta tammikuun 20. päivänä, kertoo Tukholman rauhanneuvottelujen huthi-kapinallisten edustaja.

Kyseessä olisi ensimmäinen konkreettinen edistys neuvotteluissa, joissa hierotaan rauhaa neljä vuotta kestäneen tuhoisan sodan lopettamiseksi.

Jemenin hallituksen sekä kapinallisten edustajat kertoivat lehdistötilaisuudessa, että he ovat vaihtaneet keskenään listoja vaihdettavista vangeista. Osapuolet käyvät listoja läpi seuraavan neljän viikon aikana, jonka jälkeen Kansainvälisen Punaisen Ristin on määrä ottaa vankienvaihtoprosessi valvontaansa.

Osapuolet pääsivät jo aiemmin tässä kuussa alustavaan sopuun kaikkien sodassa vangittujen vaihtamisesta.

Hallitus on toimittanut YK:lle listan 8200 vangista, joiden epäillään olevan huthi-kapinallisten hallussa. Listalla on muun muassa Jemenin aiemman presidentin, vuosi sitten surmansa saaneen Ali Abdullah Salehin perheenjäseniä. Lisäksi vankilistalla on yli 300 lasta sekä 88 naista.

Huhtikapinallisten kokoama vankilista hallituksen edustajille sisältää vajaan 7500 vangin nimet, kertoo hallituksen edustaja.

Molemmat osapuolet neuvottelevat parhaillaan siitä, miten vankienvaihto toteutetaan käytännössä.

Huthi-kapinallisten edustaja kertoi lisäksi tiistaina, että osapuolet ovat neuvotelleet Hodeidan satamakaupungin tulitauon laajentamisesta. Hänen mukaansa tulitaukokysymys pyritään saamaan ratkaistua parhaillaan käytävissä Ruotsin-neuvotteluissa.

YK:n Jemenin-lähettiläs Martin Griffith kertoi eilen toivovansa, että osapuolet voivat palata neuvottelupöytään jo ensi vuoden alusta.

Jarkko Martikainen teki kiitoslaulun kuolleelle Toivo-koiralleen – "Tekeminen kesti monta kuukautta, se oli liian vereksellä se juttu"

Jarkko Martikainen teki kiitoslaulun kuolleelle koiralleen –

Lemmikkieläimestä luopuminen on vaikea paikka. Jarkko Martikaisen "Kiitos kaikesta" on laulu vuotta aiemmin kuolleelle koiralle.

Jarkko Martikainen teki kiitoslaulun kuolleelle koiralleen –

Jarkko Martikaisen seitsemäs sooloalbumi Aina auki ilmestyi elokuussa. Vuotta aiemmin Martikainen joutui tekemään lopettamispäätöksen nopeasti huonoon kuntoon menneelle Toivo-koiralle. Kappaleen tekeminen oli kaikkea muuta kuin helppoa.

– Se oli vakava paikka. Silloin kun se lopetuspäätös oli tehtävä aloin heti miettiä, että minä haluan kiittää Toivoa. Sinä meni aika monta kuukautta, että pääsin työn alkuun, se oli liian vereksellä se juttu. Kyllä minä olen joutunut huomaamaan, että oudolla tavalla sitä kiintyy eläimeen, kun eläin kiintyy minuun.

Lopulta albumille syntyi kappale Kiitos kaikesta, joka on osoitettu Toivo-koiralle.

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Martikainen muistelee koiran hankintaa. Idea koiran ottamiseen tuli alun perin puolisolta.

– Minä yritin laittaa vähän kampoihin. Että se on niin vaikeaa ja monimutkaista säätää ja kuljettaa. Varsinkin kun kyse oli suurroduista. Lopulta se koira kuitenkin leimautui juuri minuun.

Koira voi opettaa elämänasennetta

Parhaimmillaan ihmisen ja koiran suhde näkyy Martikaisen mielestä esimerkiksi siinä, miten koira katsoo ihmistä.

– Se pystyy vetoamaan jopa minun kaltaiseen ihmiseen, joka yrittää esittää kohtuullisen tylyä ja etäistä isäntää, jotta meillä pysyy se marssijärjestys kunnossa, että se pysyy koirana. Mutta kun katsoi sitä Toivoa – se oli loppuun saakka hyvin lapsellinen koira. Se meni ihan sekaisin, kun kävin vaikka ulkona ja tulin takaisin.

Martikaisen mukaan Toivosta, niinkuin monesta muustakin koirasta, olisi paljon opittavaa asenteessa elämään.

– Joku sellainen olemassaolon riemu ja kiitollisuus siitä, että tällainenkin päivä koettiin. Kyllähän siitä jotain voi yrittää ainakin oppia ihminen. Yrittää miettiä, että kun tuolla on koko ajan noin upea meininki, niin kai minäkin voisin yrittää viihtyä. Vaikka laskuja lankeaa laatikkoon, tai mitä vastoinkäymisiä meillä aikuisilla ihmisillä onkaan.

Katso Jarkko Martikaisen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa täältä.

Venäjän suurlähettiläs Kertšinsalmen konfliktista: Saatamme joutua pian Ukrainan seuraavan provokaation kohteeksi

Pavel Kuznetsov

Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov arvioi Paasikivi-seuralle pitämässään puheessa, että Ukrainan toimintaa Asovanmerellä selittää maan lähestyvät presidentinvaalit.

Pavel Kuznetsov

Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov pui kovin sanoin Ukrainan toimintaa tiistaina Paasikivi-seuralle Helsingissä pitämässään puheenvuorossa.

– Ukrainan nykyisellä presidentillä Petro Porošenkolla on erittäin alhainen kannatus, ja siksi Ukraina suunnitteli 25. marraskuuta sotalaivojen provokaation Kertšinsalmessa, Kuznetsov sanoi.

Tällä hän viittasi marraskuun lopun tapahtumiin, kun Venäjä otti haltuunsa kolme ukrainalaista alusta ja 24 merimiestä Kertšinsalmessa, Krimin niemimaan lähellä.

Venäjä syytti Ukrainaa tahallisesta provokaatiosta ja siitä, että maan alukset olisivat tunkeutuneet Venäjälle kuuluville aluevesille. Ukraina puolestaan muistutti, että Mustallamerellä saa liikkua vapaasti kansainvälisen lain turvin, ja että Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle.

Ukraina julisti pian tapahtuman jälkeen poikkeustilan maan Venäjää lähellä oleville alueille. Kuznetsovin mielestä tämä on Porošenkon vaalitaktiikkaa.

– Alueet ovat niitä, joilla Porošenkon kannatus on huonoin, Kuznetsov latasi.

Poikkeustilan tulisi loppua muutaman viikon kuluessa.

– Presidentinvaaleihin on vielä aika. Toivon, että olen väärässä, mutta uskoakseni voimme joutua muutaman viikon kuluttua tai jopa aiemmin Kiovan seuraavan provokaation kohteeksi. Se voi olla mitä tahansa. Mutta toivon, että erehdyn.

Vanhanen: "Harvinaisen suorasanainen puheenvuoro"

Kuznetsov piti harvinaisen puheensa poikkeuksellisesti kokonaan suomeksi.

Hän toisti kokousväelle suorasanaisesti Venäjän melko tuttuja näkökantoja maailmanpolitiikan tapahtumiin. Kuznetsovin mielestä esimerkiksi Yhdysvaltojen valtapyrkimykset maailmanpolitiikan näyttämöllä eivät ole hyväksyttäviä.

– Tottumuksesta eräät valtiot elättelevät yhä toivetta, että ne voisivat säilyttää valta-asemansa eli turvata globaalin johtajuutensa. Hyökkäyksen kohteeksi joutuvat niin Lähi-idän ratkaisun perusperiaatteet, Iranin ydinohjelmaa koskeva yhteinen toimintasuunnitelma, Maailman kauppajärjestön puitteissa annetut sitoumukset, ilmastosopimus ja paljon muuta. Toiset maat saavat tehdä mitä tahansa, suurlähettiläs sanoi.

Myös Euroopan unioni sai osansa kritiikistä. Kuznetsovin mielestä Euroopan unioni on pyrkinyt liiaksi puuttumaan Venäjän ja sen naapurimaiden väleihin.

– Itä-Euroopan maiden on pitänyt päättää, kumman kanssa ne ovat: Venäjän vai Euroopan. Varoitimme jo aiemmin, ettei Ukrainaa saa pakottaa valitsemaan. Meitä ei kuunneltu. Tämän vuoksi maa on hajonnut, Kuznetsov sanoi.

Paasikivi-seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi puheenvuoron jälkeen, että harvoin saa kuulla näin kattavaa puheenvuoroa Venäjän näkökulmasta.

– Harvinaisen suorasanainen puheenvuoro, hän sanoi.

Desibelimittari näytti yli satasen lukemaa uudessa IMAX-salissa – Kuuloliitto: "Vapaa-ajalla ei pitäisi joutua olemaan huolissaan siitä, että kuulo menee"

Helimäki Akustikot -yrityksen suunnittelu- ja laatujohtaja Pekka Taina mittaa Imax-elokuvateatterin äänenvoimakkuutta.

Yle pyysi asiantuntijaa mittaamaan IMAX-elokuvan desibelejä. Äänenpaineet eivät ylittäneet sosiaali- ja terveysministeriön asettamia kuulovaurion riskirajoja.

Helimäki Akustikot -yrityksen suunnittelu- ja laatujohtaja Pekka Taina mittaa Imax-elokuvateatterin äänenvoimakkuutta.

Putoava neula piirtyy häkellyttävän tarkasti valkokankaalle. Visuaalinen ilotulitus hivelee silmiä Suomen ensimmäisessä IMAX-elokuvateatterissa Helsingin Itäkeskuksessa.

Korville kokemus on järisyttävä.

Neulan kilahdus lattialla esittelee 12-kanavaisen äänentoiston tarkkuutta. Seuraavan mainoksen aikana käy kuitenkin selväksi, että IMAX-brändin lupaama immersiivinen elokuvakokemus syntyy ennen kaikkea yltiöpäisen voimakkaista äänistä.

Basson jyrähtely alkaa tuntua mahanpohjassa. Vierustoveri suojaa korvansa tulpilla. Finnkinon edustaja on alleviivannut heti näytöksen aluksi yleisötervehdyksessään, että äänet todella ovat kovalla.

IMAX-salin erikoisuuksia ovat mikrofonit, joiden avulla äänijärjestelmä kalibroidaan päivittäin. Tavallaan äänenvoimakkuutta ohjaillaan siis IMAX Corporationin ehdoilla.

Kovista äänistä huomauttanut Finnkinon edustaja totesi humoristisesti, että jos hän laskee volyymia salissa, Kanadan päässä väännetään nupit takaisin kaakkoon.

Finnkinon kehitysjohtaja Janne Uusi-Kölli täsmentää myöhemmin tarinaa Ylelle.

– Kalibroinnin lisäksi automaattinen järjestelmä valvoo referenssitasoja eli elokuvan tekijöiden näkemystä elokuvan äänistä. Jos elokuvateatteri haluaa laskea äänenvoimakkuutta, niin se on sallittua ja mahdollista, Uusi-Kölli vakuuttaa.

Hetkellinen maksimiäänitaso 101 desibeliä

Yle pyysi asiantuntijan mittaamaan Suomen ensimmäisen IMAX-salin äänenvoimakkuutta, sillä ulkomailla vastaavien teatterien volyymitasot ovat herättäneet säännöllisesti huolta (Sveriges Radio, Reddit).

Tehtävän suoritti Helimäki Akustikot Oy:n suunnittelu- ja laatujohtaja Pekka Taina. Popcornien tilalla oli kalibroitu desibelimittari.

Elokuvaksi valikoitui vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Interstellar. Finnkino näyttää uudessa salissaan myös vanhempia IMAX-elokuvia.

Christopher Nolanin ohjaama avaruusseikkailu sopi tarkoitukseen hyvin, sillä Finnkino sai elokuvan ilmestymisvuonna paljon palautetta rakettimoottorien häiritsevän kovista äänistä. Silloin yhtiö päätti laskea äänenvoimakkuutta näytöksissä.

Myös nyt moottorit jylisevät korvia huumaavasti.

Äänenpainetta eli äänen voimakkuuksia arvioidessa asiantuntijat tukeutuvat sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetukseen. Pykälä 12 määrittää vapaa-ajanmelulle kolme ohjearvoa, joita äänitasot eivät kuulovaurion välttämiseksi saa ylittää.

1. Keskiäänitaso (LAeq) saa olla korkeintaan 100 desibeliä neljälle tunnille tasoitettuna.

IMAX-salissa Interstellar-elokuvan keskiäänitasoksi mitattiin 84 desibeliä. Neljälle tunnille tasoitettuna se olisi noin 83 desibeliä.

Maltillinen tulos ei yllätä, sillä elokuvassa on monia hiljaisia kohtauksia. Mittaajana työskennellyt Pekka Taina arveli alusta alkaen, ettei keskiäänitaso hätyyttele annettua raja-arvoa.

2. Maksimiäänitaso (LAFmax) saa olla korkeintaan 115 desibeliä.

Elokuvan aikana hetkelliseksi maksimiäänentasoksi mitattiin 101 desibeliä.

Suljetussa salissa äänenpaine tuntui paikoitellen koettelevan tärykalvoja. Kuulovauriosta varoittavaan raja-arvoon on silti vielä matkaa: korva kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun voimakkuus lisääntyy 10 desibeliä.

– Siihen nähden äänentasot olivat jopa pienempiä kuin ajattelin, Taina toteaa.

3. Huippuäänitaso (LCpeak) saa olla korkeintaan 140 desibeliä.

Elokuvan aikana hetkelliseksi huippuäänitasoksi mitattiin 127 desibeliä.

Melutaso jäi siis kaikkien mittausten osalta alle raja-arvojen, eikä IMAX-sali poikkea tämän mittauksen perusteella äänitasoiltaan muista saleista. Elokuvateattereissa äänipiikit nousevat usein yli 100 desibeliin (Aamulehti).

Kuuloliiton asiantuntija huolissaan

Kuuloliiton erityisasiantuntija Jukka Rasa ei riemastu mittaustuloksista, vaikka desibelilukemat elokuvanäytöksessä jäivät sosiaali- ja terveysministeriön asettamien raja-arvojen alapuolelle.

– Kyllä nämä vähän liikaa ovat. Onko järkevää liikkua raja-arvojen lähellä, Rasa kysyy.

Hän muistuttaa, että melunsietokyky on yksilöllistä. Kuulonsuojelun kannalta annetut raja-arvot eivät aina päde.

– Ihmiset, joilla on pienempi melunsietokyky, eivät voi käydä elokuvissa ollenkaan. Se ei ehkä ole ihan tasa-arvoista. Sellaiset, jotka haluavat, että äänet ovat kovalla, eivät ehkä kärsisi siitä, että äänet olisivatkin hiljaisemmalla.

Korvien kannalta ei ole väliä, altistuuko melulle töissä, musiikkia kuunnellessa, ravintolassa tai elokuvissa. Kaikki melu nostaa keskiäänitasoa ja rasittaa kuuloa.

– Turvarajat ylittyvät lopulta helposti. Vapaa-ajan melutason laskemiseen pitäisi ylipäänsä kiinnittää huomiota. Vapaa-ajalla ei pitäisi joutua olemaan huolissaan siitä, että kuulo menee.

Rasa vertaa äänenpaineelle asetettuja turvarajoja liikenteen nopeusrajoituksiin. Keliolosuhteet vaikuttavat siihen, kannattaako moottoritiellä ajaa 120 kilometriä tunnissa.

– Turvarajat eivät ole tavoitearvoja: 85 desibelin jälkeen aletaan olla heikoilla vesillä.

Myös alle 85 desibelin äänenpaine saattaa altistuksen pitkittyessä alkaa tuntua epämiellyttävältä.

– Joku saattaa häiriintyä sellaisestakin äänenpaineesta, joka ei useimpia häiritse ollenkaan. Sitten on näitä, jotka haluavat tuntea elokuvissa maksan muljahtavan vatsassa.

Rasa itse käyttää kuulolaitetta. Hän muistuttaa, että kuulovaurio syntyy yleensä hitaasti ja huomaamatta. Lopulta esimerkiksi puheesta on vaikea saada selvää.

– Sitten peli on jo menetetty. Kun kuulonsa kerran menettää, sitä ei takaisin saa.

Hae lisää