Puhemies Vanhanen: Munuaiskasvainten syy oli syöpä – hoidettiin leikkaamalla

Matti Vanhanen

Syöpä saatiin kokonaan poistettua, eikä jatkohoitoa tarvita.

Matti Vanhanen

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) munuaisesta löydettyjen kasvainten syy oli munuaissyöpä. Vanhanen kertoi kesäkuun puolivälissä tehdyn leikkauksen patologisen tutkimuksen tuloksesta keskiviikkona Facebookissa.

Vanhasen mukaan syöpä saatiin kokonaan hoidettua poistamalla toinen munuainen eikä jatkohoitoja tarvita. Tilannetta seurataan kuvauksilla kymmenen vuoden ajan. Vanhanen kertoo palaavansa töihin kesän kuluessa.

Munuaiskasvaimet löydettiin sydänoperaation valmistelussa toukokuussa. Keskiviikkona Vanhanen kirjoitti kertovansa sydänleikkauksesta, kun sen aika tulee.

Asiasta kertoi aiemmin Iltalehti.

Britanniassa animaatiosarjasta nousi poru – Vladimir Putin -animaatiota pidetään takertuvana ja huonosti tehtynä

Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Myös Sussexin herttuatar Meghanin fanit suuttuivat, sillä animoidun herttuattaren on kuvattu sarjassa raivoavan herttuatar Catherinelle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n uusi lauantai-illan televisio-ohjelma on otettu vastaan huomiota herättävän kielteisesti.

BBC Two -kanavalla lähetettävä Tonight with Vladimir Putin on 3D-animaatiota live-yleisöön yhdistävä satiirinen keskusteluohjelma, jonka juontaa animoitu Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Sarja on saanut murska-arviot The Telegraph- ja The Guardian -lehdiltä. Telegraph antaa sarjalle vain yhden tähden ja kutsuu sitä loukkaavaksi sotkuksi. Guardian kysyy, miten sarja on saanut koskaan edes tuotantoluvan.

Useat venäläiset mediat ovat uutisoineet sarjaan kohdistuneesta kritiikistä. Venäläisen uutissivuston Meduzan mukaan sarjaa on vaadittu lopetettavaksi Britanniassa.

Ohjelma alkoi viime viikon lauantaina ja siitä näytettiin kaksi pilottijaksoa BBC:n maksullisessa palvelussa. Ohjelmaa mainostettiin toukokuussa BBC:n Twitter-tilillä.

Videolla animoitu Putin kertoo Buckinghamin palatsin edustalla, miten hänen voitoistaan mitkään eivät ole tehneet häntä yhtä iloiseksi kuin tämä viimeinen, eli hänen luotsaamansa keskusteluohjelma Britanniassa.

Huolta median maineesta

Sosiaalisessa mediassa katsojat ovat viime päivinä kommentoineet näkemäänsä animaatiota jyrkin sanakääntein. Ohjelmaa joko rakastettiin tai vihattiin.

– Tonight with Vladimir Putin todella saa aikaan tunteen, että olemme takaisin 50-luvulla ja meitä aivopestään propagandalla, tviittaa yksi katsoja ja vertaa sarjaa ilmeisesti toiseen satiiria sisältävään sarjaan.

– Uusi BBC:n show ojentaa tarjottimella aseen Putinille. Olen usein puolustanut Britanniaa venäläisiä väitteitä vastaan, jotka esittävät medialla olevan pakkomielle Venäjästä. Yleensä olen pitänyt Putinin temppuja uutisten arvoisena, mutta tämä ohjelma on vain stereotyyppinen, kirjoittaa toinen brittikatsoja.

Myös BBC:n tuotantovalinta kyseenalaistetaan.

– On noloa, että BBC on päästänyt tämän ulos. Olen varma, että jos teillä on siellä ideat loppu, löytyisi ihmisiä keksimään parempia ideoita kuin tämä, tviittaa kolmas katsoja.

Ohjelmasta tviitattiin myös jonkin verran positiivisia kommentteja, joissa kerrottiin sarjan olevan outo, mutta naurattaneen aidosti.

– Nyt olen nähnyt ohjelman. Hullu mutta tosi hauska. Se muistuttaa Sylkiäiset-sarjaa, kirjoittaa iloisesti yllättynyt katsoja.

Sylkiäiset eli Spitting Image oli nukkehahmoilla tehty brittiläinen satiirisarja 1980–1990-luvuilla. Sarjassa parodioitiin esimerkiksi kuninkaallista perhettä.

Herttuattaren ääninäyttelijä puolustautui

Prinssi Harryn puoliso Sussexin herttuatar Meghan esitetään sarjassa Guardianin mukaan karkeakielisenä ja moukkamaisena egoistina, jollainen hän ei ole.

Herttuattaren 3D-karikatyyrihahmo kuvailee myös inhoavansa kälyään Cambridgen herttuatar Catherinea niin paljon, että voisi puukottaa tätä.

The Daily Mailin mukaan esillä ovat myös juorut herttuatar Meghanin tulehtuneista perhesuhteista.

Herttuattaren ääninäyttelijä ja käsikirjoittaja Gbemisola Ikunelo puolustautui Telegraphissa, että hän halusi tehdä hahmosta täysin vastakkaisen kuin julkisuudessa esiintynyt herttuatar Meghan.

– Mitä jos julkisesti todella ihanalla ihmisellä onkin häijy piirre? kysyy Ikunelo.

Hän myös kommentoi väitteitä, että herttuatar on esitetty tummaihoiseksi vihaiseksi naiseksi, jota pidetään stereotyyppisenä esitystapana.

– Minulle on ok, että henkilöllä, jota esitän on vihainen hetki. Mustilla ja eri värisillä ihmisillä on oikeus näyttää kaikki ihmisyyteen sisältyvät tunteet. En jaksa sensuroida tunnetiloja vain siksi, että joku kokee minut vihaiseksi mustaksi naiseksi, sanoo Ikunelo.

– Sitä mielikuvaa jakaa media, eivät tummaihoiset naiset, jatkaa tummaihoinen näyttelijä.

BBC:n tiedottaja kommentoi yhtiön uskovan, että katsojat ymmärtävät herttuattaren hahmon olevan satiirinen.

Putinia ei vieläkään naurata

Tällä kertaa venäläisten ei tarvinnut tuomita sarjaa, kun britit tekivät sen itse.

Gazeta.ru kirjoitti Kremlin reagoineen maan johtajasta tehtyyn satiiriin jo toukokuussa. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan presidentti Putin ei ole katsonut sarjaa, eikä häntä yleisesti kiinnosta hänestä tehdyt kuvat tai kertomukset.

– Presidentti ei lue hänestä tehtyjä kirjoja tai katsele hänestä tehtyjä karikatyyrejä, sanoi Peskov Govorit Moskva -radio-ohjelmassa.

Peskovin mukaan presidentti Putinista on tehty paljon kaikenlaista, kuten kirjoja ja piirroskuvia, mutta Putin ei itse olla halua karikatyyrinsä näköinen.

Viime vuoden tammikuussa satiiria Stalinin kuolemasta tehneen amerikkalaiselokuvan esittäminen elokuvateattereissa kiellettiin Venäjällä.

Venäjällä erilaisiin asioihin liittyen on viime vuosina kieltolistalle joutunut muun muassa Putinin vahvasti meikattu kuva sekä nuorten suosima viestipalvelu Telegram. Myös rap-muusikkoja on alettu suitsia valtiolle myönteisiksi.

Viimeksi tässä kuussa suoratoistopalvelu HBO:n Chernobyl-draamasarjasta on puolestaan kerrottu nousseen kohu Venäjällä, sillä sen sanotaan levittävän propagandaa Neuvostoliitossa tapahtuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta.

Lastensuojelun maine on murentunut, ja tässä on sen seuraus: äidit ja isät sinnittelevät viimeiseen asti yksin, koska pelkäävät hakea apua

lastensuojelu

Ilmiö on huomattu esimerkiksi Oulussa. Lapsiasiavaltuutetun mukaan Suomen lastensuojelukriisiin pitäisi vihdoin puuttua.

lastensuojelu

Oululaisella perheellä on ollut vaikeuksia jo pidemmän aikaa.

Isä jäi työttömäksi hyväpalkkaisesta työstä vuosi sitten, ja perheen rahat eivät riitä. Tunnelma kotona on apea, eivätkä vanhemmat enää jaksa pyörittää arkea.

Lapset oireilevat tilannetta: isompi lintsaa koulusta ja kokeilee päihteitä, nuorempi vetäytyy syvälle kuoreensa.

Isä ja äiti näkevät, että asiat luisuvat, mutta he eivät uskalla hakea ulkopuolista apua. Perhe on kuullut liikaa kauhutarinoita ja pelkää joutuvansa tekemisiin lastensuojelun kanssa. Vanhemmat uskovat, ettei heitä haluta tai osata auttaa, ja lastensuojelu ottaisi vain lapset huostaan.

Tämä tarina ei ole tosi, mutta se on hyvin tyypillinen. Näin kertoo Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni, tiimiesimies Kari Rekilä.

Rekilän mukaan Oulussa on viitteitä siitä, että vanhempien keskuudessa on alkanut esiintyä raskasta luottamuspulaa ja pelkoa lastensuojelua kohtaan. Asia on huomattu seurakuntien perhetyössä.

– Ikävä kyllä tätä viestiä tulee perheiltä sekä minulle että muille työntekijöillemme, Rekilä sanoo.

Diakoni pitää tilannetta vakavana. Moni perhe näyttää nyt jäävän sinnittelemään yksin tilanteisiin, joissa lastensuojelun avulle olisi selvästi tarvetta.

Suomen lapsiasiavaltuutettu arvioi, että samankaltaista epäluottamusta lastensuojelua kohtaan on ehtinyt syntyä muuallakin maassa, mutta puhutaan ensin Oulusta.

Epäluuloa ja keskustelujen nauhoittamista

Oululaisperheiden keskuudessa esiintyvän epäluottamuksen ja pelon on pistänyt merkille myös oululainen asianajaja Eeva-Leena Wendelin.

Hän on hoitanut lapsiin liittyviä lakiasioita 10 vuotta ja tavannut tänä aikana lukuisia ongelmissa olevia perheitä.

Wendelin arvioi, että ilmapiiri Oulussa on kiristynyt erityisesti parin viime vuoden aikana.

Asianajajan mukaan perheet hakevat nykyään hyvin matalalla kynnyksellä lakiapua, jos joutuvat vähääkään tekemisiin lastensuojelun kanssa.

– Lisäksi ihmiset ovat alkaneet nauhoitella lastensuojeluviranomaisten kanssa käymiään keskusteluita. Minusta se kertoo jo hyvin vahvasta epäluottamuksesta, Wendelin sanoo.

Myös Ylelle on tullut esimerkiksi tänä keväänä useampia yhteydenottoja, joiden perusteella usko Oulun lastensuojelun toimintaan ontuu.

Mikä perheiden luottamusta on rikkonut?

Kaupunki: Huostaanottoa ei tehdä koskaan löyhin perustein

Oulun lastensuojelun keräämä julkisuus ei ole tilannetta ainakaan parantanut.

Uutisissa on kerrottu viime vuosina useasti lastensuojelun toiminnasta ja puutteista (Kaleva), kadonneista asiakastiedoista (Kaleva), työntekijöiden suuresta vaihtuvuudesta (Kaleva), virkavelvollisuuden rikkomisesta, venyneistä käsittelyajoista (Mediuutiset), tietosuojavirheestä ja perheiden tyytymättömyydestä.

Diakoni Kari Rekilän mukaan tapaukset eivät ole jääneet perheiltä huomaamatta. Rekilä kertoo, että huono viesti on ehtinyt kantautua Oulussa "valitettavan kauas".

Oulun lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Salo on siitä silminnähden turhautunut ja myös harmissaan. Hänen mukaansa julkisuuteen tullut kuva Oulun lastensuojelusta ei ole koko totuus.

– Se on oikeasti vain pieni kärki. Meillä on lastensuojelussa 2 500 asiakasta. Tosiasiassa monet ovat saaneet meiltä tukea ja apua hyvässä yhteistyössä työntekijöiden kanssa, palvelupäällikkö sanoo.

Salon mukaan mielikuvat siitä, että lastensuojelu huostaanottaa lapset heti kun perheissä ilmaantuu ongelmia, eivät myöskään ole oikeita.

– Todellisuudessa huostaanottoon päädytään vain murto-osassa tapauksista. Se ei ole koskaan lastensuojelun tavoite, eikä siihen lähdetä kevyin perustein.

Sitä Marja Salo ei kuitenkaan kiistä, etteikö lastensuojelu olisi tehnyt toiminnassaan myös virheitä.

Puhdistaisiko julkinen keskustelutilaisuus ilmaa?

Ylen aiemman selvityksen mukaan Oulun lastensuojelusta tehtyjä kanteluita oli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä vuosina 2017–2018 yhteensä 65 kappaletta.

Niistä 16:sta löytyi erilaisia lainvastaisia epäkohtia sekä hallinnollisen ohjauksen tarvetta.

Salon mukaan jokainen kantelu on otettu Oulun lastensuojelussa vakavasti ja ongelmista on opittu.

Palvelupäällikkö kertoo, että viime aikoina lastensuojelun käsittelyaikoja on saatu Oulussa lyhennettyä, asiakkaiden palvelutarpeen arviointia parannettua ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta vähennettyä, kun virkoja on pystytty lisäämään.

Tässä kuussa Oulun lastensuojelu avasi lisäksi työntekijöiden aloitteesta käyttäjätilejä sosiaaliseen mediaan, jotta sen toimintaa ja arkea saataisiin läpivalaistua kaupunkilaisille.

Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni Kari Rekilä toivoisi, että Oulussa järjestettäisiin jossakin vaiheessa julkinen keskustelutilaisuus, jossa tulehtunutta tilannetta paikattaisiin ja lastensuojelun tehtäviä käytäisiin läpi yleisellä tasolla.

Hän uskoo, että se voisi auttaa palauttamaan luottamusta ja saada kuntalaiset huomaamaan, että lastensuojelu on perheitä varten, ei heitä vastaan.

– Lastensuojelu on kuitenkin julkisin verovaroin ylläpidettävää, valtion määrittelemää työtä. Itse kyllä kaipaisin siihen vielä enemmän avoimuutta.

"Lapsi voi jäädä todella yksin"

Oulu ei suinkaan ole ainoa kaupunki, jossa lastensuojelun toiminta on takunnut.

Jo vuosia on uutisoitu, miten lastensuojelussa pitkin maata on liian vähän työntekijöitä ja yhden sosiaalityöntekijän kontolla liikaa lapsia.

Perheille tilanne on näyttäytynyt siten, ettei sosiaalityöntekijöitä välttämättä saa kiinni, he eivät ehdi tavata vanhempia tai perehtyä kunnolla perheiden tilanteisiin.

Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista Suomessa edistävä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kohtuuttomana niin lapsille, vanhemmille kuin rankkaa työtaakkaa kantaville sosiaalityöntekijöillekin. Hän pelkää, että pitkittyneet ongelmat ovat ehtineet nakertaa luottamusta viranomaisiin koko maassa.

–Jos lastensuojelun sosiaalityölle tehtäisiin Suomessa nyt jonkinlainen mainekysely, tulokset eivät todennäköisesti olisi kovin mairittelevia.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä asiaan on syytä suhtautua tosissaan. Jos ja kun vanhemmat menettävät luottamuksensa lastensuojeluun, epäluottamus voi alkaa heijastua muihinkin yhteiskunnan toimijoihin, esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluun.

– Silloin lapsi, joka tarvitsisi apua, voi jäädä todella yksin.

Elina Pekkarinen peräänkuuluttaa, että Suomessa on viimeinkin havahduttava ja alettava parantaa lastensuojelun mainetta valtion johdolla. Erityisen ilahtunut hän on siitä, että hallitusohjelmassa sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää esitetään rajattavaksi lailla maksimissaan 30 lapseen.

– Tuo lakimuutos tulisi tehdä pian. Suomessa on pikaisesti viestitettävä kansalaisille, että lastensuojelukriisi on vihdoin otettu vakavasti ja kaikki tehdään sen korjaamiseksi.

Miten lastensuojelun mainetta Suomessa saataisiin sinun mielestäsi parannettua? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Näin sinäkin koulutat tietämättäsi tekoälyä

Kuvitus

Jos data on öljyä, me ihmiset olemme jalostamoja.

Kuvitus

Käynnissä on maailmanlaajuinen tekoälybuumi. Koneoppineet algoritmit helpottavat elämäämme perkaamalla roskaposteja, neuvomalla nopeimman reitin vieraaseen osoitteeseen tai suosittelemalla mieluista katseltavaa videopalvelussa. Tekoäly löytää kasvaimia ja tekee lainapäätöksiä. Tulevaisuudessa itseoppineet robotit ohjaavat meidän autoja ja simultaanitulkkaavat ravintolatilauksemme ulkomailla.

Kaikki tämä mahdollista datan ansiosta. Koko tekoälykehitys perustuu siihen, että koneille on riittänyt dataa pureskeltavaksi. Teknologiatapahtumissa on vuosien ajan toisteltu fraasia data on uusi öljy.

Öljyn tavoin myös dataa pitää jalostaa ennen kuin sitä voidaan syöttää koneeseen. Algoritmit eivät kykene oppimaan datasta toistuvuuksia, jos aineistoa ei ole lajiteltu opetuskäyttöön. Ja tähän työlääseen prosessiin myös sinä olet osallistunut, ehkä tietämättäsi.

En ole robotti, mutta voin vilkaista

Yleisin tapa osallistua tekoälyn kouluttamiseen on täyttää useilta verkkosivuilta löytyvä CAPTCHA-varmenne. Vuonna 2007 julkaistu varmistustapa sai nimensä kirjainlyhenteestä Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart. Eli kyseessä on täysin automatisoitu Turingin koe, jonka tarkoitus on erottaa tietokoneet ja ihmiset toisistaan.

Tämän voi toteuttaa usealla eri tavalla.

Kymmenisen vuotta sitten meidän piti tulkita kiemurtelevia sanoja ja kirjainpötköjä. Tämä koulutti Googlen – joka oli juuri ostanut CAPTCHA-varmenteen kehittäneen yhtiön itselleen – kirjaintentunnistus-tekoälyä. Ihmisten tavatessa suttuisia sanoja Googlen tekoäly oppi tunnistamaan kirjaimia ja pian se kykeni tunnistamaan epäselvää tekstiä ihmistä paremmin. Tämän tekoälyn avulla Google on digitalisoinut Books-palveluunsa kymmeniä miljoonia teoksia, joista voi tehdä hakuja.

Vuonna 2012 tekoälyä ei enää tarvinnut opettaa tunnistamaan kirjaimia, joten CAPTCHA-varmenteet muuttuivat kuviksi talojen seinistä. Nyt ihmisten piti lukea kuvista talojen numeroita ja kertoa ne koneelle. Tämä kehitti Googlen karttapalveluiden osoitehakua.

Nykyään CAPTCHA-kuvista pitää löytää esimerkiksi liikennemerkkejä, puita tai ajoneuvoja. Nyt me siis koulutamme Googlen Waymo-robottiautoja pysymään tiellä. Kun kuvissa alkaa näkyä sotilaita ja sota-aluksia, kannattaa miettiä kuinka kovasti haluaa koneelle ihmisyyttään todistaa.

CAPTCHA-varmenteen ensisijainen tehtävä on estää botteja pääsemästä sivustoille spämmäämään ja keräämään tietoja, mutta suurin hyöty siitä on Googlelle, joka sen avulla saa lajiteluteltua valtavat datamäärät hyödyllisiksi opetuspaketeiksi.

Kaiken takana ihminen

CAPTCHA:n kaltainen naamioitu joukkoistaminen on nerokas tapa opettaa koneelle toistuvuuksia, mutta kaikkea dataa ei sen avulla voida kätevästi lajitella.

Tähän tarpeeseen on vastannut toinen Piilaakson jättiläinen, Amazon. Sen Mechanical Turk -palvelussa ihmiset voivat muutaman sentin korvausta vastaan ratkoa pieniä tehtäviä, jotka ovat vielä toistaiseksi koneelle liian hankalia. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi epäselvistä kuvista numeroiden tulkitseminen tai tekstin äänensävyn määrittely.

Tätä kutsutaan mikrotyöksi ja se hyvin osoittaa, että jokaisen tekoälyn taustalta löytyy ihminen. Mutta toisin kuin CAPTCHA-varmenteen läpäisevä ihminen, Amazonille tai muulle vastaavalle mikrotyön tarjoajalle työskentelevä ihminen tekee päätöksensä tietoisesti.

Amazonin palvelu on saanut nimensä 1700-luvulla maailmaa kiertäneestä shakkikoneesta, joka voitti taitavampiakin pelaajia. Turkkilaiseksi kutsuttu kone ei kuitenkaan ollut maailman ensimmäinen tekoäly, vaan sen sisuksista löytyi ihminen, joka teki siirrot.

Hyväksymällä ehdot päädyt kouluttamaan tekoälyä

Vielä parikymmentä vuotta sitten tekoälyjen tarvitseman datamäärän kerääminen olisi ollut lähes mahdotonta. Nyt internetin ja sosiaalisen median aikana dataa on enemmän kuin tarpeeksi.

Esimerkiksi Facebookilla ei ole ollut pulaa kasvokuvista, kun se on kehittänyt omaa kasvojentunnistusjärjestelmää, joka automaattisesti tunnistaa kasvot ja merkitsee henkilöt kuviin.

Kun Googlen alkoi kehittää kolmiulotteisesti tiloja hahmottavaa syvyyskameraansa, se tarvitsi algoritmeilleen dataa, josta kone voisi oppia ymmärtämään syvyysulottuvuutta.

Internetissä oli juuri noussut viraalihitiksi mannekiinihaaste, jossa ihmiset jähmettyivät paikalleen ja heistä kuvattiin videoita. Google latasi Youtube-sivustoltaan pari tuhatta haastevideoita ja näytti ne tekoälylleen. Kone oppi hetkessä hahmottamaan tilan syvyyksiä.

Tämä ei tietenkään tule yllätyksenä kenellekään, joka on joskus lukenut jonkun internetsivuston käyttäjäehdot. Ne sallivat tämänkaltaisen toiminnan.

Miljoonan kasvon tietokanta

Monelle kuvapalvelu Flickrin käyttäjälle tämä kuitenkin tuli yllätyksenä, kun teknologiayhtiö IBM julkaisi miljoonasta kasvokuvasta koostuvan tietokannan tekoälyn kehittämiseen. Kasvot yhtiö oli kerännyt Flickristä, mikä herätti kysymyksiä käyttäjien yksityisyydensuojasta.

Kuten Facebookin tai Googlen tapauksissa myöskään Flickrin käyttäjät eivät saaneet tietoa päätymisestään tekoälyn koulutukseen.

IBM:n tapausta tutkinut NBC News selvitti, että kasvojentunnistuksen harjoitusdatassa oli paljon kuvia ihmisistä, joilla ei ollut tietoa päätymisestään tietokantaan. Teknisesti ottaen kuvien lataaminen tutkimuskäyttöön ei ollut kiellettyä, sillä palvelun käyttöehdot sallivat tämän. Silti henkilökohtaisten kuvien päätyminen tekoälyn koulutusmateriaaliin ilman erillistä lupaa tuntui monesta kyseenalaiselta.

IBM on ilmoittanut, että pyydettäessä se on valmis poistamaan henkilön kuvat harjoitusdatasta, mutta NBC Newsin selvityksen mukaan tämä ei ole aina onnistunut. Lisäksi jo muualle ladatuissa tietokannoissa kuvat säilyvät. NBC News teki koneen, jolla voi tarkistaa löytyykö IBM:n harjoitusdatasta kuvia omalta Flickr-tililtä.

  • Lue myös: Taylor Swift skannaa faniensa kasvot tunnistaakseen stalkkerit – jopa teknologiajätit huolestuivat järjestelmien mahdollisuuksista
  • Tulostimme kasvot ja yritimme huijata kasvojentunnistusjärjestelmiä – katso miten kävi

Data ei ole enää vapaata riistaa

Vuosien ajan tutkijat tottuivat kokoamaan tietokantoja internetiin ladatusta materiaalista ilman sen kummempia rajoitteita. Jos tutkija tarvitsi kasvokuvia, hän keräsi niitä Facebook-profiileista tai Youtube-videoista.

Näin meneteltiin esimerkiksi vuonna 2007, kun Massachusettsin yliopiston tietojenkäsittelyn professori Erik Learned-Miller loi kollegoidensa kanssa yli 13 000 kuvasta muodostuvan tietokannan nimeltä Labeled Faces in the Wild. Tietokannasta tuli nopeasti tärkein työkalu kasvojentunnistuksen parissa työskenteleville tutkijoille ympäri maailman. Sitä ovat käyttäneet niin Facebook, Google kuin kiinalainen Tencent omassa kehitystyössään.

Käytännöt ovat kuitenkin kiristymässä. Euroopassa tietosuoja-asetus GDPR antaa lisätukea ihmisille, jotka haluavat esimerkiksi omat valokuvansa pois koulutusdatapaketeista. GDPR laskee kuvat henkilökohtaiseksi tiedoksi, joka pitää poistaa tietokannoista pyydettäessä.

GDPR ei kuitenkaan suojele kaikkia, eikä se pitkällä tähtäimellä ole ratkaisu ongelmaan. Sen sijaan tutkijat ovat ehdottaneet koko alaa koskevien standardien luomista. Läpinäkyvyyden nimissä yhtiöiden pitäisi julkaista tiedot siitä, miten tekoälyn koulutusdata on kerätty ja minkälaisia rajoituksia tietokanta asettaa esimerkiksi eri ihmisryhmien tunnistamiseen.

Kuten öljyteollisuus myös datateollisuus kaipaa sääntelyä.

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.

Lue myös:

Tietosuoja-asetus kiristää datan käyttöä – Tuleeko Euroopasta tekoälyn takapajula?

Kun lentomatkustaja pahoinpideltiin, oliko syy tietokoneohjelmissa? Algoritmit tekevät myös huonoja päätöksiä puolestamme

Liikenneministeriö haluaa tietotekniikka-alan päästöt kuriin

Iso halli on täynnä värikkäissä valoissa välkkyviä serveriräkkejä.

Liikenneministeriön mukaan myös tietotekniikka-alan päästöjä pitää tarkastella, jotta Pariisin sopimuksen ilmastotavoite saavutetaan.

Iso halli on täynnä värikkäissä valoissa välkkyviä serveriräkkejä.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomen pitää tarkastella myös tietotekniikka-alan päästöjä, jos maa aikoo hillitä ilmastonmuutosta.

Yle kertoi keskiviikkona aamulla laskelmasta, jonka mukaan tietotekniikka-ala tuottaa 3-4 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Yksi syy päästöjen kasvuun on lisääntyvä videoiden katselu.

Yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että asia on tiedostettu ja virkamiesselvittelyssä on tehty taustaselvityksiä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vaativat hänen mukaansa sitä, että kaikki keinot otetaan käyttöön.

– Kaikkien sektoreiden pitää ottaa vastuu tästä tavoitteesta, Antikainen sanoo.

Ongelman mittakaava on auki

Kun kuluttaja lataa videon katsottavakseen, se aktivoi aina datakeskuksen jossain päin maailmaa. Datakeskukset puolestaan tarvitsevat paljon energiaa konesalien jäähdyttämiseen.

– Digitalisaatio on kaikkinensa on talouden ja hyvinvoinnin lähde. En pidä datan käyttöä itsessään pahana. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten löydämme kestäviä tapoja tuottaa palvelut ja tuotteet. Eli silloin pitää pitkälti kiinnittää huomiota energian puhtauteen, Antikainen sanoo.

Ongelmakohtiin päästään käsiksi kunnolla vasta, kun asiasta saadaan lisää tietoa.

– Ongelman mittakaava on osittain avoin. Tämän vuoksi me tarvitsemme huomattavasti enemmän tietopohjaa, kuinka isosta ilmiöstä on kysymys. Meidän täytyy ymmärtää nykyistä paremmin, mistä hiilidioksidipäästöt syntyvät ja minkälaisia mahdollisuuksia meillä on vaikuttaa päästöjen vähentämiseen.

Lue myös:

Neljän päivän leffaputki voi vastata päästöiltään lentomatkaa Helsingistä Tukholmaan – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"

Katso kartalta, millaisia eroja nuorten mielenterveydessä on: Tytöt ahdistuvat onnellisten saarella, pojat oireilevat Päijät-Hämeessä

nuoren silhuetti järven rannalla

Asiantuntijoiden mukaan alueellisia eroja selittää mielenterveyspalveluiden tarjonta ja ehkä myös ahdistus-sanan erilaiset tulkinnat.

nuoren silhuetti järven rannalla

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä näkyy muun muassa poissaoloina koulusta ja opintojen keskeytymisinä. Ongelmat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan mielenterveydessä on sukupuolten ja alueiden välisiä eroja.

Eniten ahdistuneita tyttöjä on Ahvenanmaalla. Poikien ahdistus taas on yleisintä Päijät-Hämeessä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sotkanet-palvelusta, jonka tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatrian linjajohtajan Klaus Rannan mukaan mielenterveysongelmien taustalla on usein monia syitä, minkä vuoksi erojen selittäminen on hankalaa. Joitakin yleisiä trendejä on kuitenkin tunnistettu.

Ahdistuksen määrä kasvaa, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Tytöt kärsivät keskimäärin poikia enemmän ahdistuksesta ja masennuksesta. Masennus ja ahdistus ovat yleisempiä myös vähemmistöjen keskuudessa.

– Epävarmuus omasta identiteetistä ja tulevaisuuden näkymistä voivat synnyttää mielenterveyden ongelmia. Mitä enemmän koetaan, että ollaan samalla viivalla muiden kanssa ja voidaan suunnitella omaa tulevaisuutta, sitä vähemmän on ahdistusta, Ranta sanoo.

Tytöt raportoivat enemmän

Tutkimuksessa kerätyn aineiston määrä vaikuttaa tiedon luotettavuuteen. Mitä pienempi otos on, sitä varovaisempi pitää olla yleistysten kanssa. THL:n kyselyssä nuoret arvioivat itse ahdistusoireitaan.

Rannan mukaan nuoret saavat usein vaikutteita toisiltaan ja he ovat aikuisia herkempiä vastaamaan samalla tavalla kuin muut lähiyhteisönsä nuoret. Kansainvälisissä tutkimuksissa tytöt raportoivat säännöllisesti poikia enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta.

– Poikien voi olla vaikea tunnistaa tai sanallistaa pahaa oloaan, mutta poikien pahoinvointi voi ilmetä muilla tavoin esimerkiksi käyttäytymisessä, Ranta sanoo.

Resurssien puute vaikuttaa

Nuorten mielenterveyden alueellisia eroja voivat osaltaan selittää myös erot mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Joillain alueilla nuorten on vaikea saada matalan kynnyksen hoitoa, jolloin oireisiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Hoitoon pääsyn odottaminen voi pahentaa nuorten vointia entisestään.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt opiskeluhuollon tilaa yleissivistävässä koulutuksessa. Arviointiryhmä toteaa raportin tiivistelmässä, että nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja että kouluihin tarvittaisiin enemmän lääkäreitä ja psykologeja.

Terveydenedistämisaktiivisuuden tulkintakehys, eli TEAviisari, kuvaa kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko maan osalta sekä lukion että toisen asteen terveyspalveluissa on parantamisen varaa. TEAviisarin mukaan henkilöstön määrässä ja osaamisessa on puutteita muun muassa Lapissa ja Päijät-Hämeessä.

Lahtelainen räppäri Miro Kuokkanen kertoo avoimesti omista masennusoireistaan Ylen haastattelussa. Hän joutui odottamaan useita vuosia ennen kuin pääsi terapeutin vastaanotolle.

Lue lisää: Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"


Luvut yllättivät lääkärin

Ahvenanmaalla yli 30 prosenttia ammattikoulua käyvistä tytöistä kertoo kärsivänsä joko kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta. Koko maan keskiarvo on noin 18 prosenttia. Lukiota käyvistä tytöistä ahdistuksesta kärsii 25 prosenttia.

Ahvenanmaan terveydenhuollon johtavan lääkärin Olli-Pekka Lehtosen mukaan havainto on yllättävä, sillä ahvenanmaalaiset voivat keskimäärin paremmin kuin muut suomalaiset.

– Tämä on erittäin huolestuttava tieto. Yksi mahdollinen selitys voi olla, että sanaa ahdistus käytetään eri tavoin suomen ja ruotsin kielissä. Ruotsinkielinen voi sanoa, että tämä päivä on ahdistava, vaikka hän ei tarkoita sillä yleistä ahdistusta, Lehtonen sanoo.

Ahvenanmaalla toisen asteen opiskelijoiden määrä on pieni, mikä sekin voi omalta osaltaan selittää tuloksia. Lehtosen mukaan kaikki hyvinvoinnin mittarit eivät välttämättä sovellu yhtä hyvin saarelle kuin mantereelle.

– Hyvä taloudellinen tilanne ja työllisyys eivät takaa ihmisten hyvinvointia. Työssäkäyvillä vanhemmilla on usein vähemmän aikaa perheelle, jolloin lasten mahdolliset mielenterveyden ongelmat jäävät helposti huomaamatta.

Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että asiaa on syytä tutkia vielä tarkemmin, jotta ahdistuksen todelliset syyt saadaan selville.

Opinnot jäävät pojilla kesken

Päijät-Hämeessä ammattikoulua käyvistä pojista 7,4 prosenttia ilmoittaa kärsivänsä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta, kun koko maassa poikien keskiarvo on alle viisi prosenttia.

Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne kertoo, että opiskelijoiden mielenterveysongelmista on viime vuosina käyty paljon keskustelua, koska yhä useampi ammattikoululainen jättää opintonsa kesken.

– Nuorten ahdistus on selvästi lisääntynyt. Se näkyy esimerkiksi poissaoloina ja siinä, että nuori alkaa laiminlyödä koulunkäyntiä ja omien asioidensa hoitamista.

Murtorinteen mukaan koulu tarjoaa opiskelijoille tukikeinoja, mutta ketään ei voi pakottaa palveluiden ääreen.

– Edellytyksenä on, että nuori haluaa itse apua. Varmaan tarve esimerkiksi koulupsykologin palveluille on lisääntymään päin.

Lue aiheesta lisää:

Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"

Nuoret hakevat yhä herkemmin apua ahdistukseen ja masennukseen – asiantuntija ehdottaa kouluihin psykiatrisia hoitajia

Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmiaan – hoidot ruuhkautuvat, kun apua haetaan enemmän kuin koskaan

Milloin kaupungin tulee puuttua majoitustoimintaan? Rovaniemi hakee nyt linjaa KHO:sta – jupakan laittoi liikkeelle närkästynyt naapuri

avaimet pöydällä

Kunnat seuraavat nyt lyhytaikaiseen vuokraukseen liittyviä oikeustapauksia, sillä käytäntöihin halutaan selkeyttä.

avaimet pöydällä

Lapissa kohistaan lyhytaikaisen majoituksen aiheuttamista häiriöistä. Rovaniemen kaupunki hakee nyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta valtakunnallista linjausta, milloin kunnan on puututtava asuntojen ammattimaiseen matkailuvuokraamiseen.

Kaupunki sai Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta kehotuksen purkaa ympäristölautakunnan lyhytaikaista majoitustoimintaa koskeva päätös toukokuulta 2018.

– Näillä on koko Suomea ajatellen ennakkopäätöksen luonne. Muissakin kaupungeissa seurataan lyhytaikaiseen majoitustoimintaan liittyviä oikeustapauksia, ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi Rovaniemen kaupungilta sanoo.

Ympäristölautakunta kumosi naapurin valituksen

Hallinto-oikeudessa virheelliseksi todettu Rovaniemen ympäristölautakunnan päätös lähti liikkeelle majoitustoiminnasta häiriötä kokeneen naapurin valituksesta. Hän koki toiminnan olevan kaavamääräysten vastaista.

Lautakunta ei puuttunut yrityksen majoitustoimintaan asuin- ja pientaloalueeksi kaavoitetulla alueella, vaikka tarvittavaa poikkeuslupaa kaikkiin yhtiön vuokraamiin asuntoihin ei ollut.

Yritys mainosti ajoittain muun muassa nettipalveluissa booking.com ja tori.fi. AirBnB-välitystä se ei käyttänyt.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus katsoi, että ympäristölautakunnan olisi pitänyt ryhtyä asiassa toimenpiteisiin, eikä kumota naapurin valitusta. Erkki Lehtoniemi näkee, että lautakunta toimi maankäyttö- ja rakennuslain sallimissa rajoissa. Se näki, että vuokraustoimintaa voitiin pitää alueelle tyypillisenä, koska samaan kortteliin oli jo myönnetty poikkeuslupia majoittamista varten.

– Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät mielestämme olleet riittävän syvällisiä, Lehtoniemi miettii.

Pelisääntöjä kaivataan nyt kipeästi

Useat eri tahot ovat nyt haluamassa selkeää linjausta sekä ammattimaisen lyhytaikaisen asuntomajoituksen että AirBnB-toiminnan sallittavuuteen. Myös rajanvetoa näiden välillä halutaan selkeämmäksi.

Esimerkiksi Kiinteistöliitto vaati tiedotteessaan maanantaina selkeämpiä pelisääntöjä ja ohjeita alalle.

Liitto ehdottaa, että asunto-osakeyhtiölakia sekä maankäyttö- ja rakennuslakia tulisi muuttaa sääntöjen selkeyttämiseksi. Esimerkiksi yhden asunnon käyttäjämäärälle voitaisiin asettaa vuosittainen katto.

Myös Rovaniemen ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi toivoo nyt tarkennettua lainsäädäntöä alalle.

Lue myös:

Haluaisiko taloyhtiösi kieltää AirBnB-toiminnan? Se on mahdollista, mutta hyvin vaikeaa

Lapin poliisi aloitti esiselvityksen netin majoitusvuokrauspalveluista – rikosta ei epäillä, mutta lain noudattaminen selvitetään

Suomalainen hamppuyritys halusi maksaa työntekijöille CBD-kukinnolla – Virkamiehet: Saattaa olla laitonta, nykytilanne tulkinnanvarainen

hamppusampo

Huumausainelakiin on tulossa selvennyksiä EU:n tukijärjestelmän mukaisen hampun viljelyn osalta.

hamppusampo

Suomalainen kannabisyritys Hamppusampo julkaisi kesäkuun puolivälissä Facebookissa poikkeuksellisen rekrytointi-ilmoituksen, jolla se etsi Itä-Suomessa sijaitsevalle yhteistyökumppaninsa kasvihuoneelle talkoolaisia työskentelemään hampunjalostuksen parissa.

Erikoisen ilmoituksesta teki se, että talkoolaisille luvattiin maksaa korvausta CBD-kukinnolla, jonka nämä saavat itse kerätä viljelmältä syyskuussa.

Yritys myös lupasi järjestää työntekijöille majoituksen. Palkkaa sen sijaan luvattiin maksaa ainoastaan viivellä, jos jalostushanke onnistuu.

Hamppusampo ja yrityskumppanit ovat jalostamassa Suomessa ulkoviljelyyn soveltuvaa CBD-pitoista öljyhamppulajiketta. Projektissa on risteytetty 1990-luvulla entisessä Kuopion yliopistossa Venäjän maatiaiskannoista kehitetty Finola-öljylajike Swiss Dream -lääkelajikkeeseen.

Kummallakaan risteytyksessä käytetyllä lajikkeella ei ole Hamppusampon mukaan päihdevaikutusta. Projektin tavoitteena on saada jalostustyössä syntyvä uusi hamppulajike EU:n rekisteriin.

CBD eli kannabidioli on yksi hampun sisältämistä kemiallisista yhdisteistä. Se ei päihdytä, mutta sillä on rentouttavia ja lääkinnällisiä ominaisuuksia.

Viime vuosina CBD:tä sisältävistä ravintolisistä, elintarvikkeista ja kosmetiikasta on tullut suosittuja Pohjois-Amerikassa ja monissa Euroopan maissa.

Hamppusampon perustajaosakas ja hallituksen jäsen Hannu Hyvönen kertoo, että heidän tarkoituksenaan on nyt jatkojalostaa viime kesänä kehittämäänsä risteytystä sekä tuottaa siemeniä kansainvälisille markkinoille jo ensi kasvukaudeksi.

Hyvönen uskoo, että suomalaisen hampun pohjoiset, lujat geenit kiinnostavat maailmalla. Hän sanoo, että Hamppusampon tuottaman risteytyksen THC-pitoisuus on matalampi kuin EU:n hyväksymällä Finolalla. THC eli tetrahydrokannabinoli on kannabiksen päihdyttävä ainesosa.

Hyvösen mukaan idea työntekijöiden palkitsemisesta kukinnolla syntyi, koska Hamppusampo kärsii rahapulasta. Yksi syy rahaongelmiin on se, että Ruokavirasto (entinen Evira) kielsi viime marraskuussa yhtiötä myymästä hampun kukintoja elintarvikkeina.

Hyvönen painottaa, että yhtiön julkaisema rekrytointi-ilmoitus on nyt vanhentunut, koska he ovat jo löytäneet tarvitsemansa vapaaehtoistyöntekijät. Yritys ei kaipaa enää yhteydenottoja hamppualan työstä kiinnostuneilta.

Kukkapalkka saattaa olla laiton

Viime vuonna Suomessa viljeltiin hamppua vajaan 700 hehtaarin alalla. Viljelijöitä oli vajaat sata, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Keskitalon mukaan hampun viljely on lisääntymässä Suomessa. Vuonna 2017 täällä viljellyistä öljyhamppulajikkeista 99 prosenttia oli Finolaa.

Euroopan unioni voi maksaa teollisuushampunviljelijöille viljelytukea tietyin edellytyksin. Yksi edellytyksistä on, että kasvien THC-pitoisuus jää alle 0,2 prosentin, jolloin ne eivät sovellu päihdekäyttöön. Keskitalo vahvistaa, että Finola ei kelpaa päihteeksi.

Keskitalon mukaan siihen ei ole mitään virallisia ohjeita, mitä viljelijät saavat tehdä hamppujensa kukille. Tavallisesti siemensato puidaan pelloilta koneellisesti, jolloin kukka murskaantuu ja päätyy takaisin peltoon muun kasvijätteen joukkoon.

– Jos kukasta lähdetään nyppimään siemeniä, niin varmaan niitä kukintoja voi mihin tahansa koristeeksi käyttää, Keskitalo sanoo.

– Jos ajattelee, että se pellolla kasvaa, niin ei sitä kukaan voi kieltää kaverille antamasta. Se on eri asia, voiko sitä lähteä myymään. Kaikenlainen jatkojalostaminen on mielestäni arveluttavaa, hän jatkaa.

Poliisiylitarkastaja Timo Kerttula sisäministeriöstä arvioi yleisellä tasolla, että yritys liikkuu lain näkökulmasta epäselvällä alueella, jos se maksaa työntekijöilleen palkkioita hampun kukinnolla.

Kyseessä saattaa olla huumausainerikos, vaikka kukkien THC-pitoisuus jäisi alle 0,2 prosentin. Kerttulan mukaan tulkinta riippuu kukintojen käyttötarkoituksesta.

Vaikka EU maksaa viljelytukea vähäisen määrän THC:tä sisältävälle hampulle, niin huumausainelainsäädännössä THC-pitoisuudelle ei ole määritelty alarajaa. Siksi kukintona maksettava palkka saattaisi kiinnostaa poliisia huumausainerikoksena.

Kerttulan mukaan esimerkiksi vuonna 2015 Helsingin hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä huumausainerikoksesta, kun tämä toi maahan ja piti hallussaan 12,7 kiloa alle 0,1–0,5 prosenttia THC:tä sisältänyttä hampun kukintoa.

Yritys luopuu kukinnolla palkitsemisesta

Timo Kerttulan mukaan on epäselvää, saako laillinen viljelijä tai yritys ylipäänsä luovuttaa eteenpäin kasvattamansa hampun kukintoja.

Siihenkään ei ole Kerttulan mukaan yksiselitteistä vastausta, saako laillisesti kasvatetun teollisuushampun kukkaa käyttää esimerkiksi polttamalla tai syömällä.

Huumausainepolitiikkaan perehtynyt sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta kertoo sähköpostitse, että EU-järjestelmän piirissä hampppukasvin lailliset käyttötarkoitukset ovat kuidun valmistus varresta ja öljyn puristaminen siemenestä näihin tarkoituksiin jalostetuista lajikkeista.

Kotovirran mukaan hampun kukinnot kuuluvat YK:n huumausaineyleissopimuksen piiriin, eikä niille löydy poikkeusta yleiskieltoon yleissopimuksista tai EU-järjestelmästä.

Kerttula ja Kotovirta korostavat, että viime kädessä tuomioistuimet tulkitsevat lakia ja tuomitsevat, jos asiassa on syyllistytty rikokseen.

Hamppusampon Hannu Hyvönen toteaa, että viranomaisten tiukan tulkinnan vuoksi yritys luopuu ideasta palkita työntekijöitään CBD-kukinnolla.

Hyvönen kertoo, että kun siemenet on sadonkorjuun jälkeen irroitettu kukinnoista, niin he aikovat käyttää jäljelle jäävän kukkarouheen tuotekehitykseen.

– Meillä on useita kiinnostavia tuotteita. Puhutaan elintarvikkeista. En nyt halua avata tarkemmin, koska ne ovat liikesalaisuuksia.

Hyvösen mukaan Hamppusampo kehittää tuotteitaan sen varalle, että hamppu- ja kannabismarkkinat alkavat vapautua tulevaisuudessa. Lisäksi yritys haluaisi tuotteilleen vientiluvan, jotta niitä voitaisiin myydä ulkomaille.

– Olemme valmiit menemään vaikka EU-oikeuteen asti, jos tähän halutaan puuttua.

Täyskielto kummastuttaa viljelijää

Hyvönen pitää kummallisena tulkintaa, että ei-päihdyttävän hampun kukan käyttö olisi huumausainerikos. Hän toteaa, että viranomaiset ovat kieltäneet Hamppusampoa laskemasta tuotteitaan markkinoille, mutta yhtiön sisäistä tuotekehitystä ei ole ainakaan tähän mennessä kielletty.

– Totta kai minäkin olen tätä CBD-kukkaa testannut eri tavoilla. Ajatus, että peltoviljelyssä olevan Finolan kukinto tulkitaan huumausaineeksi, vie virhepolitiikan uusille leveleille.

Hyvönen arvelee, että koko suomalaisen öljyhampun siementuotanto vaarantuisi, jos jokaisen pellon kukinnot katsottaisiin huumausaineeksi.

Hyvönen toteaa, että tällaisen tulkinnan perusteella maa- ja metsätalousministeriö olisi Suomen suurin huumausainetuotannon organisoija, koska se myöntää hampunviljelijöille tukea.

Lakimuutoksia suunnitteilla

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta myöntää, että EU:n tukijärjestelmän mukaiseen hampun viljelyyn liittyvä tilanne on tällä hetkellä huumausainelain näkökulmasta tulkinnanvarainen.

– Olemme tämän tiedostaneet ja valmistelemme selvennyksiä lakiin, Kotovirta sanoo.

Hän ei vielä tiedä tarkalleen, millaisia muutoksia on luvassa, koska uusi hallitus on vasta aloittanut ja lain muutostyö on aivan alkuvaiheessa.

– Yksi tapa, joka on noussut esiin, on selventää nämä EU:n tukijärjestelmän kriteerit huumausainelaissa. Mutta silloin se ei koskisi kukintojen käyttöä tai myyntiä. Tästä ei ole mitään päätöstä vielä.

Kotovirta toteaa, että halu kukintojen myyntiin muussa kuin huumetarkoituksessa on vielä aika uusi asia Suomessa. Aiemmin yrittäjät ovat halunneet tuottaa siementä sekä valmistaa esimerkiksi hamppunäkkileipää ja vastaavia tuotteita.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoo, että lääketarkoitukseen käytettävän kannabidiolin eli CBD:n tuotanto kiinnostaisi suomalaisia viljelijöitä ja yrittäjiä.

Keskitalon mukaan maataloudessa kasvintuotanto potee kannattavuuskriisiä, joten CBD-hampusta voisi tulla viljelijöille lisäansioita. Hän katsoo, että CBD:n tuottamisen mahdollisuuksia tulisi selvittää myös Suomessa.

– Tähän olisi äärettömän tärkeä saada selkeät pelisäännöt, jotka olisivat yhtenevät muiden EU-maiden kanssa, Keskitalo sanoo.

EU sallii, Suomi ei

Suomen viranomaiset kiristivät linjaansa hampun kukan elintarvikemyyntiä kohtaan loppuvuodesta.

Vielä viime syksynä jotkin suomalaiset netti- ja kivijalkakaupat möivät ulkomaista ja kotimaista hampputeetä. Käytännössä tuotteet koostuivat kukka- ja lehtirouheesta. Kotimainen tee oli valmistettu Finolasta.

Marraskuussa myös Hamppusampo yritti aloittaa verkkokaupassaan hampun kukintojen myynnin elintarvikkeina. Ruokavirasto (entinen Evira) kuitenkin ilmoitti Hamppusampolle, että kukkaa ei saa myydä elintarvikkeena Suomessa.

Virasto perusteli linjaustaan sillä, että EU on määritellyt hampun kukinnon uuselintarvikkeeksi, jonka myynti vaatii uuselintarvikeluvan. Lisäksi Ruokaviraston mukaan Suomessa elintarvikkeet eivät saa sisältää yhtään THC:tä.

EU-komission tiedottaja Anca Paduraru kertoi toukokuussa Ylelle, että EU on parhaillaan tekemässä selvitystä elintarvikkeiden THC-pitoisuuksista. Tulosten selvittyä EU saattaa päätyä suosittamaan koko unionin alueelle yhtenäistä elintarvikkeille sallittua ylärajaa THC:lle.

Paduraru sanoi, että EU:n puolesta jäsenmaat voivat halutessaan sallia teollisuushampun osien kuten kukinnon myynnin. Sen sijaan hampusta valmistettavat uutteet, esimerkiksi suositut CBD-öljyt, katsotaan uuselintarvikkeiksi.

Monet EU:n jäsenmaat sallivat hampun kukan eli niin sanotun kevytkannabiksen myynnin. Tuotteille sallittu THC-pitoisuus on yleensä korkeintaan 0,2 prosenttia, mutta niiden CBD-pitoisuutta ei ole rajoitettu.

Kevytkannabiksen maahantuonti Suomeen voidaan tulkita huumausainerikokseksi.

Lue myös:

Suomen ensimmäinen kannabisyhtiö aloitti kukinnon myynnin – viranomainen paiskasi heti luukun kiinni: "Tilanne on hullunkurinen"

Suomen ensimmäinen kannabisyhtiö haluaa siivun maailman hamppubuumista: "Suomen pitää brändätä yöttömässä yössä kasvanut luomulääkekannabis"

Ihmerohdoksi hehkutetun CBD-hamppuöljyn suosio kasvaa Euroopassa, mutta pullossa voi piillä terveysriski – Suomeen tuotteita tulee porsaanreiän kautta

Kevytkannabis versoo laillista bisnestä Brysselissä, kauppiaan varasto ratsattu moneen kertaan: "Vähän kuin alkoholiton olut"

Sveitsissä kasvaa uusi laillinen kannabisbisnes – hampusta tehdään voiteita, ravintolisiä ja sätkiä, mutta tuotteiden vaikutuksista ei ole varmaa tietoa

Hyppykiikku ja kävelyteline ovat riski pikkujaloille – niiden myyntiä ei ole kuitenkaan kielletty

Vauvan pienet varpaat.

Hyppykiikku myy hyvin, vaikka se saattaa altistaa lapsen varvaskävelylle. Neuvolat eivät hyppykiikkuja suosittele, kuten eivät kävelytuoliakaan. Osallistu keskusteluun!

Vauvan pienet varpaat.

Hyppykiikku on väline, jossa imeväisikäinen hytkyy omalla painollaan lystikkäästi ylös alas kuin kenguru. Samalla vanhempi saa kädet vapaaksi ja voi vaikka tiskata tai pyöräyttää ruuan.

Juuri näiden seikkojen vuoksi hyppykiikkuja myydään tasaisesti: esimerkiksi Prisman ja nettikauppojen valikoimissa niitä löytyy. Citymarketit ovat keskittyneet pelkästään pienempiin lastentarvikkeisiin.

– Kuluttajat tykkäävät hyppykiikusta. Se on täysin laillinen ja käypä tuote, eivätkä viranomaiset ole puuttuneet sen myyntiin, kertoo SOK:n valikoimapäällikkö Emilia Tammelin.

Tammelin kertoo itse olleensa lapsena hyppykiikussa – samoin hänen omat lapsensa. SOK:lla tuote on ollut valikoimissa jo vuodesta 2002.

– Tuotteen käyttösuosituksia pitää noudattaa eli maksimissaan 10–15 minuuttia kerrallaan. Samoin kiikku pitää asentaa niin, että lapsen kantapäätkin yltävät maahan hyvin.

Neuvolat eivät kuitenkaan hyppykiikkua suosittele, koska se voi pitempiaikaisessa käytössä altistaa varvaskävelylle. Varvistaminen näyttää siltä kuin lapsi kurottelisi keksipurkkia ylähyllyltä. Erityisesti kiikun pitäminen niin ylhäällä, että vain varpaat ylettävät lattiaan, on lapsen jalkojen kehitykselle haitallista.

– Imeväisikäinen hakeutuu hyppykiikussa varpailleen eikä pidä kantapäitään lattiassa, havainnollistaa fysioterapeutti Kristiina Kauppinen HUSin Uudesta lastensairaalasta.

Kauppisen mukaan "minkään härpäkkeen käyttö ei yksin altista varvistukselle".

– Usein vanhemmat haluavat kannustaa lastaan muutoinkin seisoma-asentoon, ennen kuin lapsi on itse siihen valmis. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi seisottaminen tai hyppyyttäminen sylissä ja kävelyttäminen käsistä roikottamalla liian varhain, sanoo Kauppinen.

Jos lapsuus vierähtää varvaskävellen, kantaluu jää pieneksi. Pohjelihasta ja akillesjännettä vaivaavat kireys. Kauppinen muistuttaa, että vauva harjoittelee parhaiten taitojaan lattialla liikkuen ja lihaksiaan käyttäen.

– Sitten hän ryömii, konttaa ja nousee hiljalleen itse istumaan. Lapsen ei tarvitse olla pystyasennossa ennenaikaisesti, kuten hyppykiikussa, vaan vasta sitten, kun hän kykenee siihen omin voimin ja taidoin.

Kiikku riski etenkin keskoslapsille

Varvistusongelmat kehittyvät yleensä vuosien kuluessa. Sille, että pelkästään hyppykiikku olisi syypäänä ongelmiin, ei ole fysioterapeutti Kristiina Kauppisen tieteellistä näyttöä.

– Mutta meillä on vahva mutu-tuntuma kuitenkin. Erityisesti keskosena syntyneillä on herkästi liiallista ojennustaipumusta, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi alaraajojen ojentamisena ja pystyasennossa varvisteluna.

Varvistusta hoidetaan tavallisimmin kenkävalinnoilla sekä leikin keinoin. Fysioterapeutti ohjeistaa lasta niin sanottuun karhunkäyntiin, jolloin lapsi painaa kämmenet ja jalkapohjat lattiaan. Muita leikkejä ovat kyykkysillään oleminen ja kantakävely. Lisäksi ohjataan venytyksiä vanhempien avustuksella tehtäväksi.

– Paljasjalkakävely hiekalla puolestaan lisää tuntotietoa. Aivot saavat palautetta jalkapohjan kautta.

Jos ongelmat ovat suuremmat, lapselle laitetaan lastat jalkaan. Näin kipsattu jalka saa pitkäkestoista venytystä, jotta asento korjaantuisi. Äärimmäisinä hoitokeinoina ovat myös mikrovirtahoito ja botox-hoito, joiden tehtävänä on rentouttaa lihaksia.

Kävelytuoli altistaa tapaturmille

Kävelytuolia markkinoidaan kätevänä istuimena, joka auttaa pieniä lapsia itsenäisessä liikkumisessa. Kävelytuolissa lapsen jalat on pujotettu kankaan aukoista ja hän voi ponnistaa vauhtia jaloillaan lattiasta.

Neuvolat eivät suosittele kävelytuolia lapsille, koska sen katsotaan – päinvastoin mainospuheita – hidastavan kävelemään opettelua. Välineen katsotaan tukevan huonoa pystyasentoja ja ohjaavan epäluonnolliseen kävelyn malliin. Sen käyttö on yhteydessä viivästyneeseen ryömimiseen, seisomiseen ja normaaliin kävelyyn. Myös kävelytuoli, kuten hyppykiikku, voivat altistaa varvistukselle.

Lisäksi kävelytuolissa lapsi voi liikkua vaarallisen nopeasti, muistutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Tapaturmariski on suuri. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tapahtunut vakavia onnettomuuksia, joissa lapsi on pudonnut portaita alas kävelytuolilla. Se on johtanut maassa säännösten tiukkenemiseen, kertoo kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti, joka koordinoi THL:n Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa.

Kävelytuolia myydään nettikaupoissa. SOK on luopunut tuotteen myynnistä tänä kesänä pienen kysynnän vuoksi.

– Kävelytuolin kysyntä oli meillä hyvin vähäistä. Ehkä se ei kuulu hypermarketteihin, vaan erikoistarvikeliikkeisiin, joissa myyjillä on aikaa opastaa oikeaoppista käyttöä, arvioi valikoimapäällikkö Emilia Tammelin.

Vaikka kävelytuolin ja hyppykiikun haitat tiedetään, niiden myyntiä ei kuitenkaan ole Suomessa kielletty. THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti ja HUSin fysioterapeutti Kristiina Kauppinen eivät näe kieltoa tarpeellisena, koska neuvolat kuitenkin kertovat vanhemmille kielteisen kantansa kävelytuoliin ja hyppykiikkuun.

Sammakkoasennon salliva kantoreppu paras

Kesällä ihmiset liikkuvat paljon, mikä ei kuitenkaan saisi tietää vauvalle kohtuuttoman pitkiä istumisaikoja turvakaukalossa.

Kaikeksi onneksi vauvalle tulee luonnostaan nälkä ja vaippaakin pitää vaihtaa, joten taukoja tulee kuin itsestään. Joskus turvakaukalossa istuminen voi venähtää pitkäksi siksi, koska vauva siirretään kaukalossa suoraan lastenvaunujen rungossa olevaan adapteriin.

– Tällöin asento pysyy pitkän aikaa samana, kun vauvan olisi hyvä saada vaihtelevia asentoja. Yli tunnin yhtämittainen oleskelu turvakaukalossa voi olla haitallista vauvan hapensaannille, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti.

Missään nimessä turvakaukaloa ei pidä käyttää pitkäaikaisena nukkumispaikkana, muistuttaa fysioterapeutti.

– Vaikka nykykaukaloissa asento onkin aika hyvä, vauva ei todellakaan saa asua siellä, sanoo HUSin fysioterapeutti Kristiina Kauppinen.

Kesällä lapsi keikkuu monesti myös kantorepussa. Kantorepuksi kannattaa valita malli, jossa vauvan jalat ovat kuin sammakolla. Jos vauvalla ovat jalat suorina vääränmallisessa kantorepussa pitkään, riskinä on jalkojen suurten verisuonten toiminnan häiriintyminen.

– Vauvalla pitää olla jalat sammakkomaisesti koukussa ja selkä pyöreänä. Pystyasentoa kannattaa välttää, tiivistää Kauppinen.

Hyvä nyrkkisääntö on, että vauvan fysiologiselle kehittymiselle parhaat paikat ovat syli ja lattia.


Osallistu keskusteluun, joka on avoinna keskiviikkoiltaan 26. kesäkuuta kello 22:een saakka!

Itävallan Wienissä kaksi kerrostaloa romahti osittain ilmeisesti kaasuräjähdyksen seurauksena

Etualalla Itävallan poliisin farmarimallinen auto.

Twitterissä julkaistussa kuvassa näkyy, kuinka räjähdys on repinyt suuren aukon kahden kerrostalon yläkerroksiin.

Etualalla Itävallan poliisin farmarimallinen auto.

Useita ihmisiä on loukkaantunut Itävallan Wienissä, kun epäilty kaasuräjähdys aiheutti mittavia vaurioita kahdessa kerrostalossa. Turma sattui Pressgassen kaupunginosassa.

Pelastusviranomaisten mukaan ainakin neljä ihmistä on loukkaantunut vakavasti räjähdyksessä. Lisäksi useat ovat saaneet lievempiä vammoja.

Twitterissä julkaistussa kuvassa näkyy, kuinka räjähdys on repinyt suuren aukon kahden kerrostalon yläkerroksiin. Kadulla on runsaasti rojua ja ilmassa pölyä.

Paikalla on useita pelastusyksiköitä ja läheisiä rakennuksia on evakuoitu. Die Presse -lehti kertoo, että räjähdys sattui noin kello 16.30 paikallista aikaa.

Utsjokelainen Leevi Halonen on yksi harvoista, joka pääsi Washingtoniin kulttuurivaihtoon: ”Olen ihan superinnoissani”

Leevi Halonen on kotoisin Suomen pohjoisimmasta kunnasta, Utsjoelta.

Viisitoista suomalaista nuorta kokee kesän aikana Yhdysvaltain kulttuuria stipendiohjelman avulla.

Leevi Halonen on kotoisin Suomen pohjoisimmasta kunnasta, Utsjoelta.

Iso matkalaukku täyttyy rivakasti, kun Utsjokelainen Leevi Halonen heittelee vaatteita ja kuvausvälineitä laukkuun. Hän on lähdössä kuudeksi viikoksi Yhdysvaltoihin, Washingtoniin. Pitkästä lomamatkasta ei kuitenkaan ole kyse.

– Se on kulttuurillinen vaihto. Tähän kesäohjelmaan oli haku viime syksynä, kertoo Halonen.

Halonen haki Future leaders -ohjelmaan hakuesseellä ja videolla.

– Sain selvästi tehtyä hyvän hakuvideon, kun pääsin sisään. Videolla kerroin itsestäni ja mitä harrastan, miten minua kiinnostaa politiikka ja miten olen nuorisoaktiivi.

Kesänmittainen kulttuurivaihto tuntuu sopivalta, sillä vuosi olisi ollut Halosen mielestä liian pitkä aika.

– Kuusi viikkoa on sopiva aika, kun täältä Utsjoelta asti lähtee. Siinä ajassa ehtii kuitenkin nähdä tosi paljon, kertoo Halonen.

Nyt viikkoa myöhemmin viisitoista nuorta on matkannut Yhdysvalloihin kokemaan kulttuuria ja tutustumaan paikalliseen hallintoon Opetushallituksen ja Yhdysvaltain Suurlähetystön kustantamana.

Ohjelman tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain välistä oppilasvaihtoa ja antaa suomalaisille nuorille mahdollisuus tutustua amerikkalaiseen yhteiskuntaan pintaa syvemmältä.

Vastavuoroisesti viisitoista amerikkalaista nuorta tulee Suomeen pääkaupunkiseudulle.

Seuraava haku ohjelmaan alkaa lokakuussa

Future Leaders -ohjelmassa on muutamia hakuehtoja. Esimerkiksi keskiarvon tulee olla vähintään 7,5. Eduksi katsotaan myös näyttö aktiivisesta kansalaisuudesta.

Tänä vuonna Future Leaders -ohjelmaan haki 204 nuorta ympäri Suomen. Neljäkymmentä nuorta haastateltiin ja viisitoista valittiin mukaan. Valituksi tuli siis 7,4 prosenttia hakijoista, kertoo AFS:n ohjelmakoordinaattori Asta Salmela.

– Taso hakijoissa oli todella korkea. Hakijat olivat pääsääntöisesti koulussa hyvin menestyviä ja harrastuksissaan aktiivisia nuoria.

– Joukossa on mukana nuoria, jotka vaikuttavat muun muassa nuorisopolitiikan, taiteen, yrittäjyyden, järjestö- ja vapaaehtoistyön, seurakuntatoiminnan tai mielipidevaikuttamisen kautta, kertoo Salmela.

Seuraava haku ohjelmaan alkaa lokakuussa 2019.

”Iso onnistumisen tunne”

Leevi Halonen on ehtinyt nuoren ikänsä aikana olla aktiivinen. Hän on esimerkiksi toiminut Utsjoen kunnan nuorisovaltuustossa seitsemänneltä luokalta lähtien. Tällä hetkellä hän on puheenjohtaja.

– Tässä on iso onnistumisen tunne. Haussa oli yhtenä painopisteenä nuorisoaktiivisuus. Nyt tiedän, että olen tehnyt töitä tämän reissun eteen ja ansainnut tämän mahdollisuuden, perustelee Halonen.

Halonen ja muut kulttuurivaihdossa olevat suomalaisnuoret palaavat Suomeen elokuun alussa. Yhdysvalloissa ollessaan he asuvat perhemajoituksessa.

Halonen tutustui omaan perheeseensä ja tulevaan asuinalueeseensa etukäteen.

– Olemme viestitelleet perheen samanikäisen tytön kanssa ja olen myös soitellut perheen äidille.

Nuoret kirjoittavat blogitekstejä Opetushallituksen maailmalle.net -sivustolle.

Terveisiä Yhdysvalloista: ”Olen vieläkin ihan hämilläni”

Leevi Halonen on nyt ehtinyt viettää muutaman päivän Washingtonissa. Perhe on osoittautunut unelmaperheeksi.

– Ihan älyttömän mukavaa porukkaa. Niinkuin oikeastaan kaikki ihmiset täällä Amerikassa, kertoo Halonen.

Ääniviestissään Halonen vahvistaa yhden olettamuksen.

– On oikeasti totta, että Jenkeissä kaikki on kaksi kertaa isompaa kuin Suomessa.

Matkan viimein käytyä toteen on Halonen iloinen ja hämmentynyt.

– Yleisfiilis on todella positiivinen. Olen vieläkin ihan hämilläni tästä hommasta. En osannut kuvitella pääseväni tänne. Olen ihan superinnoissani, lopettaa Halonen terveisensä Yhdysvalloista.

"Ruoka on suurin kriisi tällä vuosisadalla" – Tulevaisuuden ruoka tehdään atomeista ja valmistuu reaktoreissa, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter

Mitä lautasiltamme löytyy vuonna 2050?

Jos söisimme kestävästi, pystyisimme ruokkimaan kaikki, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter.

Mitä lautasiltamme löytyy vuonna 2050?

Ajatus siitä, että syömällä yhden pillerin korvaat koko päivän ateriat on tuttu tieteiselokuvista. Mutta jääkö tämä vain fiktion maailmaan vai onko tämä todellisuutta tulevaisuudessa?

Mistä kyse?

Väkiluku kasvaa, elinikä pitenee ja ruokaa kulutetaan elinaikana enemmän kuin koskaan aiemmin. Ruoka aiheuttaa paljon intohimoja ja sillä on jo pitkään osoitettu identiteettiä ja arvoja.

Mutta jos emme muuta tapaamme kuluttaa ruokaa olemme pulassa, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Tulevaisuuden ruoantuotannon keskeisiä haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutos ja väestönkasvu.

– Jos me söisimme hyvällä ja kestävällä tavalla, niin pystyisimme vastaamaan maailman väestönkasvuun.

YK:n arvion mukaan maailman väkiluku ylittää vuonna 2050 yhdeksän miljardin rajan. Se on kaksi miljardia ihmistä enemmän kuin tänä päivänä. Vuosisadan lopussa väkiluvun ennustetaan saavuttavan 11 miljardin rajapyykin.

Reuter huomauttaa, että vaikka väestön kasvu vuoteen 2050 on suhteessa pieni nykyiseen verrattuna, niin ruoan määrän tarve saattaa tuplaantua.

– Edes nykyisillä resursseilla on vaikea tuottaa sitä määrää ruokaa, mitä tarvitaan. Peltopinta-alaa ei voi yhtään lisätä ja ilmastonmuutos taas haittaa sitä, miten me tuotamme ruokaa monessa osassa maapalloa.

Kuka ja mitä?

Lauri Reuter on biotekniikan tohtori, joka visioi tulevaisuutta, jossa ruoka voidaan tuottaa ympäristöä vahingoittamatta sekä tällä planeetalla että seuraavalla.

Reuter työskenteli seitsemän vuotta VTT:llä teollisen biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä. Nyt edessä ovat uudet seikkailut.

Kesän 2017 hän vietti Yhdysvaltain Piilaaksossa Singularity Universityssä, jossa maailman idearikkaimmat aivot pureutuvat aikamme suurimpiin globaaleihin haasteisiin.

Hän toimii myös asiantuntijana Aamu-tv:n Jälkikaronkassa, jossa pohditaan tieteen ajankohtaisia asioita. Vapaa-ajallaan Reuter hoitaa mehiläisiä Helsingin keskustassa.

Tätä et ehkä tiennyt?

Ruoantuotannon teknologiat kehittyvät kovaa vauhtia.

– Perinteinen ruoka tuotetaan hyvin eri tavalla kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

Ruoantuotanto tulee Reuterin mukaan muuttumaan entisestään.

– Esimerkiksi pastan tyyppinen ruoka on tulevaisuudessa tehty jostain muista raaka-aineista. Se ruoka mikä lautasella on, saattaa kuitenkin näyttää jatkossakin saman näköiseltä.

Se missä ruokaa tuotetaan tulevaisuudesssa muuttuu myös. Peltojen sijaan ruokaa kasvatetaaan tulevaisuudessa Reuterin mukaan esimerkiksi bioreaktoreissa, jollaista hän itsekin on ollut kehittämässä.

– Me pystytään tuottamaan nykyään uuden teknologian avulla paljon enemmän ruokaa paljon pienemmällä pinta-alalla kuin koskaan ennen. Tehotuotanto on sanana epämieluisa monille, mutta se on tehokasta ruoantuotantoa.

Miksi tärkeää?

– Ruoka on ehkä suurin kriisi, mitä meillä tällä vuosisadalla on.

– Yksi syy on se, että meidän ruoantuotantotapamme on pahassa kriisissä. Etelä-Eurooppassa on tällä hetkellä kovat helteen. Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisesti satoja menetetään. Ilmasto muuttuu ja biodiversiteetti häviää. Näistä johtuen meidän tapamme tuottaa ruokaa on vaakalaudalla koko ajan. Se ei pelkästää tarkoita, että jos tulee romahdus, niin ruokaa on vain vähemmän kaupoissa, vaan se tarkoittaa isoja ongelmia, kuten ihmismassojen lähtemistä liikkeelle.

– Toinen syy on, että se tapa millä me tuotetaan ruokaa, on todella vahingollinen ympäristölle. Iso osa ilmastonmuutosta johtuu siitä, miten me tuotamme ruokaa.

– Kolma syy on, että meillä on länsimaisessa kulttuurissa ruokaa koko ajan enemmän saatavilla. Se tapa, jolla me syödään, aiheuttaa valtavasti ongelmia. Jo nyt rikkaissa länsimaissa suunnilleen joka toinen ennenaikainen kuolema johtuu väärästä ruokavaliosta. Meillä on jo nyt enemmän ylipainoisia ihmisiä kuin aliravittuja. Suomessa iso osa terveydenhuollon kustannuksista tulee siitä, että me syömme väärin. Tähän asti me olemme kamppailleet sen kanssa onko meillä tarpeeksi ruokaa ruokkia ihmisiä. Nyt kamppailemme sen kanssa, että me syödään sitä väärin.


Lauri Reuteria haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä:

Lue lisää:

Bioreaktorista lakan ja puolukan soluja suomalaisten ruokapöytiin – kasvisolut kelpaavat vaikka smoothieen

Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan

"Jauhelihan siirtyminen sivurooliin lautasella ei tarkoita niskalaukausta suomalaiselle karjataloudelle" (Maaseudun Tulevaisuus 4.4.2019)

"Toivottavasti liha on tulevaisuudessa mahdollisimman lihatonta", sanoo ilmaston puolesta taisteleva Siiri Mäkelä

Wimme Saari laulaa illalla kohuttuja virsiään kirkossa, jossa hänen konserttinsa yritettiin estää: "Veisaan omalla tyylilläni"

Wimme Saari

Saamelaisartisti Wimme Saari uskoo, että hänen musiikkiinsa kohdistuvien epäilyjen taustalla olivat vanhat perinteet.

Wimme Saari

Wimme Saari avaa ääntään Sippolan kirkon pihassa Kouvolassa. Hän joikaa pätkän virttä saameksi. Illalla hänellä on Sippolan kirkossa konsertti, joka oli vaarassa peruuntua kirkkoherran vastustuksen vuoksi.

Asiasta nousi keväällä pieni kohu, kun Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Eija Murto halusi estää Saaren ja jazzmuusikko Tapani Rinteen konsertin. Murto perusteli päätöstään sillä, että esitettävän musiikin tulee olla sopusoinnussa kirkossa julistettavan sanoman kanssa.

Lue lisää: Kirkkoherra esti saamelaisartistin konsertin Sippolan kirkossa – Wimme Saaren musiikki ei sopusoinnussa kirkon sanoman kanssa

Murto kuitenkin pyörsi päätöksensä ja antoi Saarelle esiintymisluvan, kun keskusteli asiasta Anjalankosken seurakuntaneuvoston jäsenten kanssa. Wimme Saari uskoo, että epäilyjen taustalla olivat vanhat perinteet.

– Joikaamista pidettiin ennen kirkollisissa piireissä pakanallisena ja syntisenä musiikkina. Vähäisillä tiedoilla tehtiin hätäinen päätös, joka korjattiin.

Useasti kirkoissa ja myös ulkomailla esiintynyt Saari kertoo unohtaneensa jo koko asian. Kohulla oli kuitenkin myös puolensa.

– Se oli puhdistava keskustelu siitä, millaista musiikkia kirkossa voi esittää. Veisaan omalla tyylilläni virsiä, mutta siinä on kaikuja joikumallista ja äänenkäytöstä joikatessa.

Lue lisää: Wimme Saari sittenkin esiintymään Sippolan kirkkoon

Saari muistuttaa, että pohjoisessa saamelaisalueilla – esimerkiksi Koutokeinossa – on veisattu 1800-luvulta lähtien eri tavalla etelässä.

– Kerran kirkkoon tuli kanttori Etelä-Norjasta. Hän soitti nuottikirjasta, mutta seurakunta veisasi ihan omalla vauhdillaan. Kanttori lopetti, ja seurakunta vielä jatkoi.

Pohjoismaista kasvamassa tuulijättiläinen – yritysjohtajat haluavat vauhdittaa energiakehitystä ja tehdä Pohjolasta ilmastopioneerin

Siirtoverkkoa.

Asiantuntijan mukaan Suomen ilmastotavoitteiden toteuttaminen helpottuu ja halpenee lisäämällä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Siirtoverkkoa.

Maailman tiukimmat ilmastopoliittiset linjaukset löytyvät Pohjoismaista.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) vetämän hallituksen ilmastolinjauksia pidettiin kunnianhimoisina, mutta nyt Tanskan tuore sosiaalidemokraattinen hallitus pistää vielä paremmaksi. Tanska lupaa vähentää omia päästöjään 70 prosenttia seuraavien noin kymmenen vuoden aikana.

Maiden hallitusten ohjelmille vaikuttaa löytyvän katetta. Vielä julkaisemattoman arvion mukaan Pohjoismaista on syntymässä pitkälti uudella tuulivoimalla ja vanhalla vesivoimalla käyvä talousalue. Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin mukaan tuuli– ja osittain aurinkovoiman lisäykset ovat mallien mukaan halvin tapa päästä kohti laajasti hyväksyttyä kansainvälistä 1.5 asteen ilmastotavoitetta.

Raportissa on käyty läpi Pohjolan yhtenäiset energiamarkkinat ja niiden lähivuosikymmenien kehitys kohti päästötöntä tuotantoa. Työn oletus ja suositus on, että Pohjoismaiden kannattaa jatkaa yhteistyön tiivistämistä.

Myös pohjoismaisten energia-alan yritysten ja heitä edustava konsulttitoimisto Nordic West Officen tekemä selvitys pitää markkinoiden kehittämistä suurena mahdollisuutena. Sillä edistettäisiin ilmastonmuutoksen torjuntaa ja alueen yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena on edelleen tuottaa sähköä Pohjoismaissa kilpailijamaita halvemmalla, mutta samalla huolehtia sähkön riittävyydestä ja ilmastokestävyydestä.

– Tarvitsemme pioneereja maa-ryhmistä. Tämä olisi sellainen, jolla voidaan ohjata kehitystä EU:ssa ja maailmalla, visioi toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Nordic West Officesta.

Tuulta on tulossa moninverroin lisää

Ministerineuvoston arvion mukaan tuulivoiman tuotanto tulee moninkertaistumaan lähivuosikymmeninä. Raportin kirjoittajiin kuuluva Aalto yliopiston energiakysymyksiin erikoistuneen professorin Peter Lundin mukaan tuulivoimaa voidaan käyttää paljon enemmän ja halvemmalla kuin muita ilmastotavoitteet täyttäviä vaihtoehtoja.

Nollapäästöt ovat mahdollisia tuulen lisäksi sen takia, että Norja, Ruotsi ja osittain myös Suomi tuottavat merkittävän osan sähköstään vesivoimalla ilman ilmastopäästöjä. Vesivoiman merkitys on myös korostumassa sääolosuhteista riippuvaisen tuulivoiman lisääntymisen vuoksi. Varastoitua vesivoimaa voidaan käyttää etenkin talvella, jolloin on kovin kysyntä ja tuulimyllyjen tuotto on epävarmempaa.

Tuulivoiman osuus voi arvion mukaan olla vielä merkittävämpää, jos Pohjolassa tuotetaan edullisimmin sähköä myös Keski-Eurooppaan. Samaan aikaan kun Pohjolan tuotantoa halutaan hyödyntää ja tiivistää, etenkin Norjassa mietitään uusiutuvan vientiä. Tämä on myös EU:n tavoitteena, kun muun muassa koko maanosan sähköverkkoja yhdistetään.

Mahdollinen tuulituotannon lisäys muuta EU:ta varten näkyy oheisen kaavion korkeina pylväinä. Pohjolasta tulisi ainakin näin kokoansa suurempi ilmastokysymyksissä ja tuulijättiläinen, joka auttaa muuta Eurooppaa pääsemään tiukkoihin ilmastotavoitteisiin.

Tuulen vienti Keski-Eurooppaan nostaa Pohjoismaissa myytävän sähkön hintaa, mutta professori Lundin mukaan vaikutus jää väliaikaiseksi, kun tuotantoa tulee koko ajan lisää. Raportin mallit on tehty niin, että sähköä riittää muun muassa raskaan teollisuuden tarpeisiin.

– Maatuulivoima on lähivuosina vielä halvin, mutta on väistämätöntä, että merkittävä lisäys tulee jatkossa merituulesta.

Muutosta tukevat maiden ilmastotavoitteet. Energiapolitiikkaa voi nimensä mukaisesti olla muutoksille altis, mutta Ruotsi on ilmoittanut tuottavansa kaiken energian uusiutuvilla vuoteen 2045 ja Tanskan vanhan linjauksen mukaan vuoteen 2050 mennessä. Suomen vuonna 2016 hyväksytyssä politiikkalinjauksessa on mukana myös päästötön, mutta ei uusiutuva ydinvoima. Norja täyttää jo nyt tavoitteet, joihin muut pyrkivät.

Ministerineuvoston raportin mukaan ensi vuosikymmen tulee olemaan ratkaiseva ilmastopolitiikan kannalta. 2020-luvulla Pohjoismaista poistuu käytöstä paljon vanhentuneita voimaloita, joiden tuotannolle on kuitenkin näillä näkymin kysyntää. Vuosikymmeniksi suunniteltavat voimalat käytetään yleensä käyttöikänsä loppuun.

Suomi on hyötynyt yli miljardin vuodessa yhteyksistä

Professori Lundin mukaan Suomen kannattaa lisätä energiayhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Lundin mukaan Pohjoismaiden linja on ollut nyt hajanaista, vaikka yhteistyö muun muassa ilmastokysymyksissä on tiivistynyt. Suomella on myös oma kansallinen etunsa lisääntyvälle yhteistyölle.

– Kyllä Suomen ilmastotavoitteiden toteuttaminen on vaikeaa ja kallista, jos emme nojaa Pohjoismaiseen vesivoimaan, Lund arvioi.

Maiden välisistä kantaverkkoyhteyksistä on ollut jo nyt Suomelle taloudellista hyötyä. Pohjoismaisilla energiamarkkinoilla toimiva energiayhtiö Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Arto Rädyn mukaan Suomi on hyötynyt vuosittain yli miljardi euroa, kun rajan yli on tuotu halvempaa sähköä.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan siirtoyhteydet toimivat tällä hetkellä ainakin riittävän hyvin niin, että Pohjola on yhtenäinen sähkön markkina-alue. Markkinoille tuleva lisätuulivoima vaatii jatkossa kuitenkin ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa kysynnän säätelyyn huippukulutuksen aikoina. Lisäksi tarvitaan energiavarastoja, joilla voidaan reagoida nopeasti vaihtuvaan tuotantoon.

Siirtoyhteyksiä tarvitaan myös lisää ja niitä on tällä hetkellä suunnitteilla Suomen ja Ruotsin välille ensi vuosikymmenen alkupuolella. Fingridissä ei uskota, että selvityksen ehdottamia sähkön hinta-alueita maiden välillä ja maiden sisällä olisi jatkossa vähemmän.

Tämä on huono uutinen Suomelle, sillä Suomessa myytävä pörssisähkö on ajoittain ollut kalliimpaa kuin lännessä. Toisaalta Olkiluodon uuden ydinvoimalan sähkö vähentää mahdollisesti piakkoin merkittävästi tuontia. Fingridissä myös uskotaan, että jokainen maa haluaa pitää verkkoinvestointinsa omina, eikä selvityksen mukaan niin, että investointeja katsottaisiin koko alue edellä.

Pohjoismaat ovat kuitenkin edenneet rajat ylittävien sähköverkkojen lisäksi myös lisäämällä poliittista yhteistyötä. Konsulttiyhtiö Nordic West Officen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan mukaan vielä muutama vuosi sitten maiden väliset erot olivat hämmästyttävän erilaiset energiapolitiikassa. Ollila teki yhteistyön edistämiseksi toistakymmentä aloitetta, joista hänen mukaansa suurin osa on toteutunut.

Juttua muutettu 26.6 2019 kello 20.08. Jutusta on poistettu osuus, jossa puhuttiin siitä, että sähkön hinta-alueita voisi tulla nykyistä enemmän.

Lue myös:

Ahvenanmaan pimeisiin tunneleihin kaavaillaan uuden ajan Sampoa – voiko uudenlainen teknologia ratkaista tuulienergian varastointiongelman?

Nyt se tapahtui: Ensimmäiset tuulivoimalat ilman yhteiskunnan tukea rakennetaan Suomeen

Analyysi: Suomi aikoo ajaa EU:n ilmastotavoitteiden kiristämistä – Lupaako pääministeri liikoja?

Kirkon keinot rangaista sateenkaaripappeja ovat vähissä – “Kirkko hävisi pelin, kun luuli voivansa ohittaa tasa-arvoisen avioliittolain”

siviilioikeuden emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

Siviilioikeuden emeritusprofessorin mukaan kirkko menetti autonomiaansa, kun oikeus kumosi sateenkaaripapin varoituksen.

siviilioikeuden emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2017, mutta kirkko ei edelleenkään halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Osa papeista on kuitenkin vihkinyt samansukupuolisia pareja. Viime viikolla hallinto-oikeuden päätös osoitti, ettei kirkko voi rangaista pappeja tästä.

Lue lisää:

Oikeus kumosi kirkon antaman varoituksen papille, joka oli vihkinyt homoparin – varoituksen saanut pappi: "Muunlainen päätös olisi ollut järjetön"

– Kirkko hävisi pelin, kun se luuli, että se voisi ohittaa tasa-arvoisen avioliittolain ja tehdä omia päätöksiä kirkkokäsikirjaan perustuen, sanoo siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

Tänään A-studiossa keskustellaan kirkon suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin ja tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Studiossa on kaksi pappia, Jari Rankinen ja Päivi Vähäkangas sekä Urpo Kangas, joka on seurannut vuosia kirkon suhtautumista tasa-arvoiseen avioliittolakiin.

Kangas pitääkin hallinto-oikeuden viimeviikkoista päätöstä erinomaisena.

– Kirkko ei voi sivuuttaa muuta yhteiskunnallista kehitystä ja lainsäädäntöä.

Hallinto-oikeuden päätöksen myötä kirkko voi antaa sateenkaaripapeille vain epävirallisia rangaistuksia kuten boikotoida pappeja ja evätä tältä palkankorotuksia. Kuitenkaan virallisia varoituksia kirkko ei voi enää samansukupuolisen parin vihkimisestä antaa.

Oikeuden päätös perustui siihen, että kirkkokäsikirjan kannanotto avioliittoon oli tehty ennen tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulemista vuonna 2017.

– Tässä uudessa tilanteessa ei kirkolla ole oikeudellista perustetta antaa papille varoitusta.

Oulun tuomiokapituli aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta Kangas ei usko päätöksen muuttuvan.

Lue lisää:

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli hakee valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen, joka kumosi homoparin vihkineen papin varoituksen

– Pidän jokseenkin varmana, että korkein hallinto-oikeus pitää päätöksen ennallaan, mutta tekee linjaratkaisun, jota muutkin hallinto-oikeudet alkavat noudattaa, Kangas arvioi.

Tulevaisuuden tie näyttää kiviseltä

Kangas muistuttaa, että kirkko päättää uskonasioista itse, eikä tähän oikeuslaitos voi puuttua. Avioliitto on kuitenkin eri asia.

– Avioliitto on yhteiskunnallinen instituutio, ei uskonnon harjoittamista tai evankelisluterilaisen kirkon sakramentti. Avioliitto on kaikille sama, oli ihminen sitten muslimi tai kirkkoon kuulumaton. Tämän takia kirkonkin on noudatettava eduskunnan säätämää avioliittolakia.

Jos kirkko haluaisi laatia itselleen selkeän näkökannan tasa-arvoisen avioliittoon, voisi se yrittää muuttaa kirkkojärjestystä ja kirkkolakia kirkolliskokouksessa. Tämä on Kankaan mukaan hankala ja kankea tie.

Toinen keino olisi, että eduskunnan säätämään avioliittolakiin kirjattaisiin, että pappi voisi kieltäytyä omatuntoon vedoten vihkimästä samaa sukupuolta olevaa paria.

– Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä, että lain säätämiseen päädyttäisiin. Tällainen tehtäisiin vain hyvin poikkeuksellisissa oloissa, Kangas arvioi.

Kangas uskoo, että kirkon onkin tulevaisuudessa mukauduttava yhteiskunnan ja sen lakien kehitykseen.

– Kun yhä useampi pappi vihkii samaa sukupuolta olevia pareja, eikä heitä voi rangaista virkamiesoikeudellisin keinoin, niin kirkonkin kanta laantunee, Kangas arvioi.

– Aina tulee olemaan joitakuita, jotka eivät hyväksy tätä kehitystä. Näin on kuitenkin aina ollut. Kirkossa on jo nyt eri tavalla ajattelevia ihmisiä.

Aiheesta keskustellaan tänään A-studiossa TV1:llä klo 21.05. Vieraana on siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas sekä papit Jari Rankinen ja Päivi Vähäkangas. Juontajana on Olli Seuri.

Aiheesta voi keskustella artikkelin kommenttiosuudessa 26.6. kello 22 asti.

Lisää aiheesta:


Arkkipiispa Luoma vastaa Pride-kohuun: “Kirkon sanoma kuuluu kaikille”

Päivi Räsäsen ja arkkipiispan kirjeenvaihto toi taas pintaan kirkon ristiriidat avioliitosta – tutkija ei usko pikaisiin muutoksiin

Tutkimus: enemmistö papeista vihkisi homopareja, jos kirkko sen sallii

Hallinto-oikeus ei käsitellyt homopareja vihkineen kohupapin valitusta: moite ei ole rangaistus

Tuomiokapituli antoi homoparin vihkimisestä kirjallisen varoituksen sateenkaaripappi Heikki Karastille – "Tiesin varoituksen tulevan"

Helsinkiläismies ripusti sateenkaarilipun parvekkeelle – taloyhtiö pyysi ottamaan pois

sateenkaarilippu

Taloyhtiö saa määrätä, mitä se sallii julkisivussaan.

sateenkaarilippu

Sateenkaariliput liehuvat Pride-viikon kunniaksi, mutta kaikki taloyhtiöt eivät halua niitä julkisivujensa koristeeksi.

Helsinkiläinen Konsta Kettunen kertoo Instagram-tarinassaan, että taloyhtiö on pyytänyt häntä poistamaan sateenkaarilipun ranskalaiselta parvekkeeltaan. Lippu roikkuu hieman parvekkeen ulkopuolellakin.

– Minulle toisaalta ehdotettiin, että ripustaisin lipun ikkunan väliin tai parvekkeen oven väliin. Se ei haittaisi. Lipun voi siis kuitenkin laittaa esille, mutta politiikka on, ettei julkisivua muuteta, koska vanha taloyhtiö jne, Kettunen kertoo Instagramissaan.

Hän lisää, että taloyhtiön hallitus miettii vielä asiaa ja voi olla mahdollista, että lippu saa olla paikoillaan Pride-viikon loppuun eli sunnuntaihin asti.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen vahvistaa, että taloyhtiö saa itse päättää omasta julkisivustaan.

– Parvekkeen ulkopuolella ei saa roikkua mitään. Joskus se voi olla kiinni viidestä senttimetristäkin. Tässä on kyse siitä, että osakas tai asukas ei saa kiinnittää julkisivuun mitään. Esimerkiksi tarroja ei saa laittaa ikkunoihin, Pynnönen sanoo.

Asunnon sisällä saa sisustaa mielensä mukaan

Asunnon sisäpuolella ja parvekkeen sisäpuolella asukas saa sisustaa haluamallaan tavalla. Näin ollen taloyhtiö ei voisi kieltää esimerkiksi sateenkaariverhoja.

– Eri asia olisi se, jos ripustaa ikkunaansa jotain, joka on objektiivisestikin katsottuna loukkaavaa. Esimerkiksi Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pitää hakaristilipun esilläpitoa ihmisarvoa loukkaavana häirintänä, Pynnönen sanoo.

Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen on samaa mieltä siitä, että Konsta Kettusen tapauksessa on kyse julkisivuasiasta. Joskus lippukiistat voivat johtua arvoista.

– Toisinaan taloyhtiöissä törmätään arvokysymyksiin eli siihen, mikä on soveliasta ja mikä ei. Joku voi pahoittaa mielensä siitä, että mattoja tampataan sunnuntaina, mutta kaikille se ei ole pyhäpäivä, Korhonen pohtii.

Äkillisesti suljetun tuulitunnelifirman outo sotku: Toimitusjohtaja tuli esiin piilostaan, mutta nyt maan alle painui "kyproslainen omistaja"

Sirius -keskus

Pyhtääläisen Siriuksen toimitusjohtaja kertoo, että hänen viimeinen työpäivänsä yrityksessä oli viime keskiviikkona. Yhtiön jatkosta hän ei tiedä.

Sirius -keskus

– Omistaja ilmoitti, että on ollut hallituksen kokous ja siinä päätettiin irtisanoa minun sopimukseni. Minun viimeinen työpäiväni oli viime viikon keskiviikkona, Pyhtäällä sijaitsevan Sirius Sport Resortin toimitusjohtaja Maxim Schamin kertoo.

Schamin sanoo, että tuulitunnelifirma Siriuksen lopettamispäätös tuli hänelle yhtä suurena yllätyksenä kuin muillekin. Schaminin mukaan yrityksen omistava kyproslainen yritys oli päättänyt lopettaa toiminnan ja irtisanoa kaikki noin parikymmentä työntekijää.

Schamin on istunut Siriuksen hallituksessa jäsenenä. Hän sanoo saaneensa ilmoituksen tulevasta kokouksesta, jossa Siriuksen lopettamisesta päätettiin, mutta ei pystynyt osallistumaan kokoukseen. Ilmoitus kokouksesta tuli Schaminin mukaan liian nopealla aikataululla.

Schaminin mukaan Siriuksen omistaa kyproslainen Codeco Constructions Ltd. Schamin ei salassapitosopimukseen vedoten halua antaa yrityksen yhteystietoja. Myös toinen Siriukselle töitä tehnyt lähde kertoo Ylelle, ettei hänellä ole omistajan yhteystietoja. Hän myös sanoo saaneensa tiedon Siriuksen lopettamisesta mediasta. Yhtiölle ei löydy netistä katuosoitteen lisäksi muita yhteystietoja.

Schamin ei osaa sanoa tarkkaa syytä omistajan päätökselle lopettaa Siriuksen toiminta, mutta arvelee, että kevään ongelmat olivat omistajalle viimeinen niitti. Schamin on harmissaan omistajan päätöksestä.

– Olemme miettineet eri tavalla tulevaisuudesta. Aina luvattiin, että ei missään nimessä toiminta pysähdy, mutta lopputulos on vähän erilainen.

Useat lahjakortin ostaneet tai varauksensa jo maksaneet asiakkaat ovat ihmetelleet Siriuksen Facebook-sivulla, menettävätkö he nyt rahansa. Schaminin mukaan asiassa on edettävä lain mukaan.

– Asiakkaat voisivat vaatia kiireellisesti takaisinmaksua. Sitten Siriuksen asianhoitaja katsoo, voiko palauttaa rahat. Jos yritys menee konkurssiin tai selvitystilaan, pesänhoitaja määrittelee, kenelle maksetaan.

Schamin ei kuitenkaan osaa sanoa, kuka Siriuksen asioita tällä hetkellä hoitaa. Hän ei myöskään tiedä, aikooko omistaja hakea Siriusta konkurssiin.

Talousvaikeuksia on ollut alusta saakka

Sirius Sport Resort ilmoitti toimintansa päättymisestä Facebookissa viime viikon tiistaina. Elämyskeskuksen pystyttäminen maksoi noin 15 miljoonaa euroa, ja sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen tuulitunneli.

Lopettamista edelsivät talousvaikeudet, joiden kanssa Sirius paini alusta saakka. Ennen lopettamisilmoitusta se ehti olla suljettuna yli kuukauden ajan huoltotöiden ja vesivahingon korjausten vuoksi. Maxim Schamin kertoi Ylelle toissa viikolla, että Sirius avattaisiin lähipäivinä.

Pyhtään kunnanhallituksen puheenjohtaja Jyrki Metsola on viime vuonna kuntaorganisaatioiden koulutus- ja seminaaritapahtumassa kertonut Siriuksen synnystä.

Siriuksen hallituksen puheenjohtajana toimii Alexander Terentyev. Pietarilainen Terentyev oli kertonut suunnittelevansa leijuntatunnelin ja surffauspaikan rakennuttamista Kaakkois-Suomeen.

Pyhtään kunta oli tarjonnut yritykselle paikkaa, ja kaupat oli sovittu kahdessa tunnissa. Asemakaavan muutos tehtiin neljässä kuukaudessa. Sirius avattiin vuonna 2013.

“Tulos olisi voinut olla parempi”

Schamin aloitti Siriuksen toimitusjohtajana viime vuoden toukokuussa, kun hänet palkattiin “kriisijohtajaksi”. Yritys oli jo tuolloin hänen mukaansa konkurssin rajoilla.

Yhtiön tilannetta lähdettiin parantamaan muun muassa lisäämällä markkinointia ja myyntiä sekä parantamalla asiakaspalvelua. Schaminin mukaan yhtiön toiminta on ollut positiivinen joulukuusta lähtien. Nyt olisi ollut Schaminin mielestä hyvä aika joko kehittää toimintaa tai myydä yritys.

– Syyskuusta lähtien ei ollut mitään negatiivista palautetta. Periaatteessa asiakkaat olivat aina tyytyväisiä. Jos joku laittoi kysymyksen, asiakaspalvelun piti tapahtua 24 tunnin sisällä. Se oli meidän tavoite.

Viime vuonna Siriuksessa kävi Schaminin mukaan noin 12 500 asiakasta.

Tänä keväänä Siriuksen toiminta sai uuden takaiskun, kun ensin tuli sähkövahinko ja sen jälkeen vesivahinko.

– Meillä on erikseen pumput, jotka pumppaavat sadevettä pois kellarista. Kun ne oli sammutettu, koko kellari täyttyi vedestä. Veden määrä nousi yli kaksi metriä ja aika paljon sähkötekniikkaa jäi siihen, Schamin selvittää.

Schamin uskoo, että Siriuksessa olisi ollut potentiaalia ja jos toimintaa olisi kehitetty, tulos olisi voinut olla viime kuukausia vieläkin parempi.

Haminassa asuvalla Schaminilla on oma yritys, joka kehittää, markkinoi ja konsultoi muita yrityksiä.

– Päätän itse, mihin lähden eteenpäin. Olisiko se toinen paikkakunta, tai sitten jään tähän tai jotain muuta.

Syyttäjä: Notre Damen palossa ei epäillä tahallista rikosta, mutta palon syytä ei edelleenkään tiedetä

Notre Dame katto ilmiliekeissä

Syyttäjien mukaan tulipalo on saattanut saada alkunsa esimerkiksi palavasta tupakasta tai sähköviasta.

Notre Dame katto ilmiliekeissä

Ranskan syyttäjänviraston mukaan Pariisin Notre Damen katedraalin tulipalossa ei epäillä tahallista rikosta.

Tutkijat eivät ole kuitenkaan onnistuneet toistaiseksi selvittämään, mikä aiheutti katedraalin tuhoisan palon huhtikuussa.

Syyttäjät selvittävät yhä, syyllistyikö jokin tai jotkut tahot huolimattomuuteen. Katedraalissa oli käynnissä restaurointityöt ennen palon syttymistä. Syyttäjien mukaan tulipalo on saattanut saada alkunsa esimerkiksi palavasta tupakasta tai sähköviasta.

Pariisin tunnetuimpiin maamerkkeihin lukeutuva 850-vuotias Notre Damen -katedraali vaurioitui pahoin huhtikuun puolivälissä syttyneessä tulipalossa. Rakennuksen restauroinnin on arvioitu maksavan 600–700 miljoonaa euroa.

Aiheesta lisää:

Tulipalon pahoin vaurioittamassa Notre Damen katedraalissa messu – arkkipiispa saarnasi kypärä päässä, katso video

Notre Damen tulipalon jälkeen tulvi lupauksia lahjoituksista – luvatuista sadoista miljoonista euroista on kuitenkin annettu vain murto-osa

Lapset ja raskaana olevat naiset testeihin Notre Damen palon vuoksi

Katso kuvat: Yle seurasi hetki hetkeltä, kun jääkiekkokapteenit palkittiin – Mörkö on pitkä, mutta kuinka pitkä on hänen mailansa?

Jenni Hiirikoski ja Marko Anttila palkittiin keskiviikkona Lempäälän kansanjuhlassa.

Lempäälä järjesti kansanjuhlan Marko Anttilan ja Jenni Hiirikosken kunniaksi keskiviikkona.

Jenni Hiirikoski ja Marko Anttila palkittiin keskiviikkona Lempäälän kansanjuhlassa.

Lempäälä juhli keskiviikkona leijonakapteeneitaan kansanjuhlalla. Sekä miesten että naisten joukkueessa oli kapteeni Lempäälästä, kun Marko "Mörkö" Anttila ja Jenni Hiirikoski toivat mitalit Suomeen.

Suomen miehet voittivat MM-jääkiekossa kultaa ja naiset tulivat dramaattisten vaiheiden jälkeen hopealle.

Lempäälä on järjestänyt ostoskeskus Ideaparkissa mitalijuhlat, joita Yle seurasi suorana. Näet tallenteen täällä:

klo 19.03 Hetki hetkeltä -seuranta päättyy nyt tähän. Toimittaja Anu Leena Koskinen kiittää seurasta!

klo 18.50 Lempäälän mieskuoro laulaa Finlandian. Lempäälästä Ruotsin kuninkaalliseen balettiin päässyt Heidi Salminen tanssii.

klo 18.43 Kuinka pitkä on Marko Anttilan maila? En ole koskaan mitannut, Anttila sanoo. Ehkä 180 senttiä, hän arvioi.

Marko Anttilan mukaan hän ei ole ainakaan vielä menossa NHL:ään pelaamaan.

– Olen Jokereiden mies ja jos tapahtuu jotain, sitten tapahtuu.

Nimikkokatu ja nimikkorahasto

klo 18.30 Lempäälä palkitsee kapteenit henkilökohtaisten stipendien lisäksi nimikkorahastolla, kertoo kunnanjohtaja Heidi Rämö. Rahasto tulee toimimaan erityisesti jääkiekkomaajoukkueiden kapteenien Marko Anttilan ja Jenni Hiirikosken nimikkorahastona. Kapteenien rahastolla halutaan tukea lempääläisten nuorten harrastustoimintaa sekä erityisesti jääkiekkoharrastusta. Lisäksi Lempäälän Hakkariin tulee katu, joka nimetään Kapteenienkaduksi. Katu johtaa Lempäälän jäähallille, jossa sekä Jenni Hiirikoski että Marko Anttila ovat luoneet pohjaa menestymiselleen. Kapteenit saavat myös yhteistyötahoilta esimerkiksi Lempäälän Kisan kultaisen ansiomerkin, shoppailurahaa, Ferrari-kyydin, kuntosalikortteja ja pesuaineita.

klo 18.22. Luvassa on yhteislauluna Sankarit.

– Onneksi Poika ei osaa vielä puhua, Anttila kertoo kultajuhlinnasta. Anttila kertoo kerranneensa mielessä tapahtumia useaan kertaan.

klo 18.17 Mariia Herkman ja Lempäälän mieskuoro laulavat Naisleijonien kannatusbiisin. Paikalla on arviolta 2 000 ihmistä.

– Sanattomaksi vetää, Hiirikoski sanoo yleisömäärästä.

klo 18.15 Löikö Mörkö sisään? Löi, laulaa Lempäälä.

Löikö Mörkö sisään?

klo 18.12 No niin, tätä on odotettu. Löikö Mörkö sisään? Löikö Mörkö sisään? Löikö Mörkö sisään? Sinne painuu! biisi raikaa DJ ILG:n johdolla. Uudessa biisiversiossa on yllättävä käänne, Mörkö Anttilasta leivotaan presidenttiehdokasta.

klo 18.09 Pauli Hanhiniemi lavalla. Paikalla on paljon yleisöä.

klo 18.01 Mörkö, Mörkö, Mörkö! Lempäälässä huudetaan. Lavalle tulee ensin Mansesteri ja Mikko Alatalo.

klo 17.37. Luca Lehtojoen mukaan Suomen Leijonien paras on Mörkö eli Marko Anttila. Kangasalalaiset ovat odottaneet jo kolme tuntia. He toivovat saavansa nimikirjoitukset pelaajilta.

klo 17.22 Juhlan sankarit ovat jo paikalla. Poika eli pokaali lähtee Lempäälästä Turkuun päin, kertoi Marko Anttila.

klo 17.14 Lempäälän Ideaparkiin alkaa virrata juhlijoita.

klo 17.04. Ideaparkiin on tullut jo porukkaa juhliin. Tarjolla on täytekakkua jääkiekkotyyliin.

Jo aiemmin on selvinnyt, että jäähallista tulee kesällä Mörkö-areena.

Marko Anttilan kotikunta villintyi voitosta: Jäähallista Mörkö-areena kesällä

Lempäälä alettiin kutsua Mörköläksi sen jälkeen kun Marko Anttila toi kapteenina Suomelle historian kolmannen MM-kullan. Anttila viimeisteli finaaliottelussa Suomen 1–1- ja 2–1-maalit.

Täältä voit lukea lisää Marko Anttilasta, jonka tarina jääkiekkoilijana on poikkeuksellinen:

“Häntä on pidetty rumana ankanpoikasena” – liian pitkä ja hontelo pelaaja varattiin divarista suoraan NHL:ään, nyt nimen tuntevat kaikki

Lähipiiri kertoo "Mörkö" Anttilan huiman tarinan: lempeä jättiläinen saa aina kaikille hymyn huulille – "Siinä oli naurussa pitämistä, kun iso mies alkoi taivuttelemaan"

Yle seurasi hetki hetkeltä Leijonien kultajuhlia Tampereella: 30 000 juhli villinä ja Mörkö löi sisään!

Kapteeni Jenni Hiirikoski puolestaan oli mukana dramaattisissa vaiheissa. Naisleijonat ehti jo juhlia mestaruutta, mutta voittomaali hylättiin videotarkastuksen jälkeen. Yhdysvallat vei lopulta voiton voittomaalikisassa.

Puolustaja Jenni Hiirikoskesta tuli keväällä Suomen eniten maajoukkuepaidassa pelannut jääkiekkoilija, kun hän meni Raimo Helmisen ohitse. Pelejä on pitkälti yli 300.

Täältä voit lukea lisää Jenni Hiirikoskesta ja Naisleijonista:

Jääkiekkoilija Jenni Hiirikoski tekee jääkiekkohistoriaa torstaina: ohittaa Raimo Helmisen otteluiden määrässä

Jo kertaalleen mestaruutta juhlinut Naisleijonat taipui MM-hopealle värikkäiden vaiheiden jälkeen – Yhdysvallat vei voiton voittomaalikisassa

Torstaista tulossa Euroopan hirmuhelteiden toistaiseksi paahtavin päivä – Katso kartat: Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa hätyytellään 40 asteen lämpötiloja

Lapsia varjossa suihkulähteen ympärillä

Hellekartoilla on keskiviikkoiltapäivän korkeimpia lämpötiloja ja ennusteita torstain lämpötilapiikeistä.

Lapsia varjossa suihkulähteen ympärillä

Länsi- ja Keski-Euroopassa hätyytellään loppuviikosta lämpöennätyksiä, kun Afrikan mantereelta kuumaa ilmaa jo alkuviikosta tuonut helleaalto nostaa elohopean tappiin monin paikoin.

Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven havaintokartta näyttää, että keskiviikon aikana lämpötilat ovat kohonneet jo osissa Ranskaa 35:een, Berliinissä 37:ään asteeseen. Lämpötilat ovat kohoamassa iltapäivän aikana vielä hieman korkeammalle.

Lähipäivinä kuumuus pahenee entisestään. Ranskan ilmatieteen laitos ennustaa maan etelä-, keski- ja itäosiin keskiviikosta sunnuntaihin laajalti 35:stä 41 asteeseen yltäviä lämpötiloja. Perjantaina lämpötilat voivat yltää joillain Etelä-Ranskan paikkakunnilla jopa 44 asteeseen.

Suomen ilmatieteen laitos kertoo tiedotteessaan, että tämän viikon korkeimmat lämpötilat mitataan Ranskan lisäksi Espanjassa.

Baskimaan rajoilta Katalonian eteläosaan yltävässä Ebro-joen laaksossa lämpötilat voivat Espanjan ilmatieteen laitoksen mukaan ylittää loppuviikosta 42 astetta.

Alla olevalla kartalla on Kotakorven ennusteita lämpötiloista eurooppalaisissa kaupungeissa torstaina.

Saksassa saatetaan rikkoa jo keskiviikon aikana kesäkuun lämpöennätys. Myös Ranskassa kesäkuun lämpöennätys, 41,5 astetta vuodelta 2003, on todennäköisesti rikkoutumassa loppuviikon aikana.

Kuumuus ahdistaa myös Italiassa, jossa Milanoon ja Firenzeen ennustetaan torstaiksi 40 astetta tai hieman alle.

Kuumuutta pahentaa se, etteivät lämpötilat laske monin paikoin alle 20 asteen yölläkään. Joillain Ranskan paikkakunnilla rikottiin jo alkuviikosta kesän yölämpötilaennätyksiä.

Lisää aiheesta:

Helle levittäytyi Eurooppaan – Viilennystä haetaan vesisuihkuista ja jäisistä hedelmistä, katso kuvat

Ranskan yläkoululaiset eivät pääsekään perjantaina kesälomalle – loppukokeet lykkääntyvät kovien helteiden takia

Eurooppaan ennustetaan paahtavan kuumaa viikkoa – ranskalaismeteorologi: Helle on etuajassa

Hae lisää