Telakanjohtajan hämmentävä havainto: Vanha suomalainen jäänmurtaja onkin Titanicin kaksoisolento

Vanhaa jäänmurtajaa Tarmoa hinataan merellä

Yli satavuotias museoalus Tarmo on kunnostettavana Suomenlinnan telakalla. Kotiin Kotkaan alus pääsee toukokuun puolivälissä.

Vanhaa jäänmurtajaa Tarmoa hinataan merellä

Suomenlinnan telakanjohtaja Tero Hänninen istui marraskuussa nosturissa ja tuijotti hämmentyneenä alusta, joka oli juuri saapunut telakalle. Näky oli uskomaton.

– Mustakylkinen alus, jonka mustavalkoiset piiput nousivat kohti kattoa. Illan hämärässä ja nosturin ikkunan läpi katsoessa se näytti ihan Titanicilta. Surrealistinen tilanne, nauraa Hänninen.

Se ei ollut Titanic vaan museojäänmurtaja Tarmo, joka oli hinattu Kotkasta telakalle kunnostettavaksi.

– Nehän on molemmat tehty Englannin telakoilla ja 1900-luvun alussa. Ne todellakin ovat samannäköisiä. Se oli outo tilanne.

Kun alukselle tehtiin alkutarkastus, saatiin iloisia uutisia. Alus oli ikäänsä nähden yllättävän hyvässä kunnossa.

Suurin urakka Tarmolla on ollut laivan uumenissa sijaitsevien vanhojen painolastitankkien korjaaminen. Rakenteet olivat paikka paikoin syöpyneet puhki.

Tällä hetkellä alus tarvitsee enää ulkopintojen viimeistelyn ja maalauksen.

Pelättyä vähemmän korjattavaa

Telakanjohtaja Tero Hänninen iloitsee siitä, että korjattavia kohtia oli odotettua vähemmän ja telakalla päästiin tekemään lähinnä entisöintityötä.

– Meidän ei tarvinnut ottaa mitään isoja kokonaisuuksia irti ja vaihtaa niitä tylsään uuteen teräkseen. Rakenteita on korjattu vähän kuin palapeliä rakentaen: pala sinne, pala tänne.

Jotta tankkien sisään päästiin tekemään töitä, laivan kylkiin tehtiin useita aukkoja, joista työntekijät pujahtivat laivan sisälle. Aukkojen avulla myös kaikki työstä syntynyt pöly kulki ulos, eikä se siirtynyt laivan sisälle.

Tarmo kotiin Kotkaan toukokuussa

Nyt tankkien terästyöt on tehty, ja myös niiden pintakäsittely alkaa olla loppusuoralla.

Tarmossa on pintakäsitelty myös muun muassa komentosilta, hyttiosasto ja mastot. Lisäksi puinen pelastuvenekansi on uusittu ja pelastusveneet kunnostettu.

Ulkopintojen viimeistelyyn ja maalaukseen menee vielä jokunen viikko. Kotkaan Tarmo pääsee palaamaan toukokuun puolivälin paikkeilla.

Telakan johtaja Tero Hänninen pitää Tarmon kunnostusta kunnia-asiana.

– Tarmon kunnostus on merkittävä asia Suomen merenkulun historiassa ja on ollut hienoa olla mukana. Työ on ollut iso ja vaativa, mutta nyt alus näyttää hyvältä ja kestää taas pitkään.

Pommitettiin talvisodassa

Jäänmurtaja Tarmo on kansainvälisestikin arvokas. Se rakennettiin Englannissa vuonna 1907 ja oli Merenkulkuhallituksen käytössä vuoteen 1970 asti. Eläkkeelle se jäi 63-vuotiaana.

Tarmo oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten voimakkain ja tehokkain murtaja. Avovedessä se pystyi etenemään noin 80 cm paksun kiintojään läpi. Kulkua jäissä helpotti 1900-luvun alun uutuus, keulapotkuri.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli Venäjän Itämeren-laivastossa ja avusti sota-aluksia sekä sotilaskuljetuksia. Suomen itsenäistyttyä senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun.

Talvisodassa jäänmurtajat aseistettiin ja ne olivat puolustusvoimien hallinnassa. Tammikuussa 1940 Tarmoa pommitettiin Kotkan satamassa, jolloin 39 miestä kuoli ja 13 haavoittui. Aluksen keulaosa vaurioitui pahoin ja sisätiloja tuhoutui tulipalossa.

Jatkosodan aikana Tarmo osallistui Utön eteläpuolelle tehtyyn harhautusoperaatioon. Viimeiset vuotensa Tarmo oli käytössä "Apu"-nimisenä. Sen viimeinen jäänmurtovuosi oli 1970.

Kesästä 2008 lähtien Tarmo on ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa osana Suomen merimuseon näyttelyitä.

Cannesin elokuvajuhlien juliste synnytti kohun – Claudia Cardinalesta tehtiin kevytversio

Cannesin elokuvafestivaalin juliste

Kohun keskelle joutunut tunisialais-italialainen näyttelijä puolustelee lopputulosta.

Cannesin elokuvafestivaalin juliste

Cannesin elokuvajuhlat on joutunut pienimuotoisen kohun silmään.

Tapahtuma täyttää seitsemänkymmentä vuotta, ja sen kunniaksi festivaali on nostanut takavuosien filmitähden Claudia Cardinalen elokuvajuhlien mannekiiniksi. Festivaalijulisteessa poseeraa tanssin pyörteeseen antautunut nuori näyttelijä, jonka kellohameen helma nousee polvien yläpuolelle.

Kuva huokuu elämäniloa ja nuoruuden vimmaa, mutta se ei ole aito. Cannesin elokuvajuhlat on myöntänyt manipuloineensa alkuperäistä valokuvaa.

Ranskalaislehdet ovat revitelleet aiheesta raflaavia otsikoita. Eniten ihmetystä on herättänyt se, miksi epätavallisen kauniiseen Cardinaleen on ylipäänsä pitänyt koskea.

Vuonna 1959 Roomassa otetussa kuvassa ilakoi parikymppinen nainen, jonka reidet ja uuma on kavennettu kuvankäsittelyohjelmalla keskiviikkona julkaistuun elokuvajuhlien julisteeseen. Muun muassa brittiläinen The Guardian näyttää jutussaan, miten alkuperäiskuvaa on muutettu.

Itse tähti on lähtenyt puolustamaan julisteessa esiintyvää itseään. Cardinalen mukaan kyse on illuusiosta eikä kuva edes yritä heijastaa todellisuutta. Kuvaa on käsitelty muun muassa keveyden korostamiseksi, Cardinale toteaa The Huffington Post -lehden ranskankielisessä versiossa.

Kohun osalliseksi joutunut tähti kertoo olevansa vannoutunut feministi eikä koe, että juliste loukkaisi naisen vartaloa.

– Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita keskusteltavaksi.

– Tämä on vain elokuvaa, Cardinale toteaa.

Cannesin elokuvajuhlien johtajan mukaan muokatusta valokuvasta tehty juliste on saanut kuitenkin hyvän vastaanoton.

Nyt 78-vuotias Cardinale tunnetaan muun muassa Federico Fellinin elokuvasta 8 ½ sekä Luchino Viscontin Tiikerikissasta. Molemmat tulivat ensi-iltaan 1960-luvun alkupuolella.

Nato ja Venäjä vaihtoivat tietoja joukoistaan molemmin puolin rajaa

sotilaita ja tähtilippu

Samalla Nato kehotti Venäjää käyttämään valtaansa Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi.

sotilaita ja tähtilippu

BRYSSEL Venäjä on kertonut tietoja läntisen sotilaspiirinsä joukoista Nato-maiden suurlähettiläille Venäjän ja Naton tapaamisessa. Nato kertoi vastavuoroisesti sotilasliiton joukoista Baltian maissa ja Puolassa.

Venäjän Nato-suurlähettiläs Aleksandr Grushko tapasi Nato-maiden suurlähettiläät torstaina Naton päämajassa Brysselissä. Hän antoi lähettiläille katsauksen kolmeen uuteen divisioonaan Venäjän läntisessä sotilaspiirissä.

Naton puolelta kerrottiin Grushkolle yksityiskohtia uusista taisteluosastoista, joita Nato on perustamassa Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Kokousta johtaneen Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan keskustelu oli pitkä, rakentava ja siinä puhuttiin suoraan. Nato-maat ja Venäjä ovat kuitenkin yhä erimielisiä Ukrainan kriisistä.

– Liittolaiset kehottivat Venäjää käyttämään merkittävää vaikutusvaltaansa Itä-Ukrainan kapinallisiin, jotta nämä täyttäisivät sitoumuksensa, Stoltenberg sanoi, ja toisti, että Nato-maat eivät aio tunnustaa Krimin niemimaan liittämistä Venäjään.

Pääsihteerin mukaan Naton ja Venäjän tietojenvaihdon tarkoitus on parantaa ennustettavuutta ja vähentää riskejä erimielisyyksistä huolimatta.

– Tämä on askel oikeaan suuntaan. Mutta haluaisimme nähdä lisää tietojenvaihtoa ja läpinäkyvyyttä, etenkin sotaharjoitusten suhteen, pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi.

Naton linjana on ollut pitää neuvotteluyhteys Venäjään auki, ja samalla vahvistaa sotilaallista pelotetta liittouman itälaidalla. Nato on perustanut neljä pataljoonan vahvuista taisteluosastoa Baltian maihin ja Puolaan.

Nato-Venäjä-neuvosto on kokoontunut suurlähettilästasolla nyt neljä kertaa sen jälkeen kun Venäjän toiminta Ukrainassa katkaisi Naton ja Venäjän välit vuonna 2014. Viime vuonna kokouksia oli kolme. Joulukuun tapaamisessa Venäjä ja Nato kertoivat toisilleen ennakkotietoa sotaharjoituksistaan.

Nato-maiden ulkoministerit keskustelevat Venäjästä kokouksessaan huomenna. Myös Suomen ja Ruotsin ulkoministerit on kutsuttu osallistumaan lounaskeskusteluun. Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Kokousta aikaistettiin, jotta se saatiin sopimaan Yhdysvaltain uuden ulkoministerin Rex Tillersonin kalenteriin. Mielenkiinto kohdistuukin siihen, millaisen viestin Tillerson tuo presidentti Donald Trumpilta, joka on vaatinut muita Nato-maita lisäämään voimakkaasti puolustusmenojaan.

Ennakkoäänestys jatkuu myös toisena päivänä vilkkaana

Ennakkoäänet 30.3.2017

Vajaan 900 asukkaan Savukoskella joka viides äänioikeutettu on jo jättänyt äänensä.

Ennakkoäänet 30.3.2017

Kuntavaalien ennakkoäänestys on jatkunut viime vaaleja vilkkaampana myös tänään. Kuntavaalien ennakkoäänestys alkoi eilen keskiviikkona.

Tähän mennessä äänioikeutetuista kuntalaisista 7,5 prosenttia on käynyt äänestämässä. Edellisvaaleissa vastaava luku toisena ennakkoäänestyspäivänä oli 7,1 prosenttia.

Kello 18 mennessä 331 418 ihmistä oli käynyt tiputtamassa äänestyslapun uurnaan. Reilu enemmistö ennakkoäänestäjistä on ollut naisia.

Innokkaimmin ääniä on jätetty Lapin vaalipiirissä sijaitsevalla Savukoskella, jossa joka viides kuntalainen on jo käynyt äänestämässä. Savukoskella on vajaat 900 äänioikeutettua.

Kiina ja katolinen kirkko arvostelevat rajusti Trumpin ilmastopäätöksiä

Donald Trump

Vatikaani toivoo, että Kiina täyttää Yhdysvaltain jättämän tyhjiön kansainvälisen ilmastopolitiikan johtajana.

Donald Trump

Kiina ja Vatikaani ovat tuoneet julki pettymyksensä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksiin kumota edellisen hallinnon tekemiä ympäristönsuojelumääräyksiä ja edistää runsaasti päästöjä aiheuttavan hiilen käyttöä energiantuotannossa.

Kiinan hallituksen lehti Global Times luonnehti pääkirjoituksessaan Trumpin linjaa "poliittiseksi itsekkyydeksi".

– Washingtonin pitäisi johtaa maailmanlaajuista kamppailua ilmastonmuutosta vastaan, mutta Trumpin hallinto voi olla ensimmäinen, joka hylkää [Pariisin ilmasto]sopimuksen, mikä on pettymys, lehti kirjoitti.

Lehti huomauttaa, että jos esimerkiksi Kiina vetäisi takaisin ilmastolupauksiaan, saisi se vastaansa valtavan paineen eri maista. Yhdysvaltain linjaa on kritisoitu vain vaimeasti. lehti sanoo.

Kiinan hallituksen lehti sanoo toivovansa, että Yhdysvaltain yleinen mielipide estää maan eroamisen Pariisin ilmastosopimuksesta samalla tavalla, kuin Trumpin esittelemä maahantulokielto eräiden muslimimaiden kansalaisillekin estettiin.

Kiina rajoittaa omia ilmastopäästöjään, mutta sen tavoitteena on vähentää niitä vain suhteessa bruttokansantuotteeseen. Maan oman linjauksen mukaan BKT:n kasvun myötä Kiinan ilmastopäästötkin siis voivat kasvaa aina vuoteen 2030 saakka. Tutkijat arvioivat kuitenkin, että Kiinan päästöt alkavat vähetä jo ennen tavoitevuotta.

Vatikaani kannustaa "vastustavia ääniä"

Myös katolisen kirkon johto vastustaa Trumpin ilmastopolitiikkaa. Paavi Franciscus on nostanut ilmastoasiat tärkeään osaan omassa ei-uskonnollisessa politiikassan.

Vatikaanin huolen toi esiin paavin ympäristö-, maahanmuutto- ja kehitysasioiden erityisedustaja, kardinaali Peter Turkson toimittajatapaamisessaan.

– Onneksi Yhdysvalloissa on vastustavia ääniä, jotka ovat eri mieltä Trumpin linjausten kanssa. Tämä on meille merkki, että vähitellen muut katsantokannat ja poliittiset äänet voimistuvat niin, että toivomme Trumpin itsensä alkavan harkita uudelleen omia päätöksiään, Turkson sanoi.

– Kirkkona olemme täynnä toivoa, että ne [Trumpin päätökset] muuttuvat, Turkson sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Vatikaanin edustaja myös kehui Kiinaa, joka näyttäisi olevan menossa päinvastaiseen suuntaan ja täyttävän Yhdysvaltain jälkeensä jättämää tyhjiötä globaalin ilmastopolitiikan johtajana.

Kaksi viikkoa sitten Vatikaani julkisti kannanoton, jossa se sanoi olevansa erittäin huolissaan Yhdysvaltain budjetista, jossa sotilasmenoja kasvatettiin ympäristönsuojelun, diplomatian ja kehitysavun kustannuksella.

Lähde: Reuters

Ei kevyttuotteita perheen pienimmille – tutkija suosittelee ruokapöytään vähintään 60-prosenttisia kasvirasvalevitteitä

Äiti ja lapsi keittiössä.

Lapsuusiän ruokavalinnat näkyvät lasten veriarvoissa jo varhain, osoittaa tuore tutkimus.

Äiti ja lapsi keittiössä.

Kolmilapsisessa Niinimäen perheessä ruokaillaan säännöllisesti ja terveellisesti. Tarvetta varsinaiseen ruokaremonttiin ei ole koskaan ollut, sillä lapset ovat oppineet pienestä saakka syömään suositusten mukaisesti.

– Ohjeita on saanut hyvin muun muassa neuvolasta. Niitä on helppo noudattaa ja etenkin pienimmän lapsen kohdalla olen pitänyt suosituksista melko tiukasti kiinni, äiti Loora Niinimäki kertoo yksivuotiaan Eetin kanssa lounasta laittaessaan.

Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on todistettu, kuinka jo lapsuusiän ruokavalinnat näkyvät lapsen elimistössä ja veriarvoissa.

Perjantaina aiheesta väittelevä terveystieteiden maisteri Taisa Venäläisen tutkimus osoitti, että runsas makeisten syönti lisäsi maksan delta-9-desaturaasin aktiivisuutta. Se kiihdyttää prosessia, joka estää tyydyttyneiden rasvahappojen kertymistä maksaan, mutta toisaalta edistää rasvahappojen siirtymistä maksasta verenkiertoon, mikä kerryttää pidemmän päälle ylipainoa.

– Veriarvot heijastelivat nautittujen rasvojen ja hiilihydraattien laatua. Hiilihydraateista etenkin runsas sokerin saanti vaikutti epäedullisesti vereen, Venäläinen kertoo.

Runsaalla hiilihydraattien saannilla on aikaisemmin huomattu olevan yhteys entsyymin suurempaan aktiivisuuteen aikuisilla, mutta lapsilla tätä ei ole ennen tutkittu.

Runsas kova rasva häiritsee aineenvaihduntaa

Tutkimus osoitti, että sokeri kiihdyttää elimistön omaa, haitallisten rasvahappojen tuotantoa. Myös kovat rasvahapot aiheuttivat ei-toivottuja terveysvaikutuksia.

– Veressä oleva kova rasva häiritsee esimerkiksi solun toimintaa, jolloin solu ei osaa ottaa käyttöönsä muun muassa glukoosia, jolloin energiansaanti häiriintyy. Sen myötä kaikki aineenvaihdunta häiriintyy ja elintapasairauksien riski kasvaa, Venäläinen kuvailee.

Sen sijaan pehmeät kasvirasvat näyttivät lisäävän soluille hyödyllisten rasvahappojen muodostumista. Tämän takia tutkija suosittelee, että esimerkiksi kevytlevitteet jätettäisiin pois lasten ruokavaliosta.

– Niissä ei ole yksinkertaisesti riittävästi rasvahappoja. Siksi lasten päivittäiseen käyttöön suositellaan yli 60-prosenttisia kasvirasvalevitteitä.

Tutkimus paljasti myös lisää kuitujen hyödyllisistä terveysvaikutuksista.

– Kuidun saannin kohdalla suosittelen, että lapsen jokaisella aterialla olisi tarjolla täysjyväviljaa sekä kasvista, hedelmää tai marjaa.

Ravitsemusohjausta tarvitaan myös teini-iässä

Venäläinen tutki noin viittäsataa ekaluokkalaista vuosina 2007–2009. Hankkeessa lapsille ja heidän perheilleen annettiin sekä ravitsemus- että liikuntaohjausta kahden vuoden ajan. Tutkimuksen aikana lasten ruokavaliota selvitettiin muun muassa ruokapäiväkirjalla ja veren plasman rasvahappokoostumus määriteltiin paastoverinäytteestä kaasukromatografialla.

Tutkimuksessa lapsille ja nuorille annettu elintapaohjaus osoittautui tehokkaaksi. Tutkijan mukaan ohjausta tarvitaan etenkin siinä vaiheessa, kun nuori alkaa itsenäistyä ja tehdä omia ruokavalintojaan.

– Aika pitkälle pärjää, jos syö ravitsemussuositusten mukaisesti 300 päivää vuodessa, loput voi syödä vähän huonomminkin.

Tutkimus oli osa Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -hanketta, joka tehtiin yhteistyössä kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön kanssa.

Trump arvostelee oman puolueensa konservatiivisiipeä: ”Meidän on taisteltava heitä vastaan!”

Presidentti Donald Trump pitämässä puhettaan Yhdysvaltain kongressille 28. helmikuuta 2017.

Republikaanipuolueen sisäiset erimielisyydet ovat nakertaneet luottamusta Trumpin kykyyn viedä läpi lupaamiaan uudistuksia.

Presidentti Donald Trump pitämässä puhettaan Yhdysvaltain kongressille 28. helmikuuta 2017.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyökkää kovin sanoin oman puolueensa republikaanien konservatiivisiipeä vastaan. Hän syytti Twitterissä julkaisemassaan viestissä republikaanien edustajainhuoneen Freedom Caucus -ryhmää koko puolueen vahingoittamisesta.

Viestissään Trump rinnastaa konservatiiviryhmän demokraattipuolueeseen ja sanoo, että näitä molempia vastaan pitää taistella.

 

Republikaanipuolueen sisäiset ristiriidat ovat nousseet Yhdysvaltain poliittisen keskustelun keskiöön sen jälkeen kun Trump ei saanut koko puoluetta ajamansa terveydenhuoltouudistuksen taakse.

Maltillisimpien republikaanien mielestä uudistus olisi leikannut liikaa vähävaraisten kansalaisten terveyspalveluita. Konservatiivisimmat republikaanit, heidän joukossaan myös Freedom Caucus -ryhmä, puolestaan katsoivat, että malli aiheuttaisi hallinnolle edelleen liikaa kuluja.

Markkinoiden luottamus Trumpin kykyyn viedä läpi suuria uudistuksiaan, kuten veroleikkauksia ja massiivisia infrastruktuurihankkeita, on heikentynyt Trumpin epäonnistuttua terveydenhuoltouudistuksen kanssa.

Video: Lentoavustukset Afrikan nälkää näkeville alkaneet

Uutisvideot: Lentoavustuksia Afrikan nälkää näkeville

Kansainvälinen Punainen Ristin avustuskoneet ovat tiputtaneet ensimmäiset hätäapupaketit Etelä-Sudaniin.

Uutisvideot: Lentoavustuksia Afrikan nälkää näkeville

Sisällissodan ja kuivuuden koettelema Etelä-Sudan on saanut ensimmäiset lentoteitse kuljetetut avustukset.

YK on julistanut osan Etelä-Sudania nälänhätäalueeksi. Useita Itä-Afrikan maita sekä Jeminiä uhkaa pahin inhimillinen katastrofi vuosikymmeniin.

Risikko: Neuvolat myös valinnanvapauden piiriin – asia vielä hallituksen neuvottelupöydällä

Leluja ja mittanauha neuvolan pöydällä.

Lännen median mukaan keskusta vastustaa ajatusta ulottaa valinnanvapaus neuvolapalveluihin.

Leluja ja mittanauha neuvolan pöydällä.

Neuvoloiden tulisi sisäministeri Paula Risikon (kok.) mielestä olla valinnanvapauden piirissä osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. Risikko sano tänään eduskunnassa, että hallituspuolueet käyvät aiheesta keskustelua.

Valinnanvapauden ulottaminen neuvoloihin tarkoittaisi, että yksityiset toimijat voisivat kilpailla julkisen sektorin kanssa niiden tuottamisesta.

– Se on osa peruspalvelua. Aika erikoista olisi jos lääkäritoiminnat ja neuvolapalvelut olisivat eri paikassa, koska neuvoloissa tarvitaan lääkäreitä, Risikko perusteli.

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ei kertonut keskustan kantaa neuvoloiden tulemisesta valinnanvapauden piiriin. Hänen mukaansa asiantuntijoidenkin piirissä on sekä neuvoloiden valinnanvapautta puoltavia että sitä vastaan olevia kantoja.

– Keskustan kanta selviää, kun hallituksen esitys tämänkin asian osalta on käsitelty. Meillä on omat näkemyksemme, ja tuomme ne neuvottelupöydässä esiin, Rehula pyöritteli toimittajille.

Lännen media kertoi torstaina, että keskusta vastustaa valinnanvapauden ulottamista neuvolapalveluihin.

A+++:sta halutaan eroon – Energiamerkinnöissä ei ole järkeä, jos kaikki tuotteet ovat A:ta

Kuvassa jääkaappeja ja käsi, joka näpyttelee jääkaapin näyttöä

Valmistajat eivät halua valmistaa B:tä, koska sellaisia tuotteita ei mielellään osteta. Kuluttajien mielissä hyppäys A:sta B:hen on paljon suurempi kuin A+:sta A:han.

Kuvassa jääkaappeja ja käsi, joka näpyttelee jääkaapin näyttöä

Jääkaapin, pesukoneen tai vaikka television yhteydessä näkyvän energiamerkinnän pitäisi antaa vertailukelpoista tietoa tuotteen energiankulutuksesta, jotta kuluttaja voi halutessaan valita tuotteen sähkönkulutuksen perusteella.

Hyvää tarkoittava energiamerkintä on kuitenkin kaatumassa omaan hölmöyteensä, ja sitä ollaan nyt EU:ssa muuttamassa.

Ongelma on, että energiamerkintä ei pysy teknisen kehityksen mukana. Tuotteista on tullut jatkuvasti energiatehokkaampia, minkä vuoksi energiatehokkuudesta kertovat kirjaimet ovat loppuneet. Kun A:ta parempaa kirjainta ei löydy, on apuun otettu plussia. Enimmillään niitä saa nykyään olla kolme.

Huonoin energialuokka kaikista on G, mutta joissakin tuoteryhmissä huonoin on kuitenkin D.  

Kun A+ onkin kaikista huonoin

Kylmälaitteet, kuten jääkaapit, pakastimet ja näiden yhdistelmät, ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka sekasotkuisia nykyiset energiamerkinnät ovat. Kylmälaitteiden paras luokka on A+++, huonoin G.

Kompressorikäyttöisissä kylmälaitteissa ei kesän 2015 jälkeen ole kuitenkaan saanut toimittaa myyntiin huonompaa energialuokkaa kuin A+. Ei siis ihme, että esimerkiksi Gigantti-ketjun kaikki myynnissä olevat kylmälaitteet ovat A-luokkaa.

Sama A+ on ollut vuoden 2016 joulukuun alusta vähimmäisvaatimuksena myös astianpesukoneille.

Vastaavasti Gigantissa myynnissä olevista liesituulettimista löytyy jopa E-luokkaa. Liesituulettimille se on kuitenkin täysin mahdollista, sillä osalle laitteista paras annettavissa oleva energialuokitus on A.

Kuluttajille tai edes ammattimyyjille nykyinen energiamerkintämalli ei ole ymmärrettävä. Juuri kukaan ei osaa sanoa, minkä suuruinen porras on A+++:n, A++:n, A+:n ja A:n tai vastaavasti A:n ja B:n välillä. Hyppäykset eivät myöskään ole tasaisia tai eri tuotteiden välillä keskenään vertailukelpoisia vaan vaihtelevat tuoteryhmästä toiseen.

A:ssa B:tä parempi mielikuva

Tolkkua energiamerkintöihin on haluttu jo pitkään, mutta aihe on ollut laitteiden valmistajille herkkä. Jos plussista luovutaan ja A jäisi parhaaksi, saisi moni nykyään vielä A-luokkaan yltävä tuote energiamerkinnäksi korkeintaan B:n. 

EU:ssa tutkittiin taannoin, miten kuluttajat kokevat kirjainyhdistelmät. Vastaajien mielestä A+:n ero A:han oli pienempi kuin A:sta B:hen. B:llä on huono kaiku. Valmistajat tietävät tämän.

Niinpä monissa tuoteryhmissä lähes kaikki myynnissä olevat laitteet alkavat A:lla. Valmistajat näkevät valtavasti vaivaa, että halpakin laite saadaan A:han.       

Säästäisikö sähköä, jos pölynimurin ostaisi vasta syksyllä?

Pölynimureilla on tällä hetkellä käytössään energiamerkki A:sta G:hen. Syyskuun alusta alkaen myyntiin tulevissa tuotteissa asteikko muuttuu A+++:sta D:hen. Tässäkin taustalla on imureiden tekninen kehitys.

Gigantissa tällä hetkellä myynnissä olevissa pölynimureissa on A-energiamerkintöjen lisäksi tarjolla myös muita kirjaimia. Muut kuin A-alkuiset jäävät kuitenkin vähiin, kun uusi asteikko tulee syksyllä voimaan.

Käytännön elämästä suomalaisissa kodeissa energiamerkinnät kertovat vain vähän. Esimerkiksi pesukoneen energiamerkintä voi perustua tunteja kestävään supersäästöpesuohjelmaan, jota oikeassa perheessä ei koskaan käytetä. Muista pesuohjelmista se ei kerro mitään vertailukelpoista.

Pesukoneessa myös koneen koko vaikuttaa. Suuret saavat yleensä paremman arvosanan. Pienperheen ei kuitenkaan kannata jättikonetta ostaa, jos sitä ei saa kunnolla täyteen.

Onko energiatehokkuudella väliä, jos laitetta ei osaa käyttää?

Laitteissa on suuria käyttöeroja, ja kuluttajien kokonaiskuva on helposti hukassa. Kylmälaitteissa ja pölynimureissa tietenkin ero on se, että kylmälaite on aina päällä, kun taas imuria käytetään satunnaisesti. On selvää, että kuluttajan kannattaa viettää enemmän aikaa pohtimalla jääkaapin kuin vaikkapa liesituulettimen energiatehokkuutta.    

Tyypillisin energiasyöppö on käyttäjä itse. Energiatehokkaintakin kylmälaitetta saatetaan pitää liian kylmänä tai sitä ei pidetä puhtaana. Käyttö onkin aina merkittävin tilaisuus säästää tai tuhlata energiaa.

Tulevaisuudessa EU:ssa ollaan yhä enemmän kiinnostuneita elinkaariajattelusta eli siitä, mikä on laitteen ympäristökuormitus ja materiaalitehokkuus pitkällä aikajänteellä. Valmistajille halutaan luoda painetta tehdä kestäviä koneita. 

Kuluttajan ei siis tarvitse potea huonoa omaatuntoa vanhan kodinkoneen käytöstä, vaikka se ei nykyvaatimuksia energiatehokkuudesta täyttäisikään. Mitään kaikkiin tuotteisiin soveltuvaa nyrkkisääntöä ei ole olemassa, kuinka kauan laitetta kannattaa käyttää.

Motivan kyselyn mukaan suomalaiset kuvittelevat olevansa energiatehokkaampia kuin todellisuudessa ovat. Kyselyyn vastanneet kuvittelivat myös, että he olivat energiatehokkaampia kuin suomalaiset keskimäärin ja energiatehokkaampia kuin naapuri.    

Juttua varten on pyydetty tietoa Energiavirastosta, Motivasta, Tukesista sekä Gigantista.

Janne Ahonen mäkihypyn leikkauksista olympiakautena: "Ei voida nousta oikeastaan mitenkään"

Janne Ahonen

Hiihtoliiton leikkaukset mäkihypyn ensi kauden budjettiin eivät tulleet konkarihyppääjä Janne Ahoselle yllätyksenä.

Janne Ahonen

Yle Urheilu uutisoi torstaina, että Hiihtoliitto joutuu tinkimään maajoukkuetoiminnastaan ensi kaudeksi. Budjetista joudutaan tinkimään jokaisen lajiryhmän kohdalla, mutta eniten kärsii mäkihyppy, jonka tämän kauden 650 000 euron budjetti voi kutistua ensi kaudeksi jopa 30 prosentilla.

Suomen kaikkien aikojen mäkikotkalle Janne Ahoselle leikkaukset eivät tulleet yllätyksenä. Hän kuuli leikkauksista ensimmäiseksi Yle Urheilulta.

- Eihän tuo yllätyksenä tullut, että näin tulee tapahtumaan, Ahonen sanoi.

- Se mikä on harmin paikka on se, että on olympiavuosi tulossa. Jos on muutenkin ollut vähän vaikeaa meillä suomalaisessa mäkihypyssä, niin ei tuo tule olympialaisiin tilannetta helpottamaan, mutta koitetaan jotenkin luikerrella.

Kansainvälistä kokemusta tarvitaan

Hiihtoliiton toiminnanohtaja Mika Kulmala perusteli leikkaamispäätöstä sillä, että "laji ei ole pystynyt sellaisiin tuloksiin, joita olemme odottaneet". Miten sellaiselle tasolle voidaan näiden päätöstän jälkeen vielä nousta?

- Ei oikeastaan mitenkään, Ahonen sanoi.

Ahonen sanoo, ettei leikkauspäätös estä hyppääjiä harjoittelemasta omalla tahollaan, mutta korostaa sitä, että budjetista leikkaamalla nuorille hyppääjille ei tarjoudu mahdollisuuksia hakea oppia kovista kansainvälisitä kisoista, kuten FIS Cupista tai Continental Cupista.

- Se ei johda mihinkään, että jonain päivänä valitaan joukkueeseen maailmancupiin, ja ei ole minkäänlaista kokemusta kansainvälisistä kisoista edes pienemmällä tasolla. Kyllähän sen tietää, miten siinä sitten käy, Ahonen totesi.

Ahonen muistuttaa, että tätä on nähty aiemminkin.

- Niin monta nuorta urheilijaa lähtenyt ja on povattu, että tulee kovaa tulosta. Mutta ei se vaan tule, jos ei ole opeteltu ensin.

"Omilla menin sen, minkä menin"

Ahonen sanoo, etteivät leikkaukset tule juuri näkymään hänen omassa valmistautumisessa olympialaisiin. Hän harjoitteli jo tämän kauden omilla varoillaan.

- En ollut tälläkään kaudella millään leirityksillä varoja syömässä ja kuluttamassa. Omilla menin sen, minkä menin. Olen jo vanha mies. Minun pitää tehdä töitä elantoni eteen. En voi enää roikkua pienten tukimarkkojen varassa, Ahonen sanoi.

Ahonen kuitenkin korostaa sitä, että hänen elämäntilanteensa on erilainen kuin nuorilla hyppääjillä, joihin budjettileikkaukset tulevat iskemään.

- Joukkueena toki tulee vaikuttamaan, ja kaiken kaikkiaan suomalaiseen mäkihyppyyn.

Poliisi etsii Rautatientorin telttapalosta epäiltynä tummiinpukeutunutta pyöräilijää

Kuva epäillystä.

Turvapaikanhakijoiden teltta syttyi tuleen viime perjantaina. Sisällä oli kaksitoista ihmistä.

Kuva epäillystä.

Helsingin poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja Rautatientorin viimeviikkoisesta telttapalosta.

Rautatientorilla mieltään osoittavien turvapaikanhakijoiden teltta syttyi tuleen viikko sitten perjantaina. Poliisi on jo aiemmin kertonut tutkivansa telttapaloa tuhotyönä.

Nyt poliisi on julkaissut myös valvontakamerakuvaa epäillystä tekijästä.

Kuvissa näkyvä mies pyöräili Helsingin rautatieasemalle Itäistä Teatterikujaa pitkin perjantaiaamuna kello 4.27. Hän ajoi turvapaikanhakijoiden teltalle Jääpuiston takaa. Hänen epäillään sytyttäneen teltan sen takaosasta tuleen puoli viiden aikoihin. Tapahtumapaikalle jäi sininen kanisteri, jossa oli palavaa nestettä.

Epäilty tekijä poistui Rautatientorilta Läntistä Teatterikujaa pitkin Kaisaniemen puistoon kello 4.32. Hän jatkoi Kaisaniemen puiston läpi kohti rantaa.

Poliisin mukaan epäilty oli pukeutunut tummiin vaatteisiin. Hänellä oli päässään pipo, ja hänen kenkänsä olivat valkoiset tai niissä oli valkoista. Polkupyörä oli tumma ja malli lokasuojaton. Epäillyllä oli reppu selässään.

Vihjeitä tapahtumasta pyydetään soittamaan numeroon 0295475433 tai ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen vakivaltarikosyksikko.helsinki@poliisi.fi. Teltassa oli palon aikaan kaksitoista ihmistä.

3 nostoa kyselytunnilta – vanhusten hoito, vammaisten palvelut ja soten valinnanvapaus

Maria Guzenina

Eduskunta kävi jokatorstaiseen tapaan kyselytunnin.

Maria Guzenina

Vanhukset ensin

Ensimmäisenä kysymään pääsi suurimman oppositiopuolueen SDP:n Marina Guzenina. Hän kysyi hallituksen aikeista toteuttaa sen kaavailema 70 miljoonan euron leikkaus vanhuspalveluihin.

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoi, että leikkaus aiotaan viedä läpi. Hän kuitenkin korosti, että kuntien valtionosuuksiin valtio ei ole kajoamassa. Kunnat vastaavat omista vanhuspalveluistaan.

Seuranneessa keskustelussa oppositio ihmetteli, mistä säästöt syntyvät. Demarit epäilivät, että niitä saadaan leikkaamalla hoitajien määrää.

Rehulan mukaan säästöjä syntyy muun muassa yksityisen ja julkisen puolen mitoitusten yhdenmukaistamisella. Myös hallinnon byrokratian purkamisella saadaan aikaan säästöjä, ministeri sanoi.

Keskustelun tuoksinassa Guzenina kimpaantui sen verran, että sanoi Rehulan puhuvan "läpiä päähänsä". Tämän jälkeen puhemies Maria Lohela (ps.) huomautti, että kansanedustajien tulee käyttää asiallista kieltä.

Sitten vammaiset

Vihreiden Johanna Karimäki oli kysymyksessään huolissaan vammaisten ihmisten palveluiden kilpailuttamisesta.

Rehula huomautti vastauksessaan, että vammaisille on sote-uudistuksessa tulossa niin sanottu henkilökohtainen budjetti. Se mahdollistaa osalle vammaisista mahdollisuuden päättää, mistä hän haluaa palvelut ostaa. Rehulan mukaan tämä on kerännyt alan toimijoilta kiitosta.

Toisena asiana vihreiden Touko Aalto kysyi hallituksen toimista kehitysvammaisten työtilanteen parantamiseksi.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström sanoi, että asiaa ollaan selvittämässä hyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Ja sen jälkeen valinnavapaus

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson hyökkäsi sote-uudistuksen valinnanvapauden kimppuun. Hän huomautti, että se on kerännyt paljon kritiikkiä asiantuntijoilta.

Andersson kyseli, miten hallituksen on mahdollista saada sote-paketti valmiiksi jo ensi viikolle.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että hallitus painaa pitkää päivää saadakseen paketin valmiiksi.

Keskustelun tuoksinassa Paavo Arhinmäki (vas.) ja Ben Zyskowicz (kok.) tölvivät toisiaan siitä, ketkä olivat vastuussa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkauksista. Arhinmäki sanoi hallituksen olevan sen takana, Zyskowicz sanoi kilpailukykysopimuksessa tehdyn päätöksen syntyneen työmarkkinajärjestöjen toimesta.

Porvoo havittelee 10 miljoonan euron taidemuseota ja 100 000 museokävijää

Porvoon Taidehalli

Porvoon kansallisestikin merkittävien taideaarteiden säilytystilat ovat tällä hetkellä ahtaat, huonokuntoiset ja riittämättömät.

Porvoon Taidehalli

Porvoon kaupungilla ja museolla on hallussaan tuhansia taideteoksia ja design-esineitä. Valtaosa niistä on katseilta piilossa jossakin kaupungin ahtaissa ja huonokuntoisissa varastoissa. Näyttelytilatkin ovat onnettomia, sillä suojeltua 1700-luvun taloa on vaikea muuttaa taiteelle sopivaksi.

– Kun on kuuma tai kaipaamme raikasta ilmaa avaamme ikkunan. Ei meillä ole minkäänlaista ilmastointia tai kosteusseurantaa, kuten näyttelytiloissa kuuluu olla, kertoo taideamanuenssi Susanne Widjeskog .

Ja juuri tästä syytä moni näyttelyiden tuottaja on kieltäytyneet Porvoon näyttelypyynnöistä.

– Suuret museot eivät lainaa taideteoksiaan Porvooseen, koska tilat ovat niin huonot. Tästä syystä esimerkiksi Albert Edelfelt -näyttely jää tekemättä, muistuttaa Widjeskog.

Porvoolaistaiteilijaan voi tämän kotikaupungissa tutustua oikeastaan vain ja ainoastaan tämän Haikkoossa.

Kansalaisaloitteesta vauhtia

Kolmisen vuotta sitten ajatus taidemuseosta lähti lentoon, kun museota vaatineen adressin allekirjoitti 1 600 kansalaista. Nyt on tehty tarveselvitys ja asia esitelty ensi kerran luottamushenkilöille.

Mitään ei kuitenkaan ole vielä päätetty eikä yhtään senttiä kerätty taidemuseota varten. Optimismia silti riittää.

– Yksityisiltä rahoittajilta on tullut myönteisiä signaaleja, myhäilee museonjohtaja Marina Catani Porvoon museosta.

Taidemuseon sijaintikin on ratkaisematta, vaikka vaihtoehtoja on useita. Uusi museo voitaisiin sijoittaa esimerkiksi tai kaupungintalon taakse linja-autoaseman lähelle.

Ensin on kuitenkin päätettävä, rakennetaanko uusi vai korjataanko vanha. Museot usein toivovat nykytekniikalla varustettua uudisrakennusta, sillä vanhan korjaaminen voi käydä paitsi kalliiksi myös vaikeaksi.

Uuden taidemuseon rakentaminen maksaisi kymmenen miljoonaa euroa. Käyttökustannukset olisivat arviolta 1,8M€ vuodessa.

Itsetunnon kohotusta

Monessa Porvoon kokoisessa kaupungissa on kaupunginteatteri, oma orkesteri ja taidemuseo. Porvoossa ei näistä ainoatakaan. Porvoon museota ylläpitää yhdistys, jossa on kaupunki mukana ja Taidetehdas tarjoaa tiloja kulttuuritapahtumiin maksua vastaan. Lisäksi Taidetehtaalla on 20 ateljeeta nykytaiteilijoiden käytössä.

Taidekokoelmissa on muun muassa , ja töitä.

– Kysymys on aarteista, suomalaisista kansallisaarteista, jopa kansainvälisistä aarteista, kehuu kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen Porvoosta.

Porvoossa on Kukkosen mukaan paljon nykytaiteilijoita sekä media- ja elokuva-alan huippuosaamista. Taidemuseossa vanha ja nykytaide kohtaisivat.

– Porvoo on ihana keskisuuri kaupunki, jolle taidemuseo toisi lisää itsetuntoa, historiallista syvyyttä ja tietysti turisteja. Ennen kaikkea se toisi vanhan historian ja taiteen kaikkien näkyville, jatkaa Kukkonen.

Tarveselvityksen mukaan uusi taidemuseo kasvattaisi kävijämäärän sataan tuhanteen. Nyt kävijöitä on liki 87 000 vuodessa.  Vertailun vuoksi esimerkiksi Amos Anderssonin uuden museon kävijämääräksi on arvioitu samainen 100 000. Uusi nousee Helsingin keskustaan.

Pieni ele äänestyspaikalla tekee hyvää terveydelle ja järjestöille

Pieni ele -kampanjan Elmeri-hahmo

Vaalikeräyksessä on mukana 17 vammais- ja terveysjärjestöä, mutta Syöpäjärjestöt puuttuu joukosta.

Pieni ele -kampanjan Elmeri-hahmo

Kaikki alkoi tuberkuloosista jo ennen Suomen itsenäistymistä. Ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä 1907 järjestetty vaalikeräys tuotti 30 000 markkaa katalan ja aikanaan hyvin yleisen taudin vastustamiseen.

Samasta vaalikeräyksestä on kyse edelleen, vaikka se tunnetaankin nykyään nimellä Pieni ele.

Eurovaaleissa tuotto on ollut parhaimmillaan miljoonan luokkaa, kun taas presidentinvaaleissa on kahdella kierroksella päästy jopa 2,6 miljoonaan. Kuntavaaleissa kertyi viime kerralla lähes 1,29 miljoonaa.

Lipasvahti ei kerjää, ei vaadi eikä häiritse

Pieni ele -kerääjä on lippaan luona vaalihuoneiston lähellä. Lipasvahti ei kerjää eikä helisyttele, vaan pitää lahjasta huolta ja sanoo kauniisti kiitos jokaisesta annetusta lantista.

Vahdit ovat vapaaehtoisia, ja heitä on näissä kunnallisvaaleissa yli 10 000. He ovat lähinnä Pienessä eleessä mukana olevien liittojen paikallisjäseniä ja aktiiveja.

Valtakunnallisesti mukana ovat Allergia- ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto ja Kuurojen Liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto sekä Psoriasis-, Diabetes-, Reuma- ja Sydänliitot.

Syöpäjärjestöt puuttuu kerääjien joukosta

Syöpäjärjestöjen tiedotuksen mukaan järjestö ei ole mukana, koska "vapaaehtoisten määrä on rajallinen". Palkattomien aktiivien aika ja työpanos kuluu lähinnä oman Roosa nauha -keräyksen sekä monipuolisen vertaistuen pyörittämiseen. Yhteiseen vaalikeräykseen liittyminen on silti mahdollista joskus myöhemmin.

Näissä vaaleissa kerääjien joukosta jäi pois myös Sotainvalidien veljesliitto.

– Veljesliitto jättäytyi pois, koska sen jäsenkunta vanhenee, väsyy ja vähenee koko ajan, sanoo Pieni ele -keräyksen projektipäällikkö Elina Ranta.

– Toisaalta Mielenterveyden keskusliitto on mukana vasta kolmannen kerran. Sitä kansalaiset kovasti kaipasivat, sillä mielenterveys on nykyisin samanlainen iso asia kuin tuberkuloosi oli alkuvuosina.

Pieni ele periytyy polvelta seuraavalle

Tapa tipauttaa lahja vammais- ja terveysjärjestöille kulkee perheessä tai jopa suvussa.

– Isä ja äiti antavat usein lapselle rahan lippaaseen vietäväksi. Kun lapset tulevat äänestysikään, he jatkavat perinnettä. Se on jatkunut ja jatkuu yhä sukupolvelta toiselle, sanoo Elina Ranta.

Puolet kunkin paikkakunnan tuotosta käytetään paikallisten yhdistysten hyväksi.

Esimerkiksi Tampereella lippaaseen tipautetusta kahden euron kolikosta euro jää tänne. Siitä eurosta muun muassa Pirkanmaan Allergia- ja astmayhdistys saa osansa sen mukaan, paljonko teki töitä keräyksen puolesta. Vaikka vahdit ovat vapaaehtoisia, rahojen tilitys on toimihenkilöiden vastuulla.

Toinen puoli tuotosta käytetään valtakunnallisesti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Pieni ele -keräys karttuu nykyään myös puhelimitse, verkossa ja pankkiautomaatilla.

Niinistö: Huippukokousasia ei vielä ajankohtainen

Sauli Niinistö ja Vladimir Putin Arctic forumissa.

Suomi voi Niinistön mukaan järjestää Putinin ja Trumpin tapaamisen, mutta asia ei ole viime vuoden jälkeen varsinaisesti edennyt. Niinistö teki myös ehdotuksen arktisen alueen ympäristön parantamiseksi.

Sauli Niinistö ja Vladimir Putin Arctic forumissa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toppuuttelee puhetta Suomessa mahdollisesti järjestettävästä Venäjän ja Yhdysvaltain huippukokouksesta. Tapaaminen oli esillä Niinistön ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin yhteisessä paneelikeskustelussa Arkangelissa.

Niinistö kertoi omassa tiedotustilaisuudessaan Arkangelissa, että asia oli esillä jo vuosi sitten, kun Niinistö tapasi Putinin. Tämän jälkeen asia ei ole varsinaisesti edennyt, Niinistö totesi.

Suomi on Niinistön mukaan halukas järjestämään tapaamisen osana arktisen neuvoston puheenjohtajuutta, mutta tapaaminen edellyttää muutamien ennakkoehtojen toteutumista.

Ensinnäkin osapuolten on oltava itse halukkaita tulemaan tapaamiseen ja toiseksi kokouksessa tulisi olla myös jotain arktiseen kehitykseen liittyvää sisältöä.

Kokous olisi toki Suomelle hieno asia, Niinistö totesi.

Niinistö ehti lyhyen aikaa keskustella Putinin kanssa kahden kesken Arkangelskissa. keskustelut koskivat mm. kahdenvälisiä suhteita sekä Venäjän ja Yhdysvaltain suhteita.

Niinistöltä ehdotus ympäristön parantamiseksi

Ylen toimittaja Erkka Mikkonen kysyi Niinistöltä, miten Suomen ja Venäjän intressit kohtaavat ympäristöyhteistyössä samaan aikaan, kun Venäjä on kasvattamassa öljyntuotantoaan arktisella alueella.

Niinistö totesi olevansa näissä asioissa maallikko, mutta ihmettelevänsä kahta asiaa, joiden osalta olisi tehtävää.

Niinistö totesi, että yksi pahimmista ympäristöongelmista arktisella alueella on ns. musta hiili, joka syntyy fossiilisten polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta.

Maahan laskeutuva musta hiili sisältää ympäristömyrkkyjä, joten se on epäterveellistä. Samalla se myös tummentaa jään ja lumen pinnan lisäten auringon lämmittävää vaikutusta, jolloin ilmaston lämpeneminen kiihtyy.

Niinistön mielestä polttolaitosten tekniikkaa olisi parannettava.

"Hölmöä ja turhaa"

Toinen Niinistön esiin nostama epäkohta oli ns. soihduttaminen. Osa öljyä maaperästä pumppaavista yhtiöistä ei yritäkään ottaa talteen öljyn mukana esiin tulevaa kaasua, joka poltetaan.

Turha maakaasun polttaminen tuottaa mustaa hiiltä ja on muutenkin täysin hyödytöntä. Niinistö kertoi kuulleensa, että maailmalla soihdutetaan maakaasua ilmaan jopa 40 kertaa kuin koko Suomen maakaasun kulutus.

– Kun ajatellaan kaikkia niitä teknisiä ratkaisuja, mitä maailmassa on kehitetty mitä merkillisimpiin ongelmiin, niin on se kumma, että tällaista pitää harjoittaa, Niinistö puuskahti.

Näiden ongelmien hoitaminen olisi Niinistön mielestä neutraalia ympäristön tilan kohentamista.

– Myös niillä, jotka näkevät arktisen vain resurssilähteenä, ei voi olla mitään sitä vastaan, että putsataan hölmöydet pois.

Nokia sai Comptelista vain 88,4 prosenttia, mutta se riittää

Comptel_ pääkonttorin ulkokuva

Nokia halusi alunperin Comptelin osakkeista vähintään 90 prosenttia, jotta se voi lunastaa loput. Nyt Nokia on päättänyt luopua tästä vaatimuksesta.

Comptel_ pääkonttorin ulkokuva

Verkkoyhtiö Nokian ostotarjous Comptelista meni käytännössä läpi, ja Nokia saa ohjelmistoyhtiön omistukseensa.

Nokia kertoo tiedotteessaan, että alustavan tuloksen mukaan yhtiölle tarjotut osakkeet edustavat noin 88,39 prosenttia kaikista Comptelin osakkeista ja niiden äänistä.

Nokian piti saada vähintään 90 prosenttia Comptelin osakkeista, jotta se voisi lunastaa vastaanpanneet piensijoittajat ulos.

Nokia aikookin nyt luopua tähän vähimmäishyväksyntäehtoon vetoamisesta, mikäli ensi maanantaina vahvistettava lopullinen tulos on sama kuin tänään julkaistu.

Yhtiö kertoo toteuttavansa käteisostotarjouksensa ehtojen mukaisesti.

– Odotamme lopullisten tulosten vahvistumista lähipäivinä ja ryhdymme jatkotoimenpiteisiin saattaaksemme kaupan päätökseen, sanoo Nokian talous- ja rahoitusjohtaja Kristian Pullola.

Nokia aikoo myös jatkaa ostotarjouksen määräaikaa samoilla ehdoilla. Parempaa tarjousta lopuille osakkeenomistajille ei siis tässä vaiheessa ole luvassa.

Nokian ostotarjouksen määräaika umpeutui eilen keskiviikkona.

Rajuja leikkauksia Suomen mäkihyppyyn – myös hiihtotähdet joutuvat tinkimään huollosta olympiakaudella

Janne Ahonen kuvassa

Hiihtoliitto joutuu tinkimään maajoukkuetoiminnastaan hienosti sujuneiden Lahden MM-kisojen jälkeen.

Janne Ahonen kuvassa

Mäkihypylle on koittamassa ankeat ajat, kun Suomen Hiihtoliitossa rakennetaan lajiryhmille ensi kauden budjettia. Mäkihypyn tämän kauden maajoukkuetoiminnan budjetti oli n. 650 000 euroa, mutta ensi kaudella se voi kutistua pahimmillaan 30 prosenttia. Se tekisi lajiryhmän menoihin satojen tuhansien loven.

- Mäkihypyn osalta joudumme radikaalimpiinkin toimenpiteisiin, koska laji ei ole pystynyt sellaisiin tuloksiin, joita olemme odottaneet. En lähde tarkentamaan lukuja, mutta varmasti mäkihyppyyn kohdistuu suurimmat paineet tällä hetkellä, toteaa Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala.

Menestyslaji maastohiihto joutunee jonkin verran tinkimään budjetistaan verrattuna tälle kaudelle. Koko maajoukkuetoiminnan kokonaisbudjetti oli tälle kaudelle 1,8 miljoonaa euroa. Summaan kuuluu myös n. 500 000 euron huollon kustannukset, niistä pyritään karsimaan mahdollisesti n. 10 prosenttia.

- En lähde tarkentamaan lukuja, mutta noin 10 prosentin luokkaa se voi olla tuosta summasta. Jos kovia paineita tulee, niin pystymme säästämään muustakin. Huolto on kyllä tärkeä osa ja olemme siinä onnistuneet kilpailukykyisesti viime aikoina.

Yhteistyökumppanit kattavat ison siivun lajiryhmien menoista. Lahden MM-kisat olivat Suomelle urheilullinen menestys ja kilpailutapahtumat saivat kiitosta myös kansainvälisesti. Sponsorien kiinnostus maastohiihtoa ja yhdistettyä kohtaan kasvoi kauden aikana.

- Sponsoreiden kiinnostus on maastohiihdon osalla nyt erinomainen, yhdistetyn osalta mukava ja mäkihypyn puolella haasteellinen. Valitettavasti se ei vedä kuten aikoinaan, mutta lajien eteen tehdään töitä ja niiden rahoitusosuuksia pyritään lisäämään.

Hiihtoliitossa joudutaan rakentamaan ensi kauden lajibudjetteja hankalaan aikaan, sillä kauden päättyessä menoja on ollut runsaasti ja ns. ”varmaa rahaa” ei ole. Hiihtoliitossa halutaan pelata varman päälle ja jakaa niukkuutta riskien sijaan.

- Kysymys on siitä, kuinka isolla riskillä uskallamme lähteä tulevaan kauteen. Maastohiihdon ja yhdistetyn osalta riskit ovat pienempiä kuin mäkihypyn. Kysymys on riskianalyysistä ja sen pohjalta toimimisesta.

Lahden MM-kisojen talousluvut ovat vielä arvoitus. Taloudellisen vastuun kantaa Hiihtoliitto, jossa toivotaan plussan puolella kääntyvää tulosta, mutta varautuen miinusmerkkiseen loppusaldoon. Yhtälöä ei helpota yhtään se, että huhtikuun loppuun mennessä lajiryhmillä pitäisi olla tieto ensi kauden budjeteista. Lahden MM-kisojen talouslukuja odotetaan toukokuun alkupuolella.

Ruotsissa oppositio haluaa estää kaavaillut veronkorotukset – Hallitus voi kaatua samalla vahingossa

Anna Kinberg Batra, Jan Björklund, Anna Lööf ja Ebba Busch Thor.

Ruotsin porvaripuolueet aikovat torpata veronkorotukset tavalla, toisella tai kolmannella. Tuloksena voi olla hallituksen ero, vaikka kaikki puolueet eivät sitä toivokaan.

Anna Kinberg Batra, Jan Björklund, Anna Lööf ja Ebba Busch Thor.

Ruotsin puna-vihreä hallitus jättää tulo- ja menoarvioesityksensä valtiopäiville vasta puolen vuoden kuluttua, mutta oppositiossa veitsiä teroitellaan jo nyt. Vähemmistöhallitus aikoo nimittäin korottaa keskituloisten tuloverotusta. Se on oppositiolle punainen vaate.

Kaikki niin kutsuttuun porvariallianssiin kuuluvat oppositiopuolueet, eli maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit, keskusta ja liberaalit, vastustavat veronkorotuksia – ja ääripopulistinen ruotsidemokraatit on valmis seisomaan niiden rinnalla.

Ruotsin television politiikan kommentaattori Margit Silberstein kuvailee tilannetta erityiseksi.

– Valtiopäivillä on pääministeri Stefan Löfvenin vastainen ei-sosialistinen enemmistö. Porvaripuolueiden äänestäjien mielestä sen pitäisi näkyä, ja puolueet alkavat tuntea äänestäjien painostuksen, hän arvioi Ruotsin television aamuohjelmassa Gomorron Sverige.

Kilpailevia ehdotuksia veronkorotusten estämiseksi

Porvaripuolueet eivät kuitenkaan ole päässeet yksimielisyyteen siitä, miten torpata hallituksen budjetti. Pöydällä on kolme kilpailevaa ehdotusta: budjetin kaataminen kilpailevalla budjetilla, budjetin osittainen kaataminen tai epäluottamuslauseen esittäminen valtiovarainministerille.

Maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit haluavat tuoda valtiopäiville allianssin oman budjettiehdotuksen. Se voisi tulla hyväksytyksi ruotsidemokraattien tuella.  Seurauksena olisi hallituskriisi.

– Keskustapuolue ja liberaalit eivät halua hallituskriisiä, eivätkä pääministeri Stefan Löfvenin eroa. Ne uskovat joutuvansa ruotsidemokraattien kynsiin, mikäli budjetti hyväksytään puolueen tuella, ja sitä ne eivät halua, huomauttaa Margit Silberstein Gomorron Sverigessä.

– Mutta niillä ei ole kunnon suunnitelmaa, mitä tapahtuisi, jos niiden omat budjettiehdotukset toteutuisivat. Ne eivät myöskään voi tietää, mitä tapahtuisi. Stefan Löfven päättää, miten hallitus silloin reagoi.

Pääministerin kärsivällisyys voi loppua

Keskustapuolue haluaisi kaataa hallituksen budjetista vain veronkorotuksia, muut osat se hyväksyisi. Liberaalit puolestaan haluaisivat esittää valtiovarainministerille epäluottamuslausetta, mikäli hallitus pitää veronkorotukset budjettiesityksessään.

Keskusta ja liberaalit voisivat tahtomattaan aiheuttaa hallituksen eron ja ennenaikaisten vaalien järjestämisen, uskoo politiikan kommentaattori Margit Silberstein.

– Stefan Löfvenin kärsivällisyys voisi loppua, ja hän voisi erota.

Silloin edessä olisivat todennäköisesti ennenaikaiset vaalit, vaikka varsinaiseen valtiopäivävaaliinkaan ei siinä vaiheessa olisi kuin vajaa vuosi. Se ei välttämättä miellyttäisi äänestäjiä, sanoo Silberstein.

"Ruotsidemokraatit saavat äänestää, miten haluavat"

On erikoista, että porvaripuolueet ovat julkaisseet omat kilpailevat ehdotuksensa veronkorotusten torppaamiseksi, huomauttaa Silberstein. Ne ovat aiemmin tehneet tiivistä yhteistyötä ja olisi ollut luonnollista, että ne sopivat toimintamallista keskenään.

Koko riita alkoi pari kuukautta sitten, kun kokoomuksen puheenjohtaja Anna Kinberg Batra kertoi olevansa valmis keskustelemaan ruotsidemokraattien kanssa kaataakseen hallituksen. Mitään puheenjohtajatason keskusteluja ei kuitenkaan ole käyty.

Kinberg Batra on myös korostanut kerta toisensa jälkeen, ettei tekisi ruotsidemokraattien kanssa hallitusyhteistyötä.

– Ruotsidemokraatit saavat äänestää ihan niin kuin he haluavat. Mielestäni emme voi luopua oman budjetin esittelystä, koska pelkäämme, miten he äänestävät, sanoi Kinberg Batra Ruotsin television Agenda-ohjelmassa sunnuntaina.

Keskustalla ja liberaaleilla, jotka haluavat sekä pysytellä kädenmitan päässä ruotsidemokraateista että välttää hallituskriisin, on kuitenkin tarve profiloitua itsenäisinä puolueina ja näyttää, että niillä on omia ehdotuksia. Siksi pöydälle on nyt laottu kolme tapaa estää veronkorotukset.

Porvariallianssin kohtalonkysymys voi olla, löytääkö se yhteisen linjan.

– Suurin osa porvaripuolueiden äänestäjistä ei ole halua veronkorotuksia, eivätkä he välitä, miten ne estetään. Nyt äänestäjät näkevät allianssin, joka riitelee keskenään, huomauttaa Silberstein.

Ruotsin puna-vihreä hallitus haluaa korottaa tuloverotusta, pienyrittäjien verotusta ja lentoveroa. Vastineeksi esimerkiksi eläkeläisten verotusta helpotetaan.

Ruotsidemokraatit nyt toiseksi suurin puolue

Maltillisen kokoomuksen kannatus on kääntynyt jyrkkään laskuun sen jälkeen, kun Kinberg Batra kertoi olevansa valmis keskustelemaan ruotsidemokraattien kanssa.

Kahden viime viikolla julkaistun mielipidemittauksen mukaan maltillinen kokoomus on menettänyt toiseksi suurimman puolueen asemansa ruotsidemokraateille.

Ruotsin television teettämän mittauksen mukaan kokoomuksen kannatus on laskenut 1,1 prosenttiyksikköä helmikuusta maaliskuuhun, ja puolueen kannatus on nyt 18 prosenttia. Ruotsidemokraattien kannatus on noussut 0,7 prosenttiyksikköä, ja sitä äänestäisi 19,2 prosenttia ruotsalaisista.

Sanomalehti Dagens Nyheterin teettämän mielipidemittauksen mukaan ruotsidemokraatteja äänestäisi 18 prosenttia ruotsalaisista, mikäli vaalit pidettäisiin nyt. Puolueen kannatus on noussut prosenttiyksikön helmikuusta.

Maltillista kokoomusta äänestäisi 17 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin helmikuussa ja peräti kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin tammikuussa.

Kaksi kiinnostavinta CV:tä juuri nyt – näillä meriiteillä Ivanka-tytär aviomiehineen pääsi Trumpin Valkoiseen taloon

Ivanka Trump ja Jared Kushner.

Presidentti Donald Trumpin tytär on juuri saanut paikan isänsä neuvonantajana ja hänen miehensä oman "innovaatiotoimiston" Valkoiseen taloon. Parilla on meriittinsä.

Ivanka Trump ja Jared Kushner.

Nepotismia? Yhdysvaltain presidentti jyvittää Valkoisessa talossa huippurooleja omille perheenjäsenilleen. Tällä viikolla uutisissa on kerrottu vävypoika Jared Kushnerin saamasta omasta Valkoisen talon toimistosta, jolla on laajat valtuudet uusia maan hallintoa. Hänen vaimonsa eli itse presidentin tytär Ivanka Trump nousi viime yönä presidentin viralliseksi työntekijäksi, Donald Trumpin neuvonantajaksi.

Oikeusministeriö vahvisti tammikuussa linjauksen, ettei presidentin sukulaisten nimittämiselle ole mitään esteitä Yhdysvaltain hallinnossa.

On sanottu, ettei kovin moni pysty kääntämään presidentti Trumpin mielipidettä, mutta että Ivankalta se onnistuisi edes toisinaan. Millaisilla eväillä Ivanka Jared-puolisoineen on kivunnut Valkoisen talon ytimeen? Kumpikin varakkaan perheen vesa on käynyt maineikasta koulua ja luonut menestyksekkään uran liiketaloudessa.

Ex-malli riisuu nyt muotibisneksensä

Ivanka Trump, 35, kävi lapsena sisarustensa tapaan koulua sisäoppilaitoksessa medialta piilossa. Suojattu elämä maistui huonosti ja mielessä oli ura, joka ei suuresti ilahduttanut vanhempia.

Niin työelämä kutsui 14-vuotiaana mallinhommiin. Jo teini-iässä hänet kuvattiin naistenlehti Elleen, Tommy Hilfigerin mainoksiin ja Pariisin catwalkeilla. Mallimaailma oli kova, Ivanka Trump on myöhemmin myöntänyt haastatteluissa.

Poseeraaminen vaihtui yliopisto-opinnoiksi arvostetussa Whartonissa, jota kävi myös Donald-isä aikanaan. Pääaineena tyttärellä oli taloustieteet.

Valmistuttuaan hän ei huolinut isän tarjoamaa työtä, vaan meni toiseen kiinteistöfirmaan New Yorkissa. Siellä hän tienasi kertomansa mukaan vajaan 50 000 euron vuosipalkkaa.

Kaksi vuotta myöhemmin Ivanka Trump siirtyi perheensä kiinteistökonserniin. Hän on työskennellyt viimeksi varatoimitusjohtajana, joka vastaa kehityksestä ja ostoista.

Viihdealalla Ivanka Trump on pyörähtänyt isänsä ympärille rakennetun tositelevisiosarja Dillin tuomarina kymmenellä eri tuotantokaudella.

Näyttävä bisnes pyörii myös hänen verkkosivuillaan, joilla myydään Ivanka Trumpin nimeä kantavia muotiluomuksia ja koruja. Ivanka Trump ei kuitenkaan aio myydä osuuttaan muotiyrityksessä, vaikka aloittaa työt Valkoisessa talossa, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.

Muotibrändi hieroi hiljattain kauppoja vaateyhtiöön, jonka suuromistaja oli puolestaan Japanin valtion omistama pankki. Samaan aikaan Ivanka Trump liittyi isänsä seuraan tämän tavatessa Japanin pääministeri Shinzo Aben. Joka tapauksessa kaupat peruuntuivat.

Hän on myös järjestänyt naisten talousseminaarin kunniavieraanaan Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Hiljattain Ivanka Trump osallistui myös presidentin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tapaamiseen.

Presidentinvaalien aikaan Ivanka-tytär ajoi valtakunnallisesti yhdenmukaista äitiyslomaoikeutta sekä huokeampaa lastenhoitoa. Sittemminkin monet hänen viimeaikaisista tilaisuuksistaan ovat ajaneet työelämässä olevien naisten asiaa. Hän on kuitenkin jättänyt julkisesti kommentoimatta isänsä liikkeellepanemia matkustuskieltoa, rajamuuria tai ilmastopolitiikan suunnanmuutosta.

Nyt virallisena Valkoisen talon työntekijänä Ivanka Trump on titteliltään presidentin avustaja. Yksikään Yhdysvaltain presidenteistä ei ole aiemmin ottanut omaa lasta työntekijäksi hallintoon. Tosin esimerkiksi demokraattipresidentti John F. Kennedy palkkasi veljensä Robertin oikeusministeriksi omaan kabinettiinsa vuonna 1961.

Politiikassa Ivanka Trump aviopuolisoineen tuki aiemmin demokraatteja. Pariskunta järjesti viime vuonna kotonaan varainkeruujuhlat New Jerseyn senaattorille, demokraattien Cory Bookerille.

Kiinteistöprinssi rakentaa seuraavaksi rauhaa

Jared Kushner, 36, on itsekin upporikkaan kiinteistösijoittajan poika. Hänet hyväksyttiin Harvardin yliopistoon, kun isä oli tehnyt 2,5 miljoonan dollarin lahjoituksen.

Arvosanojen perusteella opinahjoon ei olisi ollut asiaa, kirjoittaa Daniel Golden kirjassaan The Price of Admissions, joka valaisee vallanpitäjien jälkikasvun päätymistä eliittikouluihin.

Opiskelua enemmän Kushner keskittyi sijoituksiinsa. Sen hän todella on osannut – kiinteistöyhtiö Kushner Properties on tällä haavaa miljardibisnes.

Nuorella 25 vuoden iällä Kushner osti sanomalehti New York Observerin. Se on tunnettu etenkin Candace Bushnellin kolumneista, joille maailmanmenestyssarja Sinkkuelämää perustui. Vuosien saatossa paperilehti näivettyi ja siirtyi kokonaan verkkojulkaisuksi. Viime tammikuussa Kushner ilmoitti myyvänsä omistuksensa lehtiyhtiöstä perheensä rahastolle.

Kiinteistökauppoja tekevän perheyrityksen toimitusjohtajuus siirtyi nuorelle miehelle sen jälkeen, kun isä Charles Kushner joutui viime vuosikymmenellä vankilaan. 1,5 vuoden tuomio tuli verorikoksista, laittomista vaalikampanjalahjoituksista ja todistajien häirinnästä. New Jerseyn ylin syyttäjä oli tuolloin Chris Christie, joka oli isossa roolissa presidentinvaalit voittaneet Trumpin tiimissä.

Christie sai pian vaalien jälkeen potkut Trump-joukkueesta. Yleisen arvion mukaan Jared Kushner oli erottamisen takana ja sai näin kostaa isänsä puolesta.

Nyt Kushnerin työpaikka on Valkoiseen taloon varta vasten perustettu Amerikan innovaatiotoimisto. Päätehtäviin lukeutuu koko hallinnon uudistaminen.

Kushnerilla ei ole kokemusta poliittisesta diplomatiasta. Trumpin hallinnossa hänen käsiinsä on kuitenkin uskottu vielä Lähi-idän rauhan ratkaiseminenkin. Sen lisäksi hän on presidentin ensisijainen neuvonantaja Kiinan-, Meksikon- ja Kanadan-suhteissa.

Lähteet: The Guardian, The New York Times, BBC, The Washington Post, Huffington Post, AP, Forbes, Town & Country

Hae lisää

Tervetuloa Ylen mobiiliuutisiin!

Kokeilemme palvelun avulla millainen käyttöliittymä sopisi parhaiten uutisten, urheilun ja sään seuraamiseen mobiilikäytössä.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi siitä, mikä palvelussa toimii jo hyvin ja mitä mielestäsi voisi vielä kehittää.

Liitä mukaan päätelaitteesi malli ja sähköpostiosoitteesi, jos tarvitset apua ongelmatilanteessa.

Lähetä palautetta:

Lähetä