Tupakkaveron korotus ei vielä osunut sähkötupakkaan, mutta eroon siitäkin halutaan

Anonyymi mies polttaa sähkötupakkaa

Sähkösavukkeiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen on ristiriitaista tietoa. Sähkötupakkamarkkinat ovat tällä hetkellä Suomessa noin 10-15 miljoonaa euroa.

Anonyymi mies polttaa sähkötupakkaa

Vaasalainen Mikko Nyrhinen perusti sähkösavukkeiden jakeluun perustuvan yrityksen vuonna 2013, kun hän huomasi sähkösavukkeiden suuren kysynnän.

– Meillä oli verkkokauppa, joka myi kaikenlaisia kuluttajatuotteita. Sähkösavukkeet olivat yksi tuote muiden joukossa. Kun ne tuotiin myyntiin, myynti oli yhtenä päivänä toista tuhatta kappaletta. Silloin aloimme miettiä, että ehkä tässä olisi tuote, johon kannattaisi keskittyä, Suomen Tuontiliike Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nyrhinen muistelee.

Nyt Suomen Tuontiliike Oy on Suomen suurin sähkösavukkeiden jakelija.

Sähkösavukkeiden valmistus alkoi 2000-luvun alussa. Suomessa sähkötupakan käyttö on yleistynyt tällä vuosikymmenellä.

Pitkäaikaiset vaikutukset tuntemattomia

Sähkötupakoiden turvallisuudesta saatava tieto on ristiriitaista. Jakelijat ja myyjät pyrkivät julkisuudessa tuomaan esiin positiivisia tutkimustuloksia, kun taas viranomaiset varoittavat tuotteiden vaaroista. Kuluttaja on ymmällään, uskaltaako tuotteita käyttää.

THL:n verkkosivujen mukaan sähkösavukkeen käytössä muodostuvasta höyrystä on löydetty syöpävaarallisia yhdisteitä, muun muassa formaldehydia ja asetaldehydia. Niiden on todettu myös aiheuttavan kurkun ja suun ärsytystä.

THL:n asiantuntija Hanna Ollilan mukaan tutkimustulokset pitkäaikaisesta käytöstä ovat kuitenkin vajavaiset.

– Viime vuosina sähkösavukkeita on kyllä tutkittu todella aktiivisesti kansainvälisesti ja näyttöä alkaa kertyä esimerkiksi terveyshaitoista ja siitä, että auttavatko ne mahdollisesti tupakoinnin lopettamisessa tai liittyvätkö jollakin lailla tupakoinnin aloittamiseen, Ollila kertoo.

Myöskään Valviralla ei ole tutkimustuloksia käytön pitkäaikaisista vaikutuksista tuotteen tuoreuden vuoksi.

– Kun hengitetään höyryä sisään keuhkojen kautta, niin terveyshaitat esiintyvät pidemmällä aikajänteellä, Valviran ylitarkastaja Reetta Honkanen kertoo.

Jakelija toivoisi, että myös Suomessa innostuttaisiin tutkimaan tuotteiden turvallisuutta.

– Valtiovalta nojaa niihin [suomalaisiin tutkimuksiin] paljon enemmän kuin ulkomaalaisiin. Myös ulkomaalaisia tutkimuksia pitää saada näkyvämmäksi. Tärkeää olisi, että tuotteesta ja alasta puhuttaisiin enemmän mediassa ja sitä kautta tietoisuus kasvaisi, Mikko Nyrhinen toteaa.

Tupakan ja sähkötupakan vertailu

Sähkötupakan haitallisuutta verrataan usein normaaliin tupakkaan. Iso-Britannian Public Health Englandin uusimman raportin mukaan sähkösavukkeet ovat jopa 95 prosenttia vaarattomampia kuin normaalit savukkeet.

– Tässä mikään ei pala, että kaikki palamisen haitat jää pois, Nyrhinen kertoo tuotteesta verrattaessa tupakkaan.

Myöskään Valvira ei vertailisi sähkö- ja normaalien savukkeiden vaarallisuusasteita keskenään.

– Nämä perinteiset tupakkatuotteet on niin vaarallisia tuotteita, että harva tuote pystyy olemaan vaarallisempi. Useasti käytetään vertausta, että jos tupakkatuotteiden osalta hyppää kymmenennestä kerroksesta, niin sähkösavukkeiden osalta voidaan sanoa, että hyppää alemmista kerroksista. Kumpikin on kuitenkin terveydelle vaarallisia, Valviran ylitarkastaja Reetta Honkanen kertoo.

Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030

Vuonna 2016 voimaan tulleen tupakkalain kokonaisuudistuksen tavoittena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Sähkötupakka-alalla työskentelevien mukaan tavoite on kova.

– Kansanterveyden kannalta tämä on posiviinen juttu. Tiukka haasteena, että saa nähdä, miten sen käy, Mikko Nyrhinen kertoo.

Onko mahdollista, että vuonna 2030 Suomen Tuontiliike Oy:tä ei ole olemassa?

– En ole huolissani. Tavoite on tiukka ja saa nähdä, kuinka sen kanssa käy. Tottakai, jos valtiovalta aikoo rajata sen, että kuinka moni suomalainen loppuviimein tuotteita käyttää, niin meinaa sitä että asiakaskunta pienenee. Liiketoimintaa voi kyllä olla myös Suomen rajojen ulkopuolella, Nyrhinen toteaa.

Kivijalkamyymälöitä nopealla tahdilla

Seitsemällä paikkakunnalla Suomessa toimiva FinnVape perusti Seinäjoelle myymälän heti kivijalkamyynnin vapauduttua. Vaikka Seinäjoki on erikoisliikkeitä ajatellen pieni kaupunki, on myymäläpäällikkö Juha Metsä-Ketelän ja mediavastaava Rami Rinteen mukaan asiakkaita riittänyt.

– Moni asiakkaista tulee pidemmänkin matkan takaa. Meillä käy asiakkaita lähialueilta ja kauempaankin, kuten Kokkolasta, Rinne kertoo.

Vaikka tyypillinen asiakas Suomen Tuontiliike Oy:n mukaan on nuori mies, on Seinäjoen Finnvapen asiakaskunta vanhempaa.

– Aloittava asiakas on tyypillisesti keski-ikäinen mies, noin 40-50 -vuotias. Moni on testannut ensin kaverilta tuotetta ja pohtii, että josko tällä pääsisi eroon tupakasta, Metsä-Ketelä kertoo.

Makuaineilla varustetut tuotteet kielletty

Suomen tupakkalain mukaan savukkeita ei saa myydä kuluttajille, jos tupakkatuotteessa on tunnusomainen maku tai tuoksu. Tunnusomaisia makuja ja tuoksuja ovat sellaiset, jotka ovat selvästi havaittavissa nikotiininesteessä. Näiden on oltava tehty myös lisäaineesta tai lisäaineiden yhdistelmästä.

Makuainekielto ei kuitenkaan ole estänyt sähkösavukkeiden käyttäjiä yhdistelemästä elintarvikemakuaineita maustamattomiin sähkösavunesteisiin.

Esimerkiksi Finnvapen myymälässä on valittavana 350 eri makuainetta. Valittavana on perinteiset mansikka, vanilja, omena, mutta myös eksoottisempia ja erikoisempia yhdistelmiä: mustaherukka juustokakku, papaija, salmiakki-ananas, energiajuoma.

Erityisen huolissaan Valvira on juuri makuaineista, joiden uskotaan houkuttelevan erityisesti nuoria sähkösavukkeiden pariin.

Sähkötupakkaa päivittäin THL:n mukaan käyttää työikäisistä suomalaismiehistä noin 1,4 prosenttia ja naisista 0,3 prosenttia. Satunnaiskäytöä THL ei tarkkaile kuin nuorissa.

– Esimerkiksi 18-vuotiaista pojista joka toinen on kokeillut sähkötupakkaa. Hyvä uutinen on kuitenkin, että sähkösavukokeilut eivät kuitenkaan ole nuorten keskuudessa mitenkään merkittävästi lisääntyneet. Vaikka kokeiluja esiintyy, niin säännöllinen käyttö on pysynyt vähäisenä, nuorten tupakoinnin asiantuntija Hanna Ollila THL:ltä kertoo.

Sähkötupakka on ollut nuorten miesten juttu

Sähkötupakkamarkkinat ovat tällä hetkellä Suomessa noin 10-15 miljoonaa euroa. Vaikka tuote kärsii tutkimustulosten puutteista, on se löytänyt käyttäjäryhmänsä.

Mikko Nyrhinen kokee, että sähkötupakasta on muodostunut sosiaalisesti hyväksyttävä tuote. Se on aikaisemmin vahvasti ollut nuorten miesten juttu, mutta muutos on käynnissä.

Sähkötupakkatuotteita koskevat tupakkalain myötä esilläpito- ja mainontakiellot. Miten sitten myydä tuotteita, joita ei saisi oikein markkinoida ja mainostaa? Nyrhinen myöntää, että se ei ole helpoimmaista päästä.

– Haasteet luovat siihen oman mielenkiintonsa. Puskaradio toimii aika hyvin, eli kun jotkut ihmiset löytävät tuotteet kaupoista, he kertovat niistä sitten kavereille. Myös aktiivinen puhuminen ja näkyminen auttaa, Nyrhinen kertoo.

Tupakkavero nousee, sähkötupakan verotus jää ennalleen

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjetissa tupakkaveroa ehdotetaan korotettavan edelleen. Tänä vuonna veron korotus nosti tupakka-askin hintaa liki kymmeneksellä. Sähkötupakan verotus jäi ennalleen.

Suomen Tuontiliike Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nyrhisen mukaan korotus olisi todennäköisesti nostanut hintoja.

– Silloin ero tupakan hintaan ei olisi niin suuri. Siirtyminen tupakasta sähkösavukkeisiin ei välttämättä olisi niin houkuttelevaa, Nyrhinen kertoo.

Onko verotus nyt asiallinen?

– Voisi se olla pienempikin. Näitä tuotteita verotetaan Euroopan mittakaavassa sieltä kaikista rajuimmasta päästä, Nyrhinen kertoo.

Lue, millaisia vaiheita sähkötupakan taipaleelle on mahtunut:

Sähkötupakan höyryjä on päästelty Suomessa kymmenisen vuotta, mutta tietoa tuotteesta on yhä vähän

Sähkötupakan höyryjä on päästelty Suomessa kymmenisen vuotta, mutta tietoa tuotteesta on yhä vähän

Mies polttaa sähkötupakkaa.

Lue, millaisia vaiheita sähkötupakan taipaleelle on mahtunut.

Mies polttaa sähkötupakkaa.

Tupakkavero nousee, mutta sähkösavukkeissa käytettävien nesteiden verotusta ei tiukenneta. Syynä on se, että ne ovat kuuluneet veron piiriin vasta vuoden 2017 alusta, eikä veron vaikutuksia ole vielä nähty.

THL:n mukaan sähkösavukkeista ei muutenkaan tiedetä vielä tarpeeksi. Nikotiininesteiden sisältämiä haitallisia aineita on tutkittu ja lyhytaikaisia terveysvaikutuksia selvitetty, mutta sähkötupakan pitkäaikaisen käytön seurauksia ei tunneta.

Nykyisenlaisten sähkösavukkeiden valmistus alkoi 2000-luvun alussa, Suomessa niiden käyttö on yleistynyt 2010-luvulla.

Sähkösavukkeiden lyhyt historia Suomessa

2008 Lääkelaitos (nyk. Fimea) luokittelee nikotiinia sisältävät sähkösavukkeet ja nesteet lääkevalmisteiksi. Niiden myyminen ilman lääkemyyntilupaa on kielletty. Myös ulkomailta tilatuille tuotteille tulee lääkkeen status.

2010 Suomen tupakkalakiin kirjataan maailman ensimmäisenä tavoite tupakkatuotteiden käytön loppumisesta, eli että päivittäin tupakoivia olisi alle viisi prosenttia väestöstä. Vuonna 2016 lakia täydennetään niin, että tavoitteeseen sisältyy myös nikotiinittomuus.

2012 Sähkösavukkeet siirtyvät tupakkalain piiriin. Niiden markkinointi kielletään siinä missä muidenkin tupakkatuotteiden. Samalla myynti vapautuu niin, että sähkösavukenesteitä saa tilata ETA-alueelta kolmen kuukauden käyttömäärän verran.

2016 Tupakkalaki uudistuu ja sähkötupakan myynti sallitaan Suomessa. Sähkösavuketuotteita koskevat samat rajoitukset ja kiellot kuin perinteisiä savukkeita, ja myös nikotiinittomien nesteiden ostoikäraja on 18.

1.1.2017 Tupakkavero laajenee koskemaan myös sähkösavukenesteitä.

29.7.2017 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän toimikausi alkaa.

30.6.2017 Siirtymäaika tupakkalaissa asetetulle etäostokiellolle päättyy. Sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä ei voi enää ostaa verkkokaupoista eikä vastaanottaa postitse. Maahan voi tuoda kerralla enimmillään 10 millilitraa nestettä, jossa on alle 20 milligrammaa nikotiinia millilitraa kohden.

31.5.2018 STM:n työryhmän toimikausi päättyy. Ryhmä julkaisee esityksen lakimuutoksista ja muista toimista, jotka tähtäävät tupakkalaissa asetettuun tavoitteeseen saada Suomi savuttomaksi ja nikotiinittomaksi vuoteen 2030 mennessä.

Lähteet: Valvira, Tulli, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Tuontiliike

Lue myös:

Tupakkaveron korotus ei vielä osunut sähkötupakkaan, mutta eroon siitäkin halutaan

Tupakoijat kokevat olevansa epäsuosiossa – uudet tupakkatuotteet uhkaavat silti tupakattomuutta

Mitä ihmettä? Tupakkajätti myöntää tupakan vaarallisuuden ja ajaa savuttomuutta

BBC: Venezuelan drooni-iskusta pidätetty kansalliskaartilaisia

Venezuelan presidentti Nicolas Maduro pitää puhetta armeijatapahtumassa Caracasissa 5.8.2018.

Sotilasparaatissa tehdyn iskun on epäilty kohdistuneen tapahtumassa puhuneeseen presidentti Nicolas Maduroon.

Venezuelan presidentti Nicolas Maduro pitää puhetta armeijatapahtumassa Caracasissa 5.8.2018.

Venezuelan viranomaiset kertovat pidättäneensä toistakymmentä ihmistä epäiltyinä yhteyksistä alkukuusta tapahtuneeseen sotilasparaati-iskuun.

Pidätettyinä on 14 ihmistä, joiden joukossa on maan kansalliskaartin kenraali ja eversti, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Venezuela on antanut kaikkiaan 27 pidätysmääräystä, jonka nojalla on otettu jo aiemmin kiinni 12 ihmistä. Maan syyttäjäviranomaiset arvioivat, että osa etsityistä henkilöistä on paennut naapurimaahan Kolumbiaan sekä Yhdysvaltoihin.

Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa tapahtui 4. elokuuta pommi-isku, joka kohdistui ilmeisesti maan presidenttiin Nicolas Maduroon. Maduro oli pitämässä puhetta sotilasparaatissa, kun räjähteillä lastatuista minikoptereista eli drooneista lensi panoksia lähelle presidentin puhujakoroketta.

Presidentti selvisi tilanteesta vahingoittumattomana, mutta useita sotilaita loukkaantui.

Maduro syytti heti iskun jälkeen Yhdysvaltoja, Kolumbiaa ja "äärioikeistolaisia ryhmiä", millä Venezuelan hallitus tarkoittaa maan poliittista oppositiota.

Lue lisää:

Venezuelan presidentin tapahtumaan iskettiin räjähteillä lastatuilla drooneilla – sotilaat pakenivat paraatista

Katso video:

Venezuelan presidentti piti puhetta sotilasparaatissa, johon iskettiin räjähteillä lastatuilla drooneilla

Raportti: Sadat katolilaispapit saattaneet hyväksikäyttää yli tuhatta lasta Pennsylvaniassa

Rukousnauha kädessä.

Uhrit olivat nuoria poikia ja tyttöjä, mutta seksuaalisen hyväksikäytön uhreina oli myös teini-ikäisiä.

Rukousnauha kädessä.

Yhdysvalloissa Pennsylvaniassa on löydetty uuden raportin mukaan vakuuttavia todisteita siitä, että yli 300 katolisen kirkon pappia olisi hyväksikäyttänyt yli tuhatta lasta vuosikymmenien aikana. Raportin on laatinut suuri valamiehistö Pennsylvaniassa.

Valamiehistö uskoo uhrimäärän olevan todellisuudessa tuhansia, mutta monien lasten tiedot ovat kadonneet ja useat eivät ole vuosien aikana uskaltaneet kertoa hyväksikäytöstä.

Raportissa on tarkasteltu papiston lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä kuudessa hiippakunnassa 1940-luvun lopulta lähtien Pennsylvaniassa.

Syyttäjät ovat nostaneet syytteet ainoastaan kahta pappia vastaan, sillä suurin osa raportoiduista hyväksikäytöistä on tapahtunut niin kauan aikaa sitten, ettei syytteitä voida enää nostaa. Raportissa kerrotuista papeista monet ovat kuolleet. Suuri valamiehistö on vaatinut lakiin tiukennuksia ja uhreille enemmän aikaa nostaa syytteet.

Vuonna 2016 aloittanut suuri valamiehistö on haastatellut kymmeniä todistajia ja tutkinut yli 500 000 sivua asiakirjoja jokaisesta osavaltion hiippakunnasta, lukuunottamatta Philadelphian ja Altoona-Johnstownia, jotka on tutkittu jo aiemmin. Monet uhrit kertoivat, että ennen hyväksikäytön tapahtumista heitä oli huumattu tai manipuloitu muulla tavoin. Jotkut uhrit kertoivat myös, kuinka he olivat yrittäneet kertoa tapahtumista kotona, mutta perheenjäsenet eivät uskoneet heitä.

– Papit raiskasivat pieniä poikia ja tyttöjä. Ja lapsista vastuussa olleet Jumalan miehet salasivat sen kaiken. Vuosikymmeniä, raportissa sanotaan.

Lue myös:

New York Times: Seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytetty kardinaali jättää tehtävänsä

Venäjän tunnetuin lastenkirjailija Eduard Uspenski on kuollut

Eduard Uspenski

Neuvostoaikana Eduard Uspenski ei saanut julkaista uusia kirjoja yli kymmeneen vuoteen, koska teokset eivät edustaneet virallista ideologiaa.

Eduard Uspenski

Lastenkirjallisuuden klassikkojen Fedja-sedän ja krokotiili Genan luoja Eduard Uspenski on kuollut 80-vuotiaana Moskovassa.

Kirjailijan kuoleman vahvisti tiistaina hänen tyttärensä Irina uutistoimisto Tassille. Rakastetun lastenkirjailijan kuolemasta ovat kertoneet myös monet muut venäläisviestimet.

Eduard Uspenski syntyi 22. joulukuuta 1937. Hän valmistui lentokoneinsinööriksi Moskovassa 1961, mutta alkoi jo opiskeluaikoinaan kirjoittaa kertomuksia sekä aikuisille että lapsille. Vuonna 1964 hän jäi vapaaksi kirjailijaksi.

Uspenski on tullut tunnetuksi satiirisesta tyylistään, joka on naurattanut niin lapsia kuin aikuisiakin. Hänen tunnetuimpia hahmojaan ovat Fedja-setä ja krokotiili Gena.

Uspenskin kirjoja on käännetty lukuisille kielille, mutta Suomessa hänen kirjansa ovat saaneet erityisen suuren suosion. Vuonna 1975 suomeksi julkaistu teos Fedja-setä, kissa ja koira löytyy yhä monen tuon aikakauden lapsen kirjahyllystä ja kirjaa luetaan uusille sukupolville. Fedja-sedän seikkailuja on nähty myös teattereiden ohjelmistoissa ja kuultu kuunnelmina.

Neuvostoliiton kulttuuri-ilmapiirissä Uspenskin satiiriset lastenkirjat eivät olleet toivottuja. Teokset koettiin järjestelmälle vaarallisiksi, eikä kirjailija saanut julkaista uutta tuotantoaan 1970-luvun puolivälin ja 1980-luvun lopun välisenä aikana.

Eduard Uspenski vieraili useaan otteeseen Suomessa. Hänestä julkaistiin vuonna 2008 elämäkerta Eetu. Matkoja Eduard Uspenskin maailmaan (Tammi), jonka kirjoitti hänen pitkäaikainen ystävänsä kirjailija Hannu Mäkelä.

Poliisijohtajat olivat suuren poliisirikosjutun esitutkinnassa tietämättömiä – Poliisiylijohtaja: Olin kuvitellut, että säätelyä on noudatettu

Mikko Paatero, Lasse Aapio, Jukka Riikonen ja Jari Aarnio.

Keskusrikospoliisi on koonnut poliisijohtajien virkarikostutkinnasta tuhansia sivuja esitutkintamateriaalia. Helsingin huumepoliisin entisestä päälliköstä Jari Aarniosta tutkijat eivät saaneet irti mitään.

Mikko Paatero, Lasse Aapio, Jukka Riikonen ja Jari Aarnio.

Poliisijohtoa ravistelevat rikosepäilyt Suomen suurimmassa poliisirikosjutussa ovat saaneet poliisipäälliköt syyttelemään toisiaan ja alaisiaan. Syytteet poliisijohtoa vastaan luettiin tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Syyttäjä katsoo, että poliisijohtajat ovat syyllistyneet virkarikoksiin kun he eivät valvoneet Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaa.

Rikosepäilyt ajoittuvat vuosille 2009–2013 eli sen jälkeiseen aikaan kun sisäministeriö oli antanut vuonna 2008 asetuksen poliisin salaisesta tiedonhankinnasta. Siinä tietolähdetoimintaa ja tietolähteiden rekisteröintiä säänneltiin aiempaa tarkemmin.

Esitutkinnan mukaan maan ylin poliisiviranomainen, poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei tiennyt miten asia otettiin vastaan poliisihallinnossa.

– Minulla ei ole siitä oikein mitään käsitystä. Varmasti se kuitenkin otettiin vastaan positiivisesti, kertoi Paatero kuulustelussa.

Lardot: Mittavat muutokset laitoksille

Esitutkintapöytäkirjan mukaan keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot luonnehti kuulemisessa, että sisäministeriön määräys aiheutti laitoksille mittavat muutokset.

Lardotin mukaan poliisin ylijohdon linjaus oli se, että tietolähteiden rekisteröinti oli hinta, joka piti maksaa riskittömästä tietolähdetoiminnasta.

Lardot on yksi poliisirikosjutussa syytetyistä, mutta hänen osaltaan syytettä ei luettu vielä tiistaina.

Paateron mielestä asetuksen määräykset olivat riittävän yksiselitteisiä. Hän ei muista, antoiko ylijohto poliisilaitoksille erillisiä tarkempia ohjeita.

– Minulla ei ole asiasta muistikuvaa. Tuolloin katsottiin, että siihen ei ollut tarvetta. Paljon myöhemmin on tullut tietoon, että ohjeita on tulkittu eri tavalla.

Poliisiylijohtaja oli siinä uskossa, että poliisi noudatti määräyksiä.

– Olin kuvitellut, että tätä säätelyä on noudatettu.

Paatero: Poliisijohtaja ei yksin valvo mitään

Paatero kertoi esitutkinnassa, että poliisilaitoksien piti raportoida, jos ne halusivat poiketa jostakin määräyksestä. Ilmoituksia ei Paateron kertoman mukaan tullut.

Ja jos olisi tullut, mahdolliset epäselvyydet eivät olisi Paateron mukaan tulleet suoraan poliisiylijohtajalle, vaan Poliisihallitukseen rikostorjuntayksikön tai laillisuusvalvonnan kautta.

Paateron mukaan vastuu Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden rekisteröintiä koskevan kysymyksen selvittämisestä ei kuulunut poliisiylijohtajalle, vaan Poliisihallituksen rikostorjuntayksikölle.

Paaterolle selvisi vasta syksyllä 2013, että Helsingin poliisilaitos ei ollut rekisteröinyt tietolähteitä. Samaan aikaan Paaterolle tuli tietoon, että Helsingin poliisilaitoksen tietolähderekisteri oli jossakin vaiheessa tyhjennetty.

Poliisilaitos oli ilmoittanut rekisterin perustamisesta tietosuojavaltuutetulle vuonna 2001, mutta rekisteriin merkityt tietolähteen halusivat esitutkintapöytäkirjan mukaan pois rekisteristä vuosina 2007 ja 2008, ja heidät myös poistettiin.

– Tuolloin Helsinki vielä vakuutti, että heidän järjestelmänsä ei ollut lainvastainen. Oliko jollakin muulla henkilöllä Poliisihallituksessa aiemmin jotain muuta tietoa, niin siitä minä en tiennyt. Poliisitoimintayksikkö valvoo, että määräyksiä ja sääntöjä noudatetaan.

Paatero korosti esitutkinnassa, että yhteydenpito Poliisihallituksesta poliisilaitoksiin tapahtuu operatiivisten yksiköiden kautta ja että poliisijohtaja ei yksin valvo mitään.

Poliisilaitoksessa taas poliisikomentaja vastaa siitä, että järjestelmät ovat kunnossa ja sääntöjä noudatetaan, painotti Paatero.

Riikonen: Valvontavastuu oli apulaispoliisipäälliköllä

Esitutkintapöytäkirjan mukaan Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkönä vuosina 2002–2014 toiminut Jukka Riikonen kertoi luottaneensa alaisiinsa ja esimies- ja laillisuusvalvontaan.

– Näin monen vuoden jälkeen se [rikosepäily] tuntuu kohtuuttomalta ja katson, että en ole syyllistynyt mihinkään rikokseen johtaessani Helsingin poliisilaitosta.

Riikosen kertoman mukaan hänen tietoonsa ei tullut mitään sellaista asiaa, joka olisi viitannut laiminlyönteihin tai lainvastaisuuksiin Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa.

– Kukaan ei ole koskaan sanonut, että jotain lakia, asetusta tai alemman tason ohjetta ei noudatettaisi.

– Helsingin poliisilaitoksen kokoisessa yksikössä on luotu organisaatio, joka valmistelee asiat ja johon on voitava luottaa. Päällikön tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä ja toimia strategisena johtajana.

Riikonen kertoi esitutkinnassa, että tietolähdetoiminnan käytännön järjestelyt ja valvonnan toteuttaminen kuuluivat apulaispäällikön tehtäviin.

Riikosen mukaan laitoksella annettiin määräys järjestelmällisestä tietolähdetoiminnasta ja toimintaan määrättiin vastuuhenkilöt.

Tietolähteiden käyttö oli Riikosen mukaan keskitetty huumerikosyksikköön ja sen vastuuhenkilöiden mukaan luottamuksellisen tiedon hankinta oli rajoittunut yksittäisiltä, satunnaisilta tiedottajilta saatujen tietojen hyödyntämiseen. Tietolähdetoiminnan esimiesvalvonnassa tärkein rooli oli Jari Aarniolla.

– Huumerikosyksikön päällikkönä Aarniolla oli tärkeä valvonnallinen rooli.

Riikonen ei ollut saanut tietoa siitä, että Aarnio olisi menetellyt väärin.

– Koko ajan on tullut tietoa talon sisältä ja esimiesvirastosta, että asiat ovat kunnossa. Minun on vaikea päällikkönä lähteä osoittamaan alaisiani, että asiat eivät ole kunnossa.

Riikonen kertoi koko ajan saaneensa myös tietoa, että rekisteröityjä tietolähteitä ei ole. Riikonen oli kertomansa mukaan saanut apulaispoliisipäälliköltä perustelut sille, miksi tietolähteen rekisteröinti olisi edellyttänyt henkilön suostumusta.

Tiedon sisäministeri Päivi Räsäsen tekemästä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaa koskevasta tutkintapyynnöstä Riikonen sanoi saaneensa tiedotusvälineistä.

Riikosen mukaan tietolähdetoimintaan liittyvät ohjeet olivat erittäin hankalat ja valtakunnallisen ohjeistuksen olisi pitänyt olla sellainen, että käytäntö rekisteröinnissä olisi ollut yhtenäinen. Poliisihallituksella on ollut Riikosen mukaan rooli toiminnan ohjaamisessa, mutta suoranaiset määräykset ovat tulleet poliisiylijohtajalta.

Aapio: Päävastuu oli poliisipäälliköllä

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkönä keväästä 2010 kesään 2013 toiminut Lasse Aapio kertoi esitutkinnassa, että kun hän aloitti työssään, oli huumerikosyksikön tehtävänä ylläpitää tiedottajarekisteriä.

Aapion mukaan apulaispoliisipäälliköllä oli ollut keskeinen rooli laitoksella useimmissa asioissa, mutta poliisipäällikkö Jukka Riikosen päätöksellä oli vuoden 2011 alusta lähtien alettu toimia niin, että poliisipäällikkö oli suoraan yhteydessä toimintayksiköihin.

Aapion esitutkinnassa kertoman mukaan tietolähdetoimintaan liittyvistä käytännöistä oli järjestetty kokouksia, joihin Aapiota ei ollut kutsuttu eikä hänelle kerrottu niiden sisällöstä eikä annettu määräyksiä tai ohjeita toiminnan järjestämisestä uudelleen.

Kokouksiin oli osallistunut poliisipäällikkö Riikonen. Aapion mukaan päävastuu toiminnasta oli hänellä.

Aapio kertoi esitutkinnassa, että hänellä itsellään ei ollut tietoa siitä, että tietolähdetoiminnassa olisi ollut virheellisiä käytäntöjä. Hänen käsityksensä oli, että tietolähteet olivat satunnaisia eikä heille maksettu sellaisia palkkioita, joiden vuoksi heidät olisi pitänyt rekisteröidä.

Aapion tietoon ei tullut esille mitään sellaista, minkä perusteella hänen olisi pitänyt epäillä alaisensa toimivan vastoin lakia, asetusta tai määräyksiä. Hän katsoi hoitaneensa oman valvontavastuunsa.

– Kyllä olen sen tiedon perusteella, joka minulla on tuolloin ollut käytettävissä ja millä mahdollisilla valtuuksilla olen tietoa voinut hankkia.

Aapio korosti, että Poliisihallitus tai poliisipäällikkö eivät määränneet muutoksia Helsingin poliisin tietolähdetoimintaan.

Aapion antaman kirjallisen lausunnon mukaan mukaan mahdolliset puutteet ja epäselvyydet tietolähdetoiminnan järjestämisessä Helsingin poliisilaitoksessa ovat olleet epäilyksettä jo vuosia tietolähdetoiminnan ohjeistuksesta ja rekisterinpidosta vastuussa olevan Poliisihallituksen tiedossa.

Aapio valittiin Helsingin poliisipäälliköksi sen jälkeen, kun Riikonen jäi eläkkeelle keväällä 2014. Aapion mukaan tietolähdetoiminta järjestettiin uudelleen 2014, jolloin perustettiin rekisteri, jossa on nykyisin on nimettyjä tietolähteitä.

Aarnio ei vastannut yhteenkään kysymykseen

Esitutkinnassa Helsingin huumepoliisin päällikkönä aiemmin toiminutta Jari Aarniota kuultiin kerran. Hän oli kuulustelujen aikaan helmikuussa 2017 Vantaan vankilassa tutkintavankeudessa.

Tietolähteiden rekisteröintiä koskevan poliisitutkinnan aikana Aarnio ei vastannut yhteenkään tutkijoiden hänelle esittämään kysymykseen. Kuulustelun tehnyt poliisimies esitti Aarniolle runsaat sata kysymystä.

– En vastaa tähän mitään, Aarnio totesi kaikkiin.

Helsingin käräjäoikeudella toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa Aarnio toteaa, että hän ei ole laiminlyönyt huumerikosyksikön velvollisuutta ylläpitää rekisteriä.

Aarnio myöntää vastauksessa poistaneensa rekisteristä niiden tiedot, jotka sitä vaativat, mutta kiistää rikkoneensa tahallaan tai huolimattomuuttaan tietolähdetoimintaan liittyviä virkavelvollisuuksiaan.

Aarnion näkemys on, että syytteeseen kirjattuna tekohetkenä ei ole ollut voimassa mitään lakia, asetusta, määräystä tai ohjetta, joka olisi velvoittanut rekisteröimään tietolähteet.

Lue myös:

Syyttäjä: Poliisit puhuivat kuulusteluissa paljon passiivissa ja syyttelivät toisiaan – Suomen historian suurin poliisirikosjuttu alkoi

KRP:n päällikkö Robin Lardot joutuu oikeuteen – Virkarikossyyte vain päivää ennen suurta poliisioikeudenkäyntiä

Syyttäjällä superkiire: "En ehdi puhua sanaakaan" – KRP:n päällikön esitutkinta valmistuu vain hetki ennen Suomen suurinta poliisirikosoikeudenkäyntiä

Virkarikoksista epäilty Robin Lardot Ylelle: Tapahtumat on selvitettävä asianmukaisesti – Ylimpään poliisijohtoon kohdistuva tietolähdetutkinta laajeni

Helsingin poliisipäällikkö pidätetty virastaan toistaiseksi – ministeriön mukaan virkarikossyyte vaarantaa luottamuksen poliisiin

Poliisiylijohtaja Kolehmainen: Virkarikostutkinta on "poliisin historian vakavin paikka" – kolmelle korkea-arvoiselle poliisimiehelle syytteet virkarikoksista

Aarniolle ja kahdelle Helsingin poliisissa työskennelleelle virkarikossyyte tietolähdetoiminnasta

Genovan moottoritiesilta romahti juuri ennen kuin Davide Ghiglione olisi ajanut sen alta: "Ei kuulunut räjähdystä tai isoa ääntä, silta vain mureni"

Romahtanut silta

Ihmiset pakenivat kasvot veressä ja sähköjohdot kipinöivät, kun toimittaja Davide Ghiglione käveli kohti juuri romahtanutta siltaa Genovassa. Oli pienestä kiinni, ettei Ghiglione olisi itse hautautunut sillan alle.

Romahtanut silta

Davide Ghiglione oli noin 300 metrin päässä A10-moottoritien sillasta, kun hänen edessään olevat autot pysähtyivät yhtäkkiä. Ghiglionen oli ollut tarkoitus ajaa autolla sillan alta.

– Näin paljon pölyä. Kaikki pysähtyivät, eikä kukaan oikein tiennyt mitä tapahtui. Yhtäkkiä ihmiset alkoivat juosta autoani kohti, päinvastaiseen suuntaan sillasta, Ghiglione kertoo Ylelle.

Ghiglione nousi autostaan ja lähti kävelemään siltaa kohti. Financial Times -lehteen kirjoittava Ghiglione alkoi puhua paikalla olevien ihmisten kanssa, jotka kertoivat nähneensä, kun moottoritien silta romahti.

Ihmiset kuvailivat tapahtumia Ghiglionelle yllättäviksi ja traagisiksi. Romahduksen myötä sillalta oli pudonnut useita autoja, myös suuria rekkoja.

Osa pudonneista autoista oli osunut sillan alla olleisiin autoihin. Myös sortuneen sillan osia oli pudonnut autojen päälle.

Ghiglione kertoo nähneensä ihmisiä, joiden kasvot olivat veressä. Sähköjohdot kipinöivät.

– Ihmiset sanoivat, että silta tuli alas kuin hiekka. Ei kuulunut räjähdystä tai isoa ääntä, silta vain mureni.

Italiassa Genovassa tapahtuneessa siltaturmassa kuoli yli 30 ihmistä ja loukkaantui useita.

"Olen ajanut tuota siltaa pitkin varmaan sata kertaa vuodessa"

Romahtaneen sillan alla on paljon taloja ja autoja, joten näky oli järkyttävä. Ghiglione ja muut ihmiset kaivoivat kännykkänsä esille ja kuvasivat tapahtumapaikkaa ja lähettivät kuvia läheisilleen.

– Kaikki olivat huolissaan, koska tämä silta on yksi isoimmista rakennelmista ja moottoriteistä Italiassa. Kaikki ovat järkyttyneitä, koska siltaa käytetään joka päivä, olisin mennyt itsekin huomenna rannalle kyseistä siltaa pitkin.

– Olen ajanut tuota siltaa pitkin varmaan sata kertaa vuodessa.

Italiassa vietetään keskiviikkona Ferragostoa, joka on yksi vuoden odotetuimmista juhlapyhistä.

Ghiglione arvelee, että moni vapaapäivää viettävä suuntaa rannan sijaan maaseudulle, jotta he eivät joudu ylittämään moottoritiesiltoja.

Romahtanutta siltaa pitkin kuljettiin esimerkiksi lentokentälle, joten osa ihmisistä joutuu etsimään itselleen vaihtoehtoisen reitin lennolle päästäkseen.

– Keskustasta autoilijat voivat poistua toisesta rampista esimerkiksi lentokentälle mennessään. En kuitenkaan tiedä, että haluavatko ihmiset tehdä niin, koska ympäri tätä aluetta on samanlaisia siltoja kuin tämä nyt romahtanut.

Ihmiset eivät tunne oloaan turvalliseksi

Viranomaiset yrittävät nyt selvittää, mikä aiheutti onnettomuuden.

Ghiglionen mukaan ihmisille on tärkeää, että onnettomuuden syy selvitetään mahdollisimman tarkasti, jotta vastaavia turmia ei tapahtuisi enää tulevaisuudessa.

– Ihmiset ovat peloissaan ja huolissaan läheisistään. Ihmiset haluavat tuntea olevansa turvassa omalla kotiseudullaan. Nyt he eivät tunne niin, ja se on ongelma.

Lue lisää:

Eeva Toivanen on ajanut tällä viikolla useasti Genovassa romahtaneella sillalla: "Kaupunki tuntuu puoliksi autioituneelta, aika moni odottaa vastauksia kysymyksiin"

Genovan romahtanutta siltaa oltiin vahvistamassa – "Silta oli aikoinaan italialaisen insinöörityön helmi"

Genovan moottoritiesillan romahduksessa kuolonuhreja jo 35, sanovat italialaismediat

Suurlähetystö Genovan siltaturmasta: Ei tietoa suomalaisuhreista, seuraamme tilannetta

Liikenneviraston asiantuntija Genovan siltaturmasta: Erittäin poikkeuksellista

Pelastustyöt Italian siltaonnettomuuspaikalla jatkuvat yöhön: Uhreja etsitään tuhansien tonnien betonimurskan alta

Pelastusmiehiä romahtaneen sillan jäännöksissä.

Pelastajat ovat vielä illalla kuulleet ääniä raunioiden alta.

Pelastusmiehiä romahtaneen sillan jäännöksissä.

Italiassa Genovassa pelastustyöt jatkuvat moottoritiesillan romahduspaikalla. Silta romahti tiistaina päivällä lähes 50 metrin korkeudesta vieden mukanaan sen päällä olleet ajoneuvot.

Italian viranomaiset vahvistivat myöhään illalla uhrimääräksi 26. Raunioista löytyi illalla lisää ruumiita ja yksi ihminen kuoli leikkauksessa sairaalassa, kertoivat Ligurian alueviranomaiset.

Aiemmin illalla pääministeri Giuseppe Conte sanoi kuolonuhrien määräksi 22, mutta varoitti, että määrä nousee. Italian mediat sanovat pelastuslähteisiin viitaten ainakin 35 ihmisen kuolleen.

Useita ihmisiä on tiettävästi yhä kateissa ja ainakin 16 on loukkaantunut vakavasti, heistä kymmenen on kriittisessä tilassa.

Ääniä kuuluu raunioista

Pelastusviranomainen Bruno Frattasi sanoi Italian Rai-kanavalla, että pelastajat kuulivat illalla yhä ääniä raunioiden alta. Useita ihmisiä on saatu elossa raunioista. Pelastajat sanovat toivovansa, että lisää elossa olevia löytyisi.

– Emme ole luopuneet toivosta. Olemme pelastaneet jo kymmenkunta raunioiden alta, sanoi pelastaja Emanuele Giffi uutistoimisto AFP:lle.

– Työskentelemme kellon ympäri, kunnes viimeinenkin uhri on pelastettu, Giffi jatkoi.

Paikalla on noin 300 pelastajaa sekä rauniokoiria. Pelastus on kuitenkin vaativaa, sillä raunioina on tuhansia tonneja betonia.

Sillalla oli onnettomuushetkellä jopa 35 ajoneuvoa. Se romahti useiden varastorakennusten ja junaraiteiden päälle sekä alhaalla olleeseen jokeen.

Yli 400 ihmistä evakuoitiin onnettomuuden jälkeen läheisistä rakennuksista, sillä sillan rakenteiden pelättiin sortuvan lisää.

Romahdus ei kuitenkaan näytä surmanneen ketään sillan alla, vaan kaikki uhrit ovat toistaiseksi olleet sillan päällä olleissa ajoneuvoissa. Teollisuusalue oli pääsääntöisesti tyhjillään, sillä Italiassa oli tiistaina pyhäpäivä.

Lue myös:

Genovan romahtanutta siltaa oltiin vahvistamassa – "Silta oli aikoinaan italialaisen insinöörityön helmi"

Liikenneviraston asiantuntija Genovan siltaturmasta: Erittäin poikkeuksellista

Eeva Toivanen on ajanut tällä viikolla useasti Genovassa romahtaneella sillalla: "Kaupunki tuntuu puoliksi autioituneelta, aika moni odottaa vastauksia kysymyksiin"

Suurlähetystö Genovan siltaturmasta: Ei tietoa suomalaisuhreista, seuraamme tilannetta

Genovan moottoritiesillan romahduksessa kuolonuhreja jo 35, sanovat italialaismediat

Lontoossa terrorismista epäilty mies toimi ilmeisesti yksin

Lontoo katu

Poliisin mukaan tiedossa ei ole laajempaa uhkaa lontoolaisia kohtaan.

Lontoo katu

Lontoossa tiistaina kiinniotettua miestä epäillään terrorismista, kertoi poliisi. Useat ihmiset loukkaantuivat, kun auto ajoi päin ihmisiä Lontoon parlamenttitalon edustalla tiistaina aamupäivällä Suomen aikaa.

Kiinniotettu 29-vuotias mies on Britannian kansalainen. Hän ei ole ollut aiemmin turvallisuuspoliisin seurannassa. Miestä epäillään terroriteon valmistelusta.

– Pidämme tekoa terroristitekona, koska tämä näyttää tarkoitukselliselta teolta tekotapansa ja merkityksellisen sijaintinsa puolesta, sanoo Scotland Yardin terrorisminvastaisen yksikön johtaja Neil Basu BBC:n mukaan.

Silminnäkijävideot osoittavat, kuinka hopeanvärinen Ford Fiesta -auto ajoi aluksi väärin risteyksen poikki osuen pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden päälle ja osui sen jälkeen parlamenttitalon ajoesteisiin.

Kaksi ihmistä vietiin loukkaantuneina sairaalaan, mutta he pääsivät myöhemmin tiistaina kotiin. Westminsterin metroasema sekä katuja parlamenttitalon lähellä oli suljettu usean tunnin ajan teon jälkeen. Poliisi otti miehen kiinni heti tapahtumapaikalla.

Ei laajempaa uhkaa Lontoossa

Epäillyn autosta ei löytynyt aseita, eikä ajoneuvossa ollut tekohetkellä muita.

Poliisi teki myöhemmin tiistaina kotietsintöjä Birminghamissa ja Nottinghamissa. Lontoon poliisin mukaan muita epäiltyjä ei ole. Teossa käytetty auto saapui Lontooseen Birminghamista maanantain ja tiistain välisenä yönä, kertoi poliisi.

Poliisin mukaan tiedossa ei ole laajempaa uhkaa lontoolaisia kohtaan. Britannian hallitus ei nostanut tiistaina terrorismiuhkaa korkeammalle tasolle.

Turvallisuusministeri Ben Wallace kertoo, että epäilty on on alun perin toisesta valtiosta kotoisin oleva Britannian kansalainen. Hän on pidätettynä Etelä-Lontoossa sijaitsevalla poliisiasemalla. Epäilty on kieltäytynyt yhteistyöstä poliisin kanssa.

Aiheesta aiemmin:

Lontoon välikohtausta tutkitaan terrorismina – auto törmäsi katuesteeseen parlamentin luona, kuski pidätetty

Ranskalainen teemapuisto "palkkasi" mustavariksia siivoustöihin – linnut oppivat viemään roskia roska-astioihin

Mustavaris

Ranskalaisen teemapuiston mustavarikset työskentelevät neljänä päivänä viikossa – ja samalla kouluttavat ihmisiä siisteyteen.

Mustavaris

Varislinnut on useissa tutkimuksissa todettu poikkeuksellisen älykkäiksi linnuiksi. Nyt niiden älyä on keksitty hyödyntää aivan uudella tavalla.

Länsi-Ranskassa sijaitsevassa historia-aiheisessa teemapuistossa on koulutettu joukko mustavariksia poimimaan maasta roskia ja kuljettamaan ne roska-astioihin. Asiasta uutisoi muun muassa yhdysvaltalainen julkisen palvelun radio NPR.

Boubou, Bamboo, Bill, Black, Bricole ja Baco nimiset mustavarikset ovat oppineet, että tupakantumppien ja muiden roskien vieminen niille tarkoitettuihin astioihin kannattaa: joka lastista on luvassa pieni herkku.

Ruusut ja prinsessa idean takana

Ajatuksen lintujen kouluttamisesta siivoustyöhön sai ilmeisen fiksu ihminen, Christophe Gaboret, joka vastaa teemapuistossa haukkametsästysesityksestä. Osana tuota esitystä mustavarikset poimivat maasta ruusuja ja veivät ne lentopostina esityksen prinsessalle.

Omalla vuosituhannellamme linnut eivät juuri poimi ruusuja prinsessoille, joten Gaboret keksi kouluttaa mustavariksia siivoushommiin.

Tositoimiin linnut pääsivät viime viikonloppuna. Tarkoitus on, että ne tekevät neljäpäiväistä työviikkoa. Puiston työntekijät seuraavat tarkasti niiden toimintaa, ei lintujen itsensä vaan ihmisten takia. Pelkona on, että teemapuistossa kävijät intoutuisivat heittelemään roskia ympäriinsä houkutellakseen linnut siivoustöihin.

Puy du Fou -teemapuiston johtajan Nicolas de Villiersin mukaan tarkoitus ei ole niinkään työllistää lintuja, vaan saada ihmiset pohtimaan roskaamista.

– Ok, linnut kykenevät tekemään sellaista, mihin meillä on paremmat edellytykset. Ehkä meidän pitäisi tehdä se (roskien poimiminen) itse, sanoo de Villiers.

Puy du Fou on Ranskan toiseksi suurin teemapuisto. Se tunnetaan lukuisista esityksistään, joissa esitellään haukkametsästyksen lisäksi muun muassa viikinkien ja Rooman valtakunnan aikaista historiaa.

Varislinnut on todettu fiksuiksi

Varisten ja monien muiden lintujen älykkyyttä ei nykyisin juuri kiistetä. Ylekin on uutisoinut useista tutkimuksista vuosien varrella.

Varisten on muun muassa todettu tekevän päätöksiä yhtä kyvykkäästi kuin 5–7 -vuotiaat ihmislapset. Esimerkiksi uudenkaledonianvaris osaa käyttää työkaluja ja ratkoo kekseliäästi visaisiakin pulmia, kuten Yle kertoi muutama vuosi sitten.

Puluja on puolestaan saatu opetettua erottamaan oikeita englanninkielen sanoja satunnaisista kirjainyhdistelmistä. Ylen juttu löytyy täältä.

Ekologi ja tietokirjailija Jussi Viitala on sitä mieltä, että linnut onkin nyt syytä nostaa siihen arvoon, jonka ne ansaitsevat. Viitalan kolumni on tämän linkin takana.

Kuinka pyörii perhearki ilman äitiä – Isyystutkijan neljä tärppiä uusille yksinhuoltajille

lapsi isyysvapaa

Parhaat mahdollisuudet isällä on onnistua yksinhuoltajana, kun hän on hoitanut lasta tasavertaisena jo pienestä alkaen. Kiireisten, vähän perheen arkeen osallistuneiden isien kohdalla oppimista on enemmän. Isyystutkija, professori emeritus Jouko Huttunen kertoo, millaisin eväin yksinhuoltajuuden selviytymistaisteluun voi varautua.

lapsi isyysvapaa


Siirtolaisia kuljettava Aquarius-laiva pääsee Maltan satamaan, ihmiset jaetaan viiteen EU-maahan

Aquarius-aluksen pelastamia siirtolaisia Välimerellä.

Laivassa olleet ihmiset jaetaan Ranskaan, Saksaan, Luxemburgiin, Portugaliin ja Espanjaan.

Aquarius-aluksen pelastamia siirtolaisia Välimerellä.

Maltan hallitus päätti tiistaina päästää siirtolaisia kuljettavan Aquarius-laivan satamaansa. Laiva poimi viime viikolla Libyan rannikolta merestä 141 ihmistä, joista puolet on lapsia.

Maltan hallituksen mukaan laivassa olleet ihmiset jaetaan Ranskaan, Saksaan, Luxemburgiin, Portugaliin ja Espanjaan. Malta puolestaan toimii Aquariuksen logistisena tukikohtana.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez tweettasi, että Espanja ottaa vastaan 60 siirtolaista. Portugaliin puolestaan siirretään 30 ihmistä.

– Ehkä Euroopan valtiot ovat vihdoinkin ymmärtäneet, että kyseessä on yhteinen rajamme Etelä-Euroopassa. Tämä on 28 jäsenvaltion yhteinen ongelma, emmekä voi välttää vastuutamme. Meidän pitäisi työskennellä yhdessä, sanoi SOS Mediterraneen johtaja Fredric Penard.

Aquarius-laivan toiminnasta vastaavat ranskalaissaksalainen avustusjärjestö SOS Mediterranee ja Lääkärit ilman rajoja -järjestö.

EU-maat kiistelleet vastaanotosta

Laiva on seilannut Välimerellä neljän päivän ajan odottamassa satamapaikkaa. Espanja, Tunisia ja Malta kieltäytyivät alun perin ottamasta ihmisiä vastaan. Italian populistinen sisäministeri Matteo Salvini puolestaan sanoi lauantaina, että "Aquarius ei koskaan enää näe Italian satamaa".

Kesäkuussa 630 siirtolaista kuljettanut Aquarius käännytettiin pois Italian ja Maltan satamista. Lopulta laiva pääsi Espanjaan. Myöskään Ranska ei päästänyt laivaa satamiinsa, mutta otti vastaan maihinnousun jälkeen 78 siirtolaista laivasta.

Siirtolaisten ja pakolaisten tasaisempaan sijoittamiseen eri jäsenmaihin ei ole EU:ssa löytynyt kunnollista ratkaisua. Italia katsoo kantavansa suurimman taakan ja vaatii Ranskan, Saksan ja Maltan suurempaa panosta. Pakolaisten vastaanotto jäytää maiden välejä.

Italian ja Maltan päätösten takia monetkaan avustuslaivat eivät enää partioi Libyan rannikolla. Amnesty International -ihmisoikeusjärjestön arvion mukaan 720 ihmistä kuoli kesä-heinäkuussa, jolloin avustuslaivoja ei juurikaan ollut merellä.

Aiheesta aiemmin:

Siirtolaisia mereltä pelastava Aquarius-laiva ei taaskaan pääse satamiin

Tunisia päästää siirtolaislaivan vihdoinkin satamaansa

Siirtolaisia kuljettava alus odottanut satamaan pääsyä Välimerellä jo yli kaksi viikkoa

Italia ja Malta kiistelevät jälleen – kumpikaan ei halua lähestyvää siirtolaisalusta satamaansa

Yksikään pelastuslaiva ei ole liikkeellä Välimerellä – Järjestöt: "Varaudumme satoihin tai tuhansiin kuolonuhreihin"

Terrorijärjestö Isisillä jopa 30 000 taistelijaa Syyriassa ja Irakissa, kertoo YK:n tuore raportti

ISIL ISIS lippu ja Irakin lippu

Isisin joukossa on edelleen tuhansia ulkomailta tulleita taistelijoita.

ISIL ISIS lippu ja Irakin lippu

Isisillä on edelleen paljon taistelijoita Irakissa ja Syyriassa, varoittaa YK:n tiistaina julkaisema raportti. Raportin mukaan Isisillä on yhä 20 000–30 000 taistelijaa alueella. Heidän joukossaan on tuhansia ulkomailta tulleita taistelijoita.

YK:n mukaan maihin saattaa jäädä sodankäynnin jälkeenkin pieni, näkymätön joukko Isisin tukijoita ja taistelijoita.

Vuonna 2014 jihadistinen terroristijärjestö Isis valloitti osia Irakista ja Syyriasta ja julisti alueelle "kalifaatin". Tuolloin jopa 10 miljoonaa ihmistä eli Isisin hallinnon alla.

Isis kärsi kuitenkin tuntuvia sotilaallisia tappioita vuonna 2017 ja menetti melkein kaikki valtaamansa alueet.

Alueita Syyriassa

Isis pitää edelleen hallussaan pieniä alueita Syyrian Deir el-Zourin provinssissa. Siellä terrorijärjestö on onnistunut myymään öljyä ja toteuttamaan iskuja Irakin puolelle rajaa. Isisillä on hallussaan myös muita, pieniä alueita Syyriassa.

Irakin hallituksen joukot olevat joukot valtasivat Mosulin kaupungin takaisin heinäkuussa 2017. Nyt Isis ei pidä enää mitään alueita hallussaan Irakissa.

Jopa 40 000 ulkomaalaisen taistelijan arvelleen matkustaneen Syyriaan ja Irakiin sitten vuoden 2011. YK:n raportin mukaan ulkomailta tulijoiden määrä on kuitenkin melkein tyrehtynyt.

YK:n mukaan Isisillä on merkittäviä tukijoita Afganistanissa, Libyassa, Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikassa. Toinen jihadistiryhmä al-Qaida on sen sijaan aktiivinen Somaliassa ja Jemenissä.

Euroopassa tehtyjen terrori-iskujen määrä on laskenut loppuvuodesta 2017, YK kertoo. Samalla se varoittaa, että terrori-iskujen vähyys voi olla väliaikaista, sillä monia terrorismin syitä ei ole vielä ratkaistu.

Lisää aiheesta:

Ylen Ulkolinja tapasi Isis-vangin Syyriassa – "Näin myös suomalaisia Isisin riveissä Raqqassa"

Afganistanin turvallisuus syöksykierteessä, Isis on uusin uhka – Asiantuntija: "Kabul on kuilun partaalla"

Isku mediakanaviin: Europol heikensi Isis-terroristien kykyä levittää jihad-propagandaa

Äänekoskella paloi entinen kunnanvirasto – asukas hyppäsi ikkunasta ja loukkaantui vakavasti

Palokunta sammuttaa entistää koulurakennusta.

Palavan talon ikkunasta hypännyt on viety sairaalaan hoidettavaksi.

Palokunta sammuttaa entistää koulurakennusta.

Äänekoskella Hujakkolammentiellä pienkerrostalossa sattui tiistai-iltana tulipalo. Palo alkoi toisen kerroksen asuinhuoneistosta ja levisi kattorakenteisiin.

– Tällä hetkellä kaikki asuinhuoneistot on sammutettu, mutta kattoa sammutetaan vielä, päivystävä päällikkö Pertti Loivamaa Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo.

Palanut talo on asuinkäyttöön muutettu entinen kunnanvirasto. Tiloissa on 8 asuntoa ja lisäksi muita tiloja, muun muassa toimistoja.

Loivamaan mukaan yksi asunto on tuhoutunut palossa kokonaan, samoin talon kaksikerroksisen osan kattorakenteet. Muihin asuntoihin ei voi palata vielä tänä iltana, koska kiinteistössä ei ole sähköjä.

Tulipalon sattuessa iltakuuden aikoihin, kaksi asukasta oli paikalla talossa. Heidät on evakuoitu.

Loivamaa kertoo, että toinen asukkaista pelastautui palosta hyppäämällä toisen kerroksen ikkunasta ulos. Hän on vakavasti loukkaantunut ja hänet on viety sairaalahoitoon.

Loivamaan mukaan pelastuslaitos ei ollut vielä palopaikalla, kun asukas teki päätöksen hypätä ikkunasta.

Päivystävän päällikön mukaan palon syttymissyystä ei ole vielä tietoa. Poliisi aloittaa palonsyyntutkinnan aamulla.

Juttua päivitetty 14.8. kello 22:18 pelastuslaitoksen antamilla tuoreilla tiedoilla ja yhdellä korjauksella. Pelastuslaitos kertoi aiemmin palaneen talon olevan entinen koulu. Rakennus onkin entinen kunnanvirasto, ei koulu.

Eeva Toivanen on ajanut tällä viikolla useasti Genovassa romahtaneella sillalla: "Kaupunki tuntuu puoliksi autioituneelta, aika moni odottaa vastauksia kysymyksiin"

Mottoritien silta on romahtanut.

Eeva Toivanen uskoo, että romahtaneella sillalla ja sen alla olisi ollut vielä enemmän ihmisiä, ellei huomenna vietettäisi yhtä Italian odotetuimmista juhlapyhistä.

Mottoritien silta on romahtanut.

Kun Genovassa Italiassa miehensä kanssa lomaileva Eeva Toivanen kuuli A10-moottoritien sillan romahtaneen, heräsi huoli läheisistä. Toivasen mies on genovalainen, joten heillä on runsaasti sukulaisia ja ystäviä kaupungissa.

Puoliltapäivin paikallista aikaa tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli yli 30 ihmistä ja loukkaantui useita ihmisiä. Onnettomuuden syy ei ole vielä selvillä.

Toivasen mukaan silta on erittäin tärkeä kulkuväylä. Hän kertoo ajaneensa itsekin monta kertaa kyseistä siltaa pitkin tällä viikolla.

– Se on ainoa looginen väylä, joka yhdistää länsirannikon keskustaan. Sitä kautta kuljetaan lentokentälle ja satamaan. Jos genovalainen ei itse aja siltaa joka päivä, vähintäänkin joku perheenjäsen ajaa sitä pitkin. Sen merkitys tämän kaupungin liikenteessä on tosi tärkeä, Toivanen kertoo.

– Heti tästä uutisesta kuultuani mieleeni tulivat oikeastaan melkein kaikki ystäväni ja sukulaiseni, jotka kulkevat siitä päivittäin töihin.

Huono sää ja juhlapyhä saattoivat vähentää sillan liikennettä

Toivasen suunnitelmissa oli alun perin mennä tänään tiistaina rannalle. Reitti olisi kulkenut juuri romahtanutta moottoritiesiltaa pitkin. Suunnitelmat kuitenkin peruuntuivat huonon sään vuoksi.

Toivanen uskookin, että myös moni muu on perunut rantasuunnitelmansa tältä päivältä, mikä vähensi liikennettä sillalla.

– Vaikka vesisade on vaikeuttanut pelastustöitä, eivät ihmiset lähteneet sen vuoksi rannalle.

Toinen liikennettä mahdollisesti vähentänyt seikka on huomenna keskiviikkona vietettävä Ferragosto, joka on yksi vuoden tärkeimmistä juhlapyhistä Italiassa. Toivanen uskoo monien olleen lomalla jo tiistaina.

– Jos tämä olisi sattunut viikko sitten, olisi sillalla ollut liikennettä ihan eri tavalla ja sen alla olevissa teollisuuskiinteistöissä ihan eri määrä ihmisiä työskentelemässä, Toivanen arvelee.

– Nyt ei ollut sitä arkista liikennettä, kun ihmiset lähtevät lounastauolle puolenpäivän aikaan. Jotain pientä onnea onnettomuudessa.

Ihmisten kysymykset odottavat vastauksiaan

Päällimmäisenä on tällä hetkellä huoli onnettomuudessa loukkaantuneista. Kun pelastustyöt on tehty, herää todennäköisesti myös kysymys siitä, miten ihmiset hoitavat työmatkansa jatkossa.

– Genovassa satama työllistää vähintään välillisesti puolet väestöstä, enkä tiedä yhtään, miten pohjoisesta tai Euroopasta tulevan liikenteen lastia aiotaan kuljettaa satamaan ja sieltä pois. En tiedä miten se aiotaan järjestää, koska muut [sillan] alla olevat tiet ovat niin pieniä.

Toivasen mukaan Genovan keskustassa on tällä hetkellä tavallista hiljaisempaa. Ihmisten järkytyksen voi aistia.

– Huomaa, että ihmiset ovat televisioiden ääressä. Liikenne ei kulje, ja helikoptereita menee keskustan yli jatkuvasti. Kaupunki tuntuu puoliksi autioituneelta. Tällä hetkellä aika moni varmaan odottaa vastauksia erilaisiin kysymyksiin.

Huolen lisäksi ihmiset ovat vihaisia tapahtuneesta.

– Tämä ei varmasti ole ainoa silta Italiassa, jonka huolto on jäänyt vähemmälle kuin olisi tarvetta. Jo pitkään on ollut suunnitelma, että siihen rakennettaisiin korvaavaa kulkuyhteyttä, mutta sekin on venynyt ja venynyt, eikä korvaavaa yhteyttä nyt ole.

– Tuntuu absurdilta, että niin iso ja massiivinen silta romahtaa alas. En edes osaa kuvitella, että kuinka montaa autoa siitä menee viidessä minuutissa. Sanattomaksi jää.

Eeva Toivasta haastatteli ensimmäisenä Mtv Uutiset.

Lue lisää:

Genovan romahtanutta siltaa oltiin vahvistamassa – "Silta oli aikoinaan italialaisen insinöörityön helmi"

Katso suoraa kuvaa Genovasta: Moottoritiesillan romahduksessa jo 22 uhria, yksi heistä lapsi – Syynä voi olla tukirakenteiden pettäminen

Suurlähetystö Genovan siltaturmasta: Ei tietoa suomalaisuhreista, seuraamme tilannetta

Liikenneviraston asiantuntija Genovan siltaturmasta: Erittäin poikkeuksellista

Osa vanhemmista kieltää tytöiltään kohdunkaulan syöpää ehkäisevän rokotteen – "Yksi perustelu on, että meidän tyttö ei tule tarvitsemaan tätä"

tyttöä rokotetaan

Rokotuskattavuudessa on paljon alueellisia eroja. Isoissa kaupungeissa rokotuskattavuus on noin 70–80 prosenttia.

tyttöä rokotetaan

Vanhemmilta ei tarvitse enää tulevaisuudessa kysyä erillistä lupaa tyttöjen HPV-rokotusta varten. Erillinen lupa on pitänyt kysyä, koska HPV-rokotus ei ole sisältynyt yleiseen rokotuslupaan, jonka vanhemmat ovat antaneet aiemmin lapsensa aloittaessa koulunkäyntinsä.

Tiistaina uutisoitiin laajasta suomalaisesta tutkimuksesta, jossa selvisi, että HPV-rokote ei lisää riskiä autoimmuunisairauksiin. THL:n tutkimuksesta kävi ilmi, että noin puolet vuosina 2013–2015 syntyneistä tytöistä on ottanut HPV-rokotteen.

HPV-rokote ehkäisee erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita.

Papilloomavirusrokote on tullut kansalliseen rokotusohjelmaan vasta viisi vuotta sitten. Se annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä.

– Lupa on pitänyt kysyä vielä erikseen, koska vanhemmat eivät ole vielä tienneet, että HPV-rokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan heidän lastensa kohdalla, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Tuija Leino.

Jatkossa koulunsa aloittavien lasten vanhemmat jo tietävät, että HPV-rokote kuuluu lasten ja nuorten rokoteohjelmaan. Näin lupaa ei enää erikseen kysytä.

HPV-rokotetta ollaan kaavailemassa myös pojille. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijatyöryhmä selvittää miehillä olevaa tautitaakkaa. Eli kuinka paljon ja minkälaisia syöpiä ja tauteja HPV-virus aiheuttaa miehillä.

Lausunnon pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Poikien rokottaminen vähentäisi myös viruksen kiertämistä. Jos työryhmä puoltaa poikien rokottamista verorahoilla, rokote voisi tulla ohjelmaan aikaisintaan vuonna 2020.

Joissakin kunnissa rokotetta ei juuri oteta

Rokotuskattavuudessa on paljon alueellisia eroja. Isoissa kaupungeissa rokotuskattavuus on noin 70–80 prosenttia.

– On kuntia, joissa rokotekattavuus on jo yli 90 prosenttia, ja joissakin kunnissa joka toinen jättää ottamatta rokotteen, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Tuija Leino.

THL arvioi, että luvan erikseen kysymisellä on merkitystä. Osalle vanhemmista tulee olo, että rokotetta täytyy harkita, pelätä tai miettiä.

Eri puolilta Suomea terveydenhoitajilta on kysytty, mitä asioita rokotuskyselyssä on tullut ilmi.

– Yksi perustelu on, että meidän tyttö ei tule tarvitsemaan tätä, Leino sanoo.

Ihmisen papilloomavirus (HPV) on yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Vähintään kolme neljästä saa infektion elämänsä aikana, yleensä 20–25 ikävuoden tienoilla. Leino huomauttaa, että tulisi ajatella lapsen etua. Kohdunkaulan syöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin gynekologinen syöpä ja vuosittain todetaan 150–175 uutta tapausta.

– Kyseessä on syöpätautiin liittyvä rokote, niin ajattelisi, että se kiinnostaisi meitä kaikkia. Syöpään liittyy paljon pelkoja ja hoidot ovat pitkiä. Olemme yllättyneet, että näinkin suuri osa jättää rokotteen ottamatta, Leino sanoo.

Osalla vanhemmista väärä mielikuva rokotteesta

Osa tytöistä ei saa ottaa syöpää ehkäisevää HPV-rokotetta vanhempiensa ennakkoasenteiden vuoksi. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten mukaan osa vanhemmista hakee rokotustietoutta netistä, mutta eivät tule tarkistaneeksi tiedon luotettavuutta ja tekevät päätöksen huhupuheiden ja mielikuviensa varassa.

Tornion avoterveydenhuollon osastonhoitaja Marianne Junes muistuttaa, että papilloomavirusrokote on suunnattu kohdunkaulasyöpää vastaan, mutta sen tiedetään ennaltaehkäisevän myös monia muita genitaalialueen syöpiä.

– Netissä voi liikkua huhuja ja vanhemmat voivat myös ajatella, että heidän lapsensa eivät tarvitse rokotetta, koska tulevat olemaan hyvin vakiintuneessa parisuhteessa. Koko rokotteesta on ehkä väärä mielikuva ja sen ajatellaan olevan vain yhden asian rokote, sanoo Junes.

Tornion terveyskeskuksen lääkäri Tea Taskila myöntää, että rokotevastaisuuteen vaikuttavat väärät uskomukset turhauttavat toisinaan.

– Olen nähnyt sen ajan, kun rokotetta ei ollut, seurannut ja hoitanut syövän esiasteita sairaalassa. Silloin odotettiin kuin kuuta nousevaa, että kun tämä rokote tulee, niin näihin saadaan helpotusta ja apua. Nyt kun rokote on saatu, niin sitten tuntuu, että sitä ei huolita, Taskila sanoo.

Poliisipula on valtava eikä helpotusta ole luvassa ennen ensi vuotta – valmistuneita kiinnostavat vain kenttätehtävät

poliisit kuvitus

Poliisilaitoksilla on vaikeuksia saada kaikkia poliisin virkoja täytetyiksi. Poliisi vakuuttaa, ettei poliisipula vaikuta kansalaisten arkeen.

poliisit kuvitus

Poliiseista on jopa pulaa, ja poliisilaitoksilla on ollut ongelmia löytää tekijöitä auki oleviin virkoihin. Tilanne on koko Suomessa samankaltainen, kertoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.

Syy on yksinkertainen. Poliisiammattikorkeakoulusta ei ole viime aikoina valmistunut tarpeeksi poliiseja tarpeeseen nähden.

– Vielä muutama vuosi takaperin Suomessa poliiseja oli enemmän kuin tällä hetkellä. Nyt meillä on 7 200 poliisia, kun tuolloin heitä oli yli 7 500. Valitettavasti poliisien määrä on vähentynyt, kun tehtävien määrä on taas kasvanut, Heikinheimo toteaa.

Hänen mukaansa lisää työnsarkaa poliisille aiheuttavat esimerkiksi uudet lait, kuten alkoholiuudistus.

– Myös turvallisuusympäristö on muuttunut, Heikinheimo sanoo.

Lisäksi poliisien eläköityminen avaa poliisilaitoksiin vapaita virkoja, joita ei välttämättä saada täytettyä.

Pääkaupunkiseudun poliiseilla on valinnanvaraa

Uudellamaalla kilpailu poliiseista on erityisen kovaa. Alueella on poliiseille runsaasti erilaisia vaihtoehtoja ja työpaikkaa on helppo vaihtaa, sillä sen takia ei tarvitse välttämättä muuttaa tai puolison etsiä uutta työpaikkaa.

Päätökseen voi vaikuttaa myös pääkaupunkiseutulisä, jota maksetaan Uudellamaalla vain Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten lisäksi Suojelupoliisi sekä Keskusrikospoliisi rekrytoivat poliiseja.

– Kaikki kilpailevat niistä harvoista valmistuvista poliiseista. Valmistuvien näkökulmastahan tämä on positiivinen asia, sillä heillä on hyvät työmarkkinnanäkymät, Heikinheimo toteaa.

Rikostutkinta ei kiinnosta valmistuneita

Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella haetaan noin pariakymmentä poliisia töihin. Tämä vuosi on ollut poliisilaitokselle poikkeuksellinen: muihin tehtäviin lähteneitä on useita kymmeniä enemmän kuin aiemmin, mutta heidän jättämiään aukkoja ei ole täysin saatu paikattua.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Ari Karvosen mukaan hakijoita on, mutta ei kaikille osa-alueille – ainakaan tarpeeksi.

– Hälytys- ja valvontasektorille sekä liikennepoliisiin, jotka ovat näitä virkapukuisia, on hakijoita, mutta rikostutkinnan puolella on haasteita, Karvonen kertoo.

Vasta valmistuneita poliiseja kiinnostavat siis kenttätehtävät, ei niinkään rikosten tutkinta. Näin kerrotaan kaikista Uudenmaan poliisilaitoksista. Myös Heikinheimo Poliisihallituksesta tunnistaa ilmiön.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikön Timo Saarisen mukaan ongelma ei ole se, etteivätkö vasta valmistuneet poliisit olisi tarpeeksi päteviä rikostutkintaan.

– Jokainen poliisi on valmistuttuaan pätevä ja työ tekijäänsä opettaa. Mutta vaikeampi on saada rikostutkintaan poliiseja. Suurin osa nuorista poliiseista haluaa kentän puolen töihin, myös Saarinen sanoo.

Poliisit myös vaihtavat yksikköä tiuhaan

Sekä Itä- että Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksissa on huomattu poliisien rekrytointi yksiköistä toiseen.

Apulaispoliisipäällikkö Karvonen Itä-Uudeltamaalta arvioi, että noin puolet 70:stä tänä vuonna heidän palveluksestaan poistuneesta poliisista olisi aloittanut jossain toisessa pääkaupunkiseudun yksikössä.

Saarinen puolestaan arvelee, että kiertonopeus eri yksiköiden kesken on nopeutunut.

Molemmat poliisilaitokset pitävät tätä vuotta erityisen hankalana.

– Kyllä tämä vuosi on ollut rekrytoinnin kannalta kiihkeää ja jatkuu varmasti sellaisena koko vuoden, Saarinen Länsi-Uudeltamaalta toteaa.

Saarisen mukaan Länsi-Uudellamaalla on viime aikoina ollut useita paikkoja auki.

Kaikkiin poliisin virkoihin ei tarvitse julkista hakuilmoitusta. Itä-Uudenmaan poliisilaitos ilmoittaa kuitenkin kaikista avoimista viroistaan valtiolle.fi-haussa "osana rekrytointipolitiikkaansa".

Uuteen tiedustelulakiin valmistautuva Suojelupoliisi on rekrytoinut viime aikoina runsaasti uutta väkeä. Karvonen ja Saarinen eivät kuitenkaan näe Suojelupoliisin roolia työntekijäkilvassa merkittävänä. Lisäksi iso osa Suojelupoliisin hauista on ollut sellaisiin tehtäviin, joihin ei poliisin koulutusta edellytetä.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen ei halunnut avata poliisipulaa tai rekrytointivaikeuksia Helsingin osalta. Kopperoisen mukaan tilanne on kuitenkin heidän poliisilaitoksessaan "samansuuntainen" kuin muissa Uudenmaan laitoksissa.

Ensi vuonna valmistuu 150 poliisia enemmän kuin tänä vuonna

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimon mukaan poliisipulaan on tulossa helpostusta ensi vuonna. Tuolloin poliisiammattikorkeakoulusta valmistuu jälleen enemmän poliiseja eri yksiköiden käyttöön.

Tänä vuonna valmistuneiden määrä jää alle 200:aan, mutta vuoden 2019 puolella poliiseja valmistuu jo noin 350, Heikinheimo kertoo.

Aloituspaikkojen määrää on nostettu, jotta poliisien määrä ei putoaisi entisestään. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa poliiseja valmistuisi vuosittain noin 400.

Rahoituksen epävarmuus hankaloittaa koulutuspaikkojen suunnittelua

Viime syksynä uutisoitiin, että poliisin ura ei houkuttele tarpeeksi päteviä hakijoita. Heikinheimon mukaan tässä on ollut "haasteita", mutta eniten tilannetta hankaloittaa se, ettei poliisihallinnolla ole pidemmän ajan vahvistusta riittävästä käytettävissä olevasta rahoituksesta.

Tästä syystä esimerkiksi koulutuspaikkojen suunnittelu on hankalaa.

Poliisien tulevaisuuden näkymien kannalta merkittävää on myös budjettiriihen lopputulos elokuun lopussa.

– Poliisihallinto on esittänyt, että poliisille myönnettäisiin nykyistä enemmän rahoitusta, Heikinheimo sanoo.

Toisaalta raha ei välttämättä ole yksin ongelma.

– Yksi kysymys on raha ja toinen on se, että jos on rahaa, niin onko koulutettuja poliiseja, Heikinheimo muistuttaa.

Se on kuitenkin varmaa, että enää tämän vuoden puolella ei uusia poliiseja saada ja tilanne jatkuu poliisilaitoksilla vaikeana.

Mihin poliisipula vaikuttaa?

Työvoimapulasta huolimatta sekä Poliisihallituksesta että Itä- ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksista vakuutetaan, että työvoimapula ei näy tavallisten ihmisten arjessa.

– Hyvin on pärjätty, jos katsoo alkuvuoden tilastoja. Juttuja on saatu tutkittua suurin piirtein samassa ajassa kuin ennenkin ja suurin piirtein samanlaisilla selvitysprosenteilla, Heikinheimo toteaa.

Juttujen selvitysprosentti on Heikinheimon mukaan jopa hieman noussut alkuvuoden aikana.

Karvosen mukaan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on pyritty tekemään erikoisjärjestelyjä tilanteen helpottamiseksi. Kesä on vaikeaa aikaa poliisilaitoksille muutenkin esimerkiksi poliisien lomien takia.

– Meidän täytyy varustautua niin, ettei mikään paikka notkahda eikä [työvoimapula] näy kansalaisille kenttätoiminnassa eikä rikostorjunnassa. Näitä toimenpiteitä on tehty.

Länsi-Uudenmaan poliisipäällikkö Saarinen kuitenkin toteaa, että kun käsipareja ei kaikkialle riitä, niin jossain joudutaan joustamaan. Poliisin työtä kun ei täysin voi koneella korvata.

– Kyllä joka tapauksessa olisin palkannut muutaman poliisin enemmän, jos heitä olisi ollut tarjolla.

Lue lisää:

Poliisien määrään suunniteltu roima korotus – Poliisijärjestö: "Kun poliiseja tarvitaan lisää, se ei tapahdu kaupan kassalta

"Karmivalta kuulostaa poliisin resurssien kannalta" – Kymmeniä opiskelupaikkoja jäi täyttämättä poliisikoulutuksessa

Eläkkeelle jäävä poliisi on huolissaan Lapin tilanteesta: "Partio ei ole välittömästi paikalla, jos ei satu olemaan lähistöllä"

"Kun ei ole poliisia, kenelle teet rikosilmoituksen?" Kun poliisi poistuu, rikostilastot kaunistuvat – Katso oman kuntasi muutos

Saavatko vanhat digiboksit aikalisän – antenni-tv-verkon siirtyminen teräväpiirtotekniikkaan saattaa lykkääntyä

Television pikkukuvassa näkyy Yle Liven taltiointi Jaakko Laitisen ja Väärän Rahan keikasta. Etualalla näkyy suomalaisten televisiokanavien luettelo.

Television pikkukuvassa näkyy Yle Liven taltiointi Jaakko Laitisen ja Väärän Rahan keikasta. Etualalla näkyy suomalaisten televisiokanavien luettelo.

Suomessa antenniverkon tv-toimijat sopivat vuonna 2016, että maanpäällisessä tv-ohjelmien jakelussa siirrytään huhtikuun 2020 alussa pelkästään myös teräväpiirtolähetykset mahdollistavaan DVB-T2 tekniikkaan.

Siirtymä saattaa kuitenkin viivästyä, sillä teleoperaattori DNA on valittanut Ylen tv-ohjelmien jakelua koskevasta tarjouspyynnöstä markkinaoikeuteen.

Kiistan ytimessä ovat siirtymästä kuluttajalle aiheutuvat kustannukset.

– Keskeinen haaste on siinä, että tässä edellytetään että palvelun tarjoaja, joka tarjoaa lähetyskapasiteettia, huolehtii myös vastaanottopään antenni-infrastruktuurin kustannuksista, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoimintojen johtaja Pekka Väisänen.

Väisäsen mukaan DNA katsoo, että Viestintäviraston määräysten mukaisesti kiinteistön omistajan pitää vastata näistä vastaanottopään kustannuksista.

Kuka maksaa antennit?

Kustannukset johtuvat käytännössä siitä, että DNA välittää maanpäällisessä verkossaan ohjelmat eri taajuusalueella kuin perinteinen televisio- ja radioasemien ylläpitäjä Digita.

DNA:n antenni-tv-lähetysten vastaanottoon tarvitaan VHF-alueen antenni, kun taas nykyisin suurimmassa osassa antenni-tv-lähetyksiä seuraavista kodeista on UHF-antenni.

– DNA on sanonut, että kuluttajien kustannuksia tässä siirtymässä ei saisi ottaa huomioon. Meidän mielestä se on kohtuutonta, sillä suuruusluokkaa miljoona kotitaloutta ja vapaa-ajanasuntoa joutuisi laittamaan uuden antennin katolleen ja maksamaan siitä 200–300 euroa, toteaa Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

Kun moni joutuu HD-siirtymän takia hankkimaan uuden digisovittimen, ei kuluttajan taakkaa haluta lisätä antennikustannuksilla.

– Meidän näkökulmasta se on liikaa, ja sen takia on pakko ottaa huomioon tämänkin tyyppiset kustannukset tässä kilpailutuksessa, katsoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

Lisäaikaa vanhoille digisovittimille

HD-siirtymän lykkääminen on mahdollista, sillä muutoksen taustalla ei ole mitään esimerkiksi kansainväliseen taajuusjakoon liittyviä aikataulutettuja sopimuksia.

Toisaalta viive saattaisi olla osalle antenni-TV-katsojista jopa mieluinen, sillä muun muassa vanhat digisovittimet toimisivat pitempään.

– Juuri näin. Eli voi seurata pitempään, mutta myös joutuu seuraamaan pitempään. Eli tarkoittaa sitä, että teräväpiirtoa ei tulla koko Suomessa näkemään suunnitellussa aikataulussa, eli se on myös tappio, Yli-Äyhö puntaroi.

Markkinaoikeudessa julkisia hankintoja koskevien valitusten keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä hieman yli seitsemän kuukautta. Tuomioistuin pyrkii käsittelemään kaikki asiat vuodessa, mutta lainvoimaisen ratkaisun saamiseen voi mennä pitempäänkin.

Maanpäällisen tv-verkon antennijakelun kautta Suomessa televisiota katsotaan noin 1, 25 miljoonassa kodissa ja yli 600 000 kesämökillä.

Vaimon raju syöpä teki Ilkka Korhosesta yksinhuoltajaisän kolmessa kuukaudessa: "Vaikeinta oli henkinen yksinäisyys, kun ei ollut kumppania lastenkasvatuksessa"

Sinihattuinen mies katsoo suoraan kameraan järvi taustallaan.

Jääräpäinen opillinen ajattelu hidastaa huoltajuuden myöntämistä isille, vaikka tutkimusten mukaan isät pärjäävät huoltajana siinä kuin äiditkin.

Sinihattuinen mies katsoo suoraan kameraan järvi taustallaan.

– Sairauden toteamisen jälkeen meni noin kolme kuukautta, kun hän sitten lopulta menehtyi. Vaikka lääkärit sanoivat, että tästä ei parane, niin kyllä meillä sellaista toivoa oli olemassa ja ilmassa. Sitten kun vähän ennen hänen kuolemaansa annettiin viimeiset lääkkeet, ajattelin, että nyt on lähtö lähellä.

Sotkamolaisen Ilkka Korhosen ääni hiljenee ja katse kääntyy menneisyyteen, marraskuun seitsemänteen päivään yli kahden vuosikymmenen päähän. Silloin hänestä tuli leski ja yksinhuoltaja.

Miesten osallisuutta perheen arkitöihin on pyritty lisäämään jo 1960-luvulta lähtien. Silti isien osuus yksinhuoltajina on säilynyt läpi vuosikymmenten vain muutamassa prosentissa. (Tilastokeskus)

– Stereotyyppinen ajattelu, naisen hoivan ylivertaisuusajattelu ja ikiaikainen äiti-lapsi-suhteen tärkeyden korostaminen lapsen kannalta, listaa isyystutkija, professori emeritus Jouko Huttunen perimmäisiä syitä, miksi isien osuus yksinhuoltajina on edelleen pieni.

Huttusen mukaan taustalla on jääräpäistä opillista ajattelua. Lapsi ei katso sukupuolta silloin, kun hän on kiinnittynyt ja kiintynyt vanhempaansa.

– Onko äidin hoiva yhtään sen välttämättömämpi lapselle kuin isän hoiva, silloin kun isä on hoivannut jo. Esimerkiksi jos lapsella on hyvin tasa-arvoinen hoivalapsuus, niin yhtä katkeraa tai yhtä tuhoisaa on jäädä eroon kummasta tahansa vanhemmasta.

Syöpä vei puolison

Ilkka Korhosesta tuli kahden lapsen yksinhuoltaja vastoin tahtoaan vuonna 1995. Kun Korhosen vaimon, Elinan, agressiivinen syöpä havaittiin, heidän poikansa oli silloin vajaa puoli vuotta vanha ja tytär hiukan yli kolmevuotias.

– Ensin tuli epäusko, tunne elämän epäreiluudesta ja viha. Sitä seurasi melkein kahden vuoden raahautumisvaihe päivästä toiseen – mistään ei nauttinut, ei edes lapsista.

Arjen pelasti Korhosen äiti ja Elinan vanhemmat, jotka kaikki asuivat samalla paikkakunnalla. Se mahdollisti myös urheiluharrastuksen jatkamisen.

– He auttoivat paljon päivittäisessä tekemisessä. Jos Afrikassa sanotaan, että kylä kasvattaa lapsia, niin ehkä se minun kohdalla oli, että suku kasvatti myöskin lapsia.

Yksinhuoltajaisä on luupin alla

Isän tie yksinhuoltajaksi käy joko leskeytymisen tai eron kautta. Elämänmuutoksesta selviytymisessä on merkitystä sillä, tuleeko isä yksinhuoltajaksi omien valintojen vai olosuhteiden pakon seurauksena.

Aihetta väitöskirjassaan (Jyväskylän yliopisto) tutkinut Paula Tuovinen erottaa yksinhuoltajaisien kertomuksissa toipumistarinat, positiivisen käänteen tarinat sekä yksinhuoltajaksi omasta tahdosta -tarinat. Tutkituissa perheissä eletään normaalia lapsiperheen arkea.

Yksinhuoltajaisien kohtaamissa arjen vaikeuksissa ei ole isyystutkijan Jouko Huttusen mukaan oleellisia eroja yksinhuoltajaäiteihin verrattuna. Joissain asioissa yksinhuoltajaisillä on jopa helpompaa.

– Esimerkiksi etä-äidit huolehtivat elatusmaksuista keskimääräistä paremmin, Huttunen kertoo.

Yksinhuoltajaisä on kuitenkin enemmän luupin alla pärjäämisensä kanssa. Esimerkiksi Terhi Koivusalon ja Sanna-Mari Ylösen AMK-opinnäytetyössä (theseus.fi) yksinhuoltajaisiltä kysyttiin, kenelle he olivat joutuneet todistamaan kasvatustaitojensa pätevyyttä. Suurimmassa osassa lähes kahdestakymmenestä vastauksesta kerrottiin viranomaisten kyseenalaistaneen vastaajien kasvatustaitoja sukupuolen takia.

Toisaalta yksinhuoltajaisille pyritään sosiaalitoimistosta järjestämään hoitoapua säännöllisen työssäkäynnin mahdollistamiseksi.

– Mutta he eivät tee ylitöitä ja pitävät talouden kunnossa, sanoo isyystutkija Jouko Huttunen.


Jonna Laine tutki AMK-opinnäytetyössään ( theseus.fi) lastentarhanopettajien suhtautumista yksinhuoltajaisiin. Osa haastatelluista lastentarhanopettajista kokee isän kanssa tehtävän yhteistyön helpommaksi kuin äidin kanssa.

"Isälle jotenkin uskaltaa helpommin sanoa asiat suoraan. Äidin kanssa työskennellessä miettii tarkemmin, miten asian muotoilee, ettei äiti vain loukkaannu... ...Kaikki lastentarhanopettajat sanoivat, ettei heillä ole ennakkoasenteita yksinhuoltajaisää kohtaan, mutta kaikki heistä kuitenkin sanoivat, niin sanotusti herkistävänsä korviansa enemmän silloin, kun huoltajana on isä. Jos isä vaikka tarvitsisikin apua jossain vanhemmuuteen liittyvässä asiassa ja he seuraavat lasta alkuun hieman tarkemmin."

Mustasta valoon

– Kyllä synkimmillään jopa toivoi, että elämä päättyisi. Tukiverkot siinä alussa olivat todella tärkeitä, että pää pysyi pinnalla. Ystävät, sukulaiset, viranomaiset ja kaikki ketkä siinä lähellä olivat, sanoo Ilkka Korhonen lähes 25 vuotta leskeytymisensä jälkeen.

Pienten lasten hoito oli myös appivanhemmille terapiaa oman lapsensa kuoleman jälkeen. Sitä se oli myös Korhosen äidille.

– Isäni kuoli yllättäen samaan aikaan, kun Elinan ensimmäiset syöpäoireet havaittiin. Lapsia hoitamalla äitini teki surutyötä ja sai tarkoitusta elämälleen.

Korhonen muistaa ajatelleensa, ettei jää suremaan ja sairastamaan kotiin. Hän ajatteli, että olisi tärkeää olla elämässä kiinni, touhuta, urheilla ja harrastaa. Hän meni töihin kahden viikon päästä Elinan kuoleman jälkeen.

– Menin yhden päivän kerrallaan eteenpäin. Ja huomenna taas vaatteet päälle ja töihin. Ja sitten uudestaan, uudestaan ja uudestaan.

Parin vuoden aikana elämän hyvistä hetkistä tuli pidempiä ja pidempiä.

– Muistan sen päivän, kun ajattelin surun olevan nyt ohi. Että mitä kaikkea mukavaa voi elämässä tapahtua.

Kun isä ei halua riidella, lapsi lähtee

Usein erossa isä luovuttaa lasten huoltajuuden lapsen edun tähden. Isä ei halua rakentaa repivää riitaa vanhempien välille, mutta usein on myös käytännöllisiä syitä.

– Joissakin perheissä vauhti on sellainen, että isä ei ehdi oppimaan kaikkia asioita. Uutta tekemistä on niin paljon. Ja äiti on taas joutunut oppimaan lapsenhoitoasiat. Monessa tapauksessa isä ihan auliisti suostuu äidin yksinhuoltajuuteen ja katsoo sen olevan omansa ja lapsensakin etu, isyystutkija, professori emeritus Jouko Huttunen kertoo.


Huttusen mukaan lähtökohtien pitää yleisesti olla kunnossa, että mies saa erossa yksinhuoltajuuden. Kirjoa on kuitenkin paljon.

– Jos äiti on syystä tai toisesta niin huonossa kunnossa, ettei kykene ottamaan yksinhuoltajuutta, edes yhteishuoltajuutta, yleensä perheen tilanne on ollut jo pitemmän aikaa huono. Voi olla, ettei isäkään ole parhaimmassa mahdollisessa kunnossa, mutta silloin isä yksinhuoltajana on kahdesta pahasta pienempi.

Vähäinen yksinhuoltajaisien määrä on myös kansainvälinen ilmiö.

– Yksi selittävä tekijä saattaa olla vuoroasuminen. Se on minusta tervetullut ilmiö eron jälkeisiin tilanteisiin. Siinä isä hoitaa täysin vastuullisesti lasta tai lapsiaan puolet ajasta.

Huttusen mukaan mitä enemmän naiset alkavat käyttäytyä, kuten miehet ennen käyttäytyivät, sitä epätodennäköisempää on se, että naiset jäävät itsestäänselvästi hoitamaan lapsia eron jälkeenkään.

– Oman elämän muut tavoitteet vaikuttavat. Mutta tähän mennessä äiti yksinhuoltajana on ollut varsinainen normaali.

Uusi elämä

Isyystutkija, professori emeritus Jouko Huttunen kertoo, että yksinhuoltajaisien perhe-elo on normaalia lapsiperheen elämää. Alun hankaluuksien määrä riippuu pitkälti siitä, miten isä on ennen yksinhuoltajuuttaan osallistunut lasten hoitoon.

– Henkinen vastuu lisääntyy tietenkin. Mutta jos on jo valmiiksi tottunut yksin pärjäämään lapsen kanssa päivittäin, useamman päivän tai viikottain, niin ei siinä ole sen kummempaa.

Sen sijaan isillä, joiden hoitovastuu on jäänyt vähemmälle, on terävöitymisen paikka.

– Joitain asioita joutuu opettelemaan ihan alusta alkaen. Hyvää tässä on se, että isät pystyvät kaikkeen siihen mihin äiditkin. Ei siinä tule mitään sellaista ongelmaa, mihin tolkullinen mies joutuisi sen takia, että on mies lasten kanssa.

Ilkka Korhonen allekirjoittaa Huttusen ajatuksen vastuun kasvamisesta.

– Vaikein asia oli tietynlainen henkinen yksinäisyys, kun ei ollut kumppania lastenkasvatuksessa ja päätösten teossa.

Korhonen koki, että hänen tehtävänsä oli edelleen tarjota miehen roolia ja ajatusta siitä, millainen miehen pitäisi olla.

– Appivanhemmat, äiti, sisaret ja muut suvun naiset toivat sitten sen naisen mallin.

Elinan kuoleman jälkeen Korhonen ei ole halunnut uusia suhteita saman katon alle.

– Heillä on ollut omat lapset ja minulla on ollut omani. Siinä on ollut ajatuksena, että uusioperhettä ei lähdetä muodostamaan. Molemmat ovat omassa perheessään ja sitten tavataan vapaa-aikana, kun se molemmille passaa. Minulla on tosi mukava naisystävä tälläkin hetkellä.

Hän sanookin, että vaikka ihmisillä on erilaiset voimat käsitellä asioita, kannattaa etsiä merkitystä elämään. Eikä jämähtää siihen, että suru väsyttää.

– Jälkikäteen ajatellen, että olen hyvin kiitollinen Elinalle siitä seitsemästä vuodesta, minkä saimme viettää yhdessä. Vaikeita aikoja oli Elinan kuoleman jälkeen, enkä voi sanoa, etten mitään vaihtaisi pois, mutta saimme kaksi ihanaa lasta. Haasteista voi selvitä.

Lue myös:

Kuinka pyörii perhearki ilman äitiä – Isyystutkijan neljä tärppiä uusille yksinhuoltajille

Itä-Helsingissä rapistuva Puhoksen ostoskeskus saa uuden kehittäjän – Poliitikot äänestivät pohjoismaisen suuryhtiön puolesta

Puhoksen ostoskeskus

Vanhan ostoskeskuksen myllerrys ei ala kuitenkaan heti. Pienosakkaat aikovat jatkaa taistelua mielestään sopivamman ratkaisun löytämiseksi.

Puhoksen ostoskeskus

Kaupunkiympäristölautakunta päätti tänään vanhan itähelsinkiläisen Puhoksen ostoskeskuksen kohtalosta äänestyksen jälkeen.

Lautakunta myönsi suunnitteluvarauksen NSF III Finland Advisory -kiinteistökehitysyhtiölle, joka on osa pohjoismaista NREPiä.

Tämän jälkeen NREPille myönnettävää suunnitteluvarausta esitetään kaupunginhallitukselle. Myös sillä on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä ehdostus sekä muuttaa sitä.

Suunnitteluvarauksen saaminen ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että NREP voisi aloittaa myllerryksen Puhoksessa samantien. Kaupunki on asettanut useita ehtoja, jotka NREPin on täytettävä, jotta esimerkiksi asemakaavaa ryhdytään alueelle tekemään.

NREPin on esimerkiksi otettava pienosakkaat huomioon suunnittelussaan. Varauksen saaminen tarkoittaisi siis vasta suunnittelun aloitusta ja yhteistyön kartoitusta.

Taustalla omistajien jakautuminen kahteen leiriin

Ostoskeskuksen tulevaisuuden suunnittelua on hankaloittanut Puhoksen osakkeenomistajien jakautuminen kahteen leiriin.

Vuonna 1965 rakennetun Puhoksen omistavat useat eri osakkaat, joista suurimmat ovat HOK-Elanto, Kesko, Ilmarinen ja Sponda. Loput kuuluvat pienosakkaille, jotka itse pyörittävät liiketoimintaa tiloissa tai vuokraavat sitä eteenpäin. Yhteensä osakkaita on Puhoksessa noin 30.

Puhoksen osakeyhtiö on Helsingin kaupungin omistamalla tontilla vuokralla, ja vuokrasopimus päättyy vuoteen 2020.

Esimerkiksi HOK-Elannosta kerrotaan, että heillä ei ole kiinnostusta enää omistaa Puhoksen kaltaista ostoskeskusta tai kehittää sitä eteenpäin. Myös Kesko ja Ilmarinen ovat halukkaita myymään osuutensa.

HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalaisen mukaan Puhoksen osakeyhtiö pyysi puolitoista vuotta sitten tarjouksia noin 30:lta eri toimijalta, joista kaksi olivat kiinnostuneita. Toinen näistä ja paremman tarjouksen tehnyt oli nimenomaan NREP.

Karjalainen toimii myös Puhoksen hallituksen puheenjohtajana.

Puhoksen hallituksessa enemmistö ei kuitenkaan kannattanut sitä, että kaikki osakkeet olisi myyty NREPille, kuten ehdotus tuolloin kuului.

Karjalainen sanoo, että tästä syystä HOK-Elanto, Kesko ja Ilmarinen päätyivät yrityksinä tekemään erillisen sopimuksen NREPin kanssa omien osakkeidensa myynnistä. Nämä kolme toimijaa omistavat noin 56 prosentin osuuden Puhoksesta.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan esityslistassa olevien tietojen mukaan NREP valikoitui "jatkoneuvottelukumppaniksi" Helsingin kaupungin kanssa yhteisten keskustelujen jälkeen. Myös esisopimus kolmen Puhoksen osakkaan kanssa mainitaan.

Jo aiemmin lautakunta on tuonut ilmi, ettei Puhoksen yhtiö pysty nykyisessä taloudellisessa tilassaan huolehtimaan yhtiön omistamien liikerakennusten peruskorjaamisesta tai muista korjaustoimenpiteistä.

Lisäksi yhtiöllä ei ole varoja purkaa rakennuksia, jos vuokrasopimus kaupungin tontilla päättyy.

Pienosakkaat pelkäävät jäävänsä pelkiksi vuokralaisiksi

Pienosakkaat eivät haluaisi NREPiä mukaan Puhoksen kehittämiseen. Isoista toimijoista myöskään Sponda ei ole tehnyt kyseisen yrityksen kanssa sopimusta. Pienosakkaat pelkäävät, että NREPin aikomuksena on ostaa kaikki Puhoksen osakkeet ja näin ollen ajaa entiset omistajat pelkiksi vuokralaisiksi.

Tätä vastustetaan erityisesti siksi, että pienosakkaissa on maahanmuuttotaustaisia omistajia, jotka pyörittävät ostoskeskuksessa omia liikkeitään. Pienosakkaita on noin 25 prosenttia Puhoksen osakeyhtiöstä, ja maahanmuuttotaustaisia osakkaita on puolestaan noin 10 prosenttia.

Maahanmuuttajataustaisia osakkaita edustava Said Aden haluaisi muistuttaa, että Puhoksen ostoskeskus oli tyhjenemässä ja huonossa jamassa jo silloin, kun monet pienosakkaat ostivat sieltä liiketilan 2000-luvun alussa. Uudet yrittäjät kuitenkin toivat Adenin mukaan vanhalle ostarille elinvoimaa.

Puhoksen kultakausi sijoittuukin ajalle ennen Itäkeskuksen, nykyisen Itiksen, tuloa alueelle 1980-luvulla. Asiakaskunta väheni tämän jälkeen hiljalleen.

Puhos kaipaa kipeästi remonttia

On selvää, että ränsistyvä ostari kaipaa kipeästi remonttia. NREPin suunnitelmissa on, että vain historiallisesti arvokas A-osa ostoskeskuksesta säilytettäisiin, ja B- sekä C-osa purettaisiin. Tilalle on kaavailtu asuinkerrostaloja. Suojellun A-osan peruskorjaaminen on myös kaupungin ehtona.

Tähän tarvitaan kuitenkin rahaa. Siksi NREP on astumassa kuvioihin mukaan. Mutta onko se todella ainoa vaihtoehto?

– Ei ole, sanoo pienosakas ja Puhoksen hallituksessa istuva Maria von Fittner.

Hänen mukaansa on löytynyt toinen, kotimainen toimija, joka olisi valmis ostamaan HOK-Elannon, Keskon ja Ilmarisen ulos. Siis ne, jotka haluaisivat osuudestaan eroon joka tapauksessa. Pienosakkaat saisivat jäädä yhtiöön.

Toimijan nimeä Von Fittner ei halua paljastaa, mutta tarjous on hänen mukaansa esitelty kaupunkiympäristölautakunnalle.

Kaupunkiympäristön toimialaa johtava Mikko Aho kertoo Ylelle, että tällaista tarjousta ei ole tullut eikä sellaista ole lautakunnan esityslistallakaan.

Lisäksi pienosakas Maria von Fittner huomauttaa, että suunnitteluvarauksen myöntämistä mutkistaa myös Helsingin kaupungin ja Puhoksen osakeyhtiön välinen maanvuokrasopimuksen pykälä. Siinä vuokralaiselle, eli Puhokselle, myönnetään etuoikeus anoa vuokrasopimuksen jatkoa viimeistään vuotta ennen sopimuksen loppua. Tähän asti yhtiöllä ei ole ollut varoja ostoskeskuksen korjaamiseen.

Lue lisää:

Rapistunut Puhos oli aikoinaan Suomen suurin

Hae lisää